Liikenneopetusalan työehtosopimus

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välillä saavutettiin 1.3.2022 liikenneopetusalan työehtosopimuksen uudistamiseksi neuvottelutu- los, joka hyväksyttiin 4.3.2022 mennessä molempien liittojen hallinnoissa niitä sitovaksi työ- ehtosopimukseksi.

1. Sopimuskausi

Uusi sopimuskausi tulee voimaan 4.3.2022 ja päättyy 31.1.2024. Mikäli osa- puolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 15.1.2023 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.1.2023.

Sopimus jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Uu- desta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai so- pimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

2. Palkkaratkaisu

Vuosi 2022

Palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta 2,0 %:n yleiskorotuksella.

Liikenneopettajien palkat 1.5.2022 lukien

Työkokemus	Helsinki	Muu Suomi
Peruspalkka	2 514	2 389
Väh. 3 kokemusvuotta	2 600	2 466
Väh. 6 kokemusvuotta	2 692	2 548
Väh. 9 kokemusvuotta	2 786	2 636
Väh. 12 kokemusvuotta	2 888	2 730
Väh. 15 kokemusvuotta	3 002	2 827

Toimistotyöntekijöiden palkat 1.5.2022 lukien

Helsinki	B	C
1. vuotena	1 899	1 948
2. vuotena	1 928	2 017
4. vuotena	1 978	2 091
6. vuotena	2 045	2 159
8. vuotena	2 135	2 246
11. vuotena	2 163	2 322

Muu Suomi	B	C
1. vuotena	1 834	1 885
2. vuotena	1 863	1 953
4. vuotena	1 910	2 020
6. vuotena	1 973	2 092
8. vuotena	2 053	2 177
11. vuotena	2 122	2 251

Vuosi 2023

Sopimusosapuolet tarkastelevat syys-lokakuun 2022 aikana yleistä taloudel- lista tilannetta, työllisyyttä, alan kehitystä ja näihin vaikuttavia tekijöitä. Arvioin- nin perusteella osapuolet neuvottelevat 15.1.2023 mennessä toisen vuoden palkkaratkaisusta.

Mikäli toisen vuoden palkkaratkaisusta ei päästä yksimielisyyteen 15.1.2023 mennessä, osapuolet voivat irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 31.1.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 15.1.2023 toiselle sopijaosapuolelle.

3. Työryhmä

Sopijaosapuolet muodostavat erityisesti työaikoihin keskittyvän työryhmän. Työryhmän pääasiallisena tehtävänä on rakentaa työehtosopimukseen erityi- sesti tuntityöntekijöitä koskeva uusi järjestelmä, jossa otetaan huomioon mm. alalla tapahtuneet lainsäädäntömuutokset sekä alan käytännöt ja tarpeet. Li- säksi työryhmä selvittää 1.1.2020 voimaantulleesta työaikalaista johtuvat mah- dolliset muutostarpeet. Työryhmän tavoitteena on esittää uudet työehtosopi- musmääräykset 31.12.2022 mennessä siten, että ne tulevat voimaan 1.2.2023.

Helsingissä 4.3.2022

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

LIIKENNEOPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS ‌

1 § Soveltamisala ‌

1. Tätä sopimusta noudatetaan työehtosopimuksena liikenneopettajiin, joiksi katsotaan myös koulutukseen liittyvää harjoittelua (auskultointia) suoritta- vat sekä ulkopuoliset teoriatuntien pitäjät.

2. Tämä sopimus ei kuitenkaan koske sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, ku- ten toimitusjohtajia, apulaisjohtajia, konttoripäälliköitä, itsenäisten osasto- jen päälliköitä sekä vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehto- sopimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vaiko ei- vät.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia enintään 3 kuukauden koeajasta, jonka aikana työsuhde voidaan kummaltakin puolen purkaa ilman irtisano- misaikaa. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

2. Työsopimus tehdään kirjallisesti. Sovittaessa osa-aikaisesta työsopimuk- sesta, tulee työsopimukseen kirjata viikoittainen vähimmäistyöaika.

3. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin autokoulutoimintaan ja siihen liittyvää alan työtä, ellei hänen varsinaista työtään ole taikka muut erityiset syyt sitä vaativat.

4. Työnantaja tai tämän edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työnteki- jälle lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työ- paikan työntekijäin luottamushenkilönä ja missä luottamushenkilö on tavat- tavissa.

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen ‌

1. Työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelyt määräytyvät tä- män sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan jäljempänä olevin poikkeuksin.

2. Ellei pidemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, noudatetaan seuraavia irti- sanomisaikoja, jolloin ensimmäiseksi irtisanomispäiväksi lasketaan irtisa- nomista seuraava päivä.

Työsopimusta irtisanottaessa työnantaja noudattaa irtisanomisaikaa seu- raavasti:

Työsuhteen keskeytyksetön kesto	Irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	1 kuukausi
yli 5 ja enintään 10 vuotta	2 kuukautta
yli 10 ja enintään 15 vuotta	3 kuukautta
yli 15 vuotta	4 kuukautta

Työsopimusta irtisanottaessa työntekijä noudattaa irtisanomisaikaa seu- raavasti:

Työsuhteen keskeytyksetön kesto	Irtisanomisaika
enintään 10 vuotta	14 päivää
yli 10 vuotta	1 kuukausi

5 § Työaika ‌

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään kes- kimäärin 40 tuntia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina.

2. Säännöllinen työaika voidaan pidentää enintään 10 tuntiin vuorokaudessa ja 48 tuntiin viikossa kuitenkin siten, ettei se keskimäärin ylitä 40 tuntia vii- kossa tasoittumisjaksossa, joka on enintään 4 kuukautta. Tasoittumisva- paiden antamisesta on sovittava paikallisesti tasoittumisjakson aikana.

Ennen tasoittumisjärjestelmän käyttöönottamista tulee työntekijälle antaa kirjallinen selvitys sen sisällöstä, sekä samalla sopia tasoittumisvapaiden antamisesta.

3. Työpaikalla on laadittava työtuntijärjestelmä vähintään viikoksi kerrallaan siten, että työaika tasoittuu enintään 4 kuukauden tasoittumisjaksossa edellä sanottuun keskimäärään. Työtuntijärjestelmä on kirjallisesti annet- tava työntekijälle tiedoksi viikkoa ennen sen käyttöönottoa, ellei paikallisesti toisin sovita.

Tuntipalkkaisten osalta tiedossa olevat työtunnit on ilmoitettava edellisen viikon viimeisenä työpäivänä, ellei toisin sovita. Palkka maksetaan vähin- tään näiltä ilmoitetuilta työtunneilta.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittavat, että jäsenyritykset pyrkivät työvuorolistojen laadinnassa noudattamaan keskusjärjestöjen suositusta asi- asta.

