Ikääntyvien

Tämä Lapinlahden kunnan toimeksiantosuhteisen perhehoidon toiminta perustuu perhehoitoa koskeviin lakeihin ja tähän toimintaohjeeseen. Toimintaohje on hallinnollinen päätös ikäihmisten toimeksiantosuhteisen perhehoidon toteuttamiseksi. Perhehoidon toimintaohje palvelee perhehoidon kaikkia sopijaosapuolia: perhehoitoon tulevaa/perhehoitajaa ja sijoittavaa kuntaa.

Perhehoidon järjestämistä ohjaa ensisijaisesti perhehoitolaki (263/2015). Perhehoidon järjestämisestä ja perhehoitoon sijoittamisesta vastaa Lapinlahden kunnan palveluohjaajat yhteistyössä vanhustyönjohtajan kanssa. Kuntaan valitaan perhehoidon vastuutyöntekijä, jonka tehtävänä on rekrytoida perhehoitajia, perhehoitajien ennakkovalmennus ja tukeminen, perhehoidon valvontaan osallistuminen, perhehoidon sijaisjärjestelyistä huolehtiminen, verkostoyhteistyö ja perhehoidon kehittäminen.

Lapinlahden perhehoidon toimintaohje on hallinnollinen ohje siitä, miten Lapinlahden kunnassa toteutetaan toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa. Toimintaohjeen tavoitteena on taata kunnan alueelle yhtenäinen ikäihmisten perhehoidon toteutumismalli.

2.1 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite

Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan kodissa. Perhehoitajan koti on yksityiskoti. Perhehoito on tarkoitettu henkilöille, joille sen arvioidaan olevan ensisijainen hoitomuoto. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus hoitoon perheessä ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan, sosiaalista kehitystään ja toimintakyvyn ylläpitoa. Hoivalla ja huolenpidolla pyritään edistämään hoidossa olevan henkilön toimintakyvyn ylläpitoa kuntoutuksen periaatteita hyödyntäen sekä vahvistaen perhehoidettavan perusturvallisuutta ja sosiaalisia suhteita. Hoidon perustana ovat ihmisarvon kunnioittaminen, oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja hyvään kohteluun. Perhehoitoon sijoitettu henkilö saa tarpeittensa mukaisen hoivan ja huolenpidon perheenjäsenenä.

Perhehoidon vahvuuksia ovat muun muassa pysyvät ihmissuhteet, jatkuvuus ja koti elinympäristönä. Perhehoidossa on mahdollista antaa yksilöllistä hoivaa ja huolenpitoa: ryhmäkoko on pieni ja hoitaja pysyy samana. Perhehoidossa hoidettavaa tuetaan osallistumaan perheen arkeen omien voimavarojen ja halun mukaan, joka tukee hänen toimintakykyään ja edistää elämänlaatua. Perheessä eläminen antaa ikäihmiselle aktiivista toimintaa ja yhteisöllisyyttä sekä yhdessä tekemistä, kokemista hoivan ja huolenpidon keskellä.

2.2 Perhehoidon järjestäminen ja vastuuhenkilöt

Perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen, mutta jotka eivät täytä tehostetun palveluasumisen kriteereitä.

Perhehoito on hoivaa ja huolenpitoa, joka tapahtuu perhehoitajan omassa kodissa. Perhehoito tarjoaa kodinomaista asumista, perheen jäsenyyden, pysyviä ihmissuhteita sekä yksilöllistä hoitoa ja turvallisuutta. Perhehoidon asiakkaalla on muihin perhekodin jäseniin tasavertainen asema.

Lapinlahdella ikääntyvien perhehoito kuuluu vanhuspalveluiden palvelualueeseen. Organisaatiossa perhehoito on vanhuspalveluiden ennaltaehkäisevissä palveluissa. Ikääntyvien perhehoitoa toteutetaan toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitona. Perhehoitajan ja kunnan välisen toimeksiantosopimuksen tekemisestä vastaa perhehoidosta vastaava palveluohjaaja yhteistyössä vanhustyönjohtajan kanssa. Toimeksiantosopimus tehdään yhdessä perhehoitajan kanssa.

Lapinlahden kunnassa perhehoidon järjestämisestä huolehtivat perhehoidosta vastaava palveluohjaaja yhteistyössä vanhustyönjohtajan kanssa. Perhehoidon tiedottamisen, rekrytoinnin, valmennuksen ja perhehoidon aikaisen tuen järjestää kunta joko itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Perhehoidon valvonta on vanhuspalveluiden vastuualueella.

Perhehoidon vastuuhenkilöiden tehtävät:

Perhehoidosta vastaava palveluohjaaja ja asumispalveluiden esihenkilö

- valvoo perhehoitoa yhteistyössä vanhustyönjohtajan kanssa

- suunnittelee ja järjestää perhehoitajien rekrytoinnin ja valmennuksen

- tekee arviokotikäynnit yhdessä vanhustyönjohtajan kanssa

- laatii asiakkaalle perhehoidon hoito- ja palvelusuunnitelman

- järjestää perhehoidon asiakkaiden tilapäishoidon perhehoitajan vapaiden aikana

- toimii perhehoidon yhdyshenkilönä

- suunnittelee ja toteuttaa perhehoitajien täydennyskoulutuksen tarvittaessa

- tiedottaa perhehoidon ajankohtaisista asioista perhehoitajille

- seuraa ja arvioi perhehoitoa yhteistyössä perhehoitajan kanssa

- tekee yhteistyötä Perhehoitoliiton kanssa

- tekee asiakkaalle viranhaltijapäätöksen perhehoitoon sijoittamisesta

- tekee asiakkaalle asiakasmaksupäätöksen

- vastaanottaa ja hyväksyy perhehoitajan ilmoituksen toteutuneista hoitopäivistä

- tekee toimeksiantosopimukset ja valmistelee yhteistyössä SAS-työryhmän kanssa perhehoitoon sijoituksen

- hyväksyy perhehoidon laskut

Vanhustyönjohtaja

- seuraa ikäihmisten perhehoidon talousarviota suunnitellusti

- valvoo perhehoitoa yhdessä perhehoidosta vastaavan palveluohjaajan ja asumispalveluiden esihenkilön kanssa

Vanhuspalveluiden palvelusihteeri

- valmistelee perhehoidon palvelu- ja maksupäätökset

- perhehoidossa olevan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukainen laskutus

Palkanlaskija

- perhehoidon palkkioiden ja kulukorvausten maksatus

2.3 Ikäihmisten perhehoito

Perhehoito on turvallista ja välittävää hoivaa ja huolenpitoa. Perhehoito on ikäihmisen voimavaroista ja tarpeista lähtevää, perustuen ikäihmisen ja hänen läheistensä kanssa yhdessä laadittuun hoito- ja palvelussuunnitelmaan. Perhehoito sopii, kun ikäihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä heikentävät muistiin vaikuttava sairaus, iän tuoma hauraus tai turvattomuuden tunne. Perhehoito on yksi vaihtoehto ikäihmisten palvelujen kokonaisuudessa. Jatkuva perhehoito tulee kysymykseen silloin, kun ikäihminen ei selviydy kotona omais- tai kotihoidon turvin, mutta ei tarvitse säännöllisesti ympärivuorokautista valvontaa, ohjausta ja hoivaa.

2.3.1Ikäihmisten perhehoidon muodot

Perhehoito perustuu yksilöllisiin asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmiin ja se voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista.

Pitkäaikainen perhehoito on toistaiseksi voimassa olevaa perhehoitoa. Jatkuvaksi perhehoidoksi hoito katsotaan silloin kun perhehoidon kesto on enemmän kuin 14 vrk/kk. Xxxxxxxxxxxxx perhehoito on jatkuvaa perhehoitoa, jolloin perhehoidettava muuttaa perhehoitajan luokse

toistaiseksi. Pitkäaikaiseen perhehoitoon siirryttäessä voidaan aluksi tehdä lyhytaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimus ns. tutustumisjakson ajaksi. Tutustumisjakson olisi hyvä olla vähintään kuukauden mittainen, jotta perhehoitoon muuttava ikäihminen ja perhehoitaja ennättävät tutustua riittävästi ja voidaan arvioida perhehoidon soveltuvuus asumismuotona.

Lyhytaikainen perhehoito on määräaikaista perhehoitoa. Se voi olla ennakkoon tiedettyä tai äkilliseen tarpeeseen perustuvaa, ja kestoltaan alle 14 vrk/kk, mutta sovitusti maksimissaan 3 kuukautta. Mikäli lyhytaikaisen perhehoidon aikana käy ilmi, että perhehoidon jakso kestää yli kolme kuukautta, muutetaan toimeksiantosopimus kolmen kuukauden jälkeen pitkäaikaisen perhehoidon sopimukseksi. Mikäli perhehoidon tiedetään kestävän yli kolme kuukautta jo toimeksiantosopimusta solmittaessa, tehdään sopimus pitkäaikaisesta perhehoidosta (esim. perhehoidettavalle suunniteltu viiden kuukauden jakso perhehoitoon).

Osavuorokautinen perhehoito voi olla osa-aikaista päivä- tai yöhoitoa. Se voi olla kertaluonteista tai toistuvaa jaksottaista perhehoitoa, joka on kestoltaan enintään 6 tuntia kerrallaan. Yli 6 tuntia kestävä perhehoito on lyhytaikaista perhehoitoa. Osavuorokautinen perhehoito voi korvata esimerkiksi päiväkeskuskäyntejä. Yön yli kestävä hoito on lyhytaikaista perhehoitoa.

Perhehoito perhehoidettavan kotona tapahtuu hoidettavan omassa kodissa ja hoitaja tulee hoidettavan kotiin hoitamaan ennakkoon määrätyksi ajaksi.

2.4 Ikäihmisten perhehoitoa säätelevä lainsäädäntö

Tämä toimintaohje perustuu perhehoitoa ohjaaviin ja määrittäviin lakeihin ja asetuksia, joita ovat mm:

▪ Perhehoitolaki (263/2015)

▪ Sosiaalihuoltolaki (1301/2014)

▪ Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)

▪ Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) ja asetus (912/ 1992)

▪ Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785/1992)

▪ Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012)

▪ Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)

▪ Laki yksityisistä sosiaalipaleluista (922/2011)

▪ Tapaturmavakuutuslaki

▪ Hallintolaki (434/2003)

▪ Kotikuntalaki (201/1994)

▪ Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

▪ Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista

▪ Mielenterveyslaki (1116/1990)

▪ Hallintolain käyttölaki (586/1996)

▪ Tietosuojalaki

▪ Julkisten alojen eläkelaki (81/2016)

▪ Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007)

▪ Henkilötietolaki (523/1999)

▪ Pelastuslaki (379/2011)

▪ Sairausvakuutuslaki (1224/2004)

▪ Työntekijän eläkelaki (395/2006)

▪ Työsopimuslaki (55/2001)

▪ Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015)

3 PERHEHOITAJAN JA PERHEKODIN

HYVÄKSYMINEN

3.1 Perhehoitaja

Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa omassa kodissaan tai perhehoidettavan kotona sosiaalihuoltolain mukaista perhehoitoa (Sosiaalihuoltolaki). Perhehoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan eikä yksityinen palveluntuottaja.

