MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS 2016–2020
MMM 2127/00.03.01/2015 MML 374/02 00 01/2015
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS 2016–2020
SISÄLLYSLUETTELO
1 MAANMITTAUSLAITOKSEN JA HALLINNONALAN TAVOITELINJAUKSET 2
1.1 Hallinnonalan strategiset tavoitelinjaukset ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2
1.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 2
1.4 Maanmittauslaitoksen tehtävät ja tulossopimuksen pohjana oleva strategiakartta 3
2 MAANMITTAUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TULOSTAVOITTEET JA ALUSTAVAT TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2017-2020 6
2.1 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet (A) 6
2.2 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet (B) 9
2.3 Voimavarojen hallinnan tavoitteet (C) 13
2.4 Seuranta ja raportointi 16
LIITE 1 TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISTA TUKEVAT TOIMENPITEET JA NIIDEN AIKATAULUTUS SEKÄ MUUT LISÄTIEDOT
LIITE 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI
LIITE 3 KESKEISET TUTKIMUSHANKKEET OSAAMISALUEITTAIN SEKÄ KEHITETTÄVÄT LAITTEET JA MENETELMÄT
1 MAANMITTAUSLAITOKSEN JA HALLINNONALAN TAVOITELINJAUKSET
1.1 Hallinnonalan strategiset tavoitelinjaukset ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
I Maaseutu on elinvoimainen paikka yrittää ja asua.
II Edellytykset biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukykyiselle kasvulle ovat hyvät.
III Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään kestävästi samalla sovittaen yhteen luonnonvarojen käy- tön ja suojelun tarpeet.
IV Ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus on varmistettu vastuullisella toiminnalla.
V Luonnonvara-, kiinteistö- ja paikkatiedot palvelevat laajasti yhteiskunnan tarpeita tukien kilpai- lukykyä.
Lisäksi Maanmittauslaitos osaltaan toteuttaa mm. seuraavia hallitusohjelman kärkihankkeita:
- Digitalisoidaan julkiset palvelut
- Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö
- Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri
- Parannetaan johtamista ja toimeenpanoa
Maanmittaus ja tietovarannot
A1. Kiinteistötoimituksilla ja kirjaamistehtävillä turvataan selkeä ja luotettava kiinteistöjärjestelmä kansallisen vakuusjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi
A2. Kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ovat valtakunnallisesti ajantasaisia ja riittävän laaduk- kaita ja tietopalvelua tuotetaan standardoiduilla palveluilla
A3. Tietovarannot ovat hyvin hallittuja ja niitä on avattu uudelleenkäytettävässä muodossa tieto- verkkojen kautta yhteiskunnassa hyödynnettäväksi
A4. Paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä on käytössään tutkimuksen tukemia palveluita, jotka edistävät paikkatiedon yhteiskäyttöä ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä
Nämä vaikuttavuustavoitteet toteuttavat hallinnonalan strategista tavoitetta V. Luonnonvara-, kiinteis- tö- ja paikkatiedot palvelevat laajasti yhteiskunnan tarpeita tukien kilpailukykyä. Vaikuttavuustavoit- teet ovat voimassa myös vuosina 2017–2020, ellei muusta päätetä.
1.2 Toiminnallinen tuloksellisuus
B1. Hallinto on avoin, palveleva, tehokas ja verkostoitunut.
B2. Tutkimus ja kehittämistoiminta vastaa ennakoivasti yhteiskunnan tietotarpeisiin ja vahvistaa kansallista innovaatiojärjestelmää.
B3. Hallinnonala hyödyntää digitaalista teknologiaa, yhteisiä tietolähteitä ja integroituja tietovirtoja oman toiminnan tuottavuuden sekä koko toimialan kilpailukyvyn edistämiseksi.
B4. Valtion ja hallinnonalan konsernipalveluja hyödynnetään täysimääräisesti.
Nämä toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ovat voimassa myös vuosina 2017–2020, ellei muus- ta päätetä.
C1. Tehtävät ja toiminta on sopeutettu määrärahojen puitteisiin.
C2. Hallinnon rakenteet tukevat tuottavuuden kasvua, ohjaamista ja johtamista. C3. Henkilöstö on osaavaa ja voi hyvin.
C4. EU- ja muu ulkopuolinen rahoitus on tehokkaasti hyödynnetty.
C5. Toimitilahallinta ja hankintatoimi sekä toimipaikkaverkko ovat tehokkaita.
Nämä voimavarojen hallinnan tavoitteet ovat voimassa myös vuosina 2017–2020, ellei muusta pää- tetä.
1.4 Maanmittauslaitoksen tehtävät ja tulossopimuksen pohjana oleva strategiakartta
Maanmittauslaitoksen tehtävinä ovat:
— maanmittaustoimitukset, kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat, kiinteistörekisterin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitäminen sekä kiinteistötietojärjestelmän hallinnosta ja kehittämisestä huo- lehtiminen, maastotietoja koskevien tietokantojen ylläpito ja ilmakuvapalvelut
— geodeettisten perusedellytyksien luominen maanmittaukselle ja paikkatietojen käytölle koko maassa, paikkatietojen yhteiskäytöstä huolehtiminen, tutkimukseen perustuvan tiedon tuotta- minen kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuurien kehittämiseksi
— huolehtia rekisteri- ja tietohallintotehtävistä, tuottaa tietohallinnon asiantuntija- ja IT-palveluita hallinnonalan virastoille ja laitoksille sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on mää- rännyt ja sopimuksissa on sovittu
— tuottaa myös edellä mainittuihin tehtäviin liittyviä muita palveluja.
Maanmittauslaitoksen ydin- ja tukiprosessit on kuvattu seuraavassa prosessikartassa:
Maanmittauslaitoksen tulossopimuksen pohjana oleva strategiakartta on johdettu maa- ja metsätalousministeriön strategiasta, maanmittaus ja tietovarannot - politiikkasektorin tavoitteista sekä Maanmittauslaitoksen strategiasta.
Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuurin politiikkasektorin eri osa-alueiden visioita, strategisia päämääriä ja tavoitteita on linjattu lisäksi tarkemmin seuraavissa strategioissa:
• Maa- ja metsätalousministeriön kiinteistötoimitusstrategia 2013 - 2020
• Maa- ja metsätalousministeriön tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012 - 2017
• Maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelystrategia 2015 - 2020
• Maa- ja metsätalousministeriön kiinteistörekisterin perusparannusstrategia (Kiinteistörekisteri 2015) ja KTJ-perusparannusohjelma 2015 - 2019
• Maa- ja metsätalousministeriön yleisten kartastotöiden strategia 2011 - 2020
• Paikkatiedon paikka, Kansallinen paikkatietostrategia 2016
• Suomen avaruustoiminnan kansallinen strategia vuosille 2013 - 2020
Nämä strategiat yhdessä edellä kuvattujen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan yhteisten strategisten päämäärien kanssa muodostavat keskeisen pe- rustan Maanmittauslaitoksen tavoitteiden asettamiselle ja tulosohjaukselle.
2 MAANMITTAUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TULOSTAVOITTEET JA ALUSTAVAT TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2017-2020
Tulossopimus täsmentää ja täydentää alustavia tulostavoitteita, jotka ministeriö on asettanut Maanmittauslaitokselle valtion vuoden 2016 talousarvion laadinnan yh- teydessä.
2.1 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet (A)
Maanmittauslaitos tukee toiminnallaan edellä 1.1. kohdassa todettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden linjauksia seuraavasti:
Tulostavoite |
A1. Kiinteistötoimituksilla ja kirjaamistehtävillä turvataan selkeä ja luotettava kiinteistöjärjestelmä kansallisen vakuusjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi |
Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa |
Kiinteistöjärjestelmä koostuu kiinteistörekisteristä ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä ja se on yksi järjestäytyneen yhteiskunnan peruspilari sekä toimivan markkina- talouden edellytys. Kiinteistöjärjestelmää tarvitaan muun muassa todistamaan ja yksilöimään omistus- ja muut oikeudet maahan, kiinteistömarkkinoiden ja kiinteis- töverotuksen perustaksi sekä kiinnitys- ja vakuusjärjestelmän luomiseksi ja ylläpitämiseksi, mikä taas muodostaa rahoitusjärjestelmän perustan. Vakaa, luotettava ja rekisteröity maanomistus luo lisäksi edellytykset maan ja muiden luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle. Kiinteistörekisteristä ja lainhuuto- ja kiinnitysrekiste- ristä saadaan luotettavasti ja nopeasti tiedot maankäytön suunnittelun, verotuksen, väestökirjanpidon, kiinteistönvaihdannan, luototuksen ja muihin yhteiskunnan tarpeisiin. Kiinteistötoimitusten ja kirjaamispäätösten avulla huolehditaan, että kiinteistöjärjestelmä täyttää jatkuvasti tehtävänsä osana vakuusjärjestelmää. Kiinteistötoimituksilla pidetään kiinteistörekisteri maanomistustilanteen mukaisena. Maanmittauslaitos huolehtii tästä kiinteistönmuodostamistoiminnalla omalla vas- tuualueellaan. Asiakaslähtöisyys edellyttää siirtymistä tulevaisuudessa sähköisiin asiointijärjestelmiin myös toimitustuotannossa. Koko maassa turvataan kiinteistö- toimitusten osalta yhdenmukainen palvelutaso ja hinnoittelu. Yhtenäisillä toimintatavoilla varmistetaan asianosaisten oikeusturvan yhdenmukainen toteutuminen. Toimitustuotannossa ja kiinteistöjärjestelmän ylläpidossa hyödynnetään yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriä ylläpidetään kirjaa- mispäätöksillä. |
Tulostavoite |
A2. Kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ovat valtakunnallisesti ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja tietopalvelua tuotetaan standardoiduilla palveluilla |
Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa |
Kiinteistötietojärjestelmän kiinteistörekisteri ja siihen kuuluva kiinteistörekisterikartta sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Kiinteistö- rekisterin tietosisältöä perusparannetaan niin, että keskeiset kiinteistöihin liittyvät tiedot on tallennettu rekisteriin ja tiedot ovat käytettävissä erilaisissa palveluissa. Perusparannustyö ohjelmoidaan osana monivuotista tulossopimusprosessia. Maastotiedoista ajantasaistetaan vuosittain tie- ja osoitetiedot sekä rakennustiedot, muut kohteet alueen muutosnopeudesta riippuen 5-10 vuoden välein. Maasto- tietojen tietosisältöä ja ajantasaistusta kehitetään INSPIRE -direktiivin, maa- ja metsätalousministeriön Yleisten kartastotöiden strategian ja asiakastarpeiden mu- kaisesti. Aineiston yhteiskäyttöisyyttä lisätään noudattamalla yhteisiä standardeja ja suosituksia. Tietopalvelussa kehitetään INSPIRE-direktiivin mukaisten sähköis- |
