KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS
KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS
LUKU 1 SOVELTAMISALA, MÄÄRITELMIÄ JA SOPIMUKSEN TARKOITUS
1 § Soveltamisala ja määritelmiä
1 mom. Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan ja työsuo- jelun yhteistoimintaan Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa ja sen seurakunnissa. Sopi- mus on evankelisluterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain (968/1974) 3 §:n 4 momentin mukainen yleissopimus yhteistoiminnasta sekä työsuojelun valvonnasta ja työpai- kan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006, jäljempänä työsuojelun valvontalaki) 23 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu sopimus.
2 mom. Työnantaja
Työnantajalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa seurakuntaa, seurakuntayhtymää, kirkkohal- litusta ja tuomiokapitulia. Mitä tässä sopimuksessa on sanottu seurakunnasta koskee vas- taavasti myös muita edellä mainittuja työnantajia.
Soveltamisohje:
Työnantajan edustajana toimii kulloinkin käsiteltävässä asiassa toimivaltainen viranomainen tai tämän mää- räämä viranhaltija tai työntekijä.
3 mom. Henkilöstö ja sen edustajat
Henkilöstöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työnantajan palveluksessa olevia viranhalti- joita ja työsopimussuhteisia työntekijöitä, joista molemmista tässä sopimuksessa käytetään nimitystä työntekijä, jollei nimenomaisesti toisin mainita. Työntekijöiden edustajina voivat toi- mia tämän sopimuksen mukaisesti asetetut työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut tai Kirkon luottamusmiessopimuksen mukaisesti asetetut luottamusmiehet.
Soveltamisohje:
Työsuojelun yhteistoimintasäännökset, jotka koskevat virka- ja työsopimussuhdetta vailla olevia, ovat työ- turvallisuuslain (738/2002, jäljempänä TTL) 4 ja 17 §:ssä.
4 mom. Paikallinen sopiminen
Paikallisella sopimisella tarkoitetaan tässä sopimuksessa Kirkon pääsopimuksen 14
§:ssä tarkoitetun paikallisen sopimisen normaalilausekkeen mukaista menettelyä. Jollei yksimielistä neuvottelutulosta saavuteta, asia voidaan saattaa Kirkon työmarkkinalaitok- sen ja kirkon pääsopijajärjestöjen välillä neuvoteltavaksi ja sovittavaksi.
Soveltamisohje:
Paikallisesta sopimuksesta ks. KirVESTES liite 10, 14 §.
5 mom. Työturvallisuuslain soveltaminen eräissä tapauksissa
Työsuojelun yhteistoiminta ja yhteisten vaarojen torjunta TTL 49 – 54 §:ssä tarkoitetulla yh- teisellä työpaikalla toteutetaan siten kuin työsuojelun valvontalain 5a luvussa on säädetty.
2 § Sopimuksen tarkoitus
Sopimuksen tarkoitus on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutuksellista yhteistoimintaa sekä työntekijöiden osallistumista ja vaikuttamista työtä ja työpaikkaa sekä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Yhteistoimintaa edistä-
mällä pyritään kehittämään samanaikaisesti kestävää ja tuloksellista toimintaa sekä työelä- män laatua.
Soveltamisohje:
Tässä sopimuksessa vuorovaikutuksellinen yhteistoiminta on jaettu kahteen eri menettelyyn: kehittämistoi- mintaan (jatkuva yhteistoiminta; 3-6 §) ja työvoiman käytön vähentämiseen liittyvään yhteistoimintaan (tuta- menettely, 7-9 §).
Yhteistoiminnassa käsitellään tämän sopimuksen mukaiset asiat ennen työnantajan niitä koskevaa ratkai- sua.
LUKU 2 JATKUVA YHTEISTOIMINTA
3 § Jatkuvassa yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat
1 mom. Työsuojelun valvontalakiin perustuvat asiat
Työnantajan ja työntekijöiden välisessä jatkuvassa yhteistoiminnassa käsitellään sen lisäksi, mitä muualla säädetään, työn ja työpaikan olosuhteet huomioon ottaen seuraavia työsuoje- lun yhteistoiminnan piiriin luettavia asioita:
1) työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset;
2) periaatteet ja tapa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään sekä tässä sel- vityksessä ja työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä esille tulleet työnte- kijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat;
Soveltamisohje:
Työpaikalla tarkoitetaan tässä kaikkia niitä ympäristöjä, joissa seurakuntatyötä tehdään.
3) työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät, työssä jatkamista tukevat ja muut työntekijöi- den turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja kehittämisohjelmat sekä toimintaperiaatteet;
Soveltamisohje:
Näitä ovat mm. työsuojelun toimintaohjelma, työpaikan päihdeongelmien käsittelyn periaatteet ml. huu- mausainetestiä koskevan todistuksen antamisen edellytyksenä olevat tehtäväkohtaiset perusteet, käy- tännön menettelytavat päihdeongelmatilanteessa, hoitoon ohjaamisen toimintaperiaatteet, hyvän koh- telun edistämisen toimintaperiaatteet, käytännön menettelytavat epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi työpaikalla sekä kuntoutukseen liittyvät ja varhaisen puuttumisen toimintaperiaatteet.
4) työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat, jotka vaikuttavat työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn;
5) työturvallisuuslaissa tarkoitetun työtekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja pereh- dyttämisen tarve ja järjestelyt;
6) työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot;
Soveltamisohje:
Näitä ovat mm. henkilöstötilinpäätöksen/-kertomuksen tai vastaavan tiedot, sairauspoissaoloja, ammat- titauteja ja työtapaturmia koskevat seurantatiedot.
