COTONOUN AKT – EY - SOPIMUS
COTONOUN AKT – EY - SOPIMUS
AFRIKAN, KARIBIAN JA TYYNENMEREN VALTIOIDEN RYHMÄ
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO
Bryssel, 1. heinäkuuta 2004 (14.07) (OR. en)
ACP/ ACP-CE 2121/04
ILMOITUS
Asia: Ehdotus AKT—EY-suurlähettiläskomitean päätökseksi yritystoiminnan
kehittämiskeskuksen (YKK) henkilöstösäännöistä
EHDOTUS:
AKT—EY-SUURLÄHETTILÄSKOMITEAN PÄÄTÖS N:o /2004
tehty 2004,
yritystoiminnan kehittämiskeskuksen (YKK) henkilöstösäännöistä
AKT–EY-SUURLÄHETTILÄSKOMITEA, joka
ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen1, jäljempänä 'Cotonoun sopimus', ja erityisesti sen liitteessä III olevan 2 artiklan 6 kohdan,
ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 12 päivänä syyskuuta 2000 tekemän sisäisen sopimuksen Cotonoussa, Beninissä 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta,
ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka se on laatinut yhdessä yritystoiminnan kehittämiskeskuksen kanssa,
sekä katsoo, että Cotonoun sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen suurlähettiläskomitean olisi vahvistettava yritystoiminnan kehittämiskeskuksen, jäljempänä 'kehittämiskeskus', henkilöstösäännöt,
ON ANTANUT SEURAAVAT YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISKESKUKSEN HENKILÖSTÖSÄÄNNÖT:
1 EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.
I OSASTO YLEISET SÄÄDÖKSET
1 artikla
1. Nämä henkilöstösäännöt, jäljempänä 'nämä säännöt', vahvistetaan ottaen huomioon kehittämiskeskuksen toiminnan kansainvälisyys ja julkisuus. Niissä säännellään erityisesti henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia, palvelukseenottoedellytyksiä, palkkaluokkia ja palvelusuhteen päättämistä, työehtoja, palkkoja ja sosiaalietuuksia, kurinpitojärjestelyjä ja valitusmenettelyjä.
2. Kehittämiskeskuksen hallintoneuvosto, jäljempänä 'hallintoneuvosto', voi näiden sääntöjen rajoissa hyväksyä kehittämiskeskuksen johtajan, jäljempänä 'johtaja', tekemiä sisäisiä sääntöjä koskevia ehdotuksia tai sisäisten sääntöjen muutoksia täsmentääkseen näihin sääntöihin sisältyviä periaatteita. Tämä koskee erityisesti seikkoja, joista nimenomaisesti säädetään näissä säännöissä.
3. Hallintoneuvoston on ilmoitettava AKT–EU-suurlähettiläskomitealle, jäljempänä 'komitea', ja komissiolle hyväksymistään sisäisiä sääntöjä koskevista ehdotuksista tai sisäisten sääntöjen muutoksista mahdollisimman pian ja viimeistään 30 työpäivän kuluessa niiden hyväksymispäivästä.
Hallintoneuvosto voi, jos se pitää tätä tarpeellisena, väliaikaisesti ja tietyin ehdoin soveltaa hyväksymiään sisäisiä sääntöjä koskevia ehdotuksia tai sisäisten sääntöjen muutoksia. Varsinainen soveltaminen voi alkaa vasta siitä päivästä, jona hallintoneuvosto on hyväksynyt ne.
4. Cotonoun sopimus, Belgian ja kehittämiskeskuksen välinen toimipaikkaa koskeva sopimus, kehittämiskeskuksen perussäännöt ja työjärjestys, nämä säännöt ja niiden liitteet, jotka ovat erottamaton osa näitä sääntöjä, kehittämiskeskuksen varainhoitosäännöt, näiden sääntöjen voimaantulon jälkeen tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti hyväksytyt sisäiset säännöt, johtajan antamat sisäiset soveltamissäännöt ja joko palvelukseenottohetkellä tai sen jälkeen kirjallisesti asetetut yksittäiset ehdot, molemmissa tapauksissa hallintoneuvoston hyväksyminä, muodostavat yhdessä johtajaan, varajohtajaan ja jäljempänä 2 artiklassa tarkoitettuun kehittämiskeskuksen henkilöstöön sovellettavat oikeussäännöt.
5. Henkilöstön jäsenet, joilla oli edellisiin yleissopimuksiin perustuvien sääntöjen mukaan oikeus korvauksiin ja veronalennuksiin, säilyttävät nämä oikeutensa.
2 artikla
1. Näissä säännöissä asetettuja ehtoja sovelletaan:
– kehittämiskeskuksen johtajaan ja varajohtajaan,
– kehittämiskeskuksen henkilöstöön,
– kehittämiskeskuksen paikalliseen henkilöstöön.
2. Näissä säännöissä tarkoitetussa merkityksessä kehittämiskeskuksen henkilöstön jäseniä ovat henkilöt, jotka on otettu työhön johtajan allekirjoittamalla sopimuksella 6 artiklan 2 kohdan a ja
b alakohdassa tarkoitetuksi määräajaksi tässä vahvistetulla tavalla ja tässä vahvistetuin rajoituksin.
3. Näissä säännöissä paikallisen henkilöstön jäsenellä tarkoitetaan henkilöitä, jotka on paikallisten käytänteiden mukaisesti otettu kehittämiskeskukseen määräaikaiseen työsuhteeseen suorittamaan ruumiillista työtä tai palvelutehtäviä, joita ei ole eritelty 7 artiklassa.
3 artikla
1. Hallintoneuvosto vastaa 2.A- ja 2.B-palkkaluokan henkilöstön hankinnasta johtajan ehdotusten perusteella sekä työsopimusten uusimisesta, jatkamisesta tai päättämisestä ja yhtä tai useampaa henkilöstön jäsentä koskevista erityisehdoista.
Xxxxxxx päättää paikallisen henkilöstön hankinnasta ja heidän työsopimustensa uusimisesta, jatkamisesta tai päättämisestä tavanomaisia menettelyjä noudattaen sisäisten sääntöjen mukaisesti, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.
2. Johtajan on pyydettävä hallintoneuvoston hyväksyntä kaikissa asioissa, jotka liittyvät henkilöstön hankintaan ja työsuhteiden uusimiseen, jatkamiseen tai päättämiseen. Tällaisia asioita ovat muun muassa avoimet toimet, avoimista toimista ilmoittaminen, saadut hakemukset sekä hakijoiden valintamenettelyt ja -perusteet.
4 artikla
1. Perustetaan:
– henkilöstökomitea,
– henkilöstön hankinta-/ylennyskomitea,
jotka hoitavat niille näissä säännöissä asetettuja tehtäviä.
Näiden komiteoiden kokoonpano ja menettelyt määritetään näiden sääntöjen liitteessä V olevien säännösten mukaisesti.
2. Henkilöstökomitea edustaa henkilöstön etuja kehittämiskeskuksessa ja huolehtii kehittämiskeskuksen ja henkilöstön välisistä yhteyksistä. Se varmistaa osaltaan toiminnan sujumisen tarjoamalla kanavan mielipiteenilmaisuun henkilöstöasioissa.
Henkilöstökomitea voi tehdä johtajalle ehdotuksia henkilöstön työehtojen tai yleisten olosuhteiden parantamiseksi.
3. Johtajalle on tiedotettava henkilöstökomitean vaalista, ehdolla olevista ehdokkaista ja äänestysten tuloksista.
Johtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle henkilöstökomitean jäsenten nimet.
Johtajan on annettava henkilöstökomitealle asianmukaiset mahdollisuudet sen tehtävien hoitamiseen.
4. Johtaja nimittää henkilöstön hankinta-/ylennyskomitean kutakin talousarviossa olevaa henkilösääntöjen alaista (toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta koskevaa) tointa tai ylennystä varten.
5 artikla
Kehittämiskeskus voi käyttää työkomennuksella olevia asiantuntijoita tai kolmansien osapuolten palkkaamia asiantuntijoita. Näihin asiantuntijoihin sovelletaan sisäisiä sääntöjä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.
Kansallista tai kansainvälistä virkamiestä taikka yksityissektorilla toimivaa johtajaa, jonka pätevyys ja kokemus vastaavat kehittämiskeskuksen henkilöstön jäseniltä vaadittavaa tasoa ja joka on väliaikaisesti siirretty kehittämiskeskukseen tai vaihdettu toisen henkilöstön jäsenen kanssa
1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti, pidetään työkomennuksella olevana asiantuntijana.
II OSASTO HENKILÖSTÖ I LUKU
NIMITTÄMINEN – PALKKALUOKAT – HENKILÖSTÖTAULUKKO
6 artikla
1. Henkilöstönimitysten ainoa tarkoitus saa olla talousarvioon 10 artiklan säännösten mukaisesti liitetyssä henkilöstötaulukossa olevan avoimen toimen täyttäminen näissä säännöissä vahvistetuin edellytyksin.
2. Henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö palkataan jollakin seuraavista työsopimuksista:
a) Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset
Hallintoneuvoston hyväksymä sopimus, joka edellyttää seuraavaa:
– rahoitus on käytettävissä,
– työsuoritus on jatkuvasti tyydyttävä näiden sääntöjen 30 artiklan mukaisesti,
– henkilöstön jäsenen tehtävät ovat jatkuvia,
– kyky hoitaa sopimukseen kuuluvat tehtävät.
Se, että sopimus on voimassa "toistaiseksi", ei tarkoita, että työpaikka on pysyvä. Kaikki sopimukset voidaan irtisanoa kurinpitomenettelyn seurauksena.
b) Määräaikaiset sopimukset
– Johtajan hyväksymä sopimus henkilöstölle, joka palkataan kehittämiskeskuksen talousarvion asianomaiseen pääluokkaan liitettyyn henkilöstöluetteloon kuuluvaan toimeen, jonka budjettivallankäyttäjät ovat määrittäneet määräaikaiseksi. Tällaiset sopimukset tehdään enintään kahdeksi vuodeksi, ja ne voidaan uusia vain kahdesti siten, että niiden kokonaiskesto on enintään viisi vuotta.
– Johtajan hyväksymä sopimus henkilöstölle, joka palkataan kehittämiskeskuksen hallinnoimiin ohjelmiin tai varoihin liittyvän toimen täyttämiseksi.
c) Lyhytaikaiset sopimukset
Johtajan hyväksymä sopimus henkilöstölle, joka palkataan hoitamaan kokopäiväisiä tai osa-aikaisia tehtäviä mutta jota ei nimitetä kehittämiskeskuksen talousarvioon liitetyn henkilöstötaulukon toimeen. Lyhytaikaiset sopimukset tehdään enintään yhdeksi vuodeksi, ja ne voidaan uusia vain kahdesti siten, että niiden kokonaiskesto on enintään kaksi vuotta.
