OPERATIIVINEN SOPIMUS 2019
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2019
Toimiala: Vapaa-aika Palvelualue: Liikuntapalvelut
Sopimuksen tarkoitus:
Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin strategiasta, strategisten ohjelmien linjauksista sekä liikuntalautakunnan painopisteistä johdetut liikuntapalveluja sitovat tavoitteet.
1 Lähtökohdat
1.1 Kuvaus toiminnasta
Havainnekuva vuoden 2018 organisaatiosta. Organisaatiomuutos käynnissä. Organisaatio uudistuu vuoden 2019 aikana.
Liikuntapalveluiden toiminta pohjautuu liikuntalakiin, jonka tarkoituksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimin- taa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä. Tätä kautta Turun kaupungin liikuntapalvelujen tehtävänä on aktivoida turkulaiset liikkumaan ja parantamaan hyvinvointiaan liikunnan avulla. Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus tuottaa erilaisia liikuntaolosuhteita ja – palveluita kaikille turkulaisille, niin yksittäisille kaupunkilaisille kuin liikuntaa järjestäville yhdistyksillekin. Toimimme yhteistyössä kansalaisjärjestöjen sekä muiden hallintokuntien ja kumppaneiden kanssa, sekä osallistamalla kuntalaisia. Liikuntapalvelut toimii Turun kaupungissa alansa asiantuntijaroolissa. Palvelu- alue seuraa liikunta-alan kehitystä, pitää yllä tilannekuvaa turkulaisesta liikuntakulttuurista ja kehittää sitä.
Keskeisiin liikuntapalvelukeskuksen tuottamiin palveluihin lukeutuvat
▪ liikuntapaikkojen ylläpito ja varaaminen
▪ liikuntapalveluiden koordinointi ja järjestäminen
▪ liikunta-avustukset
Liikuntapalvelukeskuksessa on kolme yksikköä, jotka toimivat yhteistyössä strategisten tavoitteiden eteen:
Liikuntapaikkayksikkö
Liikuntapaikkayksikkö ylläpitää ja kehittää liikuntapaikkoja Turun kaupungissa. Tavoitteena kattavat ja korkeatasoiset kuntalaisten hyvinvointia ja urheilukult- tuuria edistävät liikuntapaikat, joiden käyttöaste on korkea. Ylläpitotyö ja palvelut järjestetään tehokkaasti ja taloudellisesti. Liikuntapaikkojen korjausinves- tointeja suunnitellaan liikuntapaikkasuunnitelmaan tukeutuen.
Järjestöliikuntayksikkö
Järjestöliikuntayksikkö on aktiivisessa vuorovaikutuksessa kaupungin liikuntajärjestöjen kanssa liikuntapalveluiden järjestämiseksi kuntalaisille. Yksikön tehtä- vänä on tukea kaupungissa toimivien liikunta- ja urheiluseurojen sekä liikuntaa järjestävien yhdistysten toimintaa. Järjestöliikuntayksikkö mahdollistaa tämän tuen suorina avustuksina, koulutuksiin panostamalla sekä ottamalla kantaa seurojen liikuntaolosuhteiden käyttöön vuorovarausperiaatteiden muodossa. Turku- laisten liikunta- ja urheiluseurojen vaikuttaja- ja osallisuusryhmä toimii Seurapalamentti, joka esittelijänä on järjestöliikuntapäällikö.
Liikkumaan aktivointi- yksikkö
Aktivointiyksikön liikuntapalveluvastaavien työn perusta muodostuu kullekin nimetyn ikä-/ kohderyhmän liikkumaan aktivoinnista sekä alueellisen liikuntatoi- minnan kehittämisestä. Toimintaa ohjaa kaupungin strategia. Tavoitteena on terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien kuntalaisten liikkumaan akti- vointi ja aktiivisen elämäntavan omaksuminen kaikissa ikä- ja kohderyhmissä.
Työhön kuuluu eri kohderyhmien liikunnanohjaus sekä saavutettavien liikuntapalveluiden suunnittelu, koordinointi ja toteutus yhteistyössä kaupungin eri toimi- joiden mm. hyto-, sivistys- ja muiden VAPA toimialojen kanssa, ympäristökuntien sekä yhdistysten ja urheiluseurojen, oppilaitosten ja muiden kolmannen sek- torin (esim. seura-kunta) toimijoiden sekä erilaisten hankkeiden kanssa.
1.2 Toimintaympäristön muutostekijät
1.2.1 Turkua koskettavat kansalliset liikuntaan vaikuttavat toimintaympäristön muutostekijät Kansallinen liikuntakäyttäytyminen
Suomalaisten liikuntatottumuksissa ja painossa on tapahtunut viime vuosikymmeninä suuria muutoksia. Samalla kun vapaa-ajan liikunnan määrä on lisääntynyt, työn fyysinen rasittavuus, työmatkaliikunta ja yleinen aktiivisuus arjessa ovat selvästi vähentyneet. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (ATH) mukaan vuonna 2015 suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua harrasti vain 17,5 % 20–54- vuotiaista suomalaisista ja 22,4 % turkulaisista. Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomia (ei juuri mitään säännöllistä liikuntaa joka viikko) on suoma- laisista aikuisista 20,8 % ja turkulaisista 17,8 %. Iän mukaan harrastamattomien osuus lisääntyy. 20–54-vuotiaista heitä on Suomessa 17,8 % ja turkulaisista 12,1 %, 55–74-vuoitaista 22 % suomalaisista ja 26,2 % turkulaisista ja yli 75-vuotiaista vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomia suoma- laisia on 32,9 % ja turkulaisia 30,3 %. Ikääntyneellä väestöllä (> 75 v) 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia oli jopa 23,7 %:lla suo- malaisista ja 21,7 %:lla turkulaisista.
