Lääkärisopimuksen 2014–2016 sopimusmuutokset
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013
Lääkärisopimuksen 2014–2016 sopimusmuutokset
Yhteenveto palkankorotuksista ja keskeisistä sopimusmuutoksista 1
Palkantarkistukset vuonna 2015
Terveyskeskusten lääkärien ja hammaslääkärien sekä sairaaloiden lääkä- rien ja hammaslääkärien sopimuskorotusvarat on yhdistetty yhteen ajan- kohtaan 1.1.2015. Tämä tarkoittaa sitä, että em. lääkäriryhmillä on yksi yleiskorotusajankohta, 1.1.2015. Sairaalahammaslääkärien liitteessä xxx- xxxx samasta ajankohdasta myös paikallinen järjestelyerä.
Sen sijaan eläinlääkäreiden palkkoja korotetaan yleiskorotuksella kahtena ajankohtana, ks. tarkemmin kohta 1.1.5.
1.1
Yleiskorotus
1.1.1
Terveyskeskusten lääkärit
Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa ja lääkärisopimuksen liitteen 1 2 §:ssä tarkoitettua omalääkärien väestöosaa korotetaan 1.1.2015 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suu- ruus on 0,3 prosenttia.
KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,3 prosentilla.
1.1.2
Terveyskeskusten hammaslääkärit
Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.1.2015 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,81 prosenttia.
KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,81 prosentilla.
1.1.3
Sairaalalääkärit
Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.1.2015 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,3 prosenttia.
KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,3 prosentilla.
yleiskirje1317hnk-ls-liite2.docx
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013
1.1.4
Sairaalahammaslääkärit
1.1.4.1
Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.
Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.1.2015 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,3 prosenttia.
KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,3 prosentilla.
Yliopistollisen sairaalan sivuviranhaltijan palkkiota ja henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.
Sairaalahammaslääkärien paikallinen järjestelyerä 1.1.2015
Liitteen 4 (sairaalahammaslääkärit) paikallinen järjestelyerä on 0,42 % liitteen 4 piirissä olevien palkkasummasta.
Liitteen 4 piirissä olevien järjestelyerä kohdennetaan palkkahinnoittelukoh- dissa L4SH5000, L4SH2000 ja L4SH1000 oleville sekä palkkahinnoittelun ulkopuolisille.
Paikallinen järjestelyerä käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.
1.1.4.2
Sairaalahammaslääkärien paikallisen järjestelyerän laskeminen
Paikallinen järjestelyerä lasketaan liitteen piiriin kuuluvien palkkasummasta käyttäen mahdollisimman tavanomaista kuukautta.
Palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki liitteen piiriin kuuluville maksetut palkat lukuun ottamatta sellaisia poikkeuksellisia palkkaeriä kuten lomara- hoja ja tulospalkkioita.
Laskennassa käytetään "normaalia" kuukautta, joka ei sisällä järjestelyerän kanssa samaan aikaan voimaantulevia palkankorotuksia, em. poikkeuksel- lisia palkkaeriä, kertakorvauksia eikä lomautuksia.
Palkkasummassa ovat näin ollen mukana mm. kaikki palkat, euromääräi- set lisät, työaikakorvaukset, päivystyskorvaukset ja toimenpide- ja käynti- palkkiot.
Kun järjestelyerää käytetään tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseen, tehtäväkohtaisten palkkojen korotusten lisäksi on otettava lopullista kus- tannusvaikutusta laskettaessa huomioon mm. työkokemuslisän, työaika- korvausten ja päivystyskorvausten korottuminen ja se, että kustannusvai- kutus on yhteensä ko. prosenttia kokonaispalkkasummasta.
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013
Palkkasummaan otetaan mukaan maksetut palkat mukaan lukien mm. si- jaisille ja osa-aikaisille maksetut palkat.
Jos palvelujen järjestämisessä käytetään ostopalveluja, eivät nämä kus- tannukset ole mukana järjestelyerän laskemisessa (eivät ole palkkasum- maa eivätkä palkkoja).
Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa paikallisen järjestelyerän laske- miseksi eli käytössä voi olla useita erilaisia laskentatapoja. Tärkeää on, et- tä oikeaan lopputulokseen päädytään laskentatavasta riippumatta ja pai- kalliset osapuolet hyväksyvät tämän laskentatavan.
1.1.4.3
Sairaalahammaslääkärien järjestelyerää koskeva neuvottelumenettely
Asianomainen kunnallinen viranomainen ja pääsopijajärjestön edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoituksena antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertai- sesti neuvotteluosapuolia. KT ja JUKO korostavat, että neuvotteluissa pyri- tään yksimielisyyteen.
Järjestelyerän kohdentamisesta ks. LS 2014–2016 allekirjoituspöytäkirja.
Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen.
Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, kuntayhtymän toimivaltainen viran- omainen päättää järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen koro- tuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin.
1.1.5
Eläinlääkärit
1.1.5.1
Yleiskorotus vuonna 2014
Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.7.2014 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,62 prosenttia.
KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,62 prosentilla.
1.1.5.2
Yleiskorotus vuonna 2015
Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausi- palkkaa korotetaan 1.7.2015 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,33 prosenttia.
KVTES:n palkkausluvun 11 §:n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,33 prosentilla.
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013
2
Päivystysmääräyksiä koskeva uudistus 1.1.2015
2.1
Voimaantulo
LS 2012–2013 päivystysmääräyksiä sovelletaan 31.12.2014 saakka. Uudet päivystysmääräykset astuvat voimaan 1.1.2015.
2.2
Soveltamisala
Uudet päivystysmääräykset koskevat terveyskeskuksen ja sairaalan lääkä- reitä sekä sairaalan hammaslääkäreitä.
Uusia määräyksiä sovelletaan näin ollen sekä perusterveydenhuollossa et- tä erikoissairaanhoidossa työskenteleviin lääkäreihin, kuntatyönantajasta riippumatta. Määräyksiä käytetään myös yhteispäivystyspisteissä ja eri päivystysaloilla päivystäviin lääkäreihin.
Terveyskeskusten hammaslääkärien työpaikkapäivystyksen korvaukset on määritelty liitteessä 2. Muilta osin heihin sovelletaan kuitenkin yleisen osan 15 §–16 §:n määräyksiä. Eläinlääkäreiden päivystys on kokonaisuudes- saan määritelty liitteessä 5.
2.3
Päivystysmääräysuudistuksen taustaa
Voimassa olevat (31.12.2014 saakka) aktiivipäivystystä koskevat sopi- musmääräykset poikkeavat toisistaan terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Aktiivipäivystyksen korvaukset on määritelty lääkärien ja hammaslääkärien sopimusliitteissä. Sen sijaan vapaamuotoisen päivystyksen ja muun työ- paikkapäivystyksen peruskorvaukset ovat terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkäreille ja hammaslääkäreille yhteiset. Näitä peruskorvauksia koskevia määräyksiä ei ole muutettu.
Terveyskeskuksessa työskentelevät lääkärit saavat LS 2012–2013 mukaan aktiivipäivystyksestä kultakin päivystystunnilta korottamat- toman tuntipalkan (tai tunnin vapaata). Sen lisäksi päivystysajalta maksetaan liitteen mukaiset käyntipalkkiot ja toimenpidepalkkiot (aktiivipäivystys, muu työpaikkapäivystys, vapaamuotoinen päivys- tys).
