Kustannussopimus

Kustannussopimus on vapaamuotoinen, yleensä kirjallisessa muodossa oleva sopimus, jolla tekijä luovuttaa kustantajalle oikeuden julkaista ja levittää yleisölle kirjallisen teoksensa. Kustannussopimuksessa sovitaan tekijän kannalta merkittävistä asioista, joten sopimuksen tekemisessä kannattaa olla huolellinen. Sopimuksen ehdot kannattaa lukea tarkasti ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Osalla kustantajista on käytössä varsinaisen kustannussopimuksen lisäksi hyvinkin laajoja yleisiä sopimusehtoja. Kustannussopimus, yleiset sopimusehdot ja mahdolliset liitteet muodostavat tällöin osapuolia sitovan sopimuskokonaisuuden. Kustannussopimuksessa saatetaan viitata yleisiin sopimusehtoihin tai sopia yleisistä sopimusehdoista poikkeavasti, joten on tärkeää olla selvillä siitä, mitä kustakin asiasta on yksittäistapauksessa sovittu. Yleisiin sopimusehtoihin on syytä tutustua huolella ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Kustannussopimuksia solmittaessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

• Mitä kaikkia oikeuksia tekijä kustantajalle sopimuksella luovuttaa?

• Mikäli sopimuksella luovutetaan oikeudet sähköiseen julkaisemiseen, mitä kaikkea tämä pitää sisällään?

• Millä aikataululla oikeudet palautuvat tekijälle eri tilanteissa ja eri julkaisumuotojen osalta?

• Miten tekijänpalkkio määritellään, onko se suuruudeltaan kohtuullinen ja mitä palkkion maksamisajankohdasta sovitaan?

• Miten sopimuksen kilpailukieltolauseke on muotoiltu? Rajoittaako se tekijän mahdollisuutta hyödyntää ammattitaitoaan muissa yhteyksissä?

• Xxxx tekijällä oikeus hankkia alennuksella laatimaansa teosta?

• Mitä teoksen käännösoikeuksista on sovittu? Säilyvätkö käännösoikeudet tekijällä, siirtyvätkö ne kokonaisuudessaan kustantajalle vai onko tekijällä ja kustantajalla niihin rinnakkainen oikeus?

• Xxxx tekijällä oikeus irtisanoa kustannussopimus ja mitä muuta sopimuksen päättämisestä on sovittu?

Alla on esimerkki tietokirjan kustannussopimukseksi, jonka avulla olemme pyrkineet selventämään ainakin joitakin sopimuskohtia, jotka herättävät paljon kysymyksiä. Esimerkkisopimuksessa ei ole voitu huomioida kaikkia erityistilanteita, joita sopimuksia solmittaessa ilmenee. Yhdistyksemme jäsenet voivat aina halutessaan toimittaa kustannussopimuksensa yhdistyksemme lakimiehille kommentoitavaksi ja kysyä neuvoa kustannussopimuksiin liittyvissä asioissa. Autamme mielellämme!

1. Kustannussopimuksen solmiminen

Kustannussopimuksia solmitaan erilaisista teoksista ja erilaisissa tilanteissa: tekijä voi itse tarjota käsikirjoitustaan kustantajalle tai kustantaja on saattanut pyytää häntä kirjoittamaan teoksen tietystä aiheesta. Tekijän neuvotteluasema vaihtelee tapauskohtaisesti. Kustannussopimuksen solmimisen tulisi kuitenkin aina olla aito neuvottelutilanne. Vaikka kustantaja lähettäisi tekijälle sopimuksen allekirjoitettavaksi, tekijän ei tarvitse hyväksyä sopimusta sellaisenaan vaan hän voi esittää kustantajalle haluamiaan muutoksia sopimukseen. Tekijän on hyvä pitää mielessä, että kustannussopimuksessa määritellään hänen kannaltaan merkittäviä asioita, joten sopimuksen sisällöstä neuvottelemiseen kannattaa panostaa. On myös huomattava, että sopimuksen muuttaminen jälkikäteen on usein erittäin hankalaa. Mallikustannussopimuksessa on esitetty tiettyjä suosituksia, esimerkiksi tekijänpalkkioprosentista, jotka kannattaa pitää mielessä kustannussopimusneuvotteluissa.

Kustannussopimuksen solmiminen ja sisältö ovat sopimuksenalaisia asioita eli jokainen voi itse päättää, tekeekö hän sopimuksen, kenen kanssa ja millaisin ehdoin hän sen tekee. Kustannussopimukselle ei ole asetettu mitään määrämuotoa, joten suullinen sopimus on yhtä sitova kuin kirjallinenkin. Kustannussopimus voi siis syntyä esimerkiksi kustantajan kanssa käydyn keskustelun ja sähköpostikirjeenvaihdon perusteella. Kirjallisen sopimuksen tekeminen on kuitenkin erittäin suositeltavaa, sillä suullisiin sopimuksiin liittyy helposti ongelmia esimerkiksi sen suhteen, onko sopimusta ylipäätään syntynyt sekä mihin ja millaisin ehdoin osapuolet ovat sitoutuneet.

Sopimus ja siihen mahdollisesti liittyvät yleiset sopimusehdot kannattaa aina lukea huolella ennen sopimuksen allekirjoittamista. Xxxxxx jokin kohta sopimuksessa tai yleisissä sopimusehdoissa on tekijälle epäselvä, hänen kannattaa kysyä kustantajalta, mitä tämä kohta tarkoittaa. Kustantajan tulisi aina selventää tekijälle sopimusehtojen sisältö ja niiden merkitys käytännössä.

Sopimussuhteet perustuvat osapuolten keskinäiseen luottamukseen siitä, että molemmat tahollaan pyrkivät mahdollisimman tehokkaasti edistämään yhdessä sovittua päämäärää. Sopimuksen osapuolia sitookin ns. lojaliteettivelvoite, jonka perusteella sopimuksen osapuolten on mahdollisuuksiensa mukaan otettava toisen osapuolen edut huomioon ja toimittava siten, ettei vastapuolelle aiheudu vahinkoa tai että se rajoittuu mahdollisimman vähäiseksi.

2. Luovutettavat oikeudet

Tekijänoikeus syntyy aina teoksen luoneelle henkilölle. Tekijä voi sopia teokseensa liittyvien oikeuksien käytöstä muiden kanssa, esimerkiksi solmimalla kustantajan kanssa kustannussopimuksen. Perinteisesti kustannussopimuksella on luovutettu kustantajalle yksinoikeus julkaista ja levittää teosta painettuna kirjana suomen kielellä ja kaikki muut taloudelliset hyödyntämisoikeudet ovat jääneet tekijälle. Tekniikan kehittyessä

teosten taloudelliset hyödyntämistavat moninaistuvat koko ajan. Nykymuodossaan kustannussopimukset pitävätkin usein sisällään hyvin monenlaisia teoksen hyödyntämismuotoja, joten tekijän on tärkeää aina varmistua siitä, mitä oikeuksia hän on luovuttamassa. Kustantajaa tulee tarvittaessa pyytää selventämään, mitä tämä tarkoittaa esimerkiksi sähköisellä julkaisumuodolla. Sopimusta on aina tulkittava suppeasti eli tekijän ei katsota luovuttavan mitään muita oikeuksia kuin vain ne, mistä on nimenomaisesti sovittu kustantajan kanssa.

Eri julkaisumuodoista ei ole välttämätöntä solmia erillisiä kustannussopimuksia, mutta julkaisumuotoihin liittyvät erityispiirteet tulisi ottaa huomioon kustannussopimuksessa. Esimerkiksi oikeuksien palautumiseen ja tekijänpalkkioon liittyvät sopimusehdot kannattaa muotoilla eri tavoin eri julkaisumuotojen osalta.

Tietyissä tilanteissa voi olla perusteltua luovuttaa kustantajalle ainoastaan nk. optio-oikeus neuvotella teoksen julkaisemisesta muita kuin kustannussopimuksessa määriteltyä julkaisutapaa käyttäen tai muilla kielillä kuin suomeksi. Tällöin kustantajalla ei ole automaattisesti oikeutta julkaista teosta toisessa muodossa tai toisella kielellä, mutta tekijä on velvollinen tarjoamaan teoksen julkaisuoikeuksia ensin kyseiselle kustantajalle. Optio-oikeus on perusteltua antaa kustantajalle vain sellaisista julkaisumuodoista, joiden osalta kustantaja harjoittaa kaupallista liiketoimintaa, ja keskinäisen sopimuksen syntymistä voidaan näin pitää todennäköisenä.

Oikeuksia voidaan myös luovuttaa vain määräajaksi. Erityisesti uusien julkaisumuotojen osalta tämä voi olla tekijän kannalta paras ratkaisu. Tällöin tekijällä on mahdollisuus arvioida tietyn ajan kuluttua esimerkiksi sopimuksen kohtuullisuutta ja palkkion määräytymistapaa ja joko päättää sopimus tai neuvotella näitä koskevia ehtoja uusiksi.

3. Painettu kirja

Kustannussopimuksessa on perinteisesti luovutettu kustantajalle vain oikeus julkaista ja levittää yleisölle kustannussopimuksessa mainittu teos painettuna kirjana suomen kielellä. Mikäli muusta ei ole sovittu, kustannussopimuksen katsotaan koskevan vain tätä julkaisumuotoa. Painetun kirjan ei voida automaattisesti katsoa sisältävän tarvepainatuksena painettavia teoksia vaan näistä tulisi sopia erikseen.