ten jakelukanavien, erityisesti rajapintapalvelujen tarjontaa, joilla lisätään MML:n tietovarastojen käyttöä. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietojen perusparannusta jatketaan osana kirjaamisprosessin tehtäviä ja kiinteistötietojärjestelmän perusparannusohjelmaa. Tämä on edellytyksenä, jotta sähköistä asiointia ja sähköisiä palveluja voidaan merkittävästi lisätä. Tätä tukee myös uusi valtakunnallinen toimintamalli. Maastotietojärjestelmästä kehitetään yleisten kartastotöiden strategian vision ja MMM:n Maastotietojärjestelmä 2030 -selvityksen mukaisesti entistä parempi ja monikäyttöisempi paikkatiedonhallinnan yhteinen perusta koko julkiselle hallinnolle ja myös muille toimijoille (ns. yhteinen referenssiaineisto). Järjestelmän kehittä- misessä on huomioidaan myös lisääntyvät kansainväliset vaatimukset. Kehittämistyötä jatketaan MML:n kehittämisprojektin (Kansallinen maastotietokanta) puit- teissa. Valtakunnallisesti merkittävien tietovarantojen palvelukykyä kehitetään edelleen jatkamalla tehokkaiden ja modernien verkkopalveluiden kehittämistä. Tietovarannot tuotetaan yhteensopiviksi ja saatetaan mahdollisimman laajaan käyttöön. Tietoaineistot ovat saatavilla ajantasaisina rajapintojen tai tiedostopalvelun kautta sekä erikseen luovutettavina tietotuotteina. Rajattuja räätälöityjä tietopalveluita tuotetaan vain viranomaistarpeita varten. Lisäksi huolehditaan kiinteistö- ja maastotietojen valtakunnallisen tietopalvelun jatkuvasta toimivuudesta. Hallinnon karttapalvelua tarjotaan kansallisen palveluarkkitehtuurin mukaisena tukipalveluna. |
Tulostavoite |
A3. Tietovarannot ovat hyvin hallittuja ja niitä on avattu uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta yhteiskunnassa hyödynnettäväksi |
Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa |
Maanmittauslaitoksen hallinnoimat tietovarannot ovat hyvin hallittuja, teknisesti yhteiskäyttöisiä sekä laajassa ja kasvavassa käytössä koko yhteiskunnassa ja kan- sainvälisessä yhteistyössä. Maanmittauslaitoksen tietovarantojen avaamista jatketaan tehtyjen suunnitelmien mukaisesti taloudellisen tilanteen määrittelemissä puitteissa. Liiketoiminnalle ja taloudelliselle kasvulle luodaan edellytyksiä epäsuorasti aineistojen laajan käytön ja laadun avulla ja suorasti luovuttamalla aineistoja käytettä- väksi uusissa tuotteissa ja palveluissa. Epäsuora vaikuttavuus esimerkiksi erilaisen suunnittelutoiminnan, logistiikan, kriisivalmiuden ylläpidon ja harrastustoiminnan välityksellä on edelleen huomattavasti suurempi kuin suora esimerkiksi jatkojalostukseen perustuva vaikuttavuus. Tietojen avaaminen ja uudet tietojen käyttöä tu- kevat palvelut ovat asteittain lisänneet myös suoraa vaikuttavuutta. Avoimen tietopolitiikan toteuttaminen hallinnossa pyrkii lisäämään yleisesti tietojen käyttömahdollisuuksia ja yritystoiminnan edellytyksiä. Tämä kehitys tuo uusia vaatimuksia ja haasteita Maanmittauslaitoksen toiminnalle, tiedoille ja tietopalveluille. Maanmittauslaitoksen tavoitteiden mukaista on varmistaa, että sen tuottamia aineistoja voidaan tehokkaasti hyödyntää laajasti muissa valtion, kuntasektorin ja yliopistojen toiminnoissa. Yksityiset yritykset voivat tuottaa lisäarvopalveluita tie- tosuojan sallimissa rajoissa. Tietojen avaamisen jatkaminen edellyttää kuitenkin menetettävien suorien tulojen kompensaatiota, jotta nettobudjetoitu toiminta voi jatkua normaalisti ja tietovarantojen ylläpito on mahdollista. Avaaminen edellyttää investointeja tietopalvelujärjestelmiin. Tietojen käyttäjien neuvontatarve kasvaa lisääntyneen aineistojen käytön seurauksena. Lisääntyvä käyttö tuottaa myös lisää aineistoihin kohdistuvaa palautetta, mikä osaltaan tehostaa tuotanto- ja ylläpitoprosesseja sekä parantaa aineistojen laatua. Aineistot tuotetaan yhteensopiviksi ja saatetaan mahdollisimman laajaan käyttöön. |
Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskus tukee tarvittaessa muita hallinnonalan virastoja tietovarantojen avaamiseen liittyvissä teknisissä ratkaisuissa. |
Tulostavoite |
A4. Paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä on käytössään tutkimuksen tukemia palveluita, jotka edistävät paikkatiedon yhteiskäyttöä ja kansallisen paikkatie- toinfrastruktuurin kehittymistä |
Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa |
Maanmittauslaitoksella on keskeinen lakisääteinen rooli paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisessä ja siihen liittyvien tukipalveluiden tuottamisessa. Maanmittauslai- tos tukee kaikkia aineisto-organisaatioita INSPIRE -direktiivin kansallisessa toteuttamisessa huolehtimalla direktiivin ja sen täytäntöönpanosäännösten soveltamis- ta, teknisiä kysymyksiä ja paikkatietoaineistojen ja niiden käyttöehtoja ja sopimusmalleja koskevasta asiantuntemuksesta ja neuvonnasta. Maanmittauslaitos ylläpi- tää palveluita ja paikkatietoinfrastruktuurin yleistä toimivuutta ja hyödyntämistä tukevaa Internet-sivustoa - Paikkatietoikkunaa. Laitoksen asiantuntijat osallistuvat lisäksi INSPIRE-direktiivin toimeenpanoon liittyvään EU-yhteistyöhön. Paikkatietoinfrastruktuurin käyttöönottoa edistetään kehittämällä paikkatiedon saatavuutta ja käyttöä liittämällä laitoksen ylläpitämiä aineistoja kansalliseen palvelu- arkkitehtuuriin. Tutkimustoiminta tukee asiantuntemuksen ja tarvittaessa hankkeiden avulla paikkatietietoinfrastruktuurin ja siihen liittyvien tukipalveluiden kehittämistä sekä kan- sallisesti että EU-yhteistyössä. |
Yhteiskunnallista vaikuttavuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on kuvattu liitteessä 1. Yhteiskunnallisen vaikuttavuutta koskevat keskeiset tunnusluvut ja tavoitteet on esitetty seuraavassa taulukossa:
Tunnusluku | Toteuma 2013 | Toteuma 2014 | Ennuste 2015 | Tavoite 2016 | Alustava tavoite 2017 | Alustava tavoite 2018 | Alustava tavoite 2019 | Alustava tavoite 2020 |
Maastotietojen vaikuttavuuden muutos 1) | N/A | N/A | N/A | 4 % | 4 % | 4 % | 4 % | 4 % |
KTJ-2020 perusparannusohjelman kattavuusindeksi 2) | 0 % | 15 % | 18 % | 27 % | 35 % | 42 % | 49 % | 56 % |
Tietovarastojen hyödyntäminen, kasvu edellisestä vuodesta 3) | N/A | N/A | 3 % | 3 % | 3 % | 3 % | 3 % | 3 % |
Toimitustuotannon hintakehitys 4) | N/A | 102 | 101 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
Kirjaamismaksujen kehitys 5) | 97 | 96 | 99 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
Talousarviorahoituksen kehitys 6) | 89 | 86 | 80 | 80 | 80 | 75 | 75 | 75 |
Tilusjärjestelytuotanto (Mha) | 7 782 | 9 007 | 9 000 | 6 200 | 6 000 | 6 000 | 6 000 | 6 000 |
1) Maastotietojen vaikuttavuuden muutos kuvaa asiakastyytyväisyyttä ja vaikuttavien kumppanuuksien määrää ja syvyyttä. Tavoite on painotetun vaikuttavuuden muutosprosentti.
2) Tunnusluku osoittaa kiinteistörekisterin, lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin sekä KTJ:n muiden tietojen perusparannuksen kattavuuden (KTJ 2020 perusparannusohjelma)
3) Tunnusluku otetaan käyttöön 2015 alkaen.
4) Inflaation vaikutuksella korjattu toimitustuotannon kehitys vuoteen 2014 verrattuna on laskettu lohkomisten hintakehityksen perusteella. Vuodesta 2014 osalta palvelun sisältö laajentunut toimitushintauudis- tuksen johdosta, minkä vuoksi edelliset vuodet eivät ole vertailukelpoiset.
5) Inflaation vaikutuksella korjattu kirjaamismaksujen kehitys vuoteen 2011 verrattuna on laskettu lainhuudon hintakehityksen perusteella
6) Inflaation vaikutuksella korjattu Maanmittauslaitoksen toimintamenomomentin kehitys vuoteen 2011 verrattuna, missä on huomioitu Yhteen2015-muutos.
2.2 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet (B)
Maanmittauslaitos tukee toiminnallaan edellä 1.2. kohdassa todettuja toiminnallisen tuloksellisuuden linjauksia seuraavasti:
Tulostavoite |
B1. Hallinto on avoin, palveleva, tehokas ja verkostoitunut |
Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa |
MML toteuttaa omalta osaltaan avoimen hallinnon toimintasuunnitelmaa ja sen periaatteita. Toiminnan suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on, että pienenevällä panoksella voidaan tulevaisuudessa saavuttaa entistä korkeampi tuottavuus. Erityistä sub- stanssi- tai sidosryhmäosaamista vaativien tehtävien tekeminen on keskitetty. Laitoksen kaikkea asiantuntemusta hyödynnetään rutiininomaisesti. Maanmittauslaitos pitää jatkuvasti huolta, että budjettirahoitteisen ja maksullisen toiminnan kannattavuus on asetettujen tavoitteiden mukaista. Budjettirahoituksen tarve perustuu tavoitteelliseen rekisterien ja aineistojen perusparannus- ja ylläpitosuunnitelmien toteuttamiseen. Tulorahoituksen kustannusvastaavuus turvataan tehokkailla tuotantoprosesseilla sekä kilpailukykyisillä palveluilla ja tuotteilla. Maanmittaustoimitusten ja kirjaamisasioiden vaatimien päätösten ja ratkaisujen asianmukainen tekeminen edellyttää riippumattomuutta suhteessa muihin toimijoihin. Muuten asiakkaiden tarpeiden mukaiset tulokset saadaan parhaiten aikaan verkostoitumalla kumppanien ja muiden sidosryhmien kanssa. Maanmittauslaitos tehos- taa edelleen tätä toimintaa ja toimii aktiivisesti kahden- ja monenvälisissä suhteissa tavoitteiden saavuttamiseksi. Uusittu kirjaamisjärjestelmä tehostaa lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietojen ylläpitoa. Kirjaamisjärjestelmää kehitetään edelleen teknisesti ja toiminnallisesti. Pidemmän aikavälin tavoitteena on soveltuvin osin auto- maattinen ratkaisutoiminta. Kirjaamishakemusten käsittelyaika vakiinnutetaan hyvälle tasolle. Kiinteistökaupan verkkopalvelun käyttäjäkunnan kasvua tuetaan tehos- tetuilla toimenpiteillä. Ydin- ja tukiprosessit toimivat vahvistettujen laatu- ja toimintamallien mukaisesti. Tämä varmistaa asiakkaalle toiminnan yhdenmukaisuuden ja tasalaatuisuuden Maanmittauslaitoksen hajautetussa tuotanto-organisaatiossa. Prosessikokonaisuutta tarkistetaan tarvittaessa muutostarpeiden vaatimalla tavalla. Prosesseja ja tieto- järjestelmiä ylläpidetään, kehitetään ja uusitaan jatkuvasti toiminnan varmistamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi. Tuotteiden ja palvelujen laatua parannetaan ja yhtenäistetään. Palveluiden ja tuotteiden suunnittelu, kehittäminen ja toteutus tehdään aina ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Maanmittauslaitoksen antama palvelu on tasapuolista, luotettavaa, nopeaa ja oikeudenmukaista. Palvelutaso on yhteneväinen maan eri osien välillä. Toimitustuo- tannon strategia määrittelee tavoitteet asiakaslähtöisyydelle, toimitusten laadulle sekä menettelyn uudistamiselle. Kansainvälinen toiminta luo kontakteja muihin organisaatioihin ja tukee oman toiminnan kehittämisen tarpeita. Tietojen ylläpidon prosesseja kehitetään jatkuvasti toiminnan tarpeiden, asiakkaiden tarpeiden, teknologian kehittymisen ja hallinnon kehittymisen (ml avoimuus) vaatimukset huomioon ottaen. Tietovarantojen avaamista jatketaan tehtyjen suunnitelmien mukaisesti taloudellisen tilanteen määrittelemissä puitteissa. Yhteistoi- mintaa muun hallinnon kanssa kehitetään aktiivisesti ja tavoitteellisesti pyrkien edelläkävijyyteen ja innovatiivisuuteen. |