Henkilöstön jäseneksi palkkaamisesta tehdyssä sopimuksessa, joka on laadittava näiden sääntöjen liitteessä I olevan mallin mukaan, on mainittava päivämäärä, jona toistaiseksi voimassa oleva sopimus tulee voimaan, ura-alue, palkkaluokka ja -taso sekä henkilöstön jäsenen velvoite noudattaa näitä sääntöjä. Sopimusta tehtäessä otetaan huomioon aikaisemmat palvelusuhteet kehittämiskeskuksen henkilöstön jäsenenä.
7 artikla
1. Näiden sääntöjen soveltamisalaan kuuluvat toimet on luokiteltava niiden luonteen ja niihin liittyvien tehtävien tason mukaan neljään ura-alueeseen, jotka nimetään laskevassa hierarkkisessa järjestyksessä seuraavasti: ‘johtajat’, ‘ammattihenkilöstö’, ‘toimistohenkilöstö’ ja ‘avustava henkilöstö’.
2. Kukin ura-alue sisältää palkkaluokkia ja kukin palkkaluokka tasoja.
Ura-alueet, palkkaluokat (ja niitä vastaavat tavanomaiset tehtävät) ja tasot esitetään lisätietoineen näiden sääntöjen liitteessä II tarkoitetussa taulukossa. Tämän taulukon perusteella johtaja määrittää kuhunkin kehittämiskeskuksen toimeen liittyvät tehtävät ja toimivaltuudet.
3. 'Ammattihenkilöstön' ura-alue koskee henkilöstöä, joka hoitaa yliopistokoulutusta vaativia kehittämisalan hallinto- ja neuvontatehtäviä. Ura-alueessa on seuraavat neljä palkkaluokkaa:
a) 2.A- ja 2.B-palkkaluokan henkilöstö hoitaa 'pääasiantuntijan' tehtäviä, joihin vaaditaan yliopistotutkinto tai vastaava tutkinto, joka oikeuttaa jatkotutkintoon johtaviin opintoihin, sekä 2.A-luokassa vähintään 20 vuoden ja 2.B-luokassa vähintään 15 vuoden ammattikokemus vastaavista tehtävistä tutkinnon saamisen jälkeen;
b) 2.C- ja 2.D-palkkaluokan henkilöstö hoitaa 'asiantuntijan' tehtäviä, joihin vaaditaan yliopistotutkinto tai vastaava tutkinto, joka oikeuttaa jatkotutkintoon johtaviin opintoihin, sekä 2.C-luokassa vähintään kymmenen vuoden ja 2.D-luokassa vähintään viiden vuoden ammattikokemus vastaavista tehtävistä tutkinnon saamisen jälkeen.
Hallintoneuvosto määrittää johtajan ehdotuksen perusteella 2.A-palkkaluokan toimien lukumäärän.
4. 'Toimistohenkilöstön' ura-alueessa on kolme palkkaluokkaa:
a) kaksi palkkaluokkaa henkilöstölle, joka hoitaa 'pääavustajan' tehtäviä ja 'toimistoavustajan' tehtäviä:
– 3.A-palkkaluokkaan vaaditaan korkea-asteen tutkinto tai vastaava pätevyys asianomaisella alalla sekä vähintään viiden vuoden ammattikokemus vastaavista tehtävistä ammattipätevyyden saamisen jälkeen;
– 3.B-palkkaluokkaan vaaditaan keskiasteen tutkinto tai vastaava pätevyys, tutkinto hyväksytystä sihteeriopistosta sekä vähintään viiden vuoden ammattikokemus vastaavista tehtävistä ammattipätevyyden saamisen jälkeen;
b) 3.C-palkkaluokan henkilöstö hoitaa 'sihteerin' tai 'virkailijan' tehtäviä, jotka edellyttävät keskiasteen tutkintoa tai vastaavaa pätevyyttä sekä vähintään kolmen vuoden ammattikokemusta vastaavista tehtävistä ammattipätevyyden saamisen jälkeen.
5. 'Avustavan henkilöstön' ura-alueessa on 4.A-palkkaluokka henkilöstölle, joka hoitaa 'teknisiä tehtäviä', joita ovat ruumiillinen työ ja palvelutehtävät ja jotka edellyttävät peruskoulun suorittamista ja mahdollisesti teknistä osaamista sekä vähintään kahden vuoden ammattikokemusta.
8 artikla
1. Johtaja vahvistaa nimityksen yhteydessä henkilöstön jäsenen luokituksen ura-alue, palkkaluokka ja -taso eriteltynä talousarvion mukaan ja noudattaen sisäisiä sääntöjä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.
2. Henkilöstön jäsen olisi otettava palvelukseen palkkaluokkansa ensimmäiseen tasoon.
Koulutuksen ja erityisen ammattikokemuksen huomioon ottamiseksi johtaja voi kuitenkin siirtää henkilöstön jäsenen yhden palkkatason yli ottamalla hänet palvelukseen palkkaluokan toiseen tasoon.
3. Jos henkilöstön jäsen nimitetään toimeen, joka on korkeammassa palkkaluokassa kuin mihin hänet otettiin, hänen sopimustansa on muutettava.
9 artikla
1. Johtaja siirtää kunkin henkilöstön jäsenen ura-aluettaan ja palkkaluokkaansa vastaaviin tehtäviin ainoastaan kehittämiskeskuksen edun mukaisesti ja ottamatta huomioon jäsenen kansalaisuutta.
2. Missä tahansa palkkaluokassa henkilöstön jäsen nimitetään yksikön päällikön tai yksikön varapäällikön toimeen ainoastaan toiminnallisin perustein.
3. Henkilöstön jäsenten nimityksissä olisi otettava mahdollisimman hyvin huomioon kehittämiskeskuksen luonne AKT- ja EY-maiden yhteisenä keskuksena.
4. Muualla kuin Brysselissä sijaitsevaan toimipaikkaan nimittämiseen sovelletaan sisäisiä sääntöjä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.
10 artikla
Kehittämiskeskuksen vuotuiseen talousarvioon liitettävässä taulukossa vahvistetaan kunkin ura- alueen ja palkkaluokan toimien lukumäärä ja eritellään vapaat toimet.
II LUKU
OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
11 artikla
1. Henkilöstön on hoidettava tehtävänsä ja meneteltävä yksinomaan kehittämiskeskuksen edun mukaisesti. Henkilöstö ei saa pyytää eikä vastaanottaa neuvoja miltään kehittämiskeskuksen ulkopuoliselta hallitukselta, viranomaiselta, järjestöltä tai henkilöltä.
Henkilöstö ei saa ilman johtajan lupaa hyväksyä hallitukselta tai muulta kehittämiskeskuksen ulkopuoliselta taholta palveluksia, lahjoja tai minkäänlaisia maksuja muuten kuin joko ennen nimitystä tai erityisloman aikana suoritetuista palveluista.
12 artikla
1. Henkilöstön on pidättäydyttävä toimista ja varsinkin julkisista mielipiteen ilmauksista, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti heidän asemaansa tai kehittämiskeskuksen maineeseen.
2. Henkilöstö ei saa osallistua korvausta vastaan tai ilman korvausta tapahtuvaan toimintaan, joka voi haitata heidän riippumattomuuttaan tai olla kehittämiskeskuksen etujen vastaista.
13 artikla
Henkilöstön jäsenen on ilmoitettava johtajalle, jos hänen puolisonsa tai henkilö, jonka kanssa hän asuu avioliiton omaisissa olosuhteissa, on ansiotyössä.
Jos työn luonne on ristiriidassa henkilöstön jäsenen toimen tai kehittämiskeskuksen etujen kanssa, eikä henkilöstön jäsen pysty sitovasti vahvistamaan, että työ päättyy määrätyn ja kohtuullisen ajan kuluessa, hallintoneuvosto päättää johtajan ehdotuksesta, voiko henkilöstön jäsen jatkaa toimessaan, irtisanotaanko hänen sopimuksensa vai pidätetäänkö hänet virantoimituksesta.
14 artikla
Henkilöstön jäsenen on ilmoitettava johtajalle, jos hän tehtäviänsä hoitaessaan joutuu päättämään asiasta, jonka käsittely tai tulos on hänelle henkilökohtaisesti merkityksellinen niin, että se haittaa hänen riippumattomuuttaan.
15 artikla
Henkilöstön jäsenen on kehittämiskeskuksen palveluksesta lähdettyäänkin noudatettava edelleen kunniallisuutta ja pidättyvyyttä hyväksyessään tiettyjä nimityksiä tai etuja, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti kehittämiskeskukseen.
16 artikla
1. Henkilöstön on noudatettava ehdotonta vaitiolovelvollisuutta sellaisten asioiden ja tietojen osalta, jotka he saavat tietoonsa tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä. Henkilöstö ei saa missään muodossa antaa asiaankuulumattomille luonnollisille tai oikeushenkilöille julkistamattomia asiakirjoja tai tietoja. Tämä velvoite sitoo henkilöstöä kymmenen vuoden ajan palveluksen päättymisen jälkeen.
2. Henkilöstö ei saa yksin eikä yhdessä muiden kanssa julkaista eikä antaa julkaistavaksi kehittämiskeskuksen toimintaan liittyvää tekstiä ilman johtajan lupaa. Lupa voidaan evätä ainoastaan, jos suunniteltu julkaisu saattaa olla kehittämiskeskuksen etujen vastaista.
17 artikla
Kaikki oikeudet, tekijänoikeudet ja muut henkisen omaisuuden oikeudet, jotka liittyvät henkilöstön kirjoituksiin tai muuhun työhön työtehtävien osana, ovat kehittämiskeskuksen omaisuutta.
18 artikla
Henkilöstön on asuttava asemapaikassaan tai sellaisen välimatkan päässä siitä, ettei välimatka häiritse tehtävien hoitamista.
19 artikla
1. Hierarkkisesta asemastaan riippumatta henkilöstön jäsenten on avustettava ja neuvottava esimiehiään. Jäsen on vastuussa hänelle annettujen tehtävien hoitamisesta.
2. Kehittämiskeskuksen jonkin osaston johdossa oleva henkilöstön jäsen on vastuussa esimiehilleen hänelle myönnetyistä valtuuksista ja antamiensa ohjeiden noudattamisesta. Hänen alaistensa vastuullisuus ei vapauta häntä hänen omasta vastuustaan.
3. Jos henkilöstön jäsen saa ohjeita, joita hän pitää sääntöjen vastaisina tai joiden hän arvelee aiheuttavan vakavia ongelmia, hänen on ilmoitettava tästä välittömästi lähimmälle esimiehelleen tarvittaessa kirjallisesti. Jos esimies tämän jälkeen vahvistaa ohjeet kirjallisesti, jäsenen on noudatettava niitä edellyttäen, että niihin ei liity rikoslain rikkomista eivätkä ne aiheuta kohtuutonta henkilökohtaista turvallisuusriskiä. Jos ohjeisiin liittyy lain rikkomista, henkilöstön jäsenen on vietävä asia johtajan käsittelyyn.