7) työterveyshuollon järjestämisen periaatteet ja toiminnan suunnittelu sekä työterveys- huollon toteutus ja vaikutusten arviointi;
Soveltamisohje:
Näitä ovat mm. työterveyshuoltolain (1383/2001) 8 § mukaisesti työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työterveyshuollon toimintaa ja vaikuttavuutta kuvaavat raportit. Ks. myös SVL 13:4.
8) työpaikan työsuojelutiedotuksen periaatteet ja työpaikalla tarvittavan työn turvallisuutta ja terveellisyyttä käsittelevän koulutuksen tarve; sekä
Soveltamisohje:
Näitä ovat mm. esimiesten työsuojelukoulutus ja työturvallisuuskorttikoulutus.
9) edellä 1–8 kohdassa tarkoitettujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta.
2 mom. Muut yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat
Työnantajan ja työntekijöiden välisessä jatkuvassa yhteistoiminnassa käsitellään 1 momen- tissa määrättyjen asioiden lisäksi ainakin seuraavia asioita:
1) henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat kehittämishankkeet, muutokset työtehtä- vissä, työmenetelmissä ja tehtävien tai työtilojen järjestelyssä;
Soveltamisohje:
Tämän kohdan mukaisesti käsitellään myös mm. olennaisia kone- ja laitehankintoja.
2) organisaation ja toiminnan uudelleen järjestäminen ja niiden periaatteet, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia;
Soveltamisohje:
Näitä ovat mm. ulkopuolisen työvoiman käyttö, vuokratyövoiman käyttö tai seurakuntaliitokset ja liik- keen luovutus.
3) henkilöstöhallinnon ja henkilöstön kehittämisen periaatteet ja menettelytavat sekä työ- yhteisön sisäisen tiedotuksen ja vuorovaikutuksen periaatteet;
Soveltamisohje:
Näitä ovat mm. työ- ja loma-aikojen sekä henkilöstöpalvelujen (esim. työpaikkaruokailu ja henkilöstö- muistamiset) yleiset järjestelyt, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat sekä virkistystoiminta. Tämän koh- dan mukaisesti käsitellään myös mm. työhönoton ja perehdyttämisen periaatteet, henkilöstön aloiteoi- keus ja työntekijöistä kerättävät tiedot. Lisäksi käsitellään työntekijöihin kohdistuvan teknisen valvon- nan tarkoitus, käyttöönotto ja menetelmät sekä sähköpostin ja tietoverkon käyttö (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä, 759/2004) sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävät toimet ja tasa-arvo- suunnitelma (Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta, 609/1986).
Seurakunnassa, jonka henkilöstön lukumäärä on säännöllisesti vähintään 20, henkilöstön kehittämisen periaatteista ja menettelytavoista on käytävä ilmi seurakunnan koko huomioon ottaen:
1) toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä sekä arvio näiden kehittymisestä;
2) periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä;
3) yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työn- tekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta
4) 1-3 kohdan suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota:
1) osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin; sekä
2) joustaviin työaikajärjestelyihin.
4 § Jatkuvan yhteistoiminnan menettely
1 mom. Jatkuvan yhteistoiminnan tavoite
Ennen kuin työnantaja ratkaisee 3 §:ssä tarkoitetun asian, sen on käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteita, vai- kutuksia ja vaihtoehtoja asianomaisten työntekijöiden tai heidän 1 §:n 3 momentissa tarkoi- tettujen edustajiensa kanssa.
2 mom. Välitön käsittely
Yksittäistä työntekijää tai työyksikköä koskeva asia käsitellään ensisijaisesti työnantajan tai tämän edustajana toimivan esimiehen ja työntekijän tai työyksikön työntekijöiden kesken (vä- litön käsittely). Työntekijän pyynnöstä asian käsittelyyn voi osallistua myös 1 §:n 3 momen- tissa tarkoitettu työntekijöiden edustaja. Jos asia koskee työntekijän turvallisuutta ja ter- veyttä, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua asian käsittelyyn tarvittaessa muutoinkin.
3 mom. Edustuksellinen käsittely
Laajakantoiset ja työpaikkaa yleisesti koskevat asiat käsitellään yhteistyötoimikunnassa (edustuksellinen käsittely) tai jos yhteistyötoimikuntaa ei ole, yhteistoimintakokouksessa yh- dessä kaikkien työntekijöiden kanssa.
Soveltamisohje 1-3 mom.:
Yhteistoimintaa ja osallistumista tapahtuu arkipäivän työssä esimiesten ja työntekijöiden kesken. Laajakan- toiset ja työpaikkaa yleisesti koskevat asiat kuuluvat kuitenkin lähtökohtaisesti edustuksellisen yhteistoimin- nan piiriin. Silloin, kun työntekijöiden pienen määrän vuoksi ei ole asetettu yhteistyötoimikuntaa, edustuksel- lista yhteistoimintaa edellyttävät asiat käsitellään yhteistoimintakokouksessa kaikkien työntekijöiden kanssa yhdessä.
4 mom. Tietojenantovelvollisuus
Työnantajan tulee antaa käsittelyyn osallistuville työntekijöille tai heidän edustajilleen käsi- teltävän asian kannalta tarpeelliset tiedot siten, että he voivat riittävästi perehtyä ja valmis- tautua asiaan. Xxxxxxx pidettäviä tietoja saa kuitenkin antaa vain siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä asian käsittelyn kannalta. Tietoja henkilön terveydentilasta, henkilökohtai- sista oloista tai muista salassa pidettävistä yksityiselämän suojan piiriin kuuluvista tiedoista ei saa antaa ilman sen henkilön suostumusta, jota tiedot koskevat.