Tulostavoite |
B2. Tutkimus ja kehittämistoiminta vastaa ennakoivasti yhteiskunnan tietotarpeisiin ja vahvistaa kansallista innovaatiojärjestelmää. |
Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa |
Tutkimustoiminnalla ja siihen tiiviisti kytkeytyvällä tietotuotannolla luodaan ja ylläpidetään perusedellytyksiä sekä kansallisille kiinteistö- ja maastotietojärjestelmille että paikallisille tai yrityskohtaisille ratkaisuille. Lisäksi tutkimuksen avulla kehitetään uusia menetelmiä, jotka johtavat joko aineistojen tai palveluiden laadun parane- miseen tai niiden kustannustehokkuuden paranemiseen. Toimintaympäristön muutosten ja teknologian kehittymisen vuoksi tutkimuksen merkitys toimintojen vaikut- tavuuden ylläpidossa ja kehittämisessä on tärkeää. Tutkimustoiminta keskittyy neljään strategiseen osaamisalueeseen: 1) Referenssijärjestelmät, 2) Muuttuva maa, 3) Paikkatietoinfrastruktuurit ja 4) Mobiili geomatiik- ka. Tutkimustoiminnassa tuetaan tulosten siirtymistä operatiivisiksi palveluiksi valtio- ja kuntasektorille ja kaupalliseksi toiminnaksi yritysmaailmaan. Lisäksi pyritään mahdollisuuksien rajoissa tukemaa spin-off yritysten syntyä. Maanmittauslaitos syventää yhteistyötä korkeakoulujen, muiden tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa LYNET-yhteenliittymää hyödyntäen. Yhteistyön tiivistämisellä tavoitellaan alueellisten osaamiskeskittymien vahvistamista strategisesti tärkeillä tutkimusaloilla, kansainvälisen kilpailukyvyn kasvua sekä tutkimustulosten ja osaa- misen tehokkaampaa siirtymistä käytäntöön. Kytketään laitoksen tutkimusosaamista monitieteisiin konsortioihin strategisen tutkimuksen ja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusrahoituksen hauissa. Hyödynnetään EU:n tutkimusrahoitusta tutkimuksen strategisten osaamisalueiden vahvistamiseksi. Maanmittauslaitoksen tehtävänä on seurata maankohoamista ja muita referenssijärjestelmiin vaikuttavia muutoksia, ylläpitää tietoa malleihin liittyvistä korjauksista sekä määräajoin päivittää järjestelmät kansallisten ja kansainvälisten tarpeiden mukaisiksi. Oheiseen taulukkoon on koottu Maanmittauslaitoksen ylläpitämien järjes- telmien tarkkuuksia vuonna 2016: Ylläpidettävä järjestelmä Määritysvuosi Alkuperäinen tarkkuus Suureen muutos / vuosi Vääristymä 2016 (max) Suomen koordinaattijärjestelmä (EUREF-FIN) 1997 X,Y: 2 mm X,Y: 0-2 mm X,Y: 40 mm h: 4 mm h: 0-10 mm h: 194 mm Korkeusjärjestelmä N2000 2000 25 mm 2-10 mm 185 mm Ensimmäisen luokan painovoimaverkko 2012 0,10 µm/s2 0,00-0,02 µm/s2 0,18 µm/s2 Geoidimalli FIN2005N00 2005 H: 30 mm 1 mm 41 mm Toteutetaan tutkimushankkeita liitteen 3 mukaisesti. |
Tulostavoite |
B3. Hallinnonala hyödyntää digitaalista teknologiaa, yhteisiä tietolähteitä ja integroituja tietovirtoja oman toiminnan tuottavuuden sekä koko toimialan kilpailukyvyn edistämiseksi. |
Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa |
Laitos tukee tietotekniikan palvelukeskustoiminnan puitteissa digitalisaation edistymistä koko hallinnonalalla tarjoamalla asiantuntija- ja kehittämispalveluita sekä ylläpitämällä palveluissa tarvittavia yhteiskäyttöisiä osajärjestelmiä. Tietotekniikkaan liittyvässä palvelukeskustoiminnassa turvataan sovittujen palveluiden jatkuvuus ja tyydytetään asiakasvirastojen tukipalvelutarpeet palvelusopimus- ten mukaisesti. Palvelukeskustoiminnassa valmistaudutaan siirtämään vuonna 2015 siirtämättä jätetty osa perustietotekniikkaan liittyvästä toiminnasta Valtoriin ja |
jatkamaan häiriötöntä toimintaa muutoksista riippumatta. Palvelutuotantoa kehitetään ministeriön ja asiakasvirastojen kanssa yhteistyössä asiakasneuvottelukunnan strategisessa ohjauksessa. Lähtökohtaisesti asiakasvirastoille suunnatut ICT- palvelut ovat ajanmukaisia ja kustannustehokkaita sekä vastaavat asiakasvirastojen tarpeita. ICT- palvelut ja yhteiskäyttöiset järjestelmät osaltaan edistävät kokonaisarkkitehtuurin kehittymistä ja valtion konsernipalveluiden hyödyntämistä. Hallinnon- alan tietohallinnon ja ICT- ratkaisujen yhtenäisyyden ja yhteiskäyttöisyyden kehittämistä jatketaan MMM:n ohjauksessa arkkitehtuurityössä määriteltyjen yleisten tavoitteiden ja asiakasvirastojen kanssa yhdessä sovittujen toimenpiteiden mukaisesti. Tietotekniikan palvelukeskuksessa panostetaan yhdenmukaiseen toimintaan. Luodaan yhteinen asiakkuudenhallinnanjärjestelmä sekä ulkoisille että sisäisille asiak- kaille kehittämällä samanaikaisesti IT-palvelutuotantoprosessia ja sitä tukevia prosesseja- ja tukipalveluja. It-palvelutuotannon toimittajahallintaa kehitetään toimin- nan tarpeiden mukaisesti. Maanmittauslaitoksen omien tuotannollisten prosessien ja tietojärjestelmien kehittämisessä panostetaan edelleen sähköisen asioinnin ja erityisesti kaksisuuntaisen asioinnin ratkaisuihin sekä paikkatietojen yhteiskäytön tehostamiseen. Verkkopalveluja integroidaan myös osaksi ydinprosessien toimintaa. Näitä palveluja kehite- tään tukemaan asioiden vireille tuloa, tiedottamista, seurantaa, osallistumista, rekisterien ylläpitoa sekä toimituksissa tarvittavien tietojen hankintaa. Maanmittauslaitoksen kokonaisarkkitehtuurityötä tehdään hyväksytyn kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin ja -prosessin mukaisesti. Kokonaisturvallisuus ja kokonaisvaltainen riskienhallinta ovat organisaation toimintakyvyn kannalta elintärkeitä. Tietojärjestelmien toimivuus, tietoturva ja tietosuoja varmistetaan. Varaudutaan niin normaali- kuin poikkeusolojen häiriötilanteisiin. Parannetaan jatkuvuuden hallintaa ja kustannustehokasta häiriönhallintaa prosessien sisäisillä ja välisillä harjoituksilla. Yhteistyötä ja harjoittelua tiivistetään keskeisten sopimuskumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Verkon kautta tapahtuvassa viran- omaisasioinnissa luotettava tunnistaminen on palvelun edellytys. Teknologian elinkaaririskeihin varaudutaan tekemällä mm. tuotannon tietojärjestelmien elinkaari- ja vaatimuksenmukaisuusanalyysejä. |
Tulostavoite |
B4. Valtion ja hallinnonalan konsernipalveluja hyödynnetään täysimääräisesti. |
Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa |
Varaudutaan kehittämään yhteistyötä Xxxxxxxx kanssa perustietoteknisten palveluiden käytössä ja kehittämisessä sekä sovellusten käyttöpalveluissa varmistaen yh- teistyössä toimintojen jatkuvuuden turvaaminen. Jatketaan varautumista julkisen hallinnon yhteisen palveluarkkitehtuurin ja –väylän kehittymiseen ja käyttöönottoon sekä liittämään siihen tietovarantoja ja sähköisiä palveluita. Jatketaan hallinnonalan yhteisten järjestelmien kehittämistä yhteistyössä asiakasvirastojen kanssa asia- kasneuvottelukunnan strategisen ohjauksen tuella. Palkeiden palveluita hyödynnetään valtion yhteisten henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien mukaisesti. Hankintatoimessa hyödynnetään Xxxxxxxx puitesopimuksia ja hallinnonalan yhteistä puitejärjestelyä. |
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on kuvattu liitteessä 1. Toiminnallista tuloksellisuutta kos- kevat keskeiset tunnusluvut ja tavoitteet on esitetty seuraavassa taulukossa:
Tunnusluku | Toteuma 2013 | Toteuma 2014 | Ennuste 2015 | Tavoite/ (arvio) | Alustava tavoite / | Alustava tavoite / | Alustava tavoite / | Alustava tavoite / |
2016 | (arvio) 2017 | (arvio) 2018 | (arvio) 2019 | (arvio) 2020 | ||||
Toiminnallinen tehokkuus | ||||||||
Maastotietokannan ajantasaistus, euroa/km2 | 136 | 136 | 146 | 140 | 134 | 129 | 124 | 124 |
Kokonaistuottavuus 1) | 102,8 | 105,1 | 102,0 | 102,0 | 102,0 | 102,0 | 102,0 | 102,0 |
Työn tuottavuus 1) | 102,1 | 107,7 | 102,0 | 102,0 | 102,0 | 102,0 | 102,0 | 102,0 |
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus | 96 % | 99 % | 100 % | 100 % | 100 % | 100 % | 100 % | 100 % |
Muiden suoritteiden kustannusvastaavuus | 103 % | 95 % | 100 % | 100 % | 100 % | 100 % | 100 % | 100 % |
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus | N/A | N/A | 70 % | (62 %) | (70 %) | (70 %) | (70 %) | (70 %) |
Tuotokset ja niiden kehitys | ||||||||
Toimitustuotanto, toimituksia kpl 2) | 19 159 | 19 090 | 18 400 | (17 700) | (17 000) | (17 000) | (17 000) | (17 000) |
Tilusjärjestelyt (uusjaot), kpl | 8 | 13 | 5 | 6 | 3 | 3 | 5 | 6 |
Kirjaamisratkaisujen määrä, kpl 3) | 213 402 | 222 233 | 230 000 | (220 000) | (220 000) | (220 000) | (220 000) | (220 000) |
Maastotietotuotanto yhteensä, km2 Peltotietojen perusparannus km2 | 51 236 | 55 607 | 54 000 36 000 | 54 000 47 000 | 54 000 54 000 | 54 000 54 000 | 54 000 54 000 | 54 000 54 000 |
Korkeusmallia 2 metrin ruutukokoon, km2 | 40 386 | 42 521 | 40 000 | 40 000 | 30 000 5) | 21 000 | 10 000 | 300 |
Peruskartat 1:25 000 4) | 151 | 120 | 120 | 120 | 150 | 180 | 200 | 200 |
Maastokartat 1:50 000 4) | 42 | 40 | 40 | 40 | 42 | 44 | 46 | 46 |
Referoidut tieteelliset julkaisut | 100 | 115 | 60 | 60 | 60 | 60 | 60 | 60 |
Muut tieteelliset julkaisut | 31 | 40 | 40 | 40 | 40 | 40 | 40 | 40 |
Muut julkaisut | 48 | 10 | 10 | 10 | 10 | 10 | 10 | 10 |
Asiantuntijatehtävät ja laaditut suositukset ja lausunnot sekä mittanormaalitoiminta), kpl | 143 | 82 | 82 | 82 | 82 | 82 | 82 | 82 |
IT- palvelusopimusten ja -suunnitelmien toteuma % | N/A | 102 | 98 | 98 | 98 | 98 | 98 | 98 |
Laadunhallinta ja sen kehitys | ||||||||
VIP-tutkimuksen tulos/ toimialan keskiarvo | 7,72/7,48 | 7,84/ 7,54 | 7,8/ 7,5 | 7,8/ 7,5 | 7,8/ 7,5 | 7,9/ 7,5 | 7,9/ 7,5 | 7,9/ 7,5 |
Lohkomisen kestoaika, kk | 7,1 | 5,1 | 5,5 | 5,4 | 5,3 | 5,0 | 4,5 | 4,0 |
Lainhuutojen käsittelyaika, pv | 69 | 51 | 34 | 25 | 23 | 20 | 20 | 20 |
Maastotietojen täydellisyys (jatkuva ajantasaistus) | 96 % | 95 % | 95 % | 95 % | 95 % | 95 % | 95 % | 95 % |
Asiakkaiden kokonaistyytyväisyys | 87 % | 86 % | 85 % | 85 % | 85 % | 85 % | 85 % | 85 % |
1) Tuottavuusindeksi perustuu Tilastokeskuksen käyttämään valtion tuottavuustilaston laskentamalliin.
