PERUSSOPIMUS

Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä (Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva)

PERUSSOPIMUS

Käsitelty seutuhallituksessa: 19.10.2023 Hyväksytty jäsenkuntien valtuustoissa:

Haapaveden kaupunki xx.xx.xxxx Pyhännän kunta xx.xx.xxxx Siikalatvan kunta xx.xx.xxxx

Hyväksytty yhtymäkokouksessa: xx.xx.2023 Voimaantulo: xx.xx.2024

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Siikalatvan kunta.

2 § Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Haapaveden kaupunki, Siikalatvan kunta ja Pyhännän kunta.

3 § Kuntayhtymän toiminta-ajatus ja tehtävät

Kuntayhtymän toiminta-ajatuksena on edistää Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kilpailukykyä ja kehittymistä.

Kuntayhtymän tehtävänä on:

- vastata seutukunnan aluekehitysohjelmien valmistelusta ja laadinnasta

- käynnistää ja koordinoida seutukunnan kehittämistä koskevia hankkeita

- tuottaa yritysten tarvitsemia neuvonta- ja asiantuntijapalveluja

- edistää yrittäjyyttä neuvonnan, koulutuksen ja tiedotustoiminnan avulla

- kehittää seutukunnan osaamista, markkinointia, kansainvälistymistä, verkottumista ja uuden teknologian hyväksikäyttöä

- toimia seutukunnan edunvalvojana

- kehittää kuntien yhteistoimintaa ja valmistella sitä koskevia esityksiä kuntien päätettäväksi

- kuntayhtymä voi jäsenkuntien ehdotuksesta ottaa hoidettavakseen myös muita kuntalain mukaisesti kunnan toimialaan kuuluvia tehtäviä

4 § Yhtymäkokous

Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkunnat yhtymäkokouksessa, johon kunkin jäsenkunnan hallitus nimeää edustajia seuraavasti: Haapaveden kaupunki kolme (3), Siikalatvan kunta kolme (3) ja Pyhännän kunta kaksi (2).

Yhtymäkokouksessa jäsenkunnan läsnä olevalla edustajalla on ääniä yhtä paljon kuin jäsenkunnassa oli asukkaita yhtymäkokousta edeltävän vuoden viimeisenä päivänä jaettuna ko. kunnasta läsnä olevien edustajien lukumäärällä.

Yhtymäkokous kutsutaan koolle vähintään kaksi kertaa vuodessa.

5 § Yhtymäkokouksen tehtävät:

- Yhtymäkokouksen tehtävänä on kuntalain 60 §:n mukaisesti

1) päättää kuntayhtymän talousarviosta ja taloussuunnitelmasta;

2) hyväksyä kuntayhtymän hallintosääntö;

3) valita kuntayhtymän toimielimet

4) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista

5) valita tilintarkastajat

6) päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä;

7) hyväksyä suunnitelmapoistojen laskentaperusteet

8) päättää muista yhtymähallituksen sille esittämistä asioista Xxxx tehtävät kuuluvat yhtymähallitukselle.

6 § Yhtymähallitus

Kuntayhtymällä on hallitus, johon kuuluu yhteensä kahdeksan jäsentä. Haapaveden kaupunkia edustaa hallitukselle kolme (3), Siikalatvan kuntaa kolme (3) ja Pyhännän kuntaa kaksi (2) jäsentä sekä heille valitut henkilökohtaiset varajäsenet. Mikäli jäsenkuntien kunnanjohtajat eivät ole hallituksen jäseniä ovat he kokouksissa läsnä asiantuntijajäseninä. Hallituksen kokouksissa voi hallituksen kutsusta olla läsnä muitakin asiantuntijajäseniä. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja valitaan 2 vuodeksi kerrallaan vuorotteluperiaatteella kahden suurimman kunnan edustajista.

7 § Hallituksen tehtävät

Kuntalain 39 §:n mukaisesti hallitus vastaa kuntayhtymän taloudesta ja hallinnosta sekä edustaa kuntayhtymää siten kuin hallintosäännössä määrätään. Hallitus valitsee kuntayhtymän johtavat virka- ja toimihenkilöt. Hallitus määrää kuntayhtymän nimenkirjoittajat.

8 § Kehittämiskeskus

Kuntayhtymä ylläpitää tehtäviensä suorittamista varten Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kehittämiskeskusta. Tarkemmat määräykset keskuksesta, sen nimestä ja toiminnasta annetaan hallintosäännössä.

9 § Talousarvio ja -suunnitelma

Kuntayhtymälle hyväksytään talousarvio varainhoitovuodelle, joka on kalenterivuosi. Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille varataan tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseen. Seutuhallituksen esitys talousarvioksi ja -suunnitelmaksi toimitetaan marraskuun loppuun mennessä yhtymäkokousedustajille.

10 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely

Tilikauden tulos esitetään taseessa oman pääoman eränä. Yhtymäkokous voi päättää, että omaan pääomaan kertynyt ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille. Mahdolliset ylijäämän palautukset palautetaan jäsenkunnille jäsenkuntaosuuksien mukaisessa suhteessa. Yhtymäkokous päättää jäsenkuntiin palautettavan ylijäämän suuruudesta ja ajankohdasta. Ylijäämän palautus voi tapahtua ainoastaan tilanteessa, jossa taseessa ei ole kertynyttä alijäämää aikaisemmilta tilikausilta.

