OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Vuosina 2017-2020 JAMK on panostanut vahvasti laatuun, kansainvälisyyteen ja tehokkuuteen. Strategian toteuttamisen keskiössä on ollut prosessi, jossa JAMK uudistaa toimintaansa kohti "Uuden sukupolven korkeakoulu" -mallia. Prosessin myötä Uuden sukupolven korkeakoulun mallin idea on täsmentynyt ja jäsentynyt. Konseptia on analysoitu muun muassa yhteisillä suunnittelupäivillä sekä johtoryhmän strategiapäivillä. Lisäksi tematiikkaa on pohdittu säännöllisesti opiskelijakunta JAMKOn ja rehtorin tapaamisissa. Tämä JAMKin kehittämä idea on integroitunut myös ARENEn piirissä suomalaisen ammattikorkeakoulun toimintamallin keskeiseksi kehittämisvalinnaksi. JAMKin käsitys Uuden sukupolven korkeakoulussa tiivistyy vuosien 2021-2024 strategiassa (ks JAMKin strategia 2021-2024).

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden raportointia on vahvistettu vuosikertomuksessa. Kaikilla JAMKin nykyisillä vahvuusaloilla oli vuonna 2016 yli miljoonan euron TKI-hankesalkku.

JAMK läpäisi KARVIn kolmannen kierroksen pilottiauditointiin toisena korkeakouluna Suomessa. Auditointiin liittyvä benchlearning toteutettiin saksalaisen Esslingenin ammattikorkeakoulun kanssa. Palaute oli myönteinen. JAMK totesi auditointivierailun eräänä havaintona itse, että se tulee vahvistamaan merkittävästi henkilöstön osaamisen kehittämistä uuden sukupolven korkeakoulun edellyttämällä tavalla.

Myös alumnitoimintaa vahvistetaan lähivuosina. Auditoinnin suosituksia toteutetaan osana strategista kehittämisohjelmaa vuosina 2020-2024.

Koulutuksen laatua on vahvistettu myös kansainvälisillä akkreditoinneilla. International Business - tutkinto- ohjelmalle myönnettiin EPAS-akkreditointi uudelleen kolmeksi vuodeksi keväällä 2018. EUR-ACE- akkreditointeja on jatkettu insinöörikoulutuksessa, viimeisimpänä tieto- ja viestintätekniikan -tutkinto- ohjelman akkreditointi kuudeksi vuodeksi keväällä 2018. JAMKin ja kiinalaisen Beihuan yliopiston yhteistyössä toteuttama sairaanhoitajakoulutus läpäisi keväällä 2017 Kiinan kansallisen tason laatuarvioinnin, jonka järjestäjänä oli Kiinan opetusministeriö. Sama laatuarviointi toteutui Huyianin yliopiston logistiikan koulutustoteutuksen osalta.

JAMKin koulutusviennin liikevaihto on jatkuvassa kasvussa, vuonna 2018 liikevaihto oli 1,7 milj.¤, vuonna 2019 2,1 milj¤. Koulutusviennin pääpaino oli Kiinassa ja Kazakstanissa. Lukuvuosimaksutoiminnan liikevaihdon volyymi kasvoi 570.000 eurosta (2018) 890.000 euroon vuonna 2019. Kasvu on ollut merkittävä ja tätä kehitystä jatketaan muun muassa laajentamalla ulkomaalaisille opiskelijoille soveltuvaa opintotarjontaa. Merkittävin ulkomainen hanke oli Maailmanpankin rahoitusta hyödyntävä Kazakstanin terveydenhuoltoa koskeva kehittämishanke, joka kohdistui maan sairaanhoitajakoulutuksen kehittämiseen kohti Euroopan korkeakoulualueen vaatimuksia. Asiakkaana oli Kazakstanin terveysministeriö ja yhtyeistyökumppaneina Kazakstanissa sairaanhoitajakoulutusta toteuttavat yliopistot ja terveydenhuollon organisaatiot. Kazakstanin kanssa tehtävä yhteistyö näyttää edelleen laajentuvan ja fokusoituvan. Lisäksi Etiopiassa ja Nepalissa toteutettiin HEI-ICI-hankkeita. JAMK toimii myös osana EduCluster Finlandia, joka on osa EduFutura -kokonaisuutta ja jonka kasvu on ollut viime vuosina merkittävää. JAMK on huomioinut kansainvälisyyden vahvistamisessa EU:n uudet korkeakouluyhteistyön tavoitteet käynnistämällä strategisen EUI-korkeakoululiittouman rakentamisen.

Myös JAMKin TKI-toiminta ylsi uuteen ennätykseen vuonna 2018 ja 2019 ja oli kokonaisresursseiltaan 11,0 milj.¤. Tästä 7,9 miljoonaa euroa oli JAMKin ulkopuolista rahoitusta. JAMK menestyi hyvin OKM:n TKI-toiminnan profilointirahoitusten hakukierroksilla ja sai molemmissa hankerahahauissa rahoitusta vahvuusaloilleen.

Tehokkuutta on JAMKissa lisätty siten, että organisaation tiimimallia on arvioitu ja parantamis- ja kehittämistoimet on laadittu. Asiantuntijatiimit ovat tehneet tiimisopimukset selkiyttämään ja terävöittämään toimintaansa. Tiimiorganisaatioon siirtyminen perustuu korkeakoulun henkilöstön asiantuntijuuksien arvostamiseen ja niiden parempaan hyödyntämiseen opetuksessa, TK-toiminnassa ja palvelutoiminnassa asiakkaiden ja opiskelijoiden hyödyksi.

Henkilöstön ja opiskelijoiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tuetaan päivitetyllä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmalla. Tehokkuutta lisää myös hallinnon tietojärjestelmien uudistaminen (taloushallinto, henkilöstöhallinto, matkustus) ja JAMK on liittynyt läpikäytyjen valitusprosessien jälkeen PEPPI-konsortioon. Digitaalisen oppimateriaalin tuottamista ja henkilökunnan digitaitojen kehittämistä tuetaan uuden Digikeskuksen tarjoamilla palveluilla. Uuden sukupolven korkeakoulun mallissa digitaalisella palvelujärjestelmällä on keskeinen rooli. JAMK on panostanut eAMK-hankkeen avulla eOpintopalveluiden kehittämiseen sekä korkeakoulujen DigiVisio2030 -työn suunnitteluun ja jäsentämiseen lähivuosina.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu muodostaa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa kansainvälistä kärkeä tavoittelevan osaamiskeskittymän liikunnan, terveyden, hyvinvoinnin ja kuntoutuksen sekä oppimisen alueille. Tavoitteena on, että Jyväskylään muodostuu kansallisesti merkittäviä osaamiskeskittymiä kyberturvallisuuden, yrittäjyyden edistämisen ja biotalouden alueille.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu toimivat yhdessä kuntoutusalan osaamiskeskittymänä ja kehittävät alan koulutuksen ja TKI-toiminnan valtakunnallista yhteistyötä.

