Contract
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Pohjois-Savon elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Joensuu kaupun- gin toimivaltaisen viranomaisen välinen aiesopimus joukko- liikenteen kehittämisestä ja rahoituksesta vuosille 2021– 2023
SOPIMUSOSAPUOLET
1. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Pohjois-Savon ELY-keskus)
2. Joensuun kaupunki toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena Joensuun, Kontiolahden ja Liperin seudulla (jäljempänä Joensuun kaupunki)
3. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom (jäljempänä Traficom)
1 SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHTA JA TARKOITUS
Tämän sopimuksen tarkoituksena on edistää Joensuun kaupungin ja valtion joukkoliikenteen kehittä- mistoimien toteutumista, jotka kytkeytyvät kaupungin liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Sopimuksen tarkoituksena on myös sopia julkisen henkilöliikenteen valtionrahoituksesta.
Valtioneuvoston asetuksen (509/2018) mukaan Traficom voi myöntää valtionavustusta keskisuurten kaupunkiseutujen liikenteen palvelujen tukemiseen. Valtionavustuksen edellytyksenä on, että asian- omainen kaupunki, Traficom ja Pohjois-Savon ELY-keskus ovat tehneet aiesopimuksen liikenteen pal- velujen kehittämisestä tai että kaupunki on tehnyt maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan so- pimuksen. Valtionavustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia palvelusopimusasetuksen mu- kaisen liikenteen ostoista, julkisen palvelun velvoitteesta maksettavasta korvauksesta sekä liikenteen palvelujen kehittämisestä aiheutuneista hyväksyttävistä kustannuksista.
Tämä aiesopimus sisältää keskeiset kehittämistoimet joukkoliikenteen kulkutapaosuuden ja matkus- tajamäärien palauttamiseksi koronaa edeltävälle tasolle sekä takaisin kasvusuuntaisiksi. Aiesopimuk- sessa sovitaan lähivuosien joukkoliikenteen palvelutasoa parantavat kehittämistoimenpiteet sekä jul- kisen henkilöliikenteen valtionrahoituksen periaatteet. Aiesopimuksella sovitetaan yhteen valtion ja kaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämistä, edistetään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä sekä rahoituksen pitkäjänteistä suunnittelua. Aiesopimukset tai maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat (MAL-sopimukset) sopimukset solmitaan kymmenen keskisuurten kaupunkiseutujen toimi- valtaisten viranomaisten kanssa. MAL-sopimuskaupunkeja ovat Kuopio, Jyväskylä ja Lahti.
Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin sopimuskaudella vaikuttavat vahvasti kansallisen koronavirus- tilanteen kehittyminen sekä Ukrainan sota. Koronaviruksella ja sen aiheuttamilla rajoituksilla on ollut voimakas vaikutus joukkoliikenteen matkustajamääriin ja siten myös alan kehitys- ja toimintaedelly- tyksiin. Ukrainan sota on puolestaan aiheuttanut maailmanlaajuisen energian ja polttoaineiden hin- nannousun, mikä tulee näkymään oleellisesti maksettujen liikennöintikorvausten kasvuna. Sopija- puolten yhteistyöllä pyritään takaamaan joukkoliikenteelle toimintaedellytykset myös koronaviruk- sen ja Ukrainan sodan aiheuttamassa epävarmassa tilanteessa ja näistä kriiseistä toipumisessa.
Tällä aiesopimuksella sopimusosapuolet sopivat vuosien 2021–2023 Traficomin, Pohjois-Savon ELY- keskuksen ja Joensuun kaupungin joukkoliikenteen keskeisten kehittämishankkeiden edistämisestä
sekä joukkoliikenteen valtionrahoituksesta. Kehittämishankkeiden ja valtionrahoituksen edellytyk- senä on, että valtion ja Joensuun kaupungin vuosittaisissa talousarvioissa on tarkoitukseen osoitettu tarvittavat määrärahat.
Valtion rahoitusosuus muodostuu Traficomin myöntämästä keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tuesta (talousarviomomentti 31.20.55.11) ja määrärahan käyttöön sovelletaan lii- kenteen palveluista annetun lain 173 ja 174 pykäliä sekä liikenteen palveluiden valtionavustuksista annettua asetusta (509/2018). Valtion rahoituksen tarkoituksena on tukea joukkoliikennettä ko- ronatilanteen elpymisessä sekä siirtyä joukkoliikenteen kehittämisessä pitkäjänteiseen rahoituksen suunnitteluun, lisätä pidemmällä aikavälillä joukkoliikenteen markkinaosuutta nostamalla palveluta- soa ja tukea Joensuun kaupunkia sen joukkoliikennettä koskevissa linjauksissa ja päätöksissä vahvis- tettujen seudun joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden toteuttamisessa. Valtion rahoitusosuus on riippuvainen määrärahan tasosta vuosittain ja siihen voi vaikuttaa poliittiset päätökset lyhyelläkin ai- kavälillä. Edellä kuvatun keskisuurten kaupunkien julkisen henkilöliikenteen tuen (ns. joukkoliiken- teen perusrahoitus) lisäksi Joensuun kaupunki voi osallistua luvussa 2.1 kuvattuihin rahoitusohjel- miin.
Aiesopimusmenettelyssä tarkennetaan yhteisesti asetettuja lyhyemmän aikavälin tavoitteita ja luo- daan pidemmän aikavälin kehittämispolku, johon niin valtion kuin kaupunginkin rahoitusta on tarkoi- tus kohdentaa. Valtion joukkoliikenteen perusrahoituksen jakokriteerinä tullaan käyttämään pää- sääntöisesti Selvitys joukkoliikenteen valtion rahoituksesta -raportin (Liikennevirasto 43/2015) mu- kaisia kriteereitä (ns. XXXXXX-xxxxxxxxx).