2) Sisältää maksullisen tuotannon.
3) Kirjaamisratkaisujen määrässä siirrytään vuodesta 2016 alkaen seuraamaan ratkaistujen asioiden määriä myös lainhuutojen osalta. Aiemmin lainhuutojen osalta on seurattu laskutettavia kiinteistöjä.
4) Digitaaliset julkaisut tehdään kaikista niistä alueista, jotka vuosittain ajantasaistetaan. Vuodesta 2017 alkaen julkaisuja tulostetaan asiakkaille tarpeen mukaan.
5) Tavoitelukuja muutettu 2017 ja siitä eteenpäin koska Suomi tulee katettua 2020 ja siksi tuotannon määrä supistuu kohti nollaa. 2017 alkaen on otettava käyttöön uusi toiminto: Korkeusmallin ylläpito, joka si- sältää ajantasaistuksen ja laadun yhtenäistämisen. Nämä tehtävät alkavat 2017.
Maksullista toimintaa koskevat keskeiset tunnusluvut, tavoitteet ja niiden arvioitu kehitys sekä päätoimintojen kustannukset ja henkilötyövuodet on ku- vattu liitteessä 1.
2.3 Voimavarojen hallinnan tavoitteet (C)
Maanmittauslaitos tukee toiminnallaan edellä 1.3. kohdassa todettuja voimavarojen hallinnan linjauksia seuraavasti:
Tulostavoite |
C1. Tehtävät ja toiminta on sopeutettu määrärahojen puitteisiin |
Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa |
Voimavarojen määrä mitoitetaan tehtävälähtöisesti ja suhteutetaan maksullisen toiminnan kysyntään ja palvelutavoitteisiin sekä budjettirahoitukseen. Voimavarojen määrä vähenee sekä budjettirahoitteisessa että maksullisessa toiminnassa julkisen talouden suunnitelman mukaisesti. Henkilöstön määrää koskevat tavoitteet saa- vutetaan lähtökohtaisesti luonnollista poistumaa hyödyntäen. Henkilöstöä rekrytoidaan laitoksen ulkopuolelta, jos tarvittavaa osaamista ei laitoksesta löydy tai sen kehittämiseen kuluisi liian pitkä aika. Maanmittauslaitos pitää yllä hyvää työnantajakuvaa ja yhteistyötä koulujen ja alan oppilaitosten kanssa välttämättömien rekrytointien turvaamiseksi. Laitoksen tun- nettavuutta nuorison ja ammattia valitsevien nuorten keskuudessa lisätään mm. viestinnällä, yhteistyösopimuksin, työpaikkavierailuin sekä tarjoamalla harjoittelu- paikkoja ja työssäoppimisjaksoja. Maanmittauslaitoksen toimintamenomomentin aiemmilta vuosilta siirtynyt määräraha varataan käytettäväksi seuraaviin kohteisiin: • kehyskauden aikana sopeudutaan menoleikkauksiin vaiheittain johtuen mm. investoinneista sekä henkilöstön 24 kk muutosturvasta ja luontaisen poistuman ajoittumisesta. • tulorahoituksen riskiin varautuminen 1,5 kuukauden palkkasummaa vastaavalla erällä • kansalliseen palveluväylään ja kansalaisen asiointitiliin kytkeytyvä kaksisuuntaisen sähköisen asioinnin kehittäminen (hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan erillis- rahoitusta) • KIRRE- ja KVP-järjestelmien toiminnallisuuksien jatkokehittäminen • Metsähovin ja XxxxXxx-verkon uudistuksen loppuunsaattaminen (hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan erillisrahoitusta) • Paikkatiedon tehokäytön edistäminen (mm. KMTK-projekti, HKP, FinnRef, rajapintapalvelut, referenssijärjestelmät, Oskari) • Katasterijärjestelmän uudistaminen (mm. Katasteri2035, 3D-projektit, koordinaattikatasterin tutkimus) • toimitilasaneeraukset ja välttämättömät kalustehankinnat • ELMA-hankkeen edellyttämä toimintamallien jatkokehittäminen |
Tulostavoite |
C2. Hallinnon rakenteet tukevat tuottavuuden kasvua, ohjaamista ja johtamista. |
Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa |
Maanmittauslaitoksen tehtävät on järjestetty valtakunnallisesti ja yhtenäisesti. Xxxxxxxxx rakenteita ja tehtävien järjestämistä arvioidaan jatkuvasti. Sähköisiä asiointimahdollisuuksia kehitetään, koska yhä useampi asiakas haluaa asioida verkon kautta. Verkkopalveluiden vaikuttavuutta kasvatetaan erityisesti tarjoamalla tietoaineistot kattavasti, helppokäyttöisesti ja ajantasaisina rajapintapalvelupalvelun tai tiedostopalvelun kautta. Tietopalvelun jatkuvasta toimivuudesta huolehditaan. Mahdollisuus etäasiointiin tulee vaikuttamaan asiakaspalvelun järjestelyihin ja edellyttää tehokasta asiakkuudenhallintajärjestelmää. Asiakaspalvelun luonne muuttuu yhä enemmän asiantuntijapalveluksi ja neuvonnaksi. Fyysiset asiakaspalvelupisteet säilytetään niin kauan kuin niille on perusteltu asiakastarve. |
Tulostavoite |
C3. Henkilöstö on osaavaa ja voi hyvin |
Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa |
Osaaminen ja henkilöstön innostus kehittää osaamistaan on Maanmittauslaitoksen menestystekijä. Osaamisen johtaminen tähtää ydinosaamisten ja tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen. Osaamisten määrittelyt ja kartoitukset toteutetaan koko Maanmittauslaitoksessa. Palkkausjärjestelmää kehitetään siten, että tavoitteena on nykyistä joustavampi, tuloksellisuutta, osaamista ja henkilöstön urakehitystä tukeva järjestelmä. Tunniste- tuista tyyppitoimenkuvista rakennetaan urapolut, jotka edistävät henkilöstön monitaitoisuutta ja liikkuvuutta laitoksen sisällä. Osaaminen on perusta jaksamiselle ja työhyvinvoinnille. Henkilöstön kehittämisessä hyödynnetään oppimispolkuja, vierihoitoa sekä omaa ja ulkopuolista koulutus- tarjontaa. Uusia menetelmiä, mm. verkko-oppimista otetaan käyttöön. Seniorihenkilöstön osaamista ja hiljaista tietoa siirretään nuoremmalle tekijäpolvelle mento- rointiohjelmalla. Johtaminen ja esimiestyö eri yksiköissä yhtenäistetään niin, että esimiestyö kehittyy ammatiksi koko organisaatiossa. Esimiestyön laatumalli systematisoi esimies- valmiuksien kehittämistä ja arviointia. Esimiehen käsikirja on tärkeä päivittäisjohtamisen työkalu oikeudenmukaisuuden ja yhtenäisen kohtelun toteuttamisessa. Lai- toksen joustava työaikamalli tukee jaksamista sekä mahdollistaa työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta. Sekä tiimi- että henkilötasolla asetetaan tarkoituk- senmukaiset tulostavoitteet. Esimiehet seuraavat etenemistä, ja puuttuvat tarvittaessa ongelmatilanteisiin. Henkilöstön ja esimiesten yhteistyö perustuu luottamukseen. Vuorovaikutus on välitöntä ja viestintä avointa. Henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista seurataan henki- löstötutkimuksin, sairauspoissaolotilastoin ja keskusteluin. Varhaisen välittämisen malli on käytössä. |
Tulostavoite |
C4. EU- ja muu ulkopuolinen rahoitus on tehokkaasti hyödynnetty |
Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa |
Maanmittauslaitos hakee toiminnalleen rahoitusta laajasti kansallisesta (Tekes, SA) ja kansainvälisestä (EU, ESA) tutkimusrahoituskentästä. Maanmittauslaitos hyödyntää uusia rahoitusinstrumentteja strategiseen tutkimukseen varattavista varoista että valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaan tutkimus-, arviointi- ja selvi- tystoiminnan vahvistamiseen varatuista varoista. |
Tulostavoite |
C5. Toimitilahallinta ja hankintatoimi sekä toimipaikkaverkko ovat tehokkaita |
Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa |
Monipaikkainen työ ja valtion toimitilastrategian mukainen toimitilakonsepti luovat pohjan Maanmittauslaitoksen toimitilahallinnalle. Maanmittauslaitos huomioi han- kinnoissaan valtioneuvoston periaatepäätöksen pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta sekä toteuttaa hankinnat valtion hankintastrategian toimenpide- ehdotusten mukaisesti. Hankintatoimen tehokkuus ja säädöstenmukaisuus varmennetaan keskitetyllä hankintojen tekemisellä sekä puitesopimusten laajalla hyö- dyntämisellä. Pienennetään sähköiseen asiointiin siirtymisen johdosta asiakaspalvelupisteverkoston kattavuutta sekä arvioidaan edelleen asiakaspalvelun aukioloaikoja Maa- ja metsätalousministeriön asettaman Maanmittauslaitoksen palvelupisterakenteen selvittämishankkeen mukaisesti. |
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus sekä Maanmittauslaitoksen rahoituslaskelma sekä tuotto- ja kululaskelma on esitetty liitteessä 1. Voimavarojen hallintaa koskevat keskeiset tunnusluvut, tavoitteet ja niiden ennakoitu kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa:
Selite | Toteuma 2013 | Toteuma 2014 | Ennuste 2015 | Tavoite / (arvio) 2016 | Alustava tavoite / (arvio) 2017 | Alustava tavoite / (arvio) 2018 | Alustava tavoite / (arvio) 2019 | Alustava tavoite / (arvio) 2020 |
Henkilöstön rakenne | ||||||||
Henkilöstömäärä, henkilötyövuotta, josta | 1 713 | 1 639 | 1 814 | 1 788 | 1 742 | 1 707 | 1 672 | 1 615 |
- toimintamenomomentilta palkattu | 1 710 | 1 636 | 1 810 | 1 785 | 1 738 | 1 703 | 1 668 | 1 611 |
- muilta TA-momenteilta palkattu | 3 | 3 | 4 | 3 | 4 | 4 | 4 | 4 |
Keski-ikä | 50,8 | 51,2 | (50,3) | (50,8) | (51,3) | (51,8) | (52,3) | (52,3) |
Henkilöstön hyvinvointi | ||||||||
Työtyyväisyysindeksi, indeksiluku asteikolla 1-5 | 3,6 | 3,6 | 3,5 | 3,6 | 3,6 | 3,6 | 3,6 | 3,6 |
Terveyspäiväprosentti, työpäivistä | 96,3 % | 96,7 % | 96,5 % | 96,5 % | 96,5 % | 96,5 % | 96,5 % | 96,5 % |
Xxxxxxxxxxxxxx eläkkeelle siirtymisikä, v | 63,7 | 64,2 | (64,0) | (64,0) | (64,0) | (64,0) | (64,0) | (64,0) |
Työkyvyttömyysriskimaksuprosentti | 1,13 | 0,95 | 0,65 | 0,73 | 0,75 | 0,75 | 0,75 | 0,75 |
Osaaminen | ||||||||
Koulutus ja kehittäminen (työpäivät/htv) | 7,8 | 5,9 | 6 | 7 | 7 | 7 | 7 | 7 |
Koulutustaso, indeksiluku | 4,9 | 4,8 | 5,0 | 5,0 | 5,0 | 5,0 | 5,0 | 5,0 |
LIITE 1: TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISTA TUKEVAT TOIMENPITEET JA NIIDEN AIKATAULUTUS SEKÄ MUUT LISÄTIEDOT
Yhteiskunnallista vaikuttavuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on seuraava:
Toimenpide | Tulos- tavoitteet | Vuosi 2016 | Vuosi 2017 | Vuosi 2018 | Vuosi 2019 | Vuosi 2020 |