Ammattikorkeakoulu syventää yhteistyötään ja sujuvoittaa yhteistyön käytäntöjä VTT:n kanssa. Tutkimustoiminnassa tärkein yhteistyöalue on biotalous.

JAMK on täydentänyt strategiaansa syksyllä 2018 laaditulla yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ohjelmalla, joka kuvaa strategiaa yksityiskohtaisemmin yhteiskunnallista vuorovaikutusta, sen tavoitteita ja toimenpiteitä, joita ammattikorkeakouluyhteisöltä edellytetään strategian toteuttamiseksi.

JAMK on syventänyt Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian kanssa EduFutura Jyväskylä -yhteistyötä. Tuloksina on sovittu päällekkäisten opintojen purkamisesta (EduFuturan johtoryhmä 22.1.2019) muun muassa liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin, ICT/Kyberturvallisuuden sekä yrittäjyyden ja liiketaloustieteen alueilla. Yhteinen OPS-työ on käynnistetty, jossa kehitetään toisen asteen ja korkea-asteen sujuvaa siirtymää tukevat, orientoivat opintokokonaisuudet. Valituille aloille luodaan yhteiset opintokokonaisuudet. Ohjaajakoulutus JAMKin opettajakorkeakoulussa on uudistetaan yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa siten, että ohjaajakoulutuksessa sekä akateemisella että ammatillisen ohjaajakoulutuksen puolella on yhteinen opetussuunnitelma ja valintakoe vuonna 2021. Muutos heijastaa ohjausosaamisen korkeaa laatua ja yhteisöllisyyttä EduFuturassa. Opiskelijan hyvinvoinnin ja ohjauksen toimintamalli on päätetty luoda ja opiskelijoiden hyvinvointia edistetään yhteisellä Kompassi-mallilla yliopiston ja Gradian kanssa. Tärkeä toimenpide on myös EduFutura-opiskelijan digitaalisen palvelukokemuksen kehittäminen opintohallintojen ja ICT-palvelujen yhteistyönä.

Keskeinen asia on v. 2018-2020 perusteellinen opetussuunnitelmien uudistus. Se on tehty vuorovaikutteisena prosessina, missä käytetään myös uudenlaisia joukkoistamisen menetelmiä työelämässä ennakoitavan osaamisen kartoittamiseksi. Samalla on hyödynnetty eri aloilla Opetushallituksen osaamisen ennakoinnin kansallista tietovarantoa. OPS -uudistuksen periaatteet on vahvistettu johtoryhmässä, YT- neuvottelukunnassa ja niistä on käyty keskustelut esimiesten, henkilöstön ja opiskelijakunta JAMKOn piirissä. OPSit ovat osa uuden sukupolven korkeakoulua, minkä mukaan opetussuunnitelmat ovat (a) modulaarisia, (b) opiskelijalähtöisiä ja (c) avoimia ja joustavia. Ne vastaavat tehokkaasti jatkuvan oppimisen laajentuviin tarpeisiin sekä työelämäläheisen korkeakouluopiskelun uusiin LAB- ja Factory-menetelmien edellyttämiin muutoksiin. OPS-uudistukseen liitettiin v. 2019 opetus- ja muun henkilöstön pedagogisen osaamisen kehittämisen tukiohjelma, josta vastaa ammatillinen opettajakorkeakoulu. OPS-uudistuksen keskeiset sisällöt synkronoidaan yliopiston vastaavaan sekä koulutuskuntayhtymä Gradian samanaikaiseen OPS-työhön. Yhteistyö tiivistyy keväällä 2020, jolloin sekä JAMKin että yliopiston ja osin Gradian opetussuunnitelmat yhteisellä aikataululla hyväksytään ja toimeenpannaan syksyllä 2020.

EduFuturan toiminnan tuloksena on oppilaitosten opiskelijakuntien sitoutuminen yhteiseen toimintaan StudentForum-toimintana, johon opiskelijakuntien edustajat osallistuvat. Opiskelijakuntien yhteinen edustaja osallistuu EduFutura Jyväskylän johtoryhmän työskentelyyn. Henkilöstön tietoisuus ja sitoutuminen on selkeästi vahvistunut ja laajentunut.

Uudistuvan oppimisen alalla JAMK on toteuttamassa vaikuttavaa koulutusjohtamisen kehittämistyötä, jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kehittämistä sekä alueella että laajemmin. Jyväskylän kaupungin ja

EduFutura -organisaatioiden kanssa perustettu yhteinen Yritystehdas on aloittanut toimintansa. Työelämäläheisen oppimisen sekä yrittäjyys- ja innovaatio-osaamisen vahvistamiseksi JAMK toteuttaa ns. Future Factory -oppimis- ja innovaatiomallin, jolla varmistetaan korkeakouluopiskelun syvälle yritysten, työelämän ja TKI-hankkeiden kehittämistarpeisiin sidottu oppiminen. JAMK Future Factory yhdessä Yritystehtaan, EduFuturan ja muiden kumppaneiden kanssa rakentaa aktiivisesti alueellista yrittäjyyden oppimisen ja palvelujen ekosysteemiä.

Suomalaisen musiikkikampuksen yhteisen toimitilan investointipäätökset on tehty ja rakentaminen aloitettiin keväällä 2019. Uudisrakennus valmistuu jouluun 2020 mennessä. Henkilöstöjen ja opiskelijakuntien kanssa tehty ja KARVIN auditointimallia soveltaen toteutettu itsearviointi sekä yhdessä käytävä keskustelu keväällä 2020 johtaa uudenlaiseen toimintamallin toteuttamiseen vuoden 2021 alusta lähtien. Osa JAMKin hyvinvointiyksikön toiminnasta siirretään Hippos2020-alueelle, millä vahvistetaan alan verkostojen TKI- kehittämistyötä.

EduFutura on rekrytoinut yhteiset asiantuntijat tukemaan ja kiihdyttämään kehittämistä. Liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin alueilla on yhteinen työelämäprofessori. Viestinnän asiantuntija sekä taide-, kulttuuri- ja tiedetapahtumien tuottaja on rekrytoitu yhteisesti. Keväällä 2019 rekrytoitiin yhteinen koulutussuunnittelun asiantuntija EduFuturan kärkialojen tueksi. EduFuturan toimintaa koordinoi tiimi, joka koostuu oppilaitosten kehittämisjohtajista/-päälliköstä. Opiskelijaviestintää, vaikuttamistyötä ja muuta yhteistä kehittämistyötä tehdään oppilaitosten ja Jyväskylän kaupungin organisaatiorajat ylittäen.