Sairaalalääkärien liitteessä LS:ssa 2012–2013 on sovittu maksetta- vaksi kultakin aktiivipäivystyksen päivystystunnilta sekä muiden päivystysmuotojen aktiivityötunneilta 55 % korotettu tuntipalkka tai annettavaksi vastaava vapaa-aika. Lisäksi on maksettu epämuka- van työajan korvaukset. Sairaalahammaslääkäreiden korvaukset määräytyvät sairaalalääkäreiden (liite 3) mukaan.
Korvausmääräykset ovat olleet keskenään erilaisia ja aiheuttaneet yhteen- sovittamisongelmia esimerkiksi yhteispäivystyspisteissä tai terveyskeskus- lääkärien päivystäessä erikoissairaanhoidon tiloissa.
Päivystysjärjestelmä on muuttumassa lähitulevaisuudessa mm. 1.1.2015 voimaantulevan päivystysasetuksen (652/2013) asettamien vaatimusten vuoksi. Asetuksen toimeenpano edellyttää vaativan päivystyshoidon keskit-
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013
tämistä sairaaloihin, joiden päivystystoiminta täyttää asetuksen asettamat edellytykset. Päivystys keskittyy näin ollen suurempiin päivystysyksiköihin. Myös päivystysvuorot muuttuvat edelleen entistä aktiivisemmiksi potilasvir- tojen keskittymisen vuoksi. Tästä syystä on tarpeen kannustaa päivystäjiä osallistumaan päivystysvuoroihin ympäri vuorokauden ja viikon sekä tasata päivystyskuormaa päivystäjien kesken. Päivystysmääräysuudistuksella ennakoidaan myös sosiaali- ja terveydenhuollossa palvelujen järjestämi- sessä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Tästäkin syystä on tarpeen, että määräykset ovat mahdollisen yhdenmukaisia lääkäriryhmästä riippumatta. Myös akuuttilääketieteen erikoisalan synty vaikuttaa päivystyskäytäntöihin ja suunnitteluun. Akuuttilääkäreistä ks. tarkemmin muistion kohta 2.10.
Sopijaosapuolet katsovat nyt tehdyn päivystysmääräysuudistuksen edesauttavan päivystyksen työvuorosuunnittelua, toimivuutta ja palkitse- vuutta tulevaisuutta silmälläpitäen.
Sopijaosapuolet eivät sopimusmuutoksilla ota kantaa voimassa oleviin pai- kallisiin sopimuksiin. Paikallisten sopimusten tarve ja määräysten sisältö ratkaistaan paikallistasolla.
Päivystys toimintojen näkökulmasta on määritelty terveydenhuoltolaissa ja päivystysasetuksessa, joka tulee voimaan 1.1.2015. Terveydenhuoltolain 50 §:n mukaan kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoi- topiirin kuntayhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys. Kii- reellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäai- kaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemis- ta tai vamman vaikeutumista.
Lääkärisopimuksessa päivystyksellä tarkoitetaan työnantajan määräyk- seen perustuvaa lääkärin / hammaslääkärin olemista työpaikalla tai muual- la valmiina työskentelemään säännöllisen työaikansa ulkopuolella. Päivys- tyksen ajankohdista ja alkamis- ja päättymisajankohdista päättää edelleen työnantaja. Tämä työvuorosuunnittelua koskeva periaate on uusissakin määräyksissä lähtökohtana. Ko. suunnittelu lähtee työnantajan päivystys- toimintaa koskevista toiminnallisista realiteeteista sekä käytettävissä ole- vista henkilöresursseista. Lääkärisopimuksessa esim. päivystyksen alka- misajankohtaa ei ole sidottu tiettyyn kellonaikaan.
Lääkärisopimuksessa on sovittu päivystykselle uusi käsitteistö, joten van- hoja määrittelyjä ei uudessa sopimuksessa enää 1.3.2014 alkaen mainita, vaikka itse määräysuudistus astuu voimaan vasta 1.1.2015.
Päivystys on jaettu kolmeen päivystysmuotoon. LS:ssa 2012–2013 muodot ovat aktiivipäivystys, muu työpaikkapäivystys ja vapaamuotoinen päivys- tys.
Aktiivipäivystys muuttuu työpaikkapäivystykseksi. Työpaikkapäivystys on joko ympärivuorokautista tai osavuorokautista. Tässä päivystysmuodossa lääkäri on määrätty suorittamaan päivystystä työpaikalla. Aktiivisuusastetta
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013
ei uusissa määräyksissä enää määritellä. Tähän päivystyksen muotoon liit- tyy myös seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi, ks. muistion kohta 3.2.4.
Toinen päivystysmuoto on vapaamuotoinen päivystys. Se on muualla kuin työpaikalla suoritettavaksi määrättyä päivystystä (esim. puhelinpäivystys). Viranhaltija on velvollinen olemaan tavoitettavissa ja kutsun saatuaan tar- vittaessa välittömästi lähtemään työpaikalleen.
Nykyisten määräysten muu työpaikkapäivystys muuttuu nimeltään poik- keavaksi työpaikkapäivystykseksi. Poikkeava työpaikkapäivystys on päi- vystysmuotona nykyisin jo harvinainen. KT:n ja Lääkäriliiton selvityksen mukaan lokakuussa 2013 sairaanhoitopiireissä oli 13 muun työpaikka- päivystyksen vakanssia.
Poikkeavan työpaikkapäivystyksen käyttöä on rajattu. Se koskee tilanteita, joissa vapaamuotoista päivystystä ei ole katsottu riittäväksi, vaan esim. po- tilasturvallisuus tai lainsäädännön erityisvaatimukset (esim. mielenterveys- laki) poikkeuksellisesti edellyttävät työpaikalla oloa. Poikkeuksellisen työ- paikkapäivystyksen aktiivisuusaste on vähäinen, noin 20–40 %. Jos aktii- visuusaste on tätä suurempi, tulee päivystysmuotona käyttää työpaikka- päivystystä. Lähinnä poikkeava työpaikkapäivystys voi tulla kyseeseen psykiatriassa ja synnytyksissä.
Vaikka vakanssien määrittely ja vakanssiin perustuvien tietojen seuranta sellaisenaan lääkärisopimuksesta poistuu, työnantaja seuraa jatkossakin päivystykseen käytettäviä lääkäriresursseja, päivystystuntien määrää ja päivystysmuotoja. Näitä tietoja tarvitaan sekä valtakunnalliseen seuran- taan että paikallisesti, mikäli esim. luottamusmiehen kanssa neuvotellaan päivystyssidonnaisuudesta.
Aktiivisuusastetta on lääkärisopimuksen perusteella seurattava vain, jos on tarvetta poikkeavaan työpaikkapäivystykseen päivystysmuotona. Aktii- visuusasteen seurannassa voi käyttää LS 2012–2013 mukaista menettely- tapaa (vuosittainen tarkastelu, yleinen osa 15 § 3 mom.)