1. Osallistutaan 3D-kiinteistönmuodostamisen mahdollistavan lainsäädännön valmisteluun. Toteute- taan tarpeelliset järjestelmämuutokset ja kolmiulotteisten kiinteistöjen (3D-kiinteistö) muodostami- nen ja rekisteröinti. 1) | A1, A2 | x | x | |||
2. Toteutetaan Katasteri 2035 -tutkimushanke yhteistyössä Aalto -yliopiston kanssa ja sen tulosten pohjalta määritellään tavoitteet ja toimenpiteen Suomen uudelle katasterijärjestelmälle. 1) | A1, A2 | x | x | x | x | |
3. Satelliittipaikannuksen käytettävyyttä parannetaan kehittämällä ja ottamalla käyttöön pysyvien mit- tausasemien käyttöön perustuva paikannuksen tarkkuutta parantava tukipalvelu. 1) | A1, A2, A4 | x | x | |||
4. Kaksisuuntaista sähköistä asiointia kehitetään erityisesti asiakkaiden verkon kautta tapahtuvan asioinnin lisäämiseksi. Lisäksi mahdollistetaan etäasiointi ja kehitetään edelleen asiakkuudenhallin- tajärjestelmää. 1) | A1, A4 | x | x | x | ||
5. Kiinteistötehtävien prosesseja kehitetään ja lainsäädäntöä uudistetaan yhteistyössä ministeriön kanssa vastaamaan digitalisaation myötä muuttuvia asiakastarpeita. Toimenpiteellä mahdolliste- taan erityisesti lohkomisten entistä nopeammat läpimenoajat, kansliapäätökset toimitusmenettelys- sä sekä tuottavuuden huomattava parantuminen. 1) | A1, A2, A3 | x | x | |||
6. Uusjakojen toteutusta uudistetaan Maa- ja metsätalousministeriön asettaman tilusjärjestelytoimin- nan kehittämishankkeen mukaisesti. | A1 | x | x | x | x | |
7. Kirjaamisjärjestelmää kehitetään teknisesti ja toiminnallisesti edelleen, pitemmän aikavälin tavoit- teena on automaattiset ratkaisut. 1) | A1 | x | x | x | x | |
8. Toteutetaan Kansallinen maastotietokanta (KMTK) hankkeen 1. vaihetta. Kehitystyötä tehdään yhteistyöverkoston kanssa. KMTK:n ylläpito perustuu yhteistyöverkostoon, joka on avoin kaikille tiedontuottajille. 1) | A2, A4 | x | x | x | ||
9. KMTK-hankkeen 2.vaiheessa laajennetaan yhteistyöverkosto kattamaan koko maa ja kaikki maas- totietoja ylläpitävät osapuolet. Kehitetään KMTK:sta tuotettavat maastotietotuotteet. 1) | A2, A4 | x | x | |||
10. Osana KMTK-hankkeen toteutusta laaditaan suunnitelma valtakunnalliseksi ilmakuvausohjelmaksi. Ohjelmaa aletaan toteuttaa asteittain vuoden 2016 kuvauksista lähtien ja siirtymäkauden jälkeen ohjelma on täysimääräisesti käytössä 2019 ja siitä eteenpäin. Tavoite on että vuonna 2020 koko maasta pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta on alle 5 vuotta vanha kuvaus olemassa. | A2,A4 | x | x | x | x | |
11. Suunnitellaan ja toteutetaan Kansalliseen palveluväylään liittyminen perustietovarantojen osalta Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuurin toteutussuunnitelman mukaisesti. 1) | A2, A3 | x | x | |||
12. Toteutetaan viranomaisten sähköisen asioinnin tukikomponentiksi kansalliseen palveluarkkitehtuu- riin liittyvä hallinnon karttapalvelu. 1) | A2, A3 | x | x | x | x |
1) Toimenpide liittyy tulossopimuksen kappaleessa 1.1. mainittujen Sipilän hallitusohjelman kärkihankkeiden toteuttamiseen.
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on seuraava:
Toimenpide | Tulos- tavoitteet | Vuosi 2016 | Vuosi 2017 | Vuosi 2018 | Vuosi 2019 | Vuosi 2020 |
1. Parannetaan kiinteistötietojärjestelmän uuden kirjaamisosan ja kiinteistökaupan verkkopalvelun toiminnallisuutta niin, että kiinteistökaupan verkkopalvelun laajamittainen käyttö on mahdollista vuoden 2017 loppuun mennessä. Paperiset panttikirjat muunnetaan sähköisiksi yhteistyössä pank- kien kanssa. | B1, B3 | x | x | x | x | |
2. ICT - tietoturvatasojen osalta perustaso on saavutettu. Korotettu tietoturvataso saavutetaan jatku- vissa sovelluspalveluissa ja prosesseissa. | B1, B3, B4 | x | x | x | x | |
3. Otetaan käyttöön lokienhallintajärjestelmä vaiheittain. Tuotanto- ja tukijärjestelmien lokitus, auto- matisoitu seuranta ja lokien laajat raportointimahdollisuudet tehostavat toimintaa ja parantavat oi- keusturvaa. | B1, B3 | x | x | |||
4. Kansalaisen asiointitilin käyttömahdollisuuksia kehitetään kiinteistötuotannon prosesseissa ja laa- jennetaan sen käyttöä saatujen kokemusten perusteella myöhemmin myös kirjaamisprosessiin. | B1, B3, B4 | x | x | |||
5. Selvitetään miten kansallista palveluväylää hyödynnetään hallinnonalan yhteisen arkkitehtuurin rinnalla/osana ja miten yhteinen arkkitehtuuri voidaan soveltuvin osin kytkeä osaksi laajempaa pal- veluarkkitehtuuria. Pilottitoteutusten avulla havainnollistetaan ja testataan liittymiä palveluarkkiteh- tuuriin (tuottavuusrahahanke). | B1, B3, B4 | x | ||||
6. Talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseja kehitetään valtion yhteisten tavoitelinjausten mukaisesti mm. HAMA-hankkeen ja kirjanpitotehtävien keskittämisen avulla | B1, B4 | x | x | x | x | |
7. Maanmittauslaitoksen ja Valtorin yhteistyömallia jatkuvien palveluiden turvaamiseksi kehitetään edelleen. Kaikista Valtoriin siirtyneistä ICT-palveluista laaditaan yhdessä Xxxxxxxx kanssa kehitys- suunnitelmat. Valtorin uusia tuotteistettuja palveluita otetaan käyttöön kehityssuunnitelmien mukai- sesti. | B3, B4 | x | x | |||
8. Osallistutaan aktiivisesti yhteisten kehitys-, testi- ja tuotantoympäristöjen mahdolliseen uudistami- seen ja Valtori-siirtoon. | B3, B4 | x | ||||
9. Laaditaan MMM:n digistrategiaan pohjautuva Tietotekniikan palvelukeskuksen tuottamien IT- pal- veluiden tavoitetilan kuvaus ja strateginen kehittämispolku, joka sisältää näkemyksen tulevaisuu- den toimintamallista, asiakkuuksista/ kumppanuuksista, tuotettavista palveluista ja tarvittavista ydinosaamisista. Laitos kehittää mallin ja mittarit tietotekniikkapalveluidensa tuottavuuden seuraa- miseksi. | B3, B4 | x | x | |||
10. Paikkatietoon kehitettyjä ratkaisuja sekä tutkimushankkeiden tuloksia hyödynnetään it- palvelutuo- tannossa ja maastotietotuotannossa. | A2, B3 | x | x | x | x | |
11. Laaditaan toimialan yhteisen arkkitehtuurin ja siihen liittyvien ratkaisujen strateginen kehittämispol- ku yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteisessä käytössä oleva arkkitehtuuri (tieto-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuuritasot) kuvataan ja pidetään ajan tasalla Tietotekniikan palvelukeskuksessa. | B4 | x | x |
Maksullista toimintaa, yhteisrahoitteista toimintaa ja yhteistoimintaa koskevat keskeiset tunnusluvut on esitetty seuraavassa taulukossa.
Selite | Toteuma 2013 | Toteuma 2014 | Ennuste 2015 | Tavoite/ (Arvio) 2016 | Alustava tavoite (Arvio) 2017 | Alustava tavoite (Arvio) 2018 | Alustava tavoite (Arvio) 2019 | Alustava tavoite (Arvio) 2020 |
Maanmittaustoimitukset | ||||||||
- Tuotot yhteensä | 45 024 | 42 343 | 40 800 | 40 249 | 39 700 | 39 200 | 38 700 | 38 700 |
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) | 44 831 | 41 958 | 40 800 | 40 391 | 39 700 | 39 200 | 38 700 | 38 700 |
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 193 | 385 | 0 | -142 | 0 | 0 | 0 | 0 |
- Kustannusvastaavuus, % | 000 | 000 | 000 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
Kirjaamisasiat | ||||||||
- Tuotot yhteensä | 14 776 | 17 582 | 18 000 | 18 000 | 18 000 | 18 000 | 18 000 | 18 000 |
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) | 18 747 | 18 821 | 18 000 | 18 000 | 18 000 | 18 000 | 18 000 | 18 000 |
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -3 971 | - 1 239 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
- Kustannusvastaavuus, % | 79 | 93 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
Tietopalvelu | ||||||||
- Tuotot yhteensä | 8 215 | 8 177 | 8 100 | 8 058 | 7 500 | 7 500 | 7 500 | 7 500 |
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) | 7 559 | 8 212 | 8 100 | 8 058 | 7 500 | 7 500 | 7 500 | 7 500 |
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 656 | -35 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
- Kustannusvastaavuus, % | 109 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
Muut julkisoikeudelliset suoritteet | ||||||||
- Tuotot yhteensä | 2 231 | 1 493 | 1 300 | 1 339 | 1 300 | 1 300 | 1 300 | 1 300 |
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) | 2 021 | 1 491 | 1 300 | 1 339 | 1 300 | 1 300 | 1 300 | 1 300 |
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 210 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
- Kustannusvastaavuus, % | 110 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 | 100 |
Muut suoritteet | ||||||||
- Tuotot yhteensä | 2 972 | 1 790 | 2 100 | 2 589 | 2 400 | 2 400 | 2 400 | 2 400 |
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) | 2 895 | 1 890 | 1 990 | 2 472 | 2 300 | 2 300 | 2 300 | 2 300 |
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 77 | - 100 | 110 | 117 | 0 | 0 | 0 | 0 |
- Kustannusvastaavuus, % | 102,6 | 95 | 105 | 105 | 105 | 105 | 105 | 105 |
Yhteisrahoitteinen toiminta | ||||||||
- Tuotot yhteensä | 3 300 | 3 240 | 3 400 | 3 500 | 3 600 | 3 700 | ||
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) | 4 700 | 5 224 | 4 800 | 5 000 | 5 200 | 5 300 | ||
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -1 000 | -1 985 | -1 400 | -1 500 | -1 600 | -1 600 | ||
- Kustannusvastaavuus, % | 70 | (62) | (70) | (70) | (70) | (70) | ||
Yhteistoiminta | ||||||||
- Tuotot yhteensä | 11 000 | 11 522 | 11 500 | 11 500 | 11 500 | 11 500 | ||
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) | 13 000 | 13 533 | 13 600 | 13 600 | 13 500 | 13 500 | ||
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -2 000 | -2 011 | -2 100 | -2 100 | -2 000 | -2 000 | ||
- Kustannusvastaavuus, % | 85 | (85) | (85) | (85) | (85) | (85) |
Päätoimintojen kustannukset ja henkilötyövuodet on esitetty seuraavissa taulukoissa.
