LAPPI-SOPIMUS 2022–2025
LAPPI-SOPIMUS 2022–2025
Maakuntaohjelman
TOIMEENPANO- SUUNNITELMA
vuosille 2022–2023
Sisältö
Lappi-sopimus lyhyesti
Strategiset painopisteet
Läpileikkaavat teemat
Kestävä arktinen talous
ja teollisuus
Yhdenvertaisuus
ja osallisuus Riittävä
työvoima
Kansainvälisyys ja arktisuus
Hyvä elämä ja peruspalvelut
VISIO 2025
Älykäs ja kansainvälinen Lappi on arktinen edelläkävijä. Rakennamme maailman puhtaimmassa maakun- nassa kestävää kilpailukykyä, hy- vinvointia ja menestystä.
#RakkauestaLappiin
Digitalisaatio
Veto- ja pitovoima
Vahva osaaminen
Ilmastonmuutoksen
hillitseminen
Kestävä kehitys, vihreä siirtymä
ja Green Deal
Hyvä saavutettavuus
Saamelais- kulttuurin elinvoimaisuus
Hyvinvointi
ja turvallisuus
1. Johdanto 4
2. Toimeenpanosuunnitelma toteuttaa Lappi-sopimusta 5
3. Lapin älykäs erikoistuminen 7
4. Lapin tilanne- ja kehityskuva 6
5. Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelma 2022–2023 10
5.1 Arktinen talous ja teollisuus kasvavat kestävästi uudistumalla 11
5.2 Väestökehityksen ja työvoiman riittävyyden haasteet hallintaan 13
5.3 Osaamisen kehittäminen vastaamaan toimintaympäristön nopeita muutoksia 14
5.4 Elinympäristön laatu, hyvinvointi ja peruspalvelut hyvän elämän osatekijöinä 16
5.5 Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen 17
5.6 Hyvä saavutettavuus kilpailukyvyn ja kasvun mahdollistajana 19
5.7 Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuus (Lappi-sopimuksen liitteenä) 20
6. Rahastot maakuntaohjelman toteutuksessa ja maakunnan yhteistyöasiakirja 2022 22
6.1 Käyttävissä olevien rahastojen kuvaukset 22
6.2 Uudistuva ja osaava Suomi - Suomen alue- ja rakennepolitiikan
ohjelma 2021–2027 Maakunnan yhteistyöasiakirja 2022 24
3
1 Johdanto
2
Toimeenpanosuunnitelma toteuttaa Lappi-sopimusta
Lappi-sopimus 2022–2025 hyväksyttiin Lapin maakuntavaltuuston kokouksessa marras- kuussa 2021. Tämä käsillä oleva asiakirja on Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelma kahdelle seuraavalle vuodelle.
Maankäyttö- ja rakennuslaki
Lait alueiden kehittämisen
ja rakennerahastohankkeiden hallinninnista sekä rahoittamisesta
Lappi-sopimus
Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet
Maakuntakaava
Lappi-
Valtakunnalliset alueiden kehittämis- tavoitteet
Toteuttaminen
sopimuksen
Kuntien kaavoitus ja viranomais- päätökset
ja edistäminen toimeenpano-
suunnitelma
Valtion hallinnonaloittaiset kehittämistavoitteet
EU-ohjelmat
Syyskuun alussa 2021 tuli voimaan uusi laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta
tarvittaessa tarkistaa vuosittain. Suunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteut- tavia toimenpide-esityksiä sekä painopisteet, joihin muun muassa kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta kohdennetaan. Lisäksi luo- daan edellytyksiä ja rakennetaan yhteistyötä laajempien hankekokonaisuuksien syntymisel- le, jolloin eri rahoituslähteitä voidaan hyödyntää synergisesti.
Lappi-sopimus on Lapin maakuntaohjelma vuo- sille 2022–2025. Se on kehittämisstrategia, joka esittää alueen toimijoiden yhdessä muodosta- man kokonaiskuvan seuraavan neljän vuoden strategisesta kehittämisestä sekä rahoituksen suuntaamisesta. Maakuntaohjelmatyötä ja alue- kehittämistyötä on tehty vuorovaikutteisesti ja
osallistavasti ja kaikki toimijat ovat sitoutuneet luotuihin tavoitteisiin - siksi asiakirjasta käyte- tään nimeä Lappi-sopimus.
Lappi-sopimusta konkretisoi toimeenpa- nosuunnitelma eli TOPSU, joka on nyt laadittu vuosille 2022–2023.
(756/2021). Tämä laki ei enää edellytä maakun- taohjelman toimeenpanosuunnitelmien teke- mistä. Silti Lapissa on nähty tarpeelliseksi laatia toimeenpanosuunnitelma, koska Lappi-sopi- mus on hyvin kokonaisvaltainen asiakirja ja se sisältää useita, laajoja painopistealueita. Strate- gisen tason tavoitteita ja toimenpiteitä on syytä tarkentaa ja konkretisoida, jotta varmistetaan Lappi-sopimuksen tehokas toteuttaminen.
Toimeenpanosuunnitelma on laadittu osallista- vassa yhteistyössä Lapin liiton johdolla. Valmiin toimeenpanosuunnitelman hyväksyy maakun- nan yhteistyöryhmä. Suunnitelmaa voidaan
Toimeenpanosuunnitelman lisäksi laaditaan myöhemmin lyhyen aikavälin edunvalvonta- suunnitelma (EVS), johon kerätään Lapin edun- valvonnalliset tavoitteet.
Lappi-sopimuksen toteutumista arvioidaan vuosittain. Pohjaa arvioinnille antavat esimer- kiksi keväisin julkaistava suhdannekatsaus ja alueelliset kehitysnäkymät, sekä syksyisin laa- dittava Lapin tilanne- ja kehityskuva. Tarvittaes- sa Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitel- maa voidaan muuttaa.
Maakunnan suunnittelujärjestelmä
Ilmiöpohjaisen tarkastelun tuloksena Lappi-so- pimuksessa on tunnistettu läpileikkaavia tee- moja, jotka huomioidaan laajasti maakunnan kehittämisessä ja kaikissa strategisissa paino- pisteissä.
Läpileikkaavia teemoja ovat:
• arktisuus ja kansainvälisyys
• kestävä kehitys
• vihreä siirtymä ja siihen liittyvä Lapin Green Deal
• alueen veto- ja pitovoima
• hyvinvointi ja turvallisuus
• digitalisaatio
• osallisuus ja yhdenvertaisuus
4 5
3
Lapin älykäs erikoistuminen
Lappi-sopimuksen visiona vuoteen 2025 on:
Älykäs ja kansainvälinen Lappi on arktinen edelläkävijä. Rakennamme maailman puh- taimmassa maakunnassa kestävää kilpailu- kykyä, hyvinvointia ja menestystä.
#RakkauestaLappiin
Lappi-sopimuksessa aluekehittämistä ohjaavat seitsemän Lapin vahvuuksiin perustuvaa stra- tegista painopistettä:
1. Arktinen talous ja teollisuus kasvavat kestävästi uudistumalla
2. Väestökehityksen ja työvoiman riittävyy- den haasteet hallintaan
3. Osaamisen kehittäminen vastaamaan toimintaympäristön nopeita muutoksia
4. Elinympäristön laatu, hyvinvointi ja peruspalvelut hyvän elämän osatekijöinä
5. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
6. Hyvä saavutettavuus kilpailukyvyn ja kasvun mahdollistajana
7. Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuus
Saamelaisten kotiseutualue sijoittuu Lapin nel- jän pohjoisimman kunnan alueelle. Saamelais- käräjät on laatinut maakuntaohjelmaan alueke- hityslain edellyttämän saamelaiskulttuuriosion. Saamelaisten kotiseutualueen ja koko saa- melaiskulttuuriin kehittymistä tuetaan osana Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelman toteuttamista.
Älykäs erikoistuminen tarkoittaa sitä, että alueet tunnistavat omat vahvuutensa ja tulevaisuuden potentiaalin ja suuntaavat niihin kehittämispa- nostuksia pyrkiäkseen lisäämään kestävää kas- vua. Älykkään erikoistumisen strategia ohjaa maakunnallista tutkimus-, kehittämis- ja inno- vaatiotoimintaa (TKI) ja sen rahoitusta.
Lapin älykäs erikoistuminen perustuu arktisten luonnonvarojen ja luonnonolosuhteiden sekä kiertotalouden kestävään hyödyntämiseen. Lapissa toteutetaan älykkään erikoistumisen strategiaa (Xxxxx Xxxxxxxx ja kansainvälinen menestyjä – kansainvälistymisen ja älykkään erikoistumisen prioriteetit vuosille 2018–2022), joka priorisoi ne älykkään erikoistumisen toi- menpiteet, jotka tukevat kansainvälistä kas- vua. Kasvava arktinen liiketoiminta tarvitsee osaavaa työvoimaa ja innovaatioita, ja kansain- välistymisen tueksi tarvitaan maakunnallinen ekosysteemi, jonka perustana toimii älykäs klus- teritoiminta eli toimialarajat ylittävä yhteistyö ja laaja-alainen kehittäminen.
Älykkään erikoistumisen toteuttamisen kes- kiössä on moderni klusterityö sekä alueelliset ja kansainväliset kumppanuudet, joiden tuoman lisäarvon avulla alueen innovaatiokapasiteetti lisääntyy. Tavoitteena on saada alueen elin- keinotoimijat tehokkaammin hyödyntämään tutkimus-, koulutus- ja elinkeinotoimijoiden yhteistyön kautta syntyvää erityisosaamista. Tiivistyvän yhteistyön tuloksena alueellisen innovaatiojärjestelmän toimijoilla on Lapissa yhteisiä osaamiskeskittymiä, infrastruktuureja ja työntekijöitä. Julkiset infrapanostukset lisää- vät yritysten mahdollisuuksia hyödyntää alueen TKI-palveluja ja sitä kautta lisätä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.