Työnantajan on kuitenkin seurattava aktiivityöhön käytettyä aikaa työaika- lain mukaisen ylitöiden enimmäismäärän seuraamiseksi (yleinen osa 19 §).
Päivystykseen liittyviä muita käsitteitä
Päivystysvakanssi -käsite on poistettu uusista määräyksistä. Jatkossa työnantaja määrittelee päivystykseen vaadittavat lääkäriresurssit ja seuraa päivystystuntien määrää viikon ja vuorokauden eri aikoina. Työnantaja ar- vioi mm. potilasturvallisuussyistä vuosittain tarvittavat resurssit ja tätä kaut- ta myös eri päivystysmuotojen tarpeellisuuden. Tästä syystä päivystyksen muoto voi toiminnossa tai ao. pisteessä muuttuakin - vapaamuotoinen päi- vystys voi olla tarpeen muuttaa työpaikkapäivystykseksi tai päinvastoin.
Lähtökohtana on päivystystarpeessa tapahtuva muutos, joka voi esimer- kiksi vaatia päivystäjän oloa työpaikalla ja vapaamuotoinen päivystys voi- daan tästä syystä katsoa riittämättömäksi.
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013
Yksittäinen päivystysvuoro voi vaihdella pituudeltaan muutamasta tunnista 24 tuntiin. Vapaamuotoisessa päivystyksessä päivystysvuoro voi olla tätä pidempikin. Päivystysvuoro voidaan jatkossa hoitaa joko yhden lääkärin voimin tai se voidaan jakaa pienempiin osiin niin, että esim. illan hoitaa yksi lääkäri ja yön toinen, käytettävissä olevien resurssien mukaan. Määräys mahdollistaa myös joustavasti lyhyetkin päivystysvuorot, mikäli toiminnan järjestäminen ei edellytä kuin esim. ilta-aikaista arkipäivystystä (osavuoro- kautinen päivystys).
2.7
Päivystysvelvollisuuden rajoitus
Lääkärin virkavelvollisuuksiin kuuluvaa päivystysmäärää rajoitetaan jatkos- sa siten, että ilman suostumusta ei määrätä päivystämään työpaikka- päivystyksenä kalenterikuukaudessa yli viittä kertaa eikä yli 85 tuntia. Ra- jan täyttymistä tarkasteltaessa riittää, että toinen rajoituksista (tunnit tai kerrat) täyttyy. Se rajoitus, joka täyttyy ensimmäisenä, huomioidaan. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja voi määrätä lääkärin päivystämään esimer- kiksi 24 + 17 + 17 + 17 + 10 tuntia kuukaudessa (85 tuntia ja viisi kertaa, esimerkissä kummatkin rajoitukset täyttyvät samanaikaisesti). Toisaalta esimerkiksi kalenterikuukauden neljäs 24 tuntia kestävä päivystys (3 * 24 = 72 h) vaatii suostumuksen. Lääkärien päivystyssidonnaisuuden rajoittami- sesta voidaan sopia paikallisesti toisin kuten tähänkin saakka.
Uusien määräyksien mukaan ilman suostumusta ei määrätä päivystämään vapaamuotoisena päivystyksenä yli kuutta kertaa kalenterikuukaudessa.
Vapaamuotoisessa päivystyksessä yhdeksi päivystyskerraksi katsotaan enintään 24 tuntia kestävä ajanjakso.
Rajoitusten ero nykymääräyksiin on se, että tarkastelurajana ei käytetä ny- kysopimuksessa ilmaistua terveyskeskuksen tai sairaalan päivystysvuoro- kausien keskimääräistä laskennallista lukua (18 tai 19 tuntia).
Uusissa sopimusmääräyksissä osa-aikaisen lääkärin/ hammaslääkärin päivystysvelvollisuuden määrästä on todettu, että sitä vähennetään (suh- teessa täyttä työaikaa tekevään), mikäli tämä on toiminnallisista syistä mahdollista. Osa-aikaisen päivystysvelvollisuuden suuruus on työnantajan harkinnassa.
Uusissa määräyksissä nykyisen määräyksen sisältöä on tarkennettu ras- kaana olevan viranhaltijan kohdalla siten, että 28 raskausviikosta eteen- päin määräyksissä suositellaan viranhaltijan vapauttamista kokonaan päi- vystyksestä. Toissijaisesti, mikäli päivystysjärjestelyjä ei voida toteuttaa vi- ranhaltijan vapauttamisella toiminnallisista syistä johtuen, tulee vähentää tai lyhentää viranhaltijan päivystysvuoroja. Mikäli viranhaltijan työkyky on senkaltainen, että hän voi päivystää ja hän myös itse näin asian näkee, ei toisaalta ole mitään estettä päivystämiselle 28 raskausviikon jälkeenkään.
Päivystyskorvaukset 1.1.2015 lukien
Päivystyskorvaukset työpaikkapäivystyksessä määräytyvät niin terveys- keskuksissa kuin sairaaloissa työskentelevien lääkäreiden osalta samalla tavalla. Korkeimmin korvattuja ovat viikonlopun ja yön päivystystunnit.
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013
Myös vapaamuotoisen päivystyksen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen aktiivityö korvataan ao. taulukosta ilmenevällä tavalla.
Korvaukset määritetään kertoimina viikonpäivän ja kellonajan mukaan. Lääkärin varsinaisesta palkasta laskettu tuntipalkka kerrotaan taulukon mukaisella kertoimella.
Ko. päivystysrupeaman tunnit voidaan antaa myös vastaavana vapaa- aikana tai osittain rahana ja osittain vapaa-aikana.
Päivystyksestä ei makseta muita työaikakorvauksia. Ohessa lääkärisopimuksen kerroinmalli 1.1.2015 alkaen.
klo 0–8 | klo 8–15 | klo 15–18 | klo 18–22 | klo 22–24 | |
maanantai | 3 | - | 1,75 | 1,75 | 2,5 |
tiistai–torstai | 2,5 | - | 1,75 | 1,75 | 2,5 |
perjantai | 2,5 | - | 1,75 | 2,25 | 3 |
lauantai–sunnuntai *) | 3 | 2,25 | 2,25 | 2,25 | 3 |
*) sekä juhlapyhät, niiden aatot klo 18 alkaen, juhannusaatto ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuva jouluaatto
Uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäi- vänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, itse- näisyyspäivänä, joulupäivänä, tapaninpäivänä, ja edellä mainittujen juhla- pyhien aattona klo 18 alkaen (esim. pitkäperjantaita edeltävä torstai-ilta, it- senäisyyspäivää edeltävä ilta) noudatetaan alimman rivin (lauantai- sunnuntai, 2,25–3) kertoimia. Juhannusaattona ja muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi sattuvana jouluaattona (esim. jouluaatto on keskiviikko) nou- datetaan viimeisen rivin korvaustasoa (2,25–3) koko vuorokauden.
Em. juhlapyhiä ja aattoja koskevan määräyksen on tarkoitus vastata tulkin- nallisesti (sunnuntaikorvaukseen oikeuttavat) LS 2012–2013 korvaustasoa (KVTES III luku 19 § ja 20 §).