Jyväskylä on liikunnan alan koulutuksen, oppimisen, fasiliteettien, kasvavien yritysten ja kehittämismahdollisuuksien osalta valtakunnan vahvimpia keskittymiä. Liikunnan alalla JAMK on osa EduFutura Sport Path -osaamiskeskittymää, joka yhdistää terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan, urheilun ja opiskelun ja mahdollistaa monipuolisen ja korkeatasoisen oppimispolun urheilusta ja liikunnasta ammattilaiseksi. Tähän liittyen JAMK on tehnyt esityksen liikunnanohjaajan koulutusvastuun myöntämiseksi, mikä on tärkeä osa EduFutura Sport Path -kokonaisuutta.

JAMK on koordinoinut valtakunnallista eAMK-hanketta, jonka avulla on luotu ammattikorkeakoulujen yhteinen verkko-opintotarjonta ja siinä tapahtuvan oppimisen erilaiset e-tukipalvelut. eAMK-hankkeen tuotoksena on syntynyt yhteinen CampusOnline-palvelu. Lisäksi opetusta tuetaan verkko-opintojen laatukriteerien ja niiden toteutumisen itsearvioinnin avulla, mikä toteuttaa osaltaan digitaalisten palvelujen saavutettavuutta koskevaa lainsäädäntöä. Vuoden 2019 aikana on aloitettu sekä eAMK-hankkeen tavoitteita tukeva että JAMKin laajentuvaa digitalisoituvaa oppimista ja opetusta tukevan eOpintopalveluiden kehittäminen yhdessä ammattikorkeakouluverkoston kanssa. JAMK on rakentanut vuoden 2018 lopulla uuden DigiKeskuksen, mikä on kokonaisvaltainen digitaalista opetusta ja oppimista tukeva tukipalvelu JAMKin pääkampuksella. Se on avoin oppimisympäristö tässä vaiheessa opetus- ja muulle henkilöstölle sisältäen mm. video-opetuksen studiot, TubeRoomit, etäopetustilat, kuvaus- ja editointitilat sekä näiden pedagogiseen käyttöön perehtyneen tukipalveluhenkilöstön palvelut opettajille ja muulle

henkilöstölle. Vuoden 2019 aikana DigiKeskuksen lähelle sijoitettiin myös aiempaa laajempi EXAM- tenttiakvaario, jonka käytön tarve on viime vuosien aikana voimakkaasti kasvanut. EXAM-tenttiakvaarion kansallista käyttöä yli korkeakoulurajojen pilotoidaan muiden ammattikorkeakoulujen ja Jyväskylän yliopiston kanssa. DigiKeskus aloitti toimintansa heti vuoden 2019 alussa ja sitä esiteltiin mm. KARVIn auditointiryhmälle.

JAMK on eAMK-hankkeen lisäksi mukana 17 muussa ns. kärkihankkeessa, joiden tuotoksien hyödyntäminen ja levittäminen JAMKin toimintaan on aloitettu vuonna 2018. Yhteisten kärkihanketoimintojen kautta yhteistyö ARENEn ja koko ammattikorkeakouluverkoston kanssa sekä osallistuminen korkeakoulujen Visio2030-työn eräisiin toimintoihin on oleellisesti vahvistunut. JAMK on osallistunut aktiivisesti korkeakoulujen yhteiseen DigiVisio2030-työn suunnitteluun ja valmisteluun. JAMK kuten muutkin korkeakoulut on sitoutunut DigiVisio2030-työn päätavoitteisiin vuoden 2019 lopulla laaditulla UNIFIn ja ARENEn sopimuksella.

Kuntoutuksen osaamiskeskittymässä yhteistyötä tehdään yhdessä Metropolia ammattikorkeakoulun, alan muiden toimijoiden kanssa sekä Jyväskylän yliopiston kanssa. Kuntoutusalan koulutuksen kehittäminen on käynnistetty kuntoutusalan ammattikorkeakouluverkoston ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa. Kuntoutuksen koulutuksen uudistamiseksi 2-asteen ja yliopistokoulutuksen kanssa on rakennettu eheä koulutuspolku monialaisen kuntoutusosaamisen vahvistamiseksi ja jatkuvan oppimisen rakenteen kehittämiseksi. Kehittämistyössä JAMKin vastuulla on erityisesti yhteistyön kehittäminen Jyväskylän yliopiston kanssa ja kehittämistulosten levittäminen valtakunnallisesti kuntoutuksen koulutusta

toteuttavien ammattikorkeakoulujen kanssa. Pilottikoulutuksena on toteutettu kuntoutuksen opintopolku, joka kattaa kuntoutusosaamisen ammatilliselta tasolta amk-tasolle ja tieteelliselle tasolle. Kuntoutuksen TKI- toiminnan vahvistamiseksi ammattikorkeakoulut ovat määritelleet kuntoutuksen TKI-toiminnan profiilit, jotka tukevat kuntoutuksen TKI-toiminnan yhteistyöverkostojen muodostumista. JAMKissa syksyllä 2018 perustetun monialaisen kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen ryhmän toiminta on vakiintunut. Sen toimesta on käynnistynyt soveltavan tutkimuksen kehittäminen, osaamisen vahvistaminen ja ekosysteemien muodostaminen määritetyille alueille, jotka ovat: a) vanhenemisen ilmiöt, elinpiiri ja aktiivisuus, b) työ- ja toimintakyky, osallisuus, asiakaslähtöisyys ja OCF, c) lapsi- ja perhelähtöisyys sekä d) käyttäjäkeskeinen kuntoutusteknologia (virtuaalisuus, robotiikka ja kyberturvallisuuden asiakasnäkökulma). Kuntoutuksen tiekartan valmistelu on tehty yhdessä Metropolia AMK:n kanssa. Tiekartan laadintaan on osallistunut ja tulee jatkossakin osallistumaan kaikki 15 kuntoutuksen tutkintokoulutusta toteuttavaa ammattikorkeakoulua sekä Jyväskylän yliopiston edustaja. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat myös toisen asteen oppilaitokset ja eri tutkimusorganisaatiot. Tiekartta toteutuu kolmen kehittämisohjelman avulla: Osaamisen uudistaminen, jatkuva oppiminen sekä TKI-toiminnan vahvistaminen. Osaamiskeskittymän ohjausryhmä on tukenut tiekartan suunnittelua. Ohjelmien toimeenpano käynnistyi tammikuussa 2020.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu ottaa käyttöön kolmannen lukukauden vuoteen 2018 mennessä.

Vuoteen 2020 mennessä ammattikorkeakoulun tutkintokoulutuksen aloitusryhmistä yli puolet toteutetaan monimuotoisesti ja digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen.

Ammattikorkeakoulu uudistaa elinikäistä oppimista tukevat koulutusrakenteensa koulutuslupauksensa mukaisesti sopimuskauden aikana.