20 artikla
1. Henkilöstön jäsenen on korvattava kokonaan tai osittain vahinko, joka aiheutuu kehittämiskeskukselle jäsenen vakavasta virheestä tehtäviä hoidettaessa tai niiden yhteydessä.
2. Hallintoneuvosto tekee johtajan ehdotuksen perusteella perustellun päätöksen kurinpitoasioita varten vahvistettua menettelyä noudattaen.
21 artikla
1. Kehittämiskeskuksen henkilöstön jäsenten erioikeudet ja vapaudet myönnetään yksinomaan kehittämiskeskuksen edun mukaisesti. Jollei kehittämiskeskukseen ja sen henkilöstöön sovellettavista Cotonoun sopimukseen liitetyn erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan ja joissakin tapauksissa toimipaikkaa koskevan sopimuksen asiaa koskevista määräyksistä muuta johdu, henkilöstön jäsenten on hoidettava henkilökohtaiset velvoitteensa ja noudatettava voimassa olevia lakeja ja järjestyssääntöjä.
2. Henkilöstön jäsenen on välittömästi ilmoitettava johtajalle tällaisia erioikeuksia ja vapauksia koskevista riita-asioista.
22 artikla
1. Kehittämiskeskus avustaa henkilöstön jäseniä oikeudellisissa menettelyissä uhkailuja, loukkaavia tai halventavia tekoja tai ilmaisuja esittäneitä vastaan tai henkilöön tai omaisuuteen kohdistuneissa hyökkäyksissä, jotka on tehty henkilöstön jäsentä tai hänen perheenjäsentään kohtaan henkilöstön jäsenen aseman tai tehtävien vuoksi. Kehittämiskeskus korvaa yhteisvastuullisesti tästä henkilöstön jäsenelle aiheutuneet vahingot edellyttäen, ettei henkilöstön jäsen aiheuttanut vahinkoa tahallisesti tai törkeällä laiminlyönnillään eikä hän ole saanut korvausta vahingon aiheuttaneelta henkilöltä.
2. Kehittämiskeskus helpottaa kaikkien henkilöstön jäsenten kouluttautumista edellyttäen, että koulutus on kehittämiskeskuksen toiminnallisten vaatimusten mukaista ja kehittämiskeskukselle hyödyksi.
23 artikla
Henkilöstön jäsenillä on järjestäytymisoikeus. He voivat etenkin olla ammattiliittojen tai henkilöstöjärjestöjen jäseniä. Toimiminen tällaisissa ammattiliitoissa tai henkilöstöjärjestöissä ei saa olla asianomaiselle haitaksi.
24 artikla
1. Henkilöstö voi esittää johtajalle tehtäviään koskevan vetoomuksen.
2. Yksittäistä henkilöä koskevat päätökset, jotka tehdään näiden sääntöjen mukaan, on ilmoitettava kyseiselle henkilöstön jäsenelle kirjallisesti.
3. Henkilöstön jäsenen edun vastaisissa päätöksissä on esitettävä päätöksen perusteet.
25 artikla
1. Kustakin henkilöstön jäsenestä pidetään vain yhtä henkilökansiota. Kansion tulee sisältää:
– kaikki henkilön hallinnollista asemaa koskevat asiakirjat ja kaikki henkilön työkykyyn, tehokkuuteen ja käytökseen liittyvät raportit,
– henkilöstön jäsenen kommentit tällaisista asiakirjoista.
Henkilöstön jäsenellä on oikeus tutustua kaikkiin kansiossaan oleviin asiakirjoihin. Tämä oikeus säilyy enintään kaksi vuotta sen jälkeen, kun työsuhde on päättynyt.
Henkilökansio on luottamuksellinen, ja siihen voi tutustua ainoastaan hallintotiloissa. Jos Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimen käsiteltäväksi saatetaan henkilöstön jäsentä koskeva kanne, tuomioistuimelle toimitetaan pyynnöstä jäljennökset tarvittavista asiakirjoista.
2. Henkilöstön jäsenen henkilökansiossa oleva 55 artiklan 2 kohdan mukaista ensimmäisen vakavuusasteen kurinpitotoimenpidettä koskeva asiakirja kumotaan kolmen vuoden kuluttua, jos henkilöstön jäseneen ei ole kohdistettu muita kurinpitotoimenpiteitä tuona aikana.
III LUKU
PALVELUKSEEN OTTAMINEN – VÄLIARVIOT – URALLA ETENEMINEN –
PALVELUSUHTEEN PÄÄTTYMINEN/TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN – SIIRTÄMINEN POIS TOIMESTA
1 jakso Palvelukseen ottaminen
26 artikla
1. Henkilöstön palvelukseen ottamisen tarkoituksena on varmistaa, että kehittämiskeskuksella on palveluksessaan kyvyiltään, tehokkuudeltaan ja kunniallisuudeltaan mahdollisimman korkeat vaatimukset täyttäviä henkilöitä.
2. Henkilöstön jäsenet valitaan kilpailulla sisäisten sääntöjen mukaisesti, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.
3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä vahvistetun palvelukseenottomenettelyn on oltava avoin ja läpinäkyvä ja tarjottava samat osallistumis- ja työllistymismahdollisuudet kaikille Cotonoun sopimuksen allekirjoittajavaltioiden kansalaisille.
Rotu, uskonto tai sukupuoli eivät saa vaikuttaa henkilöstön jäsenten valintaan. Mitään toimia eivät saa varata tietyn jäsenvaltion kansalaisille.
Kun toimeen nimittämiseksi vaadittu ammattipätevyys ja kokemus ovat samat, palvelukseenotossa on pyrittävä mahdollisimman laajaan maantieteelliseen jakaumaan Cotonoun sopimuksen allekirjoittajavaltioiden kansalaisten välillä.
Henkilöstön jäsenten palvelukseenotossa olisi otettava mahdollisimman hyvin huomioon kehittämiskeskuksen luonne AKT- ja EY-maiden yhteisenä keskuksena.
27 artikla
1. Henkilöstön jäseneksi voidaan ottaa ainoastaan henkilö:
a) joka on Cotonoun sopimuksen jonkin allekirjoittajavaltion kansalainen,
b) joka on täyttänyt asevelvollisuutta koskevan lainsäädännön mukaiset velvollisuutensa,
c) joka täyttää tehtäviensä hoitamisen edellyttämät hyvää mainetta koskevat vaatimukset,
d) joka on otettu palvelukseen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua kilpailuun perustuvaa menettelyä noudattaen,
e) jolla on terveydelliset edellytykset tehtäviensä hoitamiseen, ja kehittämiskeskuksen nimeämä lääkäri on vahvistanut tämän lääkärintutkimuksessa,
f) joka toimittaa näytön siitä, että hänellä on perusteelliset tiedot yhdessä kehittämiskeskuksen kahdesta päätyökielestä (ranska tai englanti) ja toisessa kehittämiskeskuksen työkielessä hänelle uskottujen tehtävien hoitamiseen riittävät tiedot.
2. Ennen tehtäviensä vastaanottamista jokaisen henkilöstön jäsenen on toimitettava kehittämiskeskukselle seuraavat asiakirjat:
a) lääkärintodistus siitä, että hän kykenee hoitamaan tehtävät, joita varten hänet otetaan palvelukseen,
b) todistus asevelvollisuuden suorittamisesta,
c) asiakirjatodisteet siitä, että hän on Cotonoun sopimuksen jonkin allekirjoittajavaltion kansalainen ja että hänellä on täydet kansalaisoikeudet,
d) asiakirjat hänen ja hänen puolisonsa ja huollettavina olevien lastensa siviilisäädystä.
3. Henkilöstön jäsenet lupautuvat käymään kehittämiskeskuksen pyynnöstä kehittämiskeskuksen asiantuntijalääkärin tutkimuksessa ennen koeajan päättymistä.
28 artikla
1. Xxxxxxxx toimien täyttämiseksi johtaja aloittaa kilpailuun perustuvan ulkoisen palvelukseenottomenettelyn 4 artiklan 1 kohdassa ja 26 artiklan 2 kohdassa sekä liitteessä V tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti sen jälkeen, kun hän on tarkastellut mahdollisuutta nimittää kyseisiin toimiin kehittämiskeskuksen henkilöstön jäseniä siirtämällä tai 32 artiklan ja 33 artiklan ehtojen mukaisesti palkkaluokkaa tai ura-aluetta ylentämällä.
2. Palvelukseenottomenettely voidaan myös aloittaa varallaololuettelon laatimiseksi myöhempää palvelukseenottoa varten.
29 artikla
1. Henkilöstön jäsenellä on palvelukseenotosta kuusi kuukautta kestävä koeaika.
2. Jos henkilöstön jäsen ei ole osoittanut riittävää ammattikelpoisuutta, hänet irtisanotaan koeajan päättyessä. Johtaja voi kuitenkin poikkeustapauksissa jatkaa koeaikaa enintään toiset kuusi kuukautta.
3. Jos henkilöstön jäsen ei koeajan ja sen jatkoaikojen aikana pysty sairauden, äitiysloman tai onnettomuuden vuoksi hoitamaan tehtäviään vähintään kuukauden jatkuvana ajanjaksona, johtaja voi jatkaa hänen koeaikaansa vastaavanpituisella ajanjaksolla.
4. Rajoittamatta tämän artiklan 3 kohdan soveltamista, koeajan kokonaispituus saa kaikissa tapauksissa olla enintään 12 kuukautta.
5. Koeajalla oleva henkilöstön jäsen voi erota palveluksesta koska tahansa koeaikana kuukauden irtisanomisajan jälkeen, jollei asiasta ole muuta sovittu.
2 jakso
Väliarviot – Uralla eteneminen
30 artikla
1. Esimiehet laativat henkilöstön jäsenten kyvyistä, tehokkuudesta ja käytöksestä arviointiraportin joka 12. kuukausi aina kalenterivuoden lopussa johtajan antamien sisäisten soveltamissääntöjen mukaisesti.
2. Arviointiraportti annetaan tiedoksi henkilöstön jäsenelle. Hänellä on oikeus esittää siitä aiheellisiksi katsomiaan huomioita.
31 artikla
1. Henkilöstön jäsen, joka on hoitanut tehtäviänsä erinomaisesti vähintään kahden vuoden ajan samassa palkkaluokassa ja samalla tasolla ja jonka sopimus jatkuu vielä vähintään kuukauden, voi edetä palkkaluokkansa seuraavalle tasolle.
2. Edellä mainittu tasokorotus ei ole automaattinen, vaan siitä päättää johtaja henkilöstön jäsenen kykyjen, tehokkuuden ja käytöksen perusteella, sellaisena kuin esimiehet ovat ne arvioineet, sekä henkilöstön jäsenen tehtävien vaikeuden perusteella.
32 artikla
1. Henkilöstön jäsenen palkkaluokkaa korotetaan ainoastaan vapaiden paikkojen täyttämiseksi niin, että johtaja siirtää jäsenen seuraavaan lähimpään palkkaluokkaan sisäisten sääntöjen mukaisesti, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.