4. Säännöllinen työaika järjestetään soveltamalla enintään viisipäiväistä työ- viikkoa. Kunkin työviikon aikana annetaan sunnuntain lisäksi toinen vapaa- päivä joko lauantaina tai maanantaina, kuitenkin pääsääntöisesti lauan- taina. Mikäli työnantaja ja työntekijä asiasta sopivat, voidaan maanantain sijasta antaa vapaapäiväksi toinenkin viikonpäivä.

5. Säännöllinen työaika alkaa aikaisintaan klo 07.00 ja päättyy viimeistään klo

20.00. Pimeän ajon sekä liukkaan radan opetusta annettaessa voi kahtena päivänä viikossa säännöllinen työaika päättyä viimeistään klo 22.00. Li- säksi yhtenä päivänä viikossa voi antaa pimeän ajon opetusta. Mikään näistä päivistä ei kuitenkaan voi olla perjantai. Työaika on kaikkina työpäi- vinä järjestettävä yhdenjaksoiseksi ja sen saa katkaista vain 6 §:ssä mää- rätty lepoaika.

Lauantaina ja aattopäivänä työaika päättyy kuitenkin viimeistään klo 16.00 lukuun ottamatta kiirastorstaita ja uudenvuodenpäivän aattoa, jolloin työ- aika päättyy viimeistään klo 14.00.

Säännöllinen työaika voidaan Paltan jäsenyrityksissä erityisistä syistä pai- kallisesti sopia päättymään klo 24. Sopimus voidaan tehdä luottamusmie- hen tai työntekijän kanssa. Sopimus tulee tehdä aina kirjallisesti. Tällöin klo 20-24 välillä tehtävästä työstä maksetaan korotettua iltatyölisää, jonka suu- ruus on 30 prosenttia työntekijän tuntipalkasta laskettuna.

6. Viikkovapaapäivien lisäksi ovat vapaapäiviä seuraavat kiinteät päivät:

─ uudenvuodenpäivän jälkeinen lauantai

─ vapunpäivän jälkeinen lauantai

─ pääsiäislauantai

─ II pääsiäispäivän jälkeinen lauantai

─ juhannusaatto

─ itsenäisyyspäivän jälkeinen lauantai

─ jouluaatto

─ tapaninpäivän jälkeinen lauantai

7. Lisäksi on vapaaksi annettava seuraavat päivät:

─ loppiaisaatto

─ loppiainen (silloin kun se sattuu arkipäiväksi)

─ vapunaatto

─ helatorstai

─ helatorstain jälkeinen perjantai

─ yksi perjantai elokuussa

─ pyhäinpäivän aatto

─ itsenäisyyspäivän aatto

─ tapaninpäivän jälkeinen työpäivä

Mikäli loppiaisen, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän aatto sattuu työnteki- jän vapaapäiväksi, annetaan ko. vapaa näihin liittyen muuna työpäivänä.

Työntekijän halutessa voidaan edellä mainitut vapaapäivät antaa työnanta- jan suostumuksella muulloinkin saman kalenterivuoden aikana.

Muista työajan lyhentämiseen liittyvistä vapaapäivistä on sovittu työajan ly- hentämistä koskevassa pöytäkirjassa.

Tuntipalkkaisella työntekijällä on oikeus työehtosopimuksen mukaisiin va- paisiin palkattomana.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Vapunpäivän (1. toukokuuta) mahdollinen palkallisuus mää- räytyy lain vapunpäivän järjestämisestä työntekijäin vapaa- päiväksi eräissä tapauksissa mukaan.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Itsenäisyyspäivän (6. joulukuuta) mahdollinen palkallisuus määräytyy lain itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä mukaan.

8. Ennen kunkin teoriatunnin alkua on vakituiselle ajo-opettajalle jäätävä vä- hintään 10 minuutin valmistautumisaika.

9. Työajaksi luetaan koko se aika, jonka työntekijä työnantajan vahvistaman työtuntijärjestelmän mukaan on velvollinen olemaan työnantajan käytettä- vissä.

10. Keskusjärjestöillä on yhteisymmärrys siitä, että alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

11. Työnantaja ja säännöllistä työaikaa tekevä työntekijä voivat kirjallisesti so- pia työaikalain 13 §:n mukaisesta liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymis- ajankohdan.

Sovittaessa liukuvasta työajasta, on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä työehtoso- pimuksen liitteenä olevan ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi voidaan sopia tasoittumisjakson pituudesta ja tasoittumistavasta.

Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pi- dentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 11 tuntia. Viikoittainen säännöllinen työ- aika on keskimäärin enintään 40 tuntia.

Työehtosopimukseen perustuvan säännöllisen työajan enimmäiskertymä voi olla enintään 100 tuntia ja enimmäisalitus 50 tuntia.

Xxxxxxxxxx työajasta sopiminen edellyttää, että työntekijällä on sovittuna tämän pykälän mukainen päivittäinen säännöllinen työaika.

6 § Lepoajat ‌

1. Kaikkina sellaisina päivinä, joina työaika kestää kauemmin kuin seitsemän tuntia, on työntekijälle annettava säännöllisen työajan keskivaiheilla tunnin tai paikallisesti sovittaessa 1/2 tunnin kestävä yhdenjaksoinen lepoaika, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Tätä lepoaikaa ei lueta työaikaan. Mikäli sovitaan vain 1/2 tunnin lepoajasta on samalla sovittava siitä, kummasta päästä säännöllinen työhönsidonnaisuusaika ly- henee.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämä lepoaika on merkittävä alkamaan aikaisintaan kolme tuntia työajan alkamisen jälkeen ja niin, että se päättyy viimeistään kolme tuntia ennen säännöllisen työajan päättymistä.

2. Edellä mainitun lisäksi työnantaja järjestää työntekijälle päivittäin yhden 15 minuutin pituisen virkistystauon, mikä luetaan työaikaan. Teoriatunnille val- mistautumisaika (5.8 §) voi sisältyä virkistystaukoon.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Virkistystaukoa järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että yhdelle oppilaalle varattu aika on puoli tuntia ajokertaa kohti.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Mikäli ajovuorojärjestelmän mukaan on mahdollista, voidaan edellä mainittu lepotauko osapuolten siitä sopiessa korvata työnantajan kustantamalla kahvilla tai muilla virvokkeilla, jotka on annettava si- ten, että päivittäiseen lepotaukoon liittyvä pitempi työpäivän osa ja- kautuu mielekkäästi kahteen osaan.

3. Mikäli arkipyhän, vapunpäivän, itsenäisyyspäivän tai uudenvuodenpäivän aatto on työpäivä, on työntekijälle annettava työajan keskivaiheilla 1/2 tun- tia kestävä lepoaika, joka luetaan työaikaan.

4. Työtuntiluetteloon merkityt lepoajat voidaan siirtää muuhun ajankohtaan työnantajasta johtumattoman syyn vuoksi joka ei ollut tiedossa luetteloa laadittaessa.