Aiesopimuksen tavoitteena on muodostaa sopimusosapuolten yhteinen tahtotila joukkoliikenteen kehittämistavoitteista sekä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten joukkoliikenteen kehittämis- tavoitteiden yhteensovittaminen. Osapuolten tulee huomioida joukkoliikenteen suunnittelu ja kehit- täminen myös osana liikennejärjestelmäsuunnittelua.
1.1 Sopimusosapuolten roolit joukkoliikenteen järjestäjinä ja rahoit- tajina
Traficom vastaa julkisen henkilöliikenteen tukien myöntämisestä sekä sovittaa yhteen liikkumispalve- luiden kehittämistä. Sen vastuulla on julkisen henkilöliikenteen valtakunnallisten kehittämishankkei- den rahoittaminen ja valtionavustusten myöntäminen sille valtion talousarviossa osoitettujen määrä- rahojen puitteissa. Liikennepalvelulain mukaan Traficomin keskeisimpiä tehtäviä on:
• tarjota rajapintaluettelo ja digitointityökalu olennaisten tietojen avaamiseksi
• seurata liikkumispalveluiden kysyntää ja tarjontaa sekä
• sovittaa yhteen liikkumispalveluiden kehittämistä.
Traficom tukee lisäksi alueellista kestävän ja turvallisen liikkumisen toimintaa muilla valtionavustuk- silla. Vuosittain toistuvassa liikkumisen ohjauksen valtionavustushaussa kannustetaan kestäviin liik- kumistapoihin ja niissä avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät tai muut voittoa tavoittelemat- tomat yhteisöt. Valtionavustuksia voi hakea myös kävelyn ja pyöräilyn sekä tieliikenteen turvallisuu- den alueellisiin hankkeisiin.
Joensuun kaupunki vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä ja paikallisista kehitystoimenpiteistä toi- mivalta-alueellaan. Se vastaa alueensa joukkoliikennerahoituksesta ja voi hakea Traficomilta keski- suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukea valtionavustusasetuksen mukaisesti.
ELY-keskus vastaa Joensuun kaupungin toimivalta-alueen ylittävästä palvelusopimusasetuksen mu- kaisesta liikenteestä. Mikäli liikenne palvelee myös Joensuun kaupungin sisäisiä yhteyksiä, tulee kau- pungin osallistua rahoitukseen yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmin liikenneasioiden hoidon yhteistyöstä sovitaan joko sopimus-/tapauskohtaisesti tai erikseen solmitta- vassa Joensuun kaupungin ja ELY-keskuksen yhteistyösopimuksessa.
2 JULKISEN HENKILÖLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSKAU- DELLA
2.1 Valtakunnalliset suunnitelmat ja kehittäminen
Alla on kuvattu keskeisimpiä julkisen henkilöliikenteen valtakunnallisia suunnitelmia ja toimenpiteitä, joiden toteutuksessa Traficomilla on merkittävä rooli.
2.1.1 Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne 12) ja Fossiilittoman liikenteen tiekarttatyö
Liikenne 12 -suunnitelmassa ja fossiilittoman liikenteen tiekarttatyössä joukkoliikenteen edellytysten tukeminen on tunnistettu keskeiseksi keinoksi edistää kansallisia saavutettavuuden, kestävyyden ja tehokkuuden tavoitteita. Kummassakin suunnitelmassa esitetään merkittäviä lisäyksiä keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen: tiekarttatyössä esitetään tukien kaksinkertaistamista vuo- sina 2022-24 ( 8,1 M€ -> n. 16 M€/vuosi) ja Liikenne 12 -suunnitelmassa korotusta 14,1 miljoonaan euroon vuodessa vuosina 2025-29 ja 16,1 miljoonaan euroon vuodessa vuosina 2030-32. Lopullisista määrärahatasoista päätetään valtion vuosittaisen talousarvion laadinnan yhteydessä.
2.1.2 Koronasta palautuminen
Traficom ylläpitää liikenteen hallinnonalan tilannekuvaa koronatilanteesta. Pohjois-Savon ELY-keskus ja Joensuun kaupunki toimivat asiassa tietolähteinä, jotka toimittavat erikseen sovitulla tavalla alu- eellista näkemystä koronan vaikutuksista ja niistä seuranneista toimenpiteistä liikenteeseen. Valta- kunnallisen tilakuvan kautta asiat välittyvät edelleen liikenne- ja viestintäministeriöön sekä tarvitta- essa valtioneuvoston kanslian laajaan tilannekuvaan.
Traficom myönsi vuonna 2021 rahoitusta koronasta palautumiseen. Vuoden 2021 kevään ja kesän valtionavustuspäätöksissä suurille ja keskisuurille kaupungeille oli mainittu ehtoja sille, että valtion- avustuksen koronatuki voidaan maksaa. Ehdot liittyivät koronan aiheuttamaan matkustajamäärien laskuun ja siitä seuraavaan paineeseen palvelutason laskemisesta sekä hintojen nostamisesta. Ehdot olivat seuraavia:
Liikenteen palvelutasoon hyväksytään vuonna 2021 säästötoimenpiteenä tehtävä enintään 3,00 prosentin palvelutason lasku edellyttäen, että toimivaltaisen viranomai- sen oma rahoitus on vähintään vuoden 2019 tasolla tai korkeampi. Omalla rahoituk- sella tarkoitetaan kunnan tai kuntien maksuosuuksia toimivaltaisten viranomaisen jär- jestämässä joukkoliikenteessä.