5 mom. Käsittelyn ajoittamisesta
Jatkuvan yhteistoiminnan asioita on käsiteltävä niiden valmistelu- ja päätöksentekoaikataulu huomioon ottaen riittävän ajoissa. Jos jatkuvassa yhteistoiminnassa käsiteltävään asiaan liit- tyy valmistelua, johon työntekijät tai heidän 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu edustajansa ovat osallistuneet, työnantaja voi yhdessä heidän kanssaan todeta, miltä osin valmistelu toteuttaa jatkuvan yhteistoiminnan.
Soveltamisohje:
Jatkuvan yhteistoiminnan asioiden käsittelyä riittävän ajoissa voidaan edistää laatimalla koko vuotta koskeva käsittelysuunnitelma (vuosikello).
5 § Jatkuvan yhteistoiminnan toteutuminen
Jatkuva yhteistoiminta on toteutunut, kun asiassa on menetelty 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Jos asiassa tapahtuu olennainen muutos, on asiassa toteutettava uusi yhteistoiminta.
Soveltamisohje:
Työnantaja voi ratkaista 3 §:ssä tarkoitetun asian sen jälkeen, kun jatkuva yhteistoiminta on asian osalta toteutunut.
6 § Jatkuvan yhteistoiminnan asioista tiedottaminen
1 mom. Työnantajan yleinen tiedottamisvelvollisuus
Työnantajan on tiedotettava asian luonteeseen nähden sopivalla tavalla 4 §:ssä tarkoitetussa asiassa tekemistään päätöksistä henkilöstölle tai heidän 1 § 3 momentissa tarkoitetuille edustajilleen.
Soveltamisohje:
Avoin tiedonkulku on yhteistoiminnan onnistumisen edellytys. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tiedotuksen oikea-aikaisuuteen ja työpaikan sisäiseen tiedonkulkuun.
2 mom. Vuosittainen tiedottamisvelvollisuus
Työnantajan on vuosittain tiedotettava työvoimatilanteesta, toiminnan ja talouden tilasta sekä niiden todennäköisestä kehityksestä kaikille työntekijöille.
Soveltamisohje:
Tämän momentin mukainen tiedottamisvelvoite toteutuu esimerkiksi talousarviosta ja toiminta- ja talous- suunnitelmasta tiedotettaessa.
LUKU 3 YHTEISTOIMINTAMENETTELY TYÖVOIMAN KÄYTÖN VÄHENTÄMISEEN LIITTYVISSÄ TILANTEISSA (TUTA-MENETTELY)
7 § Tuta-menettelyssä käsiteltävät asiat
Työnantajan ja työntekijöiden välisessä tuta-menettelyssä käsitellään asia, joka koskee tuo- tannollisista tai taloudellisista syistä toimeenpantavaa yhden tai useamman työntekijän irti- sanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista.
Soveltamisohje:
Tässä sopimuksessa työvoiman käytön vähentämiseen liittyvissä tilanteissa toteutettavaa yhteistoimintame- nettelyä kutsutaan tuta-menettelyksi.
8 § Tuta-menettely ja sen määräajat
1 mom. Tuta-menettelyn tavoite
Ennen kuin työnantaja ratkaisee 7 §:ssä tarkoitetun asian, sen on käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteita, vai- kutuksia ja vaihtoehtoja asianomaisten työntekijöiden tai heidän 1 §:n 3 momentissa tarkoi- tettujen edustajiensa kanssa (tuta-menettely).
2 mom. Ilmoitus tuta-menettelyn käynnistämisestä
Työnantajan on kirjallisesti ilmoitettava tuta-menettelyn käynnistämisestä viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista.
Soveltamisohje:
Ilmoitus tehdään 3 tai 4 momentissa tarkoitetuille käsittelyyn osallistuville tahoille. Se tehdään 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa myös asianomaisen henkilön luottamusmiehelle.
Tuta-menettelyä varten on hyvä laatia suunnitelma aikatauluineen. Siinä on syytä huomata tämän momentin mukainen viiden kalenteripäivän ilmoitusaika ja 6 momentin mukainen 14 kalenteripäivän vähimmäisaika tuta-menettelylle (yhteensä vähintään 19 kalenteripäivää).
3 mom. Välitön tuta-käsittely
Yksittäistä työntekijää tai työyksikköä koskevat tuotannollisista tai taloudellisista syistä suun- nitellut irtisanomiset, lomautukset sekä osa-aikaistamiset käsitellään ensisijaisesti työnanta- xxx xxx tämän edustajana toimivan esimiehen ja työntekijän tai työyksikön työntekijöiden kes- ken (välitön tuta-käsittely). Työntekijän pyynnöstä asian käsittelyyn voi osallistua myös 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu työntekijöiden edustaja.
4 mom. Edustuksellinen tuta-käsittely
Laajakantoiset tuotannollisista tai taloudellisista syistä suunnitellut irtisanomiset, lomautukset sekä osa-aikaistamiset käsitellään yhteistyötoimikunnassa (edustuksellinen tuta-käsittely). tai jos yhteistyötoimikuntaa ei ole, yhteistoimintakokouksessa yhdessä kaikkien työntekijöi- den kanssa.
