SUOMEN VALTUUSKUNNAN LOPPURAPORTTI

SUOMEN VALTUUSKUNNAN LOPPURAPORTTI

BALIN ILMASTOISTUNNOT 3. – 14.12.2007:

▪ YK:N ILMASTOSOPIMUKSEN OSAPUOLIKONFERENSSIN

13. ISTUNTO (COP 13)

▪ KIOTON PÖYTÄKIRJAN OSAPUOLIKOKOUKSEN 3. ISTUNTO (COP/MOP 3)

▪ SOPIMUKSEN JA PÖYTÄKIRJAN ALAELINTEN 27. ISTUNNOT (SBSTA 27 JA SBI 27)

▪ KIOTON PÖYTÄKIRJAAN KUULUVIEN KEHITTYNEIDEN MAIDEN TULEVIA VELVOITTEITA TARKASTELEVAN AD HOC – TYÖRYHMÄN 4. ISTUNTO (AWG 4)

SISÄLLYSLUETTELO

		Sivu
I	YHTEENVETO: ISTUNTOJEN YLEINEN KULKU JA TULOKSET	5
1.1	Istuntojen yleinen kulku	5
1.2	Yhteenveto käsitellyistä asioista ja tehdyistä päätöksistä	5
1.3	Arviointi tuloksista	7
1.4	Arviointi maaryhmien työstä	7
1.5	EU:n ja Suomen toiminta	8
1.6	Jatkotyö	8
II	ILMASTOSOPIMUKSEN OSAPUOLIKONFERENSSIN 13. ISTUNTO (COP 13)	10
2.1	Istunnon avaus ja järjestäytyminen (asiakohdat 1-2)	10
2.2	Korkean tason osuuden avaus	11
2.3	Korkean tason osuuden viralliset puheet	11
2.4	COP 13:n päätökset	12
2.5.	Ilmastosopimuksen vuoropuhelu pitkän aikavälin yhteistyöstä ilmastonmuutokseen vastaamiseksi	13
III	KIOTON PÖYTÄKIRJAN OSAPUOLIKOKOUKSEN 3. ISTUNTO (COP/MOP 3)	15
3.1	Istunnon avaus ja järjestäytyminen (asiakohdat 1-2)	15
3.2	COP/MOP 3:n päätökset	15
3.3	Puhtaan kehityksen mekanismia (CDM) koskevat asiat (asiakohta 5)	15
3.4	Yhteistoteutukseen (JI) liittyvät asiat (asiakohta 6)	17
3.5	Kioton pöytäkirjan valvontakomitean 2. raportti (asiakohta 7)	17
3.6	Kioton pöytäkirjan arviointi 9 artiklan mukaisesti (asiakohta 11)	18
3.7	Muut asiat: 3.7.1 Venäjän ehdotus vapaaehtoisista velvoitteista (asiakohta 20a) 3.7.2 Kioton pöytäkirjan B-liitettä koskeva Valko-Venäjän päästövähennysvelvoitteet (asiakohta 20b)	20 21
IV	TIETEELLISTEKNISEN AVUSTAVAN TOIMIELIMEN 27. ISTUNTO (SBSTA 27)	22
4.1	Istunnon avaus ja järjestäytyminen (asiakohdat 1-2)	22
4.2	Viisivuotistyöohjelma ilmastonmuutoksen aiheuttamista vaikutuksista ja haavoittuvuudesta sekä siihen sopeutumisesta (ns. sopeutumisen 5-vuotisohjelma) (asiakohta 3)	22
4.3	Teknologian kehittäminen ja siirto (asiakohta 4)	22
4.4	Metsäkadon aiheuttamien päästöjen vähentäminen kehitysmaissa (deforestation) (asiakohta 5)	25
4.5	Tutkimus ja systemaattinen havainnointi (asiakohta 6)	25
4.6	Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) neljäs arviointiraportti (asiakohta 7)	26

4.7 Ilmastosopimuksen menetelmäkysymykset (asiakohta 8) 27

4.7.1 Ilmastosopimuksen I-liitteen maiden inventaarioiden tarkastukset (asiakohta 8a) 27

4.7.2 Työkalu kasvihuonekaasuinventaariotietojen kokoamiseen (asiakohta 8b) 27

4.7.3 Kansainvälisen laiva- ja lentoliikenteen päästöt 28

4.8 Kioton pöytäkirjan menetelmäkysymykset (asiakohta 9) 28

4.8.1 HFC-23 tuhoaminen uusissa HCFC-22-laitoksissa: myönnettävien sertifioitujen päästövähennysten seuraamukset (asiakohta 9a) 28

4.8.2 Pienen mittakaavan metsityshankkeiden rajan muuttaminen (asiakohta 9b) 29

4.8.3 Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) geologisiin muodostumiin osana puhtaan kehityksen mekanismia (CDM) (asiakohta 9c) 29

4.8.4 Kioton pöytäkirjan artiklan 3.3. ja 3.4 raportointitaulukot

(asiakohta 9d) 30

4.9 Ilmastonmuutoksen hillitseminen: tieteelliset, tekniset ja sosioekonomiset näkökohdat (SBSTA asiakohta 10 ) 31

4.10 Kioton pöytäkirjan artiklaan 2.3 liittyvät asiat (asiakohta 11) 31

V TOIMEENPANOA SEURAAVAN ALAELIMEN 27. ISTUNTO

(SBI 27) 32

5.1 Istunnon avaus ja järjestäytyminen (asiakohdat 1-2) 32

5.2 Ilmastosopimuksen I-liitteen osapuolten (teollisuusmaat) kansalliset tiedonannot ja kasvihuonekaasuinventaariot (asiakohta 3) 32

5.2.1 Yhteenveto neljännen maaraportin tiedoista (asiakohta 3a) 32

5.2.2 Raportti ilmastosopimuksen I-liitteen maiden kasvihuonekaasu- inventaariotiedoista ajalta 1990 - 2005 (asiakohta 3b) 32

5.2.3 Neljännen kansallisen tiedonannon tarkastukset ja niiden tulokset (asiakohta 3c) 33

5.3 Ilmastosopimuksen I liitteen ulkopuolisten osapuolten (kehitysmaiden) kansalliset tiedonannot (asiakohta 4a CGE-ryhmän raportti, asiakohta 4b tiedonantojen sisällön käsittely ja asiakohta 4c Taloudellinen ja tekninen tuki) 33

5.4 Ilmastosopimuksen rahoitusmekanismi (asiakohta 5) 35

5.4.1 Rahoitusmekanismin neljäs arviointi (asiakohta 5a) 35

5.4.2 Maailman ympäristörahaston (GEF:n) raportti osapuoli-

kokoukselle ja GEF:n lisäohjeistus (asiakohta 5b) 35

5.5 Ilmastosopimuksen 6. artikla (tiedotus ja valistus) (asiakohta 6) 36

5.6 Kehitysmaiden sopeutumistoimia ja haavoittuvuutta koskevien ilmastosopimuksen artiklojen 4.8 ja 4.9 toimeenpano (asiakohta 7) 37

5.6.1 1/CP.10-päätöksen toimeenpano (Buenos Aires Programme of Work on adaptation and response measures); ilmastonmuutoksen

haitalliset vaikutukset ja vastatoimet (asiakohta 7a) 37

5.6.2 Vähiten kehittyneitä maita koskevat asiat (asiakohta 7b) 38

5.7 Ilmastosopimukseen ja Kioton pöytäkirjaan liittyvien toiminta-

valmiuksien tukeminen (asiakohdat 8ja 11) 38

5.8 Ilmastosopimuksen I-liitteen maiden, jotka ovat myös Kioton pöytäkirjan osapuolia, raportointi ja raportointien tarkastukset (asiakohta 9) 39

5.8.1 Neljännen kansallisen tiedonannon sisältämien Kioton pöytäkirjan artiklan 7.2 mukaisten tietojen raportointi (asiakohta 9a) 39

5.8.2 Neljännen kansallisen tiedonannon sisältämien Kioton pöytäkirjan artiklan 7.2 mukaisten tietojen sekä ns. initial report-raporttien tarkastukset (asiakohta 9b) 40

5.9 Kioton pöytäkirjan rahoituskysymykset: Kioton pöytäkirjan sopeutumisrahasto KPAF) (Asiakohta 10) 40

5.10 Kioton pöytäkirjan artiklaa 3.14 koskevat asiat (asiakohta 12) 41

5.11 Kioton pöytäkirjan kansainvälisen päästöyksiköiden kirjausjärjestelmän (ITL) hallinnoijan raportti (asiakohta 13) 41

5.12 Muutosesitys Kioton pöytäkirjan muuttamisesta valvontajärjestelmän

osalta (asiakohta 14) 42

5.13 Hallinto- rahoitus- ja institutionaaliset kysymykset (asiakohta 15) 42

5.13.1 Tulo- ja menoarvio kaksivuotiskaudelle 2006-2007

(asiakohta 15b) 42

5.13.2 Sihteeristön toiminnan tarkastelun jatkaminen (asiakohta 15b) 43

5.13.3 Kioton pöytäkirjan elimissä toimivien yksityisten henkilöiden erioikeudet ja vapaudet (asiakohta 15c) 43

VI KIOTON PÖYTÄKIRJAAN KUULUVIEN KEHITTYNEIDEN MAIDEN TULEVIA VELVOITTEITA TARKASTELEVAN

AD HOC –TYÖRYHMÄN 4. ISTUNTO (AWG 4) 45

LIITEET

I Suomen valtuuskunnan kokoonpano 48

II Ympäristöministeri Xxxxx Xxxxxxxxxxx puhe Balin istuntojen korkean tason osuudessa 50

III Kokouksen yhteydessä esiin nousseet muut asiat 52

I YHTEENVETO: ISTUNTOJEN YLEINEN KULKU JA TULOKSET

1.1 Istuntojen yleinen kulku

Balilla järjestettiin kaikkiaan viisi istuntoa:

i. Ilmastosopimuksen osapuolikonferenssin 13. istunto COP 13

ii. Kioton pöytäkirjan osapuolikokouksen 3. istunto COP/MOP 3

iii. Tieteellisteknisen alaelimen 27. istunto SBSTA 27

iv. Toimeenpanoa seuraavan alaelimen 27. istunto SBI 27

v. Kehittyneiden maiden velvoitteita vuoden 2012 jälkeen tarkastelevan työryhmän

4. istunto AWG 4

Istuntoihin osallistui yli 13 000 henkilöä, joista neuvottelijoita noin 2 300, tarkkailijoita 2 800 ja median edustajia noin 2500. Puheenjohtajana toimi Indonesian xxxxxxxxxxxxxx- xxxx Xxxxxxx Witoelar, ja neuvottelujen yleisilmapiiri oli hyvä.

Xxxxx istuntojen kohdistui ennennäkemätön mediapaine ja maailman huomio. Kokouk- sen aikataulun takaraja ei pitänyt, ja se venyi yli vuorokauden yli määräaikansa ennen kuin päästiin sopuun Balin toimintasuunnitelmasta.

Indonesia selvisi kunnialla vaativasta kokousisännyydestä.

1.2 Yhteenveto käsitellyistä asioista ja tehdyistä päätöksistä

Xxxxxx Xxxxxx

Balin istuntojen päätökset löytyvät YK:n ilmastosopimuksen sihteeristön verkkosivuil- ta: xxxx://xxxxxx.xxx/xxxxxxxx/xxx_00/xxxxx/0000.xxx

Istuntojen asialistat voidaan ryhmitellä kahteen pääryhmään: pidemmän aikavälin ky- symykset eli ilmastosopimusjärjestelmän kehittäminen vuoden 2012 jälkeen ja nykyis- ten velvoitteiden toimeenpanoon liittyvät ja hallinnolliset kysymykset. Poliittinen mie- lenkiinto kohdistui erityisesti ensimmäiseen ryhmään.

Seuraavassa esitetään istuntojen keskeiset asiakohdat ja niitä koskevat päätökset näin ryhmiteltynä

Ilmastosopimusjärjestelmän kehittämistä vuoden 2012 jälkeen koskevat asiakohdat

• Balin toimintasuunnitelma - Pitkän aikavälin yhteistyö ilmastonmuutokseen vastaa- miseksi (sopimusvuoropuhelun jatko)

COP-13 esiteltiin vuoropuhelun raportti, jossa esitettiin erilaisia vaihtoehtoja pro- sessin jatkosta. Pitkän ja dramaattisenkin käsittelyn jälkeen osapuolet hyväksyivät Balin toimintasuunnitelmaa koskevan päätöksen, jolla perustetaan uusi ad hoc työ- ryhmä (Ad hoc Working Group on Long-term Cooperative Action). Neuvotteluihin osallistuvat kaikki maat ja niissä käsitellään sekä kehitysmaiden että USA:n panosta päästövähennystoimiin. Käsittelyssä otetaan huomioon Kioton pöytäkirjan alaisen AWG-työryhmän työn tulokset ja varmistetaan vastaavankaltaiset toimet kaikilta te- ollisuusmaaosapuolilta. Päätöksessä sovitaan neuvottelujen aikataulusta ja asialistas- ta, joista muodostunee aikanaan myös tulevan sopimuksen elementit.

• Kehittyneiden maiden velvoitteita vuoden 2012 jälkeen tarkasteleva työryhmä (AWG)

Montrealissa 2005 tehdyllä päätöksellä perustettu AWG käsittelee Kioton pöytäkir- jan ratifioineiden teollisuusmaiden päästövähennysvelvoitteita vuoden 2012 jälkeen. Wienissä elokuussa 2007 järjestetyssä AWG:n neljännen istunnon ensimmäisen osan keskeinen asia oli ns. päästövähennyshaarukan määrittely. Neljännen istunnon jälkimmäisessä osassa keskityttiin AWG:n työohjelman viimeistelemiseen. EU nosti esille myös tarpeen koordinoida AWG:n työ muiden prosessien, kuten Kioton pöy- täkirjan arvioinnin kanssa ja hyödyntää tämän tuottamaa tietoa. AWG:lle hyväksyt- tiin varsin kunnianhimoinen työohjelma. Tärkeimmät poliittinen tulokset neuvotte- luista olivat Wienissä hyväksytyn globaaleja ja I liitteen maiden päästövähennyshaa- rukkaa koskevan tekstin vahvistaminen AWG:n jatkotyön pohjaksi sekä se, että AWG:n työohjelman päättymisajankohdaksi sovittiin myös 2009.

• Kioton pöytäkirjan arviointi artiklan 9 mukaisesti

Nairobin COP/MOP2:ssa tehdyn päätöksen mukaisesti Kioton pöytäkirjan 9 artiklan mukainen pöytäkirjan toinen arvio suoritetaan COP/MOP4:ssa vuonna 2008. COP 13 sovittiin Kioton pöytäkirjan arvioinnin valmistelusta. COP/MOP3:n päätös mah- dollistaa arvioinnin valmistelun yhdessä muiden tulevaan ilmastosopimusjärjestel- mään liittyvien neuvotteluprosessien kanssa ja myös tulevan sopimusjärjestelmän kannalta oleellisten asioiden käsittelyn. Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden väliset näkemyserot arvioinnin tavoitteesta ja luonteesta voivat kuitenkin vaikuttaa mahdol- lisuuksiin hyödyntää arvioinnin tuloksia tulevan ilmastosopimusjärjestelmän kehit- tämisessä.

• Venäjän ehdotus vapaaehtoisista velvoitteista

Venäjän Montrealissa 2005 tekemän ehdotuksen tavoitteena oli lisätä nykyisen jär- jestelmän joustavuutta maiden osallistumisen osalta. COP/MOP3:ssa tehty päätös merkitsee sitä, että asian jatkokäsittely tapahtuu osana Kioton pöytäkirjan arviointia ja Balin toimintasuunnitelmaa.

• Päätöksiä välittömistä toimista, jotka liittyvät vuoden 2012 jälkeisen ilmastosopi- musjärjestelmän kehittämiseen

Balilla tehtiin päätöksiä myös useista välittömistä toimista. Istunnoissa tehdyillä päätöksillä käynnistettiin kehitysmaiden sopeutumista ilmastonmuutokseen tukeva rahasto ja vahvistetaan toimia puhtaan teknologian saamiseksi kehitysmaiden käyt- töön. Teknologian siirron rahoituksen osalta päädyttiin strategiseen ohjelmaan GEF:in puitteissa. Monien kehitysmaiden kannalta oli myös tärkeä, että päätettiin aloittaa kokeiluhankkeita metsäkadon vähentämisestä ja edistää metsien suojelua.

Nykyisten velvoitteiden toimeenpanoon liittyvät ja hallinnolliset kysymykset

• Puhtaan kehityksen mekanismia (CDM) koskevat asiat

Asiakohdassa hyväksyttiin päätös koskien hallintoneuvoston toimintaa, jossa kan- nustaa hallintoneuvostoa korostamaan toimeenpanevaa ja ohjaavaa rooliaan, yksin- kertaistamaan hallinnollisia menettelyjään ja varmistamaan oikeudenmukainen ja ta- sapuolinen hankkeiden hyväksymismenettely. Päätöksellä pyritään myös tukemaan CDM-hankkeiden tasapuolisempaa alueellista jakautumista.

• Kioton pöytäkirjan valvontakomitean raportti

Valvontakomitean raportissa kiinnitettiin huomiota siihen, että joiden 1 liitteen mai- den 4. kansalliset raportit eivät olleet valmistuneet ajoissa. Toinen huolenaihe rapor- tissa oli komitean budjetti, johon esitettiin lisäystä.

1.3 Arviointi tuloksista

Xxxxxx Xxxxxx

Suomen ja EU:n tavoitteet täyttyivät kaikilta keskeisiltä osilta. EU:n keskeinen tavoite oli käynnistää neuvottelut laaja-alaisesta ja kattavasta ilmastosopimuksesta, jonka EU on nähnyt ainoaksi keinoksi hillitä ilmastonmuutosta. Balin merkittävä tulos onkin kaikkien maiden yhteinen sitoutuminen neuvottelujen aikatauluun ja tulevan sopimus- järjestelyn keskeisiin asiakohtiin. On ratkaisevan tärkeää, että sekä Yhdysvallat ja nou- sevat taloudet, kuten Kiina ja Intia, osallistuvat neuvotteluihin, joissa määritellään kaik- kien maiden tuleva panos ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Balin toimintasuunnitelmaa koskevalla päätöksellä perustetaan uusi ad hoc -työryhmä (Ad hoc Working Group on Long-term Cooperative Action), jonka työn asiasisällöstä ja aikataulusta sovittiin. Työryhmä käsittelee yhteistä näkemystä pitkän tähtäimen tavoit- teeksi globaalien päästöjen vähentämisessä. Lisäksi työryhmän työssä on neljä asiako- konaisuutta: päästöjen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen, teknologian kehittäminen ja siirto sekä rahoitus ja investoinnit.

Myös Kioton pöytäkirjan puitteissa käydyissä AWG- ja Kioton pöytäkirjan arviointia koskeneissa neuvotteluissa saavutettiin EU:n tavoitteiden mukaiset tulokset.

Balilla tehdyistä välittömiä toimia koskevista päätöksistä tärkeimpiä oli päätös käynnis- tää kehitysmaiden sopeutumista ilmastonmuutokseen tukeva rahaston toiminta. Tärkeitä olivat myös päätökset, joilla vahvistetaan toimia puhtaan teknologian saamiseksi kehi- tysmaiden käyttöön. Teknologian siirron rahoituksen osalta päädyttiin strategiseen oh- jelmaan GEF:in puitteissa. Monien kehitysmaiden kannalta oli myös tärkeä, että päätet- tiin aloittaa kokeiluhankkeita metsäkadon vähentämisestä ja saada näin arvokasta tietoa asiaa koskeviin neuvotteluihin jatkossa.

1.4 Arviointi maaryhmien työstä

Balin kokous osoitti jälleen selkeästi kehitysmaaryhmän (G77) erilaiset lähtökohdat ilmastoneuvotteluissa. Toisaalta ryhmään kuuluvat nopeasti kehittyvät maat, kuten Kii- na, Intia ja Brasilia, joiden päästöt ovat jyrkässä nousussa, ja toisaalta köyhimmät ja haavoittuvimmat kehitysmaat. Näillä ei ole juuri osuutta ilmastonmuutokseen, mutta ne kärsivät eniten ilmastonmuutoksen haitallisista vaikutuksista. Pienet saarivaltiot, jotka kuuluvat haavoittuvimpiin maihin, ovat ilmastoneuvotteluissa perinteisesti erittäin tär- keässä ja näkyvässä roolissa.

Myös nopeasti kehittyvät maat, erityisesti Intia ja Kiina, ovat kuitenkin korostaneet neuvotteluissa toistuvasti sitä, että teollisuusmailla on päävastuu ilmastonmuutoksesta. Kehitysmaiden päätavoitteena on köyhyyden poistaminen ja talouskasvun aikaansaami- nen. Etenkin Intia korostaa myös per capita –päästöjä – vaikka maan päästöt ovatkin nousseet rajusti, ovat ne silti henkeä kohden vain murto-osa teollistuneiden maiden per capita -päästöistä. Brasilia korostaa teollisuusmaiden 'historiallista vastuuta' ilmaston- muutoksesta. Kehitysmaat korostavat myös sitä, että niiden tulee saada tukea sekä il-

mastonmuutoksen hillintään että siihen sopeutumiseen. Kehitysmaiden odotuksena on, että tulevaan sopimukseen sisältyy uusia konkreettisia sitoumuksia teknologiansiirrosta ja rahoituksesta.

Sateenvarjoryhmää (EU:n ulkopuoliset teollisuusmaat) on jo vuosia leimannut hajanai- suus maiden erilaisen tilanteen vuoksi. Ryhmän toimintaan tullee vaikuttamaan jatkossa se, että USA on nyt ainoa ryhmän maista, joka ei ole ratifioinut Kioton pöytäkirjaa. Australia sai kokousyleisön jakamattoman suosion ilmoittamalla Balin kokouksessa ratifioineensa Kioton pöytäkirjan.

EU on perinteisesti ollut kansainvälisen ilmastopolitiikan edelläkävijä, ja jatkaa tässä roolissa myös tulevissa neuvotteluissa. EU:n maaliskuussa 2007 tekemät linjaukset ovat luoneet painetta muille maille, jotka tekivätkin vuoden 2007 aikana omia aloitteitaan.

1.5 EU:n ja Suomen toiminta

Xxxxxx Xxxxxx

Portugali toimi EU:n puheenjohtajamaana varsin hyvin. Pääkoordinaatio järjestettiin joka aamu ja muutaman kerran myös lounastauolla ja illalla. Kaikille asiakohdille oli nimetty pääneuvottelijat ja asiavastaavat, joissakin tapauksissa myös valmisteluryhmä. EU oli hyvin valmistautunut, kannat ja puheenvuorot olivat lähes poikkeuksetta hyvin valmisteltuja. Tapaamisia maaryhmien kanssa järjestettiin varsin paljon, pääosin troik- kakokoonpanolla.

Suomi noudatti totuttuja järjestelyjä. Valtuuskunnan kanssa järjestettiin päivittäin ta- paaminen, jossa käytiin läpi edellisen päivän tapahtumat ja tulevan päivän asiat ennen EU:n aamukoordinaatiota. Valtuuskunnan jäsenet osallistuivat aktiivisesti istuntojen neuvotteluihin ja EU:n työhön. Xxxxx Xxxxxxxxxx toimi sopeutumisrahastoa koskevan konsultaation rinnakkaispuheenjohtajana ja rinnakkaispuheenjohtajana SBI:n teknologi- aa koskevassa kontaktiryhmässä. Xxxx Xxxxxxxx oli COP:n bureau:n jäsen edustaen ko- kouksissa läntisiä teollisuusmaita. Hän toimi aika ajoin muun muassa korkean tason osuuden puheenjohtajana. Xxxxxxxx oli myös Kioton pöytäkirjan AWG:n varapuheen- johtaja, ja toimi tässä ominaisuudessa AWG:n päätöskokouksen puheenjohtajana.

Xxxxx-Xxxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx toimivat EU:n asiavastaavina 1 liitteen ulko- puolisten maiden kansallisia tiedonantoja käsittelevässä ryhmässä. Xxxxx Xxxxxxxxxx oli EU:n asiavastaava Kioton pöytäkirjan arvioinnissa.