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä tutkivan Liitu 2016 -tutkimuksen mukaan seuraharrastamisen suosio on viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut. Vuoden 2014 Liitu-tutkimuksen mukaan seuratoimintaan osallistui yli puolet 11-15 -vuotiaista lapsista ja nuorista. Tämä ei kuitenkaan korreloi suoraan liikunta-aktiivisuutta ja kokonaisliikuntamääriä. Samasta tutkimuksesta käy ilmi, että vain viidesosa peruskoululaisista täyttää lii- kuntasuosituksen, joka on vähintään tunti päivässä ”kohtalaisen rasittavaa” liikuntaa. Vain joka kymmenes 15 – vuotias liikkuu sen verran, mitä terveyssuositukset edellyttävät. Ruutuaikaa (tv:n, tietokoneen, tabletin ja kännykän parissa vietettyä aikaa) mitattaessa 95 %:lla lapsista ja nuorista ruutuaikaa kertyy yli suosituksen, joka on kaksi tuntia päivässä. Paikallisesti lukuja tukee vuoden 2017 Move! –mittaustulokset, joiden mukaan joka viidennellä 5. luokkalaisella on Turussa heikko fyysinen toimintakyky. Kansallisesti liikunta-aktiivisuuden osalta urheiluseuratoimintaan osallistuvat nuoret ovat kyllä muita aktiivisempia, mutta heidän kokonaisliikuntamääränsä jäävät silti usein selvästi alle suositellun 18-20 tunnin viikossa. Li- säksi noin kolmasosa urheiluseuratoimintaan osallistuvista nuorista ei saavuta edes viikoittaista terveysliikuntasuositusta (14 h/vko).
Liikunta-aktiivisuudella on selkeä yhteys sairastavuuteen, hyvinvointiin ja kuolleisuuteen. Liikunta-aktiivisuus mm. pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, vaikuttaa myönteisesti toimintakykyyn, työkykyyn, mielialaan ja auttaa hallitsemaan painoa. Säännöllisesti liikkuvilla henkilöillä on myös vähemmän pitkiä sairauspoissaoloja töistä. Liikunta on keskeisessä asemassa ennaltaehkäisynä, hoi- tona ja kuntoutuksena valtaosassa merkittävimpiä kansansairauksiamme. Liikunta-aktiivisuuden väheneminen on osaltaan johtanut ylipainon yleis- tymiseen Suomessa. Lihavuus lisää huomattavasti riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Merkittävä lihavuus aiheuttaa myös liikkumisrajoitteita ja sillä on yhteys koettuun huonoon hyvinvointiin. Sosiaali- ja terveys- ministeriö on arvioinut, että liian vähäinen liikunta aiheuttaa Suomessa 300-400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Kansanterveyden ja - talouden kannalta on tärkeää, että liikunnan terveyshyödyt ovat yhtäläisesti saavutettavissa kaikilla ikään, sukupuoleen, sosiaaliryhmään tai etni- seen taustaan katsomatta. Tarvitaan siis lisää aktivointitoimenpiteitä liikuntaharrastamisen kasvattamiseksi myös Turussa.
Liikunnan tuottamien terveyshyötyjen rinnalle on noussut itsenäinen terveyshyötyjä synnyttävästä liikunnasta riippumaton tekijä, liiallinen paikal- laanolo (istuminen). Keskiverto suomalainen istuu 7h (nuoret miehet yli 8h) ja arvioi istuen käyttämänsä ajan reilusti alakanttiin – eikä vapaa-ajan liikunta välttämättä riitä kumoamaan näiden määrien haittoja (Xxxxx Xxxxxxxxx, Liikuntafoorumi 2014 ).
Valtionhallinnon toimenpiteet
Sote-uudistuksen seurauksena kunnat vastaavat myös jatkossa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytännön toteuttamiseksi tarvitaan :
• pysyvät poikkihallinnolliset yhteistyö- ja toimeenpanorakenteet (hyvinvointityöryhmä ja terveyden edistämisen koordinaatio)
• hallinnonalojen rajat ylittäviä johtamisen käytäntöjä ja vastuunottoa
• sitoutumista hyvinvointitavoitteisiin kuntasuunnittelussa
• ajantasaista tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä
• vaikuttavia terveyden edistämisen käytäntöjä
• ehkäisevän työn ammatillista osaamista ja riittävää henkilöstöä
Xxxx Xxxxxxx hallituksen yksi nuorisotyöhön liittyvä kärkihanke on Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 2016 – 2019. Sen yhtenä tavoitteena on, että palvelut järjestetään lapsi- ja perhelähtöisesti hallinnonrajat ylittäen. Muutosohjelmalla vahvistetaan vanhemmuutta ja matalan kynnyksenpalveluja. Lähtökohtana on lapsen etu ja perheiden monimuotoisuus.
