Suomen kansallisoopperan ja -baletin teknisten pienryhmien sekä teknisten esimiesten ja mestarien työehtosopimus

Työehtosopimus tulee voimaan 3.4.2020. Uuden työehtosopimuksen voimaantuloon asti noudatetaan aiemman sopimuksen määräyksiä. Uuden työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy 31.1.2022.

2 Palkankorotukset

2.1 Palkankorotukset vuonna 2020 ja 2021

2.1.1 Vuosi 2020

Palkkoja korotetaan 1.G.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,3 % suuruisella yleiskorotuksella.

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.G.2020 1,3 %:lla. Työehtosopimuksen euromääräisiä lisiä ei koroteta.

fluottamusmiehelle maksettavaa erilliskorvausta korotetaan 1.G.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,3 % suuruisella korotuksella.

Vuosi 2021

Palkkoja korotetaan 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,S % suuruisella korotuksella.

Korotuksesta 1,1 % kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,8 % yrityskohtaisena eränä, jonka käytöstä neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Allekirjoituspöytäkirja

Mikäli yrityskohtaisen erän jakamisesta ei päästä paikallisesti sopimukseen, erä maksetaan 0,4 %:n suuruisena yleiskorotuk- sena kaikille sopimuksen soveltamispiiriin kuuluville työnteki- jöille laskettuna yleiskorotuksella korottamattomasta palkasta, ja työnantaja päättää 0,4 %:n erän kohdentamisesta.

Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan tämän työehtosopi- muksen piiriin kuuluvien kuukausipalkkaisten työntekijöiden helmikuun 2021 peruskuukausipalkoista.

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2021 lukien 1,1 %:lla. Työehtosopimuksen euromääräisiä lisiä ei koroteta.

fluottamusmiehelle maksettavaa erilliskorvausta korotetaan 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,S % suuruisella korotuksella.

Yrityskohtaisen erän toteutustapa, mikäli erän jakamisesta ei päästä paikallisesti sopimukseen

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkapoliittisia tavoitteita, palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukai- suutta. Työntekijöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä korotusten jakamisessa. Yrityskohtaista erää voidaan käyttää myös palkkausjärjestelmän kehittämiseen.

Korotusten kohdentamisessa otetaan huomioon työssä suo- riutuminen, jota arvioidaan Oopperan ja Baletin strategisten tavoitteiden perusteella.

Yrityskohtaisen erän kohdentamisen jälkeen työnantaja selvittää kohtuullisessa ajassa luottamusmiehelle, miten yrityskohtainen erä on jaettu sekä erän kohdistumisen perusteet. Selvityksessä tulee käydä ilmi palkankorotusten saaneiden työntekijöiden lukumäärä, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä palkanko- rotusten kokonaismäärä. flisäksi erän käytöstä ja jakoperusteista informoidaan henkilöstöä.

3 Työehtosopimukseen tehtävät muutokset ‌

3.1 Yleiset työaikamääräykset

Allekirjoituspöytäkirja

flisätään työehtosopimuksen G §:ään uusi 3. kappale kuulumaan seuraavasti:

Työaikalain (872/2019) 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumisjakson pituus on 12 kuukautta.

3.2 Työvuoroluettelo

Muutetaan työehtosopimuksen 8 §:n ensimmäinen kappale kuulumaan seuraavasti:

Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat. Työvuoroluettelo on annet- tava työntekijöille tiedoksi viimeistään edellisen viikon torstaina siten, että siitä ilmenevät työntekijän työvuorot yhdeltä viikolta sitovasti ja seuraavalta alustavasti sekä viikkolepo ja muut vapaapäivät kahdelta viikolta sitovasti.

3.3 Lisätyö, ylityö ja siitä maksettava korvaus

Päivitetään työehtosopimuksen S §:n 1. kohdan työaikalakiviittaus vastaamaan työaikalain (872/201S) pykälien numerointia kuulumaan seuraavasti:

Lisätyötä on työaikalain 15 §:n mukainen työnantajan aloitteesta sovitun työajan lisäksi tehty työ. Lisätyö korvataan maksamalla korottamaton tun- tipalkka tai antamalla vapaa-aikaa yksi tunti kultakin lisätyötunnilta.

3.4 Sunnuntaityökorvaus

Päivitetään työehtosopimuksen 10 §:n soveltamisohjeen työaikalaki- viittaus vastaamaan työaikalain (872/201S) pykälien numerointia ja kuulumaan seuraavasti:

Sunnuntaityöstä on säädetty työaikalain 17 §:n 7 momentissa. Oopperassa ja Baletissa taiteellista työtä tehdään laatunsa vuoksi säännöllisesti kaikki- na viikonpäivinä. Päivätyöntekijöiltä sunnuntaityön teettäminen edellyttää erillistä suostumusta.

3.5 Lomaraha

Allekirjoituspöytäkirja

Muutetaan työehtosopimuksen 17 §:n 3. ja 4. kohta kuulumaan seuraa- vasti:

3. Lomaraha maksetaan lomakorvauksiin. Xxxxxxxxx ei kuitenkaan makseta lomakorvauksiin, jos työnantaja päättää työntekijän työsuhteen työntekijän moitittavan menettelyn vuoksi.

4. Xxxxxxxxx ei makseta lomakorvaukseen, jos työntekijä jättää irtisano- misajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsopimuksen tärkeän syyn sitä vaatimatta.

3.G Matkustaminen, matkustamisen lukeminen työajaksi ja matkakustannusten korvaaminen

Muutetaan työehtosopimuksen 32 §:n neljäs kappale kuulumaan seuraavasti:

Matkakustannusten korvaamiseen sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa Verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Määräyksen tulkinnassa voidaan käyttää siirtohetkellä voimassa ollutta valtion virka- ja työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta (valtion matkustussääntö).

3.7 Työntekijän rikkomukset

Muutetaan työehtosopimuksen 34 §:n toinen kappale kuulumaan seuraavasti:

Varoitus on annettava kohtuullisen ajan kuluessa rikkeestä tai siitä, kun rike tuli työnantajan tietoon, ja siitä on ilmoitettava asianomaiselle luottamusmiehelle ja paikalliselle työntekijäyhdistykselle.

3.8 Ammatillinen koulutus

flisätään 38 §:ään ensimmäiseksi kappaleeksi seuraava määräys:

Osapuolet pitävät tärkeänä työnantajan toiminnan kannalta merkitykselli- sen työntekijän ammatillisen osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. Liitot

suosittelevat, että paikalliset osapuolet keskustelevat niistä tavoista, joilla työnantajan toiminnan kannalta merkityksellistä työntekijän ammatillista osaamista voidaan ylläpitää ja kehittää.

Allekirjoituspöytäkirja

3.9 Järjestötoiminta

Muutetaan työehtosopimuksen 3S §:n toinen kappale kuulumaan seuraavasti:

Työntekijän työajasta ei vähennetä osallistumista Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n liittokokouksen, valtuuston ja hallituksen eikä näiden asettamien pysyvien valmisteluelinten kokoukseen, jos ne sattuvat työvuorojärjestelmän mukaiseen työaikaan. Työntekijän on ilmoitettava osallistumisestaan em. kokouksiin, mikäli mahdollista viikkoa ennen kokousta.

3.10 Sopimuksen voimassaoloaika

Muutetaan työehtosopimuksen 47 §:n ensimmäinen kappale kuulumaan seuraavasti:

Työehtosopimus on voimassa 31. tammikuuta 2022 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolen irtisanota vähintään kaksi (2) kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisano- misesta huolimatta noudatetaan sopimusmääräyksiä kuitenkin siihen ajan- kohtaan saakka, jona uutta sopimusta koskevien neuvottelujen on todettu päättyneen.

3.11 Liitteen 3 määräykset

3.11.1 Säännöllinen työaika

Poistetaan työehtosopimuksen liitteessä 3 oleva 1 §:n 4. kappale ja lisätään uudet 4. ja 5. kappale kuulumaan seuraavasti:

Työnantaja voi 12 kuukauden ajanjakson aikana osoittaa työntekijälle säännöllisen työajan lisäksi enintään 17 tuntia työtä yksinkertaisella tuntipalkalla. Tällaisesta työstä on ilmoitettava neljä viikkoa ennen työn tekemistä. Nämä tunnit voidaan sijoittaa enintään kolmelle päivälle. Tämä on säännöllistä työaikaa, eikä se muodosta tämän liitteen mukaista ylityön korvausperustetta.

Allekirjoituspöytäkirja

Mikäli kyseessä on kokonaispalkkainen työntekijä, voi työnantaja keskimääräisen säännöllisen työajan lisäksi osoittaa työntekijälle enintään 17 tuntia työtä yksinkertaisella tuntipalkalla. Tämä on säännöllistä työaikaa, eikä se muodosta tämän liitteen mukaista ylityön korvausperustetta.

3.11.2 Työajan järjestäminen

Muutetaan työehtosopimuksen liitteessä 3 oleva 2 §:n toinen kappale kuulumaan seuraavasti:

Mikäli päivätyöntekijällä teetetään työtä viikonloppuisin, ilmoite- taan siitä neljä viikkoa ennen työn tekemistä. Samalla ilmoitetaan viikkolepo siltä viikolta.

3.11.3 Vuorokautinen lepoaika

Osapuolet toteavat, että lepoaikaa lyhentävästä työstä makset- tavaa korvausta koskeva määräys on virheellisesti jäänyt pois 1.10.2007 työehtosopimusten yhdistämisen yhteydessä. Kor- vausta on virheestä huolimatta maksettu ja osapuolet sopivat määräyksen palauttamisesta työehtosopimuksen liitteessä 3 olevaan 5 §:ään, joka muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 10 tunnin lepoaika.

Lepoaikaa lyhentävästä työstä maksetaan yksinkertainen perus- tuntipalkka peruskuukausipalkan ja muiden tämän sopimuksen maksettavien korvausten lisäksi. Korvaus voidaan sopia vaihdetta- vaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Lepoaikaa lyhentävällä työllä tarkoitetaan sitä työtä, joka lyhentää lepoaikaa.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 1

Edellä mainittu korvaus maksetaan työaikalain (872/201S) mukaan annettavan korvaavan lepoajan lisäksi. (Työaikalain vuorokausilepoa koskeva säännös ei ole osa tätä työehtosopimusta.)

Vähimmäislepoajasta voidaan poiketa työaikalain (872/201S) 25 §:n mukaisesti.

3.11.4 Viikoittainen vapaa-aika

Muutetaan työehtosopimuksen liitteessä 3 oleva G § kuulumaan seuraavasti ja muutetaan pykälän otsikoksi viikkolepo:

Allekirjoituspöytäkirja

Viikon aikana annetaan vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön lepoaika.

Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia.

Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

Viikkolepoaikana tehty työ korvataan työntekijälle mahdollisimman pian, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä lyhen- tämällä hänen säännöllistä työaikaansa saamatta jäänyttä lepoaikaa vastaavalla ajalla. Tällainen työ voidaan sopia korvattavaksi myös suorittamalla yksinkertainen tuntipalkka peruskuukausipalkan ja muiden tämän työehtosopimuksen mukaan maksettavien korva- usten lisäksi.

SOVELTAMISOHJE

Viikkolepoaikana tehty työ korvataan siltä osin kuin se lyhentää lepo- ajan vähimmäismäärää.

3.11.5 Vuosiloman antamista koskevat määräykset

Muutetaan työehtosopimuksen liitteessä 3 oleva 8 §:n 2. kohta kuulumaan seuraavasti:

Työnantaja ilmoittaa vuosilomien ajankohdat viimeistään kuusi viikkoa ennen työntekijän ensimmäisen vuosilomajakson alkua. Tämän määräajan jälkeen lomien muuttaminen vaatii työntekijän suostumuksen.