Lapin kansainvälisen älykkään erikoistumisen toiminnan yksi jo hyvin saavutettukin tavoite on, että lappilaiset toimijat verkostoineen ovat
haluttuja kumppaneita sekä Euroopassa että globaalisti.
Kansainvälisen älykkään erikoistumisen työn kautta kehityksen ennakointi paranee, lappilai- nen innovaatiotoiminta tehostuu ja Lappi pärjää paremmin kilpailussa erilaisista rahoituslähteis- tä, sekä pystyy hyödyntämään niitä entistä te- hokkaammin ja synergisemmin. Erityisesti älyk- kään erikoistumisen kansainväliset temaattiset kumppanuudet ovat luontevia alustoja rahoituk- sen synergiselle hyödyntämiselle.
Yhteiseen tavoitteeseen päästään tehokkaim- min silloin kun kehittämistyössä hyödynnetään eri rahoituslähteitä synergisesti eli johdonmu- kaisesti yhteen. Tämä edellyttää laajaa, eri ke- hittämisen tasojen ja tahojen, vuoropuhelua ja yhteistyötä sekä niistä johdettavien kehittämis- hankkeiden kokonaisuuksien hallintaa ja johta- mista. Älykäs erikoistuminen ohjaa enenevissä määrin EU-rahoitusta niin alueellisella kuin kan- sainväliselläkin tasolla, ja siksi on tärkeää nähdä eri rahoituslähteet toisiaan tukevina, synergisi- nä kokonaisuuksina.
Lapin älykkään erikoistumisen strategia uudis- tetaan ja sitä aletaan toteuttaa vuodesta 2023. Uudistamisen keskeisenä tavoitteena on tehdä strategiasta ja sen toimeenpanosta entistä elin- keinolähtöisempi. Tämä tarkoittaa muun muas- sa panostuksia vuoropuheluun elinkeinoelämän kanssa ja laajemmin yhteiskehittämisen mallin tehokkuuteen.
Kestävyys on ollut Lapin älykkään erikoistumi- sen strategian keskiössä strategiatyön alusta lähtien, mutta tulevassa ohjelmassa kaikkiin kestävyyden osa-alueisiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Tähän viittaa myös älyk- kään erikoistumisen strategioiden uusi näkö- kulma: Smart specialisation strategies for sus- tainable and inclusive growth (S4+).
7
6
4
Lapin tilanne- ja kehityskuva
Lapin vaikein haaste on väestön vähenemi- nen ja ikääntyminen erityisesti heikentyvän huoltosuhteen, peruspalvelujen turvaamisen ja työvoiman riittävyyden näkökulmista. Väes- tökehitys on ollut laskusuunnassa vuodesta 1994 alkaen, mutta viime vuosina väestökehi- tyksen kuva on ollut aiempia vuosia positiivi- sempi; erityisesti Rovaniemen, Tunturi-Lapin sekä muutamissa Pohjois- ja Itä-Lapin kunnissa. Tilastokeskuksen väestöennusteessa luonnolli- nen väestökehitys heikkenee Lapissa edelleen, mutta kokonaisnettomuuton odotetaan käänty- vän plussalle vuonna 2024. Käänne on kuitenkin tapahtunut jo aiemmin ja mikäli muuttoliikkeen trendi jatkuu samansuuntaisena ja työperäinen maahanmuutto voimistuu, väestökehityksen ar- vioidaan olevan tilastokeskuksen ennustetta positiivisempi. Huoltosuhde on Lapissa kor- keampi kuin koko maassa ja väestön ikäänty- misen myötä se tulee kasvamaan.
Lapin elinkeinoelämä ja aluetalous ovat voi- makkaasti muuttuvassa tilanteessa. Koro- napandemian vaikutukset, äkilliset rakenne- muutokset sekä vihreän ja digitaalisuuden kaksoissiirtymä haastavat yrityksiä uudistu- maan. Yleinen suhdannenäkymä on Lapis- sa jonkin verran heikompi kuin koko maassa. Teollisuuden suhdannekehitys jatkuu kuitenkin vahvana ja palvelusektorilla toipuminen koronan aiheuttamasta suhdannelaskusta on toimialois- ta nopeinta. Yritykset ovat pystyneet tekemään rahoitusjärjestelyjä, joten pelätty konkurssiaal- to ei ole toteutunut. Metsäteollisuuden suur- hankkeet, kaivosteollisuuden investoinnit sekä matkailu- ja palvelualojen kysynnän elpyminen luovat positiivista tulevaisuudennäkymää. Haasteina elinkeinojen kehitykselle ovat työvoi- mapula, infrastruktuurin puutteet, kuten teiden kunnon heikkeneminen sekä se, että tietoliiken- neyhteydet eivät ole Lapissa vielä tulevaisuu- den ratkaisujen edellyttämällä tasolla.
Lapissa on käynnissä samanaikaisesti sekä positiivisia että negatiivisia rakennemuutok- sia, jotka näkyvät ennen kaikkea teollisten työ- paikkojen muutoksissa. Outokummun teräsyh- tiön työpaikkamenetyksistä yli 230 kohdistui Lappiin. Stora Enson tehtaan sulkeutumisen myötä katosi 550 työpaikkaa, ja kokonaisvaiku- tus työllisyyteen oli yli kaksinkertainen. Tehdas- alueelle haettavan uudenlaisen yritystoiminnan tavoitteena on tuhat uutta työpaikkaa. Kemin biotuotetehtaan rakennustyömaa työllistää vilkkaimmillaan noin 2 000–3 000 henkilöä. Suorassa arvoketjussaan uusi biotuotetehdas työllistää valmistuttuaan 1 500 henkilöä enem- män kuin entinen sellutehdas. Lisäksi puunhan- kinta tuo metsänhoitoon, puun korjuuseen ja kuljetukseen yli tuhat uutta työpaikkaa.
Osaavan työvoiman saatavuus on tällä hetkel- lä merkittävin este yritystoiminnan kasvulle ja kehittymiselle Lapissa. Viimeisimpien tie- tojen mukaan rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus on Lapissa maan korkein. Työvoiman saatavuushaasteet kohdistuvat yhä useammille aloille ja useampiin ammatteihin yri- tyksissä ja julkisella sektorilla. Matkailussa alalla pitkään työskennelleitä on siirtynyt muille aloil- le tai koulutukseen. Kuntasektorilla erityisesti sote- ja opetusalalla on vaikeuksia rekrytoida henkilöstöä ja työvoiman saatavuushaasteet lisääntyvät myös kiihtyvän eläköitymisen myö- tä. Lapissa on varauduttu suurten teollisuus- hankkeiden työvoimatarpeisiin toteuttamalla jo hankkeiden suunnitteluvaiheesta lähtien tiivistä yritysten, aluekehittäjien, oppilaitosten ja elin- keinoyhtiöiden suurhanketoimintamallia. Esi- merkiksi metsäteollisuusinvestointien tarpeita on huomioitu ennakoivasti koulutustarjonnassa.
Työvoiman saatavuudessa on osaamisen li- säksi kyse myös asuinpaikkakunnan palvelu- tarjonnasta ja imagosta sekä työnantajaku- vasta ja työelämän kehittämistarpeista. Lapille etätyö ja uudenlaiset työjärjestelyt ovat mah- dollisuus kilpailun kiristyessä osaavasta työvoi- masta. Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton edistäminen nousee yhä keskeisemmäksi osak- si osaavan työvoiman tarpeisiin vastaamista.
Lapin elinkeinotoiminta on osa kansainvälistä liiketoimintaa ja arvoketjua. Yritykset tuotta- vat palveluita, jalosteita, raaka-aineita ja kom- ponentteja kansainvälisille markkinoille. Tule- vaisuuden uhkana globaalissa teollisuudessa ja logistiikassa on raaka-aineiden saatavuus, työvoimapula, energia ja rahtikulujen kasvu. Globaalit kysyntä- ja tarjontatekijät heijastuvat myös suomalaiseen teollisuuteen ja sen eri ar- voketjuihin. Lapissa halutaan panostaa TKI-toi- minnan tehostamiseen lisäämällä elinkeino- elämän sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten välistä yhteistyötä. Pk-yritysten uudistuminen, digivihreä-kaksoissiirtymä ja älykäs erikoistu- minen haastavat kaikkia yrityksiä ja esimerkiksi kiertotalouden omaksuminen yritysten liiketoi- minnan pohjaksi edellyttää vahvaa panostusta T&K-toimintaan ja erityisesti pk-sektoria palve- levaan innovaatioympäristöön.
Lappi on sitoutunut vihreän siirtymän edis- tämiseen. Luonnonvarojen kestävän käytön, kiertotalouden ja luontokadon pysäyttämisen toimenpiteet tulevat lisääntymään tulevina vuosina. Merkittävänä haasteita Lapin päästö- vähennyksille ovat muun muassa liikennesek- torin vihreän siirtymän toteuttaminen oikeu- denmukaisesti ja kilpailukykyä vaarantamatta sekä korvaavien energialähteiden löytäminen turpeelle, mikäli puun käyttöä rajoitetaan.
Kuntataloudessa niin kutsutut koronavuo- det ovat olleet poikkeuksellisia valtion mak- samien etupainotteisten korona-avustusten sekä palveluiden sulun vuoksi. Koronaa edel- tävinä vuosina kuntatalouden arvioitiin olevan jopa kriisissä. Vuodelle 2020 kolme lappilaista kuntaa korotti veroprosenttia, yksi laski; vuonna 2021 kunnat eivät tehneet muutoksia ja vuo- delle 2022 yksi korotti veroprosenttia, yksi las- ki. Lapin kunnat ovat väestökehitykseltään ja taloudeltaan eriytymässä. Vuosina 2018–2019 kolmasosa kunnista teki negatiivisen tuloksen, kun koronavuonna 2020 vain yksi kunta teki ali- jäämäisen tuloksen. Vuoden 2021 ennakollisissa tuloksissa noin kolmannes Lapin kunnista ovat tekemässä ylijäämää ja muut alijäämää. (Lähde: xxxxxxxxxxx.xx).
Sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alusta. Jatkossa kunnat keskittyvät yhä enemmän alueellisen elinvoi- man kehittämiseen sekä hyvinvoinnin ja tervey- den edistämiseen. Kunnille jää useita tehtäviä, kuten koulutus, kaavoitus, kehittäminen, kirjas- to- ja yleinen kulttuuritoimi, sekä yleinen toimi- ala. Lisäksi kunnille siirtyy uusia tehtäviä, kun TE-palvelut siirtyvät kokonaan valtiolta kunnille vuoden 2024 aikana.
8 9
5
Lappi-sopimuksen toimeen- panosuunnitelma 2022–2023
Toimenpiteet
vuosille 2022–2023:
· Kiertotaloutta ja uusiutuvan energian
käyttöönottoa edistetään tukemalla niihin liittyviä innovaatioita, uutta liike- toimintaa ja syntyviä arvoverkkoja, sekä kehittämällä mm. teollisia symbiooseja ja kiertotalouskeskuksen sekä ekoteol- lisuuspuistojen toimintaa (kiertotalous-
keskus, kunnat, ProAgria, Lapin AMK,
· Laaditaan kunta-/seutukunta-/
yritykset / rakennerahastot, AKKE)
sektorikohtaiset kiertotalousohjelmat, sekä tuetaan yrityksiä kiertotalouteen pohjautuvan liiketoiminnan kehittämi- sessä yritysneuvonnalla ja rahoituksella
(kunnat, seutukunnat, ProAgria / raken-
· Haetaan ratkaisuja kaivannaissivuvir-
nerahastot, AKKE)
· Kaivannaisalan TKI-toiminnan lisäämi-
tojen hyödyntämisen pullonkauloihin yhdessä valtioneuvoston kanssa (klus- terit, ELY / kansallinen raha (TEM, YM),
rakennerahastot)
sellä ratkaistaan esimerkiksi kaivosten jalostusarvojen kasvattamista, kaivan- naisjätteiden hyötykäyttöä tai metallien talteenottoa jätteestä. (klusterit,
TKI-organisaatiot, tutkimuslaitokset /
· Osana älykkään erikoistumisen kehittä-
rakennerahastot)
mistyötä arvioidaan tarve perustaa arkti- sen älykkään erikoistumisen klusteri edistämään metsäsektorin vihreää
siirtymää (metsäsektorin toimijat, Lapin
· Tuetaan innovaatioita puun jalostusar-
liitto)
von kasvattamiseksi ja ekotehokkuuden parantamiseksi (esim. pitkäikäiset
ja substituutiotuotteet, sivuvirtojen hyödyntäminen, kaskadiperiaate) (met- säsektorin toimijat, klusterit, yritykset /
rakennerahastot, kansallinen raha)
5.1 Arktinen talous ja teollisuus kasvavat kestävästi uudistumalla
Lappi-sopimus sisältää maakunnalliset tärkeät kärkihankkeet ja -kokonaisuudet sekä suunni- telman varojen käytöstä kunkin strategisen tavoitteen mukaisesti. Lappi-sopimuksen toi- meenpanosuunnitelma laaditaan kahdeksi vuo- deksi kerrallaan, mutta se arvioidaan vuosittain ja tarvittaessa siihen voidaan tehdä tarkennuk- sia. Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy Lapin liiton hallitus ja Lapin maakunnan yhteistyöryh- mä, jonka päätöksellä hyväksytään EU-rahoituk- sen jakautuminen viranomaisittain.
Maakuntaohjelmatyön tärkein tavoite on luoda yhteinen tahtotila sekä pitää katse tulevaisuu- dessa ja saada visio toteutumaan oikeilla stra- tegisilla valinnoilla ja oikealla työnjaolla.
Lappi-sopimuksen toteutuksessa käytetään kattavasti kaikkia alueen rahoitusvälineitä, joi- ta ovat:
• Valtion viranomaisten budjetit
• Kestävää kasvua ja työtä – Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman rahoitus sekä maaseutuohjelman rahoitus
• Interreg-ohjelmat
• Elpymis- ja palautumistukiväline RRF
• EU:n erillisrahoitusohjelmat, joista tärkeimpinä Horizon 2020, COSME sekä ERASMUS+
• Suomen kansallinen alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määräraha (AKKE)
Kuntien rahoitusosuus on merkittävä sekä kan- sallisessa että EU-rahoituksessa. Rahoituksen koonti on esitetty luvussa 6.
Huomioitavaa:
Toimeenpanosuunnitelman rakenteessa lukijan on hyvä huomioida seuraavat reunaehdot:
1. Toimeenpanosuunnitelmaan on haluttu nostaa seuraavien kahden vuoden aikana käynnistettäviä, konkreettisia asioita. Siksi toimenpiteissä ei pääsääntöisesti ole mukana jo toteutuksessa olevia asioita, hankkeita tai prosesseja. Tästä syystä esimerkiksi älykkään erikoistumisen strategian päivittämistä ja siihen liittyviä toimenpiteitä ei ole erikseen mainittu tekstissä. On huomioitava, että toimeen- panosuunnitelma ei voi olla täysin kattava, joten myös muuta Lappi-sopimuksen mukaista toimintaa voidaan toteuttaa.
2. Edunvalvontaan liittyvät asiat eivät näy toimeenpanosuunnitelmassa, vaan ne huomioidaan erikseen tehtävässä edunval- vontasuunnitelmassa.
3. Toimenpiteessä on ohjeellisesti mainittu päävastuutaho tai -tahot, mutta on huo- mioitava, että käytännössä toimenpiteen toteuttaminen edellyttää lähes aina laajaa verkostoyhteistyötä.
4. Toimenpiteissä on ohjeellisesti nostettu esiin myös rahoituslähteitä yleisellä tasolla. Koska rahoituslähteitä on paljon, niitä ei ole lähdetty tarkemmin määrittelemään. Käytettävä rahoitusinstrumentti määräy- tyy aina toimenpiteen tai hankkeen sisällön perusteella.
Tavoitetila:
Lapin kärkitoimialat ovat onnistuneet vihreän siirtymän toimeenpanossa ja digitaalisuuden hyödyntämisessä hyvin – yritysten kansainvä- linen kilpailukyky on huippuluokkaa. Yritysten liiketoiminta kasvaa ja Lappi vetää puoleensa uusia yrityksiä ja investointeja. Jalostusasteen nousu on mahdollistanut keskipalkkojen positii- visen kehityksen, mikä houkuttelee työvoimaa.
Strategisia toimenpiteitä:
• Toimialojen uudistumisen tukeminen, erityisesti kestävää kehitystä edistävät ja digitaalisuutta hyödyntävät ratkaisut (vihreän siirtymän ja digitaalisuuden ns. kaksoissiirtymä)
• Yritysten toimintaedellytysten, uudistumi- sen, kansainvälistymisen ja kasvun tuke- minen sekä uusien yritysten sijoittumisen edistäminen
• Uusiutuvan energian käytön ja energiate- hokkuuden lisääminen, sekä kiertotalouden kehittäminen
• Kansainvälisyys kaikilla toimialoilla, älykkään erikoistumisen toimintamallin kehittäminen ja arktisena osaajana erikoistuminen
• Tuotekehitys- ja palveluinnovaatioiden edistäminen, investointien tukeminen ja jalostusasteen nosto eri toimialoilla
• Lapin sosiaalisesti kestävän talouden mallin kehittäminen
10 11
· SOTE-xxxx xxxxxxxxx ja yksityisten
työnantajien tarpeisiin hankitaan lähtö- maakoulutusta osaavan työvoiman saa- tavuuden turvaamiseksi. Koulutuksen osana tarjotaan työnantajille yhtenäinen palvelupolku osaajien rekrytoimiseksi Euroopasta Suomeen. Koulutus järjeste- tään yhteishankintakoulutuksena, joka kilpailutetaan kansallisesti kevään 2022 aikana. Valtio osallistuu koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. (ELY, TE-kes-
kus, oppilaitokset, elinkeinoelämä /
· Alueen oppilaitokset yhteistyössä luovat
kansallinen raha)
kansainvälisen täsmärekrytoinnin mallin, jota hyödynnetään mm. sairaanhoitajien
rekrytoinnissa. (Redu ja muut oppilaitok-
· Laaditaan työvoimaennuste, jonka
set, LSHP, kunnat / rakennerahastot)
osana arvioidaan työvoiman riittävyyttä huomioiden väestörakenne, eläköi- tymiskehitys sekä elinkeinoelämän näkymät. Työvoimaennustetta peilataan suhteessa yritysten työvoimatarpeisiin sekä oppilaitosten aloituspaikkamääriin. Osana työvoimaennustetta selvitetään työvoiman ulkopuolella olevien määrä ja
tilanne. (ELY, Lapin liitto / rakennerahas-
· Toteutetaan lappilaisen harjoittelu-
tot, AKKE)
mallin kehittämisen seuraava vaihe opiskelijoiden kiinnittämiseksi Lapin työelämään ja yrityksiin. Kohderyhmänä opiskelijat (kotim. ja kv.), jotka suorit- tavat opintojaan Lapissa tai muualla Suomessa. Kehittämishankkeen kautta pilotoidaan toimintatapoja (mkl. Talent
Hub). (Oppilaitokset, elinkeinoelämä /
· Valmistellaan TE-palvelujen siirto
rakennerahastot, kansallinen raha)
kuntiin ja uudistuksen toteuttaminen. TE-palveluiden uuden toimintamallin myötä työnhakijat saavat tukea työnhakuun nykyistä nopeammin ja
tiiviimmin. Tavoitteena on lyhentää
· Tuetaan digitaalisten ratkaisujen kehit-
tämistä ja käyttöönottoa pk-yrityksissä, sekä mahdollistetaan uusia digitaalisia
