Keskusjärjestösopimus
Keskusjärjestösopimus
Yhteistoimintasopimus PT-AKAVA
Keskusjärjestösopimuksen nimi ruotsiksi
Keskusjärjestösopimuksen työnantajapuolen nimi
Palvelutyönantajat ry
Työnantajajärjestön nimi ruotsiksi
Servicearbetsgivarna rf
Keskusjärjestösopimuksen työntekijäpuolen nimi
AKAVA |
Työntekijäjärjestön nimi ruotsiksi
De specialutbildades intresseorganisation
Keskusjärjestösopimuksen allekirjoituspäivämäärä
18.06.2001
Keskusjärjestösopimuksen voimaantulopäivämäärä
01.07.2001
Keskusjärjestösopimuksen päättymispäivämäärä
Voimassa toistaiseksi
Sopimus löytyy 1.8.01 avattavilta internet-sivuilta osoitteesta:
☛ Edunvalvonta
☛ Sopimustoiminta
☛ Keskusjärjestösopimukset
Sopimuksen ylläpitäjän yhteystiedot:
Palvelutyönantajat ry/Xxxx Xxxxxxxxxx Eteläranta 10
00130 Helsinki
Puh. 09-17 2831
e-mail: xxxx.xxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx
YHTEISTOIMINTASOPIMUS PT-AKAVA
SISÄLLYS
1. JOHDANTO
2. SOVELTAMISALA
1 § Sopimuksen ulottuvuus
3. YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKOILLA 2 § Yhteistoiminta
3 § Kehittämistoiminta
4. YHTEISTOIMINTA TYÖSUOJELUSSA 4 § Työsuojeluyhteistoiminta
5 § Työsuojelupäällikkö
6 § Työsuojeluvaltuutettu
7 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva 8 § Työsuojeluasiamies
9 § Työsuojelutoimikunta
10 § Yksintyöskentely
11 § Työterveyshuolto
5. YHTEISTOIMINTA TIEDOTUKSESSA 12 § Työnantajan tiedottamisvelvoite
13 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta
6. MUUT MÄÄRÄYKSET
14 § Koulutus
15 § Työstävapautusaika ja korvaukset 16 § Tietojen salassapito
17 § Neuvottelujärjestys
18 § Sopimuksen voimassaolo
YHTEISTOIMINTASOPIMUS PT-AKAVA
1. JOHDANTO
1. Yhteistoimintasopimuksen tavoitteena on kehittää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistyötä sekä edistää yhteistoiminta-, työsuojelu-, työterveyshuolto- ja tasa-arvolainsäädännön toteutumista työpaikoilla.
2. Avoimeen vuorovaikutukseen perustuvalla yhteistoiminnalla kehitetään päätöksentekoa yrityksissä, lisätään tuottavuutta ja työn mielekkyyttä sekä edistetään työsuhteiden pysyvyyttä ja työntekijöiden hyvinvointia.
2. SOVELTAMISALA
1 § Sopimuksen ulottuvuus
1. Sopimusta noudatetaan allekirjoittajajärjestöjen niillä työehto- sopimusaloilla, joiden työehtosopimusten osaksi se on otettu.
2. Lakiviittaukset eivät ole sopimuksen osia, ellei nimenomai- sesti toisin todeta. Sopimus on lainsäädäntöä täydentävä.
3. Tämän sopimuksen 3. luvun 2 §:n määräyksiä ei sovelleta sellaisissa jäsenyrityksissä, joiden työsuhteessa olevan henkilös- tön määrä on säännöllisesti alle 30.
4. Liitot voivat sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta 7 §:n työsuhdeturvamääräyksiä, ellei kyseisessä kohdassa toisin todeta.
3. YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA 2 § Yhteistoiminta
1. Laeista poikkeavista yhteistoimintaelimistä sovitaan liittojen kesken tai paikallisesti.
2. Yhteistoimintamenettely voidaan toteuttaa myös henkilöstön edustajan aloitteesta.
3. Paikallisesti sopien henkilöstö voi valita yhteistoimintamenet- telyä varten lisäedustajan.
4. Henkilöstön edustaja voi kuulla yhteistoimintamenettelyssä yrityksen asiantuntijoita.
5. Henkilöstöryhmien yhteisestä aloitteesta henkilöstön määrän ollessa säännöllisesti yli 200, perustetaan yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta.