Terveyskeskusten lääkärit saavat 1.1.2015 lukien edelleen päivystysajalta liitteen 1 mukaiset toimenpidepalkkiot, mutta eivät enää käyntipalkkioita (lii- te 1). Sairaalalääkärit puolestaan saavat edelleen liitteen 3 mukaiset todis- tus- ja lausuntopalkkiot päivystyksen ajalta.
Sopijaosapuolet eivät tällä muutoksella ole halunneet sitoa päivystyksen aloittamisaikoja. Näin ollen, mikäli päivystys alkaa arkipäivänä esim. klo 15.30, päivystyskorvaus maksetaan päivystyksen alkamisajankohdasta lu- kien taulukon mukaan. Jos taas arkipäivystys alkaa jo klo 14.30, päivystys- korvaus maksetaan korvaustaulukon ko. päivän klo 15 alkavan korvausker- toimen mukaan (esim. tiistaina klo 15 kerroin on 1,75).
Vapaamuotoisen ja poikkeavan työpaikkapäivystyksen peruskorvauksia ei ole muutettu.
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013
Esimerkki
Lääkäri päivystää työpaikkapäivystyksenä pääsiäislauantaista klo 22 - pääsiäissunnuntaihin klo 8. Työnantaja maksaa päivystyskorvaukset raha- na. Lääkärin tuntipalkka on 33 euroa. Tosiasiallisia päivystystunteja on 10 tuntia, joista kaikki maksetaan 3-kertoimella korotetulla tuntipalkalla. Yh- teensä kertoimilla korotettuja tunteja on 30. Rahana korvattavaksi tulee 990 euroa.
2.8.1
Vuoden 2014–2015 vaihteeseen sattuva päivystys
Päivystyskorvaukset tulevat voimaan 1.1.2015 klo 0. Mikäli yhtenäinen päivystysvuoro alkaa vuoden 2014 puolella ja jatkuu vuoden 2015 puolelle, noudatetaan 1.1.2015 voimaan tulevia määräyksiä päivystysvuoron alusta lukien.
Esimerkki
Lääkäri on määrätty päivystämään 31.12.2014 klo 16 ja 1.1.2015 klo 8 vä- lisen ajan. Päivystyskorvaukset tulevat voimaan 1.1.2015 klo 0. Koko päi- vystyksen ajalta maksetaan korvaukset 1.1.2015 voimaan tulevien päivys- tysmääräysten mukaisesti.
2.9
Puhelin tai muu päivystyksen etäkonsultaatio
Vapaamuotoiseen päivystykseen sisältyvää konsultaatiota on laajennettu. Työpaikan ulkopuolella tehtävän puhelinkonsultaation lisäksi voidaan teh- dä myös muuta päivystykseen liittyvää etäkonsultaatiota. Konsultaatiolla tarkoitetaan potilaan hoitoa koskevaa neuvottelua ja ohjeistusta päivystä- vän lääkärin ja saman sairaalan toisen päivystävän lääkärin (yleensä ns. etä- tai takapäivystäjien) tai potilaan hoidosta lääkärin poissa ollessa lä- hinnä vastuussa olevan hoitohenkilökuntaan kuuluvan kanssa taikka toisen sairaalan tai terveyskeskuksen päivystävän lääkärin kanssa.
Työnantajayksikössä on muutoksesta johtuen tarpeen määritellä ja tunnis- taa käytössä olevat päivystyskonsultaation muodot (esim. ne erikoisalat, joihin liittyy muutakin kuin puhelimessa tapahtuvaa konsultaatiota). Tule- vaisuudessa teknologian kehittyessä edelleen voidaan enenevässä määrin lääkäriä konsultoida niin, että hänen ei tarvitse lainkaan tulla työpaikalle vaan hän voi esimerkiksi kotilaitteistoltaan katsoa lähetyt röntgenkuvat tai muut potilasasiakirjat sekä tehdä tarvittavat kirjaukset ja/tai esim. puheli- mella antaa hoito-ohjeet hoitavalle lääkärille.
2.10
Akuuttilääkärit
LS yleisen osan 16 §:n 4 momentin mukaan konsultaation aktiivityöajalta maksetaan 16 §:n 1 momentin mukainen korvaus. Alle tunnin aktiivityöstä on määräys 16 §:n 3 momentissa, jonka mukaan mikäli aktiivityö kestää al- le tunnin, suoritetaan korvaus kuitenkin yhdeltä tunnilta. Määräys vastaa LS 2012–2013 kirjausta tältä osin.
Akuuttilääketieteestä tuli lääketieteen 50. erikoisala 1.1.2013.
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013
Akuuttilääketiede vastaa yhdessä muiden erikoisalojen kanssa kaikenikäis- ten potilaiden akuuttien vammojen ja sairauksien oireiden vaatimasta diagnostiikasta ja kiireellisestä hoidosta kiireellisyysluokan vaatimalla taval- la. Akuuttilääketiede yhdistää ja täydentää muiden erikoisalojen akuuttitoi- mintoja.
Akuuttilääketieteen erikoislääkäri on ensisijaisesti päivystysklinikassa päi- vittäin toimiva kliinikko. Akuuttilääketieteen erikoislääkäreiden eli akuutti- lääkärien koulutusohjelman kokonaispituus on 6 vuotta, josta vähintään kolme vuotta on suoritettava yliopistosairaalan ulkopuolella ja vähintään yksi vuosi yliopistosairaalassa.
Palvelussuhteen ehtojen määrittelyn kannalta myös akuuttilääkäreihin noudatetaan lääkärisopimuksen työaika- ja palkkamääräyksiä. Akuuttilää- käreiden työvuorot suunnitellaan heidän työnantajansa ollessa erikoissai- raanhoidossa (liite 3) niin, että säännöllinen työaika viikkoa kohden on yleisen osan 13 § 2 mom. mukainen sairaalalääkärin työaika eli 38 tuntia 15 minuuttia viikossa tai keskimäärin em. tuntimäärä viikossa työaikajak- sossa. Akuuttilääkäreiden työnkuvaan, kuten muidenkin lääkäreiden, voi sisältyä työaikana muiden virkatehtävien ohella myös esimerkiksi tutoroita- vana olemista ja täydennyskoulutusta.
Akuuttilääkärin virkavelvollisuuteen kuuluu päivystää myös varsinaisten työvuorojen lisäksi yleisen osan 15 §:stä ilmenevällä tavalla, lähinnä työ- paikkapäivystäjänä. Päivystysvuorot korvataan 15 §:ssä olevien päivystys- kertoimien mukaan.
Akuuttilääkäreiden työkuormittavuutta ja -sidonnaisuutta lisäävät epämu- kavana työaikana tehtävän työn keskimääräistä suurempi osuus. Akuutti- lääkäreiden työvuoroja laadittaessa on huolehdittava siitä, että työaikaan sisältyy myös päiväaikaista työtä.
Akuuttilääkäreiden työvuorot voidaan järjestää esimerkiksi niin, että osa päivystyksistä muodostuvista korvauksista annetaan säännönmukaisesti päivystysvapaana ja tämä huomioidaan jo työvuoroluetteloita suunnitelta- essa.