5 mom. Tietojenantovelvollisuus
Työnantajan tulee antaa asian käsittelyyn osallistuville työntekijöille tai heidän edustajilleen käsiteltävän asian kannalta tarpeelliset tiedot siten, että he voivat riittävästi perehtyä ja val- mistautua asiaan. Xxxxxxx pidettäviä tietoja saa kuitenkin antaa vain siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä asian käsittelyn kannalta. Tietoja henkilön terveydentilasta, henkilökoh- taisista oloista tai muista salassa pidettävistä yksityiselämän suojan piiriin kuuluvista tiedoista ei saa antaa ilman sen henkilön suostumusta, jota tiedot koskevat.
6 mom. Vähimmäisaika tuta-menettelylle
Työnantaja voi tehdä päätöksen tuotannollisista tai taloudellisista syistä toimeenpantavasta irtisanomisesta, lomauttamisesta tai osa-aikaistamisesta vasta, kun tuta-menettelyn aloitta- misesta on kulunut vähintään 14 päivää. Jos tuta-menettelyssä käsiteltävään asiaan liittyy valmistelua, johon työntekijät tai heidän 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu edustajansa ovat osallistuneet, tai jos asiaa on käsitelty 4 §:ssä tarkoitetun menettelyn osana eikä asiassa ole tämän jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, työnantaja ja työntekijät tai heidän 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu edustajansa voivat yhdessä todeta, miltä osin tällainen valmistelu tai käsittely toteuttaa tuta-menettelyn.
Soveltamisohje 1 - 6 mom:
Tämän pykälän mukainen yhteistoimintamenettely korvaa KL 6:45:n sekä TSL 5:3:n ja 9:3:n mukaisen sel- vitysvelvollisuuden.
Jos viranhaltija Irtisanotaan tuotannollisista tai taloudellisista syistä, häntä on tässä pykälässä tarkoitetun tuta-menettelyn lisäksi kuultava KL 6:58:n mukaisesti.
Edellä 6 momentissa tarkoitettu toteaminen voi pitää sisällään myös viiden kalenteripäivän ilmoittamisajan ja 14 kalenteripäivän neuvotteluille vaaditun vähimmäisajan toteutumisen.
9 § Tuta-menettelyn toteutuminen
Tuta-menettely on toteutunut, kun asiassa on menetelty 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Jos asi- assa tapahtuu olennainen muutos, on asiassa toteutettava uusi tuta-menettely.
Soveltamisohje:
Välittömästä tuta-käsittelystä on hyvä laatia pöytäkirja, josta käy ilmi käsittelyn ajankohta, siihen osallistu- neet henkilöt, sen tulos ja mahdolliset osapuolten eriävät kannanotot. ja jonka tarkastavat ja varmentavat allekirjoituksillaan läsnä olleet henkilöt, jolleivat he siitä toisin sovi. Pöytäkirjan avulla on mahdollista toden- taa tuta-menettelyn toteutuminen.
Työnantaja voi ratkaista 7 §:ssä tarkoitetun asian sen jälkeen, kun tuta-menettely on asian osalta toteutunut.
10 § Työnantajan tiedottamisvelvollisuus tuta-menettelyn lopputuloksesta
Työnantajan on tiedotettava asian luonteeseen nähden sopivalla tavalla 7 §:ssä tarkoitetussa asiassa tekemistään päätöksistä henkilöstölle tai heidän 1 § 3 momentissa tarkoitetuille edustajilleen.
Soveltamisohje:
Tuta-menettelyn tiedottamisvelvollisuuden lisäksi työnantajan tulee huolehtia KL:n ja TSL:n mukaisista työn- tekijöille annettavista irtisanomis-, lomautus- tai osa-aikaistamisilmoituksista tai vastaavista tiedonannoista.
LUKU 4 YHTEISTOIMINTAORGANISAATIO
11 § Yleinen määräys edustuksellisesta yhteistoimintaorganisaatiosta
Seurakunnassa on edustuksellista yhteistoimintaa varten yhteistyötoimikunta tai, jos sellaista ei ole asetettu seurakunnan pienen koon vuoksi, yhteistoimintakokous.
• Yhteistyötoimikunnan jäseniä voivat olla (12 §),
o työsuojelupäällikkö
o työnantajan mahdolliset muut edustajat (kirkkoherra, muu esimiesasemassa oleva henkilö)
o pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet
o työsuojeluvaltuutettu/työsuojeluvaltuutetut/varavaltuutetut
• Yhteistoimintakokous, kun säännöllisesti työskenteleviä on alle 10 (13 §).
Yhteistoimintakokoukseen osallistuvat
o kirkkoherra
o työsuojelupäällikkö
o seurakunnan koko muu henkilöstö
Soveltamisohje:
Organisaation tai toiminnan muuttuessa yhteistoimintaorganisaatio saatetaan vastaamaan muuttunutta ti- lannetta kulloinkin meneillään olevan toimikauden ajaksi.
12 § Yhteistyötoimikunta
1 mom. Yhteistyötoimikunnan asettaminen ja toimikausi
Jos työnantajan palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 10 työntekijää, on pe- rustettava neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan yhteistyötoimikunta tässä sopimuksessa tar- koitettua edustuksellista yhteistoimintaa varten.
Soveltamisohje:
Yhteistyötoimikunnan toimikausien rytmi on määritelty keskitetysti pääsopijajärjestöjen kesken. Meneillään on nelivuotinen toimikausi, joka päättyy vuoden 2017 lopussa.
2 mom. Yhteistyötoimikunnan jäsenten lukumäärä
Toimikunnan jäsenmäärästä sovitaan paikallisesti. Toimikunnassa on enintään 12 jäsentä. Vähintään neljäsosan jäsenistä tulee edustaa työnantajaa.