Lapinlahden kunta hyväksyy perhehoitajan ja perhekodin sekä valvoo perhehoitoa.

Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitajan terveydentila tulee olla riittävä ja hänellä tulee olla tehtävän vaatimat valmiudet ja voimavarat. Pitkäaikaiselta perhehoitajalta pyydetään lääkärinlausunto terveydentilasta. Perhekodissa hoidossa olevien määrä vaikuttaa perhehoitajalta edellytettävään koulutukseen. Perhehoitajana voi toimia parisuhteessa elävä tai yksinasuva henkilö.

Perhehoidosta vastaava palveluohjaaja antaa kiinnostuneille esitietoa perhehoidosta. Perhehoito on koko perheen asia ja jo selvittelytyön vaiheissa kartoitetaan kaikkien perheenjäsenten mielipide perhehoitoperheeksi ryhtymisestä. Perhehaastattelujen jälkeen kunta järjestää valmennuksen hyväksytyille. Xxxxxxxxx auttaa tekemään tietoisen päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä ja antaa valmiuksia ryhtyä perhehoitajaksi.

Ikäihmisen hoitajalla tulee olla valmius:

▪ pitää huolta ikäihmisen hyvinvoinnista

▪ auttaa ja tukea ikäihmistä hänen omien voimavarojensa hyödyntämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä

▪ mahdollistaa ja tukea ikäihmisen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa

▪ tehdä yhteistyötä ikäihmisen asioissa

▪ sitoutua perhehoitajan tehtävään

Kunta voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä 6§:ssä säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan tai hoidettavan kotona. Sijaishoitoa voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan edun mukaiseksi.

Uuden perhehoitajaksi aikovan on suoritettava ennakkovalmennus ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä. Valmennuksen tavoitteena on auttaa perhehoitajaksi aikovaa perhettä tekemään tietoinen päätös perhehoitajaksi ryhtymistä, sitoutumista tehtävän ja arvioida perheen valmiuksia ja edellytyksiä toimia tehtävässä. Erityisistä syistä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. (Perhehoitolaki 263/2015 6§).

Perhehoitajan tulee luoda perhehoidettavalle turvallinen ja virikkeitä antava hoitoympäristö ja turvata hänen ja hänen läheistensä yhteydenpito ja sosiaalinen kanssakäyminen. Perhehoitoon sijoitetulla on tasa-arvoinen aseman perheen muihin jäseniin nähden. Perhehoidettavan käytössä ovat kaikki perhehoitokodin yhteiset tilat.

Perhehoitajan ja kunnan perhehoidon vastuutyöntekijän välinen yhteistyö on välttämätöntä ja perusta onnistuneelle sijoitukselle. Perhehoitajana toimiminen edellyttää sekä yhteistyöhalua että - taitoja. Perhehoitoon sijoitetun henkilön asioiden hoitaminen sujuu parhaiten silloin, kun yhteistyö on toimivaa. Kunta nimeää perhehoitajalle aina vastuutyöntekijän kunnasta.

Ehdottomat esteet perhehoitajaksi ryhtymiselle:

- fyysinen pitkäaikaissairaus, jonka ennustetaan aiheuttavan toimintakyvyn laskua

- päihde- tai mielenterveysongelma perheessä.

- taloudelliset vaikeudet perheessä/ pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus

- joku perheenjäsenistä vastustaa perhehoitajaksi ryhtymistä

- perheen elämään ja arkeen erittäin voimakkaasti vaikuttava elämänkatsomus

- hylkäävä arvio ennakkovalmennuksesta

3.2 Perhekoti

Toimeksiantosopimussuhteisen perhekodin hyväksyy Lapinlahden kunta

- Perhekodin tulee olla olosuhteiltaan sopiva siellä annettavalle hoidolle.

- Perhekodin tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan, varustetasoltaan turvallinen ja annettavalle hoidolle sopiva.

- Perhekoti on tarkoituksenmukainen, kodikas, viihtyisä ja siellä on myönteinen ilmapiiri.

- Perhekodin sijainti on sijoitettavan tarvitsemien palvelujen ja läheisten yhteydenpidon kannalta hyvä.

- Perhekodissa on turvallista asua.

- Perhehoitaja vastaa perhekodin turvallisuudesta myös poikkeusolojen aikana ja hän on velvollinen tekemään paloviranomaisten ja perhehoidon yhdyshenkilön esittämät mahdolliset

turvallisuuteen liittyvät korjaustoimenpiteet välittömästi.

- Perhekodin tulee laatia pelastuslaitokselle turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma. Perhekodin turvallisuutta koskevissa asioissa toimitaan yhteistyössä Kuopion pelastuslaitoksen kanssa.

Perhehoidossa olevalla on perhekodissa mahdollisuus yksityisyyteen:

- Perhekodissa asiakkaalle on lähtökohtaisesti varattu oma huone

- Perhehoitoon sijoitetulla on, niin halutessaan, mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa

- Perhehoitoon sijoitetulla on käytössä kaikki kodin yhteiset tilat

- Perhehoidossa olevalla henkilöllä on perhekodissa tasa-arvoinen asema muiden perhekodin jäsenten kanssa

3.3 Perhekodin koko

Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää (4) henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset tai muut erityistä huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuna, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Perhehoitajalta ei tällöin edellytetä erityistä koulutusta. Hoidettavien henkilöiden määrä voi olla enintään kuusi, jos perhekodissa annettavasta hoidosta vastaa vähintään kaksi ennakkovalmennuksen käynyttä, perhekodissa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on lisäksi tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä (perhehoitolaki 263/2015 7§)

Hoidettavien määrästä voidaan poiketa tarvittaessa, jos se tukee esimerkiksi perhehoidossa olevan pariskunnan yhdessä asumista. Enimmäismäärästä voidaan poiketa myös, jos keskinäinen kanssakäyminen ja perhesijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa mahdollistavat poikkeamisen enimmäismäärästä. Perhekodissa hoidettavien määrä on kuitenkin aina suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen (perhehoitolaki 263/2015, 9§)

Enimmäismäärästä voidaan poiketa silloin, kun perhehoitaja sijaistaa toista perhehoitajaa hänen vapaansa aikana. Järjestelyistä on ehdottomasti aina etukäteen sovittava perhehoidon vastuutyöntekijän kanssa. Järjestelyä suunniteltaessa tulee huomioida, että hoidettavien keskinäinen kanssakäyminen, toimintakyky ja hoidon tarve sekä perhekodin tilat mahdollistavat järjestelyn.

Lain mukaan toimeksiantosopimussuhteisessa perhehoidossa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää (7) henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta ja muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista toisella on tehtävään soveltuva ammatillinen sosiaali- ja terveysalan koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä. Soveltuvaksi tutkinnoksi katsotaan vähintään sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (nykyinen toisen asteen tutkinto tai entinen kouluasteen tutkinto).

Erityisistä syistä voidaan samanaikaisesti hoidettavien henkilöiden enimmäismäärästä poiketa. Erityisenä tilanteena pidetään tilannetta, jos kyse on hoidon antamisesta perhehoitoon tuleville sisaruksille tai muille saman perheen jäsenille (esim. avo- tai aviopari). Enimmäismäärästä voidaan poiketa myös, jos hoidossa on samanaikaisesti vain täysi-ikäisiä henkilöitä ja heidän toimintakykynsä ja keskinäinen kanssakäymisensä mahdollistavat ylityksen. (Sosiaalihuoltolaki)

4 PERHEHOIDON MYÖNTÄMINEN JA

SIJOITTAMINEN

Perhehoito on sosiaalihuoltolain mukaista palvelua ja sen myöntäminen perustuu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin. Asiakkaan palvelutarve ja soveltuvuus perhehoitoon arvioidaan yhteistyössä asiakkaan, omaisten ja työntekijöiden kanssa. Palveluohjauksessa huomioidaan asiakkaan osallisuus ja valinnanvapaus sekä tuetaan hänen mahdollisuuttansa tehdä tietoon ja kokemukseen perustuva valinta.

Perhehoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että perhehoitoa tarvitseva henkilö sijoitetaan juuri hänelle sopivaan perheeseen. Kunta päättää voidaanko perheeseen sijoittaa kyseessä oleva henkilö vai ei. Perhehoitoon sijoittamisessa otetaan huomioon perhehoidettavan omat toivomukset, hänen läheistensä mielipiteet, sekä perhehoitajan arvio omista valmiuksistaan.

Perhehoito ei sovellu henkilölle, joka:

- tarvitsee jatkuvaa sairaalatasoista hoitoa

- valvoo öisin ja häiritsee muita

- tarvitsee säännöllisesti apua öiseen aikaan

- on aggressiivinen, eikä käyttäytymistä saada hallintaan niin, että perhehoitajan ja muiden perhekodissa asuvien henkilöiden turvallisuus voitaisiin turvata

- harhailee niin paljon, että valvonta on mahdotonta

- tarvitsee siirtymiseen tai liikkumiseen sellaisia apuvälineitä, joiden käyttäminen ei ole mahdollista perhekodissa

- tarvitsee jatkuvasti päivittäisissä toimissa kahden henkilön apua

- on oikeustoimikelpoinen ja ymmärtää hoidontarpeensa, muttei itse halua vastaanottaa perhehoitoa

- ei itse sitoudu yhteistyöhön tai hänen omaisensa eivät sitoudu yhteistyöhön

Perhehoidon sijoitusta suunniteltaessa selvitetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja muiden tukitoimien tarve ja saatavuus. Hoidettava sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että hoidettava saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka järjestetään sen kunnan toimesta, johon

henkilö on sijoitettu. Sijoituskunnan perhehoidosta vastaava työntekijä huolehtii tarvittavista maksusitoumuksista yms. (perhehoitolaki 263/2015 22§)

Kunnan työntekijä arvioi ikäihmisen perhehoidon tarvetta. Mikäli ikäihmistä ollaan sijoittamassa pitkäaikaisessa perhehoidossa kahden hengen huoneeseen, tulee kaikkien osapuolien hyväksyä järjestely.