innovaatioita (yritykset, TKI-organisaa-
· Tuetaan valmistavan teollisuuden
tiot, oppilaitokset / rakennerahastot)
(esim. kone- ja metalliteollisuuden sekä teknologiateollisuusalojen) sekä matkai- lun pk-yritysten ja TKI-organisaatioiden innovaatiotoimintaa ja kansainvälis-
tymistä (yritykset, TKI-organisaatiot,
· Edistetään kansainvälisyyttä tukevien
oppilaitokset / rakennerahastot)
verkostojen toimintaa ja rajat ylittävää yhteistyötä, jotta yrityksille avautuu uusia kumppanuuksia ja vientimahdol- lisuuksia (Lapin liitto, Lapin kauppaka-
mari, kunnat, seutukunnat, yritykset /
· Kehitetään Lapin sosiaalisesti kestävän
rakennerahastot, kv-rahoituslähteet)
talouden mallia tunnistettujen tarpeiden ja muodostuneiden yhteistyöverkos-
tojen pohjalta (Oppilaitokset, kunnat /
· Lapin markkinoinnin kokonaisuuden
rakennerahastot)
(matkailu-, business-, osaaja-, elokuva- komissio) järjestäminen ja rahoituksesta
sopiminen (kunnat / kuntarahoitus,
· Laaditaan Lapin kulttuuriohjelma (Lapin
hankkeissa rakennerahastot, AKKE)
· Tehdään Lapin matkailun riskiarvio
kulttuuritoimijat / AKKE, rakennerahas-
tot)
(Lapin AMK (MTI) / rakennerahastot,
· Laaditaan kokonaisselvitys matkailun
AKKE)
kestävyyden tilasta ja sen pohjalta Lapin matkailun vihreän siirtymän toimeen- panosuunnitelma sekä määritellään
kärkihankkeet (Lapin liitto, matkai-
· Kehitetään lähituotannon, lähiruuan ja
lualueet, kunnat, MTI / rakennerahastot)
pk-luonnontuoteteollisuuden arvoket-
juverkostoja, nostetaan jalostusastetta, sekä brändätään lappilainen ruoka ja
· Tuetaan elinkeinojen sopeutumista
raaka-aineet maailmanluokan halutuksi tuotteiksi (maaseutuklusteri, yritykset
/ maaseuturahasto, rakennerahastot,
AKKE)
· Otetaan käyttöön työkaluja hiilineut-
ilmastonmuutokseen esimerkiksi tekemällä sopeutumissuunnitelmia ja riskianalyysejä, kehittämällä toimintata- poja sekä vähentämällä ja hallitsemalla ympäristövaikutuksia (ennakoinnin toimialaklustereiden toimijat, yritykset /
rakennerahastot)
raalisuustavoitteiden mittaamiseen ja seurantaan osana uudistettujen ja
kilpailukykyisten tuotteiden, palvelujen ja ratkaisujen kehittämistä (esim. elinkaarianalyysit, ympäristöjärjes- telmät-ja merkit). (Oppilaitokset, tutkimuslaitokset, klusterit, yritykset /
rakennerahastot)
5.2 Väestökehityksen ja työvoiman riittävyyden haasteet hallintaan
Tavoitetila:
Lapissa väestömäärä on kääntynyt kasvuun, huoltosuhde paranee ja Lappi houkuttelee uu- sia asukkaita, osaavaa työvoimaa ja yrityksiä.
Strategisia toimenpiteitä:
• Työvoiman riittävyyttä tavoitellaan turvatta- vaksi aluekehitystoimenpiteillä Norjan mallin mukaisesti (verohelpotukset, opintolainat yms.)
• Osaavan työvoiman houkuttelu, nuorten integroiminen työelämään sekä koulutus- ja työperäisen maahanmuuton edistäminen
• Työn murroksen hyödyntäminen ja hybridi- työn tekemisen edellytyksien parantaminen
• Lapin veto- ja pitovoiman kehittäminen
• Toteutetaan älykkäitä ja kestäviä julkisia hankintoja tukemaan paikallista tuotantoa
Toimenpiteet
vuosille 2022–2023:
Lapin osaavan työvoiman saatavuus -toi- mintasuunnitelmasta nostetut toimenpi- teet
Toukokuussa 2022 valmistuvassa osaavan työvoiman saatavuuden toimenpideohjel- massa määritellään konkreettisia toimen- piteitä, joilla edistetään osaavan työvoiman saatavuutta lyhyellä ja pidemmällä tähtäi- mellä. Lisäksi sovitaan kullekin toimenpi- teelle vastuutaho. Toimenpidesuunnitel- massa huomioidaan Pito- ja vetovoimainen Lappi -esiselvityshankkeen tiekartassa so- vitut toimenpiteet, joita täydennetään tar- peen mukaisesti.
Painopisteen toteutuksen kannalta keskeisiä vastuutahoja:
Lapin liitto, Lapin ELY-keskus, Pohjois-Pohjan- maan ELY-keskus (Lapin maakunta), Lapin kor- keakoulukonserni, REDU, Lappia, Saamelaisalu- een koulutuskeskus, Peräpohjolan opisto, Lapin kunnat, tutkimuslaitokset, Lapin kauppakamari, Lapin Yrittäjät, Business Finland, Metsähallitus, Metsäkeskus, Lapin järjestöt, Lapin Leaderit, Lapin kansanedustajat, Saamelaiskäräjät
12 13
· Käynnistetään maahanmuuttostrategian
työttömyysjaksoja. Mallin käyttöönotto on osa TE-palvelut 2024 uudistusta, jossa TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kuntiin tai kuntien muodostamille yhteistyöalueille vuoden 2024 aikana. (TE-toimisto, kuntakokeilussa mukana olevat kunnat, ELY / kansallinen raha,
rakennerahastot)
· Kohtaanto-ongelmien yhtenä ratkaisuna
mukaisia keskeisiä kehittämistoi- menpiteitä työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistämiseksi sekä maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi, työvoiman tavoittamiseksi ja työelämän vastaanot- tavuuden parantamiseksi. (ELY, kunnat, oppilaitokset, Lapin liitto, 3. sektori
/ kansallinen raha, rakennerahasto,
kv-rahoituslähteet)
· Kohtaanto-ongelmiin vastaamiseksi
rakennetaan Lapin Sosiaalisesti kestävä kädenjälki -toimintamalli, jolla luodaan edellytyksiä heikommassa asemassa olevien työllistymiselle, edistetään yritysten yhteiskuntavastuun toteutu- mista sekä tuetaan työyhteisöjä moni- naisuuden hyväksymisessä. Tavoitteena on, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus löytää paikkansa työelämästä oman osaamisen ja voimavarojen pohjalta. (Lapin AMK, oppilaitokset, Lapin liitto, ELY, TE-toimisto, elinkeinoelämä /
rakennerahastot)
hyödynnetään EU:n uuden ohjelmakau- den rahoituspalvelut maksimaalisesti ja tehostetaan hankkeiden vaikuttavuutta tekemällä kohdennettuja hankehakuja sekä aktivoimalla hanketoimijoita yhteistyöhön hankkeiden suunnittelussa hankkeiden suunnittelussa (laajat hankekokonaisuudet). (Lapin liitto, ELY, oppilaitokset, 3. sektori, kunnat / raken-
nerahastot)
Painopisteen toteutuksen kannalta keskeisiä vastuutahoja:
Lapin liitto, Lapin ELY-keskus, Pohjois-Pohjan- maan ELY-keskus (Lapin maakunta), Lapin kor- keakoulukonserni, REDU, Lappia, Saamelaisalu- een koulutuskeskus, muut Lapin oppilaitokset, tutkimuslaitokset, Lapin kunnat, Lapin kauppa- kamari, Business Finland, Lapin Yrittäjät, Lapin järjestöt, Lapin Leaderit, Lapin kansanedustajat, Saamelaiskäräjät
5.3 Osaamisen kehittäminen vastaamaan toimintaympäristön nopeita muutoksia
Tavoitetila: Osaamisen kehittäminen ymmär- retään laajasti sekä koulutus-, tutkimus- ja in- novaatiotoiminnan kehittämisenä. Tavoitteena on, että Lapissa osaamisen kehittäminen vas- taa entistä paremmin ajan haasteisiin ja tukee Lappi-sopimuksen keskeisiä tavoitteita: vihreää siirtymää, uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä, digitaalisuuden hyödyntämistä, palvelujen turvaamista, sekä lappilaisten osal- lisuuden, yhdenvertaisuuden ja hyvän elämän varmistamista.
Strategisia toimenpiteitä:
• TKI-toiminnan kiihdyttäminen ja TKI-inves- toinnit Lapin erityisosaamiset tunnistaen ja niitä hyödyntäen
• Koulutustarpeen ennakointi ja sen pohjalta tapahtuva koulutuspaikkojen suunnittelu koulutuksen järjestäjien ja aluekehittäjien yhteistyönä
• Jatkuvan oppimisen strategian 2021–
2025 toteuttaminen: määrittelee osaamisen kehittämisen ympäristöt ja pedagogiikan; työelämäyhteistyön ennakoinnin sekä osaamisen kehittämisen polut
• Älykkään erikoistumisen strategian toteut- taminen
• Koulutus- ja työperäisen maahanmuuton edistäminen joustavilla ratkaisuilla ja digitaalisuutta hyödyntäen (koulu-, etä- ja työssäoppiminen)
• Arktisen osaamiskeskittymän rakentaminen ja arktinen yhteistyö
Jatkuvan oppimisen strategiasta
(JOS) nostetut toimenpiteet:
· Kehitetään ja otetaan käyttöön alakoh-
taisia lyhytkoulutusmalleja, muuntokou- lutusta, osatutkintoja, mikro-oppimista sekä osaamisen tunnustamisen tapoja, joilla voidaan vastata työelämän tarpei- siin ja mahdollistaa jatkuvan oppimisen periaatteen toteutuminen käytännössä.