Palvelutason osalta tarkastellaan toimivaltaisen viranomaisen EU:n palvelusopimus- asetuksen (PSA) mukaisen liikenteen suoritetta (linjakilometrit) sekä toimivaltaisen vi- ranomaisen omarahoitusosuutta.
Joukkoliikenteen lippujen hintoihin hyväksytään taloustilanteen parantamiseksi tehtä- vät enintään indeksikorotuksen mukaiset korotukset vuonna 1.4.2021 alkaen. Tarkas- teltava indeksi on yleinen kuluttajahintaindeksi ja indeksiä verrataan edellisen lippujen hintojen muutoksen ajankohtaan. Lippuhinnoissa tarkastellaan keskimääräisiä lippu- hintoja eikä yksittäisiä lipputyyppejä.
Lippujen hintojen muutoksiin ei lasketa seuraavia toimenpiteitä
1. Jo ennen koronatilannetta päätetyt (päätös viimeistään 03/2021) lippujen hintojen korotukset.
2. Hinnoittelumallin laajat muutokset, kuten siirtyminen vyöhykehinnoitteluun tai vyö- hykemallien muutokset.
3. Lippuhintojen muutokset, jotka ovat pitkäaikaista joukkoliikenteen strategista kehit- tämistä, ja joista on periaatepäätös ennen koronakriisiä.
Mikäli rahoitusta koronasta palautumiseen myönnetään muina sopimusvuosina, valtionavustukselle voidaan asettaa vastaavanlaisia ehtoja. Ehdot täsmennetään hakumenettelyjen yhteydessä.
2.1.3 Rahoitusohjelmat keskisuurille kaupunkiseuduille
Traficom järjestää vuosille 2022-2023 keskisuurille kaupunkiseuduille valtionavustushaun joukkolii- kenteen kehittämiseen. Valtionavustusohjelmalla tuetaan keskisuurten kaupunkiseutujen joukkolii- kenteen digitalisaatioon ja palveluistumiseen liittyviä hankkeita. Rahoituksella voi kehittää esimer- kiksi lippu- ja maksujärjestelmiä, matkustajainformaatiota sekä muita joukkoliikenteen kehittämis- hankkeita. Valtionavustusohjelman suuruus on yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa vuosille 2022- 2023. Rahoitushaku avataan vuoden 2022 alkupuolella.
Lisäksi valtion joukkoliikennemäärärahaan on päätetty 20 miljoonan euron pysyvä tasokorotus vuo- desta 2020 alkaen, joka käytetään ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin. Vuosittaisesta määrärahasta noin 10 miljoonaa euroa kohdennetaan ilmastoperusteisiin toimenpiteisiin MAL-sopimusten mukai- sesti ja vuosittain erikseen täsmentyvä osa kohdennetaan kaikille toimivaltaisille avoimessa rahoitus- haussa puhtaiden käyttövoimien ja kaluston edistämiseen viranomaisten järjestämässä linja-autolii- kenteessä sekä joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvua ja seurantaa edistäviin hankkeisiin. Ilmas- toperusteisella rahoituksella tavoitellaan sopimuskaudella linja-autoliikenteen CO2-päästöjen vähen- tymistä sekä joukkoliikenteen kulkutapaosuuden palauttamista koronaa edeltävällä tasolla. Lisäksi tavoitteena on kehittää ja yhdenmukaistaa linja-autoliikenteen CO2-päästöjen alueellista ja valtakun- nallista seurantaa, mikä edellyttää keskisuurilta kaupunkiseuduilta aiempaa yksityiskohtaisempaa suoriteraportointia Traficomille.
2.1.4 Liikkumisen tietopalvelu (Liikkumispalvelukatalogi NAP)
Laki liikenteen palveluista edellyttää, että liikkumispalveluiden tarjoajat avaavat olennaiset tiedot sekä lippu- ja maksujärjestelmän myyntirajapinnan avoimina rajapintoina. Olennaisten tietojen raja- pinnan verkko-osoite on ilmoitettava Traficomin liikkumisen tietopalveluun, joka toimii kansallisena rajapintakatalogina (NAP, National access point, xxx.xxxxx.xx).
NAP on palveluiden kehittäjille tarkoitettu liikkumispalvelukatalogi, josta nämä pystyvät löytämään tarvitsemiaan liikkumispalveluja koskevia tietoja ja rajapintoja. NAP-palvelun kautta avattavia tietoja tullaan käyttämään muun muassa nykyistä laajempien reittioppaiden ja liikennepalveluiden kehittä- miseen.
Kaikilla toimijoilla ei kuitenkaan ole liikkumispalveluitaan kuvaavia olennaisia tietoja koneluettavassa muodossa. Traficom tarjoaa siksi liikennepalvelulain mukaisesti työkaluja erityisesti pienille toimi- joille olennaisten tietojen digitoimiseen. Tietoja digitoidaan NAP-palvelun palvelukohtaisillla lomak- keilla sekä tarvittaessa Traficomin tarjoamalla reitti- ja aikataulueditorilla (nk. XXX-editori)
Traficom välittää NAP-palvelun kautta myös säännöllisen markkinaehtoisen liikenteen muutosilmoi- tuksia eli niin sanotut 60 päivän ilmoitukset.
2.1.5 Matkatietopalvelu (Digitransit, koontikanta ja xxxxx.xx -palvelu)
Matkatietopalvelun tavoitteena on mahdollistaa valtakunnallisia reitti-, aikataulu- ja matkatietopal- veluja.