Soveltamisohje:
Yhteistyötoimikunnan jäsenten määrästä sovitaan paikallisesti hyvissä ajoin ennen työsuojeluvaltuutettujen valintaa. Jäsenmäärästä sovittaessa otetaan huomioon työpaikan laatu, laajuus ja muut olosuhteet.
3 mom. Työnantajan ja työntekijöiden edustajat yhteistyötoimikunnassa Yhteistyötoimikunnassa ovat edustettuina työnantaja sekä työpaikan työntekijät.
Työnantajan edustajana toimii työsuojelupäällikkö. Jos yhteistyötoimikunnassa on enem- män kuin neljä jäsentä, työnantajan edustajana toimii lisäksi kirkkoherra ja tarpeen mukaan kirkkoneuvoston määräämä muu esimiesasemassa oleva henkilö.
Työntekijöiden edustajina toimivat työsuojeluvaltuutetut ja pääsopijajärjestöjen pääluotta- musmiehet.
Soveltamisohje:
Seurakuntayhtymässä siihen kuuluvien seurakuntien kirkkoherrat valitsevat yhteistyötoimikunnan kirkkoher- rajäsenen ja yhteinen kirkkoneuvosto työsuojelupäällikön lisäksi tarvittavat muut työnantajaedustajat.
Kun pääluottamusmiehen asema luottamusmiehenä päättyy kesken yhteistyötoimikunnan toimikauden, päättyy hänen tehtävänsä myös yhteistyötoimikunnassa. Pääluottamusmiehen tilalle astuu toimikunnan jäl- jellä olevaksi toimikaudeksi pääsopijajärjestön asettama uusi pääluottamusmies.
4 mom. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajuus ja koolle kutsuminen
Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimii työsuojelupäällikkö ja varapuheenjohtajana työntekijöiden edustajien keskuudestaan valitsema henkilö. Toimikunta kokoontuu niin usein kuin sille tässä sopimuksessa asetetut tehtävät edellyttävät, kuitenkin vähintään kerran nel- jännesvuodessa. Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja vähintään viisi kalenteripäivää en- nen kokousta tai niin pian kuin se on mahdollista. Se on kutsuttava koolle myös, jos varapu- heenjohtaja tai neljännes toimikunnan jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten pyytää. Ko- kouksesta laaditaan pöytäkirja.
Soveltamisohje:
Pöytäkirjan tarkistamisessa noudatetaan hyvän kokouskäytännön mukaista menettelyä.
Yhteistyötoimikunta valitsee itselleen sihteerin. Sihteerinä voi toimia muukin kuin yhteistyötoimikunnan jäsen Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voivat muodostaa puheenjohtajiston, joka mm. valmistelee kokouksen asialistan.
13 § Yhteistoimintakokous
Yhteistoimintakokous toimii yhteistyötoimikunnan asemesta seurakunnissa, joiden palveluk- sessa työskentelee säännöllisesti alle 10 työntekijää. Kokouksen koollekutsujana ja puheen- johtajana toimii kirkkoherra. Kokous kutsutaan koolle vähintään viisi kalenteripäivää ennen kokousta tai niin pian kuin se on mahdollista. Yhteistoimintakokous on kutsuttava koolle myös, jos vähintään puolet työntekijöistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten pyytää. Kokouk- sesta laaditaan pöytäkirja.
Soveltamisohje:
Yhteistoimintakokous käsittelee ne asiat, jotka suuremmissa seurakunnissa käsitellään yhteistyötoimikun- nassa.
Henkilöstölle tulee myös varata mahdollisuus aloitteiden tekoon yhteistoimintakokouksen käsittelyä varten. Yhteistoimintakokoukset pidetään pääsääntöisesti työpaikalla noudatettavana työaikana siten, että mahdol- lisimman moni työntekijä voi niihin osallistua.
LUKU 5 TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU
14 § Työsuojelupäällikkö
1 mom. Työsuojelupäällikön nimeäminen ja edellytykset tehtävään
Työnantajan on nimettävä työsuojelupäällikkö tässä sopimuksessa tarkoitettua työsuojelun yhteistoimintaa varten. Työsuojelupäällikön on oltava työpaikan luonne ja laajuus ottaen riit- tävän pätevä ja hänellä on oltava riittävä perehtyneisyys työsuojelusäännöksiin ja työpaikan olosuhteisiin sekä muutoinkin asianmukaiset edellytykset 3 §:ssä tarkoitettujen asioiden kä- sittelyyn ja yhteistoiminnan järjestämiseen.
Soveltamisohje:
Työnantaja määrää työsuojelupäällikön tehtäväänsä toistaiseksi. Työsuojelupäälliköksi nimitetään ensisijai- sesti johtava talous- ja henkilöstöhallinnon viranhaltija, jollei työnantajan koko ja muut olosuhteet huomioon ottaen ole perusteltua määrätä tehtävää jonkun muun johtavassa asemassa olevan viranhaltijan hoidetta- vaksi.
2 mom. Työsuojelupäällikön tehtävät
Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa, työnantajan edustajana toimivaa joh- toa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yh- teistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työsuojelupäällikön tehtävänä on käynnistää, ylläpitää ja kehittää työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelun yhteis- toimintaa.
15 § Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut
1 mom. Työsuojeluvaltuutettujen sekä varavaltuutettujen lukumäärä ja toimikausi
Jos työnantajan palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan neljän vuoden toimikaudeksi työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Jos paikallisesti niin sovitaan, eri henkilöstöryhmiä tai toiminnallisia kokonaisuuksia varten voidaan samoin lukumääräedellytyksin valita omat valtuutetut ja kul- lekin heistä kaksi varavaltuutettua.