1.6 Jatkotyö

Xxxxxx Xxxxxx

Balin istuntojen tuloksena käynnistyy intensiivinen kahden vuoden neuvotteluprosessi, joka käytännössä merkitsee useita ylimääräisiä istuntoja. Vuonna 2008 kahden vuotui- sen kokouksen (alaelinten kokous Bonnissa kesäkuussa ja varsinainen osapuolikokous joulukuussa) rytmistä siirrytään neljään kokoukseen, Ylimääräiset istunnot ovat virka- miestason kokouksia. Vuonna 2009 kokousten määrä saattaa tarpeen vaatiessa nousta yhteensä kuuteen. Näihin valmistautuminen on vaativa tehtävä sekä kansallisesti että EU:n tasolla. Myös neuvotteluprosessin rahoittaminen, ja etenkin kehitysmaiden osallis- tumisen tukeminen, on tärkeää. Suomi on myöntänyt prosessin tukemiseen yhteensä EUR 700.000-. Myös useat muut EU-maat (ainakin Tanska, Saksa, UK) ovat ilmaisseet tukevansa prosessia merkittävillä summilla.

Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen seuraavat istunnot pidetään seuraavasti:

▪ 31.3.-4.4.2008 ylimääräinen istunto

o Kehittyneiden maiden tulevia velvoitteita tarkastelevan työryhmän 5. is- tunnon alkuosa AWG 5

o Ilmastosopimuksen alaisen pitkän aikavälin yhteistyötä käsittelevän työ- ryhmän (AHLCA) 1. istunto

▪ Saksa, Bonn 2.-13.06.2008:

o Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan alaelinten 28. istunnot (SB 28)

o Kehittyneiden maiden tulevia velvoitteita tarkastelevan työryhmän 5. is- tunnon loppuosa AWG 5

o Ilmastosopimuksen alaisen pitkän aikavälin yhteistyötä käsittelevän työ- ryhmän (AHLCA) istunto

▪ Elo-/syyskuu, ylimääräinen istunto (ajankohta ja paikka eivät vielä tiedossa)

o Kehittyneiden maiden tulevia velvoitteita tarkastelevan työryhmän 6. is- tunnon AWG 6:n alkuosa

o Ilmastosopimuksen alaisen pitkän aikavälin yhteistyötä käsittelevän työ- ryhmän (AHLCA) istunto

▪ Xxxxx, Xxxxxx 1.-12.12.2008:

o Ilmastosopimuksen osapuolikonferenssin 14. istunto (COP 14)

o Kioton pöytäkirjan osapuolikokouksen 4. istunto (COP/MOP 4)

o Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan alaelinten 29. istunnot (SB 29)

o Kehittyneiden maiden tulevia velvoitteita tarkastelevan työryhmän 6. is- tunnon AWG 6:n loppuosa

o Ilmastosopimuksen alaisen pitkän aikavälin yhteistyötä käsittelevän työ- ryhmän (AHLCA) istunto

Xxxxxxx sovittiin myös useiden työpajojen järjestämisestä.

Lisäksi pyydettiin osapuolia ja muita tahoja toimittamaan näkemyksensä lukuisista asi- oista. Yhteensä näitä lähetteitä tulisi toimittaa vuoden 2008 aikana 22 kpl. Lista löytyy internetosoitteesta: xxxx://xxxxxx.xxx/xxxxx/xxxxxxx_xxx_xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxx/xxx/000000_xxxx_xxxxxxx.xxx

II ILMASTOSOPIMUKSEN OSAPUOLIKONFERENSSIN 13.

ISTUNTO (COP 13)

2.1 Istunnon avaus ja järjestäytyminen (COP asiakohdat 1-2)

Xxxxxx Xxxxxx

Ilmastosopimuksen osapuolikokous avattiin maanantaina. Väistyvä puheenjohtaja Xxxx- an presidentti Xxxxxxx Xxxxxxx piti avajaispuheen, jossa hän kertasi edellisen osapuoli- kokouksen saavutuksia kiittäen samalla vielä kerran Kenian puolesta. Tämän jälkeen puhuivat COP 13 puheenjohtaja, Indonesian ympäristöministeri Xxxxxxx Xxxxxxxx ja ilmastosopimuksen pääsihteeri Xxx xx Xxxx.

COP-13 puheenjohtaja Xxxxxxxx sanoi avauspuheessaan, että ilmastonmuutos on kiista- ton tosiasia, tieteellinen todistusaineisto on kattava. Maailman köyhimmät kärsivät eni- ten ilmastonmuutoksesta. Nyt tulee antaa voimakas viesti toimien kiireellisyydestä ja sopia yhteisestä prosessista. On tarpeen sopia yhteisestä agendasta. Siinä tulee olemaan paljon tehtävää: Nairobin työohjelmassa, sopeutumisrahastossa, teknologian siirrossa, uusissa instrumenteissa ja kannustimissa. Metsäkadon vähentäminen keskeinen asia, jossa on tärkeää päästä pian toimiin.

Pääsihteeri Yvo de Boer totesi, että Balin kokoukselta odotetaan konkreettisia, kiireelli- siä toimia ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta, erityisesti päätöstä sopeutumisra- haston toiminnan käynnistymisen mahdollistavasta päätöksestä, teknologiayhteistyön jatkosta ja alustavia toimia metsäkadon vähentämisessä. Mahdollisuudet ovat hyvät, sillä vuosi 2007 on ollut ainutlaatuinen. YK:n korkean tason tapahtuman viesti oli se, että ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin ja kaikkialla. Tarvitaan johtajuutta ja kaikilla maailman valtioilla on valtavan suuri vastuu ja velvoite toimia. Maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen vastaamiseen tarvittava infrastruktuuri on olemassa, pitää vain kehittää päästöoikeuksien markkinoita ja mekanismeja edelleen. Tulee saattaa toimivik- si sopeutumisrahasto ja teknologiayhteistyö sekä metsäkatoa ja sopeutumista koskevat toimet. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen koskee kaikkia maita ja sitä pitää priorisoi- da. Xxx xx Xxxx katsoi, että tarvitaan myös johtajuutta uuden energiatulevaisuuden ai- kaansaamiseksi ja yhteistä vastuuta fossiilisten polttoaineiden käytössä tavalla, joka ei pilaa ympäristöä.

AOSIS-ryhmän puolesta puhunut Grenada sanoi, että ilmastonmuutos on saarivaltioille eloonjäämiskysymys. Siksi pitää käynnistää virallinen neuvotteluprosessi. Sopeutumi- nen on suuri huolenaihe ja ryhmä ehdottaakin rahaston perustamista sopimuksen puit- teissa. Maaryhmien puolesta pitivät puheenvuoron myös Nigeria Afrikan maiden ryh- män puolesta, Sveitsi EIG-ryhmän puolesta, Malediivit LDC-ryhmän puolesta. EU toi julki odotuksensa Balin neuvotteluista neuvoston päätelmien mukaisesti. Australia piti sateenvarjoryhmän puheenvuoron.

COP 13 :n asialista hyväksyttiin lukuun ottamatta yhtä poikkeusta:

• Tälläkin kertaa päätettiin olla käsittelemättä asiakohta ilmastosopimuksen 4.2 (a) ja

(b) artiklojen sitoumusten riittävyydestä, joka on siirretty sivuun jo vuosia. Asiakoh- ta siirtyy automaattisesti seuraavan istunnon asialistalle.

Lisäksi hyväksyttiin Pakistanin ehdotus G77/Kiinan puolesta käsitellä teknologian ke- hittämistä ja siirtoa SBSTA:n lisäksi myös SBI:n asialistalla.

2.2 Korkean tason osuuden avaus

COP 13:n ja COP/MOP 3:n yhteinen korkean tason osuus avattiin 12.12.2007. Istunto- jen puheenjohtaja Xxxxxxx Xxxxxxxx avasi istunnon. Hänen jälkeensä puhunut YK:n pääsihteeri Xxx Xx-xxxx sanoi maailman odottavan, että Xxxxxxx käynnistetään neuvotte- lut, jotta voidaan varmistaa kattavan sopimuksen aikaansaaminen vuonna 2009.

Australian pääministeri Xxxxx Xxxx luovutti pääsihteerille Australian Kioton pöytäkir- xxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.

Indonesian presidentti Xxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxx korosti maiden yhteisiä, mutta eriytettyjä vastuita ilmastosopimuksen mukaisesti. Hän vetosi USA:n mukaantuloon vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskeviin neuvotteluihin. Presidentti piti kiireellisenä saada aikaan läpimurto niin metsäkatoa koskevissa kysymyksissä kuin teknologian kehittä- mistä ja siirtoa koskevissa asiakohdissa.

IPCC:n puheenjohtajan, Xxxxxxxx Xxxxxxxxx viesti videoitiin Norjasta, missä hän oli vastaanottamassa Nobelin rauhanpalkintoa. Xxxxxxxx toi esille IPCC:n neljännen arvi- ointiraportin päätulokset.

Ilmastosopimuksen pääsihteeri Xxx xx Xxxx esitti vetoomuksen virallisten neuvottelujen aloittamiseksi ja korosti, että neuvottelujen takaraja on vuoden 2009 lopussa.

2.3 Korkean tason osuuden viralliset puheet

Xxxxxx Xxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxx

Avajaisten jälkeen korkean tason osuuden virallinen osuus jatkui perinteiseen tapaan maiden virallisilla puheilla. Yli sata ministeriä tai valtuuskunnan puheenjohtajaa esitti maittensa näkemykset.

G77/Kiinan puolesta puhunut Pakistan korosti, että on tärkeää säilyttää ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja keskeisenä foorumina ilmastonmuutokseen vastaamiseksi ja varoit- ti sen rapauttamista tai korvaamista vähemmän tasapuolisella järjestelyllä vuoden 2012 jälkeen.

EU:n puolesta puhunut Portugali korosti yhteistyön tehostamista, jotta voidaan nopeut- taa ympäristöystävällisen teknologian siirtoa.

Grenada vaati AOSIS-ryhmän puolesta yhteistä visiota siitä, miten näiden saarien ja niillä asuvien ihmisten olosuhteet voidaan turvata, koska näiden sopeutumiskyky on alhainen.

USA korosti puheessaan sitä, että tulevan sopimuksen tulisi sisältää pitkän aikavälin tavoite maailmanlaajuisten päästöjen vähentämiseksi ja kansalliset suunnitelmat mitat- taville keskipitkän aikavälin tavoitteille.

Suomen ympäristöministeri Xxxxx Xxxxxxxxxxx (ks. Xxxxx XX) korosti puheessaan mm. kestävän metsätalouden tärkeää roolia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Kuwait korosti hiilen talteenoton potentiaalia vaikuttavana ilmastopoliittisena keinona. Monet kehitysmaat, kuten Cook-saaret, Gambia ja Bhutan korostivat adaptaatiorahaston tärkeyttä ja keskeisyyttä ja toivoivat sen kehittyvän aidosti käytännönläheistä toimintaa tukevaksi tulevassa ilmastorahoituksessa. Indonesia, Ghana ja eräät kehitysmaat koros- tivat teknologian siirron keskeisyyttä.

Saarivaltiot, muun muassa Fidži, kiirehtivät toimia ilmaston lämpenemisen pysyttämi- sessä alle kahden asteen tasolle.

Kuuba vaati voimakkaasti laajaa ilmastotoimien kokonaisuutta kehittyneiden maiden vastuulla toteutettavaksi. CDM:n lisäämistä vaativat monet kehitysmaat. Mm. Malesia otti esille puhtaaseen teknologiaan liittyvät tekijänoikeudet (intellectual property rights).

Metsäkysymyksissä Norja kannatti Uuden Seelannin aloitetta erillistä pöytäkirjaa tai laillisesti sitovaa metsäinstrumenttia valmistelevan työryhmän perustamisesta. Kamerun vaati Balin tiekarttaan metsäkadon ohessa metsänhaaskausta rajoittavia toimia ja myös suojelua. Vietnam esitti metsäkadon vähentämistä CDM:n avulla. Brunei toi esille Bor- neon metsiensuojelualoitteen.

Ruotsi vaati kaikkia teollisuusmaita ottamaan EU:n päästövähennyssitoumukset omik- seen ja piti tärkeänä, että Yhdysvallat näkee välttämättömäksi liittyä päästörajoitusta- voitteisiin. Ruotsi arveli, että kehitysmaille ei voida antaa samoja päästövähennystavoit- teita kuin teollisuusmaille, mutta näille maille pitää luoda kannustimia edetä samaan suuntaan.

Dominikaaninen tasavalta muistutti, että ympäristösopimusten tulee vaikuttavuuden lisäämiseksi etsiä synergiaetuja. Kanada piti välttämättömänä vuodelle 2050 asetettavaa päästövähennystavoitetta globaalisti ja siihen välitavoitteita. Kanada myös patisteli suu- ria päästömaita sopivilla aikatauluilla ja ambitiotasolla sitoviin sopimuksiin ja kannatti teollisuusmaiden syveneviä toimia sitovasti sovittaviksi.

2.4 COP 13:n päätökset

Xxxxxx Xxxxxx

COP hyväksyi Puolan tarjouksen järjestää COP-14 Poznanissa 1.-12.12.2008. COP hy- väksyi myös Tanskan tarjouksen järjestää COP 15 Kööpenhaminassa 30.11.- 11.12.2009.

Monet COP 13 päätöksistä valmisteltiin SBSTA:n ja SBI:n istunnoissa ja esitetään tässä raportissa alaelinten ao. asiakohdan yhteydessä. Raportin tässä osassa on käsitelty vain ne asiakohdat, joiden päätökset oli määrä valmistella suoraan COP:in alaisuudessa.

2.5 Ilmastosopimuksen vuoropuhelu pitkän aikavälin yhteistyöstä ilmastonmuutokseen vastaamiseksi

Xxxxxx Xxxxxx

Montrealissa COP11:ssä vuonna 2005 tehdyllä päätöksellä käynnistetty ilmastosopi- muksen alainen pitkän aikavälin yhteistyöhön tähtäävä vuoropuhelu ilmastonmuutok- seen vastaamiseksi toteutettiin järjestämällä neljä työpajaa. Balin COP13:ssa esiteltiin

vuoropuhelusta laadittu raportti (FCCC/CP/2007/4), joka sisältää myös osapuolten esille tuomia vaihtoehtoja prosessin jatkosta. Tähän asiakohtaan kohdistuivat Balin istuntojen suurimmat poliittiset odotukset. EU:n tavoitteena oli päätös, joka mahdollistaisi neuvot- teluiden käynnistymisen laaja-alaisesta ja kattavasta, vuoden 2012 jälkeistä aikaa kos- kevasta sopimuksesta. Päätös määrittelisi neuvottelujen yleisen päämäärän, keskustelu- jen aiheet eli tulevan sopimuksen mahdolliset elementit, työn organisoinnin ja aikatau- lun.

Vuoropuhelun vetäjinä (facilitators) toimineet Xxxxxx Xxxxxx (Australia) ja Sandea de Wet (Etelä-Afrikka) esittelivät raportin COP:in avajaisistunnossa 3.12.2007. Osapuolet hyväksyivät raportin, minkä jälkeen perustettiin kontaktiryhmä käsittelemään erilaisia vaihtoehtoja vuoropuhelun jälkeisen prosessin muodosta ja sisällöstä sekä karsimaan niiden määrää ennen korkean tason osuutta. Kontaktiryhmän puheenjohtajina toimivat Xxxxxx Xxxxxx ja Xxxxxx xx Xxx.

Ryhmä kokoontui tiiviisti ensimmäisen kokousviikon aikana. Puheenjohtajien päätös- luonnos saatiin kontaktiryhmän viimeisessä istunnossa ensimmäisellä kokousviikolla . Päätösluonnoksessa ehdotettiin, että käynnistetään prosessi vaihtoehtoisesti kehittämään laaja-alainen vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskeva sopimus tai edistämään pitkän aika- välin yhteistyötä ilmastonmuutokseen vastaamiseksi. Prosessissa esitetään käsiteltäväksi yhteistä päämäärää pitkän aikavälin yhteistyölle ilmastonmuutokseen vastaamiseksi ja yhteisen mutta eriytettyjen vastuiden ja valmiuksien periaatetta sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista. Teknologia ja rahoitus sisältyvät hillinnän ja sopeutumisen käsittelyyn.

Ilmastonmuutoksen hillinnän alla käsiteltiin kaikkien teollisuusmaiden määrällisiä pääs- tövähennystavoitteita huomioiden Kioton pöytäkirjan alaisen AWG:n työn tulokset ja varmistaen vastaavankaltaiset toimet kaikilta teollisuusmaaosapuolilta. Lisäksi käsitel- tiin keinoja tunnustaa mitattavalla ja verifioitavalla tavalla kehitysmaiden omat toimet päästöjensä kasvun rajoittamiseksi tai niiden vähentämiseksi samalla kun edistetään kestävää kehitystä ja puhtaampaa taloudellista kasvua. Ilmastonmuutoksen hillinnän alla käsiteltiin myös metsäkadon vähentämistä kehitysmaissa ja kansainvälisiä toimia tietyil- lä sektoreilla. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen alla käsiteltiin sopeutumistoimia tu- kevaa kansainvälistä yhteistyötä ja teknologiayhteistyötä.

Prosessin muodon osalta esitettiin kolme vaihtoehtoa.

• Jatketaan vuoropuhelua ja raportoidaan sen tulokset COP15:lle vuonna 2009.

• Perustetaan ad hoc työryhmän, jonka tehtävänä on saada työnsä valmiiksi siten, että tulokset voidaan hyväksyä COP15:ssä vuonna 2009.

• Perustetaan ad hoc työryhmä, jossa yhdistetään päätösluonnoksessa kuvattu uusi prosessi ja AWG. Työryhmän tehtävänä on saada työnsä valmiiksi siten, että tu- lokset voidaan hyväksyä COP15:ssä vuonna 2009.

Keskeisiä neuvottelukysymyksiä prosessin osalta olivat, käynnistetäänkö virallinen neuvotteluprosessi, käydäänkö neuvotteluja yhdellä vai kahdella raiteella (ilmastosopi- muksen ja Kioton pöytäkirjan alla), mitkä ovat em. raiteiden yhteydet toisiinsa ja miten huomioidaan ulkopuoliset prosessit (erityisesti Bushin ilmastoaloite ns. suurien talouk- sien kokoukset). Prosessin sisällön osalta keskeisiä kysymyksiä ovat yhteinen päämäärä sekä neuvotteluissa käsiteltävät ilmastosopimusjärjestelmän elementit. Näiden lisäksi neuvotteluissa käsiteltiin työn organisointia ja aikataulua ml. ajankohta, jolloin neuvot- telut tulee saada päätökseen.

Virallisen neuvotteluprosessin käynnistämistä kannatti suurin osa neuvotteluosapuolista. Virallisten neuvottelujen käynnistämistä vastustivat Saudi-Arabia, Nigeria ja Malesia. Valtaosa osapuolista kannatti tai oli valmis hyväksymään neuvotteluiden käymisen kah- della raiteella. Neuvotteluiden saattamista päätökseen vuonna 2009 tukivat EU:n lisäksi useat keskeiset osapuolet.

Yhteisen päämäärän tarpeellisuudesta ja määritelmästä oli erilaisia näkemyksiä. Haas- teellisin elementti oli kuitenkin ilmastonmuutoksen hillintää koskeva teksti, johon tuli sisältyä sekä kehitysmaiden että USA:n osallistuminen. Tätä tekstiä käsiteltiin vuoroin ministerityöryhmässä ja korkean tason virkamiesryhmässä yli neuvottelujen suunnitel- lun aikataulun 14.12. jatkuen aamuyöhön. Lauantaiaamuna täysistunto aloitettiin 8.30, jolloin puheenjohtaja Xxxxxxxx esitti kompromissiehdotuksensa. Intia esitti oman ehdo- tuksensa kehitysmaiden osallistumista koskevaan kappaleeseen, johon tuli lisätä mainin- ta teollisuusmaiden antamasta "todennettavasta" tuesta kehitysmaille teknologiaan, ra- hoitukseen ja valmiuksien parantamiseen. Kun istuntoa konsultaatioiden jälkeen jatket- tiin iltapäivällä, vastusti USA ainoana maana päätöksen hyväksymistä. USA myöntyi lopuksi konsensukseen ja päätös hyväksyttiin.

Balin toimintasuunnitelmaa Bali Action Plan) koskevalla päätöksellä perustetaan uusi ad hoc työryhmä (Ad hoc Working Group on Long-term Cooperative Action), joka kä- sittelee mm. seuraavia keskeisiä asiakokonaisuuksia:

- yhteinen näkemys pitkän tähtäimen tavoitteesta globaalien päästöjen vähentämiseksi

- kaikkien teollisuusmaiden vastaavantasoiset päästövähennysvelvoitteet

- kehitysmaiden todennettavat toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

- ilmastonmuutokseen sopeutumisen edellyttämät toimet ja niiden tukeminen

- vähäpäästöisen teknologian kehittäminen ja siirto

-ilmastorahoituksen ja ilmastomyönteisten investointien lisääminen

- markkinamekanismien entistä laajempi hyödyntäminen

- metsäkadon vähentäminen ilmastonmuutoksen hillinnän välineenä

Uusi työryhmä aloittaa työnsä mahdollisimman pian. Viimeistään huhtikuussa 2008 pidettävässä ensimmäisessä kokouksessa vahvistetaan työryhmän työohjelma. Työoh- jelmaa koskevia lähetteitä pyydetään osapuolilta 22.2.2008 mennessä. Työryhmän pu- heenjohtajana toimii vuonna 2008 Brasilian Xxxx Xxxxxxxxxx ja varapuheenjohtajana Maltan Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx.

III KIOTON PÖYTÄKIRJAN OSAPUOLIKOKOUKSEN 3.

ISTUNTO (COP/MOP 3)

3.1 Istunnon avaus ja järjestäytyminen (COP/MOP asiakohdat 1-2)

Xxxxxx Xxxxxx

COP/MOP 3 avattiin maanantaina 3.12.2008. Balin kuvernööri Xxxx Made Beratha sanoi avajaispuheessaan toivovansa kokouksen tuottavan konkreettisia tuloksia ja Balin tiekartan. Australian pääministeri Xxxxx Xxxx ilmoitti Australian aikovan ratifioida Kioton pöytäkirjan nopeasti. Australia pyrkii vähentämään päästöjään 60% vuoteen 2050 mennessä ja maa aikoo myös aloittaa päästökauppajärjestelmän. EU, Pakistan (G77/Kiina) ja Saudi-Arabia tervehtivät tyydytyksellä Australian päätöksiä. EU:n puo- lesta puhunut Portugali korosti lisäksi sopeutumisrahaston saattamista toiminnalliseksi ja kattavan neuvotteluprosessin aloittamista ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan alla.

COP/MOP 3:n asialista hyväksyttiin. Samoin hyväksyttiin nimitysehdotukset CDM:n johtokunnan, JI ohjauskomitean, Kioton pöytäkirjan valvontakomitean ja sopeutumisra- haston johtokunnan jäseniksi.

3.2 COP/MOP 3:n päätökset

Xxxxxx Xxxxxx

Suurin osa COP/MOP 3:n päätöksistä valmisteltiin SBSTA:n ja SBI:n istunnoissa ja ne on tässä raportissa esitetty kyseisten alaelinten eri asiakohtien yhteydessä. Raportin täs- sä osuudessa käsitellään vain niitä asiakohtia, joiden päätökset valmisteltiin suoraan COP/MOP:in alaisuudessa.

3.3 Puhtaan kehityksen mekanismia (CDM) koskevat asiat (COP/MOP asiakohta 5)

Xxxxxxxxx Xxxxxxxx

Asiakohdan tavoitteena on ohjeistaa CDM:n hallintoneuvostoa (Executive Board, EB) ja edistää CDM:n tehokasta ja läpinäkyvää toimintaa Montrealissa tehdyn päätöksen mukaisesti 7/CMP.1 (Further guidance relating to the clean development mechanism). Huomiota saivat toisaalta CDM-hallintoneuvoston toimintaan kohdistuvat odotukset ja toisaalta CDM-hankkeiden epätasainen jakautuminen etenkin vähiten kehittyneiden maiden näkökulmasta.