4. Tarvepainatus (Print on Demand, PoD)

Tarvepainatuksena tehdyllä ns. PoD -kirjalla tarkoitetaan digitaalisesti tilauksen mukaan painettua kirjaa, jota painetaan useimmiten pieniä määriä kerrallaan. Tämä ei sisälly ns. normaalin painetun kirjan määritelmään, ja oikeudesta ottaa PoD-kirja tuleekin sopia aina erikseen. Tarvepainatuksen avulla kustantaja pystyy yhtäältä pienentämään omaa riskiään, koska painosmäärien optimointi on helpompaa ja toisaalta kirjan elinkaarta voidaan pidentää, koska loppuunmyytyä teosta voidaan digitaalisesti monistaa pieniäkin määriä.

Tarvepainatukseen liittyy tiettyjä erityiskysymyksiä, jotka tulee ottaa huomioon kustannussopimusta solmittaessa. Tällaisia ovat muun muassa:

• painosmäärään liittyvät kysymykset eli otetaanko teoksesta ensin kirjapainossa ns. tavallinen painettu kirja, jolle määritellään joku vähimmäispainosmäärä ja voidaanko sen jälkeen PoD- tekniikalla otettavien painosten määrää määritellä sopimuksessa ollenkaan;

• uusintapainokseen tehtävien muutosten osalta sopimussuosituksen säännökset eivät välttämättä sovellu PoD-menetelmällä otetuissa painoksissa, kun uusia painoksia voidaan ottaa useita pieniä eriä sekä

• oikeuksien palautumiseen liittyvät kysymykset eli miten määritellään se, millä perusteella tekijä voi pyytää kustantajaa palauttamaan luovuttamansa oikeudet.

5. E-kirja

E-kirjojen julkaiseminen Suomessa on moninkertaistunut muutaman vuoden sisällä, mutta toistaiseksi ei ole mitään täysin vakiintunutta määritelmää siitä mitä e-kirjalla tarkoitetaan. E-kirjoista käytetään myös nimityksiä sähkökirja, digikirja ja elektroninen kirja. Sähkökirja on kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan ”sähköisessä muodossa oleva kirja-aineisto, jota käytetään tarkoitukseen soveltuvan laitteen avulla”. Yksinkertaisimmillaan e-kirja on vain digitaalinen versio painetusta teoksesta, mutta sillä voidaan tarkoittaa myös paljon pidemmälle jalostettua sähköistä julkaisua. Tekijän on tärkeä keskustella kustantajan kanssa siitä, onko kustantajan suunnitelmissa tehdä nimenomaan tällainen ”tavallinen” e-kirja vai mahdollisesti muunlainen sähköinen julkaisu. Erilaiset sähköisen julkaisemisen muodot on kustannussopimussuosituksessa erotettu toisistaan selvyyden vuoksi ja koska niihin liittyy erilaisia oikeudellisia ja sopimusteknisiä kysymyksiä.

6. Muut sähköset julkaisut

Muulla sähköisellä julkaisulla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi digitaalista oppimisalustaa, virtuaalista oppimisympäristöä tai rikastettua verkkojulkaisua.

Muuhun sähköiseen julkaisuun liittyy tiettyjä erityiskysymyksiä, jotka tulee ottaa huomioon kustannussopimusta solmittaessa. Tällaisia ovat muun muassa:

• kustantajan oikeus luovuttaa saamiaan oikeuksia edelleen jollekin muulle toimijalle, joka esimerkiksi vastaa julkaisun teknisestä toteuttamisesta;

• mahdolliseen muuhun kuin tekijän teoksen sisältämän aineistoon liittyvät kysymykset eli miten eri aineistoja esimerkiksi yhdistellään, millaisia käyttöoikeusrajoituksia muuhun aineistoon liittyy ja miten ulkopuolisten aineistojen käyttö vaikuttaa tekijänpalkkioon;

• aineiston muuttamiseen liittyvät kysymykset eli luovutetaanko kustantajalle oikeus muuttaa aineistoa laajemminkin kuin teknisten seikkojen edellyttämällä tavalla ja miten tällaisten oikeuksien rajat määritellään;

• tekijänpalkkion määräytymiseen liittyvät kysymykset eli miten sopimukseen on kirjattu tekijänpalkkion määräytymisperusteet sekä

• oikeuksien palautumiseen liittyvät kysymykset eli miten määritellään se, millä perusteella tekijä voi pyytää kustantajaa palauttamaan luovuttamansa oikeudet.

7. Sähköiset lukuaikapalvelut

Kustantajat ja muut toimijat tarjoavat yhä enenevissä määrin kuukausimaksuun perustuvia e-kirjojen lukuaikapalveluita. Lukuaikapalveluissa lukija rekisteröityy palvelun käyttäjäksi ja maksaa tietyn kuukausimaksun ja saa sitten lukuoikeuden palvelussa tai jossain sen osassa oleviin teoksiin. Xxxxx kustantaja saa oikeuden laittaa teoksen tällaiseen lukuaikapalveluun, sen tulee saada tekijältä oikeus tähän. Kustannussopimuksiin on viime aikoina alkanut tulla ehtoja, joiden mukaan kustantajalla on oikeus välittää teosta yleisön saataviin myös tällä tavalla.

Sähköisiin lukuaikapalveluihin liittyy tiettyjä erityiskysymyksiä, jotka tulee ottaa huomioon kustannussopimusta solmittaessa. Tällaisia ovat muun muassa:

• kustantajan oikeus luovuttaa saamiaan oikeuksia edelleen jollekin muulle toimijalle, joka esimerkiksi vastaa julkaisun teknisestä toteuttamisesta tai toimii palveluntarjoajana;

• tekijänpalkkion määräytymiseen liittyvät kysymykset eli miten sopimukseen on kirjattu tekijänpalkkion määräytymisperusteet;

• oikeuksien palautumiseen liittyvät kysymykset eli miten määritellään se, millä perusteella tekijä voi pyytää kustantajaa palauttamaan luovuttamansa oikeudet sekä

• luovutetaanko kustantajalle oikeudet vain määräajaksi.

8. Äänikirja

Äänikirjalla tarkoitetaan teoksen kuunneltavaksi tarkoitettua kappaletta, jossa teos esitetään luettuna. Äänikirja voi olla valmistettu millä tahansa tekniikalla. Se voi olla niin tallenne kuin digitaalinenkin versio eli esimerkiksi CD-ROM/DVD-ROM -levy tai MP3-tiedosto tai muussa muodossa verkon välityksellä tai muutoin yleisölle digitaalisessa muodossa välitettävä versio.

Toisinaan kustantajat sisällyttävät äänikirjat osaksi sähköisten julkaisujen kategoriaa, joten tekijän kannattaa selvittää ennen kustannussopimuksen allekirjoittamista, onko sopimuksessa tarkoitus sopia myös äänikirjoista.

9. Oikeuksien luovuttaminen edelleen

Tekijänoikeuslain 28 §:n mukaan se, jolle tekijänoikeus on luovutettu, ei saa luovuttaa saamaansa oikeutta toiselle, ellei toisin ole sovittu. Näin ollen kustantajalla, jolle on luovutettu oikeus julkaista teos, ei ole oikeutta luovuttaa esimerkiksi teoksen sähköiseen julkaisemiseen liittyviä oikeuksia kolmannelle osapuolelle, ellei tästä ole nimenomaisesti sovittu. Tekijänoikeudet voivat siirtyä kustantajalta edelleen ainoastaan kustannusliikkeen tai sen osan luovutuksen yhteydessä. Tämä on usein kirjattu myös kustannussopimukseen.

Kustantajat haluavat yhä enenevissä määrin oikeuden luovuttaa saamansa oikeudet edelleen jollekin ulkopuoliselle taholle. Kyse voi olla esimerkiksi sähköisen julkaisun teknisen toteuttamisen vaatimista toimenpiteistä, mutta toisinaan myös paljon laajemmalle menevästä oikeudenluovutuksesta, jolloin tekijän määräysvalta oman teoksensa käytöstä heikkenee entisestään. Mikäli kustantajalla on rajoittamaton oikeus luovuttaa oikeuksia edelleen, tekijän saattaa olla hyvin vaikeaa valvoa, käytetäänkö teosta lainmukaisesti ja asianmukaisissa yhteyksissä sekä kunnioitetaanko hänen moraalisia oikeuksiaan. Tekijän kannattaa olla tarkkana tällaisten kirjausten kanssa, ettei vahingossa tule luovuttaneeksi laajempia oikeuksia kuin mitä haluaa ja/tai on tarkoituksenmukaista.

10. Käsikirjoituksen luovuttaminen

Kustannussopimuksissa sovitaan tavallisesti siitä ajankohdasta, johon mennessä tekijän tulee toimittaa teoksen valmis käsikirjoitus kustantajalle. Tekijän on hyvä kertoa kustantajalle käsikirjoituksen eri vaiheista ja ilmoittaa myös hyvissä ajoin, mikäli hän epäilee käsikirjoituksen viivästyvän suunnitellusta aikataulusta. Kustantajat suhtautuvat tavallisesti ymmärtäväisesti käsikirjoituksen toimittamisessa tapahtuneisiin pieniin viiveisiin, mutta tekijän tulee pyrkiä siihen, että käsikirjoitus valmistuu sovitun aikataulun mukaisesti. Tekijän tulee huomioida, että kustantajalla on oikeus purkaa kustannussopimus, mikäli tekijä ei ole toimittanut käsikirjoitusta sovitussa ajassa.