Perhehoitajalla on lainmukainen oikeus saada tietää hoidon onnistumisen kannalta oleelliset tiedot hoitoon tulevan henkilön elämähistoriasta ja terveydentilasta. Sijoituspäätöksen jälkeen kunnan vastuutyöntekijä tukee ja auttaa perhehoitajaa perhehoidettavan asioissa.

Perhehoidossa olevalle ikäihmiselle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelman tekoon osallistuvat ikäihminen, hänen läheisensä, perhehoitaja sekä kunnan ikäihmisten perhehoidosta vastaava viranhaltija. Suunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa.

5 PERHEHOIDON ASIAKASMAKSUT

Perhehoito on sosiaalihuollon avopalvelua, mistä syystä asiakasmaksut saattavat määräytyä eri kunnissa tai kuntayhtymissä eri perustein. Yleisenä periaatteena on, ettei asiakkaalta peritä perhehoidosta korkeampaa maksua kuin muista vaihtoehdoista. Perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja esim. kotisairaanhoidon maksua tai päivätoiminnan ateriamaksua. Perhehoitajan vapaan johdosta, asiakkaalle ei saa tulla lisäkuluja. Perhehoitajan vapaan ajalta voidaan periä korkeintaan perhehoidon asiakasmaksun suuruinen summa. Asiakasmaksu ei kuitenkaan saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia todellisia kustannuksia.

Asiakasmaksuasetuksen mukaan perhehoidon keskeytyessä yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viisi päivää ylittävältä ajalta. Jos perhehoito keskeytyy lyhyemmäksikin ajaksi kunnasta johtuvasta syystä tai palvelun saajan ollessa kunnallisessa laitoshoidossa, ei kuukausimaksua peritä myöskään mainitun viiden päivän ajalta. Perhehoidon keskeytyksen jatkuessa koko kuukauden, maksua ei peritä lainkaan. Sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992.)

Jos asiakas siirtyy perhehoidosta suoraan laitoshoitoon tai laitoksesta perhehoitoon, ei perhehoidon asiakasmaksua peritä siirtopäivältä. Perhehoidossa asiakkaalle on jätettävä käyttövaroiksi vähintään 15 prosenttia nettotuloista, kuitenkin vähintään 167 €/kk (Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta, annettu 21.11.2013, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen indeksitarkistukset voimaan 1.1.2014 lukien, STM raportteja ja muistioita 2015/7).

5.1 Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevan henkilön asiakasmaksu

Pitkäaikaisesta perhehoidosta peritään maksua mukaillen asumispalvelujen asiakasmaksua. Pitkäaikaisen perhehoidon hoitomaksu on 85 % asiakkaan nettotuloista sen jälkeen, kun tuloista on ensin vähennetty käyttövara (vähintään 167€). Ikääntyneiden perhehoidon hoitomaksu sisältää asumiskustannukset sekä siivouksen, pyykkihuollon ja asumiseen kuluvat yleiset aineet ja tarvikkeet sekä hoivan. Asiakasmaksun perii Lapinlahden kunta. Perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion ja kustannuskorvauksen maksaa Lapinlahden kunta, joka tekee toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa. Jatkuvan perhehoidon asiakasmaksun määräytyminen perhehoidon tulo- ja lähtöpäivältä esitetään alla olevassa mukaisesti:

- Asiakas maksaa tulopäivältä perhehoidon asiakasmaksun

- Asiakas maksaa lähtöpäivältä perhehoidon asiakasmaksun

- Asiakas ei maksa lähtöpäivältä perhehoidon asiakasmaksua, jos lähtee asumispalveluyksikköön tai osastohoitoon

5.2 Lyhytaikaisen ja osa-aikaisen perhehoidon asiakasmaksut

Lyhytaikaisesta perhehoidosta voidaan periä lyhytaikaisen asumispalvelun maksu. Hoitopäivämaksun saa periä vain kerran kalenterivuorokaudelta. Jos asiakas siirtyy välittömästi toiseen laitokseen, lähettävä laitos ei saa periä maksua siltä päivältä, jona asiakas siirtyy. Lyhytaikaisesta perhehoidosta peritään 36 €/vrk.

Osapäiväisen perhehoidon maksu 18,00 €/vrk (osapäiväinen on alle 10 h päivä tai alle 12 h yö).

Mikäli lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään omaishoitajan vapaan ajaksi, peritään hoidosta omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajalta 11,40 €/vrk. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

6 PERHEHOIDON TOIMEKSIANTOSOPIMUS

Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa perhehoitaja ja sijoittaja kunta sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisesta perhehoitoon tulevasta henkilöstä erikseen, ennen sijoittamista tai välittömästi sen alettua. Sopimuksen tekeminen edellyttää aina neuvottelua siinä sovittavista asioista. Toimeksiantosopimus sitoo sen tekijöitä noudattamaan sopimusta. Toimeksiantosopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi (jatkuva perhehoito) tai määräaikaiseksi (lyhytaikainen tai määräaikainen perhehoito). Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja sitä ei voi muuttaa yksipuolisesti. Tarkistamisesta käydään neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii.

Toimeksiantosopimuksen tehnyt perhehoitaja ei ole työsopimuslain 1 luvun 1§:ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan (perhehoitolaki 263/2015 10§ ja 14§ ja työsopimuslaki 55/2001).

6.1 Toimeksiantosopimuksen sisältö:

1. Sopijaosapuolet

2. Perhehoidossa oleva henkilö

3. Palkkion saaja

4. Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio, kulukorvaus sekä hoitopalkkion ja kulu- korvauksen maksaminen vapaan ajalta ja perhehoidon keskeytyessä

5. Käynnistämiskorvaus ja sen mahdollinen takaisinperintä

6. Perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuva erityisten kustannusten korvaaminen

7. Perhehoitajan oikeus vapaaseen, vapaapäivien toteuttaminen, hoidettavien hoidon järjestäminen, hoitopalkkion ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta

8. Sopimuksen kestoaika

9. Perhehoitajalle annettava valmennus, työnohjaus, täydennyskoulutus sekä niiden toteuttaminen

10. Perhehoidossa olevalle henkilölle kuukausittain maksettavat käyttövarat ja edunvalvonta

11. Perhehoitajan vaitiolovelvollisuus ja tarvittavien tietojen antaminen/saaminen perhehoidossa olevasta

12. Perhehoitajan ja hoidettavan vakuuttaminen

13. Tarvittavat muut asiat

14. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen

15. Allekirjoitukset

Sopimuksen allekirjoittavat molemmat puolisot, jos he molemmat vastaavat perhehoitoon sijoitettujen hyvinvoinnista. Toimeksiantosopimukseen liitetään hoito- ja palvelusuunnitelma. Toimeksiantosopimus tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien pysyvien muutosten vuoksi tai muutoin tarvittaessa.

6.2 Ilmoitusvelvollisuus

Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle siihen kuntaan, joka on sijoittanut hoidettavan sekä kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee (perhehoitolaki 263/2015 21§)

Perhekotiin liittyvistä asioista tulee ilmoittaa sen kunnan perhetyöntekijälle, jossa perhekoti sijaitsee (hoidettavien määrät ja mistä kunnasta hoidettavat ovat, remontit, asumisen muutokset, perheen sisäiset muutokset, valvontakäynnit). Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidettavaan liittyvistä muutoksista kunnan työntekijälle.

6.3 Valvonta

Sijoittavalla kunnalla on velvollisuus valvoa perhehoitoa perhehoitolain 22§:n perusteella. Perhehoidon valvonta on esimerkiksi: ennakoiva valvonta, perhehoidon aikainen suunnitelmallinen ja epäkohtailmoitukseen perustuva valvonta.

Valvonta tapahtuu tarkastuskäynteinä perhehoitajan kotiin, joita tehdään kerran vuodessa. Tarvittaessa valvontakäyntejä voidaan tehdä myös ilman ennakkoilmoitusta. Valvontakäynneistä tehdään kirjallinen raportti ja täytetään valvontalomake. Mahdollisista muutostoimenpiteistä laaditaan perhehoitajalle aikataulutus ja muutostoimenpiteet varmistetaan tarkastuskäynnillä.

Valvontakäyntiin osallistuvat perhehoitaja, sijoittavan kunnan vastuutyöntekijä sekä tarvittaessa perhehoidon sijaintikunnan vastuutyöntekijä.

6.4 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen

Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomisesta seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, kunnan tulee antaa mahdollisuus korjaaviin toimenpiteisiin. Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi (perhehoitolaki 12§). Tällöin myös maksut päättyvät välittömästi.

Perhehoitajan tulee tehdä irtisanoutuminen kirjallisesti. Kunta ilmoittaa irtisanomisesta ja purkamisesta kirjallisesti perhehoitajalle.

6.5 Perhehoidon päättyminen

Perhehoitajan siirtyessä eläkkeelle toivotaan hänen ilmoittavan mahdollisimman ajoissa eläkkeelle jäämisestään. Eläkkeelle siirtymisestä tulee ilmoittaa kirjallisesti viimeistä kaksi kuukautta ennen perhehoidon loppumista kunnan vastuutyöntekijälle. Eläkkeelle siirtymisessä noudatetaan voimassaolevia eläkelakeja.

Vakituisen perhehoitajan muutoin lopettaessa toimintansa, tulee siitä sopia vähintään neljä kuukautta ennen perhehoidon päättymistä kunnan vastuutyöntekijän kanssa. Perhehoidon päättymisestä sovitaan aina yksilöllisesti kunnan vastuutyöntekijän kanssa huomioiden perhehoidettavan ja perhehoitajan tarpeet.

Perhehoidossa olevan perhehoidettavan kuollessa toimeksiantosopimus purkautuu ilman irtisanomista. Kunta maksaa pitkäaikaiselle perhehoitajalle hoitopalkkion kuolemaa seuraavan neljäntoista vuorokauden ajalta sekä korvaa aiheutuvat kustannukset maksamalla kulukorvauksen (ravintokorvausta lukuun ottamatta) kuolemaa seuraavan neljäntoista vuorokauden ajalta. Perhehoidossa olevan henkilön kuollessa perhehoitajan tulee ottaa välittömästi yhteyttä perhehoitajalle nimettyyn kunnan vastuuntyöntekijään.

7 PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET

Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta. Perhehoitajalle maksettavista hoitopalkkioista ja muista kustannuskorvauksista säädetään tarkemmin perhehoitajalaissa. Hoitopalkkion tulee vastata henkilön hoidettavuutta. Hoitopalkkion suuruus määritellään toimeksiantosopimuksessa ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96§:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.

