RAKENNUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
RAKENNUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
1.6.2014–31.1.2017
RAKENNUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
1.6.2014–31.1.2017
Talonrakennusteollisuus ry Infra ry
Kattoliitto ry Pintaurakoitsijat ry Ammattiliitto Pro ry
Suomen Rakennusmedia Oy ISBN 978-952-269-107-1
ISBN 978-952-269-108-8 (pdf)
Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy
Paino: Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2014
SISÄLLYSLUETTELO
I XXXXXXX XXXXXXXXXX ........................................................................................... 5
1 § Soveltamisala ................................................................................................... 5
2 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet .......................................... 6
3 § Työsuhde .......................................................................................................... 6
II TYÖSUHDETURVAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ................................................... 6
4 § Irtisanomisajat .................................................................................................. 6
5 § Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit .................................................. 7
6 § Lomautusilmoitusajat ....................................................................................... 8
7 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut ................................................ 9
8 § Ilmoitusaikojen noudattamatta jättäminen ....................................................... 9
9 § Työvoiman vähentämisen kohdistuminen 10
10 § Takaisinottovelvollisuus 10
III TYÖAIKA 10
SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA 10
11 § Säännöllinen työaika, pääsääntö 10
12 § Keskimääräinen säännöllinen työaika 10
13 § Työajoista tehtävä ilmoitus 11
14 § Liukuva työaika 11
15 § Joustovapaa 12
16 § Työviikko ja -vuorokausi 12
17 § Ns. arkipyhäviikkojen säännöllinen työaika 12
18 § Työvuoroluettelo 13
LEPOAJAT 13
19 § Päivittäinen lepoaika 13
20 § Vuorokausilepo 14
21 § Viikoittainen vapaa-aika 14
TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 14
22 § Työajan lyhennyksen määrä 14
23 § Työajan lyhennyksen antaminen 15
24 § Työajan lyhennyksen vaikutus ansiotasoon 15
POIKKEAVISTA TYÖAJOISTA MAKSETTAVAT KORVAUKSET 15
25 § Lisätyö 15
26 § Ylityö 16
27 § Varallaolo ja puhelinohjeet 17
28 § Hälytysluontoinen työ 18
29 § Sunnuntaityö 19
30 § Viikoittaisen vapaa-ajan antamisesta poikkeaminen 19
31 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö 19
IV PALKKAUS 20
32 § Sijaisuuskorvaus 20
33 § Nuoria ja harjoittelijoita koskevat määräykset 21
34 § Palkka ja palkan maksaminen 22
35 § Osa-ajan palkka 23
36 § Vaativuus- ja olosuhdelisät 24
V KULUKORVAUKSET 25
37 § Matkustamista koskevat yleiset määräykset 25
38 § Matkat varsinaiselta työpaikalta 26
39 § Matkat työmaatehtävissä 28
VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 30
40 § Palkka sairauden tai perhevapaan aikana sekä tapaturman jälkeen 30
41 § Lääkärintarkastukset 31
42 § Vuosiloma 33
43 § Lyhyt tilapäinen vapaa 35
44 § Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus 36
VII MUUT MÄÄRÄYKSET 36
45 § Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen 36
46 § Kokoontumisoikeus 37
47 § Paikallinen sopiminen 37
48 § Neuvottelujärjestys 38
49 § Työehtosopimuksen kehittäminen 39
50 § Sopimuksen voimassaolo 39
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 40
TYÖEHTOSOPIMUS AJALLE 1.6.2014 - 31.3.2017 40
PALKKARATKAISU 40
TEKSTIMUUTOKSET 41
MUUT MÄÄRÄYKSET ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAAN 44
TYÖRYHMÄT 46
XXXXXXX TOIMIHENKILÖIDEN EDUSTAJISTA RAKENNUSALAN YRITYKSISSÄ 48
RAKENNUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 48
XXXXXXX TOIMIHENKILÖIDEN EDUSTAJISTA RAKENNUSALAN YRITYKSISSÄ 50
I YLEISET MÄÄRÄYKSET 50
1 § Sopimuksen soveltamisala 50
2 § Sopimuksen voimassaolo 50
II HENKILÖSTÖN EDUSTUSJÄRJESTELMÄ 51
3 § Työpaikkakäsite 51
4 § Luottamusmies 51
5 § Työsuojeluvaltuutettu 51
6 § Muut henkilöstön edustajat 52
7 § Ehdokaskelpoisuus ja vaalin toimittaminen 52
8 § Toimikausi 52
9 § Työnantajan yhteistoimintaedustajan nimeäminen 53
10 § Paikallinen sopiminen 53
III HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET 53
11 § Työsuhde 53
12 § Työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaaminen 54
13 § Tiedoksisaantioikeus 55
14 § Toimitilat, työvälineet ja kirjallisuus 57
15 § Oikeus koulutukseen 57
16 § Työsuhdeturva 57
KOULUTUSSOPIMUS 59
Johdanto 59
1 § Ammatillinen koulutus 59
2 § Yhteinen koulutus 59
3 § Ay-koulutus 60
4 § Sopimuksen voimassaolo 61
RAKENNUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 62
1. Johdanto 62
2. Palkkarakenne 62
3. Rakennusalan toimihenkilötehtävien vaativuudenarviointi 64
3.1 Vaativuuden arviointi 64
3.1.1 Pisteytys 64
3.1.2 Ryhmittelymääritelmät 64
3.1.3 Itsenäinen harkinta ja sen vaativuus 65
3.1.4 Päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutustaso 66
3.1.5 Vuorovaikutus 67
3.2 Vaativuuden arviointi käytännössä 68
3.3 Sijaisuudet ja toimen vaativuus 69
4. Henkilökohtainen pätevyys 71
4.1 Pätevyyden arviointi 71
4.2 Pätevyystekijät 71
4.3 Asteikot 72
4.4 Esimerkkejä pätevyydenarviointijärjestelmäksi 72
4.4.1 Pistearviointi 72
4.4.2 Suora prosenttimalli 73
4.5 Pätevyydenarviointijärjestelmän ylläpito 73
5. Erityiskysymyksiä 74
5.1 Siirtyminen uuteen palkkarakenteeseen 74
5.2 Erimielisyyksien ratkaiseminen 74
5.3 Yrityskohtaiset järjestelmät 75
5.4 Palkkausjärjestelmän käyttöönotto ja ylläpito 75
RYHMITTELYMÄÄRITELMÄT JA SOVELTAMISOHJEET 76
Toimistotehtävät 76
Työmaatehtävät 79
TOIMENKUVAUKSEEN LIITTYVÄT SELOSTUKSET 82
TOIMENKUVALOMAKKEET 83
RAKENNUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Soveltamisala
Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Talonrakennusteollisuus ry:n, Infra ry:n, Kattoliitto ry:n sekä Pintaurakoitsijat ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimihenkilötehtävissä työskentelevät henkilöt.
Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi ei työsuhteen luonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkanmaksutavalla tai palkkausmuodolla ole ratkai- sevaa merkitystä sopimuksen soveltamisen kannalta.
Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat normaaleihin rakennusliikkeen toimintoihin sekä tukitoi- mintoihin kuuluvat toimihenkilötehtävät.
Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat myös vastaavat työnjohtajat ja työmaapäälliköt, mutta eivät työpäälliköt eivätkä heihin verrattavat. Ratkaisevana on pidettävä tämän sopimuksen mukaista tehtävää, ei henkilöä tai nimikettä.
Sopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Xxxxxx toimihenkilöllä on suurempi koulutuksellinen pätevyys kuin hänen tehtävänsä edellyttävät, kuuluu hän silti sopimuksen piiriin, jos hän pääasiallisesti hoitaa siinä tarkoitettuja tehtäviä.
Sopimusta ei sovelleta työntekijätehtävissä oleviin henkilöihin.
Jos toimihenkilön työ (esim. konserniyhtiössä tai pääkonttorissa) palvelee useampaa kuin yhtä teollisuuden toimialaa, katsotaan toimihenkilön työskentelevän yrityksen päätoimialalla.
Sopimuksen soveltamisalaa koskeva muotoilu ei merkitse muutosta yhdistettyjen työehtoso- pimusten aikaisempaan soveltamisalan tulkintaan.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot korostavat sopimuksen soveltamisalamääräysten oikeaa ja johdonmu- kaista tulkintaa työsuhteessa olevien ja uusien toimihenkilöiden osalta. Mikäli sopimuksen soveltamisalasta syntyy työpaikalla erimielisyyttä, asia käsitellään liittojen välillä nopeutettua neuvottelumenettelyä noudattaen.
Neuvottelussa voidaan, toisen osapuolen pyynnöstä, käyttää ulkopuolista asiantuntijatahoa ratkaisuun pääsemiseksi.
2 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet
Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja.
Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mukaan tukea toi- mihenkilöä myös tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedottaa toi- mihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea toimi- henkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana. Hänen alaisiansa koskevista ratkaisuista tu- lee tiedottaa viimeistään samanaikaisesti, kun näistä tiedotetaan alaisille.
Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee pe- rehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin. Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvot- telujärjestelmä sekä toimihenkilöiden edustajat.
3 § Työsuhde
Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilö.
Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava peruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisanottaessa.
Toimihenkilö saatetaan siirtää toimihenkilöasemansa säilyttäen toiseen tehtävään. Jos se merkit- see huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla irtisanomisperuste ja noudattaa 4 §:n mukaista irtisanomisaikaa.
Kokonaan tai osittain provisiopalkkaisten toimihenkilöiden työehdot sovitaan mahdollisimman täs- mällisesti huomioon ottaen kauppaedustajista ja myyntimiehistä annettu laki. Tällöin on syytä sel- vittää mm. palkkaus, kulujen korvausperusteet, vuosiloma- ja sairausajan palkan laskemisperus- teet ja provisio-osan määräytymisperuste sekä provision maksuajankohta. Ennen kuin työnantaja vahvistaa myyntitavoitteet on tarkoituksenmukaista, että niistä keskustellaan työnantajan ja asian- omaisen toimihenkilön välillä. Työnantaja korvaa kaikki työtehtävän hoitamisesta aiheutuvat kulut.
II TYÖSUHDETURVAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
4 § Irtisanomisajat
1. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irtisanoes- saan työsopimuksen noudatettava vähintään
– 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
– yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enin- tään neljä vuotta
– kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enin- tään kahdeksan vuotta
– neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta
– kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
2. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on irtisa- noessaan työsopimuksen noudatettava
– 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
– yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta
3. Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden (2.5–30.9.) aikana irtisano- misaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättömän vuosiloman.
4. Työnantaja ja toimihenkilö voivat työsopimusta solmittaessa sopia siitä, ettei työnantajalla ole työsuhteen ensimmäisen 12 kuukauden aikana työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukaista tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuutta.
5 § Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit
Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen.
1. Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely
Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimin- tasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa se- lostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimin- taperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämisme- nettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoiminta- menettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta.
Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös hen- kilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset.
Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työ- voimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeen- panon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yh- teistyöhön.
2. Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana
Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutus- tukeen.
Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta.
Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muo- dostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteen- sä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen.
Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin.
Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen il- man ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoi- tusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:
1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;
3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
4) enintään 60 päivää, jos työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään 15 vuotta.
Edellytyksenä on yllä mainittua kohtaa 4) lukuun ottamatta lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnan- tajalle merkittävää haittaa.
Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luo- tettava selvitys vapaan perusteesta.
6 § Lomautusilmoitusajat
1. Työnantajan on lomauttaessaan toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan työn vähentymisen vuoksi noudatettava vähintään
– 14 päivän lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden; ja
– 1 kuukauden lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden.
2. Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruut- taminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista.
Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu (tilapäistä) työtä, lomautuksen alkamista voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan uutta lomautusilmoitusta antamatta. Siirto voidaan suorittaa vain ker- ran ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.
Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös sopia lomautuksen keskeyttämisestä tilapäisen työn suo- rittamisen ajaksi, jolloin lomautus jatkuu uutta ilmoitusta antamatta välittömästi työn tekemisen jäl- keen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista ja samalla selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
7 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut
Silloin, kun kyseessä on alalla tavanomaisen työvoimatarpeen vaihtelu, tuotannollisin ja taloudelli- sin perustein toimeenpantavat lomautukset tai irtisanomiset eivät vaadi erillistä yt-menettelyä ei- vätkä työsopimuslain mukaisia selvitysvelvoitteita, mikäli työvoimatarve ja arvio sen muutoksista on käsitelty henkilöstösuunnitelmassa henkilöstön edustajan kanssa. Henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset on käsiteltävä henkilöstön edustajan kanssa tilanteen muuttuessa.
Tällöin työnantajan tulee lomautus- tai irtisanomisilmoitusta antaessaan selvittää toimihenkilölle toimenpiteen perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot sekä ilmoittaa työvoimatoimistolta saatavat työvoimapalvelut. Toimenpide tulee käsitellä toimihenkilöitä edustavan luottamusmiehen kanssa ennen ilmoituksen antamista.
Yhteistoimintalakia ja työsopimuslain 5 luvun 3 §:ää ja 9 luvun 3 §:ää sovelletaan sen sijaan yrityk- sen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan päätökseen, jolla on henkilöstövaikutuksia pää- sääntöisesti useassa työkohteessa.
8 § Ilmoitusaikojen noudattamatta jättäminen
Työnantaja, joka ei noudata irtisanomis- taikka lomautusilmoitusaikaa, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle täyden palkan irtisanomis- tai lomautusajalta. Toimihenkilölle maksettavasta pal- kasta työnantaja saa työsopimuslain 2 luvun 17 §:ää noudattaen vähentää mitä toimihenkilöltä on työsuorituksen puuttumisen johdosta säästynyt tai mitä hän on sinä aikana muulla työllä ansainnut tai tahallaan jättänyt ansaitsematta.
Jos toimihenkilö eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän toimihenkilölle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnan- tajan kuittausoikeudesta.
Mikäli irtisanomis- tai lomautusilmoitusajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomis- tai lomautusilmoitusajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisano- misajan palkasta.
9 § Työvoiman vähentämisen kohdistuminen
Lomautettaessa tai irtisanottaessa toimihenkilöitä tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä tulee työn- antajan selvittää kohdistumisen perusteet lomautettavalle tai irtisanottavalle toimihenkilölle tai hä- nen edustajalleen yhteistoimintamenettelyn yhteydessä tai muutoin.
Arvioitaessa lomautuksen tai irtisanomisen kohdistumista tulisi kiinnittää huomiota toimi- henkilöiden ammattitaitoon ja monitaitoisuuteen sekä jäljelle jääviin tehtäviin. Lopputuloksena ei saa kuitenkaan olla kenenkään syrjintä työsuhteen keston, sukupuolen tai sosiaalisten tekijöiden perusteella.
10 § Takaisinottovelvollisuus
Irtisanomisen yhteydessä voidaan toimihenkilön kirjallisella ilmoituksella tai työnantajan ja toimi- henkilön välisellä kirjallisella sopimuksella rajoittaa työsopimuslain mukaista 9 kuukauden takai- sinottovelvollisuutta toimihenkilön kotipaikkakunnan työssäkäyntialueeseen tai muuhun sovittuun alueeseen. Ilmoitus tai sopimus on annettava tiedoksi luottamusmiehelle.
III TYÖAIKA
SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA
11 § Säännöllinen työaika, pääsääntö
1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimihenkilö työskentelee työkohteessa tai muussa tuotannollisessa työpaikassa tai työpaikassa, jossa on jat- kuvasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa.
2. Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.
3. Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä on lauantai tai, ellei se ole mahdollista, maanantai, tai muu paikallisesti sovittu viikonpäivä. Jos työpaikalla tehdään työtä vähintään kuutena päivänä vii- kossa, vapaapäivä voi olla vaihtuva viikonpäivä.
12 § Keskimääräinen säännöllinen työaika
1. Työnjohto-oikeuteen perustuen
Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan päivätyössä yrityksen toimintojen välttämättömästi sitä vaatiessa järjestää keskimääräiseksi siten, että se enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona tasoit- tuu säännölliseen, enintään 40 tunnin viikkotyöaikaan.
Muissa työaikamuodoissa säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää työaikalain mukai- sesti keskimäärin enintään 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana.
Tasoittumisjaksoon tulee sisältyä keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti eikä säännöllinen vuorokautinen työaika saa ylittää 8 tuntia.
2. Paikallisesti sopien
Paikallisesti sopimalla voidaan säännöllinen työaika järjestää myös siten, että se keskimäärin on työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen enintään 50 tuntia. Tasoittumisjakso on enintään 52 viikkoa. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikko- levon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä.
Säännöllinen viikoittainen ja vuorokautinen työaika voidaan paikallisesti sopien järjestää edellisessä kappaleessa mainituista enimmäismääristä poiketen, mikäli työaikajärjestelystä ilmoitetaan allekir- joittaneille liitoille. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi tällöin olla enintään 12 tuntia. Tasoittu- misajanjakso on enintään 52 viikkoa. Yksittäisellä toimihenkilöllä on perustellusta henkilökohtaises- ta syystä oikeus noudattaa aikaisempaa työaikaansa ja siirtyä takaisin perustyöaikaan. Tällöin hä- nen tulee ilmoittaa siitä työnantajalle vähintään kolme päivää ennen, ellei paikallisesti toisin sovita.
13 § Työajoista tehtävä ilmoitus
Toimihenkilön on toimitettava kutakin kuukautta koskeva työaikailmoitus lähimmälle esimiehelle viimeistään seuraavan kuukauden loppuun mennessä yrityksen päättämällä tavalla. Toimihenkilön on ilmoitettava vähintään päivittäiset työajat.
Työnantaja voi päättää työaikailmoituksen tarkemmasta sisällöstä ja toimittamisen menettelyta- voista sekä tiedottaa niistä yrityksessä.
14 § Liukuva työaika
Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että toimihenkilö voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoitta- misesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.
Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia. Enimmäiskertymä saa olla enintään 60 tuntia.
Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään toimi- henkilölle annettavalla vapaa-ajalla.
Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa toimihenkilön pitämään kertyneitä plus- tunteja vapaana kokonaisina päivinä, ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin asianomaiselle toimihenkilölle. Toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plus-tunteja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin työnantajalle.
Tämä merkitsee olosuhteita, että työtä on normaalia työaikaa vähemmän tai lomautuksen sijasta käytetään ensisijaisesti plus-tunteja.
15 § Joustovapaa
Paikallisesti voidaan sopia lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä maksettavan korotuksen tai ko. ajalta mak- settavan koko palkan, työajan Iyhentämisvapaiden sekä lomarahan vaihtamisesta joustovapaa- seen. Joustovapaan osalta menetellään vuosilomalain 27 §:n (säästövapaa) mukaisesti. Joustova- paan osalta ei makseta lomarahaa.
16 § Työviikko ja -vuorokausi
1. Työviikko alkaa maanantaina, ellei paikallisesti toisin sovita. Työvuorokausi alkaa asian- omaisessa yrityksessä yleisesti noudatettavana ajankohtana, ellei paikallisesti toisin sovita.
2. Kolmivuorotyössä työviikko alkaa sunnuntaina työvuorokauden alkaessa ja työvuorokausi sil- loin, kun toimihenkilö saapuu työvuoroluettelon mukaisesti työhönsä.
17 § Ns. arkipyhäviikkojen säännöllinen työaika
Työpäiväksi sattuva arkipyhä lyhentää säännöllistä viikoittaista työaikaa seuraavasti:
Vuonna 2014 25. viikko 52. viikko | juhannusviikko jouluviikko | Säännöllinen työaika 4 pv 2 pv |
Vuonna 2015 1. viikko | uudenvuodenviikko | Säännöllinen työaika 4 pv |
2. viikko | loppiaisviikko | 4 pv |
14.viikko | pääsiäisviikko | 4 pv |
15. viikko | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
18. viikko | vappuviikko | 4 pv |
20. viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. viikko | juhannusviikko | 4 pv |
52. viikko | jouluviikko | 3 pv |
53. viikko | uudenvuodenviikko | 4 pv |
Vuonna 2016 1. viikko | loppiaisviikko | Säännöllinen työaika 4 pv |
12. viikko | pääsiäisviikko | 4 pv |
13. viikko | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
18. viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. viikko | juhannusviikko | 4 pv |
49. viikko | itsenäisyyspäiväviikko | 4 pv |
52. viikko | uudenvuodenviikko | 4 pv |
Vuonna 2017 Säännöllinen työaika
1. viikko loppiaisviikko 4 pv
Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät tällaisella viikolla työskentelyä kaikkina arkipäivinä korvataan työskentely siten kuin 25 §:n 5 kohdassa on sovittu.
18 § Työvuoroluettelo
1. Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, milloin se on työaikojen selvittämiseksi tarpeellista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.
2. Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen 12 §:n 1 kohdan mukaisesti edel- lyttää työvuoroluettelon laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työ- aika tasoittuu sovittuun keskimäärään. Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan an- tamisesta on ilmoitettava vähintään viikkoa etukäteen.
Kun työaika on järjestetty keskimääräiseksi paikallisesti sopien 12 §:n 2 kohdan mukaisesti on työ- vuoroluettelo laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainittava työn alkamis- ja päättymisaika.
3. Työvuoroluetteloon tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimi- henkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muu- toksen voimaantuloa. Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muutoksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen.
4. Työvuoroluetteloon tulevista tilapäisistä poikkeuksista ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltävänä päivänä. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoitetaan myös luottamusmiehelle.
Tämän kohdan määräykset eivät koske hätätyötä.
5. Paikallisesti sopimalla voidaan poiketa edellä 3 ja 4 kohdissa mainituista ilmoitusajoista.
LEPOAJAT
19 § Päivittäinen lepoaika
Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, eikä toimihenkilön työpaikalla olo ole työn jat- kumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työn- antaja ja toimihenkilö voivat sopia lyhyemmästä vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta.
Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, toimihenkilöllä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.
Jos työaika vuorotyössä tai jaksotyössä on kuutta tuntia pidempi, on toimihenkilölle annettava vä- hintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.
Työaikaan ei lueta sellaista lepoaikaa, jonka aikana toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpai- kalta.
20 § Vuorokausilepo
Toimihenkilölle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Tarvittaessa voidaan vuorokausilepoaikaa lyhentää tilapäisesti. Tällöin on vuorokausilevon oltava kuitenkin vähintään viisi (5) tuntia.
21 § Viikoittainen vapaa-aika
1. Työaika on järjestettävä niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytyksettömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Vii- koittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aika- na. Vapaa-ajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia viikossa.
2. Tästä määräyksestä voidaan poiketa, jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen va- paa-aikanaan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä vapauttamista työstä. Työskentelyn korvaamisesta on sovittu 30
§:ssä.
TYÖAJAN LYHENTÄMINEN
22 § Työajan lyhennyksen määrä
1. Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikos- sa.
2. Työajan lyhennys on enintään 100 tuntia vuodessa.
Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin lakiin tai työehtosopimukseen perustuvat vuotuista työaikaa lyhentävät vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäi- vät.
Jollei muusta kertymistavasta ole sovittu, ansaitaan työajan lyhennystä seuraavasti:
– Kiintein (8 tunnin) työvuoroin järjestetyssä työssä: 8 tuntia vapaata jokaista tehtyä 17 työpäivää kohti. Näihin päiviin ei lasketa vuosilomalain mukaisia lomapäiviä, arkipy- hiä ja itsenäisyyspäivää eikä työajan lyhennyspäiviä. Työajan lyhennystä ei kerry päi- viltä, joiden osalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.