(TE-toimisto, oppilaitokset, elinkeino-
· Työssä oppimisen ja työpaikalla
elämä / kansallinen raha (OKM, TEM))
tapahtuvan ohjauksen kehittäminen (esim. mestari-kisälli-malli, vertaisop- piminen ja yhteisöllinen oppiminen), sekä työpaikalla hankitun osaamisen näkyväksi tekeminen (oppilaitokset, ELY,
elinkeinoelämä / kansallinen raha (OKM,
· Koulutuksen joustavuuden ja yksilöl-
TEM), rakennerahastot)
listen opintopolkujen lisääminen kehit- tämällä moduuliopetusta ja siirtymiä
koulutusasteiden välillä (oppilaitokset /
· Maahanmuuttajille kohdistetun koulu-
kansallinen raha OKM)
tuksen edelleen kehittäminen (oppilai- tokset, ELY, elinkeinoelämä / kansallinen
raha (OKM, TEM) rakennerahastot)
Toimenpiteet
vuosille 2022–2023:
· Lisätään kuntien, elinkeinoelämän sekä
· Innovaatioinfrastuktuurin ja -palvelujen
oppilaitosten ja tutkimuslaitosten dia- logia, yhteyksiä ja kumppanuuksia, jotta TKI-toiminta vastaa paremmin kuntien toimintaympäristön ja elinkeinoelämän tarpeisiin (kunnat/seutukunnat, oppi- laitokset ja tutkimuslaitokset, klusterit, elinkeinoelämä / rakennerahastot,
kv-rahoituslähteet)
kehittäminen siten, että ne ovat entistä elinkeinolähtöisempiä ja palvelevat yrityksiä, sekä ovat helposti saavutetta- vissa (oppilaitokset ja tutkimuslaitokset,
klusterit, elinkeinoelämä / rakennerahas-
· Innovaatio- ja tutkimusinfrastruktuurin
tot, kv-rahoituslähteet)
· Tieto, neuvonta, ohjaus -palvelustra-
modernisointi esim. superlaskennan, tekoälyn ja robotiikan hyödyntämisen kautta (TKI-organisaatiot/rakennerahas-
tot)
· Yritysneuvojien, elinkenotoimijoiden
tegian väliarviointi ja toimenpiteiden täsmennys (Lapin AMK, Lapin yliopisto /
rakennerahastot)
ja pk-yrityssektorin vihreän siirtymän osaamisen kehittäminen (ELY-Keskus ja SYP-verkostot, ProAgria / rakennera-
hastot, JOTPA)
Painopisteen toteutuksen kannalta keskeisiä vastuutahoja:
Lapin liitto, Lapin ELY-keskus, Pohjois-Pohjan- maan ELY-keskus (Lapin maakunta), Lapin kor- keakoulukonserni, REDU, Lappia, Saamelaisalu- een koulutuskeskus muut Lapin oppilaitokset, Lapin kunnat, Lapin kauppakamari, Business Finland, Lapin Yrittäjät, Lapin järjestöt, Lapin kansanedustajat, Lapin liikunta- ja kulttuuritoi- mijat, Lapin Leaderit, Saamelaiskäräjät, tutki- muslaitokset, Metsähallitus, Metsäkeskus
14 15
5.4 Elinympäristön laatu, hyvinvointi ja peruspalvelut hyvän elämän osatekijöinä
Tavoitetila:
Lappilaisille mahdollistetaan hyvä, turvallinen ja sujuva arki turvaamalla peruspalvelujen saa- tavuus sekä parantamalla hyvinvointia arjen turva -toimintamallia toteuttamalla.
Strategisia toimenpiteitä:
• Hyvinvointi-, sosiaali- ja terveyspalvelujen, sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuk- sen saatavuuden turvaaminen koko Lapissa (digitalisaatio, palvelujen hybridimallit, monialaisen työn ja osaamisen sekä yhteis- työn vahvistaminen)
• Elinympäristön hyvän laadun ja puhtaan luonnon, sekä luonnon monimuotoisuuden merkityksen arvostaminen lappilaisten hyvän elämän lähteenä
• Keskusten ja kylien kehittäminen sekä kulttuuriympäristön vaaliminen lisää elinym- päristöjen viihtyisyyttä
• Lappilaisen arjen turva -toimintamallin toteuttaminen
• Digiosaamisen kehittäminen ja digitasa-ar- von turvaaminen
Toimenpiteet
vuosille 2022–2023:
· Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman
mukaisesti luodaan kuntien ja hyvinvoin- tialueen ja kolmannen sektorin yhdessä tekemisen malli ja -rakenne hyvinvoinnin
edistämiseen (kunnat, hyvinvointialue /
· Osana hyvinvointi- ja turvallisuussuun-
rakennerahastot, AKKE)
nitelmaa toteutetaan Arjen turvaa
-toimintamallia keskittymällä erityisesti verkosto-osaamisen ja johtamisen vahvistamiseen (tiedolla johtaminen),
· Kehitetään hyvinvointialueen, kunnat
ja kuntien liikuntaneuvonnan yhdistävä terveyden edistämisen palveluketju.
Palveluketjun kautta tunnistetaan ja löy- detään terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ja ohjataan heidät liikuntaneu- vonnan pariin, jossa asiakasta autetaan löytämään mielekäs tapa liikkua ja siten
edistää terveyttään. (hyvinvointialue,
· Käynnistetään kuntien liikuntavas-
kunnat / rakennerahastot, AKKE)
· Kannustetaan lappilaisia huolehtimaan
taavien yhteinen foorumi hyvien käytäntöjen jakamiseksi (Lapin liikunta /
rakennerahastot)
· Tehdään selvitys hyvinvoinnin innovaa-
omaehtoisesti hyvinvoinnistaan ja terveydestään kunta- ja organisaa- tiokohtaisilla hyvinvointikampanjoilla. Kannustetaan työnantajia panostamaan työntekijöidensä hyvinvointiin ja työkykyyn. (kunnat, yritykset / rakenne-
rahastot)
tiopotentiaalista ja aluetaloudellisista vaikutuksista (Lapin liitto, Lapin korkea-
koulukonserni / rakennerahastot)
Painopisteen toteutuksen kannalta keskeisiä vastuutahoja:
Hyvinvointialue, Lapin liitto, Lapin ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Lapin maa- kunta), Lapin kunnat, Lapin Leaderit, Lapin kor- keakoulukonserni, Lapin liikunta, Arctic sport verkosto, Lapin aluehallintovirasto
5.5 Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon moni- muotoisuuden turvaaminen
Tavoitetila:
Lappi on hiilineutraali maakunta vuoteen 2035 mennessä ja tavoittelee luonnon monimuotoi- suuden heikkenemisen pysäyttämistä alueel- laan.
Strategisia toimenpiteitä:
• Lappi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä hillitsemällä ilmastonmuu- tosta ja sopeutumalla sen yhteiskunnalle ja luonnolle asettamiin haasteisiin (mm. Lapin Green Deal)
• Aluekehityslain mukaan maakunnan liiton tehtävänä on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ilmastonmuutoksen hil- lintää ja siihen sopeutumista ja laadukkaan elinympäristön tilaa koskevan suunnittelun yhteistyötä sekä vastata suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa.
• Lappi pysäyttää luonnon monimuotoisuu- den heikkenemisen maakunnassa mm. kunnostamalla tärkeitä elinympäristöjä ja turvaamalla vesistöjen hyvä tila
• Luontopohjaisten ratkaisujen käyttöönottoa ja kiertotaloutta edistetään
• Kehitetään ja lisätään ympäristöyhteistyötä naapurivaltioiden (alueiden) kanssa
• Toimimme lohen ja muiden vaelluskalakan- tojen lisääntymisedellytysten turvaamiseksi. Esimerkiksi Kemijoen ekosysteemin ennallistamiseksi edistetään vaelluskalojen palauttamista tukemalla luonnonmukaisten ohitusuomien rakentamista Kemijoen voimalaitoksilla sekä pienempien jokien ja purojen kunnostusta.