Lapinlahden kunnan peruspalvelulautakunta päättää perhehoidon maksut ja tasokorotukset.

Hoidosta maksettava palkkio perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Hoitoisuus arvioidaan yksilöllisesti käyttäen apuna Kelan hoitotukia sekä muistitestiä ja tarvittaessa muita arviointivälineitä (esim. RAI) ja yksilöllistä harkintaa. Arvioinnista vastaa perhehoidosta vastaava työntekijä yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa.

7.1 Hoitopalkkio

Perhehoitajalaki oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn minimi kulukorvauksen. Kulukorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti.

Kulukorvaus on perhehoitajalle veronalaista tuloa, jonka voi verotuksessa ilmoittaa verovähennyskelpoisena tulonhankkimiskuluna.

Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, virkistys- ja harrastustoiminnasta, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset, jatkuvaluonteiset menot. Tiedossa olevista erityiskuluista sovitaan erikseen.

Korvaus sisältää myös ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata.

Hoitopalkkion maksuluokka arvioidaan ja tarkistetaan palvelusuunnitelman teon ja palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Maksuluokkaa arvioitaessa palvelutarpeen arvioinnin tukena voidaan käyttää eri mittareita. Maksuluokkaa voidaan muuttaa perhehoidettavan tarpeen ja tilanteen mukaan.

Lapinlahden kunnan hoitopalkkiot vuodelle 2022

Maksuluokka 1: Perhehoidettava tarvitsee päivittäin avustamista, huolenpitoa, hoivaa tai valvontaa päivittäisissä toiminnoissaan alentuneen toimintakykynsä vuoksi (esim. peseytyminen, wc-toiminnot, ruokailu, lääkehoito). Hän liikkuu kohtuullisen itsenäisesti apuvälineiden kanssa tai ilman niitä. Xxxxxxx selviytymistä voi haitata esimerkiksi hänen kokemansa turvattomuuden tunne ja yksinäisyys. Perhehoidettava selviytyy päivittäisistä toiminnoistaan muistutuksella tai sanallisella ohjauksella. Hänellä on lieviä muistin, käytöksen tai mielenterveyden ongelmia. Hän sopeutuu hyvin perhekodin ryhmään, on yhteistyökykyinen ja tunnistaa avun tarpeensa. Viitteenä voidaan käyttää RAI arviointi menetelmää toimintakyvyn ja avuntarpeen arvioimiseen (RAI MAPle 2-3- lievä

-kohtalainen avuntarve, CPS 2 -lievä kognition alenema).

Maksuluokka 2: Perhehoidettava tarvitsee runsaasti avustamista, huolenpitoa ja hoivaa päivittäisissä toiminnoissaan alentuneen toimintakykynsä vuoksi (esim peseytyminen, wc- toiminnot, ruokailu, lääkehoito). Hän tarvitsee lähes jatkuvaa valvontaa muistamattomuuden tai psyykkisen tilan vuoksi. Hänellä on säännöllisesti käytöksen ja /tai mielenterveyden ongelmia. Perhehoidettava voi tarvita ajoittain vähäistä ohjausta ja valvontaa myös yöllä. Hänellä voi olla satunnaista yökastelua ja/tai vaipat. Perhehoidettava liikkuu perhehoidossa ohjatusti tai valvotusti. Hän tarvitsee tukea perhekodin ryhmään sopeutumisessa. Viitteenä voidaan käyttää RAI arviointimenetelmää toimintakyvyn ja avuntarpeen arvioimiseen ( RAI MAPLe vähintään 3- kohtalainen avuntarve, CPS3- keskivaikea kognition alenema).

Erityismaksuluokka 3: Perhehoidettava tarvitsee paljon avustamista, huolenpitoa ja hoivaa päivittäisissä toimissaan useilla toimintakyvyn osa-alueilla. Hänellä voi olla liitännäissairauksia esim. vaikea muistisairaus tai vaikea liikuntavamma. Hänellä voi olla useita apuvälineitä käytössä. Perhehoidettava voi tarvita ohjausta ja valvontaa myös yöllä. Hänellä voi olla yökastelua ja/tai vaipat. Hän liikkuu perhehoidossa ohjatusti ja/tai valvotusti.

Perhehoidossa hoidettavan saattohoito kuuluu erityismaksuluokkaan. Lisäksi erityismaksuluokkaan kuuluu runsaasti hoitoa ja apua vaativa tilanne esim. perhehoidettavan sairaalasta palaaminen perhehoitoon kuntoutumisen ajaksi.

8 Pitkäaikainen perhehoito (enemmän kuin 14 vrk/kk)

Pitkäaikaisen perhehoidon kulukorvaus tarkistetaan kalenterivuosittain elinkustannusindeksin mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain kulukorvaukseen liittyvän indeksin. Liitteenä 1 löytyy pitkäaikaiselle perhehoitajalle maksettavan kulukorvauksen suurus. Seuraavana on tarkemmin avattuna kulukorvaukseen kuuluvat kohdat: ravinto, asuminen, muut menot ja matkakulut.

Ravinto: Koostuu ruuasta ja ruuan valmistuksesta. Ravintoon kuuluvat kaikki päivän ateriat: aamupala, lounas, päivällinen, iltapala ja tarvittavat välipalat. Aterioiden valmistamisessa huomioidaan yleisesti hyväksytyt ravintosuositukset. Ravinnossa tulee huomioida myös perhehoidettavan ruokavalio, yksilölliset erityistarpeet ja hoidettavan henkilökohtaiset mieltymykset.

Asuminen: Asuminen korvaa perhehoitajalle vuokran osuutta perhehoidettavan asumisesta. Asuminen ei sisällä sähkö ja vesimaksua.

Muut menot: Muut menot sisältävät mm. sähkön, veden, vaatteiden ja liinavaatteiden pesun ja jälkikäsittelyn, siivoustarvikkeet ja pesuaineet, wc- ja talouspaperit, perhehoitajan puhelinkuluja ja muita yhteydenpitokuluja sekä arjen matkakuluja.

Matkakulut: Matkakulut maksetaan pitkäaikaiselle perhehoitajalle 0,46 euroa/km (verohallinnon päätös 2022). Perhehoitajalle maksetaan matkakuluja, jos hän lähtee perhehoidettavan kanssa esim. lähiomaisen luokse tai retkelle teatteriin jne. Matkakuluista on aina sovittavaetukäteen kunnan vastuutyöntekijän kanssa.

Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa, hoidon vaativuudesta johtuen yllä olevia palkkioluokkia enintään 10 %.

9 Lyhytaikainen perhehoito

Lyhytaikaisessa perhehoidossa maksetaan vain perhehoidettavan läsnäolopäivät. Perhehoitajalle maksetaan jo sovitut perhehoitokäynnit silloin, kun peruutus tapahtuu kolme päivää ennen perhehoitoon menoa. Lyhytaikaisesta perhehoidosta maksettavia palkkioita ja kulukorvauksia nostetaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamalla indeksillä.

Kunnan vastuutyöntekijä päättää lyhytaikaisen perhehoidon maksuluokista. Hoitoisuuslisän maksuluokka arvioidaan ja tarkastetaan palvelusuunnitelman teon ja palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Maksuluokkaa arvioitaessa palvelutarpeen arvioinnin tukena voidaan käyttää RAI arviointimenetelmää. Maksuluokkaa voidaan muuttaa perhehoidettavan tarpeen ja tilanteen mukaan. Liitteenä 1 löytyy lyhytaikaiselle perhehoitajalle maksettavien palkkioiden ja kulukorvausten suuruus.

Hoitopalkkion maksuluokka:

Hoitopalkkio maksetaan lyhytaikaisessa perhehoidossa perhehoitajan luona tapahtuvasta perhehoidosta. Hoitopalkkiot on jaettu kolmeen maksuluokkaan perhehoidettavan toimintakyvyn ja tuen tarpeen mukaan.

Maksuluokka 1: Perhehoidettava tarvitsee päivittäin avustamista, huolenpitoa, hoivaa ja valvontaa päivittäisissä toiminnoissaan alentuneen toimintakykynsä vuoksi (esim. peseytyminen, wc- toiminnot, ruokailu, lääkehoito). Hän liikkuu kohtuullisen itsenäisesti apuvälineiden kanssa tai ilman niitä. Xxxxxxx selviytymistä voi haitata esim. hänen turvattomuuden tunne, yksinäisyys. Perhehoidettava selviytyy päivittäisissä toiminnoissa muistutuksella tai sanallisella ohjauksella. Hän on lieviä muistin, käytöksen tai mielenterveyden ongelmia. Hän sopeutuu hyvin perhekodin ryhmään, on yhteistyökykyinen ja tunnistaa avun tarpeensa. Viitteenä voidaan käyttää RAI arviointimenetelmää toimintakyvyn ja avuntarpeen arvioimiseen (RAI MAPLe 2-3 – lievä - kohtalainen avuntarve, CPS 2– lievä kognition alenema).

Maksuluokka 2: Perhehoidettava tarvitsee runsaasti avustamista, huolenpitoa ja hoivaa päivittäisissä toimissaan alentuneen toimintakykynsä vuoksi (esim. peseytyminen, wc-toiminnot, ruokailu, lääkehoito). Hän tarvitsee lähes jatkuvaa valvontaa muistamattomuuden tai psyykkisen tilan vuoksi. Hänellä on säännöllisesti käytöksen ja mielenterveyden ongelmia. Perhehoidettava voi tarvita joskus vähäistä ohjausta ja valvontaa myös yöllä. Hänellä voi olla satunnaista yökastelua ja/tai vaipat. Hänen liikkuu perhehoidossa ohjatusti tai valvotusti ja tarvitsee tukea perhekodin ryhmään sopeutumisessa. Viitteenä voidaan käyttää RAI arviointimenetelmää toimintakyvyn ja avuntarpeen arvioimiseen (RAI MAPLe vähintään 3 – kohtalainen avuntarve, CPS 3– keskivaikea kognition alenema).

Erityismaksuluokka 3: Perhehoidettava tarvitsee paljon avustamista, huolenpitoa ja hoivaa päivittäisissä toimissaan useilla toimintakyvyn osa-alueilla. Hänellä voi olla liitännäissairauksia esim. vaikea muistisairaus ja/tai vaikea liikuntavamma. Perhehoidettavalla voi olla useita apuvälineitä käytössä. Hän voi tarvita ohjausta ja valvontaa myös yöllä. Hänellä voi olla yökastelua ja/tai vaipat ja hän liikkuu perhehoidossa ohjatusti ja/tai valvotusti. Eritysmaksuluokkaan kuuluu runsaasti hoitoa ja apua vaativa tilanne esim. leikkauksen jälkeen sairaalasta toipuminen lyhytaikaisessa perhehoidossa ennen kotiutumista omaan kotiin

Kulukorvaus: Kulukorvaus maksetaan perhehoitajalle.