CDM-hallintoneuvoston puheenjohtaja Xxxx-Xxxxxx Xxxxx raportoi CDM- hallintoneuvoston toiminnasta. Täysistunnossa pidetyissä puheenvuoroissa kiitettiin CDM-hallintoneuvostoa toiminnan kehittämisestä kasvaneen työtaakan hallitsemiseksi. CDM-hallintoneuvosto on myös ollut tosiasiallisesti omarahoitteinen syyskuusta 2007 lähtien. Toisaalta kritisoitiin CDM-hankkeiden uudelleenarviointien kasvanutta määrää. Sveitsi esitti puheenvuorossaan hallintoneuvoston toiminnan ulkopuolista arviointia. Liike-elämän etujärjestö IETA tuki Sveitsin esitystä.

Kehitysmaaryhmän puheenvuoroissa kannettiin huolta erityisesti CDM-hankkeiden ja kapasiteetin vahvistamisen epätasaisesta alueellisesta jakautumisesta. Kiina ja Intia tar- joutuivat jakamaan kokemuksiaan CDM:stä vähiten kehittyneille maille.

EU tuki puheenvuorossaan CDM-hallintoneuvoston toiminnan jatkokehitystä ja päätök- senteon läpinäkyvyyden lisäämistä sekä vetosi hallintoneuvostoon erityisesti validointi- ja verifiointiohjeistuksen pikaisesta loppuunsaattamisesta. EU tuki kahden ei-uusiutuvan biomassan metodologian hyväksymistä edellytyksillä, että ne tukevat uusien teknologi- oiden kehittämistä ja energiatehokkuuden parantamista.

CDM:stä perustettiin kontaktiryhmä (pj:t Xxxxx Xxxxxxxx / Xxxxx ja Xxxx Xxxxxx / Qatar).

7.12. alkaneissa neuvotteluissa pääasioiksi nousivat CDM-hankkeiden tasapuolinen jakautuminen ja CDM-hankkeiden hyväksymisprosessi.

Nairobi Framework -aloitteen tarkoituksena on koordinoida lukuisien multilateraalien järjestöjen toimintaa CDM-kapasiteetin vahvistamisen alalla ja edistää vähiten kehitty- neiden, erityisesti Afrikan maiden pääsyä CDM-markkinoille. Aloitteessa ovat mukana UNDP, UNEP, Maailmanpankki-ryhmä, Afrikan kehityspankki, UN ECA ja YK:n il- mastopuitesopimus UNFCCC. Suomi tukee Nairobi Frameworkiin kuuluvaa UNDP:n ja UNEP:in Saharan eteläpuoliseen Itä-Afrikkaan kohdistuvaa hanketta 200 000 eurolla.

Nairobi Frameworkin järjestöt julkistivat uuden hanke-ehdotuksen Balilla. EU suhtautui Nairobi Frameworkin uuteen ehdotukseen skeptisesti sen yleisen luonteen ja aktiviteet- tien kohdistamisen vuoksi. Kehitysmaaryhmä painosti Xxxxx X-maita voimakkaaasti asiassa. Yksikään Annex I -maa ei kuitenkaan luvannut suoraan tukea ehdotukselle. Sen sijaan korostettiin Annex I -maiden kahdenvälisiä toimia.

CDM-hankkeiden hyväksymisprosessista käydyssä keskustelussa tuotiin esille tarve saada hallintoneuvoston valmistelema validointi- ja verifointikäsikirja valmiiksi ja var- mentajia (designated operational entity, DOE) ohjaavaksi dokumentiksi. Sveitsi (tark- kailijoiden tukemana ) esitti muutoksenhakumenettelyn luomista hankkeiden hyväksy- misprosessiin.

Asiakohdasta hyväksyttiin päätös FCCC/KP/CMP/2007/L.3; Further guidance relating to the clean development mechanism. Hallintoasioissa päätös kannustaa hallintoneuvos- toa korostamaan toimeenpanevaa ja ohjaavaa rooliaan, yksinkertaistamaan hallinnollisia menettelyjään ja varmistamaan oikeudenmukainen ja tasapuolinen hankkeiden hyväk- symismenettely. Lisäksi CDM-hallintoneuvostoa kehotettiin saattamaan validointi- ja verifiointikäsikirjan valmistelutyö päätökseen, edistämään korkeaa laatua ja johdonmu- kaisuutta validoinnissa ja verifioinnissa sekä perustelemaan päätöksensä. Edelleen hal- lintoneuvostoa kehotettiin kehittämään hallinnollisia indikaattoreita ja raportoimaan kehitystyöstä COP/MOP:lle. Menetelmien osalta hyväksyttiin pienten metsitys- ja uu- delleenmetsityshankkeiden perusurat ja metodologiat asiakirjan FCCC/KP/CMP/2007/3 (osa II) liitteiden 1 ja 2 mukaisesti. Lisäksi kehotettiin hallintoneuvostoa hyväksymään kaksi uusiutumattoman biomassan korvaamisen menetelmää FCCC/KP/CMP/2007/3 (osa II) liitteiden 3 ja 4 mukaisesti edellyttäen että ne tukevat uusien teknologioiden kehittämistä ja energiatehokkuuden parantamista.

Puhtaan kehityksen mekanismin alueellisen jakautumisen osalta päätöksessä rohkaistiin Annex I -maita tukemaan CDM:n tasapuolisen alueellisen jakautumisen esteitä poista- via monenkeskisiä tai kahdenvälisiä aloitteita. Nairobi Framework mainitaan päätökses- sä erikseen, ja sen jäsenjärjestöjä rohkaistaan jatkamaan toimiaan. Lisäksi päätettiin poistaa rekisteröinti ja share of proceeds -maksu hankkeista jotka sijaitsevat vähiten kehittyneissä maissa. Voimavarojen osalta todetaan usean Annex I -maan, myös Suo- men, toimet puhtaan kehityksen mekanismin alueellisen jakautumisen osalta. Erityisesti

huomioidaan Alankomaiden, Espanjan, Norjan ja Ruotsin tuki kansallisten puhtaan ke- hityksen mekanismin viranomaisten kokoukselle (DNA Forum).

3.4 Yhteistoteutukseen (Joint Implementation, JI) liittyvät asiat (COP/MOP asiakohta 6)

Xxxxx Xxxxxxxx

Kioton pöytäkirjan osapuolten konferenssi päätti ensimmäisessä istunnossaan (päätös 10/CMP.1) perustaa yhteistoteutuksen ohjauskomitean (Joint Implementation Super- visory Committee, JISC). Balin istunnossa käsiteltiin ohjauskomitean vuosittaista ra- porttia (FCCC/KP/CMP/2007/4). Avausistunnossa ohjauskomitean puheenjohtaja Xxxxx Xxxx esitteli raportin, jossa on kuvattu ohjauskomitean toimintaa, rahoitustilannetta ja budjettia kausille 2008 – 2009. Ohjauskomitean aktiviteetit suuntautuvat yhteistoteutuk- sen valvonnassa käytettävien itsenäisten toimijoiden (AIE) akkreditointiprosessiin ja hankesuunnitelmien lisääntyvään tarkasteluun. Puuttuvaksi rahoitustarpeeksi arvioitiin kaikkiaan 3,9 milj. USD ja 4.12. mennessä tehtyjen rahoitussitoumusten jälkeen 3,34 milj. USD.

Asiakohtaan perustettiin kontaktiryhmä (Pj:t Xxxxxx Xxxxxx, Xxxxxx, Xxxxxxx Xxxx Xxx- xxxxx-Xxxxx, Ghana). Kontaktiryhmän ensimmäisessä tapaamisessa esiteltiin puheen- johtajien päätösluonnos, josta ei ilmennyt erimielisyyksiä. Ainoa keskustelu käytiin sanamuodosta, jolla CMP kehottaa maita rahoitussitoumuksiin: Kiina ei hyväksynyt kaikille maille suunnattua kehotusta, vaan vaati kehotusta vain teollisuusmaille.

Asiakohdasta hyväksyttiin päätös (FCCC/KP/CMP/2007/L.2), jossa COP/MOP pyytää sihteeristöä kehittämään internet-sivuston, joka tarjoaa informaatiota kaikista yhteisto- teutushankkeista mm. päästöyksiköiden kansainväliselle kirjausjärjestelmälle (ITL) ja jonka kautta yhteistoteutushankkeet voivat saada yksilöllisen tunnisteen. Päätös rohkai- see ohjauskomiteaa vahvistamaan valvojan rooliaan ja vahvistamaan vuoropuhelua itse- näisten toimijoiden, kansallisten viranomaisten (DFP) ja muiden sidosryhmien kanssa. Päätöksessä hyväksyttiin ohjauskomitean ehdottama maksurakenteen muutos.

3.5 Kioton pöytäkirjan valvontakomitean toinen raportti (COP/MOP asiakohta 7)

Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxxx

Kioton pöytäkirjan noudattamista valvovan komitean puheenjohtaja Xxxx Xxxxxxx Xxxx- la Argentiinasta esitteli osapuolikokoukselle komitean toisen raportin (FCCC/KP/CMP/2007/6). Raportti kattaa toimet aikavälillä 9.9.2006 – 7.9.2007. Ra- portti sisältää tiedot komitean ko. ajanjaksona käsittelemistä asioista. Lisäksi siinä esite- tään lisärahoitusta komitealle.

Komitea on kuluvalla ajanjaksolla muun muassa tutkinut Kioton pöytäkirjan 8 artiklan asiantuntijoiden raportit koskien 4. maaraportteja. Lisaksi komitea on tutkinut meka- nismien osallistumisen alustavaa kelpoisuutta. Raportissa todetaan myös, että valvonta- komitean jäseniin ei ole tähän mennessä kohdistunut vaateita, jotka edellyttävät immu- niteettia. Komitea tiedostaa kuitenkin riskin ja toivoo immuniteettikysymyksen pikaista ratkaisua.

Toinen komitean raporttiin sisältynyt asia koski komitean budjettia. Vuosille 2008-2009 komitean työhön on osoitettu 1 022 500 UDS. Kokous- ja matkakuluja ei kuitenkaan voida kattaa kokonaisuudessaan tulevasta budjetista, vaikka kokouksia on pyritty vähen- tämään ja niitä on keskitetty. Budjettiin esitetään 786 085 UDS lisäystä. Osapuolilta pyydettiin vapaaehtoisia suorituksia puuttuvan summan kokoon saamiseksi. Komitean puheenjohtaja totesi Suomen, Japanin, Luxemburgin, Hollannin, Norjan ja Sveitsin jo osallistuneen rahoittamiseen vuosina 2006-2007.

Vain EU käytti asiasta täysistunnossa puheenvuoron, jossa tuki komitean työtä. Asiasta perustettiin kontaktiryhmä, jonka puheenjohtajiksi nimettiin Xxxxx Xxxxxxxx Kanadasta ja Xxxx Xxxxxxxx Tansaniasta CMP:n päätöksen valmistelua varten.

Kontaktiryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 7.12, jolloin pöydättiin CMP päätös- luonnos. Päätösluonnoksessa ilmaistiin huolestuneisuus siitä, etteivät kaikki liitteen I maat ole jättäneet neljättä kansallista raporttiaan vaaditussa ajassa. Lisäksi siinä pyydet- tiin osapuolia tekemään mainittuja vapaaehtoisia suorituksia rahastoon vuosia 2008- 2009 varten komitean työn mahdollistamiseksi. Asian valmisteltua jatkettiin informaa- leissa, jossa päästiin yhteisymmärrykseen osapuolikokouspäätöksestä (FCCC/KP/CMP/2007/L.4). Siinä ensinnäkin ilmaistaisiin huoli määräaikojen ylityk- sestä neljännen kansallisen raportin toimittamisesta. Osapuolikokouksen päätös ei kui- tenkaan sinänsä valtuuta komiteaa ryhtymään viivästysten suhteen mihinkään erityisiin toimiin. Toiseksi sihteeristöä pyydetään antamaan tietoja vuosien 2010-2011 budjetin valmistelun yhteydessä mahdollisista seuraamuksista, joita komitean ehdottamat matka- kustannusten korvaaminen aiheuttaisi. Tällöin päätös voidaan tehdä paremman infor- maation pohjalta ja samalla ottaa huomioon mahdolliset horisontaaliset vaikutuksen sekä ilmastosopimusregiimin sisällä että sen ulkopuolella. Kolmanneksi päätelmissä pyydettäisiin osapuolilta vapaaehtoista rahoitusta.

3.6 Kioton pöytäkirjan arviointi 9 artiklan mukaisesti (COP/MOP asiakohta 11)

Xxxxx Xxxxxxxxxx

Kioton pöytäkirjan 9 artiklan mukaisesti Kioton pöytäkirjan arviointi tuli suorittaa COP/MOP 2:ssa Nairobissa. Kehitysmaiden keskeisenä huolena on ollut, että arviointi johtaa teollisuusmaiden nykyisten velvoitteiden tyyppisiin velvoitteisiin kehitysmaille. Tästä johtuen arvioinnin valmistelusta ei oltu pystytty sopimaan ja Nairobin COP

/MOP2:ssa tehdyn päätöksen mukaisesti Kioton pöytäkirjan 9 artiklan mukainen pöytä- kirjan toinen arvio suoritetaan COP/MOP4:ssa vuonna 2008. Balin COP/MOP3:ssa oli tarkoitus tehdä päätös Kioton pöytäkirjan arvioinnin laajuudesta ja sisällöstä sekä val- mistelusta.

Asian käsittelyn pohjana olivat osapuolten lähetteet (FCCC/KP/CMP/2007/MISC.1, FCCC/KP/CMP/2007/MISC.1/Add.1 ja Balilla saadut Kanadan ja Japanin lähetteet) ja sihteeristön ajoissa saatujen lähetteiden pohjalta laatima synteesi (FCCC/KP/CMP/2007/INF.1).

EU:n tavoitteena oli sopia Kioton pöytäkirjan arvioinnin laajuudesta ja sisällöstä sekä valmistelusta siten, että se mahdollistaa yhdessä muiden tulevaan ilmastosopimusjärjes- telmään liittyvien neuvotteluprosessien kanssa kaikkien tulevan sopimusjärjestelmän kannalta oleellisten asioiden käsittelyn.

Asiakohta avattiin COP/MOP3:n istunnossa 5.12.2007. Puheenvuoron pitivät useat maaryhmät Etelä-Afrikka (Afrikan ryhmä), Australia (sateenvarjoryhmä), Portugali (EU) ja Tuvalu (AOSIS) sekä yksittäiset maat ml Intia, Kiina ja Saudi-Arabia. Puheen- vuoroista kävi selkeästi esille kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välinen keskeinen nä- kemysero Kioton pöytäkirjan arvioinnin luonteesta. Kehitysmaat painottivat, että arvi- oinnin tulisi keskittyä Kioton pöytäkirjan toimeenpanoon erityisesti siihen, miten I liit- teen maat ovat saavuttaneet tai saavuttavat velvoitteensa. Tämän lisäksi kehitysmaat nostivat esille eräitä itselleen tärkeitä aiheita kuten sopeutumisen ja CDM:n. Teolli- suusmaat painottavat laajaa arviota, joka antaa pohjaa koko Kioton pöytäkirjan kehittä- miselle ja tehostamiselle sekä yhteyttä Kioton pöytäkirjan arvioinnin ja AWG:n työn välillä.

Perustettiin kontaktiryhmä, jonka vetäjinä ovat Xxxxxxx Xxxxxxx (Brasilia) ja Xxxxxx Xxxxx (Xxxx Xxxxxxxx). Päätelmiä valmisteltiin kontaktiryhmän epävirallisissa sekä vi- rallisissa kokouksissa. Korkean tason osuuden aikana neuvottelujen vetovastuu annet- tiin Uuden Seelannin ministerille Xxxxx Xxxxxxxxxx, joka kävi osapuolten kanssa kahden- keskisiä keskusteluja. Päätös (FCCC/KP/CMP/2007/L.8) hyväksyttiin COP/MOP3:n päätösistunnossa 15.12.2007 .

Kehitysmaiden ja teollisuusmaiden jo avajaisistunnossa esille tulleet näkemyserot Kio- ton pöytäkirjan arvioinnin tavoitteesta eivät lähentyneet ja näin ollen päätöksessä pää- dyttiin kertaamaan näiltä osin COP/MOP2:n päätöstekstiä. Päätöksessä todetaan, että arvion tulee edistää Kioton pöytäkirjan toimeenpanoa ja tarkastella lähemmin eräitä sen elementtejä ml. sopeutuminen. Tämän lisäksi päätöksessä toistetaan COP/MOP2:n pää- töstekstiä mm. siltä osin, että arviointi ei ennakoi toimia, joista COP/MOP päättää, eikä se johda uusiin velvoitteisiin millekään osapuolelle. Todetaan, kuitenkin myös, että COP/MOP voi ryhtyä tarvittaviin toimiin arvioinnin pohjalta.

Kioton pöytäkirjan arvioinnin yhteydestä muihin neuvotteluprosesseihin Kioton pöytä- kirjan ja ilmastosopimuksen alla todetaan, että Kioton pöytäkirjan arvioinnin valmiste- lussa tulee välttää päällekkäistä työtä. Lisäksi todetaan, että osapuolet voivat harkita muiden neuvotteluprosessien tulosten hyödyntämistä Kioton pöytäkirjan toisessa arvi- oinnissa.

Kioton pöytäkirjan arvioinnin valmistelemiseksi osapuolia pyydetään toimittamaan 7.3.2008 mennessä lähetteet siitä, miten COP/MOP4:ssä suoritettavan arvion tulisi käsi- tellä erityisesti nykyisen CDM:n liittyvän maksun ulottamista JI:hin ja kansainväliseen päästökauppaan; I liitteen maiden Kioton pöytäkirjan B liitteeseen liittymisen menette- lytapoja (ns. Venäjän ehdotuksen Kioton pöytäkirjaan liittyvä osuus); erioikeuksia ja vapauksia; joustomekanismien laajuutta, tehokkuutta ja toimintaa erityisesti tapoja edis- tää tasapuolisempaa maantieteellistä jakaumaa sekä haitallisten vaikutusten minimoi- mista ml ilmastonmuutoksen ja kansainvälisen kaupan vaikutukset sekä sosiaaliset, ym- päristölliset ja taloudelliset vaikutukset erityisesti kehitysmaaosapuolille. I liitteen maita pyydetään myös sisällyttämään lähetteisiinsä tietoa osoitettavasta edistymisestä velvoit- teidensa toimeenpanossa. Sihteeristö kokoaa lähetteet ja tekee niistä yhteenvedon.

Lähetteiden lisäksi COP/MOP4:ssä toteutettavaa arviointia valmistellaan ennen SBI:n

28. istuntoa järjestettävässä työpajassa. SBI käsittelee lähetteitä ja työpajan raporttia 28. istunnossaan ja raportoi COP/MOP4:lle. Tämän lisäksi sihteeristö tekee lokakuuhun 2008 mennessä koosteen AWG:n työstä, jossa käsitellään Kioton pöytäkirjan kannalta oleellisia kysymyksiä. Asiasta järjestetään myös työpaja ennen COP/MOP4:ää, josta tehdään raportti. COP/MOP4 hyödyntää Kioton pöytäkirjan arviointia tehdessään SBI:n

raporttia sekä ennen COP/MOP4:ää järjestettävän AWG:n työtä käsittelevän työpajan raporttia.

Neuvotteluun Kioton pöytäkirjan arvioinnista jäi Balin istunnoissa suhteellisen vähän, koska suurin huomio kohdistui ilmastosopimuksen alaisen neuvotteluprosessin käynnis- tämiseen.

Neuvottelutulos mahdollistaa Kioton pöytäkirjan arvioinnin hyödyntämisen muita tule- vaisuuteen liittyviä neuvotteluprosesseja täydentävänä prosessina. Sillä oli myös tärkeä rooli prosessina, jossa voidaan jatkaa ns. Venäjän ehdotuksen käsittelyä. Toisaalta kehi- tysmaa- ja teollisuusosapuolten näkemyserot ja se, ettei niissä tapahtunut lähentymistä osoittaa, että Kioton pöytäkirjan arvioinnin merkitys tulevan sopimusjärjestelmän kehit- tämisessä saattaa jäädä vähäiseksi.

3.7 Muut asiat

3.7.1 Venäjän ehdotus vapaaehtoisista velvoitteista (asiakohta 20a)

Xxxxx Xxxxxxxxxx

Venäjän ehdotuksen tavoitteena on lisätä nykyisen järjestelmän joustavuutta maiden osallistumisen osalta.. Venäjä esitti ehdotuksensa Montrealin osapuolikokouksessa, jos- sa päätettiin, että COP/MOP 1:n puheenjohtaja käy asiasta konsultaatioita. Puheenjoh- tajan oli määrä raportoida näistä COP/MOP 2:ssa Nairobissa, jossa piti päättää ehdotuk- sen jatkokäsittelystä. COP/MOP2:n ministeritason konsultaatioissa päädyttiin ratkai- suun, jonka mukaan Venäjän ehdotusta tarkastellaan COP/MOP2:n puheenjohtajan jär- jestämässä työpajassa SB 26:n yhteydessä ja työpajasta raportoidaan COP/MOP3:lle.

Asiakohdan käsittelyn pohjana olivat osapuolten lähetteet (FCCC/KP/CMP/2007/MISC.2, FCCC/KP/CMP/2007/MISC.2/Add.1,

FCCC/KP/CMP/2007/MISC.2/Add.2) ja raportti SB26:n yhteydessä järjestetystä työpa- jasta (FCCC/KP/CMP/2007/INF.2).

EU:n näkemyksen mukaan Venäjän ehdotus on sisällöltään hyödyllinen. EU:n tavoit- teena asiakohdan käsittelyssä oli, että Venäjän ehdotus integroitaisiin osaksi olemassa olevia tai Balilla käynnistettäviä prosesseja koskien vuoden 2012 jälkeistä sopimusta.

Asiakohta avattiin COP/MOP3:n istunnossa 5.12.2007. Työpajan vetäjänä SB26:ssa toiminut Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx (Malta) esitteli työpajan raportin ja totesi työpajan olleen erittäin onnistunut. Venäjä esitti omassa puheenvuorossaan, että Venäjän ehdo- tuksen sisällön käsittelyä voitaisiin jatkaa osana Kioton pöytäkirjan arviointia ja ilmas- tosopimuksen alla käydyn vuoropuhelun jatkoprosessia. I liitteen maat ja Korea esittivät puheenvuoroissaan tätä lähestymistapaa tukevia näkemyksiä. Intia ja Saudi-Arabia tote- sivat omissa puheenvuoroissaan, että ehdotuksen ja sen sisällön jatkokäsittely eivät ole tarpeen.

Asiakohdasta laadittiin Xxxxxxx Xxxxxx (Indonesia) vetämissä epävirallisissa konsultaa- tioissa päätös (FCCC/KP/CMP/2007/L.9), joka hyväksyttiin COP/MOP3:n istunnossa 15.12.2007. Päätöksessä todetaan järjestetyn työpajan olleen hyödyllinen ehdotuksen käsittelyssä. Venäjää pyydetään esittelemään ehdotuksensa soveltuvilta osin Kioton pöytäkirjan arvioinnin sekä Balilla perustetun ilmastosopimuksen alaisen AWG:n puit- teissa.

3.7.2 Kioton pöytäkirjan B-liitettä koskeva Valko-Venäjän päästö- vähennysvelvoitteet (COP/MOP asiakohta 20b)

Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxxx

CMP.2 hyväksyi Nairobissa muutoksen Kioton pöytäkirjan B liitteeseen (10/CMP.2), jonka mukaan Valko-Venäjän päästökatto olisi 92 % (perusvuosi 1990). Tavoite ylittää huomattavasti Valko-Venäjän nykyiset päästöt. Tähän mennessä kolme osapuolta (Val- ko-Venäjä, Tshekki ja Ukraina) on ratifioinut liitteen muutoksen. Jotta muutos tulisi voimaan, ¾ osapuolista on ratifioitava se (= 132 osapuolta).

Asia on CMP3:ssa esillä Valko-Venäjän aloitteesta (FCCC/CMP/2007/7).