Käsikirjoituksen luovuttamisen yhteydessä tulee toisinaan pohdittavaksi se, mitä voidaan pitää valmiina käsikirjoituksena. Kustannustoimittaja ja tekijä muokkaavat lähes poikkeuksetta yhteistyössä tekijän kustantajalle luovuttamaa käsikirjoitusta ennen teoksen painamista. Tarvetta hyvän toimitustavan mukaiselle oikoluku- ja toimitustyölle ei voida pitää osoituksena siitä, ettei tekijä olisi toimittanut kustantajalle valmista käsikirjoitusta. Xxxxxx tekijä on luovuttanut kustantajalle laajuudeltaan ja aihepiiriltään sopimuksen mukaisen tekstin sovittuun ajankohtaan mennessä, hänen voidaan lähtökohtaisesti katsoa täyttäneen käsikirjoituksen luovuttamiseen liittyvän velvollisuutensa. Sitä, milloin käsikirjoitusta voidaan pitää valmiina, arvioidaan kuitenkin jokaisessa tapauksessa erikseen.

11. Kuvasuunnitelma

Kustannussopimuksessa saatetaan sopia, että tekijä toimittaa käsikirjoituksen mukana ehdotuksen kuvasuunnitelmaksi. Usein tekijä haluaa itse menetellä näin, koska hänelle on muodostunut kirjoitusvaiheessa käsitys siitä, mitä kuvia teokseen olisi luontevaa sijoittaa. Kuvasuunnitelmalla tarkoitetaan kuitenkin vain alustavaa suunnitelmaa teokseen mahdollisesti tulevasta kuvituksesta, eikä sen tekemisen tule olla erityisen runsastöinen.

Kuvamateriaali voi sisältää niin valokuvia, piirroskuvia kuin erilaisia graafisia elementtejäkin. Nämä voivat olla joko tekijän omia, hänen hankkimiaan tai kustantajan omasta toimituksestaan tai muualta hankkimia.

Kustantajan vastuulla on huolehtia teoksen kuvituksesta sekä siitä aiheutuvista kustannuksista. Tekijälle tulee suorittaa erillinen palkkio, mikäli hänen edellytetään toimittavan teokseen valmista kuva-aineistoa. Xxxxxx tekijä toimittaa valmista kuva-aineistoa, hän on vastuussa siitä, että hänellä on kuvien käyttöön tarvittavat luvat ja suostumukset kuvien kohteilta sekä kuvien omistajilta ja oikeudenhaltijoilta sekä siitä, etteivät kuvat loukkaa kenenkään kunniaa, yksityisyyttä eikä liikesalaisuutta.

12. Tekijänoikeuslain mukaiset oikeudet

Tekijän on huolehdittava siitä, että hänellä on tekijänoikeus luovuttamaansa materiaaliin. Xxxxxx tekijän luovuttama aineisto sisältää jonkun muun tuottamaa aineistoa, tekijän on huolehdittava siitä, että hänellä on oikeus käyttää kyseistä materiaalia sekä siitä, että hän merkitsee tällaiset aineistot asianmukaisesti ja ilmoittaa tällaisen aineiston tekijän ja/tai tekijänoikeudenhaltijan tiedot tekijänoikeuslain ja hyvän tavan mukaisesti.

Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus ottaa julkistetusta teoksesta lainauksia hyvän tavan mukaisesti ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Tekijä ei tarvitse lainaamansa teoksen tekijältä lupaa sitaattioikeuden käyttöön, mutta hänen tulee huolehtia siitä, että lainattavan teoksen tekijä- ja teostiedot merkitään asianmukaisesti. Tekijä on myös voinut saada luvan käyttää toisen tekijän aineistoa laajemminkin kuin sitaattioikeuden rajoissa. Myös tällöin tekijän tulee huolehtia siitä, että hänen käyttämänsä toisen tekijän aineisto merkitään asianmukaisesti.

Tekijänoikeuslaissa ei ole tarkkoja määritelmiä sille, miten ja missä tiedot tulee mainita, jotta merkintä olisi hyvän tavan mukainen. Käytännöt vaihtelevat aloittain ja muun muassa tiedemaailmassa on hyvinkin tiukat säännöt siitä, miten esimerkiksi toisen aineistosta otetut siteeraukset merkitään. Joka tapauksessa toisen teoksen teos- ja tekijätiedot on merkittävä niin, että ulkopuolinenkin voi ne vaikeuksitta havaita. Siteerattavan tekstin tulee erottua muusta tekstiaineistosta niin, että lukija voi helposti havaita, mikä osa tekstistä on tekijän omaa aineistoa ja mikä puolestaan jonkun toisen tekijän teoksesta lainattua. Tekijän on

huolehdittava toisen oikeuksien kunnioittamisesta ja tekijätietojen asianmukaisesti merkitsemisestä myös mahdollisen kuva-aineiston osalta.

13. Kunnia

Teoksen sisältö ei saa loukata kenenkään kunniaa. Mikäli tekijän aineiston katsotaan loukkaavan kolmannen osapuolen kunniaa, tekijä saattaa joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Kunniaa loukkaavana pidetään kolmannesta osapuolesta esitettyä valheellista tietoa tai vihjausta, joka on omiaan aiheuttamaan loukatulle vahinkoa tai kärsimystä tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa tai joka muuten halventaa toista. Kunniaa loukkaavana pidetään myös kuolleesta henkilöstä esitettyä valheellista tietoa tai vihjausta, joka on omiaan aiheuttamaan kärsimystä henkilölle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

Kunnianloukkaussäännöksellä ei ole tarkoitus rajoittaa oikeutta julkaista tietoja tai arvostelua, joka kohdistuu menettelyyn politiikassa, julkisessa tehtävässä, elinkeinoelämässä, tieteessä, taiteessa tai muussa näihin rinnastettavassa toiminnassa. Kunnianloukkaussääntöjen tarkoituksena on totuudenvastaisten tietojen julkisen levittämisen estäminen, ei sananvapauden tarpeeton rajoittaminen. Kunnianloukkauksen täyttymistä arvioitaessa ydinkysymyksenä on yleensä se, onko väite tai vihjaus ollut totta vai onko se perätön. Lähtökohtaisesti oikean tiedon esittäminen ei ole kunnianloukkaus. Kirjallisessa teoksessa olevaa mahdollista kunnianloukkausta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa kirjoituksessa käytetty tyylilaji ja siinä esitettyjen valheellisten tietojen tai vihjausten laatu ja sisältö sekä se, miten laaja henkilöpiiri tosiasiassa on henkilön tunnistanut tai voinut tunnistaa kirjoituksessa esitettyjen tietojen perusteella.

14. Yksityisyys

Teoksen sisältö ei saa loukata kenenkään toisen yksityisyyttä. Mikäli teoksessa esitetään jonkun muun kuin tekijän yksityiselämään liittyviä tietoja, tekijän on huolehdittava siitä, että hänellä on teoksessa esiintyvien henkilöiden suostumus näiden tietojen esittämiseen. Mikäli aineiston levittämisen katsotaan loukkaavan kolmannen osapuolen yksityisyyttä, tekijä saattaa joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä pidetään toisen yksityiselämään liittyvien tietojen, vihjausten tai kuvien esittämistä, mikäli tämä on omiaan aiheuttamaan loukatulle vahinkoa tai kärsimystä tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Yksityiselämän piirin tarkka määritteleminen on vaikeaa. Xxxxxx ydin pitää sisällään sen, että yksilöllä tulee olla tietty rauhoitettu ala, johon kuuluvat asiat hänellä on oikeus pitää omana tietonaan niin halutessaan. Yksityiselämään liittyviä tietoja, vihjauksia ja kuvia voivat olla esimerkiksi perhe-elämästä, tunneperäisistä suhteista, seurustelusta, terveydentilasta ja vapaa-ajan käyttäytymisestä sekä yksityisestä ja luottamuksellisesta viestinnästä esitetyt asiat. Yksityiselämään ei lueta sellaisia seikkoja, joilla on merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta. Esimerkiksi taloudellinen ja poliittinen vallankäyttö eivät ole yksityiselämää.

Yksityiselämän suoja koskee myös totuudenmukaisten tietojen levittämistä. Toisen henkilön yksityiselämää koskevien tietojen sisällyttämistä teokseen ilman lupaa ei siten voida perustella sillä, että nämä tiedot sinänsä pitävät paikkaansa.

Yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä voidaan antaa rangaistus, vaikka konkreettista vahinkoa tai kärsimystä ei olisikaan aiheutunut. Rangaistavuuteen riittää se, että teon ajatellaan tyypillisesti aiheuttavan vahinkoa tai kärsimystä ihmiselle, johon se kohdistuu.