2015 arvio | 2016 xxxxx | |||||
Xxxx., | Xxxxxx, | Htv | Kust., | Tuotot, | Htv | |
1 000 € | 1 000 € | 1 000 € | 1 000 € | |||
Kiinteistötoimitukset | 41 700 | 40 800 | 589 | 41 175 | 40 249 | 578 |
Tilusjärjestelytehtävät | 5 500 | 0 | 60 | 4 238 | 0 | 50 |
Kirjaamistehtävät | 18 000 | 18 000 | 279 | 19 860 | 18 000 | 274 |
Perustietovarantojen ylläpito | 43 700 | 2 000 | 470 | 43 613 | 1 907 | 463 |
Tietopalvelu | 11 400 | 11 500 | 120 | 11 870 | 11 986 | 119 |
Maanmittaus ja paikkatietosektorin tutki- mus, kehittäminen ja asiantuntijapalvelut | 10 800 | 3 700 | 191 | 9 977 | 3 240 | 200 |
IT-palvelutuotanto | 13 500 | 11 000 | 105 | 13 533 | 11 522 | 104 |
Yhteensä | 144 600 | 87 000 | 1 814 | 144 264 | 86 903 | 1 788 |
Voimavarojen hallintaan liittyvien tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on seuraava:
Toimenpide | Tulos- tavoitteet | Vuosi 2016 | Vuosi 2017 | Vuosi 2018 | Vuosi 2019 | Vuosi 2020 |
1. Maanmittauslaitos toteuttaa seuraavia toimenpiteitä kehysleikkausten ja tulorahoituksen laskun johdosta aiheutuneen sopeuttamistarpeen hallitsemiseksi (kumulatiivinen kertymä): a. Säädösperusteisten rekistereiden ylläpidon kehittäminen (milj. euroa) b. Maastotietotuotannon kehittäminen (milj. euroa) c. Tietopalveluiden ja asiakaspalvelun kehittäminen (milj. euroa) d. Tilusjärjestelytoiminnan kehittäminen (milj. euroa) e. Tietohallinnon kehittäminen ja toiminnan kehittämisprojektien priorisointi (milj. euroa) f. Yleishallinnon kehittäminen (milj. euroa) g. Toimitilojen käytön tehostaminen (milj. euroa) h. Tulorahoituksen laskuun sopeutuminen (milj. euroa) i. Tutkimustoiminnan kehittäminen j. Muu toiminnan kehittäminen ja toiminnan priorisointi (milj. euroa) k. Siirtyvän erän käyttö sopeuttamistoimenpiteenä (milj. euroa) | C1, C2, C4 | 0,250 0,200 0,200 0,100 0,200 0,200 0,200 0,500 0,250 0,000 6,500 | 0,500 0,400 0,400 0,300 0,400 0,400 0,400 1,000 0,350 0,000 11,500 | 0,750 0,600 0,600 0,500 0,600 0,600 0,600 1,500 0,450 0,000 15,500 | 1,000 0,800 0,800 0,700 0,800 0,800 0,800 2,000 0,550 0,000 18,500 | 1,250 1,000 1,000 1,000 1,000 1,000 1,200 2,500 0,650 1,000 19,000 |
2. Maanmittauslaitos käy läpi lakisääteiset tehtävät ja tekee ehdotuksen ministeriölle tehtävistä, joista voitaisiin luopua. Lisäksi Maanmittauslaitos laatii esityksen, miten lakisääteisten tehtävien hoitamis- ta voisi kehittää hyödyntäen uusia toimintamalleja ja kumppanuuksia. | C1, C2 | x | x | |||
3. Maanmittauslaitoksen, Tiken ja Geodeettisen laitoksen toimintojen yhdistämisellä 1.1.2015 lukien | C1, C2, | x | x | x | ||
(ns. ELMA-hanke) tavoitellaan hallintorakenteiden edelleen keventämistä, tehtävien päällekkäi- | C4 | |||||
syyksien karsimista sekä toimintojen uudelleen järjestämistä | ||||||
4. Hyödynnetään Maanmittauslaitoksen monipaikkaisen työn toimintamallia ja vähennetään käytössä olevien toimitilojen määrää valtion toimitilastrategiaan ja Maanmittauslaitoksen toimitilakonseptiin pohjautuvien toimitilajärjestelyiden avulla. | C1, C5 | x | x | x | x | x |
5. Kehitetään Maanmittauslaitoksen valtakunnallista ja paikallista asiakaspalvelutoimintaa Maa- ja | C1, C2, | x | x | x | ||
metsätalousministeriön asettaman Maanmittauslaitoksen palvelupisterakenteen selvittämishank- | C5 | |||||
keen mukaisesti. | ||||||
6. Kehitetään toimitusinsinöörien osaamisen varmistava kelpoisuusjärjestelmä tukeutuen olemassa | B1, C2, | x | ||||
oleviin oppilaitosten opetustarjontaan ja tutkintoihin. | C3 | |||||
7. Palkkausjärjestelmää kehitetään tyyppitoimenkuvien ja niiden perusteella rakentuvien urapolkujen pohjalta. | C2, C3 | x | x | x | ||
8. Metsähovin kehittäminen ja FinnRef-verkon uudistaminen | C1, C4 | x | x | x | ||
9. Määritellään ja kartoitetaan Maanmittauslaitoksen ydinosaamiset sekä tunnistetaan tulevaisuuden | C1, C2, | x | x | x | ||
osaamistarpeet. | C3 |
Maanmittauslaitoksen rahoituslaskelma on esitetty seuraavassa taulukossa:
(1 000 €) | Toteuma 2013 | Toteuma 2014 | Ennuste 2015 | Tavoite 2016 | Alustava tavoite 2017 | Alustava tavoite 2018 | Alustava tavoite 2019 | Alustava tavoite 2020 |
Toiminnan kokonaisrahoitus (tulot ja menot), josta | 127 091 | 123 116 | 140 800 | 139 962 | 136 788 | 134 652 | 131 685 | 128 798 |
Toimintamenomomentin rahoitus yhteensä, josta | 127 060 | 123 027 | 140 700 | 139 962 | 136 788 | 134 652 | 131 685 | 128 798 |
- Nettomääräraha / nettokäyttö | 52 549 | 49 740 | 53 700 | 53 056 | 51 495 | 49 945 | 48 395 | 45 545 |
- Yhteisrahoitus valtion talousarviotalouden sisältä (LKP 3978) | 3 000 | 2 916 | 3 100 | 3 150 | 3 250 | 3 381 | ||
- Yhteisrahoitus EU:lta (LKP 3971) | 157 | 300 | 324 | 300 | 350 | 350 | 350 | |
- Muu yhteisrahoitus valtion talousarvion ulkopuolelta (LKP:t 3970 ja 3979) | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
- Maksullinen toiminta (LKP 30 -alk.) | 72 451 | 72 451 | 70 300 | 70 227 | 68 497 | 67 809 | 66 471 | 65 991 |
- Muut tulot (mm. muut 3-alk. sekä 50-, 60 ja 80-alk. LKP:t) | 1 903 | 836 | 13 400 | 13 440 | 13 396 | 13 398 | 13 219 | 13 531 |
Muu valtion TA-rahoitus (muiden mom. määrärahat) | 31 | 89 | 100 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Toimintamenomomentin rahoitus | ||||||||
Nettokäyttö/ -käyttöarvio | 52 549 | 52 408 | 53 700 | 53 056 | 51 495 | 49 945 | 48 395 | 45 545 |
TP/Budjetoitu/TAE | 50 897 | 50 463 | 47 506 | 46 630 | 46 743 | 45 840 | 45 440 | 45 282 |
Edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha (arvio) | 38 510 | 36 858 | 37 581 | 31 387 | 24 961 | 20 209 | 16 104 | 13 149 |
Seuraavalle vuodelle siirtyvä määräraha (arvio) 1) | 36 858 | 37 581 | 31 387 | 24 961 | 20 209 | 16 104 | 13 149 | 12 886 |
1) Maanmittauslaitoksen toimintamenomomentin aiemmilta vuosilta siirtynyt määräraha varataan käytettäväksi tulossopimuksessa esitettyihin kohteisiin
Maanmittauslaitoksen tuotto- ja kululaskelma on esitetty seuraavassa taulukossa:
Tuotto- ja kululaskelma (1 000 euroa) | Toteuma 2013 | Toteuma 2014 | Ennuste 2015 | Tavoite 2016 | Alustava tavoite 2017 | Alustava tavoite 2018 | Alustava tavoite 2019 | Alustava tavoite 2020 |
TOIMINNAN TUOTOT | 74 519 | 73 245 | 86 590 | 86 456 | 85 293 | 84 707 | 83 290 | 83 253 |
Maksullisen toiminnan tuotot | 72 451 | 71 185 | 70 300 | 70 227 | 68 497 | 67 809 | 66 471 | 65 991 |
Vuokrat ja käyttökorvaukset | 23 | 25 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Muut toiminnan tuotot | 2 045 | 2 035 | 16 290 | 16 229 | 16 796 | 16 898 | 16 819 | 17 262 |
TOIMINNAN KULUT | 121 944 | 121 879 | 140 600 | 138 781 | 137 099 | 134 457 | 132 815 | 132 238 |
Aineet, tarvikkeet, tavarat | 2 350 | 2 978 | 3 100 | 3 229 | 2 600 | 2 600 | 2 600 | 2 600 |
- Ostot tilikauden aikana | 2 286 | 2 725 | 3 100 | 3 229 | 2 600 | 2 600 | 2 600 | 2 600 |
- Varastojen lisäys(-)/vähennys(+) | 64 | 253 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
Henkilöstökulut | 85 418 | 85 080 | 92 000 | 90 851 | 88 513 | 86 735 | 84 957 | 84 100 |
Vuokrat | 11 268 | 11 718 | 11 500 | 10 045 | 9 786 | 9 590 | 9 393 | 9 073 |
Palvelujen ostot | 20 001 | 16 686 | 27 000 | 27 105 | 26 408 | 25 878 | 25 347 | 25 347 |
Muut kulut | 7 426 | 5 644 | 7 000 | 6 970 | 6 791 | 6 655 | 6 518 | 6 518 |
Valmistu omaan käyttöön (-) | -9 249 | -4 172 | -5 000 | -4 202 | -2 500 | -2 500 | -1 500 | -1 000 |
Poistot | 4 730 | 6 076 | 5 000 | 4 782 | 5 500 | 5 500 | 5 500 | 5 600 |
Sisäiset kulut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
JÄÄMÄ I | -48 206 | -48 634 | -54 010 | -52 325 | -51 806 | -49 750 | -49 525 | -48 985 |
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT | 555 | 586 | 410 | 450 | 450 | 450 | 450 | 450 |
SATUNNAISET TUOTOT JA -KULUT | -4 | -1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
JÄÄMÄ II | -46 874 | -48 049 | -53 600 | -51 875 | -51 356 | -49 300 | -49 075 | -48 535 |
SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA -KULUT | ||||||||
Siirtotalouden tuotot | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
Siirtotalouden kulut | -2 337 | -2 325 | -2000 | 2 000 | 2 000 | 2 000 | 2 000 | 2 000 |
Maanmittauslaitoksen tietohallinto ja muut perusrakenteet
1000€ | Toteuma 2013 | Toteuma 2014 | Ennuste 2015 | Tavoite 2016 | Alustava tavoite 2017 | Alustava tavoite 2018 | Alustava tavoite 2019 | Alustava tavoite 2020 |
- Tietotekniikan käyttökulut (LKP mm. 4204, 4304,4322x, 4323x) | 5 456 | 5 496 | 6 000 | 6 200 | 6 300 | 6 300 | 6 300 | 6 300 |
- Tietotekniikkainvestoinnit (LKP 1120, 1140, 1255) | 1 481 | 1 523 | 1 500 | 500 | 500 | 400 | 300 | 300 |
- Muut merkittävät investoinnit (LKP 11xx, ei 1120,1140) | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
LIITE 2: TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI
Yhteiskunnallinen kehitys
Yleiset taloudelliset suhdanteet vaikuttavat politiikkasektoriin pääasiassa rakentamisen ja siihen kytkeytyvän kiinteistövaihdannan kautta. Erityisesti maanmittaustoimitusten ja kirjaamisasioiden kysyntä seuraa yleisiä taloudellisia suhdanteita pienellä viiveellä. Talouden tilanne on tällä hetkel- lä epävarma eikä mitään selvää käännettä parempaan päin ole näkyvissä. Hallitusten jo päättä- mät säästötoimet ja suunnitteilla olevat muut toimenpiteet vaikuttavat toiminnan suunnitteluun voimakkaasti lähivuosina. Maanmittauslaitoksen toimintaan kohdistuu siksi merkittäviä tehostami- sen ja tuottavuuden parantamisen paineita.