Ammattikorkeakoulu tarjoaa opettajankoulutuksen osaamistaan ammattikorkeakoulujen pedagogiseen kehittämistyöhön sekä opettajien digipedagogiikan osaamisen vahvistamiseen. Opettajien pedagoginen kehittämisohjelma on toteutettu sopimuskauden aikana ja sen on läpikäynyt 100 % ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkimushenkilöstöstä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu suunnittelee ja toteuttaa yhteistä opintotarjontaa sekä koulutusvientiä muiden ammatillisten opettajankoulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa.

JAMK on osallistunut Metropolia ammattikorkeakoulun vastuulla olevaan Opiskelijavalinta-hankkeeseen. Syksyn 2019 opiskelijavalinta tehtiin todistusvalinnan ja AMK-valintakokeen perusteella. AMK-valintakoe sujui hyvin, eikä valinnoista tehty oikaisupyyntöjä. Ensikertalaisten osuus kaikista syksyksi 2019 opiskelupaikan vastaanottaneista oli JAMKissa 83 %. Kevään 2020 opiskelijavalinnoissa todistusvalinta on pääasiallinen väylä tutkintokoulutukseen (51-70 % valitaan todistuksen perusteella). AMK-valintakokeen lisäksi käytössä on oma valintamenettely vain musiikkipedagogin tutkinto-ohjelmaan.

Tutkintokoulutusten aloittajaryhmien monimuotoistuminen on edennyt systemaattisesti. Vuoden 2019 aikana aloittaneista tutkintokoulutuksen aloittajaryhmistä 45 % oli monimuotoisia koulutuksia. Alustavasti vuonna 2020 tämä luku on 48 %. Suhdelukuun on laskettu mukaan amk-tutkintojen monimuotoiset aloittajaryhmät ja yamk-tutkinnot, jotka käytännössä ovat kaikki monimuotoisia toteutuksia. JAMKin pedagogiikka sisältää monenlaisia pedagogisia ratkaisuja. Näin ollen esim. päivämuotoisessa oppimisessa käytännössä toteutetaan paljon monimuotoista, verkko-oppimista hyödyntävää ja hybridimuotoista pedagogiikkaa. Erottelu päivä- ja monimuotoiseen ammattikorkeakoulutukseen näyttää hälventyvän modernin pedagogiikan myötä, mitä JAMKin "Uuden sukupolven korkeakoulun" idea, pedagenttitoiminta, verkkopedagogiikan suunnittelijat ja pedagogisen osaamisen vahvistaminen ovat edistäneet.

JAMK on vahvasti kehittänyt pitkään elinikäisen oppimisen rakenteita (ks. edellinen sopimusraportoinnin välitarkastelu 12.6.2018). JAMK päätti uudistaa elinikäisen ja jatkuvan oppimisen uudistusta edistävät rakenteensa. Tämä merkitsee jatkuvan oppimisen tukipalveluiden uudelleen organisointia, johtamisen jäsentämistä, koulutussuunnitteluvastuiden määrittelyä, sekä markkinoinnin ja asiakaspalvelun tehostamista. Nämä toimet alkavat keväällä 2020. JAMK on lisännyt joustavia opiskelumahdollisuuksia vahvistamalla Elinikäisen oppimisen uusia koulutusmalleja. Tämä ELO-toiminta on osa strategisen rahoituksen suuntaamista uusien, lyhytkestoisten, tutkintoa suppeampien ja työelämäläheisten koulutusten tuottamiseksi. JAMK on jatkanut uusien erikoistumiskoulutusten (esim. Yhteisömuusikko, rakennusala ja Kuntoutus) ja Korkeakouludiplomien tuottamista ja laajentanut niitä yhteistyössä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. JAMKin avoimen amkin opetustarjonta ylsi ennätykseen ollen kolmanneksi suurin palvelutuottaja ammattikorkeakoulukentässä vuonna 2019 (JAMKin tilasto 19.11.19). Keväällä 2019 JAMKissa jatkui jatkuvaa oppimista tukevat uudet koulutusavaukset ja -kokeilut (27 kpl), joiden tarkoituksena on tuottaa työelämän tarpeisiin ketterästi sopivia osaamisen kehittämisinstrumentteja ja samalla vahvistaa JAMKin henkilöstön osaamista elinikäisen oppimisen pedagogiikassa. Vuonna 2020 jatkuvan oppimisen eri muotojen tavoitteeksi on asetettu alustavasti noin 30-50 %:n kasvu. JAMKissa on laajasti jaettu näkemys siitä, että tulevaisuuden korkeakoulussa laadukkaan tutkintokoulutuksen toteutuksen rinnalla tutkintoja suppeampien, jatkuvaan ja elinikäiseen oppimiseen sitouttavat mahdollisuudet edelleen lisääntyvät.

Kolmas lukukausi JAMKissa on ollut käytössä vuodesta 2017 lähtien. Se rakentuu kahdesta kokonaisuudesta: JAMKin omasta kesäaikaisesta opintotarjonnasta, EduFutura Jyväskylän oppilaitosten yhteisestä opintotarjonnasta, sekä CampusOnline-verkko-opintotarjonnasta. Toisen asteen ja korkea-asteen välistä sujuvaa opiskelijoiden siirtymää on tuettu paitsi nopeilla kokeiluilla (Nopeat startit -projektit) niin myös vielä vuoden 2018 saakka toimineella Omalle polulle korkeakouluun -hankkeella. GRADIAN, toisen asteen ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen järjestäjän sekä alueen muiden seutujen toimijoiden (Äänekoski, Jämsä, Keuruu, Petäjävesi) kanssa on käynnistetty useita toisen asteen ja korkea-asteen välistä siirtymää edistäviä toimenpiteitä kuten muun muassa korkeakouluviikot (5/2020), orientoivia kurssitarjontoja toisen asteen opiskelijoille sekä opintotarjontaa toisen asteen tutkintoihin upotettuna (esim. logistiikka).

Gradian ammatillisten opintojen ja JAMKin opintojen välille on rakennettu Korkeakoulupolku-opintoja. Niissä ammatillisen toisen asteen opiskelija suorittaa 30 op (+10 op) ammattikorkeakoulussa ja opinnot sisällytetään Gradiassa osaksi toisen asteen tutkintoa. Opinnot ovat maksuttomia ja opiskelijalla on avoimen AMK-opiskelijan status. Näitä polkuja tulevat olemaan on esimerkiksi Insinööripolku, Sote-polku, Marata- polku. Kevään 2020 aikana opiskelijat tutustuvat JAMK-opintoihin ja varsinaiset opinnot alkavat syksyllä 2020. Lisäksi käytännön toteutuneena esimerkkinä korkeakoulujen välisestä ristiinopiskelusta on JYU:n ja JAMKin välinen, vaihtomalliin perustuva varhaisiän musiikkikasvatuksen sivuaineopinnot varhaiskasvatuksen opiskelijoille ja varhaiskasvatuksen opinnot musiikkipedagogiopiskelijoille.