Matkatietopalveluun kuuluu yhtenä osana Digitransit (xxx.xxxxxxxxxxx.xx), joka on avoimen lähde- koodin ja avoimen datan reittiopas-alusta. Digitransit perustuu yhteistyösopimukseen rahoittaja- osapuolten välillä (HSL, TVV LMJ Oy, Fintraffic). Rahoittajaosapuolten joukkoliikenteen reittioppaat
perustuvat Digitransitiin. Digitransitia hyödyntävät rahoittajien lisäksi myös ulkopuoliset palveluiden kehittäjät.
Matkatietopalvelun toisena osana on joukkoliikenteen kansallinen koontitietokanta, joka toimii Di- gitransitin yhtenä datalähteenä. Tavoitteena on koordinoitu ja nykyistä kattavampi julkisen liiken- teen koontikanta, joka luo edellytykset liikennetiedon laajemmalle hyödyntämiselle.
Matkatietopalvelun kolmantena osana on Xxxxx.xx -niminen multimodaalinen valtakunnallinen reit- tiopas, joka yhdistää liikennemuotoja ja näyttää eri matkustusvaihtoehtoja.
Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy osallistuu Digitransit-yhteistyöhön Traficomin toimeksiannosta. Digitransitin ja siihen perustuvien reittioppaiden (mm. xxxx://xxxx.xxxxx.xx) kehitystarpeet tulee vä- littää joko TVV LMJ Oy:lle tai Fintrafficille.
Xxxxx.xx -palvelu sisältää viranomaisten järjestämän liikenteen lisäksi vain osan markkinaehtoisesta liikenteestä, koska kaikki toimijat eivät toimita reitti- ja aikataulutietoja xxxxx.xx:n taustalla olevaan koontitietokantaan ja Digitransitiin.
Fintraffic toimittaa toistaiseksi kaupunkien ja ELY-keskusten sopimusliikennettä sekä RAE-työkalulla digitoitua liikennettä Digitransitiin ja xxxxx.xx:hin siltä osin kuin kyseinen tieto ei siirry Digitransitiin muista lähteistä.
2.1.6 Liikenteen dataekosysteemi
Valtion erityistehtäväyhtiö Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy rakentaa Suomeen liikenteen da- taekosysteemiä. Fintraffic tuottaa, ylläpitää ja kehittää kaikki liikennemuodot kattavaa aikataulu- ja reittitietoon liittyviä järjestelmiä ja palveluita osana laajempaa liikennetietojen kokonaisuutta.
Traficomin toimeksiantamana Fintraffic tuottaa liikennepalvelulain 154 §:n tarkoittaman liikkumisen tietopalvelun, osallistuu Digitransit-yhteistyöhön ja ylläpitää Xxxxx.xx -palvelua.
Fintraffic voi osallistua osana liikenteen dataekosysteemiä lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimi- vuuden, käyttäjätilien ja puolesta-asioinnin ratkaisujen ja järjestelmien kehittämiseen.
2.1.7 Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus
Traficom tekee sidosryhmäyhteistyötä liikkumispalveluiden keskeisten toimijoiden ja joukkoliikenne- viranomaisten verkostoissa ja yhteistyöryhmissä. Tämän sidosryhmäyhteistyön yhtenä tavoitteena on yhteensovittaa liikkumispalvelujen kehittämistä siten, että huomioiduksi tulee kaikkien henkilö- kuljetusten yhteensovittaminen, joukkoliikenteen ja muiden liikkumispalveluiden yhteensovittami- nen, julkisesti rahoitetun ja markkinaehtoisen liikenteen yhteensovittaminen sekä lippu- ja maksujär- jestelmien yhteentoimivuus.
Traficom tekee myös tutkimuksia ja selvityksiä edistääkseen liikkumispalveluiden kehittämisen yh- teensovittamista.
2.1.8 Liikkumispalveluiden kysynnän ja tarjonnan seuraaminen
Traficom kehittää liikennejärjestelmän analysointia Liikenne12-suunnitelman kirjausten mukaisesti. Analyysin pohjana ovat määrällinen ja laadullinen tieto liikennejärjestelmän nykytilasta sekä tulevai- suuden ja toimintaympäristön muutosten ennakointityö.
Liikennejärjestelmäanalyysiin kootaan tilannekuva myös liikennepalveluista. Siihen sisältyy kokonais- kuva joukkoliikennepalveluista, taksipalveluista, tarkastelu henkilökuljetusten vähimmäispalveluista, yhteiskäyttöpalveluista, yhdistämispalveluista sekä lippu- ja matkustajainformaatiopalveluista. Liiken- nepalveluiden osalta tuotetaan tietoa mm. palvelutarjonnasta, esteettömyydestä, julkisen liikenteen rahoituksesta ja tietoa liikennepalveluiden markkinoista. Myös palveluiden kysyntätietoja pyritään sisällyttämään tilannekuvaan.
Liikennepalveluihin liittyen merkittävimpiä tietolähteitä ovat:
• Traficomin keräämät tiedot tieliikenteen toimivaltaisilta viranomaisilta (sisältäen mm. jouk- koliikenteen valtionavustusten hakemus- ja maksatusprosessissa yhteydessä kerättävät tun- nuslukutiedot) ja muilta liikennepalveluiden tuottajilta
• xxxxxxxx tekemä markkinaseuranta sekä
• Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tuottamat aineistot sisältäen mm. Julkisen liikenteen suoritetilaston, jonka julkaisua Traficom edelleen jatkaa vuosittain.