15. Liikesalaisuus

Teoksen sisältö ei saa loukata kenenkään liikesalaisuutta. Liikesalaisuudelle ei ole mitään yksiselitteistä määritelmää, sillä sen sisältö vaihtelee tapauskohtaisesti. Liikesalaisuus on usein taloudellista tietoa (esim. katekäytäntö) tai teknistä tietoa (esim. koneen rakenne). Se on tietoa, jolla on taloudellista arvoa tai käyttöarvoa ja jonka salassapidolla on yrityksen liiketoiminnalle merkitystä. Xxxxxx tiedon luokittelu liikesalaisuudeksi edellyttää yleensä sitä, että tieto on nimenomaisesti ”nimetty” liikesalaisuudeksi tai että se voidaan muutoin ymmärtää liikesalaisuudeksi. Mikäli tekijän aineiston katsotaan rikkovan liikesalaisuutta, tekijä saattaa joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.

16. Teoksen muuttaminen

Tekijänoikeuslain 28 §:ssä on säädetty myös siitä, että se, jolle tekijänoikeus on luovutettu, ei saa muuttaa teosta, ellei toisin ole sovittu. Kustantaja ei siis saa tehdä tekijän luovuttamaan käsikirjoitukseen muutoksia, ellei toisin sovita. Muuttamiskielto koskee lähtökohtaisesti kaikkia teokseen tehtäviä muutoksia. Kustantajalla on kuitenkin oikeus suorittaa käsikirjoituksen tavanomainen kielellinen ja asiatarkistus kustannusalalla noudatettavan hyvän tavan mukaisesti. Toisinaan joudutaan arvioimaan sitä, mikä on tavanomaista kustannustoimitustyötä ja mikä puolestaan teoksen kiellettyä muuttamista. Yleensä kustannustoimittajan tekemät muutokset ja korjaukset ovat luonteeltaan teknisiä ja kielenhuollollisia eivätkä teoksen muuttamista tekijänoikeuslain 28 §:n kieltämällä tavalla. Tekijällä on viimekädessä oikeus määrätä teoksestaan ja siitä, voidaanko muutettu teos saattaa yleisön saataville.

Kustantajalla on oikeus tehdä erilaisten julkaisumuotojen edellyttämiä teknisiä muutoksia, esimerkiksi muuttaa aineiston tallennusmuotoa. Teoksen luonnetta ei kuitenkaan saa muuttaa, ellei tekijän kanssa sovita tästä erikseen. Xxxxx tekijän suostumusta kustantaja ei esimerkiksi saa ottaa teoksesta yksittäistä osaa ja julkaista tätä osana toista teosta tai laajempaa sähköistä palvelua.

Tässä yhteydessä tarkoitettu oikeus määrätä teoksen muuttamisesta on osa tekijän taloudellisia yksinoikeuksia ja hän voi halutessaan luovuttaa tämän oikeuden kustantajalle. Tällöin kustannussopimukseen tulee ottaa kirjaus kustantajan oikeudesta ja tämän oikeuden rajoista. Vaikka kustantajalle olisikin annettu oikeus tehdä kirjaan suurempia kuin vain kustannustoimituksellisia muutoksia,

ei kustantaja saa muuttaa teosta sellaiseksi, että se loukkaisi tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa. Tämä on osa tekijän moraalisia oikeuksia, joista tekijä ei edes voi luopua.

17. Teoksen julkaiseminen

Kustannussopimuksessa on perusteltua sopia ajankohdasta, johon mennessä kustantajan tulee julkaista käsikirjoitus. Kohtuullinen aika käsikirjoituksen julkaisemiseen voi olla esimerkiksi kuudesta kuukaudesta vuoteen. Tiettyjen teostyyppien osalta saattaa olla tarpeellista sopia lyhyemmästäkin ajasta, jos teos esimerkiksi vanhenee sisällöllisesti kovin nopeasti tai sen halutaan ilmestyvän tiettynä vuodenaikana.

Mikäli julkaisuajasta ei sovita sopimuksessa, sovellettavaksi tulee tekijänoikeuslain 34 §, jossa julkaisuaika on säädetty suhteellisen pitkäksi: kirjallisten teosten osalta se on kaksi vuotta. Jos julkaisuun varattu aika kuluu umpeen, eikä kustantaja ole julkaissut teosta, tekijä voi purkaa kustannussopimuksen ilmoittamalla tästä kustantajalle kirjallisesti. Hänellä on oikeus pitää saamansa palkkio. Tämän jälkeen tekijä on vapaa sopimaan jonkun muun tahon kanssa teoksen julkaisemisesta tai hyödyntämään teostaan muulla tavoin.

18. Painosmäärä

Xxxxxxxxxx päättää teoksen painoksen suuruudesta. Painoksella tarkoitetaan sitä määrää, jonka kustantaja yhdellä kertaa valmistuttaa. Kustannussopimusta solmittaessa painoksen suuruus ei välttämättä vielä ole tiedossa. Tekijä voi kuitenkin pyytää kustantajaa esittämään jonkinlaisen arvion painoksen suuruudesta, vaikka sitä koskevaa sopimusehtoa ei kustannussopimukseen kirjattaisikaan. Tekijänoikeuslain mukainen suurin sallittu painosmäärä on 2000 kappaletta, mikäli painosmäärästä ei ole sovittu toisin. Tekijällä on oikeus saada tieto valmistettujen kappaleiden määrästä. Tämä tieto voidaan esittää esimerkiksi tilityslaskelmassa. Tarvittaessa tekijä voi pyytää kustantajalta selvitystä muutenkin.

19. Uusintapainos

Tavallisesti kustannussopimuksissa sovitaan, että kustantajalla on oikeus ottaa teoksesta uusintapainoksia. Mikäli sopimuksessa ei ole nimenomaisesti annettu kustantajalle oikeutta uusintapainoksen ottamiseen, kustantajan oikeus rajoittuu tekijänoikeuslain 32 §:n mukaisesti vain yhteen painokseen. Tällöin kustannussopimuksen voimassaolo päättyy, kun teoksen painos on myyty loppuun, ja tekijä voi vapaasti sopia muiden tahojen kanssa teoksen julkaisemisesta. Jos kustantaja ei oma-aloitteisesti ota uusintapainosta, vaikka teoksen painos on myyty loppuun, tekijä voi pyytää uusintapainoksen ottamista kustantajalta. Pyyntö kannattaa esittää kirjallisesti.

Kustannussopimuksessa on perusteltua sopia kohtuullisesta ajasta, jonka kuluessa kustantajan tulee ottaa uusintapainos tai sopimus purkautuu ja teoksen julkaisuoikeudet palautuvat takaisin tekijälle. Xxxxxxxxxxxxxxxx ottamiselle varattavana kohtuullisena aikana voidaan pitää enintään 9 kuukautta. Mikäli sopimuksessa ei ole sovittu kohtuullista aikaa uusintapainoksen ottamiselle, sovellettavaksi tulee

tekijänoikeuslain 34 §:n säännös, jonka mukaan uusintapainos tulee ottaa vuoden kuluessa kirjallisen pyynnön esittämisestä.

20. Selvitys valmistettujen kappaleiden määrästä

Tekijänoikeuslain 35 §:n nojalla kustantaja on velvollinen toimittamaan tekijälle kirjapainon tai teoksen muun monistajan todistuksen tai muun vastaavan selvityksen valmistettujen kappaleiden määrästä. Painoksen määrä ilmoitetaan usein tilityslaskelman yhteydessä, mutta tekijä voi halutessaan pyytää kustantajalta tietoa muutenkin. Painoksen suuruudesta on perusteltua sopia kustannussopimuksessa, mikäli sitä solmittaessa on tiedossa teoksen ensipainoksen suuruus. Tekijän tulisi ainakin saada kustantajalta alustava arvio ensipainoksen suuruudesta. Tekijän kannalta on olennaista tietää, miten monta kappaletta teosta on lopulta painettu. Xxxxxxx tekijä voi seurata, että tekijänpalkkio tilitetään hänelle jokaisesta myydystä teoskappaleesta ja paljonko kirjoja vielä on kustantajan varastossa.

21. Tekijänpalkkio

Tekijän kannalta kustannussopimuksen tärkeimpiä kohtia on pykälä, jossa käsitellään tekijänpalkkioprosentin määräytymistä. Tekijänpalkkio lasketaan kustantajan saamasta arvonlisäverottomasta myyntihinnasta. Kustantajan saamalla arvonlisäverottomalla myyntitulolla tarkoitetaan kustantajan kirjakaupalta tai muulta jakelukanavalta saamaa arvonlisäverotonta (alv. 10 % painetut teokset ja 24 % sähköiset julkaisut) hintaa. Kirjakaupat ja muut jakelukanavat ostavat kustantajalta teokset huomattavasti halvempaan hintaan kuin millä ne myyvät teosta kuluttajille. Kirjakaupan myyntihintojen perusteella ei siten voi tehdä päätelmiä tekijänpalkkion suuruudesta.

Tekijänpalkkiosta ei tule tehdä vähennyksiä ennen palkkion suorittamista ja palkkio tulee suorittaa jokaiselta myydyltä teoskappaleelta. Kustannussopimuksessa voidaan sopia siitä, että tekijänpalkkion ennakko vähennetään myynnin mukaisesta tekijänpalkkiosta, mutta mikäli näin ei ole tehty, tekijän saamaa ennakkoa ei tule vähentää toteutuneen myynnin mukaisesta tekijänpalkkiosta. Kustannussopimuksessa voidaan myös sopia, että esimerkiksi alle 30 euron tilitykset siirtyvät maksettavaksi seuraavan vuoden tilityksen yhteydessä.