Soveltamisohje:
Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta on voimassa, mitä TSL 7 luvun 10 §:ssä säädetään luottamus- miehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomisesta.
Toiminnallisen kokonaisuuden tulee olla alueellisesti ja toiminnallisesti yhteistoiminnan kannalta tarkoituk- senmukainen. Se voi muodostua yhdestä tai useammasta toimipisteestä tai toimintayksiköstä, jossa yhteis- toiminnan osapuolilla on tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa tehtäviään.
2 mom. Varavaltuutetun tuleminen työsuojeluvaltuutetun sijalle
Jos työsuojeluvaltuutetun palvelussuhde päättyy kesken toimikauden tai hän eroaa tehtä- västään, hänen sijaansa tulee jäljellä olevaksi toimikaudeksi varavaltuutettu. Jos työsuojelu- valtuutettu ei voi hoitaa tehtäviään tilapäisen esteen vuoksi, varavaltuutettu huolehtii välttä- mättömistä työsuojeluvaltuutetun tehtävistä, joita ei voi siirtää odottamaan työsuojeluvaltuu- tetun esteen päättymistä. Työsuojeluvaltuutetun sijaan tulee tai tehtäviä tilapäisesti hoitaa ensimmäinen varavaltuutettu ja tämänkin ollessa mahdollisesti estyneenä toinen varavaltuu- tettu. Työsuojeluvaltuutetun tulee ilmoittaa esteestään työsuojelupäällikölle ja asianomaiselle varavaltuutetulle.
16 § Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta
1 mom. Vaalien järjestämisvastuu
Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut valitaan työntekijöiden järjestämällä vaalilla, jonka ajasta ja paikasta on sovittava etukäteen työnantajan kanssa.
2 mom. Vaalien järjestäminen
Vaali on järjestettävä niin, että kaikilla äänioikeutetuilla ja vaalikelpoisilla työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen. Vaali ei saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa työpaikan toimin- nalle. Vaalin järjestämistä varten työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön luettelo työpaikan työntekijöistä ja luovutettava maksutta työntekijöiden käyttöön hallinnassaan ole- via tiloja. Vaalin toimittajien on viipymättä ilmoitettava vaalin tuloksesta kirjallisesti työnanta- jalle.
Soveltamisohje:
Kirkon työmarkkinalaitos voi antaa pääsopijajärjestöjen kanssa yhdessä neuvotellen tarkempia ohjeita vaalin järjestämisestä.
Työsuojelupäällikön tehtävänä on huolehtia, että työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valintaan liitty- vät järjestelyt käynnistyvät ajoissa. Vaalin käytännön järjestelyistä ja sen toimittamisesta vastaa vaalitoimi- kunta, jonka työntekijät valitsevat keskuudestaan. Se huolehtii myös vaaliin liittyvästä tiedottamisesta.
3 mom. Täydennysvaali työsuojeluvaltuutetun valitsemiseksi
Jos kesken työsuojeluvaltuutetun toimikautta joudutaan suorittamaan uusi työsuojeluvaltuu- tetun vaali, työsuojeluvaltuutettu valitaan toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.
17 § Työsuojeluvaltuutetun tehtävät
1 mom. Työsuojeluvaltuutetun pääasialliset tehtävät
Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä yhteistyötoimikunnassa ja kun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja työsuojeluasioita käsitellään yhteistoiminnassa työnantajan kanssa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Työsuojeluvaltuutetun tulee myös osaltaan kiinnit- tää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seik- koihin. Hänen on lisäksi oma-aloitteisesti perehdyttävä työpaikkansa työympäristöön ja työ- yhteisön tilaan liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin sekä työsuojelusäännöksiin. Hänen tulee osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja asian- tuntijan tutkimuksiin, jos asiantuntija tai työsuojeluviranomainen katsoo tutkimukseen osallis- tumisen tarpeelliseksi.
2 mom. Työsuojeluvaltuutetun oikeus keskeyttää työ
Jos työstä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle, työsuo- jeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää työ edustamiensa työntekijöiden osalta siten kuin työ- suojelun valvontalain 36 §:ssä säädetään.
18 § Työsuojeluvaltuutetun tiedonsaanti
1 mom. Työsuojeluvaltuutetulle annettavat tiedot Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus
1) saada työnantajalta nähtäväkseen asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten mukaan;
2) saada työnantajalta nähtäväkseen työnantajan ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus sekä työterveyshuollon toi- mintasuunnitelma;
3) tutustua työnantajan hallussa oleviin työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyviin työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asiakirjoihin;
4) muutenkin saada työnantajalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintatehtäviensä hoitamista varten.
Soveltamisohje:
Nähtäväksi saatavia asiakirjoja ja luetteloita ovat esimerkiksi tehdyistä yli-, hätä- ja sunnuntaitöistä sekä niistä maksetuista korotetuista palkoista, henkilöstön vuosilomista ja maksetuista vuosilomapalkoista ja lo- makorvauksista pidettävä kirjanpito sekä nuorten työntekijäin suojelusta annetun lain (19.11.1993/998) 13
§:ssä tarkoitetut luettelot nuorista työntekijöistä. Turvallisuutta ja terveyttä koskevia lausuntoja ja tutkimus- tuloksia ovat muun muassa työnantajan teettämät työilmapiiri- tai työhyvinvointikyselyjen tulokset, työhy- gieenisten mittausten mittaustulokset, sairauspoissaolo- ja tapaturmatilastot, tapaturmien johdosta suoritet- tujen tutkimusten perusteella laaditut asiakirjat sekä työsuojeluviranomaisten suorittamista tarkastuksista laaditut tarkastuspöytäkirjat. Ks. myös tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (22.12.2006/1233) 6 §.