JAMK on ottanut vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta eri hankkeilla. Osallistuva arki - Turvapaikanhakijoiden sosiaalista osallisuutta vahvistava esikotoutumisen malli (2016-2018) -hankkeessa kehitettiin maahanmuuttajien integroitumista ja osallisuutta vahvistavaa osa-aluetta. Hankkeessa tuotettiin sekä Opas turvapaikanhakijoille esikotoutumiseen neljällä kielellä että ammattilaisjulkaisu. OSMO - Monikulttuurista osaamista Ohjaamoihin

-projektissa (2016-2018) julkaistiin kaikkien käytettävissä oleva Monikulttuurisen ohjauksen työkalupakki. Kotopaikka-hanke (2017-2019) tuki maahanmuuttajien sujuvia ja paikallista työllistymistä tukevia

kotouttamispalveluita kohdekunnissa. Urareitti-hankkeen (2015-2018) aikana JAMKissa kehitettiin Suomalaisen työelämän osaaja -korkeakouludiplomi (60 op), joka on tarkoitettu erityisesti aiemmin korkeakouluopintoja suorittaneille. JAMK on sekä toteuttajana että ohjausryhmässä Uraa ja osaamista maahanmuuttajille -hankkeessa (2019-2020), jossa toteutetaan Suomalaisen työelämän osaaja - korkeakouludiplomiin perustuva koulutusmalli. Opinnot lisäävät erityisesti korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien alakohtaista ammatillista osaamista ja työllistymistä sekä kielitaitoa. Lisäksi JAMKissa julkaistaan elokuussa 2019 Virtual Integrator -MOOC (2 op), joka sujuvoittaa maahan muuttaneiden henkilöiden korkeakoulutukseen siirtymistä. JAMKin opettajakorkeakoulun pätevöitymiskoulutus Suomessa asuville maahanmuuttajataustaisille opettajille (30 op) antaa yleisen pedagogisen pätevyyden. Lisäksi käynnissä oleva Opetushallituksen rajoittama 101 tarinaa - monikulttuurinen oppilaitos - koulutuskokonaisuus vahvistaa ammatillisen koulutuksen henkilöstön monikulttuurisuusosaamista ja tuottaa konkreettisia työkaluja arjen avuksi.

JAMKin laati syyskauden alussa 2019 selvityksen siitä, miten elinikäisen oppimisen eli jatkuvan oppimisen tukipalvelut, rakenteet ja sisältöjen tuotanto on järjestettävissä tavalla, jolla tämän toiminnan uudelleen organisoinnilla voidaan aikaisempaa tehokkaammin palvella asiakaslähtöisesti työelämän ja yksilöllisten kehittämispolkujen osaamistarpeita. Selvitys valmistui syyskesällä 2019 ja päätökset sen pohjalta tehtiin syksyn 2019 aikana. Vuoden 2020 alussa JAMKin elinikäisen oppimisen organisoituminen ja uusi rakenteistaminen käynnistyi. Jatkuvan oppimisen kokonaisuuden jäsentämiseksi ja rakenteistamiseksi JAMK toimii aktiivisesti yhteistyössä ARENEn ja sen koulutuksesta vastaavien johtajien verkostossa.

JAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu on mukana lukuisissa korkeakoulujen pedagogisen kehittämisen ja digipedagogisen osaamisen vahvistamisen kärkihankkeissa (esim. KOPE, TEpeda, eAMK, DigiCampus, Oppimisanalytiikka jne). Näiden hankkeiden tuloksia hyödynnetään muiden amkien lisäksi JAMKin opetussuunnitelmien uudistamistyössä, joka on käynnistetty syyskaudella 2018. JAMKin opetussuunnitelmauudistuksessa ammatillinen opettajakorkeakoulu tarjoaa kaikille opettajille ja muulle henkilöstölle pedagogisen kehittämisohjelman. Lisäksi AOKK on avaintoimija koulutusjohtamisen kehittämishankkeessa.

JAMKista valmistuneiden AMK-tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden työllistyminen on parantunut. Vuonna 2015 valmistuneiden työllistyminen vuosi valmistumisen jälkeen oli omien laskentamalliemme mukaan keskimäärin 85,5 %, kun vastaava tulos vuonna 2017 valmistuneiden osalta oli keskimäärin 90.0

%. Tähän on vaikuttanut paitsi yleinen positiivinen talouskehitys 2016-2018 niin myös osittain se, että JAMK on tehostanut opiskelijoiden työllistymisvalmiuksia mm. aiempaa laajemmilla yrittäjyysopintotarjottimilla, projektiopinnoilla ja työelämän tapahtumapäivillä. Vuoden 2019 alussa JAMK otti käyttöön uuden digitaalisen osaamistarpeiden ja opiskelijoiden osaamisen ja työllistymistavoitteiden kohtauttamispalvelun yhdessä koulutuskuntayhtymä Gradian kanssa.

JAMK on avaintoimija yhdessä Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian ja Jyväskylän kaupungin kanssa perustetussa Jyväskylän Yritystehdas Oy:ssä. Sen toiminta on saatu vuoden 2018 aikana käyntiin kaikille osapuolille sopivalla tavalla ja se tuottaa kaikille opiskelijoille yhteisiä yrittäjyyteen perehdyttäviä ja siihen kannustavia ja innostavia opintokokonaisuuksia parantaen näin oleellisesti opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja -tietoutta.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön kehittämisohjelmaa on toteutettu ammatillisen opettajakorkeakouluyksikön tuella siten, että vuonna 2018 arvio osallistumistasosta oli n. 50 %. Vuonna 2019 pedagogisen tuen kohde oli JAMKin opetussuunnittelmien uudistamis- ja kehitystyössä. Siihen sisältyi tutkinto-ohjelmien sparrausta ja opetussuunnitelmien arviointityötä sekä ns. Bite-size -videokoulutuksia. Xxxxx XXXXxx opetus- ja tutkimushenkilöstön osallistumisasteesta on noin 80 %. OPS-tukiohjelma jatkuu vielä vuoden 2020 aikana, jolloin osallistumisaste saadaan todennäköisesti nousemaan lähelle 100 %:a.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä

tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Ammattikorkeakoulu uudistaa vuoteen 2018 mennessä koulutuksensa yrittäjyys- ja innovaatiopolkuja painottaen ongelmanratkaisuja ja kokeiluja tukevia ympäristöjä ja ottaen huomioon eri toimijoiden tarpeet. Kaupallistamiseen tähtääviä toimintamalleja ja yhteisöjä luodaan eri kehitysalustoille, Jyväskylän Yritystehtaalle sekä JAMKin kampuksille.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan tki-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä.