7 § Palkat ‌

1. Työntekijän palkka määrätään kuukausipalkkana. Mikäli palkka määräytyy tuntipalkkana, saadaan tuntipalkka jakamalla ao. vähimmäiskuukausi- palkka luvulla 153. Tuntipalkka maksetaan tehdyiltä tunneilta. Tuntipalkka sisältää työajan lyhentämiseen liittyvistä vapaapäivistä maksettavan kor- vauksen.

Vähimmäistuntipalkkaa korotetaan kuukaudessa 120 tuntia ylittäviltä työ- tunneilta 5 prosentilla ja 140 tuntia ylittäviltä työtunneilta 8 prosentilla. Työn- antaja ja työntekijä saavat paikallisesti sopia siitä, että maksetaan yhte- näistä tuntipalkkaa yllä mainittu huomioiden

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lyhyemmästä kuin 2 tunnin työstä kahden tunnin palkka.

Liikenneopettajien palkkataulukko 1.5.2022 lukien

Työkokemus	Helsinki	Muu Suomi
Peruspalkka	2 514	2 389
Väh. 3 kokemusvuotta	2 600	2 466
Väh. 6 kokemusvuotta	2 692	2 548
Väh. 9 kokemusvuotta	2 786	2 636
Väh. 12 kokemusvuotta	2 888	2 730
Väh. 15 kokemusvuotta	3 002	2 827

2. Autokoulun opetustoiminnasta vastaavalle johtajalle maksettavan palkan tulee olla vähintään 100 euroa korkeampi kuin edellä olevan palkkataulu- kon mukainen palkka.

3. Säännöllisenä työaikana klo 19.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan ilta- työlisä, jonka suuruus on 25 prosenttia työntekijän tuntipalkasta laskettuna. Iltatyölisää ei makseta, mikäli kysymyksessä on ylityö.

4. Auskultoijille/harjoittelijoille maksetaan vähintään 85 prosenttia peruspal- kasta varsinaiselta auskultointi-/harjoitteluajalta, ei kuitenkaan auskultoin- tiin/harjoitteluun liittyvän pakollisen ajo- ja luokkaopetuksen valvotun har- joittelun ja opetuksen seurannan osalta.

5. Liikenneopettajan erikoisammattitutkintoon oppisopimuksella koulutetta- van palkka on 85 prosenttia liikenneopettajan taulukkopalkasta.

Oppisopimuskoulutettavan suoritettua hyväksytysti liikenneopettajan eri- koisammattitutkinnon pakolliset osat (tutkinnon perusteet 3.1 ja 3.2), palkka maksetaan palkkataulukon peruspalkkana.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Liikenneopettajan kokemusvuodet alkavat kertyä, kun liiken- neopettajan erikoisammattitutkinto on suoritettu hyväksytysti.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Peruspalkka maksetaan sen palkanmaksukauden alusta, kun tutkinnon osa 3.2 on hyväksytty.

6. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön yli-, ilta- ja sunnuntaityökorvausta lasket- taessa saadaan tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 161.

7. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön päiväpalkka saadaan jakamalla kuukau- sipalkka luvulla 21.

8 § Lisä-, yli- ja pyhätyö ‌

1. Edellä 5 §:ssä sovitun säännöllisen työajan ulkopuolella tehty työ on yli- työtä. Ylityötä saadaan teettää enintään 20 tuntia kahden viikon jaksossa, kuitenkin enintään työaikalain 19.1 §:n mukaan 250 tuntia kalenterivuo- dessa ja lisäylityötä paikallisesti sopien 80 tuntia kalenterivuodessa. Tässä mainitusta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosen- tilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

2. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään lain mukaisen enim- mäistuntimäärän lisäksi viikossa ja sitä saadaan teettää enintään 16 tuntia 2 viikon jaksossa. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensim- mäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 prosentilla ko- rotettu palkka.

3. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäi- vänä tehdystä ylityöstä suoritetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 150 prosentilla ja sen jälkeisiltä tunneilta 200 prosentilla korotettu palkka.

4. Työntekijän suostumuksella voidaan lisä-, yli- ja pyhätyö korvata vapaa-ai- kana. Yli- ja pyhätyöstä korvausta vapaa-aikana annettaessa huomioidaan tehdyt työtunnit korotettuina. Vapaa-aika on annettava kahden kuukauden kuluessa työn suorittamisesta, mikäli työntekijä sitä vaatii.

9 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

Matkakustannusten ja päivärahojen osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallituksen päätöstä.

10 § Palkanmaksu ‌

1. Palkka maksetaan kuukausipalkkaiselle kerran kuukaudessa. Tuntipalkkai- selle palkka maksetaan kahdesti kuukaudessa, ellei toisin sovita, nimittäin kunkin kalenterikuukauden viidentenätoista ja viimeisenä päivänä.

2. Ellei palkanmaksukauden aikana tehtyjä yli- tai sunnuntaitöitä ole voitta- mattomien esteiden vuoksi saatu lasketuksi palkanmaksupäivään men- nessä, ne on laskettava ja maksettava seuraavan palkanmaksun yhtey- dessä.

11 § Työntekijän sairastuminen ‌

1. Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai törkeällä huolimatto- muudella, hänellä on oikeus saada työnantajalta palkkaa seuraavasti:

Työsuhteen kesto sairastumishetkellä	Palkallisen jakson pituus
vähintään kuukausi	21 työpäivää
vähintään 3 vuotta mutta alle 5 vuotta	26 työpäivää
vähintään 5 vuotta mutta alle 10 vuotta	31 työpäivää
vähintään 10 vuotta	41 työpäivää

Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän kuluessa työhön palaamisesta, las- ketaan sairausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi sairastumis- jakso.

2. Tuntityöntekijän sairausajan palkka määritellään kunkin kalenterivuoden osalta edellisen kalenterivuoden ansiosta. Työsuhteen kestettyä alle vuo- den lasketaan sairausajan palkka koko työsuhteen aikana kertyneen an- sion pohjalta. Sairausajan palkka maksetaan keskipäiväpalkkana.

Pöytäkirjamerkintä:

Ensisijaisesti palkka maksetaan työtuntiluetteloon merkityiltä tun- neilta. Työtuntiluettelon päättymisen jälkeen palkkaa maksetaan keskipäiväpalkkana.

3. Työnantaja suorittaa sairauden ajalta maksettavan palkan suoraan työnte- kijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen

sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvityk- set.

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä, kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnanta- jalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menet- telyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukai- sena päivärahana suorittamatta.

5. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttö- myyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa kor- vausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain, työnantajain koko- naan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen taikka liikennevakuutus- lain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

6. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen ensi tilassa ilmoittamaan työnantajalle siitä sekä milloin es- teen arvioidaan päättyvän.

7. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärin, sai- raanhoitajan tai terveydenhoitajan antama, työnantajan hyväksymä todis- tus. Mikäli työnantaja osoittaa tietyn selvitysmenettelyn, suorittaa työnan- taja sen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Epidemian aikana lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi antaa tutkimuksensa perusteella sairaslomatodistuksen enintään 3 päi- väksi, kun lääkäriin pääsy vaikeutuu, tai kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lääkäripalveluja ei ole saatavilla. Todistuksen voi uusia vain lääkäri.