Toimenpiteet
vuosille 2022–2023:
· Tuetaan kuntien ilmastotiekarttojen ja
vihreän siirtymän suunnitelmien laati- mista ja toteuttamista vahvistamaan alueen vetovoimaa, kilpailukykyä - ja kilpailuetua sekä toteutetaan kuntien ilmastotoimia tukevaa maakunnallista ilmastoviestintää (Lapin liitto, seutukun- nat /rakennerahastot, kansallinen raha
(YM)
sekä turvallisuuden kehittämiseen kylissä ja kaupunginosissa (Lapin
turvallisuusverkosto / rakennerahastot,
· Tuetaan heikommassa asemassa
maaseuturahasto)
olevien ihmisten osallisuutta ja osallis- tumisen mahdollisuuksia kehittämällä palveluja, hyödyntämällä verkostoja
ja huolehtimalla digitasa-arvon toteu-
tumisesta (kunnat, hyvinvointialueet,
· Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämi-
oppilaitokset)
sen hyvien käytäntöjen ja menetelmien
jalkauttaminen kuntiin (hyvinvointialue,
· Turvataan hyvän ja turvallisen elinym-
kunnat, Lapin aluehallintovirasto)
päristön sekä palveluiden järjestämisen edellytyksiä panostamalla olemassa olevan peruspalveluinfrastruktuurin (esim. vesihuolto) suunnitelmalliseen kunnossapitoon ja kehittämiseen
(kunnat, seutukunnat / rakennerahastot,
· Kunnostetaan ja ylläpidetään perinne-
maaseuturahasto)
maisemia ja arvokkaita kulttuuriympä-
ristöjä (Metsähallitus / kansallinen raha,
· Tunnistetaan luonnon hyvinvointivai-
rakennerahastot)
kutukset osana hyvinvointipalveluja lisäämällä asiakkaiden luontokontakteja, kuten esim. tarjoamalla luontoliikuntaa, puutarhakävelyjä tai parantamalla maisemaa (kolmas sektori, yksityinen
sektori, hyvinvointialue, kunnat / raken-
· Tuetaan lappilaisten aktiivista elämän-
nerahastot, maaseuturahasto)
tapaa ja matalan kynnyksen liikuntaa edistämällä omaehtoista liikuntaa tuke- via palveluja, kehittämällä ja ylläpitämällä liikuntainfrastruktuuria sekä tukemalla arkiliikuntaa ja työmatkaliikuntaa
(esim. kävely, pyöräily, ulkoalueiden esteettömyys). (hyvinvointialue, kunnat, Arctic sport-verkosto / rakennerahastot,
maaseuturahasto)
16 17
· Edistetään Lapin eri sektoreiden jäte-
huollon ja erilliskeräyksen järjestämistä ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti yhteistyössä jätehuoltoyhtiöiden, jäteyritysten ja elinkeinojen etujärjes- töjen kanssa (Lapin ELY, Lapin liitto, elinkeinoelämä, kunnat / rakennerahas-
tot, kansallinen raha (YM))
Toimenpiteet
vuosille 2022–2023:
· Elinkeinoelämän toimintaympäristöä
· Valtatien 21 Palojoensuu–Maunu
parantavat ja investointeja edistävät
infrainvestoinnit
· Valtatien 21 Ailakkalahti–Kilpisjärvi
tiesuunnittelu
· Valtatien 21 Tornio–Kolari toimenpide-
parantaminen
· Kantatie 92 Karigasniemen uuden
selvitys
rajasillan tie- ja rakennussuunnittelu
· Maanteiden varrella olevien taajamien
yhteistyössä Xxxxxx xxxxxxxxxxxx kanssa
· Vt 4 Keminmaa–Sodankylä ja kt 82
kehittämisen suunnittelun edistäminen
· Mt 9643 Kemijärven Varrion uusi silta
Vikajärvi–Kemijärvi tiesuunnittelun
edistäminen
· Valtatie 5 tulee liittää osaksi valtakun-
ja tieyhteys Patokankaan teollisuus- alueelle, seuraavan suunnitteluvaiheen
edistäminen
nallista pääväyläverkkoa. Käynnistetään suunnittelu yhteyden jatkamiseksi
Sodankylä–Kittilään ja aina valtatie 21
· Kolarin radan sähköistämisen selvitys
asti.
· Lapin pisararadan (Kemijärvi–Pelko-
aloitetaan
senniemi–Sodankylä–Kittilä–Kolari)
· Kemijärvi–Salla-ratayhteyden paran-
ratayhteysselvityksen laatiminen
tamissuunnittelun edistäminen, Kemi-
järvi–Ruka–Taivalkoski-rautatieyhteyden
· Perämerenkaaren raideliikenteeseen
suunnittelutyön edistäminen
varautuminen laatimalla selvitys, jossa
huomioidaan mm. henkilöliikenteen
· Turvataan joukkoliikennepalveluiden
tarpeet ja huoltovarmuuden näkökulma
(bussiliikenne, taksit) saatavuutta myös
harvaanasutuilla alueilla, esimerkiksi
· Uusiutuvan energian eri muotojen ja
pienenergiaratkaisujen edistäminen (kunnat, metsäsektorin toimijat, oppi-
laitokset, ProAgria, Luke / maaseutura-
· Lapin olosuhteisiin sopivan, eri sekto-
xxxxx, rakennerahastot)
xxxxx yhdistävien kiertotalouspohjaisten biokaasutuotannon mallien kehittämi-
nen ja käyttöönotto (LUKE, Proagria /
· Kunnallisten energiayhtiöiden tukemi-
rakennerahastot, maaseuturahasto)
nen ja kehittäminen energiamurroksen muutosvoimaksi sekä kaukolämmön tuotannon vihreän siirtymän inno- vaatioiden pilotointi (kunnat, LUKE, kaukolämpöyhtiöt, AMK, ProAgria /
rakennerahastot, maaseuturahasto,
· Vapaaehtoisen suojelun edistäminen
JTM)
ja luonnonsuojelun sekä luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen ja hiilensidonnan liiketoiminnallisten
mallien kehittäminen (esim. ekologinen kompensaatio ja päästökompensaatiot, alan palveluyrittäjyys) (metsäsektori,
luonnonsuojelujärjestöt, LUKE / maa-
· Toteutetaan ympäristö- ja vesistökun-
seuturahasto, rakennerahastot)
· Luonnonsuojelualueiden ja retkeilyreit-
nostushankkeita (ELY, Metsähallitus, kunnat / kansallinen raha, rakennerahas-
tot)
tien kunnossapidon varmistaminen ja
kehittäminen (Metsähallitus / kansalli-
· Tehdään selvitys luonnon tuomien
nen raha, rakennerahastot)
työpaikkojen ja suojelualueiden alueta-
loudellisista vaikutuksista (Tutkimuslai-
· Lappilaisten metsänhoitomenetelmien
tokset / AKKE, rakennerahastot)
kehittäminen eri käyttömuotojen ja ekosysteemipalvelujen yhteenso- vittamiseksi huomioiden muuttuvat ilmasto-olot (Metsäkeskus, MTK, Metsähallitus / rakennerahastot, maa-
seuturahasto)
· Lapin olosuhteet huomioivan metsätie-
· Metsänomistajien - ja toimijoiden tiedon
xxx xxxxxxxxxxx ja tuottaminen (esim Operaatio Mustikan laajennus) (LUKE, Metsähallitus, Metsäkeskus / rakenne-
rahastot)
ja osaamisen lisääminen talousmetsien luonnonhoidosta ja metsien moninais- käytöstä/eri käyttömuodosta ja ansain- tamalleista (esim. puuntuotanto, luon- nontuotteet, luonto- ja maisema-arvot, kompensaatiopalvelut ja hiilivarastot) sekä tiedon ja ymmärryksen lisääminen EU-metsäsäätelyyn liittyen. (Metsäkes-
kus, MTK, XXXX, AMK / rakennerahastot,
· Turvataan lohen ja muiden vaellus-
maaseuturahasto)
kalakantojen lisääntymisedellytyksiä maakunnan rakentamattomien ja rakennettujen vesistöjen osalta edistä- mällä erilaisten vaelluskalayhteyksien avaamista ja toteuttamalla ennallistavia toimia; sekä tuetaan kalastusmatkailun
kehittämistä koko Lapin alueella (kansal-
· Vahvistetaan rakennetun ympäristön
linen raha, rakennerahastot)
ilmastokestävyyttä, kehitetään luon- topohjaisia ratkaisuja ja otetaan niitä käyttöön (mm. työkaluja ja menetelmiä alueiden suunnitteluun ilmastonmuu- toksen sopeutumisen huomioimiseksi,
pilotti- ja demoalueiden toteutus) (ELY,
· Ekologisen kompensaation ja metsiin
kunnat, Lapin liitto / rakennerahastot)
· Kehitetään malleja, joilla vähennetään
ja soihin perustuvan päästökom- pensaatiokaupan liiketoiminnallisten mahdollisuuksien selvittely ja pilotointi (metsäsektorin toimijat, luonnonsuo- jelujärjestöt, LUKE / rakennerahastot,
maaseuturahasto)
turpeen energiakäytöstä luopumisen aiheuttamia negatiivisia sosioekonomi- sia vaikutuksia kunnat, metsäsektorin
toimijat / JTM, rakennerahastot
Painopisteen toteutuksen kannalta keskeisiä vastuutahoja:
Lapin liitto, Lapin ELY-keskus, Pohjois-Pohjan- maan ELY-keskus (Lapin maakunta), Lapin kor- keakoulukonserni, REDU, Lappia, Saamelaisalu- een koulutuskeskus muut Lapin oppilaitokset, Lapin kunnat, Lapin kauppakamari, Business Finland, Lapin Yrittäjät, Lapin järjestöt, Lapin kansanedustajat, Lapin liikunta- ja kulttuuritoi- mijat, Lapin Leaderit, Saamelaiskäräjät, tutki- muslaitokset, Metsähallitus, Metsäkeskus, Pidä Lappi siistinä ry.
5.6 Hyvä saavutettavuus kilpailukyvyn ja kasvun mahdollistajana
Strategisia toimenpiteitä:
Lappi etenee kohti hiilineutraalia ja älykästä lii- kennejärjestelmää. Lappi on hyvin saavutetta- vissa kaikilla liikennemuodoilla ja maakunnassa on kattavat tietoliikenneyhteydet.