2. Henkilöstön jäsen, joka on ollut palveluksessa palkkaluokassaan vähimmäisajan, voidaan siirtää hänen nykyistä ura-aluettaan seuraavaan lähimpään ura-alueeseen henkilöstön jäsenten ansioiden vertailun ja lähimpien esimiesten raporttien tarkastelun jälkeen.
3. Henkilöstön jäsen voidaan siirtää seuraavaan ura-alueeseen ainoastaan sen jälkeen, kun henkilöstön jäsenten keskuudessa on tehty vertailu siitä, kenellä on tarvittava koulutus ja vaatimus ja kuka on ollut täyden vähimmäisajan palveluksessa samassa palkkaluokassa. Henkilöstön jäsen nimitetään uuden ura-alueen alimpaan palkkaluokkaan.
4. Palkkaluokan tai ura-alueen korottaminen edellyttää vähintään kahden vuoden palvelusta samassa palkkaluokassa.
33 artikla
1. Henkilöstön jäsen luokitellaan sille tasolle, jossa palkka on lähinnä hänen edellisessä palkkaluokassaan maksettua palkkaa.
2. Henkilöstön jäsenen peruspalkka uudessa palkkaluokassa ei missään tapauksessa saa olla alhaisempi kuin hänen edellisessä palkkaluokassa saamansa palkka.
3. Henkilöstön jäsenelle ei missään tapauksessa saa aiheutua rahallista haittaa siinä tapauksessa, että hän olisi ilman ylennystä saanut edellisessä palkkaluokassaan tasokorotuksen ansioiden vuoksi. Tässä tapauksessa henkilöstön jäsen saa ylimääräisen tasokorotuksen päivänä, jona tasokorotus olisi tullut voimaan hänen edellisessä palkkaluokassaan.
3 jakso
Palvelussuhteen päättäminen – Työsopimuksen irtisanominen
34 artikla
Henkilöstön jäsenen palvelussuhde päättyy hänen kuollessaan mutta myös seuraavissa tapauksissa:
1. Irtisanomisajan päättyessä, jos henkilöstön jäsen irtisanoutuu. Irtisanomisaika on vähintään kolme kuukautta ja enintään kuusi kuukautta, jos yhteisesti ei sovita lyhyemmästä ajasta.
2. Irtisanomisajan päättyessä, jos kehittämiskeskus irtisanoo henkilöstön jäsenen.
Irtisanomisaika on yksi kuukausi jokaista täyttä palvelusvuotta kohti, kuitenkin vähintään kolme kuukautta ja enintään yhdeksän kuukautta. Xxxxxxxxxxxxxxx ei kuitenkaan voi alkaa äitiys- eikä sairausloman aikana, paitsi jos sairausloma kestää yli kolme kuukautta. Irtisanomisaika myös keskeytyy edellä mainituin rajoituksin äitiys- ja sairauslomien ajaksi.
3. Sen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa henkilöstön jäsen täyttää 65 vuotta.
4. Kehittämiskeskuksen työn toimivuuden vuoksi henkilöstön jäsenen sopimus voidaan irtisanoa näiden sääntöjen 55 artiklan mukaisen epäpätevyyden tai epätyydyttävän suorituksen perusteella.
5. Jos kehittämiskeskus suljetaan etenkin rahoituksen puuttuessa, henkilöstön jäsenelle maksetaan korvauksena yhden kuukauden perusbruttopalkka täyttä palvelusvuotta kohden enintään kahdeltatoista kuukaudelta. Laskelma tehdään henkilöstön jäsenen viimeisen perusbruttopalkan perusteella.
6. Jos toimi poistetaan, siinä toiminut henkilöstön jäsen saa irtisanomisilmoituksen 2 kohdassa säädetyn mukaisesti sekä 5 kohdassa määritetyn korvauksen.
35 artikla
Henkilöstön jäsenen sopimus voidaan johtajan aloitteesta irtisanoa ilman irtisanomisaikaa:
a) koeajan aikana tai sen päätyttyä 29 artiklan 2 kohdassa vahvistetuin edellytyksin,
b) jos henkilöstön jäsen ei enää täytä 27 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä,
c) 36 artiklassa säädetyssä tapauksessa,
d) 37 artiklassa säädetyssä tapauksessa.
36 artikla
1. Tämän osaston VI luvussa säädetyn kurinpitomenettelyn päättyessä henkilöstön jäsenen sopimus voidaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa kurinpidollisista syistä, jos kyseessä on vakava velvoitteiden täyttämättä jättäminen joko tahallisesti tai laiminlyönnin vuoksi. Päätöksen sopimuksen irtisanomisesta tekee johtaja sen jälkeen, kun asianomaiselle on annettu tilaisuus puolustaa itseänsä.
2. Henkilöstön jäsen voidaan pidättää toimestaan 57 artiklassa vahvistetuin edellytyksin ennen sopimuksen irtisanomista.
3. Jos tehtävät lakkautetaan tämän artiklan 1 kohdan perusteella, johtaja voi ehdottaa, että hallintoneuvosto päättää pidättää asianomaiselta hänen oikeutensa 46 artiklassa ja 52 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen mukaiseen korvaukseen ja kulukorvauksiin kokonaan tai osittain.
37 artikla
1. Kehittämiskeskuksen on irtisanottava henkilöstön jäsenen sopimus ilman irtisanomisaikaa, jos johtaja saa selville, että asianomainen antoi palvelukseen otettaessa tahallisesti vääriä tietoja ammattitaidostaan tai 27 artiklan 1 kohdassa vahvistetuista edellytyksistä.
2. Tässä tapauksessa hallintoneuvosto julistaa johtajan ehdotuksesta sopimuksen irtisanotuksi sen jälkeen, kun asianomaista on kuultu ja tämän osaston VI luvussa vahvistettu kurinpitomenettely on saatettu päätökseen.
3. Henkilöstön jäsen voidaan pidättää toimestaan 57 artiklassa vahvistetuin edellytyksin ennen sopimuksen irtisanomista.
Edellä olevan 36 artiklan 3 kohdan säännöksiä sovelletaan.
IV LUKU TYÖEHDOT
1 jakso Työn kesto
38 artikla
1. Työtehtävissä toimivan henkilöstön on jatkuvasti oltava kehittämiskeskuksen käytettävissä.
Tavanomainen työviikko on kuitenkin enintään 37,5 tuntia. Tavanomaisen työpäivän tuntimäärä määritetään johtajan antamien sisäisten sääntöjen mukaan.
2. Johtaja voi perustelluista syistä antaa henkilöstön jäsenelle luvan työskennellä osa-aikaisesti, jos se ei johtajan mielestä ole kehittämiskeskuksen edun vastaista.
Menettelyt tällaisen luvan myöntämiseksi vahvistetaan johtajan antamissa soveltamissäännöissä.
39 artikla
1. Henkilöstön edellytetään tekevän ylitöitä kiireellisissä tapauksissa tai työmäärän ollessa poikkeuksellisen suuri. Yötyö ja kaikki sunnuntaisin tai yleisinä vapaapäivinä tehtävä työ voidaan sallia ainoastaan johtajan antamien sisäisten soveltamissääntöjen mukaisesti.
2. Henkilöstön jäsen saa kuudessa kuukaudessa tehdä ylitöitä yhteensä enintään 150 tuntia.
3. Ammattihenkilöstön ja toimistohenkilöstön ura-alueella ylitöistä ei makseta korvausta eikä palkkaa.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa sisäisissä soveltamissäännöissä vahvistettujen edellytysten perusteella avustavan henkilöstön ura-alueella työskenteleville annetaan ylitöistä korvauksena vapaa-aikaa tai, jos vapaata ei keskuksen tarpeiden vuoksi voida ottaa kuuden kuukauden kuluessa siitä kun ylityö tehtiin, ylityötunneista maksetaan automaattisesti tuntipalkka mainittujen sääntöjen mukaan.
2 jakso Lomat ja poissaolot
40 artikla
1. Henkilöstöllä on oikeus vähintään 24 työpäivän ja enintään 30 työpäivän pituiseen vuosilomaan kalenterivuosittain johtajan antamien sisäisten soveltamissääntöjen mukaisesti. Näissä säännöissä täsmennetään edellytykset, joilla lomapäiviä voi siirtää kalenterivuodesta toiseen.
2. Johtaja voi tämän vuosiloman lisäksi poikkeuksellisesti myöntää pyynnöstä erityislomaa. Tällaisen loman myöntämistä koskevat järjestelyt vahvistetaan sisäisissä säännöissä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.
41 artikla
Naispuolisilla henkilöstön jäsenillä on 40 artiklassa säädetyn loman lisäksi lääkärintodistuksen perusteella oikeus äitiyslomaan, jonka ajalta maksetaan täysi palkka ja joka alkaa tavallisesti kuusi viikkoa ennen todistuksessa olevaa synnytyksen laskettua aikaa ja päättyy tavallisesti 10 viikkoa synnytyksen jälkeen. Äitiysloman on oltava vähintään 16 viikkoa.
Lääkärin suostumuksella henkilöstön jäsen voi kuitenkin aloittaa äitiyslomansa myöhemmin kuin 6 viikkoa ennen synnytyksen laskettua aikaa, jolloin loma päättyy synnytyksen laskettua aikaa seuraavan kymmenen viikon ajanjakson ja sen ajanjakson, jonka henkilöstön jäsen työskenteli synnytyksen tosiasiallista päivää edeltävän kuuden viikon aikana, pituisen ajanjakson jälkeen.
Miespuolisilla henkilöstön jäsenillä on oikeus viisi työpäivää kestävään isyyslomaan kymmenen viikon kuluessa lapsen syntymästä.
42 artikla
Henkilöstön jäsenellä, joka esittää todisteet työkyvyttömyydestä sairauden tai onnettomuuden vuoksi, on automaattisesti oikeus sairauslomaan sisäisten sääntöjen mukaisesti, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella. Oman harkintansa mukaan kehittämiskeskus voi päättää pyytää lausunnon asiantuntijalääkäriltä.
43 artikla
Henkilöstön jäsenen, jolla on lupa tehdä osa-aikatyötä, vuosiloman kestoa lyhennetään tältä ajalta työaikaa vastaavasti. Vähennettävät osapäivät lasketaan määräsuhteessa johtajan antamien sisäisten soveltamissääntöjen mukaisesti.
44 artikla
1. Sairaustapausta tai onnettomuutta lukuun ottamatta henkilöstön jäsen ei saa olla poissa ilman lähimmän esimiehen antamaa ennakkolupaa. Mahdollisesti sovellettavia kurinpitomenettelyjä rajoittamatta kaikki asianmukaisesti todetut luvattomat poissaolot vähennetään kyseisen henkilöstön jäsenen vuosilomasta. Jos hän on käyttänyt kaikki vuosilomapäivänsä, aika vähennetään automaattisesti hänen palkastaan.
2. Jos henkilöstön jäsen haluaa viettää sairauslomaa muualla kuin asemapaikallaan, hänen on pyydettävä siihen ennakkoon johtajalta lupa.