Matkakulut: Matkakulut maksetaan perhehoitajalle 0,46 euroa/kilometri (verohallinnon päätös 2022). Lyhytaikaiselle perhehoitajalle maksetaan matkakulut, jos perhehoitaja hakee hoidettavan perhehoitoon ja vie hänet kotiinsa. Perhehoitajalle maksetaan matkakuluja, jos hän lähtee perhehoidettavan kanssa esim. lähiomaisen luokse tai retkelle teatteriin. Matkakuluista on aina sovittava etukäteen kunnan vastuutyöntekijän kanssa.

10 Osavuorokautinen perhehoito

Osavuorokautisessa perhehoidossa maksetaan vain perhehoidettavan läsnäolopäivät. Perhehoitajalle maksetaan jo sovitut perhehoitokäynnit silloin, kun peruutus tapahtuu kolme päivää ennen perhehoitoon menoa. Osavuorokautisesta perhehoidosta maksettavia palkkiota ja kulukorvausta nostetaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamilla indekseillä.

Liitteenä 1 löytyy osavuorokautisessa perhehoidossa perhehoitajalle maksettavien palkkioiden ja kulukorvausten hinnat.

Osavuorokautinen perhehoito tapahtuu aina perhehoitajan luona. Hoitopalkkio: Osavuorokautisessa perhehoidossa perhehoidon kesto on alle 6 tuntia kerrallaan. Yli 6 tuntia kestävä perhehoito on lyhytaikaista perhehoitoa.

Kulukorvaus: Osavuorokautisessa perhehoidossa perhehoitajalle maksetaan kulukorvaus.

Matkakulut: Matkakulut maksetaan perhehoitajalle 0,46 euroa/kilometri (verohallinnon päätös 2022). Osavuorokautisessa perhehoidossa perhehoitajalle maksetaan matkakulut, jos perhehoitaja hakee perhehoidettavan perhehoitoon ja vie hänet kotiinsa. Perhehoitajalle maksetaan matkakuluja, jos hän lähtee perhehoidettavan kanssa esim. retkelle. Matkakuluista on aina sovittava etukäteen kunnan vastuutyöntekijän kanssa.

11 Perhehoidettavan kotona tapahtuvan

perhehoito

Perhehoidettavan kotona tapahtuvassa perhehoidossa maksetaan toteutuneet perhehoitokäynnit. Perhehoitajalle maksetaan jo sovitut perhehoitokäynnit, jos peruutus tapahtuu kolme päivää ennen sovittua perhehoitokäyntiä. Perhehoidettavan kotoa tapahtuvasta perhehoidosta maksettavaa hoitopalkkiota nostetaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamilla indekseillä.

Xxxxxxxxx 0 löytyy perhehoidetavan kotona tapahtuvassa perhehoidossa perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion ja kulukorvauksen hinta.

Hoitopalkkio: Perhehoidettavan kotona tapahtuvassa perhehoidossa hoitopalkkio on jaettu kolmeen hoitoaikaan, jotka ovat alle 3 tuntia, 3 – 6 tuntia ja yli 6 tuntia.

Kulukorvaus: Perhehoidettavan kotona tapahtuvassa perhehoidossa perhehoitajalle ei makseta kulukorvausta.

Matkakulut: Matkakulut maksetaan perhehoitajalle 0,46 euroa/kilometri (verohallinnon päätös 2022). Perhehoitajalle maksetaan matkakulut, kun perhehoitaja menee perhehoidettavan luo ja palaa kotiinsa. Perhehoitajalle maksetaan matkakuluja, jos hän lähtee yhdessä perhehoidettavan kanssa esim. kauppa-asioille. Matkakuluista on aina sovittava etukäteen kunnan vastuutyöntekijän kanssa.

12 Käynnistämiskorvaus

Hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista voidaan perhehoitajalle suorittaa korvaus. Korvaus arvioidaan tapauskohtaisesti ja korvauksen suuruus on enintään 3106,53 euroa (vuonna 2022). Käynnistämiskorvaus suoritetaan maksusitoumuksella tai kuitteja vastaan perhehoitajalle.

Korvattavia kohteita voivat olla muun muassa asuntoon kohdistuvat pienet korjaus- ja muutostyöt, kalustaminen sekä mahdolliset vuodevaatteet yms. Käynnistämiskorvaus maksetaan ensisijaisesti pitkäaikaiselle perhehoitajalle.

Lyhytaikaiselle perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta harkinnan perusteella. Kunnan perhehoidon vastuutyöntekijä päättää käynnistämiskorvauksesta. Käynnistämiskorvauksen poistoaika on kolme vuotta. Kunakin vuonna poistuu hankinnan arvosta seuraavasti: 1. vuonna 40 %, 2. vuonna 35 % ja 3. vuonna 25 %. Mikäli perhehoito lakkaa lyhyemmän ajan kuluessa sovitaan takaisinmaksusta tai välineiden luovuttamisesta kunnalle huomioiden kyseisen perhehoidon kokonaistilanne käynnistämiskorvauksen osalta. Käynnistämiskorvauksen takaisinmaksusta päättä kunnan perhehoidon vastuutyöntekijä. Kolmen vuoden jälkeen käynnistämiskorvauksella tehdyt hankinnat ovat perhehoitajan omaisuutta.

Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa sijoitusvaiheessa xxxxxx ja perhekodin käynnistämisen kannalta välttämättömät uuden perhehoidossa olevan henkilön henkilökohtaiset ja yhteiseen talouteen liittyvät hankinnat.

Korvattavia kohteita voivat olla mm. asuntoon kohdistuvat välttämättömät pienet korjaus- ja muutostyöt, kalustaminen, vuodevaatteet, harrastusvälineet. Käynnistämiskorvausta voidaan käyttää myös perhehoitajien ennakkovalmennuksen osallistumismaksujen korvaamiseen.

Käynnistämiskorvauksesta sovitaan toimeksiantosopimuksessa ja hankinnoista sovitaan perhehoidon vastuuhenkilön kanssa.

Käynnistämiskorvausta voidaan myöntää silloin, kun korvausta ei voi saada muun lainsäädännön nojalla esim. vammaisen tarvitsemat asunnon muutostyöt tai apuvälineet tulee ensisijaisesti hankkia vammaispalveluna tai lääkinnällisenä kuntoutuksena.

13 PERHEHOITAJAN ASEMA

Perhehoitajan vastuutyöntekijä: Perhehoidon aikana tarvittavan tuen järjestämiseksi perhehoitajalle on nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä (Perhehoitolaki 263/2015). Toimeksiantosopimukseen kirjataan perhehoidettavan asioista vastaava kunnan vastuutyöntekijä ja hänen yhteystietonsa.

13.1 Perhehoitajan vapaa ja oikeus henkilökohtaiseen

vapaaseen

13.1.1 Pitkäaikaisen perhehoitajan vapaa:

Ikäihmisten perhehoito sitoo perhehoitajan tehtävään ja läsnäoloon ympärivuorokautisesti. Pitkäaikaisessa perhehoidossa perhehoitajalle kertyy vapaata 3,5 vuorokautta kalenterikuukaudessa, ja ne tulee pitää kokonaisina vuorokausina (yhteensä 42 vuorokautta vuodessa). Vapaita ei kerry, mikäli perhehoitaja ei ole toiminut toimeksiantosopimusten perusteella 14 vuorokautta kalenterikuukaudessa perhehoitajana.

Perhehoitajan tulee itse huolehtia siitä, että hän käyttää oikeutensa vapaaseen kuluvan kalenterivuoden aikana. Perhehoitajalle ei korvata rahallisesti vapaapäiviä, vaan hänen on pidettävä kertyneet vapaat vapaapäivinä. Mikäli perhehoidossa on useampi kuin yksi henkilö, tulee vapaa järjestää kaikkien perhehoidossa olevien ikäihmisten osalta yhtä aikaa. Perhehoidettavien sijaispaikkaan vienti- ja hakupäivä eivät kuluta vapaapäiviä perhehoitajalta. Perhehoitajan vapaan toteuttamisesta ja korvausten suorittamisesta sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Kunnan perhehoidon vastuutyöntekijä järjestää yhteistyössä perhehoitajan kanssa perhehoidettavien hoidon perhehoitajan vapaan aikana. Perhehoitajan vapaan pitämisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus kuntaan kaksi kuukautta ennen loman alkamista.

13.1.2 Lyhytaikaisen ja osavuorokautisen perhehoitajan vapaa:

Lyhytaikaisessa perhehoidossa perhehoitajalla on kaksi päivää vapaata kutakin kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 päivää. Vapaa kertyy jokaisesta toimeksiantosopimuksesta, mikäli perhehoidettava on ollut perhehoidossa vähintään 14 päivää kalenterikuukaudessa. Saman sijoittajakunnan toimeksiantosopimusten hoitopäivät lasketaan yhteen vapaaoikeuden kertymistä määriteltäessä. Perhehoitopäiviä on oltava kuukaudessa yhteensä 14 päivää, jotta vapaa kertyy. Samaan aikaan lyhytaikaisessa perhehoidossa olevien hoidettavien hoitopäiviä ei lasketa erikseen (esim. 1.-4.9. ja 1.-10.9. huomioidaan jakso 1.-10.9., yhteensä 10 hoitopäivää). Kertyneet vapaapäivät korvataan rahana hoitopalkkion maksun yhteydessä. Maksuperusteena käytetään lyhytaikaisessa perhehoidossa maksuluokan 1 palkkiota.

Osavuorokautisesta perhehoidosta perhehoitajalla on kaksi päivää vapaata kutakin kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 päivää. Vapaa kertyy jokaisesta toimeksiantosopimuksesta, mikäli perhehoidettava on ollut perhehoidossa vähintään 14 päivää kalenterikuukaudessa. Saman sijoittajakunnan toimeksiantosopimusten hoitopäivät lasketaan yhteen vapaaoikeuden kertymistä määriteltäessä. Perhehoitopäiviä on oltava kuukaudessa yhteensä 14 päivää, jotta vapaa kertyy. Samaan aikaan lyhytaikaisessa perhehoidossa olevien hoidettavien hoitopäiviä ei lasketa erikseen

(esim. 1.-4.9. ja 1.-10.9. huomioidaan jakso 1.-10.9., yhteensä 10 hoitopäivää). Kertyneet vapaapäivät korvataan rahana hoitopalkkion maksun yhteydessä. Maksuperusteena käytetään lyhytaikaisen perhehoidon maksuluokan 1 palkkiota. Jos perhehoitaja tekee sekä lyhytaikaista että osavuorokautista perhehoitoa, niin silloin vapaakertymä on kaksi päivää vapaata kutakin kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 päivää.