2 mom. Työsuojeluvaltuutetun oikeus saada jäljennöksiä asiakirjoista
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada jäljennöksiä kaikista 1 momentissa mainituista asia- kirjoista yhteistoimintatehtäviensä edellyttämässä laajuudessa.
3 mom. Asioiden salassapito
Työsuojeluvaltuutetun on pidettävä salassa tehtävää hoitaessaan saamansa työnantajan ta- loudellista asemaa, liike- ja ammattisalaisuutta sekä turvallisuutta ja turvajärjestelyjä koske- vat tiedot, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan työnantajaa tai sen sopimuskump- pania. Salassapitovelvollisuuden piirissä ovat myös yksityistä henkilöä henkilökohtaisesti koskevat tiedot. Salassapitovelvollisuus jatkuu senkin jälkeen, kun työsuojeluvaltuutettu on lakannut hoitamasta tätä tehtävää. Salassapitovelvollisuus koskee myös muita tämän sopi- muksen mukaisia työntekijöiden edustajia.
19 § Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö
1 mom. Perusmääräys ajankäytöstä työsuojeluvaltuutetun tehtäviin
Työsuojeluvaltuutetulle myönnetään 17 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi kohtuul- liseksi ajaksi vapautus palvelussuhteeseensa kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Pätevän syyn vuoksi vapautus voidaan tilapäisesti evätä. Tarvittavaa aikaa määriteltäessä otetaan huomioon työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne, töiden järjeste- lystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä muut työnte- kijöiden turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat työturvallisuus- laissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.
Soveltamisohje:
Työsuojeluvaltuutetulle tämän momentin mukaisesti annettu vapautus tulee ottaa huomioon hänen palve- lussuhteeseensa kuuluvien töiden järjestelyissä.
2 mom. Vähimmäisajankäyttö työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon
Työsuojeluvaltuutettu on vapautettava 1 momentissa mainitut tekijät huomioon ottaen sään- nöllisistä virka- tai työtehtävistään työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten vähin- tään neljäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana, jollei vapautuksesta työpaikan toiminnalle aiheutuva tuntuva haitta ole tilapäisesti vapautuk- sen esteenä. Työsuojeluvaltuutetun on muutoin huolehdittava virka- tai työsuhteesta johtu- vista velvollisuuksistaan.
LUKU 6 TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJIEN ETUUDET
20 § Työntekijöiden edustajan korvaukset
1 mom. Ansiomenetyksen korvaus työntekijöiden edustajalle
Tässä sopimuksessa tarkoitetulle työntekijöiden edustajalle korvataan ansion menetys ajalta, jona hän hoitaa työaikana yhteistoimintatehtäviä. Xxxxxxx ansion menetyksestä las- ketaan sen mukaan, mitä työntekijä olisi työssään ansainnut aikana, jona hän on hoitanut tässä sopimuksessa tarkoitettuja yhteistoimintatehtäviä.
2 mom. Vapaa-aikana hoidettujen yhteistoimintatehtävien lukeminen työajaksi
Jos työntekijöiden edustaja tekee esimiestensä antamia yhteistoimintatehtäviä esimiehen määräyksestä taikka jos edustaja osallistuu yhteistyötoimikunnan kokoukseen vapaa-aika- naan, tämä aika luetaan hänelle työajaksi.
3 mom. Työsuojeluvaltuutetun korvaus
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta korvaus Kir- VESTES 224 §:n ja liitteen 1 kohdan 6 mukaisesti.
Soveltamisohje:
Luottamusmiehelle maksettavasta korvauksesta on sovittu kirkon luottamusmiessopimuksen 10 § 3 momen- tissa sekä KirVESTES 222 §:ssä ja liitteen 1 kohdassa 6.
4 mom. Korvauksen maksaminen varavaltuutetulle
Työsuojeluvaltuutetun korvaus suoritetaan varavaltuutetulle työsuojeluvaltuutetun ase- mesta, kun hän hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtävää työnantajalle tehdyn ilmoituksen mu- kaan vähintään kahden viikon ajan yhdenjaksoisesti.
Soveltamisohje:
Xxxxxxx suoritetaan varavaltuutetulle siitä alkaen, kun työnantaja on saanut kirjallisen ilmoituksen tämän ryhtymisestä hoitamaan työsuojeluvaltuutetun tehtävää. Korvaus maksetaan sille, joka on hoitanut tehtävää enimmän osan aikaa kuukaudesta. Varavaltuutetun tulemisesta työsuojeluvaltuutetun sijalle ks. 15 §:n 2 mom.
21 § Työntekijöiden edustajan oikeus saada koulutusta
1 mom. Työnantajan velvollisuus huolehtia kouluttamisesta
Työnantajan tulee huolehtia siitä, että tämän sopimuksen 1 §:n 3 momentin mukaisella työn- tekijöiden edustajalla on mahdollisuus saada yhteistoimintatehtäviensä hoitamiseksi asian- mukaista koulutusta työsuojelua koskevista säännöksistä ja ohjeista sekä muista tehtävien hoitamiseen kuuluvista asioista. Koulutusta järjestettäessä on otettava huomioon heidän ko- kemuksensa ja aikaisemmin saamansa koulutus työsuojelu- ja yhteistoiminta-asioissa. Työn- antajan ja työntekijöiden edustajien on käsiteltävä koulutustarvetta ja -järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta.