Työnantaja voi hyväksyä satunnaisten ja enintään kolmen päivän kestois- ten työkyvyttömyyksien selvittämisen työntekijän työnantajan edustajalle tekemällä ilmoituksella.

12 § Tilapäinen poissaolo ‌

1. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huolta- jalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellai- sen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätöntä lapsen hoidon järjestä- miseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukai- sesti, mikä on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoi- tamiseksi. Jos hoidon järjestäminen tai hoitaminen kestää 1 - 3 päi- vää, pidetään poissaoloa sopimuksessa tarkoitettuna poissaolona.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä tai suorittavat kokopäi- väistä ansiotyöhön rinnastettavaa opiskelua, eikä toisella huolta- jista ole ansiotyönsä tai työaikansa tai kokopäiväisen opiskelunsa tai sairautensa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoi- taa lasta. Työntekijän osalta, joka ei ole yksinhuoltaja, edellytyk- senä on lisäksi toisen huoltajan suostumus.

Poissaolosta on annettava tämän työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Sa- moin on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Työntekijä, joka edellä mainitun syyn takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä, mikäli mahdollista siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.

Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vä- hennetä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen sääd.kok.n:o 130/85 (VNp vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kun- toutusta varten myönnettävästä avustuksesta) 4 §:n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla pois työstä osallistuakseen VNp:n 3 §:ssä tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

2. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen pal- kattomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sai- raustapauksesta. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen pois- saoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansiota vähennetä. Lä- hiomaisia ovat muun muassa avio- ja avopuoliso sekä omat ja em. puolison vanhemmat, isovanhemmat, lapsi, sisar ja veli.

4. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen jäsenenä toimivalta työntekijältä ja työn- tekijältä, joka osallistuu alan liittojen välisiin neuvotteluihin ei vähennetä vuosilomaetuja eikä ansiota hänen osallistuessaan em. kokouksiin, jotka

pidetään hänen työaikanaan. Työntekijältä, joka toimii valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimi- kunnan jäsenenä, ei vähennetä vuosilomaetuja eikä ansiota sen vuoksi, että lautakunnan tai toimikunnan kokous pidetään hänen työaikanaan.

5. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä.

6. Työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työ- päiväkseen.

7. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteen rekisteröintipäivää varten.

8. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan on työntekijän sovittava työn- antajan kanssa.

13 § Perhevapaat ‌

1. Työntekijän oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainva- paaseen sekä hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuu- tuslain perusteella.

2. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi (6) kuukautta en- nen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta palkka kolmen (3) kuukauden pituiselta ajanjaksolta äitiysvapaan alkamispäivästä lukien. Äi- tiysvapaan ajalta maksettavasta palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa synnytyksen takia samalta ajanjaksolta äitiysrahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut äitiysvapaan ajalta palkkaa, työnantaja on oikeutettu nostamaan työntekijälle tulevan äitiysra- han tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä.

Xxxxxxx työntekijä on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen ja pitää adoptiova- paata, maksetaan hänelle palkkaa äitiysvapaan palkan maksamista koske- vien määräysten mukaisesti.

Jos äitiysrahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.

3. Isyysvapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan 6 arkipäivän ajalta palkan ja isyysrahan erotus äitiysvapaan palkan maksamista koskevien määräys- ten mukaisesti.

14 § Lääkärintarkastukset ‌

Lääkärintarkastus sairauden tai raskauden toteamiseksi

1. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttämättö- män lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vas- taanottoa, mahdollinen liukuva työaika huomioon ottaen työajan ulkopuo- lella. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työn- tekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionmenetyksen kor- vaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammas- lääkärin antamalla todistuksella.

2. Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmenetyksen sai- rausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lää- kärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tar- kastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa, mahdollinen liu- kuva työaika huomioon ottaen työajan ulkopuolella.

3. Edellä tarkoitettujen korvausten suorittamisen edellytyksenä on, että lääkä- rintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

4. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä em. kappaleiden nojalla suoriteta.

5. Työnantaja korvaa ajokorttiasetuksen edellyttämät lääkärintarkastukset.

15 § Vuosiloma ‌

1. Vuosiloma ja siitä suoritettava palkka tai korvaus määräytyvät vuosiloma- lain mukaan.

2. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi (2) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Työntekijällä, jonka työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden (1), on oikeus saada jokaiselta lomanmääräytymiskuukaudelta kaksi ja puoli (2 1/2) arki- päivää lomaa.

3. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan työnantajan määrää- mänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua.

Vuosiloma voidaan kuitenkin sekä kesä- että talviloman osalta antaa työn- tekijän suostumuksella muunakin aikana saman kalenterivuoden kuluessa,

jona lomanmääräytymisvuosi päättyy, tai siirtää annettavaksi seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua.

4. Vuosilomapalkkaa laskettaessa saadaan päiväpalkka jakamalla kuukausi- palkka luvulla 25.

Tuntipalkkaisen vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain mukaisesti lo- manmääräytymisvuoden palkasta. Työntekijän, jonka työsuhde on loma- kautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä keskeytymättä jatkunut alle 1 vuoden, lomapalkka on 9 %. Jos työsuhde on kestänyt em. ajankohtaan (31.3.) mennessä keskeytymättä vähintään 1 vuoden, on lomapalkka 11,5 %.

5. Lomapäiviksi ei lasketa 5.7 §:ssä mainittuja ylimääräisiä vapaapäiviä.

16 § Lomaltapaluuraha ‌

1. Työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa lomapalkasta. Lomaltapaluurahasta suoritetaan puolet en- nakkoon lomapalkan maksamisen yhteydessä.

2. Lomaltapaluurahan ensimmäisen puoliskon saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana. Jälkimmäisen puoliskon saamisen edellytyksenä on, että hän palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

3. Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi en- nen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saa- pumasta työhön vuosilomalain 7.2 §:ssä mainitun syyn takia.

4. Lomaltapaluurahan jälkimmäinen puolisko suoritetaan viimeistään vuosilo- man päättymistä seuraavana palkanmaksupäivänä.

5. Vanhuus-, yksilölliselle varhais- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta.

Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuu- den vakinaisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä asianmukaisesti työhön.

6. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työnte- kijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluu- rahaan.

7. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti mitä 1-6 koh- dissa on määrätty.

8. Lomaltapaluuraha saadaan työntekijän aloitteesta sopia palkalliseksi va- paaksi osittain tai kokonaan. Samalla on sovittava vapaan ajankohdan määräytyminen.