Valko-Venäjä on lähestynyt sihteeristöä kirjeellä, jossa se pyrkii saamaan itselleen etu- käteen tapahtuvan alustavan raportin (initial report) tarkastuksen kautta sallitun päästö- määrän (AA). Valko-Venäjä haluaa legitimoida osallistumisoikeutensa ensimmäiselle sitoumuskaudelle samanaikaisesti, kun osapuolet ratifioisivat B liitteen muutosta. Tämä avaisi Valko-Venäjälle tien myös mekanismeihin osallistumiselle.

Valko-Venäjä kiitti jo muutoksen ratifioineita maita tuesta ja toivoi muiden aloittavansa muutoksen ratifiointiprosessin pikaisesti. Valko-Venäjä kertoi ryhtyneensä useisiin toi- menpiteisiin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla täyttääkseen oman sitoumuksensa. Lisaksi Valko-Venäjä kertoi jättäneensä kansallisen raporttinsa ja katsoi samanaikaises- sa tarkastus- ja ratifiointiprosessissa olevan kyse vain teknisestä ongelmasta, joka voi- taisiin ratkaista kontaktiryhmässä.

Venäjä ja Ukraina tukivat Valko-Venäjän ehdotusta. EU suhtautui sinänsä myönteisesti Kioton pöytäkirjan B liitteen osapuolten kasvattamiseen, mutta näki asiassa useita käy- tännön ja juridisia ongelmia, joita tulisi tutkia. EU katsoi sopivan ajankohdan tähän ole- van silloin, kun ollaan lähempänä muutoksen voimaantuloa, mutta oli samalla valmis keskustelemaan ehdotuksesta Kioton pöytäkirjan 2012 jälkeisten toimenpiteiden yhtey- dessä.

Asiakohdasta järjestettiin useita epävirallisia konsultaatiota, joita johti Xxxx Xxxxxx Kanadasta. Niiden perusteella päädyttiin Kioton pöytäkirjan alla tehtyihin päätelmiin, joiden mukaan Valko-Venäjän alustavan raportin tarkastus aloitetaan sitten, kun puolet muutoksen voimaantuloon vaadittavista ratifioinneista on tehty. Tämä tarkoittaa käy- tännössä sitä, että kynnys laukeaa sen jälkeen, kun puolet kolme neljäsosasta Kioton pöytäkirjan osapuolista eli 66 osapuolta ((3/4x176):2) on ratifioinut muutoksen. Tämä ei näytä kovin todennäköiseltä, joskaan ei täysin mahdottomaltakaan, sillä tähän mennessä muutoksen on ratifioinut vasta kolme osapuolta (Valko-Venäjä, Tshekki ja Uzbekis- tan). Australia ilmeisesti tulee tallettamaan sekä Kioton pöytäkirjan että Valko-Venäjän muutoksen ratifioinnin.

IV TIETEELLISTEKNISEN AVUSTAVAN TOIMIELIMEN 27.

ISTUNTO (SBSTA 27)

4.1 Istunnon avaus ja järjestäytyminen (SBSTA asiakohdat 1-2)

Xxxxx Xxxxxxxxxx

Puheenjohtaja Xxxxxxx Xxxxxxxxxx avasi istunnon. Agenda hyväksyttiin ilman muutok- sia.

AOSIS-ryhmä painotti avajaispuheenvuorossaan sopeutumista, teknologian siirtoa ja systemaattista havainnointia sekä ehdotti IPCC eritysraportin tekemistä SIDS:eistä. LDC- ryhmä toi esille konkreettisten sopeutumistoimien toimeenpanoa, EGTT:n man- daatin jatkamista sekä tarvetta tukea LDC-maita. EU muistutti puheenvuorossaan IPCC:n neljännen arviointiraportin tuloksista, jotka antavat selkeän viestin tarpeesta toimia päättäväisesti ilmastonmuutokseen haasteeseen vastaamiseksi sekä sisältävät myös tietoa mahdollisuuksista toimia. SBSTA:n asiakohdista EU nosti esille CDM:n liittyvät kysymykset, EGTT:n mandaatin sekä metsäkadon vähentämisen. Sateenvarjo- ryhmä toivoi puheenvuorossaan, että teknologian siirron, metsäkadon vähentämisen sekä Nairobin työohjelman käsittelyssä saavutetaan edistymistä.

4.2 Viisivuotistyöohjelma ilmastonmuutoksen aiheuttamista vaiku- tuksista ja haavoittuvuudesta sekä siihen sopeutumisesta (ns. sopeutumisen 5-vuotistyöohjelma) (SBSTA asiakohta 3)

Xxxxxx Xxxxxx

Työohjelman tarkastelua varten asetettiin kontaktiryhmä, jonka puheenjohtajina toimi- vat Xxxxx Xxxxx (Uusi-Seelanti) ja Xxxxxxxx Xxxxxxx (Jamaika). Osapuolet käsittelivät työohjelman edistymistä ensimmäisen vuoden aikana ja Nairobin työohjelman katalyyt- tistä roolia sopeutumisen edistämisessä. Lisäksi käsiteltiin tarvetta perustaa erillinen asiantuntijaryhmä työohjelmaa varten. G77/Kiina sekä SIDs-saarivaltioryhmä kannatti- vat asiantuntijaryhmää, kun taas EU, USA ja muutamat muut maat kyseenalaistivat eril- lisen ryhmän tarpeellisuuden. Japani ehdotti, että asiaa käsiteltäisiin COP16:ssa. Päätös siirrettiin tehtäväksi SBSTA 29:ssä, jossa on määrä tarkastella Nairobin työohjelman ensimmäisiä toimia ja kartoittaa lisätehtäviä.

(FCCC/SBSTA/2007/L.17)

4.3 Teknologian kehittäminen ja siirto (SBSTA asiakohta 4)

Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxx

COP:n alaisessa ja SBSTA:ssa käsiteltävässä asiakohdassa oli Balilla ensisijaisesti ky- symys teknologian siirtoa käsittelevän asiantuntijatyöryhmän (EGTT- Expert Group on Technology Transfer) työn jatkamisesta. Vuosi sitten Nairobissa COP12:ssa pystyttiin jatkamaan mandaattia vain vuodella ja nyt oli päätettävä jatkomandaatista sekä oli valit- tava ryhmään uudet jäsenet (mm. 4 edustajaa EU:sta). SB26 - istunnoissa toukokuussa 2007 Bonnissa saatiin luonnosteltua asiaa koskeva päätösteksti ja nykyisenkaltaisen asiantuntijatyöryhmän tehtävänkuvaus. Nämä tekstit olivat neuvotteluiden pohjana COP13:ssa Xxxxxxx. Kehitysmaaryhmä kuitenkin toisti aiemmat tavoitteensa rahaston aikaansaamiseksi ja mutkisti asioiden käsittelyä.

EGTT-ryhmä on analysoinut teknologian siirron esteitä ja innovatiivisia rahoitusvaih- toehtoja yksityisen sektorin kanssa sekä jakanut tietoa ja erilaisia ohjeistoja teknologian siirrosta. Lähtökohtaisesti G77/Kiina halusi laajentaa ryhmän työtä ja statusta, kun taas sateenvarjoryhmän maat pitäytyisivät nykytilanteessa. EU on toiminut välittäjänä näi- den kahden ryhmän välillä. EU on ehdottanut, että kiistanalaisimmat kysymykset sisäl- lytettäisiin EGTT:n seuraavan kahden vuoden työohjelmaan. Kiistanalaisia kysymyksiä ovat mm. teknologian siirtoon liittyvien rahastojen perustaminen, seurantaan liittyvien indikaattoreiden kehittäminen ja teknologian rooli vuoden 2012 jälkeisessä sopimusjär- jestelmässä. EU:lla on ollut ajatus, että EGTT voisi olla taho, joka kehittää ajatuksia teknologian roolista eli toimisi "ajatushautomona".

Ristiriitoja asiakohdan käsittelyssä on aiheuttanut myös se, että G-77/Kiina on pyrkinyt muuttamaan ryhmän tehtäviä enemmän toimeenpanon ja päätösten teon suuntaan. Tä- hän liittyy kysymys siitä, minkä elimen alla (SBI, SBSTA vai COP) ryhmä työskentelee ja kenelle se raportoi. G77:n/Kiinan tavoitteena on ollut erillisen rahaston perustaminen, joka auttaisi teknologian siirrossa ja tekijänoikeuksien ostamisessa kehitysmaille. Kehi- tysmaaryhmän voimakas kanta tässä kysymyksessä liittyy kehitysmaiden haluun aset- taa ehtoja ilmastosopimuksen vuoropuhelussa käytyyn ja sen jatkossa käytävään kes- kusteluun tulevista kehitysmaiden toimista ja sitoumuksista.

G77/Kiina yllätti COP:n täysistunnossa muut osapuolet ehdottamalla, että teknologian siirtoa koskevia toimeenpanokysymyksiä käsiteltäisiin SBI:ssä. Kukaan ei vastustanut ehdotusta ja seurauksena oli agendakiista SBI:ssä istunnossa. Lopputuloksena asiakohta hyväksyttiin SBI:n agendalle. Perustettiin kontaktiryhmä, jonka puheenjohtajina toimi- vat Xxxxx Xxxxxxxxxx (Suomi) ja Xxxxxx Xxxxx (Uganda). Asiakohtaa käsiteltiin myös SBSTA:n puolella toimineessa kontaktiryhmässä, jonka puheenjohtajina toimivat Car- los Fueller (Belize) ja Xxxxxxxx Xxxxxxx (Japani).

Teknologian kehityksestä ja siirrosta järjestettiin myös korkean tason pyöreän pöydän keskustelu 12.12.2007.

EU tavoitteli SBSTA:n puolella ensisijaisesti yhteisymmärrystä EGTT:n jatkosta. Kon- taktiryhmä aloitti edellisestä SBSTA:sta periytyvien luonnosasiakirjojen käsittelyn EGTT:tä koskevan päätöksen ja ryhmän työnkuvauksen osalta. Tässä edettiin mm. EGTT:n seuraavan 5-vuotiskauden jatkomandaatin osalta. Keskusteluissa käytiin läpi sitä, mitä asioita käsitellään EGTT:ssä ja mitä muissa elimissä kuten SBI:ssä tai muissa sopimuksen elimissä ja miten EGTT raportoi.

Toimeenpanoasiat kuten rahaston perustaminen ja toimeenpanon seurannan indikaattorit käsiteltiin SBI:n puolella. EU piti edelleen kantansa mukaisesti rahastokeskustelua en- nenaikaisena. Muut teollisuusmaat suhtautuvat rahastokeskusteluun erittäin varaukselli- sesti. G77/Kiinan pyrkimyksenä oli kuitenkin rahastoa (facility) koskevan päätöksen tekeminen Balilla. SBI:n alla työskentelevä kontaktiryhmä aloitti työnsä perjantaina 7.12.2007. Alkupuheenvuorojen jälkeen G77 esitti päätöstekstin, joka tähtäsi sopeutu- miseen ja päästöjen vähentämiseen liittyvän teknologian kehittämiseen ja siirtoon, sen levittämiseen ja käyttöön ottoon erityisesti kehitysmaissa. Aloitteeseen sisältyi myös ehdotus rahaston perustamisesta (MTF - multilateral technology cooperation fund), ra- haston periaatteet (ns. incremental cost), toimeenpanon seurannan ja raportoinnin kehit- täminen, vaatimus teollisuusmaaosapuolille rahallisen ja muun tuen antamiseen tekno- logian siirrolle rahaston kautta, kansallisen vastuuviranomaisen nimeäminen teknologi- an siirrolle ja lähetteiden lähettäminen asiasta 15. helmikuuta 2008 mennessä ko. vel- voitteiden toteuttamisen esteistä.

SBSTA:n ja SBI:n alla käytyjä neuvotteluja ei saatu päätökseen. SBSTA:n päätelmät viimeisteltiin vasta COP:n käsittelyssä, jossa laadittiin myös erilliset osapuolikokous- päätökset SBSTA:n ja SBI:n osalta.

Päätelmissä (FCCC/CP/2007/L.3) pyydetään sihteeristöä järjestämään alueellisia koulu- tusohjelmia ja työpajoja vuonna 2008 ja 2009, adaptaatioteknologioita käsittelevä ko- kous SB 28:ssa, päivittämään UNDP:n käsikirja teknologia tarpeiden arvioinnista (TNAs) sekä järjestämään EGTT:n kokous pikaisesti.

Osapuolikokouksen SBI-päätöksessä (UNFCCC/CP/2007/L.2) todetaan, että EGTT raportoi asiaa käsitteleville alaelimille (muotoilu mahdollistaa raportoinnin myös ad hoc työryhmille). Päätöksessä luetellaan oleelliset kysymykset liittyen teknologian kehityk- sen ja siirron nykyisiin ja uusiin rahoituskeinoihin. GEF:ä pyydetään kehittämään stra- teginen ohjelma tutkimaan investointien lisäämistä teknologian siirtoon kehitysmaihin ja raportoimaan tästä SBI28:lle. EGTT:n tulee myös kehittää SBI:n käyttöön indikaatto- reita, joiden avulla voidaan seurata sitä, miten teollisuusmaat ovat täyttäneet sopimuk- sen art. 4.5 velvoitteita. Osapuolia pyydettiin antamaan lähetteet 15.2.2008 mennessä näkemyksistään koskien sopimuksen artiklan 4.5. arviointia. Osapuolia pyydetään myös nimeämään kansallinen toimija, joka on vastuussa ko. asian toimeenpanosta (national entity).

Osapuolikokouksen SBSTA-päätöksessä (UNFCCC/CP/2007/L.4) sovitaan EGTT:n jatkomandaatista seuraavaksi viideksi vuodeksi ja tehtävistä. Todetaan, että päätöksessä 4/CP.7 määritellyt viisi asiakokonaisuutta muodostavat edelleen pohjan artikla 4.5 toi- meenpanolle. EGTT:n tulee laatia työohjelma seuraavalle kahdelle vuodelle. Työohjel- man hyväksyy SBSTA:n ja SBI:n yhteinen kontaktiryhmä SB28:ssa. Työohjelmassa tulee käsitellä toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä aikavälillä 2008-2012. Tämän lisäksi tulee laatia vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskeva strategiapaperi, jota käsitellään SB30:ssa.

EGTT:n jäseniksi valittiin EU:sta Xxxxx Xxxxxxxxxx (Suomi), Xxxxxx Xxxxxx (Saksa), Xxxxxx Xxxxxxxxxxx (Hollanti) ja Xxxxxx Xxxxxxxx (Irlanti). EU:n arvion mukaan EGTT:n työ vaatii EU:lta tukea noin 1 miljoona euroa/a. Useimmat EU:n jäsenmaat ilmoittivat antavansa tukensa. Suomen osuus on noin 20 000 euroa, jonka Suomi alusta- vasti lupasi.

Voidaan todeta, että teknologia nousi kokouksen aikana ja sen tuloksissa yhdeksi vuo- den 2012 jälkeiseen sopimukseen liittyväksi keskeiseksi elementiksi. Seuraavien kahden vuoden aikana Kööpenhaminan COP 15:een mennessä on kehitettävä ratkaisu teknolo- gian roolista tulevassa ilmastosopimusjärjestelmässä.

4.4 Metsäkadon aiheuttamien päästöjen vähentäminen kehitysmais- sa (deforestation) (SBSTA asiakohta 5)

Xxxx Xxxxxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxx

Asiakohdassa käsiteltiin arviolta kaksivuotista, kehitys- ja neuvotteluprosessia (työoh- jelma) siitä, miten kehitysmaiden metsäkadosta aiheutuvat päästöt voitaisiin ottaa mu- kaan tulevassa vuoden 2012 jälkeisessä sopimuksessa.

Neuvottelut käynnistyivät Bonnissa 7-18.5.2007 pidetyssä SBSTA 26-kokouksessa hy- väksytyn luonnospäätöstekstin pohjalta (FCCC/SBSTA/2007/4). Kontaktiryhmän pu- heenjohtajana toimi Xxxxx Xxxxxxx (Norja) ja varapuheenjohtajana Xxxxxxx Xxxxxxx

(Argentiina). Neuvottelut etenivät alkuvaiheessa hitaasti. Vaikeimpana kohtana oli tule- van työn laajuudesta päättäminen. Kontaktiryhmän pääsi yhteisymmärrykseen siitä, että työohjelman puitteissa tarkastellaan metsäkadon lisäksi myös metsien tilan huonone- mista. Lisäksi päästiin yhteisymmärrykseen, että asiaa koskevassa jatkoprosessissa tulisi arvioida myös hiilivarastojen suojelua ja laajentamista.

SBSTA 27:n istunnossa (11.12.2007) käytiin keskustelu siitä tulisiko kysymystä tarkas- tella tulevaisuudessa myös laajemmassa maankäyttöä koskevassa kontekstissa. Tästä kysymyksestä ei päästy yhteisymmärrykseen. SBSTA siirsi luonnospäätöstekstin (FCCC/SBSTA/2007/L23/Add1./Rev. 1) COP 13

Asiakohtaa käsiteltiin COP:n täysistunnossa 14.12. Asiakohdan käsittelyn pohjana oli SBSTA 27: n luonnospäätösteksti (FCCC/SBSTA/2007/L23/Add1./Rev.1), jossa avoi- mina olivat vain artiklat 11 ja 12.. Täysistunnossa päätöksen sisältö pysyi SBSTA:n luonnospäätöksen mukaisena. Täysistunnon päätöstekstissä -/CP 13 tulevaisuuden tar- kastelussa pääpaino on metsäkatoon ja metsien tilan huononemiseen liittyvien positii- visten kannustimien ja politiikkalähestymistapojen tarkastelussa. Tämän lisäksi tarkas- tellaan suojelun, metsien kestävän hoidon ja käytön sekä metsien hiilivastojen edistämi- sen vaikutuksia tässä asiayhteydessä. EU:n tavoitteena on ollut, että metsäkatoon liitty- vät kysymykset muodostavat yhden tulevan ilmastoregiimin osan. Tältä osin metsäka- tokysymyksessä saavutettu neuvottelutulos on EU:n tavoitteiden mukainen.

Tulevaisuuden tarkastelun pohjaksi päätösteksti sisältää työohjelman vuosille 2008- 2009. Työohjelmaan kuuluu esimerkiksi eri osapuolille ja sidosryhmille avoin hanke- luontoinen koevaihe, lähete liittyen metodologisiin kysymyksiin ja workshop liittyen metodologisiin kysymyksiin. Japani ilmoitti tarjoutuvansa järjestämään työohjelman sisältämän metodologiatyöhön liittyvän workshopin. Workshop pidetään todennäköises- ti Okinawalla lokakuussa 2008.Varsinaiset suositukset liittyen metodologioihin (esi- merkiksi kansallinen/alueellinen lähestymistapa, päästöjen vähentämisen seuraamiseen liittyvät metodologiat) on tarkoitus tehdä vuosina 2008 ja 2009.

4.5 Tutkimus ja systemaattinen havainnointi (SBSTA asiakohta 6)

Xxxxx Xxxxxxxxxx

Asiakohdassa käsitellään vuorotellen tutkimusta ja systemaattista havainnointia. SBSTA 27 -istunnossa vuorossa oli systemaattinen havainnointi. Asiakohdassa käsitel- lään ilmaston maailmanlaajuista havainnointia. SBSTA 23-istunnossa oli päätetty uudis- taa UNFCCC:n raportointiohjeet maailmanlaajuiselle havainnointijärjestelmälle, jotta voidaan ottaa huomioon GCOS:in (Global Climate Observing System) prioriteetit. Asi- aa käsiteltiin SBSTA 25 -istunnossa GCOS:n (Global Climate Observing System) sih- teeristön laatima ehdotuksen pohjalta. SBSTA 25 päätti käsitellä em. ehdotuksen tai sen päivitetyn version pohjalta uudistettuja raportointiohjeita SBSTA 27 –istunnossa ja teh- dä päätösluonnoksen COP 13:lle. Asiakohdan käsittelyn pohjana olivat GCOS:in sihtee- ristön päivitetty ehdotus (FCCC/SBSTA/2007/MISC.26), GTOS:in (Global Terrestrial Observing System) sihteeristön edistymisraportti ja sen päivitys koskien ohjemateriaale- ja, standardeja ja raportointiohjeita (FCCC/SBSTA/2007/MISC.27 ja FCCC/SBSTA/2007/MISC.6).

SBSTA:n avajaisistunnossa kuultiin GCOS:in ja GTOS:in esitykset ja perustettiin epä- virallinen kontaktiryhmä, jonka puheenjohtajina toimivat Xxxxxx Xxxxxx (Saksa) ja Da- vid Lesolle (Botswana). Asiakohdasta hyväksyttiin päätelmät (FCCC/SBSTA/2007/L.14) ja COP-päätös (FCCC/SBSTA/2007/L.14/Add.1).

SBSTA päätelmissä pyydetään osapuolia toimittamaan lisätietoa kansallisista toimistaan liittyen GCOS:in toimeenpanosuunnitelmaan 15.9.2008 mennessä. GCOS:in sihteeris- töä pyydetään toimittamaan kattava toimeenpanosuunnitelman edistymistä kuvaava raportti SBSTA 30:n (kesäkuu 2009). Päätelmissä esitetään myös huoli GCOS:in alueel- listen työpajojen alueellisten toimintasuunnitelmien puutteellisesta toimeenpanosta ja pyydetään kansainvälisiä järjestöjä ja kehitykseen osallistuvia kumppaneita lisäämään teknistä sekä rahallista tukea. SBSTA pyytää myös CEOS:ia (Committee on Earth Ob- servation Satellites) toimittamaan päivityksen edistymisestään SBSTA 29:n.

COP-päätöksessä hyväksytään päätöksen liitteenä olevat uudistetut UNFCCC:n rapor- tointiohjeet maailmanlaajuiselle havainnointijärjestelmälle. Todetaan, että nämä otetaan välittömästi käyttöön yksityiskohtaisten teknisten raporttien valmistelussa. I liitteen maita pyydetään liittämään nämä raportit kansallisiin tiedonantoihinsa. I liitteen ulko- puolisia maita pyydetään tuottamaan raportti vapaaehtoisesti.

4.6 Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) neljäs arviointi- raportti (asiakohta 7)

Xxxxx Xxxxxxxxxx

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin vuoden 2007 aikana valmistuneen neljännen arvioin- tiraportin käsittely sisältyi ilmastosopimuksen osapuolikokouksen asialistalle. IPCC:n puheenjohtaja Xxxxxxxx Xxxxxxxx esitteli neljännen arviointiraportin tuloksia COP:ille 7.12.2007 sekä ministereille korkean tason osuuden aikana 13.12.2007.

COP siirsi avajaisistunnossaan IPCC:n neljännen arviointiraportin käsittelyn SBSTA:lle. SBSTA-27:ää pyydettiin käsittelemään neljännen arviointiraportin tuloksia sekä sitä, miten ilmastosopimus voisi hyödyntää niitä työssään. EU:n tavoitteena oli, että IPCC:n neljättä arviointiraporttia käsitellään perusteellisesti ja tämä näkyy kaikissa Balin keskeisissä päätöksissä. EU:n tavoitteena oli myös sopia siitä, että IPCC:tä pyyde- tään esittämään päivitys keskeisten tulosten osalta lokakuuhun 2009 mennessä.

Asiakohta avattiin SBSTA:n istunnossa 4.12.2007. IPCC:n sihteeristö esitteli neljännen arviointiraportin keskeiset tulokset. Useat kehitysmaat nostivat puheenvuoroissaan esil- le alueellisen ja paikallisen mallintamisen tarpeen. EU esitti ehdotuksensa raportin kes- keisten osien päivityksestä vuonna 2009. Ehdotusta tukivat Norja ja Kolumbia. Jamaika toi esille tarpeen tarkastella nykyistä alhaisempia ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuu- den vakautustasoja. Asian käsittely tapahtui epävirallisissa konsultaatioissa Xxxxxx Xxxx- xxxxxx (Sudan) ja Xxxx-Xxxxxx xxx Xxxxxxxxx (Belgia) johdolla.

Keskeisiksi neuvottelukysymyksiksi nousivat IPCC-työpajan järjestäminen sekä sen ajankohta ja EU:n ehdottama keskeisten tulosten päivitys vuonna 2009. Keskeiseksi kiistakysymykseksi nousi se tulisiko COP:in vain todeta IPCC:n tulokset vai vastata niihin yksityiskohtaisemmin tunnistamalla tarvittavia toimia ja jatkotoimenpiteitä. Neu- vottelut olivat vaikeita, mutta lopulta SBSTA hyväksyi asiakohdasta päätelmät (FCCC/SBSTA/2007/L.20/Rev.1). COP hyväksyi päätöksen (FCCC/SBSTA/2007/L.20/Add.1/Rev.1) päätösistunnossaan 15.12.2007 .