Tekijän mahdollisesti saamia apurahoja ei tule pitää tekijänpalkkiona eikä niitä siten tule myöskään vähentää myynnin mukaan maksettavasta tekijänpalkkiosta tai tekijänpalkkion ennakosta.

22. Progressiivisesti nouseva tekijänpalkkio

Tekijänpalkkio voidaan määritellä myyntimäärien perusteella progressiivisesti nousevaksi. Palkkioprosentin korotukset motivoivat tekijää pyrkimyksissään kirjoittaa mahdollisimman onnistunut teos, ja hänen on kohtuullista saada osuutensa siitä, jos teos ylittää sille asetetut myyntiodotukset. Jokaisesta myydystä teoskappaleesta kertyvä taloudellinen hyöty kasvaa myös suhteellisesti mitä enemmän teosta on myyty. Teoksen voidaan tavallisesti katsoa täyttäneen tietyt myynnilliset tavoitteet, kun ensipainos on myyty loppuun. Tässä vaiheessa tekijänpalkkiota olisi perusteltua korottaa muutamalla prosenttiyksiköllä.

Palkkioprosenttia on kohtuullista korottaa myös toisen kerran, mikäli teos myy tämänkin jälkeen hyvin. Sähköisissä julkaisuissa tekijänpalkkion progressio voi olla huomattavakin, sillä lisämyynti ei aiheuta kustantajalle lainkaan lisäkuluja, kuten paino- tai toimituskuluja. Tällöin voidaan puhua jopa kymmenien prosenttiyksikköjen korotuksista.

Sovittaessa progressiivisesti nousevasta tekijänpalkkiosta, on tärkeää sopia korotusten rajat realistisiksi siten, että tekijän on mahdollista saada myös korotettua tekijänpalkkiota. Tekijän on hyvä käydä kustantajan kanssa keskustelua myyntiodotuksista ennen progression rajoista sopimista. Rajat vaihtelevat luonnollisesti tapauskohtaisesti.

23. Painettujen kirjojen tekijänpalkkio

Yhdistyksemme suosituksen mukaan painettujen kirjojen kohtuullisena tekijänpalkkiona voidaan pitää 20– 25 %. Tarvepainatuksena tehdyn teoksen kohtuullisena tekijänpalkkiona voidaan pitää samaa kuin tavallisen painetun kirjan.

24. E-kirjojen tekijänpalkkio

E-kirjojen osalta kohtuullisena tekijänpalkkiona voidaan pitää vähintään samaa tekijänpalkkiota kuin painetuista kirjoista, mutta myös korkeampi tekijänpalkkio on perusteltua. E-kirjan tekemisestä kustantajalle aiheutuvat kustannukset saattavat olla pienemmät kuin painetun kirjan, sillä erilaisia paino-, varastointi- tai logistiikkakuluja ei ole. E-kirjoissa myös tekijänpalkkion progressio voi olla huomattava, sillä lisämyynti ei aiheuta kustantajalle lainkaan lisäkuluja, kuten paino- tai toimituskuluja. Tällöin voidaan puhua jopa kymmenien prosenttiyksikköjen korotuksista. Useissa tapauksissa progression rajojen tulisi e-kirjojen osalta olla matalammat kuin painettujen kirjojen osalta.

25. Muiden sähköisten julkaisujen tekijänpalkkiot

Muiden sähköisten julkaisujen kuin tavallisten e-kirjojen osalta tekijänpalkkion määräytymismallit eivät ole vielä täysin vakiintuneet. Tekijänpalkkio on usein määritelty tietyksi prosenttiosuudeksi palvelun tai sen osan käyttöoikeuksista saatavasta myyntitulosta. Kohtuullisen prosenttiosuuden määrittelyssä kannattaa ottaa huomioon ainakin oman teoksensa merkitys sähköisen palvelun kokonaisuudessa.

26. Sähköisten lukuaikapalveluiden tekijänpalkkiot

Sähköisten lukuaikapalveluiden osalta tekijänpalkkion määräytymismallit eivät ole vielä lainkaan vakiintuneet.

Kustantajat käyttävät tällä hetkellä muun muassa seuraavanlaisia malleja:

• Kustantaja myy teoksen (rajattoman) käyttöoikeuden lukuaikapalvelun palveluntarjoajalle ja käyttöoikeuden myyntihinnasta tilitetään e-kirjan tekijänpalkkioprosentin mukainen tekijänpalkkio. Tällaisen mallin oikeudenmukaisuus tekijän näkökulmasta riippuu siitä, kuinka korkea myyntihinta

on suhteessa teoksen käyttöön lukuaikapalvelussa ja millainen vaikutus lukuaikapalvelun käytöllä on teoksen muuhun myyntiin.

• Lukuaikapalvelusta saatu tulo jaetaan palvelussa tai jossain sen osassa olevien teosten kokonaismäärällä ja kaikkien teosten tekijöille tilitetään heidän kustannussopimustensa mukainen palkkioprosentti teosluvun mukaisesta tulosta. Tällainen palkkiomalli hyödyttää tekijää tilanteessa, jossa lukuaikapalvelu kokonaisuudessaan tai siltä osin, missä tekijän oma teos on mukana, on suosittu. Tekijän oman teoksen suosio voi tällöin hyödyttää yhteisesti kaikkia palvelussa olevia tekijöitä lisäämällä palvelun käyttöoikeuksien myyntiä ja sitä kautta yhteistä pottia. Toisaalta tekijä voi hyötyä siitä, että jokin toinen teos vetää käyttäjiä palvelun maksaviksi asiakkaiksi, vaikka hänen omaa teostaan luettaisiinkin vähän.

• Lukuaikapalvelussa olevien teosten tosiasiallisen käytön perusteella, jolloin palkkioon vaikuttavat teoksen avauskerrat tai lukuaika tai näiden yhdistelmä. Mikäli teosten todellista käyttöä saadaan luotettavalla tavalla mitattua, tekijänpalkkion määräytyminen tällä perusteella on lähtökohtaisesti oikeudenmukainen. Malliin liittyy kuitenkin haasteita sen suhteen, miten kustantajat pystyvät mittauksen toteuttamaan ja miten hyvin palkkiolaskelmassa eritellään tekijänpalkkion määräytymiseen vaikuttaneet seikat. On myös mahdotonta sanoa, minkälainen painoarvo yhtäältä avaamiskerroille ja toisaalta lukuajalle tulisi antaa, jotta päästäisiin tekijän kannalta parhaimpaan lopputulokseen.

• Kustantajan tekemän arvion perusteella tai kustantajan erikseen määrittelemällä tavalla. Tällaiset kirjaukset ovat tekijän kannalta huonoimpia, sillä palkkion määräytymisperusteesta ei ole mitään varmuutta ja kustantajalle jää liikaa harkintavaltaa.

Toistaiseksi ei ole mahdollista antaa yksiselitteistä suositusta siitä, millainen malli on tekijän kannalta kohtuullisin ja toimivin. Tekijän kannalta olennaista on, että palkkion suuruuteen vaikuttavat seikat on selkeästi määritelty. Lisäksi on tärkeää, että tilityslaskelmaan on selkeästi eritelty lukuaikapalveluista maksettu palkkio.

27. Äänikirjan tekijänpalkkio

Äänikirjan kohtuullisena tekijänpalkkiona voidaan pitää vähintään 15 %. Äänikirjan tekeminen on monimutkainen ja kallis prosessi, johon osallistuu useita osapuolia. Tekijänpalkkiota maksetaan kirjallisen teoksen tekijän lisäksi ainakin äänikirjan lukijalle. Tästä syystä äänikirjan alhaisempaa tekijänpalkkiosuositusta voidaan pitää perusteltuna.

28. Tekijänpalkkion ennakko

Tietty osa tekijänpalkkiosta maksetaan tekijälle usein ennakkona. Tekijänoikeuslaki ei edellytä ennakon maksamista. Yhdistyksemme suosittelee, että sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä maksettaisiin

neljäsosa ja käsikirjoituksen luovutuksen yhteydessä tai viimeistään kirjan ilmestyessä toinen neljäsosa teoksen ensimmäisen painoksen arvioidusta tekijänpalkkiosta.

Vaikka kirjan myynnin mukaan laskettava tekijänpalkkio ei ylittäisi maksetun ennakon määrää, tekijä saa pitää ennakkona saamansa palkkion osuuden (ns. taattu ennakko eli takuuennakko). Vaikka kustannussopimuksessa ei olisikaan käytetty ilmaisua ”taattu ennakko” tai ”takuuennakko”, tämä menettely pätee silti, sillä sitä voidaan pitää kustannusalalla vallitsevana käytäntönä. Tekijä saa pitää saamansa ennakon myös siinä tapauksessa, että kustantaja ei jostakin syystä julkaisekaan teosta.

Mikäli ennakon maksamisesta ei sovita, tekijän kannalta on tärkeää sopia kohtuullisen lyhyeksi aika, jonka kuluessa kustantaja on velvollinen julkaisemaan teoksen. Näin varsinaisen tekijänpalkkion maksamisen aloittaminenkaan ei veny kohtuuttoman pitkälle.