– Keskimääräistä säännöllistä työaikaa noudatettaessa: siltä osin kuin toimihenkilö keskimääräinen säännöllinen viikoittainen työaika ylittää 38 tuntia. Työaikaa tasaavi- na ei oteta huomioon arkipyhiä, juhannus- ja jouluaattoa eikä vuosilomapäiviä.
23 § Työajan lyhennyksen antaminen
Jollei muuta ole sovittu, työajan lyhennysvapaa annetaan työnantajan määräämänä aikana vapaa- päivinä. Jollei lyhennysvapaata ole huomioitu työtuntijärjestelmässä, tulee vapaan ajankohdasta ilmoittaa viimeistään kahta viikkoa ennen.
Jos työajan lyhennys annetaan samanaikaisesti koko yritykselle tai sen jollekin yksikölle, työmaal- le tai työryhmälle, katsotaan siihen kuuluneen toimihenkilön saaneen vapaan riippumatta mahdol- lisesta muusta poissaolon syystä, ellei työtuntijärjestelmästä muuta johdu.
Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työajan lyhennyksen säästämisestä taikka sen kor- vaamisesta.
Pitämätön lyhennysvapaa annetaan viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Jos vapaata on tällöin antamatta, korvataan se kuten viikkoylityö.
Työsuhteen päättyessä työnantaja maksaa palkan tämän sopimuksen mukaan kertyneeltä, mutta antamatta jääneeltä vapaalta. Xxxxxx toimihenkilö on työsuhteen päättyessä pitänyt vapaata enem- män kuin on ansainnut ja saanut palkan tältä ajalta, on työnantajalla oikeus vähentää lopputilistä liikaa maksamansa palkka. Palkan vähentämisoikeus ei koske työajan lyhennysvapaita, jotka määräytyvät kollektiivisen työajan käyttösuunnitelman tai työtuntijärjestelmän mukaisesti. Tällai- sessa tilanteessa työajan lyhennysvapaat eivät myöskään seuraa mukana työaikamuodon vaih- tuessa.
Alakohtaiset pöytäkirjamerkinnät:
Tienpäällystysalalla lyhennysvapaista sovittaessa tai niitä määrättäessä tulee ottaa huomioon työntekijöiden työajan lyhennyssopimuksen kausiluontoisia töi- tä koskeva määräys.
Maarakennusalalla noudatetaan vapaan antamisen osalta kaikkiin henkilöstö- ryhmiin työntekijöiden työajan lyhennyssopimuksen vapaan antamista koskevia määräyksiä.
24 § Työajan lyhennyksen vaikutus ansiotasoon
1. Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta.
2. Työajan lyhennyksenä annetut vapaapäivät luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilo- mapäiviä ansaittaessa.
POIKKEAVISTA TYÖAJOISTA MAKSETTAVAT KORVAUKSET
25 § Lisätyö
1. Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella teh- dään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä lain mukaisia säännöllisen työajan enimmäis- määriä. Lisätyö ei ole ylityötä.
2. Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisätyön korvaamisesta vas- taavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka lasketaan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa.
3. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, mak- setaan kuitenkin säännöllisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai vii- koittaisesta ylityöstä.
4. Xxxxxxx toimihenkilö sairauden, tapaturman, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan, ta- loudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtuneen lomautuksen, 40-tuntisen viikkotyöajan vuo- tuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitämisen, taikka työnantajan järjestämään tai keskusjär- jestöjen väliseen koulutussopimuksen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopiessaan lomautuksen keskeyttämisestä tilapäisen työn suo- rittamiseksi sopia myös tästä kohdasta poikkeavasti.
5. Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin ko. arkipyhäviikon säännöl- linen työaika edellyttää, korvataan lisätyötunnit säännöllisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä tai rahana kuten viikkoylityöstä on sovittu. Tämä ei kuitenkaan koske keskeytymätöntä vuorotyötä, jossa on toisenlainen työajan tasaamisjärjestelmä. Korvaamistapaa koskevat kysymykset tulisi selvittää etukäteen.
26 § Ylityö
1. Ylityötä on työ, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tehdään laissa sää- dettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi.
Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työvuoroluettelon mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toiseen, katso- taan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tun- tia viikossa.
2. Laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi tehdystä aloittamis- ja lopet- tamistyöstä maksetaan korvaus kuten vuorokautisesta ylityöstä. Korvaus voidaan sopia makset- tavaksi palkanmaksukausittain erillisenä korvauksena.
3. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seu- raavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
4. Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 viikossa. Säännöllisen työajan ol- lessa jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti kes- kimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.
Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon mahdollisten luontoisetu- jen raha-arvo, provisiopalkka ja tuotantopalkkiot, sekä sijaisuuskorvaus, mutta ei sen sijaan vuo- rotyölisää, säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poik- keuksellisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia.
5. Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on an- nettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita.
6. Työaikalain mukaisina ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksoina käytetään sekä kalenteri- vuotta että neljän kuukauden pituista jaksoa, ellei tarkastelujaksoksi paikallisesti ole sovittu yksin- omaan kalenterivuotta.
27 § Varallaolo ja puhelinohjeet
1. Paikallinen sopiminen
Paikallisesti tulee sopia puhelinohjeiden antamisesta, etäpäivystyksestä sekä varallaolosta sekä niistä maksettavasta korvauksesta ja määräytymisperusteista.
Asioista on sovittava toimihenkilön kanssa niin selvästi, ettei jälkeenpäin voi syntyä erimielisyyttä tarkoitetun sidonnaisuuden luonteesta ja kestoajasta.
2. Puhelinohjeiden antaminen
Milloin toimihenkilöllä on nimenomaisesti sovittu velvollisuus antaa vapaa-aikanaan puhelimitse toimintaohjeita tai –määräyksiä, tulee tämä ottaa huomioon toimihenkilön palkassa erillisenä lisänä tai kertakorvauksena, vähintään 10 euroa käsitellystä asiakokonaisuudesta.
Toimihenkilön on annettava ilmoitus puhelinohjeiden antamisesta työnantajalle viimeistään seu- raavan kuukauden loppuun mennessä 12 §:n mukaisen työaikailmoituksen yhteydessä. Ilmoituk- sessa on mainittava puhelun ajankohta ja käsitelty asiakokonaisuus. Mikäli ilmoitusta ei ole toimi- tettu edellä mainitulla tavalla, on saatava vanhentunut.
3. Etäpäivystys
Xxxxxxx toimihenkilöllä on nimenomaisesti sovittu velvollisuus ryhtyä vapaa-aikanaan suorittamaan työtehtäviä puhelimitse tai muiden etäyhteyksien välityksellä saapumatta työpaikalle, tulee tästä
valmiudesta maksaa erillisenä korvauksena, vähintään 200 euroa kalenteriviikossa. Lyhyemmästä ajasta maksettava korvaus lasketaan osa-ajan palkanlaskentasääntöjen mukaisesti.
Etäpäivystystä ei saa kalenterikuukautta kohden pysyvästi olla 2 viikkoa enempää. 4. Varallaolo
Varallaololla tarkoitetaan sitä, että toimihenkilö on sopimuksen mukaan velvollinen olemaan työ- ajan ulkopuolella tavoitettavissa siten, että hänet voidaan kutsua työhön välittömästi. Varallaoloai- ka ei ole työaikaa.
Varallaolosta sovittaessa tulee sopia ainakin:
⭘ suoritettavasta korvauksesta,
⭘ varallaoloajasta ja
⭘ töihin ryhtymisajasta kutsun saatuaan.
Varallaoloajalta maksettava korvaus on:
a. 50 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön viimeistään 1 tunnin kuluttua kutsusta,
b. 25 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön viimeistään 2 tunnin kuluttua kutsusta
c. 10 % peruspalkasta, mikäli toimihenkilö on velvollinen ryhtymään työhön yli 2 tunnin kuluttua kutsusta.
Korvaus maksetaan siltä ajalta, jonka toimihenkilö joutuu sopimuksen mukaan olemaan valmiu- dessa työtä suorittamatta. Jos varalla oleva toimihenkilö kutsutaan työhön, maksetaan palkka työ- hön käytetyltä ajalta tämän sopimuksen muiden määräysten mukaisesti.
Varalla olevan toimihenkilön työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä eikä työaikalain varallaoloa koskevia säännöksiä.
Varallaoloaika ei saa kalenterikuukautta kohden toistuvasti ylittää 2 viikkoa.
28 § Hälytysluontoinen työ
1. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan tilanteissa, joissa toimihenkilö kutsutaan hälytysluontei- seen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Nämä mää- räykset eivät koske 27 §:n varallaoloa.
2. Hälytysrahana maksetaan kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan säännöllisellä työajal- la tai viiden tunnin sisällä sen päättymisen jälkeen, ja kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu xxxx- xxxx myöhemmin.
Hälytysrahan maksamisen edellytyksenä on, että hälytysluontoinen työ alkaa aikaisemmin kuin vuorokauden kuluttua kutsun antamisesta ja että työ ei välittömästi liity seuraavan vuoron työhön.
Hälytysraha voidaan sopia maksettavaksi kuukausipalkan yhteydessä erillisenä lisänä.
3. Työstä maksetaan vähintään yhden tunnin palkka.
Hälytysluonteisesta työstä, joka tehdään kello 21.00 ja 06.00 välisenä aikana tai yövuorossa ennen kuin 9 tuntia on kulunut vuoron päättymisestä, maksetaan 100 % korotettu peruspalkka, johon si- sältyvät mahdolliset ylityökorotukset.
29 § Sunnuntaityö
1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja it- senäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntai- työkorotuksena yksinkertainen peruspalkka. Jos sunnuntaina tehty työ on samalla lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä lisäksi korvausta myös asianomaisten lisä- ja ylityötä koskevien säännösten mu- kaan.
2. Sunnuntaityökorotus voidaan vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä sovitaan asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa sunnuntaityön teke- misestä.
30 § Viikoittaisen vapaa-ajan antamisesta poikkeaminen
1. Toimihenkilölle korvataan hänen tilapäisesti viikoittaisena vapaa-aikanaan tekemänsä työ lyhen- tämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä. Toimihenkilön suostumuksella työ voidaan korvata myös suorittamalla yli- ja sunnun- taityökorvausten lisäksi erillinen ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvä rahakorvaus.
2. Viikoittaisena vapaa-aikana tehty tilapäinen työ on korvattava myös siinä tapauksessa, että toi- mihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi.
3. Korvaustavasta sovitaan samalla, kun sovitaan viikoittaisen vapaa-ajan aikana tehtävästä työs- tä.
31 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö
1. Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjak- soin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jatkuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat siten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etu- käteen määrätyllä tavalla.
2. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää, jonka suuruus tunnilta koko sopimuskauden ajan on il- tavuorossa 2,14 € ja yövuorossa 3,96 €.
3. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla ko- rotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka.
Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Xxxxxxx toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan.
4. Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään tässä pykälässä mainittuja senttimääriä perus- teena käyttäen.
5. Xxxxxxx työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18– 22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello 22–06 tehty työ yötyöksi. Tällaisesta työstä makse- taan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuorolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä.
6. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan sään- nöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saak- ka.
7. Tämän pykälän määräyksistä saadaan paikallisesti sopia toisin.
IV PALKKAUS
Palkkauksessa noudatetaan liitteenä olevaa palkkausjärjestelmää.
32 § Sijaisuuskorvaus
Xxxxxx toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta, hoitaa tilapäisesti oman toimensa ohella toisen henkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tule- van palkan lisäksi erillistä sijaisuuskorvausta. Sijaisuuskorvausta maksetaan toimihenkilölle myös ajalta, jolloin hän hoitaa oman toimensa ohella toisen sijaisena vaativampia tehtäviä. Jos toimihen- kilö toimii toisen sijaisena (vaativuudeltaan) omien tehtävien tasoisissa tehtävissä työmäärän li- sääntymättä, ei korvausta makseta.
Sijaisuuskorvausta maksetaan, kun sijaisuus kestää yli 1 viikon (yli 5 työpäivää).
Sijaisuuskorvausta maksetaan 355 – 834 euroa kuukaudessa. Sijaisuuskorvaus lasketaan osa- ajan palkanlaskentasääntöjen mukaisesti. Korvaus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset sel- vitetään paikallisesti mahdollisuuksien mukaan ennen sijaisuuden alkamista.
Korvausta harkittaessa tulee kiinnittää huomiota onko kysymyksessä:
⭘ työmäärän olennainen lisääntyminen omien tasoisissa tehtävissä,
⭘ omia tehtäviään vaativampien tehtävien suorittaminen vai
⭘ sekä työmäärän olennainen lisääntyminen että omia tehtäviään vaativammat työteh- tävät.
Vaativuus- ja olosuhdelisät maksetaan samoin perustein kuin sijaistettavalle. Vaativuuslisien mää- räytymisessä toimihenkilön omaa ja sijaistettavan tehtävää arvioidaan yhtenä kokonaisuutena.
Mikäli sijaisuuskorvaus on huomioitu tehtävän vaativuutta luokitettaessa, on työnantajan selvitet- tävä tämän vaikutus henkilön palkkaan.
33 § Nuoria ja harjoittelijoita koskevat määräykset
1. Palkkamääräykset
1. Nuorten toimihenkilöiden (alle 18-vuotiaat) palkoista voidaan sopia paikallisesti, ottamalla huomioon tehtävän vaativuus. Peruskoululaisten ja lukiolaisten kanssa voidaan tehdä kes- kusjärjestöjen suosituksenmukainen ”Tutustu työelämään ja tienaa” - sopimus.
2. 18 vuotta täyttäneen toimihenkilön palkka saa alittaa työnvaativuusluokkapalkan mukaisen palkan 40 %:lla, kun kyse on opiskeluihin liittyvästä harjoittelusta. Tällaista on
– harjoittelu, joka parantaa ao. henkilön mahdollisuuksia päästä alan koulutukseen ja
– tutkintoon liittyvä pakollinen harjoittelu tai opiskelua tukeva muu harjoittelu opintojen kestäessä.
3. 18 vuotta täyttäneen mutta alle 25-vuotiaan toimihenkilön palkka saa alittaa kulloinkin voi- massa olevan työnvaativuusluokkapalkan 20 %:lla seuraavissa tilanteissa:
– korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta/opistosta valmistuneet enintään kahdeksan kuukautta työsuhteen alkamisesta
– oppisopimusoppilaat ja koulutussopimuksen perusteella työsopimuksen solmivat enintään yhden vuoden ajan.
4. Työajan lyhennystä ei kerry koululaisen ja opiskelijan loma-aikanaan suorittamasta työstä.
2. Muihin toimihenkilöihin kohdistuva työsuhdeturva
Toimihenkilöiden työehtosopimuksen 9 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä sekä työ- sopimuslain 7:4 §:n työntarjoamisvelvollisuutta ja 6:6 §:n takaisinottovelvollisuutta koskevat mää- räykset eivät estä solmimasta määräaikaisia sopimuksia seuraavissa tilanteissa:
⭘ pakollinen harjoittelu, mikä on välttämätöntä opintojen aloittamisen mahdollistami- seksi enintään kahdeksan (8) kuukauden ajan,
⭘ tutkintoon liittyvä harjoittelu opintojen kestäessä,
⭘ korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta/opistosta valmistuneita enintään kahdeksaksi (8) kuukaudeksi työsuhteen alkamisesta lukien.
Työnantaja ja luottamusmies tai muu toimihenkilöitä edustava yhdessä toteavat, että työharjoittelu ei vaikuta muiden työntekijöiden työsuhteisiin eikä työehtoihin. Harjoittelupaikat tarjotaan ensisijai- sesti niille, joille työharjoittelu on välttämätöntä opintojen jatkamiseksi tai niiden loppuunsaattami- seksi. Kustakin harjoitteluohjelmasta laaditaan toimenkuva. Harjoittelijan tehtävä sijoittuu aina ni- metyn toimihenkilön ohjaukseen, joka varsinaisesti vastaa työn suorittamisesta.
Pöytäkirjamerkintä:
⭘ Korkeakoululla tarkoitetaan sekä tiedekorkeakouluja että ammattikorkeakou- luja.
⭘ Toimihenkilöiden yhteinen valinta vastaa luottamusmiehen valintaa.
3. Opiskelijan ohjaaminen
Toimihenkilön toimiessa työnantajan nimenomaisesta määräyksestä AMK-opiskelijan tai muun vastaavan opiskelijan ohjaajana työssäoppimis- tai harjoittelujakson aikana, on toimihenkilölle maksettava ohjaustehtävän ajalta erillinen työn määrän ja vaativuuden huomioon ottava paikalli- sesti sovittava korvaus.
Ohjaamisella tarkoitetaan ennalta laaditun ja suunnitellun opintokokonaisuuden ohjaamista, minkä sisältöön kuuluvat tähän kuuluvat työ- ja harjoitustehtävät sekä työssä että työympäristössä esiin- tyvät vaarat ja niiden torjunta.
Ohjaustyöstä sovittaessa on myös sovittava sen kestosta. Ellei kestosta ole muuta sovittu, kor- vausta maksetaan yhden kuukauden ajan. Mikäli edellä esitetty tehtävä on otettu huomioon toimi- henkilön toimenkuvaa määriteltäessä, erillistä korvausta ei makseta. Yhdestä ohjattavasta kor- vausta maksetaan vain yhdelle ohjaajalle.
34 § Palkka ja palkan maksaminen
Toimihenkilön palkka määritellään kuukausipalkkana. Palkka voi muodostua rahapalkasta sekä luontoisedusta. Pääasiallisesti provisiotyötä tekeviin ei sellaisenaan sovelleta sopimuksen palkka- ja työaikamääräyksiä eikä matkakorvaussäännöstöä, vaan niistä tulee sopia erikseen.
Luontoisedun raha-arvona pidetään luontoisedun käypää arvoa. Silloin kun käypää arvoa ei pys- tytä selvittämään, käytetään sen sijasta verotusarvoa. Verohallitus vahvistaa vuosittain ne perus- teet, joiden mukaan luontoisetujen raha-arvo määräytyy verotuksessa.
Palkanmaksukauden pituus voi olla enintään yksi kuukausi. Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korvaukset on maksettava korvauksiin oikeuttavaa työtä seuraavan palkanmaksu- kauden palkan yhteydessä.
Palkka erääntyy maksettavaksi yrityksessä vakiintuneina palkanmaksupäivinä. Palkan tulee olla toimihenkilön nostettavissa toimihenkilön määräämässä rahalaitoksessa palkan erääntymispäivä- nä. Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, mikä ei ole työpäivä tai jolloin rahalaitokset ovat suljet- tuina, pidetään lähinnä edellistä työpäivää tai rahalaitoksen aukiolopäivää erääntymispäivänä, jol- loin palkan tulee olla toimihenkilön nostettavissa.
Toimihenkilöllä on oikeus pyydettyään saada palkkalaskelma hänelle maksetusta palkasta.
Palkanmaksupäivän ja -tavan muuttamisesta on sovittava viimeistään kuukautta ennen muutok- sen toimeenpanoa.
35 § Osa-ajan palkka
Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jaka- malla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten sään- nöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 26 §:ssä (Ylityö). Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja.
Soveltamisohje
Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa taikka milloin toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa.
Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetellään seuraavasti:
– lasketaan kuukauteen sisältyneet työtuntijärjestelmän mukaiset säännölliset työpäi- vä-tunnit
– kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä = poissaolopäivän/-tunnin palkka
– poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipalkasta = osa-ajan palkka
Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan:
KUUKAUSITYÖAIKA 2014 | |||
työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t | |
Kesäkuu | 20 | 150 | 160 |
Heinäkuu | 23 | 172,5 | 184 |
Elokuu | 21 | 157,5 | 168 |
Syyskuu | 22 | 165 | 176 |
Lokakuu | 23 | 172,5 | 184 |
Marraskuu | 20 | 150 | 160 |
Joulukuu | 20 | 150 | 160 |
KUUKAUSITYÖAIKA 2015 | |||
työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t | |
Tammikuu | 20 | 150 | 160 |
Helmikuu | 20 | 150 | 160 |
Maaliskuu | 22 | 165 | 176 |
Huhtikuu | 20 | 150 | 160 |
Toukokuu | 19 | 142,5 | 152 |
Kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
Heinäkuu | 23 | 172,5 | 184 |
Elokuu | 21 | 157,5 | 168 |
Syyskuu | 22 | 165 | 176 |
Lokakuu | 22 | 165 | 176 |
Marraskuu | 21 | 157,5 | 168 |
Joulukuu | 21 | 157,5 | 168 |
KUUKAUSITYÖAIKA 2016 | |||
työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t | |
Tammikuu | 19 | 142,5 | 152 |
Helmikuu | 21 | 157,5 | 168 |
Maaliskuu | 21 | 157,5 | 168 |
Huhtikuu | 21 | 157,5 | 168 |
Toukokuu | 21 | 157,5 | 168 |
Kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
Heinäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
Elokuu | 23 | 172,5 | 184 |
Syyskuu | 22 | 165 | 176 |
Lokakuu | 21 | 157,5 | 168 |
Marraskuu | 22 | 165 | 176 |
Joulukuu | 20 | 150 | 160 |
KUUKAUSITYÖAIKA 2017 | |||
työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t | |
Tammikuu | 21 | 157,5 | 168 |
Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laskemi- nen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toinen va- paapäivä on lauantai.
36 § Vaativuus- ja olosuhdelisät
1. Vastaavan työnjohtajan lisä
Vastaavan työnjohtajan lisän suuruus sovitaan yrityskohtaisesti ottaen huomioon työmaan vaati- vuus ja taloudellinen vastuu, kuitenkin niin, että lisä on koko sopimuskauden ajan vähintään 344 €. Mikäli vastaavalla työnjohtajalla on alaisenaan teknisiä toimihenkilöitä keskimäärin vähintään 3, on vastaavan työnjohtajan lisä koko sopimuskauden ajan vähintään 480 €.
2. Tunnelilisä
Mikäli toimihenkilö siirretään työhön kallioon louhittavaan tunneliin tai muuhun siihen verrattavaan kallioon louhittavaan tilaan, maksetaan hänelle 10 %:n korotus siitä alkaen, jolloin louhintatyö on edistynyt avolouhoksesta kallion sisään ja siihen asti, jolloin hänen työskentelynsä tunnelissa tai muussa em. tilassa voi tapahtua rakennussuunnitelman mukaisen kalliokattoa vastaan tulevan lo- pullisen rakenteen valmistuttua niin pitkälle, että se suojaa lohkarevaaralta.
Tämä määräys on voimassa, ellei lisän suuruudesta paikallisesti toisin sovita.
3. Vanhojen rakennusten lisä
Teknisen toimihenkilön johtaessa pääosan työajastaan samassa työkohteessa rakennuksen pur- kamis- ja korjaamistyötä, maksetaan hänelle 15 %:lla korotettu palkka, ellei työmaan olosuhteista johtuen lisän määrästä toisin sovita. Samalla työkohteella tarkoitetaan tässä saman rakennusluvan piiriin kuuluvia töitä.