Xxxx Xxxxxxx hallitus on käynnistänyt ensimmäisen Suomen historiassa laadittavan Liikuntapoliittisen selonteon. Selonteossa linjataan valtion- hallinnon toimenpiteitä liikuntapolitikassa ja sen on määrä valmistua syksyllä 2018.
Hallituksen kärkihankkeisiin liittyvä Liikkuva koulu -hanke lakkaa keväällä 2019. Hankkeen tavoitteena on luoda pysyviä käytänteitä kuntiin, jotta jokainen lapsi liikkuu koulupäivän aikana vähintään tunnin. Odotukset kuntaa kohtaan lisääntyvät hankekauden loppuessa, jotta jokaisen lapsen koulupäivään tavoiteltu tunti lisää liikettä toteutuu kunnan omin toimenpitein.
Kuntaliiton sivistyspoliittisessa Sivistyksen suunta -ohjelmassa linjataan kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa vuoteen 2025. Linn- jauksissa todetaan, että palvelujen tuottaminen edellyttää kunnilta yhteistyötä, ketteryyttä, joustavuutta sekä uuden teknologian hyödyntämistä.
Vapaa-aikatoimialan liikuntapalveluille määritellyissä visioissa: Kuntalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja saavat siitä iloa, elämyksiä ja työkykyä. Kuntien liikuntapalvelut ovat kohtuuhintaisia ja helposti saavutettavissa. Ennaltaehkäisevänä työmuotona terveyttä ja hyvinvointia edis- tävä liikunta on koko kunnan yhteinen asia.
Valon ja Suomen Olympiakomitean yhdistyminen yhdeksi liikunnan katto-organisaatioksi vuonna 2017 vastaten järjestökentän teemoista Huippu- urheilu ja Lisää liikettä.
Kansallisessa urheilun muutoksessa lajiliitot etsivät valmennuskeskuksilleen sijoituspaikkoja myös suurista kaupungeista. Tästä viimeisin esi- merkki ampumaurheiluliiton toimintojen osasijoittaminen Turun Kupittaalle.
1.2.2. Turun kaupungin sisäiset liikuntakulttuuriin tai palveluihin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset
Turun kaupunki kasvaa n. 2500 asukkaalla vuodessa ja laajenee uusille asuinalueille (Syvälahti, Skanssi, Yli-Maaria, Kakola, Linna-kaupunki). Kau- pungin laajeneminen haastaa peruspalveluluonteisten liikuntapalvelujen turvaamisen uusille asuinalueille. Uusia asuinalueita kaavoitettaessa tulisi näin aina tarkastella liikuntapaikkojen alueellista tarvetta. Tavoitteena tulisi olla hyvien liikuntaolosuhteiden turvaaminen asuinalueesta riippumatta. Lisäksi tulisi kehittää keskeisiä liikuntakeskittymiä, kuten Kupittaan liikuntakeskusta osana elinvoimaista liikunta- ja urheilukaupunkia, sekä osana Kupittaan kampus- ja tiedepuisto -kärkihanketta. Tällä hetkellä Syvälahteen rakentuvalle uudelle yhtenäiskoululle ei rakennettu ulkoliikuntaolosuh- teita, eikä myöskään tulevalle Skanssin asuinalueelle uusiin liikuntapaikkoihin ole osoitettu uutta investointi/ylläpito rahaa.
Liikuntapaikkakysyntä on suurempi kuin kaupungin investointikyky. Tästä johtuen on tarkoituksenmukaista kehittää liikuntapaikkojen rakentamisen ja ylläpidon avustamista. Tähän tarkoitukseen olisi syytä kohdentaa lisää avustusmäärärahoja. Liikunnallisiin toimintoihin jaettiin vuonna 2012 avus- tuksia 8,46€/as ja vuonna 2017 avustuksia jaettiin enää 7,32€/as. Esimerkiksi liikuntapaikkarakentamista tuetaan kokonaisuudessaan 50 000 € määrärahalla vuosittain, joka ei riitä laittamaan eteenpäin isompia liikuntarakentamishankkeita.
Ratapiha-hankkeen toteutuessa Turkuun saattaa syntyä merkittävä liikuntapaikkojen lisätarjonta ja Turku-hallin (Gatorade-Center) toiminnot tulee pohtia uudelleen osana laajempaa koko kaupungin liikuntapaikkaverkostoa.
Hallituksen kärkihankkeisiin liittyvä Turun Liikkuva koulu -hanke loppuu keväällä 2019. Hankkeen aikana luodut toimintamallit jatkuvat vakiin- tuneena toimintana syksystä 2019. Toimintamalleilla kehitetään merkittävällä tavalla lasten ja nuorten liikuntakulttuuria.
Palveluiden kysyntä kasvaa ja muuttuu
Väestön ikärakenne muuttuu, esimerkiksi ikäihmisiä (+75v) oli vuonna 2015 16 626 hlöä ja ennusteen mukaan vuonna 2030 25 700 hlöä (+9 074). Ikäihmiset ovat isoin yksittäinen asiakasryhmä esimerkiksi uimahalleissa ja he käyttävät myös paljon ulkoliikuntapaikkoja. Näin mm. Seniorirannek- keen käyttö on kasvanut merkittävästi (vuonna 2010 käyntikertoja oli n 50 000, kun vuonna 2017 käyntikertoja oli jo 200 000). Tämä näkyy mm. Petreliuksen uimahallin tarveselvityksessä, jonka mukaan palveluiden kysyntä kasvaa, mutta nykyinen uimahalli ei mahdollista kasvua, tarvitaan laajennus tai uusi uimahalli. Uimahalliverkostossa tärkeää on huomioida saavutettavuus ja alueellisuus.