17 § Jäsenmaksujen perintä ja tilitys ‌

1. Mikäli työntekijä antaa valtuuden erityisellä, osapuolten hyväksymällä jä- senmaksujen perintäsopimuksella, perii työnantaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton jäsenmaksut työntekijän palkasta kunkin palkanmaksun yh- teydessä ammattiliiton vuodeksi kerrallaan ilmoittaman prosentin suurui- sena.

2. Perintäsopimuksen täyttää työntekijä ja allekirjoittaa työntekijä ja työnan- taja tai tämän edustaja. Tehdystä sopimuksesta tulee työnantajan toimittaa sopimuskappale tai tieto siitä palkanlaskijalle välittömästi. Työntekijäpuolen kappaleet perintäsopimuksesta työnantaja antaa luottamushenkilölle, työn- tekijälle tai toimittaa ammattiliiton ilmoittamalle edustajalle.

3. Työsuhteen päättyessä täyttää työnantaja jäsenmaksun perintäsopimuk- sen päättymisilmoituksen, jonka työntekijä ja työnantaja allekirjoittavat. Työnantaja toimittaa päättymisilmoituksen ammattiosastolle ja liitolle.

4. Jäsenmaksu lasketaan työntekijän kokonaisansiosta. Kokonaisansioon luetaan mukaan kaikki se työnantajan työntekijälle suorittama palkka tai muu vastike, josta pidätetään vero. Kokonaisansioon kuuluu täten ylityö- korvaukset, muut lisät, lomaltapaluuraha, lomapalkka ja -korvaus, sairaus- ajan palkka yms.

5. Työnantaja tilittää perimänsä jäsenmaksun välittömästi ja viimeistään pe- rintää seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä ammattiliiton ilmoitta- malle tilille. Työnantaja laatii vuosineljänneksittäin työntekijäkohtaisen pe- rintä- ja selvitysluettelon, josta tulee käydä ilmi työntekijän nimi ja sosiaali- turvatunnus, ammattiosaston numerokoodi, jäsenmaksujen perintäaika ja perityn sekä ammattiliitolle tilitetyn jäsenmaksun määrä.

6. Em. luettelo lähetetään työntekijäliiton ilmoittamalle rahalaitokselle siten, että 1. neljänneksen lähetetään 15.5. mennessä, 2. neljänneksen 15.8. mennessä, 3. neljänneksen 15.11. mennessä ja 4. neljänneksen 31.1. mennessä.

7. Työnantaja antaa perityistä jäsenmaksuista tiedon työntekijälle palkkalas- kelmassa tai muulla vastaavalla tavalla.

8. Työnantaja tekee työntekijän verokirjaan merkinnän peritystä jäsenmaksu- määrästä tai antaa siitä erillisen todistuksen.

9. Verokirjamerkintä tai vastaava todistus annetaan kalenterivuoden loputtua sekä työsuhteen päättyessä.

18 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

19 § Kokoontuminen työpaikoilla ‌

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan Auto- ja Kuljetusalan Työnteki- jäliiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työ- huonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työ- ajan alkamista, ruokatunnilla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä viikkole- poon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajain kanssa sovittava, mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoi- tuksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että ko- kous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

3. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siistey- destä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Jär- jestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisen keskus- järjestön edustajia.

5. Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. kappaleessa mainitun alaosaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan kiinnittää työpaikalla olevalle ilmoitustau- lulle.

20 § Luottamushenkilö ‌

1. Luottamushenkilön pääasiallisena tehtävänä on toimia työpaikkansa järjes- täytyneiden työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Luottamushenkilö edustaa työntekijöitä työlainsää- dännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Luottamushenkilön tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta työnantajan ja toisaalta työntekijöiden välillä.

Luottamushenkilö toimii järjestönsä edustajana työehtosopimuslain 8 §:n mukaisen työrauhavelvollisuuden täyttämisessä.

2. Kunkin yrityksen tämän sopimuksen piirissä olevilla työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luottamushenkilö ja varaluottamushenkilö, jonka teh- tävänä on edustaa heitä tämän sopimuksen tulkintaa ja työehtoja yleensä koskevissa asioissa sekä valvoa heidän puolestaan tämän sopimuksen noudattamista. Luottamushenkilön vaalista on viipymättä annettava kirjalli- nen tieto työnantajalle.

Varaluottamushenkilöstä on ilmoitettava, milloin hän hoitaa luottamushen- kilön tehtäviä. Tänä aikana on varaluottamushenkilöllä luottamushenkilön oikeudet ja velvollisuudet.

3. Luottamushenkilöksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai työstä erottaa.

4. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai muista työ- suhteeseen liittyvistä asioista, on luottamushenkilölle annettava kaikki vali- tuksen alaisen tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

5. Luottamushenkilöllä on oikeus saada kirjallisesti ao. työntekijäin valtuuksin seuraavat yrityksen järjestäytyneitä työntekijöitä koskevat tiedot:

a) Työntekijän suku- ja etunimet.

b) Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista ja lo- mautetuista työntekijöistä.

c) Palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu.

Edellä kohdissa A ja C tarkoitetut tiedot on luottamushenkilöllä oikeus saada kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuiksi tänä ajankohtana yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Uusien työntekijäin osalta on luottamushenkilöllä oikeus saada kohdissa A-C mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain.

Työntekijän valtuutukseksi edellä mainittujen tietojen antamista varten on katsottava asianmukaisesti täytetty jäsenmaksuperintäsopimus.

Luottamushenkilösopimuksen tarkoittamalla luottamushenkilöllä on sama oikeus kuin lain mukaan on lakisääteisellä luottamushenkilöllä perehtyä yli- työstä ja siitä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamushenkilön on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7. Työnantaja on velvollinen korvaamaan sen ansion, jonka työpaikan luotta- mushenkilö menettää työaikana neuvotteluissa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan määräämissä tehtävissä.

8. Luottamushenkilön työsopimus voidaan työsopimuslain 7 luvun 10.2 §:n mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi jär- jestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopi- vaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

9. Luottamushenkilöstä johtuvasta syystä ei luottamushenkilöä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10.1 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

10. Luottamushenkilön työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Luottamushenkilön työ- sopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestys- määräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennai- sesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Luottamushenkilön työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- henkilöä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin näh- den.

11. Jos luottamushenkilön työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vas- taisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamushenkilölle vä- hintään 3 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työso- pimuslain 12 luvun 2.2 §:n perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä teki- jänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on lou- kattu.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1.1 §:n mukaan.

12. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan varaluottamushenkilöön sinä ai- kana, kun hän tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toi- mii sijaisena.

13. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n edustajilla on oikeus käydä työpai- kalla työehtosopimuksen soveltamista koskevassa asiassa yhdessä työn- antajaliiton edustajan kanssa.

21 § Koulutus ‌

A. Ammatillinen koulutus

1. Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionme- netys. Jos koulutus joudutaan järjestämään säännöllisen työajan ulkopuo- lella, maksetaan koulutuksen ajalta palkka lukematta aikaa työaikaan sekä korvataan siitä aiheutuvat suoranaiset kustannukset.

Ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukainen koulutus on tämän koh- danmukaista koulutusta.

2. Sopimusosapuolet suhtautuvat myönteisesti työntekijäin ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen ja työntekijöille annetaan mahdollisuus osallistua vähintään yhteen ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutustilai- suuteen kalenterivuoden aikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Ammattiin liittyvänä koulutuksena pidetään sellaista jatko- ja täydennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on syventää ja täy- dentää peruskoulutukseen kuuluvaa opetusta ja joka järjeste- tään alan liittojen tai liikenneturvallisuustyöhön osallistuvien järjestöjen tai yhteisöjen toimesta, näihin luettuna myös kun- nalliset elimet ja alan koulutuksesta yleensä vastaavat laitok- set.

B. Ammatillisten järjestöjen antama ay-koulutus

1. Palvelualojen työnantajat PALTA ry suhtautuu myönteisesti kaikkeen sel- laiseen kurssitoimintaan, jonka tarkoituksena on työntekijäin työmarkkina- ja taloudellisen tietouden lisääminen ja kohottaminen. Työntekijöille pyri- tään mahdollisuuksien mukaan järjestämään tilaisuus osallistua tällaisille kursseille.

2. Sikäli kuin Autokoulujen työnantajayhdistyksen ja AKT:n koulutusryhmä hy- väksyy työntekijäpuolen luottamusmieskursseja työnantajain tuen piiriin, korvataan luottamushenkilölle ansionmenetys enintään yhden kuukauden kurssien osalta.

3. Edellä tarkoitetuille kursseille osallistuminen ei saa aiheuttaa vuosiloma-, eläketurva- tai vapaa-ajan tai muun vakuutuksen etujen vähenemistä.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että molempien osapuolten edun mukaista on pyrkiä kehittämään työntekijäin ammattitai- toa ja turvata työsuhteen jatkuminen saman työnantajan

palveluksessa sellaisenkin työntekijän osalta, joka on osallis- tunut omatoimisesti tai muutoin em. pitempään alansa jatko- koulutukseen ja on sen päätyttyä halukas jatkamaan entisen työnantajansa palveluksessa.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Osapuolet toteavat, että opintovapaata koskevaa lainsäädän- töä noudatetaan alan työsuhteisiin opintovapaalain 8 §:n 3. kohdan säännöksistä riippumatta.

22 § Erinäisiä määräyksiä ‌

1. Työnantaja ja työntekijä sopivat paikallisesti sopivan suojavaatetuksen hankkimisesta ja huollosta moottoripyöräopetusta sekä pimeäajon ja liuk- kaan radan opetusta varten. Työnantaja kustantaa suojavaatetuksen.

2. Työnantaja kustantaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljettaja- kortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrävuosin suoritettavien uusimisten kustannukset sellaiselle liikenneopettajalle, joka tarvitsee asianomaisessa työsuhteessaan kuljettajakorttia.

3. Työnantaja kustantaa ammattipätevyyskortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrävuosin suoritettavien uusimisten kus- tannukset sellaiselle liikenneopettajalle, joka tarvitsee asianomaisessa työ- suhteessaan ammattipätevyyskorttia.

23 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimie- lisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja työntekijöiden tai luottamus- henkilön välillä ja ellei yksimielisyyttä täten saavuteta, sopijapuolten kes- ken. Ellei yksimielisyyttä näinkään saavuteta, riitakysymys voidaan asettaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen ja toi- nen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia.

Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka mo- lemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

24 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen koko- naisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt.

2. Seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta määräytyvät työehtosopi- muslain ja keskusjärjestöjen PT-SAK välillä tehdyn hyvityssakkosopimuk- sen perusteella.

25 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

1. Tämä sopimus on voimassa maaliskuun 4. päivästä 2022 lukien tammikuun

31. päivään 2024 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä ole kahta kuukautta ennen sen päättymistä kummaltakaan puolelta kir- jallisesti irtisanottu. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 15.1.2023 mennessä, voidaan työehtoso- pimus irtisanoa päättymään 31.1.2023.

2. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopi- muksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

OHEJEISTUS LIUKUVASTA TYÖAJASTA ‌

Luonne

Xxxxxxx työaika on luonteeltaan tarkoitettu työntekijän välineeksi säädellä oman säännöllisen vuorokautisen työaikansa pituutta. Tämä tapahtuu siten, että työn- tekijä sovituissa rajoissa päättää oman työaikansa alkamis- ja päättymishetken. Liukuvan työajan järjestelmässä korostuu työntekijän oma valinnanvapaus. Työnantaja ei voi edellyttää työntekijän tekevän työtä sovitun kiinteän työajan ulkopuolella.

Suhde keskimääräiseen työaikaan

Xxxxxxx työaika on eri asia kuin työehtosopimuksen (5.2-3 §) keskimääräinen työaika. Liukuvan työajan järjestelmässä työvuorojen pituutta ei suunnitella etu- käteen, vaan työntekijä päättää työpäivänsä pituudesta sovituissa rajoissa.

Käyttöönotto

Työehtosopimuksen 5.11 §:n mukaan liukuvan työajan käytöstä tulee sopia työnantajan ja työntekijän välillä kirjallisesti.

Jos työpaikalla halutaan siirtyä liukuvan työajan käyttöön, on siitä neuvoteltava henkilöstön kanssa. Liukuvan työajan käyttöönotosta yrityksessä on myös mah- dollista neuvotella luottamushenkilön kanssa.

Sovittavat asiat liukuvassa työajassa

1. Säännöllinen päivittäinen työaika

Työehtosopimuksen 5 §:n mukaisesti sovittu säännöllinen päivittäinen työ- aika.

2. Kiinteä työaika

Se aika, jona työntekijän tulee olla työpaikalla, esimerkiksi klo 9-14. Kiin- teän työajan määrittely on tärkeää töiden järjestelyiden vuoksi.

3. Työajan vuorokautinen liukumaraja

Aika, jonka rajoissa työntekijä päättää saapumisensa työhön ja työstä läh- temisen. Kts. esimerkki 1.

4. Lepoaikojen sijoittaminen

Lepoajalla tarkoitetaan päivittäistä lepoaikaa. Päivittäisestä lepoajasta voi- daan sopia työehtosopimuksen 6 §:n mukaisesti.

5. Säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä

Enimmäiskertymillä tarkoitetaan liukumasaldon plus- tai miinustuntien mak- simimäärää. Työehtosopimuksen 5.11 §:ssä määritellyt ylityksen ja alituk- sen maksimimäärät.

6. Liukuma-aika

Käytettävissä olevan liukuma-ajan täsmällinen tuntimäärä. Liukuma-ajaksi voidaan sopia korkeintaan 3 tuntia työehtosopimuksen perusteella, jolloin säännöllisen työajan maksimipituudeksi muodostuu 11 tuntia. Liukuma- ajan tuntimääräksi voidaan myös sopia lyhyempi aika, kuten 2 tuntia. Xxx- xxxx-aika muodostuu liukumarajoista. Xxx xxxxxxxxxxx xxxxxxx on 1 tunti ja iltapäivällä 1 tunti, on liukuma-aika yhteensä 2 tuntia. Säännöllistä työai- kaa voidaan tällöin pidentää korkeintaan 2 tuntia.

