SUO M EN SÄ ÄDÖ S KO KO ELMAN
SUO M EN SÄ ÄDÖ S KO KO ELMAN
SOPIMUSSARJA
Julkaistu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2020
3/2020
(Suomen säädöskokoelman n:o 6/2020)
Valtioneuvoston asetus
Suomen, Norjan ja Ruotsin välisestä Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevasta sopimuksesta vuosille 2020–2023
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskeva Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä Tukholmas- sa 25 päivänä marraskuuta 2019 tehty sopimus tulee voimaan 19 päivänä tammikuuta 2020 niin kuin siitä on sovittu.
Eduskunta on hyväksynyt sopimuksen 10 päivänä joulukuuta 2019 ja tasavallan presi- dentti 19 päivänä joulukuuta 2019. Hyväksymisestä on ilmoitettu Ruotsin ulkoasiainmi- nisteriölle 19 päivänä joulukuuta 2019.
2 § Sopimuksen määräykset ovat asetuksena voimassa.
3 §
Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta (160/2016).
4 §
Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä tammikuuta 2020 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2023 saakka.
Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 2020
Opetusministeri Xx Xxxxxxxxx
Opetusneuvos Xxxxx Xxxx
HE 94/2019 SiVM 8/2019 EV 54/2019
Suomen, Norjan ja Ruotsin välinen Pohjoiskalotin koulutussää- tiötä koskeva sopimus
Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitukset, jotka vuonna 1990 sopivat ”Pohjoiskalotin koulutus- säätiön” perustamisesta, ovat sopineet seuraavasta:
1 artikla
Tehtävä
Pohjoiskalotin koulutussäätiön tehtävänä on järjestää ja kehittää koulutusta ensisijaisesti Suo- men, Norjan ja Ruotsin pohjoisimpien osien (jäljempänä kalottialue) työmarkkinoiden tarpei- siin. Säätiö voi myös myydä koulutustoimintaan liittyviä palveluita ja tuotteita.
Koulutustoiminta on järjestettävä kustannustehokkaasti ottamalla huomioon asianomaisten maiden ja ennen kaikkea kalottialueen tarpeet sekä opiskelijoiden tiedontarpeet, jotta he voivat saada työtä ja säilyttää työpaikkansa. Koulutustarjonnan tulee perustua työmarkkinoiden tar- peita koskeviin kyseisistä maista kerättyihin työmarkkina-analyyseihin ja -ennusteisiin. Säätiön tulee pyrkiä antamaan opiskelijoille sellainen ammattipätevyys, joka edistää Pohjoismaiden työ- markkinoiden välistä liikkuvuutta. Tällä pyritään muun muassa lisäämään pohjoismaista osaa- mista ja kilpailukykyä.
Säätiön tulee osana koulutustoimintaansa voida tarjota validointitoimia kuten opiskelijoiden ammattitaidon kartoitusta ja arviointia eri maissa hyväksyttyjen menetelmien mukaisesti. Sää- tiön tulisi myös kehittää ja sopeuttaa validointitoimintaa sellaisille opiskelijoille, joilla on Poh- joismaiden ulkopuolella hankittu ammatti tai koulutuspätevyys, ja näin lisätä kyseisen ryhmän mahdollisuuksia päästä pohjoismaisille työmarkkinoille.
Koulutustoiminta on järjestettävä ottamalla huomioon eri ryhmien tarpeet siten, ettei siinä esiinny loukkaavaa kohtelua, syrjintää eikä häirintää. Koulutusta on myös tarjottava riittävässä määrin sellaisessa muodossa, että sitä pystyvät seuraamaan joko suomen, norjan, ruotsin tai englannin kielen hallitsevat opiskelijat. Säätiö voi niin aiheelliseksi katsoessaan myös järjestää yhdistettyä koulutusta siten, että opiskelija osallistuu toisen tahon järjestämään maahanmuutta- jille suunnattuun kielikoulutukseen. Säätiön olisi pyrittävä suunnittelemaan koulutukset siten, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille, sekä tekemään niistä kaikista houkutteleva vaihto- ehto molemmille sukupuolille. On tärkeää, että säätiö pystyy tarjoamaan tarvittavaa osaamista voidakseen vastata opiskelijoiden koulutuksen ja tuen tarpeeseen.