Päätelmissä SBSTA toteaa, että kaikkien ilmastosopimuksien ja Kioton pöytäkirjan alla käytävien oleellisten neuvotteluiden on tarpeen saada tieto IPCC:n neljännen arviointi- raportin tuloksista. Sihteeristöä pyydetään järjestämään IPCC-työpaja. Osapuolia pyy- detään toimittamaan lähetteet näkemyksistään liittyen IPCC:n neljänteen arviointira-

porttiin 15.2.2008 mennessä. IPCC:n neljännen arviointiraportin tarkastelu saatetaan päätökseen SBSTA29:ssä.

COP-päätöksessä todetaan IPCC:n neljännen arviointiraportin tulosten olevan arvoval- taisin arvio ilmastonmuutoksesta ja kehotetaan osapuolia hyödyntämään raportin tulok- sia kaikissa oleellisissa asiakohdissa käytävissä neuvotteluissa ml neuvottelut tulevista toimista. Lisäksi osapuolia kehotetaan hyödyntämään tuloksia kansallisissa politiikois- saan. IPCC:tä pyydetään toimittamaan osapuolille jatkossakin ajankohtaista tietoa il- mastonmuutoksen hillitsemisestä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

4.7 Ilmastosopimuksen menetelmäkysymykset (SBSTA asiakohta 8)

4.7.1 Ilmastosopimuksen I-liitteen maiden inventaarioiden tarkastukset (asiakohta 8a)

Xxxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxx

Sihteeristö on tuottanut COP 9:ssa (12/CP.9) ja SBSTA 24:ssa (FCCC/SBSTA/2006/5) sovitun mukaisesti Annex I-maiden inventaarioiden tarkastuksia koskevan yhteenveto- raportin, jonka sihteeristö esitteli. Raportti sisältää tietoa inventaarioiden tarkastuksista välillä lokakuu 2006-marraskuu 2007 sekä vuoden 2007 loppupuolelle ja vuodelle 2008 suunnitelluista toimista. Raportissa on myös tietoa tarkastajien koulutuksesta, johtotar- kastajien kokouksesta sekä asiantuntijatietokannan (roster of expert) päivittämisestä. Raportin käsittelyä jatkettiin epävirallisissa konsultaatioissa, joita vetivät Ms. Anke He- rold (EC) sekä Mr. Nagmeldin Elhassan (Sudan) joiden jälkeen päätösluonnos hyväk- syttiin SBSTA:ssa (FCCC/SBSTA/2007/L.12).

Päätöksessä nostetaan esille monet tarkastustoimintaan liittyvät kysymykset, kuten tar- kastajien riittämätön lukumäärä ja koulutuksen järjestämisen tärkeys, joiden ratkaisemi- seksi osapuolia kehotetaan antamaan tukea. Sihteeristöä pyydetään edelleen kehittä- mään raportoinnin apuvälineitä, kuten CRF Reporter-ohjelmistoa. Edelleen päätöksessä todetaan sekä resurssien että aikataulujen puolesta tulevat vaateet osapuolille, tarkasta- jille ja sihteeristölle, mikä kaikki edellyttää tietyn joustavuuden sallimista tarkastustoi- minnalle.

4.7.2 Työkalu kasvihuonekaasuinventaariotietojen kokoamiseen (asiakohta 8b)

Xxxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxx

Sihteeristö on toteuttanut web-pohjaisen tietokannan, josta voi hakea ja vertailla kasvi- huonekaasuinventaariotietoa esimerkiksi maittain tai kaasuittain. Työkalua kehitetään edelleen ottamalla mukaan erilaisia indikaattoreita. Sovelluksessa on havaittu myös muita kehittämistarpeita. Asiaa käsiteltiin epävirallisissa konsultaatioissa, joita veti Mr. Xxx Xxxxx (NZ). Puheenjohtajan päätösluonnos FCCC/SBSTA/2007/L.15 hyväksyttiin SBSTA:ssa.

Päätöksessä todetaan, että sihteeristön on liitettävä sovellukseen SBSTA 29 istuntoon mennessä (joulukuu 2008) jos ko. kehitystyöhön on resursseja, yksinkertainen ja käyt- täjäystävällinen työkalu indikaattoreiden tuottamiseen päästö-, väestömäärä- sekä BKT- tietoja hyväksi käyttäen.

Lisäksi sihteeristöä pyydettiin kehittämään SBSTA 28 istuntoon mennessä (kesäkuu 2008) erillinen sovellus Kioton pöytäkirjan mukaisten, kansallisten perusvuoden koko- naispäästömäärien tarkasteluun. Tietojen on perustuttava tarkastuksissa hyväksyttyihin päästömääriin.

SBSTA päätti edelleen palata asian käsittelyyn SBSTA 29 istunnossa tarkoituksena kat- soa, miten GHG interface-sovellusta edelleen kehitettäisiin.

4.7.3 Kansainvälisen laiva- ja lentoliikenteen päästöt

Asiakohtaa käsiteltiin SBSTA:n täysistunnossa 4.12.07. EU, Norja ja Tuvalu ehdottivat kontaktiryhmää, mitä Saudi-Arabia vastusti. Norja informoi Oslossa pidetystä teknisestä työpajasta. Puheenjohtaja Xxxxxxxxxx konsultoi sekä tästä asiakohdasta että artikla 2.3 (politiikkatoimien haitalliset vaikutukset) liittyen. Nytkään ei näissä asioissa edistytty, vaan molemmat asiakohdat siirtyvät SBSTA 28 asialistalle.

4.8 Kioton pöytäkirjan menetelmäkysymykset (asiakohta 9)

4.8.1 HFC-23 tuhoaminen uusissa HCFC-22-laitoksissa: myönnettävien sertifioitujen päästövähennysten seuraamukset (asiakohta 9a) Xxxxxxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx

Asiakohdan käsittely perustuu COP/MOPin päätökseen 8/CMP.1, joka toteaa, että pääs- tövähennysyksiköiden (CER:ien) myöntäminen HFC-23 -sivutuotekaasun tuhoamisesta HCFC-22-tuotantolaitoksilla voi johtaa HCFC-22:n globaalituotannon kasvuun ja siten haitata muiden multilateraalien ympäristösopimusten tavoitteiden toteutumista. COP/MOP-päätös pyytää SBSTA:a laatimaan CDM:n hallintoneuvostolle rahoituspää- tösten tekemistä koskevat suositukset, jotta varmistetaan, ettei CDM-projekteilla ole em. kaltaisia haittavaikutuksia.

EU:n mukaan riski haittavaikutuksista on todellinen ja päästövähennysyksiköiden myöntäminen HFC-23 -sivutuotekaasun tuhoamisesta uusissa tuotantolaitoksissa antaa väärän kannustimen HCFC-22 -tuotannon kasvattamiseen. EU on nähnyt hankalaksi edetä asiakohdassa ilmastoneuvottelujen puolella ennen kuin Montrealin pöytäkirja on päässyt päätökseen HCFC-yhdisteiden käytöstä poiston aikataulusta. Montrealin pöytä- kirjan osapuolikokous sopi syyskuisessa osapuolikokouksessaan HCFC-yhdisteiden aikaistetusta käytöstä poistosta. Asiaan ei ole aiemmissa neuvotteluissa löydetty ratkai- sua, minkä vuoksi sen käsittely on siirtynyt SBSTA 27:een.

EU torjui puheenvuorossaan uusien laitosten tuomisen CDM:n piiriin ja esitti vaihtoeh- toisten rahoituskeinojen etsimistä. Kiina ilmoitti nopeuttavansa kansallisesti HCFC- yhdisteistä luopumista kymmenellä vuodella Montrealin sopimuksen aikataulusta ja odottavansa vastinetta. Japani, Brasilia ja Argentiina vastustivat HFC-23:n tuhoamisen kreditointia uusissa laitoksissa samoilla perusteilla kuin EU. Senegal totesi, etteivät HFC-hankkeet edistä kestävää kehitystä.

Asiakohtaa käsiteltiin epävirallisissa konsultaatioissa, joiden puheenjohtajina toimivat Xxxxxxx Xxxx (Chile) ja Xxxxx Xxxxxxxx (Itävalta). Kiina oli neuvotteluissa yksin kre- ditointivaatimuksen kanssa, mutta ilmaisi, ettei tule hyväksymään vaihtoehtoisia rahoi- tuskeinoja. Pj valmisteli ensimmäisen tapaamisen perusteella päätösluonnoksen, joka ei sopinut osapuolille. EU ei liikkunut kannastaan, vaan esitti että HFC-23:n tuhoamiseen

etsittäisiin vaihtoehtoisia rahoituskeinoja. Pj kysyi, haluavatko osapuolet hahmotella päätökseen teitä, jolla asiassa voitaisiin edetä. Kiina totesi, että on parempi siirtää asia eteenpäin ja että asia tulee pysymään SBSTA:n asialistalla, kunnes ratkaisu löytyy.

EU on tutkimassa mahdollisuutta rahoittaa HFC-23:n tuhoamisesta syntyvät lisäkustan- nukset GEFin (Global Environment Facility) kautta. Vaihtoehtoisten rahoituskanavien kartoittaminen vaatii kuitenkin lisätyötä ja aikaa.

Neuvottelut päätettiin päätelmällä FCCC/SBSTA/2007/L.13, jonka mukaan asiaa ei saatu päätökseen ja käsittelyä jatketaan SBSTA28:ssa kesäkuussa 2008.

4.8.2 Pienen mittakaavan metsityshankkeiden rajan muuttaminen (asiakohta 9 b)

Xxxx Xxxxxxxxxxx, Xxxxxxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx

Asiakohta käsittelee pienen mittakaavan puhtaan kehityksen mekanismin metsitys- ja uudelleenmetsityshankkeiden rajan nostamista. G77, erityisesti useat Latinalaisen Ame- rikan maat (Kolumbia, Bolivia, Ecuador), kannattivat rajan nostamista vetoamalla pää- töksen hyötyihin pienituloisille yhteisöille. Brasilia ja Indonesia vastustivat vedoten siihen, ettei rajan nostaminen välttämättä hyödytä pienituloisia yhteisöjä, vaan että nie- luhankkeiden vähäinen menestys johtuu vähäisestä kysynnästä hiilimarkkinoilla. Tuvalu vastusti ympäristöperusteilla. EU ei pitänyt asiakohdassa puheenvuoroa.

Asiakohtaa varten perustettiin kontaktiryhmä, jonka puheenjohtajina toimivat Xxxxxxx Xxxx (Chile) ja Xxxxx Xxxxxxxx (Itävalta). Kontaktiryhmässä Norja, Australia, Kanada, Japani ja Senegal tukivat rajan nostamista. Intia tuki Brasiliaa rajan pitämisessä ennal- laan. EU pysyi hiljaa myös neuvotteluissa.

Asiassa päästiin kompromissiin. Päätöksen FCCC/SBSTA/2007/L.18 mukaan SBSTA päätti suositella osapuolikokoukselle, että pienten metsitys- ja uudelleenmetsityshank- keiden päästövähennysraja nostetaan 8 000 tonnista 16 000 tonniin vuodessa päätösesi- tyksen FCCC/SBSTA/2007/L.18/Add.1 mukaisesti.

4.8.3 Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) geologisiin muodostumiin osana puhtaan kehityksen mekanismia (CDM) (Asiakohta 9c)

Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxxxxxxx Xxxxxxxx

Kioton pöytäkirjan osapuolten konferenssi päätti toisessa istunnossaan (päätös 1/CMP.2, para 21 - 22) pyytää osapuolilta sekä järjestöiltä näkemyksiä CCS- teknologian sisällyttämisestä CDM:iin. Osapuolten näkemykset on esitetty dokumentis- sa FCCC/SBSTA/2007/MISC.18 ja järjestöjen sihteeristön nettisivulla: xxxx://xxxxxx.xxx/xxxxxxx_xxx_xxxxxxxxx/xxx/xxxxx/0000.xxx. Avausistunnossa osapuolet esittivät hyvin erilaisia näkemyksiä CCS-teknologian sopivuudesta CDM:iin. Kieltei- sesti suhtautuvia osapuolia olivat Brasilia, Intia, Nigeria ja Afrikka-ryhmä, Mikronesia ja AOSIS-ryhmä, Tuvalu, Jamaika, ja Senegal. EU, Pakistan ja G-77 -ryhmä, Kanada, Norja, Etelä-Korea, Japani, Saudi-Arabia, Kiina, Qatar, Australia, Algeria, Oman ja Arabiemiraatit olivat valmiita keskustelemaan työohjelmasta, jonka avulla asiakohdasta tehtäisiin päätös CMP:n 4:nnessä istunnossa 2008.

Käsittelyyn perustettiin kontaktiryhmä (pj. Xxxxxxx Xxxx, Chile, ja Xxxxx Xxxxxxxx, Itävalta). Kontaktiryhmän neuvottelut olivat erittäin vaikeat. Niissä käsiteltiin prosessia

ennen CMP4:ää, erillisen workshopin järjestämistä vuonna 2008, mahdollisia lähetteitä ja niiden sisältöä. Kielteisesti CCS-teknologian hyödyntämiseen CDM:ssä suhtautuvat osapuolet vastustivat erillisen workshopin järjestämistä sekä lähetteiden sisällön rajaa- mista. Osapuolilla oli suuria, periaatteellisia näkemyseroja asiakohdan lopputuloksesta.

Asiakohdasta saatiin viime hetkillä päätös (FCCC/SBSTA/ 2007/L.19), jonka mukaan SBSTA pyytää sihteeristöä valmistelemaan synteesiraportin edellisistä lähetteistä. Syn- teesiraporttia käsitellään SBSTA 28:ssa kesäkuussa 2008. Tämän jälkeen osapuolilla, kansainvälisillä järjestöillä ja akkreditoiduilla kansalaisjärjestöillä on mahdollisuus teh- dä uudet lähetteet 16.6.2008 mennessä. Näiden pohjalta SBSTA pyysi sihteeristöä laa- timaan synteesiraportin SBSTA 29:iin.

4.8.4 Kioton pöytäkirjan artiklan 3.3 ja 3.4 raportointitaulukot (asiakohta 9d)

Xxxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxx

Asiakohdan alla käsiteltiin Kioton pöytäkirjan artiklan 3.3 ja 3.4.n mukaisia raportointi- tauluja. COP 10:ssa tehdyn päätöksen mukaisesti (15/CP.10) Kioton pöytäkirjan osa- puolet ovat voineet toimittaa sihteeristölle näkemyksiään kyseisen päätöksen liitteessä II olevista raportointitauluista (FCCC/SBSTA/MISC.28). Sihteeristö on tehnyt yhteenve- don osapuolten kommenteista (FCCC/SBSTA/2007/INF.2). EU:n tavoitteena oli, että taulujen käsittely rajoittuisi teknisiin korjauksiin ja parannuksiin, joka tarkoittaa taulu- jen ymmärrettävyyden ja selkeyden parantamista (erityisesti NIR 2). Ns. accounting- taulu on sisältynyt nykyiseen taulupakettiin mutta sitä ei ole virallisesti hyväksytty. Tavoitteena oli hyväksyä kyseinen taulu osaksi taulupakettia siten, että sihteeristö voi jatkaa CRF Reporter-ohjelmiston kehittämistä ja sisällyttää kyseisen taulun ohjelmis- toon. Sihteeristö esitteli raportin ja asian käsittelyä jatkettiin epävirallisissa konsultaati- oissa, joita vetivät Ms. Xxxx Xxxxxx (EC) sekä Mr. Xxxxxxxxx Xxxxxxxx (Sudan).

Joitakin teknisiä parannuksia esitettiin jo hyväksyttyihin tauluihin ja niistä päästiin so- puun. Koska accounting-tauluun tuli paljon muutoksia, useat osapuolet eivät olleet valmiita hyväksymään niitä vielä perjantaina vaan halusivat lisäaikaa. Seuraava kokous tauluista oli maanantaina mutta Brasilia ilmoitti heti aluksi, että se ei ole valmis hyväk- symään päätösluonnoksen Xxxxx XX liitettä. Kiina tuki tässä Brasiliaa. Kyseinen liite oli kopio sihteeristön Kyoto Protocol Reference Manual-raportin accounting:ia käsittele- västä kohdasta, joka oli tarkoitus liittää päätökseen. Liitteessä oli kuvattu esimerkein accounting-taulun rakennetta ja laskentamenetelmiä. Mukana olivat myös laskennassa käytetyt yhtälöt. Koska Xxxxx XX-liite sisällytettiin päätösluonnokseen viikon lopussa, useat maat eivät ehtineet saada kommentteja nieluasiantuntijoiltaan. Lisäksi accounting- tauluun lisätyt viitteet olivat vielä maanantaina osin virheellisiä. Taulun sisällyttämistä pidettiin kuitenkin tärkeänä (EU, Kanada, Venäja, Japani) sen sisältämän informaation vuoksi, joka helpottaa tarkastajien työtä ja parantaa inventaarioiden vertailtavuutta. Lisäksi esille tuotiin se, että sihteeristö tarvitsee aikaa kehittää CRF Reporter-ohjelmisto valmiiksi ennen artiklan 3.3 ja 3.4:n raportoinnin alkamista vuonna 2010.

Lopulta asiassa päädyttiin kompromissiin siten, että kaikki taulut sisällytetään päätös- luonnoksen Annex I:een mukaan lukien accounting-taulu ja Xxxxx XX (yhtälöt) poiste- taan. Accounting-taulun status on edelleen informatiivinen eli lisätietoa tuottava. Sihtee- ristö pääsee kuitenkin jatkamaan CRF Reporter-ohjelmiston kehittämistä. Tavoitteena on hyväksyä taulut lopullisesti SBSTA 28:ssa. Puheenjohtajan päätösluonnokset FCCC/SBSTA/2007/L.21 sekä Add.1 esiteltiin SBSTA:lle. Brasilia ehdotti vielä korja- uksia accounting-taulun alaviitteisiin, jonka jälkeen SBSTA hyväksyi päätösluonnokset.

4.9 Ilmastonmuutoksen hillitseminen: tieteelliset, tekniset ja sosio- ekonomiset näkökohdat (SBSTA asiakohta 10)

Xxxxx Xxxxxxxxxx

SBSTA 23:ssa sovittiin viiden mitigaatiotyöpajan sarjasta. Ko. päätöksen mukainen viides muita kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidia käsitellyt työpaja järjestettiin SBSTA 27:ssa. Lisäksi raportoitiin COP13:lle asiakohdassa tehdystä työstä. Asiakoh- dan käsittelyn pohjana SBSTA:ssa olivat osapuolten lähetteet, jotka sisälsivät näkemyk- siä työpajoissa käsitellyistä aiheista (FCCC/SBSTA/2007/MISC.20) sekä sihteeristön laatima yhteenveto osapuolten työpajoissa esittämistä tiedoista sekä SBSTA:n puheen- johtajan tekemät suulliset yhteenvedot työpajoista SBSTA-24:ssä ja SBSTA-26:ssa.

EU:n tavoitteena asiakohdassa oli, että sovittaisiin mahdollisuudesta jatkaa hyödyllisek- si koettua tiedon- ja kokemustenvaihtoa konkreettisista hillitsemistoimista työpajamuo- toisesti sovittavan työohjelman mukaisesti. Työpajojen tulisi tukea vuoden 2012 jälkei- sen ilmastosopimusjärjestelmän neuvotteluja.

Asiakohta avattiin SBSTA:n istunnossa 4.12.2007. Kiina, Saudi-Arabia ja USA totesi- vat, että asiakohdassa käsitellään asioita, joita käsitellään myös muissa asiakohdissa. Asiakohdan käsittely tapahtui epävirallisissa konsultaatioissa Xxxx Xxxxxxxx (Australia) johdolla. SBSTA hyväksyi päätelmät ( FCCC/SBSTA/2007/L.16).

Päätelmissä todetaan, että asiakohdan puitteissa järjestetyt työpajat ovat tarjonneet mah- dollisuuden alustavaan hyödylliseen tiedon- ja kokemustenvaihtoon. Todetaan myös, että ilmastonmuutoksen hillitsemistä käsitellään muissa sekä ilmastosopimuksen että Kioton pöytäkirjan alaisissa asiakohdissa (IPCC:n neljäs arviointiraportti, AWG sekä pitkän aikavälin yhteistyö ilmastonmuutokseen vastaamiseksi ilmastosopimuksen puit- teissa). Mitigaatioasiakohdan käsittelyä jatketaan SBSTA 28:ssa. Osapuolia pyydetään toimittamaan näkemyksensä asiakohdan puitteissa tehtävästä työstä 15.3.2008 mennes- sä.

Muita kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidia käsitellyt työpaja järjestettiin 7.12.2007. Esityksiä pitivät Saksan, Hollanin, Uuden Seelannin, UK:n, USA:n ja Uruguayn edusta- jat. Työpajan esitykset löytyvät sihteeristön verkkosivuilta xxxx://xxxxxx.xxx/xxxxxxx_xxx_xxxxxxx/xxxxxxxxxx/xxxxx/0000.xxx.

4.10 Kioton pöytäkirjan artiklaan 2.3 liittyvät asiat (SBSTA asiakohta 11)

Katso kohta 4.7.3 "Kansainvälisen laiva- ja lentoliikenteen päästöt".

V TOIMEENPANOA SEURAAVAN ALAELIMEN 27. ISTUNTO (SBI 27)

5.1 Istunnon avaus ja järjestäytyminen (SBI asiakohdat 1-2)

Xxxxx Xxxxxxxxxx

SBI:n asialistaa hyväksyttäessä ongelmaksi muodostui aiemmin COP 13 avausistunnos- sa hyväksytty päätösehdotus koskien teknologian siirron käsittelemistä SBSTA:n lisäksi myös SBI:n asialistalla. Asiasta käydyn pitkän keskustelun jälkeen, puheenjohtaja Xxxxx totesi, että tarkasteltuaan COP 13 avausistunnon muistiinpanot, hänen on hyväksyttävä asiakohta SBI:n asialistalle.

5.2 Ilmastosopimuksen I-liitteen osapuolten (teollisuusmaiden) kan- salliset tiedonannot ja kasvihuoneinventaariot (SBI asiakohta 3)

5.2.1 Yhteenveto neljännen maaraportin tiedoista (SBI asiakohta 3a)

Xxxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxx

COP 8:ssa sovitun mukaisesti (4/CP.8) Ilmastosopimuksen osapuolten piti toimittaa sihteeristölle 4. kansallinen tiedonanto eli maaraportti (4 NC) 1.1.2006 mennessä. Sih- teeristö on tuottanut synteesiraportin I-liitteen maiden toimittamista tiedoista (FCCC/SBI/2007/INF.6 sekä Add.1 ja Add.2). Raportti esiteltiin SBI:lle ja jatkokäsitte- lyä varten perustettiin kontaktiryhmä, jonka puheenjohtajina toimivat Ms. Xxxxxx Xxxx (Kanada) sekä Mr.Xxxxxxx Xxxx (Kiina).

Viidennen kansallisen tiedonannon (5 NC) toimittamisajankohdaksi olivat ehdolla 15.4.2009, 30.11.2009 sekä 1.1.2010. EU:n ehdottama 30.11.2010 ei saanut kannatusta. Aikataulusta sopiminen osoittautui hankalaksi mutta lopulta päivämääräksi sovittiin 1.1.2010 ja asiakohta saatiin päätökseen (FCCC/SBI/2007/L.26/Add.1). Seuraava kan- sallinen tiedonanto voidaan toimittaa vain sähköisessä muodossa.

Kasvihuonekaasuinventaarioiden ja maaraporttien tarkastukset ovat tärkein tietolähde Ilmastosopimuksen toimeenpanon seurannan kannalta. Päätöksessä kehotetaan niitä osapuolia, jotka eivät ole vielä toimittaneet päätöksen 4/CP.8 mukaista kansallista tie- donantoaan tekemään se mahdollisimman pian.