3.12 Liitteen 4 määräykset

3.12.1 Säännöllinen työaika

Allekirjoituspöytäkirja

Muutetaan työehtosopimuksen liitteessä 4 oleva 1 §:n 4. kappale soveltamisohjeineen kuulumaan seuraavasti:

Täyden kalenterivuoden 8-tuntisten työvuorojen lukumäärä on täyden vuosilomaoikeuden ollessa:

2 pv 219 ja 1752 tuntia;

2,5 pv 215 ja 1728 tuntia;

3 pv 210 ja 1580 tuntia.

SOVELTAMISOHJE

Karkausvuonna työtunteja on vastaavasti 17G0, 173G ja 1G88 vuosi- lomaoikeudesta riippuen.

flisätään työehtosopimuksen liitteessä 4 olevaan 1 §:ään uusi

G. kappale kuulumaan seuraavasti:

Työnantaja voi vuosittaisen säännöllisen työajan lisäksi osoittaa työntekijälle enintään 20 tuntia työtä yksinkertaisella tuntipalkalla. Tämä on säännöllistä työaikaa, eikä se muodosta tämän liitteen mukaista ylityön korvausperustetta.

3.12.2. Runkoryhmät

Muutetaan työehtosopimuksen liitteessä 4 oleva 2 §:n 3. kappale kuulumaan seuraavasti:

Runkoryhmissä työskentelevien vuotuinen työaika saadaan kerto- malla asianomainen työvuorojen lukumäärä kahdeksalla tunnilla seuraavasti:

219 kahdeksan tunnin työvuoroa ja 1752 tuntia 215 kahdeksan tunnin työvuoroa ja 1728 tuntia 210 kahdeksan tunnin työvuoroa ja 1580 tuntia.

3.12.3 Vuorokautinen lepoaika

Allekirjoituspöytäkirja

Osapuolet toteavat, että lepoaikaa lyhentävästä työstä makset- tavaa korvausta koskeva määräys on virheellisesti jäänyt pois 1.10.2007 työehtosopimusten yhdistämisen yhteydessä. Kor- vausta on virheestä huolimatta maksettu ja osapuolet sopivat määräyksen palauttamisesta työehtosopimuksen liitteessä 4 olevaan G §:ään, joka muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 10 tunnin lepoaika.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Edellä mainittu korvaus maksetaan työaikalain (872/201S) mukaan annettavan korvaavan lepoajan lisäksi. (Työaikalain vuorokausilepoa koskeva säännös ei ole osa tätä työehtosopimusta.)

Vähimmäislepoajasta voidaan poiketa työaikalain (872/201S) 25 §:n mukaisesti.

3.12.4 Viikoittaiset vapaapäivät

Muutetaan työehtosopimuksen liitteessä 4 oleva 7 § kuulumaan seuraavasti:

Viikkolepo

Viikon aikana työntekijälle annetaan vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön lepoaika.

Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia.

Ilmoitettu viikkolepo voidaan vaihtaa sopimalla siitä työnantajan ja työntekijän välillä.

Allekirjoituspöytäkirja

Viikon toinen vapaapäivä

Mikäli työntekijälle annetaan viikolla toinenkin vapaapäivä, sijoite- taan se mahdollisuuksien mukaan viikkolevon yhteyteen.

3.12.5 Viikoittaisina vapaapäivinä tehty työ ja siitä maksettavat korvaukset

Muutetaan työehtosopimuksen liitteessä 4 oleva 8 § kuulumaan seuraavasti:

Viikkolevon aikana tehty työ

Viikkolevon aikana tehtyä työtä on se työ, jota tehdään työtuntijärjes- telmään merkittynä tämän liitteen 7 §:ssä tarkoitettuna lepoaikana.

Viikon toisena vapaapäivänä tehty työ

Viikon toisena vapaapäivänä tehtyä työtä on se työ, jota tehdään työtuntijärjestelmään merkittynä tämän liitteen 7 §:ssä tarkoitetun viikon toisena vapaapäivänä.

Viikon toisena vapaapäivinä tehdystä työstä maksetaan yksinker- tainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan ja muiden tämän sopimuksen mukaan maksettavien korvausten lisäksi. Korvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöl- lisenä työaikana.

3.12.G Vuosiloman antamista koskevat määräykset

Muutetaan työehtosopimuksen liitteessä 4 oleva 10 §:n 2. kohta kuulumaan seuraavasti:

Allekirjoituspöytäkirja

Työnantaja ilmoittaa vuosilomien ja vuosivapaiden ajankohdat viimeistään kuusi viikkoa ennen työntekijän ensimmäisen vuosilo- majakson alkua. Tämän määräajan jälkeen lomien muuttaminen vaatii työntekijän suostumuksen.

3.13 Liitteen 5 määräykset

3.13.1 Sopiminen

Muutetaan työehtosopimuksen liitteessä 5 oleva 1 §:n 2. kohta kuulumaan seuraavasti:

Sopimus tehdään työnantajan ja työntekijän kesken kirjallisesti määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa neljän kuukauden irtisanomis- aikaa noudattaen päättymään käynnissä olevan tasoittumisjakson loppuun.

3.13.2 Poikkeavat työaikajärjestelyt

Muutetaan työehtosopimuksen liitteessä 5 oleva 2 § kuulumaan seuraavasti:

1. Sopimuksessa voidaan sopia poikettavaksi työehtosopimuksen työaikamääräyksistä siten, että työaika tasoittuu asianomaisessa liitteessä sovittuun määrään sovitun, enintään kalenterivuoden aikana.

2. Sopimuksella ei voida poiketa työaikalain (872/2019) pakottavista määräyksistä.

SOVELTAMISOHJE

Viikkolevon antamisesta voidaan poiketa vain työaikalain edellytyk- sillä.

Allekirjoituspöytäkirja

3. Työntekijän tehtävänä on osallistua työaikansa suunnitteluun siten, että työaika tasaantuu asianomaisen liitteen mukaiseen määrään. Ennen ylityön muodostumista työnantaja voi osoittaa työntekijälle liitteen 3, 1 §:n ja liitteen 4, 1 §:n mukaiset työtunnit yksinkertaisella tuntipalkalla. Mikäli työntekijä ja työnantajan edus- taja tämän jälkeen toteavat, että työ edellyttää ylityön tekemistä, on heidän välittömästi neuvoteltava ylityön teettämisestä ja sen korvaamisesta työehtosopimuksen liitteen 4, 4 §:n tai liitteen 3, 3

§:n mukaisesti.

3.13.3 Poikkeavat palkkausjärjestelyt

Muutetaan työehtosopimuksen liitteessä 5 oleva 4 §:n 1. kohdan soveltamisohje ja 2. kohta kuulumaan seuraavasti:

SOVELTAMISOHJE

Sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta ei voida sisällyttää kokonais- palkkaan.

Vuorokautista ja viikoittaista lepoajan korvausta ei voida sisällyttää kokonaispalkkaan.

Työntekijän suunnitellessa itse työaikaansa tulee hänen saada työnan- tajan suostumus sunnuntaityön tekemiseen samoin kuin vuorokauti- sen ja viikoittaisen lepoajan lyhentämiseen.

2. Päivittäisen tai viikoittaisen ylityön korvausten perusosia ei voida sisällyttää kokonaispalkkaan, kun työaikajärjestelyllä vuosittainen työaika tasaantuu työehtosopimuksen mukaiseen keskimääräiseen säännölliseen työaikaan.

4 Muut asiat ‌

4.1 Kokonaispalkkasopimukset

Allekirjoituspöytäkirja

Työnantaja käy läpi tämän työehtosopimuksen piirissä olevien työnte- kijöiden kokonaispalkkasopimukset ja laatii kokonaispalkkaehdoista yhteenvedon, joka käydään läpi luottamusmiesten kanssa 31.12.2020 mennessä. Tarkastelun jälkeen kokonaispalkkasopimuksen osapuolet sopivat tarvittaessa asianmukaisista täsmennyksistä tai muutoksista työntekijöiden kokonaispalkkasopimuksiin.

4.2 Jatkuvan neuvottelun periaate

Sopimusosapuolet noudattavat sopimus- ja neuvottelutoiminnassaan jatkuvan neuvottelun periaatetta. Osapuolet voivat ottaa käsittelyyn esille nousevia asioita sopimuskauden aikana ja tarvittaessa sopia työehtoso- pimuksen muuttamisesta kesken sopimuskauden.

4.3 Työntekijöiden ikääntymisen huomioiminen

Osapuolet suosittelevat, että kehityskeskusteluiden yhteydessä selvite- tään eläkeikää lähestyvän työntekijän suunnitelmat työuran jatkamisen tai eläkkeelle jäämisen osalta sekä keskustellaan työnantajan ja työn- tekijän toiveista työtehtävien järjestelyjen osalta ennen eläköitymistä.

4.4 Palkkausjärjestelmän kehittäminen

Sopimuskauden aikana asetetaan paikallinen työryhmä selvittämään palkkausjärjestelmän kehittämis- ja uudistamistarpeita. Työryhmä arvioi mm. ikälisäjärjestelmän uudistamismahdollisuuksia, palkkauksen kan- nustavuutta ja kilpailukykyisyyttä sekä kiertueiden korvauskäytäntöjä. Työryhmä raportoi sopimusosapuolille työryhmätyöskentelyn tuloksista seuraavien työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä.

4.5 Opiskelijoiden käyttö

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että Ooppera ja Baletti toimii opiskelijoille laadukkaana ammatillisena oppimisympäristönä ja pitävät tärkeänä sitä, että työntekijöille varataan riittävä aika opiskelijoiden opastamiseen. Opiskelijoilla ei ole tarkoitus korvata vakituista henkilökuntaa.

5 Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen ‌

Allekirjoituspöytäkirja

Työehtosopimus liitteineen on voimassa 31.1.2022 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolen irtisa- nota vähintään kaksi (2) kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta noudatetaan sopimusmääräyksiä kuitenkin siihen ajankohtaan saakka, jona uutta sopimusta koskevien neuvottelujen on todettu päättyneen.

Sopimuksen irtisanoja on velvollinen irtisanomisen yhteydessä ilmoit- tamaan kirjallisesti pääkohdittain ne muutokset, jotka työehtosopimuk- seen halutaan tehdä. Muussa tapauksessa irtisanominen on mitätön.

Helsingissä, 3. päivänä huhtikuuta 2020

PAflVEflUAflOJEN TYÖNANTAJAT PAflTA RY PAflVEflUAflOJEN AMMATTIflIITTO PAM RY

Työehtosopimus

Suomen kansallisoopperan ja -baletin teknisten pienryhmien sekä teknisten esimiesten ja mestarien työehtosopimus 3.4.2020–31.1.2022

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteitä:

Liite 1: Oopperan teknisten pienryhmien palkat ja tehtäväryhmittely

Liite 2: Oopperan teknisten esimiesten ja mestareiden palkat ja tehtäväryhmittely

Liite 3: Päivätyötä tekevien teknisten esimiesten, mestarien ja teknisten pienryhmien työaikaa ja lepoaikoja koskevat määräykset

Liite 4: Näytäntötyötä ja vastaavaa tekevien teknisten esimiesten, mestarien ja teknisten pienryhmien työaikaa ja lepoaikoja koskevat määräykset

Liite 5: Teknisten esimiesten ja mestarien sekä teknisten pienryhmien kokonaispalkkaus/kokonaistyöaika

Liite G: Paikallinen sopiminen

Liite 7: fluottamusmiessopimus

Mikäli samasta tilanteesta on sovittu sekä työehtosopimuksessa että työehtosopimuksen liitteessä, ja säännökset ovat keskenään ristiriidas- sa, noudatetaan sellaisessa tilanteessa sitä mitä työehtosopimuksen liitteessä on sovittu.