Perustietovarantojen rooli hallinnon ja siihen liittyvien palveluiden järjestämisessä vahvistuu. Tar- ve hallinnon palveluiden ja tuotantoprosessien sähköistämiseen lisääntyy, mikä korostaa tietova- rantojen ja tietojärjestelmien toimivuutta ja yhteiskäyttöisyyttä.
Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ohjaavat yhä selvemmin palvelutuotantoa. Kiinteistötiedon kanssa käytetään ja tarvitaan yhä useammin maankäytön oikeuksia ja rajoituksia koskevaa tietoa. Maastotietojen käyttö yhdessä maankäyttötietojen kanssa on kasvussa. Monet julkiset ja yksityi- set organisaatiot ovat toiminnassaan riippuvaisia MML:n maastotiedoista. Eri tietovarantojen yh- teiskäyttöön perustuvien verkkopalveluiden kysyntä ja tarve kasvavat ja konkretisoituvat. Tietojen liitettävyys erilaisiin Internet-pohjaisiin käyttösovelluksiin on yhä tärkeämpää.
Erityisesti yksinkertaisten asioiden käsittely verkossa tulee lisääntymään. Automaattisten päätök- sentekoprosessien käyttömahdollisuuksia selvitetään aktiivisesti. Sähköisestä asioinnista tulee vuorovaikutteista, ja vahvaan tunnistautumiseen perustuvaa verkkoasiointia lisätään, mikä on as- kel kohti kansalaisen keskitettyjen palvelujen käyttöä. Palvelujen teknisen rungon rakentuessa ja yhtenäistyessä ns. rajapintapalvelut yleistyvät tietopalvelussa. Lisääntyvä tietojen käyttö lisää se- kä käyttötekniikkaan että sisältöön liittyvän viranomaisneuvonnan tarvetta.
Rekisterien julkisen luotettavuuden vaatimus voimistuu.
Kiinteistörekisterin perusparannus on edennyt maa- ja metsätalousministeriön 27.9.2005 vahvis- taman ja vuoteen 2015 ulottuvan suunnitelman mukaisesti. Digitalisaation laajamittainen hyväksi- käyttö ja toimitustuotannon tuottavuuden oleellinen kohottaminen vaativat vielä merkittävän henki- lötyövuosipanostuksen erityisesti epäselvien tieoikeuksien perusparantamiseen. Myös kiinteistö- rekisterin sijaintitietojen parantaminen on tärkeää, jotta modernien paikannuslaitteiden hyödyt saadaan täysimääräisesti käyttöön.
Maastotietokannalla on tärkeä rooli yhtenäisenä koko maan kattavana pohja-aineistona. Tietohal- lintolaissa (2011/634) perusrekistereihin rinnastetaan myös maastotietojärjestelmä, jota julkisen hallinnon viranomaisen tulee käyttää, mikäli viranomainen tarvitsee toiminnassaan näitä tietoja. Tämä lisää tietosisältöön, laatuun ja tietojen saatavuuteen liittyviä vaatimuksia. Koska maastotie- toja kerätään ja ylläpidetään sekä valtionhallinnossa että kunnissa, voidaan tietojen käytettävyyttä ja tuotantoa tehostaa mm. tietosisällön yhtenäistämisellä ja yhteisten tuotantoprosessien kehittä- misellä.
Euroopan yhdentymiskehitys ja muu kansainvälistyminen vaikuttavat politiikkasektorin ja Maan- mittauslaitoksen toimintaan. Euroopan Unionin komissio haluaa entistä enemmän vaikuttaa sii- hen, minkälaisia paikkatietoja koko unionin alueelta kerätään. Uudistamistarve kohdistuu ETRS89-järjestelmän käyttöön siirtymisen jälkeen erityisesti N2000-korkeusjärjestelmän käyt- töönottoon sekä keskeisten paikkatietoaineistojen kohde- ja tietomallien yhdenmukaistamiseen ja helppokäyttöisiin tietopalveluihin.
Kiinteistöjen vaihdantaan ja panttaukseen liittyvä, valtioiden rajat ylittävä tiedon tarve kasvaa EU:n sisämarkkinoilla. eJustice-hankkeessa halutaan rakentaa laaja eurooppalainen sähköinen oikeu- dellisten menettelyjen ja tiedonjakelun verkosto. Sen tavoitteena on myös ns. EULIS-jäsenmaiden kiinteistörekisterien sisällyttäminen sen palveluun tavalla tai toisella lähivuosina. Myös 22 euroop- palaisen maan kaupparekisterien yhteinen tietopalvelu (BRIS) helpottaa rajojen yli tapahtuvaa kiinteistötietojen hyödyntämistä.
Viranomaisten ja yksityisten henkilöiden monipuolinen paikkatietojen käyttö tulee yhä tavallisem- maksi avoimien rajapintojen ja uusien sovellutuksien myötä. Useat valtiot kehittävät kansallisia ohjelmia paikkatietoinfrastruktuurien rakentamiseksi. Kansainväliset suuryritykset kehittävät ja
hyödyntävät enenevässä määrin paikkatietotekniikkaa kuluttajiin suuntautuvassa liiketoiminnas- saan. Tämä lisää alan näkyvyyttä sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. INSPIRE-direktiivin toi- meenpano etenee uusiin aineistokokonaisuuksiin, minkä vuoksi aineistojen saatavuutta ja yhteis- käyttöisyyttä on parannettava. Direktiivi ja paikkatietojen tehokas yhteiskäyttö edellyttävät yhteis- ten standardien ja suositusten soveltamista aineistojen keruussa, ylläpidossa ja tietopalvelussa myös kansallisesti. Yhtenäisen metatiedon merkitys kasvaa samalla.
Kiinteistö- ja maastotietojen tietovarastojen hallinto-organisaationa, tuottajana ja asiantuntijana Maanmittauslaitoksella on merkittävä rooli kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa. INSPIRE-direktiivin kansallinen toimeenpano edellyttää tiedontuottajien tukemista ja yhteistoimintaa. Tämä rooli merkitsee Maanmittauslaitoksen tukitoimintaan kohdistuvien vaati- musten lisääntymistä ja toiminnan vaikuttavuuden kasvua niin muiden paikkatietotoimijoiden kuin paikkatietoaineistojen käyttäjien suuntaan. Maanmittauslaitoksen vastuulla on myös direktiivin edellyttämien tietojen haku- ja käytön tukipalvelujen järjestäminen.
Teknologian kehitys
Tekniikka kehittyy koko ajan, mikä näkyy maanmittaus- ja paikkatietotehtävissä käytettävän tek- nologian jatkuvana uudistamistarpeena. Maanmittauslaitoksessa tehtävän alan tutkimuksen rooli on tässä tärkeä. Tietotekniikan merkitys tulee edelleen korostumaan yhteiskunnallisten tavoittei- den toteuttamisessa.
Kehittyvä tietotekniikka ja tehokkaat tietoverkot luovat myös merkittäviä uusia mahdollisuuksia. Yhteys viranomaisen ja kansalaisen välille syntyy tyypillisesti tietoverkon kautta, ja myös sähköi- nen asiointi on yhä useammin vuorovaikutteista. Kansalaisten IT-osaamisen taso kohoaa jatku- vasti, ja he odottavat, että myös hallinnon verkkopalvelut ovat kattavia. Organisaatiot rakentavat asiakasrajapintansa tietoverkkopohjaisiksi joko nykyisten palvelumuotojen rinnalle tai niitä kor- vaamaan. Avointa lähdekoodia käytetään yhä yleisemmin julkisen hallinnon tietojärjestelmien ke- hittämisessä.
Langattomien verkkojen yleistyminen on mahdollistanut joustavan, ajasta ja paikasta riippumat- toman tietoaineistojen ja -järjestelmien hyödyntämisen. Etäläsnäolon mahdollistavat teknologiat vähentävät matkustamistarvetta ja siten pienentävät merkittävästi organisaatioiden ekologista ja- lanjälkeä. Liikkuva työ ja joustavat työajat tulevat yleistymään. Viestintäteknologian reaaliaikaisten sovellusten kuten mobiili- ja pikaviestinnän, videoneuvotteluiden ja ryhmätyötekniikoiden käyttö li- sääntyy. Tämä korostaa varautumisen ja tietoturvan kehittämisen tarvetta.
Paikkatiedon keruussa käytettävät lentokoneisiin, satelliitteihin, lennokkeihin ja autoihin asennet- tavat digitaaliset kuvaus- ja mittausjärjestelmät kehittyvät nopeasti. Nämä uudet järjestelmät tuot- tavat entistä monipuolisempaa ja tarkempaa kolmiulotteista aineistoa. Se mahdollistaa kohteiden nykyistä tarkemman ja nopeamman mittauksen ja automaattisen tulkinnan sekä nykyistä tehok- kaamman ajantasaistuksen.
Mobiiliteknologian käyttö yleistyy myös erilaisissa loppukäyttäjien sovelluksissa. Paikannusta, paikkatietoja ja navigointipalveluja käytetään laajasti elinkeinoelämän tarpeisiin, turvallisuutta li- säämässä, arkipäivän asiointitehtävissä sekä harrastustoiminnassa. Paikkatietoteknologia ja paikkatiedot integroituvat osaksi organisaatioiden operatiivisia tietojärjestelmiä. Peruspaikkatiedon tarjonta lisääntyy ja kansainvälistyy.
Laserkeilausaineistoja hyödynnetään laajasti sekä itsenäisinä aineistoina että myös muiden maastotietojen ajantasaistuksessa ja keruussa.
Kansainvälinen kehitys
Maailmalla tapahtuva kehitys vaikuttaa maanmittaus- ja paikkatietoalan kehitykseen sekä suoraan että välillisesti EU-yhteistyön ja -lainsäädännön kautta. Valtioiden rajat ylittävä aineistojen käyttö ja siihen liittyvät tekniset, sisällölliset ja juridiset vaatimukset edellyttävät laajaa osallistumista standardointiin, yhteisten tavoitteiden määrittelyyn ja muuhun yhteistyöhön.
Kansainvälisen yhteistoiminnan laajeneminen yleensä on merkittävä osa Maanmittauslaitoksen muuttuvaa toimintaympäristöä ja tehtäväaluetta. Maanmittauslaitoksen Kansainvälisen toiminnan strategian mukaan pohjoismaisen ja lähialueyhteistyön rinnalla tärkeintä on Euroopan Unionin ja koko Euroopan alueen käsittävä yhteistyö. Laitosten väliset aie- ja puitesopimukset määrittelevät yhteistyön sisällön ainakin pohjoismaisella ja lähialuetasolla.
Eurooppalaisen referenssiaineiston luominen ja EU:n paikkatietojen yhdenmukaistamistavoitteet vaikuttavat Maanmittauslaitoksen toimintaan. EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittävä rekisteri- ja sijain- tietojen kysyntä kasvaa. Kansainväliset hankkeet kuten INSPIRE, ELF, EULIS, GMES, GEO, Arc- tic SDI, eJustice ja Mortgage Credit in the EU ja UN-GGIM Europe edellyttävät Maanmittauslai- toksen aktiivista osallistumista.