Kuudennen tiedonannon (6 NC) toimittamisajankohdan lopulliseen sopimiseen päätet- tiin palata COP 15:ssa joulukuussa 2009. Tavoitteena on kuitenkin, että se olisi neljän vuoden kuluttua 5 NC:n toimittamisesta.

5.2.2 Raportti ilmastosopimuksen I-liitteen maiden kasvihuonekaasuinventaario- tiedoista ajalta 1990 - 2005 (SBI asiakohta 3b)

Xxxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxx

Sihteeristö on tuottanut raportin Ilmastosopimuksen osapuolten inventaariotiedoista COP 8:n päätöksen (19/CP.8) mukaisesti. Sihteeristö esitteli raportin SBI:lle (FCCC/SBI/2007/30). Yhteensä 38 I-liitteen maata 41:sta on toimittanut valmiit CRF- taulut kaikille inventaariovuosille vuonna 2007, joista 18 toimitti tiedot 15.4 mennessä. Kansallisen inventaarioraportin toimitti 36 maata. Kaikki raportoineet maat käyttivät

CRF Reporter-ohjelmistoa raportoinnin toteuttamiseen ja raportoivat myös LULUCF- sektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous) tietoja.

Ilmastosopimuksen I-liitteen maiden yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt vähenivät

2.8 % ajanjaksolla 1990-2005 (poislukien LULUCF-sektori). Kun LULUCF-sektori otetaan mukaan tarkasteluun, päästöt vähenivät 4.6 % vuosina 1990-2005. I-liitteen siir- tymätalouden mailla (Annex I EIT Parties) poislukien LULUCF-sektori päästöt väheni- vät 35.5 %. Kun LULUCF-sektori huomioidaan, päästöt näillä mailla vähenivät 36.2% välillä 1990-2005. I-liitteen mailla poislukien ei-siirtymätalousmaat ja LULUCF-sektori päästöt kasvoivat 11 % ja LULUCF-sektorin huomioiden 10 % vuosien 1990-2005 väli- senä aikana. SBI hyväksyi raportin.

5.2.3 Neljännen kansallisen tiedonannon tarkastukset ja niiden tulokset (asiakohta 3c)

Xxxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxx

Sihteeristö esitteli neljännen kansallisen tiedonannon (4 NC) eli maaraportin tarkastus- ten lopputulosta koskevan raportin SBI:lle (FCCC/SBI/2007/INF.8). Raportti sisältää tietoa kansallisen tiedonannon tilanteesta Ilmastosopimuksen osapuolilta sekä ns. ”de- monstrable progress”-raportista mailla, jotka ovat sekä Ilmastosopimuksen että Kioton pöytäkirjan osapuolia. Raportin valmistumiseen mennessä 39 tiedonantoa oli toimitettu sihteeristölle. Luxembourgin ja Italian raportit puuttuivat mutta kokouksen aikana kävi ilmi että myös Italia on toimittanut raportin. Sihteeristö on järjestänyt keskitetyn tut- kinnan ja tähän mennessä 16 maan tiedonannot on tutkittu kansainvälisen asiantuntija- ryhmän toimesta. Tutkintaraportit on julkaistu sihteeristön www-sivuilla. Sihteeristö on saanut tähän mennessä 35 demonstrable progress- raporttia. Raportit puuttuivat vielä Luxenbourgilta, sekä Monacolta ja Kroatialta, jotka ovat ratifioineet Kioton pöytäkirjan raportin sovitun toimittamispäivämäärän jälkeen. SBI hyväksyi raportin.

5.3 Ilmastosopimuksen I liitteen ulkopuolisten osapuolten (kehitys- maiden) kansalliset tiedonannot (SBI asiakohta 4)

Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx-Xxxxx Xxxxx

Kehitysmaiden tiedonannot ovat käytännössä ainoa niille lankeava sopimusvelvoite. Liitteen I teollisuusmaiden pitkän tähtäimen pyrkimyksenä on, että kaikkien maiden kansallisia raportteja käsiteltäisiin samalla tavoin. Kehitysmaat eivät ole tähän suostu- neet, koska niiden pelkona näyttää olevan, että niiden omien tiedonantojen tarkemman käsittelyn kautta niille tulisi uusia sopimusvelvoitteita. Asiakohdasta tähän istuntoon tehdyssä lähetteissä esimerkiksi USA esitti, että mm. kasvihuonekaasuinventaariot tuli- si tehdä myös kehitysmaissa joka toinen vuosi ja energiasektorilla joka vuosi.

EU:n asiavastaavana toimivat Suomen Xxxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx.

CGE-työryhmän työ (asiakohta 4a)

Xxxxx Xxxxxxxx

Asiakohdista 4a ja 4c oli kontaktiryhmä, joiden puheenjohtajina toimivat Xxxxxxx Xxxxxx (Australia) ja Xxxxxx Xxxxx (Bahama). G77/Kiinan neuvottelijana asiakohdassa toimii Brasilia.

CGE (Consultative Group of Experts) -ryhmä tukee kehitysmaiden raporttien valmiste- lua. CGE:n mandaatti päättyi tässä osapuolikokouksessa. Kehitysmaat kokevat ryhmän antaman tuen hyödylliseksi ja toivovat sen työlle jatkoa. Teollisuusmaat korostivat, että se on jo täyttänyt tärkeimmän tehtävänsä tukemalla kehitysmaita mm. kouluttamalla ensimmäisten (ja monilla mailla toisten) kansallisten raporttien laadinnassa. Nyt CGE:lle tulisi antaa tehtäviä myös yksittäisten raporttien laadun arvioinnissa.

Neuvottelut olivat erittäin vaikeat ja aikaavievät. Yhteisymmärrykseen ei päästy, vaikka työhön saatiin ylimääräinen päivä ja lopulta neuvotteluja käytiin SBI:n puheenjohtajan johdolla ja senioritason neuvottelemana. USA:n taipumaton linja siitä, että tässä asia- kohdassa täytyy myös käsitellä tiedonantojen arviointia törmäsi G77 yhtä taipumatto- maan vastustuksen. Asiassa ei edistytty ja sen käsittelyä päätettiin jatkaa seuraavassa SBI:ssä. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, ettei CGE pysty toimimaan tänä vuonna. Loppukeskustelussa kehitysmaat julkitoivat syvän pettymyksensä siitä, ettei niiden kansallisten tiedonantojen valmistelulla ole enää tukiryhmää. (FCCC/SBI/2007/L.33)

Tiedonantojen sisällön käsittely (asiakohta 4b)

Xxxxx Xxxxxxxx

Asiakohta 4b oli asialistalla sateenvarjoryhmän ja EU:n esityksestä jo edellisessä SBIssä ja aiheutti agendakiistan jo silloin. Tälläkin kerralla puheenjohtaja julisti asian ratkai- semattomaksi (in abeyance) ja se siirtyy ratkaisemattomana seuraavaan SBI:hin.

Taloudellinen ja tekninen tuki (asiakohta 4c)

Xxxxx-Xxxxx Xxxxx

SBI26:ssa hyväksytyissä päätelmissä (FCCC/SBI/2007/L.12) pyydettiin GEF:ä sisällyt- tämään raporttiinsa COP 13:lle tietoa toisten ja niitä seuraavien kansallisten tiedonanto- jen rahoitusperiaatteista ja -lähteistä. Lisäksi osapuolia pyydettiin ilmaisemaan näke- myksiään GEF:n ja sen toimeenpanevien instituutioiden antamasta tuesta kansallisten tiedonantojen valmisteluun. Sihteeristö oli koonnut Balin kokousta varten kuuden osa- puolen toimittamat lähetteet asiakirjaan FCCC/SBI/2007/MISC.13.

SBI27:n yleisistunnossa useat kehitysmaat esittivät, että kansallisten tiedonantojen valmistelu tulisi rahoittaa GEF:ssä ilmastonmuutoksen pääalueella käyttöönotetun re- surssien jakosäännöstön (RAF, Resource Allocation Framework) ulkopuolisista resurs- seista. Asiakohdan käsittelyä varten perustettiin kontaktiryhmä, jonka puheenjohtajiksi valittiin Xxxxxxx Xxxxxx (Australia) ja Xxxxxx Xxxxx (Bahama).

Puheenjohtajat valmistelivat keskustelujen pohjaksi pääosin G77/ Kiinan toimittamiin elementteihin pohjautuneen päätelmäluonnoksen, jossa esitettiin mm. kansallisia tie- donantoja koskevan rahoitusmodaliteetin muuttamista sellaiseksi, että tuki tulee RAF- allokaatioiden ulkopuolelta. USA ja Kanada totesivat molemmat GEF:n ja COPin yh- teistyöpöytäkirjassa määriteltyyn elinten väliseen työnjakoon viitaten, että kyseinen ohjeistus ei ole hyväksyttävissä. USA ei halunnut tekstiin mitään viittauksia RAF:iin. Päätelmiin (FCCC/SBI/2007/L.32) kirjattiin kompromissimuotoilu, jossa pyydetään GEF:ä varmistamaan jatkossakin kansallisten tiedonantojen täysimääräinen rahoitus ja käsittelemään asiaa "vuoden 2008 väliarviossa", tarkoittaen RAF:n evaluaatiota. Väliar- vion tuloksista riippuen GEF:ä pyydetään uudistamaan kansallisten tiedonantojen rahoi- tusmenettelyä. Lisäksi GEF:ä pyydetään avustamaan non-Annex-1 maita kansallisissa

tiedonannoissa identifioitujen hankkeiden kehittämisessä. Kansallisia tiedonantoja kos- keva ohjeistus siirrettiin sellaisenaan SBI-asiakohdan 5b (COPin lisäohjeistus GEF:lle) päätökseen. Kansallisten tiedonantojen rahoitusmodaliteetti tulee pysymään keskuste- lunaiheena seuraavissakin SBI:n kokouksissa.

5.4 Ilmastosopimuksen rahoitusmekanismi (asiakohta 5)

5.4.1 Rahoitusmekanismin neljäs arviointi (asiakohta 5a)

Xxxxx-Xxxxx Xxxxx

Ilmastosopimuksen osapuolet päättivät COP3:ssa, että sopimuksen rahoitusmekanismi tulee arvioida neljän vuoden välein. COP12:ssa päätettiin käynnistää GEF:n toimintaa koskeva neljäs arviointi COP13:ssa ja saattaa se päätökseen viimeistään COP16:ssa. Sopimussihteeristöä oli pyydetty valmistelemaan SBI 27:ään arvio kehitysmaiden rahoi- tuksen tarpeesta sopimusvelvoitteiden täyttämiseen (FCCC/SBI/2007/21) sekä tekninen asiakirja, jossa tarkastellaan eri rahoituslähteitä (FCCC/TP/2007/4).

Täysistunnon puheenvuoroissa toistui kehitysmaiden huoli GEF:n uudesta resurssien jakosäännöstöstä (RAF, Resource Allocation Framework) sekä toive lisärahoituksesta erityisesti sopeutumistoimiin. G77/ Kiinan puolesta puhunut Filippiinien edustaja esitti, että GEF:n arvion tulisi olla laajempi kuin pelkästään GEF:ä koskeva ja käsitellä ilmas- torahoitusta eri lähteistä kokonaisuudessa.

GEF-asioiden (rahoitusmekanismin neljäs arviointi, GEF:n lisäohjeistus ja GEF:n ra- portti osapuolikokoukselle) käsittelyä varten perustettiin kontaktiryhmä, jonka puheen- johtajina toimivat Xxxx Xxxxxxx (Kanada) ja Xxxx Xxxxxx (Ghana).

Puheenjohtajat valmistelivat keskustelujen pohjaksi päätösluonnoksen osapuolten ( EU, G77, USA, Tuvalu) toimittamien elementtien pohjalta. G77 korosti elementeissään kai- kista lähteistä tulevan ilmastorahoituksen arvioimista. EU toivoi pitäydyttävän aiem- paan tapaan GEF:n toiminnan arvioinnissa. Yhteisymmärrykseen päästiin siitä, että ar- viota ei toimeenpanna entisen ohjeistuksen pohjalta vaan tutkitaan myös sitä, kuinka parantaa rahoituksen johdonmukaisuutta ja rahoitusmekanismin täydentävyyttä suhtees- sa muihin rahoituslähteisiin. Päätöksen (FCCC/SBI/2007/L.34/Add.1) liitteessä anne- taan lisäohjeistusta koskien arvion tavoitteita ja metodologiaa. Lisäksi päätöksessä pyy- detään osapuolia esittämään 21.3.2008 mennessä lähetteissä näkemyksiään mm. eri ra- hoituslähteitä tarkastelevasta teknisestä asiakirjasta (FCCC/TP/2007/4), arviosta kehi- tysmaiden rahoituksen tarpeesta sopimusvelvoitteiden täyttämiseen (FCCC/SBI/2007/21) sekä sopimussihteeristön valmistelemasta raportista olemassa olevista ja potentiaalisista investointi- ja rahoitusvirroista ilmastonmuutokseen vastaa- miseen. Sihteeristöä pyydetään valmistelemaan yhteenveto lähetteistä käsiteltäväksi SBI28:ssa.

5.4.2 Maailman ympäristörahaston (GEF:n) raportti osapuolikokoukselle ja GEF:n lisäohjeistus (asiakohta 5b)

Xxxxx-Xxxxx Xxxxx

Osapuolikokouksen ja GEF:n välinen yhteistyöpöytäkirja (Memorandum of Understan- ding) velvoittaa GEF:n toimittamaan kokoukselle vuosiraportin ja muut julkiset asiakir- jat. Raportin esitteli SBI:n täysistunnossa GEF:n pääjohtaja Xxxxxxx Xxxxxx. Barbut

kertoi GEF:ssä tehdyistä uudistuksista, joihin kuuluvat mm. pääalueiden uudet strategi- at, hankesyklin tuntuva lyhentäminen sekä tehostettu dialogi maiden kanssa.

Täysistunnon puheenvuoroissa kehitysmaat kiinnittivät huomiota erityisesti sopeutumis- rahoituksen määrään, rahoituksen helpompaan saatavuuteen sekä resurssien jakosään- nöstön (RAF) vaikutuksiin. Puheenvuorojen sävy oli maltillisempi kuin muutamassa edellisessä osapuolikokouksessa.

GEF:n lisäohjeistus- asiakohdassa keskustelua käytiin G77 toimittaman pitkän luonnos- paperin pohjalta. G77 olisi halunnut ohjeistukseen useitakin viittauksia RAF:iin, mutta USA ei hyväksynyt RAF:n mainintaa päätöstekstissä ollenkaan. Päätöksessä (FCCC/SBI/2007/L.35) pyydetään GEF:ä jatkamaan maadialogin tehostamista, lisäkus- tannusten (incremental cost) laskentaperiaatteiden yksinkertaistamista ja rahoituksen saatavuuden parantamista sekä pitämään toimeenpanevat instituutionsa ajan tasalla osa- puolikokousten päätöksistä ja rohkaisemaan niitä käyttämään mahdollisuuksien mukaan kansallisia asiantuntijoita hankkeiden toteuttamisessa. Lisäksi päätökseen liitettiin asia- kohdassa Kehitysmaiden kansallisten tiedonantojen taloudellinen ja tekninen tuki GEF:lle annettu ohjeistus (ks SBI asiakohta 4c). RAF tulee säilymään kestoaiheena GEF- asiakohtien käsittelyssä jatkossakin.

5.5 Ilmastosopimuksen 6. artikla (tiedotus ja valistus) (asiakohta 6)

Xxxxx Xxxxxxxxxx

Ilmastosopimuksen 6 artikla käsittelee koulutus-, tiedotus ja valistusasioita. COP 8 hy- väksyi New Delhin toimintaohjelman. SBI 27:ssä oli määrä valmistella COP 13:lle pää- tösluonnos uudesta tai parannetusta toimintaohjelmasta. Lisäksi SBI:n oli määrä hyväk- syä sopiva menettely tietoverkkojärjestelmän (Information network clearing house, CC:iNet) kehittämiselle. Asiakohdan käsittelyn pohjana olivat sihteeristön raportti SIDS-maille järjestetystä Artikla 6 työpajasta (FCCC/SBI/2007/17), sihteeristön laatima arvio New Delhin toimintaohjelman toimeenpanosta (FCCC/SBI/2007/22), sihteeristön laatima katsaus CC:iNetistä sisältäen arvioin, osapuolten lähetteiden synteesin sekä jat- kotoimenpiteet (FCCC/SBI/2007/26), sihteeristön ehdotus uuden toimintaohjelman elementeistä (FCCC/SBI/2007/29), osapuolten lähetteet uuden toimintaohjelman ele- menteistä (FCCC/SBI/2007/MISC.10) sekä osapuolten lähetteet CC:iNetistä (FCCC/SBI/2007/MISC.12). EU:n tavoitteena oli sopia Artikla 6 työn jatkosta hyväk- symällä uusi New Delhin toimintasuunnitelmaan pohjautuva viisivuotinen toimintaoh- jelma.

Asiakohta avattiin SBI:n istunnossa 4.12.2007. XXXX kertoi omasta tiedotukseen ja valistukseen liittyvästä toiminnastaan. Usea osapuolet mukaan lukien EU korostivat puheenvuoroissaan tarvetta sopia New Delhin toimintasuunnitelman jatkosta. Asiaa käsittelemään perustettiin kontaktiryhmä, jonka vetäjinä toimivat Xxxxx Xxxxxx (Ranska) ja Xxxxxxxx Xxxx (Kiina).

Asiakohdasta hyväksyttiin päätelmät (FCCC/SBI/2007/L.29) ja COP-päätös (FCCC/SBI/2007/L.29/Add.1)

Päätelmissä kiitetään osapuolten suunnitelmia ja toimia liittyen New Delhin toimintaoh- jelmaan. CC:iNetin todetaan olevan tärkeä työkalu Artikla 6:n toimeenpanon edistämi- sessä. Rahoituksen ja teknisten resurssien puute tunnistetaan tärkeimmäksi Artikla 6:n riittävän toimeenpanon esteeksi I liitteen ulkopuolisille maissa, erityisesti LDC- ja

SIDS- maissa. Tunnustetaan myös UNEP:in työ Artikla 6:n liittyen sekä tarve GEF:in ja muiden avustusten antajien jatkuvalle tuelle.

COP-päätöksessä hyväksytään New Delhin toimintaohjelman muutos sekä jatketaan sen kautta viidellä vuodella. Edistymisestä tehdään väliarvio vuonna 2010 ja toimintaohjel- ma arvioidaan vuonna 2012. Toimintaohjelma on päätöksen liitteenä.

Uusi toimintaohjelma on joustava viitekehys maalähtöiselle toiminnalle. Haasteena tu- lee olemaan toimintaohjelman riittävä toimeenpano. Alueellisten työpajojen järjestämi- nen pohjautuu vapaaehtoisiin lahjoituksiin ja edellyttää, että EU-maat jatkavat aktiivi- sesti työpajojen järjestämisen tukemista. On määriteltävä Artikla 6 kansalliset yhteysta- hot. Sihteeristön raportin mukaan vain 40 yhteystahoa on määritelty. EU:sta vain 13 jäsenmaata on määritellyt kansallisen yhteystahonsa.

5.6 Kehitysmaiden sopeutumistoimia ja haavoittuvuutta koskevien ilmastosopimuksen artikloiden 4.8 ja 4.9 toimeenpano (asiakohta 7)

5.6.1 1/CP.10-päätöksen toimeenpano (Buenos Aires Programme of Work on adaptation and response measures); ilmastonmuutoksen haitalliset vaiku- tukset ja vastatoimet (asiakohta 7a)

Xxxxx Xxxxxxxx

Ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia ja niihin sopeutumista ja ilmastonmuutosta ehkäisemään pyrkivien toimien eli ns. vastatoimien vaikutuksia käsiteltiin Balilla usean eri agendakohdan alla sekä SBI:ssa (1/CP.10), SBSSTA:ssa (Nairobi Work Programme) että osana sopimuksen toimeenpanon vahvistamista koskevassa dialogia.

EU:n yleisenä tavoitteena on, että jatkossa sopeutumista koskevat asiakohdat koottaisiin yhteen ja niitä varten luotaisiin puitekehikko, 'Framework for Action on Adaptation', jossa UNFCCC:llä olisi katalyyttinen rooli sopeutumistoimien ja niiden rahoituksen kasvattamisessa sekä koherenssin parantamisessa samoin kuin sopeutumisen integroin- nissa keskeisten kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden strategioihin. EU pitää siis erityisen tärkeänä, että muiden toimijoiden roolia korostetaan.

1/CP.10 –asiakohtaa käsiteltiin Balilla kontaktiryhmässä ja informaaleissa, joiden rin- nakkaispuheenjohtajina toimivat Ugandan Xxxxxx Xxxxx ja Australian Xxxxxxxx Xxxxx- son. Kontaktiryhmän ensimmäisessä kokouksessa jaettiin SBI:n puheenjohtajan, Iranin Xxxxxx Xxxxxx luonnos päätöslauselmaksi, joka pohjautui sopeutumista käsitelleiden asiantuntijatyöpajojen ja näistä laaditun synteesiraportin johtopäätöksiin, sekä SB26:n tuloksiin. EU, USA ja Kanada pitivät Xxxxxx tekstiä hyvänä ja olivat valmiit hyväksy- mään sen kutakuinkin sellaisenaan, mutta G77-ryhmällä oli sisäisiä erimielisyyksiä eikä ryhmä näin ollen ollut valmis hyväksymään tekstiä, mutta ei toisaalta myöskään pysty- nyt esittämään vaihtoehtoa muutoin kuin otsikkotason elementteinä. Ongelmia aiheutti erityisesti vastatoimia koskeva osuus ja Saudi-Arabian yritys pysyvän elimen asettami- seksi sopimuksen alaisuuteen vastatoimia käsittelemään. G77 ei kuitenkaan hyväksynyt tätä yhteiseksi kannakseen ja näin edistysaskeleet myös sopeutumisen puolella jäivät vähäisiksi. Saudi-Arabian ja muiden öljyntuottajamaiden ja toisaalta pienten saarivalti- oiden, joille ilmastonmuutokseen sopeutuminen on elintärkeää, kannat ja edut ovat etenkin tässä asiakohdassa hyvin kaukana toisistaan.

Pitkien ja hankalien, mutta lopulta lähinnä proseduraalisten keskustelujen tuloksena päästiin sopuun päätelmistä (FCCC/SBI27/2007/L.31), jossa ainoana uutena konkreetti- sena askeleena päätettiin epävirallisen kokouksen järjestämisestä ennen seuraavaa SB- istuntoa tai sen aikana. Kokouksessa on tarkoitus pohtia sitä, miten sopeutumista koske- via toimia voidaan edistää ja vastatoimien vaikutuksia käsitellä. USA:n vastustuksen takia kokous on vain SBI:n puheenjohtajan alaisuudessa, eikä SBI:n ja SBSTA:n yhtei- nen, kuten EU olisi toivonut. Päätöslauselma luettelee myös elementtejä toimiksi, joita tullaan käsittelemään jatkossa, näitä ovat sopeutumisen osalta mm. ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnin parantaminen, sopeutumisstrategioiden laatiminen ja sopeutumi- sen integrointi kansallisiin suunnitelmiin ja strategioihin, rahoitus, alueellinen yhteistyö sekä tutkimuksen (ml. systematic observation) edistäminen; ja vastatoimien osalta mal- lintaminen, taloudellisten riskien hallinta, vakuutusten rooli sekä talouden monipuolis- taminen (economic diversification). Osapuolia pyydetään antamaan lähetteitä asiakoh- dista alkuvuodesta.

EU:n yhteistyö toimi hyvin ja ennen Balia sovitut kannat pitivät eikä mandaatista tar- vinnut keskustella kokouksen aikana. EU esiintyi neuvotteluissa rakentavasti ja pyrki jatkuvasti keskustelemaan G77-ryhmän kanssa, mutta tämä oli hankalaa koska ryhmällä ei ollut yhtenäistä kantaa. Etelä-Afrikka toimi ryhmän puhemiehenä, mutta sen lisäksi niin pienet saarivaltiot (edustajaan erityisesti Cook Islands) kuin Saudi-Arabia ja Bang- ladesh olivat varsin aktiivisia.