Vuonna 2018 JAMKin TKI-toiminta ylsi uuteen ennätykseen ja oli kokonaisresursseiltaan 11,0 milj. ?. Tästä 7,9 miljoonaa euroa oli JAMKin ulkopuolista rahoitusta. JAMK menestyi hyvin OKM:n TKI-toiminnan profilointirahoitusten hakukierroksilla ja sai molemmissa hankerahahauissa rahoitusta. Toinen hakemus kohdistui kyberturvallisuuteen hankkeella CybeRDI - Cybercrime prevention, awareness raising and capacity building by RDI on modern cyber attacks ja toinen monialaiseen kuntoutukseen hankkeella Platform ecosystem for strengthening of RDI activities in multidisciplinary rehabilitation. Molemmat hankkeet ovat JAMKin strategian vahvuusaloja ja ne toteutetaan yhteistyössä toisen ammattikorkeakoulun kanssa.

Kyberturvallisuuden hankkeessa on mukana Poliisiammattikorkeakoulu ja kuntoutuksessa Metropolia.

Strategiarahoitusta kohdennettiin strategian mukaisten vahvuusalojen kehittämiseen, erityisesti monialaisen kuntoutuksen vahvuusalueella. Vahvuusalat ovat kehittyneet strategian toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Koulutusta ja TKI- työtä vahvuusalueilla on lisätty, samoin investointeja. Lisäksi JAMK on perustanut johtavan asiantuntijan uudet tehtävät automatiikan ja robotiikan, kuntoutuksen, IoT- ja terveysalan kyberturvallisuuden, koulutusosaamisen ja liiketoiminnan, matkailun ja biotalouden aloille.

JAMK toteutti alkuvuonna 2018 TKI-toiminnan ulkoisen arvioinnin, jonka perusteella käynnistettiin ohjelma soveltavan tutkimuksen edistämiseksi. Ohjelma käynnistettiin Sovelletun kyberturvallisuuden ja Monialaisen kuntoutuksen vahvuusaloille, joille rekrytoitiin strategiarahoituksella tutkijat. Monialaisen kuntoutuksen vahvuusalalle on muodostunut tutkimusryhmä, joka on vienyt tutkimustoimintaa merkittävästi eteenpäin.

Tutkimusryhmä on ollut mukana useiden rahoitushakemusten valmistelussa.

TKI-toiminnan vaikuttavuutta on pyritty parantamaan em. ulkoisen arvioinnin suositusten mukaisesti. Viestintää on parannettu, sidosryhmäyhteistyötä tehostettu sekä sisäisiä valmennuksia TKI-osaamisen parantamiseksi järjestetty. TKI-projektien tuloksista viestitään aiempaa tehokkaammin JAMKin verkkosivuilla. JAMKin TKI-toiminnan kehittämisryhmässä käsitellään säännöllisesti TKI-toiminnan ajankohtaiset asiat. Yhteistyötä Jyväskylän yritystehtaan kanssa tehdään yrittäjyyteen ja innovaatioiden edistämiseen liittyvissä asioissa. Opiskelijoiden aktiivisempaa osallistumista TKI-toimintaan edistetään Future Factory -toimintamallin avulla.

JAMK on sitoutunut avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapojen sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattamiseen (TENK 2012). JAMKin asiantuntija osallistuu Tieteellisen neuvottelukunnan työhön. JAMK lähti systemaattisesti kehittämään toimintatapojaan avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti ja nosti tasoa vuodenvaihteessa 2019-2020 julkistetussa arvioinnissa. JAMK edisti asiaa muun muassa kouluttamalla henkilöstöä ja kokoamalla JAMKin Avoimen tieteen -sivuston. Koulutuksen ja ohjauksen lisäksi rinnakkaistallennuksessa JAMK on saavuttanut hyviä tuloksia: olemme keränneet pitkälti toistasataa kaikille avointa, pääasiassa tieteellistä artikkelia Theseukseen ja 70-80 % muista kirjallisista julkaisuista, ml. sarjajulkaisumme, on avoimesti saatavissa. Julkaisutiedonkeruun ja sen prosessien ja järjestelmien, kuten

Xxxxxx, kehittäminen on osaltaan lisännyt tietoisuutta avoimesta julkaisemisesta. Avoimen tieteen ja tutkimuksen kehittämisen alueella edistyttiin JAMKissa hyvin, JAMK saavutti toteutetussa arvioinnissa tason 5 vuodenvaihteessa 2019-2020.

Tutkimuslupakäytänne on uudistettu 2019 niin, että se huomioi avoimuuden, tutkimustulosten ja datan entistä paremman jakamisen ja hyödyntämisen sekä hyvän tieteellisen käytännön ja tutkimusetiikan vaatimukset. Aineistonhallintasuunnitelman JAMK ohjeistaa projektiohjeessa tekemään DMP Tuuli- järjestelmään kaikissa tutkimushankkeissa sekä kehittämishankkeissa, joissa on merkittävää aineistoa. Lisäksi selvitämme sopivaa pilotoitavaa avointa data-aineistoa tallennettavaksi valtakunnallisiin data-arkistoihin.

DMP Tuulissa JAMK julkaisee oman aineistonhallintasuunnitelmaohjeen.

JAMK on perustanut tukipalveluiden asiantuntijoista työryhmän, joka neuvoo avoimen tieteen eri näkökulmista. Asiakkaalle ryhmä näyttäytyy yhden luukun palveluna xxx@xxxx.xx. JAMK on myös parantanut avoimen tieteen näkyvyyttä verkkosivuillaan, ja tukee toiminnan vakiintumista esimerkiksi nostamalla avoimuuden teeman osaksi JAMKin vuosikertomusta. Avoimuus kuuluu myös luontevana osana JAMKin Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ohjelmaa sekä strategiaa.

Lisäksi JAMK seuraa valtakunnallista kehitystä kuten hankkeita Ammattikorkeakoulujen avoin TKI- toiminta, oppiminen & innovaatioekosysteemi ja Avointen oppimateriaalien käytön edistäminen aktiivisesti sekä tukee laadukkaan avoimen tiedon tutkimuseettisen käyttöä ja jakamista tiedonhankinnan ohjauksissa, kirjaston kokoelmissa sekä verkko-opetusmateriaaleissa (eAMK-hanke) ja mahdollistaa täten avointen aineistojen käyttöä koulutusviennissä ja alumnien ja yhteistyökumppaneiden parissa.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

JAMK on laatinut uuden Henkilöstöohjelman vuosille 2018-2020, joka on seuraavalla sopimuskaudella osa JAMKin strategista kehittämisohjelmaa. Henkilöstöohjelmaa toteutetaan kehittämällä johtamis- ja esimiestyötä, mahdollistamalla kaikkien osallistuminen yhteiseen kehittämiseen, huolehtimalla henkilöstön työhyvinvoinnista ja osaamisesta sekä vahvistamalla vastuullista ja yhteisöllistä toimintaa.