Akuuttilääkäreiden kohdalla, mikäli säännöllistä työaikaa ei em. työvuoro- ja päivystysjärjestelyiden takia saada täyteen, voidaan säännöllisen työ- ajan vajaus palkanmaksussa ratkaista vähentämällä puuttuvat tunnit varsi- naisesta palkasta (varsinainen palkka jaetaan luvulla 163).
3
Muut sopimusmuutokset pääpiirteittäin
3.1
Vuosilomaa koskevat muutokset 1.3.2014
KVTES 2014–2016 vuosilomamääräyksiä on uudistettu huomioiden vuosi- lomalain muutokset. Muutokset ja tarkennukset kohdistuvat vuosilomalu- vussa seuraaviin pykäliin: 11 § Vuosiloman siirto, 12 § Vuosiloman sääs- täminen, 13 § Vuosilomapalkka, 16 § Lomakorvaus palvelussuhteen päät- tyessä ja 18 § Lomaraha. Muutokset koskevat sellaisenaan myös lääkäri- sopimuksen piirissä olevia.
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013
Muutokset koskevat viranhaltijoiden vuosiloman siirtämistä työkyvyttömyy- den vuoksi ja vuosilomapalkan sekä lomakorvauksen määräytymistä työ- ajan muuttuessa. Jos viranhaltijan työajassa on tapahtunut muutos lo- manmääräytymisvuoden aikana tai hänen työaikansa on lomalle jään- tiajankohdassa eri kuin vuosilomaa ansaitessaan on tämä otettava huomi- oon vuosiloma-ajan palkkaa määrättäessä. Lomallelähtöhetken varsinai- nen palkka kerrotaan lomanmääräytymisvuoden ajalta lasketulla keskimää- räisellä työaikaprosentilla.
Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvien vuosiloman ajalta maksettavaa varsi- naista palkkaa korotetaan edelleen sillä prosenttiluvulla, joka saadaan las- kemalla lomanmääräytymisvuoden aikana säännölliseltä työajalta makset- tujen toimenpide- ja käyntipalkkioiden sekä todistus- ja lausuntopalkkioiden osuus saman lomanmääräytymisvuoden ajalta maksetusta varsinaisesta palkasta. Otettaessa huomioon vuosilomien ansainta-ajankohtana tapah- tuneet työaikamuutokset ja lomallelähtöhetken mahdollisesti erilainen työ- aika kuin ansainta-aikana, kerrotaan KVTES:n IV luvun 13 § 2 momentin mukaan laskettu vuosiloma-ajan varsinainen palkka lääkärisopimuksen yleisen osan 10 § 1 momentin mukaan lomanmääräytymisvuoden ajalta lasketulla keskimääräisellä työaikaprosentilla. Näin menetellään myös lo- makorvausta laskettaessa.
KVTES:n vuosilomaluvussa tapahtuvien muutosten johdosta lääkärisopi- muksen yleisen osan 10 §:n jälkeen on otettu pöytäkirjamerkintä, joka kos- kee kaikkia lääkäriryhmiä. Merkinnällä muistutetaan, että vuosilomapalkan määräytymisestä on uusi määräys KVTES:ssä.
Lääkärisopimuksessa KVTES IV luvun 11 §:n mukainen karenssisääntö on koskenut myös LS yleisen osan 22 §:n 3 momentin perusteella työaikakor- vausvapaita (esim. päivystyksestä kertyvä vapaa) ja 25 §:n mukaista loma- rahavapaata. Myös näistä vapaista on poistunut karenssi työkyvyttömyysti- lanteessa.
Esimerkki
Viranhaltijalle on myönnetty lomarahavapaata ajalle 10.–16.3.2014. Viran- haltija sairastuu 11.3. Viranhaltija saa siirtää lopun lomarahavapaansa (12–16.3.). Edellytyksenä on, että viranhaltija pyytää siirtoa ilman aiheeton- ta viivytystä. Lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen esittä- minen katsotaan siirtämistä koskevaksi pyynnöksi.
Muutoksesta aiheutuva kustannus on vähennetty terveyskeskusten lääkä- rien ja hammaslääkärien sekä sairaaloiden lääkärien ja hammaslääkärien osalta sopimuskorotuksesta 1.1.2015. Eläinlääkäreiden osalta kustannus on vähennetty sopimuskorotuksesta 1.7.2015.
Eläinlääkärien vuosiloma-ajan palkasta katso tämän muistion kohta 3.2.2
Tarkemmat ohjeet ja esimerkit uudistuksesta KVTES-sopimusyleiskirjeen vuosilomauudistusta koskevassa muistiossa, yk 13/2013.
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013
3.2
Yleinen osa
3.2.1
Palkallisen virkavapaan ajalta maksettava varsinainen palkka
Yleisen osan 8 §:n määräys koskee terveyskeskuksen ja sairaalan lääkä- reitä ja hammaslääkäreitä. Määräykseen on otettu uusi soveltamisohje.
Soveltamisohjeen tarkoitus on vahvistaa tulkinnaksi, että myös osapäiväi- nen virkavapaana myönnetty päivä on tässä määräyksessä tarkoitettu päi- vä, jolta maksetaan ao. määräyksen mukainen korotettu palkka. Virkava- paaksi myönnetyltä ajalta maksetaan korotettu palkka. Palkka virkavapaan ajalta saadaan osapäiväiseltä virkavapaalta ao. lääkärin/hammaslääkärin tuntipalkkaa apuna käyttäen.
3.2.2
Eläinlääkäreiden vuosiloma-ajan palkka virantoimitusvelvollisuuden muuttuessa
KVTES IV luvun 13 §:ään tulee uusi 2 momentti, joka koskee vuosiloma- ajan palkkaa tilanteessa, jossa työaikaprosentti on muuttunut lomanmää- räytymisvuoden aikana. Lääkärisopimuksen yleisen osan 10 §:n 3 mo- menttiin on otettu uusi soveltamisohje.
Eläinlääkäreiden vuosiloma-ajalta maksetaan keskimääräisellä työaikapro- sentilla kerrottu (ks. tämän muistion kohta 3.1.) eläinlääkärin oma täysi varsinainen palkka tai mikäli hänen oma tehtäväkohtainen palkkansa on 10 § 3 momentissa mainitun mukaisesti pienempi kuin kokopäiväisenä hy- gieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka, kerrotaan täl- löin 10 § 3 momentin mukaisesti laskettu täysi vuosiloman-ajalta maksetta- va varsinainen palkka em. prosentilla. Lääkärisopimuksen yleisen osan
9 §:n soveltamisohjeessa on kuitenkin todettu, että eläinlääkärin vuosilo- ma-ajan palkka määräytyy aina hänen oman varsinaisen palkkansa mu- kaan, jos 10 § 3 momentin perusteella vuosiloma-ajan palkka on pienempi kuin hänen oma varsinainen palkkansa.
Praktikkoeläinlääkäreillä ei ole tuntien perusteella määritettyä työaikaa. Heidän osa-aikaisuutensa määritellään vähentämällä heidän virkatehtävi- ään niin, että he käytännössä hoitavat niitä osa-aikaisina. Virantoimitusvel- vollisuuteen kuuluu päivystysvelvollisuus, jonka määrää on myös syytä tar- kastella, kun virantoimitusvelvollisuutta muutetaan.