Liikuntalajien määrä myös kasvaa (yli 60 lajia tuetaan) ja se vaatii erityisesti nykyisten liikuntaolosuhteiden monipuolisempaa käyttömahdollisuutta tai uusia liikuntapaikkoja.
Järjestöihin kuuluminen: Turkulaiset aikuiset osallistuvat aktiivisemmin (vähintään 1 krt/vko) liikunta- tai urheiluseurojen toimintaan, kun suoma- laiset muualla (ATH 2015). Kaikista turkulaisista 31,6 %, kun suomalaisista 29 % on näin aktiivisia. Erot vielä kasvavat väestön ikääntyessä, kun
turkulaisista yli 75-vuotiaista vielä 23,8 % osallistuu vähintään viikoittain liikunta- tai urheiluseurojen toimintaan, kun muualla maassa näin osallis- tuu vain 14,9 %. Turkulaisissa liikunta- ja urheiluseuroissa liikkuvista jäsenistä n. 70% on alle 20-vuotiaita, mikä tarkoittaa noin 42 000 lasta ja nuorta.
Liikuntakäyttäytymisen trendit muuttuvat mm. Turussa vuonna 2017 18-79 -vuotiaille tehdyn Kuntapalvelututkimuksen perusteella voidaan todeta, että turkulaisista aikuisista 96% harrastaa jonkinlaista liikuntaa vähintään viikoittain. Tämän vuoksi myös kevyen liikenteen väylien kehittä- miseen sekä ylläpitoon tulee osoittaa enenevässä määrin resursseja. Tämä on myös uudessa tulevassa kuntarakenteessa tärkeää, koska kunta- laisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuu tulee olemaan kunnilla ja sitä voidaan parhaiten edistää ihmisten terveellistä arkea tukevilla ratkaisuilla, kuten vaikkapa turvallisten pyöräteiden rakentamisella.
Liikuntatilojen varausmäärät kasvavat ja käsittelyajat vuorohakemuksissa pitkittyy. Nykyisellä resurssilla ja toimintamallilla ei kyetä tarjoa- maan olemassaolevaa vapaata liikuntaresurssia toimijoille tehokkaasti, joten täyttöasteita ei saada merkittävästi kasvatettua kasvavasta kysynnästä huolimatta. Tarvitaan lisäresursseja varaustoiminnan käsittelyaikojen purkamiseen ja laadun varmistamiseen.
Turku Future Sports konseptin myötä tulee myös ratkaista mukana olo vammoja ennaltaehkäisevän osaamiskeskuksen kumppanuusrooli suh- teessa Turun Ammattikorkeakouluun, Suomen olympiakomiteaan ja Turun Seudun Urheiluakatemiaan. Onko Turku mahdollistamassa olemalla mu- kana prosessissa ja keskittymässä tarvittavien tilojen mahdollistajana turkulaisten liikuntaseurojen toimintaedellytysten kehittämisessä.
1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet
Liikkuvat lapset ja nuoret - Kaikki lapset ja nuoret omaksuvat liikunnallisen elämäntavan
•Liikuntapalvelut edistää lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen yhteistyötä lasten ja nuorten kiinnittymiseksi liikunnalliseen elämäntapaan. Liikuntapalveluilla ja yhteistyötahoilla (varhaiskasvatus, oppilaitokset, nuorisopalvelut, huoltajat, järjestöt, neuvola- ja kouluterveydenhuolto ym.) on yhteinen ydinviesti lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämisen osa-alueista.
•Liikuntapalveluissa pääpaino lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämistyössä on erityisesti varhaiskasvatusikäisissä lapsissa ja heidän huoltajissaan.
•Liikuntapalvelut edistää yhdessä sidosryhmien kanssa lasten liikunnan laatutekijöiden toteutumista lasten liikunnassa. Liikuntapalvelut edistää sidosryhmien tiedon ja ymmärryksen lisääntymistä lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan taustalla olevista tekijöistä.