13.1.3 Perhehoitajan vapaa perhehoidettavan kotona tapahtuvassa perhehoidossa

Xxxxxx tapahtuvassa perhehoidossa perhehoitajalla on kaksi päivää vapaata kutakin kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella perhehoitajana vähintään 14 päivää. Vapaa kertyy jokaisesta toimeksiantosopimuksesta, mikäli perhehoidettava on ollut perhehoidossa vähintään 14 päivää kalenterikuukaudessa. Saman sijoittajakunnan toimeksiantosopimusten hoitopäivät lasketaan yhteen vapaaoikeuden kertymistä määriteltäessä. Perhehoitopäiviä on oltava kuukaudessa yhteensä 14 päivää, jotta vapaa kertyy. Jos perhehoitajalla on kaksi perhehoidettavaa samassa kodissa, niin lomapäiviä kertyy vain yhden osalta. Kertyneet vapaapäivät korvataan rahana hoitopalkkion maksun yhteydessä. Maksuperusteena käytetään lyhytaikaisen perhehoidon maksuluokka 1 palkkiota.

13.1.4 Pitkäaikaisen perhehoitajan henkilökohtainen vapaa

Perustellusta syystä pitkäaikaiselle perhehoitajalle voidaan myöntää oikeus henkilökohtaisen vapaan pitämiseen, mikäli perhehoidettavien hoito saadaan kohtuudella järjestymään. Xxxx henkilökohtaiseen vapaan käyttämiseen ja sijaisjärjestelyihin on aina sovittava sekä kunnan että maakunnan perhehoidon vastuutyöntekijän kanssa kahta kuukautta aiemmin ja sen myöntäminen harkitaan tapauskohtaisesti. Henkilökohtaisen vapaan ajalta perhehoitajalle ei makseta hoitopalkkiota ja kulukorvausta, mikäli hoidettava on ko. ajan muualle sijoitettuna. Jos perhehoitajalle tulee sijainen perhekotiin, vakituiselle perhehoitajalle maksetaan kulukorvaus. Hoitopalkkio ja kulukorvaus tältä kuukaudelta lasketaan jakamalla hoitopalkkio ja kulukorvaus kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä ja kertomalla saatu osamäärä toteutuneiden perhehoitopäivien määrällä. Vapaan alkamis- ja päättymispäivä katsotaan perhehoitopäiväksi, josta maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus.

14 PERHEHOITAJAN SAIRASTUMINEN

14.1 Pitkäaikaisen perhehoitajan sairastuessa

järjestää yhteistyössä perhehoitajan kanssa perhehoidettavien hoidon perhehoitajan sairausloman ajaksi. Jos perhehoito keskeytyy perhehoitajan sairausloman vuoksi, sijoittaja maksaa hoitopalkkion ja kulukorvauksen Kelan sairauspäivärahan omavastuuajalta (sairastumispäivä + 9 arkipäivää, huom! lauantai on arkipäivä). Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan voimassa olevien toimeksiantosopimusten mukaisilta päiviltä.

Jos keskeytys johtuu esimerkiksi perhehoitajan lapsen sairastumisesta, hoitopalkkiota ja kulukorvausta ei makseta. Edellytyksenä omavastuuajan palkkion maksamiselle on toimiminen perhehoitajana vähintään yhden kuukauden ajan ennen sairausloman alkua. Perhehoitaja on oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa omavastuuajan jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairauspäivärahan suuruisena (Sairausvakuutuslaki 1224/2004). Sairauspäivärahaa haettaessa tarvitaan lääkärinlausunto sairaudesta.

Jos hoidettavan hoito järjestyy perhekodissa sairausloman aikana, maksetaan kulukorvaus perhehoitajalle täysimääräisenä koko sairausloman ajalta. Perhekotiin tulevalle sijaiselle maksetaan lyhytaikaisen perhehoidon hoitopalkkio sekä matkakorvaus. Jos perhehoito jatkuu perhekodissa perhehoitajan sairausloman ajan ilman ulkopuolista sijaista, on perhehoitaja oikeutettu saamaan sekä sairauspäivärahan että hoitopalkkion ja kulukorvauksen. Tällöin perhehoitajan tulee sairauspäivärahahakemuksessaan (Kela) selvittää, mitä perhehoitajan tehtäviä hän on estynyt hoitamasta, sairauden tai vamman johdosta, sekä kuka on hoitanut hänen tehtävänsä sairausloman aikana. Vapaat kertyvät, mikäli perhehoitaja on toiminut kalenterikuukaudessa perhehoitajana vähintään 14 päivää. Xxxxxxxxxxxx ajalta ei kerry vapaata, mikäli perhehoidossa ei ole hoidettavia.

Jos pitkäaikaisessa perhehoidossa olevan henkilön perhehoito keskeytyy hoitajasta riippumattomasta syystä ( esim. hoidettavan sairaalahoito, vierailu omaisten luona), maksetaan perhehoitajalle sekä hoitopalkkio että 2/3 kulukorvausta enintään 30vrk/vuosi keskeytyksen jälkeen, ellei tilalle tule toista henkilöä perhehoitoon. Tällöin perhehoitajan edellytetään pitävän yhteyttä hoidettavaan ja olevan yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Hoidettava tulo- ja lähtöpäivää ei lasketa poissaolopäiväksi.

14.2 Lyhytaikaisen ja osavuorokautisen perhehoitajan

sairastuessa

Perhehoitajan sairastuessa hänen tulee ilmoittaa sairastumisesta ilman viivytystä sekä kunnan että maakunnan perhehoidon vastuutyöntekijälle. Mikäli poissaolo jatkuu yli kolme päivää, siitä tulee toimittaa sairauslomatodistus kunnan vastuutyöntekijälle sekä ilmoitus sairausloman pituudesta maakunnan vastuutyötekijälle. Mikäli lyhytaikainen tai osavuorokautisena perhehoitajana toimiva perhehoitaja sairastuu, maksetaan hänelle sovittujen hoitopäivien hoitopalkkiot korkeintaan Kelan sairauspäivärahan omavastuuajalta. Kulukorvausta ei makseta.

Mikäli sairausloman ajalle ei ole sovittu perhehoitopäiviä / -jaksoja, niin palkkiota ei makseta. Ensisijaisesti sairausloman aikaiset lyhytaikaisen perhehoidon jaksot pyritään siirtämään toiseen

ajankohtaan, jolloin palkkiota ei korvata perhehoitajalle kahteen kertaan. Osavuorokautinen perhehoito perutaan sairausloman ajalta. Mikäli hoidettavan tilanteen vuoksi perhehoitajalle tarvitaan sijaista, pyritään löytämään sijainen ja toimimaan kuten pitkäaikaisessa perhehoidossa. Lyhytaikaisesta ja osavuorokautisesta perhehoidosta ei kerry vapaaoikeutta, jos perhehoitaja on sairauslomalla ja hoidettava ei ole perhehoidossa tai perhekotiin tarvitaan sijainen.

14.3 Perhehoidettavan kotona tapahtuvan perhehoitajan

sairastuessa

Perhehoitajan sairastuessa hänen tulee ilmoittaa sairastumisesta ilman viivytystä kunnan perhehoidon vastuutyöntekijälle. Mikäli poissaolo jatkuu yli kolme päivää, siitä tulee toimittaa sairauslomatodistus kunnan vastuutyöntekijälle sekä ilmoitus sairausloman pituudesta. Mikäli kotona tapahtuvan perhehoidon hoitaja sairastuu, maksetaan hänelle sovittujen hoitopäivien hoitopalkkiot korkeintaan Kelan sairauspäivärahan omavastuuajalta. Kulukorvausta ei makseta.

Mikäli sairausloman ajalla ei ole sovittu perhehoitopäiviä, niin palkkiota ei makseta. Ensisijaisesti sairausloman aikaiset sovitut perhehoitopäivät pyritään siirtämään toiseen ajankohtaan, jolloin palkkiota ei korvata perhehoitajalle kahteen kertaan. Mikäli hoidettavan tilanteen vuoksi perhehoitajalle tarvitaan sijaista, pyritään löytämään sijainen.

Perhehoidettavan kotona tapahtuvasta perhehoidosta ei kerry vapaaoikeutta, jos perhehoitaja on sairauslomalla.

14.4 Perhehoitajan hoitopäiväraporttilomake ja palkkion ja kulukorvauksen maksun aikataulu

Hoitopäiväraporttilomake on perustana hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksamiselle perhehoitajalle. Perhehoitajalta edellytetään hoitopäiväraporttilomakkeen täyttämistä kuukausittain. Allekirjoitettu hoitopäiväraporttilomake on toimitettava seuraavan kuun loppuun mennessä kuntaan asiakaslaskutuksen vuoksi. Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan pitkäaikaiselle perhehoitajalle pääsääntöisesti kuluvan kuun 15. päivänä. Lyhytaikaiselle ja osavuorokautiselle perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus joko kuun 15. päivänä tai kuun viimeisenä päivänä.

Perhehoidettavan kotona tapahtuvassa perhehoidossa maksetaan hoitopalkkio joko kuun 15. päivänä tai kuun viimeisenä päivänä.

14.5 Perhehoitajan kuntoutus

Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien ajalta voidaan perhehoitajalle maksaa kuntoutusrahaa (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista). Kuntoutusraha edellyttää, että henkilö on estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Perhehoitajan työ on katsottava tällaiseksi omaksi työksi, jos se on päätoimista. Jos perhehoitaja on estynyt tekemästä omaa työtään osallistuessaan kuntoutuskurssille, hänellä on oikeus kuntoutusrahaan. Perhehoitajalle ei kuntoutuksen ajalta makseta hoitopalkkiota. Sijoittava kunta järjestää tarvittaessa yhdessä maakunnan perhehoidon vastuutyöntekijän kanssa sijaisen pitkäaikaiselle perhehoitajalle kuntoutuksen ajaksi. Lyhytaikaiselle ja osavuorokautiselle perhehoitajalle sekä perhehoidettavan kotiin menevälle perhehoitajalle pyritään järjestämään sijainen, mikäli perhehoitoa ei ole mahdollista perua tai siirtää kuntoutusjakson ajaksi.