3. Poikkeustapauksissa henkilöstön jäsenelle voidaan hänen pyynnöstään myöntää henkilökohtaisista syistä palkatonta lomaa johtajan harkinnan mukaan. Tällainen loma saa viidentoista vuoden aikana kestää enintään yhden vuoden.
Tänä aikana henkilöstön jäsenen palkkatasoa ei koroteta, eikä palkattomalla lomalla oloaikaa oteta huomioon 31 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti vahvistettavassa vähimmäisajassa.
Palkatonta lomaa koskevat säännöt täsmennetään sisäisissä säännöissä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.
4. Aina 18 kuukauden jatkuvan palvelusjakson päätyttyä henkilöstön jäsenet, heidän puolisonsa ja huollettavina olevat lapsensa ovat oikeutettuja lähtöpaikkakunnalleen suuntautuvaan edestakaiseen matkaan sisäisten sääntöjen mukaisesti, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.
3 jakso Juhlapyhät
45 artikla
Johtaja laatii luettelon juhlapyhistä.
V LUKU
PALKKA JA KULUKORVAUKSET
46 artikla
1. Jollei toisin säädetä, sisäisissä säännöissä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella, vahvistettujen edellytysten mukaan henkilöstön jäsenellä on oikeus ura- aluettaan, palkkaluokkaansa ja tasoaan vastaavaan palkkaan jo pelkästään palvelussuhteensa johdosta.
Hän ei voi luopua tästä oikeudesta.
2. Palkka muodostuu peruspalkasta sekä perhe- ja muista lisistä.
47 artikla
Palkka ilmoitetaan ja maksetaan euroina.
48 artikla
Johtajan ehdotuksen perusteella hallintoneuvosto hyväksyy vuosittaiset palkan mukautukset Euroopan unionin neuvoston yhteisön henkilöstöä varten hyväksymän menettelytavan perusteella.
49 artikla
Kuukausittaiset peruspalkat vahvistetaan ura-alueittain, palkkaluokittain ja -tasoittain näiden sääntöjen liitteessä II olevan taulukon mukaisesti.
50 artikla
1. Perhelisät, joihin henkilöstön jäsenillä on oikeus, vahvistetaan 46 artiklassa mainituissa säännöissä, ja niihin kuuluu
a) kotitalouslisä,
b) huollettavasta lapsesta maksettava lisä,
c) koulutuslisä.
2. Henkilöstön jäsenten, jotka saavat tässä artiklassa tarkoitettuja perhelisiä, on ilmoitettava muualta saadut samanluontoiset lisät, jotka vähennetään näiden sääntöjen perusteella maksettavista lisistä.
3. Huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä voidaan kaksinkertaistaa johtajan erityisellä perustellulla päätöksellä, joka perustuu kehittämiskeskuksen nimeämän lääkärin laatimiin lääkärintodistuksiin, joissa vahvistetaan, että kyseisen lapsen henkisen tai ruumiillisen vamman vuoksi lapsesta aiheutuu henkilöstön jäsenelle huomattavia kustannuksia.
51 artikla
Jos henkilöstön jäsen kuolee palvelussuhteensa aikana, eloonjäävä puoliso tai huollettavina olevat lapset saavat edesmenneen henkilöstön jäsenen palkan kokonaisuudessaan kuolinkuukautta seuraavan kuudennen kuukauden loppuun saakka.
52 artikla
Henkilöstön jäsenellä on 46 artiklassa tarkoitetuissa sisäisissä säännöissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti oikeus saada korvaus kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen aloittaessaan tehtävänsä tai tilapäisen muihin tehtäviin siirron tai palvelussuhteen päättymisen yhteydessä, sekä kuluista, joita hänelle aiheutuu hänen hoitaessaan tehtäviään tai niiden vuoksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 36 artiklan 3 kohdan säännöksiä.
53 artikla
1. Jos henkilöstön jäsen, hänen puolisonsa tai huollettavana oleva lapsi kuolee, kehittämiskeskus korvaa kulut, jotka aiheutuvat ruumiin kuljettamisesta henkilöstön jäsenen asemapaikasta lähtöpaikkakunnalle. Kehittämiskeskus voi myöntää tätä varten ennakkoa.
Kehittämiskeskus korvaa myös kuolleen henkilöstön jäsenen lähtöpaikkakunnalle palaavien, edellisessä kohdassa mainittujen eloonjääneiden henkilöiden matkakustannukset sekä henkilökohtaisen irtaimiston ja matkatavaroiden kuljetuksesta aiheutuneet kustannukset.
2. Jos henkilöstön jäsen kuolee virkamatkalla, kehittämiskeskus korvaa kulut, jotka aiheutuvat ruumiin kuljettamisesta kuolinpaikasta henkilöstön jäsenen lähtöpaikkakunnalle.
54 artikla
Liikaa maksetut summat peritään takaisin, jos niiden saaja tiesi maksujen olevan sääntöjen vastaisia tai sääntöjenvastaisuus oli niin selkeää, ettei sitä voinut olla tietämättä. Johtaja vahvistaa perintämenettelyt.
VI LUKU KURINPITOTOIMENPITEET
55 artikla
1. Jos henkilöstön jäsen tahallisesti tai huolimattomuudesta jättää täyttämättä näiden sääntöjen mukaiset velvollisuutensa, häntä vastaan voidaan aloittaa kurinpitomenettely.
2. Kurinpitotoimenpiteitä ovat
– ensimmäisen vakavuusasteen toimenpiteet:
a) kirjallinen huomautus,
b) varoitus,
– toisen vakavuusasteen toimenpiteet:
a) ikälisien vähentäminen,
b) palkkaluokan tai ura-alueen alentaminen,
c) siirto pois toimesta.
3. Yksi virhe voi johtaa vain yhteen kurinpitotoimenpiteeseen.
56 artikla
1. Johtaja voi kurinpitolautakuntaa kuulematta antaa työntekijälle huomautuksen tai varoituksen työntekijän lähimmän esimiehen ehdotuksesta tai omasta aloitteestaan. Asianomaista on kuultava tätä ennen. Henkilöstön jäsen voi halutessaan antaa vastineensa varoitukseen tai huomautukseen. Tämä vastaus säilytetään hänen henkilökansiossaan.
2. Muut toimenpiteet toteuttaa hallintoneuvosto sen jälkeen, kun 58 artiklassa säädetty kurinpitomenettely on saatettu loppuun. Tämän menettelyn voi käynnistää johtaja tai hallintoneuvosto asianomaisen kuulemisen jälkeen.
57 artikla
1. Jos henkilöstön jäsenen katsotaan tehneen vakavan virheen, johtaja voi pidättää työntekijän toimensa hoitamisesta riippumatta siitä, onko kyse työntekijän asemaan liittyvien velvollisuuksien laiminlyömisestä vai lain rikkomisesta. Päätös henkilöstön jäsenen pidättämisestä tehtäviensä hoitamisesta tehdään ennaltaehkäisevänä toimena neljän työpäivän kuluessa siitä, kun syytteeseen johtaneet teot havaittiin.
2. Päätöksessä henkilöstön jäsenen pidättämisestä tehtäviensä hoitamisesta on mainittava, saako hän täyden palkan tehtävien hoidosta pidättämisen aikana vai pidätetäänkö siitä kyseisessä päätöksessä vahvistettava määrä. Pidätettävä määrä saa olla enintään puolet henkilöstön jäsenen peruspalkasta.
3. Jos henkilökunnan jäsentä koskevaa päätöstä ei ole tehty kahden kuukauden kuluessa siitä, kun päätös hänen pidättämisestään tehtävien hoitamisesta tuli voimaan, hallintoneuvoston on vahvistettava tehtävien hoitamista pidättämisen jatkuminen.
4. Jos henkilökunnan jäsentä koskevaa päätöstä ei ole tehty neljän kuukauden kuluessa siitä, kun päätös hänen pidättämisestään tehtävien hoitamisesta tuli voimaan, henkilöstön jäsenelle on taas maksettava täysi palkka.
5. Jos henkilökunnan jäseneen ei kurinpitomenettelyn päätyttyä ole kohdistettu kurinpitoseuraamuksia tai muita toimenpiteitä kuin kirjallinen varoitus tai huomautus, henkilöstön jäsenellä on oikeus pidätetyn palkan korvaukseen.
6. Jos henkilöstön jäsen kuitenkin joutuu syytteeseen samasta teosta, lopullinen päätös tehdään vasta, kun asiaa käsittelevän tuomioistuimen tuomio asiassa on tullut lainvoimaiseksi.
58 artikla
1. Kurinpitomenettely aloitetaan johtajan aloitteesta, ja siihen kuuluu tilapäinen tutkintakomitea, jonka on annettava johtajalle raportti, jossa selvitetään tarkasti väitetyt teot ja tarvittaessa niiden tapahtumisolosuhteet.
Raportti toimitetaan hallintoneuvoston puheenjohtajalle, joka antaa sen kirjallisesti tiedoksi henkilöstön jäsenelle.
Jos tiedoksiantoa ei saada toimitettua henkilöstön jäsenelle hänestä riippuvista syistä tai henkilöstön jäsen kieltäytyy allekirjoittamasta vastaanottotodistusta, hänen katsotaan saaneen tiedoksiannon.
2. Tilapäisen tutkintakomitean kokoonpanoa ja menettelyjä koskevat järjestelyt vahvistetaan sisäisissä säännöissä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.
III OSASTO JOHTAJA JA VARAJOHTAJA
59 artikla
1. Näitä henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin johtajaan ja varajohtajaan.
2. Jos johtajan on näiden sääntöjen mukaan tehtävä henkilöstöä ja paikallista henkilöstöä koskevia päätöksiä, hallintoneuvosto tekee vastaavat johtajaa ja varajohtajaa koskevat päätökset.
Jos henkilöstön ja paikallisen henkilöstön on vastaavasti annettava tietoja johtajalle, johtajan ja varajohtajan on annettava nämä tiedot hallintoneuvostolle.
IV OSASTO
SOSIAALITURVAA, VEROTUSTA
JA MUUTOKSENHAKUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET I LUKU
SOSIAALISET SÄÄNNÖKSET
1 jakso Sosiaaliturva
60 artikla
1. Henkilöstön jäsenet, varajohtaja, johtaja ja tarvittavissa määrin myös heidän kehittämiskeskuksen hyväksymät lailliset perheenjäsenensä voivat valita sosiaaliturvajärjestelmäkseen joko sen valtion järjestelmän, jonka alueella kehittämiskeskuksen päätoimipaikka sijaitsee, viimeisimmän asuinvaltionsa tai sen valtion järjestelmän, jonka kansalaisia he ovat, taikka minkä tahansa yksityisen järjestelmän, jota koskevan sopimuksen kehittämiskeskus on allekirjoittanut.
Valinta voidaan kuitenkin tehdä vain kerran ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua palvelukseentulosta. Se tulee voimaan päivänä, jona tehtävät vastaanotetaan.