Aktivoiva ympäristö ja olosuhteet luovat edellytykset liikunnalliseen elämään
•Liikuntapalvelut toimivat asiantuntijaroolissa, kun kaupunkia suunnitellaan ja kehitetään liikunnallista elämäntapaa edistäväksi kaupunkiympäristöksi yhteistyössä eri sektoreiden kanssa. Aktivoivalla ympäristöllä on tulevaisuuden kunnassa korostuva rooli terveyden ja liikunnallisen elämäntavan edistämisessä
•Liikuntapalvelut etsii uusia kehittämiskonsepteja liikuntaolosuhdeverkoston rahoittamiseksi, rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi
Liikunta innostavana kumppanina elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämisessä
•Liikunnan kasvava kumppanuus ja uudenlainen konseptointi yritysten sekä tutkimus- ja oppilaitosten kanssa sekä elinvoiman että hyvin-voinnin edistämiseksi
•Turku rakentuu houkuttelevaksi urheilutapahtuma- ja liikuntamatkailukaupungiksi sekä valmennus- ja koulutuskeskukseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
•Liikunta kehittää entisestään liikunnan palveluketjuja ja neuvontaa eri kumppanien kanssa terveiden elintapojen edistämiseksi, terveys- ja hyvinvointierojen kaven- tamiseksi sekä yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vähentämiseksi
Liikunta- ja urheiluseurojen ja liikuntaa järjestävien yhdistysten kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen turkulaisten liikkumisen lisäämiseksi
•Kaupungin roolin kehittäminen mahdollistajasta myös aktiiviseksi kumppaniksi olosuhteiden, avustus- ja vuorojenjakopalveluiden sekä aktivointipalveluiden uuden- laisella kehittämisellä
•Seura- ja yhdistystoiminnan laadun ja osaamisen yhteiskehittäminen tiedolla johtamisen sekä paikallisen ja kansallisen osaamisverkoston avulla
2 Taloudelliset tavoitteet
2.1 Määrärahat
1.000 € | TOT 2017 | TA 2018 | TA 2019 |
Tulot | -3 980 | -4 045 | -4 045 |
Menot | 22 836 | 24 651 | 24 981 |
Netto | 18 856 | 20 606 | 20 936 |
Muutos-% | 9,3 | 2 |
3 Resurssien käyttö
3.1 Työvoiman käyttö
TOT 2017 | TA 2018 | TA 2019 | |
Htv | 94,9 | 101 | 102 |
Palkat ja palkkiot | 3 283 972 | 3 458 225 | 3 547 423 |
Sijaistus % | 32,0 | 30,9 | 31 |
Sairauspoissaolo% | 2,9 | 1,9 | 2,5 |
4 Toiminnalliset tavoitteet
Hanke | Projekti | Hyötytavoite | Tuotostavoite | Strategiakytkös |
Vapa: Aktii- visuuden edistämi- nen | Aktivoiva ympä- ristö ja olosuh- teet | Aktivoivalla ympäristöllä on tulevaisuuden kun- nassa korostuva rooli terveyden ja liikunnallisen elämäntavan edistämisessä. | Tavoitteena luoda mallinnos aktivoivan ympäris- tön arviointiin. Alueellinen pilottikohde. Projek- tissa tehtäisiin yhdessä muiden toimijoiden, en- nen muuta kaupunkiympäristötoimialan kanssa. | 3.3.10 Sujuvaa ja turvallista arkea tue- taan hyvällä kau- punkiympäristöllä ja palveluilla. |
Vapa: Aktii- visuuden edistämi- nen | Liikuntaneuvon- nan palveluketjut | Riittämätön liikunta lisää sairastavuutta, josta syntyy kustannuksia. Liikuntakäyttäytymiseen vaikuttaminen ennen sairastumista (primaaripre- ventio) on sekä yhteiskunnan että henkilön etu. Yksilölliseen liikuntaneuvontaan tavoitellaan työ- ikäisiä ja ikääntyneitä, joiden sairastumista tai toimintakyvyn heikkenemistä liikunnalla voidaan ehkäistä. Neuvonnan tavoitteena on asiakkaan fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen ja/tai passii- visen ajan väheneminen ja sitä kautta terveyden ja hyvinvoinnin koheneminen. Tavoitteena on, että liikuntapalveluiden toteut- tama yksilöllinen liikuntaneuvonta täydentää Hy- vinvointitoimialan toteuttamaa elintapaneuvon- taa ja asiakasohjautuvuus on sujuvaa. | Liikuntapalvelukeskuksella on primaaripreventii- visen liikuntaneuvonnan malli työikäisille ja ikääntyneille. Malli sisältää asiakaskohderyhmän määrittelyn, liikuntaneuvontaan ilmoittautumis- järjestelmän, liikuntaneuvontaprosessin määrite- lyn, kirjaamisen ja vaikutusten arvoinnin sekä jat- kopalveluiden kuvaamisen. Liikuntapalvelukeskuksen antaman liikuntaneu- vonnan: • roolista on sovittu kaupungin sisäisten sidos- ryhmien ja V-SSHP:n kanssa • asiakaskohderyhmä ja neuvontaan ohjautumi- sen kriteerit on rajattu, määritelty ja kuvattu • määrällisestä asiakastavoitteesta ja siihen käy- tettävästä työaikaresurssista on sovittu • vaikutusten mittaamisen kriteerit ja mittarit on määritelty ja otettu käyttöön • malli on luotu ja sen vaikutuksia testattu. | 2.3.1 Tuetaan aktii- vista elämäntapaa luomalla edellytyk- siä omatoimiselle aktiivisuudelle |