29. Tekijänpalkkiolaskelma ja palkkion suorittaminen

Edellisen vuoden myyntiin perustuvan tekijänpalkkion maksuajankohdaksi sovitaan usein kustannussopimuksissa jokin maaliskuun ja toukokuun välinen ajankohta. Nykyisin kustantajalla olisi teknisesti valmius suorittaa tilitykset aikaisemminkin, joten tekijä ja kustantaja voivat hyvin sopia myös aikaisemmasta tilitysajankohdasta. Mikäli sopimuksessa ei ole mainintaa tilityksen suorittamisesta, tekijänoikeuslain 35 § tulee sovellettavaksi. Sen mukaan kustantajan tulee yhdeksän kuukauden kuluessa tilitysvuoden päättymisestä toimittaa tekijälle tilitys, josta ilmenevät vuoden aikana tapahtunut myynti sekä painoksen jäännösmäärä vuoden vaihteessa. Tekijän kannalta tieto jäljellä olevien teoskappaleiden määrästä on usein myös olennainen, jotta hän voi tarvittaessa neuvotella kustantajan kanssa uusintapainoksen ottamisesta. Erillistä painotodistusta tai muuta vastaavaa selvitystä painettujen teosten määrästä ei yleensä enää toimiteta vaan tiedot ilmoitetaan tilityslaskelmassa. Tekijänpalkkiolaskelma kannattaa tarkistaa huolella ja mikäli tekijä havaitsee siinä jotain epäselvää, kannattaa viipymättä ottaa yhteys kustantajaan.

30. Palkkiolaskelman oikeellisuuden selvittäminen

Tekijänpalkkion oikeellisuus on luonnollisesti tekijän kannalta olennainen asia. Tästä syystä tekijällä tuleekin olla oikeus selvittää palkkiolaskelman oikeellisuus. Xxxxxx tekijä epäilee, että palkkiolaskelmassa on virhe, hänen tulee olla yhteydessä kustantajaan ja pyytää tätä tarkistamaan laskelma. Mikäli kustantaja havaitsee virheen, tämän tulee oikaista se mahdollisimman pian. Asia selviää yleensä näin. Mikäli tekijä ja kustantaja eivät kuitenkaan pääse asiasta yhteisymmärrykseen, tekijällä on oikeus omalla kustannuksellaan selvittää palkkiolaskelman oikeellisuus nimeämänsä tilintarkastajan avulla. Mikäli palkkiolaskelmassa ilmenee virhe tällaisen selvityksen perusteella, selvityksen kustannukset tulevat kuitenkin kustantajan vastattaviksi. Tämän lisäksi kustantaja on tietenkin velvollinen korjaamaan virheen sekä tilittämään tekijälle oikean palkkiosumman ja viivästyskoron.

31. Teoksen markkinointi

Xxxxxxxxxx päättää yleensä teoksen markkinointitoimenpiteistä. Kustantaja myös vastaa markkinoinnista ja muusta myynninedistämisestä aiheutuvista kustannuksista. Tämä on yksi perustelu sille, miksi kustantajalle jää niin iso osa teoksen myyntitulosta. Markkinoinnin vaatima kova työ ja siitä aiheutuvat kustannukset saavat tekijän usein kääntymään kaupallisen kustantajan puoleen. Xxxxxxxxxxxxxxx on käytäntönä, että kustantaja voi jakaa teoksen ilmais- ja arvostelukappaleita markkinoidakseen kyseistä teosta. Teoksen ilmaiskappaleiden jakaminen ei kuitenkaan ole sallittua kustantajan muun liiketoiminnan edistämiseksi.

Tekijän kannattaa neuvotteluissaan kustantajan kanssa selvittää, mitä teoksen markkinointi pitää sisällään. Tekijän on hyvä olla tietoinen yhtäältä kustantajan odotuksista häntä kohtaan ja toisaalta siitä, minkälaisia markkinointikeinoja kustantajalla on käytettävissään ja minkälaisia markkinointitoimenpiteitä teokselle on mahdollisesti suunniteltu. Kustantajan kanssa kannattaa keskustella esimerkiksi siitä, miten se odottaa tekijän osallistuvan markkinointiin muun muassa sosiaalisessa mediassa. Markkinointia koskevia ehtoja ei välttämättä tarvitse kirjata kustannussopimukseen, mutta niistä on hyvä keskustella kustantajan kanssa. Teoksen markkinoinnista voidaan laatia erillinen markkinointisuunnitelma, joka voidaan myös liitää osaksi kustannussopimusta. Mikäli tekijän edellytetään osallistuvan huomattavalla panostuksella teoksensa markkinoimiseen, esimerkiksi osallistumalla markkinointikiertueelle, hänelle tulee suorittaa tästä erillinen korvaus. Tästä on hyvä sopia kustannussopimuksessa.

32. Vapaakappaleet

Vapaakappaleiden määrästä on hyvä sopia kustannussopimuksessa. Vapaakappaleiden määrä ei yleensä ole kustantajalle kynnyskysymys sopimusta solmittaessa. Yhdistyksemme suosituksen mukaan tekijän tulisi saada 30 vapaakappaletta painettuna kirjana julkaistun teoksen ensimmäisestä painoksesta ja 10 vapaakappaletta kustakin seuraavasta painoksesta. Sähköisestä julkaisusta tekijän tulisi saada 5–10 kappaletta käyttö-, lataus- tai lukuoikeuksia, samoin äänikirjasta. Tekijän tulisi saada käyttöoikeus lukuaikapalveluun. Kohtuullinen vapaakappaleiden määrä PoD-kirjojen osalta vaihtelee kuitenkin hyvin paljon riippuen painosten suuruudesta sekä sen mukaan, onko teoksesta ensin otettu kirjapainossa painettu teos, josta tekijä on saanut vapaakappaleita vai käytetäänkö tarvepainatusta ensisijaisena monistamistapana. Tarvepainatuksena julkaistusta teoksesta tekijän tulisi saada vähintään yksi vapaakappale.

Mikäli teoksella on useampia tekijöitä, vapaakappaleita voidaan antaa yksittäiselle tekijälle edellä mainittuja suosituksia pienempi määrä.

33. Xxxxxx hankkia omaa teosta alennettuun hintaan

Kustannussopimuksessa on usein kannattavaa sopia tekijän mahdollisuudesta hankkia omaa teosta kustantajalta huomattavalla alennuksella. Alennusprosentiksi sovitaan tavallisesti 30–50 prosenttia. Omien

teosten hankkiminen on erittäin kannattavaa, jos tekijä esimerkiksi kiertää luennoimassa oman teoksensa aihepiiristä ja voi näissä yhteyksissä myydä teoksiaan. Omaa teosta hankkimalla tekijälle tarjoutuu mahdollisuus saada huomattavaakin lisätuloa normaalin tekijänpalkkion lisäksi. Tekijän itsensä hankkimista teoskappaleista tulee luonnollisesti suorittaa myös normaali tekijänpalkkio.

34. Jäännöserä

Sopimuksessa voi olla perusteltua sopia jäännöserän hävittämisessä noudatettavista menettelytavoista. Jäännöserän hävittämisestä sovitaan siltä varalta, että teoksella ei ole enää merkittävää myyntiä tai kustannussopimuksessa määritelty aika teoksen viimeisimmän painoksen ilmestymisestä on kulunut umpeen. Xxxx käytännön mukaisesti tekijällä on usein ensisijainen oikeus lunastaa jäännöserä teoksen valmistuskustannuksia vastaan. Tämä on hyvä kirjata sopimukseen. Tekijän kannalta on myös keskeistä, että sopimukseen kirjataan lauseke, jonka mukaan sopimus katsotaan purkautuneeksi osapuolten välillä ja kaikki oikeudet palautuneeksi tekijälle välittömästi sen jälkeen, kun kustantaja on päättänyt hävittää teoksen jäännöserän. Tämä antaa tekijälle mahdollisuuden julkaista teos välittömästi muussa yhteydessä tai toisen kustantajan toimesta.

35. Käännösoikeudet

Kustannussopimusta solmittaessa kannattaa harkita, luovuttaako tekijä kustantajalle myös oikeuden välittää teoksen käännösoikeuksia. Suomalaisen kirjallisuuden kääntäminen on vähäistä, ja kustantajilla on usein omien kontaktiensa avulla paras mahdollisuus onnistua käännösoikeuksien edelleen välittämisessä. Voi kuitenkin olla tilanteita, joissa tekijän on järkevämpää säilyttää käännösoikeudet itsellään. Xxxxxx tekijä itse tai joku hänen tuntemansa teho kykenee kääntämään teoksen ja/tai tekijällä on suoria kontakteja ulkomaisiin kustantajiin, tekijän on järkevää pitää käännösoikeudet itsellään. Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx ei tarvitse sopia mitään teoksen käännösoikeuksista. Silloin käännösoikeudet ja oikeus niiden edelleen luovuttamiseen on tekijällä. Mikäli sekä tekijällä että kustantajalla on yhteyksiä ulkomaisiin kustantajiin voi olla perusteltua sopia, että tekijällä ja kustantajalla on molemmilla oikeus sopia käännösoikeuksien edelleen luovuttamisesta. Tällöin puhutaan rinnakkaisesta oikeudesta käännösoikeuksien edelleen luovuttamiseen. Näissä tilanteissa on tärkeää pitää toinen osapuoli ajan tasalla käännösoikeuksien luovuttamista koskevista suunnitelmista.