2. Henkilöstön jäsenet, varajohtaja, johtaja ja heidän lailliset puolisonsa, jotka eivät voi saada samankaltaisia ja yhtä suuria etuuksia minkään muun lakisääteisen järjestelmän mukaan, sekä sisäisten sääntöjen mukaisesti heidän huollettavanaan olevat lapset on vakuutettu sairauden varalta. Vakuutuksen kattavuus täsmennetään sisäisissä säännöissä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.
3. Henkilöstön jäsenet ja kehittämiskeskus maksavat tähän sairausvakuutukseen tarvittavat varat 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti.
61 artikla
1. Henkilöstön jäsenet, varajohtaja ja johtaja ovat vakuutettuja palvelukseentulopäivästään työtapaturmien ja onnettomuuksien varalta, jollei 60 artiklassa tarkoitetuista sisäisistä säännöistä muuta johdu. He osallistuvat nämä riskit kattavan vakuutuksen maksamiseen.
2. Vakuutuksen ulkopuolelle jäävät riskit, maksettavat etuudet ja korvaukset eritellään 1 kohdassa tarkoitetuissa sisäisissä säännöissä.
62 artikla
1. Kun henkilöstön jäsenelle, varajohtajalle tai johtajalle syntyy lapsi, henkilölle, joka tosiasiassa huolehtii tästä lapsesta, maksetaan kiinteämääräinen kertalisä 60 artiklassa tarkoitettujen sisäisten sääntöjen mukaisesti.
2. Lapsen syntymän johdosta maksettavan lisän saajan on ilmoitettava saman lapsen osalta muualta saadut samanluonteiset lisät, jotka vähennetään 1 kohdassa tarkoitetusta lisästä. Tämä lisä maksetaan vain kerran, vaikka molemmat vanhemmat olisivat kehittämiskeskuksen henkilöstön jäseninä oikeutettuja siihen.
2 jakso Eläkerahasto
63 artikla
1. Kehittämiskeskus perustaa henkilöstön jäseniä, varajohtajaa ja johtajaa varten eläkerahaston sisäisten sääntöjen mukaisesti, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella. Näissä säännöissä vahvistetaan menettelyt henkilöstön jäsenten ja kehittämiskeskuksen pakollisten ja vapaaehtoisten maksujen maksamiseksi sekä rahastosta kehittämiskeskuksen palveluksesta lähteville henkilöille maksettavien määrien maksamiseksi.
2. Henkilöstön jäsenet ja kehittämiskeskus maksavat tähän eläkerahaston perustamiseen tarvittavat varat 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti.
3 jakso
Lopullinen ja vapaaehtoinen eroraha
64 artikla
1. Kehittämiskeskuksen palveluksessa vähintään viisi vuotta ollut henkilöstön jäsen, jonka sopimus irtisanotaan henkilöstön jäsenen ja keittämiskeskuksen välisestä sopimuksesta, voi saada hallintoneuvoston päätöksellä ja johtajan laatiman raportin perusteella lopullisen ja vapaaehtoisen erorahan sisäisten sääntöjen mukaisesti, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksesta.
2. Erorahaa ei saa automaattisesti, vaan sen myöntämisessä otetaan huomioon kehittämiskeskuksen edut ja tavoitteet. Maksatus tapahtuu hallintoneuvoston vahvistamin edellytyksin johtajan ehdotuksesta 1 kohdassa tarkoitettujen sisäisten sääntöjen mukaisesti.
3. Erorahaa ei makseta, jos sopimus irtisanotaan 36 ja 37 artiklan säännösten mukaisesti.
4. Johtaja ja varajohtaja eivät saa erorahaa.
5. Erorahaa ei voida maksaa yhdessä 34 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun korvauksen kanssa.
II LUKU
Verosäännökset
65 artikla
1. Kehittämiskeskuksen johtajan, varajohtajan ja henkilöstön on maksettava kehittämiskeskuksen maksamasta palkasta veroa kehittämiskeskukselle.
Veronkantoa koskevat edellytykset ja menettelyt vahvistetaan näiden sääntöjen liitteessä III. Komitealla on valta tarvittaessa muuttaa kyseistä liitettä.
2. Kehittämiskeskus kantaa veron ennakkopidätyksenä. Kannettu vero kirjataan tuloksi kehittämiskeskuksen talousarvioon.
III LUKU
Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
66 artikla
1. Henkilöstön jäsenet, varajohtaja ja johtaja voivat esittää toimivaltaiselle viranomaiselle pyynnön tehdä heitä koskeva päätös. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asianomaiselle perustellusta päätöksestään kahden kuukauden kuluessa pyynnön esittämispäivästä. Jos pyyntöön ei tämän määräajan kuluessa ole vastattu, pyynnön katsotaan tulleen hylätyksi päätöksellä, jota koskevan valituksen voi tehdä seuraavan kohdan mukaisesti.
2. Henkilöstön jäsen, varajohtaja tai johtaja voivat tehdä toimivaltaiselle viranomaiselle valituksen heitä vastaan kohdistetusta toimenpiteestä, joko toimivaltaisen viranomaisen tekemästä päätöksestä tai siitä, että tämä on jättänyt toteuttamatta jonkin näihin sääntöihin sisältyvän toimenpiteen. Valitus on kirjallinen asiakirja, jossa pyydetään kyseisen riidan sovintoratkaisua. Valitus on jätettävä kahden kuukauden kuluessa tai valitus jätetään huomiotta. Tämä määräaika alkaa:
– päivänä, jona päätös annetaan asianomaiselle tiedoksi, ja joka tapauksessa viimeistään sinä päivänä, jolloin asianomainen sai tiedon asiasta, jos on kyse määrättyyn henkilöön kohdistuvasta toimenpiteestä; jos määrättyyn henkilöön kohdistuvaan toimenpiteeseen kuitenkin liittyy myös toinen henkilö, määräaika alkaa asianomaisen toisen henkilön osalta päivänä, jona hän saa tiedon asiasta,
– vastauksen antamiselle asetetun määräajan päättymispäivänä, jos valitus koskee 1 kohdassa säädettyä päätöstä, jolla pyyntö katsotaan tulleen hylätyksi.
Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asianomaiselle perustellusta päätöksestään kahden kuukauden kuluessa valituksen esittämispäivästä. Jos valitukseen ei ole vastattu tämän määräajan kuluessa, sen katsotaan tulleen hylätyksi päätöksellä, johon voi hakea muutosta 67 artiklan mukaisesti.
Menettelyt, joilla toimivaltainen viranomainen tekee perustellun päätöksensä, vahvistetaan sisäisissä säännöissä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.
Tässä artiklassa toimivaltaisella viranomaisella tarkoitetaan:
– johtajaa henkilöstön jäsenten osalta,
– hallintoneuvostoa johtajan ja varajohtajan sekä johtajan toteuttamia kurinpitotoimenpiteitä koskevien valitusten osalta,
– komiteaa johtajaan tai varajohtajaan kohdistuneita hallintoneuvoston kurinpitotoimenpiteitä koskevien valitusten osalta.
67 artikla
1. Henkilöstön jäsenten ja kehittämiskeskuksen samoin kuin johtajan ja varajohtajan sekä kehittämiskeskuksen väliset riidat voidaan ratkaista sovittelumenettelyllä näiden sääntöjen liitteessä IV vahvistettuja menettelyjä noudattaen. Jos sopimukseen ei kuitenkaan päästä, henkilöstön jäsenellä on oikeus viedä asia Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimeen.
2. Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimella, jäljempänä 'hallintotuomioistuimella', on toimivalta ratkaista kaikki kehittämiskeskuksen ja sen henkilöstön jäsenen väliset riidat, jotka koskevat tällaista henkilöä vastaan 66 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla kohdistuvan toimenpiteen laillisuutta.
3. Kanne otetaan hallintotuomioistuimen käsiteltäväksi ainoastaan, jos
– toimivaltaiselle viranomaiselle on ennen kanteen nostamista tehty valitus 66 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisessä kohdassa säädetyssä määräajassa,
– tämä valitus on hylätty nimenomaisella tai hylkääväksi katsottavalla päätöksellä,
– sovittelussa ei ole onnistuttu.
4. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa. Tämä määräaika alkaa:
– päivänä, jona valituksen johdosta tehty päätös annetaan tiedoksi,
– vastauksen antamiselle asetetun määräajan päättymispäivästä, jos kanne koskee päätöstä, jolla 66 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehty valitus katsotaan hylätyksi; jos valitus on kuitenkin hylätty nimenomaisella hylkäävällä päätöksellä sen jälkeen, kun se on hylätty hylkääväksi katsottavalla päätöksellä mutta ennen kuin kanteen nostamiselle asetettu määräaika on kulunut umpeen, muutoksen hakemiselle asetettu määräaika alkaa uudelleen.
V OSASTO PAIKALLINEN HENKILÖSTÖ
68 artikla
1. Johtaja palkkaa paikallisen henkilöstön työsopimuksilla määräajaksi.
2. Paikalliseen henkilöstöön sovelletaan soveltuvin osin II osastoa lukuun ottamatta 6–10, 29, 31–37, 40–43, 46–50 artiklaa sekä VI lukua.
69 artikla
Johtaja määrittää paikallisen henkilöstön työehdot ja erityisesti:
a) palvelukseenottotavan ja työsopimuksen irtisanomistavan,
b) lomat ja
c) palkkaluokituksen ja palkan
nykyisten sääntöjen ja tehtävänsuorituspaikassa voimassa olevien käytäntöjen mukaisesti.
70 artikla
Kehittämiskeskus maksaa työnantajan osuuden paikallisen henkilöstön tehtävänsuorituspaikalla voimassa olevien säännösten mukaisista sosiaaliturvamaksuista.
71 artikla
Paikallinen henkilöstön jäsen voi pyytää johtajaa tekemään häntä koskevan päätöksen. Johtajan on ilmoitettava asianomaiselle perustellusta päätöksestään yhden kuukauden kuluessa pyynnön esittämispäivästä. Erimielisyystapauksissa paikallinen henkilöstön jäsen voi tehdä valituksen
72 artiklan mukaisesti.
72 artikla
Kehittämiskeskuksen ja paikallisen henkilöstön väliset riidat ratkaistaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa paikallisen henkilöstön tehtävänsuorituspaikalla voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
VI OSASTO
ULKOMAILLA PALVELUKSESSA OLEVA HENKILÖSTÖ
73 artikla
Ulkomailla palveluksessa olevaa henkilöstöä koskevat säännöt täsmennetään sisäisissä säännöissä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.
VII OSASTO
KEHITTÄMISKESKUKSEEN VÄLIAIKAISESTI SIIRRETTYYN HENKILÖSTÖÖN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT
74 artikla
Organisaatioista tai yrityksistä kehittämiskeskukseen erityisten yhteistyö- tai vaihtojärjestelyjen osana väliaikaisesti siirrettyihin henkilöihin sovellettavat säännöt sisältyvät sisäisiin sääntöihin, jotka hallintoneuvosto hyväksyy johtajan ehdotuksen perusteella.