Vapa: Aktii- visuuden edistämi- nen | Voimaa vanhuu- teen tutuksi ja ta- vaksi | Toimintakykyisempi vanhusväestö tukee kunnan elinvoimaisuutta: sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vähenevät, ikäihmiset saavat lisää osallistumismahdollisuuksia ja terveyserot ka- ventuvat | Voimaa vanhuuteen – ohjelman hyvin käytäntei- den kehittäminen ja erityisesti toimiva yhteistyö kaupungin toimijoiden kesken. Selkeytetään pal- veluketjua ja parannetaan palveluihin ohjautu- vuutta: - Kaupungin järjestämien palveluiden palvelupo- lun organisointi tarkistetaan ja siitä viestitään yh- tenäisesti ammattilaisia / asiakkaita. Myöhem- min ketjuun lisätään myös yksityisen ja 3. sekto- rin toiminta. - Palveluihin ohjautuvuuttaa parannetaan laa- dukkaalla neuvonnalla: yksilöllistä liikuntaneu- vontaa ikääntyneille, IKINÄ-kaatumisenehkäisyn tehostaminen terveyspalveluissa, ikääntyneiden testipäivät. Turkulaisille +75-vuotiaille kotona-asuville luo- daan mahdollisimman kattava palvelutarjonta: - Asukkaat pääsevät itse vaikuttamaan palvelui- den kehittämiseen (Liikuntaraadit / osallistami- nen, Vanhusneuvosto ja Vanhustyön neuvottelu- kunta mukana hakeen ohjausryhmässä) - VoiTas-ryhmätoiminnan kehittäminen: laadu- kasta ja tehokasta voima- ja tasapainoharjoitte- lua yli 75-vuotiaille. - Ikääntyneille sopivien liikuntaolosuhteiden ke- hittäminen: lähellä omaa kotia, sisällä ja ulkona, helposti saavutettavissa ja käytettävissä | 2.1.3 Luodaan pa- rempia palveluita kehittämällä vaikut- tavia asiakaskeskei- siä palveluproses- seja |
VaPa: Digi- taalisten medioiden hyödyntä- minen | Asiakastietojen keruu | Asiakastietojen keruu ja seuranta suhteutettuna käytettävissä oleviin tilaresursseihin mahdollis- taa paremman tiedolla johtamisen ja toimenpi- teiden entistä tehokkaamman kohdentamisen. Järjestelmän tuottamasta tiedosta on hyötyä si- säisenä työkaluna mm. vuoronjaon periaatteiden toteutumisen seurannassa, avusta-mismäärära- hojen kohdentamisessa sekä tarveselvitysproses- seissa. | Projektin päätuotoksena on sellainen asiakastie- donkeruujärjestelmä, jonka avulla voidaan ke- rätä asiakastiedot systemaattisella, vertailukel- poisella ja toistettavissa olevalla tavalla (vuosi toisensa jälkeen). Projektin aikana määritellään myös toimipistei- den eli liikuntatilojen kapasiteetit. Projekti toteu- tetaan useassa vaiheessa, jolloin tuotoksia on useampia: nykytilan kuvaus, tilojen kapasiteet- tien määrittely, valmis järjestelmä, analysoita- vaksi saatavan datan haltuunotto sekä datan analyysisuunnitelman tarkentaminen. | 2.3.3 Aktiivista elä- mäntapaa edistävät palvelut kohdenne- taan hyödyntämällä paremmin asiakas- ja asukastietoa |
VaPa: Digi- taalisten medioiden hyödyntä- minen | Liikuntatilojen käytön tehosta- minen ja vuoro- jaon kehittämi- nen | Käyttämättä tai vajaalla käytöllä olevien liikunta- tilojen varauksiin puuttumalla säästetään inves- tointikustannuksissa. Vuorojakoprosessin tehos- taminen mm. digitaalisesti ja toimintamallin avaaminen sekä vähentää asiakaspalautteen määrää että säästää henkilöstön aikaa. Avoi- mella ja selkeällä prosessilla taataan toimintavar- muus organisaation sisällä sekä avoimuus ja ta- sapuolisuus ulospäin. | Vuorojaon prosessin tehostaminen ja avaaminen sekä periaatteiden näkyväksi tekeminen. Digitaa- listen järjestelmien parempi hyödyntäminen vuorojakoprosessin pohjana. Hinnaston määrit- tely ohjaamaan tehokasta ja asianmukaista lii- kuntatilojen käyttöä. |