Edellä olevien asioiden sopiminen on edellytys liukuvan työajan lainmukai- selle käyttämiselle.

Käytännöt koskien työsuhteen päättymistä Sopimuksen irtisanominen

Sopimus liukuvasta työajasta on irtisanottavissa kirjallisesti kolmen kuukauden irtisanomisajalla, jonka aikana työaikasaldo tasataan nollaan. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia myös työaikasaldon korvaamisesta rahallisesti.

Työsuhteen päättyminen

Kun työsuhde irtisanotaan puolin tai toisin, on syytä jo tässä vaiheessa ottaa huomioon liukumasaldon määrä. Xxxxxxxx työaikaa sovelletaan irtisanomis- ajalla samoin kuin muulloinkin työsuhteen aikana. Työsuhteen päättymisen yh- teydessä on yleensä syytä pyrkiä siihen, että liukumasaldo tasoittuu mahdolli- simman lähelle nollaa. Työnantaja ja työntekijä voivat esimerkiksi sopia, että työntekijä käyttää irtisanomisaikana liukumavapaita. Työnantaja ei voi kuiten- kaan määrätä työntekijää liukumavapaille.

Liukumasaldon miinus- tai plustunnit tulee huomioida loppupalkassa (työaika- laki 24 §). Saldon plustunnit korvataan työntekijälle yksinkertaisella tuntipal- kalla. Miinustunnit puolestaan voidaan vähentää loppupalkasta samalla tavalla. Laskettaessa kuukausipalkkaisen työntekijän tuntipalkkaa käytetään jakajana lukua 161.

Ylityön kertyminen liukuvan työajan järjestelmässä

Työehtosopimuksen 8 §:n mukaan ylityötä on (työnantajan aloitteesta) sovitun säännöllisen työajan ulkopuolella tehty työ. Tämä tarkoittaa sitä, että jos työn- tekijä omasta aloitteestaan pidentää työaikaansa sovitun liukuvan järjestelmän mukaisesti yli säännöllisen työajan, ei kyseessä ole ylityö, koska ylimääräisiä työtunteja ei ole tehty työnantajan aloitteesta. Tällöin on kyseessä normaali säännöllinen työaika, jota työntekijä tekee liukuvan työajan puitteissa.

Viikoittainen ylityö

Työehtosopimuksessa viikoittainen säännöllinen työaika on enintään 40 tuntia. Työntekijän säännöllinen työaika voi kuitenkin vaihdella viikoittain liukumarajo- jen puitteissa. Siten työntekijän viikoittainen työaika voi olla enemmän kuin 40 tuntia ilman, että 40 tunnin ylittävä osa olisi ylityötä.

Liukuvalla työajalla voidaan pidentää vain vuorokautisen säännöllisen työajan pituutta. Jos työntekijä on tehnyt viisipäiväisen työviikon ma-pe ja tekee lauan- taina töitä työnantajan aloitteesta, on tehty työ tällöin viikoittaista ylityötä.

Työaikakirjanpito ja xxxxxxx

Liukuvan työajan järjestelmässä on erityisen tärkeää hyvä työaikakirjanpito. Työnantaja on työaikalain 37 §:n nojalla mm. kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin.

Liukumasaldo

Liukuvassa työajassa tulee pitää kirjaa liukumasaldosta. Tämä saldo vaihtelee sen mukaan, kun työntekijä käyttää oikeuttaan pidentää ja lyhentää säännöllistä vuorokautista työaikaansa.

Liukumakirjanpito

Yrityksessä tulee olla käytössä selkeä järjestelmä, jolla työntekijän liukumasal- doa voidaan seurata.

Tehdyt liukumat tulee eritellä työaikakirjanpidossa, jonka tiedot säännöllisesti annetaan työntekijälle esim. palkkalaskelman liitteenä.

Liukuman tasoittaminen kokonaisina vapaapäivinä

Työntekijä voi halutessaan tasoittaa kertymää kokonaisina vapaapäivinä. Va- paiden pitämisestä on sovittava työnantajan kanssa ennen aiotun vapaan pitä- mistä. Xxxxxxxx tasoittamiseksi pidettyä kokonaista vapaapäivää pidetään työssäolon veroisena aikana.

Esimerkki 1:

• Säännöllinen työaika 8 tuntia.

• Liukuma-aika yhteensä 3 tuntia.

• Kiinteä työaika 9.30 – 14.00, jolloin työntekijän tulee olla töissä

• 0,5 tunnin ruokatauko työntekijän valitsemana ajankohtana

• Xxxxxxxxxxx 1 tunti aamulla ja 2 tuntia iltapäivällä

• Säännöllinen työaika klo 8.00 – 16.30, josta 30 min ruokataukoa

Tällöin työntekijän työpäivän työajan pituus voi olla enintään 11 tuntia (8 tuntia

+ 3 tuntia). Puolen tunnin ruokataukoa ei lasketa työaikaan.

Työntekijä voi aloittaa työpäivänsä aikaisintaan klo 7.00 (1 tunti ennen klo 8.00), koska liukumaraja säännöllisestä työajasta on 1 tunti aamulla. Työntekijän tulee aloittaa työt viimeistään klo 9.30, jolloin kiinteä työaika alkaa.

Työntekijä voi lopettaa työpäivänsä aikaisintaan klo 14.00, jolloin kiinteä työaika päättyy. työntekijä voi venyttää työpäiväänsä aina klo 18.30 asti (2 tuntia klo

16.30 jälkeen), koska xxxxxxxxxxx on 2 tuntia iltapäivällä. Klo 18.30 jälkeen ei ole mahdollista tehdä liukuvaa työaikaa.

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN ‌

1. Liittojen välillä on sovittu työajan lyhennyspäivistä, jotka on määritelty kiin- teinä. Ko. päivät ilmenevät työehtosopimuksen 5.7 §:stä. Niihin ovat oikeu- tettuja liikenneopettajat ja AKT:n jäsenenä olevat toimistotyöntekijät riippu- matta työpäivän pituudesta.

2. Näiden lisäksi on sovittu työaikaa lyhennettäväksi 4,5 päivää. Nämä an- saintaan perustuvat päivät määräytyvät seuraavasti:

A) 1.5.1989 tai sitä ennen alkaneet työsuhteet (riippumatta työpäivän pituudesta):

Työssäoloaika kalenterivuonna	Lyhennys
vähintään 2 kk	1 päivä
vähintään 5 kk	2 päivää
vähintään 8 kk	3 päivää
vähintään 11 kk	4,5 päivää

Vapaat on annettava lomakauden ulkopuolella työnantajan määrää- mänä aikana muuhun vapaaseen tai keskenään yhdistäen. Vapaasta on ilmoitettava vähintään 2 viikkoa ennen. Vapaan antamisesta voivat työnantaja ja työntekijä sopia toisinkin. Vapaapäivät on annettava ker- tymisvuotta seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun men- nessä.