Ensi kevään SBI-istuntoa edeltävässä epävirallisessa kokouksessa on siis tarkoitus jat- kaa keskustelua konkreettisista toimista ja niiden edistämisestä. Samalla jo nyt on sel- vää, että sopeutuminen ja myös vastatoimet tulevat olemaan keskeisiä aiheita tulevasta sopimusjärjestelmästä neuvoteltaessa. EU:n tulee jatkossa selventää omaa strategiaansa (FAA, Framework on Action on Adaptation) ja pyrkiä avaamaan keskustelu siitä epävi- rallisesti muiden neuvottelukumppaneiden kanssa.

5.6.2 Vähiten kehittyneitä maita koskevat asiat (asiakohta 7b)

Xxxxx Xxxxxxxx

Asiakohdasta perustettiin kontaktiryhmä puheenjohtajina Xxxxxxxx Xxxxxxxx (Kanada), Xxxxxx Xxxxxxx (Malediivit). Ryhmän työskentely eteni ripeästi.

Vähiten kehittyneiden maiden asiantuntijaryhmän (LEG) toiminta todettiin hyödyllisek- si. Se on siirtynyt entistä enemmän edesauttamaan kansallisten sopeutumisohjelmien (NAPA) toteuttamista niiden laatimisen tukemisesta (26 valmiina). Ryhmän mandaattia jatkettiin muuttamattomana kolmeksi vuodeksi ja ryhmään lisättiin GEF:n ja toimeen- panevien organisaatioiden edustajat. (FCCC/SBI/2007/L.24 ja Add.1)

5.7 Ilmastosopimukseen ja Kioton pöytäkirjaan liittyvien toimintavalmiuksien tukeminen

(ilmastosopimus: SBI asiakohta 8, Kioton pöytäkirja: SBI asiakohta 11)

Xxxxx Xxxxxxxx

Kehitysmaat kokevat niiden toimintavalmiuksien kehittämisen erittäin tärkeäksi teolli- suusmaiden sopimusvelvoitteeksi.

Toimintavalmiuksien kehyspäätös (2/CP.7) koskee sekä ilmastosopimusta että Kioton pöytäkirjaa. Päätöstä on täsmennetty COP/MOP 1:ssa Kioton pöytäkirjan voimaan as-

tumisen jälkeen lähinnä CDM:n osalta (29/CMP.1). Päätöksen 4/CP.12 mukaan toimin- tavalmiuksien tukemista seurataan vuosittain.

Nairobissa tehdyn ilmastosopimusta koskevan päätöksen (FCCC/SBI/2006/L.35/Add.1) mukaan toimintavalmiuksien kehittämistä seurataan vuosittain GEF:n raportin ja sihtee- ristön laatiman synteesiraportin pohjalta. Sihteeristön raporttiin kerätään tietoja kansal- lisista sopeutumisohjelmista, teknologian tarveanalyyseista, kansallisista valmiuksien itsearvioinneista sekä osapuolten sihteeristölle toimittamista tiedoista (lähetteistä).

Asiasta perustetun kontaktiryhmän puheenjohtajina toimivat Xxxxxxx x’Xxxxxxxx (Saint Lucia) ja Xxxxxx Xxxxxxx (Itävalta).

G77 pääneuvottelijana toimi Tansania. G77 esitti, että toimintavalmiuksien kehittämisen seurantaan tulee laatia työohjelma, jolla on selkeät indikaattorit ja aikataulut. EU ja muut teollisuusmaat korostivat, että toimintavalmiuksien kehittäminen on läpileikkaava teema kaikessa ilmastonmuutokseen liittyvässä toiminnassa, joten pelkästään sen seu- rantaan on mahdotonta luoda yksiselitteisiä yleisiä indikaattoreita ja aikatauluja, vaan lisäksi tarkastelua pitää olla maakohtaisesti. G77 halusi tuoda keskusteluun myös lisä- ohjeistuksen GEF:lle, jonka raportointi sen mielestä ei ollut tyydyttävää. Tässä asiassa ei päädytty ratkaisuun vaan keskustelua päätettiin jatkaa seuraavassa SBI:ssä. Loppu- yleiskeskustelussa lukuisat kehitysmaat esittivät syvän pettymyksensä siitä, ettei niiden voimavarojen kehittämisestä päästy täällä yksimielisyyteen ja päätös avattiin uudestaan neuvoteltavaksi. SBI:n puheenjohtajan johdolla käydyissä neuvotteluissa G77 joutui luopumaan erityisvaatimuksistaan ja päädyttiin kutakuinkin samaan tuloksen kuin edel- lisessä COP:issa. Yksi työpaja järjestetään ennen seuraavaan COP:ia aiheena kokemuk- set indikaattorien käytöstä valmiuksien kehittämisen seurannassa sekä osapuolilta pyy- detään lähetteet elokuuhun mennessä kokemuksista voimavarojen kehittämisessä. (FCCC/CP/2007/L.5 ja (FCCC/KP/CMP/2007/L.6).

Siirtymätalousmaiden toimintavalmiuksien kehittämisestä päästiin helposti yksimieli- syyteen (FCCC/SBI/2007/L.27 ja (FCCC/SBI/2007/L.28).

5.8 Ilmastosopimuksen I-liitteen maiden, jotka ovat myös Kioton pöytäkirjan osapuolia, raportointi ja raportointien tarkastukset (asiakohta 9)

5.8.1 Neljännen kansallisen tiedonannon sisältämien Kioton pöytäkirjan artiklan

7.2 mukaisten tietojen raportointi (asiakohta 9a)

Xxxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxx

Sihteeristö esitteli SBI:lle raportin (FCCC/SBI/2007/INF.7), joka pohjautuu päätökseen 15/CMP.1. Raportti sisältää tarkempaa tietoa 4. kansallisen tiedonannon sisältämistä Kioton pöytäkirjan art. 7.2:n mukaisista lisätiedoista, kuten kansallisista järjestelmistä, rekistereistä, inventaarioista, politiikkatoimista sekä projektioista. Jatkokäsittelyä varten perustettiin kontaktiryhmä, jonka vetäjinä toimivat Ms. Xxxxxx Xxxx (Kanada) sekä Mr. Xxxxxxx Xxxx (Kiina). Puheenjohtajan hyväksytyssä päätösluonnoksessa (FCCC/SBI/2007/L.25 sekä Add.1) vaaditaan liitteen I (Xxxxx X) osapuolia toimitta- maan viidennessä kansallisessa tiedonannossaan tarpeelliset lisätiedot art. 7.2 ja päätök- sen 15/CMP.1 mukaan. Päätös tähdentää myös lisätietojen tarkastuksen tärkeyttä pää- tösten 22/CMP.1 ja 26/CMP.1 mukaan.

5.8.2 Neljännen kansallisen tiedonannon sisältämien Kioton pöytäkirjan artiklan

7.2 mukaisten tietojen sekä ns. initial report-raporttien tarkastukset (asia- kohta 9b)

Xxxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxx

Sihteeristö esitteli raportin SBI:lle (FCCC/SBI/2007/INF.10). Raportissa kuvattiin nii- den Ilmastosopimuksen I-liitteen maiden, jotka ovat myös Kioton pöytäkirjan osapuolia, ns. ”initial report”-raporttien ja niiden tarkastusten tilannetta vuonna 2007. Raportti kä- sitteli myös tarkastusprosessia yleisesti, asiantuntijoiden osallistumista siihen sekä tule- vaisuuden kehittämistarpeita. Sihteeristö on tuonut esille huolensa tarkastajien riittämät- tömästä määrästä ja tarkastusten vaatimasta työmäärästä. EU toivoi sihteeristöltä selvi- tystä rahoituksen käytöstä tarkastusten osalta sekä kustannusarviota tulevaisuuden toi- mien osalta. Raportin käsittelyä jatkettiin epävirallisissa konsultaatioissa, joita vetivät Ms. Xxxx Xxxxxx (EC) sekä Mr. Xxxxxxxxx Xxxxxxxx (Sudan), joiden jälkeen raportti hyväksyttiin ja asiakohta saatiin päätökseen (FCCC/SBI/2007/L.22).

Päätöksessä korostetaan kansallisten tiedonantojen ja inventaariolähetysten tarkastusten vaatimaa suurta resurssitarvetta sekä osapuolilta että sihteeristöltä. Päätöksessä edelleen huomautetaan tarpeesta joustavuuteen koskien vuosien 2007 ja 2008 tarkastuksia. SBI pyysi päätöksessä johtotarkastajia (lead reviewers) kokouksessaan käsittelemään tätä joustavuutta ja sen toteuttamista käytännössä.

Päätöksessä edelleen todettiin eräät tarkastuksiin liittyvät erityiskysymykset kuten aika- tauluissa pysyminen, informaation määrä, tarpeelliset korjaukset tarkastuksen aikana sekä "adjustments"-korjausten käsittely. SBI totesi tarpeen näiden asioiden jatkuvaan tarkasteluun, jotta tarkastusten tehokkuutta voidaan parantaa.

Kokousten yhteydessä todettiin, että EU:n jäsenmaista Suomi on toimittanut 29 000 euroa ja Irlanti 100 000 dollaria tarkastustoiminnan vaatimiin kuluihin, mm. johtotar- kastajien kokouksen järjestämiseen sekä tarkastajien koulutukseen. Johtotarkastajien kokous tullaan pitämään Irlannissa keväällä 2008.

5.9 Kioton pöytäkirjan rahoituskysymykset: Kioton pöytäkirjan sopeutumisrahasto KPAF) (asiakohta 10)

Xxxxx-Xxxxx Xxxxx

SBI26:ssa päästiin sopuun sopeutumisrahaston kelpoisuusehdoista, prioriteettialueista ja sertifioitujen päästövähennysten monetarisoinnin periaatteista. Hyväksytyissä päätel- missä (FCCC/SBI/2007/L.14) todetaan, että 5/CMP.2 -päätöksen mukaisesti osapuolet jatkavat keskusteluja rahaston institutionaalisista järjestelyistä konsultaatioissa, jotka pidetään ennen SBI 27:ää. Päätelmien liitteinä ovat neuvotteluteksti ja instituutiota kä- sittelevä puheenjohtajien pohjapaperi, joiden pohjalta neuvotteluja jatkettiin SBI 27:ssä. Tärkeimmistä kysymyksistä auki olivat vielä mm. hallinnoivan instituution valinta ja hallintoelimen kokoonpano.

Kaksipäiväiset konsultaatiot järjestettiin Balilla 29.-30.11.2007 ennen osapuolikokouk- sen alkua. Rakentavassa hengessä käytyihin konsultaatioihin osallistui yli 50 henkeä eri neuvotteluryhmistä. Osallistujat pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, että Balilla pyritään pääsemään sopuun niistä minimivaatimuksista, joita rahaston toiminnallistaminen edel- lyttää, ts. hallintoelimen kokoonpanosta, rahaston sihteeristön ja trusteen valinnasta sekä väliaikaisten menettelytapasääntöjen ja budjetin hyväksymisestä.

SBI27:n yleisistunnossa useat osapuolet sekä non-Annex-1 että Annex-1 -ryhmistä ml. EU korostivat sitä, että rahaston toiminnallistamisesta tulisi saada päätös Balilla. Asia- kohdan käsittelyä varten perustettiin kontaktiryhmä, jonka puheenjohtajiksi valittiin Xxxxx Xxxxxx (Nigeria) ja Xxxxx Xxxxxxxxxx (Suomi). Puheenjohtajat laativat neuvotte- lujen pohjaksi päätösluonnoksen osapuolten (EU, G77/ Kiina, Japani) toimittamien elementtien pohjalta.

Neuvotteluja käytiin rakentavassa hengessä ja erityisesti pienessä luonnosteluryhmässä, johon osallistuvat vain pääosapuolet, edistyttiin nopeasti. Yhteisymmärrykseen päästiin paketista, jossa hallintoelimen kokoonpano ja äänestyssäännöt ovat G77:n toiveiden mukaisia ja sihteeristön (GEF) ja trusteen (Maailmanpankki) valinta noudatteli EU:n sekä muiden Annex-1 maiden kantaa. Hallintoelimen kokoonpanoksi sovittiin kaksi jäsentä kustakin YK:n viidestä alueellisesta ryhmästä, yksi pienten kehitysmaasaarival- tioiden (SIDS) ja yksi kaikkein köyhimpien maiden (LDC) edustaja ja kaksi jäsentä sekä Annex-1 että non-Annex-1 ryhmistä. Kaikille edustajille valitaan myös varajäse- net, joten kokonaisuudessaan hallintoelimen kooksi tulee 32 henkeä. Äänestyssäännöik- si sovittiin G77:n kannan mukaisesti aiemmin päätetyn maa/ ääni periaatteen sijaan joh- tokuntapaikka/ ääni periaate. Lisäksi päätöksessä (FCCC/SBI/2007/L.30) todetaan, että sihteeristöksi valittu GEF ja trusteeksi valittu Maailmanpankki toimivat väliaikaisella pohjalla kolmen vuoden ajan, minkä jälkeen suoritetaan rahaston institutionaalisten jär- jestelyjen ja toiminnan arvio. Hallintoelimen on tarkoitus kokoontua ensimmäiseen is- tuntoonsa mahdollisimman nopeasti alkuvuonna 2008. Päätöksen saaminen Adaptaa- tiorahaston toiminnallistamisesta oli erittäin tärkeää paitsi asian itsensä myös Balin ko- kouksen neuvotteluilmapiirin vuoksi.

5.10 Kioton pöytäkirjan artiklaa 3.14 koskevat asiat (asiakohta 12)

Xxxxxx Xxxxxx

EU ei vastustanut asiakohdan ottamista asialistalle, mutta kieltäytyi keskustelemasta sen asiasisällöstä, ennen kuin 2.3 ja 3.14 artikloihin liittyvien asiakohtien yhteinen käsittely on saatu aikaiseksi. Asiasta käydyt konsultaatiot eivät johtaneet tuloksiin ja asiakohta on edelleen ratkaisematon.

5.11 Kioton pöytäkirjan kansainvälisen päästöyksiköiden kirjaus- järjestelmän (International Transaction Log, ITL) hallinoijan raportti (asiakohta 13)

Xxxxx Xxxxxxxx

Kioton pöytäkirjan osapuolten konferenssi päätti ensimmäisessä istunnossaan (päätös 12/CMP.1) pyytää toimeenpanoon liittyvää alaelintä tarkastelemaan istunnoissaan vuo- sittain päästöyksiköiden kansainvälisen kirjausjärjestelmän (International Transaction Log, ITL) hallinnoijan raporttia (FCCC/KP/CMP/2007/5).

Asiakohdassa pidettiin informaaleja konsultointeja (Pj. Xxxxx Xxxxxx, Kiina). Käsitte- lyssä ei ilmennyt merkittäviä erimielisyyksiä raporttia koskevasta pj:n päätösluonnok- sesta. EU:n tavoitteena oli lisätä raportoinnin määrää ja laatua. Pj:n tekstiin esittivät muutosehdotuksia EU, Venäjä ja Norja.

Asiakohdasta saatiin päätös (FCCC/SBI/2007/L.21), jossa SBSTA pyytää sihteeristöä esittämään tarkempaa tietoa ITL:n toiminnasta ja kuluista ja suunnitelmat seuraavan vuoden toimenpiteistä ja henkilömääristä vuosittaisissa raporteissaan. Sihteeristö järjes- tää SBI 28:ssa demon ITL:n toiminnasta.

5.12 Muutosehdotus Kioton pöytäkirjan muuttamisesta valvonta- järjestelmän osalta (asiakohta 14)

Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxxxxx

Kyse on Saudi-Arabian ehdotuksesta, jolla pyritään saamaan Kioton pöytäkirjan 18 ar- tiklan nojalla tehtävällä muutoksella valvontajärjestelmä (compliance) oikeudellisesti sitovaksi. SBI käsitteli Saudi-Arabian muutosehdotusta Montrealin osapuolikokouksen tekemän päätöksen (27/CMP.1) mukaisesti, jonka mukaan CMP:n tulisi tehdä asiasta päätös viimeistään CMP3:ssa. SBI26:ssa asian käsittely siirrettiin edelleen SBI27:lle.

Saudi-Arabia esiintyi SBI:ssa voimakkaasti ja vaati muutoksen hyväksymistä CMP3:ssa. Saudi-Arabia kritisoi kehittyneitä maita siitä, että nämä eivät ole valmiita hyväksymään oikeudellisesti sitovia sanktioita sitoumusten noudattamatta jättämisestä ja katsoi tämän horjuttavan järjestelmän uskottavuutta. Saudi-Arabia vaati asiaa ratkais- tavaksi CMP:n alkupuolella ja uhkasi muutoin vievänsä asian ministeritasolle. Japani piti muutosehdotusta sopimattomana ja järjestelmän vastaisena, eikä nähnyt järkeä siinä, että osapuolia rangaistaisiin juridisin keinoin niiden pyrkiessä täyttämään sitoumuksi- aan. EU huomautti, ettei vastusta muutosta sinänsä, mutta katsoo siihen liittyvän useita juridisesti hankalia elementtejä, kuten kysymys muutoksen voimaantulosta.

Asiasta ei perustettu kontaktiryhmää. Sen sijaan asiaa käsitellään puheenjohtajan ysta- vissä puheenjohtaja Xxxxxx johdolla. Konsultaatiot eivät kuitenkaan johtaneet mihin- kään lopputulokseen, jonka takia asia siirtyy menettelytapasääntöjen mukaan automaat- tisesti seuraavaan SBI:n istuntoon.

5.13 Hallinto- rahoitus- ja institutionaaliset kysymykset (SBI asia- kohta 15)

5.13.1 Tulo- ja menoarvio kaksivuotiskaudelle 2006-2007 (SBI asiakohta 15a)

Xxxxx Xxxxxxxx

(FCCC/SBI/2007/19 and INF.11) ja (FCCC/SBI/2007/15/Add.1)

Osapuolikokouksessa hyväksyttiin sihteeristön raportti vuosien 2006-2007 budjetin käy- töstä sekä päätettiin sihteeristön budjetista seuraavalle kaksivuotiskaudelle 2008-2009. Varsinaiset neuvottelut asiakohdasta oli käyty jo Bonnissa, eikä mikään osapuoli avan- nut asiakohtaa enää COP/MOP:ssa. Seuraavan kaksivuotiskauden (2008-2009) perus- budjetti nousi 0,99% sihteeristön alkuperäisen 3,3% kasvuesityksen sijaan – budjetin kokonaissumma on näin USD 54.031.584,- . COP myös päätti USD 2 mio siirtämisestä aikaisemmasta budjetista vuoden 2008-9 budjettiin.

5.13.2 Sihteeristön toiminnan tarkastelun jatkaminen (asiakohta 15b)

Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxxxxx

Sihteeristön toiminnasta laadittiin laaja raportti vuonna 2004 ja toimintaa on sen jäl- keen tarkasteltu COP:ssa. Nyt asiakohtaa varten ei ollut laadittu erillistä asiakirjaa. SBI:n puheenjohtaja viittasi edellisessä asiakohdassa käsittelyn pohjana olleeseen ra- porttiin vuoden 2006-2007 budjetista (FCCC/SBI/2007/19), josta käy ilmi mm. miten sihteeristön varoja on käytetty. Puheenvuoroja ei käytetty. Asiasta laadittiin puheenjoh- tajan lyhyet päätelmät (FCCC/SBI/2007/L.23 ja Add.1).

5.13.3 Kioton pöytäkirjan elimissä toimivien yksityisten henkilöiden erioikeudet ja vapaudet (SBI asiakohta 15c)

Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxxxxx

Asiakohdan käsittely on alkanut Montrealin osapuolten kokouksessa vuonna 2005. Nai- robissa COP/MOP hyväksyi päätöksen 9/CPM.2, joka sisältää määräykset sihteeristön avustavasta roolista sekä sihteeristön tehtävästä toimia tarvittaessa oikeudellisena neu- vonantajana. Balin kokousta varten sihteeristö oli tuottanut aikaisemman aineiston li- säksi tausta-aineistoksi raportin toimista, joihin sihteeristö on ryhtynyt mainitun Nairo- bin paatoksen perusteella vähentääkseen ennakoivasti henkilöiden kanneriskiä ja vasta- takseen CDM:n puitteissa tehtyihin vaateisiin (FCCC/KP/CMP/2007/2). Tämän lisäksi sihteeristö oli laatinut taustaselvityksen erioikeuksia ja vapauksia koskevista regiimeistä ja käytännöstä YK:n eri elimissä (FCCC/TP/2007/2). Keväällä Bonnissa luvattu selvi- tys vakuutuksista kanteiden varalle ei ollut ehtinyt valmistua Balin kokoukseen mennes- sä. Sen luvattiin valmistuvan maalis-huhtikuussa 2008.

SBI:n täysistunnossa ainoastaan EU käytti puheenvuoron.. EU totesi mm. olevansa valmis kytkemään yksityishenkilöiden erioikeuksia ja vapauksia koskevan oikeudelli- sesti sitovan instrumentin valmistelun Kioton pöytäkirjan arviointiin siten, että instru- mentin sisällössä huomioitaisiin YK:n vuoden 1946 erioikeuksia ja vapauksia koskevan yleissopimuksen 6 artikla. Asian käsittelyä varten perustettiin kontaktiryhmä puheen- johtajan päätelmien ja päätöksen valmistelua varten. Ryhmää johti jo totuttuun tapaan Xxxx Xxxxxxxxx Ranskasta.

Kontaktiryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 6.12. Ryhmälle oli varattu aikaa vain puoli tuntia, joten sihteeristö esitteli hyvin lyhyesti mainitut kaksi asiakirjaa. Nigeria (G-77) totesi kehitysmaiden olevan edelleen huolissaan asiasta. Vaikka sihteeristö on jo tehnyt paljon avustavaa työtä, niin itse ongelmaa ei ole vielä ratkaistu. Tämän jälkeen Brasilia pyysi tarkennusta EU:n täysistunnossa ilmaisemaan kantaan. Käytäväkeskuste- lussa selvisi, että Brasilia haluaa edelleen sitovan instrumentin, kuten EU:kin, mutta on valmis harkitsemaan myös kahdenvälisiä sopimuksia. Brasilia kertoi lisäksi selvittä- neensä sihteeristön kanssa, voitaisiinko asiasta järjestää Brasiliassa vuoden 2008 kevääl- lä workshop, jossa sitovan instrumentin sisältökeskustelu alkaisi.

Asian käsittely jatkui informaaleilla 7.12. Informaaleissa keskusteltiin EU :n ehdotuk- sesta eli prosessin kytkemisestä 9 artiklan prosessiin, erillisestä instrumentista sekä CMP3 paatoksesta, jolla mutandis mutandis sovellettaisiin YK:n privilegiosopimusta. Informaalien tuloksena todettiin vallitsevan konsensus siitä, että asia kytkettäisiin mah- dollisesti 9 artiklan prosessiin. Tämä ei estäisi kuitenkaan asian käsittelyä muun agen- dakohdan alla myöhemmissä CMP:ssa, jos tämä katsottaisiin sopivammaksi. Lisaksi

todettaisiin, että sihteeristö raportoi edelleen CMP:lle vuosittain tilanteen kehittymises- tä.

Puheenjohtaja jakoi 8.12. pidetyssä kontaktiryhmän kokouksessa oman ehdotuksensa päätelmätekstiksi, joka oli laadittu informaaleissa sovitun kannan pohjalta. Kontakti- ryhmä ja myöhemmin SBI hyväksyi puheenjohtajan tekstin sellaisenaan (FCCC/SBI/2007/L.20). Tekstin keskeinen sisältö on se, että asian jatkovalmistelu kyt- ketään artiklan 9 alla tapahtuvaan käsittelyyn. Tästä huolimatta sihteeristö kuitenkin raportoi asiasta päätöksen 9/CMP.2 mukaisesti.

VI KIOTON PÖYTÄKIRJAAN KUULUVIEN KEHITTYNEIDEN MAIDEN TULEVIA VELVOITTEITA TARKASTELEVAN AD HOC –TYÖRYHMÄN 4. ISTUNNON JÄLKIMMÄINEN OSA (AWG 4)

Xxxxx Xxxxxxxxxx

Montrealissa 2005 tehdyllä päätöksellä perustettu AWG käsittelee Kioton pöytäkirjan ratifioineiden teollisuusmaiden päästövähennysvelvoitteita vuoden 2012 jälkeen. Wie- nissä elokuussa 2007 järjestetyssä AWG:n neljännen istunnon ensimmäisen osan kes- keinen asia oli ns. päästövähennyshaarukan määrittely, josta hyväksyttiin päätelmät FCCC/KP/AWG/2007/L.4. Neljännen istunnon jälkimmäisessä osassa oli tarkoituksena keskittyä AWG:n työohjelmaan työn loppuunsaattamiseksi. Työohjelman käsittelyn pohjana olivat osapuolten toimittamat lähetteet (FCCC/KP/AWG/2007/MISC.6 ja FCCC/KP/AWG/2007/MISC.6/Add.1).