Mikäli kustantajalla on oikeus välittää käännösoikeuksia edelleen, tekijällä on oikeus saada osuus myytyjen käännösoikeuksien tuotosta. Kustantaja neuvottelee kolmannen osapuolen (toinen kotimainen kustantaja tai ulkomainen kustantaja) kanssa siitä, minkälaisin ehdoin käännösoikeudet myydään. Kolmas osapuoli tilittää käännösoikeuksista sovitun maksun kustantajalle, joka puolestaan maksaa tekijälle tulevan osuuden. Yhdistyksen suosituksen mukaan tekijän tulisi saada 75 % ja kustantajan 25 % käännösoikeuksien myynnistä tulevasta tuotosta. Tekijän onkin perusteltua saada tietää, millaisilla ehdoilla käännösoikeudet on siirretty, jotta hän voi varmistua saamansa palkkio-osuuden oikeellisuudesta.

Käännösoikeuksien tuottona tekijälle kuuluva palkkio-osuus tulee tilittää muutaman kuukauden kuluessa siitä, kun kustantaja on saanut maksun käännösoikeuksista. Käännösoikeustilityksen yhdistämistä muuhun vuosittaiseen tekijänpalkkiotilitykseen ei pidetä suositeltavana, jotta tilityksen maksuajankohta ei turhaan venyisi pitkälle seuraavaan vuoteen.

36. Kilpailukielto

Tekijänoikeuslain 37 §:n mukaan tekijä ei saa uudelleen julkaista teosta siinä muodossa ja sillä tavoin kuin sopimuksessa on tarkoitettu ennen kuin painos tai painokset, joihin kustantajalla on oikeus, on myyty loppuun. Kustannussopimuksissa tekijän oikeuksia usein rajoitetaan tätä laajemminkin. Tyypillinen kustannussopimusehto on, että tekijä ei saa julkaista sopimuksen voimassa ollessa teosta, jonka voidaan katsoa kilpailevan sopimuksessa tarkoitetun teoksen kanssa.

Xxxxxx tekijä hyödyntää toisessa teoksessa vain vähäisiä osia aiemmin julkaistusta teoksestaan tai käyttää uudessa teoksessaan samaa rakennetta tai ryhmittelyä, tätä ei voida pitää kilpailukiellon vastaisena kilpailevana teoksena. On myös otettava huomioon, etteivät ideat, ajatukset ja tieto nauti tekijänoikeussuojaa. Näin ollen tekijällä on kilpailukiellon estämättä oikeus käyttää teoksensa sisältämiä ideoita, ajatuksia ja tietoa myös muissa yhteyksissä.

Tekijän kannattaa huolehtia myös siitä, että hänellä on oikeus esimerkiksi käyttää teoksensa osia pitämissään koulutuksissa tai muuten hyödyntää ammattitaitoaan kustannussopimuksen sitä tarpeettomasti rajoittamatta. Tekijän pitämät luennot tai koulutukset tuovat teokselle usein toivottua lisänäkyvyyttä, joten siitä hyötyvät sekä tekijä että kustantaja. Tästäkään syystä kustantajalla ei yleensä ole perusteltua syytä rajoittaa tällaista toimintaa.

Lisäksi jos tekijä ei luovuta oikeuksia kaikkiin taloudellisiin hyödyntämismuotoihin, kannattaa hänen tarkastaa, ettei kilpailukieltolauseketta ole määritelty niin laajaksi, että se rajoittaisi hänen mahdollisuuksiaan hyödyntää luomaansa teosta taloudellisesti niissä yhteyksissä, joihin liittyviä julkaisuoikeuksia hän ei ole sopimuksella halunnut luovuttaa.

Kilpailukiellon ja oikeuksien palautumisen välinen yhteys kannattaa huomioida. Mikäli oikeudet jäävät lähes käyttämättöminä kustantajalle, tämä voi aiheuttaa ongelman kilpailukiellon näkökulmasta. Kilpailukielto sitoo tekijää yleensä koko sopimuksen voimassaoloajan, joten jos kustannusoikeudet ovat edelleen kustantajalla ja sopimus voimassa, tekijä ei ehkä voi kirjoittaa uudestaan ydinosaamisaiheestaan, vaikka aiemmalle teokselle ei enää aiheutuisi uudesta teoksesta minkäänlaista taloudellista haittaa. Pahimmassa tapauksessa tekijä sitoutuu kustantajaan koko tekijänoikeuden voimassaoloajaksi eli 70 vuodeksi tekijän kuolemasta.

Tekijän kannattaa varmistaa kustantajalta, mitä tämä tarkoittaa kilpailukieltoehdolla ja tarpeen vaatiessa pyytää rajaamaan sitä ja/tai kirjaamaan sopimukseen poikkeukset kilpailukiellosta.

37. Kustannusoikeuksien palautuminen

Kun tekijä luovuttaa kustantajalle oikeuksia teokseensa, on tärkeää myös sopia luovutettujen oikeuksien palautumisesta. Tällöin vältytään tilanteilta, joissa oikeudet eivät ole kenelläkään aktiivisessa käytössä, vaikka mahdollisuuksia hyödyntää teosta vielä olisi. Tekijöiden kannattaakin pyytää oikeuksiaan takaisin kustantajalta, kun oikeuksien palautumisen ehdot täyttyvät.

Tekijänoikeuslaissa on säädetty oikeuksien palautumisesta painettujen teosten osalta, mutta kustannussopimuksessa voidaan sopia näistä säännöksistä poikkeavasti ja esimerkiksi lyhentää aikarajaa, jonka aikana kustantajan tulee toimia säilyttääkseen oikeudet itsellään. PoD-kirjojen ja sähköisten oikeuksien palautumiseen soveltuvia lainsäännöksiä ei ole, joten niistä tulee aina sopia erikseen.

Oikeuksien jääminen lähes käyttämättöminä kustantajalle voi aiheuttaa ongelman myös kilpailukiellon osalta. Kilpailukielto sitoo tekijää yleensä koko sopimuksen voimassaoloajan: jos kustannusoikeudet ovat edelleen kustantajalla ja sopimus voimassa, tekijä ei ehkä voi kirjoittaa uudestaan bravuuriaiheestaan, vaikka aiemmalle teokselle ei enää aiheutuisi uudesta teoksesta minkäänlaista taloudellista haittaa. Pahimmassa tapauksessa tekijä sitoutuu kustantajaan koko tekijänoikeuden voimassaoloajaksi eli 70 vuodeksi tekijän kuolemasta.

38. Painetun teoksen oikeuksien palautuminen

Jos teos on loppuunmyyty ja kustantajalla on oikeus ottaa teoksesta uusintapainos, kustantajalla on tekijänoikeuslain mukaan tekijän pyynnöstä yksi vuosi aikaa ottaa teoksesta uusi painos. Xxxxxx kustantaja käytä tätä oikeuttaan määräajassa, kustannussopimus purkautuu ja teoksen taloudelliset tekijänoikeudet palautuvat takaisin tekijälle ilman eri toimenpiteitä. Tekijänoikeuslain säännös on tahdonvaltainen eli kustannussopimuksessa voidaan sopia myös toisin, esimerkiksi lyhyemmästä ajasta, jonka puitteissa kustantajan tulee ottaa uusintapainos. Oikeudet eivät palaudu tekijälle, jos kustantaja päättää pyynnön jälkeen ottaa teoksesta uuden painoksen. Tällöin teos tulee jälleen saataville ja myyntiin kummankin osapuolen etujen mukaisesti.

Teos katsotaan loppuunmyydyksi luonnollisesti silloin, kun painos on tosiasiallisesti myyty loppuun. Joissain tilanteissa teos voidaan katsoa loppuunmyydyksi jo aiemmin. Mikäli kustantajalla on varastossaan teosta vain muutama kappale eikä teos tosiasiassa enää ole yleisön saatavilla, se voidaan katsoa loppuunmyydyksi. Xxxxx tekijä tietää teoksensa myynnistä ja voi siten tehokkaasti valvoa oikeuksiaan, hänen kannattaa seurata tilityslaskelmissa näkyviä myynti- ja varastomääriä. Tarvittaessa kustantajalta voi myös erikseen pyytää tietoa siitä, kuinka paljon teosta on vielä myymättä ja onko kustantajalla aikomus ottaa teoksesta uusintapainos.

Print on Demand -kirjojen osalta oikeuksien palautuminen ei voi olla sidottu painoksen loppuunmyymiseen. Oikeuksien palautuminen voidaan sitoa esimerkiksi tiettyyn aikarajaan sekä myytyyn kappalemäärään tai tekijänpalkkion euromäärään.

39. Painettuna ja sähköisenä julkaistun teoksen oikeuksien palautuminen

Tekijänoikeudet voivat palautua eri aikaan eri julkaisumuotojen osalta. Tekijä voi siis saada painettuun teokseen kohdistuvat oikeutensa takaisin, vaikka sähköiset julkaisuoikeudet jäisivät vielä kustantajalle. Kustantaja on esimerkiksi voinut myydä loppuun painetun teoksen eikä ole halukas ottamaan uusintapainosta, mutta haluaa pitää kirjan sähköisessä muodossa edelleen saatavilla. Tekijän on myös mahdollista sopia, että hän luovuttaa sähköiset oikeudet vain määräajaksi. Tällöin oikeudet palautuvat tekijälle automaattisesti määräajan päätyttyä, elleivät osapuolet toisin sovi.