Henkilöstöohjelman kolme pääsisältöä ovat (1) Johda rohkeasti, (2) Uusi asiantuntijuus ja (3) Työhyvinvoinnin näkyvämmäksi tekeminen.

Uuden asiantuntijuuden kehittäminen Uuden Sukupolven Korkeakoulun tarpeisiin edellyttää tiimityön, mobiilityön, joustavamman työajan suunnittelun ja opetuksen, TKI-työn ja liiketoiminnan integraation vahvistamista. JAMKissa on jatkuvat, vuosittaiset esimiesvalmennukset, joissa käsitellään mm. esimiestyön ja johtamisen eri teemoja. Tiimityöhön järjestetään vuosittain sisäistä valmennusta (esim. tiiminvetäjien valmennukset). Vuoden 2019 alussa JAMKiin perustettiin työhyvinvoinnin ohjausryhmä, jonka tehtävänä on linjata, seurata ja nostaa aktiivisesti esiin työhyvinvoinnin kehittämiskohteita. Henkilöstöpalautetta kootaan vuosittain henkilöstöpalautekyselyllä. Tulokset käsitellään tulosalueilla, joiden henkilöstö valitsee tarvittavat kehittämiskohteet.

JAMK on jatkanut panostustaan opetushenkilöstön digipedagogiseen ja monimuotoisen pedagogiikan tukiohjelmaan ns. Pedagenttien toiminnalla. Tähän on suunnattu osa strategiarahoitusta. JAMKin pedagogisen kehittämisen tavoitteena on erilaiset oppijat huomioiva joustava, verkostoperustainen,

työelämäläheinen ja ekosysteemimäinen innovaatio- ja kehittämisalustatoiminta. Se on kanavoitunut vuonna 2018-19 erityisesti ammattikorkeakoulujen yhteisten kärkihankkeiden kautta. (lähde: xxxxx://xxx.xxxx.xx/xx/Xxxxxxxx-xx-xxxxxxx/XXXXxx-xxxxxxxxx/Xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxx-xxxxxxx- 2018--jamkjulk261/)

Vuonna 2017 laaditun selvityksen mukaan pedagentit, jotka ovat toimineet nyt kolme vuotta opetushenkilöstön pedagogisena tukena, ovat selkeästi pedagogisen muutoksen vauhdittajia ja vaikuttavia opetuksen mentoreita. Vertaistuki on koettu vaikuttavaksi keinoksi parantaa koulutuksen laatua ja muuttaa toimintamalleja kohti avoimempaa ja yhteisöllisempää toimintakulttuuria. (lähde: xxxxx://xxx.xxxx.xx/xx/Xxxxxxxx-xx-xxxxxxx/XXXXxx-xxxxxxxxx/Xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxx-xxxxxxxxxxxx-xxxxxxx- 2017--jamkjulk241/)

Lisäksi JAMK on järjestänyt osana EduFutura -yhteistyötä oppilaitosten yhteisten kärkialojen opetus- ja muun henkilöstön kohtaamistilaisuuksia ja kehittämispäiviä, joilla on vahvistettu alan asiantuntijoiden keskinäisten luottamusverkostojen rakentumista.

Opiskelijajärjestö on aktiivinen toimija JAMKin hallituksessa ja oppimisen ja ohjauksen sekä opiskelijahyvinvoinnin kehittäjänä. Opiskelijat ovat aktiivisia ja tasavertaisia osallistujia erilisissa JAMKin sisäisissä kehittämisryhmissä. Lisäksi opiskelijoiden ääni kuullaan säännöllisissä tapaamisissa korkeakoulun johdon kanssa. Opiskelijoilla on ollut myös vahva rooli JAMKin laatutyössä. Opetussuunnitelmauudistuksen eräs tavoite on integroida opiskelijahyvinvointia vahvistavat elementit jokaisen opiskelijan opintopolkuun. Tämä on aloitettu vuonna 2019 liittämällä EduFuturassa kehitetty ns. Kompassi-malli opiskelijoiden opintotarjottimelle.

JAMK valmistautui seuraavalle sopimuskaudelle 2021-2024 aloittamalla vuoden 2019 aikana vahvistetun strategiansa päivityksen. JAMKin hallitus vahvisti strategian kokouksessaan 27.1.2020.

3. JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Jyväskylän ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti suuntautuva oppimisen uudistaja ja kilpailukyvyn kehittäjä. Ammattikorkeakoulu profiloituu digitalisointiin, uuteen liiketoimintaan, myyntiosaamiseen ja yrittäjyyden kehittämiseen.

Ei muutoksia

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat koulutusosaaminen ja -liiketoiminta, biotalous, sovellettu kyberturvallisuus ja kuntoutus. Uutena nousevana alana ammattikorkeakoulu panostaa automaation ja robotiikan osaamiseen.

JAMKin vahvuusalat ovat

· Koulutusosaaminen ja -liiketoiminta

· Biotalous

· Sovellettu kyberturvallisuus

· Monialainen kuntoutus

· Automaatio ja robotiikka (nouseva ala)

· Matkailu (nouseva ala)

JAMKin TKI-toiminnan ulkoisen arvioinnin mukaan JAMKin vahvuusalat liittyvät Keski-Suomen kansallisiin ja alueellisiin innovaatioekosysteemeihin, joissa JAMKilla on keskeinen rooli. Vahvuusalojen kehittämistä ohjaa strategian liitteeksi laadittu suunnitelma vahvuusaloista ja nousevista aloista.

Vahvuusaloille on perustettu vahvuusalaryhmät, jotka ovat lisänneet yhteistyötä yksiköiden välillä. Kunkin vahvuusalan TKI-salkun koko on noin 1 milj. euroa.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	1 063
Taiteet ja kulttuurialat, kasvatusalat, yhteiskuntatieteet	38
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	325
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	320
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	380
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	205
Ammatillinen opettajankoulutus	390