2 mom. Virka-/työvapaan myöntäminen sekä palkkaus koulutuksen ajalta
Työntekijöiden edustajalle myönnetään virka- tai työvapaata 1 momentissa tarkoitettua kou- lutusta varten. Tällaisen virka- tai työvapaan ajalta maksetaan Kirkon yleisen virka- ja työeh- tosopimuksen mukainen varsinainen palkka.
3 mom. Kustannusten korvaaminen
Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia työntekijöiden edustajalle. Koulutukseen osal- listumisesta aiheutuneet matkakustannukset korvataan Kirkon yleisen virka- ja työehtosopi- muksen mukaisesti.
Soveltamisohje 1-3 mom:
Tämän pykälän mukaiseksi yhteistoiminta- ja työsuojelukoulutukseksi voidaan katsoa koulutus, joka on jär- jestetty Työturvallisuuskeskuksen, Työterveyslaitoksen tai muuta vastaavantasoista asiantuntemusta hy- väksi käyttäen. Myös sopijajärjestön järjestämä yhteistoiminta- ja työsuojelukoulutus voi olla tämän sopi- muksen mukaista, mikäli se ei ole vain järjestön jäsenilleen tarjoamaa koulutusta.
Sopijaosapuolet suosittavat, että työnantaja ja työntekijöiden edustajat tekevät yhteistoimintaorganisaation toimikauden alkaessa koulutussuunnitelman tämän sopimuksen mukaisesta koulutuksesta koko toimikau- deksi. Suunnitelmaa voidaan toimikauden aikana täsmentää tarvittaessa. Myös työsuojelupäällikön koulu- tustarve on hyvä huomioida koulutussuunnitelmassa.
Luottamusmiehille järjestettävään luottamusmieskoulutukseen sovelletaan Kirkon luottamusmiessopimuk- sen määräyksiä.
22 § Toimitilat ja välineet
1 mom. Xxxxxx käyttää työnantajan toimitiloja ja työvälineitä
Tässä sopimuksessa tarkoitetulle työntekijöiden edustajalla on oikeus käyttää työpaikalla yleisesti käytössä olevia toimisto- ja viestintävälineitä sekä toimistokalusteita. Työntekijöiden edustajalle on osoitettava lukittava säilytystila sekä keskusteluja varten kullakin kerralla tä- hän tarkoitukseen sopiva paikka.
2 mom. Säännösten hankkiminen työntekijöiden edustajien käyttöön
Työnantaja hankkii työntekijöiden edustajien käyttöön tarpeelliset lait, asetukset ja muut työ- suojelu- ja yhteistoimintamääräykset ja ohjeistukset.
LUKU 7 MUUT MÄÄRÄYKSET
23 § Ilmoitusvelvollisuus Työturvallisuuskeskukselle
Työnantajan on ilmoitettava kirjallisesti Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämään työsuojelu- henkilörekisteriin työsuojeluhenkilörekisteristä annetun lain (1039/2001) 2 §:n mukaiset tie- dot vaalikausittain ja muulloinkin tietojen muuttuessa.
Soveltamisohje:
Ks. myös työsuojelun valvontalain 46 ja 48 §:t.
24 § Sopimuksen täytäntöönpano ja erimielisyyksien ratkaiseminen
1 mom. Yhteistoimintaorganisaation muodostaminen poikkeuksellisella tavalla
Mikäli työnantajan koon tai muiden olosuhteiden vuoksi on tarkoituksenmukaista muodostaa yhteistoimintaorganisaatio muulla kuin tässä sopimuksessa määrätyllä tavalla, Kirkon työ- markkinalaitos voi pääsopijajärjestöjen kanssa neuvoteltuaan antaa siihen luvan.
2 mom. Sopimuksen soveltamisen valvonta ja erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämän sopimuksen soveltamista seuraavat ja sitä koskevia ohjeita antavat sopijapuolet yh- teisesti neuvotellen. Sopimuksen soveltamisesta syntyvästä erimielisyydestä neuvotellaan sen mukaan kuin Evankelis-luterilaisen kirkon pääsopimuksessa on sovittu. Jos keskusneu- vottelussa ei saavuteta yksimielisyyttä, erimielisyys on otettava käsiteltäväksi tämän sopi- muksen allekirjoittaneiden osapuolten yhteisessä neuvottelussa ennen kanteen nostamista työtuomioistuimessa.
25 § Voimassaolo
1 mom. Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2017. Sopimus on voimassa toistaiseksi kuuden kuukau- den irtisanomisajoin. Yhden osapuolen toimittama irtisanominen päättää sopimuksen kaik- kiin allekirjoittaneisiin nähden. Sopimuksen voimassaolon ja työrauhan osalta on muutoin voimassa, mitä pääsopimuksessa on sovittu.
2 mom. Aiemman sopimuksen kumoaminen
Tällä sopimuksella kumotaan 1.4.2014 voimaan tullut kirkon yhteistoimintasopimus. Kumo- tun sopimuksen mukaisesti valittu tai nimetty yhteistoimintaorganisaatio ja työsuojeluvaltuu- tettu ja varavaltuutetut jatkavat tehtävässään toimikautensa loppuun asti.
Helsingissä 31. toukokuuta 2016
KIRKON TYÖMARKKINALAITOS
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY.
KIRKON ALAN UNIONI R.Y.
KIRKON ALAT RY