Tehtäväkohtaista palkkaa ja muita palkanosia, jotka on myönnetty kokoai- kaisena (esimerkiksi mahdollinen määrävuosilisä) alennetaan samassa suhteessa kuin virantoimitusvelvollisuutta on vähennetty. Kyse ei ole varsi- naisesti työtuntien perusteella laskettavasta osa-aikaisuudesta ja siihen liit- tyvästä osa-aikaprosentista, vaan osa-aikaisuus perustuu tehtävien mää- rään. Käytännössä osa-aikaprosentin laskennassa voidaan kuitenkin käyt- tää viitteellisesti apuna esimerkiksi kalenteriviikon työpäivien määrää. Apu- na voidaan käyttää yleisen osan 3 § soveltamisohjeen 4 kohtaa, joka kos- kee omalääkärien palkanmäärittelyä osittaisen virkavapaan aikana.
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013
Esimerkki
Eläinlääkäri on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana 1.4.2013–31.8.2013 osa-aikaisena (50 %) ja 1.9.2013–31.3.2014 täyttä virantoimitusvelvolli- suutta tekevänä (100 %).
Vuosilomalle jääntihetkellä eläinlääkärin oma täysi varsinainen kuukausi- palkka on 4 252,50 euroa. Se muodostuu 4 050 euron suuruisesta tehtä- väkohtaisesta palkasta ja 5 % (202,50 €) suuruisesta työkokemuslisästä.
Eläinlääkärin tehtäväkohtainen palkka on pienempi kuin kokopäiväisenä hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkka, joka on
4 125,57 € (1.3.2014 tilanteessa). Eläinlääkäriin sovelletaan lääkärisopi- muksen yleisen osan 10 § 3 momentin takuupalkkamääräystä. Määräyk- sen mukaan laskettu palkka olisi hygieenikkona toimivan laillistetun eläin- lääkärin peruspalkka 4 125,57 € ja tästä laskettu työkokemuslisä 5 % 206,28 €, yhteensä 4 331,85 euroa. Tämä palkka on myös suurempi kuin eläinlääkärin oma täysi varsinainen kuukausipalkka (4 252,50 €), joten vuosilomapalkka lasketaan 10 § 3 momentin mukaisesta laskennallisesta takuupalkasta.
Koska eläinlääkäri on ollut osa-aikaisena osan lomanmääräytymisvuotta, kerrotaan 10 § 3 momentin mukaan laskettu vuosiloma-ajan palkka keski- määräisellä työaikaprosentilla, joka on 79,17 % = (5x50+7x100)/ 12.
3.2.3
Osa-aikaisen työaika keskeytyneellä työviikolla/työaikajaksolla
Osa-aikaisella viranhaltijalla ei yleisen osan 13 § 4 momentin sovelta- misohjeen mukaan ole osa-aikatyöaikaan suhteutettuja keskeytyneen työ- viikon/työaikajakson määräyksiä. Osa-aikaiseen sovelletaan täyttä työ- aikaa tekevien määräyksiä sellaisenaan. Yhdenmukaisen kohtelun tur- vaamiseksi ja käytäntöjen takia työvuoroluetteloa laadittaessa työaikaa alennetaan samassa suhteessa kuin osa-aikaisen viranhaltijan työaika on täydestä työajasta. Osa-aikaisen työaika voi keskeytyneellä jaksolla olla enintään sama kuin hänen osa-aikatyöaikansa ja enintään sama kuin täyt- tä työaikaa tekevän työaika on em. keskeytyneen jakson määräysten mu- kaan. Pyrkimys on olla teettämättä enempää tunteja kuin vähennys osoit- taa.
Määräykseen on lisätty esimerkki osa-aikaisen keskeytyneestä työaikajak- sosta arkipyhätilanteessa. Sopimuksesta löytyy edelleen myös muita osa- aikaisen viranhaltijan työaikaa koskevia esimerkkejä.
3.2.4
Työpaikkapäivystystä seuraavan työpäivän suunnitteleminen vapaaksi
Yleisen osan 22 §:n määräystä työpaikkapäivystyksestä (31.12.2014 saakka aktiivipäivystyksestä) on tarkennettu seuraavasti: Työnantajan on huolehdittava siitä, että lääkärille jää riittävä lepoaika päivystysvuoron päättymisen ja seuraavan päivän työajan alkamisen väliin. Lääkärin päi- vystäessä illasta aamuun työpaikkapäivystyksenä seuraava työpäivä suunnitellaan vapaaksi kokonaan tai osittain. Tällöin lähtökohtaisesti ao. työpäivän säännöllinen työaika on enintään tehtävien vaihtoon mahdolli- sesti tarvittava aika (0,5–2 tuntia). Myös osa-aikaisen työpaikkapäivystyk-
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013
3.2.5
Lomarahavapaa
3.2.6
Muut määräykset
3.2.6.1
Amanuenssin palkka
3.2.6.2.
Virkavapaat
3.2.6.3
Luottamusmiehet
3.3.
sen jälkeinen työpäivä (terveyskeskukset) voidaan suunnitella tarvittaessa normaalia lyhyemmäksi.
Yleisen osan 26 §:n määräyksessä soveltamisohjetta on tarkennettu niin, että lomarahavapaa-ajalta maksetaan KVTES palkkausluvun 5 §:n mukai- nen varsinainen palkka eikä siis lääkärisopimuksen virkavapaan ajalta maksettavaa (yleinen osa 8 §) tai vuosiloma-ajalta maksettavaa (yleinen osa 10 §) palkkaa.
Amanuenssin palkka on KVTES 2014–2016 palkkausluvun 3 §:ssä mää- rätty euromäärä eli 1.3.2014 lukien 1 533,57 (tasossa 1.2.2013) ja
1.7.2014 lukien 1553,57.
KVTES V luvun määräystä isyysvapaan pitoajankohdista on tarkennettu sairausvakuutuslaissa olevasta muutoksesta johtuen, ks. yleiskirje 13/2013.
Luottamusmieskorvauksiin on tullut muutoksia. Ks. yleiskirje 13/2013.
Yleisen osan soveltamisohjeliitteet
3.3.1
Yleisen osan soveltamisohjeliite 1
Soveltamisohjeen kohtaa 6.1.3 todistusten ja lausuntojen laatiminen, joka koskee terveyskeskusten lääkäreitä, on tarkennettu. Uuden kirjauksen mu- kaan todistusten laatimista varten ei erikseen varata aikaa työvuoroluette- losta silloin, kun todistukset kirjoitetaan potilaan käynnin aikana. Tarvitta- essa varataan työvuoroluettelossa riittävä aika laajojen ja aikaa vievien lausuntojen ja todistusten laatimista varten. Aiemmassa tekstissä ollut yh- den - kolmen tunnin aikarajoitus on poistettu. Aikaa varataan siis tarpeen mukaan, ja se voi vaihdella.
Kohta 6.1.4 Neuvottelut ja kokoukset on muutettu stilistisesti niin, että ko- kouspalkkio-termi on muutettu kertapalkkioksi (ks. KVTES palkkausluku 14 § 2 mom.).
Soveltamisohjeliitteen kohdaksi seitsemän on otettu kirjaus akuuttilääkä- reiden työvuorosuunnittelusta, ks. tarkemmin tämän muistion kohta 2.10.