Tätä määräystä ei sovelleta vedeneristysalalla. 4. Turvallisuuskoordinaattorille maksettava lisä
Asetuksen rakennustyön turvallisuudesta tarkoittamalle nimetylle työturvallisuuskoordinaattorille on maksettava erillinen lisä paikallisesti sovittavalla tavalla. Mikäli lisä on huomioitu henkilön teh- tävän vaativuutta luokitettaessa, on työnantajan selvitettävä sen vaikutus palkkaan.
V KULUKORVAUKSET
37 § Matkustamista koskevat yleiset määräykset
1. Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat. Matka on suoritetta- va tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättömästi vaatii.
Matka katsotaan alkaneeksi, kun toimihenkilö lähtee matkalle työpaikalta tai milloin erikseen sovi- taan kotoaan ennen säännöllisen työajan alkamista ja päättyneeksi silloin, kun toimihenkilö palaa työpaikalleen, ellei hän säännöllisen työajan päätyttyä palaa suoraan kotiin, jolloin matka katso- taan tällöin päättyneeksi. Päivärahaan oikeuttavat vuorokaudet lasketaan matkan alkamisesta matkan päättymiseen.
2. Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset matkakustannukset, joihin luetaan matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä milloin matka tapahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat.
Jos oman auton käytöstä on sovittu, maksetaan tästä vuonna 2014 korvauksena 0,43 € ajokilo- metriltä. Jos toimihenkilö työnantajan määräyksestä joutuu työmatkalla kuljettamaan muita henki- löitä, tai työtehtäviensä vuoksi kuljettamaan autossaan työvälineitä, mittalaitteita tai valmiita laittei- ta, joiden matka- tai kuljetuskustannukset olisi työnantajan korvattava, korotetaan kilometrikor- vausta 0,03 € henkilöä tai vastaavaa tavaramäärää kohden. Korvausta korotetaan 0,07 € silloin, kun työtehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista.
3. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tu- lee tarvittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä. Ellei muuta ole sovittu, matkustamiseen liittyvät korvaukset maksetaan kerran kuukaudessa matkalaskun tai muun työnantajan edellyttä- män selvityksen perusteella.
4. Työpaikkaa varten voidaan paikallisesti sopimalla vahvistaa matkustussääntö. Matkus- tussäännöllä voidaan poiketa 38 ja 39 §:ien määräyksistä edellyttäen, että matkustamisen korvaa- minen kokonaisuutena ottaen vastaa tämän pykälän mukaista tasoa.
38 § Matkat varsinaiselta työpaikalta
Tämän pykälän määräyksiä noudatetaan toimihenkilön tehdessä työhön kuuluvien tehtävien suo- rittamiseksi tilapäisen matkan varsinaisen (kiinteän) työpaikan ulkopuolelle. Näitä määräyksiä nou- datetaan vastaavasti myös pysyvästi työmailla työskentelevien toimihenkilöiden tilapäisiin matkoi- hin kotimaassa ja ulkomailla.
1. Päiväraha määräytyy kulloinkin voimassaolevan verohallituksen päätöksen mukaisesti. Vuonna 2014 päivärahaa maksetaan kotimaassa suoritetuilta matkoilta seuraavasti:
– 39 € matkavuorokaudelta, joka kokonaan tai yli 10 tunnin osalta on käytetty matkaan, työntekoon tai oleskeluun matkapaikkakunnalla, sekä
– 18 € vajaavuorokaudelta, joka käsittää yli 6 mutta enintään 10 tuntia,
– 18 €, kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden vähin- tään 2 tunnilla ja 39 €, kun ylitys on yli 6 tuntia.
Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan huoneen käytöstä johtuvat majoittumis- kustannukset tositteen mukaisesti päivärahojen lisäksi seuraaviin enimmäismääriin saakka:
– Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeissa 144 €. Muualla 101 €.
Xxxxxxx toimihenkilö ei esitä majoituslaskua maksetaan hänelle yöpymisrahaa 12 €. Yöpymisrahaa ei makseta tapauksissa, joissa työnantaja järjestää ja kustantaa majoituksen.
2. Kun kyse on sellaisesta lähiliikkumisesta, ettei päivärahaa makseta, voi kysymykseen tulla ate- riakorvaus: Jos toimihenkilöllä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi ate- rioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruokatauon aikana eikä kysymys ole työskentelys- tä yrityksen samalla paikkakunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipaikas- sa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, maksetaan toimi- henkilölle 9,75 € suuruinen ateriakorvaus vuonna 2014.
Eräissä tapauksissa saattaa syntyä vaikeuksia sovelletaanko puolipäivärahasääntöä vaiko ateria- korvaussääntöä.
Eräitä esimerkkejä:
1. Toimihenkilö käy Jyväskylän toisella laidalla sijaitsevasta työpaikastaan linja-autolla kaupungin keskustassa työasioissa. Paluumatkalla hän toimittaa vielä erään asian kaupungin virastossa. Läh- tö tapahtui klo 09 ja toimihenkilö on takaisin työssä klo 13 – korvaus 9,75 €, yksi ruokailu.
2. Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa takaisin työhön klo 16 – korvaus 9,75 €, yksi ruokailu.
3. Toimihenkilö lähtee Espooseen Helsingistä klo 11 ja palaa työhön/kotiin klo 18.30 – korvaus 19,50 €, kaksi ruokailua.
4. Toimihenkilö lähtee lentoteitse Tampereelta Turkuun klo 08 ja palaa klo 15 – korvaus 18 €, matka.
5. Varkaus-Kuopio-Varkaus klo 07–19 – korvaus 39 €, matka.
3. Työtehtävien edellyttämän ulkomaan matkan osalta maksetaan päivärahaa verohallituksen pää- töksen perusteiden mukaisesti ja siinä määriteltyjen enimmäismäärien suuruisena. Xxxxxxx matkan aikana joudutaan majoittumaan, korvataan majoittumiskustannukset tositteen mukaisesti yrityk- sen matkustussäännön mukaisesti tai valtion virkaehtosopimuksessa määriteltyihin enimmäis- määriin saakka.
Eräiden ulkomaiden päivärahat vuonna 2014
Maa | Päiväraha | Maa | Päiväraha |
Belgia | 61 € | Ranska | 66 € |
Bulgaria | 51 € | Romania | 55 € |
Egypti | 51 € | Ruotsi | 66 € |
Espanja | 62 € | Saksa | 61 € |
Irlanti | 66 € | Saudi-Arabia | 62 € |
Iso-Britannia | 68 € | Slovakia | 57 € |
- Lontoo, Edinburgh | 72 € | Slovenia | 57 € |
Italia | 64 € | Sveitsi | 74 € |
Itävalta | 62 € | Tanska | 68 € |
Japani | 71 € | Tshekki | 57 € |
Kanada | 66 € | Ukraina | 53 € |
Kreikka | 60 € | Unkari | 56 € |
Kroatia | 60 € | Valkovenäjä | 50 € |
Kuwait | 62 € | Venäjä | 56 € |
Latvia | 51 € | - Moskova | 70 € |
Liettua | 50 € | - Pietari | 64 € |
Norja | 69 € | Viro | 51 € |
Puola | 56 € |
Milloin ulkomaille suuntautuvaan matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuo- rokauden yli 10 tunnilla, toimihenkilölle maksetaan tällaiselta vajaavuorokaudelta koko ulkomaan päiväraha ja milloin yli 2 tunnilla mutta enintään 10 tunnilla puolet ulkomaan päivärahasta.
Vajaavuorokaudelta maksettava päiväraha määräytyy sen ulkomaanpäivärahan mukaan, joka maksetaan viimeiseltä täydeltä matkavuorokaudelta.
Mikäli ulkomaille suuntautuvaan työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, mutta kestää kuitenkin vähintään 10 tuntia, maksetaan toimihenkilölle kysymyksessä olevan maan mukaan määräytyvä kokopäiväraha.
4. Työvuoroluettelon edellyttämän tuntimäärän rajoissa luetaan matkustamisvuorokauden aikana tehty työ säännölliseen työaikaan. Mikäli työtuntijärjestelmän edellyttämää työtuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuorokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vähennetä.
Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä työvuoroluettelon mukaisena vapaa-ai- kanaan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaapäivänä. Matka-aikaan luetaan täydet puolet tunnit. Mat- ka-aikaa ei lueta työajaksi. Tämä etuus voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti sovitaan
erillisestä kiinteästä kuukausikorvauksesta. Milloin työnantaja kustantaa toimihenkilölle makuupai- kan, ei kello 21–07 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta.
5. Mikäli työn suorittaminen edellyttää vähintään 2 viikon oleskelua matkatöissä, on kyseessä työ- komennus. Tällöin voidaan ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen, paikallisesti sopia tämän pykälän päivärahamääräyksistä poiketen.
Toistuva matkustaminen
6. Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin toi- mihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käy- töstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.
Työnantajan ja toimihenkilön on yhdessä todettava, milloin kyseessä on toistuvaa matkustamista edellyttävä työ.
Edellä mainittujen päivärahojen ja ruokarahan maksamisen asemesta voidaan tällaisen toimihen- kilön kanssa sopia kiinteästä kuukausipalkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.
39 § Matkat työmaatehtävissä
Näitä määräyksiä noudatetaan kotimaassa toimihenkilöihin, joilla ei ole varsinaista (kiinteää) työ- paikkaa ja jotka työskentelevät pysyvästi työmailla.
Toimihenkilöön voidaan soveltaa kohdan määräyksiä myös osan vuotta. Xxxxxxx toimihenkilö on komennettu kausiluonteisesti tai siirretty muutoin tietyksi ajanjaksoksi työskentelemään pysyvästi työmailla suoritetaan hänelle tällöin matkakustannusten korvaukset tämän kohdan mukaisesti.
Päivittäiset kotimatkat
1. Muun kuin tienpäällystysalalla toimivan toimihenkilön oikeus työpäivittäiseen matkakustannusten korvaukseen määräytyy seuraavasti:
Oikeutta korvaukseen ei ole, jos toimihenkilön asunto on enintään 5 kilometrin etäisyydellä työ- maasta. Xxxxxx toimihenkilön asunto on yli 5 kilometrin säteen etäisyydellä työmaasta, on hänellä oikeus matkakustannusten korvaukseen seuraavan taulukon mukaan.
Asunnon ja työmaan Työpäivittäinen
välinen etäisyys matkakustannusten
säteellä mitaten korvaus
yli 5 km 1,91 €
yli 10 km 3,08 €
yli 20 km 5,55 €
yli 30 km 8,07 €
yli 40 km 9,94 €
yli 50 km 12,05 €
yli 60 km 15,84 €
yli 70 km | 17,92 € |
yli 80 km | 20,37 € |
yli 90 km | 23,19 € |
yli 100 km | 26,00 € |
yli 120 km | 32,73 € |
Mikäli yllä mainitulla säteellä mitaten toimihenkilön asunto jää jonkin edellä mainitun säteen sisä- puolelle, mutta hänen työmatkansa erityisten maantieteellisten esteiden kuten vesistön vuoksi muodostuu sanottua säteellä mitattua matkaa pitemmäksi, on hänellä oikeus vastaavasti pitem- män säteen mukaan määräytyvään korvaukseen.
Toimihenkilön tulee antaa selvitys asuinpaikastaan työsopimusta tehtäessä. Mikäli selvitys anne- taan myöhemmin, oikeus päivittäiseen matkakorvaukseen alkaa vasta selvityksen antamisesta lähtien.
Vesitse tapahtuvista matkoista sovitaan kussakin tapauksessa erikseen.
Mikäli työnantaja on järjestänyt toimihenkilöiden kuljetukset, ei mitään korvausta suoriteta. Tämä ei koske toimihenkilöä, jolla on ollut pätevä syy kieltäytyä järjestetystä kuljetuksesta. Kuljetukset tapahtuvat työajan ulkopuolella ja työaika on tässä työehtosopimuksessa mainittu säännöllinen työaika. Kuljetus- tai kulkuajalta ei muuta korvausta suoriteta.
Tämän kohdan määräykset ovat sellaisena voimassa, ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.
2. Tienpäällystysalalla toimivalle toimihenkilölle maksetaan osapäivärahana vuonna 2014 18 € tai, kun työn suorittamiseen matkoineen kuluu yli 10 tuntia, päivärahana 39 €. Osapäivärahaa ei suo- riteta toimipaikkakunnalla ja sen lähiympäristössä suoritettavissa töissä silloin, kun työpaikka on 20 km:n säteen sisäpuolella paikkakunnan keskustasta tai muusta sovitusta paikasta.
3. Xxxxxxx toimihenkilön kanssa on sovittu oman auton käytöstä voivat osapuolet sopia ko- timatkoilta maksettavan kilometrikorvauksen määrästä toisin.
Työskentelypaikkakunnalla yöpyminen
4. Työkomennuksella olevalle toimihenkilölle maksetaan päivärahana vuonna 2014 39 €.
Työnantajan on ennen matkan alkua selvitettävä asunnonsaantimahdollisuudet ao. paikkakunnalla sekä, mikäli mahdollista, varattava toimihenkilölle asunto. Mikäli työnantaja ei järjestä asuntoa, maksetaan toimihenkilölle majoituskorvauksena 16 €. Mikäli työnantaja järjestää muita etuja, voi- daan päivärahasta vähentää niitä vastaava kohtuullinen osa.
Xxxxxxx työnantajan ja toimihenkilön kesken on todettu, että toimihenkilön täytyy työkomennuksen yhteydessä tilapäisesti majoittua hotelliin, maksaa työnantaja majoittumiskustannukset tositteen mukaisesti 38 §:n 1 kohdassa mainittuihin enimmäismääriin saakka.
Työnantajan järjestämän asunnon tulee olla ainakin matkustajakotitasoa, esimerkiksi asuntovau- nun yhteydessä tulee olla peseytymismahdollisuus.
5. Työnantaja maksaa kahden viikon välein matkakustannukset kotipaikkakunnalla käynnistä. Muilta viikonlopuilta maksetaan joko päiväraha vapaapäiviltä tai kotimatkakorvaus sen mukaan kumpi on pienempi. Samoin menetellään valtakunnallisten juhla-, pyhä- ja vapaapäivien suhteen.
Mikäli matka-aika kotipaikkakunnan asunnon ja työkohteen välillä kestää yhteen suuntaan yli puo- litoista tuntia, maksetaan toimihenkilölle tässä kohdassa mainituilta matkoilta tämän ajan ylimene- vältä osalta korvauksena peruspalkka. Matka-aikaa ei lueta työajaksi.
6. Tämän pykälän 4 ja 5 kohdissa mainituista eduista voidaan poiketa yrityksen matkustussään- nössä taikka paikallisesti kirjallisesti toisin sopien. Toisin sopiminen edellyttää, että ao. toimihenki- löt arvioivat saavuttavansa sopimisella omat tarpeensa ja kokonaisuuden huomioon ottaen sa- mantasoiset etuudet.
VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
40 § Palkka sairauden tai perhevapaan aikana sekä tapaturman jälkeen
1. Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole tautia tai tapatur- maa aikaansaanut tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toiminnallaan tahi kevytmielisellä elämäl- lään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on hänellä oikeus työkyvyttömyyden vallitessa saada palkkansa luontoisetuineen sen suuruisena, kuin hän työssä ollessaan olisi säännöllisenä työaika- na ansainnut seuraavasti:
Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Palkka
1 kuukauden mutta vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikolta
1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta
2. Toimihenkilö, joka sairauden takia on tullut työkyvyttömäksi, on velvollinen viipymättä ilmoitta- maan työnantajalle siitä sekä milloin työkyvyttömyyden arvioidaan päättyvän.
3. Työnantajan sitä vaatiessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslääkärin antama tai työnantajan hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Xxxxxxx työnantaja ei ole hyväksynyt toimihenkilön esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa toimihenkilön toisen nimetyn lääkärin tar- kastettavaksi, on työnantajan korvattava tästä aiheutuva lääkärintodistuspalkkio.
Jos toimihenkilön työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, ei toi- mihenkilö ole oikeutettu uuteen 1. kohdan mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sai- rausajan palkka maksetaan yhteensä enintään 1. kohdassa mainitulta ajanjaksolta. Jos työnanta- jan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjakson aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairasvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairausvakuu- tustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.
4. Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sai- rautensa, ei työnantaja ole velvollinen suorittamaan palkkaa sairauden ajalta.
5. Xxxxxxxxxxxxxxx annetaan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaksi se aika, johon hänelle sairausva- kuutuslain mukaan tulevan äitiys, isyys- ja vanhempainrahan katsotaan kohdistuvan. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Isyysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka yhdeltä viikolta (5 työpäivää).
Palkanmaksun edellytyksenä kuitenkin on, että työsuhde on yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, an- netaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä kolmen kuukauden pituinen äitiys- tai viikon pituinen isyysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.
Osapuolet suosittelevat kokonaissuunnitelman tekemistä vanhempainvapaan ja hoitovapaan käyttämisestä.
6. Työnantajan tulee tarjota äitiysvapaan jälkeen työhön palaavalle toimihenkilölle, jos hänen pois- saolonsa on kestänyt enintään 12 kuukautta, hänen ennen äitiysvapaan alkamista hoitamiaan teh- täviä. Mikäli tämä ei ole mahdollista tulee työnantajan tarjota muita samantasoisia tehtäviä tai ellei näitä ole, muuta työtä. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin en- nen synnytysvapaan ajaksi työsuhteeseen otettua sijaista.
7. Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut toimihenkilölle edellä tässä pykälässä määrätyn pal- kan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena toimihenkilölle lain tai sopimuk- sen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän. Vähennysoikeus ei kui- tenkaan koske toimihenkilön itsensä kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuk- sen perusteella saamaa päivärahaa tai korvausta.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä mak- seta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työn- antajalla oikeus vähentää palkasta se päivärahan tai korvauksen osa, mikä toimihenkilön laimin- lyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.
41 § Lääkärintarkastukset
1. Lakisääteiset terveystarkastukset
Työnantaja maksaa toimihenkilölle korvauksen ansionmenetyksestä lakisääteiseen työterveys- huoltoon kuuluvissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menetettyjä säännölli- siä työtunteja vastaavalta ajalta.
Toimihenkilölle, joka lähetetään em. lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluviin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paik- kakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan siten kuin työehtosopimuksessa määrätään.
Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan toimihenkilölle korvauksena yli- määräisistä kuluista 10,93 €.
2. Muut lääkärissä käynnit
Ansionmenetys korvataan seuraavilla edellytyksillä:
1. Kyseessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä lääkärin- tarkastukseen työaikana. Tällaisina tilanteina pidetään
– sairastumista tai tapaturmaa, jonka vuoksi on päästävä nopeasti lääkäriin, taikka
– tilannetta, jolloin vastaanottoaikaa ei ole saatavissa työajan ulkopuolella kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksessa viikon) kuluessa.
Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
2. Toimihenkilön on esittävä hyväksyttävä selvitys lääkärintarkastuksessa käynnistä (esim. lääkä- rintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä muissa kuin kiireellisissä tapauksissa selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolella.
Pyydettäessä toimihenkilön on esitettävä selvitys tarkastuksen kestosta odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen.
3. Toimihenkilön on ilmoitettava työaikana tapahtuvasta lääkärintarkastuksesta työnantajalle etu- käteen. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä vä- littömästi, kun se on mahdollista.
Ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata:
1. Xxxxxx toimihenkilö saa lääkärintarkastuksen ajalta työkyvyttömyysajan palkkaa.
2. Xxxxxxx sairaus tai tapaturma on johtunut toimihenkilön omasta törkeästä tuottamuksesta tai ta- hallisuudesta.
Jos edellä mainitut korvattavuuden edellytykset täyttyvät, korvataan ansionmenetys seuraavien lääkärintarkastusten osalta:
1. Uusi tai uusiutuva sairaus
– Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan toimihenkilön sairaus.
– Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestävän työky- vyttömyyden ajalta.
– Milloin toimihenkilö sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tut- kittavaksi.
2. Aikaisemmin todettu sairaus
– Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta silloin, kun kyseessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi (ml. mää- räys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi).
– Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi toimihenkilön on ollut tarpeen ha- keutua lääkärintarkastukseen.
– Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkä- rintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulko- puolella.
– Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta.
3. Laboratorio- ja röntgentutkimukset
– Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio-, röntgen- tai sii- hen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Tutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta.
– Erillisen em. tutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jollei tutki- musta ole mahdollista suorittaa työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutki- muksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokaudenaikana.
4. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
– Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.
5. Äkillinen hammassairaus
– Äkillisen hammassairauden, joka ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa toimihenkilön työkyvyttömyyden ja joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annet- tavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin anta- malla todistuksella.
3. Korvausten palkkaperuste
Pykälässä mainitut korvaukset ansionmenetyksestä suoritetaan samoin palkkaperustein kuin sai- rausajan palkka.
42 § Vuosiloma
1. Vuosiloma annetaan lain mukaan. Vuosiloman pituutta määrättäessä luetaan työsuhteen jatku- misaikaan myös työsuhteen kestoaika saman työnantajan palveluksessa ennen työsuhteen kes- keytymistä toimihenkilön ammattipätevyyttä hänen tehtävissään lisäävän opiskelun johdosta sekä myös se aika, minkä tässä tarkoitettu henkilö on opiskelunsa kestäessä sanotun työnantajan työs- sä, mikäli työsuhde jatkuu välittömästi opiskelun päätyttyä.
Vuosiloman siirto tienpäällystysalalla:
Työnantajalla on, milloin tuotannon ja töiden asianmukainen järjestely sitä edel- lyttää, oikeus määrätä osa lomasta pidettäväksi muulloinkin kuin lomakauden aikana. Ennen tässä tarkoitettua loman jakamista ja lomakauden ulkopuolella annettavan loman osan ajankohdan määräämistä työnantajan on neuvoteltava asiasta asianomaisen toimihenkilön kanssa. Loman osaa, joka näin annetaan lomakauden ulkopuolella, pidennetään 50 %:lla. Lomaraha lasketaan kuitenkin ilman näin annettua pidennystä.
2. Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, ellei paikallisesti ole sovittu sen mak- samisesta säännönmukaisina palkanmaksupäivinä. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksol- ta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäi- vänä. Vuosilomapalkkana tai vuosilomakorvauksena maksettava päiväpalkka lasketaan:
a) Kuukausipalkan perusteella siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja kerrotaan lomapäi- vien lukumäärällä.