EU:n tavoitteena oli sopia kunnianhimoisesta ja realistisesta tulevaan ilmastosopimus- järjestelmään johtavan neuvotteluprosessin kanssa yhdenmukaisesta aikataulusta AWG:n työn loppuunsaattamiseksi. EU:n tavoitteena oli sopia vuoden 2008 osalta työ- ohjelma, joka varmistaa mahdollisuuden käydä perusteellisesti läpi keinot päästövähen- nyspotentiaalien saavuttamiseksi. EU nosti esille myös tarpeen koordinoida AWG:n työ muiden prosessien, kuten Kioton pöytäkirjan arvioinnin kanssa ja hyödyntää tämän tuottamaa tietoa.

AWG:n työ käynnistyi 3.12.2007 pidetyssä avajaisistunnossa. Puheenvuoron pitivät Australia (sateenvarjoryhmä), Pakistan (G-77/Kiina), Grenada (AOSIS), Portugali (EU), Malediivit (LDC-ryhmä) ja Sveitsi (EIG-ryhmä) sekä Costa Rica, Korea, Indonesia, Uusi-Seelanti ja Tuvalu. Sateenvarjoryhmä painotti Balin tiekartan merkitystä ja AWG:n roolia osana tätä laajempaa neuvotteluprosessia, joka tulee saada päätökseen 2009. G77/Kiina, AOSIS-ryhmä, LDC-ryhmä, Indonesia ja Tuvalu nostivat esille ilmas- tonmuutoksen vakavat vaikutukset erityisesti kehitysmaille ja painottivat tarvetta saada AWG:n työ päätökseen viimeistään 2009. EU nosti puheenvuorossaan edellä mainittu- jen tavoitteiden lisäksi esille Wienin päätelmät päästövähennyshaarukasta hyvänä lähtö- kohtana AWG:n työlle sekä tarpeen laajemmalle AWG:n työtä täydentävälle neuvotte- luprosessille. Tätä ohjaamaan tarvitaan yhteinen näkemys pitkän aikavälin tavoitteesta. EU:n mukaan päästöjä tulee vähentää maailmanlaajuisesti vähintään 50 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.

AWG:n päätelmiä valmisteltiin pääosin epävirallisissa kokouksissa ja ns. puheenjohta- jan ystävät –istunnoissa. Kontaktiryhmä kokoontui 6.12.2007 ja 10.12.2007. Vaikeim- miksi neuvottelukysymyksiksi nousivat I liitteen maiden päästövähennyshaarukka ja sen globaali konteksti eli päästöjen vähentäminen maailmanlaajuisesti sekä AWG:n työn päätösajankohta. AWG:n täysistunto käsitteli päätelmäluonnosta (FCCC/KP/AWG/2007/L.6) 11.12.2007 ja hyväksyi päätelmät (FCCC/KP/AWG/2007/L.6/Rev.1) lopullisesti 15.12.2007 Balin toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen pidetyssä täysistunnossa.

Täysistunnossa 15.12.2007 esitettiin I liitteen maiden päästövähennyshaarukan ja sen globaalin kontekstin osalta kaksi vaihtoehtoa, joista toinen ainoastaan viittasi AWG:n Wienin päätelmiin ja toinen oli pidempi em. asiat IPCC:n tuloksiin pohjautuen määrälli- sesti kuvaava teksti. Jälkimmäistä vaihtoehtoa vastustivat ainoastaan Kanada ja Venäjä, jotka taipuivat lopulta enemmistön kannattamaan vaihtoehtoon. Tässä todetaan, että

IPCC:n mukaan globaalien kasvihuonekaasupäästöjen tulisi kääntyä laskuun seuraavan 10-15 vuoden kuluessa ja niitä tulisi vähentää selvästi alle puoleen vuoden 2000 tasosta kuluvan vuosisadan puoliväliin mennessä. Lisäksi todetaan, että I liitteen maiden ryh- män tulisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 25-40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä, jotta voitaisiin saavuttaa alhaisimmat ilmakehän kasvihuonekaasupitoi- suuden vakautustasot IPCC:n tarkastelemista skenaarioista. Kanadan ja Venäjän esittä- mien näkemysten vuoksi päätelmiin lisättiin tieto siitä, että luvut ovat peräisin IPCC:n WG3:n osaraportin teknisestä yhteenvedosta. Päätösajankohdan osalta päätelmissä tode- taan, että AWG:n tavoitteena on valmistella päätösluonnos I liitteen maiden tulevan sitoumuskauden velvoitteista COP/MOP5:n hyväksyttäväksi vuonna 2009.

Päätelmät sisältävät edellä mainittujen asioiden lisäksi yksityiskohtaisen kuvauksen AWG:n työstä ja kokouksista vuosina 2008-2009. AWG kokoontuu vuoden 2008 aika- na neljä kertaa. Xxxxxx istunto pidetään maalis-huhtikuussa ja kesäkuussa 2008 ja kuu- des istunto elo-syyskuussa ja joulukuussa 2008. AWG käsittelee vuonna 2008 I liitteen maiden velvoitteiden toteuttamiseen liittyviä keinoja, kuten joustomekanismeja, nieluja sekä mukaan luettavia kasvihuonekaasuja ja niiden lähteitä. Lisäksi tarkastellaan vel- voitteiden toteuttamiseen liittyvien keinojen, politiikoiden ja toimien ympäristöllisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Työ tulee perustumaan osapuolten lähetteisiin, sihteeristön tuottamaan tietoon sekä pyöreän pöydän keskusteluihin ja työpajoihin. Kuudennen istunnon jälkimmäisessä osassa joulukuussa 2008 tehdään päätelmät työn tuloksista ja järjestetään työpaja päästövähennyspotentiaaleista sekä tarkastellaan vuo- den 2009 työohjelmaa. Vuonna 2009 pidetään seitsemäs ja kahdeksas istunto ja välite- tään työn tulokset eli I liitteen maiden päästövähennysvelvoitteet vuoden 2012 jälkeen tarkasteltaviksi ja hyväksymistä varten COP/MOP5:lle. Päätelmiin sisältyy taulukko AWG:n työstä ja sen aikataulutuksesta.

AWG:n puheenjohtajaksi vuonna 2008 valittiin Xxxxxx Xxxxxxx (Norja) ja varapuheen- johtajaksi Xxxx Xxxxxx (Mali).

AWG:n työohjelma tulee olemaan seuraavan kahden vuoden aikana erittäin vaativa. Siinä käsiteltävät asiat ovat merkittäviä myös tulevan sopimusjärjestelmän näkökul- masta. Vuoden 2008 ja vuoden 2009 aikana osapuolten on laadittava useita lähetteitä, joista monet ovat erittäin haasteellisia sekä asiasisällön osalta että poliittisesti:

• 15.2.2008 Tietoa ja näkemyksiä keinoista päästövähennystavoitteiden saavut- tamiseksi ml. tietoa niiden mahdollisista ympäristöllisistä, taloudellisista ja so- siaalisista vaikutuksista ja epäsuorista vaikutuksista (spillover effects)

• 15.2.2008 Aiheita, joita tulee tarkastella ja ulkopuolisia tahoja, joita tulee kut- sua maalis-huhtikuun istunnon yhteydessä järjestettävään työpajaan ja kesäkuun istunnon yhteydessä järjestettävään pyöreän pöydän keskusteluun keinoista päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

• 21.3.2008 Näkemyksiä menetelmällisistä kysymyksistä ml menetelmät ihmisen aiheuttamien päästöjen ja kasvihuonekaasujen ilmastonlämmityspotentiaalin (GWP) arvioimiseksi. Lisäksi tulee esittää aiheita, joita tulee tarkastella ja ul- kopuolisia tahoja, joita tulee kutsua kesäkuun istunnon yhteydessä järjestettä- vään em. aiheita käsittelevään työpajaan.

• 5.9.2008 Lisätietoja sekä päivitettyä tietoa I liitteen maiden päästövähennyspo- tentiaalista ja näiden käytössä olevien erilaisiin kansallisiin olosuhteiden sovel- tuvien nykyisten ja tulevien politiikoiden, toimien ja teknologioiden vaikutta- vuudesta, tehokkuudesta, kustannuksista ja hyödyistä huomioiden ympäristölli- set, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, sektorinäkökulman sekä kansainväli- sen kontekstin. Lisätietoja ja päivitettyä tietoa I liitteen päästövähennyshaaru-

kasta sekä analyysi siitä, miten päästöjen vähennys auttaa ilmastosopimuksen perimmäisen tavoitteen saavuttamisessa. Lisäksi tulee esittää aiheita ja ulkopuo- lisia tahoja, joita tulee kutsua joulukuun istunnon yhteydessä järjestettävään em. aiheita käsittelevään työpajaan.

• 3.10.2008 Näkemyksiä vuonna 2009 tarvittavasta AWG:n työohjelman mukai- sesta lisätyöstä.

• 15.2.2009 Näkemykset AWG:n työn esille nostamista oikeudellisista kysymyk- sistä.

• 15.2.2009 Näkemykset I liitteen maiden ryhmän päästövähennyksestä ja mah- dollisuuksista jakaa em. vähennys I liitteen maille sekä em. päästövähennysten merkitys ilmastosopimuksen perimmäisen tavoitteen saavuttamisessa.

LIITE I

SUOMEN VALTUUSKUNNAN KOKOONPANO

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen sopi- muspuolten 13. konferenssi ja Kioton pöytäkirjan sopimuspuolten 3. kokous Balil- la, Indonesiassa, 03. - 14.12.2007

Puheenjohtaja Ministeri Xxxxx Xxxxxxxxxxx, YM

Varapuheenjohtajat Neuvotteleva virkamies Xxxx Xxxxxxxx, YM

Pääneuvottelija Xxxxxx Xxxxxx, YM

Jäsenet Hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Xxxx Xxxxxxxxx, VNK

Kansainvälisten asiain johtaja Xxxxx Xxxxxxxxxx/YM Osastopäällikkö Xxxxxx Xxxxxxxx, UM Ulkoasiainneuvos Xxxxxx Xxxxxxxx, UM Ympäristöjohtaja Xxxxxx Xxxxxxxx, MMM Neuvotteleva virkamies Xxxxx Xxxxx/KTM

Asiantuntijat Kansanedustaja Xxxxxx Xxxxxxxx/EK Kansanedustaja Xxxxx Xxxxxx/EK Valiokuntaneuvos Xxxxx Xxxxxx/EK Suurlähettiläs Xxxxx Xxxxxxxxx, UM Yksikönpäällikkö Xxxxx Xxxxxxxx-Xxxxxxxx, UM Erityisavustaja Xxxxx Xxxxx, YM Neuvotteleva virkamies, Xxxxx Xxxxxxxx, YM

Neuvotteleva virkamies Xxxxxx Xxxxxxxxx/YM Ylitarkastaja Xxxxx Xxxxxxxx/YM Neuvotteleva virkamies Xxxxxx Xxxxx/YM Suunnittelija Xxxxx Xxxxxxxxxx/YM Lainsäädäntöneuvos Xxxxx Xxxxxxx, UM

Ympäristöalan neuvonantaja Xxxxx Xxxxxxxx/UM Ulkoasiainsihteeri Xxxxx-Xxxxx Xxxxx/UM Ylitarkastaja Xxxxxxxxx Xxxxxxxx/UM Lähetysneuvos Xxxxxx Xxxxxxxxx, UM Ympäristöylitarkastaja Xxxx Xxxxxxxxxxx, MMM Ylitarkastaja Xxxx Xxxxxxxxx/KTM Tutkimuspäällikkö Xxxxx Xxxxx, IL

Yliaktuaari Xxxxx Xxxxxx, TK

Toimialajohtaja Xxxxx Xxxxx-Xxxxxxx, Tekes Tutkimusprofessori Xxxxx Xxxxxxxxxx/VTT Tutkija Xxxxx Xxxxxxxxxxx/VTT Professori Xxxx Xxxxxxx, HY Ohjelmajohtaja Xxxxxx Xxxxxxxxxxx, UPI Asiantuntija Xxxxxx Xxxxxx, EK

Toimitusjohtaja Xxxxx Xxxxxxx, Metallinjalostajat ry Tutkija Xxxx Xxxxxxxx, Suomen luonnonsuojeluliitto ry Tutkija Kaarin Taipale, Suistainable Buildings and Constructions, Marrakech Task Force

Avustajat Xxxxx Xxxx, Suomen Indonesian suurlähetystö Xxxxx Xxxxxxxxxx, Suomen Indonesian suurlähetystö

LIITE II

Ympäristöministeri Xxxxx Xxxxxxxxxxx puhe Balin istuntojen korkean tason osuu- dessa

Mr. President, Excellencies, Honourable Delegates, Ladies and Gentlemen,

Let me start by thanking the Government of Indonesia for their great hospitality in host- ing this historical meeting. I would also like to thank You,

Mr. President, for your personal involvement in guiding our way towards a successful outcome.

The EU’s goals for this session are clear, as already presented by my Portuguese col- league. Climate change cannot wait, and international community must live up to the expectations of the world. 2012 is not far away. We must show the world that we are serious about climate change. We must here set ourselves on a path on that will lead to a comprehensive and global framework for the climate efforts after 2012.

All nations have the common responsibility: we are all responsible for doing our very best to combat climate change. We cannot accept any excuses.

But we also have to keep in mind the different economic and technical resources that nations have at their disposal. Therefore, we have another common responsibility: we must be ready to help each other. Together we can limit the global warming not to ex- ceed two degrees Celsius.

We are here to identify the tracks towards the future. However, the globe has only one track. There is not one single region not affected by climate change. Therefore, we must find one common track to tackle climate change.

The role of private investments is crucial. Every day thousands of companies make choices between old-fashioned and clean technology. We have to establish an invest- ment environment where clean technology is the most profitable choice, no matter whe- re, or in which sector, the investment takes place. To create the necessary level playing field, we need a global carbon market to set a price for carbon emissions. I am con- vinced that such a price will be the most effective booster for the development and transfer of new technology.

Mr. President,

Action contributing to reducing and ultimately halting deforestation and promoting sus- tainable forest management should be a key building block in our joint efforts. Land use, especially deforestation in developing countries, contributes to about 20 per cent of annual global carbon dioxide emissions.

Deforestation results from a range of complex direct and indirect factors. We need to understand these factors in order to define effective and efficient policy responses. Ille- gal logging, fires, and forest conversion to agriculture are often interrelated, but require distinct policy measures.

Therefore, if we want our action under the climate convention to succeed, we have to approach deforestation holistically. Sustainable forest management supports climate efforts in many ways, especially through carbon uptake in forests and harvested wood products and renewable biomass energy. Finland’s history clearly proves that such an approach can achieve environmental, economic and social benefits for the society as a whole.

Addressing deforestation also requires solving significant institutional and governance issues. Where property rights over forest land and resources are contested, those con- flicts must be resolved and land tenure institutions strengthened. When forest related decision-making is unclear, authority and responsibility for protecting forests must be clarified.

We should also promote access of rural communities to land and forest resources, equi- table benefit sharing, and indigenous peoples’ rights. Policies, institutions and mecha- nisms that strengthen the resilience of local communities will be an essential element of pro-poor approaches to adaptation and mitigation.

Finally, I would like to use this occasion to let you know that Finland is doing its share to contribute to the financing needed for mitigation and adaptation. We have pledged 5 million US dollars to the World Bank’s Forest Carbon Partnership Facility. We have also recently pledged 800.000,- euros to the Least Developed Country Fund and

400.000 euros to the Special Climate Change Fund under the Financial Mechanism of the Convention. These are additional to our annual contributions to the funds. We are also ready to support the process ahead to achieve a successful outcome in 2009.

Dear Colleagues,

We have entered the playing field like soccer players. There are two options. We can either fail and lose the game, or we can score goals and win. But what is exceptional is that there is only one team on the field. We all belong to the same team.

We now have to choose between these two options. We can either fail or we can score goals and make history here in Bali.

I prefer making history. And I hope that we all have the same preference. Thank you for your attention.

LIITE III KOKOUKSEN YHTEYDESSÄ ESIIN NOUSSEET MUUT ASIAT

Oheistilaisuudet

Ympäristöministeriö (Marrakech Task Force on Sustainable Buildings and Constructi- on) järjesti perjantaina 7.12. kaksi rinnakkaistilaisuutta, joissa molemmissa painotettiin rakennussektorin suurta potentiaalia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja ener- giatehokkuuden lisäämisessä. Jatkossa on lähdettävä siitä, että rakennukset eivät kuluta energiaa vaan päinvastoin, ne voivat kustannustehokkaasti tuottaa energiaa jopa yli oman tarpeen. Kansallisten politiikkojen tulee tukea tätä, mutta myös Kioton mekanis- meja (CDM) on kehitettävä niin, että ne ottavat paremmin huomioon rakentamisen ja rakennusten ylläpidon erityispiirteet.

Päivätilaisuus järjestettiin yhdessä UNEPin SBCI:n (Sustainable Buildings and Con- struction Initiative) ja WBCSD EEB:n (World Business Council for Sustainable Devel- opment, Energy Efficiency in Buildings –hanke) kanssa. Iltapäivän tapahtuman järjestä- jänä oli Suomen vetämä Marrakech-työryhmä, jonka toimintaa esiteltiin. Molemmissa tilaisuuksissa oli puhujana myös UNEP DTIE:n johtaja Xxxxxx Xxxxxx.

Xxxxxxx järjestetyt kauppaministereiden ja valtiovarainministereiden kokoukset

Xxxxxx Xxxxxxxx

Ilmastokokousten kanssa samanaikaisesti, mutta niistä erillään Balilla järjestettiin Indo- nesian kutsusta 8.-9.12.2007 kauppaministereiden kokous ja 10.-11.12.2007 valtiova- rainministereiden kokous, johon osallistui myös kehitysyhteistyöstä vastaavia ministe- reitä. Kumpaankin kokoukseen osallistui runsaat 30 ministeriä sekä kauppaa ja rahoi- tusasioita hoitavia kansainvälisiä järjestöjä ja rahoituslaitoksia. Suomea molemmissa ministerikokouksissa edusti ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Xxxxx Xxxxxxxx.

Kauppaministerikokous

Kauppaministerit totesivat kansainvälisellä kaupalla, kehityksellä ja ilmastonmuutoksel- la olevan liittymäkohtia, ja ministerit pitivät tärkeänä saada aikaan yhteen sovitettuja toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi niin että samalla turvataan kestävä kehitys. Il- mastonmuutoksen todettiin olevan ei pelkästään ympäristökysymys, vaan myös kehi- tyskysymys, johon liittyy myös mahdollinen uhka turvallisuudelle. Kehitysmaat ovat kaikkein haavoittuvimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille, mutta niillä on rajalliset resurssit ja tekninen kapasiteetti vastata ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen.

Ministerit olivat huolissaan potentiaalisesta konfliktista, jonka ilmastonmuutoksen tor- jumistavoitteet voivat aiheuttaa, koska nimenomaan kehitysmaat voisivat kärsiä mah- dollisista kustannusvaikutuksista. Kokouksessa painotettiin tarvetta saada aikaan mo- nenkeskinen konsensus ilmastonmuutoksen torjumisesta. Niin kauan kuin konsensusta ei ole, kauppajärjestelmä kohtaa erilaisia riskejä: kauppavirtojen mahdollisia vääristy- miä, millä on diskriminoivia vaikutuksia. Tämä taas saattaa vaikuttaa erityisesti kehi- tysmaihin.

Ympäristömandaatti on jo osa Dohan kehitysagendaa. Balin kauppaministerikokoukses- sa katsottiin, että Dohan kierrokselta tulisi saada mahdollisimman pian menestykselli- nen ja tasapainoinen tulos, ja näin voitaisiin päästä tuloksiin myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Xxxxxxx kauppaministereiden kesken aloitettua dialogia sovittiin jatkettavan, ja kokous suhtautui myönteisesti Suomen aloitteeseen siitä, että seurantakokouksissa pyrittäisiin saamaan aikaan vuoropuhelua taloudesta, kehityksestä ja kaupasta vastaavien ministe- reiden välille.

Valtiovarainministereiden kokous

Valtiovarainministereiden kokouksen tavoitteena oli aloittaa keskustelu ilmastomuutok- sesta: kohottaa tietoisuutta ilmastonmuutoksen aiheuttaman kehityshaasteen koosta ja vakavuudesta sekä saada aikaan keskustelua kansallisista ja kollektiivisista instrumen- teista ja toimista, joita valtiovarainministereillä on käytössään ilmastonmuutoksen hillit- semisessä ja siihen sopeutumisessa.

Ministerit totesivat, että kyseessä on myös taloudellisesti valtava globaali kehityshaaste. UNFCCC:n arvion mukaan tarvitaan 200 mrd dollarin lisäinvestoinnit joka vuosi. Tämä edellyttää vakaata investointi-ilmastoa ja taloudellisia signaaleja rohkaisemaan sellaisia sekä julkisia että yksityisiä investointeja, joilla on vaikutusta ilmastonmuutokseen.

Ministerit painottivat, että ilmastonmuutos on taloudellinen, kehitys- ja investointihaas- te, ei pelkästään ympäristöhaaste. Kokouksen osanottajat pitivät tärkeänä, että valtiova- rainministerit ottavat aktiivisemman roolin ja integroivat ilmastonmuutoskysymykset kehityssuunnitteluun ja talouspolitiikkaan.

Kehitysmaiden edustajat totesivat, että niiden prioriteettina ovat kehitysagendat ja köy- hyyden vähentäminen ja että ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan lisäresursseja. Kehittyneet maat ja kansainväliset rahoituslaitokset tukivat tätä näkökantaa.

Kokouksen osanottajat katsoivat, että yhteistyötä ilmastonmuutosasioissa tulee lisätä ja selvittää eri rahoitusinstrumenttien kehittämismahdollisuuksia. Puola ilmoitti halustaan isännöidä valtiovarainministereiden ilmastonmuutosta koskeva korkean tason tapahtuma seuraavan UNFCCC COP:n yhteydessä.

Maailmanpankin metsärahastoaloite FCPF

Xxxxxxxxx Xxxxxxxx

Maailmanpankin metsähiilirahasto-aloite (Forest Carbon Partnership Facility) julkistet- tiin 11. joulukuuta Balilla. Aloitteen tarkoituksena on tukea kehitysmaita metsäkadon aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja tuottaa verifioitua tietoa, koke- muksia ja malleja post Kioto- ilmastosopimuksen hiilensidontaan liittyvistä taloudelli- sista insentiiveistä. Lisäksi rahasto edistää biodiversiteetin suojelua ja paikallisten ih- misten mahdollisuuksia hyödyntää kestävästi metsiä toimeentulonsa tueksi.

Metsähiilirahasto koostuu kahdesta alarahastosta: valmiusrahasto (Readiness Fund) ja hiilirahasto (Carbon Fund). Valmiusrahasto perustetaan kehitysyhteistyövaroilla ja sen tehtävänä on auttaa kehitysmaita vahvistamaan metsähallintoa ja luomaan hankkeita, jolla metsäkatoa voidaan vähentää ja metsäpinta-alaa lisätä. Hiilirahaston avulla käy-

dään kauppaa syntyvillä päästövähenemillä. Rahastojen suunnitellaan aloittavan toimin- tansa keväällä 2008.

Rahaston koko on tällä hetkellä 160 MUSD. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väy- rynen ilmoitti Suomen sijoittavan valmiusrahastoon viisi miljoonaa dollaria. Suomen rinnalla myös Hollanti, Ranska, Englanti, Tanska, Sveitsi, Saksa, Australia, Norja, Ja- pani ja Sveitsi sekä varakas yhdysvaltalainen kansalaisjärjestö Nature Conservancy il- moittivat tukevansa rahastoa.