I YLEINEN OSA ‌‌‌‌

Työehtosopimus

1 § Soveltamisala

Tällä sopimuksella sovitaan Suomen kansallisoopperan ja -baletin (jäljempänä Ooppera ja Baletti) vakituisessa ja tilapäisessä työsuhteessa olevien teknisten pienryhmien sekä teknisten esimiesten ja mestarien työ- ja palkkaehdoista jäljempänä ilmenevällä tavalla.

SOVELTAMISOHJE

Soveltamisalaan kuuluvat sopimuksen palkkausliitteissä mainitut tekniset työt.

SOVELTAMISOHJE

Tekniikan osastopäälliköt eivät kuulu työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.

2 § Työrauhavelvoite

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen on kiel- letty.

Allekirjoittaneet osapuolet ovat kukin omalta osaltaan velvolliset huo- lehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat ryhdy työtaistelutoimen- piteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

3 § Työnjohto ja valvonta

Oopperalla ja Baletilla on oikeus johtaa, jakaa ja valvoa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijä.

4 § Työsuhteen alkaminen ja päättyminen ‌

a. Työsuhteen alkaminen

Työehtosopimus

Työsuhde ja siihen perustuvat oikeudet alkavat siitä päivästä, jona työn- tekijä tosiasiallisesti ryhtyy työhön.

Työntekijän on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilas- taan Oopperan ja Baletin järjestyssäännön mukaisesti. Xxxxxx todistusta esitetä, työsopimus raukeaa määräajan päättymisen jälkeisestä päivästä lukien.

Työsopimus on aina tehtävä kirjallisesti.

SOVELTAMISOHJE

Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan määräaikainen työsuhde voidaan tehdä, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista työsopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä tai jos työnanta- jalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia enintään G kuukauden koeajasta.

b. Työsuhteen päättyminen

Työsopimuksen päättyminen ja päättämismenettely määräytyvät työ- sopimuslain asianomaisten määräysten mukaisesti (viittausmääräys).

Työsuhteen irtisanominen

Irtisanominen on aina toimitettava kirjallisesti.

SOVELTAMISOHJE

Työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat ovat seuraavat:

Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä, eikä muusta ole sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava

· 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

· yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

· kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta;

· neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta, mutta enintään 12 vuotta;

Työehtosopimus

· kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta;

Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä, eikä muusta ole sovittu, työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava

· 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;

· yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 1

Vähintään 4-vuotisissa määräaikaisissa työsopimuksissa noudatetaan samoja irtisanomis- ja lomautusmääräyksiä kuin toistaiseksi voimassa olevien työso- pimusten osalta.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 2

Ooppera ja Xxxxxxx ilmoittaa luottamusmiehelle työntekijän irtisanomisesta ja muista vastaavista toimenpiteistä kaksi viikkoa ennen päätöksen toimeenpanoa, jotta liittoa voidaan kuulla.

Työsuhteen purkaminen

Purkaminen on aina toimitettava kirjallisesti.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Purkamisesta on ilmoitettava luottamusmiehelle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

5 § Työntekijän ja työnantajan tehtävät ja velvollisuudet ‌

Työehtosopimus

Työntekijä on velvollinen tekemään tehtäväryhmänsä sisällä pääasiassa tehtävänimikkeensä mukaisia Oopperan ja Baletin toimintaa palvelevia tekniseen ja esitystoimintaan liittyviä töitä.

Tilanteen niin salliessa voidaan työntekijälle antaa muitakin kuin omaan tehtävänkuvaan kuuluvia avustavia töitä.

Työnantajan on selvitettävä uudelle työntekijälle mitä työehtosopimusta hänen työsuhteessaan sovelletaan sekä luottamusmies- ja neuvottelu- järjestelmä.

Jos työnantaja on antanut työntekijälle parempia etuja, taikka työnantaja ja työntekijä ovat sopineet paremmista eduista kuin tämä työehtosopi- mus edellyttää, ei näitä etuja tämän sopimuksen perusteella huononneta.

II TYÖAIKA ‌‌‌‌

Työehtosopimus

G § Yleiset työaikamääräykset

Sovellettavat määräykset ovat päivätyötä tekevien teknisten esimiesten, mestarien ja teknisten pienryhmien osalta liitteessä 3.

Sovellettavat määräykset ovat näytäntötyötä ja vastaavaa tekevien tek- nisten esimiesten, mestarien ja teknisten pienryhmien osalta liitteessä 4.

Työaikalain (872/201S) 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän ta- soittumisjakson pituus on 12 kuukautta.

7 § Näytäntövuosittainen työaika

Sovellettavat määräykset ovat päivätyötä tekevien teknisten esimiesten, mestarien ja teknisten pienryhmien osalta liitteessä 3.

Sovellettavat määräykset ovat näytäntötyötä ja vastaavaa tekevien tek- nisten esimiesten, mestarien ja teknisten pienryhmien osalta liitteessä 4.

8 § Työvuoroluettelo

Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi säännölli- sen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat. Työvuoroluettelo on annettava työntekijöille tiedoksi viimeistään edellisen viikon torstaina siten, että siitä ilmenevät työntekijän työvuorot yhdeltä viikolta sitovasti ja seuraavalta alustavasti sekä viikkolepo ja muut vapaapäivät kahdelta viikolta sitovasti.

Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä tai työntekijän suostumuksella. Muutokseen on pyrittävä, mikäli mahdollista, hankkimaan asianomaisen työnteki- jän suostumus, ja asiasta on joka tapauksessa mahdollisimman pian ja olosuhteisiin soveltuvalla tavalla ilmoitettava sille, jota muutos koskee.

SOVELTAMISOHJE

Painavana syynä pidetään mm. toiminnallisia syitä, esim. ennalta arvaamatto- mia tilanteita ja sairauspoissaoloja.

III TYÖAIKAKORVAUKSET ‌‌‌

Työehtosopimus

9 § Lisätyö, ylityö ja siitä maksettava korvaus

1. flisätyötä on työaikalain 1G §:n mukainen työnantajan aloitteesta sovitun työajan lisäksi tehty työ. flisätyö korvataan maksamalla korottamaton tuntipalkka tai antamalla vapaa-aikaa yksi tunti kul- takin lisätyötunnilta.

2. Ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään säännöllisen työajan lisäksi.

Vuorokautinen ylityö korvataan joko maksamalla 50 %:lla korotettu tuntipalkka kahdelta ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityötunnilta ja 100 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin seuraavalta vuorokautiselta ylityötunnilta tai antamalla työntekijälle vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana puolitoista tuntia kahdelta ensimmäiseltä vuorokautiselta ylityötunnilta ja kaksi tuntia kultakin seuraavalta ylityötunnilta.

Näytäntövuosittainen ylityö korvataan maksamalla 50 %:lla korotettu tuntipalkka kultakin tehdyltä näytäntövuosittaiselta ylityötunnilta.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Tämän työehtosopimuksen liitteissä on täsmällisempiä ryhmäkohtaisia määräyksiä koskien lisätyötä, ylityötä ja niiden korvaamista.

10 § Sunnuntaityökorvaus

Työntekijällä voidaan teettää sunnuntaityötä. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä, pääsiäislauantaina, juhannuspäivänä ja juhannus- ja jouluaattona sekä uudenvuoden ja vapun aaton klo 18.00 jälkeen tehtyä työtä pidetään sunnuntaityönä.

Sunnuntaityönä pidetään myös niiden viikonloppujen lauantaina klo

18.00 jälkeen tehtyä työtä, jolloin työntekijällä on sunnuntaina työvuoro. Jos pääsiäislauantaina on oopperassa tai baletissa esitys, palkka lasketaan tavallisena lauantaina tehtävän työn mukaisesti. Muussa tapauksessa pää- siäislauantaina tehtävästä työstä maksetaan pyhätyön mukaista palkkaa.

Kyseisinä päivinä tehdystä työstä maksetaan varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kultakin työtunnilta tai annetaan vastaava vapaa-aika säännöllisenä työaikana.‌‌

Työehtosopimus

SOVELTAMISOHJE

Sunnuntaityöstä on säädetty työaikalain 17 §:n 7 momentissa. Oopperassa ja Baletissa taiteellista työtä tehdään laatunsa vuoksi säännöllisesti kaikkina viikonpäivinä. Päivätyöntekijöiltä sunnuntaityön teettäminen edellyttää erillistä suostumusta.

11 § Työaikakorvausten suorittaminen

1. flisä-, yli- ja sunnuntaityökorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että työhön käytetty aika on luotettavasti selvitetty ja työ on suoritettu työnantajan antaman määräyksen perusteella.

2. flisä-, yli- ja sunnuntaityön rahakorvauksen laskemiseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka luvulla 154.

12 § Hälytysluonteinen työ ja siitä maksettavat korvaukset

Hälytysluonteisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja työntekijä joutuu tulemaan säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

Hälytysluonteista työtä ei kuitenkaan ole työ, joka jatkuu keskeytyksettä työtuntijärjestelmään merkityn työvuoron jälkeen.

Hälytysluonteisen työn aiheuttaman ylimääräisen haitan korvauksena suoritetaan erillistä ns. hälytysrahaa seuraavasti:

a. perustuntipalkka kahdelta tunnilta, jos hälytyskutsu on annettu klo 0G.00 - 21.00 välisenä aikana.

b. perustuntipalkka kolmelta tunnilta, jos hälytyskutsu on annettu klo 21.00–0G.00 välisenä aikana.

c. lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluonteisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.‌

d. hälytysluonteista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti työntekijän säännöllistä työaikaa.

Työehtosopimus

Mikäli hälytystyö on ylityötä, maksetaan tästä työstä myös ylityökorvaus tämän työehtosopimuksen ylityömääräyksien mukaisesti.

Hälytysrahan maksaminen ei vähennä oikeutta työehtosopimuksen mukaisiin muihin korvauksiin.

Milloin kutsu hälytysluonteiseen työhön on annettu klo 21.00–0G.00 välisenä aikana, ja työ on lisäksi tehty mainittuna aikavälinä, maksetaan näin tehdystä työstä kaksinkertainen perustuntipalkka.

13 § Hätätyö

Mikäli työntekijä joutuu olemaan työssä, jonka on aiheuttanut luonnon- tapaturma, tapaturma tai muu seikka, jota ei ennakolta ole voitu tietää ja tämä on saanut aikaan keskeytyksen Oopperan ja Xxxxxxx säännölli- sessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen taikka hengen, terveyden tai omaisuuden joutumisen vaaranalaiseksi, pidetään työtä hätätyönä. Tällaisen työn tekemisestä ei ole oikeutta kieltäytyä.

IV VUOSILOMAT JA MUUT VUOSITTAISET VAPAAT ‌‌

Työehtosopimus

14 § Vuosiloman, vuosilomapalkan ja lomarahan ansainta

Vuosiloman pituus määräytyy sen mukaan kuinka kauan työntekijä on ollut Oopperan ja Baletin palveluksessa tai siihen verrattavassa työsuh- teessa.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 1

Oopperan ja Xxxxxxx palvelukseen verrattavaksi ajaksi lasketaan soveltuvin osin palvelu teattereissa, radio-, TV- ja elokuvatuotannossa tai muussa tehtäväkuvaa vastaavassa työssä sekä asevelvollisuus- tai siviilipalvelusaika. Sen lisäksi vä- hintään vuoden kestävästä alan ammattikoulutuksesta hyvitetään yksi vuosi.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 2

(Aikaisemmin voimassa olleet edut) Työehtosopimuksen vuosilomamääräykset eivät muuta työsuhteen ehtoja niiden päivätyöntekijöiden osalta, jotka ovat olleet Oopperaan ja Balettiin työsuhteessa 28.2.1SS4 ja joiden voimassa olevissa työsopi- muksissa on sovittu työehtosopimusta paremmasta vuosivapaaoikeudesta, eikä niiden päivätyöntekijöiden osalta, joiden voimassa oleva työsopimus Oopperaan ja Balettiin on solmittu 1.3.1SS4 – 31.12.1SSG välisenä aikana, sen tasoisena kuin he ovat saaneet vuoden 1SSG lomakaudella työaikakokeilun aikana voimassa olleiden sopimusmääräysten mukaisesti.

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa seuraavasti:

Jos palvelusaika on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle 1 vuoden, kaksi arkipäivää jokaista vuosilomalain mukaista lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Jos palvelusaika on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt vähintään 1 vuoden, kaksi ja puoli arkipäivää jokaista vuosilomalain mukaista lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Jos palvelusaika on yhteensä vähintään 10 vuotta, kolme arkipäivää jokaista vuosilomalain mukaista lomanmääräytymiskuukautta kohden.

flomanmääräytymisvuosi on vuosilomalain mukainen.

15 § Vuosiloman antaminen ‌‌‌

Sovellettavat määräykset ovat päivätyötä tekevien teknisten esimiesten, mestarien ja teknisten pienryhmien osalta liitteessä 3.

Työehtosopimus

Sovellettavat määräykset ovat näytäntötyötä ja vastaavaa tekevien tek- nisten esimiesten, mestarien ja teknisten pienryhmien osalta liitteessä 4.

1G § Vuosilomapalkka

1. Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta hänen normaalia kuu- kausipalkkaansa vastaava määrä kertyneen vuosiloman mukaises- ti. Vuosilomapalkkaa määrättäessä otetaan huomioon säännöllise- nä työaikana ilta-, yö- ja sunnuntaityöstä maksettavat korvaukset.

2. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lo- manmääräytymisvuoden aikana, lomapalkka lasketaan vuosiloma- lain 12 §:n mukaan. Mikäli työntekijän lomakertymä on kolme päi- vää vuosilomalain mukaista lomanmääräytymiskuukautta kohden, lasketaan lomapalkka vuosilomalain 12 §:n mukaan käyttäen 13,5

%:n kerrointa.

17 § Lomaraha

1. flomarahana maksetaan 50 % vuosilomapalkasta. flomaraha mak- setaan lomaltapaluun jälkeen viimeistään seuraavan palkanmak- sun yhteydessä.

2. flomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta, jos työntekijä on välit- tömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut työstä pois luvattomasti tai ilman päte- vää syytä.

3. flomaraha maksetaan lomakorvauksiin. flomarahaa ei kuitenkaan makseta lomakorvauksiin, jos työnantaja päättää työntekijän työ- suhteen työntekijän moitittavan menettelyn vuoksi.

4. flomarahaa ei makseta lomakorvaukseen, jos työntekijä jättää irti- sanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsopimuk- sen tärkeän syyn sitä vaatimatta.

18 § Lomakorvaus ‌‌

Työehtosopimus

Työsuhteen päättyessä työntekijälle suoritetaan täysiltä lomanmääräy- tymiskuukausilta vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta.

19 § Muut vapaat

Jouluaatto ja joulupäivä ovat vapaapäiviä.

V TYÖLOMA ‌‌‌

Työehtosopimus

20 § Oikeus sairauslomaan

1. Työntekijällä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetus- ta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään.

2. Työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään kolmen päivän pituisen työkyvyttö- myyden osalta.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Oopperan ja Baletin työterveyspalveluoppaassa on tarkempia ohjeita työntekijän oikeudesta työterveyspalveluihin.

21 § Sairausloma-ajan palkka

1. Työntekijällä on oikeus saada 20 §:ssä tarkoitetun sairausloman ajalta

1) varsinainen palkkansa, mikäli sairauslomapäivien lukumäärä kalenterivuodessa on enintään G0;

2) 75 % varsinaisesta palkasta siltä osin, kuin sairauslomapäivien lukumäärä kalenterivuodessa ylittää G0; sekä

3) G0 % varsinaisesta palkasta siltä osin kuin yhdenjaksoisten sai- rauslomapäivien lukumäärä ylittää 180 sairausloman alkamis- päivästä lukien.

Sairausajan palkka maksetaan kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen 1 ja 3 kohtien mukaisesti myös silloin, kun yhdenjaksoisten sairaus- lomapäivien määrä on ylittänyt 180.

2. Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan työsuhteen alusta lukien.

Työehtosopimus

3. Xxxxxxxxxxxx ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen, kun sairauslo- maa on myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole kes- keyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän pituinen työssäolo.‌‌

4. Sairausajan palkkaa laskettaessa otetaan huomioon säännöllisenä työaikana edellisenä kalenterivuonna työntekijälle ilta- ja yötyöstä sekä sunnuntaityöstä maksettujen korvausten keskiarvon mukaan laskettu summa.

22 § Työtapaturma ja ammattitauti

1. Jos työntekijä tapaturman tai ammattitaudin johdosta on tullut työkyvyttömäksi, maksetaan hänelle työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyn sairausloman ajalta kutakin työtapaturmaa ja ammatti- tautia kohden varsinainen palkkansa S0 päivän ajanjaksolta tai sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, yhteensä kuitenkin enintään yhden vuoden ajalta.

2. Palkkaa ei makseta silloin, kun työtapaturma on työntekijän itsel- leen tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella aiheuttama.

3. Mikäli tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmakorvausta ei myönnetä täysimääräisenä, maksetaan työntekijälle sairausajan palkka 21 §:n mukaisesti.

23 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja adoptiovapaa

1. Työntekijällä on oikeus saada äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arki- päivältä varsinainen palkkansa edellyttäen, että

1) työntekijä on ollut Oopperan ja Xxxxxxx palveluksessa välittö- mästi ja keskeytyksettä ennen äitiysvapaan alkamista vähin- tään kaksi kuukautta;

2) äitiysvapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen äi- tiysvapaan alkamista; ja

3) työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta.‌

Työehtosopimus

2. Työntekijällä on oikeus saada isyysvapaan kuudelta ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa. Isyysvapaan palkanmaksun edellytykset ovat samat kuin 1. kohdassa on todettu äitiysvapaan palkanmaksun edellytyksistä.

3. Erityisäitiys- tai vanhempainvapaan ajalta ei työntekijälle makseta palkkaa.

4. Mikäli työntekijä adoptoi alle G-vuotiaan lapsen, hänelle annetaan lapsen haltuunottopäivästä alkaen 72 arkipäivän pituinen äitiysva- paaseen rinnastettava palkallinen loma. Työntekijän on ilmoitetta- va adoptiosta viivyttelemättä saatuaan siitä tiedon. Adoptiovapaan palkanmaksun edellytykset ovat samat kuin 1. kohdassa on todettu äitiysvapaan palkanmaksun edellytyksistä.

SOVELTAMISOHJE

Työntekijän perhevapaista on säädetty työsopimuslain 4 luvussa.

SOVELTAMISOHJE

Palkallisen adoptiovapaan voi pitää jompikumpi adoptiovanhemmista 23 §:n

4. kohdan mukaisesti.

24 § Tilapäinen hoitovapaa

1. Työntekijällä on oikeus saada alle kymmenvuotiaan tai vammai- sen lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle kymmenvuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. flapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät saa pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.

SOVELTAMISOHJE

Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.

Työehtosopimus

2. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestoajasta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.‌

3. Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta, kuitenkin enintään neljältä työpäivältä. Palkka maksetaan 21 §:n mukaisesti.

4. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että poissaolo on sairastu- neen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhem- mat ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin mitä työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan.

SOVELTAMISOHJE

Työntekijän hoitovapaasta, osittaisesta hoitovapaasta ja poissaolosta pakotta- vista perhesyistä on säädetty työsopimuslain 4 luvussa.

25 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle

1. Työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- tai äi- tiysrahaan siirtyy palkallisen sairausloman tai äitiysvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä- tai äitiysrahan määrä ei ylitä hä- nen samalta ajalta saamaansa palkan määrää.

2. Työntekijä, jolle maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti palkkaa sairausloman tai äitiysvapaan ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain nojalla työnantajalle suoritettavan päivä- ja äitiysrahan hakemista varten.

3. Sairausloma- tai äitiysvapaa-ajan palkka maksetaan vähennettynä päivä- tai äitiysrahan määrällä, jos oikeus päivä- tai äitiysrahaan ei siirry työnantajalle siksi, että työntekijä on laiminlyönyt noudattaa edellisessä momentissa tarkoitettuja määräyksiä ja ohjeita.

4. Mikäli kertausharjoitusten ajalla on maksettu työntekijälle palkkaa, oikeus kertausharjoituksista maksettuihin päivärahoihin siirtyy työnantajalle.

2G § Eräät muut poissaolot ‌‌‌

Työehtosopimus

Työntekijän palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairauden, läheisen omaisen kuoleman tai yhteiskunnallisen luottamustehtävän, muuttovapaan, työntekijän 50- ja G0-vuotispäivien ja omien vihkiäisten sekä varusmiespalveluksen edellyttämän kutsunnan ja reservin harjoitusten vuoksi annettavaa lyhyttä tilapäistä vapaata. Tällaisesta vapaasta on sovittava asianomaisen esimiehen kanssa.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

flähiomaisella tarkoitetaan työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen avio- puolisonsa lapsia, työntekijän xxxxxxxxx ja hänen aviopuolisonsa vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.

Mitä edellä on sanottu aviopuolisosta, sovelletaan myös avopuolisoon.

27 § Opintovapaa

Opintovapaalakia sovellettaessa

1. synnytyksestä aiheutuvan työkyvyttömyyden katsotaan alkavan synnytyksestä ja päättyvän kuuden viikon kuluttua, ellei lääkärin- todistuksesta muuta ilmene.

2. Opintovapaalakia ei sovelleta ammattiyhdistyskoulutukseen.

SOVELTAMISOHJE

Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa ja -asetuksessa.

Mikäli opintovapaalla oleva anoo äitiysvapaata, keskeytetään opintovapaan vuoksi myönnetty työloma kahdeksannesta työkyvyttömyyspäivästä lukien. Tällöin ensimmäisenä työkyvyttömyyspäivänä pidetään synnytyspäivää ja työkyvyttömyyden katsotaan jatkuvan kuusi viikkoa synnytyksestä, ellei työ- kyvyttömyys lääkärintodistuksen mukaan ole alkanut aikaisemmin tai kestänyt kauemmin. Kyseinen aika (viisi viikkoa tai lääkärintodistuksen mukainen tätä pidempi työkyvyttömyysaika) on yleensä palkallista äitiysvapaata. Välittömästi tämän äitiysvapaan jälkeen jatkuu opintovapaan vuoksi myönnetty työloma.

28 § Kuolemantapaus

Työntekijän kuoltua maksetaan hänen omaisilleen hänen palkkansa kuolinpäivään asti sekä lisäksi kuukauden palkka kuolinpäivästä lukien.

VI PALKKAUS ‌‌‌

Työehtosopimus

29 § Palkkausperusteet

Tämän sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän palkka on kuukausipalkka, jonka suuruus määräytyy tehtäväkohtaisena, ja johon voidaan lisätä erilaisia henkilö- ja työkohtaisia sekä olosuhteista johtuvia lisiä erikseen sovittuna.

Mikäli työntekijän kanssa sovitaan, tai hänet työsopimuksensa perus- teella määrätään hoitamaan tilapäisesti omaa tehtävätasoaan alemmin palkattua tehtävää, maksetaan hänelle tältä ajalta hänen oman tehtä- vätasonsa mukainen palkka.

Mikäli työntekijän kanssa sovitaan, tai hänet työsopimuksensa perusteel- la määrätään hoitamaan tilapäisesti omaa tehtävätasoaan korkeammin palkattua tehtävää, maksetaan hänelle tältä ajalta tämän tehtävätason mukainen palkka.

30 § Palkanmaksu

Palkka maksetaan säännöllisesti ennakolta ilmoitettuina kiinteinä pal- kanmaksupäivinä.

Palkan tulee olla työntekijän nostettavissa hänen määräämässään raha- laitoksessa. Mikäli palkanmaksupäivä ei ole rahalaitoksen aukiolopäivä, tulee palkan olla työntekijän nostettavissa palkanmaksupäivää edeltä- vänä viimeisenä tällaisena työ- tai aukiolopäivänä.

31 § Palkan laskeminen kuukautta lyhyemmältä ajalta ‌‌

Työehtosopimus

Milloin työntekijän palkka lasketaan vajaalta kalenterikuukaudelta, lasketaan kalenteripäivän palkka jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa olevien kalenteripäivien lukumäärällä.

32 § Matkustaminen, matkustamisen lukeminen työajaksi ja matkakustannusten korvaaminen

Matkustaminen sijoitetaan työntekijän työvuoroluettelon mukaiselle työpäivälle säännölliselle työajalle. Matkustamista ei lueta ylityöksi eikä sitä lasketa mukaan ylityön määräytymisperusteisiin. Säännölliseksi työajaksi luetaan 8 tuntia, vaikka matkaan käytetty aika ylittäisi tai alittaisi 8 tuntia.

Matkustaminen voidaan sijoittaa sunnuntai- tai pyhäpäivälle tai muulle työntekijän työtuntijärjestelmän mukaiselle vapaapäivälle vain työn- tekijän suostumuksella. Tällöin työmatkasta maksetaan matka-ajan palkka säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

Säännöllisenä työaikana tapahtuva matkustaminen merkitään 8 §:ssä tarkoitettuun työvuoroluetteloon.

Matkakustannusten korvaamiseen sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa Verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten kor- vauksista.

Kotimaankiertuetyötä on pääkaupunkiseudun ulkopuolella suoritettava työ, josta maksetaan 15 prosentilla korotettua perustuntipalkkaa.

Ulkomaankiertuetyötä on ulkomailla tapahtuva työ, josta maksetaan 25 prosentilla korotettua perustuntipalkkaa.

SOVELTAMISOHJE

Kiertuetyökorvausta maksetaan työajaksi laskettavan työn osalta.

Ulkomailla suoritettavista töistä sovitaan ennen matkaa kussakin tapa- uksessa erikseen noudattaen tätä sopimusta soveltuvin osin.

Työehtosopimus

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Ulkomaanmatkalla tarkoitetaan myös laivalla Suomen aluevesirajan ulkopuolella tehtyä matkaa, silloin kun alus poikkeaa ulkomaan satamaan.

Kiertuetyössä lepoaikaan ei lueta aikaa, joka kuluu majoitus- ja työn suorittamispaikan väliseen matkaan. Mikäli kiertue tulee tapahtumaan erittäin haitallisissa olosuhteissa tai poikkeuksellisin työmenetelmin sovitaan lisäkorvauksista erikseen. Edellä mainitut lisät perustunti- palkkaan eivät poista oikeutta muihin tässä sopimuksessa mainittuihin korvauksiin.

Ooppera ja Xxxxxxx on velvollinen järjestämään työntekijälle hotelli- tai muun asiallisen majoituksen olosuhteet huomioon ottaen kiertue- ja matkatyön ajaksi. Majoituspaikan tulee sijaita kohtuullisen lähellä työn suorittamispaikkaa.

VII ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌‌‌‌

Työehtosopimus

33 § Työpuku ja suojavaatetus

Ooppera ja Xxxxxxx hankkii työssä tarvittavien varusteiden ja suoja- vaatetuksen lisäksi työntekijälle käytettäväksi henkilökohtaisen, tehtä- vien kannalta tarkoituksenmukaisen työpuvun sellaisessa työssä, jossa työpuvun käyttöä on pidettävä työn luonteen tai olosuhteiden vuoksi tarpeellisena.

Työpuvut uusitaan tarpeen mukaan, kuitenkin keskimäärin näytäntö- kausittain.

34 § Työntekijän rikkomukset

Työntekijän rikkomuksista ja varoituksista sekä niiden seuraamuksista säädetään Oopperan ja Baletin järjestyssäännössä.

35 § Työehtosopimuksen määräyksistä poikkeaminen

Tämän työehtosopimuksen määräyksistä voidaan poiketa sopimalla siitä luottamusmiehen kanssa.

SOVELTAMISOHJE

Sopimuksen liitteessä G on paikallista sopimista koskevat säännökset.

3G § Järjestäytymisvapaus ‌‌‌

Järjestäytymisvapaus on molemmin puolin loukkaamaton.

Työehtosopimus

Jos työntekijä katsoo, että hänet on erotettu hänen yhdistykseen kuulumisensa vuoksi, on hänen ennen kuin muihin toimenpiteisiin asiassa ryhdytään, yhdistyksen välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.

37 § Jäsenmaksuperintä

Ooppera ja Xxxxxxx pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuu- tuksen, hänen palkastaan palkanmaksukuukausittain ammattiliiton jäsenmaksut, jotka tilitetään ammattiliiton ilmoittamalle pankkitilille.

38 § Koulutustilaisuudet

Ammatillinen koulutus

Osapuolet pitävät tärkeänä työnantajan toiminnan kannalta merkityksel- lisen työntekijän ammatillisen osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. fliitot suosittelevat, että paikalliset osapuolet keskustelevat niistä tavois- ta, joilla työnantajan toiminnan kannalta merkityksellistä työntekijän ammatillista osaamista voidaan ylläpitää ja kehittää.

Milloin työntekijä työnantajan lähettämänä osallistuu ammattitaidon edistämistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, työnantaja maksaa kurssimaksun ja täysylläpitokorvauksen kurssin ajalta. Matkustamisen osalta noudatetaan palkkasopimuksen matkustusmääräyksiä.

Työntekijän ammatillisesta koulutuksesta ja sen tarpeesta on sovittava Oopperan ja Baletin ja työntekijän edustajain kanssa.

Järjestökoulutus

Koulutussopimuksen mukaisen luottamusmies- ja työsuojelukoulu- tuksen lisäksi Ooppera ja Xxxxxxx pyrkii järjestämään ammattiosastojen toimihenkilöille tilaisuuden osallistua Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja SAK:n järjestämään järjestökoulutukseen.

39 § Järjestötoiminta ‌‌‌

Työntekijän vuosilomaoikeutta ei vähennetä siltä ajalta, jonka hän jou- tuu käyttämään osapuolten välisiin työehtoja koskeviin neuvotteluihin.

Työehtosopimus

Työntekijän työajasta ei vähennetä osallistumista Palvelualojen ammat- tiliitto PAM ry:n liittokokouksen, valtuuston ja hallituksen eikä näiden asettamien pysyvien valmisteluelinten kokoukseen, jos ne sattuvat työvuorojärjestelmän mukaiseen työaikaan. Työntekijän on ilmoitettava osallistumisestaan em. kokouksiin, mikäli mahdollista viikkoa ennen kokousta.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Pysyvillä valmisteluelimillä tarkoitetaan toimielimiä, joiden tehtävänä on valmistella vähintään koko Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry:n kenttää koske- via yleisiä kysymyksiä sekä tämän työehtosopimuksen sopimusalatoimikuntien toimintaa.

fliitto sitoutuu ilmoittamaan Oopperalle ja Baletille tässä tarkoitettujen liiton hallinto- ja valmisteluelintensä Oopperan ja Baletin palveluksessa olevien jäsentensä nimet.

40 § Työhön opastus

Työnantajan nimeämälle työntekijälle, joka oman toimensa ohella perehdyttää tai kouluttaa uutta työntekijää työympäristöön ja työteh- täviin, maksetaan työhön opastuksesta erillistä paikallisesti sovittavaa korvausta. Sopimus tehdään työnantajan ja työntekijän kesken, ja asiassa kuullaan luottamusmiestä.

41 § Luottamusmiehet

fluottamusmiehet valitaan kaksivuotiskausittain vuorovuosin työsuoje- luhenkilöstön kanssa.

fluottamusmieskorvaukset määräytyvät ryhmäkohtaisesti, ja niitä ko- rotetaan sovelletun käytännön mukaisesti.

42 § Yleiset sopimukset ‌‌‌

Työehtosopimus

Tämän sopimuksen osana noudatetaan soveltuvin osin seuraavia TT:n ja SAK:n välisiä yleisiä sopimuksia:

· Yleissopimus vuodelta 1SS7

· flomapalkkasopimus vuodelta 2001

· Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamis- ohjeineen vuodelta 2001

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Mikäli TT ja SAK solmivat sopimuskaudella uusia yleisiä sopimuksia, nouda- tetaan niitä tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla, ellei näiden uusien yleisten sopimusten soveltamisala- ja voimaantulosäännöksistä muuta johdu.

43 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava asianomaisen esimiehen ja työntekijän tai luotta- musmiehen kesken ja ellei sovintoa synny, luottamusmiehen ja Oopperan ja Baletin välillä. Jollei näin päästä yksimielisyyteen ja jos jompikumpi osapuolista haluaa viedä asian ns. liittotasokäsittelyyn, laaditaan asias- ta muistio, jonka perusteella käsittely liittotasolla tapahtuu. Osapuolet voivat kukin saattaa asian tarvittaessa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

44 § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen

fliittoneuvotteluja on vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt.

Kanne työtuomioistuimessa on pantava vireille neljän kuukauden kulu- essa liittoneuvottelujen päättymisestä.

45 § Paikallinen sopiminen ‌‌

Työehtosopimus

Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä paikallisen sopimisen mahdolli- suuksien edistämistä. Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luot- tamukseen perustuvaa vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Sopimusosapuolet korostavat sellaisten yhteisten toimintamallien löy- tämistä, joilla edistetään sekä Oopperan ja Baletin että sen henkilöstön etuja tasapainoisella tavalla.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella kehitetään Oopperan ja Baletin toimintaa ja vahvistetaan tehokkuutta ja resurssien tarkoituk- senmukaista käyttöä. Samalla luodaan edellytykset tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiselle.

Sopimusosapuolet sitoutuvat paikallisen sopimisen valmiuksien kehit- tämiseen vahvistamalla paikallisten osapuolten osaamista, keskinäistä luottamusta ja tahtoa.

4G § Selviytymislauseke

Mikäli Oopperan ja Baletin julkisista varoista saaman rahoituksen määrä alenee olennaisesti, rahoituksen muodossa tapahtuu olennaisia muu- toksia tai Oopperan ja Baletin talouden kokonaistilanne olennaisesti heikkenee ja työnantaja on joutumassa taloudellisiin vaikeuksiin, jotka saattaisivat johtaa työvoiman käytön vähentämiseen, paikallisesti arvi- oidaan työehtosopimusmääräysten soveltuvuutta muuttuneessa tilan- teessa. Muuttuneiden olosuhteiden pohjalta sovitaan luottamusmiehen kanssa paikallisesti työehtosopimuksen määräyksistä poikkeamisesta toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi. Sopimus tehdään vuodeksi kerrallaan, ja se voidaan tarvittaessa uudistaa, jos sopimuksen tekemiseen johtaneet olosuhteet ovat edelleen olemassa.

Jos paikallisesti katsotaan, että olosuhteiden muuttuminen edellyttää työehtosopimuksen määräysten muuttamista, tarvittavista muutoksista sovitaan sopimusosapuolten välillä Oopperan ja Baletin toimintaedelly- tysten ja työpaikkojen turvaamiseksi.

47 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

Työehtosopimus

Työehtosopimus on voimassa 31. tammikuuta 2022 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolen irtisa- nota vähintään kaksi (2) kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta noudatetaan sopimusmääräyksiä kuitenkin siihen ajankohtaan saakka, jona uutta sopimusta koskevien neuvottelujen on todettu päättyneen.

Liite 1 ‌

Oopperan teknisten pienryhmien palkat ja tehtäväryhmittely

Tehtäväryhmä I

1.G.2020 1.5.2021

1.82S,45 euroa 1.84S,57 euroa

Työskentely tapahtuu esimiehen antamien työohjeiden ja/tai työpiirus- tusten perusteella tehtäväkokonaisuuteen liittyen.

Kampaaja

Liitteet

Valmistaa näytäntöjen ja harjoitusten vaatimat kampaukset, suorittaa hiuslaitteiden kiinnitykset sekä huoltaa peruukit.

Maskeeraaja

Valmistaa näytäntöjen ja harjoitusten vaatiman naamioinnin.

Kampaaja-maskeeraaja

Tehtäväryhmä II

1.G.2020 1.5.2021

1.S33,G7 euroa 1.S54,S4 euroa

Työskentely tapahtuu esimiehen antamien työohjeiden ja/tai työpiirus- tusten perusteella tehtäväkokonaisuuteen liittyen.

Tehtävän hoitaminen edellyttää erityiskoulutusta tai muulla tavoin hankittua pätevyyttä.

Äänioperaattori

Suorittaa näytäntöjen ja harjoitusten vaatimat ääni- ja kuvalaitteiden asennus-, siirto- ja varastointityöt, suorittaa tallennus- ja toistotehtävät sekä näihin liittyvät huolto-, käyttö ja ohjelmointityöt vastaten tehtävä- alueen osakokonaisuuksista.

Valaistusoperaattori

Suorittaa valopöytien käyttö- ja ohjelmointitehtäviä tai toimii valaistus- mestarin apulaisena vastaten osakokonaisuuksista.

Näyttämöoperaattori

Suorittaa näyttämökoneistojen käyttö- ja ohjelmointitehtäviä ja toimii näyttämömestarin apulaisena vastaten osakokonaisuuksista.

Näytäntöjärjestäjä

Näytäntöjärjestäjän päävastuualueena on oopperan harjoituksiin ja esityksiin liittyvien näyttämötoimintojen dokumentointi ja komennot teknisille ja taiteellisille toimijoille.

Vahtimestarit

1.G.2020 1.5.2021

1.728,21 euroa 1.747,22 euroa

Liitteet

Vahtimestari

Vastaa kiinteistön teknisistä valvonta- ja viestintäjärjestelmistä, niiden ylläpidosta ja käytöstä sekä pienkuljetusten järjestelyistä.

Aulavahtimestari

Huolehtii yleisön palvelusta, järjestyksenpidosta ja turvallisuudesta oopperan tiloissa.

SOVELTAMISOHJE

Vahtimestarit noudattavat teknisten pienryhmien säännöksiä soveltuvin osin.

Tehtäväkohtainen palkanlisä

Seuraaville maksetaan tehtäväkohtaista euromääräistä palkanlisää.

Vanhempi äänioperaattori

Äänioperaattorin tehtävien lisäksi toimii äänimestarin apulaisena.

Vaativat tehtävät

Mikäli työntekijän henkilökohtainen tehtäväkokonaisuus on poikkeavan laaja, monipuolinen tai erityistä ammattitaitoa ja itsenäisyyttä vaativa, maksetaan hänelle euromääräinen ammattitaitolisä (aikaisemmin suu- ruudeltaan kaksi palkkaluokkaa).

Ikälisät

Ikälisät säilytetään ennen palkkajärjestelmän uudistamista sovelletun käytännön mukaisina.

Liite 2 ‌

Oopperan teknisten esimiesten ja mestareiden palkat ja tehtäväryhmittely

N-TAULUKKO / TEKNIIKAN ESIMIESTEN JA MESTAREIDEN PALKKATAULUKKO

Liitteet

1.6.2020 1.5.2021

	IKÄ- LISÄT	EUROA	EUROA
Nuorempi esimies/ -mestari	0	2 007,70	2 02S,78
	1	2 07G,GG	2 0SS,50
Apul.esimies/ -mestari	2	2 152,2S	2 175,S7
Esimies/ mestari	3	2 22G,73	2 251,22
Xxxxxxxx teosvastaava	4	2 30S,43	2 334,83
Apul.osastoesimies-/päällikkö, vanh.esimies/-mestari, päänäytäntöjärjestäjä	5	2 3S4,50	2 420,84
	G	2 480,7G	2 508,05
Osastoesimies/päällikkö	7	2 5G8,1S	2 5SG,44
	8	2 GG1,54	2 GS0,82
	S	2 75G,0G	2 78G,38
	10	2 85G,4S	2 887,S1
	11	2 SG0,47	2 SS3,04
	12	3 0G0,S0	3 0S4,57
	13	3 173,15	3 208,05
	14	3 287,7G	3 323,S3
	15	3 3S4,10	3 431,44
	1G	3 518,17	3 55G,87
	17	3 G44,5S	3 G84,G8
	18	3 778,11	3 81S,G7
	1S	3 S14,21	3 S57,27
	20	4 058,S8	4 103,G3
	21	4 207,30	4 253,58

Tehtäväryhmittely

Nuoremmat esimiehet ja nuoremmat mestarit kuuluvat palkkaluokkiin 0–2.

Apulaisesimiehet ja apulaismestarit kuuluvat palkkaluokkiin 2–3. Esimiehet ja mestarit kuuluvat palkkaluokkiin 3–4.

Apulaisosastoesimiehet/päälliköt, vanhemmat esimiehet/mestarit ja päänäytäntöjärjestäjä kuuluvat palkkaluokkiin 5–G.

Nuorempi esimies

Liitteet

Esimies, joka kiinnitetään Oopperan ja Baletin esimieheksi. Nuorempana esimiehenä henkilö voi olla G kk ja enintään 3 vuotta riippuen ammatti- pätevyydestä ja koulutuksesta.

Määrävuotiset pitkäaikaislisät

Oopperassa ja Baletissa palvelevalle vanhemmalle tai ylemmälle esimie- helle maksetaan määrävuotinen pitkäaikaislisä seuraavasti:

· ensimmäinen pitkäaikaislisä maksetaan esimiehelle, joka on ollut alalla 20 vuotta sekä toiminut vähintään 10 vuotta esimiehenä;

· toinen pitkäaikaislisä maksetaan esimiehelle, joka on ollut alalla 25 vuotta sekä toiminut vähintään 15 vuotta esimiehenä;

· kolmas pitkäaikaislisä maksetaan esimiehelle, joka on ollut alalla 30 vuotta sekä toiminut vähintään 20 vuotta esimiehenä;

· neljäs pitkäaikaislisä maksetaan esimiehelle, joka on ollut alalla 35 vuotta sekä toiminut vähintään 25 vuotta esimiehenä; ja

· viides pitkäaikaislisä maksetaan esimiehelle, joka on ollut alalla 40 vuotta sekä toiminut vähintään 30 vuotta esimiehenä.

Lisien suuruus

Jokaisen lisän suuruus on 1 palkkaluokka.

Ikälisät

Ikälisät säilytetään ennen palkkajärjestelmän uudistamista sovelletun käytännön mukaisina.

Liite 3 ‌

Päivätyötä tekevien teknisten esimiesten, mestarien ja teknisten pienryhmien työaikaa ja lepoaikoja koskevat määräykset

1 § Säännöllinen työaika

Liitteet

Työvuoron pituus on 8 tuntia. Viikoittainen työaika 40 tuntia. Työviikko alkaa maanantaina klo 07.00.

Mikäli kyseessä on kokonaispalkkainen työntekijä, voi työnantaja keski- määräisen säännöllisen työajan lisäksi osoittaa työntekijälle enintään 17 tuntia työtä yksinkertaisella tuntipalkalla. Tämä on säännöllistä työaikaa, eikä se muodosta tämän liitteen mukaista ylityön korvausperustetta.

2 § Työajan järjestäminen

Työaika sijoitetaan säännöllisesti toistuviksi vuoroiksi pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin kello 07.00-17.00 väliseksi ajaksi.

Mikäli päivätyöntekijällä teetetään työtä viikonloppuisin, ilmoitetaan siitä neljä viikkoa ennen työn tekemistä. Samalla ilmoitetaan viikkolepo siltä viikolta.

3 § Ylityö ja siitä maksettava korvaus

Ylityöllä tarkoitetaan työnantajan aloitteesta tehtyä työtä, johon käytetty aika on luotettavasti selvitetty.

Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään tämän liitteen 1 §:ssä tarkoi- tetun säännöllisen työvuoron lisäksi.

Viikoittainen ylityö

Liitteet

Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään tämän liitteen 1 §:ssä tarkoitetun säännöllisen viikoittaisen työajan lisäksi.

Ylityön korvaaminen

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta puolitoistakertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta puolitoistakertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi.

Ylityöstä maksettava rahakorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaa- vaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa- ajan pituus lasketaan noudattaen määräyksiä ylityöstä maksettavasta korvauksesta.

4 § Työvuoron aikaiset lepoajat

Mikäli työvuoro on yli seitsemän tuntia, annetaan työntekijälle yksi säännöllinen puoli tuntia kestävä lepotauko, joka luetaan työaikaan. fle- potauko sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan työvuoron keskivaiheille. flepotaukoa ei saa sijoittaa työvuoron ensimmäisen eikä viimeisen tunnin ajalle. flisäksi annetaan kaksi 15 minuutin mittaista virkistystaukoa, jotka luetaan työaikaan.

SOVELTAMISOHJE

Jatketaan käytäntöä, jonka mukaan lepotauon sijoittamisesta työvuoron ensim- mäiselle tai viimeiselle tunnille maksetaan työntekijälle yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus.

Alle seitsemän tunnin työvuoroon, mikäli siihen ei kuulu puolen tunnin ruokataukoa, tulee sisältyä vähintään kaksi 15 minuutin pituista virkis- tystaukoa.

5 § Vuorokautinen lepoaika

Liitteet

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 10 tunnin lepoaika.

flepoaikaa lyhentävästä työstä maksetaan yksinkertainen perustunti- palkka peruskuukausipalkan ja muiden tämän sopimuksen maksettavien korvausten lisäksi. Korvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. flepoaikaa lyhentävällä työllä tarkoitetaan sitä työtä, joka lyhentää lepoaikaa.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ 1

Edellä mainittu korvaus maksetaan työaikalain (872/201S) mukaan annettavan korvaavan lepoajan lisäksi. (Työaikalain vuorokausilepoa koskeva säännös ei ole osa tätä työehtosopimusta.)

Vähimmäislepoajasta voidaan poiketa työaikalain (872/201S) 25 §:n mukaisesti.

G § Viikkolepo

Viikon aikana annetaan vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön lepoaika.

Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. flepoajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia.

Liitteet

Viikkolepoaikana tehty työ korvataan työntekijälle mahdollisimman pian, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä lyhen- tämällä hänen säännöllistä työaikaansa saamatta jäänyttä lepoaikaa vastaavalla ajalla. Tällainen työ voidaan sopia korvattavaksi myös suo- rittamalla yksinkertainen tuntipalkka peruskuukausipalkan ja muiden tämän työehtosopimuksen mukaan maksettavien korvausten lisäksi.

SOVELTAMISOHJE

Viikkolepoaikana tehty työ korvataan siltä osin kuin se lyhentää lepoajan vähimmäismäärää.

7 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan

Helatorstai, juhannusaatto, kiirastorstai, pitkäperjantai, toinen pääsi- äispäivä sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä, uu- denvuodenaatto, uudenvuodenpäivä sekä loppiainen ovat ylimääräisiä vapaapäiviä.

Niillä viikoilla, joihin sisältyy edellä mainittu työaikaa lyhentävä arkipyhä tai aattopäivä, edellä tämän liitteen 1 §:ssä tarkoitettu viikoittainen sään- nöllinen työaika on 8 tuntia lyhyempi kutakin mainittua ylimääräistä vapaapäivää kohden. Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuitenkaan lyhennä työaikaa.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt eivät muuta tämän liitteen 3 §:n mukaisia ylityörajoja.

8 § Vuosiloman antamista koskevat määräykset

1. Työntekijän vuosiloma annetaan ensisijaisesti yhdenjaksoisena lomakauden aikana. Vuosiloman ajankohdasta on kuultava työnte- kijää ennen vuosiloman määräämistä.

Liitteet

2. Työnantaja ilmoittaa vuosilomien ajankohdat viimeistään kuusi viikkoa ennen työntekijän ensimmäisen vuosilomajakson alkua. Tämän määräajan jälkeen lomien muuttaminen vaatii työntekijän suostumuksen.

3. Vuosiloman yhdenjaksoisuudesta ja / tai sijoittamisesta lomakau- delle voidaan poiketa seuraavasti:

· Vuosilomasta vähintään viisi viikkoa on annettava yhdenjaksoisena.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Viiden viikon yhdenjaksoisuudesta voidaan poiketa vain vierailu- näytäntöjen tai muun erityisen syyn (esimerkiksi teatteritekniikan investointeihin liittyvät työt) vuoksi.

· floput vuosilomasta on annettava vähintään viikon jaksoissa, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

· Vuosiloman tai sen osan siirtämisestä lomakauden ulkopuolelle voidaan sopia työntekijän kanssa.

4. Vuosilomalle lähdettäessä on työntekijälle ilmoitettava ensimmäi- nen loman jälkeinen työpäivä, ja viimeistään 2 viikkoa ennen loman päättymistä täsmällinen työvuoro.

Liite 4 ‌

Näytäntötyötä ja vastaavaa tekevien teknisten esimiesten, mestarien ja teknisten pienryhmien työaikaa ja lepoaikoja koskevat määräykset

1 § Säännöllinen työaika

Työaika järjestetään siten, että kalenterivuoden aikana säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa seuraavin edellytyksin.

Liitteet

Työvuoron pituus enintään 8 tuntia. Näytäntöjärjestäjien ja päänäytäntö- järjestäjän työpäivä voidaan jakaa kahteen työvuoroon, jolloin työpäivän työaika voi olla keskimäärin 8 tuntia.

Viikoittainen työaika on enintään 48 tuntia.

Täyden kalenterivuoden 8-tuntisten työvuorojen lukumäärä on täyden vuosilomaoikeuden ollessa:

2 pv 21S ja 1752 tuntia;

2,5 pv 21G ja 1728 tuntia;

3 pv 210 ja 1G80 tuntia.

SOVELTAMISOHJE

Karkausvuonna työtunteja on vastaavasti 17G0, 173G ja 1G88 vuosilomaoikeu- desta riippuen.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Arkipyhät on otettu huomioon vuosittaisten työvuorojen lukumäärässä.

Jos työntekijän työ jatkuu kello 0.00 jälkeen, työaika luetaan edelliseen vuoro- kauteen kuuluvaksi.

Näytäntöjärjestäjien ja päänäytäntöjärjestäjän työpäivän ollessa jaettu eri työvuoroihin, vähentävät tällaiset työpäivän aikana tehdyt vuorot vuotuisia työvuoroja kuin kyseessä olisi yksi työvuoro.

Työnantaja voi vuosittaisen säännöllisen työajan lisäksi osoittaa työnte- kijälle enintään 20 tuntia työtä yksinkertaisella tuntipalkalla. Tämä on säännöllistä työaikaa, eikä se muodosta tämän liitteen mukaista ylityön korvausperustetta.

2 § Runkoryhmät

Teoskohtaisesti muodostettuun runkoryhmään sijoitetun teknisen esi- miehen, mestarin ja valaistus- tai näyttämöoperaattorin säännöllinen työaika voidaan 1 §:n määräyksistä poiketen järjestää teoksen valmis- tusjakson aikana siten, että

· työvuoron pituus on vähintään kuusi tuntia ja enintään 14 tuntia; ja

· työviikon pituus on enintään G4 tuntia.

Liitteet

Säännöllisenä työaikana voidaan teettää samalla työntekijällä kahdek- san tunnin ylittäviä työvuoroja siten, että kahdeksan tuntia ylittävien työtuntien määrä on enintään 15G tuntia kalenterivuoden aikana.

Runkoryhmissä työskentelevien vuotuinen työaika saadaan kertomalla asianomainen työvuorojen lukumäärä kahdeksalla tunnilla seuraavasti:

21S kahdeksan tunnin työvuoroa ja 1752 tuntia 21G kahdeksan tunnin työvuoroa ja 1728 tuntia 210 kahdeksan tunnin työvuoroa ja 1G80 tuntia.

Vuotuinen työaika lyhenee säännöllisen työvuoron pituudella.

Pitkän vuoron korvaus

Runkoryhmässä työskentelevälle näytäntötyöntekijälle tai vastaavalle maksetaan yli kahdeksan tunnin ylittäviltä työtunneilta 100 %:n korvaus.

Runkoryhmälisä

Runkoryhmässä työskentelevälle näytäntötyöntekijälle tai vastaavalle maksetaan työvuoron kahdeksan tunnin ylittäviltä työtunneilta 50 %:n lisä.

3 § Työajan järjestäminen

Näytäntöihin osallistuvia työntekijöitä varten on työnantajan laadittava työtuntijärjestelmä, jossa mainitaan milloin työntekijän säännöllinen työaika alkaa ja päättyy, sekä viikoittainen vapaa-aika.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan työaikaa, jonka sijoittamisesta työnantaja määrää työnjohto-oikeutensa puitteissa. Työtuntijärjestelmään saa sisällyttää ainoastaan säännölliseen työaikaan kuuluvaa työaikaa.

Liitteet

Työtuntijärjestelmää laadittaessa pyritään mahdollisimman suureen suunni- telmallisuuteen. Työ tehdään yhdessä jaksossa.

4 § Ylityö ja siitä maksettava korvaus

Ylityöllä tarkoitetaan työnantajan aloitteesta tehtyä työtä, johon käytetty aika on luotettavasti selvitetty.

Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään tämän liitteen 1 §:ssä tarkoi- tetun työtuntijärjestelmään merkityn säännöllisen työajan lisäksi.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään tämän liitteen 1 §:ssä tarkoitetun säännöllisen viikoittaisen työajan lisäksi.

Ylityön korvaaminen

Vuorokautisesta ylityöstä suoritetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta puolitoistakertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi.

Viikoittaisesta ylityöstä suoritetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta puolitoistakertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi.

Vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä maksettava rahakorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä

työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen tämän pykälän määräyksiä ylityöstä maksettavasta korvauksesta.

Vuosittainen ylityö

Vuosittaista ylityötä on työ, jota tehdään tämän liitteen näytäntövuosit- taisten työtuntimäärien lisäksi.

Vuosiylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta puoli- toistakertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka perus- kuukausipalkan lisäksi.

Liitteet

5 § Työvuoron aikaiset lepoajat

Mikäli työvuoro on yli seitsemän tuntia, annetaan työntekijälle yksi säännöllinen puoli tuntia kestävä lepotauko, joka luetaan työaikaan. flepotauko sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan työvuoron keskivai- heille. flepotaukoa ei saa sijoittaa työvuoron ensimmäisen eikä viimeisen tunnin ajalle. flisäksi annetaan kaksi 15 minuutin mittaista virkistystau- koa, jotka luetaan työaikaan.

SOVELTAMISOHJE

Jatketaan käytäntöä, jonka mukaan lepotauon sijoittamisesta työvuoron ensim- mäiselle tai viimeiselle tunnille maksetaan työntekijälle yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus.

Alle seitsemän tunnin työvuoroon, mikäli siihen ei kuulu puolen tun- nin ruokataukoa, tulee sisältyä vähintään kaksi 15 minuutin mittaista virkistystaukoa.

Työvuoron aikaiset lepoajat ilmoitetaan työvuoron alussa tai sen aikana.

G § Vuorokautinen lepoaika

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 10 tunnin lepoaika.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Liitteet

Edellä mainittu korvaus maksetaan työaikalain (872/201S) mukaan annettavan korvaavan lepoajan lisäksi. (Työaikalain vuorokausilepoa koskeva säännös ei ole osa tätä työehtosopimusta.)

Vähimmäislepoajasta voidaan poiketa työaikalain (872/201S) 25 §:n mukaisesti.

7 § Viikoittaiset vapaapäivät

Viikkolepo

Viikon aikana työntekijälle annetaan vähintään 35 tuntia kestävä kes- keytymätön lepoaika.

Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. flepoajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia.

Ilmoitettu viikkolepo voidaan vaihtaa sopimalla siitä työnantajan ja työntekijän välillä.

Viikon toinen vapaapäivä

Mikäli työntekijälle annetaan viikolla toinenkin vapaapäivä, sijoitetaan se mahdollisuuksien mukaan viikkolevon yhteyteen.

8 § Viikoittaisina vapaapäivinä tehty työ ja siitä maksettavat korvaukset

Viikkolevonaikana tehty työ

Viikkolevon aikana tehtyä työtä on se työ, jota tehdään työtuntijärjestel- mään merkittynä tämän liitteen 7 §:ssä tarkoitettuna lepoaikana.

Liitteet

Viikkolepoaikana tehty työ korvataan työntekijälle mahdollisimman pian, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä lyhen- tämällä hänen säännöllistä työaikaansa saamatta jäänyttä lepoaikaa vastaavalla ajalla. Tällainen työ voidaan sopia korvattavaksi myös suo- rittamalla yksinkertainen tuntipalkka peruskuukausipalkan ja muiden tämän työehtosopimuksen mukaan maksettavien korvausten lisäksi.

Viikon toisena vapaapäivänä tehty työ

Viikon toisena vapaapäivänä tehtyä työtä on se työ, jota tehdään työ- tuntijärjestelmään merkittynä tämän liitteen 7 §:ssä tarkoitetun viikon toisena vapaapäivänä.

Viikon toisena vapaapäivinä tehdystä työstä maksetaan yksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan ja muiden tämän sopimuksen mukaan maksettavien korvausten lisäksi. Korvaus voidaan sopia vaih- dettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.

9 § Ilta- ja yötyökorvaus

Näytäntötyöntekijöillä ja vastaavilla voidaan teettää yötyötä klo 23.00- 0G.00 välisenä aikana.

Säännöllisesti ilta- ja yötyötä tekeville maksetaan ilta- ja yötyökorvauk- sena perustuntipalkkaan

· 20 %:n lisä kello 1G.00-22.00 ja

· 35 %:n lisä kello 22.00-07.00 välisinä aikoina tehdyistä työtunneista.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Jos kysymyksessä on lepoaikaa lyhentävä työ, korvaus sisältää ilta- ja yötyö- korvauksen.

10 § Vuosiloman antamista koskevat määräykset

1. Näytäntötyötä tekevien ja vastaavien vuosiloma annetaan ensisijai- sesti yhdenjaksoisena lomakauden aikana. Vuosivapaapäivät py- ritään sijoittamaan ensisijaisesti vuosiloman yhteyteen siten, että ne muodostavat yhteensä vähintään kahden kuukauden yhden- jaksoisen vapaan, mikäli vuosiloma- ja vapaapäivien ansainta sitä edellyttää. Vuosiloman ja vuosivapaan ajankohdasta on kuultava työntekijää ennen vuosiloman määräämistä.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Liitteet

flomalistaan merkitään, mikä on varsinaista vuosilomaa ja mikä vuosivapaata. Määräykset eivät koske huoltomestaria.

2. Työnantaja ilmoittaa vuosilomien ja vuosivapaiden ajankohdat viimeistään kuusi viikkoa ennen työntekijän ensimmäisen vuosi- lomajakson alkua. Tämän määräajan jälkeen lomien muuttaminen vaatii työntekijän suostumuksen.

3. Vuosiloman ja vuosivapaan yhdenjaksoisuudesta ja / tai sijoittami- sesta lomakaudelle voidaan poiketa seuraavasti:

· Vuosilomasta ja vuosivapaasta vähintään viisi viikkoa on annet- tava yhdenjaksoisena.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Viiden viikon yhdenjaksoisuudesta voidaan poiketa vain vierailu- näytäntöjen tai muun erityisen syyn (esimerkiksi teatteritekniikan investointeihin liittyvät työt) vuoksi.

· floput vuosilomasta ja vuosivapaista on annettava vähintään viikon jaksoissa, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

· Vuosiloman, sen osan tai vuosivapaiden siirtämisestä lomakauden ulkopuolelle voidaan sopia työntekijän kanssa.

4. Vuosilomalle lähdettäessä on työntekijälle ilmoitettava ensimmäi- nen loman jälkeinen työpäivä, ja viimeistään 2 viikkoa ennen loman päättymistä täsmällinen työvuoro.

Liite 5 ‌

Teknisten esimiesten ja mestarien sekä teknisten pienryhmien kokonaispalkkaus/kokonaistyöaika

1 § Sopiminen

1. Ooppera ja Xxxxxxx voi sopia työntekijän kanssa kokonaispalkkauk- sesta ja kokonaistyöajasta voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poiketen tämän liitteen määräyksiä noudattaen.

Liitteet

2. Sopimus tehdään työnantajan ja työntekijän kesken kirjallisesti määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Toistaiseksi voimas- sa oleva sopimus voidaan irtisanoa neljän kuukauden irtisanomis- aikaa noudattaen päättymään käynnissä olevan tasoittumisjakson loppuun.

3. Tehdyistä sopimuksista tiedotetaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n Oopperassa ja Baletissa toimivalle luottamusmiehelle.

2 § Poikkeavat työaikajärjestelyt

2. Sopimuksella ei voida poiketa työaikalain (872/201S) pakottavista määräyksistä.

SOVELTAMISOHJE

Viikkolevon antamisesta voidaan poiketa vain työaikalain edellytyksillä.

3. Työntekijän tehtävänä on osallistua työaikansa suunnitteluun siten, että työaika tasaantuu asianomaisen liitteen mukaiseen määrään. Ennen ylityön muodostumista työnantaja voi osoittaa työntekijälle liitteen 3, 1 §:n ja liitteen 4, 1 §:n mukaiset työtunnit yksinkertaisella tuntipalkalla. Mikäli työntekijä ja työnantajan edustaja tämän jälkeen toteavat, että työ edellyttää ylityön tekemis-

tä, on heidän välittömästi neuvoteltava ylityön teettämisestä ja sen korvaamisesta työehtosopimuksen liitteen 4, 4 §:n tai liitteen 3,

3 §:n mukaisesti.

3 § Poikkeavat työtehtävät

Sopimuksessa voidaan poiketa työntekijän tehtäväkuvasta poiketen myös siten, että työntekijä tekee tarvittaessa useamman osa-alueen tehtäviä.

Liitteet

4 § Poikkeavat palkkausjärjestelyt

1. Sopimuksessa voidaan sopia poikettavaksi em. työehtosopimuksen erillisiä korvauksia koskevista palkkausmääräyksistä. Nämä korva- taan erikseen sovittavalla tavalla työntekijän kuukausipalkassa, ns. kokonaispalkassa.

SOVELTAMISOHJE

Sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta ei voida sisällyttää kokonaispalkkaan.

Vuorokautista ja viikoittaista lepoajan korvausta ei voida sisällyttää kokonais- palkkaan.

Työntekijän suunnitellessa itse työaikaansa tulee hänen saada työnantajan suos- tumus sunnuntaityön tekemiseen samoin kuin vuorokautisen ja viikoittaisen lepoajan lyhentämiseen.

Liite G ‌

Paikallinen sopiminen

Työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista seuraavasti:

1. Sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä ja luottamusmies.

2. fluottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmies edustaa.

3. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Liitteet

4. Sopimus voidaan tehdä olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajan.

5. Toistaiseksi voimassa olevan paikallisen sopimuksen irtisano- misaika on G viikkoa, ellei paikallisessa sopimuksessa ole muuta sovittu.

G. Määräaikaisessa sopimuksessa voidaan sopia irtisanomisajasta.

7. Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

8. Paikallinen sopimus on osa työehtosopimusta.

Liite 7 ‌

Luottamusmiessopimus

1 § Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus

fluottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on edistää Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Palvelualojen työnantajat PAflTA ry:n välillä solmitun Suomen kansallisoopperan ja -baletin teknisten pienryhmien sekä teknisten esimiesten ja mestarien työehtosopimuksen noudattamista, työn- antajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukais- ta, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä.

Liitteet

2 § Luottamusmies

1. fluottamusmiehellä tarkoitetaan työntekijää, jonka PAM ry:hyn järjes- täytyneet työntekijät ovat yhdessä valinneet edustajakseen hoitamaan tässä luvussa mainittuja tehtäviä.

2. fluottamusmiehen tulee olla Oopperan ja Baletin palveluksessa oleva työntekijä, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtosopimukseen sidotun työntekijäliiton jäsen.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. PAM ry:hyn järjestäytyneet työntekijät valitsevat teknisten esimiesten luottamusmiehen ja teknisten pienryhmien luottamusmiehen sekä heille varaluottamusmiehet. Vaali voidaan suorittaa myös työaika-

na ja -paikalla, mikäli vaalin järjestäminen ei häiritse työntekoa eikä Oopperan ja Baletin toimintaa.

2. Valituista luottamusmiehistä on kirjallisesti ilmoitettava Oopperalle ja Baletille. fluottamusmiehen toimikausi on kaksi (2) vuotta. Uuden luottamusmiehen toimikausi alkaa kalenterivuoden alusta.

4 § Luottamusmiehen tehtävät

fluottamusmiehen tehtävänä on

1. edustaa Suomen kansallisoopperan ja -baletin teknisten pienryhmien sekä teknisten esimiesten ja mestarien työehtosopimuksen soveltamis- ta koskevissa asioissa niitä työntekijöitä, jotka ovat hänet valtuuttaneet

2. välittää luottamusmiestoimintaan liittyviä tietoja ja ilmoituksia Oopperan ja Baletin, liiton ja työntekijöiden välillä, ja

3. osaltaan toimia Oopperan ja Xxxxxxx ja henkilöstön välisten suhteiden ja neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Liitteet

5 § Tietojen ja selvitysten saanti

1. fluottamusmiehellä on oikeus saada tietoja työntekijöiden lukumää- rästä, ansiotasosta ja sen kehityksestä, sekä muut yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) 3 luvun mukaiset tiedot, sekä saa- maan haltuunsa näitä koskevat selvitykset, mikäli niitä valmistetaan Oopperan ja Baletin käyttöön.

SOVELTAMISOHJE

Tiedoilla tarkoitetaan tilastotietoja.

Selvityksillä tarkoitetaan paitsi valmiita tutkimuksia myös sellaisia tietoja, jotka voidaan erikseen selvittää Oopperan ja Baletin hallussa olevasta sen itsensä valmis- tamasta aineistosta.

Arkaluonteisteisten tietojen luovuttamisessa noudatetaan mitä henkilötietolaissa (523/1SSS) on säädetty.

fluottamusmiehellä on oikeus saada vuosittain edustamistaan työntekijöistä seu- raavat tiedot:

1) suku- ja etunimet,

2) uusien palvelukseen tuloaika sekä tieto irtisanotuista ja lomautetuista,

3) tiedot määräaikaisista työsopimuksista ja sovittu kestoaika,

4) tehtävänimike tai vastaava,

5) organisatorinen osasto, johon työntekijä kuuluu,

G) palkkaryhmä /vastaava palkkauksen määräytymisperuste niin, että työntekijän tietosuoja ei vaarannu.

Ooppera ja Xxxxxxx antaa erikseen jokaisesta uudesta työntekijästä edellä kohdissa 1.

– 5. mainitut tiedot vähintään neljännesvuosittain. fluottamusmiehen on pidettävä sanotut tehtäviensä hoitamista varten annetut tiedot luottamuksellisina.

2. Jos syntyy erimielisyyttä tai epäselvyyttä työntekijän palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, luottamusmiehen tulee saa- da kaikki kysymyksessä olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

G § Luottamusmiehen asema

Liitteet

1. fluottamusmies on velvollinen noudattamaan työehto- ja työsopi- musten työsuhdetta koskevia määräyksiä ja sopimuksia, työehtoja, työaikaa, työnjohdon määräyksiä sekä muita työsuhteesta johtuvia velvoitteita.

2. fluottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa siirtää ilman hänen suostumustaan toiseen tehtävään, jonka palk- kaus on hänen aikaisemman tehtävänsä palkkausta huonompi, eikä luottamusmiestehtävän vuoksi irtisanoa tehtävästään.

3. Mikäli työntekijöitä joudutaan irtisanomaan, irtisanominen on toimitettava viimeisenä luottamusmiehinä toimiviin työntekijöihin. Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen työsopimuksen vain laissa säädetyin perustein (viittausmääräys).

7 § Luottamusmiehen toimitilat

fluottamusmiehelle on pyrittävä järjestämään käyttöön asianmukaiset tavanomaiset toimisto- ja atk-välineet, työsähköposti, sekä sopiva tila, jos- sa hän voi säilyttää luottamusmiestehtävien hoitamista varten tarvittavia asiakirjoja ja toimistovälineitä.

8 § Luottamusmieskorvaus

fluottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävien hoitamisesta ansionmenetyksestä erilliskorvaus, jonka suuruus on teknisten esimiesten luottamusmiehellä 1.G.2020 alkaen 13G,81 e/kk ja 1.5.2021 alkaen 13S,41 e/kk ja teknisten pienryhmien luottamusmiehellä 1.G.2020 alkaen 101,72 e/kk ja 1.5.2021 alkaen 103,G5 e/kk.

fluottamusmiestehtävät hoidetaan ensisijaisesti luottamusmiehen omien työtehtävien ohella. fluottamusmies saa lukea työajakseen sen ajan, jonka hän käyttää työnantajan kanssa sovittujen tehtävien suorittamiseen sään- nöllisen työaikansa ulkopuolella.

Liitteet

Jotta luottamusmiehelle voitaisiin suorittaa matkakustannusten korvaukset Oopperan ja Xxxxxxx matkustussäännön mukaisesti, edellytetään, että mat- kasta on sovittu luottamusmiehen ja työnantajan kesken, ja että matka on välttämätön luottamusmiestoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamiselle.

9 § Luottamusmiehen koulutus

fluottamusmiehelle varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua sellaiseen liittojen yhteisesti hyväksymään koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

10 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus tulee voimaan 5. päivänä kesäkuuta 2017.

2. fliiton, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuo- lelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväk- si liittojen välisissä neuvotteluissa.

3. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajoin.

Palvelualojen työnantajat PAflTA ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ovat hyväksyneet yllä olevat työehtosopimuksen muutokset tulemaan voi- maan 5.G.2017.

PAflVEflUAflOJEN TYÖNANTAJAT PAflTA ry PAflVEflUAflOJEN AMMATTIflIITTO PAM ry

Jäsenyys ja liittyminen

000 000 000

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620

Työttömyyskassa

020 690 211

xxx.xxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

Suomen kansallisoopperan ja -baletin teknisten pienryhmien sekä teknisten esimiesten ja mestarien työehtosopimus

Document Metadata