Toimenpiteitä:
• Toteutetaan Lapin liikennejärjestelmäsuun- nitelmaa 2040
• Kehitetään edellytyksiä siirtyä vähähiiliseen ja kestävään liikenteeseen tavoitteena hiilineutraali liikennejärjestelmä v. 2045
• Turvataan hyvät ja kasvun mahdollistavat lentoliikenneyhteydet ja lentoasemainfra- struktuuri
• Varmistetaan kattavat ja toimivat tietolii- kenneyhteydet koko Lappiin
18 19
luomalla uudenlaisia keskusten sisäisiä
· Maantieliikenteen hiilijalanjäljen
ja keskusten välisiä liikenneratkaisuja
pienentämiseksi tulee myös varmistaa
vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu-
· Lisätään biokaasun tuotantoa ja
verkoston laajeneminen
jakeluverkostoa sekä tuetaan liikenteen
energiamurrosta viestinnällä. Selvite-
· Hillitään korjausvelan kasvua ja paranne-
tään vetytuotantoa ja jakelua.
taan liikenneturvallisuutta Lapin tie-
verkostolla edistämällä perustienpidon
· Edistetään liikkumisen älykkäitä
rahoitustason nostoa
innovaatioita - älykkäiden ratkaisujen
kehittämistä ja hyödyntämistä (TKI-toi-
· Nopeiden laajakaistaverkkojen laajen-
mijat / rakennerahastot)
taminen koko maakuntaa kattavaksi syrjäseudut huomioiden valokuitu- ja
5G-yhteyksien avulla (kunnat, elinkeino-
· Kehitetään ja parannetaan kestävän
elämä / kansallinen raha, kuntaraha)
luontomatkailun reitistöjä (Metsähallitus,
kunnat / rakennerahastot)
Painopisteen toteutuksen kannalta keskeisiä vastuutahoja:
Lapin liitto, Lapin ELY-keskus, Väylävirasto, kun- nat, Metsähallitus
5.7 Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuus (Lappi- sopimuksen liitteenä)
Tavoitetila:
Saamelaisten oikeus oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen toteutuu kai- killa toimialoilla. Saamelaisten kulttuuri-iden- titeetti, kieli ja kulttuuriperintö säilyvät elinvoi- maisina. Turvataan saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytykset sekä
saamenkielisten peruspalvelujen saatavuus. Tuetaan saamelaislapsia ja -nuoria identiteetin, kielen ja kulttuurin ylläpitämisessä ja kehittä- misessä sekä tarjotaan mahdollisuuksia perin- teisten taitojen oppimiseen ja vahvistamiseen.
Strategisia toimenpiteitä:
• Maankäyttöön liittyviä hankkeita suunniteltaessa toteutetaan kattavat vaikutustenarvioinnit niiden vaikutuksista saamelaisten oikeuksiin, saamelaiskult- tuuriin ja edellytyksiin harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja
• Turvataan saamelaisten kalastusoikeudet
• Kehitetään poronhoidon tukimuotoja ja sijaisapujärjestelmää enemmän saamelaista poronhoitoa huomioon ottavaksi
• Ilmastostrategisia toimia ja sitoumuksia sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevia toimia suunniteltaessa hyödynne- tään saamelaisten havaintoja luonnon ja vuodenaikojen säiden muutoksista
• Saamenkielisten peruspalvelujen saata- vuuden turvaaminen (varhaiskasvatus, perusopetus, nuorisotyö, sosiaali- ja terveyspalvelut, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, digipalvelut)
• Saamen kielilain aktiivinen toteuttaminen, saamenkielisen henkilöstön määrän lisää- minen viranomaisissa ja saamenkielisen henkilöstön saatavuuden turvaaminen
• Yhteistyön vahvistaminen saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstön koulutustarpeen ennakoimiseksi
• Jatketaan työtä rajaesteiden poistamiseksi ja rajayhteistyön vahvistamiseksi.
• Saamelaisten kieli-, käsityö- ja kulttuurikes- kustoiminnan kehittäminen
• Käytetään tehokkaasti pohjoisille alueille tarkoitettuja kansallisia sekä kansainvälisiä rahoitusmekanismeja saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden vahvistamiseen
• Noudatetaan kokonaisvaltaisesti käytännön toimissa Saamelaiskäräjien hyväksymää Vastuullisen ja eettisesti kestävän saame- laismatkailun toimintaperiaatteet -ohjetta.
· Mahdollistetaan saamenkielinen ja
alue, Saamelaiskäräjät, THL / kansallinen
rahoitus)
saamelaiseen kulttuuriin perustuva nuorisotyö ja rakennetaan toiminta- malleja saamelaislasten- ja nuorten vapaa-ajantoiminnaksi (Saamelaiskärä-
jät, saamelaisalueen kunnat / kansallinen
· Koltansaamen kielikeskustoiminnan
rahoitus OKM, rakennerahastot)
käynnistäminen ja toiminnan vakinais-
taminen (Inarin kunta / rakennerahastot,
· Luodaan saamelaisuuteen perustuvan
kansainväliset rahoituslähteet)
matkailun markkinointi- ja yhteistyöver- kosto ja varataan neuvontakeskukselle kiinteä toimintaresurssi. (Saamelaiskärä- jät / kansallinen rahoitus OKM, rakenne-
rahastot, kansainväliset rahoituslähteet)
Painopisteen toteutuksen kannalta keskeisiä vastuutahoja:
Toimenpiteet
vuosille 2022–2023:
· Käynnistetään selvitys saamelaisten
perinteisten elinkeinojen nykytilasta, kehittämistarpeista ja tarvittavista toimenpiteistä elinkeinojen harjoittami-
sedellytysten parantamiseksi (Saame-
· Duodji-akatemian rahoituksen vaki-
laiskäräjät / AKKE)
naistaminen ja toiminnan kehittäminen Saamelaiskäräjien yhteyteen ja sijoit- taminen Enontekiön Karesuvantoon. (Saamelaiskäräjät / rakennerahastot,
kansallinen rahoitus, kansainväliset
· Sevettijärven kolttakulttuurikeskuksen
rahoituslähteet)
rahoituksen varmistaminen ja toiminnan kehittäminen kolttasaamelaisten tarpeita vastaavaksi aktiiviseksi kieli- ja kulttuurikeskukseksi (Kolttien kyläko-
kous, Kolttakulttuurisäätiö, Inarin kunta /
· Saamelaiskulttuurikeskus Xxxxxxxx
kansallinen raha, rakennerahastot)
toiminnan kehittäminen saamelaisten vireänä ja omaehtoisena toimintakes- kuksena sekä elävänä ja monipuolisena
tapahtumatalona (Saamelaiskäräjät /
· Edistetään monimuotokoulutusta järjes-
rakennerahastot)
täviä täydennyskoulutushankkeita, joilla kasvatetaan kelpoisten saamenkielisten varhaiskasvatuksen-, luokan-, erityis- ja aineenopettajien määrää (Oppilaitokset,
yliopistot, Lapin aluehallintovirasto,
· Laaditaan suunnitelma positiivisista
SAKK / kansallinen raha OKM)
erityistoimista saamelaisten kielellisten ja kulttuurillisten oikeuksien toteutta- miseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa
(hyvinvointialue, Saamelaiskäräjät, Lapin
· Kehitetään saamelaisväestön hyvinvoin-
aluehallintovirasto / AKKE)
tia ja elinoloja kuvaavia indikaattoreita
ja hyvinvoinnin mittaamista (hyvinvointi-
Lapin liitto, Lapin ELY-keskus, Inarin kunta, kunnat, Lapin Leaderit, Lapin Yrittäjät, Lapin kansanedustajat, Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous, Kolttakulttuurisäätiö, Metsähallitus, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Lapin alue- hallintovirasto, Lapin sairaanhoitopiiri, Poske, Lapin yliopisto
20 21
6
Rahastot maakuntaohjelman toteutuksessa ja maakunnan yhteistyöasiakirja 2022
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto (EMKVR)
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahas- tosta tuetaan kalastusta, vesiviljelyä, kalan jalos- tusta, kaupan toimenpiteitä sekä kalatalouden paikallista kehittämistä. Viranomaistoimista tuetaan esimerkiksi kalastuksen valvontaa ja
Alueiden kestävän kasvun
ja elinvoiman määräraha AKKE Kansallista alueiden kestävän kasvun ja elin- voiman tukemisen AKKE-määrärahaa voidaan käyttää esimerkiksi lyhytkestoisiin kehittämis-, kokeilu- ja selvityshankkeisiin. Hankkeilla etsi- tään uusia ratkaisuja tai valmistellaan isompia
Lappi-sopimusta toteutetaan käytettävissä olevien rahoitusvälineiden kautta. Keskeisessä roolissa ovat EU-rahastot, mutta erittäin mer- kittävässä roolissa on myös Lapin liiton kautta ohjautuva alueellisen kehittämisen ja raken- nemuutoksiin kohdistuva kansallinen rahoitus sekä ELY-keskuksen yleiskatteellinen rahoitus ja sopimusta toteuttavien organisaatioiden ja yritysten kehittämiseen kohdistama rahoitus.
6.1 Käyttävissä olevien rahastojen kuvaukset
Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma
Suomessa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella parannetaan pk-yritysten kilpai- lukykyä, edistetään uuden tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä sekä vähähiilisen talouden kehittämistä. Euroopan sosiaalirahas- ton (ESR) tuella edistetään työllisyyttä ja hyvää työelämää, parannetaan osaamista ja ammat- titaitoa sekä lisätään heikoimmassa asemassa olevien sosiaalista osallisuutta. Elpymisrahas- tosta osoitettu REACT-EU-rahoitus tulee lisä- rahoitukseksi sekä EAKR- että ESR- toimien rahoittamiseen rakennerahasto-ohjelman puitteissa. REACT-EU- rahoitukselle on laadittu ohjelmaan omat toimintalinjat, mitkä määrittä- vät rahoituksen käyttöä alueiden selviytymis- suunnitelmien ja älykkään erikoistumisen stra- tegioiden lisäksi. Ohjelmakauden 2014–2020 rahoitus on pääasiassa käytetty vuoden 2021 loppuun mennessä, joten haettavaksi tulee enää mahdollisia pieniä säästyneitä eriä.
Uudistuva ja osaava Suomi - Suomen
alue- ja rakennepolitiikan ohjelma 2021–2027
Alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakausi 2021– 2027 tuo merkittäviä resursseja toteuttaa Suomen pitkän aikavälin kasvun ja uudistu- misen tavoitteita. Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelma tukee elinkeino-, energia-, ilmasto-, innovaatio-, koulutus- ja työllisyyspo- litiikkaa sekä syrjäytymisen ja köyhyyden vas- taista työtä.
Ohjelma tähtää alueiden elinkeinorakenteen uudistamiseen, työllisyyden ja osaamisen pa- rantamiseen sekä osallisuuden lisäämiseen. Ra- hoitus tulee kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oi- keudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). JTF rahoituksen käyttöä ohjaamaan laaditaan Lapin oikeudenmukaisen siirtymän suunnitelma, JTF
-rahoitus on käytettävissä aikaisintaan syksyllä 2022.