11 § Alijäämän kattaminen

Jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta tämän perussopimuksen 16 §:n mukaisesti.

12 § Tilinpäätös

Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymäkokous päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat seutuhallituksen jäsenet ja esittelijä.

13 § Hallinnon ja talouden tarkastus

Kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten yhtymäkokous asettaa kolmejäsenisen (3) tarkastuslautakunnan ja heille varajäsenet. Yhtymäkokous valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä kuntayhtymän hallintoa ja taloutta tarkastamaan yhden JHT-tilintarkastajan / JHT-tilintarkastusyhteisön. Tilintarkastajan toimikausi on sama kuin kunnanvaltuuston toimikausi.

Muutoin hallinnon- ja tilintarkastuksesta on soveltuvin osin voimassa kuntalain ja hallintosäännön määräykset. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.

14 § Peruspääoma

Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.

Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi jäsenkuntien asukasluvun suhteessa. Pääomasijoituksista tehtävistä peruspääoman korottamisesta päättävät jäsenkunnat (yhtäpitävin) päätöksin.

Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymäkokouksen päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä.

Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymäkokouksen päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena.

Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat (yhtäpitävin) päätöksin.

Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymäkokous.

Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista.

Jäsenkuntien peruspääomalle ei makseta korkoa.

Peruspääoma on 25 000 euroa. Sen jakautuminen jäsenkuntien kesken määritellään kevään 2024 yhtymäkokouksessa, 31.12.2023 asukaslukujen suhteessa.

15 § Jäsenkuntien maksuosuudet

Jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan kuntayhtymälle osuutensa varainhoito- vuoden tilinpäätöksen osoittamista keskuksen ylläpidosta, johtamisesta, hallinnosta, kirjanpidosta ja perussopimuksen 3 §:n mukaisten tehtävien hoidosta aiheutuvista menoista. Mikäli jäsenkunta ei käytä joitakin kuntayhtymän palveluja, se ei ole velvollinen osallistumaan kustannuksiin niiltä osin. Maksu, sen jälkeen kun menoista on vähennetty yhteiset tulot, määräytyy sopimuskuntien asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Asukaslukuna käytetään toimintavuoden alun henkikirjoitettua asukaslukua. Kuntayhtymän muut kustannukset, joihin luetaan kuntayhtymän toteuttamien projektien vuosittaiset tilinpäätöksen osoittamat kustannukset, jaetaan projektikohtaisesti projekteihin osallistuvien kuntien kesken niiden asukaslukujen mukaisessa suhteessa tai muutoin osallistuvien kesken sovittavalla tavalla.

Jäsenkuntien on, sen mukaan kuin yhtymäkokous päättää, suoritettava 1 ja 2 mom. tarkoitettavista maksuosuuksien talousarvion mukaan laskettuja ennakkoja, jotka otetaan huomioon varainhoitovuoden päätyttyä tehtävässä tilityksessä.

Kuntayhtymälle tulevien maksujen viivästyessä peritään korkolain mukaista viivästyskorkoa.

16 § Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin ja vastuu sen veloista

Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa.

Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.

17 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen

Kunnan, joka haluaa tulla kuntayhtymään jäseneksi, tulee tehdä siitä ilmoitus seutuhallitukselle. Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti. Perussopimuksen muuttamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätöksin.

Uusi jäsenkunta sijoittaa kuntayhtymään sovittavan peruspääomaosuuden.

Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.

Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden lopussa. Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä seutuhallitukselle.

Eroavalla jäsenkunnalla on oikeus saada asukaslukuaan vastaava osuus kuntayhtymän varojen ja velkojen erotuksesta. Jos velat ovat varoja suuremmat, on eroavan jäsenkunnan maksettava erotuksesta maksuosuutta vastaava määrä.

18 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymä on purettava, jos yhtymäkokous niin päättää. Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.

Kuntayhtymän purkautuessa seutuhallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varojen ja velkojen osuus jaetaan jäsenkunnille niiden purkautumispäätöksen tekohetken asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Jos velat ovat varoja suuremmat, vastaavat jäsenkunnat erotuksesta niiden purkautumispäätöksen tekohetken asukaslukujen mukaisessa suhteessa.

Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.

19 § Perussopimuksen muuttaminen

Perussopimuksen muuttamisesta päättävät jäsenkunnat yhtäpitävin päätöksin.

Kuntayhtymä valtuutetaan tekemään tarvittaessa vähäisiä teknisiä tarkennuksia tai korjauksia perussopimukseen, joista päättää yhtymäkokous.

20 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkinnasta johtuva erimielisyys, jota muuten ei saada sovittua, ratkaistaan hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa.

21 § Sopimuksen voimaantulo

Tämä muutettu perussopimus astuu voimaan xx.xx.2024 ja korvaa siihen saakka voimassa olevan Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymän perussopimuksen.

Perussopimus allekirjoitettu

   /     2023

Haapaveden kaupunki Siikalatvan kunta Pyhännän kunta