Vapa: Kumppa- nuudet | Lasten liikunnan laatutekijöiden edistäminen seu- roissa | Projektin tavoitteena on edistää lasten ja nuor- ten urheiluseuratoiminnan laatutekijöitä turku- laisissa urheiluseuroissa. Näihin tavoitteisiin päästään osaamisen edistämisellä sekä tiedon ja ymmärryksen lisäämisellä lasten ja nuorten lii- kunnallisen elämäntavan taustalla olevista teki- jöistä. Osaamisen vahvistamisella halutaan antaa seuroille avaimia arkipäivän työhön lasten ja nuorten parissa. Näin seuratoimintaan mukaan tulevat lapset saisivat innostavan ympäristön harrastaa ja harjoittelu tapahtuisi lapsen kehi- tystä huomioivalla tavalla. Lopullisen päämää- ränä on kaikkineen lasten ja nuorten liikunnalli- sen elämäntavan ja ter-veiden elämäntapojen edistäminen sekä drop-outin estäminen. Projek- tin aikana oppilaitosten sekä liikuntajär-jestöjen kanssa luotojen yhteistyömuotojen ja verkosto- jen avulla Turussa päästään viemään edistämään laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten liikunnan laatutekijöitä. | Projektin aikana luodaan pysyvä toimintamalli osaa-mispääoman pysymiseksi seurassa. Laatu- tekijöiden edistämistä seuroissa toteutetaan mentorointimallilla, jossa toimijoina ovat JYU ja Kihu. Lisäksi hanke kiinnite-tään ProPeriin (pro- jekti urheilufysioterapian ja kuntou-tuksen osaa- mis- ja kehittämiskeskussa) liikuntafysiologian ja liikemallien osaamisen edistämiseksi seuroissa sekä Turun yliopiston Sports Club for Health - hankkeeseen. Projekti synnyttää sekä vankistaa seuroihin ohjaaja- ja valmentaja-aineista, jotka tunnistavat lasten liikunnan taustalla olevat laa- tutekijät.Yksi projektin tavoitteista on myös kau- pungin avustusjärjestelmän kehittäminen. | 2.3.2 Toteutetaan palveluja yhteis- työllä kansalais- ja järjestötoiminnan kanssa |
Vapa: Kumppa- nuudet | Liikunta- ja urhei- lutapahtumat - toimintamallin suunnittelu | Saada liikuntapalveluiden asiantuntijuus parem- min osaksi laajempaa liikunta- ja urheilutapahtu- minen tuotantoa kaupungissa. Prosessien osalta tapahtumaorganisaattoreiden työ helpottuu, kun kaupungin yhteistyökuviot ovat selkät. Turku nähdään houkuttelevana tapahtumanjärjestä- miskaupunkina ja asiantuntevana yhteistyö- kumppanina. | Luodaan toimintamalli, jossa kaupungin eri toi- mijat tunnistavat oman roolinsa liikunta- ja ur- heilutapahtumien järjestämisessä. Avataan ja selkeytetään avustusten jaon tavoitteita.Projek- tin aikana luodaan tehdään nykytilan kuvaus ta- pahtumatuotannon prosesseista. Tämän jälkeen selkeytetään liikuntatoimen sisäinen toiminta- malli tapahtumatuottamisen osana: miten vuo- rovaraus toimii, kuka tapahtumista päättää sekä miten omalla avustustoiminnalla voidaan tapah- tumia mielekkäimmin tukea. Projektin aikana | 3.1.5 Turkua kehite- tään merkittävänä matkailu-, kong- ressi- ja tapahtuma- kaupunkina |
valmistellaan myös niistä liikuntatiloista, joissa tapahtumia suurimmaksi osaksi järjestetään, ta- pahtumatuotekortit. Tämän jälkeen syvennetään yhteistyöverkostoja kaupungin sisällä tapahtu- mien hallinnan sujuvoittamiseksi. | ||||
Sito/Tervei- den elä- mäntapo- jen edistä- minen | Liikkuva koulu 2018 | Koulun kautta on mahdollisuus tavoittaa koko kohderyhmä ja saada lisäarvoa vapaa-aikatoi- mialan ja erityisesti liikuntapalveluiden tavoit- teille edistää lapsen ja nuoren liikunnallisen elä- mäntavan omaksumista ja ylläpitoa sekä turvata tasapuolisia osallistumismahdollisuuksia kult- tuuri-, liikunta- ja vapaa-ajantoimintaan. Arjen liikkumisen edistäminen kävellen ja pyörällä on nostettu tärkeäksi kestävän kasvun tekijäksi Turku 2029 -strategiassa. Myös kaupunginosiin viedyt palvelut todetaan liikenteen vähentämi- sen ja tätä kautta kestävän hiilineutraalin kehi- tyksen kannalta merkittäviksi. Liikkuvan koulun avulla lisätään opettajien osaamista erityisesti toiminnallisissa opetusmenetelmissä ja osallista- misessa, jotka ovat keskeisiä sekä Liikkuvan kou- lun että opetussuunnitelman perusteissa olevien laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. LiiKe- ja Xxxx meidän koulussa liikunnallisella harrastetoimin- nalla edistetään lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan omaksumista perusliikuntataitoja kehittävällä ja liikunnan monipuolisuutta koros- tavalla toimintamallilla. Harrastetoimintaa toteu- | Tavoitteena on, että jokainen turkulainen perus- kouluikäinen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Hankkeen avulla luodaan toimialojen monialai- sella yhteistyöllä pysyvä kaupunkitason rakenne ja malli, jolla tuetaan jokaisen peruskouluikäisen kasvua, kehitystä ja oppimista liikunnan avulla. Liikkuvan koulun avulla lisätään opettajien osaa- mista erityisesti toiminnallisissa opetusmenetel- missä ja osallistamisessa, jotka ovat keskeisiä sekä Liikkuvan koulun että opetussuunnitel- massa olevien laaja-alaisen osaamisen tavoit- teita. Liikunnallisella harrastetoiminnalla kehite- tään erityisesti lasten ja nuorten perusliikunta- taitoja. | 2.1.1 Luodaan puit- teet hyvinvoinnille laaja-alaisella yh- teistyöllä |