Liikennepalveluiden tilannekuvan kautta toteutuu myös Traficomin liikennepalvelulaissa kuvattu vel- voite seurata liikkumispalveluiden kysyntää ja tarjontaa. Tarkemmin kysynnän ja tarjonnan tietosi- sältö on kuvattu Traficomin määräyksessä (TRAFICOM/420990/00.00.00.00/0000). Liikennepalvelui- den tilakuva julkaistaan xxxxx.xxxxxxxx.xx -sivustolla.
Traficom kerää myös tietoa kaupunkiseutujen tulevista kilpailutuksista JUKU-järjestelmän kilpailutus- rekisterin kautta. Rekisteri hyödyttää joukkoliikenneviranomaisia kilpailutusten suunnittelussa, liiken- teenharjoittajia oman liiketoimintansa suunnittelussa, valtakunnallisia toimijoita markkinatilanteen seurannassa ja kuntia omien liikennepalveluidensa suunnittelussa. Rekisteri on ollut vuonna 2021 poissa käytöstä järjestelmän teknisten uudistustöiden vuoksi, ja se pyritään ottamaan uudelleen käyttöön sopimuskauden aikana.
2.2 Joensuun kaupungin joukkoliikenne ja kehittämishankkeet
2.2.1 Taustatiedot
Joensuun kaupunki toimii Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman asetuksen rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista (palvelusopimusasetus) sekä kansallisen liikennepal- velulain mukaisena seudullisena kunnallisena viranomaisena Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kun- tien muodostamalla alueella. Seudullinen yhteistoiminta käynnistyi 1.1.2012 alkaen. Toiminta sisältää toimivaltaisen viranomaisen tehtävien lisäksi sopijakuntien yhteistyösopimuksella keskenään sopimat joukkoliikenteeseen liittyvät tehtävät.
Yhteistyön tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä liikennepalvelulain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikennettä siten, että joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Koko alu- een joukkoliikennettä kehitetään mahdollisimman tasapuolisesti.
Joensuun kestävän liikkumisen ja JOJO-liikenteen kehittämisohjelma 2025
Kehittämisohjelma valmistui keväällä 2020 ja esiteltiin kuntien päättäjille Kestävän liikkumisen illassa 13.2.2020. Laaditun kehittämisohjelman taustalla ovat Joensuun kaupungin strategiset tavoitteet:
• Joensuun tavoitteena on olla ensimmäinen hiilineutraali kunta Suomessa vuoteen 2025 men- nessä.
• Tavoite saavutetaan vähentämällä kasvihuonepäästöjä 60 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2025 mennessä ja kompensoimalla ja varastoimalla jäljelle jääviä päästöjä hiilinielujen avulla.
• Liikenteen osalta tavoite edellyttää, että valtaosa matkoista tehdään jalan, pyörällä tai jouk- koliikenteellä ja että ajoneuvokanta uudistuu ja vaihtoehtoiset polttoaineratkaisut yleistyvät.
Joensuun kestävälle liikkumiselle vuoteen 2025 mennessä asetettiin kehittämisohjelmassa seuraavat tavoitteet:
• Joensuun sisäisillä matkoilla jalan ja pyörällä tehtyjen matkojen kulkutapaosuus kasvaa nykyi- sestä 45 prosentista (HLT 2016) 50 prosenttiin.
• XXXX-joukkoliikenteen matkamäärät kasvavat vuoden 2019 2,4 miljoonasta matkasta 3,0 mil- joonaan matkaan (noin 4 % vuotuinen kasvu).
Kehittämisohjelman mukaan joukkoliikenteen merkittävimmät toimenpiteet ovat:
• käyttövoimaltaan puhtaaseen kalustoon siirtyminen paikallisliikenteen uuden sopimuskau- den alkaessa v. 2021,
• vuorotarjonnan parantaminen vilkkaimmilla linjoilla 1 ja 2 sekä
• joukkoliikenteen lippujen hintojen säilyttäminen nykyisellä tasolla tai pieni alennus kausi- ja arvolippuihin.
Kehittämishankkeessa esitettyjen toimenpiteiden perusteella kilpailutettiin Joensuun paikallisliiken- nekohde syksyllä 2020. Uusi 7+3 vuoden sopimuskausi alkoi 7.6.2021. Kesällä 2022 kohteen liikentee- seen tulee 13 uutta sähköbussia + muiden 7 auton osalta tavoitellaan käyttövoimaksi uusiutuvaa die- seliä (HVO).
Noutopoika-palveluautoissa (2 kpl) tulee käyttöön uudella sopimuskaudella 1.8.2022 alkaen uusiu- tuva diesel.
Joensuu ja Liperi ovat HINKU-kuntia.
JOJO-liikenteen järjestäminen (liikenteen volyymi - €, linjoja, linjakilometrejä)
JOJO-liikenteessä on voimassa 3 käyttöoikeussopimusta, jotka näkyvät seuraavassa kuvassa.
JOJO-liikenteen voimassa oleva linjastokartta löytyy: Etusivu - xxxx.xxxxxxx.xx – kohdasta Kartat ja ai- kataulut.
Joensuun paikallisliikennealueella liikennöi arkipäivinä kutsuohjatusti kaksi matalalattiaista Nouto- poika -palveluliikenneautoa. Lisäksi Siun Sote -kuntayhtymän käytössä on kolme suljetussa liiken- teessä olevaa palveluautoa. Palveluliikennettä operoi Savo-Karjalan Linja Oy 31.7.2022 saakka. Uusi liikennöitsijä Triviabus aloittaa liikennöinnin 1.8.2022.
Käyttöoikeussopimusten matkamäärät ja linjakilometrit
v. 2018 | v.2019 | v.2020 | v.2021 | Muutos 2021/2020 | |
Matkustajat | 2 295 000 | 2 422 000 | 1 688 000 | 1 886 000 | 12 % 10 % 13 % 14 % 0 % |
Kohde 1 Kohde 2 Kohde 3 Noutopoika | 1 198 000 | 1 300 000 | 869 000 | 960 000 | |
630 000 | 657 000 | 490 000 | 552 000 | ||
454 000 | 452 000 | 319 000 | 364 000 | ||
13 000 | 13 000 | 10 000 | 10 000 | ||
Linjakilometrit | 3 135 000 | 3 187 000 | 3 143 000 | 3 359 000 | 7 % |
Kohde 1 | 1 138 000 | 1 189 000 | 1 224 000 | 1 317 000 | 8 % |
Kohde 2 | 1 161 000 | 1 168 000 | 1 133 000 | 1 206 000 | 6 % |
Kohde 3 | 762 000 | 758 000 | 721 000 | 775 000 | 7 % |
Noutopoika | 74 000 | 72 000 | 65 000 | 61 000 | -6 % |
Matkustaja/linjakm | 0,73 | 0,76 | 0,54 | 0,56 | |
Kohde 1 1,05 1,09 0,71 0,73 Kohde 2 0,54 0,56 0,43 0,46 Kohde 3 0,60 0,60 0,44 0,47 Noutopoika 0,18 0,18 0,15 0,16 | |||||
Joensuun maaseutualueilla toimii kutsuohjattu asiointiliikenne Kiihtelysvaarassa, Tuupovaarassa, Enossa, Uimaharjussa ja Hammaslahdessa. Kontiolahdessa toimii kutsuohjattu asiointiliikenne Meno- peri.
Edellä mainittujen lisäksi kuntien koulutoimet järjestävät alueillaan avoimia ja suljettuja koululaiskul- jetuksia.
Liikenteeseen suunnitellut keskeiset muutokset sopimuskaudella
Muutoksia toteutetaan hyväksyttyjen palvelutasotavoitteiden mukaisesti vuosittain seuraavan vuo- den talousarviokäsittelyn yhteydessä. Mm. seuraavia kehitysnäkymiä ja -tarpeita on havaittu:
• yhdyskuntarakenteen muutokset,
o Joensuussa Multimäen ja Karhunmäen alueet laajenevat
o Kontiolahdessa Lehmon alue laajenee
o Liperissä Ylämyllyn alue laajenee
• Kontiolahden kirkonkylällä kaikkien linjojen jatkaminen koulukeskukseen, jolloin palvelut pa- ranevat kirkonkylän pohjoisosassa
• työmatka- ja asiointiliikenteiden tarpeet, esim. tietyt työmatkayhteydet keskussairaalaan
• koulu- ja oppilaitosverkon muutokset:
o Joensuussa konservatorio Rantakadulta Yliopistokadulle
o Ammattiopisto Riveria keskittää toiminnat Joensuussa kolmelle kampukselle
o Liperin yläkoulu siirtyi Liperin kirkonkylältä Ylämyllylle syksyllä 2021
o Joensuussa Niittylahden ja Reijolan oppilaat Hammaslahden sijasta Pielisjoen yläkou- luun Sirkkalaan syksyllä 2023
o Kontiolahdella Lehmon uusi yhtenäiskoulu aloittaa syksyllä 2023, minkä jälkeen kun- nassa kaksi yläkoulua yhden sijasta
• lisäksi joidenkin linjojen ajoajan ja kapasiteetin riittävyyden tarkastelua (linjat 1, 2, 3, 8)
Liikenteen yhteensovittaminen ELYjen ja muiden TVV:den kanssa (mm. yhteistyö linjastosuunnitte- lussa ja hankinnoissa)
Pohjois-Savon ELY-keskuksella ja Joensuun kaupungilla on voimassa sopimus henkilökuljetusten jär- jestämisen yhteistyöstä, joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmästä ja joukkoliikenteen kustan- nusten jakamisesta. Sopimuksessa sovitaan:
• joukkoliikenteen suunnittelun ja seurannan yhteistyöstä, periaatteista ja menettelytavoista
• kaupungin ja ELY-keskuksen järjestämien joukkoliikennepalvelujen yhteensovittamisesta
• kaupungin osallistumisesta kuntalaisiaan palvelevan ELY-keskuksen järjestämien joukkoliiken- nepalvelujen kustannuksiin
• kaupunkiseudulla käytettävästä joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmästä,
• matkustajapalveluiden järjestämisestä ja aikatauluinformaatiosta
• joukkoliikenteen rahoitus-, kustannus- ja suoritetietojen toimittamisesta valtakunnallisiin re- kistereihin (esim. JUKU- ja KUKU-järjestelmä).
2.2.2 Koronasta palautuminen
Joensuun kaupunki sai valtionavustusta v. 2020 Elvyttävien kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Xxxxxxxx päästiin käynnistämään vuonna 2021. Ensimmäisenä alkuvuonna 2021 toteutui Turvallinen JOJO- kuluttajakampanja, jossa selvitettiin asiakkaiden turvallisuuden tunnetta joukkoliikenteessä. xxxxx://xxxx.xxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxx
Hankkeeseen liittyvä markkinointiviestinnän suunnitelman päivittäminen käynnistyi syksyllä 2021. Jatkotyönä oleva Yritys – liiku kestävästi -kampanja on käynnistymässä keväällä 2022. Hankkeiden aikataulutukseen on oleellisesti vaikuttanut kulloinenkin koronatilanne.
Kyseisten hankkeiden avulla pyritään palauttamaan matkustajien luottamus turvalliseen JOJO-mat- kustamiseen. Lisäksi kiinnitetään huomiota joukkoliikenteen esille tuomiseen ja tunnetuksi tekemi- seen. Xxxxxxxxx mukaan saaminen työntekijöiden joukkoliikenteen käytön tukemiseen esim. työsuh- dematkaetuudesta tiedottamisella, lisää osaltaan joukkoliikenteen matkustajamääriä.
Matkustajamäärien saaminen vuoden 2019 tasolle on hidasta. Peruskoulujen, toisen asteen ja kor- keakoulujen lähiopetus palauttaa osin entiset matkustajat joukkoliikenteeseen. Tosin sekä korkea- koulujen että työpaikkojen osittainen muuttuminen jatkuvaan hybridityöskentelyyn hidastaa matka- määrien palautumista.
2.2.3 Lippu-, maksu- ja informaatiojärjestelmät
Lippu-, maksu ja informaatiojärjestelmät sekä suunnitelmat niiden kehittämiseksi
Joensuun kaupunki on osallistunut muiden keskisuurten kaupunkiseutujen kanssa tunnistepohjaisten lippujärjestelmien sekä avointen rajapintojen kehityshankkeeseen. Hankkeen aikana on toteutettu mm. tunnistepohjainen taustajärjestelmä kausilippujen osalta, rajapintayhteistyö kolmansien osa- puolten kanssa, fyysisten ja digitaalisten myyntikanavien uudistaminen mm. mobiililiput, raportoin- nin kehittäminen sekä informaatiojärjestelmä- ja liikenteenhallintapalvelujen kehittäminen.
Joukkoliikenteen liikennevaloetuudet otettiin käyttöön v. 2021.
Myyntipisteverkkoa laajennettiin kesällä 2021. Xxxxxx kausi- ja arvotuotteita voi ladata kahdella R- kioskilla Joensuussa.
Hankkeet vuodelle 2022
Tunnistepohjaisuus ja arvoliput
Kehittämispanoksia kohdistetaan edelleen arvolippujen saamiseksi tunnistepohjaisiksi. Xxxxxx Xxxxx -matkustajalaskenta
Joensuun kaupunki on mukana Xxxxxx Xxxxx -hankkeessa (vetovastuu Oulun kaupungilla), jonka tes- tausta jatketaan vuonna 2022. Testauksen jälkeen päätetään mahdollisista laitehankinnoista.
Lähimaksaminen
Lähimaksamisen käyttöönotto erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti. Häiriötiedottaminen
Kehitetään matkustajille suunnattua poikkeusviestintää JOJO-liikenteessä. Matkustamonäytöt
Hankitaan muutamia matkustajanäyttöjä vilkkaimmille linjoille lisäämään matkustajainformaatiota busseissa.
Pysäkkinäytöt
Hankitaan pysäkkinäyttöjä vilkkaimmille pysäkeille lisäämään matkustajainformaatiota. Selvitetään Kontiolahden ja Liperin halukkuutta varustaa tärkeimpiä pysäkkejä aikataulunäytöillä.
Asiakastyytyväisyysmittaukset
Hankitaan palvelu, jolla saadaan mitattua säännöllisesti asiakastyytyväisyyttä bruttosopimuksen eh- tojen mukaisesti.
Kassaintegraatio
Selvitetään Waltti-palvelupisteessä tehtävien Waltti-tapahtumien siirtymistä suoraan kassajärjestel- mään.
Lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus (Kaupungin ja ELYn liikenteet sekä muut liikenteet (muiden joukkoliikenneviranomaisten liikenteet, raideliikenne, markkinaehtoinen linja-autolii- kenne)
Waltti-kortilla olevaa arvoa voi edelleen käyttää muiden Waltissa mukana olevien toimivaltaisten vi- ranomaisten liikenteissä. Lisäksi Xxxxxx Mobiilista on helposti löydettävissä myös muiden Waltti-alu- eiden mobiililiput.
XXXX Xxxxxx laajeni Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenteisiin Joensuun keskeisille työssäkäyntiyhteyk- sille 7.6.2021 alkaen.
Markkinaehtoista liikennettä on Pohjois-Karjalassa ainoastaan Joensuu-Kuopio, Joensuu-Kajaani-Oulu ja Joensuu-Jyväskylä –väleillä. Joensuu-Outokumpu -välillä ovat käytössä XXXX Xxxxxx –liput. Savon- linja Oy:n kanssa on ollut sopimus Waltti-korttimatkojen nousukorvauksista jo syksystä 2015 Joen- suun ja Outokummun välisessä liikenteessä. Kyseiset liikenteet ovat JOJO:n liikennemallissa ja niiden tiedot löytyvät kattavasti XXXX reittioppaassa.
Myyntirajapintayhteistyö on parhaillaan testausta vaille valmis Oy Matkahuolto Ab:n ja VR:n kanssa. Joukkoliikenteen matkalippuja voi jatkossa ostaa em. toimijoiden mobiilisovelluksista jatkomatkana Joensuun Waltti-alueelta lähdettäessä/palattaessa.
2.2.4 Kaupungin muut kehittämishankkeet
Asemanseudun pysäköintitalo valmistui vuoden 2021 alussa. Talossa on matkustajien odotustilat, kioski ja JOJO-latausautomaatti. Asemanseudun kaukoliikenneterminaalia kehitetään kokemusten perusteella. Matkustajaratapihan uudet laiturit järjestelyineen valmistuvat vuonna 2022.
Joukkoliikenne otetaan huomioon katuverkon parannustöissä ja kaavoituksessa. Liikennevaloristeyk- siä korvataan kiertoliittymillä. Polkupyörien liityntäpysäköintitarpeesta tehdään selvitys.
3 JULKISEN HENKILÖLIIKENTEEN RAHOITUS
Traficom myöntää keskisuurille kaupunkiseuduille valtionavustukset asetuksessa (509/2018) mainit- tuihin tarkoituksiin valtion talousarvion momentin julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja ke- hittämien -momentin perusteella (31.20.55.). Momentilla on alajaottelu Keskisuurten kaupunkiseutu- jen julkisen henkilöliikenteen tuki sekä ilmastoperusteiset toimenpiteet, joista keskisuurten kaupun- kiseutujen tuki valtaosin muodostuu.
Traficom avustaa toimivaltaisen viranomaisen julkisen henkilöliikenteen ostoja ja kehittämistä arvi- olta 2,13 miljoonan euron perusrahoituksella sopimuskaudella 2021–2023 (ns. joukkoliikenteen pe- rusrahoitus). Lisäksi Traficom avustaa keskisuuria kaupunkiseutuja luvussa 2.1 kuvatuilla muilla rahoi- tusohjelmilla, jotka kaikki ovat hakuperusteisia. Tämän lisäksi Xxxxxxxx on myöntänyt keskisuurille kaupunkiseuduille erillisiä koronatukia korvaamaan alentuneita lipputuloja.
Vuosi
PSA-liikenteen
PSA-liikenteen
Lipputulot nettokustannuk-
Perusra- hoitus (€)
Valtion- avustus-
Joukkoliikenteen ostot, lipputulot sekä perusrahoitus jakautuvat sopimusvuosille seuraavasti:
ostot | set | osuus (%) | |||
2021 | 9 111 000 | 4 138 000 | 4 973 000 | 650 000 | 13 |
2022 | 10 362 000 | 4 756 000 | 5 606 000 | 740 000 | 13 |
2023 | 10 500 000 | 4 900 000 | 5 600 000 | 740 000 | 13 |
Tässä esitetyt eurosummat kuvaavat sitä suuntaa, johon valtion ja kaupungin rahoitus sopimuskau- della kehittyy. Ne eivät kuitenkaan sido sopimusosapuolia, vaan rahoituksesta päätetään talousarvio- menettelyn mukaisesti aina vuodeksi kerrallaan.
Kesäkuusta 2021 alkaen ELY-keskuksen hankkiman Waltti-bruttoliikenteen hankintamenot ja tulot ovat mukana XXXX-liikenteen rahoituksessa. Nettovaikutus säilyy kuitenkin ennallaan.
Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (43/2015) määritteli keskisuurille kaupunkiseuduille kriteerit, joiden mukaan joukkoliikenteen perusrahoitus jaetaan. Keskisuurten kaupunkiseutujen
osalta valtionavustukset jaetaan asukasluvun (painoarvo 70 %) ja kunnan oman joukkoliikennerahoi- tuksen mukaan (painoarvo 30 %). Kunnan oma rahoitus koostuu edellisen vuoden valtionapukelpoi- sista nettokustannuksista. Tämän lisäksi valtion rahoituksessa huomioidaan muut paikalliset seikat ja esimerkiksi toimivaltaviranomaisalueen muutokset.
3.1 Kaupungin rahoituksen tilanne
Joensuun seudullisen joukkoliikenteen toiminnan periaatteista on sovittu yhteistoimintasopimuk- sessa seuraavasti:
• Hallinnosta vastaa Joensuun kaupunki
• Toimielimenä seudullinen joukkoliikennejaosto Joensuun kaupunkirakennelautakunnan alai- suudessa
• Seudullinen joukkoliikennejaosto koostuu 5 jäsenestä, joista 3 on Joensuusta, 1 Kon- tiolahdelta ja 1 Liperistä.
• Joukkoliikennejaoston tehtävät mm.
• Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso
• Joukkoliikenteen järjestämistapa
• Joukkoliikenteen hankinnat; asiasisällön valmistelu
• Lipputyypit, lippujen asiakashinnat, myyntikanavat
• Reitit, aikataulut
• Seuranta, raportointi, tilastointi ja valvonta
• Maksuosuudet
• Hallinnolliset kustannukset jaetaan asukaslukujen suhteessa
• Palkkamenot, järjestelmät, kehittäminen, tiedottaminen, asiakaspalvelu yms.
• Liikennöinnin nettomenot jaetaan kuntien kesken, jakoperusteena matkustuksen arvo kuntalaisuuden mukaan (tunnetut matkustajat noin 57 %, loput arvioidaan)
• Tarvittaessa kunnat voivat ostaa lisäliikennettä omalla kustannuksellaan, kuten esi- merkiksi koulu-, asiointi- ja palveluliikennettä
• Waltti-koululaislipuilla tehdyistä perusopetuksen matkoista peritään kouluilta/kun- nilta vyöhykkeittäinen keskimääräinen arvolippumatkan hinta (SEUJOUKJ 12.2.2020 § 6)
4 AIESOPIMUKSEN VOIMASSAOLO, TARKISTAMINEN JA YHTEISTYÖ
Sopimus on voimassa vuoden 2023 loppuun asti. Sopimuksen seurantaa varten pyritään järjestä- mään vuosittain sopimusosapuolten välinen seurantapalaveri, jossa käydään läpi sopimuksen toteu- tuminen sekä päivitetään kehityshankkeiden ja valtionrahoituksen tilanne.