Työnantaja ja neuvottelukuntaa puoltavat henkilöstöryhmät voivat myös sopia neuvottelukunnan perustamisesta.
Neuvottelukunnan ulkopuolelle jääneelle henkilöstöryhmälle on kerran kalenterivuodessa varattava mahdollisuus liittyä neuvottelukunnan perustamissopimukseen.
Neuvottelukunnan toimintamuodoista, järjestäytymisestä ja kokouksista sovitaan paikallisesti. Työnantajan on kuitenkin kutsuttava neuvottelukunta koolle tarvittaessa ja vähintään kaksi kertaa kalenterivuodessa.
Henkilöstön edustajille annetaan riittävä työstävapautus neuvot- telukunnan kokousvalmisteluihin.
6. Yrityksen tai sen osan toiminnan olennaisen supistumisen tai laajentumisen, liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai muun vastaavan organisaatiomuutoksen johdosta neuvotellaan tarvit- taessa myös yhteistoimintaorganisaatioiden muutoksesta. Muutoksen jälkeen yhteistoimintaorganisaatiot muutetaan mahdollisimman pian uutta tilannetta vastaavaksi.
7. Työsuojeluhenkilöstön osallistuminen yhteistoiminta- menettelyyn on varmistettava, jos asia koskee myös työsuojelua.
8. Yhteistoimintamenettelyssä todetaan henkilöstön edustajan pyynnöstä käsittelyn kohteena olevan asian päätöksentekoelin yrityksessä.
3 § Kehittämistoiminta
1. Kehittämistoiminnan tavoitteena on yrityksen kilpailukyvyn, tuottavuuden, työsuhteiden pysyvyyden ja työolosuhteiden parantaminen.
Yrityksen työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee voida osallistua tämän sopimuksen mukaisesti työorganisaatioiden, palveluteknologian, työolosuhteiden, työmenetelmien ja - tehtävien kehittämiseen ja muutosten toteuttamiseen.
2. Kehittämistoimenpiteiden aiheuttaessa olennaisia muutoksia työntekijöiden asemaan, työtehtäviin tai määrään tulee työn- antajan yhdessä luottamusmiehen kanssa selvittää vaihtoehdot, joilla työsuhteiden jatkuvuus voitaisiin turvata.
Selvitystä ei tarvitse tehdä, jos asia on käsitelty jo työnantajan ja työntekijän kesken.
3. Kehittämistoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen tulee olla kiinteässä yhteydessä yrityksen henkilöstöpolitiikkaan.
Kehittämistoiminnassa pyritään monipuoliseen työn sisältöön.
Kehittämistoiminta ei saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormi- tuksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
4. Kehittämistoimintaa varten voidaan paikallisesti sopien perustaa erillinen kehittämistoimikunta tai työryhmä.
Työryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työn- tekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.
5. Kehittämistoimintaan liittyvät tutkimukset on tehtävä avoimesti. Niistä on ilmoitettava etukäteen henkilöstön edustajille ja toimenpiteiden kohteena oleville henkilöille.
Henkilöstön edustaja voi pyynnöstä perehtyä tutkimusaineistoon ja -tuloksiin.
6. Työnantajan käyttäessä kehittämistoiminnassa ulkopuolista konsulttia työnantaja vastaa siitä, että konsultin toiminta on tämän sopimuksen mukaista.
7. Työpaikoilla seurataan yhteisesti määräajoin toiminnan tuloksia ja kehitystä. Seurannan sisällöstä ja laajuudesta sovitaan paikallisesti.
8. Luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille kehittä- mistoimintaan pysyvämmin osallistuville annetaan kehittämis- toimintaan liittyvää asianmukaista koulutusta ottaen huomioon kehittämistoiminnan laajuus.
Työnantaja huolehtii kehittämistoimenpiteiden käyttöönoton yhteydessä tarpeellisesta lisäkoulutuksesta tai työhön opastuk- sesta. Koulutustarve todetaan työnantajan ja luottamusmiehen kanssa.
4. YHTEISTOIMINTA TYÖSUOJELUSSA 4 § Työsuojeluyhteistoiminta
1. Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta määräytyy työsuojelun valvontalain- ja asetuksen, työterveyshuoltolainsäädännön sekä tämän sopimuksen mukaan.