Kun käytännössä halutaan määritellä lomapalkka, joudutaan kuukausipalkka siten osoittamaan toisaalta työssäoloajalta maksettuun toisaalta loma-aikaan kohdistuvaan palkkaan. Näiden tulee yhdessä aina vastata kuukausipalkkaa. Koska luvun 25 käyttäminen kuukausipalkan jakajana ei aina johda vuosilomalain 3 luvun 10 §:n 1 momentin tarkoittamaan vuosilomapalkkaan, suositel- laan vuosilomapalkka laskettavaksi osa-ajan palkanlaskentamenettelyä käyttäen.
b) Toimihenkilölle, joka on suorittanut jatkuvasti tai säännöllisesti toistuvaa vuorotyötä, suoritetaan vuosiloman ajalta kuukausipalkan lisäksi vuorotyölisän perusteella laskettu keskimääräinen päivä- palkka siten, kuin vuosilomalain 3 luvun 10 §:n 1 momentissa säädetään. Edellä tarkoitettua kes- kimääräistä päiväpalkkaa laskettaessa otetaan samalla huomioon myös muut jatkuvat tai säännöl- lisesti toistuvat sopimusperusteiset lisät sekä säännöllisesti toistuvat sunnuntaityökorotukset.
c) Milloin toimihenkilölle maksetaan ylityöstä, vuorotyöstä, aloittamis- tai lopettamistyöstä kiinteitä kuukausikorvauksia, on nämä palkan luonteiset erät maksettava myös vuosiloman aikana. Luon- toisetujen käsittelyssä noudatetaan vuosilomalain 3 luvun 9 §:n 2 momentin säännöksiä.
d) Provisiopalkan perusteella siten, että lomaan oikeuttavien kuukausien määrällä jaetaan näinä kuukausina ansaittu palkka ja näin saadun keskimääräisen kuukausipalkan päiväpalkaksi muutta- misessa käytetään lukua 25.
e) Muiden palkkausmuotojen perusteella siten, että arkipäiviksi sattuvat vapaapäivät luetaan työs- säolopäivien veroiseksi.
3. Lomaraha
Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen tässä sopimuksessa tarkoitetusta vuosilomapalkastaan (= rahapalkka). Laskettaessa lomarahaa jaetaan kuukausipalkka luvulla 25 ja kerrotaan vuosilomalain mukaisten lomapäivien lukumäärällä.
Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin toimihenkilön palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työ- päivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei toimihenkilö olisi estynyt palaamasta työhön.
Xxxxxx toimihenkilön työsuhde päättyy muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä, maksetaan hänelle lomaraha myös vuosilomakorvauksesta. Työsopimus päättyy toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä silloin, kun toimihenkilö irtisanoutuu, purkaa työsopimuksen ilman lain- mukaista perustetta taikka aiheuttaa sopimusrikkomuksellaan työsopimuksen päättymisen.
Lomaraha voidaan paikallisesti sopia maksettavaksi joko yhtenä tai useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään kyseiseen lomaan oikeuttavaa lomanmääräytymis- vuotta seuraavan lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä edellä tarkoitetun lomanmääräy- tymisvuoden loppuun mennessä. Mikäli paikallisesti sovitaan lomarahan vaihtamisesta vapaaksi, sovitaan samalla vapaan määrä. Ellei lomapäivistä ole muuta sovittu, annetaan vapaapäiviksi työ- päiviä.
Mikäli toimihenkilön työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan lomaraha työsuhteen päättyessä, jos toimihenkilö muutoin on lomarahaan oikeutettu.
43 § Lyhyt tilapäinen vapaa
1. Toimihenkilön perheen piirissä sattuvan äkillisen sairastapauksen tai läheisen omaisen kuole- man takia annettavaa lyhyttä tilapäistä vapaata ei vähennetä toimihenkilön palkasta tai vuosilo- masta. Läheisellä omaisella tarkoitetaan puolisoa, rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa tarkoitettua puolisoa, omia, puolison ja rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa tarkoitetun puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia, veljiä ja sisaria sekä isovanhempia.
2. Lyhyttä tilapäistä vapaata annetaan myös yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoitamista var- ten.
Kunnallisena luottamusmiehenä toimivan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähennetään kunnallis- ten luottamuselinten kokouksista aiheutuvan säännöllisen työajan menetystä vastaavasti. Kuu- kausipalkan vähentäminen toimeenpannaan siten, että toimihenkilö yhdessä kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen kanssa saa kuukausipalkkansa. Mahdollinen työnantajan osuus maksetaan sen jälkeen, kun toimihenkilö on toimittanut työnantajalle selvityksen kunnan maksa- masta ansionmenetyksestä.
Vastaava ansioiden yhteensovitus suoritetaan myös muiden yhteiskunnallisten luottamustehtävien osalta.
3. Lyhyen tilapäisen vapaan pituus on määrättävä suhteessa edellä mainittuihin tilanteisiin ja tar- vittavaan matka-aikaan.
4. Osapuolet suosittelevat, että yritykset maksaisivat toimihenkilöille kertausharjoitusten ajalta niin suuren osan palkasta, että reserviläinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
5. STTK:n ja sen jäsenliittojen valtuustoihin ja hallituksiin kuuluville toimihenkilöille varataan mah- dollisuus osallistua työaikana sellaisiin sanottujen elinten kokouksiin, joissa käsitellään työehtoso- pimusneuvotteluja koskevia asioita.
6. 50- ja 60-vuotispäivänä toimihenkilölle annetaan palkallinen vapaapäivä, mikäli merkkipäivä sattuu työpäivälle.
44 § Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus
1. Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuva- kuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenottajan palveluksessa joh- tavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työnte- kijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta 126 140,94 euroa kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on 50 456,38 euroa yhtä henkilöä kohti ja omaisuusvahingosta 25 228,19 euroa. Myös muut vakuu- tusehdot määräytyvät voimassa olevien työnantajan vastuuvakuutusta koskevien yleisten ja eri- tyisten vakuutusehtojen mukaan.
Työnantajan on pyydettäessä ilmoitettava toimihenkilöille vakuutusyhtiön nimi sekä vakuutuksen numero ja selvitettävä luottamusmiehelle vakuutusmuoto ja sen perusteella maksettavien kor- vausten määrä.
2. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
VII MUUT MÄÄRÄYKSET
45 § Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen
Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin loukkaamaton.
Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuh- teen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
Työriidat, joihin toimihenkilöt eivät osallistu
Mikäli työnantajan ja muiden työntekijä- tai toimihenkilöryhmien välillä puhkeaa työriita (lakko, sul- ku, saarto jne.), joka ei ole sopimusten tai viranomaisten antamien määräysten vastainen tulee toi- mihenkilön:
– tavalliseen tapaan suorittaa ne tehtävät, jotka hänelle säännöllisesti toimensa perus- teella kuuluvat;
– suorittaa tehtäviä, jotka yleensä kuuluvat samassa yrityksessä työskenteleville muille teknisille toimihenkilöille;
– siinä määrin kuin häneltä kohtuudella voidaan vaatia, suorittaa tehtäviä, jotka hel- pottavat ja jouduttavat työn uudelleen käyntiin panoa ja käynnissä pitämistä tai te- hostamista selkkausten päätyttyä, sekä
– osallistua suojelutoimenpiteisiin, joilla tarkoitetaan työtä käytön keskeyttämiseksi teknisesti sopivalla tavalla sekä toimenpiteitä ihmisiin kohdistuvan mahdollisen vaa- ran tai rakennuksiin ja muihin laitteisiin, aluksiin, koneisiin tai tavaravarastoihin koh- distuvan vahingon torjumiseksi tai tavaravarastojen pilaantumisen ehkäisemiseksi;
– tähän verrattavissa on erittäin pakottavista syistä suoritettava työ taikka työ, jota joku on velvollinen lain tai asetuksen perusteella suorittamaan sekä työ, jonka laiminlyön- nistä voi joutua syytteeseen.
Sopimuksen tai viranomaisten antamien määräysten vastaisen työriidan aikana tulee toimihenkilön suorittaa edellä mainittuja tehtäviä sekä paikallisesti niin sovittaessa myös muita yrityksen toimin- nan turvaamiseksi tarpeellisia tehtäviä.
Teknisten toimihenkilöiden kohdalla työnantajan ja muiden työntekijä- ja toimihenkilöryhmien väli- sen työriidan aikana ei työnantaja ole oikeutettu työriidan takia lomauttamaan teknistä toimihenki- löä eikä irtisanomaan teknisen toimihenkilön työsopimusta lakkaamaan ellei muuta sovita.
46 § Kokoontumisoikeus
Tähän sopimukseen sidotun toimihenkilöliiton rekisteröidyllä yhdistyksellä tai vastaavalla, jolla on jäseniä ao. työpaikalla, on kullakin työpaikalla mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan al- kamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erikseen sovittaessa myös viikkole- poon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä työn- antajan palveluksessa oleville toimihenkilöille seuraavin edellytyksin:
a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työn- antajan kanssa sovittava mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.
b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työn- antajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tar- vittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.
c) Kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan lii- ton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
47 § Paikallinen sopiminen
Useissa tämän sopimuksen määräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista työehto- sopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti joko työnantajan ja toimihenkilön kesken tai luotta-
musmiehen ja työnantajan kesken. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä toimihenki- löitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.
Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomis- ajasta ole muuta sovittu.
Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää.
Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä aikana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jälkeen voidaan määräajaksi solmittu sopimus irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
Menettelytapoja koskeva suositus
Allekirjoittaneet liitot suosittelevat, että kun työehtosopimusmääräyksistä poiketaan paikallisesti sopimalla noudatettaisiin yrityksessä, jossa on luottamusmies, seuraavia menettelytapoja:
– toimihenkilöitä kollektiivisesti koskevista asioista neuvotellaan ensisijaisesti luotta- musmiehen kanssa;
– luottamusmiehelle varataan mahdollisuus osallistua sopimista koskevaan neu- votteluun, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää;
– työnantaja tiedottaa sopimisesta viivyttelemättä luottamusmiehelle, jos sopimus on tehty ilman hänen myötävaikutustaan.
48 § Neuvottelujärjestys
1. Sopijapuolten tulee neuvotella asiallisesti kaikista niiden toimialalla ilmaantuvista kysymyksistä niiden ratkaisemiseksi yhteisymmärryksessä. Sopijapuolet myötävaikuttavat omalta osaltaan hy- vien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseksi työpaikoilla.
2. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta, soveltamisesta tai jostakin muusta syystä syntyy erimieli- syyttä työnantajan ja toimihenkilön välillä, on asiassa ensin pyrittävä sovintoon paikallisilla neuvot- teluilla. Jolleivät nämä johda yksimielisyyteen, on asia siirrettävä asianomaisten liittojen käsiteltä- väksi.
3. Jommankumman osapuolen esittäessä paikallisneuvotteluja tai liittoneuvotteluja edellä tarkoi- tetuissa tapauksissa on ne aloitettava ensitilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.
4. Neuvotteluista on jommankumman osapuolen niin vaatiessa laadittava pöytäkirja tai erimieli- syysmuistio, joka kummankin osapuolen on allekirjoitettava. Asiakirjassa on lyhyesti mainittava erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Pöytäkirja tai erimielisyysmuistio on laadittava viikon kuluessa neuvottelun päättymisestä.
5. Jos neuvottelut tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta eivät johda tulokseen, voi jompikumpi osapuoli muussa kuin vaativuusryhmittelyä koskevassa erimielisyydessä jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
6. Niin kauan kuin erimielisyydestä käydään paikallisneuvotteluja tai liittoneuvotteluja, ei asian joh- dosta saa ryhtyä minkäänlaisiin toimenpiteisiin vastapuolen painostamiseksi.
7. Tämän sopimuksen osallisten liittojen edustajilla on oikeus osallistua paikalliseen neuvotteluun liittojen niin sovittua. Tällöin edellytetään, että neuvoteltavasta asiasta on jo aikaisemmin paikalli- sesti neuvoteltu. Ellei tällaisessa neuvottelussa päästä yksimielisyyteen, menetellään kuten 2 ja 5 kohdissa.
49 § Työehtosopimuksen kehittäminen
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työehtojen ja työehtosopimuksen kehittäminen jatkuu sopi- muskaudella. Osapuolet sitoutuvat sopimuskauden aikana neuvottelemaan muistakin työehtoso- pimusmuutoksista, joilla pyritään yksinkertaistamaan ja selkeyttämään säännöstystä sekä edistä- mään työllistymistä. Muutokset, joista ollaan yhtä mieltä, voidaan toteuttaa ennen sopimuskauden päättymistä.
50 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman keskitetyn työmarkkinaratkaisun mukai- nen. Sopimus on voimassa 1.6.2014 lukien 31.1.2017 saakka.
Mikäli keskusjärjestöjen neuvotteluissa toisen jakson palkankorotuksista ei päästä yksimielisyy- teen viimeistään 15.6.2015, allekirjoittaneilla osapuolilla on oikeus irtisanoa työehtosopimus päät- tymään ensimmäisen sopimusjakson loppuun neljän kuukauden irtisanomisajalla.
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 4.11.2013
TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY INFRA RY
KATTOLIITTO RY PINTAURAKOITSIJAT RY AMMATTILIITTO PRO
RAKENNUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISUA VUODELLE 2014-2017 KOSKEVA PÖYTÄKIRJA
TYÖEHTOSOPIMUS AJALLE 1.6.2014 - 31.1.2017
Allekirjoittaneiden osapuolten sopimus on keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman keskitetyn työmarkkinaratkaisun mukainen. Sopimus on voimassa 1.6.2014 lukien 31.1.2017 saakka.
Sopimuskausi on kaksiosainen. Ensimmäinen jakso kestää 22 kuukautta ja sen palk- karatkaisut on sovittu alla esitetyllä tavalla. Toinen jakso kestää 10 kuukautta ensim- mäisen jakson päättymisestä ja sen palkkaratkaisusta keskusjärjestöt kokoontuvat neuvottelemaan vuoden 2015 kesäkuussa. Mikäli keskusjärjestöjen neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, allekirjoittaneilla osapuolilla on oi- keus irtisanoa työehtosopimus päättymään ensimmäisen sopimusjakson loppuun neljän kuukauden irtisanomisajalla.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat liittojen tekemien sopimusten kattavuutta ja hallituksen ilmoittamia työllisyys- ja kasvusopimuksen syntymistä tukevia toimen- piteitä 25.10.2013. Jos kattavuus tai hallituksen toimenpiteet eivät ole riittäviä eivät- kä keskusjärjestöt päätä sitoutua keskitetyn työmarkkinaratkaisun kohtiin 3-5, voi- massa olevaa rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimusta sovelletaan entisin ehdoin sopimuskauden päättymiseen asti.
PALKKARATKAISU
Ensimmäisen jakson ensimmäinen korotus 1.10.2014
Kuukausipalkkoja korotetaan 1.10.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien 20 euron yleiskorotuksella.
Taulukkopalkkojen kutakin vaativuusluokkapalkkaa korotetaan 20 eurolla. Taulukko- palkkojen korotuksen ja sitä seuraavan henkilökohtaisten palkkojen nousun 20 euroa ylittävä osa leikataan muusta palkanosasta siten, että kokonaispalkka nousee 20 eu- rolla.
Ensimmäisen jakson toinen korotus 1.10.2015
Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan 1.10.2015 tai lähinnä sen jälkeen al- kavan palkanmaksukauden alusta lukien 0,4 %:n suuruisella yleiskorotuksella.
Taulukkopalkkojen kutakin vaativuusluokkapalkkaa korotetaan 13 eurolla. Taulukko- palkkojen korotuksen ja sitä seuraavan henkilökohtaisten palkkojen nousun yleisko- rotuksen ylittävä osa leikataan muusta palkanosasta siten, että kokonaispalkka nou- see 0,4 %:lla.
Toisen jakson korotus
Palkkoja korotetaan keskusjärjestöjen 15.6.2015 mennessä sopimalla tavalla.
Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse sopimukseen toisen jakson palkankorotuksista vii- meistään 15.6.2015 mennessä, osapuolilla on oikeus irtisanoa sopimuksensa päät- tymään ensimmäisen sopimusjakson loppuun neljän kuukauden irtisanomisajalla.
TEKSTIMUUTOKSET III TYÖAIKA
17 § Ns. arkipyhäviikkojen työaika
Muutetaan taulukot sopimusaikaa vastaavaksi seuraavasti:
Vuonna 2014 25. viikko 52. viikko | juhannusviikko jouluviikko | Säännöllinen työaika 4 pv 2 pv |
Vuonna 2015 1. viikko | uudenvuodenviikko | Säännöllinen työaika 4 pv |
2. viikko | loppiaisviikko | 4 pv |
14.viikko | pääsiäisviikko | 4 pv |
15. viikko | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
18. viikko | vappuviikko | 4 pv |
20. viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. viikko | juhannusviikko | 4 pv |
52. viikko | jouluviikko | 3 pv |
53. viikko | uudenvuodenviikko | 4 pv |
Vuonna 2016 1. viikko | loppiaisviikko | Säännöllinen työaika 4 pv |
12. viikko | pääsiäisviikko | 4 pv |
13. viikko | pääsiäisen jälkeinen viikko | 4 pv |
18. viikko | helatorstaiviikko | 4 pv |
25. viikko | juhannusviikko | 4 pv |
49. viikko | itsenäisyyspäiväviikko | 4 pv |
52. viikko | uudenvuodenviikko | 4 pv |
Vuonna 2017 1. viikko | loppiaisviikko | Säännöllinen työaika 4 pv |
Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät tällaisella viikolla työskentelyä kaikkina arkipäi- vinä, korvataan työskentely siten kuin 25 §:n 5 kohdassa on sovittu.
21 § Viikottainen vapaa-aika
2. Tästä määräyksestä voidaan poiketa, jos toimihenkilöitä tarvitaan tilapäisesti työ- hön hänen vapaa-aikanaan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai jos työn tekni- nen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä vapauttamista työstä. Työs- kentelyn korvaamisesta on sovittu 30 §:ssä.
IV PALKKAUS
Muutetaan 34 § Palkka ja palkan maksaminen 4. kappale kuulumaan seuraa- vasti ja poistetaan 5. kappale
Palkka erääntyy maksettavaksi yrityksessä vakiintuneina palkanmaksupäivinä. Pal- kan tulee olla toimihenkilön nostettavissa toimihenkilön määräämässä rahalaitokses- sa palkan erääntymispäivänä. Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, joka ei ole työ- päivä tai jolloin rahalaitokset ovat suljettuina, pidetään lähinnä edellistä työpäivää tai rahalaitoksen aukiolopäivää erääntymispäivänä, jolloin palkan tulee olla toimihenki- lön nostettavissa.
35 § Osa-ajan palkka
työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t | |
Kesäkuu | 20 | 150 | 160 |
Heinäkuu | 23 | 172,5 | 184 |
Elokuu | 21 | 157,5 | 168 |
Syyskuu | 22 | 165 | 176 |
Lokakuu | 23 | 172,5 | 184 |
Marraskuu | 20 | 150 | 160 |
Joulukuu | 20 | 150 | 160 |
Muutetaan taulukot sopimusaikaa vastaavaksi seuraavasti: KUUKAUSITYÖAIKA 2014
KUUKAUSITYÖAIKA 2015 | |||
työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t | |
Tammikuu | 20 | 150 | 160 |
Helmikuu | 20 | 150 | 160 |
Maaliskuu | 22 | 165 | 176 |
Huhtikuu | 20 | 150 | 160 |
Toukokuu | 19 | 142,5 | 152 |
Kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
Heinäkuu | 23 | 172,5 | 184 |
Elokuu | 21 | 157,5 | 168 |
Syyskuu | 22 | 165 | 176 |
Lokakuu | 22 | 165 | 176 |
Marraskuu | 21 | 157,5 | 168 |
Joulukuu | 21 | 157,5 | 168 |
KUUKAUSITYÖAIKA 2016 | |||
työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t | |
Tammikuu | 19 | 142,5 | 152 |
Helmikuu | 21 | 157,5 | 168 |
Maaliskuu | 21 | 157,5 | 168 |
Huhtikuu | 21 | 157,5 | 168 |
Toukokuu | 21 | 157,5 | 168 |
Kesäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
Heinäkuu | 21 | 157,5 | 168 |
Elokuu | 23 | 172,5 | 184 |
Syyskuu | 22 | 165 | 176 |
Lokakuu | 21 | 157,5 | 168 |
Marraskuu | 22 | 165 | 176 |
Joulukuu | 20 | 150 | 160 |
KUUKAUSITYÖAIKA 2017 | |||
työpäiviä | 37,5 t | 40,0 t | |
Tammikuu | 21 | 157,5 | 168 |
38 § Matkat varsinaiselta työpaikalta
Korvaussummat muutetaan verohallituksen päätöksen mukaiseksi vuosittain vuo- den alusta.
39 § Matkat työmaatehtävissä
Korvaukset muutetaan kustannusten nousua vastaavasti vuosittain vuoden alusta.
50 § Sopimuksen voimassaolo
Muutetaan 50 §:n ”Sopimuksen voimassaolo” kuulumaan seuraavasti:
Tämä sopimus on keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman keskitetyn työmarkkinarat- kaisun mukainen. Sopimus on voimassa 1.6.2014 lukien 31.1.2017 saakka.
Mikäli keskusjärjestöjen neuvotteluissa toisen jakson palkankorotuksista ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, allekirjoittaneilla osapuolilla on oikeus irtisa- noa työehtosopimus päättymään ensimmäisen sopimusjakson loppuun neljän kuu- kauden irtisanomisajalla.
MUUT MÄÄRÄYKSET ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAAN
1. Yrityskohtaiset palkkausjärjestelmät
Yritykset voivat tehdä paikallisia sopimuksia palkkausjärjestelmän soveltamisesta sillä edellytyksellä, että työnvaativuusluokan mukainen palkka täyttää vähintään työ- ehtosopimuksen mukaisen työnvaativuusluokkapalkan. Sen lisäksi yrityskohtaisen palkkausjärjestelmän mukaisen palkan on oltava vähintään työehtosopimuksen vä- himmäispalkan suuruinen.
Osapuolten aikaisemmat tulkinnat yrityskohtaisista palkkausjärjestelmistä jätetään neuvottelujärjestelmän puitteissa selvitettäviksi ja mahdolliset erimielisyydet ratkais- taan aikaisempien sopimustekstien ja niiden tulkintojen perusteella.
2. Työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka
Työehtosopimuksen mukaisella vähimmäispalkalla tarkoitetaan tehtävän vaativuus- luokan mukaista palkanosaa lisättynä 2 %:n henkilökohtaisella palkanosalla.
3. Varallaolo ja puhelinohjeet
Varallaolosta ja sen korvaamisesta on sovittava niin selvästi, että jälkeenpäin ei ole epäselvää siitä, mitä on sovittu. Osapuolten tulee sopia siitä, kuinka pian työhön kut- sumisesta toimihenkilön on aloitettava työskentely. Varallaolosta sovittavan korvauk- sen suuruus voidaan määrätä riippumaan siitä, miten nopeasti työhön kutsumisesta työ on aloitettava tai työhön on lähdettävä. Tällä tavoin sovittu korvaus maksetaan koko varallaoloajasta.
Mikäli työn aloittaminen varallaoloaikana on epävarmaa tai kyseessä on päivystys- valmiudessa oleminen ennalta arvaamattoman seikan vuoksi, voidaan sopia esim. kuukausikorvauksesta. Mikäli kyseessä on asia, joka on hoidettavissa puhelimitse eikä edellytä töihin lähtemistä, sovelletaan puhelinohjeita koskevaa määräystä.
4. Vuokratyövoima ja tasa-arvoasiat
Osapuolet sitoutuvat tiedottamaan ja opastamaan jäseniään siitä, että noudatetaan lakien mukaisia menettelytapoja.