Mikäli hoito jatkuu perhekodissa perhehoitajan vastuulla sairasloman ajan, on perhehoitaja oikeutettu saamaan sekä sairauspäivärahan, kulukorvauksen ja hoitopalkkion. Kela päättää kuitenkin sairauspäivärahan maksamisesta.

Mikäli perhehoito keskeytyy muun kuin lomajärjestelyjen vuoksi perhehoitajasta riippuvasta syystä ja hoidettavat joudutaan sijoittamaan muualle, maksut keskeytyvät välittömästi.

14.6 Perhehoitajan eläketurva

Perhehoitajan eläke-eduista säädetään Julkisten alojen eläkelaissa (81/2016). Perhehoitajalle eläkettä karttuu kaikista hoitopalkkioista ilman alarajaa. Suositellaan, että perhehoitaja on itse yhteydessä eläkkeen myöntäjään ja selvittää omaan eläkkeeseensä liittyvät asiat. Lisätietoa xxx.xxxx.xx , xxx.xxxxxxxx.xx.

Eläkkeelle siirtymisestä perhehoitajan on tiedotettava hyvissä ajoin (vähintään 2 kuukautta aiemmin) kunnan perhehoidon vastuutyöntekijälle.

14.7 Vakuutukset perhehoidossa

Perhehoitajat kuuluvat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, josta kunta vastaa. Tämä kattaa perhehoitajat perhehoitajan työssä tapahtuvan tapaturman osalta. Muihin vakuutuksiin kunnalla ei ole lakisääteistä velvoitetta. Perhehoidossa olevalla ei ole kunnan ottamaa tapaturmavakuutusta. Perheeseen sijoitetun henkilön omaisuus sisältyy perhehoitajan koti-irtaimiston vakuutukseen.

Perhehoidossa hoidettavan aiheuttamiin vahinkoihin ei sijoittavalla kunnalla ole lakisääteistä velvollisuutta ottaa vahingonkorvausvastuuvakuutusta. Vahingonkorvaus on vahingontekijän ja

vahingonkärsijän välinen asia. Vahingon sattuessa asiaa voidaan selvittää yhdessä perhehoitajan ja sijoittavan kunnan kanssa.

On suositeltavaa, että perhehoitaja hankkii laajennetun kotivakuutuksen ja varmistaa, että se sisältää myös perhehoidossa hoidettavien vahinkovakuutuksen.

14.8 Perhehoitajan täydennyskoulutus ja tuki

Työnohjaukseen, täydennyskoulutukseen ja mentorointiin perhehoitajalla on mahdollisuus harkinnan mukaan. Työnohjauksesta, täydennyskoulutuksesta ja mentoroinnista sovitaan aina erikseen maakunnan perhehoidon vastuutyöntekijän kanssa. Perhehoitajalle voidaan korvata myös muun tahon järjestämästä koulutuksesta aiheutuvia kuluja. (ks. Perhehoitolaki 263/2015 15 § ja Perhehoitoliiton tietopaketti: Hyvää perhehoitoa ikäihmisille, toimeksiantosuhteisen perhehoidon tietopaketti (xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxx/xxxxxxxxxx)). Kunnan perhehoidon vastuutyöntekijän tehtävänä on tukea perhehoitajaa työtehtävässään.

14.9 Perhehoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastukset

Xxxxxx on tarvittaessa järjestettävä toimeksiantosopimuksessa sovittavalla tavalla perhehoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Päätoimiselle perhehoitajalle mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen on järjestettävä vähintään joka toinen vuosi. (Perhehoitolaki 15 a §). Hyvinvointi- ja terveystarkastukset järjestetään perhehoitajan asuinkunnan terveyskeskuksessa ja sen sisältö vastaa soveltuvin osin sosiaali- ja terveysministeriön ohjetta perhehoitajien terveystarkastuksesta. Tarkastuksessa käytetään omaishoitajien jaksamisen ja tuen arviointiin tarkoitettuja mittareita tai lomakkeita tarkoituksenmukaisissa määrin. Tarkastuksia järjestetään päätoimisina toimiville perhehoitajille vähintään kahden vuoden välein.

14.10 Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus sekä tietojen saanti

Sosiaalihuollon asiakkaita koskevat asiat ovat salassa pidettäviä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa luottamuksensuoja ja siihen liittyvät salassapitovelvoitteet ovat keskeinen edellytys hyvälle ja ammattieettisesti kestävälle toiminnalle sekä asiakkaiden perus- ja ihmisoikeuksien edellyttämälle yksityisyyden suojalle. Perhehoidossa lähtökohtana on salassapito. Perhehoidettavaa koskevat

arkaluontoiset asiat ja asiakirjat ovat kokonaan salassa pidettäviä ja jo tieto perhehoidon asiakkuudesta on salassa pidettävää tietoa.

Perhehoitajalla on oikeus saada perhehoidettavasta hoidon kannalta välttämätön tieto. Perhehoitajaa koskee elinikäinen vaitiolovelvollisuus (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000). Tämä tarkoittaa, että perhehoidettavaan liittyviä tietoja ei saa ilmaista kenellekään sivullisille. Xxxxxxx pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Xxxxxxx pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa perhehoidettavan nimenomaisella suostumuksella tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella (edustajalla on laillinen oikeus saada tietoja).

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sisältää tarkemmat säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. Vaitiolovelvollisuus pätee myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen. Se koskee myös perhehoitajan muita perheenjäseniä ja muita perhehoitoon lyhytaikaisesti osallistuvia henkilöitä. Perhehoidossa olevaa perhehoidettavaa koskevat asiakirjat ja muut kirjalliset tiedot säilytetään asianmukaisesti lukitussa paikassa. Salassa pidettävät asiakirjat palautetaan perhehoidon päättyessä sijoittavaan kuntaan.

15 PERHEHOIDETTAVAN ASEMA

Perhehoidon toteuttamisesta sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Perhehoitosijoitus valmistellaan siten, että sijoitetulla, hänen omaisillaan ja perhehoitajalla on mahdollisuus tutustua toisiinsa perhehoidon suunnitteluvaiheessa.

15.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma

Jokaiselle perhehoitoa aloittavalle ikäihmiselle tehdään tai päivitetään hoito- ja palvelusuunnitelma, johon osallistuvat: kunnan työntekijä, perhehoidettava, hänen lähiomaisensa, perhehoitaja sekä tarvittavat muut perhehoidettavan hyvinvointiin osallistuvat työntekijät. Suunnitelmaan kirjataan perhehoidettavaa koskevat tavoitteet ja niiden toteuttaminen. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään terveydentilan ja/tai toimintakyvyn muuttuessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan liitetään erillinen suostumus tietojen luovuttamisesta eri hoitotahojen välillä. Perhehoitajalle toimitetaan turvallisen ja laadukkaan perhehoidon toteuttamiseksi ja hoidettavan toimintakyvyn seurannan turvaamiseksi ikäihmistä koskevat tiedot, kuten henkilötiedot, diagnoosit, toimintakyvyn kuvaus, ajantasainen lääkelista, lääkehoito, allergiat, ruokavalio, tarvittava seuranta (paino, laboratoriokokeet), mahdollinen elvytyskielto sekä omaisten yhteystiedot.

15.2 Yhteydenpito omaisiin/läheisiin

Perhehoidettavalla on oltava mahdollisuus yhteydenpitoon omaistensa ja läheistensä kanssa. Perhehoidettavalla tulee olla itsellään oikeus määritellä, kenen kanssa haluaa olla yhteydessä. Perhehoitajan tulee tukea ja auttaa perhehoidettavaa yhteydenpidossa hänelle tärkeiden ihmisten kanssa. Perhehoitajan tulee myös auttaa ja tukea perhehoidettavaa rajoittamaan yhteydenpitoa niihin henkilöihin, joihin perhehoidettava ei halua olla yhteyksissä.

15.3 Ikäihmisen lääkehoito perhehoidossa

Pitkäaikaisessa perhehoidossa ikäihmisen lääkehoito toteutetaan yhteistyössä kotihoidon kanssa. Ensisijaisesti perhehoidossa olevan ikäihmisen lääkkeiden jakaminen toteutetaan annosjakeluna apteekissa (Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu, nro 809/4/11, lääkkeiden annosjakelusta avohoidossa).

Lyhytaikaisessa perhehoidossa ikäihmisellä tulee olla mukana perhekotiin tultaessa ajantasainen lääkelista ja lääkkeiden tulee olla jaettuina dosetteihin perhehoitojakson ajaksi. Pistoshoitoa vaativa lääkehoito toteutetaan joko koulutuksen saaneen ja osaamisen tason varmistaneen perhehoitajan tai kotihoidon toimesta. Perhehoitajaa tuetaan riittävän osaamisen saavuttamiseen lääkehoidon käytäntöjen, vaikutusten ja seurannan osalta.

15.4 Asiakasmaksut

Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevilta asiakkailta peritään kunnan hallintosäännön toimielimen vuosittain vahvistamien ikäihmisten perhehoidon asiakasmaksujen mukaiset asiakasmaksut.

Lyhytaikaisessa ja osavuorokautisessa perhehoidossa olevilta asiakkailta peritään kunnan hallintosäännön mukaisen toimielimen vuosittain vahvistamien ikäihmisten perhehoidon asiakasmaksujen mukaiset asiakasmaksut.

Perhehoidettavan kotona tapahtuvan perhehoidon asiakasmaksut vahvistetaan vuosittain kunnan hallintosäännön toimielimen päätöksellä.

Perhehoidosta, joka on järjestetty omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi, peritään asiakasmaksulain mukainen asiakasmaksu.

15.5 Perhehoidettavan yksityis- ja käyttövarat

Perhehoidossa olevan varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen tai hänen edunvalvojalleen. Perhehoidettavan käyttöraha on tarkoitettu, hänen yksityiseen käyttöön, hänen omien toiveidensa mukaan. Perhehoidettavan henkilökohtaisia menoja ovat esimerkiksi parturi tai kampaaja, jalkahoito, tapahtumiin osallistuminen (liput tai pääsymaksut), matkojen omavastuut ja pienet hankinnat. Varojen käytöstä ja käyttöä koskevista periaatteista tulee perhehoitajan sopia perhehoidettavan asioiden hoitajana olevan lähiomaisen tai edunvalvojan kanssa. Suositeltavaa on, että perhehoitaja pitää kirjaa käyttövarojen käytöstä.