Euroopan maaseuturahasto
Maaseudun kehittämistä rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto). Sen tavoitteena on kestävä kasvu, elinkeinojen kehittäminen ja elämänlaa- dun parantaminen maaseudulla. Maaseutuoh- jelman hyöty kohdentuu viljelijöille, maaseudun yrityksille ja maaseudun asukkaille sekä koko ympäristölle. Tukea voi hakea maaseudulla toi- mivien yritysten kehittämiseen ja muun muassa ympäristön tilaan, palveluihin ja viihtyisyyteen liittyviin kehittämishankkeisiin.
tiedonkeruuta sekä meripolitiikan toimia. Oh- jelman keskeisiä tavoitteita ovat kalatalousa- lan kestävän kasvun tukeminen, alkutuotannon edellytysten turvaaminen, uudistumisen ja inno- vaatioiden vauhdittaminen sekä ympäristöky- symysten yhä parempi huomioiminen.
Interreg Aurora 2021–2027 -ohjelma Interreg Aurora 2021–2027 -ohjelma on uusi Suomen, Ruotsin ja Norjan alueiden välinen oh- jelma, jonka tavoitteena on tukea rajat ylittävää yhteistyötä vahvistamalla ohjelma-alueen kil- pailukykyä, kestävyyttä ja vetovoimaa lisäämällä sosiaalista yhteenkuuluvuutta, digitalisaatiota ja vihreän siirtymän toimeenpanoa. Ohjelma-alue kattaa laajasti Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoi- simmat maakunnat, Sapmi-alueeseen sisältyy koko saamelaisalue kolmesta maasta.
Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Norrbot- tenin lääninhallitus, sen sihteeristö on hajautet- tu kaikkiin kolmeen osallistuvaan maahan. Oh- jelman toimeenpano käynnistyy keväällä 2022.
Pohjoinen periferia ja Arktinen -ohjelma 2021–2027
Pohjoinen periferia ja Arktinen -ohjelman 2021–2027 ohjelma-alue kattaa EU-jäsenval- tioista Itä- ja Pohjois-Suomen, Irlannin poh- joiset ja läntiset alueet sekä Pohjois-Ruotsin. EU:n ulkopuolisista alueista ohjelma-alueessa ovat mukana Färsaaret, Grönlanti, Islanti sekä Norjan pohjoiset alueet. Tuettavissa toimissa painotetaan innovaatioita, pk-yrityksiä, ilmas- tonmuutokseen sopeutumista sekä kestävää resurssien käyttöä digitalisaatiota, kestävyyttä sekä kierto- ja resurssitehokasta taloutta edis- tämällä. Ohjelman ensimmäinen hakukierros on avautumassa keväällä 2022.
hankekokonaisuuksia tai kehitysprosesseja. Hankkeilla tuetaan Lappi-sopimuksen toteutus- ta ja rahoitusta myönnetään hankkeisiin, joihin ei ensisijaisesti voida käyttää muita rahoitus- välineitä. Osa AKKE-rahoituksesta on kohden- nettu Lapin korona-selviytymissuunnitelman mukaisten hankkeiden toteuttamiseen. Selviy- tymissuunnitelman mukaisten hankkeiden tulee päätyä viimeistään 31.12.2023.
Pohjoiskalotin neuvosto
Pohjoiskalotin neuvosto on pohjoismainen ra- jayhteistyöorganisaatio, jonka päärahoittaja on Pohjoismaiden ministerineuvosto. Pohjoiskalo- tin neuvostolta voi hakea tukea pohjoismaiseen hanketoimintaan, joka liittyy neuvoston valitse- miin painopistealueisiin.
22 23
6.2 Uudistuva ja osaava Suomi – Suomen
alue- ja rakennepolitiikan ohjelma 2021–2027
Maakunnan yhteistyöasiakirja 2022
Alueellinen rahoitussuunnitelma, miljoonaa euroa
Toimintalinja / erityistavoite | RR-ELY | RR-ELY | RR-ELY | Maakunnan liitto | YHTEENSÄ | |
EAKR yritystuet | EAKR muu | EAKR aluerahoitus | ||||
ESR+kaupunkikehit. | ESR+aluerahoitus | yhteensä | ||||
TL 1 | Erityistavoite 1.i (EAKR) | 2,642 | 0,804 | 3,446 | 8,872 | 12,318 |
EAKR | 1,651 | 0,429 | 2,080 | 4,852 | 6,932 | |
Valtio | 0,825 | 0,214 | 1,039 | 2,427 | 3,466 | |
Kunta + muu julkinen | 0,166 | 0,161 | 0,327 | 1,593 | 1,920 | |
TL 1 | Erityistavoite 1.ii (EAKR) | 2,092 | 0,000 | 2,092 | 1,986 | 4,078 |
EAKR | 1,345 | 0,000 | 1,345 | 1,101 | 2,446 | |
Valtio | 0,673 | 0,000 | 0,673 | 0,551 | 1,224 | |
Kunta + muu julkinen | 0,074 | 0,000 | 0,074 | 0,334 | 0,408 | |
TL 1 | Erityistavoite 1.iii (EAKR) | 8,729 | 0,000 | 8,729 | 2,057 | 10,786 |
EAKR | 5,806 | 0,000 | 5,806 | 1,126 | 6,932 | |
Valtio | 2,903 | 0,000 | 2,903 | 0,563 | 3,466 | |
Kunta + muu julkinen | 0,020 | 0,000 | 0,020 | 0,368 | 0,388 | |
TL 2 | Erityistavoite 2.i (EAKR) | 2,515 | 0,328 | 2,843 | 2,746 | 5,589 |
EAKR | 1,670 | 0,175 | 1,845 | 1,510 | 3,355 | |
Valtio | 0,835 | 0,087 | 0,922 | 0,754 | 1,676 | |
Kunta + muu julkinen | 0,010 | 0,066 | 0,076 | 0,482 | 0,558 | |
TL 2 | Erityistavoite 2.iv (EAKR) | 0,306 | 0,743 | 1,049 | 0,925 | 1,974 |
EAKR | 0,195 | 0,397 | 0,592 | 0,592 | 1,184 | |
Valtio | 0,098 | 0,198 | 0,296 | 0,296 | 0,592 | |
Kunta + muu julkinen | 0,013 | 0,148 | 0,161 | 0,037 | 0,198 | |
TL 2 | Erityistavoite 0.xx (EAKR) | 2,158 | 1,101 | 3,259 | 2,332 | 5,591 |
EAKR | 1,425 | 0,587 | 2,012 | 1,342 | 3,354 | |
Valtio | 0,713 | 0,294 | 1,007 | 0,671 | 1,678 | |
Kunta + muu julkinen | 0,020 | 0,220 | 0,240 | 0,319 | 0,559 | |
TL 3 | Erityistavoite 3.ii (EAKR) | 0,000 | 6,312 | 6,312 | 0,000 | 6,312 |
EAKR | 0,000 | 2,104 | 2,104 | 2,104 | ||
Valtio | 0,000 | 1,052 | 1,052 | 1,052 | ||
Kunta + muu julkinen | 0,000 | 3,156 | 3,156 | 3,156 | ||
TL 4 | Erityistavoite 4.a (ESR) | 0 | 3,606 | 3,606 | 3,606 | |
ESR+ | 0 | 2,16 | 2,16 | 2,160 | ||
Valtio | 0 | 1,084 | 1,084 | 1,084 | ||
Kunta + muu julkinen | 0 | 0,362 | 0,362 | 0,362 | ||
TL 4 | Erityistavoite 4.g (ESR+) | 0 | 3,606 | 3,606 | 3,606 | |
ESR+ | 0 | 2,16 | 2,16 | 2,160 | ||
Valtio | 0 | 1,084 | 1,084 | 1,084 | ||
Kunta + muu julkinen | 0 | 0,362 | 0,362 | 0,362 | ||
TL 4 | Erityistavoite 4.h (ESR+) | 0 | 3,091 | 3,091 | 3,091 | |
ESR+ | 0 | 1,852 | 1,852 | 1,852 | ||
Valtio | 0 | 0,929 | 0,929 | 0,929 | ||
Kunta + muu julkinen | 0 | 0,31 | 0,31 | 0,310 | ||
TL 5 | Erityistavoite 5.h (ESR+) | 0,488 | 0,488 | 0,488 | ||
ESR+ | 0,464 | 0,464 | 0,464 | |||
Valtio | 0,018 | 0,018 | 0,018 | |||
Kunta + muu julkinen | 0,006 | 0,006 | 0,006 | |||
KAIKKI YHTEENSÄ | 18,442 | 20,079 | 38,521 | 18,918 | 57,439 | |
EU | 12,092 | 10,328 | 22,420 | 10,523 | 32,943 | |
Valtio | 6,047 | 4,960 | 11,007 | 5,262 | 16,269 | |
Kunta + muu julkinen | 0,303 | 4,791 | 5,094 | 3,133 | 8,227* | |
EAKR YHTEENSÄ | 18,442 | 9,288 | 27,730 | 18,918 | 46,648 | |
EU | 12,092 | 3,692 | 15,784 | 10,523 | 26,307 | |
Valtio | 6,047 | 1,845 | 7,892 | 5,262 | 13,154 | |
Kunta + muu julkinen | 0,303 | 3,751 | 4,054 | 3,133 | 7,187 | |
ESR+ YHTEENSÄ | 0,000 | 10,791 | 10,791 | 10,791 | ||
EU | 0,000 | 6,636 | 6,636 | 6,636 | ||
Valtio | 0,000 | 3,115 | 3,115 | 3,115 | ||
Kunta + muu julkinen | 0,000 | 1,040 | 1,040 | 1,040 |
24
PL 8056, 96101 Rovaniemi / xxxx@xxxxxxxxxxx.xx / xxxxxxxxxxx.xx