5. Vuosiloma
Lisätään laskentaesimerkki päivitettävään Toimihenkilöt rakennusalalla työsuhdeop- paaseen seuraavasti:
Mikäli muuta ei ole sovittu, toimihenkilö saa esimerkiksi 24 lomapäivää vastaavan lo- marahan vapaaksi vaihtamisesta vapaaksi 12 työpäivää.
6. Rinnakkaissopimukset
Sopijapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, ettei toimihenkilöiden työehtosopimuk- sen soveltamispiirissä tehdä rinnakkaissopimuksia.
7. Sopimus yrityksen ja eri henkilöstöryhmien välisestä yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä
Sovittiin, että otsikkokohdassa mainittu sopimus voidaan irtisanoa yhden kuukau- den irtisanomisajoin päättymään samaan aikaan työehtosopimuksen kanssa.
8. Palkkatilastoyhteistyö
EK:n ja STTK:n välisessä tilastoyhteistyösopimuksessa on määritelty STTK:n oikeu- det saada tietoja EK:n tuottamista palkkatilastoista. Allekirjoittaneet työnantajajär- jestöt tulevat jatkossa toimittamaan vastaavat tilastotiedot rakennusteollisuuden osalta Toimihenkilöunioni TU ry:n käyttöön.
9. Rakennustyön turvallisuuden kehittäminen
Allekirjoittaneet liitot toteavat, että rakennustyömaiden työturvallisuuden kehittämi- sen kannalta on työnjohdon oikeat asenteet ja osaaminen erityisen tärkeää. Tämän vuoksi ne suosittelevat, että työnjohdon ammatillista koulutusta suunniteltaessa kiin- nitetään erityisesti huomiota työturvallisuustietouden lisäämiseen ja tietojen päivittä- mistarpeeseen määräajoin.
10. ”Tutustu työelämään ja tienaa” –kampanja
Liitot uudistavat ”Tutustu työelämään ja tienaa –kampanjaa koskevan pöytäkirjan koko sopimuskaudeksi 1.6.2014-31.1.2017.
11. Pykäläviittaukset
Osapuolet toteavat, että sovittujen muutosten vaikutus työehtosopimuksen pykälien numerointiin ja työehtosopimuksen sisäisiin viittauksiin tarkastetaan.
12. Vedeneristysalan vastaavan työnjohtajan lisän soveltamisohje
1) Samalle henkilölle maksetaan vastaavan työnjohtajan lisä vain kerran riippumatta kohteiden määrästä, missä hän toimii vastaavana työnjohtajana.
2) Vastaavan työnjohtajan lisää maksetaan vain siinä tapauksessa, että yli puolet henkilön työstä on vastaavan työnjohtajan tehtäviä.
3) Vastaavan työnjohtajan lisä maksetaan ainoastaan viranomaisperusteisista vas- taavan työnjohtajan tehtävistä.
TYÖRYHMÄT
1. Palkkausjärjestelmän kehittäminen
Osapuolet jatkavat henkilökohtaisen palkanosan kehittämisestä sovittua ohjelmaa siten, että työnsä aloittanut työryhmä jatkaa työskentelyään alkuperäisen aikataulun mukaisesti ja antaa esityksensä liittojen käsiteltäväksi 30.4.2014 mennessä.
Mikäli osapuolet eivät saavuta työryhmässä yksimielisyyttä tai liitot eivät hyväksy työryhmän esittämää yksimielistä esitystä, osapuolet asettavat asian ratkaisemisek- si sovintolautakunnan, johon kumpikin osapuoli asettaa yhden edustajan ja sen pu- heenjohtajaksi pyydetään valtakunnansovittelija tai hänen varamiehensä. Sovinto- lautakunnan tulee ratkaista asia 31.8.2014 mennessä. Päätös sovintolautakunnassa tehdään enemmistöpäätöksellä. Mikäli enemmistöä ei saavuteta, lautakunnan pää- tökseksi tulee sen puheenjohtajan ratkaisu. Osapuolet sitoutuvat hyväksymään so- vintolautakunnan päätöksen.
Kun osapuolet ovat hyväksyneet palkkausjärjestelmämuutokset, ne ryhtyvät välittö- mästi yhteisesti kouluttamaan jäsenilleen muutosten soveltamista ja palkkausjärjes- telmää kokonaisuutena.
Uusi HPO-järjestelmä otetaan käyttöön alan yrityksissä viimeistään 1.10.2015 al- kaen, mikäli paikallisesti ei ole sovittu käytettäväksi muuta menettelyä.
Uuden järjestelmän käyttöönoton yhteydessä toimihenkilöiden HPO määritellään uu- delleen myöhemmin sovittavalla tavalla. HPO:n nousu pienentää vastaavasti muuta palkanosaa ja HPO:n pienentyminen vastaavasti kasvattaa muuta palkanosaa. Mikä- li HPO:n muuttaminen johtaa kokonaispalkan nousuun, toimihenkilön HPO-prosent- ti ei nouse 1.10.2015 järjestelmän muutoksen johdosta enempää kuin 0,5 prosent- tiyksikköä. Mikäli palkkaa tulisi muutoksen johdosta korottaa enemmän, loppuosa maksetaan viivästettynä alla sovitulla tavalla. Käyttöönoton yhteydessä kenenkään toimihenkilön palkka ei pienene.
Mikäli määritetystä HPO:sta aiheutuvaa korjausta jää 1.10.2015 jälkeen tekemättä, muutosta jatketaan vuonna 2016 sovittavana palkankorotuspäivänä tai jos sellaista ei sovita 1.10.2016. HPO:n muutos saatetaan loppuun 1.10.2017. Muutoksesta ai- heutuvaa HPO:n korotusta suoritetaan 2016 enintään 0,5 prosenttiyksikköä. Tämän jälkeen vielä maksamatta oleva osuus maksetaan 1.10.2017 alkaen, ellei paikallises- ti sovita toisin.
Muut mahdolliset henkilökohtaisen pätevyyden muuttumisesta johtuvat HPO:n muu- tokset toteutetaan järjestelmän mukaisesti.
2. Erityisalojen vastaava työnjohtaja
Edellisellä sopimuskierroksella sovittu työryhmä, jonka tehtävänä oli sopimuskauden aikana selvittää erityisalojen työnjohtajiin liittyviä kysymyksiä ja valmistella tarvittaes- sa korvausohjeistusta, jatkaa työtään sopimuskaudella.
3. Tasa-arvo, työhyvinvointi ja sairaspoissaolot
Liitot asettavat työryhmän, joka suunnittelee ohjeistusta ja liittojen toimesta järjestää tarvittaessa koulutusta tasa-arvolain noudattamisen edistämiseksi yrityksissä sekä tarkastelee työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja työhön paluuta pitkien pois- saolojen jälkeen.
Sopimusosapuolet arvioivat työmarkkinakeskusjärjestöjen suosituksen mukaisesti työehtosopimuksen vaikutukset kumpaankin sukupuoleen. Lisäksi suositetaan työ- paikoilla arvioitavaksi paikallisten sopimusten vaikutukset kumpaankin sukupuoleen.
Työryhmä antaa myös suosituksen seuraavista asioista:
- Työpaikoilla laadittaisiin eri-ikäiset työntekijät huomioiva ohjelma terveen työuran edistämiseksi. Ohjelma käsiteltäisiin työsuojelun yhteistoiminnassa ja työpaikan henkilöstön luottamushenkilöiden kanssa. Mallin sisällöstä päätettäisiin paikallisesti ja siinä huomioitaisiin työmarkkinajärjestöjen yhteisesti julkaisemat hyvät käytännöt.
- Toimihenkilölle, joka on täyttänyt 58 vuotta, järjestettäisiin toimihenkilön aloitteesta mahdollisuus työkyvyn kehittämiskeskusteluun työpaikalla. Kehittämiskeskusteluun voisivat osallistua esimies ja toimihenkilö sekä toimihenkilön pyynnöstä työterveys- huollon edustaja ja luottamushenkilö. Kehittämiskeskustelun tavoitteena on tarkas- tella työoloja ja työtä sekä kehittää niitä työkykyä tukeviksi.
- Työhyvinvointia edistettäisiin työyhteisöissä esimerkiksi suorittamalla Työhyvnvoin- tikorttikoulutus
Lisäksi työryhmä suunnittelee Rate-hankkeen tulosten hyödyntämistä sairauspois- saolojen hallinnassa.
4. Osaamisen kehittämisen toimintamalli
Osapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on laatia ohjeistusta vuoden 2014 alusta voimaan tulevien osaamisen kehittämistä koskevien yhteistoimintalain sekä verotusmenettelylain muutosten ja uuden lain taloudellisesti tuetusta osaamisen ke- hittämisestä soveltamiseksi.
5. Edustusjärjestelmän tarkastelu
Asetetaan liittojen välinen työryhmä, jonka tehtävänä on selventää 31.12.2014 men- nessä toimihenkilöiden edustusjärjestelmän ”työpaikka”-käsitteen sisältöä, antaa ohjeistusta työstä vapautuksen antamisesta ja sijaistamisesta luottamustehtävien hoitamiseksi sekä tehdä ohjeistusta tietojen antamisesta.
6. Luottamukselliset suhteet
Liitot selvittävät sopimuskauden aikana keinoja luottamuksellisten suhteiden paran- tamiseksi sekä paikallisen sopimisen edistämiseksi yrityksissä.
XXXXXXX TOIMIHENKILÖIDEN EDUSTAJISTA RAKENNUSALAN YRITYKSISSÄ
12 § Työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaaminen
Muutetaan 12 §:n Erilliset korvaukset koko sopimuskauden ajalle seuraavasti:
1. Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen korvauksen, jonka suuruus riippuu hänen edustamaansa henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden määrästä 1.10.2014 lukien seuraavasti:
Edustettavien toimihenkilöiden lukumäärä | Korvaukset e / kk |
5-9 | 44 € |
10-24 | 91 € |
25-50 | 121 € |
00-000 | 000 € |
000-000 | 000 € |
000-000 | 000 € |
401- | 271 € |
Vähintään työturvallisuuskorttikoulutuksen suorittaneelle työpaikan / toimialueen työsuojeluvaltuutetulle maksetaan 1.10.2014 lukien erillinen korvaus, jonka suuruus riippuu edustettavien yhteismäärästä seuraavasti:
Edustettavien yhteismäärä | Korvaukset € / kk |
10 – 50 | 63 € |
51 – 200 | 105 € |
201 – | 168 € |
RAKENNUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
Muutetaan 3.1.2. ”Ryhmittelymääritelmät” vaativuusluokkataulukot kuulumaan seuraavasti:
Toimien vaativuusluokat ja niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat 1.10.2014 ja 1.10.2015 lähtien ovat seuraavat:
TVL | Pisteet | VLP €/kk 1.10.2014 | VLP €/kk 1.10.2015 |
1A | 1468 | 1481 | |
1 | 60 | 1637 | 1650 |
2 | 80 | 1755 | 1768 |
3 | 100 | 1912 | 1925 |
4 | 120 | 2110 | 2123 |
5 | 140 | 2333 | 2346 |
6 | 160 | 2573 | 2586 |
7 | 180 | 2857 | 2870 |
8 | 200 | 3182 | 3195 |
9 | 220 | 3592 | 3605 |
Helsingissä, 29. päivänä lokakuuta, 2013
TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO
INFRA RY
KATTOLIITTO RY
PINTAURAKOITSIJAT RY
XXXXXXX TOIMIHENKILÖIDEN EDUSTAJISTA RAKENNUSALAN YRITYKSISSÄ
Johdanto
Tällä sopimuksella säännellään rakennusalan toimihenkilöiden edustusjärjestelmää. Tavoitteena on mahdollistaa yhteistoiminnan järjestäminen yrityksissä siten, että se voi johtaa todelliseen yri- tyksen ja henkilöstön työolosuhteiden kehittämiseen.
Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on työnantajan ja toimihenkilöiden välisen neuvotte- lu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen, osapuolten välillä solmittujen sopi- musten noudattaminen sekä työrauhan ylläpitäminen.
Luottamusmiehen rooli henkilöstön edustajana tunnustetaan myös lainsäädännössä, erityisesti yhteistoiminnasta yrityksissä säädetyssä laissa, jonka tarkoituksena on kehittää yritysten toimin- taa ja työolosuhteita sekä tehostaa työnantajan ja henkilöstön välistä sekä henkilöstön keskinäistä yhteistoimintaa.
Työsuojelun valvonnasta annettu laki velvoittaa työpaikan osapuolet puolestaan työsuojelua kos- kevaan yhteistoimintaan henkilöstön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Työsuojelusopi- muksilla on perinteisesti sovittu tarkemmin työpaikan henkilöstön oikeudesta valita edustajia tä- hän yhteistoimintaan sekä heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.
Tuottavuus- ja laatuasiat muodostavat merkittävän osan yrityksen toimintojen kehittämistä, jossa todellisiin tuloksiin voidaan päästä vain työnantajan ja toimihenkilöiden sekä henkilöstöryhmien välisellä aidolla yhteistyöllä.
Tämä sopimus antaa aiempaa laajemmat mahdollisuudet sopia paikallisesti henkilöstön edustus- järjestelmien rakenteesta. Tavoitteena tulee olla paikalliset tarpeet mahdollisimman hyvin tyydyttä- vät, tehokkaat ja joustavat edustusjärjestelmät.
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Sopimuksen soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan sopimuksen allekirjoittaneiden työnantajaliittojen jäsenyritysten ja nii- hin työsuhteessa olevien toimihenkilöiden välisessä yhteistoiminnassa.
2 § Sopimuksen voimassaolo
Kukin allekirjoittajaliitto voi irtisanoa sopimuksen itsenäisesti omalta osaltaan noudattaen kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Muiden sopijapuolten välillä sopimus jää voimaan.
II HENKILÖSTÖN EDUSTUSJÄRJESTELMÄ
3 § Työpaikkakäsite
Työpaikan käsite sovitaan paikallisesti. Jos muuta ei ole sovittu, työpaikkana pidetään yritystä tai sen osan muodostamaa itsenäistä kokonaisuutta niiden alaisine työkohteineen (pääkonttori, alue- konttori, tulosyksikkö, aluetoimipaikka tms.).
Aluekonttorilla tarkoitetaan pysyvää toiminnallista kokonaisuutta, jossa työskentelee pysyvästi useita toimihenkilöitä, jossa on yrityksen hallinnollisia toimintoja ja jossa mm. käytetään itsenäistä henkilöstöhallinnollista päätösvaltaa.
4 § Luottamusmies
1. Rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimukseen sidottuihin järjestöihin kuuluvilla toimihen- kilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja hänelle varamies.
2. Yritykset voivat paikallisesti sopia kahden luottamusmiehen järjestelmästä, jossa teknisiä toimi- henkilöitä ja teollisuustoimihenkilöitä edustaa ryhmän erikseen valitsema luottamusmies.
3. Luottamusmies edustaa työpaikan järjestäytyneitä toimihenkilöitä sekä sitä työehtosopimukseen sidottua toimihenkilöjärjestöä, jonka jäsen hän on, työehtosopimusten soveltamisessa sekä yleen- sä työnantajan ja toimihenkilöiden välisissä kysymyksissä.
Luottamusmiehen tehtäviin kuuluu siten
– valvoa työehtosopimusten noudattamista,
– osallistua riitatapausten selvittämiseen työehtosopimuksessa olevan neuvottelujär- jestyksen mukaisesti
– osallistua paikalliseen sopimustoimintaan työehtosopimuksen määrittelemin tavoin sekä
– huolehtia työrauhan säilymisestä.
Henkilöstöryhmän luottamusmiehet voivat valita keskuudestaan yhden luottamusmiehen, pää- luottamusmiehen, neuvottelemaan työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee useita työpaikkoja. Pääluottamusmiehen tehtävät ja käytännönjärjestelyt sovitaan paikallisesti.
5 § Työsuojeluvaltuutettu
1. Xxxxxxxxxxxxxxxx on oikeus valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja hänelle kaksi varaval- tuutettua. Työpaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, on lain mukaan valittava työsuojeluvaltuutettu. Jos toimihenkilöt eivät valitse omaa työsuojeluvaltuutet- tua, heillä on oikeus osallistua työpaikan yhteisen työsuojeluvaltuutetun valintaan.
2. Yrityksessä voidaan sopia, että valittu luottamusmies edustaa toimihenkilöitä myös työpaikan työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa. Tällainen sopimus edellyttää työpaikan toimihenkilöi- den enemmistön suostumusta.
3. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on toimihenkilöiden edustaminen työsuojelun valvonnasta an- netun lain ja asetuksen mukaisessa yhteistoiminnassa.
Ellei paikallisesti muista tehtävistä sovita, käsitellään työsuojeluyhteistoiminnassa laadittavan toi- mintasuunnitelman mukaisesti työpaikan työolosuhteiden kehitystä ja kehittämisesityksiä, toimi- henkilöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä työpaikan asioita, työolosuhteisiin vaikuttavia muutos- ja uudistussuunnitelmia ja niiden toteutumista, työsuojeluun liittyvän toimihenkilöiden koulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämistä sekä työterveyshuollon toimeen- panoa.
6 § Muut henkilöstön edustajat
1. Yrityksessä voidaan paikallisesti sopia myös muiden henkilöstön edustajien valinnasta. Samalla on sovittava, mitä luottamustehtäviä valitut henkilöt hoitavat.
2. Muulle henkilöstön edustajalle voidaan antaa yhteistoimintalain mukaiseen yhteistoimintaan, työsuojeluyhteistoimintaan sekä tuottavuus-, laatu- tai muuhun kehittämistyöhön liittyviä luotta- mustehtäviä. Näin meneteltäessä voidaan paikallisesti sopia luottamusmiehen tai työsuojeluval- tuutetun toimivallasta tästä sopimuksesta poiketen. Työsuojeluasiamiehen valitseminen, yhteistoi- minnan järjestämiseen liittyvien seikkojen sitä edellyttäessä, perustuu paikalliseen sopimukseen.
7 § Ehdokaskelpoisuus ja vaalin toimittaminen
1. Henkilöstön edustajaksi voidaan valita muut kelpoisuusehdot täyttävä toimihenkilö, jonka työ- suhde yritykseen on jatkunut vähintään vuoden ajan ja joka on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Tämä määräaika ei estä henkilöstön edustajan valintaa työpaikoille, joiden toiminta on kestänyt alle vuoden.
2. Kaikille vaalioikeutetuille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaali voidaan suorittaa työpaikalla. Tällöin vaaliajoista ja vaalipaikasta on sovittava työnantajan kanssa viimeis- tään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen eivät saa tar- peettomasti häiritä työntekoa.
8 § Toimikausi
Jollei muuta ole sovittu, henkilöstön edustajan toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Henkilöstön edustajan asema alkaa kuitenkin aikaisintaan siitä hetkestä, kun valinnasta on ilmoitettu kirjallises- ti työnantajalle.
Luottamusmiehen ja hänen varamiehensä valinnasta ilmoittaa se yhdistys, jonka jäsen valittu edustaja on. Muusta edustajasta ilmoittaa vaalitoimikunta.
Varamies ja varavaltuutettu saavat henkilöstön edustajan aseman siitä hetkestä, kun heidän toimi- misestaan varsinaisen edustajan sijaisena on ilmoitettu työnantajalle.
9 § Työnantajan yhteistoimintaedustajan nimeäminen
Saatuaan ilmoituksen henkilöstön edustajan valinnasta työnantaja ilmoittaa ensi tilassa tälle kirjal- lisesti, kuka edustaa työnantajaa henkilöstön edustajan toimialueeseen kuuluvissa asioissa, sekä hänen varamiehensä.
Työsuojeluyhteistoimintaa varten työnantaja nimeää yhteistoiminnasta vastaavan työsuojelupäälli- kön. Työsuojelupäällikön tulee olla riittävän perehtynyt työpaikan työsuojelukysymyksiin.
10 § Paikallinen sopiminen
Tähän sopimukseen perustuvaan, yhteistoimintaa koskevaan paikalliseen sopimukseen sovelle- taan rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta.
Toimihenkilöpuolelta paikallisen sopimuksen solmivat ne tämän sopimuksen mukaiset henkilöstön edustajat, jotka edustavat paikallisen sopimuksen piiriin tulevia toimihenkilöitä, taikka, jos sellaisia ei ole vielä valittu, paikallisia sopimusneuvotteluja varten nimenomaisesti valitut toimihenkilöiden edustajat.
III HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
Tämä luvun määräykset koskevat luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Varamieheen ja vara- valtuutettuun sovelletaan näitä määräyksiä vain silloin, kun hän toimii varsinaisen edustajan sijai- sena, ellei ao. määräyksessä toisin sovita.
Sopimuksen 6 §:n tarkoittamiin muihin henkilöstön edustajiin sovelletaan tämän luvun määräyksiä vain silloin, kun siitä on nimenomaisesti sovittu.
11 § Työsuhde
Henkilöstön edustaja on työsuhteessa työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaa- ko hän luottamustehtäväänsä oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu vapautusta työnteosta. Henkilöstön edustaja on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja ja työaikoja, esimiesten mää- räyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
Henkilöstön edustajan ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä hänen toimialueellaan tapahtu- vaa ansiokehitystä. Ansiokehitysvertailu ja tarvittavat korjaukset suoritetaan vuosittain yrityksen palkkatilastojen valmistuttua. Vertailussa käytetään keskimääräistä yrityksen toimihenkilöiden an- siokehitystä ilman tulospalkkioita. Hänen mahdollisuuksiaan kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää edustajan tehtävän takia.
Henkilöstön edustajaa ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen takia saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli henkilöstön edustajaksi valituksi tullessaan, eikä hänen luottamustehtä- viensä hoitamista saa vaikeuttaa epäasiallisilla työ- tai tehtäväjärjestelyillä.
12 § Työstä vapautus ja ansionmenetyksen korvaaminen Oikeus työajan käyttämiseen
Henkilöstön edustajalle järjestetään tehtäviensä hoitamista varten tilapäistä tai säännöllisesti tois- tuvaa vapautusta työn kannalta sopivana aikana. Järjestelyt sovitaan paikallisesti. Tällaisen va- pautuksen takia ei kuukausipalkkaa vähennetä.
Vapautuksen tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon edustettujen toimihenkilöiden lukumää- rän ja henkilöstön edustajan tehtävän ohella toimihenkilöiden töiden luonne, yrityksen tuotannon luonne sekä sen mahdolliset toimialasta johtuvat erityispiirteet, toimihenkilöiden työskentelypaik- kojen lukumäärä ja sijainti sekä henkilöstön edustajan oman työn (esim. päivä- tai vuorotyö) anta- mat mahdollisuudet tehtävän hoitamiseen.
Silloin kun henkilöstön edustaja on vapautettu työstään säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi, tu- lee hänen ensisijaisesti hoitaa luottamustehtävät sinä aikana.