2 artikla
Yhteistyö
Pystyäkseen vastaamaan työmarkkinoiden tuleviin tarpeisiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja kehittääkseen osaltaan pohjoismaista yhteistyötä säätiön tulee olla aktiivisesti ja järjestelmälli-
sesti yhteydessä elinkeinoelämään, kuntiin, muihin koulutuksen tarjoajiin ja viranomaisiin ku- ten kansallisiin työvoimaviranomaisiin ja muihin ensisijaisesti kalottialueella toimiviin tahoi- hin.
Säätiön tulee osallistua erilaisiin kansallisiin, pohjoismaisiin ja EU:ssa tapahtuviin yhteistyö- muotoihin. Osallistumisella olisi pyrittävä siihen, että säätiö voisi kolmikansallisesta koulutus- toiminnasta saamillaan tiedoilla myötävaikuttaa säätiön toimintaan ja hankkia kokemuksia, joi- den avulla toimintaa voidaan kehittää edelleen. Näin säätiö voi osaltaan edistää kohtaantotyötä ja vahvistaa asianomaisten työmarkkinoiden sopeutumiskykyä.
Säätiön on laatimassaan suunnitelmassa kerrottava, millä tavalla se tekee strategista yhteis- työtä elinkeinoelämän, kuntien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Suunnitelmassa tulisi myös ilmoittaa, miten tämä työ on tarkoitus järjestää ja tehdä säätiön sisällä. Säätiön tulee toimintakertomuksessaan antaa selvitys siitä, mitä pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseksi on tehty, mihin eri yhteistyöhankkeisiin säätiö on osallistunut ja mitä tuloksia niistä on saatu.
3 artikla
Tavoitteet ja seuranta
Säätiön tulee asettaa selkeät ja mitattavat tavoitteet toiminnalleen ja varmistaa, että tavoittei- den toteutumista seurataan tyydyttävällä tavalla. Tavoitteet on muotoiltava niin, että toiminnan tulokset voidaan mitata niiden perusteella riittävällä tavalla kriteereillä laatu, kustannustehok- kuus ja koulutuksen päättymisen jälkeinen työllisyysaste. Tavoitteiden tulee olla tunnettuja ja vahvistettuja säätiössä ja säätiön sidosryhmien keskuudessa.
Tavoitteet on mahdollisuuksien mukaan muotoiltava niin, että 12 artiklan mukaista arviointia suoritettaessa koulutuksen tuloksia voidaan kyseisen maan työmarkkina- tai koulutusasioista vastaavan ministeriön tuella verrata tyydyttävällä tavalla muihin asianomaisten maiden vertai- lukelpoisiin koulutuksiin. Koulutuksia muihin koulutuksiin vertailtaessa tulee myös ottaa huo- mioon kolmikansallisen suuntautumisen mahdollisesti tuoma lisäarvo.
On kunkin maan päätettävissä, miten opiskelijoiden seuranta tapahtuu koulutuksen päätyttyä. Säätiön tulee yhteistyössä seurannasta vastaavien tahojen kanssa osaltaan parantaa seurannan tietopohjaa.
Säätiön tulee laatia suunnitelma, joka perustuu säätiön markkinoista ja toimeksiannoista laa- dittuun analyysin sekä kytketään toiminnalle asetettaviin tavoitteisiin.
4 artikla
Maiden säätiöille myöntämä rahoitus
Norja ja Ruotsi tekevät ennen kunkin toimintavuoden alkua säätiön kanssa sopimuksen, jossa ne sitoutuvat ostamaan tietyn määrän koulutuspaikkoja kyseiseksi budjettivuodeksi. Koulutus- paikkojen osto on tehtävä hintaan, josta neuvoteltaessa otetaan huomioon muun muassa kustan- nus- ja tuottavuuskehitys sekä säätiön mahdollisten kehittämistehtävien kulut. Norja ja Ruotsi ovat velvollisia maksamaan säätiölle kuukausittain yhden kahdestoistaosan kyseiselle vuodelle sovittujen koulutuspaikkojen koko vuoden hinnasta.