Tekijän mahdollisuutta käyttää palautuneita oikeuksia saattaa kuitenkin käytännössä rajoittaa kilpailukielto. Jos vain osa oikeuksista palautuu, tekijän on syytä keskustella kustantajan kanssa mahdollisuuksistaan käyttää palautuneita oikeuksia.

40. Vain sähköisenä julkaistun teoksen oikeuksien palautumien

Mikäli teos on julkaistu vain sähköisenä, oikeuksien palautuminen ei voi olla sidottu siihen, että teos on loppuunmyyty eikä enää yleisön saatavilla. Sähköisiä teoksia on mahdollista pitää – ainakin näennäisesti – yleisön saatavilla loputtomiin. Tekijänoikeuslaissa ei ole säännöksiä sähköisten oikeuksien palautumisesta, joten on tärkeää, että kustannussopimuksessa määritellään oikeuksien palautumisen ehdot. Sähköisten julkaisujen saatavilla pitäminen on kustantajalle lähes ilmaista, eikä teoksen markkinointiin välttämättä ole erityistä kannustinta. Mikäli sähköisen julkaisun oikeuksien palautumisesta ei ole sovittu kustannussopimuksessa selkeästi, oikeudet voivat jäädä makaamaan kustantajalle tämän pitäessä teosta saatavilla esimerkiksi verkkokaupassa.

Yhdistyksemme suosittelee, että kustannussopimuksiin kirjataan sopimusehto, jonka mukaan sähköisen julkaisun oikeuksien palautuminen on sidottu esimerkiksi teoksen myyntimääriin tai tekijälle maksetun palkkion suuruuteen. Mikäli teosta ei ole sovittuna ajanjaksona myyty ollenkaan tai sitä on myyty vain muutama kymmenen kappaletta, tekijällä tulisi olla oikeus pyytää kustannusoikeuksia takaisin itselleen. Oikeuksien palautuminen voitaisiin sitoa myös tiettyyn tekijänpalkkion euromäärään, jonka alittuessa kerran tai useammin tekijällä olisi oikeus pyytää oikeutensa takaisin. Tekijän on myös mahdollista sopia, että hän luovuttaa sähköiset oikeudet vain määräajaksi. Tällöin oikeudet palautuvat tekijälle automaattisesti määräajan päätyttyä, elleivät osapuolet toisin sovi.

41. Sopimuksen päättäminen

Kustannussopimukset solmitaan usein toistaiseksi voimassa oleviksi. Sopimussuhteet saattavat olla hyvinkin pitkäkestoisia, ja on syytä ottaa sopimukseen määräykset siitä, miten sopimus voidaan päättää. Mikäli

kustannussopimus on solmittu määräajaksi, sopimussuhde päättyy määräajan loppuessa. Sopimuksen päättyessä tekijän luovuttamat oikeudet palautuvat takaisin tekijälle ja kummankin osapuolen velvollisuudet toisiaan kohtaan lakkaavat.

42. Kustannussopimuksen purkaminen

Sekä tekijällä että kustantajalla on oikeus purkaa sopimus, mikäli toinen osapuoli rikkoo olennaisesti tämän sopimuksen ehtoja. Purkaminen lakkauttaa sopimuksen välittömästi. Oikeus purkaa sopimus tämän sopimuskohdan perusteella edellyttää olennaista sopimusrikkomusta. Olennaisena sopimusrikkomuksena voidaan pitää esimerkiksi sitä, ettei kustantaja laisinkaan huolehdi velvollisuudestaan saattaa teos yleisön saataville eikä korjaa laiminlyöntiään tekijän sitä pyydettyä. Kustantajalle voi muodostua oikeus purkaa sopimus esimerkiksi, mikäli tekijä ei toimita sovittua teosta ollenkaan. On huomattava, että sopimuksen purkaminen on erittäin järeä oikeustoimi, johon kumpikaan osapuoli ei voi ryhtyä kevyin perustein.

Tekijänoikeuslain 34 §:n mukaan tekijällä on oikeus purkaa sopimus, mikäli kustantaja ei ole julkaissut teosta kahden vuoden kuluessa täydellisen käsikirjoituksen luovuttamisesta. Tekijä voi purkaa sopimuksen, vaikka kustantaja ei olisi syyllistynyt laiminlyöntiin. Kustannussopimuksessa voidaan sopia lyhyemmästä määräajasta, jonka kuluessa kustantajan on julkaistava teos. Vaikka kustannussopimukseen ei olisi otettu mitään mainintaa purkuoikeudesta, tekijällä on silti lain mukainen oikeus määräajan kuluttua purkaa sopimus edellä mainitun pykälän mukaisesti.

Sopimuksen purkautuessa kaikki tekijän luovuttamat oikeudet palautuvat tekijälle ja hän on vapaa käyttämään niitä haluamallaan tavalla eli esimerkiksi tarjoamaan käsikirjoitusta toiselle kustantajalle tai käyttämään teoksen osaa muulla tavalla tai muussa teoksessa. Mikäli kustannussopimus purkautuu kustantajasta johtuvasta syystä, tekijällä on oikeus pitää siihen mennessä saamansa palkkio. Tämä voi purkamisajankohdasta riippuen sisältää tekijänpalkkion ennakon lisäksi myös mitä tahansa kertakorvauksia tai myynnin mukaisia palkkioita, joita tekijä on teoksestaan kustantajalta saanut. Näissä tilanteissa tekijällä voi olla oikeus saada myös vahingonkorvausta, jos tekijä voi näyttää kustantajan menettelyn aiheuttaneen hänelle vahinkoa. Tällaista vahinkoa voi olla esimerkiksi saamatta jäänyt rojaltitulo.

43. Kustannussopimuksen irtisanominen

Sekä tekijällä että kustantajalla on oikeus irtisanoa kustannussopimus, jos tästä on sovittu. Sopimuksen irtisanominen eroaa purkamisesta kahdella tavalla: sitä ei tarvitse perustella mitenkään (ellei näin ole sovittu) ja sopimus päättyy vasta irtisanomisajan jälkeen. Kun irtisanomisaika on päättynyt, kaikki tekijän luovuttamat oikeudet palautuvat tekijälle ja hän on vapaa käyttämään niitä haluamallaan tavalla eli esimerkiksi tarjoamaan käsikirjoitusta toiselle kustantajalle, julkaisemaan teoksen muussa julkaisumuodossa tai käyttämään teoksen osaa jossakin muussa teoksessa. Irtisanominen on yleensä mahdollista vasta tietyn aikarajan umpeuduttua. Oppimateriaalin osalta irtisanomisen tulisi olla mahdollista viimeistään kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun teos ensimmäistä kertaa julkaistiin. Muiden teosten osalta aikarajan tulisi olla enintään viisi vuotta. Mikäli sopimuksessa sovitaan irtisanomisoikeudesta, on syytä määrittää myös irtisanomisaika eli aika, jonka jälkeen sopimus päättyy.

44. Erimielisyyksien ratkaiseminen

Erimielisyydet tulee luonnollisesti pyrkiä ensisijaisesti ratkaisemaan neuvottelemalla. Näihin neuvotteluihin yhdistyksen jäsenet voivat saada apua yhdistyksen lakimiehiltä. Mikäli tekijä ja kustantaja eivät pysty ratkaisemaan sopimukseen liittyvää ristiriitaa neuvotteluteitse vaan joudutaan menemään oikeuteen, oikea paikka oikeudenkäynnille on yleensä Helsingin käräjäoikeus. Kustannussopimuksissa tarjotaan joskus välimiesmenettelyä erimielisyyksien ratkaisemiseen. Tähän ei kuitenkaan tulisi suostua, koska välimiesmenettely on usein erittäin kallista.

45. Sopimuskappaleet

Kaikille sopimuksen osapuolille tulee jäädä allekirjoitettu kappale sopimuksesta. Sopimusasiakirja on kirjallisesti solmituissa sopimuksissa keskeisin tulkinnassa huomioon otettava lähde. Sopimusasiakirjan tekstin perusteella selvää tulkintaa on vaikea ohittaa muiden tulkinnassa käytettävien lähteiden perusteella.

Sopimuskappale kannattaa säilyttää huolella, jotta siihen voidaan tarvittaessa palata. Sopimuskappaleen häviäminen ei kuitenkaan poista sovittujen oikeuksien ja velvollisuuksien häviämistä eikä sillä ole muitakaan oikeusvaikutuksia. Mikäli huomaat sopimuskappaleesi kadonneen, voit kääntyä kustantajan puoleen ja pyytää itsellesi uuden sopimuskappaleen.

46. Sopimuksen voimaantulo

Sopimus tulee voimaan, kun kaikki sopimuksen osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Vaikka kustannussopimukselle ei ole asetettu laissa mitään määrämuotoa, sopimuksen voimaantulo on selvyyden vuoksi syytä sitoa kummankin osapuolen allekirjoitukseen. Näin vältytään epäselvyyksiltä sen suhteen, onko sopimus tosiasiassa solmittu ja sopimussuhde voimassa. Toisinaan kustantajat lähettävät tekijöille valmiiksi allekirjoittamansa sopimuksen, vaikka sopimuksen yksityiskohdista ei ole neuvoteltu. Tekijän ei tarvitse

tällaisen sopimuksen saatuaan automaattisesti suostua sopimukseen vaan hänellä on oikeus neuvotella sopimuksen sisällöstä ennen kuin allekirjoittaa sen itse.

Document Metadata

Table of Contents

Kustannussopimus

Document Metadata