Em. kuukausien lukumäärään luetaan ne kalenterikuukaudet, joina työntekijä on työskennellyt vähintään 14 työpäivänä tai hänellä työpäi- vien asemasta on ollut vähintään 14 vuosilomalain 7 §:ssä tarkoitettua työssäolopäivän veroista päivää, lukuun ottamatta 1 kohdassa mainit- tuja äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sisältyviä päi- viä. Työssäolon veroisiksi päiviksi luetaan myös voimassa olevan työ- ehtosopimuksen tilapäiseen poissaoloon liittyvät vuosilomaa kerryttä- vät päivät.

Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä ei ole saanut em. perusteella kertyneitä vapaapäiviä, korvataan ne työsuhteen päättyessä yksinker- taisella palkalla. Jos taas lyhennysvapaita on työsuhteen päättyessä annettu enemmän kuin hänelle työsuhteen päättymishetkeen men- nessä on kertynyt, on työnantajalla oikeus vähentää liikaa annettujen päivien palkkaa vastaava määrä palkkaennakkona työntekijälle mak- settavasta lopputilistä ilman työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä tarkoitet- tuja kuittausrajoituksia.

Sairaus- ja ym. poissaolot eivät aiheuta muutosta työvuorolistaan mer- kittyihin työajan lyhennyspäivien antamiseen. Kokonaisina päivinä

annetut työajan lyhennyspäivät ovat vuosiloman kertymää ajatellen työssäolon veroisia päiviä.

B) 1.5.1989 jälkeen alkaneet työsuhteet (edellytetään keskimäärin 40 tunnin viikkotyöaikaa)

Kohdassa 2 mainittuun työajan lyhennykseen ovat oikeutettuja 1.5.1989 jälkeen alkaneissa työsuhteissa vain ne, joiden säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että palkansaajalla on työehtosopimuksen mukaan enintään 30 arkipäivän vuosiloma ja vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolli- set juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuo- denpäivä ja vapunpäivä ja työehtosopimuksessa sovitut vapaapäivät ja muut työaikaa lyhentävät työehtosopimuksen määräykset.

Työajan lyhennysvapaaseen ovat oikeutettuja työntekijät, jotka lyhen- tävät työaikaansa siten, etteivät pidä työehtosopimuksen 6.2 §:n mu- kaisia kahvitaukoja päivittäin, vaan yhtämittaisena vapaana.

PÖYTÄKIRJA TOIMISTOTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHDOISTA ‌

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n väli- nen pöytäkirja autokoulujen toimistotyöntekijöiden työehdoista.

1 § Soveltamisala

Tätä pöytäkirjaa sovelletaan autokouluissa työskenteleviin toimistotyöntekijöi- hin, jotka ovat jäseninä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitossa, ottaen huomi- oon liikenneopettajien työehtosopimuksen 1 §:ssä mainitut rajoitukset.

2 § Työaika

Työaika ja sen sijoittelut määräytyvät liikenneopettajien työehtosopimuksen mukaisesti, ellei työnantajan ja työntekijän välillä ole toisin sovittu tai sovita.

3 § Palkat

Toimistotyöntekijöiden tehtävien vaativuusryhmittely ja vähimmäiskuukausipal- kat ovat työehtosopimuksessa tämän pöytäkirjan jälkeen.

4 § Muut työsuhteen ehdot

Muiden työehtojen osalta noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton välistä liikenneopetusalan työehtosopi- musta paitsi niiden määräysten osalta, jotka koskevat vain muuta kuin toimisto- työtä.

5 § Sitovuus

Tällä pöytäkirjalla on työehtosopimuksen voima ja velvoittavuus.

6 § Työrauhavelvoite

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän pöytäkirjaan koko- naisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen ovat kiellettyjä.

2. Seuraamukset tämän pöytäkirjan rikkomisesta määräytyvät työehtosopi- muslain sekä keskusjärjestöjen PT ja SAK välillä tehdyn hyvityssakkosopi- muksen perusteella.

7 § Pöytäkirjan voimassaolo

Tämä pöytäkirja on voimassa 4.3.2022 lukien 31.1.2024 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Mikäli työehtoso- pimuksen osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkan- korotuksista 15.1.2023 mennessä, voidaan pöytäkirja irtisanoa päättymään 31.1.2023.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuk- sen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT ry

TOIMISTOTYÖNTEKIJÖIDEN VAATIVUUSRYHMITTELY ‌

Ryhmittelyohjeet:

Määriteltäessä toimistotöiden vaativuusryhmää on tehtävän sisältö ensin selvi- tettävä. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuusryhmittelyn yleismääritelmien pe- rusteella kumman ryhmän vaativuustasoa ko. tehtävä lähinnä vastaa.

Ryhmittelyn avuksi on vaativuusryhmien kohdalla mainittu ryhmän tyypillisimpiä tehtäviä:

B Tavanomainen toimistotyö	C Vaativampi toimistotyö
Tehtävät ovat pääosiltaan toistuvia ja edellyttävät omatoimisuutta sekä käsit- tävät kaikki autokouluissa suoritettavat perustehtävät.	Tehtävät edellyttävät alan aikaisem- paa työkokemusta tai ammattikoulu- tusta sekä harkintaa menettelytapojen valinnassa.
Perustehtäviä ovat normaaliin toimisto- rutiiniin ja asiakaspalveluun liittyvien tehtävien lisäksi mm. ajovarausten suorittaminen, tutkintoaikojen varaami- nen ja maksuliikenteen hoito.	Tehtävät edellyttävät mm. palkanlas- kennan, osakirjanpidon ja vaativien ti- lastojen laadinnan tasoisia tehtäviä.

C-vaativuusryhmään pääsyn edellytyksenä on, että työntekijä hallitsee useam- pia

C-ryhmän tehtäviä ja suorittaa säännöllisesti useampia tämän tasoisia tehtäviä.

Toimistotyöntekijöiden palkat 1.5.2022 lukien

Helsinki	B	C
1. vuotena	1899	1948
2. vuotena	1928	2017
4. vuotena	1978	2091
6. vuotena	2045	2159
8. vuotena	2135	2246
11. vuotena	2163	2322

Muu Suomi	B	C
1. vuotena	1834	1885
2. vuotena	1863	1953
4. vuotena	1910	2020
6. vuotena	1973	2092
8. vuotena	2053	2177
11. vuotena	2122	2251

Yllä olevia toimistotyöntekijöiden palkkataulukoita sovelletaan noudatettaessa 37,5 tunnin viikkotyöaikaa.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6, PL 313, 00530 Helsinki xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Liikenneopetusalan työehtosopimus

Document Metadata