tetaan perusopetuksen opetussuunnitelman ker- hotoiminnan tavoitteiston mukaisesti. Koulupäi- vän aikaista aktiivisuutta edistetään ja istumista vähennetään sekä oppilaita osallistavaa toimin- takulttuuria kehitetään vuorovaikutuksessa kou- lun henkilökunnan ja koulun kaikista oppilaista koostuvan oppilaskunnan kanssa. |
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu
5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet
Henkilöstöohjelman painopistealue | Toimialan tavoite TA 2019 | Palvelualueen toimenpiteet TA 2019 |
Työ lisää hyvinvointia. | 1A Kehitetään työyhteisötaitoja ja johtamista. - hyödyntämällä koulutusta - antamalla tukea - luottamalla omiin alaisiin | - Pyritään parantamaan työpaikan ilmapiiriä vuorovaikutteisella johta- miskulttuurilla. - Työmäärien ollessa korkeita pyritään tehokkaammin priorisoimaan töitä ja kehitetään myös itsensä johtamista mm. kehityskeskusteiluhin ja koulutuksiin tukeutuen. |
Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus! | 6A Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa | - Osallistetaan työntekijöitä laajasti kehittämistyöhön. - Ymmärryksen lisääminen työntekijöiden vastuusta omasta työstään sekä työyhteisön hyvinvoinnista. Liikuntapalveluissa on käynnissä or- ganisaatiouudistus, jolla pyritään hyödyntämään henkilöstön osaami- nen ja voimavarat nykyistä paremmin. |
Parempi johtaminen | 9B Työpaikan tiedonkulun varmistaminen | - Pidetään säännöllisesti työpaikkakokouksia. Tiedonkulku varmiste- taan viestimällä kahdensuuntaisesti palvelualueen johtoryhmässä, laajennetussa johtoryhmässä, osastopalavereissa ja henkilökuntapäi- villä. |
Lisätietoja: | ||
5.2 Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat tavoitteet
Kunta 10- mittarit | TOT 2016 | TA 2018 | TA 2019 |
Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä, %) | 87,1 | 90 | 90 |
Kehityskeskusteluja hyödyllisinä pitävät (kyllä, %) | 41, 7 | 50 | 60 |
Työilmapiiri (1 – 5) | 3,37 | 3,5 | 3,5 |
6 Tunnusluvut
6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut
Tunnusluku | Tyyppi | TOT 2016 | TOT 2017 | TA 2018 | Arvio TOT 2018 | TA 2019 | Seu- ranta- väli |
Aktivointiosaston käyntikerrat yht. | V | 83 766 | 92 929 | 84 000 | 91 000 | 88 000 | 1 krt/v |
Lapset/nuoret | V | 49 920 | 54 638 | 52 000 | 52 000 | 49 000 | 1 krt/v |
Työikäiset | V | 13 114 | 13 693 | 14 000 | 14 000 | 14 000 | 1 krt/v |
Ikääntyneet | V | 9 862 | 10 534 | 11 000 | 11 000 | 11 000 | 1 krt/v |
Soveltava liikunta | V | 4 901 | 6 419 | 6 500 | 6 500 | 6 500 | 1 krt/v |
Maahanmuuttajat | V | 5 689 | 7 290 | 7 000 | 7 000 | 7 000 | 1 krt/v |
Muut | V | 280 | 355 | 500 | 500 | 500 | 1 krt/v |
Uimalaitosten kävijämäärät | V | 712 424 | 778 100 | 800 000 | 800 000 | 800 000 | 1 krt/kk |
Liikkuva koulu ryhmien määrä | 000 | 000 | 000 | 220 | 220 | 1 krt/v | |
Liikkuva koulu harrastajien KA kävijä- määrä /vko | 1 250 | 2 500 | 3 000 | 3000 | 3 200 | 1 krt/v | |
Avustukset per asukas* | T/T | 7,52€ | 7,59€ | 7,40€ | 7,40€ | 7,35€ | 1 krt/v |
Palloiluhallit ja isot liikuntasalit va- rausaste | K/T | 82,77% | 83% | 80% | 80% | 1 krt/v | |
Pienet ja keskikokoiset liikuntasalit varausaste | K/T | 59,99% | 63% | 70% | 70% | 1 krt/v | |
Täysimittaiset keinonurmikentät käyt- töaste (1.4.-31.10.) | K/T | 55,65% | 55,63% | 60% | 60% | 1 krt/v | |
(Muut) pallokentät käyttöaste (1.5.- 31.10.) | K/T | 13,47% | 10,23% | 15% | 15% | 1 krt/v | |
Jäähallien (Varissuo, Impivaara) va- rausaste | K/T | 1 krt/v | |||||
Lasten ja nuorten osuus tilavarauk- sista | 52,27% | 55% | 55% | 1 krt/v | |||
Liikuntapalveluiden nettomenot/asu- kas | T/T | 98,29€ | 99,00€ | 105,90€ | 1 krt/v |
Asiakastyytyväisyys KA - Liikuntahal- lit | L/V | 3,96 | 3,68 | 3,9 | 3,9 | 1 krt/v | |
Asiakastyytyväisyys KA - Kuntosalit | L/V | 3,84 | 3,93 | 3,8 | 3,9 | 1 krt/v | |
Asiakastyytyväisyys KA - Uimahallit | L/V | 3,90 | 4,05 | 3,9 | 4,0 | 1 krt/v | |
Asiakastyytyväisyys KA – Koulujen salit | L/V | 4,02 | 3,83 | 4,0 | 3,9 | 1 krt/v | |
*väkiluku heinäkuussa 2017 |
Tunnusluvun tyyppi:
V= Volyymi L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus