SOPIMUSPERUSTEISET JÄRJESTELYT LEGAA- LIN YRITYSSANEERAUKSEN OSANA
SOPIMUSPERUSTEISET JÄRJESTELYT LEGAA- LIN YRITYSSANEERAUKSEN OSANA
Maisterin tutkielma Xxxx Xxxxxxxxx
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Yritysjuridiikan maisteriohjelma Syksy 2018
Aalto-yliopisto, PL 11000, 00076 AALTO
xxx.xxxxx.xx Maisterintutkinnon tutkielman tiivistelmä
Tekijä Xxxx Xxxxxxxxx | ||
Työn nimi Sopimusperusteiset järjestelyt legaalin yrityssaneerauksen osana | ||
Tutkinto Kauppatieteen maisteri | ||
Koulutusohjelma Yritysjuridiikan koulutusohjelma | ||
Työn ohjaaja(t) Xxxxx Xxxxxxx | ||
Hyväksymisvuosi 2018 | Sivumäärä X + 64 | Kieli Suomi |
Tiivistelmä Yrityssaneeraukseen juuret juontavat 1990-luvun lamaan ja haastavaan taloudellisen tilanteen seurauksiin, jolloin oli muodostettava nopeasti keino pelastaa konkurssilta sellaiset yritykset, joilla hetkellisestä likviditeettikriisistä huolimatta oli mahdollisuus velkoja järjestelemällä tai muilla keinoilla palauttaa kannattavuutensa. Nyt 25 vuotta sovellettu yrityssaneerauslaki on pääosin to- dettu toimivaksi ja luotettavaksi menettelyksi. Jatkuvasti ja nopealla vauhdilla muuttuva toimin- taympäristö vaatii kuitenkin lainsäädäntöä joustavampia tapoja järjestellä maksuvaikeuksissa ole- van yrityksen tilannetta. Vapaaehtoisten ja legaalien saneerausmenettelyiden yhdistämistä ja no- peutetun yrityssaneerausmenettelyn käyttöalaa onkin sekä lainsäätäjän että viranomaisten ohjeis- tamana lisätty viime vuosina. Vapaaehtoisiin yrityssaneerauksiin liittyy huomattava määrä etuja legaaliin menettelyyn verrat- tuna, mutta etujen lisäksi myös merkittäviä haasteita, joita molempia tässä tutkimuksessa esitel- lään. Vapaaehtoisten saneerausten käytöllä on saavutettavissa merkittäviä etuja etenkin legaa- lisaneeraukseen poikkeuksetta liittyvän maineriskin kannalta. Vapaaehtoiseen saneeraukseen ei liity samanlaista riskiä imagoon liittyen ja näin ollen vapaaehtoisessa saneerauksessa yrityksen liiketoiminnan jatkaminen on lähes normaalia, ja näin ollen usein myös liikesuhteiden jatkaminen on mahdollista. Sopimussuhteiden säilyminen tarkoittaa myös kassavirran ja tulorahoituksen ta- son säilymistä, mikä takaa hyvät edellytykset laadittavan maksuohjelman toteuttamiselle. Vapaa- ehtoisessa järjestelyssä liiketoiminnan jatkuvuudella, lyhyellä menettelyajalla ja yhteisesti sovitul- la maksuohjelmalla on mahdollista merkittävästi parantaa yrityksen tervehdyttämisen edellytyksiä legaalimenettelyyn verrattuna. Vapaaehtoisia menettelyitä ei ole lain tasolla säännelty muutoin kuin yrityssaneerauslain 13 luvussa. Pääasiassa menettelyt toteutetaan yleisten periaatteiden ja sopimusoikeudellisen kehikon turvin. Etukäteen neuvotteluissa saneerauksessa osapuolten on näin ollen järjestettävä oikeussuh- teensa vapaaehtoisessa menettelyssä keskinäisin sopimuksin, jotka koskevat esimerkiksi rauhoi- tusaikaa ja salassapitoa sekä tietojen luovutusta. Sopimuksiin liittyy epävarmuustekijöitä, joista perustavanlaatuisin on se, miten kaikki osapuolet saadaan ylipäätään sitoutettua yhteiseen vapaa- ehtoiseen sopimukseen. Haasteita liittyy myös sopimusten ulottuvuuteen, saneerauksen toimijoi- den rooleihin sekä siihen, miten lainsäädännön mukaiset legaalimenettelylle luodut mallit ja kei- not soveltuvat vapaaehtoiseen järjestelyyn. Tällä hetkellä on valmisteilla Euroopan unionin direk- tiiviehdotus varhaisen vaiheen saneerauksesta. Ehdotuksen implementointivaiheessa on mahdol- lista tarkastella myös yrityssaneerauslainsäädäntöä kokonaisuudessaan. Yleisen trendin mukaista joustavuutta ja menettelyn tehokkuutta olisi toivottavaa lisätä tässä yhteydessä. Direktiiviehdotuk- sen lisäksi kansallisilla valinnoilla on merkitystä, ja tulevan lainsäädännön tulisi turvata insolvens- silainsäädännön mukainen tavoite tehokkaasta yrityksen saneerauksesta. | ||
Avainsanat yrityssaneeraus, vapaaehtoinen saneeraus, pre-pack, rauhoitusaika, insolvenssi | ||
Aalto University, P.O. BOX 11000, 00076 AALTO
xxx.xxxxx.xx Abstract of master’s thesis
Author Xxxx Xxxxxxxxx | ||
Title of thesis Pre-packaged reorganisations as a part of company restructuring | ||
Degree Master of Science Economics | ||
Degree programme Business law | ||
Thesis advisor(s) Xxxxx Xxxxxxx | ||
Year of approval 2018 | Number of pages X+64 | Language Finnish |
Abstract The roots of company restructuring lead to the depression of the 1990’s and the consequences of a challenging economic situation. A quick fix had to be found in order to save such companies that had a possibility to restore their profitability despite the lack of liquidity by rearranging debts or by other means. Now the Restructuring of Enterprises Act has been in effect for 25 year and it has been declared as a functional and reliable process. However the constantly evolving environment requires more flexible ways of reorganising a company than what legislation is. Combining volun- tary and legal reorganizational procedures and the range of application of the faster company re- organisation have been extended by the legislators and authorities during recent years. Voluntary reorganisations have a large amount of advantages compared to legal proceedings, but also some critical challenges. Both advantages and challenges are handled in this study. The use of voluntary reorganisation can have substantial advantages especially compared to the repu- tational risk associated with legal reorganisation. Voluntary reorganisation does not involve a similar risk concerning the image of the company and therefore in most cases the company can continue doing business normally and keep their business relationships intact. The preservation of agreements also means the cash flow can continue normally, which guarantees the conditions for a payment programme. In voluntary reorganisation, the continuity of business, short handling times and mutually agreed payment programme can be used to substantially improve the company’s return to health compared to legal proceedings. Voluntary proceedings are not regulated by law other than in the 13th chapter of the Restructur- ing of Enterprises Act. Mainly the proceedings are done by the usual principals and with help from contract law frame. In negotiations prior to reorganisation both parties have to arrange their legal relations by mutual agreements regarding for example stay of enforcement actions, secrecy or in- formation providing. Contracts involve uncertain factors, of which the biggest is how all parties can be obliged to a mutual, voluntary contract. There are also challenges regarding the reach of the contract, the roles of reorganisers and how the legislative models and ways of the legal proceedings can be used in voluntary reorganisation. Currently there is a suggestion for a directive in the EU regarding reorganisation in the early stage. The implementation phase of the suggestion has a pos- sibility to consider the legislation of reorganisations as a whole. The current trend of flexibility and effectiveness of the proceeding should be improved in this context. Besides the suggestion for a directive, also local choices matter and future legislation should guarantee the insolvency proceed- ings object of effective reorganisation of companies. | ||
Keywords debt restructuring, voluntary restructuring, pre-pack, stay of enforcement actions, insolvency | ||
Sisällysluettelo
1.2 Tutkimuskysymys ja tutkimuksen rajaus 3
1.5 Käsitteistä ja rakenteesta 6
2. Insolvenssipolitiikka ja insolvenssioikeudelliset periaatteet 7
2.1 Insolvenssioikeudelliset periaatteet 7
3. Yrityssaneerauslain mukainen saneerausmenettely 11
3.2 Yrityssaneerauksen keinot 12
3.4 Sopimusperusteiset vaihtoehdot yrityssaneeraukselle 17
3.5 Menettelyn nopeuttaminen yrityssaneerauslain mukaisesti 19
3.6 Täysimittaiseen yrityssaneeraukseen liittyvät haasteet 21
3.6.1 Yrityssaneeraukseen liittyvä maineriski ja liian myöhäinen hakeutuminen 22
3.6.2 Saneerausmenettelyn kesto 24
4. Vapaaehtoisten järjestelyiden etuja ja haasteita 28
4.2 Tervehdyttämistoimenpiteiden aloitus sekä imagovaikutukset 28
4.3 Vapaaehtoisen valmistelun vaikutus saneerausmenettelyn kestoon 32
4.4 Saneerauksen valmistelijan tehtävistä 34
4.5 Rauhoitusaikasopimukset 40
4.5.1 Rauhoitusaika yrityssaneerauslain mukaisesti 40
4.5.2 Rauhoitusaika vapaaehtoisissa menettelyissä 41
4.5.1 Rauhoitusaikasopimusten ulottuvuudesta 43
4.5.2 Maksukyvyttömyysdirektiiviehdotuksen mukaiset muutokset rauhoitusaikaan45
4.6 Julkisvelkojien asema vapaaehtoisessa valmistelussa 46
4.7 Työsuhteen ehtojen muuttaminen vapaaehtoisessa saneerauksessa 50
4.8 Yrityksen toiminnan rahoitus valmistelun aikana 51
4.10 Vaikutukset velkojille 54
5. Päätelmiä tutkimuksesta sekä katsaus eteenpäin 57
5.1 Selvittäjän, valmistelijan ja tuomioistuimen roolista 57
5.2 Maksukyvyttömyysdirektiiviehdotus ja kansallinen implementointi 58
5.3 Tarve kahdelle erilaiselle yleistäytäntöönpanomenettelylle 59
5.5 Velkakonversio (debt-to-equity swap) 62
Engelberg, Xxxxx: Komission direktiiviehdotus yritysten ennaltaehkäisevistä uudelleenjärjes- telymenettelyistä – minkälainen voisi olla ”Suomen malli”? Edilex –artikkeli, julkaistu 21.4.2017. xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxxxxx/00000.
Hupli, Xxxxxx: Täytäntöönpanointressi yrityssaneerauksessa: insolvenssioikeudellinen tut- kimus saneerausvelkojan oikeusaseman perusteista. Suomalainen lakimiesyhdistys. Helsinki 2004.
Hupli, Tuomas: Epätyypilliset yrityssaneeraukset. Varallisuus, vakuudet ja velkojat – Juhla- julkaisu Xxxxx Xxxxxxxx 1952 – 9/6 – 2012, s. 49-60.
Xxxxx, Xxxxxx ja Xxxxxxxx, Hans: Rauhoitusaikalauseke luottoinstrumentissa. Defensor Le- gis N:o 4/2010, s. 454-463
Xxxx, Xxxxxx; Xxxxxxx, Anu; Xxxxxxxxxxx, Teuvo: Kirjoitettaan juridiikkaa. Ohjeita oi- keustieteellisten kirjallisten töiden laatijoille. Talentum Media Oy. Helsinki 2010.
Xxxxx, Xxxxx ja Xxxxxxxx, Xxxxx: Xxxxxxxxxxxxxxxxxx oikeudelliset ulottuvuudet. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut. Helsinki 2010.
Xxxxx, Xxxxx; Xxxxxxxx, Xxxxx ja Xxxxx, Xxxxxxx: Insolvenssioikeus. 4., uudistettu painos. Xxxx Xxxxxx Oy. Helsinki 2017.
Xxxxxxxx, Xxxx-Xxxxx: Essays on Efficiency of Reorganization Process: A Life Cycle Ap- proach. Vaasan Yliopisto. Lokakuu 2018.
Xxxxxxxx, Xxxxx ja Xxxxxxxx, Xxxxx X.: Yrityksen maksukyky. KHT-Media Oy. Helsinki 2014.
Xxxxxxxxx, Xxxx X.: Vapaaehtoinen saneeraus, velan konversio omaksi pääomaksi ja velal- lisyrityksen haltuunotto. Lakimies 6/2010, s. 999-1024.
Linna, Tuula: Oikeuspoliittisia silmäyksiä insolvenssioikeuteen. Oikeus 2013 (42); 1: s. 92–
101.
Murto-Unkila, Minna: Yritysjärjestelyt ja maksukyvyttömyys - yhtiö-, vero- ja insolvenssioi- keudellinen tutkimus. Turun Yliopiston julkaisuja. Turku 2018.
Xxxxxxx, Xxxx-Xxxxx ja Xxxxxxxxx, Xxxx X.: Velallisyritysten sopimusperusteiset uudelleen- järjestelyt. Defensor Legis N.o 4/2010, s. 370-387.
Xxxxxxxxxx, Tero: Yrityssaneeraus ja sopimussuhteet. Tutkielmat ja muut opiskelijakirjoituk- set, Edilex –artikkeli 20.5.2003. Edita Publishing Oy. xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxx/000.
Xxxxxxx, Xxxxxx ja Autio, Simo: EU:n valtiontukisääntöjen huomioiminen yrityssaneerausme- nettelyssä. Edilex –artikkeli, julkaistu 23.4.2012. xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxx/0000.
Xxxxxxx, Xxxxx: Saneerauskäytäntö. Tietosanoma Oy. Helsinki 2009. Xxxxxxxx, Xxxxx: Takaisinsaanti. Talentum. Helsinki 2012.
Xxxxxxxx, Jyrki; Xxxxxx, Xxxxxx xx Xxxxxxx, Xxxxxx: Kansainvälinen selvitys velkakonversi- on ulottuvuuksista yritysjärjestelyiden ja maksukyvyttömyystilanteiden näkökulmasta. Val- tioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja. Valtionevoston kanslia 30.1.2018.
Xxxx, Xxxx: Yrityssaneerauksen vaikutus velkojien etuoikeusasemaan ja takaisinsaantiin. De- fensor Legis N:o 4/2005 s. 878-892.
Xxxxxxxx, Xxxx ja Xxxxxxxx, Seppo: Yrityssaneeraus ja työsuhteen ehtojen muuttaminen. Defensor Legis N:o 3/2000, s. 475-485.
Ilveskero, Xxxx: Valmistautuminen saneerausmenettelyyn. Esitys Talentum Lakikoulutuksen seminaarissa ”Yrityssaneerauksen erityiskysymyksiä – selvittäjän, velkojan ja tuomioistui- men näkökulmasta”. Helsinki 14.5.2014.
Kontkanen, Helena: Konkurssiasiamiehen toimiston puheenvuoro. Konkurssiasiamies Xxxxxx Xxxxxxxxx esitys Xxxx Xxxxxx Oy:n yrityssaneerauspäivässä 11.5.2017.
Kontkanen, Xxxxxx: Konkurssiasiamies Xxxxxx Xxxxxxxxx ajankohtaiskatsaus Asianajotoi- misto Krogeruksen Insolvenssi-iltapäivässä 9.11.2017.
Xxxxxxxxx, Xxxxx: AA, YTM Xxxxx Xxxxxxxxx esitys ”Kokemuksia nopeutetusta menettelys- tä” Talentum Lakikoulutuksen Yrityssaneerauksen erityiskysymyksiä – selvittäjän, velkojan ja tuomioistuimen näkökulmasta –seminaarissa 14.5.2014.
Xxxxxxxx, Vesa: Xxxx Xxxxxxxxx esitys “Regulation of changes in company structure in Fin- nish company law – de lege ferenda considerations” Insolvenssioikeudellisen yhdistyksen seminaarissa Schemes of Arrangement – a Round Table Seminar 19.9.2016.
Xxxxxxx, Xxxxxxx: Mr. Justice Xxxxxxx Xxxxxxxxx esitys “English Schemes of arrangement” Insolvenssioikeudellisen yhdistyksen seminaarissa Schemes of Arrangement – a Round Table Seminar 19.9.2016.
Xxxxxxxxx, Xxxxxx: Dr. Xxxxxx Xxxxxxxxxxx esitys “The upcoming EU Directive on pre- insolvency restructuring and second chance COM (2016)723” Asianajotoimisto Xxxxxxxxxxx insolvenssi-iltapäivässä 15.11.2018.
COM (2016) 723 final: Proposal for a directive of the European Parliament and of the Coun- sil on preventive restructuring frameworks, second chance and measures to increase the effi- ciency of restructuring, insolvency and discharge procedures and amending Directive 2012/30 EU
HE 182/1992: Hallituksen esitys Eduskunnalle yrityksen saneerausta koskevaksi lainsäädän- nöksi.
HE 152/2006: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 23 §:n muuttamisesta.
HE 270/2016: Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuomioistuinlain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
HE 221/2018: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi konkurssilain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Oikeusministeriö: Hyvää velkahallintaa ja maksuhäiriöiden hoitoa – maksuhäiriöiden toimin- taohjelma vuosille 2007-2011. Oikeusministeriön toiminta ja hallinto 2007:14. Helsinki 2007.
Oikeusministeriö: Osakeyhtiölain muutostarve, arviomuistio. Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 20:2016.
Oikeusministeriö: Yrityssaneerausta koskevan lainsäädännön tarkistaminen. Oikeusministeri- ön työryhmämietintö 2006:5
Konkurssiasiain neuvottelukunta: Suositus 17, nopeutettu saneerausmenettely. 17.2.2012.
Konkurssiasiain neuvottelukunta: Suosituksen 17 liite, nopeutettu saneerausmenettely. 17.2.2012.
Konkurssiasiamiehen toimisto: Tiedote ”Nopeutettu yrityssaneeraus käräjäoikeudesta yhdes- sä päivässä”. Konkurssiasiamiehen toimisto 4.12.2013.
Insolvenssioikeudellinen Yhdistys Ry: lausunto komission maksukyvyttömyyslainsäädäntö- jen harmonisointia koskevasta direktiiviehdotuksesta. Lausuntopyyntö 24.11.2016, OM 2/472/2016.
Konkurssiasiamies: Lausunto komission maksukyvyttömyyslainsäädäntöjen harmonisointia koskevasta direktiiviehdotuksesta. Lausuntopyyntö 24.11.2016, OM 2/472/2016.
Suomen Asianajajaliitto: Lausunto lakivaliokunnalle komission direktiiviehdotuksesta mak- sukyvyttömyyslainsäädäntöjen harmonisoinniksi. Lausuntopyyntö 24.11.2016, OM 2/472/2016.
OP-ryhmä: Lausunto komission direktiiviehdotuksesta maksukyvyttömyyslainsäädäntöjen harmonisoinniksi. Lausuntopyyntö 24.11.2016, OM 2/472/2016.
Finnvera lyhyesti, Finnvera Oyj:n internetsivut, xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxx- finnverasta/finnvera-esittely. Luettu 7.11.2018.
Suomen Asiakastieto Oy:n julkaisema maksuhäiriötilasto Q1-Q4-2017. xxxxx://xxx.xxxxxxx.xxx/xxxxx/xxxxxxxxx/000000/0000000000/xxxxxxxxxxxxxxxxxxx-x0-x0- 2017-kuluttajat.pdf. Luettu 7.5.2018.
Suomen virallinen tilasto, Yrityssaneeraukset 2018, 2. vuosineljännes. Tilastokeskus 2018.
xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxxx/0000/00/xxxx_0000_00_0000-00-00_xx.xxx. Luettu 11.10.2018.
Lapin Kansa 16.3.2017: Erätukun pihalla hirvittävä ruuhka Rovaniemellä – konkurssilop- puunmyynti käynnistyykin vasta perjantaina. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxxx- pihalla-hirvittava-ruuhka-rovaniemella-konkurssiloppuunmyynti-kaynnistyykin-vasta- perjantaina-15946655/. Luettu 29.9.2018.
Turkulainen 27.7.2016: Tältä se näytti – Anttilan konkurssiloppuunmyynti villitsi ihmiset Turussa. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/000000-xxxxx-xx-xxxxxx-xxxxxxxx- konkurssiloppuunmyynti-villitsi-ihmiset-turussa. Luettu 10.11.2018.
Kouvolan Sanomat 13.12.2017: CTS Engtec päättää yrityssaneerauksen viisi vuotta etuajassa
— Samalla yrityksen pääomistaja vaihtuu. xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxxxx/0x00x00x-0xx0-0x0x-0000-xx0x00xx00x0. Luettu 5.11.2018.
Mitä on TMA – Turnaround Management? TMA Finland RY:n kotisivut. xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/. Luettu 1.8.2018.
Helsingin Sanomat 8.11.2018: Saadaanko ylivelkaantuminen kuriin Asiakastiedon järjestel- mällä? Danske Bank ja Nordea liittyivät kaikki kulutusluotot paljastavaan järjestelmään. xxxxx://xxx.xx.xx/xxxxxx/xxx-0000000000000.xxxx. Luettu 9.11.2018.
DL Defensor Legis HE Hallituksen esitys
KM Komitean mietintö KäO Käräjäoikeus
OM Oikeusministeriö
SCHEME Scheme of Arrangement
SEUT Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus TM Työryhmämietintö
YSL Laki yrityksen saneerauksesta
Yrityssaneerausten historia ulottuu 1990-luvun alun talouskriisin aikaan, jolloin ainoa Suo- men lainsäädännön tuntema kaikkia velkoja ja velkojia koskeva yleistäytäntöönpanomenette- ly oli konkurssi.1 Syvän laman aikana pysyvästi maksukyvyttömien yritysten lisäksi vakava- raiset ja lähtökohtaisesti elinkelpoiset yritykset olivat vaarassa ajautua esimerkiksi vaikean likviditeettikriisin myötä konkurssiin.2 Mahdollisesti kannattavien, mutta vaikeuksissa olevi- en yritysten konkurssin haluttiin estää, joten tarve nykyaikaiselle ja likvidaation sijaan rehabi- litaatiolle perustuvalle insolvenssimenettelylle oli olemassa.3 Vuonna 1992 aloitettiinkin uuden, Suomen ensimmäisen yrityssaneerauslain (YSL) valmistelu. Laki yrityksen saneera- uksesta tuli voimaan 1.7.1993 hyvin lyhyen virkamiesvalmistelun päätteeksi.
Yrityssaneerauksella tarkoitetaan elinkelpoisen, mutta taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen yrityksen toiminnan tervehdyttämistä tai tervehdyttämisen edellytysten turvaamista. Tavalli- sesti edellytykset turvataan vahvistamalla yritykselle sen kannattavuuden parantamiseen täh- täävä saneerausohjelma, sekä siihen sisältyvä yrityksen maksukykyä vastaava ja toteutettavis- sa oleva maksuohjelma. Vaikka yrityssaneerauksen tarkoituksena on tervehdyttää vain tila- päisestä maksuvaikeuksissa oleva velallinen, voi sillä olla yhtä haitallisia seurauksia kuin konkurssilla yrityssaneeraukseen liittyvästä epävarmuudesta johtuen.
Täysimittainen lakimääräinen yrityssaneerausmenettely muodostuu usein pitkäkestoiseksi. Hakemuksen jättämisestä käräjäoikeuteen kuluu keskimäärin 11 kuukautta siihen, että mak- suohjelma vahvistetaan.4 Yrityksen kannalta menettelyyn kesto on usein ongelmallinen, sillä
1 Ennen yrityssaneerauslain säätämistä Suomessa oli myös akordilainsäädäntö. Akordien käyttäminen oli kui- tenkin erittäin vähäistä. Akordimenettely koski ainoastaan etuoikeudettomia velkojia, eikä koskaan vakuudellis- ta velkojaa. Ks. HE 182:1992, s. 8 – 9.
2 Koulu 2007, s. 9.
3 HE 182:1992, s. 6.
4 Konkurssiasiamies Xxxxxx Xxxxxxxxx ajankohtaiskatsaus Asianajotoimisto Krogeruksen Insolvenssi- iltapäivässä 9.11.2017.
sidosryhmät, kuten tavarantoimittajat, rahoittajat tai työntekijät voivat olla haluttomia jatka- maan sopimussuhteita maksukyvyttömyysmenettelyssä olevan yrityksen kanssa, jonka velko- ja todennäköisesti tullaan saneerauksen maksuohjelmalla leikkaamaan.5 Yrityssaneerauslain mukaiset tervehdyttämisen keinot ovat pääasiallisesti käytettävissä vasta maksuohjelman vahvistamisen jälkeen, joten menettelyaikana yrityksen taloudellinen tilanne jatkuu usein yhtä epävarmana kuin ennen saneeraushakemuksen jättämistä.
Pitkittynyt saneerauksen menettelyaika voi pahimmassa tapauksessa huonontaa yrityksen tilannetta entisestään niin merkittävästi, että yritys ajautuu konkurssiin, joka olisi ollut estet- tävissä nopeammalla ja kevyemmällä saneerausmenettelyllä. Kansantalouden kannalta on kuitenkin tärkeää, että lainsäädännön avulla elinkelpoisten yritysten turhat konkurssit voidaan torjua, ja toisaalta kannattamaton tai tervehdyttämiskelvoton yritystoiminta voidaan riittävän ajoissa päättää likvidaatiolla. Yritysten oikea-aikaisella ja tehokkaalla valikoitumisella joko yrityssaneeraukseen tai konkurssiin, ja näin ollen onnistuneella rehabilitaatiolla on suuri mer- kitys taloudellisten menetysten ehkäisemiseksi ja työpaikkojen säilymiseksi.6
Legaali saneerausmenettely on vain yksi tapa toteuttaa yrityksen tervehdyttäminen. Erilaiset sovintoratkaisut ja täysin sopimusperusteiset järjestelyt velkojien kanssa, tai muu velkojien joustaminen voivat usein olla saneerausmenettelyä tehokkaampia ja halvempia keinoja yritys- toiminnan jatkamisen turvaamiseksi ja saneerauksen tavoitteiden toteuttamiseksi.7 Sanee- rausmenettelyn ongelmien vuoksi, ja toisaalta sopimusperusteisten järjestelyiden jousta- vuuselementin johdosta, täysimittaisen legaalisaneerauksen rinnalle on kehittynyt vapaaehtoi- sen yrityssaneerauksen ja legaalin menettelyn kombinaatioita. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, millaisia sopimusperusteisen ja yrityssaneerauslainsäädännön mukaisen sanee- rauksen yhdistelmiä on olemassa, ja mitä etuja ja tai haasteita vapaaehtoisiin järjestelyihin liittyy erityisesti legaaliin menettelyyn verrattuna.
Tutkimuksen aihe on tällä hetkellä hyvin ajankohtainen, sillä Euroopan komissio on marras- kuussa 2016 tehnyt ehdotuksen direktiiviksi ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevis- ta puitteista, uudesta mahdollisuudesta ja toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttö- myyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi ((KOM(2016) 723
5 Xxxxxxx & Xxxxxxxxx 2010, s. 371.
6 HE 182:1992, s. 57-58.
7 OM 2006:5, s. 48.
lopullinen). Direktiiviehdotus on tällä hetkellä jatkovalmistelussa, ja sen olisi tarkoitus val- mistua vuonna 2019. Direktiivin tavoitteena on erityisesti yritysten varhaisen vaiheen sanee- raus sekä maksukyvyttömyysmenettelyiden tehostaminen.
1.2 Tutkimuskysymys ja tutkimuksen rajaus
Tutkimuksen pääasiallinen sisältö rakentuu seuraavien tutkimuskysymysten ympärille:
1. millaisia variaatioita sopimusperusteisista ja nopeutetuista yrityssaneerauksista on olemassa?
2. mitkä legaalin yrityssaneerauksen ominaisuudet johtavat sopimusperusteisten järjes- telyiden käyttöön?
3. mitä etuja tai haittoja sopimuksenvaraisissa saneerauksissa on verrattuna legaaliin täysimittaiseen yrityssaneeraukseen?
Sopimusperusteiset järjestelyt koskevat tyypillisesti yrityssaneerauksen hakemus-, aloitus- sekä maksuohjelman vahvistusvaihetta. Tästä syystä esitys painottuu näiden vaiheiden tarkas- teluun sekä vapaaehtoisissa että legaaleissa menettelyissä. Maksuohjelman toteutus- ja val- vontavaihe jää pääosin esityksen ulkopuolelle siitä syystä, että usein vapaaehtoisinakin käsi- teltyjen yrityssaneerausten maksuohjelmat vahvistetaan yrityssaneerauslain mukaisesti, ja niitä koskevat näin ollen yrityssaneerauslain mukaiset määräykset. Joitain näkökulmia sanee- rausohjelman keinoihin ja sisältöön otetaan kuitenkin esille. Esitys keskittyy vapaaehtoisen ja legaalin saneerauksen hyötyjen ja haasteiden esittelyyn ja analysointiin, mutta sen ei ole tarkoitus olla kattava kuvaus legaalista saneerausmenettelystä, tai siihen liittyvistä menette- lyistä. Tästä syystä yrityssaneerauslain mukainen menettely esitellään ainoastaan pääpiirteit- täin niiltä osin, kuin se tämän tutkimuksen jatkon käsittelyn kannalta on tarpeellista. Pyrin myös tuomaan esille yrityssaneerauksen toimijoiden sekä muiden tahojen esittämiä tai omia ratkaisuehdotuksiani legaalin ja vapaaehtoisen menettelyn haasteisiin.
Tutkimuksen tavoitteena on käsitellä kaikkia yritysmuotoja ja kaikenkokoisia yrityksiä, jotka yrityssaneerauslain mukaisesti voivat olla saneerauksen kohteena. Mikäli jokin esitetty asia kuitenkin koskee ainoastaan tai erityisesti jonkin tyyppistä tai kokoista yritystä, tuodaan se asian käsittelyn yhteydessä esille. Tutkimuskysymyksiä lähestytään ongelmakeskeisesti, ja
tarkoituksena on tutkia millaiseen ongelmaan vapaaehtoiset järjestelyt pyrkivät antamaan ratkaisun ja miten ne siinä onnistuvat lakimääräiseen saneeraukseen verrattuna. Lakimääräis- tä ja vapaaehtoista vaihtoehtoa vertaillaan erityisesti siltä kannalta, missä tilanteessa ja millä edellytyksin ne toteuttavat tehokkaimmin yrityssaneerauslain tavoitetta.
Tässä tutkimuksessa selvitetään voimassa olevien oikeusnormien suhdetta tutkimuskysymyk- siin sekä oikeusseuraamuksiin, joten tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. On kuitenkin huomattava, että merkittävä osa sopimusperusteisista vaihtoehdoista yritys- saneeraukselle ei suoraan perustu voimassaolevaan lainsäädäntöön. Näillekin järjestelyille löytyy silti perustaa muualta lainsäädännöstä, kuten eri oikeudenalojen yleisestä oikeusperi- aatteista, mistä syystä tutkielmassa selvitetään tarvittavilta osin myös näitä normeja. Lainopil- lisen metodin lisäksi tutkimuksessa käytetään vertailevaa metodia, sillä tarkoituksena on ver- rata legaalia saneerausmenettelyä sekä vapaaehtoista tervehdyttämistä sekä näiden käyttämi- sen seurauksia. Erityisesti tässä tutkimuksessa on kyse ohjaavasta vertailusta, sillä vertailun tarkoituksena on esitellä kaikkien osapuolten kannalta suotuisin vaihtoehto käytettävissä ole- vista mahdollisuuksista, ja ehdottaa muutoksia, joilla nykytilaa voitaisiin edelleen parantaa.8
Tutkimus sijoittuu useille oikeudenaloille ollen lähimmässä yhteydessä insolvenssi- ja pro- sessioikeuteen, mutta ulottuen myös velvoite-, sopimus-, esine- ja työoikeuden aloille. Kes- keisimmät lainsäädännön lähteet ja vapaaehtoisia sekä legaaleja menettelyjä koskeva säänte- lykehikko on laki yrityksen saneerauksesta lainvalmisteluaineistoineen, muut insolvenssilait, kuten konkurssilaki, laki maksunsaantijärjestyksestä ja takaisinsaantilaki sekä oikeustoimila- ki. Liiketaloudellinen ja kaupallinen näkökulma on tutkimuksessa läheisesti mukana jo siitä syystä, että esimerkiksi yrityssaneerauslaissa tarkoitetun elinkelpoisen yrityksen määrittele- miseen tarvitaan liiketalouden käsitteistöä ja työkaluja. Tutkimus sijoittuu kahden tieteenalan rajapintaan, ovathan legaalinkin yrityssaneerauksen tavoitteet taloudellisia, mutta toisaalta keinot järjestelyille perustuvat lähtökohtaisesti lainsäädäntöön.
8 Husa ym. 2010, s. 20.
EU-oikeudella on viime vuosina ollut merkittävä rooli myös prosessi- ja insolvenssioikeudel- lisen sääntelyn kehityksessä. Tätä tutkimusta tehtäessä Euroopan Komissio on antanut mak- sukyvyttömyysmenettelyihin liittyvän direktiiviehdotuksen9, jonka yhtenä teemana on varhai- sen vaiheen saneeraus. Tutkimuksen kannalta direktiiviehdotus on äärimmäisen mielenkiin- toinen, ja sitä käsitellään relevanteilta osin jatkossa. Lähtökohtaisesti insolvenssilainsäädäntö on kuitenkin kansallista, joten merkittävä osa tutkimuksen lähdeaineistosta koostuu kotimai- sesta oikeuskirjallisuudesta sekä artikkeleista. Oikeuskirjallisuutta on käytetty lähteinä erityi- sesti johdantokappaleissa, joissa kuvataan insolvenssilainsäädännön periaatteita ja legaalia saneerausmenettelyä. Varsinaisesta vapaaehtoisesta saneerauksesta on kuitenkin kirjoitettu verrattain vähän, ja sen osalta tutkimukseni pohjautuukin pitkälti erilaisiin luentoihin ja semi- naareihin, joissa asiaa on asiantuntijoiden toimesta käsitelty.
Yrityssaneerauksen ja tervehdyttämisen tavoitteiden lainopillisen tutkimuksen osalta sovelle- taan lainopilliselle tutkimukselle tyypillistä oikeuslähdettä, eli lainvalmisteluaineistoa. Nyky- tilan arvioinnissa käytetään myös joltain osin saatavilla olevaa tilastotietoa yrityssaneerauk- sista sekä niiden käsittelystä. Oikeuskäytäntöä sopimusperusteisista menettelyistä ei juuri löydy, sillä vapaaehtoiset menettelyt toteutetaan pääasiassa tuomioistuinten ulkopuolella, eikä tuomioistuimen vahvistamista saneerauspäätöksistä ole suoraan todettavissa, miltä osin asiaa on etukäteen vapaaehtoisesti järjestelty.10 Näin ollen oikeustapauksista tutkimuksen lähteinä on käytetty ainoastaan asiantuntijoiden case-tyyppisiä esityksiä nopeutetusta saneerausmenet- telystä.11 Lisäksi tutkimuksessa on käytetty lähteinä muita ohjeellisia oikeuslähteitä, kuten esimerkiksi konkurssiasiamiehen suosituksia ja yrityssaneerauksen eri toimijoiden lausuntoja.
Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista mainita myös tutkimuksen tekijän omasta juridi- sesta koulutuksesta sekä insolvenssioikeuteen liitännäisestä velkojalähtöisestä työtaustasta.
9 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevista puitteista, uudesta mahdollisuudesta ja toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi sekä direktiivin 2012/30/EU muuttamisesta (KOM(2016) 723 lopullinen).
10 Tällainen tutkimus olisi toki mahdollista tehdä tutustumalla tuomioistuinten ratkaisuihin sekä niiden perustana oleviin hakemuksiin sekä ohjelmaehdotuksiin. Vaikka kyseinen selvitys olisikin äärimmäisen mielenkiintoinen, tämän tutkimuksen puitteissa sen toteuttaminen ei ole ollut mahdollista.
11 Konkurssiasiamiehen toimiston tiedote ”Nopeutettu yrityssaneeraus käräjäoikeudesta yhdessä päivässä”. Konkurssiasiamiehen toimisto 4.12.2013.
Lähinnä asialla on merkitystä siltä kannalta, että tutkimusta tehtäessä on tullut kiinnittää eri- tyistä huomiota tutkimuksen objektiivisuusvaatimukseen etenkin ratkaisusuositusten osalta.
1.5 Käsitteistä ja rakenteesta
Maksukyvyttömyys tai uhkaava maksukyvyttömyys
Yrityssaneerauslain 3 §:n mukaisesti maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Uhkaa- valla maksukyvyttömyydellä puolestaan tarkoitetaan sellaista tilaa, jossa velallinen on vaa- rassa tulla maksukyvyttömäksi. Liiketaloudellinen määritelmä maksukyvyttömyydelle vastaa saneerauslain määritelmää.12 Maksukyvyttömyyden todennäköisyys kasvaa, mikäli yrityksen kannattavuus tai kassavirta on heikko ja mikäli sillä on runsaasti vierasta pääomaa ja siihen liittyviä maksuvelvoitteita. Useat taustatekijät ja niiden vakavuus vaikuttavat maksukyvyttö- myyden korjauskelpoisuuteen ja sitä kautta myös mahdollisen yrityssaneerauksen onnistumi- seen. Tässä tutkimuksessa maksukyyttömyydellä tarkoitetaan saneerauslain mukaista kyvyt- tömyyttä selvitä veloistaan niiden erääntyessä. Velallisen maksukyvyttömyyden käsite tulee pitää erillään ylivelkaisuuden käsitteestä. Ylivelkaisuus on selvitettävissä yrityksen varoja ja velkoja vertaamalla, eikä sen olemassaolo tarkoita sitä, että yritys olisi myös maksukyvytön. Toisaalta maksukyvytön yritys ei välttämättä ole ylivelkainen.
Kannattavuus
Kannattavuus on liiketoiminnan perusedellytys ja sillä tarkoitetaan yrityksen tuottojen ja nii- den aikaansaamisen tarvittavien menojen erotusta, eli yrityksen tulosta. Kannattavuuden mit- tareita ovat esimerkiksi liike- ja nettotulos. Maksukyvyttömyyden näkökulmasta huomio kiinnittyy lähinnä muihin kuin varsinaisen liiketoiminnan kuluihin, sillä maksuvaikeuksissa olevan yrityksen rahoituksen kulut ovat usein merkittävät. Mikäli yrityksen varsinainen liike- toiminta on kannattavaa, mutta vieraan pääoman määrä ja siihen liittyvät kulut ovat liian suu- ret, on yrityksellä hyvät mahdollisuudet tervehtyä ainoastaan velan järjestelemiseen avulla.
12 Murto-Unkila 2018, s. 10-12.
Usein tervehdyttäminen pitää kutienkin sisällään myös kannattavuuden parantamisen keino- ja.13
Johdantokappaleen jälkeen esitellään lyhyesti insolvenssilainsäädäntöä ohjaavat periaatteet sekä insolvenssipolitiikka. Molempien käsittely on tärkeää, sillä ne ohjaavat kaikkea insol- venssioikeudessa tehtävää päätöksentekoa. Tutkimuksen pääpaino asettuu vapaaehtoisiin menettelyihin, mutta niiden tarkoituksenmukaisen käsittelyn vuoksi on myös syytä avata le- gaalin saneerausmenettelyn prosesseja. Tämä tehdään lyhyesti ja tiivistetysti tämän tutkimuk- sen kannalta keskeisiltä osin kappaleessa kolme. Samassa kappaleessa käsitellään myös täy- simittaisen yrityssaneerauksen haasteita. Varsinainen tutkimus ja sen tulokset ovat kappalees- sa neljä, jossa avataan vapaaehtoisten saneerausten tyyppejä sekä käsitellään edut ja haasteet. Viimeisessä viidennessä kappaleessa tuodaan vielä esille päätelmiä sekä luodaan katsaus tu- levaan.
2. Insolvenssipolitiikka ja insolvenssioikeudelliset periaatteet
2.1 Insolvenssioikeudelliset periaatteet
Oikeusperiaatteet ilmentävät tyypillisesti erilaisia yhteiskunnallisia, moraalisia tai eettisiä arvoja, joiden asemalle on löydettävissä oikeutus oikeuslähteistä. Koska periaatteet pohjautu- vat arvoille, ne myös muokkautuvat yhteiskunnan tai lainsäädännön muuttuessa. Esimerkiksi insolvenssioikeudelliset periaatteet ovat vielä muutama vuosikymmen sitten ilmentäneet vah- vasti tehokasta likvidaatiota ja korostaneet velkojan asemaa, mutta arvojen muuttuessa ja 1990-luvun syvän laman seurauksena periaatteet ovat sittemmin muuttuneet enemmän reha- bilitaation painottuviksi. Yleisillä periaatteilla tarkoitetaan koko insolvenssioikeudellisen järjestelmän kattavia periaatteita, ja erityisillä esimerkiksi yhdessä menettelyssä tai prosessis- sa ilmenevää periaatetta. 14
13 Xxxxxxxx & Laitinen 2014, s. 110-114.
14 Xxxxx & Lindfors 2017, s. 41.
Lainsäätäjän tavoitetta ilmentäviä insolvenssioikeudellisia tavoiteperiaatteita ovat esimerkiksi ennustettavuus, rehabilitaatio, sekä johtavana tavoiteperiaatteena15 kustannustehokkuus, jon- ka mukaisesti velallisen velkavastuu tulee toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti ja joutuisas- ti. Ennustettavuuden periaatteella puolestaan on suuri merkitys nimenomaan insolvenssioi- keudessa, sillä luottoyhteiskunta perustuu luotonantamiselle ja -ottamiselle, mihin puolestaan kuuluvat olennaisena osana maksuhäiriöt ja luottotappiot. Mikäli luottotappioriskin ennustet- tavuus luotonannossa laskee, vaikutus on havaittavissa myös luotonannon hinnan kasvuna sekä mahdollisesti tarjonnan rajaamista entistä pienempiriskisille toimijoille.16 Vapaaehtois- ten saneerausten osalta ennustettavuuden säilyttämin on tärkeää, ja periaate rajaakin sitä, mil- laisilla edellytyksillä ja kuinka laajasti vapaaehtoisia menettelyjä voidaan käyttää.
Arvoperiaatteilla varmistetaan insolvenssioikeuden sekä sen menettelyjen oikeudenmukai- suus, velallisen suoja, velallisen asiallinen kohtelu, menettelyllinen vähimmäisturva sekä lä- pinäkyvyys. Johtava arvoperiaate on velkojien yhdenvertaisuuden periaate. Eri toimijoiden toimintaa ohjaavia menettelyperiaatteita puolestaan ovat kollektiivisuden periaate, asianosais- ten kuulemisen periaate, joutuisuus sekä sivullisen suoja. Erityisesti sivullisen suoja ja asian- osaisten kuulemisen periaate sekä joutuisuus voivat ajautua ristiriitaan keskenään insolvens- simenettelyjen toteutuksessa pohdittaessa esimerkiksi sitä, millaisilla edellytyksillä sanee- rausmenettelyn sisällä voidaan tehdä päätöksiä kaikkia velkojia kuulematta.17 Menettelyperi- aatteet on näin ollen tärkeä huomioida kun pohditaan saneerausmenettelyn joustomahdolli- suuksia ja nopeutettujen ja vapaaehtoisten menettelyiden reunaehtoja.
Koulu ja Xxxxxxxx katsovat mielestäni hyvin perustellusti, että menettelyperiaatteista johtava- na voitaisiin pitää joutuisuuden periaatetta, sillä sitä on myös lainsäädännössä viimeaikoina
15 Johtava periaate on oikeusperiaatteiden punninnassa, esimerkiksi ristiriitatilanteessa se, joka saa suuremman painoarvon kuin muut periaatteet, eli sillä on etusija muihin periaatteisiin nähden. Johtavan periaatteen määritte- leminen insolvenssioikeudessa ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista, sillä yleistenkin periaatteiden osalta ilmen- tyminen ja painoarvo eri insolvenssimenettelyissä voi olla erilainen (johtavista periaatteista Koulu & Lindfors 2017, s. 43). Erityisen selvästi periaatteiden erilaisuus on nähtävissä konkurssimenettelyä ja yrityssaneerausme- nettelyä tarkasteltaessa. Konkurssissa kustannustehokkuus on selkeästi merkittävin periaate, mutta saneerauk- sessa hyvin tärkeänä periaatteena on rehabilitaatio. Näin ollen periaatteiden painoarvo vaihtelee eri menettelyis- sä. Pitää kuitenkin muistaa, etteivät esimerkiksi tässä käsitellyt periaatteet, kustannustehokkuus ja rehabilitaatio ole millään tavoin toisiaan poissulkevia, vaan kulkevat käsi kädessä; saneerauksessahan velkojan tulee saada lähtökohtaisesti suurempi suoritus saatavalleen kuin konkurssissa vaikkakin joutuisuudesta voidaan joutua hie- man tinkimään konkurssiin verrattuna.
16 Koulu ym. 2017, s. 44. Luotonannon rajoitukset vaikuttavat myös luottoyhteiskunnan perusteisiin ja toimijoi- den mahdollisuuksiin toimia siinä.
17 Koulu ym. 2017, s. 44.
korostettu. Erityisesti saneerausmenettelyn tavoitteiden kannalta joutuisuus on hyvin merki- tyksellinen, sillä viivästykset kasvattavat kustannuksia ja heikentävät prosessin tulosta. Kuten jäljempänä esitetään, yrityssaneerauksen tai vapaaehtoisen menettelyn onnistuminen voi pal- jolti riippua siitä, miten joutuisasti menettely etenee ja toisaalta siitä, kuinka nopeasti velalli- nen itse toimijana aloittaa saneeraukseen valmistavat toimet vaikeuksien ilmettyä.
2.1 Insolvenssipolitiikka
Insolvenssioikeus ja prosessioikeus ovat suomalaisessa oikeusjärjestelmässä olleet perintei- sesti läheisessä yhteydessä, sillä insolvenssimenettelyt ovat olleet tuomioistuinvetoisia. Mo- dernien insolvenssilakien säätämisen jälkeen 1990-luvulla oikeudenalat ovat kuitenkin etään- tyneet toisistaan erityisen joustavuuselementin lisäännyttyä ja prosessioikeuden vaikutuksen vähennyttyä insolvenssimenettelyissä.18 Näin ollen oikeudenaloilla on nykyhetkellä myös omat suuntauksensa sekä periaatteensa, vaikka yhtymäkohtia toki edelleen on.
Taloussuhdanteet määrittelevät osaltaan sen, miten merkitykselliseksi insolvenssipolitiikka kullakin hetkellä koetaan. Maksuhäiriöiden ja luottotappioiden kasvaessa myös insolvenssi- poliittiset päätökset ovat ajankohtaisia ja usein esillä julkisessa keskustelussa. Tällä hetkellä insolvenssioikeudellista päätöksentekoa on erityisesti ohjannut yksityishenkilöiden kasvanut velkataakka sekä kasvussa olevien maksuhäiriöiden määrä, jota selitetään osaksi kuluttaja- luototuksen hurjalla kasvulla.19 Trendi ei sinänsä ole uusi, vaan kulutusluottojen osalta lain- säädäntöä on jo aikaisemmin muutettu säätämällä kuluttajansuojalaissa esimerkiksi pääomal- taan alle 2000 euroa olevien kulutusluottojen korkokatosta.20
Insolvenssipoliittisella päätöksenteolla on vahva yhteys talous- ja sosiaalipolitiikkaan, ja usein maksuhäiriöpolitiikka myötäilee yleistä talouspolitiikkaa.21 Taloussuhdanteiden muut- tuessa ajoittain nopeastikin, insolvenssipolitiikka ja sen seurauksena lainsäädäntö kehittyy
18 Xxxxx & Lindfors 2010, s. 9.
19 Suomen Asiakastieto Oy, maksuhäiriötilastot Q1-Q4-2017.
20 Tällä hetkellä vilkasta keskustelua käydään myös positiivisesta luottorekisteristä, joka olisi osaltaan omiaan hillitsemään kotitalouksien luottomäärää ja ylivelkaantumista. Vaikka ministeriölähtöistä selvitystä asiassa on tehty, konkreettisista toimista positiivisen luottorekisterin rakentamiseksi ei vielä ole päätetty. Yksityiset toimi- jat ovat kuitenkin sopimukseen ja suostumukseen perustuen ottaneet käyttöön vaikutuksiltaan vastaavia ratkai- suja. Ks. Helsingin Sanomat 8.11.2018 ”Saadaanko ylivelkaantuminen kuriin Asiakastiedon järjestelmällä? Danske Bank ja Nordea liittyivät kaikki kulutusluotot paljastavaan järjestelmään”.
21 Koulu ym. 2017, s. 37.
sykähdyksittäin aina silloin, kun politiikan merkitys korostuu. Huonon taloussuhdanteen ai- kana maksuhäiriöiden sekä maksukyvyttömyysmenettelyiden lukumäärä kasvaa, jolloin nii- hin liittyvät ongelmat myös korostuvat. Hyvän taloussuhdanteen vallitessa tarve insolvenssi- lainsäädännön kehittämiselle on pienempi, ja usein muut kiireisemmät lainvalmisteluasiat priorisoidaan. Tämä voi johtaa siihen, että insolvenssioikeudellinen lainsäädäntö valmistel- laan kohtuuttoman nopeasti kunnollista vaikutusarviota tekemättä, kuten yrityssaneerauslaki 1990-luvulla. Toisaalta lainsäädännön jääminen jälkeen todellisesta yritysten ja yksityishen- kilöiden tarpeesta ja muusta kehityksestä voi johtaa lainsäädännön ulkopuolisiin tai sen raja- pinnassa tapahtuviin järjestelyihin, joilla pyritään parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun ilman lainsäädännön varsinaista tukea.
Lainsäädännön sääntelystrategia määritellään ja resurssit kohdistetaan sen mukaisesti, koros- tetaanko likvidaatiota vai rehabilitaatiota. Tehokasta täytäntöönpanoa korostettaessa paino- piste on erityisesti konkurssin tai ulosoton tehokkuuden kehittämisessä, kun taas rehabilitaa- tiossa painotetaan velkojen uudelleenjärjestelyä ja yritysten ja yksityishenkilöiden uutta al- kua. Tämän hetken, eli niin sanotun ”uuden ajan”, insolvenssipolitiikan linjaus on ollut yli- velkaantumisen estäminen. Aikaisemmin 1990-luvulla Suomessa painotettiin muille markki- natalouksille tyypillisesti velkojien oikeutta sekä tehokasta perintämahdollisuutta, eikä reha- bilitaatiota koettu kovin merkitykselliseksi oikeuspolitiikassa. 22 1990-luvun laman seurauk- set taloudellisille toimijoille olivat kuitenkin niin vakavia, että likvidaation vaihtoehdoksi oli nopeasti kehitettävä muita ratkaisuja. Uudet lait, velkajärjestely- ja saneerauslaki säädettiin nopeasti auttamaan maksuhäiriöisiä yksityishenkilöitä ja pelastamaan akuutista likviditeetti- kriisistä kärsiviä yrityksiä.
Insolvenssi- tai maksuhäiriöpolitiikalla tarkoitetaan poliittisia keinoja, joiden tavoitteena on maksuvelvoitteiden mahdollisimman tehokas täytäntöönpano ja velkaongelmien sekä velan- hoitokustannusten hallinta. Insolvenssipolitiikalla pyritään velkaongelmien sekä luottotappi- oiden vähentämiseen, harmaan talouden ja väärinkäytösten torjumiseen sekä perintäkustan- nusten alentamiseen.23 Hieman yksinkertaistaen luotonantajat laskevat luottotappioista aiheu-
22 Koulu & Lindfors 2017, s. 37.
23 OM 2007:14, s. 8.
tuvat kulut luottokustannuksiin, joten onnistunut maksuhäiriöpolitiikka ja luottotappioiden vähentäminen edesauttaa myös tervettä taloutta ja luotonantoa.24
Insolvenssipolitiikka on 1990-luvun alun tilanteesta poiketen tällä hetkellä hyvin kansainvä- listä ja Euroopan Unionin linjaukset vaikuttavat myös jäsenvaltioihin. Unionin insolvenssipo- litiikka on pääsääntöisesti kotimaisen politiikan linjausten mukaista, ja kansalliset ratkaisut ovat toistaiseksi olleet sisällytettävissä EU-politiikan ratkaisujen sisälle. Insolvenssioikeudel- la on merkittävät kytkökset muihin oikeudenaloihin - esimerkiksi esineoikeuteen, työoikeu- teen ja sosiaalioikeuteen - eikä syvälle ulottuvaa insolvenssilainsäädännön yhtenäistämistä ole näin ollen lähitulevaisuudessa odotettavissa. Harmonisointi ainakin jollain tasolla on kui- tenkin myös maksukyvyttömyysmenettelyiden osalta tärkeää, siitä syystä, että sisämarkkino i- den kasvaessa ja edelleen avautuessa, insolvenssimenettelyillä on yhä useammin liitäntä myös toiseen EU-maahan. Menettelyiden harmonisointi on omiaan lisäämään luottamusta sisämarkkinoilla ja poistamaan vapaan liikkuvuuden esteitä.
3. Yrityssaneerauslain mukainen saneerausmenettely
Yrityssaneerauksen tavoite on määritelty yrityksen saneerauksesta annetun lain 1§:ssä:
”Taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tervehdyt- tämiseksi taikka sen edellytysten turvaamiseksi ja velkajärjestelyjen aikaansaamiseksi vo i- daan ryhtyä tämän lain mukaiseen saneerausmenettelyyn.”
Lakimääräisen saneerausmenettelyn tavoitteena on näin ollen jatkamiskelpoisen yritystoi- minnan edellytysten turvaaminen. Tavoitetta täydentää lain esitöihin kirjattu yleinen insol- venssioikeudellinen tavoite tarpeettomien konkurssien välttämisestä, jonka mukaan sellaisen elinkelpoisen yrityksen konkurssi tulisi torjua, jonka maksukyvyttömyys on tilapäistä ja kor- jattavissa yrityssaneerauksen keinoin. Yrityssaneerauksen taloudelliseksi tavoitteeksi voidaan lisäksi katsoa velallisen taloudellisen arvon säilyttäminen sekä omistajien ja työntekijöiden taloudellisen aseman turvaaminen liiketoiminnan jatkumisen seurauksena.
24 OM 2007:14 s. 21.
Lakimääräisen yrityssaneerauksen tavoitteiden lisäksi vapaaehtoisilla järjestelyillä voi olla muitakin tavoitteita. Lähtökohtaisesti sekä legaalilla että vapaaehtoisella järjestelyllä pyritään samaan tavoitteeseen, kannattavan liiketoiminnan säilyttämiseen, mutta on myös luonnollista, että velkojien intressi ja tavoitteet voivat joissain tapauksissa määrittää muitakin tavoitteita vapaaehtoiselle menettelylle. Vaikka velkojien oikeuksia yrityssaneerauksessa lähes poikke- uksetta rajoitetaankin, heidän taloudellinen asemansa muodostuu rehabilitaatiossa vähintään saman edun -periaatteen mukaisesti tosiasiassa usein paremmaksi kuin puhtaassa likvidaati- ossa. Näin ollen myös velkojatahon taloudellisen aseman turvaaminen katsotaan tässä esityk- sessä yrityssaneerauksen ja näin ollen vapaaehtoisen menettelyn tavoitteeksi.
Lainsäädännöllä pyritään parantamaan yrityksen kilpailukykyä tai kannattavuutta ainoastaan siinä tapauksessa, että näille toimenpiteille on liiketaloudellinen edellytys, ja että toiminta on tilapäisestä maksuvaikeudesta huolimatta elinkelpoista tai muutettavissa elinkelpoiseksi. Yrityssaneerauksen tarkoituksena ei ole ylläpitää sellaista yritystoimintaa, jolle ei ole liiketa- loudellisia edellytyksiä. Yrityssaneerauslain esitöissä tarkoituksenmukaista valikoitumista jo alkuvaiheessa joko likvidaatioon tai rehabilitaatioon perustellaan sillä, että epäonnistunut yrityssaneeraus aiheuttaa velkojille tyypillisesti suuremmat tappiot kuin suoraan aloitettu konkurssi. Ei ole myöskään kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta hyväksyttävää pitää yritys- saneerauksen keinoilla yllä kannattamatonta toimintaa kilpailulla markkinoilla. Tämä olisi omiaan vääristämään kilpailua ja saattaisi jopa johtaa muiden samalla toimivien yritysten vaikeuksiin.
Saneerausohjelmassa tulee määrätä niistä keinoista ja toimenpiteistä, joiden avulla yrityksen maksukyvyttömyys poistetaan ja yrityksen toiminta tervehdytetään. Lisäksi ohjelman tulee sisältää määräykset velallisen ja velkojien asemasta. Yrityssaneerauslaissa ainoana nimen- omaisesti säänneltynä ja käytännössä myös merkittävimpänä saneerauskeinona on velkajär- jestely. Velkajärjestelyllä tarkoitetaan yrityssaneerauslain 44 §:n mukaisesti velan maksuai- kataulun muutamista, pääomalyhennysten ensisijaistamista, velan määrän tai luottokustan- nusten alentamista tai velan maksamista kokonaan tai osaksi uudella velalla tai sijaissuorituk- sin.
Tosiasiassa sellaiset tilanteet, joissa yrityksen maksukyvyttömyyden syihin olisi mahdollista vaikuttaa ainoastaan velkajärjestelyn keinoin, ovat hyvin harvinaisia. Lähinnä pelkkä velka- järjestely tulee kyseeseen tilanteissa, joissa yrityksen maksukyvyttömyyden on aiheuttanut esimerkiksi liian suuri tai kannattamaton investointi tai muu yllättävä ja kertaluonteinen ta- pahtuma. Tällöin liiketoiminta voi olla lähtökohtaisesti kannattavaa, eikä muita keinoja ole tarpeellista käyttää.25 On myös mahdollista, että saneeraustoimet toteutetaan jo ennen legaalin saneerausmenettelyn vahvistamista, eikä vahvistettavaan saneerausohjelmaan näin ollen ole enää tarpeellista sisällyttää muita keinoja kuin velan määrän alentaminen tai muu velkajärjes- tely.
Tyypillisesti liiketoiminnan kannattamattomuus ja maksukyvyttömyys on kuitenkin muusta kuin kertaluonteisesta tapahtumasta johtuvaa, ja velkajärjestelyn ohella tarvitaan myös sellai- sia tervehdyttämiskeinoja, joilla on vaikutusta yrityksen varsinaiseen liiketoimintaan. Yri- tyssaneerauslaissa muina mahdollisina saneerausohjelman keinoina on mainittu esimerkiksi liiketoiminnan osittaiset tai kokonaisluovutukset, toiminnan laajuuden muuttaminen, mahdol- liset muutokset organisaatiossa tai yritysmuodossa, varoja koskevat realisoinnit tai muut jär- jestelyt, henkilöstöjärjestelyt, omistajille suoritettavien korvausten tai vastikkeiden määräyk- set ja saneerausohjelman rahoitus.
Lähtökohtaisesti vapaaehtoisissa järjestelyissä on käytettävissä samat tervehdyttämiskeinot kuin lakisääteisessä yrityssaneerauksessa etenkin silloin, kun ohjelma vahvistetaan yritys- saneerauslain mukaisessa järjestyksessä. Koska saneerauslaki ei rajoita tai kiellä käytettäviä tervehdyttämiskeinoja tai niiden laatua, on keinoista päättäminen velallisen ja velkojien yk- simielisyyden varassa. Mikäli tarvittavaa yksimielisyyttä ei saavuteta esimerkiksi velkojien suuren lukumäärän vuoksi, tulee saneerausohjelma ja sen sisältämät keinot vahvistettavaksi tai hylättäväksi saneerauslain säännösten mukaisesti.26 Näin ollen keinojen laji ja laatu muo- dostuu jokaisessa saneerauksessa yksilöllisesti velkojien päätösten mukaisesti.
25 Toisaalta voidaan miettiä, onko nimenomaan tällainen yrityssaneerauslain hengen mukainen, ja kuinka hyvin se on linjassa kilpailuoikeudellisten periaatteiden kanssa. Ison investoinnin tekeminen, sen toteaminen liian suureksi ja velkojen leikkaaminen tämän jälkeen saattaa näyttäytyä myös suunnitelmallisena tapana ”rahoittaa” suurempi investointi. Huomioimatta esimerkiksi yrityssaneerauksen negatiivisia vaikutuksia, on selvää, että samalla alalla ja samassa tilanteessa olevista yrityksistä sillä, joka tekee suuren investoinnin ja maksaa siitä aiheutuvat velat yrityssaneerauksella on etu saneerausohjelman päätyttyä – eihän toisella yrityksellä ole ollut mahdollisuutta lähtökohtaisesti edes tehdä investointia.
26 Uoti 2005, s. 878.
Saneerauksen yhteydessä on joskus välttämätöntä käyttää tervehdyttämiskeinoina toiminnan tehostamista, kannattamattomien yritystoimintojen myymistä tai kokonaisen toiminnon lopet- tamista, jotka toimet usein johtavat henkilöstön vähentämiseen tai työsuhteen ehtojen muut- tamiseen. Yrityssaneerauslaissa ja työsopimuslaissa säädettyjen edellytysten täyttyessä sanee- rausmenettelyssä ja vahvistetun saneerausohjelman määräyksellä on mahdollista irtisanoa työntekijän työsuhde päättymään tavallista lyhempää irtisanomisaikaa noudattaen joko me- nettelyn aikana tai vahvistetun maksuohjelman mukaisesti. Käsittelen työsuhteen päättämistä ja ehtojen muuttamista jäljempänä jaksossa 4.7, mutta jo tässä vaiheessa voidaan todeta, että työsuhteiden muutoksiin vapaaehtoisissa saneerauksissa ei ole aina mahdollista soveltaa ly- hempää irtisanomisaikaa, eikä se ole näin ollen vapaaehtoisen yrityssaneerauksen keino me- nettelyn aikana.27
Saneerausohjelmat sekä niihin sisältyvä keinovalikoima laaditaan jokaiselle velalliselle liike- toiminnan ja taloudellisen tilanteen asettamien vaatimusten mukaisesti velkojien myötävaiku- tuksella., eikä käytettäviä keinoja ole eksklusiivisesti määritelty.28 Suomen legaali yritys- saneeraus mahdollistaa kansainvälisessä tarkastelussa verrattain laajan tervehdyttämistoi- menpiteiden valikoiman sekä velkajärjestelyn että muiden toimenpiteiden osalta.29 Jo nyt osa saneerausohjelman keinoista perustuu insolvenssilainsäädännön ohella yhtiöoikeudelliseen sääntelyyn. Juridisessa keskustelussa on kuitenkin viime aikoina noussut esille uudenlaisten keinojen sisällyttämine joko yhtiöoikeudelliseen tai insolvenssioikeudelliseen keinovaliko i- maan. Eräs ehdotettu keino on Debt-to-equity -velkakonversio, jota käsitellään lyhyesti myö- hemmin.
3.3 Täysimittainen legaalisaneeraus
Yrityssaneerauslain mukaisen saneerausmenettelyn kohteena voivat olla lain 2§:ssä määritel- lyt oikeushenkilöt tai yksityinen elinkeinonharjoittaja. Saneerausmenettely tulee vireille kun kirjallinen saneeraushakemus toimitetaan toimivaltaiselle käräjäoikeudelle. Päätös saneerauk-
27 Toki työsuhteen muutoksia on mahdollista tehdä myös vapaaehtoisen menettelyn aikana, mutta niihin ei voida soveltaa säännöstä lyhyemmästä irtisanomisajasta.
28 Saneerausohjelma voidaan vahvistaa myös ilman velkojien myötävaikutusta ja siitä huolimatta, että jokainen velkoja ei ole saneerausohjelmaa tai sen sisältämiä keinoja hyväksynyt. Ohjelman vahvistaminen ei kuitenkaan ole mahdollista, jos määräosa velkojista sitä vastustaa. Tuomioistuin ei kuitenkaan ota kantaa ohjelman liiketa- loudelliseen sisältöön vaan tutkii ainoastaan, että laissa säädetyt ohjelman vahvistamisen edellytykset ovat ole- massa.
29 Nousiainen 2003, s. 8.
sen aloittamisesta voidaan tehdä, jos hakemuksen tuomioistuimelle on toimittanut velallinen sekä vähintään kaksi velkojaa, joiden yhteenlasketut saatavat edustavat vähintään viidennestä velallisen veloista tai tällaiset velkojat ilmoittavat puoltavansa hakemusta. Saneeraus voidaan aloittaa myös jos velallista uhkaa maksukyvyttömyys, jolloin hakemukseen on liitettävä sel- vitys edellytyksen arvioimiseksi. Samoin jos velallinen jo maksukyvytön, mutta maksukyvyt- tömyys olisi saneerauksen keinoilla poistettavissa, voidaan aloituspäätös tehdä. Jos jokin yri- tyssaneerauslaissa mainittu esteperuste täyttyy, saneerausta ei voida aloittaa.30
Saneerausasia tulee vireille saneeraushakemuksen jättämisellä, mutta asian vireilläoloon ei vielä liity virallisia oikeusvaikutuksia. Varsinaiset täytäntöönpanokiellot tulevat voimaan vasta jos saneeraus aloitetaan. Näin ollen voi olla tarvetta jo hakemuksen jättämisen hetkellä pyytää tuomioistuinta määräämään väliaikainen kielto tilanteen rauhoittamiseksi ja väliaikai- sen rauhoitusajan luomiseksi. Väliaikaiset kiellot ovat voimassa, kunnes saneerausmenettely aloitetaan ja voimaan tulevat varsinaiset maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokiellot. Väliaikai- set kiellot raukeavat myös siinä tapauksessa, että saneeraushakemus hylätään.31
Mikäli yrityssaneeraus päätetään aloittaa, on käräjäoikeuden määrättävä asiaan kelpoisuus- vaatimukset täyttävä selvittäjä, jonka tehtävänä on menettelyn tarkoituksen toteuttaminen ja velkojien edun valvonta. Yrityssaneerauksen selvittäjän on myös kyettävä muodostamaan velallisen kannalta realistinen saneerausohjelma.32 Näiden lisäksi selvittäjän velvollisuutena on muun muassa nostaa mahdolliset takaisinsaantikanteet, riitauttaa saatavat ja vaatia menet- tely lakkaamaan, mikäli aloituspäätöksen jälkeen tulee ilmi jokin keskeyttämisperuste. Selvit- täjän avustavana elimenä voi toimia myös velkojatoimikunta, jolla ei tosin ole päätösvaltaa selvittäjän tehtäväpiiriin kuuluvissa asioissa. Käytännössä velkojatoimikunnan jäsenet edus- tavat velallisen suurimpia velkojia, jolloin velkojatoimikunnassa käsitellyt ja hyväksytyt toi- menpiteet harvoin tulevat myöhemmin kyseenalaistettaviksi esimerkiksi ohjelmaehdotusvai- heessa.33
Selvittäjän on laadittava ehdotus saneerausohjelmaksi ja toimitettava se tuomioistuimelle määrätyssä ajassa. Lähtökohtaisesti aika ei saisi olla neljää kuukautta pidempi, mutta asian
30 Pinomaa 2009, s. 40-49.
31 Koulu ys. 2017, s. 645-646.
32 Pinomaa 2009, s. 66.
33 Pinomaa 2009, s. 84-85.
vaikeuden tai laajuuden vuoksi tästä voidaan poiketa. Määräaikaa voidaan myös selvittäjän hakemuksesta pidentää. Selvittäjän tulee keskustella velallisen sekä velkojatoimikunnan ja tarvittaessa yksittäisten velkojien kanssa ohjelmaehdotuksen aikaansaamiseksi. Todellisuu- dessa menettelyn kesto on kokonaisuudessaan keskimäärin 11 kuukautta34, mikä onkin mer- kittävä epäkohta saneerausmenettelyssä.
Selvittäjän toimitettua ohjelmaehdotuksen tuomioistuimelle, se varaa asiaan osallisille tilai- suuden esittää väitteitä ohjelmaehdotukseen merkityistä saatavista antaa lausumansa ohjel- maehdotuksesta. Väitteiden ja lausumien esittämisen jälkeen selvittäjälle varataan mahdolli- suus oikaista ja täydentää ohjelmaehdotusta. Lopullisen ehdotuksen saavuttua tuomiois- tuimelle se jakaa velkojat ryhmiin ja äänivaltaisten velkojien tulee antaa määräpäivään men- nessä äänestyslausuma, eli ilmoittaa, hyväksyvätkö ne ohjelmaehdotuksen vai eivät. Sanee- rausmenettely tuomioistuimessa lakkaa saneerausohjelman vahvistamiseen. Samalla päätty- vät saneerausmenettelyn aikaiset kiellot, ja saneerausohjelman toteuttaminen alkaa. Vahvis- tamisen jälkeen saneerausvelkojen ja muiden ohjelmassa säänneltyjen oikeussuhteiden ehdot määräytyvät alkuperäisistä sopimuksista riippumatta ohjelman mukaisesti.
Xxxxxxxxxxxx toteutusvaihe ei muodollisesti ole enää saneerausmenettelyä, vaikka se usein mielletäänkin kuuluvaksi saneeraukseen. Ohjelman toteutus on käytännössä velallisen vas- tuulla, ja tarkoittaa pääsääntöisesti maksuohjelmassa määrättyjen suoritusten oikea-aikaista tekemistä sekä muiden saneerausohjelmassa määrättyjen seikkojen toimeenpanemista.35 Sa- neerausohjelmassa voidaan myös määrätä valvojan tehtävästä ja asettamisesta. Valvojan teh- tävänä on yrityssaneerauslain mukaan velkojien lukuun valvoa ohjelman toteuttamista ja huo- lehtia niistä toimenpiteistä, joiden suorittaminen ei kuulu asianosaisille. Tyypillisesti sanee- rauksen selvittäjä määrätään myös saneerauksen valvojaksi. Valvojan pääasiallinen tehtävä on laatia velkojille selonteko saneerausohjelman toteuttamisesta ja saneerausohjelman päätyt- tyä laatia loppuselonteko.
34 Konkurssiasiamies Xxxxxx Xxxxxxxxx ajankohtaiskatsaus Asianajotoimisto Krogeruksen Insolvenssi- iltapäivässä 9.11.2017.
35 Koulu yms. 2017 s. 803
3.4 Sopimusperusteiset vaihtoehdot yrityssaneeraukselle
Yrityssaneerauslainsäädäntöä valmisteltaessa 1990-luvun alussa valmistelun tavoitteena oli, että kaikkia yrityssaneerausasioita ei käytännössä tarvitsisi käsitellä legaalissa menettelyssä vaan lainsäädännöllisen kehikon ja suuntaviivojen luomisen myötä myös tuomioistuinmenet- telyjen ulkopuolella tapahtuvat saneerausmenettelyt yleistyisivät ja laki toimisi lähtökohtai- sesti myös ilman käytännön soveltamista vaikuttaen osapuolten käyttäytymiseen. Yritys- saneerauslain ohjausfunktion onnistuessa vapaaehtoisten neuvottelujen ja saneerausten edel- lytykset selkeytyisivät ja mahdollisuudet sovintojärjestelyjen aikaansaamiseen paranisivat.36 Lainsäätäjän tavoite vapaaehtoisten järjestelyiden käytöstä legaalien rinnalla ei täysin ole täyttynyt, ja yleisesti ottaen voidaankin todeta, että vapaaehtoisia järjestelyitä voitaisiin hyvin käyttää enemmän kuin niitä tällä hetkellä käytetään.37
Vapaaehtoinen saneeraus voi ensinnäkin tarkoittaa täysin vapaaehtoista saneerausta, joka toteutetaan kokonaan tuomioistuimen ulkopuolella. Tällaisilla ns. puhtailla sopimussaneera- uksilla on tyypillisesti ainoastaan sopimusperusta, joka tukeutuu lähinnä siviilioikeuden ylei- siin periaatteisiin, oikeustoimilakiin ja muuhun sopimusoikeuteen. Täysin vapaaehtoisiin sa- neerauksiin voidaan sopia sovellettavan joitain legaalisaneerauksen osia, kuten vahvistettua saneerausohjelmaa koskevia määräyksiä, mutta koska saneerausta ei aloiteta eikä saneeraus- ohjelmaa vahvisteta yrityssaneerauslain mukaisesti, puhtaisiin sopimussaneerauksiin ei kui- tenkaan voida soveltaa saneerauslain oikeussuojakeinoja. Sopimussaneeraukset voivat tavoit- teiltaan ja sisällöltään vaihdella hyvin suuresti, eikä niiden määrittely ole helppoa. Ensinnäkin sopimussaneerauksella voidaan tarkoittaa esimerkiksi yhden rahoitussopimuksen uudelleen neuvottelemista jo paljon ennen maksukyvyttömyyttä, toisaalta vapaaehtoinen järjestely taas voi koskea kaikkia yrityksen velkoja, ja se toteutetaan yrityksen ollessa maksukyvytön. Va- paaehtoinen järjestely voi tarkoittaa käytännössä mitä vain sopimusperusteista muutosta yri- tyksen sopimussuhteissa tai liiketoiminnassa tai se voi olla hyvinkin samankaltainen keinoil- taan ja vaikutuksiltaan kuin legaalisaneeraus Täysin vapaaehtoisia menettelyitä ei näin ollen ole mahdollista rajata yksiselitteisesti, eikä niiden lukumärästä ole myöskään mahdollista saada tarkkaa tietoa.
36 HE 182:1992, s. 16.
37 Konkurssiasiain neuvottelukunnan suositus 17, s. 1.
Täysin vapaaehtoisen järjestelyn vastakohta on kokonaan yrityssaneerauslain mukaisesti toi- mitettava menettely. Kaikki edellä mainittujen menettelyiden yhdistelmät ovat tämän tutki- muksen kohteena, ja niistä voidaan käyttää muun muassa termejä vapaaehtoinen menettely, vapaaehtoinen saneeraus, nopeutettu menettely (tai NOPSA), pre-pack (pre-packaged reor- ganisation) -saneeraus tai etukäteen neuvoteltu saneeraus38. Myös vapaaehtoisissa menette- lyissä on eroja, mutta käytännössä niihin lukeutuvat kaikki sellaiset menettelyt, joissa sopi- musperusteiseen saneeraukseen yhdistetään jokin osa legaalia menettelyä. Eräs mielenkiin- toinen muunnelma vapaaehtoisen ja legaalin saneerauksen yhdistelmästä on saneeraus, joka velkojien puoltolausumilla aloitetaan ilman kuulemisia saneerauslain mukaisten täytäntöön- panokieltojen aikaansaamiseksi. Tämän jälkeen saneerausohjelma neuvotellaan valmiiksi, ja kun sen sisällöstä ollaan yksimielisiä, saneerausmenettely rauetetaan ja asian käsittely jää sillensä. Osapuolet noudattavat tämän jälkeen rauhoitusaikana sovittua vapaaehtoista sopi- musta. Keinoa tilastoida tämän tyyppisiä saneerauksia ei ole, mutta oletettavaa on, että ne ovat verrattain harvinaisia. Tässä tutkimuksessa keskitytäänkin selvyyden ja rajauksen vuoksi jatkossa lähinnä sellaisiin järjestelyihin, joissa saneerausohjelma neuvotellaan etukäteen vel- kojien kesken, ja vahvistetaan tuomioistuimessa yrityssaneerauslain mukaisessa järjestykses- sä. Näissä tapauksissa vaihtelu liittyy lähinnä siihen, kuinka pitkään vapaaehtoisia neuvotte- luja käydään ennen varsinaisen legaalimenettelyn alkamista ja saneeraushakemuksen jättä- mistä.
Yrityssaneerauslain mukaisesti on aina ollut mahdollista sivuuttaa velkojien lausumat, väit- teet, riitautukset sekä äänestys, mikäli ohjelmaehdotukselle on ollut kaikkien tunnettujen vel- kojien kirjallinen hyväksyntä. Käytännössä soveltaminen on kuitenkin ollut hankalaa, sillä kaikkien velkojien hyväksynnän saaminen on ollut epätodennäköistä ja työlästä. Vuonna 2007 voimaantulleessa yrityssaneerauslain muutoksessa edellytyksiä nopealle saneerausme- nettelyn vahvistamiselle parannettiin, ja sen käyttöalaa laajennettiin siten, että menettelyssä on mahdollisuus tietyin edellytyksin vahvistaa saneerausohjelma velkojien enemmistön pää- töksellä. Tavoitteena oli, että tehdyllä muutoksella saneerausmenettelyn käyttö lisääntyisi erityisesti maksuvaikeuksissa olevien pienten yritysten osalta.39
38 Hupli 2012, s. 50.
39 HE 152:2006. s. 42.
Vapaaehtoisten tai nopeutettujen menettelyiden edellytyksiin on saneerauksen perusedelly- tysten lisäksi katsottu kuuluvan se, että merkittävät velkojat osallistetaan menettelyyn mah- dollisimman nopeasti, ja velkojille annetaan todellinen kuva yrityksen maksuvaikeuksista sekä niiden syistä. Velallisen ja velkojien välisen yhteistyön tulee olla avointa, keskeisistä asioista pitää päästä yksimielisyyteen ja yrityksen kassavirran tulee riittää uusien velkojen sekä saneerauskustannusten maksamiseen.40 Lisäksi yrityksen taloushallinnon, raportoinnin ja raportointijärjestelmien sekä kirjanpidon tulee olla huolellisesti ja hyvin hoidettuja.41
On jo tässä vaiheessa todettava, että nopeutetun menettelyn lempinimi NOPSA voi olla osit- tain harhaanjohtava. Nopeus tai keveys liittyy lähinnä tuomioistuimessa käsiteltäviin sanee- rauksen vaiheisiin, eikä varsinaisen saneerauksen valmistelun edellyttämään työmäärään tai laatimisen nopeuteen. Vapaaehtoisessa valmistelussa joitain rutiineja on vähemmän, mutta pääsääntöisesti kokonaisuuden ja neuvotteluosapuolten hallinta sekä saneerausohjelman laa- timinen ilman saneerauslain antamaa kehikkoa voi olla jopa osapuolia - etenkin saneerauksen valmistelijaa - enemmän työllistävä kuin legaalimenettely. Näin ollen vapaaehtoisen menette- lyn edut muodostuvat muista seikoista kuin sen ”keveydestä” tai kokonaiskestosta.
3.5 Menettelyn nopeuttaminen yrityssaneerauslain mukaisesti
Huolellinen valmistelu
Ensinnäkin saneerausmenettelyä voidaan merkittävästi nopeuttaa valmistelemalla saneeraus- ohjelma velkojien kanssa mahdollisimman pitkälle jo ennen saneeraushakemuksen jättämistä käräjäoikeudelle. Mitä pidemmälle ohjelmaehdotus on valmisteltu, sitä lyhempi menettely- ajasta muodostuu ja sitä pienempi haitta menettelystä yritykselle aiheutuu. Xxxxxxxxxxxx va- paaehtoinen valmistelu tulee kyseeseen silloin, kun uhkaavasta tai alkaneesta maksukyvyttö- myydestä huolimatta yritys pystyy vielä sopimaan velkojen järjestelyistä ja liiketoiminnan saneeraustoimista merkittävimpien velkojiensa kanssa.42
40 Kassavirtaan ja menettelyaikaan liittyviä haasteita käsitellään jäljempänä kappaleessa 3.6.2.
41 Konkurssiasiain neuvottelukunnan suositus 17, liite s. 3.
42 Konkurssiasiain neuvottelukunnan suositus 17, s. 1.
Saneerausmenettelyn hakeminen YSL 6.1 § 1 kohdan mukaisella puoltohakemuksella
Saneerauslain 6.1 §:n 1kohdan mukaan saneerausmenettely voidaan aloittaa ilman asiaan osallisten kuulemisen tarvetta, jos viidennes velallisen tunnetuista veloista ja vähintään kaksi velkojaa puoltaa saneerauksen aloittamista. Kuulemista ei myöskään tarvita jos sama määrä velkojia hakee saneerausta yhdessä velallisen kanssa. Kuulemisen sivuuttamista voidaan pe- rustella muun muassa sillä, että mikäli useampi kuin yksi yritys puoltaa hakemusta, on puol- tohakemuksen tehnyt yritys yleensä saneerauskelpoinen.43
Saneerausohjelman nopea vahvistaminen tuomioistuimessa YSL 92 §:n mukaisesti
Nopea saneerausohjelma eli niin kutsuttu ”NOPSA” voidaan yrityssaneerauslain mukaisesti vahvistaa seuraavin edellytyksin:
Ohjelmaehdotuksen yhteydessä tuomioistuimelle toimitetaan velallisen kirjallinen lausuma saneerausehdotuksesta sekä kirjallinen hyväksyntä niiltä velkojilta, joiden saatavat ovat mää- rältään yhteensä vähintään 80 prosenttia saatavien kokonaismäärästä, sekä jokaiselta sellaisel- ta velkojalta, jonka saatavan määrä on vähintään 5 prosenttia velkojien saatavien kokonais- määrästä. Jos joku velkojista ei ole kirjallisesti hyväksynyt ehdotusta, on ohjelmaehdotuksen yhteydessä myös toimitettava tieto siitä, miten ja milloin tällaisille velkojille on annettu tieto ehdotuksesta, ja varattu tilaisuus lausua siitä. Lisäksi on toimitettava lausumat velkojilta, jot- ka ovat vastustaneet ehdotusta. Mikäli kaikki edellä mainitut toimitetaan käräjäoikeudelle, on ehdotus mahdollista käsitellä ilman muita lausumia, kuulemista, väitteiden esittämistä sekä käsittelyä, ohjelmaehdotuksen tiedoksiantoa sekä äänestysmenettelyä.44
Mikäli kukaan velkojista ei ole vastustanut saneerausohjelman hyväksymistä, tuomioistuin tutkii ainoastaan olisiko saneerauksen aloittamiselle ollut YSL 7 § 2 momentin mukainen este. Este voi olla olemassa, jos velallisen tai jonkun velallisen puolesta toimineen syyksi on luettu velallisen rikos, kirjanpitorikos tai törkeä kirjanpitorikos tai jotain edellä mainittua ta- hoa on syytä epäillä, tai sellainen on syytteessä kuvatusta rikoksesta ja mahdollinen rikos on tapahtunut saneerattavassa toiminnassa. Esteperuste on olemassa myös silloin, jos joku edellä mainituista tahoista on syyllistynyt menettelyyn, josta on mahdollista määrätä liiketoiminta- kieltoon, tai saneerattavan yrityksen toiminnassa on rikottu liiketoimintakieltoa. Lisäksi oh-
43 HE 152:2006, s. 33.
44 YSL 72 §:n ja 74-76 §:n säännöksiä noudattamatta.
jelmaa ei voida velkojien hyväksynnälläkään vahvistaa jos se on lain vastainen, sen toteutta- miselle ei ole edellytyksiä, se loukkaa sivullisen, velallisen, osakkeenomistajan tai yhtiömie- hen oikeutta tai on muutoin kohtuuton.
Käsiteltäessä ohjelmaehdotusta YSL 92 §:ssä tarkoitetussa nopeutetussa menettelyssä, tuo- mioistuimen on velkojan vastustuksen perusteella tutkittava velkojan aseman lainmukai- suus.45 Ohjelma on velkojan vastustuksesta huolimatta kuitenkin hyväksyttävissä jos se, mitä yrityssaneerauslain 44 - 46 §:ssä säädetään velkajärjestelyn keinoista, vakuusvelkojien ase- masta ja velkojien keskinäisestä asemasta täyttyy.
Jokaista edellä kuvattua menettelyn nopeuttamisen keinoa voidaan soveltaa erikseen, mutta niitä voidaan myös kaikkia käyttää samassa saneerausmenettelyssä, jolloin niiden vaikutus on tehokkain. On mahdollista, että ennen minkäänlaista kontaktia tuomioistuimeen, saneeraus- ohjelma on muodostettu ja hyväksytetty saneerauslain vaatimalla velkojien enemmistöllä. Nopeimmillaan saneerausmenettely voidaan aloittaa ja saneerausohjelma vahvistaa tuomiois- tuimessa jopa yhden päivän aikana.46 Käytännössä saneerausmenettely siis haettaisiin alka- maan ensin YSL 6.1 § 1 kohdan mukaisella puoltohakemuksella, jonka jälkeen valmis sanee- rausohjelma vahvistettaisiin 80/5-velkojien hyväksymisillä YSL 92 §:n mukaisesti.
3.6 Täysimittaiseen yrityssaneeraukseen liittyvät haasteet
Tutkimuksen kysymyksenasettelun mukaisesti tarkoituksena on selvittää, onko erilaisilla le- gaalisaneerauksen ja vapaaehtoisten menettelyiden yhdistelmällä mahdollista välttää sellaisia ongelmia, joita täysimittaiseen legaalisaneeraukseen liittyy. Jotta kysymykseen olisi mahdo l- lista tai mielekästä vastata, on ensin selvitettävä, mitä yrityssaneeraukseen liittyvät ongelmat oikeastaan ovat. Tässä tehtävä tarkastelu ja selvitys eivät ole pelkästään saneerauslainsäädän- nön kritiikkiä, eikä tämän tutkimuksen puitteissa ole mahdollista myöskään eritellä sitä, kuinka paljon saneerauksiin liittyvistä ongelmista johtuu lainsäädännöstä, ja mikä osa lain soveltamisesta tai muista seikoista. Edellä mainitusta johtuen tämän luvun tavoitteena on lä- hinnä toimia alustuksena vapaaehtoisten järjestelyiden analyysille ja käyttömahdollisuuksien selvittämiselle. On myös syytä huomauttaa, että esitys ei ole kattava kuvaus kaikista haasteis-
45 HE 152:2006, s. 73.
46 Konkurssiasiamiehen toimiston tiedote ”Nopeutettu yrityssaneeraus käräjäoikeudesta yhdessä päivässä”.
ta, joita saneeraukseen ylipäätään liittyy. Tässä yhteydessä on mielekästä käsitellä ainoastaan niitä kokonaisuuksia, jotka ovat tutkimuksen rajauksen sisällä.
3.6.1 Yrityssaneeraukseen liittyvä maineriski ja liian myöhäinen hakeutuminen
Tieto yrityksen jättämästä saneeraushakemuksesta on julkinen. Yrityssaneeraukseen hakeutu- vat yrityksen kaikki sidosryhmät saavat näin ollen hakemuksen kautta tiedon yrityksen uh- kaavasta tai jo vallitsevasta maksukyvyttömyydestä. Omaa luottotappioriskiään minimoivat rahoittajat, tavarantoimittajat ja muut yhteistyökumppanit voivat heti hakemuksen jättämisen jälkeen olla haluttomia jatkamaan liiketoimia maksuvaikeuksissa olevan yrityksen kanssa. Saneerauksen hakemiseen liittyy siis merkittäviä riskejä jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevalle yritykselle. Tuotannontekijöiden saaminen hankaloituu ja mahdollisesti myös työ- voiman motivaatio voi hiipua. Töiden loppumisen tai vähentymisen pelossa työntekijät voivat hakeutua pois yrityksen palveluksesta. Rahoittajien intressissä voi olla rahoituksen päättämi- nen ja limiittityyppisten tuotteiden käytön estäminen.
Vaikka edellä mainitut ongelmat koskevat kaikkia yrityksiä, erityisen hankalaksi saneeraus- hakemukseen liittyvät seuraukset muodostuvat projektiyrityksille, joiden liiketoiminta perus- tuu aina vireillä oleviin yksittäisiin toimeksiantoihin. Kesken projektin tehtävä julkinen sa- neeraushakemus voi aiheuttaa niin suuria vaikeuksia, että projektin loppuunsaattaminen es- tyy, mikä puolestaan johtaa lähes poikkeuksetta konkurssiin. Legaalisaneeraukseen liittyvän maineriskin ja siitä aiheutuvien ongelmien vuoksi yritykset saattavat pitkittää saneeraukseen hakeutumista siihen saakka, että maksukyvyttömyys muuttuu pysyväksi tai tervehdyttävien tervehdyttävien toimenpiteiden toteuttaminen on hyvin hankalaa tai mahdotonta. Epätoivoi- sessa tilanteessa rahoitusta projektien loppuunsaattamiselle voidaan hakea huonoilla ehdoilla riskirahoittajilta, mikä on omiaan nostamaan vieraan pääoman kustannuksia ja hankaloitta- maan yrityksen tilannetta entisestään. Samalla mahdollisuudet korjata akuutti likviditeettikrii- si saneerauksen keinoin heikkenevät.
Yhdeksi suurimmista syistä saneerausten epäonnistumiseen onkin todettu liian myöhäinen saneeraukseen hakeutuminen. Saneerauslainsäädännön uudistusta valmisteltaessa vuonna 2006 hallituksen esityksessä todettiin, että merkittävä osa saneeraushakemuksista ei johda toivottuun lopputulokseen. Syyksi epäonnistumiseen todettiin monen yrityksen osalta liian
myöhäinen hakeutuminen yrityssaneeraukseen.47 Erityisen ongelmallinen tilanne on käsillä silloin, kun yritykset lykkäävät saneeraukseen hakeutumista niin myöhään, että prosessi epä- onnistuu tai siitä tulee viivytyksen vuoksi kalliimpi ja osapuolille epäedullisempi kuin mitä se olisi aiemmassa vaiheessa ollut.48 Haastava tilanne on myös silloin, kun yrityksen maksukyky ehtii heiketä niin paljon, että sen velkaantuminen jatkuu maksukiellosta huolimatta edelleen saneerausmenettelyn aikana.49
Imago- tai maineriski ei suinkaan ole ainoa syy, mikä johtaa liian myöhäiseen hakeutumiseen saneeraukseen, sillä jo saneerauslain muutoksen esitöissä todettiin syiksi muun muassa yrittä- jien huono tietoisuus saneerausmenettelystä sekä yrityksen tosiallisesta taloudellisesta tilan- teesta. Taloudellisia vaikeuksia ei toisinsanottuna tunnisteta yrityksissä riittävän ajoissa.50 Etenkin pienillä yrityksillä voi olla myös puutetta resursseista, joilla todellista taloudellista tilannetta olisi mahdollista selvittää, tai joilla olisi mahdollista tehdä toimenpiteitä kannatta- vuuden ja maksuvalmiuden parantamiseksi.
Vaikka yrityssaneerauslain uudistuksen yhteydessä tehdyistä havainnoista onkin kulunut jo yli 10 vuotta, saneerausmenettelyihin hakeudutaan edelleen aivan liian myöhään. Konkurs- siasian neuvottelukunnan suosituksessa vuodelta 2012 todetaan, että saneerauksiin liittyy yhä niitä ongelmia, jotka jo saneerauslain uudistuksen yhteydessä ovat tulleet esille. Yhtenä on- gelmana suosituksessa mainitaan liian myöhäinen hakeutuminen saneerausmenettelyyn.51 Kun verrataan vuoden 2012 saneeraustilastoja vuoteen 2016, on havaittavissa, että prosentu- aalisesti lähes yhtä monelle saneeraushakemuksen jättäneistä yrityksistä vahvistettiin sanee- rausohjelma vuonna 2012 ja vuonna 2016. Vuonna 2012 saneeraushakemuksia jätettiin 515 kappaletta, joista 220 yritykselle vahvistettiin saneerausohjelma. Vuonna 2016 vastaavat lu- vut olivat 440 hakemusta ja 183 vahvistettua maksuohjelmaa.52 Saneerausta hakeneista yri- tyksistä siis ainoastaan hieman yli 40 %:lle vahvistetaan vuositasolla saneerausohjelma. Vah- vistettujen saneerausohjelmien lukumäärään vaikuttaa toki moni muukin seikka, mutta yritys- saneeraustilastojen valossa saneeraukseen hakeutuminen ei ole ainakaan nopeutunut viime
47 OM 2006:05, s. 19.
48 Hupli 2012, s. 49-50.
49 OM 2006:05, s. 19.
50 HE 152:2006, s. 17-18.
51 Konkurssiasiain neuvottelukunnan suositus 17. s. 1.
52 Konkurssiasiamiehen ajankohtaiskatsaus Asianajotoimisto Xxxxxxxxxxx insolvenssi-iltapäivässä 9.11.2017.
vuosina. Osa yrityksistä myös ajautuu nopeasti saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen konkurssiin, jolloin loppuun saakka toteutuneiden ja sitä kautta päättyneiden saneerausohjel- mien määrä on vieläkin pienempi kuin 40 % aloitetuista saneerauksista.53
Edellä esitetyn perusteella on selvää, että yrityssaneerauslainsäädännön tavoite ei täyty. Sa- neerausmenettely tulisi aloittaa niin aikaisessa vaiheessa, että yritys on vielä tervehdytettävis- sä. Tästä syystä laissa on mahdollistettu saneeraukseen hakeutuminen jo silloin, kun yritystä uhkaa maksukyvyttömyys. Mahdollisuutta on kuitenkin käytetty varsin harvoin ja tavan- omaista onkin, että yritys on saneeraukseen hakeutuessaan maksukyvytön.54 Konkurssiasia- miehen laatimassa selvityksessä vuodelta 2014 50 %:lla saneeraushakemuksen jättäneistä yrityksistä oli jo samanaikaisesti vireillä velkojan jättämä konkurssihakemus55, mitä voidaan- kin pitää osoituksena siitä, että saneerausta haetaan aivan liian myöhäisessä vaiheessa.56
3.6.2 Saneerausmenettelyn kesto
Saneeraushakemuksen jättämisestä alkava ”epävarmuuden aika” jatkuu täysimittaisessa yri- tyssaneerauksessa ainakin siihen saakka, kunnes saneerausohjelma on vahvistettu. Keskimää- räinen saneerausmenettelyn kesto saneerausohjelman vahvistamiseen päättyneissä saneerauk- sissa vuonna 2017 oli noin 11 kuukautta.57 Saneerausmenettelyn kestoa selittää se, että me- nettelyn aikana on selvitettävä ja vahvistettava saneerauksen piiriin kuuluvat saatavat, käsitel- tävä näitä koskevat väitteet sekä laadittava saneerausohjelmaehdotus, johon tulee varata asi- aan osallisille mahdollisuus lausua. Lisäksi menettelyn aikana käsitellään mahdolliset riitau- tukset ja erillisprosessit sekä äänestetään ohjelmaehdotuksen hyväksymisestä. Kaikissa tuo-
53 HE 152:2006, s. 17.
54 OM 2006:05, s. 24.
55 Konkurssiasiamies Xxxxxx Xxxxxxxxx esitys ” Konkurssiasiamiehen toimiston puheenvuoro” Xxxx Xxxxxx Oy:n yrityssaneerauspäivässä 11.5.2017.
56 Esimerkiksi HE 152:2006 s. 17-18. Huomioitava on kuitenkin myös se seikka, että tilastot eivät kerro koko totuutta. Osa saneeraushakemuksista jätetään nimenomaan siinä tarkoituksessa, että velkojan jättämän konkurs- sihakemuksen käsittely seisahtuisi. Näissä tapauksissa tulisi yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaisesti hylätä saneeraushakemus esteperusteella. Koska esteperusteen voimassaolo saattaa kuitenkin olla tapauskohtai- sesti heikosti toteen näytettävissä, on luultavaa, että osalle väärin perustein saneerausta hakeville yrityksille aloitetaan yrityssaneeraus. Kun yrityksen tilannetta sittemmin tutkitaan selvittäjän toimesta, voi selvitä, ettei saneerausohjelman laatimiselle ole perusteita ja menettely lakkaa. Edellä kuvatut tapaukset ovat kuitenkin mu- kana saneeraustilastoissa ja omalta osaltaan vääristävät lukuja. Toisaalta lukujen perusteella on havaittavissa pidempiaikainen trendi. Lisäksi tilastojen valossa selvittämättä jää, kuinka moni väärällä perusteella saneerausta hakevista yrityksistä olisi voinut olla saneerattavissa aiemmassa vaiheessa.
57 Konkurssiasiamiehen ajankohtaiskatsaus Asianajotoimisto Xxxxxxxxxxx insolvenssi-iltapäivässä 9.11.2017.
mioistuimessa käsiteltävissä vaiheissa noudatetaan lainsäädännön mukaisia määräaikoja. Vaikka saneerausasiat tulisi käsitellä kiireellisinä, saneerausasioiden käsittelyajat vaihtelevat xxxxxxxxxxxxx.00
Saneerauslain muutoksen valmistelun yhteydessä vuonna 2006 toteutetun käräjäoikeuksille suunnatun kyselyn perusteella hakemusten käsittelyn kestoa pidensi niiden puutteellisuus. Saneeraushakemusta joudutaan hyvin usein täydentämään, usein jopa enemmän kuin kerran. Yhtiön saneerauskelpoisuuden arviointia on vaikeuttanut myös hakemuksen heikko laatu sekä se, ettei hakemuksen liitteeksi edellytettävästi tilintarkastajan lausunnosta ole apua sa- neerausmenettelyn edellytyksiä harkittaessa. Lisäksi velalliselle ja muille osallisille myönnet- tävät määräaikojen pidennykset, istuntokäsittelyä vaativissa asioissa asianosaisten ja käräjä- oikeuden aikataulujen yhteensopimattomuus sekä käräjäoikeudessa käsiteltävät muut kiireel- liset asiat ovat pitkittäneet käsittelyä.59
Täysimittainen saneerausmenettely on paitsi hidas, myös raskas, kallis ja imagovaikutuksel- taan usein negatiivinen prosessi, jonka aikana voidaan menettää mahdollisuuksia, joita tehok- kaammalla menettelyllä olisi voitu saavuttaa. Onkin todettu, että maksukyvyttömyysmenette- lyt ovat loistavia yrityksen arvon tuhoajia.60 Käsitys legaalin yrityssaneerausmenettelyn hai- tallisuudesta sekä se, että käsitys vastaa pääosin todellisuutta, nostaa saneeraukseen hakeutu- misen kynnystä entisestään. 61 Pahimmassa tapauksessa myöhäinen saneeraukseen hakeutu- minen yhdistettynä pitkään menettelyaikaan aiheuttaa alun perin elinkelpoisen yrityksen tilan huonontumisen niin merkittävästi, ettei saneerauksenkaan keinoin ole enää mahdollista sel- viytyä. Käytännössä on siis olemassa merkittävä tarve täysimittaista legaalisaneerausta kevy- emmille menettelyille.62
Eräs legaalin saneerausmenettelyn ongelma liittyy saneerausohjelman sisältöön. Päähuomion osassa saneerausohjelmia saa saneerausvelkojen järjestely ja leikkaus, jolloin yrityksen toi-
58 OM 2006:05, s. 44-45.
59 OM 2006:05, s. 19 ja 45.
60 Lehtimäki 2010, s. 1001.
61 Hupli 2012, s. 49-50.
62 Xxxxxx Xxxxxx esitys ” Pre-pack ja direktiiviehdotus COM (2016) 723” Xxxx Xxxxxx Oy:n yrityssaneeraus- päivässä 11.5.2017.
minnalliseen saneeraukseen tai muutokseen ei tehdä tarvittavia muutoksia. Jos yrityksen lii- ketoimintaa rasittaa edelleen saneerausohjelman aikana samat ongelmat, jotka alun perin jo h- tivat maksuvaikeuksiin, pelkällä velkojen järjestelyllä ei ole mahdollista muuttaa tilannetta. Mikäli saneerauksen yhteydessä yrityksen kannattavuutta ei saada nostettu kestävälle tasolle, maksuvaikeudet ovat uudelleen edessä saneerausohjelman aikana tai sen jälkeen, ja yritys saattaa joka tapauksessa päätyä konkurssiin.63 Edellä esitetty ei kuitenkaan koske kaikkia yrityksiä, sillä esimerkiksi virheellisestä investoinnista, yksittäisen projektin epäonnistumi- sesta tai muusta vastaavasta hetkellisestä häiriöstä sinänsä kannattavan yrityksen toiminnassa johtuvan likviditeettikriisin korjaamisessa velkojen leikkaus voi olla täysin riittävä sanee- rauskeino.
Saneerausohjelmaa laadittaessa voidaan olla myös tilanteessa, jossa riitaisuuksia välttääkseen selvittäjä pyrkii löytämään kaikkia asiaan osallisia tyydyttävän ratkaisun. Syynä tähän on se, että saneerausohjelmaa koskeva mahdollinen riitaisuus saattaisi pidentää saneerausmenettelyä ja siihen liittyvää epävarmuutta kohtuuttoman pitkäksi, mikä osaltaan hankaloittaa saneeraus- velallisen tilannetta entisestään. Riitaisuuksia ja erillisprosesseja välteltäessä realiteetit saate- taan sivuuttaa ja velalliselle vahvistaa saneerausohjelma, jonka mukainen liikevaihdon tai - tuloksen kehitys on mitoitettu liian optimistisesti, eikä maksuohjelma näin ollen ole toteutet- tavissa. Käytännössä saneerausohjelman muuttaminen myöhemmin on hankalaa, jolloin riski jälkikonkurssista on olemassa.64 Moniin erilaisiin vaiheisiin ja tehtäviin liittyvä pitkittyminen kuvaa myös yleisesti saneerausmenettelyn joustamattomuutta. Insolvenssioikeuden ja mui- denkin oikeudenalojen muuttuessa alati joustavampaan suuntaan, tulisi myös saneerauslain mukaisia menettelyjä tarkistella nimenomaan niiden puutteellisen dynaamisuuden ja jousta- vuuden kannalta.
Edellä on esitelty merkittävimpiä epäkohtia, joita legaaliin saneerausmenettelyyn tällä hetkel- lä liitetään. Jos ongelmiin olisi olemassa helppo ratkaisu, olisi se jo todennäköisesti tehty, eikä vuonna 2018 käsiteltäisi samoja ongelmia kuin saneerauslakia ja sen muutoksia valmis- teltaessa.65 Esitettyjen ongelmien ratkaisuja ei ole myöskään tässä esityksessä tarkoitus tyh- jentävästi selvittää, eikä se todennäköisesti olisi mahdollistakaan. Sen sijaan jatkossa pohdi-
63 OM 2006:05, s. 19.
64 YSL mukaisesti maksuohjelman muuttaminen vaatii kaikkien sellaisten velkojien hyväksynnän, joiden oike- uksiin maksuohjelmalla on vaikutusta.
taan sitä, mitä edellä esitetyistä ongelmista olisi mahdollista välttää vapaaehtoisen ja legaalin saneerauksen yhdistelmällä.66
4. Vapaaehtoisten järjestelyiden etuja ja haasteita
Edellisessä jaksossa on kuvattu sellaisia ongelmakohtia, joita yrityssaneerauslain mukaiseen täysimittaiseen yrityssaneeraukseen liittyy. Tässä vaiheessa on syytä muistuttaa siitä, että vaikka esityksessä painottuvat kysymyksenasettelun vuoksi lähinnä legaalimenettelyyn liitt y- vät haasteet, yrityssaneerausmenettely lain mukaisesti toteutettuna on kokonaisuutena hyvin selkeä ja lainsoveltajien keskuudessa kohtalaisen vakiintunut. Lainsäädäntöä on käytännössä toteutettu jo 25 vuotta, ja sen tulkinnanvaraisuuksista onkin monelta osin kattavaa oikeuskäy- täntöä. Kokonaisuutena suomalaisia maksukyvyttömyysmenettelyjä voidaan pitää yksinä Euroopan Unionin alueen tehokkaimpina.67 Kritiikille on kuitenkin paikoittain tilaa, ja aina- kin saneerausten onnistumisprosentin valossa menettelyn tehokkuus ei ole aivan selvää.
Tässä jaksossa käsitellään niitä vapaaehtoisia menettelyjä ja tapoja, jotka ovat kehittyneet legaalimenettelyn haasteiden perusteella vastaamaan velallisen sekä muiden toimijoiden tar- peita. Sopimusperusteisia saneerauksia ei kuitenkaan ole tarkoitus, eikä voi esittää tyhjentä- vinä ratkaisuina legaalisaneerauksen ongelmiin. Kuten jäljempänä selvitetään, myös sopi- musperusteisiin järjestelyihin liittyy merkittäviä epävarmuuksia, joita ei voida sivuuttaa.
4.2 Tervehdyttämistoimenpiteiden aloitus sekä imagovaikutukset
Saneerauksiin liittyvät ongelmat on tällä hetkellä tiedostettu, mutta toimivaa ja helppoa ja ratkaisua niille ei ole löytynyt. Insolvenssiasioiden toimijat ovat kuitenkin lähestulkoon yk- simielisiä siitä, että suuri osa haasteista olisi ratkaistavissa vapaaehtoisen ja lakisääteisen yri- tyssaneerauksen keinoja yhdistelemällä ja erityisesti saneerausasioiden hyvällä valmistelulla, jolloin elinkelpoiselle tilapäisesti maksuvaikeuksissa olevalle yritykselle vahvistettaisiin sa- neerausohjelma mahdollisimman nopeasti.68 Onkin tärkeää, että yrityksen maksuvaikeuksiin reagoidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.. Kun maksuvaikeudet havaitaan, niihin puutu- taan ja järjestelyihin pyrkivät neuvottelut aloitetaan maksukyvyttömyyden vasta uhatessa, eri
67 Insolvenssioikeudellisen yhdistyksen lausunto komission maksukyvyttömyyslainsäädäntöjen harmonisointia koskevasta direktiiviehdotuksesta, s. 14 sekä konkurssiasiamiehen lausunto komission maksukyvyttömyyslain- säädäntöjen harmonisointia koskevasta direktiiviehdotuksesta s. 2.
68 Konkurssiasian neuvottelukunta 2012, suositus 17, s. 1, OM 2006:05, s. 48-49 sekä Xxxxxx Xxxxxx esitys ”Pre-pack ja direktiiviehdotus COM (2016) 723” Xxxx Xxxxxx Oy:n yrityssaneerauspäivässä 11.5.2017.
osapuolien välisen ratkaisun löytyminen on todennäköisempää, ja rehabilitaation keinovalikoima on huomattavasti suurempi kuin yrityksen jo ollessa vakavassa maksukyvyttömyyden tilassa.
Kappaleessa 3.6.1 on käsitelty sitä, miten suuri riski legaaliin saneeraukseen ja sen hakemi- seen liittyy maksuvaikeuksissa olevan yrityksen kannalta. Sopimussuhteita yrityksen kanssa vältetään, rahoituksen saaminen hankaloituu, tavaran- ja palveluntarjoajat muuttavat mak- suehtoja (lyhyt maksuaika, käteismaksuvaatimus), työntekijöihin liittyvä epävarmuus kasvaa ja myynti heikkenee. Ylipäätään maksukyvyttömyyteen liittyy epäonnistumisen leima, joka voi vaikeuttaa itse rehabilitaatiota sekä mahdollisesti myös liiketoiminnan jatkamista.69 On selvää, että saneeraukseen liittyvä negatiivinen julkisuus lykkää osaltaan saneeraukseen ha- keutumista, kun saneerausmenettelyyn tulisi sitä vastoin hakeutua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Jos saneerauksen hakemiseen liittyy tällä hetkellä niin suuri maineriski, että se lykkää sanee- raukseen hakeutumista, miten asiaan vaikuttaisi saneerauksen valmistelun aloittaminen ilman virallista saneeraushakemusta? Vapaaehtoinen saneeraus käynnistyy usein siten, että neuvot- telut aloitetaan kaikkien tai suuren osan yrityksen sidosryhmien kesken. Legaalin ja vapaaeh- toisen saneerauksen yhdistelmissä neuvottelun osapuolina on käytännössä poikkeuksetta ol- tava yhtiön suurimmat velkojat ja muut merkittävät intressitahot.70 Erona legaalisaneerauksen menettelyn aloittamiseen ja saneerausohjelmaneuvotteluihin, vapaaehtoisissa menettelyissä tietoisuus käytävien neuvotteluja sisällöstä ja neuvotteluista ylipäätään on ainoastaan niiden osallistujilla. Tämä seikka on merkittävin ero legaalimenettelyyn saneerauksen valmistelu- vaiheessa, ja siitä myös seuraa suurin hyöty velalliselle joka voi vapaaehtoisin neuvotteluiden käytöllä välttää ”insolvenssitrauman”71.
69 Suomen Asianajajaliiton lausunto lakivaliokunnalle komission direktiiviehdotuksesta maksukyvyttömyyslain- säädäntöjen harmonisoinniksi, s. 1.
70 Täysin vapaaehtoisten saneerausten eli ns. puhtaiden sopimussaneerausten osalta tällaista oletusta ei ole. Usein sopimussaneerauksissa saattaakin olla kyse ennemmin rahoitusneuvotteluista laajoilla yrityksen toimin- taan ja kannattavuuteen liittyvillä reunaehdoilla. On tyypillistä, että mukana ovat ainoastaan merkittävimmät intressitahot, ja muut yrityksen sidosryhmät jätetään kokonaan sopimuksen ulkopuolelle. Koska vapaaehtoisen ja legaalin yhdistelmissä on joiltain osin kuitenkin noudatettava legaalin yrityssaneerauksen menettelyä, ratkai- su, jossa ainoastaan muutama velkoja tai intressitaho olisi neuvotteluosapuolena, ei sovi yrityssaneerauksen kehikkoon. Ks. myös konkurssiasiain neuvottelukunnan suosituksen 17 liite s. 3 koskien vapaaehtoisen neuvot- telun käynnistymistä.
71 Xxxxxxx & Xxxxxxxxx, s. 372.
Joissain tapauksissa myös yritykseen asiakassuhteessa oleva taho voi olla vapaaehtoisen neu- vottelun osapuolena velkoja-asemansa vuoksi. Pääsääntöisesti asiakkaat eivät kuitenkaan saa tietoa käynnissä olevista neuvotteluista tai yrityksen maksuvaikeuksista, jolloin asiakassuh- teiden pysyvyyteen ei liity samanlaista epävarmuutta kuin legaaliin saneerausmenettelyyn. Sanottu koskee voimassa olevia asiakassuhteita, jotka hyvin suurella todennäköisyydellä säi- lyvät ennallaan menettelystä huolimatta, mutta erityisen suuri merkitys negatiivisen julkisuu- den puuttumisella on uusiin asiakassuhteisiin. 72
Yrityksen liiketoiminnan laadusta riippuen tilausmäärän ja myynnin pysyminen aiemmalla tasolla voi olla tervehdyttämisen onnistumisen kannalta ratkaiseva seikka. Erityisesti projek- tiyritykset ovat riippuvaisia projektien jatkuvuudesta ja uusien tilausten ja sopimusten määrän säilymisestä vähintään aiemmalla tasolla. Projektien kestosta ja laajuudesta riippuu, miten paljon legaalin saneerausmenettelyn mukanaan tuoma epävarmuus vaikuttaa potentiaalisten tilaajien halukkuuteen tehdä liiketoimia saneerausyrityksen kanssa. Mikäli yrityksen projektit ovat mittavia, ja yksittäisen projektin prosentuaalinen osuus yrityksen liikevaihdosta on kor- kea, voi lyhyelläkin epävarmuuden ajalla olla kauaskantoisia seurauksia yrityksen tulevien myyntituottojen kannalta. Lyhyenkin saneerausmenettelyn vaikutus projektiliiketoimintaan on hyvin negatiivinen, millä on suuri merkitys koko yrityksen toimintaan erityisesti kassavir- ran kannalta.73 Toisaalta taas sellaiset yritykset, jotka toimittavat palvelun tai hyödykkeen tilaushetkellä tai hyvin nopeasti sen jälkeen - kuten vähittäiskaupat - kärsivät epävarmuudesta suhteessa ostaja-asiakkaaseen huomattavasti vähemmän.74
72 Toki pitää huomioida, että jo maksuvaikeuksissa olevien yritysten maksuhäiriöt on helppo todeta myös julki- sista rekistereistä sekä pidemmällä aikavälillä tilinpäätöstiedoista. Asiakassuhteen laajuudesta yleensä riippuu, kuinka tarkasti asiakas selvittää yrityksen taloustilannetta ennen sopimuksen tekemistä tai sen keston aikana. Täysimääräinen hyöty ei-julkisista neuvotteluista kuitenkin saadaan siinä tapauksessa, että ne aloitetaan ennen kuin muita maksuvaikeuksien merkkejä on julkisesti havaittavissa.
73 AA, YTM Xxxxx Xxxxxxxxx esitys ”Kokemuksia nopeutetusta menettelystä” Talentum Lakikoulutuksen Yri- tyssaneerauksen erityiskysymyksiä – selvittäjän, velkojan ja tuomioistuimen näkökulmasta –seminaarissa 14.5.2014.
74 Toisaalta muutaman kuluneen vuoden aikana suurien vähittäiskauppojen konkurssien yhteydessä on nähty valtava menestys konkurssiloppuunmyynneissä. En pitäisi mahdottomana, että osa kuluttajistakin lykkäisi osto- päätöstään erityisesti suurempien hankintojen osalta loppuumyynnin toivossa siinä vaiheessa, kun yrityksen maksuvaikeudet ovat julkisia ja maksukyvyttömyysmenettely vaikuttaa väistämättömältä. Ks. esimerkiksi Lapin kansa 16.3.2017: xxxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxxx-xxxxxxx-xxxxxxxxxx-xxxxxx-xxxxxxxxxxxx- konkurssiloppuunmyynti-kaynnistyykin-vasta-perjantaina-15946655/ ja Turkulainen 27.7.2016:
xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/000000-xxxxx-xx-xxxxxx-xxxxxxxx-xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx-xxxxxxxx-xxxxxxx- turussa. En pidä kuitenkaan mahdollisena, että tällä seikalla olisi suurta vaikutusta kokonaisuutta ajatellen.
Myös tavarantoimittajat saattavat suhtautua pidättyväisesti tietoon yrityksen jättämästä sanee- raushakemuksesta tai saneerausmenettelyn alkamisesta. Oman saatavansa ja tulevien saatavi- en turvaamiseksi tavarantoimittajat voivat menettelystä tietoisiksi tultuaan muuttaa maksueh- toja tai muita vaatimuksia. Liiketoiminnan jatkon turvaamiseksi yritys joutunee usein taipu- maan toimittajien muuttuviin ehtoihin, mikä usein vaikeuttaa jo ennestään hankalaa tilannetta ja vähentää yrityksen likviditeettiä entisestään. Ongelmaksi muodostuu lähinnä kassavarojen riittävyys ja se, että velallisen tulisi lähtökohtaisesti kyettävä maksamaan myös menettelyn alkamisen jälkeen syntyvät velkansa. Tavarantoimittajien ja alihankkijoiden suhteen voisi olla parempi, että normaali liiketoiminta ja sopimussuhteet jatkuisivat ennallaan kun yritys samalla sopisi rahoittajien ja muiden pääintressitahojen kanssa rauhoitusajasta.75
Tavarantoimittajat ovat usein yrityksen kanssa jatkuvassa sopimus- ja velkasuhteessa, joten ne saattavat olla tässä roolissa mukana xxxxxxxxxxxx valmistelussa myös vapaaehtoisessa menettelyssä. Toisaalta ostovelat voivat olla myös vähäisiä, ja tavaran- ja palveluntarjoajat voidaan jättää neuvottelujen ulkopuolelle 80/5 – periaatteen nojalla. Ennen neuvottelujen aloittamista tuleekin harkita, mikä osa velkojista on tarkoituksenmukaista kutsua neuvotte- luun. Usein tavarantoimittajien tai muun sopimuskumppanin jättäminen neuvotteluiden ulko- puolelle voi olla perusteltua jo siitä syystä, että saatavat ovat vähäiset. Erityinen arvo tulee kuitenkin antaa sille, että voimassaoleva sopimussuhde säilyy ennallaan ja häiriöttömänä ko- ko vapaaehtoisen neuvottelun ajan, jolloin vapaaehtoisella menettelyllä on yrityksen kannalta mahdollista pienemmän maineriskin ja negatiivisten vaikutusten myötä saavuttaa merkittävä etu legaalimenettelyyn verrattuna.76
Maineriski ja siihen liittyvät arvon sekä yrityksen ”goodwillin” menetys on hyvin vaikea ky- symys myös vapaaehtoisissa menettelyissä. Vaikka varsinaista julkisuutta ei tuomioistuinkä- sittelyn myötä saneerauksen valmisteluvaiheessa tule, useat yrityksen liiketoiminnan kannalta tärkeät toimijat ovat mukana myös vapaaehtoisessa järjestelyssä velkoja-asemansa vuoksi, ja
75 Hupli & Sundblad 2010, s. 456.
76 Ks. kuitenkin esim. HE 152:2006, s. 46. ”Useissa tapauksissa onnistunut saneeraus voi merkitä velkojalle taloudellista etua sen vuoksi, että liikesuhde velallisen kanssa voi jatkua. Tästä koituva hyöty saattaa pitkällä tähtäimellä usein olla suurempi kuin velkojan saatavan määrän alentaminen saneerausohjelmassa. Onnistunut saneeraus voi jopa merkitä sitä, että konkurssin välttää saneerausyrityksen sopimuskumppani, joka on oman toimintansa kannattavuuden kannalta tärkeässä yhteistyösuhteessa saneerattavaan yritykseen.” Myös tavaran- toimittajilla voi siis olla merkittävä intressi toimia aktiivisesti ja yhteistyökykyisesti vapaaehtoisessa saneerauk- sessa ja edesauttaa saneerausohjelman valmistumista.
niiden osalta voi ilmetä legaalimenettelyä vastaavia negatiivisia vaikutuksia. Jotta vapaaeh- toisella järjestelyllä olisi mahdollista saavuttaa etua legaaliin menettelyyn verrattuna, on neu- votteluissa äärimmäisen tärkeää saavuttaa neuvottelukumppaneiden kesken avoin, läpinäkyvä ja dynaaminen ilmapiiri, jonka myötä myös luottamus tervehdyttämisen ja saneerauksen on- nistumiseen on mahdollista luoda. Tämä vaatii sitoutumista ja yhteistyökykyä niin velkojilta ja valmistelijalta kuin velallisyritykseltä itseltään. Mikäli lähtökohtana on se, että saneeraus- ohjelma valmistellaan kokonaisuudessaan vapaaehtoisesti ennen legaalimenettelyn alkamista, voivat neuvottelut ohjelman laatimiseksi kestää useita kuukausia. Kokonaisuuden hallitsemi- nen ja luottamuksen säilyttäminen koko vapaaehtoisen menettelyn keston ajan edellyttää valmistelijalta huomattavaa panosta ja neuvottelukykyä. Valmistelijan rooliin ja tehtäviin palataan vielä jäljempänä.
4.3 Vapaaehtoisen valmistelun vaikutus saneerausmenettelyn kestoon
Legaaliin yrityssaneerausmenettelyyn liittyy velallisen kannalta merkittävää epävarmuutta, joka jatkuu koko saneerausmenettelyn keston ajan. Aiemmin on tuotu esille, miten haastavaa kassavirran säilyttäminen menettelyn aikana on. Käytännössä pitkittyvä menettely ja siitä aiheutuva epävarmuus sekä myynnin ja kassavirran lasku syventää yrityksen maksukyvyttö- myyttä entisestään legaalimenettelyn aikana. Vapaaehtoisen ja täysimääräisen saneerauksen kombinaatiolla saavutettava keskeinen hyöty onkin saneeraushakemuksen ja ohjelman vah- vistamisen välisen keston merkittävä lyhentäminen, ja edellä mainitun seurauksena maksu- vaikeuksien ja maksukyvyttömyyden syventymisen estäminen. Lyhyen menettelyajan päät- teeksi yrityksellä on maksuohjelman vahvistamisen hetkellä huomattavasti paremmat edelly- tykset toteuttaa ohjelmaa sekä sen mukaisia toimia, kuin täysimittaisen menettelyn päättämi- sen jälkeen. Edelleen lyhemmän menettelyn merkitys on suurin sellaisissa yrityksissä, joihin menettelyajalla on haitallisimmat vaikutukset.
Tuomioistuimelle toimitettava saneeraushakemus sekä maksuohjelmaehdotus sisältävät osit- tain päällekkäisiä tietoja. Maksuvaikeuden ilmaannuttua olisi elintärkeää, että menettely al- kaisi mahdollisimman nopeasti. Mikäli velallinen hakee itse saneerausmenettelyn aloittamis- ta, yrityssaneerauslaki sekä -asetus edellyttävät sisällyttämään saneeraushakemukseen tiedot velallisen kaikista veloista ja vastusta, omaisuudesta, taloudellisesta tilanteesta sekä menette- lyn aikaisista uusista veloista ja niiden maksamisesta. Jos hakemus ei ole puolto- tai yhteis- hakemus velkojan kanssa, sen tulee sisältää myös tilintarkastajan lausunto. Hakemukseen
pitää siis laatia selvitys, joka sisältää kriisianalyysin, toiminnan jatkamisohjelman sekä raho i- tussuunnitelman ja käytännössä alustavan saneerausohjelman.77 Kun saneerausasia on saatet- tu vireille toimittamalla hakemus tuomioistuimelle, voi käräjäoikeus pyytää velallista määrä- ajassa vielä täydentämään hakemusta, mikäli se on tarpeen, minkä jälkeen alkaa varsinainen käsittely tuomioistuimessa. Saneeraushakemuksen laatimis- ja käsittelyprosessi on näin ollen raskas ja suuritöinen etenkin vaikeassa tilanteessa olevan velallisen kannalta.
Mikäli kaikkia yrityssaneerauslain mukaisia menettelyn nopeuttamisen keinoja käytetään, on mahdollista jopa aloittaa ja päättää saneerausmenettely saman päivän aikana. Siinä tapauk- sessa tuomioistuimelle jätetään ainoastaan minimivaatimukset täyttävä puoltohakemus, joka käsitellään heti. Mikäli täysimittaisen prosessin hakemuksen valmisteluun ja käsittelyyn käy- tettävä aika ja resurssit kohdistettaisiin heti vapaaehtoisten neuvotteluiden käymiseen niissä tapauksissa, kun se yrityksen tilanne huomioon ottaen olisi mahdollista, päästäisiin huomat- tavasti nopeammin itse saneerausohjelman valmisteluun ja edellytysten tutkimiseen. Sanee- raushakemuksen ja saneerausohjelman osittain päällekkäisiä selvityksiä ei myöskään tarvitsi- si tehdä. Vapaaehtoisen valmistelun aikana selviää, miten velkojat suhtautuvat saneerauk- seen, ja onko asiassa edellytykset laatia toteuttamiskelpoinen saneerausohjelma, jonka yrityk- sen velkojat hyväksyvät. Mikäli yksimielisyyttä ei vapaaehtoisten neuvotteluiden aikana löy- detä, voi oikea vaihtoehto olla legaalimenettelyyn hakeutuminen joka tapauksessa. Voi myös selvitä, ettei yrityksellä esimerkiksi ole lainkaan edellytyksiä yrityssaneeraukseen, toimintaa ei saada kannattavaksi käytettävissä olevilla keinoilla, tai että toteuttamiskelpoista ohjelmaa ei ole mahdollista laatia. Näissä tapauksissa saneerausta tarkoituksenmukaisempi insolvens- simenettely voikin olla konkurssi. Tällöin vapaaehtoista valmistelua voidaan perustella tie- tynlaisella selvitysfunktiolla, joka parhaassa tapauksessa ohjaa yrityksen oikeaan insolvens- simenettelyyn mahdollisimman nopeasti lainsäätäjän ja insolvenssipolitiikan tavoitteen mu- kaisesti.
Vapaaehtoisen valmistelun käyttö voisi kuitenkin olla ongelmallista niissä tilanteissa, joissa neuvottelujen kuluessa todettaisiin, ettei edellytyksiä saneerausmenettelylle tai ohjelman to- teuttamiselle ole. Sopimusneuvottelujen päättymisen jälkeen yrityksellä on ainakin nykyisen lainsäädännön mukaisesti mahdollisuus edelleen jättää saneeraushakemus tuomioistuimelle legaalimenettelyn aloittamiseksi, mahdollisesti jopa konkurssihakemuksen vastatoimena.
77 Koulu ym. 2017, s. 643-644.
Tällainen tapahtumainkulku saattaisi olla insolvenssipolitiikan vastainen, jos se entisestään pitkittäisi oikeaan maksukyvyttömyysmenettelyyn päätymistä, ja mahdollisesti loukkaisi vel- kojien oikeutta. Toisaalta vastahakoisten velkojien tapauksessa velallisella tulee myös olla mahdollisuus hakeutua legaalisaneeraukseen ja vaatia saneerausohjelma vahvistettavaksi il- man kaikkien ryhmäenemmistöjen suostumusta YSL 54 §:n mukaisesti. Erityisesti sellaisessa tilanteessa, jossa velallisyrityksen rahoitusrakenne on hyvin pirstaloitunut ja 80 prosenttia koko saatavamäärästä edustavien velkojien yhteisen tahdon löytyminen muodostuu hankalak- si, pitää yrityssaneerauslain mukainen menettely olla käytettävissä vielä vapaaehtoisen me- nettelyn jälkeenkin.
Käsitykseni mukaan on mahdollista, että valtaosassa tapauksista valmistelijalla ja velkojakol- lektiivilla voisi kuitenkin olla jopa parempi mahdollisuus arvioida yrityksen saneerauskelpoi- suus kuin tuomioistuimella. Tuomioistuin operoi usein heikkolaatuisella hakemuksella ja mahdollisilla velkojien lausumilla ilman taustatietoja, kun taas yrityksen sidosryhmät tuntevat yrityksen historian ja tilanteen jo pitkältä ajalta. Vapaaehtoisessa menettelyssä mukana ole- valla tilintarkastajalla tai muulla asiantuntijalla on lisäksi usein parempi asiantuntemus tar- kastella yrityksen saneerauskelpoisuutta, kuin tuomioistuimella hakemusasian ratkaisemisen yhteydessä. Lausuttu ei luonnollisesti tarkoita kuitenkaan sitä, että saneerauksen aloittamises- ta päättämistä voitaisiin yksinomaisesti siirtää velkojakollektiivin, valmistelijan ja asiantunti- joiden päätöksen varaan jo siihen liittyvien mittavien oikeussuojapuutteiden vuoksi. Ajatus voisi kuitenkin joustavuuselementin lisääntyessä ja painopisteen siirtyessä ainakin lainsää- dännöllisesti varhaisen vaiheen saneeraukseen, kaivata pohdiskelua ja keskustelua jatkossa.
4.4 Saneerauksen valmistelijan tehtävistä
Xxxxxxxxxxxx valmistelijan tehtävä muistuttaa keskeisiltä osin legaalin saneerausmenettelyn selvittäjän roolia. Käytännössä velallisyritys ja suurimmat velkojat valitsevat yhteisesti tai toisensa hyväksynnällä henkilön, joka alkaa valmistella vapaaehtoisia neuvotteluja ja selvit- tää saneerauksen edellytyksiä sekä mahdollisia esteitä. Xxxxxxxxxxxx valmistelijalla onkin heti toimeksiantonsa aluksi mahdollisuus arvioida saneerauksen menestymisen mahdollisuu- det tai riski epäonnistumiselle.78 Näin myös oikea insolvenssimenettely on mahdollista valita
78 AA, YTM Xxxxx Xxxxxxxxx esitys ”Kokemuksia nopeutetusta menettelystä” Talentum Lakikoulutuksen Yri- tyssaneerauksen erityiskysymyksiä – selvittäjän, velkojan ja tuomioistuimen näkökulmasta –seminaarissa 14.5.2014.
aiemmin, konkurssi korjaamattoman maksukyvyttömyyden tapauksessa ja legaalisaneeraus silloin kun maksukyvyttömyys niin syvä, että yritys on tervehdytettävissä, mutta se ei ole enää mahdollista vapaaehtoisin keinoin.79
Valmistelijan tai legaalimenettelyn selvittäjän keskeisin tehtävä on saneerausohjelmaehdo- tuksen sekä siihen liittyvän maksuohjelman laatiminen. Vapaaehtoisten menettelyiden erityis- luonteesta johtuen valmistelijan rooliin liittyy kuitenkin huomattavassa määrin enemmän neuvotteluita, yhteydenpitoa, asian ja asianosaisten koordinointia sekä johtamista ja yhteys- henkilönä toimimista kaikkien menettelyyn osallistuvien välillä.80 Jo ennen varsinaisten neu- votteluiden alkamista valmistelijan haastavana tehtävänä on laatia rauhoitusaikasopimus, jolla kaikki neuvotteluiden osapuolet sitoutuvat menettelyn ajaksi luopumaan oikeussuoja- keinoistaan, jotka muuten olisivat heidän käytettävissään? 81
Mikäli saneeraukselle on edellytykset ja reunaehdoista, kuten vapaaehtoisista rauhoitussopimuk- sista on päästy yhteisymmärrykseen, voi valmistelija aloittaa saneerausohjelman luonnostelun yhdessä suurimpien velkojien kanssa. Käytännössä yrityssaneerauslain 92§:n mukaisesti vahvis- tettavissa saneerausohjelmissa luonnosta tehdään yhdessä 80/5 – velkojien82 kanssa tai vaihtoeh- toisesti kaikkien tunnettujen velkojien kanssa.83 84 Ohjelmaluonnoksen valmistelun aloittamista nopeuttaa se, ettei valmistelija joudu käytännössä laatimaan työstään muita virallisia dokumentte- ja kuin saneerausohjelmaehdotuksen. Mainittu ei kuitenkaan miltään osin tarkoita sitä, että val- mistelijan rooli olisi vapaaehtoisessa vähemmän työläs kuin legaalimenettelyssä. Osittain tämä johtuu siitä, että legaalimenettelyyn liittyvä rauhoitusaika ja maksu- ja perintäkiellot sekä sanee- rauslain tarjoama kehikko tuovat menettelyyn lainsäädännön tukemaa stabiliteettia, joka mahdol- lisista rauhoitusaikasopimuksista huolimatta puuttuu vapaaehtoisesta menettelystä. Yksi suu-
79 Konkurssiasiain neuvottelukunta suositus 17, liite, s. 4.
80 Konkurssiasiain neuvottelukunta suositus 17 liite, s. 5.
81 Hupli 2012, s. 51.
82 80/5 –velkojilla tarkoitetaan yrityssaneerauslain 92§:n mukaista osuutta tunnetuista velkojista, joiden saatavat ovat velkojien saatavien kokonaismäärästä yhteensä vähintään 80 prosenttia, sekä sellaisia velkojia, joiden saa- tavan määrä on vähintään 5 prosenttia velkojien saatavien kokonaismäärästä.
83 Tilanne, jossa rahoitusrakenne on hyvin selkeä ja yksinkertainen ja velkojien määrä on hallittavissa, on mah- dollista edetä kaikkien velkojien kanssa. Mahdollista on myös se, että neuvotteluissa mukana olevien velkojien kanssa sovitaan, että pienvelat maksetaan niiden erääntyessä, jolloin menettely kevenee velkojien määrän suh- teen. Valittava etenemistapa riippuu kuitenkin täysin siitä, millainen yrityksen rahoitusrakenne on sekä siitä, kuinka paljon erääntyneitä velkoja ja maksuviiveitä on. Tästä syystä ei ole mielekästä avata laajemmin kaikki mahdollisia variaatioita tässä yhteydessä.
84 Konkurssiasiain neuvottelukunta suositus 17 liite, s. 5.
rimmista vapaaehtoisen menettelyn valmistelijaan liittyvä haaste onkin se, miten velallinen ja velkojat saadaan hallitusti neuvottelemaan keskenään. 85
Kaikkien menettelyn osapuolten yhteistyötä tarvitaan sopimukseen perustuvassa saneerauk- sessa, mutta neuvottelujen etenemisen ja menestymisen osalta valmistelijan vastuulle jää usein tärkein tehtävä.86 Avoin ja läpinäkyvä prosessi on omiaan lisäämään luottamusta osa- puolten kesken ja luo edellytykset onnistuneelle prosessille. Selvittäjän tulee olla dynaami- nen, aktiivinen ja vakuuttava. Vapaaehtoisten saneerausten kulusta ja valmistelijan roolista ei ole säännöksiä laissa.87 Sääntelyn ja määräaikojen puuttuessa prosessin tulee edetä johdon- mukaisesti valmistelijavetoisesti, ja erityisen tärkeää on, että kaikki osapuolet pidetään jatku- vasti informoituina ja päätöksenteon kannalta merkityksellinen tieto on kaikkien saatavissa ja käytössä. Yhteistyön avoimuus mahdollistaa sen, että velkojat voivat helpommin sitoutua saneeraukseen sekä saneerausohjelmaan, koska sen valmistelu ja toteutus tapahtuu niiden valvonnassa ja sen suorittaa niiden hyväksymä objektiivinen henkilö.88
Vapaaehtoisessa menettelyssä vaaditaan korkea yhteisymmärrys ja mahdollisimman laaja velkojien hyväksyntä saneerausohjelmalle. Vaikka pääsääntöisesti ohjelman sisältö lienee usein saman sisältöinen kuin legaalimenettelyssä, on mahdollista että ohjelman hyväksynnän hintana on joidenkin velkojien suosiminen. Toisaalta selvittäjän pitää kyetä realismiin yrityk- sen tulevaisuuden ja ohjelman mukaisten velvoitteiden hoitamisen mahdollisuuksien arvioin- nissa. Ohjelman rakentaminen velallisen ja velkojien ristipaineessa on eräs haasteellista sa- neerauksen valmistelijan kannalta. Toisaalta vapaehtoisessa menettelyssä valmistelijalla voi myös olla paremmat mahdollisuudet käydä keskustelua ja perustella, miksi erilaisten vaati- musten väliltä on päädytty juuri tiettyyn ratkaisuun. Velkojan tiedostavat vapaaehtoisessa menettelyssä hyvin oman vaikutuksensa ohjelman hyväksynnälle sekä koko menettelyn on- nistumiselle, joten heidän voi olla myös helpompi esittää vaatimuksia ohjelmaa kohtaan kuin
85 Hupli 2012, s. 51.
86 Vapaaehtoisten menettelyiden neuvottelijasta käytetään termiä valmistelija. Ks. konkurssiasiain neuvottelu- kunnan suositus 17.
87 Konkurssiasian neuvottelukunta on antanut suosituksen vapaaehtoisista menettelyistä, mutta sillä on ainoas- taan ohjaava vaikutus.
88 Konkurssiasiain neuvottelukunta suositus 17 liite, s. 2.
legaalimenettelyssä. Käytännössä onkin tuotu esille haasteena vapaaehtoisen menettelyn valmistelijan osalta velkojien vaatimat muutokset ja lisäykset saneerausohjelmiin.89
Velkojien kanssa käytävän keskustelun lisäksi valmistelijan tehtävänä on koordinoida asian kulku sekä aikataulut tuomioistuimen kanssa. Etenkin sellaisissa tapauksissa, joissa sanee- rausmenettely aloitetaan ja ohjelma vahvistetaan saman päivän aikana90, on äärimmäisen tär- keää, että käräjäoikeuden kanssa on käyty asian aikataulua ja vireilletuloa jo etukäteen läpi.91 Ajoitus on tärkeää jo esimerkiksi sen vuoksi, että hakemuksen ja ohjelmaehdotuksen käsitte- leminen on ylipäätään mahdollista käräjäoikeuden työjärjestyksen ja aikataulun mukaan.
Valmistelijan ja kaikkien muiden ulkopuolisten tahojen toimivalta vapaaehtoisissa saneerauk- sissa perustuu velallisyrityksen antamaan toimeksiantoon92, joten yrityssaneerauslain mukai- set tiedonsaantioikeudet sekä -käyttöoikeudet tulee turvata sopimuksin. Samoin kuin neuvot- teluihin osallistuville velallisille, myös valmistelijalle tulisi tehdä sopimus menettelyssä saa- tavien tietojen salassapidosta.93Valmistelijan toimivalta perustuu yrityksen kanssa tehtyyn toi- meksiantoon, jossa voidaan sopia itse valmistelun lisäksi hyvinkin laajasti myös muista tehtävis- tä. Valmistelija voikin legaalimenettelyn selvittäjää enemmän osallistua yrityksen toiminnan val- vontaan sekä ohjaukseen vapaaehtoisen menettelyn ajan, ja yrityksen tilanteesta, toimialasta ja valmistelijan kompetensseista riippuen hänellä voi olla myös aktiivinen rooli konkreettisesti yrityksessä toteutettavissa saneeraustoimissa.94
Hyvä valmistelija on yrityksen kannalta avain onnistuneelle vapaaehtoiselle saneeraukselle. Kolikolla on myös kääntöpuoli; epäonnistunut valinta valmistelijaksi voi vesittää velallisyri-
89 Esimerkiksi AA Xxxxx Xxxxxxxxx näkee valmistelijan kannalta haasteena ohjelmaan velkojien kannanottojen perusteella tehtävät muutokset. AA, YTM Xxxxx Xxxxxxxxx esitys ”Kokemuksia nopeutetusta menettelystä” Talentum Lakikoulutuksen Yrityssaneerauksen erityiskysymyksiä – selvittäjän, velkojan ja tuomioistuimen näkökulmasta –seminaarissa 14.5.2014.
90 Ks. Konkurssiasiamiehen toimiston tiedote ”Nopeutettu yrityssaneeraus käräjäoikeudesta yhdessä päivässä”, 4.12.2013. Etelä-Karjalan käräjäoikeus päätti CTS Engtec Oy:n saneerausmenettelyn aloittamisesta ja vahvisti saneerausohjelman samana päivänä.
91 AA, YTM Xxxxx Xxxxxxxxx esitys ”Kokemuksia nopeutetusta menettelystä” Talentum Lakikoulutuksen Yri- tyssaneerauksen erityiskysymyksiä – selvittäjän, velkojan ja tuomioistuimen näkökulmasta –seminaarissa 14.5.2014.
92 Suurimpien velkojien antama toimeksianto ei liene myöskään mahdoton.
93 Konkurssiasiain neuvottelukunta suositus 17 liite, s. 4.
94 AA, YTM Xxxxx Xxxxxxxxx esitys ”Kokemuksia nopeutetusta menettelystä” Talentum Lakikoulutuksen Yri- tyssaneerauksen erityiskysymyksiä – selvittäjän, velkojan ja tuomioistuimen näkökulmasta –seminaarissa 14.5.2014.
tyksen mahdollisuudet tervehdyttämiselle. Koska maksuvaikeus suurella todennäköisyydellä ei ole aiemmin koskettanut yritystä, ovat esimerkiksi rahoittajat tai tilintarkastajayhteisöt merkittävässä roolissa silloin, kun yritys valitsee valmistelijaa. Kyseisillä toimijoilla on tun- temusta hyväksi koetuista valmistelijoista, mutta toivottavaa olisi myös Turnaround Mana- gement Consultant – tyyppisen sertifikaatin myöntäminen valmistelijaksi soveltuville henki- löille.95 Valmistelijan huolellisella valinnalla olisi mahdollista välttää yritysten konsultoinnin lieveilmiöitä ja varmistaa, että myös yrityksellä olisi tosiasiallinen mahdollisuus ilman aiem- paa tuntemusta valita itselleen ammattitaitoinen ja muutoin sopiva valmistelija.
Vapaaehtoisen menettelyn edellytyksenä on, että yrityksen toiminnan ja talouden tarkastaa tilintarkastaja.96 Vapaaehtoisuuteen perustuvissa prosesseissa myös tilintarkastajan tai muun asiantuntijan tulisi olla menettelyosapuolten yhteisesti valitsema sekä hyväksymä. Tilintar- kastajan tulisi osallistua prosessiin jo hyvin aikaisessa vaiheessa, jolloin on mahdollista sel- vittää yrityksen elinkelpoisuus ja tervehdyttämisen mahdollisuudet. Edellytys onnistuneelle valmistelulle ja menettelylle on velallisyrityksen kirjanpidon ja taloushallinnon luotettavuus ja asianmukaisuus.97 Yrityksen kirjanpitoaineiston ja muun materiaalin perusteella tilintarkas- tajan tulee selvittää mahdolliset takaisinsaantiperusteet, yrityksen tuottamien ennusteiden paikkansapitävyys sekä liiketoiminnan tilan sekä mahdollisesti kannanotto tuleviin toimenpi- teisiin.98 Tilintarkastajan tai asiantuntijan tekemät toimenpiteet määräytyvät asiantuntijan henkilön, sopimuksen laajuuden, velallisyrityksen liiketoiminnan luonteen ja muiden seikko- jen perusteella, ja ne voivat olla huomattavasti laajemmat kuin legaalimenettelyn eritystilin-
95 Terveyttämiskonsultti (Turnaround Management Consultant) voi saada alan yhdistykseltä sertifioinnin. Tätä varten hänellä on oltava riittävä (monivuotinen) kokemus, vahva teoreettinen osaamispohja ja tuore näyttö yri- tyksen terveyttämisestä. Kahden viimeksi mainitun kriteerin voi toteuttaa TMA -koulutusohjelman yhteydessä. xxxx://xxx.xxxxxxxxxx.xx/.
96 Konkurssiasiain neuvottelukunta suositus 17 liite, s. 4.
97 AA, YTM Xxxxx Xxxxxxxxx esitys ”Kokemuksia nopeutetusta menettelystä” Talentum Lakikoulutuksen Yri- tyssaneerauksen erityiskysymyksiä – selvittäjän, velkojan ja tuomioistuimen näkökulmasta –seminaarissa 14.5.2014.
98 Konkurssiasiain neuvottelukunta suositus 17 liite, s. 4.
tarkastuksen toimenpiteet ja selvitykset.99 Asiantuntijan ja valmistelijan roolit tulee sovittaa yhteen niin, että ne tukevat toisiaan ilman päällekkäistä työtä.100
Edellä mainittu nostaa esiin kysymyksen, jonka syvällinen selvittäminen ei mahdu tämän tutkimuksen sisälle, mutta joka ansaitsee tässä yhteydessä tulla mainituksi. Saneerausasioita tulee vireille verrattain harvoin ja ne eivät jakaudu käräjäoikeuksien kesken tasaisesti jo siitä syystä, että yritystoiminta itsessään keskittyy maantieteellisesti tietyille alueille.101 Yritys- saneerausasioiden käsittelyä rajataan 1.1.2019 voimaantulevalla yrityssaneerauslain muutok- sella yhdeksään käräjäoikeuteen, kun tällä hetkellä toimivaltaisia tuomioistuimia on 14 kap- paletta.102 Kun huomioidaan, että käräjäoikeuksien sisällä asiat jakautuvat eri tuomareille, ei saneerausasian käsittely ole kovin yleistä käräjätuomarille103, jolta ei voida edellyttää niin syvää osaamista esimerkiksi yrityksen kannattavuuden laskemisesta kuin esimerkiksi tilintar- kastusyhteisöltä tai koulutetulta tervehdyttämiskonsultilta.
Näin ollen onkin mielestäni aiheellista keskustella siitä, miten velkojakollektiivin ja asiantun- tijoiden selvitystä ja kompetensseja voitaisiin käyttää hyväksi saneerausmenettelyn tehosta- misessa ja yritysten valikoitumisessa oikeaan insolvenssimenettelyyn. Tällä hetkellä myön- teisen aloituspäätöksen saaneista yrityksistä n. 60 prosentille vahvistetaan saneerausohjelma. Vuosittain saneerausohjelman päättää ohjelman mukaisten suoritusten täytyttyä kuitenkin huomattavasti pienempi määrä yrityksiä. Jälkikonkurssien yleisyyteen ja suhteellisen mata- laan ohjelman vahvistamisprosenttiin on useita syitä, mutta todennäköisesti yksi niistä on epäonnistunut aloitusharkinta. Pelkästään tuomioistuimessa ratkaistun aloituspäätöksen ”oi- keellisuudella” ei näin ollen voida mielestäni perustella aloitusvaiheen ehdotonta tuomiois- tuinprosessia. Oikeusturvanäkökohtiin on mahdotonta paneutua tarkemmin tässä yhteydessä, mutta velkojakollektiivin päätös olisi aina pysyttävä saattamaan nopeassa prosessissa tuomio-
99 Yrityssaneerauslain 3 luvun 8 §:n 3 kohdan mukaisesti selvittäjän tulee huolehtia tarpeellisessa laajuudessa velallisen ennen menettelyn alkamista harjoittaman toiminnan tarkastuksesta. Käytännössä tässä yhteydessä voidaan päätyä tekemään velallisyrityksestä erityistilintarkastus etenkin jos liiketoiminta on ollut laajaa.
100 Konkurssiasiain neuvottelukunta suositus 17 liite, s. 4.
101 Yrityssaneerausasioita tulee vireille lukumääräisesti eniten Uudenmaan ja Pirkanmaan alueilla. Tarkastelu- jaksolla 01-06/2018 noin 34% yrityssaneerausasioista käsiteltiin Uudellamaalla. Suomen virallinen tilasto, Ti- lastokeskus 2018. xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxxx/0000/00/xxxx_0000_00_0000-00-00_xx.xxx.
102 1.1.2019 lähtien saneerausasioita käsitellään Ahvenanmaan, Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pirkan- maan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksissa. HE 270:2016.
103 Hakemuksia tuli vireille 427 kappaletta vuonna 2017, mikä tarkoittaa keskiarvoisesti noin kolmenkymmenen hakemuksen vuosittaista määrää per käräjäoikeus.
istuimen harkintaan. Toisaalta alustavassa neuvottelussa aikaansaatu päätös voisi olla esimer- kiksi vahvistettavissa vielä käräjäoikeudessa, jolloin käsittelyyn voisi yhdistää tuomioistuin- kontrollin ja oikeussuojan osalta asiassa saataisiin valituskelpoisen päätös.104
Osapuolien sopimuksen ja erityisesti tervehdytettävän liiketoiminnan laajuuden, erityisluon- teisuuden tai muun seikan perusteella on mahdollista sopia myös muiden asiantunt ijoiden käytöstä valmistelun aikana. Erityisesti spesifeillä liiketoiminta-aloilla voi olla perusteltua ottaa osaksi operatiivista johtoa asiantuntija, jolla on tietämystä kyseisestä alasta. Suomen markkina on kooltaan pieni tervehdyttämispalveluille, mutta joitain räätälöityjä palveluita ovat tarjonneet esimerkiksi asianajotoimistot ja tilintarkastusyhtiöt yhteistyössä. Palveluiden tarkoituksena ja päämääränä on velallisyrityksen toimintojen haltuunotto, vakautus ja opera- tiivinen tuki liikkeenjohdolle. Sama asiantuntijajoukko voisi hyvinkin väliaikaisen hal- tuunoton yhteydessä laatia ehdotuksen ja lähtökohdat yrityksen saneeraukselle. Toistaiseksi erityistä tervehdyttämistoimintaa ei kuitenkaan ole Suomessa juuri nähty.
4.5 Rauhoitusaikasopimukset
4.5.1 Rauhoitusaika yrityssaneerauslain mukaisesti
Yrityssaneerausmenettelyn yhteydessä voimassa olevan rauhoitusajan tarkoituksena on sa- nanmukaisesti tilanteen rauhoittaminen. Velkojien perintätoimenpiteet ja vaatimukset saata- vien suhteen jäädytetään, jotta liiketoiminnan tervehdyttämisedellytykset voidaan selvittää ilman muun täytäntöönpanon uhkaa. Velallisen suoja lisäksi rauhoitusaika turvaa velkojien yhdenvertaisuuden voimassa olevilla velallista koskevalla maksu- ja vakuudenasettamiskiel- loilla.105
Saneerausmenettelyn aikaisista maksu-, vakuudenasettamis- ja perintäkielloista säädetään yrityssaneerauslain 17 ja 19 §:ssä. Niiden mukaisesti velallinen ei saa maksaa saneerausvel- kaa, eikä asettaa siitä vakuutta menettelyn alkamisen jälkeen. Velkoja puolestaan ei saa koh- distaa velalliseen toimenpiteitä maksukiellon piiriin kuuluvan saneerausvelan perimiseksi tai
104 Kyse olisi siis eräänlaisesta pakollisesta neuvottelusta, jossa edellytykset saneerausmenettelyn aloittamiselle tutkittaisiin kaikkien osapuolten välillä. Todennäköisesti ainoastaan tämänkaltaisen ratkaisun tarjoaminen ei kuitenkaan olisi mahdollista.
105 Hupli & Sundblad 2010, s. 454.
suorittamisen turvaamiseksi. Käynnissä olevat perintätoimenpiteet pitää keskeyttää, eikä ve- lalliseen saa kohdistaa saneerausvelan osalta maksuviivästyksen seurauksia. Kiellon piiriin kuuluvat esimerkiksi esinevakuusoikeuteen perustuvan rahaksimuutto- ja takaisinotto oikeu- den käyttäminen, ja velan tai sen perusteena olevan sopimuksen irtisanominen maksuviiväs- tyksen vuoksi (pl. tililimiitit ja jatkuvat luotot).
Saneerausmenettelyn alettua mahdollisen ulosmittauksen täytäntöönpano on YSL 21 §:n mu- kaisesti keskeytettävä, eikä velallisen omaisuutta saa ulosmitata maksukiellon piiriin kuulu- vasta saneerausvelasta. Konkurssihakemusta, joka tehdään saneerausmenettelyä koskevan asian tultua vireille, ei saa ratkaista ennen saneeraushakemuksen käsittelyä. Mikäli sanee- rausmenettely aloitetaan, velallinen voidaan velkojan hakemuksesta asettaa konkurssiin aino- astaan saneeraushakemuksen vireille tulon jälkeen syntyneen velan maksun laiminlyönnin vuoksi, tai jos todetaan, että velallinen menettelyn alkaessa oli, ja on edelleen maksukyvytön, eikä maksukyvyttömyyttä voida saneerauksen keinoin poistaa (YSL 24 §).106
Konkurssihakemuksen käsittelyä lukuun ottamatta edellä mainitut saneerauslain mukaiset kiellot tulevat voimaan vasta saneerausmenettelyn alkamisesta lukien. Tuomioistuin voi kui- tenkin hakemuksesta määrätä kiellot väliaikaisina voimaan jo aikaisemmin saneeraushake- muksen jättämisen jälkeen luvussa 3.3 kuvatulla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ennen saneeraushakemuksen jättämistä – ja yrityksen saneeraustarpeen julkiseksi tule- mista – ei ole mahdollista saattaa voimaan yrityssaneerauslain mukaisia kieltoja.
4.5.2 Rauhoitusaika vapaaehtoisissa menettelyissä
Rauhoitusaikasopimuksella pyritään varmistamaan se, ettei ketään velkojista suosita vapaaeh- toisen saneerausohjelman valmistelun aikana. Sopimuksen tavoitteena on myös luoda osa- puolille rauhoitettu neuvottelufoorumi ja edellytykset neuvotteluille.107 Yrityssaneerauslain esitöiden mukaisesti: ”Suunnitelmallisen, monipuoliseen selvittelyyn ja harkintaan perustu- van saneerausohjelman aikaansaaminen edellyttää, että saneerausmenettelyn aloittamiseen liittyy saneerausvelkojen eli ennen menettelyn alkamista syntyneiden velkojen maksamista ja
106 Yrityssaneerauslaki asettaa ehtoja myös mm. kuittaukselle ja kieltää negatiivisen hallinnollisen päätöksen tekemisen ja toisaalta mahdollistaa poikkeukset maksukiellolle. Ks. tarkemmin YSL 4 luku.
107 Lehtimäki 2010, s. 1005.
perintää koskeva rauhoitusaika”.108 Lausuttu soveltuu sellaisenaan myös vapaaehtoisiin ja pre-pack järjestelyihin, joiden edellytys rauhoitusaika on, ja siitä onkin aina sovittava pre- pack -menettelyn yhteydessä.109
Tyypillisesti rauhoitussopimus on velallisen sekä velkojien välinen sopimus, jossa määritel- lään ne ehdot, joiden mukaisesti velallinen suorittaa sopimuksen voimassaoloaikana maksuja päävelkojille. Sopimuksessa päävelkojat pidättäytyvät perintätoimista, ja velallinen puoles- taan pidättäytyy legaalimenettelyyn hakeutumisesta valmistelun aikana. Jo rauhoitussopi- muksessa on aiheellista laatia periaatteet ja aikataulu tervehdyttämiselle ja siihen liittyvälle valmistelulle.110 Sopimuksessa on syytä olla ehto myös sen raukeamisesta kesken valmiste- lun, mikäli todetaan, ettei edellytyksiä vapaaehtoiselle menettelylle ole, tai mikäli yrityksen osalta haetaan valmistelun aikana yleistäytäntöönpanoa.111
Rauhoitussopimuksessa on mahdollista viitata suoraan yrityssaneerauslakiin ja sen tarjoa- maan rauhoitusaikaan, jolloin osapuolet sitoutuvat sopimuksella nimenomaisesti noudatta- maan yrityssaneerauslain kielto- ja seuraamusjärjestelmää. Lain mukainen rauhoitusaika ja sen rikkominen seuraamuksineen ovat käytännössä vakiintuneet, ja tällaisen sopimuksen tul- kinnasta ja soveltamisesta voi syntyä vähemmän epäselvyyksiä, kun osapuolten velvoitteiden sisältö ilmenisi suoraan laista, johon sopimuksessa viitataan.112 Toisaalta rauhoitusaikasopi- mukseen voi sisältyä ainoastaan osa saneerauslain mukaisista rauhoitusajan elementeistä, ja sen keskeisin sisältö voi olla esimerkiksi sopiminen siitä, että muiden velkojien luvalla vas- tustavan etuoikeudettoman velkojan saatava voidaan maksaa kokonaisuudessaan valmistelun edellytysten turvaamiseksi. Sopimusperusteinen rauhoitusaika on mahdollista saavuttaa myös luottosopimuksissa ennalta sovituilla ehdoilla, niin kutsutuilla rauhoitusaikalausekkeella. Erityisesti laajemmissa syndikoiduissa luotoissa on usein rauhoitusaikatyyppisiä ehtoja, mut-
108 HE 182:1992, s.17.
109 Hupli 2012, s. 51.
110 Xxxx Xxxxxxxxxx esitys ”Valmistautuminen saneerausmenettelyyn” Talentum Lakikoulutuksen Yrityssanee- rauksen erityiskysymyksiä – selvittäjän, velkojan ja tuomioistuimen näkökulmasta –seminaarissa 14.5.2014.
111 Kts kpl tämä alempana.
112 Hupli 2012, s. 52.
ta ne sitovat myös mahdollisessa insolvenssitilanteessa ainoastaan rahoitussopimuksen osa- puolia. 113
Rauhoitussopimuksen laatimiseen ja noudattamiseen liittyy käytännössä huomattavia ongel- mia, joista ehkä merkittävin on ylipäätään sopimuksen aikaansaaminen. Valmistelijalla ei ole mitään keinoa sitouttaa erimielistä velkojaa rauhoitusaikasopimukseen tai vapaaehtoiseen valmisteluun muutoinkaan, vaikka siihen muutoin olisi edellytyksiä. Näin ollen vastahako i- nen velkoja voi yksin estää vapaaehtoisen menettelyn kokonaisuudessaan, jolloin ainoa tapa aikaansaada rauhoitusaika on jättää yrityssaneeraushakemus tuomioistuimelle ja luopua siten nopeutetusta tai vapaaehtoisesta menettelystä kokonaan. Tämä tarkoittaa myös niiden hyöt y- jen menettämistä, jotka olisivat alkujaan vapaaehtoisen menettelyn myötä olleet saavutetta- vissa. Ongelmallista rauhoitussopimuksen laatiminen on myös silloin, kun yrityksellä on suu- ri määrä velkojia, joiden kaikkien yhteisen tahdon ja rauhoitusaikasopimuksen periaatteiden muodostaminen jo itsessään on haastavaa. Tyypillisesti suurimpien velkojien kesken tehtävä rauhoitussopimus on riittävä, ainakin mikäli siihen saadaan sitoutettua 80/5 – säännön mukai- set velkojat.
4.5.1 Rauhoitusaikasopimusten ulottuvuudesta
Mielenkiintoinen kysymys sopimuksenvaraisen rauhoitusajan osalta on, millainen ulottuvuus- rauhoitusaikasopimuksella on, ja millä laajuudella velkojat voivat sopimuksella luopua oike- uksistaan esimerkiksi hakea kollektiivitäytäntöönpanoa. Erillistäytäntöönpanon toimenpiteis- tä luopumisen on lähtökohtaisesti katsottu kuuluvan sopimusvapauden piiriin, mutta konkurs- sin ja legaalisaneerauksen osalta asiantila ei ole aivan niin selvä. 114 Kysymys koskee lähinnä sitä, onko sopimussuhteen osapuolella mahdollisuus pidättäytyä ennakolta konkurssin tai legaalisaneerauksen hakemisesta rauhoitusaikasopimuksen voimassaoloaikana. Vapaaehtois- ten ja nopeutettujen saneerausten yleinen edistämispyrkimys puoltaisi osaltaan tulkitsemaan asiaa siten, että sopimusvapaus ulottuu myös kollektiivimenettelyihin ja näin ollen velkojalla
113 Hupli ja Xxxxxxxx käsittelevät rahoitusaikalauseketta laajemmin artikkelissaan. Lauseke voi sisältää esimer- kiksi erillisen agentin nimeämisen ja käyttämisen sopimusneuvotteluissa. Tällaiset järjestelyt voivat sisältää pidättäytymisen perintätoimista (temporary suspension clause) määrätyksi ajaksi. Rauhoitusaika voisi alkaa esimerkiksi velallisen ilmoituksesta tai ennalta määritellyn taloudellisen mittarin saavuttaessa tietyn pisteen.
114 Hupli 2004, s. 404-405.
tai velallisella ei olisi rauhoitusaikasopimuksen ollessa voimassa missään olosuhteissa oikeut- ta hakea yleistäytäntöönpanoa ilman nimenomaista sopimuksen ehtoa.
Yhtä perusteltu tulkinta voisi olla myös insolvenssipolitiikan tavoitteiden mukainen ajatus siitä, että velallisen tulisi ohjautua oikeaan insolvenssimenettelyyn mahdollisimman aikaises- sa vaiheessa.115 Näin ollen yleistäytäntöönpanon edellytysten turvaamiseksi ja kustannuksia aiheuttavan saneerausneuvotteluiden päättämiseksi ja oikean insolvenssimenettelyn aloittami- seksi tulisi olla mahdollista jättää konkurssihakemus kesken vapaaehtoisen valmistelun.116 Hupli on väitöskirjassaan katsonut, että vapaaehtoinen sopimus rauhoitusajasta ei estä sanee- raus- tai konkurssihakemusta yrityksen maksukyvyttömyyden perusteella, jolloin yrityksen maksukyvyttömyyteen johtava viivyttely vapaaehtoisen valmistelun aikana johtaisi sopimus- vapauden tarjoaman edun menettämiseen ja sallisi kollektiivimenettelyn hakemisen.117 Neu- votteluosapuolen kesken vapaaehtoisen menettelyn jättämä konkurssihakemus toisaalta indi- koi vahvasti sitä, etteivät osapuolet enää koe vapaaehtoiselle valmistelulle tai mahdollisesti myöskään legaalisaneeraukselle olevan perusteita. Mikäli sellainen sopimusosapuoli, jonka hyväksyntä mahdolliselle laadittavalle saneerausohjelmalle joka tapauksessa vaaditaan, eikä kyseisen velkojan saatavan maksaminen sopimuksella valmistelun aikana ole mahdollista, kokee edellytysten pre-pack – menettelylle kadonneen, ei sopiminen muutoinkaan tulisi enää kyseeseen. Tällainen velkoja ei todennäköisesti hyväksyisi neuvotteluissa tehtyjä ehdotuksia ja yleistäytäntöönpanomahdollisuuden puuttuminen johtaisi tällöin ainoastaan menettelyn pitkittymiseen, mikä ei olisi tarkoituksenmukaista, eikä toteuttaisi insolvenssioikeuden yleisiä periaatteita.
Rauhoitusaikasopimus sitoo ainoastaan sen osapuolia, joten mikään ei estä sopimuksen ulko- puolista velkojaa turvautumasta erillis- tai yleistäytäntöönpanoon. Käytännössä tällaisessa tilanteessa on kolme toimintavaihtoehtoa. Täytäntöönpanoa vaatinut sopimusmahdollinen velkoja voidaan ottaa kesken valmistelun mukaan sopimukseen ja valmisteluun. Mikäli osal- listaminen ei ole mahdollista esimerkiksi puuttuvasta tahdosta johtuen, on mahdollista mui- den velkojien suostumuksella maksaa velkojan saatava, jolloin tämä ei ole enää velkoja-
115 Hupli 2004, s. 405. Hupli tuo esiin ajatuksen myös siitä, että ainoastaan läsnä oleva legaalisen prosessin uhka voisi taata toivotun tuloksen sopimussaneerauksessa.
116 Hupli 2004.
117 Hupli 2004, s. 406-407.
asemassa. Edellä esitetyt edellyttää kuitenkin myös varoja velkojan saatavan maksuksi. Jos maksukykyä ei ole, eivätkö muut velkojat ole halukkaita rahoittamaan täytäntöönpanoa vaa- tineen velkojan saatavan maksua, ainoa vaihtoehto on hakea legaalisaneerausta ja sen mukai- sia väliaikaisia kieltoa tai vaihtoehtoisesti puoltohakemuksella saneerausmenettelyä ja siihen liittyvää legaalia rauhoitusaikaa alkamaan välittömästi. Rauhoitussopimuksen puitteissa vo i- daankin sopia myös siitä, että sellaiset velat, joiden maksaminen parantaa menettelyn dyna- miikkaa jatkossa, maksetaan kokonaisuudessaan.
4.5.2 Maksukyvyttömyysdirektiiviehdotuksen mukaiset muutokset rauhoitusai- kaan
Maksukyvyttömyysehdotuksen mukaisesti saneerausohjelmasta neuvottelevien velallisten tulee voida hakea täytäntöönpanotoimien keskeytystä (”a temporary stay of individual enfor- cement actions”) siltä osin kuin se on tarpeen neuvottelujen edistämiseksi. Direktiiviehdotuk- sen mukainen rauhoitusaika olisi pituudeltaan 4 kuukautta ja sitä voitaisiin pidentää enintään 12 kuukauden pituiseksi.118 Kansallinen lainsäädäntö on rauhoitusajan keston ja sisällön osal- ta pääasiassa jo nyt ehdotuksen mukainen. Merkittävä muutos koskisi kuitenkin rauhoitusajan alkamisen ajankohtaa, ja toteutuessaan nykymuodossaan direktiivillä annettaisiin mahdolli- suus hakea rauhoitusaikaa jo ennen saneeraushakemusta, eikä virallista menettelyä näin ollen tarvitsisi pakollisena välivaiheena käynnistää. Direktiiviehdotuksen valmistelun yhteydessä siihen on jäsenmaiden lausumien perusteella lisätty mahdollisuus säätää kansallisesti rauhoi-
118 Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on preventive restructuring frame- works, second chance and measures to increase the efficiency of restructuring, insolvency and discharge proce- dures and amending Directive 2012/30/EU - General approach 2016/0359(COD). Tällä hetkellä ehdotus on kirjoitusasultaan “stayn” osalta seuraava: “A debtor should be able to benefit from a temporary stay of individ- ual enforcement actions, whether granted by a judicial or administrative authority or by operation of law (…) with the aim of supporting the negotiations on a restructuring plan, by enabling the debtor during the negotia- tions to continue operating or to preserve the value of the debtor’s estate. Where so provided by national law, the stay could also apply against third party security providers, including guarantors and collateral givers. How- ever, Member States could provide that judicial or administrative authorities can refuse to grant a stay of indi- vidual enforcement actions where such a stay is not necessary or where it would not fulfil the objective of sup- porting the negotiations. Factors that can amount to a ground for refusal might include a lack of support by the required majorities of creditors or, where so provided under national law, the debtor’s actual inability to pay debts as they fall due. In order to facilitate and accelerate the course of proceedings, Member States should be able to establish, on a rebuttable basis, presumptions for the presence of grounds for refusal, where, for example, the debtor shows a conduct that is typical of a debtor who is unable to pay debts as they fall due, such as a sub- stantial default vis-à-vis workers or tax or social security agencies, or where financial crime has been committed by the entrepreneur or the current management of a company that gives reason to believe that a majority of creditors will not support the start of the negotiations.”
tusajan aloittamiselle ennakkokontrolli, eli eräänlainen yrityksen elinkelpoisuustesti, jolla olisi mahdollista estää selvästi elinkelvottomien yritysten pääseminen rauhoitusajan piiriin.
Jonkin tasoinen ennakkokontrolli tai testi ennen ”stayn” tarjoaman suoja piiriin pääsemistä on velkojien kannalta äärimmäisen tärkeää, jotta rauhoitusaikaa ei käytettäisi sen tarkoituksen vastaisesti. Rauhoitusaikaa ei tule aloittaa täysin ilman perusteita, mutta se pitää toisaalta pystyä aloittamaan ilman tervehdytysmahdollisuudet vaarantavia raskaita muodollisuuksia.119 Koska tilanteen pitkittymisestä seuraa lisäkustannuksia esimerkiksi kasvavien viivästyskor- kojen sekä selvittäjien ja konsulttien palkkioiden johdosta, saneerauksen turha valmistelu ei ole velallisen eikä rahoittajien etu.120 Toisaalta lopullista direktiiviä implementoidessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että elinkelpoisuustestistä ei muodostu osapuolien kan- nalta liian raskasta. Kuten edellä on todettu, kaikkien velkojien kanssa sopiminen oikeussuo- jakeinosta luopumiseksi mahdollisesti pitkäksikin ajaksi voi käytännössä muodostua mahdot- tomaksi ja tilanne pitää usein saada nopeasti rauhoittumaan ennen kuin neuvottelut voidaan aloittaa.
Sääntelyn ohjausfunktion toteuttamiseksi kaikkien osapuolten tulisi direktiivin implemen- toinnin jälkeen olla tietoisia niistä edellytyksistä, joilla rauhoitusaika voidaan aloittaa tai evä- tä. Jos rauhoitusajan edellytykset ovat selvät, lainsäädäntö ohjaa osapuolia entistä paremmin myös vapaaehtoiseen valmisteluun. Esimerkiksi velkojalla voisi olla paremmat mahdollisuu- det ja voimakkaampi tahto osallistua sopimukseen, jos olisi tiedossa, että rauhoitusaika myönnettäisiin myös legaalissa menettelyssä. Direktiiviehdotuksen mukainen rauhoitusaika olisi julkinen, joten siihenkin liittyisi samanlainen maineriski kuin nykyisiin legaalimenette- lyihin. Näin ollen tarvetta ja käyttöalaa vapaaehtoisille rauhoitussopimuksille olisi edelleen direktiivin voimaantulosta huolimatta.
4.6 Julkisvelkojien asema vapaaehtoisessa valmistelussa
Yrityssaneerauslain 92 §:n mukaisesti julkisoikeudellisen saatavan haltijalla on oikeus muun lain estämättä suostua saneerauslaissa tarkoitettuun velkajärjestelyyn tai vapaaehtoiseen vel-
119 Hupli 2012, s. 59. Hupli käsittelee tässä yhteydessä nykyistä legaalimenettelyä ja sen mukanaan tuomaa rauhoitusaikaa, mutta sama voidaan katsoa koskevan myös direktiivin mukaista ennen saneeraushakemusta myönnettävää rauhoitusaikaa.
120 Ks. myös esim. OP ryhmän lausunto komission direktiiviehdotuksesta maksukyvyttömyyslainsäädäntöjen harmonisoinniksi 2016/0359 (COD) s. 5.
kajärjestelyyn, joka vastaa sisällöltään yrityssaneerauslaissa säädettyjä periaatteita. Suostu- muksen menettelyyn antaa se viranomainen, jolla on velalliselta yksityisoikeudellinen saata- va. Yrityssaneerauslain perusteella vapaaehtoisen velkajärjestelyn vastatessa sisällöltään sellaista järjestelyä, joka olisi voitu vahvistaa tai laatia täysimittaisessa legaalissa menettelys- sä, viranomaisen tulisi voida hyväksyä myös vapaaehtoinen saneeraus.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 1 kohdan mukaan kiellettyä valtiontukea on jäsenvaltion myöntämä tai valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa siltä osin kun se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Edellä mainitun artiklan vakiintuneen tulkinnan sekä EU:n tuomioistuinten runsaan oikeuskäytännön mukaan kansallinen toimenpide on katsottava valtiontueksi, jos se täyttää samanaikaisesti seuraavat neljä tunnusmerkkiä:
1. Valtio rahoittaa toimenpiteen tai tuki myönnetään valtion varoista.
2. Toimenpide on valikoiva.
3. Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua.
4. Tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.121
Julkiseen velkojaan sovelletaan myös EU:n oikeuskäytännössä vakiintunutta markkinatalous- velkojaperiaatetta, jonka mukaan markkinaehtoisuusarvioinnin arvioinnissa olennaista on, toimiiko julkisvelkoja menettelyssä yksityisen velkojan tavoin. Markkinasijoittajaperiaattees- sa vertailu tehdään sijoituksen tuotto-odotuksen mukaisesti, kun markkinavelkojaperiaatteen mukaan tutkitaan ennen kaikkea tappion minimoimista.122
Vaikka saneerausvelan järjesteleminen nopeutetussa tai täysimääräisessä menettelyssä lähtö- kohtaisesti on yrityssaneerauslain mukaisesti mahdollista myös julkisvelkojan osalta, se ei sulje pois valtiontukisääntöjen soveltamista saneerausmenettelyyn. Esimerkiksi veroista va- pauttaminen tai muusta julkisoikeudellisesta saatavasta luopumisen voidaan katsoa täyttävän valtiontuen määritelmän sillä perusteella, että yritys ei olisi saanut tavallisissa markkinaolo-
121 Parikka & Xxxxx 2012, s. 3.
122 Parikka & Xxxxx 2012, s. 7.
suhteissa samanlaista etua.123 Legaalissa menettelyssä myöskään sillä seikalla, että velkojen järjestelyt sisältyvät saneerauslain säännösten mukaisessa prosessissa valmisteltuun kansalli- sen tuomioistuimen vahvistamaan ohjelmaan, ei millään tavoin poista valtiontukiriskiä. Kan- sallisilla tuomioistuimilla ei ole toimivaltaa valtiontukien valvonnassa, eikä ohjelman suun- nittelu ja vahvistaminen tuomioistuinprosessissa takaa mahdollisten valtiontukitoimenpitei- den soveltuvuutta yhteismarkkinoille.124125
Mikäli saneerausta tai sen välivaiheita ei ole toteutettu markkinatalousvelkojaperiaatteen mu- kaisesti, on olemassa riski järjestelyn tulkitsemisesta EU:n sääntöjen vastaiseksi valtiontuek- si. Koska yksittäisen yrityksen tukeminen valtion varoilla on nimenomaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan kielletty, valtiontukitoimenpidettä ei saa panna täytäntöön ennen kuin sen soveltuvuus yhteismarkkinoille on Euroopan komission toimesta arvioitu.126
Julkisvelkojien kannalta edellä esitetyt periaatteista aiheutuu tiettyjä haasteita erityisesti va- paaehtoisissa menettelyissä. Nopeutettu valmistelu voi muodostua haastavaksi velkojan kan- nalta jo siitä syystä, että joustavaksi kaavailtu menettely vaatii usein nopeita päätöksiä. Jul- kisvelkojan on kuitenkin huomioitava päätöksenteossaan kaikki edellä mainitut seikat ja kes- kityttävä myös perustelemaan päätöksiensä markkinaehtoisuus kattavasti, mikä voi olla omi- aan aiheuttamaan viivästyksiä ja vaikeuksia vapaaehtoisen valmistelun päätöksentekoon. Sa- moin voidaan nostaa esille vapaaehtoisuuteen perustuva rauhoitusaikasopimus ja se, millä edellytyksillä julkisvelkoja voi sitoutua luopumaan oikeudestaan täytäntöönpanoon jo pelkäs- tään hyvän hallinnon periaatteiden127 näkökulmasta. Mikäli saneeraussopimus sisältää lisäksi viivästyskoron kertymisen kiellon tai muun maksunhelpotuksen, on se tulkittavissa tältä osin akordiksi, jolloin sopimuksen tulee olla perusteltu myös markkinaehtoisuuden näkökulmasta.
123 Parikka & Xxxxx 2012, s. 8-9.
124 Parikka & Xxxxx 2012, s. 2.
125 On sanomattakin selvää, että täysin sopimusperusteisiin järjestelyihin sisältyy mittavia riskejä julkisvelkojan kannalta. Oletettavaa onkin, että julkisvelkojat jäävät usein sopimusten ulkopuolelle pelkästään vapaaehtoisuu- teen perustuvissa järjestelyissä, joita ei miltään osin yhdistetä legaaliin menettelyyn.
126 Parikka & Xxxxx 2012, s. 1.
127 HL 6 §, hallinnon oikeusperiaatteet. ”Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on olta- va puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyk- sen perusteella oikeutettuja odotuksia.”
Nykytilaa saattaa osaltaan selkeyttää maksukyvyttömyysdirektiiviehdotuksen mukainen rau- hoitusaika, ”stay”. Kun saneerausmenettelyn ulkopuolisesta täytäntöönpanon keskeytyksestä olisi lain tasolla määrätty, voisi siihen sitoutuminen myös vapaaehtoisesti olla julkisvelkojalle helpommin perusteltavissa.
Mahdollinen epäkohta nykytilassa vaikuttaa myös muiden velkojien yhdenvertaisuuteen ja asemaan vapaaehtoisessa menettelyssä. Mikäli julkisoikeudellisen velkojan ei ole mahdollista perustella markkinatalousvelkojaperiaatteen nojalla osallistumistaan vapaaehtoiseen rauhoi- tusaikaan tai valmisteluun, voi menettelyn jatkaminen edellyttää julkisoikeudellisen eräänty- neen saatavan maksua kokonaisuudessaan ennen valmistelun jatkoa. Tällainen menettely ei ole omiaan luomaan yhdenvertaisuutta velkojien välillä, vaan voi tosiasiassa saattaa julkiso i- keudellisen velkojan ilman varsinaista lakiin perustuvaa etuoikeutta parempaan asemaan kuin markkinatalousvelkojan.
Toinen merkittävä haaste julkisvelkojien suhteen erityisesti vapaaehtoisissa menettelyissä koskee mahdollisen uuden rahoituksen myöntämistä tai ehtojen muutoksia jo voimassa ole- ville rahoitussopimuksille.128 Rahoitusjärjestelyssä sekä uuden rahoituksen myöntämisessä niin ikään tulee huomioida markkinatalousperiaatteet, ja rahoittajan tulee pystyä perustele- maan päätöksensä siten, että uusi järjestely tai rahoitus johtaa velkojan kannalta vähintään samaan tulokseen kuin vaihtoehtoinen menettely. Lähtökohtaisesti järjestelyä voidaan pitää markkinaehtoisena, jos yksityinen rahoittaja tai sijoittaja olisi voinut vastaavassa tilanteessa myöntää rahoituksen tai tehdä muun rahoitusjärjestelyn vastaavilla ehdoilla. Jos yksityisen tahon tekemä vastaava ratkaisu on olemassa, se on usein vahva argumentti sille, että julkiso i- keudellinen velkoja on toiminut markkinataloustoimijaperiaatteiden mukaisesti.129
Julkisvelkojan asemaan liittyy merkittäviä epäkohtia niin velkojan itsensä kuin velallisen tervehdyttämisen kannalta. Olisikin toivottavaa, että insolvenssimenettelyiden ja erityisesti varhaisen vaiheen järjestelyiden edellytyksiä parannettaisiin valtiontukien ja maksukyvyttö-
128 Tyypillinen velkoja sekä vapaaehtoisissa että legaaleissa menettelyissä on esimerkiksi valtion omistama erityisrahoittaja Finnvera Oyj, joka tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Finnveran tarkoituksena on vahvistaa suomalaisten yritysten toiminta- edellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vientitakuita. Finnvera jakaa rahoitukseen sisälty- vää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/xxxxxx-xxxxxxxxxxx/xxxxxxxx-xxxxxxxx.
129 Parikka & Xxxxx 2012, s. 6.
myysmenettelyiden koordinoinnilla. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista kansallisella säänte- lyllä, vaan vaatii EU-lainsäädännön toimenpiteitä.
4.7 Työsuhteen ehtojen muuttaminen vapaaehtoisessa saneerauksessa
Osana yrityksen saneerausta on joskus välttämätöntä karsia työvoimaa tai hankkiutua eroon kannattamattomista liiketoiminnan osista, jolloin on tarve vähentää myös työvoiman määrää. Saneerauksen tavoitteen turvaamiseksi työsopimuslaissa on säädetty yrityksen saneerauksen yhteydessä mahdollisuudesta noudattaa tavallista lyhempää irtisanomisaikaa. Samoin yhteis- toiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisesti legaalimenettelyn yhteydessä käytävät yhteis- toimintaneuvottelut ovat niin sanotun lyhyen kaavan mukaisia.130 Työsopimuslain säännök- sen mukaan työnantaja voi työsuhteen kestosta riippumatta noudattaa kahden kuukauden irti- sanomisaikaa ensinnäkin siinä tapauksessa, että irtisanomisen perusteena on saneerausmenet- telyn aikana suoritettava järjestely tai toimenpide, jonka vuoksi työ lakkaa tai vähenee olen- naisesti ja pysyvästi. Lisäedellytyksenä on, että toteutettava toimenpide on välttämätön kon- kurssin torjumiseksi. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että konkurssiuhkaperusteen on ol- tava todellinen, ja voimassa aina saneerausohjelman vahvistamiseen saakka.131
Työsopimuslain mukaan kahden kuukauden irtisanomisajan käyttäminen on mahdollista myös siinä tapauksessa, että irtisanomisen perusteena on vahvistetun saneerausohjelman mu- kainen toimenpide, jonka vuoksi työ lakkaa tai vähenee olennaisesti ja pysyvästi, tai sanee- rausohjelman mukainen muu järjestely edellyttää työvoiman vähentämistä. Molemmissa ta- pauksissa sääntelyllä merkitys korostuu erityisesti määräaikaisten ja pitkien työsuhteiden osalta. Määräaikaisia työsuhteita ei ole mahdollista normaalisti irtisanoa ennen määräaikai- suuden päättymistä, ja pitkien työsuhteiden osalta työnantajaa sitoo usein myös pitkä irtisa- nomisaika.
Yrityksen saneerauksen ja tervehdyttämisen osana toimintaa tehostetaan ja kannattavuutta pyritään lisäämään päättämällä kannattamattomat toiminnot. Toimenpiteiden nopea toteutta- minen voi olla ratkaisevaa sen kannalta, onnistuuko yrityksen saneeraus.132 Työsopimuslain mukaista kahden kuukauden irtisanomisaikaa voi soveltaa ainoastaan yrityksen saneeraukses-
130 Nousiainen 2003, s. 53.
131 HE 1992:182 s. 114 ja Valkonen & Xxxxxxxx 2000, s. 478.
132 HE 1992:182 s. 41 ja Nousiainen 2003, s. 53.
ta annetussa laissa tarkoitetun menettelyn kohteena oleva työnantaja. Saneerausmenettely puolestaan alkaa vasta kun tuomioistuin on tehnyt päätöksen saneerausmenettelyn aloittami- sesta. Tästä seuraa, että yritys, jonka saneeraus aloitetaan vapaaehtoisen neuvottelun pohjalta, on huomattavan eriarvoisessa asemassa tervehdyttämiskeinojen suhteen legaalimenettelyssä olevaan verrattuna.
Yritys, joka ole legaalissa menettelyssä ei voi ennen saneerausohjelman vahvistamista lopet- taa kannattamatonta liiketoimintaa työsopimuslain erityissäännösten mukaisesti. Mikäli irti- sanomisia on kuitenkin tehtävä, yritys joutuu käymään normaalit yhteistoimintaneuvottelut ja noudattamaan normaaleja irtisanomisaikoja. Määräaikaisia työsuhteita ei voida päättää. Tästä seuraa, että yrityksen näkökulmasta voi olla kannattavampaa odottaa saneerausohjelman vah- vistamista ja sen mukanaan tuomaa mahdollisuutta kevyempiin menettelyihin. Samalla tulee kuitenkin huomioida, että huolella valmisteltu sopimussaneeraus ei välttämättä ole sen nope- ampi kuin legaalimenettely ja tervehdyttämisen mahdollisuuksia voidaan menettää jo sanee- rausohjelman vahvistamista odoteltaessa.
Työsuhteisiin ja vapaaehtoisiin järjestelyihin liittyvästä problematiikasta seuraa, että saneera- uksen valmistelijan ja asiantuntijoiden rooli oikeaa maksukyvyttömyysmenettelyä valittaessa korostuu. Mikäli jo alustavia neuvottelua yrityksen kanssa käytäessä huomataan, että menet- telyn edellytyksenä on liiketoimintaosasta luopuminen, tai yrityksen tervehdyttäminen tulee muutoin vaatimaan nopeita irtisanomisia, voi olla saneerauksen onnistumisen kannalta perus- teltua hakeutua ensisijaisesti legaalimenettelyyn. Toki myös kesken vapaehtoisen saneerauk- sen valmistelun on mahdollista jättää saneerausmenettelyhakemus tuomioistuimelle, ja sen tuomion turvin edetä saneeraustoimenpiteiden toteutuksessa.133
4.8 Yrityksen toiminnan rahoitus valmistelun aikana
Yrityssaneerauslain mukaisen menettelyn aikana velallisyritystä koskee lain nojalla maksu- kielto, mikä tarkoittaa sitä, ettei velallinen saa maksaa saneerauksen piiriin kuuluvaa velkaa. Menettelyn alkaminen keskeyttää niin ikään viivästyskoron kertymisen saneerausvelalle sekä muut maksuviivästyksen seuraamukset. Velallisen on kuitenkin maksettava hakemuksen vi-
133 Parhaassa skenaariossa legaalimenettely voitaisiin aloittaa puoltolausumilla siten, että saneeraushakemus käsiteltäisiin nopeasti ja valmistelija/selvittäjä pääsisi jatkamaan jo aloitettuja toimia ja saneerausohjelman laa- dintaa. Puoltolausumien saaminen tässä vaiheessa ei liene ongelma kun suurimmat velkojat on jo saatu mukaan menettelyyn.
reille tulon jälkeen syntyvät velat sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Lain mukaisten maksukiel- tojen tarkoituksena on turvata velallisen toiminnan edellytykset menettelyn aikana ja rauhoit- taa taloudellinen tilanne ohjelman laatimisen ajaksi.
Legaalimenettelyssä kaikkia saneeraus velkoja koskeva maksu- ja perintäkielto turvaa kassa- varojen riittävyyden siihen saakka, kunnes yrityksen maksukykyä vastaava maksuohjelma vahvistetaan. Vapaaehtoisessa valmistelussa sen sijaan laaditaan rauhoitusaikasopimus niiden velkojien kanssa, jotka ovat osallisina saneerausohjelman valmistelussa, mutta muiden velko- jen maksuihin tai perintään valmistelun alkamisella ei kuitenkaan ole minkäänlaista vaikutus- ta. Näin ollen vapaaehtoisen valmistelun aikana erääntyvien velkojen lisäksi yrityksen tulee pystyä maksamaan jo erääntyneet velat, jotka eivät ole osana rauhoitusaikasopimusta. Koska lain mukaista saneerausmenettelyä ei ole aloitettu, myöskään viivästyskoron kertyminen ei lakkaa sopimuksen ulkopuolisten velkojen osalta. Edellisten lisäksi velallisen maksettavaksi tulevat jo menettelyn aikana valmistelijan ja muiden asiantuntijoiden kulut.
Ensisijaisesti valmistelun aikaisen rahoituksen pitäisi tulla yrityksen omasta tulorahoituksesta tai omistajien lisärahoituksesta. Kassavarojen riittävyys on kuitenkin vapaaehtoisissa menet- telyissä epävarmempaa kuin legaalimenettelyssä, sillä tulorahoituksella maksettavien saatavi- en määrä on suurempi.134 Jos omistajien antama rahoitus tai kassavarat eivät riitä, on yrityk- sen pystyttävä neuvottelemaan rahoittajien kanssa lisärahoituksesta valmistelun ajalle.135 Li- särahoituksen myöntäminen maksukyvyttömyyden partaalla olevalle yritykselle ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, ja mikäli rahoitusta ei ole saatavilla, yrityksen kannalta parempi vaihto- ehto voi rahoituksen ja kassavarojen puutteen vuoksi olla hakeutuminen legaaliin menette- lyyn, jonka myötä se saavuttaa kaikkia velkoja koskevan maksu- ja perintäkiellon.
Vapaaehtoisen menettelyn rahoittamisen haasteita kuitenkin kompensoi se, että usein lähtö- kohdat lisärahoituksesta neuvottelemiselle ovat kuitenkin paremmat kuin legaalin saneerauk- sen aikana.136 Todellisuudessa potentiaalinen lisärahoituksen myöntäjä on joku tai jotkut jo mukana olevista tahoista, joilla on mahdollisuus menettelyn osapuolena seurata tiiviisti yri-
134 AA, YTM Xxxxx Xxxxxxxxx esitys ”Kokemuksia nopeutetusta menettelystä” Talentum Xxxxxxxxxxxxxxx Yri- tyssaneerauksen erityiskysymyksiä – selvittäjän, velkojan ja tuomioistuimen näkökulmasta –seminaarissa 14.5.2014.
135 Konkurssiasian neuvottelukunnan suositus 17, s. 5.
136 Xxxxxxx & Xxxxxxxxx, s. 372.
tyksen maksukyvyn ja maksuvalmiuden kehittymistä, ja osallistua itse myös tervehdyttämi- seen ja sen suunnitteluun. Rahoituksen myöntäminen tässä vaiheessa voi olla luotonantajan näkökulmasta perusteltua myös luottoriskin pienentämisen näkökulmasta. Mikäli menettelyn aikaisella lisärahoituksella saavutetaan toimiva tervehdyttämissuunnitelma, riski luottotappi- oista on pienempi kuin seuraavassa legaalisaneerauksessa tai mahdollisessa konkurssissa. Velkojan ja rahoittajan kannalta onnistunut saneeraus tai onnistunut velkojen vapaaehtoinen järjesteleminen voivat pienempien luottotappioiden lisäksi myös merkitä taloudellista etua tulevaisuudessa jatkuvasta asiakassuhteesta.137 Toisaalta rahoittajat voivat perustellusti olla myös haluttomia myöntämään rahoitusta, jolla niiden vastuut lisääntyvät ja myönnetty rahoi- tus valuu muiden velkojen maksuksi. Rahoituksesta neuvoteltaessa valmistelijan ja muiden asiantuntijoiden merkitys on suuri; mitä paremmin lisärahoituksen edut on perusteltu, sitä todennäköisemmin rahoittajat ovat halukkaita osallistumaan järjestelyyn.
Yrityssaneerauslain 14 §:n mukaisesti selvittäjää, velkojatoimikunnan jäsentä ja velkojaa koskee suoraan lain nojalla salassapitovelvollisuus velallisen taloudellista asemaa, liikesuh- teita ja liikesalaisuutta koskevista seikoista, jotka hän on menettelyn yhteydessä saanut tie- toonsa. Koska vapaaehtoisessa prosessissa ei pääsääntöisesti vielä valmisteluvaiheessa ole kyse saneerauslain tarkoittamasta menettelystä, myöskään salassapitovelvollisuus ei muodos- tu saneerauslain mukaisesti. Vapaaehtoisessa menettelyssä on luonnollisesti yhtä suuri intres- si huolehtia sekä yrityksen yleisten salassa pidettävien tietojen käsittelystä kuin siitä, että neuvottelujen syy ja tarkoitus pysyvät ainoastaan siihen osallistuvien tahojen tietoisuudessa. Mikäli salassapito epäonnistuu, voivat vapaaehtoisuudella saavutettavat edut mitätöityä.
Valmistelijan tehtävänä onkin heti neuvottelukutsun jättämisen jälkeen laatia salassapitoso- pimus sekä tietojen hyödyntämiskielto, jonka kaikki osapuolet allekirjoittavat. Sisällöllisesti sopimus vastannee yleensä yrityssaneerauslain 14 §:n mukaista kieltoa.138 Samassa yhteydes- sä voidaan sopia valmistelijan ja asiantuntijoiden sekä velkojien tiedonsaantioikeuksista sekä
137 HE 182:1992, s. 57-58.
138 Salassapitosopimuksesta vapaaehtoisuuteen pesutuvassa menettelyssä ei ole juuri kirjoitettu, mikä voi viitata esimerkiksi siihen, ettei sitä ole koettu ongelmalliseksi. Konkurssiasiain neuvottelukunnan suosituksen 17 liit- teessä todetaan, että valmistelijan, tilintarkastajan, muun asiantuntijan ja velkojien kesken sovitaan yrityksen asioita ja velkojien saatavia koskeva salassapitovelvollisuus ja hyödyntämiskielto. Sanamuoto on sama kuin yrityssaneerauslain 14 §:ssä.
tarvittaessa rauhoitusajasta. Pelkästään velkojan kutsuminen neuvotteluun indikoi velallisen maksuvaikeudesta. Teoriassa voisi olla käsillä ongelmallinen tilanne, jossa neuvotteluun kut- suttu velkoja ei sittemmin suostu sitoutumaan täysin tahdonvaraiseen salassapitosopimukseen tai rauhoitusaikasopimukseen. Mikäli tällainen velkoja kuuluu 80/5 velkojiin, ei vapaaehtoi- nen menettely tule lainkaan kysymykseen. Jos kyseessä kuitenkin on jokin sellainen velkoja, jonka osallistuminen valmisteluun ei ole välttämätöntä, on tieto neuvottelusta ja maksuvai- keudesta käytännössä jo salassapitosopimuksen ulkopuolella. Tämän tyyppisten ongelmien välttämiseksi onkin tarkoituksenmukaista kutsua valmisteluun ainoastaan 80/5 -velkojat, ja selvittää velallisen kanssa huolellisesti etukäteen tahot, joiden on tarkoituksenmukaista osal- listua valmisteluun.139
Velkojien kannalta vapaaehtoisiin ja nopeutettuihin menettelyihin liittyy sekä etuja että haas- teita legaalimenettelyyn verrattuna. Yksi tärkeimmistä eduista on se, että velkojan mahdolli- suudet seurata ja vaikuttaa saneerausohjelman laatimiseen ovat suuremmat vapaaehtoisissa menettelyissä kun tiedonvaihto ja keskustelu ovat aktiivista ja avointa. Velkojan kannalta merkityksellistä on myös mahdollisuus vaikuttaa saneerauksen valmistelijan sekä käytettävi- en asiantuntijoiden henkilöihin. Kun valmistelun avainhenkilöt on valittu kaikkien osapuolten yhteisymmärryksellä, on neuvotteluissa mahdollista saavuttaa hyvä ja luottamuksellinen il- mapiiri.140
Varhainen puuttuminen uhkaavaan maksukyvyttömyyteen sekä sen syihin on merkityksellistä myös velkojien kannalta. Ennen varsinaista maksukyvyttömyyttä aloitettu tervehdyttäminen johtaa suurella todennäköisyydellä pienempiin velkojen leikkauksiin kuin täysimittainen le- gaalimenettely, jos yrityksen maksukykyisyys on jo menettelyn aikana ehtinyt heiketä. Kun tervehdyttäminen on aloitettu ajoissa, liiketoiminnan suunta on kuitenkin mahdollista kään-
139 Konkurssiasiain neuvottelukunnan suositus 17, liite s. 4.
140 AA, YTM Xxxxx Xxxxxxxxx esitys ”Kokemuksia nopeutetusta menettelystä” Talentum Lakikoulutuksen Yri- tyssaneerauksen erityiskysymyksiä – selvittäjän, velkojan ja tuomioistuimen näkökulmasta –seminaarissa 14.5.2014.
tää. Varsinaista tutkimusta saneerausmenettelyn nopeuttamisen ja yrityksen liiketoiminnan menestymisen yhteydestä ei ole ainakaan vielä tehty, mutta case-esimerkkejä on olemassa.141
Yrityssaneerausten ongelmana ja arvostelun kohteena on jo pitkään ollut saneerausohjelmissa toteutettavien toimenpiteiden yksipuolisuus. Saneerausvelallisen yritystoiminnan kehittämi- seen ja parantamiseen ei juuri kohdistu toimenpiteitä, ja saneeraus toteutetaan ainoastaan vel- kojen järjestelyllä ja vastuita alentamalla. Joissain tapauksissa on mahdollista, että yrityksen kannattavuus ja tulos ovat hyvällä tasolla, mutta saneerauksen avulla tapahtuvaan velkojen alentamiseen on silti aihetta. Pääsääntöisesti saneerausyritysten kohdalla ei kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa tuloksellista saneerausta ainoastaan velkojen järjestelyllä, vaan niiden ohella tarvitaan toimenpiteitä, joilla puututaan yrityksen taloudellisten vaikeuksien syihin ja
pyritään luomaan yritykselle kestäviä toimintaedellytyksiä sekä parantamaan kannattavuut- ta.142
Tervehdyttämistoimet pitäisi suunnitella siten, että maksuvaikeuksien alkuperäiset syyt selvi- tetään ja niihin puututaan toiminnallisin keinoin.143 Taloudellisten toimenpiteiden, kuten vel- kojen leikkauksen tulisi sallia yritykselle ainoastaan tarvittavat taloudelliset resurssit toimin- nan jatkamiseksi ja muiden saneeraustoimien aloittamiselle, joihin kuuluvat muun muassa markkinointi, kulujen leikkaus sekä organisaatiomuutokset.144 Tilastotietoa nopeutetuissa menettelyissä käytetyistä tervehdyttämiskeinoista tai keinovalikoiman eroavaisuudesta legaa- limenettelyssä käytettyyn valikoimaan ei ole hyödynnettävissä, mutta esimerkiksi valmisteli-
141 Konkurssiasiamiehen toimiston tiedote ”Nopeutettu yrityssaneeraus käräjäoikeudesta yhdessä päivässä”. Konkurssiasiamiehen toimisto 4.12.2013. Yritykselle vahvistettiin NOPSA-menettelyn mukaisesti saneeraus siten, että menettelyn aloituspäätös ja ohjelma vahvistettiin saman päivän aikana. Ohjelma vahvistettiin 29.11.2013 ja vuonna 2017 uutisoitiin yrityksen päättävän saneerausohjelman viisi vuotta etuajassa. Kouvolan sanomat 13.12.2017: xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxxxx/0x00x00x-0xx0-0x0x-0000-xx0x00xx00x0. Yhtä esimerkkiä ei voi yleistää, eikä edes tästä tapauksesta ilman kattavampaa taustatietoa ole mahdollista tehdä päätelmää siitä, miten liiketoiminnan kannattavuus on muuttunut, ja mitkä syyt nimenomaisesti ovat johtaneet saneerauksen ennenaikaiseen päättämiseen. Tutkimus aiheesta olisi äärimmäisen mielenkiintoinen ja tarpeelli- nen.
142 OM 2006:5, s. 36-37.
143 Lehtimäki 2010 s. 1001.
144 Kärkinen 2018, s. 20.
jataholta on kuitenkin esitetty arvioita siitä, että vapaaehtoisissa menettelyissä voisi olla mah- dollista panostaa enemmän liiketoiminnan tehostamiseen kuin rutiineihin. 145
Takaisinsaannilla saneerausmenettelyssä tarkoitetaan sitä, että oikeustoimi peräytyy, jos sillä on sopimattomasti suosittu yksin tai yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa velkojaa toisten velkojien kustannuksella, tai siirretty omaisuutta velkojien ulottumattomiin. Takaisinsaanti koskee lakisääteistä yrityssaneerausmenettelyä käytännössä samoin edellytyksin kuin kon- kurssia.146 Vapaaehtoisuuteen perustuviin menettelyihin liittyy monitahoisia epävarmuuksia sopimusten ja tervehdyttämiskeinojen (esim. debt to equity) osalta. Takaisinsaantiriski pre- pack -menettelyissä on ilmeinen, ja erityisesti legaalimenettelyn ulkopuolella vakuus- ja ra- hoitusjärjestelyt ovat ongelmallisia takaisinsaannin kannalta.147 148
Kansainvälistyminen on insolvenssimenettelyissä verrattain uusi piirre. Velkojien erilaiset insolvenssimenettelyt, oikeusjärjestykset sekä lainvalinta ovat kuitenkin yleisiä kaikissa me- nettelyissä ja voivat osaltaan monimutkaistaa legaalimenettelyä, mutta erityisesti vapaaeh- toisten neuvotteluiden mittasuhteet kasvavat edelleen, mikäli mukana on osapuolia useista eri maista. Esimerkiksi yrityksen tavarantoimittajat, yhteistyökumppanit sekä suurimmissa yri- tyksissä myös rahoittajat voivat olla ulkomaisia ja esimerkiksi Euroopan Unionin alueella aloitetuista insolvenssimenettelyistä yli 25 prosentissa on liityntä toiseen valtioon.149 Kan- sainvälistyminen lisää erityisesti selvittäjän tai valmistelijan ammattitaitovaatimuksia.
Legaalissa saneerausmenettelyssä saneerausvelat määräytyvät hakemuksen vireilletulohetken mukaisesti. Vapaaehtoisessa valmistelussa saneerausvelkojen määritteleminen voi kuitenkin muodostua haastavaksi, sillä varsinainen saneerausohjelma velkoja koskevine määräyksineen
145 AA, YTM Xxxxx Xxxxxxxxx esitys ”Kokemuksia nopeutetusta menettelystä” Talentum Lakikoulutuksen Yri- tyssaneerauksen erityiskysymyksiä – selvittäjän, velkojan ja tuomioistuimen näkökulmasta –seminaarissa 14.5.2014.
146 Tuomisto 2012, s. 54-60.
147 Xxxxxxx & Lehtimäki s. 372.
148 Tässä tutkimuksessa ei ole mahdollista käsitellä erittäin laajaa ja monipuolista takaisinsaantinäkökulmaa muutoin kuin toteamuksen tasolla. Syvällisemmin takaisinsaannista esim. Mutanen & Xxxxxxxxx 2010 tai Hupli 2004.
149 Dr. Xxxxxx Xxxxxxxxxxx esitys “The upcoming EU Directive on pre-insolvency restructuring and second chance COM (2016)723” Asianajotoimisto Xxxxxxxxxxx insolvenssi-iltapäivässä 15.11.2018.
valmistellaan pääsääntöisesti ennen hakemuksen vireilletulohetkeä. Asiaa voi helpottaa mää- räys siitä, että tietyn euromääräisen rajan alittavat pienvelat maksetaan saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen kokonaisuudessaan siitä huolimatta, että ne olisivat hieman muuttu- neet. Näin ollen pienvelkoja ei tarvitsisi täsmentää saneerausmenettelyn alkamisen jälkeen. Muiden velkojen osalta asia mutkistuu, mikäli aikomuksena on käyttää kaikkia saneerauksen nopeuttamisen keinoja ja vahvistaa saneerausohjelma hyvin pian aloituspäätöksen jälkeen. Mikäli velkojien määrä on kohtuullinen, selvittäjä voi tarkentaa saatavat vielä välittömästi aloituspäätöksen antamisen jälkeen. Jos velkoja on lukuisia, voi tämä välivaihe hidastaa oh- jelman vahvistamista. Olisikin syytä selvittää jatkossa myös lainsäädännöllisiä ratkaisuja sil- le, miten YSL 92 §:n mukaisesti ohjelmaa vahvistettaessa olisi mahdollista sopia saneeraus- velan määrittelemisestä joustavammin.
5. Päätelmiä tutkimuksesta sekä katsaus eteenpäin
5.1 Selvittäjän, valmistelijan ja tuomioistuimen roolista
Tuoreessa hallituksen esityksessä konkurssilain muuttamiseksi150 on esitetty kevennyksiä konkurssilakiin erityisesti konkurssimenettelyn osalta. Pesänhoitaja voi ja on toisaalta velvoi- tettu ottamaan saatavia konkurssissa huomioon ilman valvontaa, kaikkia velkoja ei tarvitse eritellä pesäluettelossa, ja pesäluettelon määräpäivän pidennystä ei enää tarvitse hakea tuo- mioistuimelta.151 Konkurssilain uudistuksessa omaksuttu linja myötäilee lainsäätäjän jo ai- emmin tekemiä valintoja, joilla tuomioistuimien tehtäviä on siirretty selvittäjälle myös yritys- saneerauksessa.152 Tehtävien painottuminen saneerauksen selvittäjälle tai konkurssipesänhoi- tajalle lisää osaltaan joustavuutta insolvenssimenettelyissä.
Nopeutetussa saneerausmenettelyssä valmistelijan tehtäväksi on annettu legaalin saneerauk- sen tuomioistuimessa käsiteltävistä asioista lausumien hankkiminen ja tiedoksiannot osapuo- lille. Valmistelijalla on velvollisuus toimittaa selvitys tiedoksiannoista sekä vastustuksista ja muista lausumista käräjäoikeudelle, jolla on mahdollisuus kontrolloida toiminnan lainmukai-
150 HE 221:2018.
151 HE 221:2018.
152 Koulu ym. 2017, s. 713.
suus. Voidaankin perustellusti esittää kysymys, mikä estäisi saman toimintatavan legaalime- nettelyn yhteydessä? Tehtävien siirtämisen edellytyksenä tulee olla osapuolten oikeussuojan turvaaminen riittävällä tasolla, joten selvittäjän, valmistelijan tai velkojakollektiivin tekemä päätös pitäisi edelleen voida saattaa erimielisen osapuolen toimesta tuomioistuimen käsiteltä- väksi. Lopputuloksena tulisi olla se että tuomioistuin käsittelisi ainoastaan välttämättömät saneerausvaiheet mahdollisimman pienessä laajuudessa, mikä auttaisi osaltaan nopeuttamaan ja tehostamaan saneerausmenettelyä.
Saneerausasioissa ei ole erityistä tarvetta maantieteelliselle tuntemukselle ja suurin osa asiois- ta käsitellään tällä hetkellä kirjallisessa menettelyssä,153 joten saneerausasioiden keskittämistä edelleen tulisi harkita. Keskittäminen olisi omiaan edesauttamaan käräjäoikeuksien asiantun- temuksen ja osaamisen kasvua sekä osapuolten yhdenmukaista kohtelua saneerausasioissa. Asiantuntemuksen keskittyminen voisi paremmin toteuttaa myös insolvenssilainsäädännön tavoitetta mahdollisimman nopeasta ohjautumisesta oikeaan insolvenssimenettelyyn, kun tuomioistuin asiantuntemuksen kerääntyessä voisi tunnistaa entistä paremmin elinkelpoiset ja elinkelvottomat yritykset.
Mikäli yhä enemmän asioita siirrettäisiin selvittäjän tai valmistelijan tehtäväksi saneerausme- nettelyssä, tulisi myös näiden ja muiden käytettävien asiantuntijoiden osaamiseen sekä vali- koitumisen läpinäkyvyyteen kiinnittää enemmän huomiota. Erityisesti voidaan suunnata kes- kustelua siihen, millainen kyky yleensä juristikoulutuksen saaneella valmistelijalla tai selvit- täjällä on laatia esimerkiksi liiketoiminnan johtamiseen tai yrityksen markkinoinnin kehittä- miseen keskittyvä ohjelma. Suomessa on jo tällä hetkellä olemassa erityisiä tervehdyttämis- konsultteja (TMC), jotka ovat nimenomaisesti erikoistuneet yritysten tervehdyttämisen toi- menpiteisiin. Tällaisen koulutuksen suorittaminen saneerauksen valmistelijalta tai selvittäjältä voisi olla tarkoituksenmukaista.
5.2 Maksukyvyttömyysdirektiiviehdotus ja kansallinen implementointi
Tätä kirjoitettaessa maksukyvyttömyysdirektiiviehdotuksen käsittely alkaa olla loppusuoralla ja on todennäköistä, että se on lopullisessa muodossaan vuoden 2019 alkupuolella. Direktii-
153 Suomen Asianajajaliiton lausunto lakivaliokunnalle komission direktiiviehdotuksesta maksukyvyttömyys- lainsäädäntöjen harmonisoinniksi, s. 1.
vin tavoitteena on muun muassa varhaisen vaiheen saneerauksen mahdollistaminen entistä useammin ja erityisesti jo ennen vallitsevaa maksukyvyttömyyttä. Suomen nykyisen tilanteen perusteella direktiivin implementoinnissa tulee tehdä merkittäviä ratkaisuja, joilla saneeraus- menettelyä tehostetaan.
Ehdotuksen mukaisesti saneerausmenettely voi enintään kestää 12 kuukautta, eikä määräai- kaan ei ole mahdollista hakea jatkoa millään perusteella.154 Ehdotettu rajoitus menettelyn kestolle edesauttaa joutuisan menettelyn tavoitetta, mutta direktiivin implementointivaiheessa asiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Valmistelun yhteydessä tulisi tehdä mittava tutkis- kelu siitä, mitkä seikat pitkittävät saneerausmenettelyä ja miten sitä voitaisiin tehostaa. Lain- säädännön tulee tarjota todellinen mahdollisuus ja keinot saneerausohjelman valmistelemi- seksi ja menettelyn läpiviemiseksi annetussa ajassa. Riskinä huonolla lainvalmistelulla on, että ohjelmat heikkenevät edelleen jos ne joudutaan jatkossa ainoastaan valmistelemaan no- peammin samalla menettelyllä kuin aiemmin. Lainsäätäjän tulisi myös pyrkiä varmistamaan, ettei saneerausmenettelyiden keskimääräiseksi kestoksi muodostu säännönmukaisesti enim- mäisaika 12 kuukautta, vaan että menettelyt pystytään viimeistelemään nopeammassa aika- taulussa, mikäli asia ei ole erityisen laaja ja monimutkainen.155
5.3 Tarve kahdelle erilaiselle yleistäytäntöönpanomenettelylle
Insolvenssioikeudellisessa keskustelussa nousee aika ajoin esille kahden erillisen insolvens- simenettelyn tarkoituksenmukaisuus.156 Erityisesti on tuotu esiin malli, jonka mukaan kaikki maksuvaikeuksissa olevat yritykset aloittaisivat ensin esiselvityksen, joka sitten johtaisi yri- tyksen elinkelpoisuuden ja tervehdyttämismahdollisuuksien perusteella joku konkurssiin tai yrityssaneeraukseen. Joissain maissa kuten Saksassa on olemassa ainoastaan yksi insolvenssi- laki, jonka mukaisesti maksuvaikeuksissa oleville yritykset hakeutuvat ensin selvitysmenette-
154 Direktiivin mukaisesti täytäntöönpanokielto voi kestää maksimissaan 12 kuukautta, minkä seurauksena itse menettely voi käytännössä olla kestoltaan enintään yhtä pitkä.
155 Jatkossa kahden valmistelijan tai selvittäjän määrääminen saneerausmenettelyyn voisi olla nykyistä käytän- töä useammin tarpeellista, mikäli saneerattavan liiketoiminnan koko on suuri. Yhden henkilön varassa mittavan ohjelman valmistelu on aina riskialtista.
156 Esim. Linna 2013, s. 96-97 ja Hupli 2004, s. 417-419.
lyyn, jolloin myös täytäntöönpanokiellot tulevat voimaan. Alkuselvittelyn aikana ratkaistaan, mikä on oikea insolvenssimenettely kyseiselle yritykselle.157
Saksan mallin mukainen menettely voi olla ennalta-arvaamaton ja pienentää entisestään yri- tyksen halukkuutta hakeutua aikaisessa vaiheessa insolvenssimenettelyyn, mikäli ei ole täyttä varmuutta siitä, johtaako menettely konkurssiin vai yrityssaneerauksen. Erityisesti yrityksen sidosryhmien kannalta yhden linjan mukainen menettely voisi olla omiaan kasvattamaan epä- varmuutta siitä, millaista lopputulosta on odotettavissa. Tämä epävarmuus ei olisi ainakaan omiaan vähentämään insolvenssimenettelyihin kiinteästi liittyvää stigmaa tai maineriskiä. 158
Xxxxx on tuonut varteenotettavan näkemyksen erillisten menettelyjen tarpeellisuudesta esille väitöskirjassaan. Yrityssaneeraukseen ja konkurssiin perustavanlaatuisesta erosta johtuen yrityssaneerauslaki on Huplin näkemyksen mukaan välttämätön osa oikeusjärjestystä. Selke- ästi elinkelpoisella yrityksellä tulee olla mahdollisuus hakeutua suoraan saneerausmenettelyn ilman hetkellistäkään epävarmuutta siitä, voiko menettelyn aloittaminen sittenkin johtaa kon- kurssiin. Lisäksi saneerauslain ohjausfunktiosta johtuen laki asettaa lähtökohdat myös vapaa- ehtoisille menettelyille ja edesauttaa niiden toteuttamista.159
Yhteen insolvenssilakiin pohjautuvan ratkaisun sijaan tulisikin mielestäni Suomessa keskus- tella siitä, miten siirtyminen menettelystä toiseen olisi mahdollisimman joustavaa. Mikäli kesken saneerausmenettelyn tai saneerausohjelman toteuttamiseen todetaan, ettei edellytyksiä liiketoiminnan jatkamiselle tai ohjelman toteuttamiselle enää ole, tulisi yrityssaneeraus pystyä ketterästi muuttamaan likvidaatiopainotteiseksi tai varsinaiseksi konkurssiksi.160 Joustavassa menettelyn muuttamisessa voisi olla merkittäviä kustannushyötyjä ja esimerkiksi parempi realisointitulos kuin nykyisessä jälkikonkurssissa. Muutoksen edellytysten selvittämisestä on puhuttu jo pitkään, ja sille on olemassa todellinen tarve jälkikonkurssien lukumäärä huomio i- den.
157 Saksan insolvenssimallista tarkemmin, ks. Hupli 2004, s. 93-94 ja 106-109.
158 Hupli 2004, s. 417.
159 Hupli 2004, s. 417-419.
160 Linna 2013, s. 96.
Englannin osakeyhtiölakiin sisältyy oikeudellisesti velvoittava yrityksen velkojen ja omistuk- sen järjestelymahdollisuus, Scheme of Arrangement (scheme). Englannin laissa scheme on määritelty seuraavasti:
”a compromise or arrangement between a company and its members (or any class of them)
.
or between a company and its creditors (or any class of them)” 161
Scheme of Arrangement – menettely on siis järjestely tai kompromissi yhtiön ja sen velkojien tai yhtiön ja sen osakkaiden välillä. Menettelyn keinot voivat olla hyvin moninaisia, ja com- mon law – oikeusjärjestykselle ominaisesti perustuvat suppeisiin lain säädöksiin ja muotou- tuvat lähinnä oikeuskäytännön myötä. Menettelyn puitteissa voidaan tehdä muutoksia yhtiön omaan ja vieraaseen pääomaan erilaisilla järjestelyillä, kuten velkojen leikkauksilla tai rahoi- tuksen ehtojen muutoksilla. Scheme on mahdollista aloittaa insolvenssimenettelyssä jo ole- valle velalliselle, mutta myös ennen virallista maksukyvyttömyyttä. Viime aikoina schemen pääasiallinen käyttötarkoitus onkin ollut toimia uudelleenjärjestelyn keinona formaalin insol- venssin välttämiseksi.162
Englannin laki on usein kansainvälisissä sopimuksissa käytetty laki ja se tuleekin sovelletta- vaksi myös rahoitussopimuksissa, joilla ei ole muutoin varsinaista liitäntää Englantiin. Sche- me of Arrangement onkin osoittautunut erittäin tärkeäksi velkojen ja pääoman uudelleenjär- jestelyn mahdollisuudeksi erityisesti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, ja sitä on käytetty laajalti muiden kuin englantilaisten yhtiöiden kohdalla.163
Erilaisten oikeusjärjestyksen lähtökohtien, tuomioistuimen roolin ja osaamisen sekä muiden perustavanlaatuisten erojen vuoksi en usko, että Scheme of Arrangement – tyypistä menette- lyä tullaan kotimaisessa järjestelmässä näkemään, vaikka sen suuntaisia ajatuksia onkin esi- tetty. 164 Toivottavaa olisi kuitenkin tehdä vieläkin laajempaa tutkimusta – tai jo olemassa
161 English Companies Act 2006, part 26, sections 895–901.
162 Xxxxxxx 2016, s. 1.
163 Engelberg 2017, s. 6.
164 Rasinaho 2016, joka ehdottaa yhdeksi vaihtoehdoksi tuleivauudessa Schemen tai muun ultra-joustavan regu- laation sisällyttämistä Suomen insolvenssilainsäädäntöön.
olevan tutkimuksen165 perusteella selvittää, mitkä scheme -menettelyn toimenpiteet ja keinot sopisivat suomalaiseen yrityssaneerauksen, jotta voitaisiin harkita olisiko niissä sellaisia ele- menttejä, joita myös Suomen lainsäädäntöön voitaisiin joustavuuden lisäämiseksi omak- sua.166
5.5 Velkakonversio (debt-to-equity swap)
Velkakonversiota ei ole Suomen oikeusjärjestyksessä määritelty lain tasolla, mutta kansain- välisesti sen käsite on vakiintunut tarkoittamaan uudelleenjärjestelyinstrumenttia, jonka no- jalla velallisyhtiön velkojat vaihtavat tai muuntavat osan yhtiön velkamäärästä vastineeksi velallisyhtiön osakepääomasta maksettavasta ja tietyn lajisesta osuudesta.167 Vaikka Suomen lainsäädäntöön ei sisälly velkakonversion käsitettä, itse konversio on tällä hetkellä mahdollis- ta toteuttaa sopimusperusteisesti. Pelkän yhtiö- ja velvoiteoikeudellisen kehikon avulla toteu- tettavaan konversioon voi kuitenkin insolvenssitilanteessa liittyä ongelmia esimerkiksi ta- kaisinsaantien ja jälkikonkurssin osalta.
Maksuvaikeuksissa olevan yrityksen kannalta velkakonversion edut voivat olla ylivelkaisuu- den korjaantuminen sekä oman pääoman vahvistuminen. Järjestelyn mukaisesti uudet omista- jat voivat myös tuoda yritykseen uutta osaamista, rahoitusta tai muita liiketoiminnan kannata merkityksellisiä seikkoja.168 Konversion haitat puolestaan liittyvät lähinnä menettelyn raskau- teen sekä sen rajattuun käyttöalaan. Velkakonversion käyttö on todellisuudessa mahdollista kohtuullisen harvan yrityksen kohdalla, ja lähinnä silloin, kun yrityksellä on merkittävää yri- tysvarallisuutta. Lisäksi käsillä tulee olla ennen järjestelyyn ryhtymistä kohtalainen varmuus siitä, että yritys palautuu uudelleenjärjestelyn myötä kannattavaksi yritykseksi.169
Debt-to-equity swapista on hiljattain tehty laaja vertaileva tutkimus, jossa sen etuja ja haittoja sekä käytäntöjä muissa maissa on mittavasti selvitetty. Tutkimus liittyy sekä maksukyvyttö- myysdirektiiviehdotukseen että päämarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitel-
165 OM 20:2016.
166 Eräs näistä on debt-to-equity swap, eli velkakonversio.
167 Tähtinen ym. 2018, s. 1.
168 Xxxxxx Xxxxxxxx esitys ”Omistajanvaihdokset ja yritysjärjestelyt saneerausmenettelyssä” Xxxx Xxxxxx Oy:n Insolvenssipäivässä 30.10.2018.
169 Lehtimäki 2010, s. 1002.
maan. Lain jatkovalmistelut näyttävät, miten debt-to-equity jatkossa huomioidaan kansalli- sessa lainsäädännössä.
Lähikuukaudet ja seuraava vuosi tulevat näyttämään, mikä vaikutus maksukyvyttömyysdirek- tiiviehdotuksen valmistumisella ja kansallisella implementoinnilla on yrityssaneerauslainsää- däntöön. Direktiivin implementoinnin yhteydessä on myös mahdollisuus tarkistaa muilta osin kansallista yrityssaneerauslainsäädäntöä tehokkaampaan ja joustavampaan suuntaan. Toivot- tavaa olisi, että lainsäädännön vastaavuus nykyhetken ja lisääntyvät joustavuuselementin tar- peisiin arvioitaisiin kokonaisuutena. Samassa yhteydessä olisi mahdollista selvittää, miten yrityssaneerauksen käyttöalaa olisi mahdollista laajentaa ja menettelyjen onnistumisprosent- tia kohottaa. Paikoittain joustamattoman ja hitaan tuomioistuinprosessin tilalle tulisi kehittää vaihtoehtoisia tapoja hoitaa saneerausmenettelyn vaiheita.
Tavoitteena tulisi olla tehokkaampi, nopeampi ja kustannuksiltaan osapuolille edullisempi saneerausmenettely, joka toteuttaisi direktiivin ja kansallisen lainsäädännön tavoitteita pa- remmin. Lopullisen direktiivin implementoinnin yhteydessä olisi myös selvitettävissä, toi- miiko yrityssaneerauslain mukainen aloittamisharkinta tarpeeksi tehokkaasti ja valikoituvatko yritykset elinkelpoisuutensa perusteella oikeaan maksukyvyttömyysmenettelyyn lainsäädän- nön tarkoituksen mukaisesti.170
Edelleen jatkossa tulisi keskittyä yrityssaneeraukseen liittyvän stigman ja negatiivisen mai- neen purkamiseen. Osaltaan tähän voisi vaikuttaa yrityssaneerauksen käsitteleminen ennem- min yhtiöoikeudellisena instituutiona kuin insolvenssimenettelynä ja tervehdyttämisen käsit- telyä ainoastaan yhtenä yrityksen elinkaaren vaiheena.171 Ajatustavan muutos vaatii kuitenkin lähinnä asenteiden muuttumista, joiden muokkaamisessa kohti epäonnistumisen ymmärtämis- tä on vielä runsaasti tehtävää.172 Saneerausten onnistumisprosentin kasvulla voisi kuitenkin olla positiivinen vaikutus myös asenteisiin, sillä yrityssaneerausten ja tervehdyttämisen läh-
170 Insolvenssioikeudellisen yhdistyksen lausunto komission maksukyvyttömyyslainsäädäntöjen harmonisointia koskevasta direktiiviehdotuksesta, s. 14.
171 Englannin lain Scheme of Arrangement esimerkiksi on lainsäädännöllisesti sijoitettu osakeyhtiölakiin, mikä korostaakin osaltaan menettelyn ennaltaehkäisevää luonnetta.
172 Suomen Asianajajaliiton lausunto lakivaliokunnalle komission direktiiviehdotuksesta maksukyvyttömyys- lainsäädäntöjen harmonisoinniksi. s.1.
tökohtaisesti onnistuessa voisi myös toimijoiden olla helpompi käsittää yrityssaneeraus lä- hinnä positiivisena korjausliikkeenä yrityksen toiminnassa.
Lopuksi on mielestäni vielä tärkeää todeta, että maksukyvyttömyyslainsäädäntö- ja menette- lyt ovat Suomessa varsin korkeatasoisia ja pääosin toimivia, eikä tämän tutkimuksen tarkoitus ole muuttaa tuota käsitystä. Kuten tässä esityksessä on todettu, toimintaympäristö on muuttu- nut radikaalisti ja nyt 25 vuotta vanha yrityssaneerauslaki osittaismuutoksineen ei täysin vas- taa markkinoilla toimivien tahojen tarpeita. Tämä tutkimus ei myöskään ole tyhjentävä esitys siitä, mitä hyötyjä ja ongelmia vapaaehtoisen ja legaalin yrityssaneerauksen rajapinnassa to- teutettaviin menettelyihin liittyy, eikä moniakaan näkökulmia ole suppeahkon tutkimuksen rajallisuuden vuoksi ole ollut mahdollista syvällisesti selvittää. Toivottavasti esitys kuitenkin toimii osaltaan ainakin keskustelun herättäjänä tai yhtenä kannanottona siihen, mitä linjauksia jatkossa olisi mahdollista tutkia ja selvittää.