2. Liitot voivat sopia työpaikka-käsitteestä.
5 § Työsuojelupäällikkö
1. Työnantaja nimeää työpaikan työsuojelupäälliköksi työ- suojeluasioihin perehtyneen henkilön, ellei hän itse toimi työsuojelupäällikkönä.
2. Usealle työpaikalle voidaan tarvittaessa nimetä yhteinen työsuojelupäällikkö.
3. Työsuojelupäällikkö välittää työsuojelutoimikunnan kannan- otot yrityksen päätöksentekoelimelle.
4. Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonta-asetuksen 17 §:n mukaan, jota tältä osin noudatetaan sopimuksen osana.
6 § Työsuojeluvaltuutettu Valinta
1. Työpaikan työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua sellaiselle työpaikalle, jossa henki- löstön määrä on säännöllisesti vähintään 10. Myös pienemmille työpaikoille ko. valtuutetut voidaan valita.
2. Toimihenkilöt voivat valita oman työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetut.
Ilmoitukset
3. Työntekijät ilmoittavat työnantajalle kirjallisesti valitut valtuutetut. Työsuojeluvaltuutetun ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii varavaltuutettu sen jälkeen kun sijaisuudesta on ilmoitettu työnantajalle.
Tehtävät
4. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonta-asetuksen 23 §:n mukaan, jota tältä osin noudatetaan tämän sopimuksen osana.
Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on tarvittaessa osallistua työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa työsuojelu- yhteistoimintaelimessä käsiteltävien asioiden valmisteluun.
Jos samalla työpaikalla työskentelee toisen työnantajan palve- luksessa olevia työntekijöitä, heillä on oikeus kääntyä työpaikan
työsuojeluvaltuutetun puoleen työpaikan olosuhteista johtuvissa työsuojeluasioissa.
Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.
Työskentelytilat
5. Työsuojeluvaltuutetulle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä.
Työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutetulla on käytet- tävissä tämän tehtävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset sekä muut työsuojelumääräykset ja ohjeet.
Tarvittaessa edellä mainitut asiakirjat hankitaan myös muiden työsuojeluelinten käyttöön siten kuin työsuojelutoimikunnassa sovitaan.
7 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva Syrjintäkielto
1. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtäviensä hoitamisen takia erottaa työstä.
2. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtävän aikana tai sen johdosta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessa.
Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää valtuutetun tehtävien takia.
3. Varsinaisen työn vaikeuttaessa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista on hänelle järjestettävä muuta työtä ottaen huomioon yrityksen tai sen osan olosuhteet sekä valtuutetun ammattitaito. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa ansioiden alentumista.
Kokonaan työstä vapautetun työsuojeluvaltuutetun ansio ei saa alentua valtuutetun tehtävien takia.
Yksilösuoja
4. Työsuojeluvaltuutetulla on työsuojelun valvontalain 11 §:n 4 momentin ja työsopimuslain 7:10 §:n mukainen erityinen irti- sanomissuoja. Säännöksiä noudatetaan tältä osin sopimuksen osana.
5. Työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun purkamisperusteita koskevia säännöksiä, joita tältä osin noudate- taan sopimuksen osana.
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
6. Työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain jos:
* valtuutetun työ päättyy kokonaan eikä hänelle voida järjestää hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai
hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Säännöstä noudatetaan sopimuksen osana.
Päätyösuojeluvaltuutettu
7. Liitot voivat sopia päätyösuojeluvaltuutetun valinnasta.
Päätyösuojeluvaltuutettuun noudatetaan työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvamääräyksiä. Tämän lisäksi häneen voidaan soveltaa ehdokassuojaa ja jälkisuojaa koskevia määräyksiä, jos niistä liittojen välillä erikseen sovitaan.
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudelli- silla tai tuotannollisilla perusteilla, tällaista toimenpidettä ei saa kohdistaa päätyösuojeluvaltuutettuun, ellei yrityksen tai päätyö- suojeluvaltuutetun toimialueena olevan yrityksen osan toimintaa keskeytetä kokonaan. Jos yhteisesti todetaan tai työnantaja voi muutoin näissä neuvotteluissa yksilöidysti osoittaa, ettei päätyö- suojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaa-
vaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Säännöstä noudatetaan sopimuksen osana.
Korvaukset
8. Työsuojeluvaltuutetulle, jonka työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on maksettava hyvitys- sakkojen sijasta korvausta työsopimuslain mukaisesti.