VIII OSASTO LOPPUSÄÄNNÖKSET
75 artikla
Nämä säännöt tulevat voimaan samaan aikaan kuin AKT–EY-ministerineuvoston päätös niiden hyväksymisestä.
76 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään. Tehty Brysselissä päivänä kuuta
Suurlähettiläskomitean puolesta Puheenjohtaja
HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN LIITE I
YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISKESKUS (YKK)
SOPIMUKSEN* TEKIJÄ:
Nimi Syntymäaika Kansalaisuus
Henkilökortin numero Myöntämispäivä
Hakuasiakirjoissa esittämienne tietojen ja kilpailuun perustuvan palvelukseenottomenettelyn perusteella yritystoiminnan kehittämiskeskus (YKK), jota edustaa sen johtaja,
....................................., kehittämiskeskuksen henkilöstösäännöistä annetun AKT–EY- suurlähettiläskomitean päätöksen N:o liitteessä olevan 6 artiklan mukaisesti, on päättänyt ottaa
Teidät kehittämiskeskuksen henkilöstön jäseneksi. Työehdot ovat seuraavat:
1. KESTO
Sopimus tulee voimaan ja on voimassa toistaiseksi Cotonoun sopimuksen liitteen III
puitteissa.
2. KOEAIKA
Koeaika kestää työsuhteen ensimmäiset kuusi kuukautta. Kumpi tahansa sopimuspuolista voi tänä aikana irtisanoa tämän sopimuksen kirjatulla kirjeellä ilman ennakkovaroitusta. Koeaika koskee ainoastaan uusina jäseninä palvelussuhteeseen otettuja henkilöitä.
3. PAIKKA
Asemapaikkanne on tällä hetkellä. Teidät voidaan kuitenkin siirtää johonkin toiseen
asemapaikkaan kehittämiskeskuksen edun niin vaatiessa.
* Mallisopimusta on mukautettava näiden sääntöjen 6 artiklassa tarkoitettuja määräaikaisia ja lyhytaikaisia sopimuksia varten niihin sovellettavien sääntöjen huomioon ottamiseksi ja yksilöllisten ehtojen lisäämisen mahdollistamiseksi sopimusta tehdessä.
4. LUOKITTELU
Ura-alue:
Palkkaluokka:
Palkkataso:
Sopimuksen allekirjoittajana hyväksytte sen, että johtaja voi nimittää Xxxxxx ura-aluettanne ja palkkaluokkaanne vastaavaan toimeen, joka voi johtaa työtehtävien muuttumiseen, aina kun se johtajan mielestä on kehittämiskeskuksen edun mukaista.
5. TYÖAIKA
Työaika on 37,5 tuntia viikossa.
6. PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTÄMINEN IRTISANOMISAJAN JÄLKEEN
Kehittämiskeskuksen nykyisten henkilöstösääntöjen 34 artiklan mukaisesti kumpi tahansa sopimuspuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen kirjatulla kirjeellä.
7. HENKILÖSTÖSÄÄNNÖT
Molemmat sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan seuraavia:
a) kehittämiskeskuksen perussäännöt ja työjärjestys, kehittämiskeskuksen henkilöstösäännöt ja toimipaikkaa koskeva sopimus,
b) erilaiset kehittämiskeskuksen laatimat sisäiset säännöt edellä mainittujen henkilöstösääntöjen, jotka allekirjoittanut vahvistaa tuntevansa, mukaisesti; edellä mainittuihin sääntöihin ei voida tehdä mitään jäsenen vastaisia muutoksia, ellei niistä ilmoiteta etukäteen,
c) mahdolliset yksilölliset ehdot, joista allekirjoittanut on sopinut kehittämiskeskuksen kanssa edellä mainittujen henkilöstösääntöjen 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
Tämän sopimuksen allekirjoittaminen tarkoittaa erityisesti luopumista sellaisista kehittämiskeskuksen kanssa aiemmin voimassa olleeseen sopimukseen liittyneistä eduista, joista säädetään henkilöstösäännöissä palvelukseen tultaessa.
Sopimusta tehdessä otetaan huomioon aikaisemmat palvelussuhteet kehittämiskeskuksen henkilöstön jäsenenä.
8. RIIDAT
Kaikki henkilöstön jäsenen ja kehittämiskeskuksen väliset riidat ratkaistaan sovittelumenettelyllä tai viedään Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimeen henkilöstösääntöjen 67 artiklan mukaisesti.
Riitoja ei voida ratkaista millään muulla tavalla.
9. SELVITYKSET
Liite A (Hallinnollinen selvitys) ja liite B (perheselvitys) ovat erottamaton osa tätä sopimusta.
Yritystoiminnan kehittämiskeskuksen puolesta Bryssel
Johtaja
Kehittämiskeskuksen johtajalle
Hyväksyn edellä olevan sopimuksen ja siihen liitetyt ehdot.
Xxxx saanut kehittämiskeskuksen perussäännöt ja työjärjestyksen, kehittämiskeskuksen henkilöstösäännöt sekä kehittämiskeskuksen sisäiset säännöt, ja olen tutustunut niihin.
Suostun noudattamaan henkilöstösääntöjä riitatapauksien ratkaisemiseksi kehittämiskeskuksen kanssa, ja kieltäydyn nimenomaisesti turvautumasta muihin ratkaisukeinoihin muut oikeuslaitokset mukaan luettuina.
Päiväys
Henkilöstön jäsenen allekirjoitus
LIITTEEN I LIITE A
HALLINNOLLINEN SELVITYS
Sukunimi:
Etunimi/etunimet:
Syntymäaika:
Perhesuhteet:
Sopimuksen päiväys:
Sopimuksen voimaantulopäivä: Sopimuksen kesto: Lähtöpaikkakunta: Asunpaikkakunta työtehtäviä varten: Ura-alue, palkkaluokka ja taso: Peruskuukausipalkka: Erityislausekkeet:
.
.
Henkilöstön jäsenen allekirjoitus Xxxxxxx
LIITTEEN I LIITE B
PERHESELVITYS
Sukunimi:
.
Etunimi/etunimet:
.
Syntymäpaikka ja -aika:
.
HUOLLETTAVAT
Sukunimi ja etunimi/etunimet Syntymäpaikka ja -aika Perheside Siviilisääty Kansalaisuus
. . . . .
Allekirjoittanut vahvistaa, että yllä olevat tiedot ovat oikeita.
.
.
Henkilöstön jäsenen allekirjoitus Xxxxxxx
Päiväys:
HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN LIITE II
TAULUKKO PERUSKUUKAUSIPALKOISTA (EUROINA)
Voimassa 1. heinäkuuta 2003 alkaen (indeksi: kesäkuu 2003)
Ura-alue | Palkka- luokka | Perustoimi | Palkkataso | |||||
1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | |||
1. JOHTAJAT | 1.A | Johtaja | 12 016,80 | 12 737,81 | ||||
1.B | Varajohtaja | 10 643,46 | 11 282,07 | |||||
2.A | Pääasiantuntija | 8 583,47 | 9 098,43 | 9 613,46 | 10 190,27 | |||
2. AMMATTI- | 2.B | Pääasiantuntija | 6 866,75 | 7 278,71 | 7 725,10 | 8 171,43 | 8 652,13 | 9 171,26 |
HENKILÖSTÖ | ||||||||
2.C | Asiantuntija | 6 008,44 | 6 386,08 | 6 763,77 | 7 141,47 | 7 553,38 | 8 006,58 | |
2.D | Asiantuntija | 4 806,73 | 5 098,55 | 5 407,56 | 5 733,75 | 6 077,09 | 6 441,72 | |
3. A | Pääavustaja | 4 017,11 | 4 257,35 | 4 497,75 | 4 789,59 | 5 081,39 | 5 386,27 | |
3. TOIMISTO- | 3. B | Toimistoavustaja | 3 090,01 | 3 261,68 | 3 467,71 | 3 673,74 | 3 879,42 | 4 112,19 |
HENKILÖSTÖ | ||||||||
3. C. | Sihteeri/virkailija | 2 231,71 | 2 369,02 | 2 506,39 | 2 643,72 | 2 815,35 | 2 984,27 | |
4. AVUSTAVA HENKILÖSTÖ | 4. A | Tekninen henkilöstö | 1 819,66 | 1 922,67 | 2 025,70 | 2 128,73 | 2 266,02 | 2 401.98 |
Henkilöstön määrä kunkin palkkaluokan korkeimmalla tasolla saa 1.A- ja 1.B-luokkaa lukuun ottamatta olla enintään 25 prosenttia henkilöstösääntöjen alaisten toimien määrästä kussakin palkkaluokassa.
HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN LIITE III
KEHITTÄMISKESKUKSEN KANTAMAA VEROA KOSKEVAT EHDOT JA MENETTELYT
1. Seuraavien on maksettava kehittämiskeskuksen kantama vero, johon viitataan henkilöstösääntöjen 65 artiklassa: johtaja, varajohtaja ja kehittämiskeskuksen henkilöstö paikallista henkilöstöä lukuun ottamatta.
Vero maksetaan kuukausittain kehittämiskeskuksen kullekin verovelvolliselle maksamista palkoista ja palkkioista.
Yhdessä tai useammassa erässä maksettavat määrät ja korvaukset, jotka ovat korvausta toimen hoitamisen yhteydessä aiheutuneista kuluista, eivät kuitenkaan kuulu veronalaiseen perusmäärään.
2. Perhelisät ja sosiaaliturvaetuudet vähennetään veronalaisesta perusmäärästä.
3. Ammatillisten ja henkilökohtaisten kustannusten perusteella vähennetään 10 prosenttia tämän liitteen 1 ja 2 kohdan mukaisesti saatavasta määrästä.
Kustakin huollettavana olevasta lapsesta tai henkilöstä tehdään ylimääräinen vähennys, joka on suuruudeltaan kaksi kertaa verovelvolliselle huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä.
Veronalaista perusmäärää laskettaessa vähennetään lisäksi 16 prosenttia kunkin kotimaastaan siirtyneen henkilöstön jäsenen bruttopalkasta. Tämän säännön mukaan tehdyn vähennyksen on oltava vähintään 200 euroa.
Kaikki asianomaisen oman sosiaaliturvajärjestelmänsä osana maksamat määrät vähennetään veronalaisesta perusmäärästä 60–63 artiklassa ja vastaavissa sisäisissä säännöissä täsmennetyn mukaisesti.