Erilliset korvaukset
1. Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen korvauksen, jonka suuruus riippuu hänen edus- tamaansa henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden määrästä 1.10.2014 alkaen seuraavasti:
Edustettavien toimihenkilöiden lukumäärä | Korvaukset € / kk |
5 – 9 | 44 € |
10 – 24 | 91 € |
25 – 50 | 121 € |
51 – 100 | 169 € |
101 – 200 | 204 € |
201 – 400 | 240 € |
401 – | 271 € |
Vähintään työturvallisuuskorttikoulutuksen suorittaneelle työpaikan työsuojeluvaltuutetulle makse- taan 1.10.2014 lukien erillinen korvaus, jonka suuruus riippuu edustettavien yhteismäärästä seu- raavasti:
Edustettavien yhteismäärä | Korvaukset € / kk |
10 – 50 | 63 € |
51 – 200 | 105 € |
201 – | 168 € |
Milloin sama henkilö hoitaa sekä luottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä samanaikai- sesti, maksetaan luottamusmiehelle maksettava korvaus täysimääräisenä ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta puolet. Korvauksen saamisen edellytykset määräytyvät edellä sovitulla tavalla.
Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee tammikuun 1 päivänä. Jos toi- mihenkilömäärässä tapahtuu muutoksia, tulevat vastaavat muutokset korvauksesta voimaan seu- raavan kalenterivuoden alusta lukien.
Xxxxxxx varamies työnantajalle asianmukaisesti tehdyn ilmoituksen nojalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus luottamus- miehen sijasta ko. kuukauden ajalta jakamattomana varamiehelle.
2. Milloin henkilöstöryhmään kuuluvien toimihenkilöiden lukumäärä on alle 8 ja luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvaukses- ta.
Samaa sääntöä sovelletaan muihin henkilöstön edustajiin riippumatta heidän edustamiensa toimi- henkilöiden lukumäärästä.
13 § Tiedoksisaantioikeus Yleinen tiedonvälitys
Työnantajan tulee huolehtia siitä, että henkilöstön edustajalle ilmoitetaan mahdollisimman aikai- sessa vaiheessa sellaisista toimihenkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista, joiden kä- sittely kuuluu henkilöstön edustajan luottamustehtävän piiriin.
Henkilöstön edustajalla on näihin tehtäviin liittyvissä asioissa oikeus saada kaikki käsiteltävänä olevaan asiaan liittyvä tieto niin yksityiskohtaisesti, että asian oikea tila ja siihen liittyvä arviointi on mahdollista. Tiedot on annettava kirjallisesti tai esiteltävä riittävän selkeästi ja riittävän ajoissa en- nen asian käsittelemistä työnantajan kanssa.
Erimielisyystapaukset
Xxxxxxx toimihenkilön työsuhteeseen liittyvistä asioista syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä, on häntä edustavalle luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tie- dot.
Henkilötiedot
Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot edustamansa henkilöstöryhmän toimihenkilöistä:
1 Toimihenkilön suku- ja etunimet
2 Yksikkö tai osasto
3 Palvelukseen tuloaika
4 Toimen vaativuusluokka
5. Tilastonimike
Tiedot annetaan kerran vuodessa. Uusista toimihenkilöistä ilmoitetaan edellä mainitut tiedot sekä työsuhteen alkamispäivä välittömästi työsuhteen alettua. Luottamusmiehelle ilmoitetaan myös, jos toimihenkilö on otettu työsuhteeseen koeaikaehdoin tai määräaikaiseen työsuhteeseen sekä pyy- dettäessä määräaikaisen työsopimuksen solmimisen peruste.
Tilastotiedot
Palkkatilastotietoina annetaan luottamusmiehelle kerran vuodessa kirjallisesti välittömästi sen jäl- keen, kun tilastoyhteistyösopimuksen mukainen toimihenkilötilasto on yrityksen osalta valmistu- nut, edustamiensa toimihenkilöiden säännöllisen työajan keskimääräinen kuukausiansio sekä kuu- kausipalkka (luontaisetuineen, mutta ilman vuorotyölisiä ja sunnuntaityökorotuksia) yksiköittäin ja- oteltuna siten kuin yrityksessä tilastointia tehdään. Säännöllisen työajan keskimääräisellä kuukau- siansiolla tarkoitetaan samaa kuukausiansiokäsitettä kuin tilastoyhteistyösopimuksen mukaisessa palkkatilastossa. Tiedot annetaan TVL-palkkaryhmittäin keskimäärin sekä erikseen naisista ja mie- histä. Ansiotietoja ei luovuteta kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.
Ansiotietojen lisäksi luottamusmiehelle annetaan toimihenkilöiden lukumäärät TVL-luokittain.
Työvoiman kehitystä koskevina tietoina annetaan luottamusmiehelle neljännesvuosittain orga- nisatoristen osastojen puitteissa toimialueensa toimihenkilöiden lukumäärät.
Palkkausjärjestelmä ym.
Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimas- sa oleviin edustamaansa toimihenkilöstöä koskeviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjes- telmiin kuten eri palkkausmuotoihin ja niissä käytettäviin vuorotyölisien määräytymis- ja laskenta- sääntöihin.
Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueellaan edustamiensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työlainsäädännön mukaisesti laadit- tuun luetteloon.
Tuottavuus-, laatu- ja muu kehittämistyö
Kehittämistoimintaan liittyvistä tutkimuksista ja toimenpiteistä on ennen niihin ryhtymistä ilmoitet- tava ao. henkilöstön edustajille sekä niille toimihenkilöille, joiden työhön toimenpiteet kohdistuvat.
Henkilöstön edustajalle ilmoitetaan mahdollisen konsultin käyttämisestä etukäteen.
Henkilöstön edustajalle on annettava tilaisuus tutustua tutkimusten aikana kertyneeseen aineis- toon ja tutkimusten tuloksiin.
Työsuojeluyhteistyö
Henkilöstön edustajalla on oikeus tehtävänsä suorittamista varten saada nähtäväkseen sellaiset asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelusäännösten nojalla. Hänellä on myös oikeus tutustua työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin lausuntoihin ja tutkimustuloksiin ja saada kaikista edellä tarkoitetuista asiakirjoista jäljennöksiä.
Tiedottaminen yhteistoimintalain piiriin kuuluvissa yrityksissä
Työnantajan tulee ennen yhteistoimintamenettelyyn ryhtymistä antaa asian käsittelyn kannalta tar- peelliset tiedot.
Työnantajan tulee esittää ne määräaikaisselvitykset, jotka laki yhteistoiminnasta yrityksissä edel- lyttää.
Paikalliset sopimukset
Luottamusmiehellä on työehtosopimuksen noudattamisen valvontaa varten oikeus saada tieto tehdyistä paikallisista sopimuksista, jos sopimus on tehty ilman hänen myötävaikutustaan. Luot- tamusmiehellä ei ole oikeutta saada tietoa yksittäisen henkilön palkasta.
Tietojen luottamuksellisuus
Henkilöstön edustajat saavat edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten henkilöstön edustajille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.
14 § Toimitilat, työvälineet ja kirjallisuus
Työnantaja järjestää henkilöstön edustajalle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien asiakirjojen, toimistotarvikkeiden ja -työvälineiden säilyttämiseen.
Milloin työpaikan olosuhteet sitä edellyttävät, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen toimitilan, jossa voidaan käydä luottamustehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.
Työnantaja hankkii luottamustehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut viran- omaismääräykset. Paikallisesti sovitaan luottamusmiehen oikeudesta käyttää yrityksen toimisto- tarvikkeita ja -työvälineitä.
15 § Oikeus koulutukseen
Henkilöstön edustajille ja heidän varamiehilleen varataan koulutussopimuksen mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen osapuolten välisen koulutussopimuksen tarkoittamaan koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamustehtävänsä hoitamisessa.
Henkilöstön edustajan luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan, jos jompikumpi sitä vaatii, yhteisesti selvittää, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen enti- seen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttä- mää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, edustajankauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.
16 § Työsuhdeturva
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa henkilöstön edustajaan, ellei työpaikan toimintaa keskeytetä kokonaan.
Mikäli tehdyt selvitykset osoittavat, ettei henkilöstön edustajalle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työnan- tajan laiminlyödessä selvitysvelvollisuuden katsotaan työsuhteen päättäminen tämän työehtoso- pimuksen vastaiseksi.
Henkilöstön edustajasta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Henkilöstön edustajan työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun säännöksiä. Henkilöstön edustajan työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestys- määräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta työsopimuslain 8 luvun 1 §:n velvoitetta. Henkilöstön edustajan työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.
Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös henkilöstön edustajaehdokkaaseen, jonka eh- dolle asettamisesta on ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisin- taan kolme (3) kuukautta ennen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa henkilöstön edustajaksi valituksi tulleen osalta vaalitoimikunnan todettua vaalituloksen. Ehdokassuojaa ei ole voimassa, jos ehdokkaita on enemmän kuin kolme toimihenkilöä.
Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös henkilöstön edustajana toimineeseen toimihen- kilöön kuusi (6) kuukautta hänen luottamustehtävänsä päättymisen jälkeen.
Jos henkilöstön edustajan työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Yrityksessä, jossa työskentelee säännöllisesti enintään 30 työntekijää ja toimihenkilöä korvaus on vähintään neljän (4) ja enintään 24 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 pykälän toisessa momentissa on säädetty. Korvausta lisäävänä te- kijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.
KOULUTUSSOPIMUS
Johdanto
Tällä sopimuksella säännellään rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin kuulu- vien toimihenkilöiden ammatillista koulutusta, työpaikan yhteistoimintakoulutusta sekä ay-koulu- tusta.
Yrityksen menestyminen edellyttää toimihenkilöiden jatkuvaa kouluttautumista. Sopijaosapuolet pyrkivät omalta osaltaan edistämään yritysten ja toimihenkilöiden tarpeisiin sopivaa ammatillista koulutusta. Työpaikan yhteistoiminnan kehittämisessä on yhteisellä koulutuksella keskeinen mer- kitys. Ay-koulutus toteutetaan siten, kuin siitä keskusjärjestöjen välisessä koulutustyöryhmässä sovitaan. Keskusjärjestöt tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.
1 § Ammatillinen koulutus
Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin toimihenkilön säännöllisenä työaikana, korvataan koulu- tuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset, eikä toimihenkilön kuukausipalkkaa (peruspalkka mahdollisine kiinteine kuukausikorvauksineen) vähennetä, ellei paikallisesti toisin ole sovittu.
Jos työnantajan antama koulutus tapahtuu kokonaan tai pääosin työajan ulkopuolella, on koulu- tukseen käytettävästä ajasta maksettava peruspalkan mukainen korvaus tai annettava muulloin vastaava vapaa-aika ja korvataan koulutuksesta johtuvat suoranaiset kustannukset, ellei paikalli- sesti muuta sovita.
Työajan ulkopuolella koulutukseen edellyttämiin matkoihin käytetyistä ajasta ei korvausta makse- ta, ellei toisin sovita. Muutoin korvataan matkakustannukset rakennusalan toimihenkilöiden työ- ehtosopimuksen määräysten mukaisesti (37-38 §:t). Työajan ulkopuolella koulutukseen osallistu- misesta saattaa aiheutua lisäkustannuksia toimihenkilölle. Myös näin aiheutuvien kustannusten korvaamisesta voidaan tarvittaessa sopia paikallisesti.
Koulutustilaisuuksia järjestettäessä on huolehdittava siitä, että ao. toimihenkilölle tulee riittävän pitkä päivittäinen lepoaika.
2 § Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät työmarkkinaosapuolet tai työnantaja- ja toimihenkilöpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset eri- koiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnanta- jan ja asianomaisen henkilön kesken.
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten kohdassa ammatillinen koulutus on määrät- ty. Vapaa-ajan ja vapaapäivän osalta ammatillista koulutusta koskevassa kohdassa määritetyt kor- vaukset (2. ja 3. kappaleet) tulevat sovellettaviksi, mikäli tilaisuuden tarkoituksena on paikallisesti todettu olevan toimihenkilön ammatillisten valmiuksien edistäminen.
Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
3 § Ay-koulutus
1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvit- tämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
Etukäteen on todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa toi- mihenkilölle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.
Jäljempänä kohdassa korvaukset mainituille henkilöstön edustajille varataan em. sopimuskohdan mukaisesti tilaisuus osallistua sellaiseen koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään näiden toimi- henkilöiden pätevyyttä luottamustehtäviensä hoitamisessa.
2. Korvaukset
Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja maksaa luottamusmiehelle, osaston luottamusmiehelle, varaluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuutetulle, työsuojelu- toimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausipalkkaa, luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä edellä mainituille työsuojelutehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.
Luottamusmiehelle ja osaston luottamusmiehelle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksissa järjestettäville enintään kolmen kuukauden kurssille ansionmenetys yhden kuukauden osalta. Samoin menetellään jäsenyhdistyksen puheenjohtajan osalta, edellyttäen, että hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa toimihenkilöä ja hänen johtamassaan jäsenyhdistyksessä on vähintään 50 jäsentä.
Lisäksi maksetaan edellä mainituista toimihenkilöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta kuu- kausipalkkaa ei vähennetä, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvauk- seksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle hen- kilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
Osallistuminen ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden verrattavien etuuksien vähenemistä.
4 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Kukin allekirjoittajaliitto voi irtisanoa sen itsenäisesti omalta osaltaan noudattaen kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Muiden sopijapuolten välillä so- pimus jää voimaan.
RAKENNUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ
1. Johdanto
Työn sisältöjen, työlle asetettujen vaatimusten ja johtamistapojen muutokset edellyttävät palk- kausjärjestelmältä oikeudenmukaisuutta, kannustavuutta, johdonmukaisuutta ja joustavuutta. Työtehtävien vaativuuden arviointi on asetettu vastaamaan nykypäivän tehtävien todellista sisältöä erilaisissa yrityksissä. Kun toimien sisällöt muuttuvat, järjestelmä joustaa siten, että toimen vaati- vuuden muutokset näkyvät myös palkkauksen perusteissa. Henkilökohtaisen pätevyyden ja työ- suorituksen näkyvällä arvioinnilla puolestaan kannustetaan toimihenkilöitä pätevöitymään ja kehit- tymään tehtävissään. Samalla tarjotaan myös esimiehille työkalu toiminnan ja henkilöstöresurs- sien ohjaamiseen.
Järjestelmällä luodaan mahdollisuus yrityskohtaiseen palkkapolitiikkaan, jonka tavoitteena on luo- da jokaiselle henkilölle ja henkilöstöryhmälle oikeudenmukainen, motivoiva ja kannustava palk- kaus ja joka samalla tukee myös yrityksen toiminnan ohjausta, johtamista ja toiminnalle asetettu- jen tavoitteiden saavuttamista.
2. Palkkarakenne
Palkkausjärjestelmässä rakennusalan toimihenkilön vähimmäispalkka muodostuu tehtäväkohtai- sesta palkanosasta, henkilökohtaisesta palkanosasta ja mahdollisista vaativuus- ja/tai olosuhde- lisistä. Tehtäväkohtainen palkanosa perustuu tehtävän vaativuuteen, henkilökohtainen palkanosa muodostuu henkilön pätevyyden ja työsuorituksen perusteella. Toimihenkilön kokonaispalkkaan voi tämän lisäksi kuulua yrityskohtainen palkanosa.
Pääosa toimihenkilön vähimmäispalkasta perustuu tehtävän vaativuuteen. Tehtävän vaativuus ar- vioidaan palkkausjärjestelmän mukaisella vaativuudenarviointijärjestelmällä. Arvioinnin perusteella tehtävä sijoittuu johonkin palkkausjärjestelmän yhdeksästä vaativuusluokasta. Kullakin vaativuus- luokalla on oma työehtosopimuksessa sovittu vaativuusluokkapalkkansa.
Palkkarakenteen toinen osa muodostuu tehtävää hoitavan toimihenkilön pätevyyden ja työsuori- tuksen perusteella. Esimiehet arvioivat pätevyys- ja suoritustekijöitä järjestelmällisesti ja oikeuden- mukaisesti. Palkkausjärjestelmän pätevyysjaksossa on kuvattu mallijärjestelmiä, joita voidaan käyttää sellaisenaan taikka yrityksen olosuhteisiin sovellettuna. Myös muita arviointimenetelmiä voidaan käyttää. Kun työsuhde on kestänyt puoli vuotta, on henkilökohtaisen palkanosan suuruu- den oltava vähintään 2 prosenttia tarkasteltavana olevan toimen vaativuusluokkapalkasta.
Pääasiallisesti provisiotyötä tekeviin ei sellaisenaan sovelleta jäljempänä olevia palkkamääräyksiä. Provisiotyötä tekevien kohdalla palkkauksesta tulee aina sopia erikseen.
Rakennusalan toimihenkilön vähimmäispalkan muodostuminen
Vaativuus- ja/tai olosuhdelisät
Henkilökohtainen palkanosa
min. 2 % / henk. (6 kk)
Vähimmäispalkka
Tehtäväkohtainen palkanosa
(vaativuusluokat 1-9)
3. Rakennusalan toimihenkilötehtävien vaativuudenarviointi
3.1 Vaativuuden arviointi
Vaativuusluokituksen tarkoitus on saada aikaan oikeudenmukaiseksi koettu toimihenkilötehtävien vaativuusjärjestys ja mahdollistaa toimen vaativuutta vastaava vähimmäispalkkajärjestelmä.
Toimen vaativuus määritetään toimenkuvauksen perusteella arvioimalla niitä vaatimuksia, jotka tehtävä hoitajalleen asettaa. Vaativuuden arvioinnissa merkityksellisiä ovat toimen hoitamisen edellyttämät itsenäinen harkinta ja sen vaativuus, päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutustaso sekä vuorovaikutuksen vaativuus.
Toimen vaativuutta arvioitaessa tarkastellaan ainoastaan kysymyksessä olevaa tointa ja siihen kuuluvien tehtävien sisältöä. Tointa hoitavan toimihenkilön henkilökohtaiset ominaisuudet eivät vaikuta toimen vaativuuden arviointiin.
3.1.1 Pisteytys
Toimihenkilötehtävien oikean vaativuusluokan määrittäminen suoritetaan yrityksissä ensisijaisesti uuteen palkkausjärjestelmään liittyvän pistetaulukon avulla. Tällöin jokainen toimen kolmesta vaa- tivuustekijästä (itsenäinen harkinta, päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutustaso sekä vuorovaiku- tus) arvioidaan tarkasteltavan toimen osalta erikseen. Taulukon vaativuustekijöille antamat pisteet lasketaan tämän jälkeen yhteen. Pisteiden yhteissumman mukaan määräytyy toimen vaativuus- luokka ja sen mukainen vaativuusluokkapalkka.
Toimien luokittelu voidaan suorittaa käyttäen apuna yrityksen avain- eli ankkuritoimia. Ankkuritoi- milla tarkoitetaan vaativuudeltaan selvästi eritasoisia ja helposti luokiteltavia toimia, jotka todennä- köisesti sijoittuvat vaativuushierarkian eri osa-alueille. Ensin voidaan esimerkiksi etsiä vähiten vaa- tiva toimi, sitten skaalan keskivaiheille sijoittuva toimi ja lopuksi skaalan vaativin toimi. Loput toi- met sijoittuvat tämän jälkeen näiden ankkuritoimien välimaastoon.
Osassa yrityksistä saattaa pisteytykseen perustuva toimen vaativuuden arviointi muodostua on- gelmalliseksi. Pisteytykseen liittyvät ongelmat saattavat esiintyä esimerkiksi kooltaan pienissä yri- tyksissä, joissa ei ole mahdollista suorittaa toimien luokittelua käyttäen apuna yllä kuvattuja yrityk- sen ankkuritoimia.
3.1.2 Ryhmittelymääritelmät
Vaativuusluokan määrittämiseen voidaan paikallisesti sopien käyttää pisteytyksen sijaan palk- kausjärjestelmään kuuluvia ryhmittelymääritelmiä ja niiden soveltamisohjeita. Tällöin toimen oikea vaativuusluokka ja sen mukainen vaativuusluokkapalkka haetaan lukemalla vaativuusluokkien mu- kaiset ryhmittelymääritelmät ja niiden soveltamisohjeet. Oikea vaativuusluokka on siis toimen si- sältöä parhaiten kuvaava ryhmittelymääritelmä soveltamisohjeineen.
Palkkausjärjestelmä on rakennettu niin, että toimen vaativuuden arviointi suoritetaan ensisijaisesti pisteytyksen perusteella. Pisteytys ja ryhmittelymääritelmät eivät ole toisiaan täydentäviä niin, että molempia voitaisiin soveltaa samanaikaisesti ja hakea tällä tavoin esim. parempaa luokitusta yk- sittäiselle toimelle. Samassa yrityksessä on sovellettava joko pisteytysjärjestelmää tai ryhmittely- määritelmiä.
Toimien vaativuusluokat ja niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat ovat 1.10.2014 ja 1.10.2015 lähtien seuraavat:
TVL | Vähimmäispisteet | VLP €/kk 1.10.2014 | VLP €/kk 1.10.2015 |
1A | 1 468 € | 1 481 € | |
1 | 60 | 1 637 € | 1 650 € |
2 | 80 | 1 755 € | 1 768 € |
3 | 100 | 1 912 € | 1 925 € |
4 | 120 | 2 110 € | 2 123 € |
5 | 140 | 2 333 € | 2 346 € |
6 | 160 | 2 573 € | 2 586 € |
7 | 180 | 2 857 € | 2 870 € |
8 | 200 | 3 182 € | 3 195 € |
9 | 220 | 3 592 € | 3 605 € |
Edellä mainittujen työnvaativuusluokkien lisäksi voidaan 12 kuukauden ajan työsuhteen alusta lu- kien käyttää palkkaluokkaa 1A:
– henkilö ei ole saanut alalle ammatillista koulutusta
– henkilön työkokemus vastaavista tehtävistä on erittäin vähäinen
– tehtävä saa työnvaativuusluokituksessa alle 70 pistettä.
3.1.3 Itsenäinen harkinta ja sen vaativuus
Harkinnassa merkitsevää on ratkaisujen kannalta erilaisten ohjeiden, sääntöjen, järjestelmien, esi- miehen tai muun organisaation ohjauksen taso ja yksityiskohtaisuus. Vaativuus riippuu toimen itse- näisyydestä eli harkinnan vapausasteesta, tarvittavien tietojen määrästä ja laadusta sekä siitä, kuinka vaikeaa tietojen löytäminen on. Merkityksellistä on myös se, kuinka usein harkintatilanteita esiintyy.
Harkinnan tarkoituksena on tuottaa ratkaisuja. Harkinta on sitä vaativampaa, mitä itsenäisempiä ratkaisut ovat ja mitä väljemmät ovat toimiohjeet. Harkinnan vaikeusaste jää puolestaan sitä pie- nemmäksi, mitä tarkemmat ohjeet työstä on etukäteen annettu. Etukäteen ohjeistetuissa tilanteis- sa harkinnan vaativuus saattaa kuitenkin myös kasvaa, jos annettujen ohjeiden ja harkintaa vaati- vien tilanteiden lukumäärä kasvaa. Harkinta on myös sitä vaativampaa, mitä monimutkaisempia ohjeet ovat.
Harkinnan vaativuus lisääntyy, jos ratkaisutilanteissa on epävarmuustekijöitä tai palaute on hidas- ta tai jos palaute itsessäänkin edellyttää lisäharkintaa ja erittelyjä. Harkinta on myös sitä vaativam- paa, mitä laajempia ja syvällisempiä tietoja päätöksentekoon tarvitaan ja mitä nopeammin ja laa- jemmin tiedot uusiutuvat.