Mikäli tarjous on hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyinen ja kunkin maan parlamentti osoit- taa tarkoitukseen tarvittavat varat, Norja ostaa sopimuskaudella vuosittain 60 ja Ruotsi 145 kou- lutuspaikkaa.
Suomi myöntää hakemuksesta määrärahan ammatillisiin koulutuksiin kuten työvoimakoulu- tukseen ja validointitoimiin. Mikäli hakemus hyväksytään ja Suomen eduskunta osoittaa tarvit- tavat varat, Suomi rahoittaa vuosittain sopimuskaudella vastaavasti noin 80 koulutuspaikkaa. Suomi on velvollinen maksamaan säätiölle kuukausittain yhden kahdestoistaosan kyseiselle vuodelle sovittujen koulutuspaikkojen koko vuoden hinnasta.
Koulutuspaikalla tarkoitetaan tässä sekä ammatillisia koulutuksia että validointitoimia. Maat voivat tarvittaessa ostaa lisää koulutuspaikkoja.
5 artikla
Hallitus
Säätiön hallitukseen kuuluu kaksi jäsentä kustakin maasta, Suomesta, Norjasta ja Ruotsista. Kullekin jäsenelle nimitetään varajäsen. Jäsenet ja varajäsenet nimittää ja eron myöntää asian- omaisen maan hallitus tai vastuullinen ministeriö. Toimikausi on kaksi vuotta. On pyrittävä sii- hen, että hallituksen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on eri kansalaisuus.
6 artikla
Johtaja
Säätiön johtaja palkataan nelivuotiskaudeksi, mutta toimikautta voidaan erikseen neuvottele- malla pidentää enintään neljällä vuodella. Uutta johtajaa palkattaessa rekrytoinnin tulee perus- tua osaamiseen, mutta tehtävään on pyrittävä valitsemaan sellainen henkilö, joka on jonkin muun sopimusmaan kansalainen kuin viran edellinen haltija. Säätiön johtajan kanssa tehtävässä työsopimuksessa tulee olla molemminpuolinen neljän kuukauden irtisanomisaika.
Johtohenkilöstöä, kouluttajia ja muuta henkilöstöä säätiön palvelukseen otettaessa tulisi Suo- men, Norjan ja Ruotsin välillä pyrkiä noudattamaan jakaumaa, joka vastaa näiden maiden opis- kelijoiden tähän sopimukseen perustuvaa määrää.
7 artikla
Rahoitus
Säätiön toiminta rahoitetaan pääasiassa koulutustoiminnasta ja toimeksiannoista saaduilla tu- loilla. Säätiön tavoitteena ei ole voiton tuottaminen. Syntyvä ylijäämä voidaan käyttää seuraa- vien toimintavuosien mahdollisen alijäämän kattamiseen tai palauttaa muulla tavalla säätiön toimintaan.
8 artikla
Ruotsin valtion vastuu
Ruotsin valtio sitoutuu tällä sopimuksella tukemaan sopimuskaudella säätiön toimintaa vuo- tuisella kolmen miljoonan Ruotsin kruunun suuruisella määrärahalla. Varoja voidaan käyttää ainoastaan artiklan 12 mukaiseen toiminnan kehittämiseen ja seurantaan.
Kysymystä siitä, jatkaako Ruotsi tämän jälkeen tuen maksamista, on käsiteltävä ennen seu- raavaa sopimuskautta suoritettavan toiminnan seurannan yhteydessä.
Ruotsin valtio sitoutuu lisäksi tällä sopimuksella osallistumaan säätiön toimintaan liittyviin kustannuksiin sopimuskaudella vuosittain vahvistamansa summan suuruisella lisämäärärahalla. Varoja voidaan ainoastaan käyttää kompensoimaan niitä lisäkustannuksia, joita Ruotsin koulu- tuspalvelujen arvonlisäverollisuudesta arvioidaan aiheutuvan Suomelle ja Norjalle.