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013
4
Lääkärisopimuksen liitteet
4.1
Terveyskeskusten lääkärit (liite 1)
4.1.1
Palkkahinnoittelumuutokset 1.1.2015
Palkkahinnoittelussa on kaksi taulukkoa, palkkahinnoittelu 1.3.2014 lukien (tasossa 1.2.2013) (1 a §) ja palkkahinnoittelu 1.1.2015 lukien (1 b §).
4.1.2
Omalääkärin palkan väestöosa
Väestöosaa on korotettu yleiskorotuksella 1.1.2015 lukien.
4.1.3
Toimenpidepalkkiot, käyntipalkkiot, kliinisen lisätyön ja päivystyksen käyntipalkkiot
Toimenpide- ja käyntipalkkioita ei ole korotettu.
Käyntipalkkioissa tapahtuu muutoksia 1.1.2015 alkaen päivystysmääräys- ten muuttumisen johdosta. 4 § 2 momentin mukaan 1.1.2015 lukien kliini- sestä lisätyöstä maksetaan edelleen käyntipalkkioita, mutta sen sijaan päi- vystysajan käyntipalkkiot ovat poistuneet (5 § 2 momentin korvaustauluk- ko).
Päivystysajalta maksetaan edelleen 1.1.2015 jälkeenkin 3 § 2 momentin mukaiset toimenpidepalkkiot.
4.1.4
Aktiivipäivystyksen korvaukset
Terveyskeskuksen lääkärien aktiivipäivystyksen korvaamista koskeva määräys poistuu 1.1.2015 alkaen. Ks. tarkemmin tämän muistion kohta 2.
4.1.5
Terveyskeskusten lääkärien toimenpideluettelo
Toimenpiteen R I 143 Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn selvittely, arviointi ja hoidon suunnittelu sekä hoitosuunnitelman laadinta tulkintaa ajantasaistetaan.
Ajokorttilain 3 luvun 27 §:n mukaan ajokortin uusimista koskevaan hake- mukseen liitettävässä lääkärinlausunnossa on terveysvaatimusten täytty- mistä arvioitaessa otettava erityisesti huomioon ikääntymisen vaikutukset ajoterveyteen ja terveysvaatimusten täyttymiseen tietyissä tilanteissa (ns. laaja ajokorttitarkastus).
Ko. laajasta ajokorttitarkastuksesta annettavan lausunnon tekevällä lääkä- rillä on oikeus R I 143 kohdan mukaiseen toimenpidepalkkioon.
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013
4.2
Terveyskeskusten hammaslääkärit (liite 2)
4.2.1
Palkkahinnoittelumuutokset 1.1.2015
Palkkahinnoittelussa on kaksi taulukkoa, palkkahinnoittelu 1.3.2014 lukien (tasossa 1.2.2013) (1 a §) ja palkkahinnoittelu 1.1.2015 lukien (1 b §).
Johdon ja esimiesten tehtäväkohtaisen palkan määrittämistä koskevaa so- veltamisohjetta on tarkennettu. Esimiesasemassa olevan palkan pitää olla korkeampi kuin hänen alaistensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Palkkaa verratessa huomioidaan esimiehen ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen lisäksi säännölliseltä työajalta maksettavat toimenpidepalkkiot.
Palkkahinnoittelun soveltamisohjeen opetus- ja ohjaustehtävissä toimivia koskevassa kohdassa on jo aiemmin todettu, että ao. tehtävissä toimivien palkkausta määrättäessä otetaan huomioon opetus- ja ohjaustehtävän vai- kutus tehtävän vaativuuteen. Soveltamisohjetta on tarkennettu siten, että palkkaa määriteltäessä huomioidaan myös säännölliseltä työajalta makset- tavat toimenpidepalkkiot.
Ko. soveltamisohjeeseen on lisätty esimerkki, joka koskee syventävän käy- tännön harjoittelua suorittavan ohjaajaa.
Sopijaosapuolet huomauttavat lisäksi, että mikäli hammaslääkärien palk- kauksesta on tehty paikallinen sopimus, jolla sovitaan lääkärisopimuksesta poikkeavasta palkanosasta (esim. tehtävälisästä), sopimuksessa on tar- peen tarkoin määritellä palkanosien käyttäytyminen myös esimerkiksi vuo- siloma- ja virkavapaatilanteissa (vrt. yleisen osan 8 § ja 10 §).
Hammaslääkäritutkinto uudistettiin vuonna 2011. Uudistettuun hammas- lääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyy kuuden kuukauden syventävä käytännön harjoittelu, joka suoritetaan työsuhteessa kuntaan tai kuntayh- tymään. Ensimmäiset ao. tutkinnon harjoittelijat voivat tulla terveyskeskuk- siin kesällä 2014. Tämä harjoittelujakso antaa työnantajille hyvän rekrytoin- tikanavan suun terveydenhuollon tulevaisuuden rekrytointitarpeita ajatel- len. Harjoittelijan ottamiseksi terveyskeskus tekee yhteistyösopimuksen Helsingin, Itä-Suomen, Oulun tai Turun yliopiston kanssa. Sopimuksessa sovitaan harjoittelun järjestämisestä ja siihen kuuluvista oikeuksista ja vel- vollisuuksista. Harjoittelija hakeutuu itse työsuhteeseen sopimuksen teh- neen terveyskeskuksen kanssa. Terveyskeskuksella on oikeus saada kor- vausta kustannuksista terveydenhuoltolain 60 §:n mukaisesti.
Terveyskeskuksen on järjestettävä opiskelijalle sellaista ohjausta, että har- joittelun tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Vastuuohjaajan palkanmuo- dostuksesta otetun uuden esimerkin on tarkoitus tähdentää opetus- ja oh- jaustehtävään siirtyvän tehtävän vaativuuden merkitystä sekä toimenpide- palkkioista annettavaa kompensaatiota. Mikäli ohjaustehtävä on määräai- kainen, myös ohjaustehtävän vaikutus palkkaukseen on määräaikainen.
Syventävästä käytännön harjoittelusta enemmän ks. Kuntatyönantajaleh- den artikkelissa 2 / 2013, Hammaslääkärilehdessä 7/2013, Diasteema- lehdessä 3/2013 sekä KT:n ja Suomen Hammaslääkäriliiton nettisivuilta.
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013
4.2.2
Päivystyksen määritelmät
4.2.3
Osoitteeseen xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxx on koottu tietoa sy- ventävästä käytännön harjoittelusta. Sieltä löytyvät muun muassa yliopisto- jen yhteyshenkilöiden yhteystiedot, harjoittelun periaatteet ja käytettävät sopimuspohjat, tiedot sopimuksen tehneistä terveyskeskuksista sekä tule- vaisuudessa tietoa myös avoinna olevista harjoittelupaikoista.
Liitteen 2 5 §:n käsitteistö on muuttunut yleisen osan 15 §:n päivystysmää- räysuudistuksen johdosta. Aktiivipäivystys muuttuu käsitteellisesti työpaik- kapäivystykseksi. Toinen hammaslääkäreihin sovellettava päivystysmuoto on kuten aiemminkin vapaamuotoinen päivystys. Ks. tarkemmin tämän muistion kohta 2.2. soveltamisala.