Erityisosaamista edellyttävä vaativa harkinta edellyttää laajojen tietojen ja tiedostojen käyttöä, tie- tojen yhdistelyä ja uusien sovellutusten tekoa sekä monimutkaisten ongelmien ratkaisemista sy- vällisen harkinnan jälkeen.
Harkinnan itsenäisyyttä kuvaa osaltaan se, kuinka tarkasti harkintaa on ohjattu.
Xxxxxxxxx harkinta edellyttää valintaa annettujen vaihtoehtojen välillä tarkkojen ohjeiden mukaan. Ohjeiden noudattaminen ei vaadi sanottavasti harkintaa, vaikkakin pienet yksityiskohdat saattavat edellyttää soveltavaa harkintaa.
Soveltava harkinta edellyttää ratkaisujen tekemistä yleisohjeen, työpaikalla yleisesti noudatettujen menettelytapojen tai tuttujen lähteiden ohjaamana. Samantyyppisiä tilanteita esiintyy usein, vaik- kakin ne voivat poiketa toisistaan siinä määrin, ettei menettelytapoja voida aina soveltaa sellaise- naan, vaan työt on joskus suunniteltava soveltaen ja koostaen useista menettelytavoista sekä toi- minnon sisäistä ammattitietoutta hyödyntäen.
Kehittävä harkinta edellyttää ratkaisujen tekemistä hyödyntämällä omaa ja koko yrityksen ja/tai toi- mipaikan asiantuntemusta. Ennakkotapaukset auttavat painottamaan harkinnan oikeaan kohtee- seen. Harkinta edellyttää itsenäistä uusien tietojen hankkimista, yhdistelemistä ja uusien menette- lytapojen ja ohjeiden kehittämistä. Tehtävän hoitamisesta saatava palaute tulee usealta eri taholta ja palautteen merkityksen arvioiminen edellyttää itsenäistä harkintaa. Palautteen ja tehtävän edel- lyttämän osaamisen avulla luodaan edellytykset jatkotoiminnalle ja toimintojen edelleen kehittämi- selle. Usein vain tehtävän tavoitteet ovat tunnetut ja ratkaisut tehdään olemassa olevaa ja tehtävän hoitamista varten hankittua tietoa analysoiden ja yhdistäen.
Vaativuus on sitä suurempi
– mitä useammin harkintatilanteita esiintyy
– mitä erilaisempia tilanteet ovat
– mitä lyhyempi on harkinta-aika
– mitä laajemmat ja syvällisemmät tiedot ratkaisujen tekemiseen tarvitaan
– mitä useammin tarvittava tieto vanhentuu jolloin joudutaan itsenäisesti etsimään, so- veltamaan ja mahdollisesti edelleen kehittämään tietoa
– mitä monimutkaisempia ongelmat ovat
– mitä vaativampia tavoitteita on
– mitä suuripiirteisemmät ovat ohjeet
– mitä ylimalkaisempaa ja hitaampaa on palaute.
3.1.4 Päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutustaso
Päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutuksilla arvioidaan päätösten merkittävyyttä. Tehtävä on sitä vaativampi, mitä suuremmat ratkaisujen vaikutukset ovat ja mitä laajemmille tahoille ratkaisujen vaikutukset ulottuvat. Ratkaisujen vaikutusten suuruutta voidaan arvioida euromääräisesti, volyy- meihin perustuen tai inhimillisten vaikutusten perusteella. Ratkaisujen laajuutta puolestaan arvioi- daan määrittämällä ulottuvatko ne vain omaan työhön, välittömään lähipiiriin, yrityksen koko toimi- paikkaan, yrityksen muihinkin toimipisteisiin tai koko yritykseen, asiakkaisiin tai hankittaviin asiak- kaisiin, viranomaisiin tai muihin sidosryhmiin.
Päätöksentekoon rinnastetaan asiantuntijatehtävälle ominainen neuvonta, suositus tai muu vas- taava asiantuntijuuden käyttöön perustuva vaikuttaminen.
Ratkaisujen vaikutusten arviointiin liittyy päätöksenteosta seuraava vastuu, joka voi olla taloudel- lista vastuuta, vastuuta lakien ja asetusten ym. viranomaisnormien sekä solmittujen sopimusten noudattamisesta tai vastuuta inhimillisistä arvoista. Taloudellinen vastuu on vastuuta esimerkiksi määrästä, laadusta ja kustannuksista, vahingoista tai ympäristöstä, henkilöstöstä ja töiden sujumi- sesta ja kehittämisestä tai asiakaskunnan säilyttämisestä tai lisäämisestä. Lakien, asetusten ja vi- ranomaisohjeiden sekä sopimusten määräämä vastuu on vastuuta normeissa säädettyjen toimin- tatapojen noudattamisesta, kuten esimerkiksi vastuuta työsuojelusta ja -turvallisuudesta tai kirjan- pito- tai verolainsäädännön noudattamisesta tai TES-normien oikeasta soveltamisesta. Vastuu in- himillisistä arvoista käsittää mm. vastuun omasta tai toisten elämästä tai terveydestä, turvallisuu- desta sekä suorituksista ja taidoista.
Ratkaisujen vaikuttavuutta tarkastellaan tosiasiallisten vaikutusten eikä hierarkkisen päätöksente- kotason mukaan. Vaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena ja yhteisvaikutusta arvioidaan yrityk- sen toiminnan kannalta.
Vaativuus on sitä suurempi
– mitä suuremmat ja laajemmat ovat taloudelliset vaikutukset
– mitä suuremmat ja laajemmat ovat vaikutukset tuotantoon ja laatuun
– mitä suuremmat, laajemmat ja moninaisemmat vastuut tehtäviin ratkaisuihin sisältyy
– mitä merkittävämmät ovat ympäristöön, työsuojeluun ja yleiseen turvallisuuteen liitty- vät vaikutukset
– mitä enemmän ja mitä useampien henkilöiden työntekoon ratkaisut vaikuttavat
– mitä merkittävämmin ja mitä laajempaan asiakas- tai muuhun kontaktitahoon tehdyt itsenäiset ratkaisut vaikuttavat
3.1.5 Vuorovaikutus
Toimen hoitamisen edellyttämän vuorovaikutuksen vaativuudella on merkitystä toimen vaativuu- den arvioinnissa. Tämän mukaisesti ihmisten välisen kanssakäymisen ja tehtävään kuuluvien yh- teyksien laatu, laajuus ja tarkoitus ovat merkitseviä.
Vuorovaikutuksen vaativuudessa arvioidaan oman yrityksen henkilöstöön ja ulkopuolisiin vaikutta- misen vaativuutta. Vuorovaikutuksen vaativuutta lisää yhteyksien esiintyminen usein, vaikuttami- sen edellyttämä asiantuntemus, vaikuttamisen tavoitteellisuus ja merkitys yritykselle ja vuorovai- kutuksen kohteelle, vuorovaikutuksen taloudellinen ja inhimillinen merkitys sekä kommunikointi- ja yhteysverkon laajuus ja monipuolisuus.
Vuorovaikutus on sitä vaativampaa, mitä laajemmille tahoille se ulottuu. Kommunikointi työn lähi- piirissä edellyttää tietojen vastaanottamiseen ja jakeluun liittyviä yhteyksiä toimen välittömässä lä- hipiirissä. Omaa työryhmää laajemmat yhteydet edellyttävät tietojen vastaanottoon, jakeluun tai hyödyntämiseen liittyviä yhteyksiä työpaikan sisäisesti, yrityksen muihin toimipisteisiin, asiakkai- siin, viranomaisiin ja muihin sidosryhmiin.
Ammatilliseen vuorovaikutukseen kuuluu vuorovaikutus tehtävän lähipiirissä toimivien työtoverei- den, asiakkaiden tai viranomaisten kanssa. Omaan työhön liittyvillä asiantuntijatason yhteyksillä tarkoitetaan työtehtävien satunnaisesti kuuluvaa tietojen hankintaa yrityksen omasta organisaa- tiosta, viranomaisilta tai alan asiantuntijoilta. Asiantuntijayhteyksissä tehtävän normaaliin toimen- kuvaan kuuluu kanssakäyminen alan asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtainen tai erittäin laaja henkilökohtainen vaikuttaminen ratkaisuihin ja päätöksen tekoon vaihtelevissa olosuhteissa kohdis- tuu sisäisissä yhteyksissä esimerkiksi tuotantoon, logistiikkaan, taloushallintoon, markkinointiin, tuotekehitykseen tms. ja ulkoisissa yhteyksissä asiakkaisiin, viranomaisiin ja muihin sidosryhmiin. Henkilökohtainen tai erittäin laaja henkilökohtainen vaikuttaminen ratkaisuihin tai päätöksen tekoon vaihtelevissa olosuhteissa käsittää henkilökohtaisen vaikuttamisen ratkaisuihin ja päätöksente- koon yrityksen sisällä, asiakaskunnassa tai muissa sidosryhmissä.
Esimiestehtäviin liittyvän vuorovaikutuksen vaativuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota joh- dettavien alaisten lukumäärään, heidän tehtäviensä vaativuustasoon sekä esimiesasemassa an- nettavien määräysten ja palautteen laatuun ja laajuuteen. Pelkkä alaisten lukumäärä ei kuitenkaan yksin anna oikeaa kuvaa esimiestehtävän vaativuustasosta. Pienen projektin johtaminen saattaa olla vaativampaa kuin suuren, rutiininomaista työtä tekevän työryhmän johtaminen.
Vaativuus on sitä suurempi
– mitä useammin yhteyksiä esiintyy
– mitä laajempi ja monitahoisempi kommunikointi- ja yhteysverkko on (asiakkaat, muut organisaatiot, viranomaiset, alihankkijat, muut mahdolliset sidosryhmät)
– mitä suurempaa asiantuntemusta yhteydenpito vaatii
– mitä enemmän ja mitä vaativampaa asioiden hoitamista yhteyksiin sisältyy
– mitä suurempi on neuvonnan, opastamisen ja kouluttamisen velvoite
– mitä enemmän tehtävä edellyttää esimiesasemaan perustuvaa vuorovaikutusta alais- ten kanssa
3.2 Vaativuuden arviointi käytännössä
Yrityksessä perustetaan arviointiryhmä tai arviointiryhmiä, jotka hoitavat keskitetysti kaikkien toi- mihenkilötehtävien vaativuuden arvioinnin. Sen tulisi olla pysyvä yhteistyöryhmä, joka jatkossa tar- kastaa tehtävien arvioinnit toimien sisällön muuttuessa, luokittaa kokonaan uudet toimet sekä rat- kaisee mahdollisesti syntyvät ongelmat ja erimielisyydet. Arviointiryhmässä on oltava yhtä monta työnantajan ja toimihenkilöiden edustajaa. Toimihenkilöryhmää edustaa ryhmän luottamushenkilö tai muu ryhmän valitsema edustaja. Mikäli arviointiryhmän tehtävänä on sekä toimistotehtävien että työmaatehtävien vaativuuden arviointi, ryhmän kokoonpanossa on pyrittävä ottamaan huo- mioon erilaisten töiden asiantuntijuus. Pienimmillään arviointiryhmä voi muodostua yhdestä työn- antajan ja yhdestä toimihenkilöiden edustajasta. Arviointiryhmä luonnollisesti perehtyy järjestel- män sisältöön ja järjestelmän käyttöön. Työehtosopimuksen osalliset järjestöt opastavat ja koulut- tavat uuden palkkausjärjestelmän käyttöön.
Arviointiryhmän edellisessä kappaleessa kuvattua työtä varten laaditaan toimihenkilötehtävistä toimenkuvaukset. Toimenkuvauksista ilmenevien vaativuustekijöiden perusteella arviointiryhmä luokittaa tehtävät oikeisiin vaativuusluokkiin käyttäen apuna jäljempänä seuraavaa pistetaulukkoa. Luokiteltava toimi saa pisteitä jokaisesta kohtiin 1.1-1.5 ja 3.1-3.3. kuuluvasta osiosta. Kohdasta kaksi saadaan yksi pisteluku. Suurissa toimipaikoissa voidaan luokittelussa käyttää apuna myös
ns. avain- eli ankkuritoimia, joiden voidaan päätellä kattavan koko vaativuushierarkian. Toimenku- vien laatimista varten on laadittu malliksi toimenkuvauslomake täyttöohjeineen, joita voidaan käyt- tää luokituksessa apuna (liite).
Toimenkuvauslomakkeiden käsittelyn ja täyttämisen helpottamiseksi arviointiryhmä voi laatia sa- masta tehtäväryhmästä (esim. palkanlaskija, vastaava työnjohtaja) mallitoimenkuvauksen, jota ku- kin ryhmään kuuluva toimihenkilö voi täydentää tai korjata omalta osaltaan. Samassa tehtäväryh- mässä työhön liittyvä vastuu ja ratkaisujen vaikutustaso voi poiketa huomattavasti. Tämän vuoksi tehtävissä, joihin laaditaan mallitoimenkuvaus vastuu ja ratkaisujen vaikutustaso on käytävä läpi yksilötasolla.
Toimen vaativuuden määrittely voi tapahtua esim. seuraavasti:
1. Perehdytään huolellisesti järjestelmään ja sen käsitteisiin. Tarvittaessa käsitteistä muodoste- taan yhteiset paikalliset tulkinnat.
2. Xxxxxxxxxxxx ja tämän esimies laativat yhdessä toimenkuvauksen.
3. Jos luokitettavana on suuri joukko toimia, arviointiryhmä käsittelee samanlaiset toimet ryh- mänä.
4. Verrataan tointa kokonaisuutena vaativuuskäsitteisiin.
5. Aloitetaan vaativuusluokitus ”helpoimmin” arvioitavista toimista. Ankkuritoimet helpottavat muiden toimien luokitusta.
6. Sijoitetaan toimet vaativuusluokkiin.
7. Kerrotaan toimenhaltijalle kokonaispistemäärä ja sitä vastaava vaativuusluokka.
Arviointiryhmän jäsenen on poistuttava siksi aikaa, kun arviointiryhmä käsittelee hänen omaa toi- menkuvaustaan. Pisteytyksen jälkeen arviointiryhmän jäsenelle ilmoitetaan hänen toimenkuvauk- sensa mukainen työnvaativuusluokka sekä eritellyt pisteet. Tämän jälkeen arviointiryhmän jäsenel- lä on mahdollisuus kommentoida tehtävästä tehtyä luokitusta.
Arviointiryhmän jäsenet ovat vaitiolovelvollisia arviointiryhmän jäsenen ominaisuudessa saamis- taan yksittäisistä toimenkuvauksista sekä niiden pisteytystä koskevista tiedoista.
3.3 Sijaisuudet ja toimen vaativuus
Jos toimeen sisältyy pitkäaikaisia sijaisuuksia esim. töiden järjestelyjen tai erilaisten lomien (sairas- ja äitiysloma ym.) vuoksi, sijaisuudet huomioidaan toimen vaativuutta arvioitaessa. Sijaisuudet on syytä kirjata toimenkuvaukseen. Muut sijaisuudet korvataan siten kuin paikallisesti sovitaan.
1. Itsenäinen harkinta ja sen vaativuus | Pisteluku 25-100 | |
1.1 | Valitsevaa harkintaa Soveltavaa harkintaa Kehittävää harkintaa | 5 15 20 |
1.2 | Työympäristön tuntemus | 5 |
Ohjeet ja menettelytavat sisältävät tarvittavat ratkaisut | 10 | |
Ratkaisujen johdattamista ohjeista ja säännöksistä | 15 | |
Toimeksiannot yleisluontoisia | 20 | |
1.3 | Harkinnassa harvoin epävarmuustekijöitä | 5 |
Harkinnassa epävarmuustekijöitä | 10 | |
Usein epävarmuustekijöitä | 15 | |
1.4 | Toimintatilanteet samanlaisia | 5 |
Toimintatilanteet saman tyyppisiä | 15 | |
Toimintatilanteet usein uusia | 20 | |
1.5 | Suoritusvastuu | 5 |
Suppea itsenäinen tehtävävastuu | 10 | |
Itsenäinen tehtävävastuu | 15 | |
Laajahko itsenäinen tehtävävastuu | 20 | |
Laaja itsenäinen tehtävävastuu | 25 | |
2. Päätöksenteon ja ratkaisujen vaikutustaso | 20-80 | |
2.1 | Ratkaisuilla vaikutusta pääasiassa omaan työhön | 20 |
2.2 | Ratkaisuilla vaikutusta omaa työtä laajemmalle | 30 |
2.3 | Ratkaisuilla vaikutusta osatoiminnon työhön | 50 |
2.4 | Ratkaisuilla vaikutusta koko toiminnon työhön | 70 |
2.5 | Ratkaisuilla vaikutusta toimintoa laajemmalle | 80 |
3. Vuorovaikutus | 15-60 | |
3.1 | Kommunikointia työn lähipiirissä | 5 |
Omaa työryhmää laajemmat yhteydet | 10 | |
3.2 | Ammatillinen vuorovaikutus | 5 |
Omaan työhön liittyviä asiantuntijatason yhteyksiä | 10 | |
Asiantuntijayhteydet | 15 | |
Henkilökohtainen vaikuttaminen ratkaisuihin ja päätöksentekoon | ||
vaihtelevissa olosuhteissa | 20 | |
Erittäin laaja henkilökohtainen vaikuttaminen ratkaisuihin ja päätök- | ||
sentekoon vaihtelevissa olosuhteissa | 25 | |
3.3 | Suorittava tehtävä | 5 |
Opastava/ohjaava tehtävä | 10 | |
Esimiesasema tai asiantuntija-asema | 15 | |
Johtamistehtävät tai vaativat asiantuntijatehtävät | 20 | |
Laajat johtamistehtävät tai erittäin vaativat asiantuntijatehtävät | 25 | |
Pisteet yhteensä: | ||
4. Henkilökohtainen pätevyys
4.1 Pätevyyden arviointi
Pätevyydellä tarkoitetaan kaikkia toimihenkilön henkilökohtaisia ominaisuuksia, joilla on merkitys- tä tehtävän hoitamiselle. Pätevyyttä verrataan suhteessa toimen vaativuuteen. Kaikilla toimen vaa- tivuustasoilla esiintyy hyvää pätevyyttä ja hyviä suorituksia. Valittavien pätevyystekijöiden on täy- tettävä oikeudenmukaisuuden ja kannustavuuden vaatimukset. Pätevyystekijöille on asetettava ainakin seuraavat kriteerit:
• liittyy työhön
• voi esiintyä kaikissa tarkasteltavissa toimissa
• on nähtävissä, mitattavissa ja on itsenäinen muuttuja (ei vakio)
• henkilön pitää voida vaikuttaa tekijään
Työnantaja laatii pätevyydenarviointijärjestelmän, jossa huomioidaan yrityksen toiminta ja tavoit- teet. Järjestelmän sisältö käsitellään toimihenkilöiden ja heidän edustajiensa kanssa ennen järjes- telmän käyttöönottoa. Tällöin selvitetään pätevyyden ja suorituksen arvioinnissa käytettävät pe- rusteet ja varataan toimihenkilöille ja heidän edustajilleen mahdollisuus esittää mielipiteensä ja eh- dotuksensa järjestelmän kehittämisestä.
4.2 Pätevyystekijät
Pätevyyden arviointi mahdollistaa yrityskohtaisten erityistarpeiden huomioimisen. Yrityksen toi- minnan laajuudesta riippuen voi esimerkiksi yhteistyötaidot, monitaitoisuus, kielitaito tai atk-val- miudet korostua valittaessa sopivia pätevyystekijöitä. Pätevyydenluokituksella voidaan palkkara- kenteen henkilökohtainen palkanosa määrittää järjestelmällisesti, oikeudenmukaisesti ja kannus- tavasti.
Alla olevaan taulukkoon on kerätty esimerkinomaisesti sellaisia pätevyystekijöitä, joiden avulla pä- tevyyden arviointijärjestelmä voidaan yrityksessä laatia.
Ammattitaito | Vastuullisuus | Yhteistyötaito |
• työtulos • laatu • monitaitoisuus • erityisosaaminen • ammattipätevyys • kehityskyky | • taloudellinen vastuu • viestintävastuu • säännöllisyys • huolellisuus • itsenäisyys • aktiivisuus | • ihmissuhdetaidot • joustavuus • kommunikointi • esiintymiskyky |
Esimerkissä olevista pätevyystekijöistä ja niiden mahdollisista variaatioista yritys voi ottaa päte- vyyden arviointijärjestelmäänsä ne tekijät, joiden se arvioi parhaiten kuvaavan yritykselle tärkeitä pätevyys- ja suoritustekijöitä. Useimmiten yhden päätekijän arviointiin ei tarvita kaikkien alateki- jöitten käyttöä. Myös taulukossa mainitsemattomia tekijöitä voidaan käyttää arvioinnissa tai ar- vioida työsuoritusta kokonaisuutena ilman jakoa erillisiin pätevyystekijöihin.
4.3 Asteikot
Kun sopivat pätevyystekijät on valittu, valitaan seuraavaksi arviointiin käytettävä asteikko ja siihen kuuluvien portaiden määrä. On tärkeää huomata, että kaikissa tehtävien vaativuusluokissa esiintyy eritasoisia suorituksia ja tämän mukaista pätevyyttä. Pätevyyden arviointi suoritetaan näin ollen aina kunkin tehtävän asettamiin vaatimuksiin nähden, jolloin toimihenkilön pätevyys voi joko vas- tata tehtävän vaativuutta, alittaa sen tai olla sen yläpuolella.
Useampiportaisia asteikkoja syntyy silloin, kun tehtävän vaativuuden edellyttämän pätevyyden normaalitason alitukset sekä ylitykset jaetaan useampaan osaan. Seuraavassa esimerkki viisipor- taisesta asteikosta:
1. Todettu kouluttamis-, kehittämis- ja ohjaustarvetta
2. Vastaa tyydyttävästi tehtävän vaatimuksia
3. Vastaa tehtävän vaatimuksia
4. Ylittää tehtävän vaatimukset
5. Ylittää huomattavasti tehtävän vaatimustason
Viisiportainen asteikko
4.4 Esimerkkejä pätevyydenarviointijärjestelmäksi
Seuraavassa kaksi eri vaihtoehtoista mallia siitä, minkälainen pätevyyden ja työsuorituksen ar- viointijärjestelmä käytännössä saattaa olla. Valittava järjestelmä voi perustua pistearviointiin, suo- raan prosenttimalliin tai sitten johonkin muuhun järjestelmälliseen tapaan yhteismitallisesti arvioida henkilön pätevyyttä ja työsuoritusta.
Erityisesti on syytä huomioida, että valittu järjestelmä perustuu yrityksessä tehtyihin ratkaisuihin.