8 § Työsuojeluasiamies
1. Työsuojeluasiamiesten lukumäärästä, toimikaudesta, toimi- alueista ja toimintaedellytyksistä sovitaan paikallisesti siten kuin liittokohtaisissa sopimuksissa määrätään.
2. Työsuojeluasiamiehen tehtävänä toimialueellaan on:
* osallistua työsuojelutarkastukseen sekä tapaturmaan, ammattitautiin tai niiden uhkaan liittyvään tutkimukseen
* tarkkailla työsuojelumääräysten noudattamista ja ilmoittaa niiden rikkomisesta ao. työntekijöille
* ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista lähimmälle esimiehelle ja tarvittaessa työsuojeluvaltuutetulle
* tehdä aloitteita työsuojeluvaltuutetulle toimialueensa työsuojelun kehittämiseksi
3. Työsuojeluasiamiestä ei saa työsuojelutehtävien takia siirtää matalapalkkaisempaan työhön, kuin mitä hän teki ennen työ- suojeluasiamiesvalintaa eikä irtisanoa asiamiehen tehtävien hoitamisen johdosta.
9 § Työsuojelutoimikunta
1. Työsuojelutoimikunta perustetaan työsuojeluyhteistoimintaa varten jos:
* työpaikalla säännöllisesti työskentelevän henkilöstön määrä on vähintään 20
* muusta yhteistoimintamuodosta ei ole paikallisesti sovittu
2. Työsuojelutoimikunnan tai muun sitä korvaavan yhteis- toimintaelimen tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonta- asetuksen 29 §:n mukaan, jota tältä osin noudatetaan tämän sopimuksen osana.
3. Tämän lisäksi työsuojelutoimikunnan tai muun sitä korvaavan yhteistoimintaelimen tehtävänä on:
* käsitellä työympäristön tilaan, tasoon ja tapaturmiin liittyviä asioita
* osallistua yhdessä työterveyshenkilöstön, työpaikan esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan
* käsitellä henkilöstöön kohdistuvia mahdollisia väkivaltatapauksia ja niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisumalleja; toimikunnan puuttuessa asia käsitellään työsuojeluvaltuutetun kanssa
* käsitellä yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa päihdeongelmien ennaltaehkäisyä ja päihdekuntoutusta
* arvioida vuosittain työsuojelun yhteistyökoulutus- tarve ja tehdä esityksiä sen toteuttamiseksi
* käsitellä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan mahdollisesti sisälly-
tettävät toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi työ- paikalla, jos yrityksessä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää.
4. Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa ja jos mahdol- lista työaikana ottaen huomioon mitä työsuojelun valvonta- asetuksen 31 §:ssä on säädetty. Ennen kokousta jäsenille anne- taan käsiteltävistä asioista tarpeelliset tiedot sekä asian laajuu- desta riippuen varataan mahdollisuus kokousvalmisteluihin paikallisesti sovittavalla tavalla.
10 § Yksintyöskentely
Tässä sopimuksessa mainittujen työsuojeluosapuolten tulee ottaa huomioon yksintyöskentelyssä mahdollisesti ilmenevät ongelmat ja tehdä esityksiä niiden poistamiseksi.
11 § Työterveyshuolto
1. Työpaikalla laaditaan vuosittain työterveyshuollon toiminta- suunnitelma ja korvaushakemus, jotka käsitellään työsuojelu- toimikunnassa.
Toimintasuunnitelmassa esitetään työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, tavoitteet ja mahdolliset toimenpiteet.
Työsuojelupäällikkö ja –valtuutettu osallistuvat toiminta- suunnitelman tekemiseen ja seurantaan.
Työsuojelutoimikunnan puuttuessa toimintasuunnitelma ja korvaushakemus käsitellään työsuojeluvaltuutetun kanssa.
2. Työpaikkaselvitykset laaditaan yhteistyössä työnantajan, työterveyshenkilöstön ja työsuojeluvaltuutetun kanssa ja ne käsitellään työsuojelutoimikunnassa.
5. YHTEISTOIMINTA TIEDOTUSASIOISSA
12 § Työnantajan tiedottamisvelvoite
1. Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
* yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta; yhteistoimintalain tarkoittamat tilinpäätöstiedot annetaan pyydettäessä kirjallisena, jos henkilöstön määrä on säännöllisesti yli 30
* vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käy ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät
* vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa tapahtu- vista muutoksista
* viipymättä olennaiset muutokset edellä esitetyissä tiedoissa.
2. Yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös yrityksen eri toiminta- yksikköjen toiminnallisesta tuloksesta ja kehitysnäkymistä sekä alan yleisistä suhdannenäkymistä.
3. Yrityksen taloudelliselle toiminnalle vahinkoa aiheuttavien erityisen painavien syiden ollessa esteenä tiedottamiselle työn- antajan on tiedotettava edellä mainituista asioista välittömästi esteen poistuttua.
4. Yrityksen organisaation rakenne, henkilöstöpolitiikan peri- aatteet ja sisäiset ohjeet annetaan henkilöstölle tiedoksi.
5. Yrityksen henkilöstön määrän ollessa säännöllisesti alle 30 noudatetaan edellä 1-4 kohdissa esitetyn lisäksi seuraavaa:
* työnantajan on tiedotettava suunnitteluvaiheessa henkilöstön asemaan vaikuttavista olennaisista muutoksista työtehtävissä, työpaikassa, työolosuh- teissa, laitehankinnoissa ja ulkopuolisen työvoiman käytössä
* edellä esitetystä on tiedotettava myös päätöksenteon jälkeen, jos se poikkeaa suunnitteluvaiheessa tiedote- tusta tai jos henkilöstö tai sen edustaja tiedottamista pyytää.
13 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta
1. Työnantajan on sallittava työntekijöiden ja heidän järjestö- jensä käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia sopivia tiloja taukojen aikana ja työajan ulkopuolella käsitelläkseen työsuhdeasioita sekä ammatillisen yhdistyksen toimialaan kuuluvia asioita. Kokoontumisoikeuden käyttö ei saa aiheuttaa haittaa työnantajan toiminnalle.
2. Edellä mainitut yhdistykset, työhuonekunnat tai vastaavat voivat jakaa jäsenilleen kokouskutsuja sekä kirjallisia työsuhde- ja työmarkkinatiedotteita.
Xxxxxxx tulee tapahtua ruokalassa, pukeutumis- tai muussa työnantajan kanssa sovitussa tilassa työajan ulkopuolella.
3. Edellä mainitut yhdistykset, työhuonekunnat tai vastaavat voivat julkaista:
* maksutta kokouskutsuja sekä työsuhde- ja työmarkkinatiedotteita yrityksen henkilöstölehdessä
* työmarkkina- ja yhteiskunnallisia tiedotteita työn- antajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla
6. MUUT MÄÄRÄYKSET
14 § Koulutus
Henkilöstön edustajilla on oikeus tämän sopimuksen mukaisten tehtävien edellyttämään koulutukseen siten kuin siitä erikseen sovitaan liittojen koulutus- tai vastaavissa sopimuksissa.
Määräyksellä ei rajoiteta 3 §:n kehittämistoiminnan 8. kohdan mukaista oikeutta koulutukseen.
15 § Työstävapautusaika ja korvaukset
1. Liitot voivat sopia työsuojeluvaltuutetun ja –asiamiesten sekä tämän sopimuksen mukaisten henkilöstön edustajien työstä- vapautusajasta ja korvauksista tarkemmin.
2. Töiden järjestelyt hoidetaan siten, että henkilöstön edustajat voivat osallistua tämän sopimuksen tarkoittamaan yhteistyöhön.
3. Yhteistoimintaneuvottelukunnan ja työsuojelutoimikunnan sihteerille maksetaan kokous- tehtävistä valtion komiteoista olevien määräysten mukainen erillinen korvaus.
4. Henkilöstön edustajan matkustaessa tämän sopimuksen edellyttämien ja työnantajan kanssa sovittujen yhteistoiminta- tehtävien johdosta maksetaan matkakorvaukset kuten normaalien työtehtävien yhteydessä.
16 § Tietojen salassapito
Tietojen salassapitoon noudatetaan soveltuvin osin voimassa olevan lainsäädännön salassapitosäännöksiä.
17 § Neuvottelujärjestys
Tähän sopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan työehtosopimusten neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
18 § Sopimuksen voimassaolo
Sopimus on voimassa 1.7.2001 alkaen toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
Helsingissä 18. päivänä kesäkuuta 2001