Toimenpide- ja käyntipalkkiot
Toimenpide- ja käyntipalkkioita ei ole korotettu. Lääkärisopimuksen allekir- joituspöytäkirjassa on sovittu työryhmästä, joka neuvottelee toimenpide- palkkiojärjestelmän kehittämisestä 30.9.2014 mennessä. Työryhmän työn tuloksesta tiedotetaan myöhemmin.
4.2.4
Terveyskeskusten hammaslääkärien toimenpideluettelo
Toimenpideluetteloa ei ole muutettu, ks. edellinen kohta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suun terveydenhuollon toimenpide- luokitus muuttuu hammasproteettisten toimenpiteiden osalta merkittävästä 1.1.2014 lukien. Muutoksella ei ole vaikutusta hammaslääkäreille makset- taviin toimenpidepalkkioihin. KT ja Suomen Hammaslääkäriliitto ovat oh- jeistaneet tietojärjestelmien toimittajia lääkärisopimuksen toimenpideluette- lon ja toimenpiteiden maksamiseen liittyen.
4.3
Sairaalalääkärit (liite 3)
4.3.1
Palkkahinnoittelumuutokset 1.1.2015
Palkkahinnoittelussa on kaksi taulukkoa, palkkahinnoittelu 1.3.2014 lukien (tasossa 1.2.2013) (1 a §) ja palkkahinnoittelu 1.1.2015 lukien (1 b §).
4.3.2
Päivystysmääräykset
Sairaalalääkäreitä koskevat päivystysmääräykset muuttuvat 1.1.2015 ja näin ollen poistuvat liitteestä 3 (3 §) samasta päivämäärästä. Ks. tarkem- min tämän muistion kohta 3.
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013
4.4
Sairaalahammaslääkärit (liite 4)
4.4.1
Palkkahinnoittelumuutokset 1.1.2015
Palkkahinnoittelussa on kaksi taulukkoa, palkkahinnoittelu 1.3.2014 lukien (tasossa 1.2.2013) (1 a §) ja palkkahinnoittelu 1.1.2015 lukien (1 b §).
Palkkahinnoittelun soveltamisohjetta on muutettu siten, että viittaus on tiettyihin liitteiden 2 ja 3 soveltamisohjeisiin.
Sairaalahammaslääkärien toimenpide- ja käyntipalkkioita on korotettu yleiskorotuksella 1.1.2015 lukien.
4.4.2
Sairaalahammaslääkärien toimenpideluettelo
Toimenpideluetteloon on lisätty uusi toimenpide toimenpideryhmään 9 koh- taan tutkimukset ja suunnittelu. Korvattava toimenpide koskee erikois- hammaslääkärin antamaa kirjallista lausuntoa kudosnäytteestä.
4.5
Eläinlääkärit (liite 5)
4.5.1
Palkkahinnoittelumuutokset 1.7.2014 ja 1.7.2015
Palkkahinnoittelussa on kolme taulukkoa, palkkahinnoittelu 1.3.2014 lukien (tasossa 1.2.2013) (1 a §), palkkahinnoittelu 1.7.2014 lukien (1 b §) ja
1.7.2015 lukien (1 c §).
Palkkahinnoittelun soveltamisohjetta ulkopuolista eläinlääkäreistä on ajan- tasaistettu terminologisesti. Yksinomaan eläinlääkäripäivystykseen osallis- tuvia kunnalle tai kuntayhtymille tätä tarkoitusta varten lähinnä lyhytaikai- sesti palkatuille eläinlääkäreille (eräät päivystävät eläinlääkärit) ei ole so- pimusmääräyksiä. Päivystyksen korvaamisesta ks. 1 § soveltamisohjeen 5 kohta.
Muille eläinlääkäreille, myös sijaisille maksetaan palkka eläinlääkäriliitteen perusmääräysten mukaan (palkkausjärjestelmän mukaiset palkanosat, päivystyskorvaukset, eläinlääkäritaksan mukaiset palkkiot jne.)
Lepoaikoja koskevaa määräystä on terminologisesti ajantasaistettu.
Päivystyskorvausmääräykset ovat muuttuneet. 1.3.2014 alkaen. Perjantai- illalta, arkipyhältä tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävältä arkipäivältä (ns. pyhäpäivystys) maksettava päivystyskorvaus alkaa jo klo 16 (aiemmin klo 17). Ensimmäinen päivystys, johon uusia määräyksiä sovelletaan, on käy- tännössä perjantaina 7. maaliskuuta 2014.
Sopijaosapuolet kiinnittävät huomiota eläinlääkäreiden työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin. Työsuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, että lepoaikaa työstä ja päivystämisestä palautumiseksi annetaan tarpeeksi ja niin säännöllisesti, että työ ei kuormita. Tähän vaikuttavat mm. säännölli-
Xxxxxxxx-Xxxxxx/Taavitsainen 25.11.2013
4.5.2
Eläinlääkäritaksa
sen työ- ja leporytmin lisäksi myös eläinlääkäreille palkattavat sijaiset sekä päivystyksen tarkoituksenmukainen vuorottelu eläinlääkäreiden kesken.
Tämän yleiskirjeen liitteenä on uusi eläinlääkäritaksa 1.3.2014
Taksan palkkioita ei tässä vaiheessa ole korotettu tasosta 1.2.2013. Lää- kärisopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu työryhmästä, joka päi- vittää eläinlääkäritaksan määräyksiä 30.9.2014 mennessä. Työryhmän työn tuloksesta tiedotetaan myöhemmin.
KT:n ja JUKO ry:n lääkärisopimusta koskevat allekirjoituspöytäkirjassa sovitut työryhmät
Allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu seuraavat työryhmät, joko koko sopi- muskaudeksi tai tietyksi ajanjaksoksi:
KT, Suomen Lääkäriliitto ja Suomen Hammaslääkäriliitto:
Sopijaosapuolet selvittävät ja neuvottelevat tarvittavista muutoksista lääkä- rien/ hammaslääkärien palvelussuhteen ehtoihin SOTE-järjestämislain pal- velujärjestelmiin aiheuttamien muutosten johdosta.
KT ja Suomen Lääkäriliitto:
Sopijaosapuolet selvittävät ja kehittävät aikavälillä 1.3.2014–31.12.2015 perusterveydenhuollon lääkärien tarkoituksenmukaista palkka- ja työaika- mallia analysoiden mm. omalääkärijärjestelmän ja suoriteperusteisten palkkioiden toimivuuden.
Sopijaosapuolet kehittävät aikavälillä 1.3.2014–31.12.2015 erikoislääkärei- tä koskevia palkkaus - ym. palvelussuhteen ehtoja koskevia määräyksiä.
KT ja Suomen Hammaslääkäriliitto:
Sopijaosapuolet jatkavat aikavälillä 1.3.2014–30.9.2014 liitteen 2 toimen- pidepalkkioita koskevaa kehittämistyötä.
KT ja Suomen Eläinlääkäriliitto
Sopijaosapuolet neuvottelevat aikavälillä 1.3.2014–30.9.2014 kunnallisen eläinlääkäritaksan (liite 5 2 §) päivittämisestä.