4.4.1 Pistearviointi
Pistejärjestelmää käytettäessä kutakin pätevyystekijää voidaan painottaa eri tavalla pisteiden avulla. Esimerkissä on käytetty viisiportaista asteikkoa ja mittaus on suoritettu seuraavilla päte- vyystekijöillä:
ammattitaito: työtulos vastuullisuus: taloudellinen vastuu yhteistyötaito: ihmissuhdetaidot
Tekijä | Todettu kouluttamis-, kehittämis- ja ohjaus- tarvetta | Vastaa tyy- dyttävästi tehtävän vaatimuksia | Xxxxxx tehtävän vaatimuksia | Ylittää tehtä- vän vaatimuk- set | Ylittää huo- mattavasti tehtävän vaa- timustason |
työtulos | 2 | 4 | 6 | 8 | 10 |
taloudellinen vastuu | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 |
ihmissuhde- taidot | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 |
yhteensä |
Esimerkissä toimihenkilön työtulos vastasi normaalitasoa, taloudellinen vastuu tyydyttävästi nor- maalitasoa ja ihmissuhdetaidot ylittivät normaalitason. Pisteitä kertyi näin ollen 6 + 2 + 4 = 12. Ar- vioinnin tuloksena saatu summapistemäärä kuvaa tarkasteltavana olevan toimihenkilön senhetkis- tä pätevyyttä suhteessa toimen vaativuuteen.
4.4.2 Suora prosenttimalli
Pätevyyden arviointi voidaan suorittaa myös ilman erityisiä pistelukuja. Tämän mallin etuna on sen yksinkertaisuus. Esimerkissä on käytetty edelleen samaa viisiportaista asteikkoa, mutta toimihen- kilön työsuoritusta on arvioitu kokonaisuutena ilman jakoa erillisiin pätevyystekijöihin.
Suoraa prosenttimallia käytettäessä on kuitenkin hyödyksi, mikäli esimies arvioinnin lisäksi perus- telee toimihenkilölle arviointinsa kriteerit. Selkeän palautteen saatuaan toimihenkilö voi tietoisesti pyrkiä parantamaan työsuoritustaan.
Toimihenkilön pätevyys ja työsuoritus:
1. todettu kouluttamis-, kehittämis- ja ohjaustarvetta X %
2. vastaa tyydyttävästi tehtävän vaatimuksia Y %
3. vastaa tehtävän vaatimuksia Z %
4. ylittää tehtävän vaatimukset D %
5. ylittää huomattavasti tehtävän vaatimustason G %
Arvioinnin mukainen prosenttiluku kuvaa toimihenkilön senhetkistä pätevyyttä suhteessa toimen vaativuuteen.
4.5 Pätevyydenarviointijärjestelmän ylläpito
Pätevyyden arvioinnin suorittaa esimies, joka pyrkii arvioinnissa ehdottomaan objektiivisuuteen. Arviointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa, ellei paikallisesti toisin sovita. Tehtävien vaativuu- den arvioinnin perustana olevat toimenkuvat suositellaan tarkistettavaksi samassa yhteydessä kun kunkin henkilökohtaista pätevyyttä arvioidaan.
Uuden toimihenkilön kohdalla pätevyyden arviointi suoritetaan puolen vuoden kuluessa työsuh- teen alkamisesta. Tähän asti palkka on vähintään tehtäväkohtaisen palkan suuruinen. Pätevyyden
arvioinnin jälkeen pätevyysosan suuruuden on oltava vähintään 2 % toimihenkilön vaativuusluok- kapalkasta. Jos toimihenkilön tehtävät muuttuvat, on henkilön pätevyys arvioitava uudestaan suh- teessa uusiin tehtäviin. Tällöin voi palkkarakenteen henkilökohtainen palkanosa muuttua.
Toimihenkilöllä on oikeus saada tietoonsa itseään koskevan henkilökohtaisen arvioinnin perusteet, tulokset ja vaikutukset. Toimihenkilöiden luottamusmiehelle tiedotetaan vuosittain ryhmätietoina vähintään 3 toimihenkilöä käsittävän ryhmän arviointitulosten keskiarvo ja niiden palkkauksellinen keskiarvovaikutus.
5. Erityiskysymyksiä
5.1 Siirtyminen uuteen palkkarakenteeseen
Siirryttäessä uuteen palkkausjärjestelmään ja sen myötä uuteen palkkarakenteeseen muodoste- taan jokaiselle toimihenkilölle tehtävän vaativuuden ja toimihenkilön pätevyyden perusteella mää- räytyvä palkka.
Jos uuden palkkarakenteen mukainen kokonaispalkka on korkeampi kuin henkilön vanha palkka, on toimihenkilön palkkaa korotettava uutta palkkaa vastaavaksi. Xxxxxxx toteutetaan työnantajan ja toimihenkilön kesken sovitun palkkasuunnitelman mukaisesti. Jos taas uuden palkkarakenteen mukainen palkka jää pienemmäksi kuin aikaisempi palkka, ei toimihenkilön palkkaa uuteen järjes- telmään siirryttäessä saa laskea. Toimihenkilön henkilökohtaiseen palkanosaan saattaa tällaisessa tilanteessa jäädä erä, joka myöhemmin leikkautuu. Leikkautuminen voi tapahtua esim. pätevyys- tekijöiden muuttuessa tai tilanteissa, joissa toimen vaativuusluokkapalkkoja on työehtosopimus- ratkaisun yhteydessä korotettu yleiskorotusta enemmän.
Jos toimihenkilö siirtyy pysyvästi vaativuudeltaan matalampaan tehtävään, voidaan myös vaati- vuusluokka muuttaa tehtävää vastaavaksi. Muutos toteutetaan ensisijaisesti sopimalla. Mikäli teh- tävän muutos tapahtuu työnantajan aloitteesta eikä osapuolet pääse muutoksesta sopimukseen, toteutetaan muutos irtisanomisaikaa noudattaen. Tällöin myös toimihenkilön uusi vaativuusluok- kapalkka astuu voimaan vasta irtisanomisajan kuluttua.
Jos valitun pätevyydenarviointijärjestelmän mukaan toimihenkilön pätevyystaso putoaa, on työn- antajalla oikeus alentaa toimihenkilön henkilökohtaista palkanosaa niin, että uusi henkilökohtainen palkanosa vastaa pätevyydenarviointijärjestelmän perusteella määräytyvää tasoa. Ennen palkan alentamista työnantajan on annettava toimihenkilölle mahdollisuus nostaa pätevyystaso entiselle tasolle sovitun tarkastelujakson aikana. Jollei muusta tarkastelujakson pituudesta ole sovittu, on tarkastelujakson pituus yksi vuosi.
5.2 Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämän palkkausjärjestelmän soveltamisesta johtuvat paikalliset erimielisyydet ratkaistaan työeh- tosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen. Liitot sopivat erillisen ratkaisulautakunnan perus- tamisesta, joka viimeisenä asteena ratkaisee toimen vaativuuden arviointiin liittyvät erimielisyydet.
Ratkaisulautakunnassa on yhtä monta toimihenkilö- ja työnantajajärjestöjen nimeämää edustajaa, jotka tarvittaessa valitsevat lautakunnalle puolueettoman puheenjohtajan.
5.3 Yrityskohtaiset järjestelmät
Yritykset voivat tehdä paikallisia sopimuksia palkkausjärjestelmän soveltamisesta sillä edellytyk- sellä, että työnvaativuusluokan mukainen palkka täyttää vähintään työehtosopimuksen mukaisen palkan.
Yrityskohtainen palkkausjärjestelmä ja sen muutokset on annettava tiedoksi liitoille.
5.4 Palkkausjärjestelmän käyttöönotto ja ylläpito
Uusi palkkausjärjestelmä edellyttää perusteellista paneutumista järjestelmän sisältöön ja käyttöön. Hyvin hoidettu pohjatyö tekee järjestelmän ylläpidon sujuvaksi. Seuraava tarkistuslista on yhteen- veto niistä asioista, jotka työpaikalla on huomioitava järjestelmän käyttöönoton yhteydessä.
– asian hoidosta vastuulliset (arviointiryhmä)
– toimenkuvaukset
– vaativuuden arviointi
– pätevyyden arviointi
– järjestelmän sisällöstä ja käyttöönotosta tiedottaminen
– palkkojen muodostaminen
– tuloksista tiedottaminen
– ylläpidon järjestäminen
RYHMITTELYMÄÄRITELMÄT JA SOVELTAMISOHJEET
Toimistotehtävät
- toimihenkilötehtävät pääkonttoreissa, aluekonttoreissa sekä työmaatoimistoissa
1. valitsevaa harkintaa: valintaa samanlaisissa toistuvissa tilanteissa, suoritusvastuu,
työympäristön tuntemus ratkaisujen vaikutustaso: pääasiassa omaan työhön vuorovaikutus: kommunikointia työn lähipiirissä
soveltamisohjeet:
- toimi edellyttää vain lyhyttä perehdyttämistä
- ei itsenäistä päätöksentekoa
- käytetään peruskonttoritekniikkaa
- ohjeet yksityiskohtaisia
- virheiden merkitys pieni
- rutiininomaisia tehtäviä
2. soveltavaa harkintaa: ohjeet ja menettelytavat sisältävät tarvittavat ratkaisut,
suppea itsenäinen tehtävävastuu
ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta omaa työtä laajemmalle vuorovaikutus: ammatillinen vuorovaikutus, suorittava tehtävä
soveltamisohjeet:
- toimi edellyttää perehdyttämisen lisäksi lyhyttä harjaantumisjaksoa
- päätöksenteko rajoittuu valintoihin muutamien vaihtoehtojen välillä
- ohjeita ja menettelytapoja on useampia sisältäen ratkaisuihin tarvittavat tiedot
- virheiden vaikutus kohdistuu lähinnä omaan työhön niin, ettei virheen korjaamisen jälkeen virheen vaikutus heijastu esim. muiden toimihenkilöiden tehtäviin
3. soveltavaa harkintaa: ratkaisujen johdattamista ohjeista ja säännöistä,
harkinnassa epävarmuustekijöitä, itsenäinen tehtävä- vastuu
ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta osatoiminnon työhön vuorovaikutus: omaan työhön liittyviä asiantuntijatason yhteyksiä,
opastava/ohjaava tehtävä.
soveltamisohjeet:
- toimen hoitaminen edellyttää käytännön työn kautta kertynyttä kokemuksellista tietoa ja taitoa
- päätöksenteko edellyttää omatoimisuutta vaihtelevissa tilanteissa
- ohjeet yleisellä tasolla, ratkaisut myös aikaisemmista tapauksista
- vuorovaikutustilanteet lisääntyvät sekä virheiden merkitys kasvaa
4. Tämän luokan tehtävät ovat vaativampia kuin tasolla 3, mutta eivät niin vaativia kuin tasolla 5.
5. soveltavaa harkintaa: ratkaisujen johdattamista ohjeista ja säännöistä, harkinnassa
usein epävarmuustekijöitä, itsenäinen tehtävävastuu ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta osa- tai koko toiminnon työhön vuorovaikutus: omaa työryhmää laajemmat yhteydet, asiantuntijayhteydet,
esimies- tai asiantuntija-asema
soveltamisohjeet:
- oman tehtäväalueen säännösten ja normien tunteminen
- päätöksenteko edellyttää kykyä soveltaa muuttuvia säännöksiä vaihtelevissa tilanteissa
- vuorovaikutus edellyttää myös kykyä vaikuttaa toisen toimintaan
- palvelua, neuvontaa, ohjaamista
6. Tämän luokan tehtävät ovat vaativampia kuin tasolla 5 mutta eivät niin vaativia kuin tasolla 7.
7. soveltavaa harkintaa: menettelyiden luomista koskevaa harkintaa, ei erityisiä
suoritusohjeita, toimitilanteet samantyyppisiä, usein epä- varmuustekijöitä, laajahko itsenäinen tehtävävastuu
ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta koko toiminnon työhön vuorovaikutus: omaa työryhmää laajemmat yhteydet, henkilökohtainen
vaikuttaminen ratkaisuihin ja päätöksen tekoon vaihtelevissa olosuhteissa, johtamistehtävät tai asiantuntijatehtävät.
soveltamisohjeet:
- omaan työhön vaikuttavien säännösten, normien ja ohjeiden syvällinen tunteminen
- päätöksenteko ja ratkaisut perustuvat yleisiin menettelyihin ja yhteyksiin
- vuorovaikutustilanteet eivät toistu samanlaisina, edellyttävät tilannearviointia sekä vaikuttamista toisten toimintaan
- koulutusta, neuvottelua
8. soveltavaa tai kehittävää harkintaa:
menettelyiden luomista koskevaa harkintaa, toimeksiannot yleisluontoisia, ei erityisiä suoritusohjeita, toimitilanteet usein uusia, laaja itsenäinen tehtävävastuu
ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta koko toimintoon tai toimintoa laajemmalle vuorovaikutus: henkilökohtainen vaikuttaminen ratkaisuihin ja päätöksentekoon
vaihtelevissa tilanteissa tai erittäin laaja henkilökohtainen vaikut- taminen ratkaisuihin ja päätöksen tekoon vaihtelevissa olo- suhteissa, johtamistehtävät/vaativat asiantuntijatehtävät.
soveltamisohjeet:
- laajaa ja syvällistä tietoa myös oman tehtäväalueen ulkopuolelta
- päätöksenteossa tarvitaan kykyä johdattaa ratkaisut useista eri lähteistä
- voi sisältää muiden tehtävien ohjaus- ja resurssivastuuta
- yhteydet eri tahoihin laajat
- vuorovaikutustilanteet sisältävät usein vaikeasti ratkaistavia ongelmia
9. kehittävää harkintaa: menettelyiden luomista koskevaa itsenäistä harkintaa, toimeksi-
annot yleisluontoisia, ei erityisiä suoritusohjeita, toimitilanteet usein uusia, laaja itsenäinen tehtävävastuu
ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta koko toimintoon tai toimintoa laajemmalle vuorovaikutus: erittäin laaja henkilökohtainen vaikuttaminen ratkaisuihin ja
päätöksentekoon vaihtelevissa tilanteissa, laajat johtamistehtä- vät tai erittäin vaativat asiantuntijatehtävät.
Työmaatehtävät
- työnjohdolliset toimihenkilötehtävät rakennuskohteissa
1. valitsevaa harkintaa: valintaa samanlaisissa toistuvissa tilanteissa, suoritusvastuu, työympäristön tuntemus
ratkaisujen vaikutustaso: pääasiassa omaan työhön vuorovaikutus: kommunikointia työn lähipiirissä
soveltamisohjeet:
- tehtävät opittavissa lyhyen perehdyttämisen jälkeen
- ei itsenäistä päätöksentekoa
- rutiininomaisia tehtäviä
2. soveltavaa harkintaa: ohjeet ja menettelytavat sisältävät tarvittavat ratkaisut,
suppea itsenäinen tehtävävastuu
ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta omaa työtä laajemmalle vuorovaikutus: ammatillinen vuorovaikutus, suorittava tehtävä
soveltamisohjeet:
- toistuvia, samankaltaisia tehtäviä
- päätöksenteko ja ratkaisut perustuvat valintoihin muutamien vaihtoehtojen välillä
- valintatilanteet liittyvät lähinnä työmenetelmiin ja –välineisiin
3. soveltavaa harkintaa: ratkaisujen johdattamista ohjeista ja säännöistä, harkinnassa
epävarmuustekijöitä, itsenäinen tehtävävastuu ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta osatoiminnon työhön
vuorovaikutus: omaan työhön liittyviä asiantuntijatason yhteyksiä, opastava/
ohjaava tehtävä
soveltamisohjeet:
- tehtävät edellyttävät käytännön työn kautta kertynyttä tietoja ja taitoja
- ohjeet yleisellä tasolla
- ratkaisuvaihtoehtoja on useita
- edellyttää itsenäistä päätöksentekotaitoa koskien eri työvaiheiden suorittamista ja säännösten ja ohjeiden soveltamista
- alaisina toimivien työntekijöiden ohjaamista
4. Tämän luokan tehtävät ovat vaativampia kuin tasolla 3, mutta eivät niin vaativia kuin tasolla 5.
5. soveltavaa harkintaa: ratkaisujen johdattamista ohjeista ja säännöistä, harkinnassa
usein epävarmuustekijöitä, itsenäinen tehtävävastuu ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta osa- tai kokotoiminnon työhön
vuorovaikutus: omaa työryhmää laajemmat yhteydet, asiantuntijayhteydet, esimies- tai asiantuntija-asema
soveltamisohjeet:
- tehtäväalueen säännösten, ohjeiden, toimintatapojen, organisaation tunteminen
- päätöksenteko ja ratkaisut perustuvat yllä mainituista lähteistä kerättävään tietoon ja sen soveltamiseen
- neuvotteleminen työntekijöiden, työkuntien nokkamiesten (esim. työehdoista), aliurakoitsi- joiden kanssa ilman varsinaista säännöksiin ja sopimuksiin perustuvaa vastuuta em. asioi- den hoitamisesta
6. Tämän luokan tehtävät ovat vaativampia kuin tasolla 5 mutta eivät niin vaativia kuin tasolla 7.
7. soveltavaa harkintaa: menettelyiden luomista koskevaa harkintaa, ei erityisiä suoritus-
ohjeita, toimitilanteet samantyyppisiä, usein epävarmuustekijöi- tä, laajahko itsenäinen tehtävävastuu
ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta koko toiminnon tai osatoiminnon työhön vuorovaikutus: omaa työryhmää laajemmat yhteydet, henkilökohtainen vaikut-
taminen ratkaisuihin ja päätöksentekoon vaihtelevissa olosuh- teissa, johtamis- tai asiantuntijatehtävät
soveltamisohjeet:
- erityisosaaminen, joka on hankittu koulutuksen ja työkokemuksen kautta
- edellyttää eri toimintoalueiden tehtävien tuntemista
- vastuu taloudellisesta tuloksesta sekä kohteen toteuttamisesta viranomaismääräysten ja urakkasopimuksen mukaisesti tai toimiminen vaikean työmaakohteen työnjohtajana
- neuvotteluvastuu tilaajan, alihankkijoiden, suunnittelijoiden ja viranomaisten kanssa
- vastuu työvoima- ja palkkausasioiden hoitamisesta
- yhteydenpito yrityksen tuotantojohtoon ja yrityshallintoon
8. soveltavaa tai kehittävää harkintaa:
menettelyiden luomista koskevaa harkintaa, toimeksiannot yleisluontoisia, ei erityisiä suoritusohjeita, toimitilanteet usein uusia, laaja itsenäinen tehtävävastuu
ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta koko toimintoon tai toimintoa laajemmalle vuorovaikutus: henkilökohtainen vaikuttaminen ratkaisuihin ja päätöksen-
tekoon vaihtelevissa tilanteissa, johtamistehtävät/ vaativat asiantuntijatehtävät
soveltamisohjeet:
- edellyttää kohdassa 7. soveltamisohjeissa luetelluista asioista, minkä lisäksi:
- mahdollinen esimiesasema muihin työnjohtajiin nähden
- laajaa ja syvällistä tietoa myös oman tehtäväalueen ulkopuolelta
- päätöksenteko ja ratkaisut perustuvat vaativaan selvitystyöhön ja analysointiin sisältäen myös selviä kehittämistavoitteita esim. kohteen toteutuksen osalta
9. kehittävää harkintaa: menettelyiden luomista koskevaa itsenäistä harkintaa, toimeksi-
annot yleisluontoisia, ei erityisiä suoritusohjeita, toimitilanteet usein uusia, laaja itsenäinen tehtävävastuu
ratkaisujen vaikutustaso: ratkaisuilla vaikutusta koko toimintoon tai toimintoa laajemmalle vuorovaikutus: erittäin laaja henkilökohtainen vaikuttaminen ratkaisuihin ja
päätöksentekoon vaihtelevissa tilanteissa, laajat johtamis- tehtävät tai erittäin vaativat asiantuntijatehtävät.
TOIMENKUVAUKSEEN LIITTYVÄT SELOSTUKSET
Toimen nimi: Toimen nimike tai pääasiallinen tehtävä
Sijaisuustehtävät: Tiedossa olevat sijaisuustehtävät, joilla voi olla merkitystä luokituksen kannalta
Työkohdetiedot: Esim. työmaan koko, alaisten- tai sovellettavien työehtosopimusten määrä
Keskeiset tehtävät: Kuvaukset tehtävien sisällöstä. Aloita jäljempänä tulevalla esimerkki- verbillä kuvaus.
Erityisvaatimukset: Mahdolliset erityisvaatimukset, joilla voi olla merkitystä luokituksen kannalta.
Esimerkkejä verbeistä; jotka kuvaavat toimen vaativuutta:
- johtaa - sopii
- päättää - tutkii
- vastaa - luo
- valvoo - muotoilee
- huolehtii - kehittää
- opastaa - vertailee
- hoitaa - ratkaisee
- arvioi - yhdistää
- suunnittelee - valitsee
- laatii - perehdyttää
- neuvottelee - piirtää
- tulkitsee - jne.
- soveltaa
Muita kuvaavia termejä:
- itsenäisesti
- aloitteellisesti
- vastuullisesti
- harkiten
- jne.
TOIMENKUVALOMAKKEET
TOIMENKUVA
Tekninen toimihenkilö
Toimen nimi: Yritys/yksikkö/työnumero:
Toimen hoitajan nimi: Välittömän esimiehen toimi ja nimi:
Toimen hoitajan sijaisena toimii: Sijaisuustehtävät/sijaisuuden luonne:
Työmaan nimi, paikkakunta ja työnumero:
Rakennuttaja:
Urakkamuoto:
Urakkasumma:
Laajuustiedot: m2, m3, asuntoja kpl Työmaan organisaatio:
Työntekijämäärä: Omat työntekijät kpl, aliurakoitsijan työntekijät kpl, vahvuus keskikim. kpl Työmaan suunnittelutilanne:
Työmaan aikataulu:
TYÖKOHDETIEDOT / ORGANISAATIO / TYÖSKENTELYPAIKKA / TYÖMAAN NIMI JA TYÖNUMERO:
KESKEISET TEHTÄVÄT: | |
Aikataulut | Laatu |
Talous: seuranta, tulosennusteet | Viranomaiset |
Työnsuunnittelu | Resurssit: henkilöt, koneet, kalusto |
TOIMENKUVA
Tekninen toimihenkilö
Toimen nimi: Yritys/yksikkö/työnumero:
Toimen hoitajan nimi: Välittömän esimiehen toimi ja nimi:
Toimen hoitajan sijaisena toimii: Sijaisuustehtävät/sijaisuuden luonne:
Hankinta: materiaaliostot, sopimushankinnat | Suunnittelunohjaus . |
Aliurakoitsijat: ohjaaminen, valvonta | Asiakaskontaktit: rakennuttaja, valvojat, asukkaat, käyttäjät |
Työturvallisuus Muuta toimenkuvaukseen vaikuttavaa | Johtaminen |
TOIMEN EDELLYTTÄMÄT VAATIMUKSET: | |
Koulutus ja kokemus | Erityisvaatimukset |
Toimihenkilön allekirjoitus Esimiehen allekirjoitus
TOIMENKUVA
Konttoritoimihenkilö
Toimen nimi: Yritys/yksikkö/osasto:
Toimen hoitajan nimi: Välittömän esimiehen toimi ja nimi: Xxxxxx hoitajan sijaisena toimii: Sijaisuustehtävät/sijaisuuden luonne:
TYÖKOHDETIEDOT / ORGANISAATIO / TYÖSKENTELYPAIKKA:
KESKEISET TEHTÄVÄT: | |
TOIMEN HOITAMISEN PERUSVAATIMUKSET: | |
Koulutus ja kokemus | Erityisvaatimukset |
Toimihenkilön allekirjoitus Esimiehen allekirjoitus
ISBN 978-952-269-107-1