9 artikla
Asuminen Ym.
Ruotsi ja Norja sitoutuvat ennen kunkin toimintavuoden alkua tekemään säätiön kanssa sopi- muksen, jonka mukaan ne maksavat omien opiskelijoittensa käyttöön varattujen asuntojen vuokrat edellyttäen, että hinnasta ja laadusta käydään neuvotteluja ja tarkoitukseen osoitetaan tarvittavat budjettivarat. Ruotsin ja Norjan on etukäteen kuukausittain/neljännesvuosittain mak- settava säätiölle sovitut asumiskustannukset.
Suomi myöntää asumiseen kohdistetun määrärahan hakemuksen perusteella. Suomen on kuu- kausittain/neljännesvuosittain maksettava säätiölle sovitut asumiskustannukset.
10 artikla
Ammatilliseen koulutukseen ja validointitoimiin osallistuville maksettava korvaus
Kansalliset viranomaiset valitsevat opiskelijat säätiön järjestämään ammatilliseen koulutuk- seen ja validointitoimiin. Opiskelijoille maksettavat korvaukset ja etuudet ilmenevät kansalli- sista säädöksistä. Avustukset maksaa kullekin opiskelijalle kotimaan viranomainen.
11 artikla
Myynti
Mikäli palveluiden ja tuotteiden myynti muille kuin 1 artiklassa tarkoitetuille toimeksiantajille on huomattavaa, tämä liiketaloudellinen toiminta voidaan sijoittaa säätiön kokonaan omista- maan osakeyhtiöön. Näin luodaan selkeämmät edellytykset kilpailuttamisen piiriin kuuluvalle säätiön toiminnalle.
12 artikla
Toiminnan arviointi
Työvoima- tai koulutuskysymyksistä vastaavat ministeriöt seuraavat ja arvioivat joka neljäs vuosi säätiön toimintaa ja sopimuksen mahdollista tarkistamistarvetta. Arviointiasiakirjat on toimitettava maiden työvoima- tai koulutuskysymyksistä vastaaviin ministeriöihin viimeistään
31. tammikuuta 2023. Arviointia koskevan aloitteen tekevät sopimusvaltiot vuorotellen. Vuonna 2023 on Ruotsin, sen jälkeen Suomen ja sitten Norjan vuoro. Arviointi rahoitetaan sää- tiön määrärahoilla. Uutta sopimusta koskevat neuvottelut on käynnistettävä vuoden 2023 tam- mikuussa.
13 artikla
Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus tulee Norjan ja Ruotsin osalta voimaan 1. päivänä tammikuuta 2020. Suomen osalta se tulee voimaan kolmenkymmenen (30) päivän kuluttua siitä, kun Suomi on ilmoittanut Ruotsin ulkoasiainministeriölle sopimuksen hyväksymisestä, kuitenkin aikaisintaan 1. päivänä tammikuuta 2020. Sopimus on voimassa 31. päivään joulukuuta 2023 asti, ellei jokin osapuoli irtisano sopimusta sitä ennen.
Tällä sopimuksella kumotaan 19. päivänä lokakuuta 2015 tehty Suomen, Ruotsin ja Norjan välinen sopimus Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä.
14 artikla
Irtisanominen
Jos jokin osapuoli irtisanoo sopimuksen, se lakkaa olemasta voimassa vuoden kuluttua siitä päivästä, jona Ruotsin ulkoasiainministeriö on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen. Työ- voima- tai koulutuskysymyksistä vastaavien ministereiden on irtisanomisen tapahduttua tehtävä aloite säätiön toiminnan jatkamista koskevista neuvotteluista.
15 artikla
Dokumentointi
Tämän sopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Ruotsin ulkoasiainministeriöön, joka toi- mittaa siitä oikeaksi todistetut jäljennökset muille osapuolille.
Tämän vakuudeksi valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehty Tukholmassa 25. päivänä marraskuuta 2019, yhtenä suomen-, norjan- ja ruotsinkieli- senä kappaleena, jotka kaikki ovat yhtä todistusvoimaiset.
JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ XXXX 0000-0000