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

JAMKin HYVI-yiksikön asiantuntijat toimivat aktiivisesti SOTELIKA -verkostossa, minkä piirissä SOTE- alan koulutusrakenteiden muutoksia suunnitellaan laajassa kansallisessa yhteistyössä. JAMKin sosiaalialan tutkintokoulutuksessa on määritelty keväällä 2017 tutkintokoulutuksen profiili, joka on tiivistänyt yhteistyötä JAMKin vahvuusalan Monialainen kuntoutus sekä Kuntoutusalan osaamiskeskittymän kanssa. Keväällä 2017 on käynnistetty opetussuunnitelmatyö uudistaen opetussuunnitelmaa erityisesti sosiaalisen kuntoutuksen ja sosiaaliohjauksen profiilin mukaisesti. Lisäksi sosiaalialan koulutusta kehitetään pedagogisesti erityisesti monialaista kuntoutusta, koulutuksen digitalisaatiota ja työn opinnollistamista sekä hankkeissa oppimista vahvistaen. Tutkinto-ohjelman henkilöstö työskentelee opetustehtävien ohella useassa TKI-hankkeessa, joka mahdollistaa koulutuksen linkittämisen vahvasti alueen kehittämisalustoihin, kuten Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän KeHOn sekä Jyväskylän kaupungin kehitysalustojen Kukkula, Hippos 2020 ja Kankaan alueen kehittämistyöhön. JAMK osallistuu aktiivisesti sosiaalialan ammattikorkeakouluverkostossa tapahtuvaan kehittämistyöhön tavoitellen ammattikorkeakoulujen yhteistyön ja työnjaon vahvistamista sekä digitaalisten oppimismahdollisuuksien kehittämistä. Opetusuunnitelmatyöhön liittyen tullaan vahvistamaan myös lastentarhanopettajan koulutuksen yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa meneillään olevan yhteisen opetussuunnitelmayhteistyön kautta keväällä 2020.

Sosiaalialan verkostossa ei ole jatkettu valtakunnallisesti koulutuksen arviointia. JAMKissa on kehitetty monimuotokoulutusta, jonka vetovoimaisuuden johdosta vuonna 2020 on tarkoitus aloittaa koulutus

ainoastaan monimuotokoulutuksena työelämän tarpeita vastaavalla uudistetulla opetussuunnitelmalla. Uudistustyötä tehdään myös varhaiskasvatuksen sosionomikoulutuksen opetussuunnitelman osalta. JAMKin sosiaalialan koulutusta vahvistaa sen kiinteä yhteistyö monialaisen kuntoutuksen tutkinto-ohjelmien ja vahvuusalan TKI-toiminnan kanssa.

JAMKin tutkintotavoitteisiin vuosille 2017-2020 ei esitetty muutoksia. Sen sijaan seuraavan sopimuskauden 2021-2024 tutkintotavoitteet käsitellään toisessa yhteydessä.

Vuosien 2016-2019 (Vipunen) aikana JAMKista syntyi AMK-tutkintoja keskimäärin 1.130, YAMK- tutkintoja 189 kpl ja ammatillisen opettajakorkeakoulun tutkintoja 387 kpl. Tutkintotavoitteet on tällä tarkastelujaksolla saavutettu kohtuullisen hyvin.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 46 421 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 41 692 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 900 000 euroa vuona 2017, 1

850 000 euroa vuonna 2018, 1 600 000 euroa vuonna 2019 ja 1 600 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

- Joustavien opintopolkujen kehittäminen, opiskelijakeskeisyys, oppimisympäristöjen kehittäminen, opettajien pedagogisten taitojen kehittäminen

- Alueelliset osaamiskeskittymät ja korkeakoulujen välinen yhteistyö (sis. kuntoutusalan)

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 2 829 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

JAMKin kehittämistoiminta on intensiivistä ja laaja-alaista. Uuden sukupolven korkeakoulun kehittäminen, vahvuusalat ja nousevat alat, yhteistyö yliopiston ja koulutuskuntayhtymän (EduFutura) kanssa, koulutusvienti, tiimiorganisaatio, yrittäjyys ja digitalisaatio ovat innostaneet organisaation vahvaan kehittämisotteeseen kaikilla toiminnan tasoilla. Myös opiskelijat ja sidosryhmät ovat tietoisia tulevaisuuden muutoksien tarpeellisuudesta kommentoiden strategian päivitystä verkkokeskustelun keinoin vuodenvaihteessa 2019-2020. JAMKin vetovoima vahvana koulutuksen osaajana on edelleen säilynyt.

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kaikkia Suomen korkeakoulujen koskevan selvityksen mukaan JAMKin kokonaisrahoituksesta 24 % on vuonna 2017 tullut OKM-perusrahoituksen ulkopuolelta. Ammattikorkeakoulujen keskiarvo vastaavassa kohdassa oli 18 %. Vuoden 2018 tilinpäätöstietojen mukaan vastaava tulos oli kasvanut 26 %:iin; JAMKin kyky asemoitua vahvana TKI-toimijana sekä markkinalähtöisenä koulutuspalvelujen tuottajana on näyttää edenneen vuosiin 2015-2017 verrattuna. Xxxxxxx on ollut suotuisa, vaikka laajeneva jatkuvan oppimisen ja sen suhde tutkintokoulutuksen resurssointiin on haastavaa. Samoin ammattikorkeakoulujen TKI-rahoituksen vakaudessa on edelleen toivomisen varaa.

JAMKille myönnettyä strategiarahoitusta on suunnattu 2018-2019 a) opettajien pedagogiseen kehittämisohjelmaan, b) johtamisen ja tiimimallin kehittämiseen, c) TKI-hankevalmisteluun sekä d) vahvuusalojen kehittämiseen mm. erityisasiantuntijoiden rekrytointeja ja tutkimustoimintaa vahvistamalla. Välitarkastelun 2018 perusteella myönnetty lisä 0,3 milj. euroa on suunnattu edellä mainittujen kohteiden vahvistamisen lisäksi osin jatkuvan oppimisen toimintamallin uudistamiseen. Big Data -analytiikan ja

tekoälyn kehittämisessä on vuoden 2019 aikana kehitetty osaamista, tehty yhteistyötä yritysten kanssa ja rakennettu 30op opintokokonaisuus osin avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan. Soveltavan kyberturvallisuuden alueella vahvistettiin osaamista, sekä IOT- toimintaympäristöä. Samalla IOT:n ja Data- analytiikan yhdistämiseen oli oikea ratkaisu perustuen maailmalla tapahtuviin esimerkkeihin.

Tutkimustoiminnan vahvistamisen osalta JAMKissa on tehty laaja-alaista tutkimustoimintaa osana data- analytiikan ja sovelletun kyberturvallisuuden kehitystä. Tutkimustoiminnan vahvistamiseksi on vahvistettu kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja saavutettu konkreettisia tuloksia tutkimusjulkaisuina.

JAMKin vuoden 2019 tilinpäätöstiedot toimitetaan niiden valmistuttua vuoden 2020 alussa.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

JAMK on kiihdyttänyt kehittämistyötä toimintansa kaikilla sektoreilla. Johto, henkilöstö ja opiskelijat ovat tietoisia ja sitoutuneita tulevien muutosten haltuunottamiseen. JAMKin näkökulmasta on perusteltua ajatella, että sen saamaa strategiarahoitusta tarkennetaan haluttujen tulosten varmistamiseksi.

Vuorovaikutuksellisuuden lisääminen sopimuskäytänteissä on ollut myönteistä

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Johtaja Rehtori