Muu toimintaympäristössä tapahtuvat kehitys
Maanmittauslaitoksen budjettirahoituksen tasoon vaikuttavat valtiontalouden tilan kehittyminen lä- hivuosina sekä julkisen talouden suunnitelman toteuttaminen. Budjettirahoituksen taso tulee lähi- vuosina olemaan selvästi aiempaa alhaisempi. Maksullisessa toiminnassa tehokkuus, hyvä kus- tannuslaskenta ja maksujen ajantasaisuus takaavat, että kustannukset voidaan kattaa.
Digitaaliset maastotietoaineistot avattiin 1.5.2012 maksuttomaan käyttöön. Maksuttomuuden pii- riin tulevien aineistojen määrä todennäköisesti lisääntyy sopimuskauden aikana. Avautuessaan näiden tietoaineistojen ylläpito, tietopalvelu ja tuki kasvattavat budjettirahoituksen tarvetta.
Hallinnon kasvava riippuvuus tietotekniikasta lisää sekä uusien hankintojen että olemassa olevien järjestelmien ylläpidon rahoitustarvetta. Tietovarastojen perusparannushankkeiden valmistuttua saadaan tosin osa investoinneista takaisin toiminnan tehostumisen kautta syntyvinä säästöinä.
Tilusjärjestelytoiminnalle on tarvetta ja sitä jatketaan sopimuskaudella tilusjärjestelystrategian mu- kaisesti. Tilusten kokoaminen suuremmiksi käyttöyksiköiksi tuottaa hyötyjä niin yhteiskunnan kuin maa- ja metsätalouden yritystoiminnankin kannalta kohdealueen tuotannon kannattavuuden pa- rantuessa. Kiinteistötoimitusten tukemiseen käytettävissä oleva määrärahataso vaikuttaa uusien pelto- ja metsätilusjärjestelyjen toteuttamistapaan. Maanomistajien maksuosuus tulee kasva- maan.
LIITE 3: KESKEISET TUTKIMUSHANKKEET OSAAMISALUEITTAIN SEKÄ KEHITETTÄVÄT LAIT- TEET JA MENETELMÄT
Maanmittauslaitoksen tutkimuksen toiminnan määrittelevät osaamisalueet, jotka sisältävät yhden tai useamman Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen osaston tehtävät ja kehittämisvastuut. Osaamisalueisiin sisältyvät asiantuntijatehtävien, toteutettavien tutkimusohjelmien ja yksittäisten hankkeiden aiheet.
T1. Referenssijärjestelmät
Yhtenäiset koordinaattijärjestelmät, satelliittipaikannus ja nykyaikainen viestintätekniikka ovat luo- neet edellytykset paikkatietojen käytölle ja edistäneet alan yritystoimintaa. Paikkatietojen lisäänty- nyt käyttö asettaa entistä suuremmat vaatimukset koordinaatistojen luotettavuudelle, ajantasai- suudelle, tarkkuudelle ja niiden ajallisten muutosten seurannalle. Maanmittauslaitoksen ansiosta Suomessa on modernit ja tarkat koordinaatti-, korkeus- ja painovoimajärjestelmät.
Maanmittauslaitos ylläpitää ja kehittää kansallisia referenssi- ja koordinaattijärjestelmiä, infrastruk- tuureja, kansainvälisiä liitoksia, paikkatietojen metrologiaa ja alan tutkimusta. Referenssijärjestel- mät-osaamisalue keskittyy:
• Suomen koordinaattijärjestelmän (EUREF-FIN) ylläpitoon, päivittämiseen ja koordinaatiston ajallisten muutosten hallintaan
• koordinaatistoihin liittyviin asiantuntijatehtäviin
• Suomen pysyvien GNSS-asemien verkon kehittämiseen ja paikannukseen liittyvään tutki- mukseen
• Suomen N2000-korkeusjärjestelmään, vanhempiin kansallisiin korkeusjärjestelmiin, kansal- liseen tarkkavaaitusverkkoon, mittauksiin ja maannousumalleihin
• Suomen painovoimajärjestelmään, painovoiman ajallisten ja paikallisten muutosten seuran- taan ja kansalliseen FIN2005N00-geoidimalliin
• painovoimamittauksiin ja alaan liittyvään tutkimukseen
• Metsähovin tutkimusaseman kehittämiseen osana kansainvälistä geodeettisten perusase- mien verkkoa
• pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisten mittanormaalien ylläpitoon, laitteiden kalib- rointeihin, kalibrointipalveluihin ja perusviivamittauksiin
• fotogrammetrisen testikentän kehittämiseen ja ylläpitoon lentokäyttöisten ja mobiilien la- sermittareiden sekä ilma- ja satelliittikuvien geometriseen ja radiometriseen kalibrointiin
T2. Mobiili Geomatiikka
Geomatiikassa keskitytään paikkatiedon tuottamiseen, käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Mobiilissa geomatiikassa käytetään laskentalaitteistoja ja -sensoreita. Niiden avulla hankitaan, prosessoi- daan, analysoidaan, ohjataan ja visualisoidaan geospatiaalista dataa ja paikkatietoaineistoja.
Mobiililaitteiden käyttäjät voivat olla vuorovaikutuksessa erilaisten sovellusten kanssa. Mobiilin geomatiikan kaikki laskentalaitteet, sensorit ja anturit ovat kevyitä ja hyödyntävät langatonta Inter- netiä. Geomatiikka on haastavaa laskennan tehonkulutuksen, tiedon tallennuskapasiteetin ja muistitarpeen osalta. Viimeaikainen kehitys laskenta- ja sensoriteknologioissa mahdollistaa mo- nien helposti kannettavien laitteiden käytön myös mobiileissa paikkatietosovelluksissa.
Tietotekniikka-alan isot yritykset osallistuvat yhä enemmän kartoitusalan kehittämiseen. Tämä luo mahdollisuuksia ja haasteita kehittää uudenlaisia ratkaisuja paikkatietojen keräämiseen, proses- sointiin, visualisointiin ja soveltamiseen. Tulevaisuudessa mobiili geomatiikka tulee olemaan tär- keässä asemassa paikkatietolaskennassa, jokapaikan paikannuksessa, mobiilissa kartoituksessa, geoinformatiikassa ja uudenlaisissa paikkatietosovelluksissa. Älypuhelinten laskentateho, tallen- nus- ja muistikapasiteetti ovat nykyisin parempia kuin työasemien tietokoneilla kymmenen vuotta sitten. Älypuhelinten nopean yleistymisen ansiosta kartoitustiede on muuttunut kapeasta tie- teenalasta laajalevikkiseksi ja tunnetuksi.
Mobiili geomatiikka -osaamisalue keskittyy:
• monilähdepaikannusmenetelmiin
• mobiilikartoitukseen
• ympäröivän tilan tietoisuuden käyttämiseen
• GNSS-teknologioihin
• älypuhelinten paikkatietosovellutuksiin
• pilvilaskennan käyttöön
• paikkatietojärjestelmiin (GIS) T3. Paikkatietoinfrastruktuurit
Paikkatietoinfrastruktuuri muodostuu verkkopalveluympäristössä saatavilla olevista paikkatieto-
tuotteista, niiden löytämistä ja käyttöönottoa tukevista metatiedoista, sekä palveluista, joiden avul- la nämä tiedot välitetään erilaisten infrastruktuuria hyödyntävien sovellusten käyttöön. Paikkatie- toinfrastruktuurin keskeisiä periaatteita ovat tietojen ylläpidon hajautus ja käyttö suoraan ylläpitä- jän tietovarastosta, tietojen laajamittainen hyödyntäminen standardien avulla sekä rutiininomainen tietojen integrointi ja uusiokäyttö. Paikkatietoinfrastruktuuri muodostuu hyvin määritellyistä ja kat- tavista paikkatietosisällöistä, joiden perustana ovat yhteisesti sovitut koordinaattijärjestelmät.
Kehittyneessä paikkatietoinfrastruktuurissa on yhä edistyksellisempiä prosessointipalveluja, tosi- aikaiseen ympäristön tilan seurantaan tarkoitettuja sensoriverkkoja ja kehittyneitä palveluja tiedon visualisointiin. Erilaisten mobiililaitteiden lisääntynyt käyttö asettaa uusia vaatimuksia muun mu- assa monikanavaisuutta tukevien visualisointien kehittämiselle. Verkkopalveluympäristössä paik- katietoanalyysi avaa mahdollisuuksia uudenlaisille käyttösovelluksille. Paikkatietosisältöjen se- mantiikan hallintaan kehitetään ontologiapohjaisia menetelmiä.
Paikkatietoinfrastruktuurit-osaamisalue keskittyy:
• paikkatietojen käytettävyyteen ja visualisointiin
• INSPIRE-sihteeristö
• verkkopohjaisiin prosessointipalveluihin
• paikkatieto-ontologioihin
• paikkatiedon harmonisointiin
• standardointiin T4. Muuttuva Maa
Maanmittauslaitoksen tutkimuksen keskeistä toimintaa ovat mittaukset, mittaustekniikoiden kehit-
täminen sekä muutosprosessien tutkiminen ja mallintaminen.
Kartoitusorganisaatiot ja globaalin muutoksen kanssa työskentelevät tahot tarvitsevat tietoa muu- toksista kasvillisuudessa, maankäytössä ja rakennetussa ympäristössä. Maan asento avaruudes- sa ja ajallisten muutosten mittaaminen on edellytys koordinaattijärjestelmien ylläpitämiselle ja pai- kannussatelliittijärjestelmien toiminnalle.
Maankuoren liikkeet aiheuttavat muutoksia koordinaattijärjestelmässä. Merkittävät muutokset jää- tikköjen massassa ja maan vaipan massavirtaukset vaikuttavat globaaliin ilmastoon, jäätiköihin ja meren korkeuteen. Näiden ilmiöiden mittaaminen ja ymmärtäminen vaatii moderneja mittaustek- niikoita ja pitkiä aikasarjoja. Ydinturvallisuus, tulvia vastaan varautuminen ja kaupungistumisen kehittyminen ovat paikallistason esimerkkejä ympärillämme tapahtuvista muutoksista. Jatkuvien muutostekijöiden visualisointi ja esittäminen ovat tärkeitä ilmiöiden ymmärtämiseksi.
Muuttuva Maa -osaamisalue keskittyy:
• maankäytön muutoksiin
• karttojen ajantasaistamiseen
• kasvillisuuden ja maan topografian mittaamiseen
• rakennetun ympäristön muutosten mallintamiseen
• maannousun ja maankuoren deformaation tutkimiseen
• meren korkeuden muutoksiin
• maapallon asennon ja sen ajallisten muutosten mittaamiseen
• painovoiman ajallisiin ja paikallisiin muutoksiin
• ympäristö- ja turvallisuussovellutuksiin
Osaamisalueiden resurssit ja kustannukset
Taulukoissa on esitetty Paikkatietokeskuksen osaamisalueiden resurssit.
Kustannukset, 1 000€
2013 | 2014 | 2015 | 2016 | |||||
Osaamisalue | to- teuma | tulora- hoitus % | to- teuma | tulora- hoitus % | arvio | tulora- hoitus % | arvio | tulora- hoitus % |
Referenssijärjestelmät | 1358 | 33 | 1401 | 42 | 1206 | 1 340 | ||
Mobiili geomatiikka | 1304 | 76 | 2200 | 74 | 2430 | 2 910 | ||
Paikkatietoinfrastruktuurit | 985 | 41 | 917 | 60 | 2094 | 1 940 | ||
Muuttuva Maa | 913 | 42 | 1167 | 90 | 1470 | 1 710 | ||
Yhteensä | 4560 | 5685 | 7200 | 7 900 | ||||
Henkilötyöpanos, htv
Osaamisalue | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 |
Referenssijärjestelmät | 20 | 15 | 18 | 18 |
Mobiili geomatiikka | 18 | 30 | 35 | 40 |
Paikkatietoinfrastruktuurit | 15 | 13 | 25 | 25 |
Muuttuva Maa | 13 | 14 | 20 | 21 |
Yhteensä | 66 | 72 | 98 | 104 |