Perhehoidossa olevalle nimetään tarvittaessa edunvalvoja, mikäli hän ei itse kykene valvomaan etuaan ja huolehtimaan itseään tai omaisuuttaan koskevista asioista. Jos hoidettavalla on edunvalvoja, tulee perhehoitajan neuvotella hoidettavan varojen käyttöä koskevista periaatteista edunvalvojan kanssa. Edunvalvojan kanssa sovitaan tilin käytöstä ja käyttövaran määrästä. On suositeltavaa, että perhehoidossa olevan edunvalvojana tai yksityisvarojen hoitajana toimii muu henkilö kuin perhehoitaja (Laki holhoustoimesta 442/1999).

Pitkäaikaisessa perhehoidossa hoidettavan perhekodissa olevasta kiinteästä omaisuudesta on pidettävä omaisuusluetteloa. Omaisuusluettelo laaditaan perhehoidon alkaessa ja perhehoitaja päivittää omaisuusluetteloa yhdessä edunvalvojan tai kunnan perhehoidosta vastaavan työntekijän kanssa. Omaisuusluetteloon kirjataan hoidettavan varoilla kaikki yli 200 euroa maksaneet hankinnat (tai edunvalvojan ohjeen mukaisesti).

15.6 Perhehoidettavan matkat ja retket

Matkoja ja retkiä järjestettäessä perhehoidettava maksaa oman osuutensa retken kustannuksista. Perhehoidettava/perhehoidettavat maksaa perhehoitajan matkakulut ja mahdolliset osallistumismaksut (esim. teatterilippu, uimahallimaksu). Matkoista ja retkistä perhehoidossa tulee sopia erikseen kunnan vastuutyöntekijän kanssa, jos perhehoitaja kuljettaa perhehoidettavaa (esim. kesäteatteriretki). Jos perhehoitaja liikkuu sovituilla retkillä perhehoidettavan kanssa omalla autolla, niin perhehoitajalle maksetaan kilometrikorvaukset (0,46 euroa/km, verohallinnon päätös 2022).

15.7 Perhehoidettavan valitus- ja vaikutusmahdollisuudet

Perhehoidettavalla on oikeus hyvään palveluun ja kohteluun. Perhehoidettavan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta on tuettava ja vahvistettava. Perhehoidettavalla on oikeus tehdä saamastaan hoivasta ja huolenpidosta sekä kohtelusta valitus sosiaalihuollon viranhaltijalle. Jos perhehoidettava on tyytymätön saamaansa hoivaan ja huolenpitoon tai kohteluun, hän voi pyytää oman kotikuntansa sosiaaliasiamiestä toimimaan sovittelijana, joka seuraa ikäihmisen oikeuksia ja asemaa. Perhehoidettavaa on neuvottava valituksen tekemisessä. Hänellä on oikeus hakea muutosta päätöksiin sekä kannella asiastaan sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille.

Perhehoitajalla on ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan perhehoidossa olevan ikäihmisen

15.8 Julkisuus

Perhehoidettavan valokuvaamiseen, videoimiseen ja niiden julkaisemiseen esimerkiksi istagramissa tai facebookissa tarvitaan perhehoidettavan lupa. Tarvittaessa lupa pyydetään läheiseltä tai edunvalvojalta. Omaan käyttöön tarkoitettuihin valokuviin ja videoihin ei tarvita erillistä lupaa.

15.9 Väkivalta- ja kriisitilanteet sekä perhehoidettavan

katoaminen

Perhehoidossa noudatetaan tavanomaisen perhe-elämän periaatteita. Rajoittamis- ja väkivaltatilanteiden riskit tulee ennakoida ja tiedostaa. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään perhehoidettavan tarvitsema apu ja tuki päivittäiseen arkeen. Kriisitilanteissa otetaan yhteyttä normaaleihin palveluihin (poliisi, ambulanssi) ja sen jälkeen ilmoitus sijoittavaan kuntaan ja maakunnan perhehoidon vastuutyöntekijään.

Perhehoidettavan katoamistilanteessa toimitaan seuraavasti: Perhehoitaja tarkastaa perhehoitokodin tilat ja pihan nopeasti. Jos perhehoidettava on poistunut perhehoitokodista, katoamisilmoitus tehdään aina poliisille nopeasti, hätänumeroon 112. Katoamisilmoitusta tehdessä tulee kertoa katoamispaikka- ja aika, kadonneen henkilötiedot ja tuntomerkit. Katoamisilmoituksen teon jälkeen tiedotetaan asiasta omaisille ja sijoittavaan kuntaan. Kun perhehoidettava löytyy, ilmoitetaan hänen löytymisestään välittömästi poliisille, omaisille ja sijoittavan kunnan vastuutyöntekijälle. Katoaminen selvitetään perhehoitajan ja kunnan perhehoidon vastuutyöntekijän kesken. Tarvittaessa perhehoitajalle järjestetään tukea.

15.10 Perhehoidettavan kuolema

Perhehoitaja ilmoittaa hoidettavan kuolemasta ensin poliisille, mikäli hoidettava kuolee perhekodissa. Poliisityöpari tulee perhehoitajan kotiin, ja he toteavat hoidettavan kuoleman. Samalla suljetaan pois mahdollinen rikosepäily. Tämän jälkeen vainaja siirretään lähimpään terveyskeskukseen, jossa lääkäri vahvistaa kuoleman. Perhehoitajan tulee ilmoittaa asiasta välittömästi omaisille ja kunnan perhehoidon vastuutyöntekijälle. Perhehoidettavan omaisiin otetaan yhteyttä kunnasta. Perhehoitaja hoitaa yhdessä kunnan perhehoidon vastuutyöntekijän kanssa perhekodissa kuolemasta johtuvat järjestelyt. Perhekodissa voidaan järjestää esim. hiljainen hetki, johon voidaan pyytää seurakunnan työntekijä mukaan. Tarvittaessa perhehoitajalle järjestetään tuki kunnan perhehoidon vastuutyöntekijän toimesta.

16 PERHEHOITAJAN TUKI JA OHJAUS

Kunnassa on nimetty ikääntyvien perhehoidosta vastaava työntekijä, jonka vastuulla on perhehoitajan tuen ja ohjauksen järjestäminen.

16.1 Perhehoitajan valmennus, koulutus ja työnohjaus

Perhehoitajien valmennus ja täydennyskoulutus järjestetään seudullisesti yhdessä alueen oppilaitosten kanssa. Täydennyskoulutus voidaan nivoa myös muihin sosiaali- ja terveydenhuollon alalla kuntien toimesta järjestettäviin koulutuksiin, joihin osallistumista tuetaan matkakorvauksin.

Työnohjausta järjestetään tarvittaessa.

16.2 Perhehoidon ohjaus- ja valvontakäynnit

Jokaisella perhehoitajalla on tiedossa perhehoidon vastuuhenkilön ja yhteistyötä tekevien avainhenkilöiden yhteystiedot.

Perhehoidon vastuuhenkilö tekee perhehoitokotiin valvontakäyntejä vähintään 1 krt/vuosi ja ohjaus- ja tukikäyntejä tarpeen mukaan.

16.3 Perhehoitajan muistaminen ja etuudet

Perhehoitajia muistetaan merkkivuosipäivinä: 50 v ja 60 v sekä eläkkeelle jäädessä. Perhehoitajalle voidaan tarjota mahdollisuuksien mukaan kunnan työntekijöille tarjottavia henkilöstöetuja hyvinvoinnin edistämiseksi (esim. maksuton uimahalli/kuntosalivuoro).

17 PERHEHOITOON SIJOITETUN ASEMA

17.1 Hoito- ja palvelusuunnitelma

Perhehoidon toteuttamisesta sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Perhehoitoon sijoitetaan vain sijoitetun omalla tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Hallinnollisen päätöksen perhehoitoon sijoittamisesta tekee viranhaltija, jolle ao. kunta/kuntayhtymä on tehtävän delegoinut. Hän toimii myös yhteyshenkilönä. Päätös perustuu aina sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden asiantuntijoiden yhteiseen arviointiin. Perhehoitosijoitus valmistellaan siten, että sijoitetulla, hänen omaisillaan ja perhehoitajalla on mahdollisuus tutustua toisiinsa perhehoidon suunnitteluvaiheessa. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitaan perhehoidossa olevan henkilön yksityisvarojen hoidosta.

17.2 ASIAKIRJOJEN SAILYTTÄMINEN

Perhehoitaja sitoutuu säilyttämään perhehoidettavaa koskevat asiakirjat asiakaskohtaisissa kansioissa perhekodissa lukitussa kaapissa. Perhehoidon päättyessä hoidettavaa koskevat asiakirjat palautetaan sijoittavalle kunnalle/kuntayhtymälle.

Liite 1

Lapinlahden ikäihmisten perhehoidon hoitopalkkiot ja kulukorvaukset Pitkäaikaiselle perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio (vuonna 2022): Maksuluokka 1 1250 euroa/kk

Maksuluokka 2 1383 euroa/kk

Erityismaksuluokka 3 1537 euroa/kk

Pitkäaikaiselle perhehoitajalle maksettava kulukorvaus (vuonna 2022):

Ravinto 320 euroa/kk

Asuminen 260 euroa/kk Muut menot 167 euroa/kk

Lyhytaikaiselle perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio (vuonna 2022):

Maksuluokka 1 66,60euroa/vrk

Maksuluokka 2 76,85 euroa/vrk

Erityismaksuluokka 3 92,21euroa/vrk

Lyhytaikaiselle perhehoitajalle maksettava kulukorvaus (vuonna 2022):

Kulukorvaus 31 euroa/vrk

Osavuorokautisessa perhehoidossa maksettava hoitopalkkio (vuonna 2022):

Hoitopalkkio alle 6 tuntia 46 euroa/hoitopäivä

Osavuorokautisessa perhehoidossa maksettava kulukorvaus (vuonna 2022):

Kulukorvaus alle 6 tuntia 17euroa/hoitopäivä

Perhehoidettavan kotona tapahtuva perhehoidon hoitopalkkio (vuonna 2022):

Hoitoaika alle 3 tuntia 41 euroa

Hoitoaika 3 - 6 tuntia 67 euroa

Hoitoaika yli 6 tuntia 82 euroa/vrk

Hoidettavan kotona tapahtuvassa perhehoidossa ei makseta kulukorvausta. Hoidettavan kotona tapahtuvasta perhehoidosta perhehoitajalle maksetaan matkakorvaus 0,46 euroa/kilometri (2022 Verohallinnon päätöksen mukaisesti).

Document Metadata

Table of Contents

Ikääntyvien

Document Metadata