- | 0 % | kun määrä on enintään | 84,96 euroa | |
- | 8 % | kun määrä on | 84,97 | – 1 501,99 euroa |
- | 10 % | kun määrä on | 1 502,00 | – 2 068,75 euroa |
- | 12,5 % | kun määrä on | 2 068,76 | – 2 370,93 euroa |
- | 15 % | kun määrä on | 2 370,94 | – 2 692,21 euroa |
- | 17,5 % | kun määrä on | 2 692,22 | – 2 994,41 euroa |
- | 20 % | kun määrä on | 2 994,42 | – 3 287,26 euroa |
- | 22,5 % | kun määrä on | 3 287,27 | – 3 588,08 euroa |
- | 25 % | kun määrä on | 3 588,09 | – 3 882,46 euroa |
- | 27,5 % | kun määrä on | 3 882,47 | – 4 184,60 euroa |
- | 30 % | kun määrä on | 4 184,61 | – 4 477,50 euroa |
- | 32,5 % | kun määrä on | 4 477,51 | – 4 779,78 euroa |
- | 35 % | kun määrä on | 4 779,79 | – 5 072,72 euroa |
- | 40 % | kun määrä on | 5 072,73 | – 5 374,80 euroa |
4. Vero lasketaan 3 kohdan mukaisesti saadusta veronalaisesta määrästä 84,96 euroa ylittävältä määrältä soveltaen alla olevaa verokantaa:
- 45 % kun määrä on enemmän kuin 5 374,81 euroa. Veron määrä pyöristetään alaspäin lähimpään seuraavaan yksikköön.
Edellä vahvistettuja veronalaisia määriä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2003 alkaen.
5. Poiketen siitä, mitä 3 ja 4 kohdassa säädetään, niitä määriä, jotka maksetaan ylityökorvauksena, verotetaan sen verokannan mukaan, jota sovellettiin maksua edeltävänä kuukautena henkilöstön jäsenen palkan korkeimpaan veronalaiseen määrään.
Palvelussuhteen päättymisen vuoksi suoritettavista maksuista pidätetään veroa 3 kohdan kolmessa ensimmäisessä alakohdassa vahvistettujen vähennysten jälkeen määrä, joka vastaa kahta kolmasosaa siitä suhteesta, joka viimeistä palkkaa maksettaessa oli:
– xxxxxxxxxxx xxxxx määrän ja
– 1, 2 ja 3 kohdan mukaisen veronalaisen perusmäärän välillä.
6. Jos verotettava maksu on suoritettu lyhyemmältä kuin yhden kuukauden ajalta, verokanta on vastaavaan kuukausittaiseen maksuun sovellettava verokanta.
Jos verotettava maksu on suoritettu pidemmältä kuin kuukauden ajalta, vero lasketaan niin kuin tämä maksu olisi ollut jaettuna tasan niille kuukausille, joilta se on maksettu.
Korjauksena suoritetut maksut, jotka eivät koske sitä kuukautta, jonka aikana ne maksetaan, ovat sen veron alaisia, jota olisi sovellettu, jos ne olisi suoritettu tavanomaisena ajankohtana.
7. Komitea antaa kaikki tämän liitteen säännösten soveltamiseen mahdollisesti tarvittavat säännöt.
Kehittämiskeskuksen johtaja varmistaa, että näitä sääntöjä noudatetaan.
Tarvittaessa johtaja soveltaa soveltuvin osin Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia vastaavia asetuksia ja erityisesti Euroopan yhteisöille suoritettavaan veroon sovellettavien edellytysten ja menettelyn vahvistamisesta 29 päivänä helmikuuta 1968 annettua neuvoston asetusta (ETY, Euratom, EHTY) N:o 260/68*, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna.
* EYVL L 56, 4.3.1968, s. 8.
HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN LIITE IV
SOVITTELUMENETTELY
1 artikla
Soveltamisala
Riidat kehittämiskeskuksen henkilöstön, johtajan tai varajohtajan ja kehittämiskeskuksen välillä voidaan sovitella näiden menettelysääntöjen mukaan.
2 artikla
Määritelmät
Näissä säännöissä, jollei asiayhteydestä muuta johdu, seuraavien nimien ja ilmaisujen merkitys on seuraavanlainen:
– AKT-valtio: Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmään kuuluvat Cotonoun sopimuksen allekirjoittajavaltiot.
– Jäsenvaltio: Euroopan unionin jäsenvaltio.
– Tuomioistuin: Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuin.
– Sopimus: Cotonoun AKT–EY-kumppanuussopimus.
– Ministerineuvosto: Cotonoun sopimuksessa tarkoitettu AKT–EY-ministerineuvosto.
– Komitea: AKT–EY-suurlähettiläskomitea.
– Hallintoneuvosto: yritystoiminnan kehittämiskeskuksen hallintoneuvosto.
– Kehittämiskeskus: yritystoiminnan kehittämiskeskus.
– Henkilöstösäännöt: Cotonoun sopimuksen mukaisen yritystoiminnan kehittämiskeskuksen henkilöstösäännöt.
– Kantaja: asianosainen, joka aloittaa sovittelumenettelyn antamalla toiselle asianosaiselle tiedoksi sovittelukanteen ja siinä olevat vaatimukset.
– Vastaaja: sovittelumenettelyn asianosainen, jota kohtaan vaatimukset osoitetaan.
– Asianosainen: jos tätä ilmaisua käytetään sovittelumenettelyn yhteydessä, sillä tarkoitetaan sovittelumenettelyn kantajaa tai vastaajaa.
3 artikla
Määräaikojen tiedoksi antaminen ja laskeminen
1. Mikä tahansa näiden sääntöjen määräämä tiedoksianto lähetetään kirjattuna kirjeenä tai viedään henkilökohtaisesti, ja siinä on oltava mukana päivätty pyyntö tiedoksiannon vastaanottamisen vahvistamisesta. Tiedoksianto katsotaan vastaanotetuksi sinä päivänä, jona tiedoksianto on tällä tavalla toimitettu. Jos ilmoitusta ei saada annettua vastaanottajalle tästä riippuvista syistä tai vastaanottaja kieltäytyy allekirjoittamasta vastaanottotodistusta, hänen katsotaan saaneen ilmoituksen.
2. Laskettaessa näiden sääntöjen mukaista määräaikaa, kyseinen määräaika alkaa sitä seuraavana päivänä, kun tiedoksianto, yhteydenotto tai ehdotus on saapunut vastaanottajalle. Jos määräajan viimeinen päivä on kyseiseen tiedoksiantoon, yhteydenottoon tai ehdotukseen merkityssä määränpäässä juhlapäivä tai vapaapäivä, määräaikaa lykätään seuraavaan arkipäivään. Ne juhla- ja vapaapäivät, jotka sijoittuvat määräajalle, otetaan kuitenkin huomioon.
4 artikla
Sovittelu
1. Kuka tahansa henkilö, jolla on oikeus hakea sovittelumenettelyä, voi milloin tahansa ennen Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimelle tehtyä sovittelukannetta pyytää riidan ratkaisemista näiden sääntöjen mukaisesti sovittelumenettelyllä.
2. Jos riidan asianosaisina ovat johtaja tai varajohtaja ja kehittämiskeskus, kantaja pyytää komiteaa asettamaan sovittelijan.
Komitea nimittää sovittelijan 60 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.
3. Jos riidan asianosaisina ovat henkilöstön jäsen ja kehittämiskeskus, kantaja pyytää hallintoneuvostoa asettamaan sovittelijan. Nimitys on tehtävä 45 päivän kuluessa.
4. Xxxxx henkilö voitaisiin nimetä sovittelijaksi, hänen on oltava sopimuksen allekirjoittajavaltion kansalainen.
5. Sovittelua hakeva asian-osainen antaa hakemuksensa tiedoksi toiselle asianosaiselle ja sovittelijalle 30 päivän kuluessa sitä, kun sovittelijan nimitys on annettu tiedoksi.
Hakemus koostuu hakijan sovitteluhakemuskirjelmästä, jossa on mukana asiaankuuluvat jäljennökset ja asiakirjat.
6. Toisella asianosaisella on hakemusta koskevan tiedoksiannon vastaanottamisesta 30 päivää aikaa antaa sovittelijalle ja hakijalle vastaus tämän sovitteluhakemuskirjelmään.
7. Sovittelijan tehtävä täytetään niin epämuodollisesti ja nopeasti kuin on riidan oikeudenmukaiseksi ja puolueettomaksi ratkaisemiseksi mahdollista ja se perustuu kummankin asianosaisen oikeudenmukaiseen kuulemiseen. Kumpaakin asianosaista voi edustaa tai avustaa asianosaisen valitsema avustaja.
8. Tutkittuaan asian sovittelija esittää asianosaisille yksityiskohtaiset säännöt riidan ratkaisemiseksi.
9. Jos riita ratkaistaan, sovittelija laatii ja allekirjoittaa ratkaisua koskevan pöytäkirjan. Asianosaiset allekirjoittavat tämän pöytäkirjan sekä ilmoittavat hyväksyvänsä sen. Allekirjoitettu pöytäkirja on asianosaisia sitova.
10. Allekirjoitetun, riidan ratkaisua koskevan pöytäkirjan jäljennökset luovutetaan asianosaisille.
11. Jos mitään ratkaisua ei saada aikaan neljän kuukauden kuluessa sovittelijan nimittämisestä, asianosaiset saavat antaa riitansa Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimen käsiteltäväksi; tällöin mikään, mitä on saavutettu sovittelijan käsittelyssä, ei millään tavalla vaikuta kummankaan asianosaisen oikeuksiin tuomioistuimessa.
12. Jos sovittelussa ei ole onnistuttu, asia voidaan kolmen kuukauden kuluessa antaa Kansainvälisen työjärjestön hallintotuomioistuimen käsiteltäväksi.
HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN LIITE V
HENKILÖSTÖSÄÄNTÖJEN 4 ARTIKLASSA SÄÄDETTYJEN ELINTEN KOKOONPANO JA MENETTELYT
1 jakso Henkilöstökomitea
Henkilöstökomitea koostuu henkilöstön jäsenistä, joiden toimikausi on kolme vuotta. Jokaisella henkilöstön jäsenellä on äänioikeus ja he ovat vaalikelpoisia salaisissa lippuäänestyksissä.
Henkilöstön jäsenten yleiskokous vahvistaa henkilöstökomitean vaalia koskevat edellytykset ja komitean toimintatavat henkilöstöjärjestön työjärjestyksessä.
Henkilöstökomitea on muodostettava siten, että kaikkien 7 artiklassa säädettyjen ura-alueiden edustus turvataan, ja siinä on otettava mahdollisimman hyvin huomioon kehittämiskeskuksen luonne AKT- ja EY-maiden yhteisenä keskuksena.
Henkilöstökomitean vaali on pätevä vain, jos kaksi kolmasosaa äänioikeutetuista henkilöstön jäsenistä osallistuu vaaliin. Jos äänestäjien määrä jää kuitenkin tätä alhaisemmaksi, toinen vaali on pätevä, jos enemmistö äänioikeutetuista osallistuu vaaliin.
Henkilöstökomitean jäsenten ja henkilöstökomitean tai kehittämiskeskuksen henkilöstösääntöjen mukaisesti perustamiin elimiin nimitettyjen jäsenten hoitamat tehtävät katsotaan osaksi heidän tavanomaisia tehtäviään. Asianomaisille ei saa aiheutua haitallisia seuraamuksia näiden tehtävien hoitamisesta.
2 jakso
Henkilöstön hankinta- / ylennyskomitea
Johtaja nimittää kutakin talousarviossa olevaa vapaata tointa tai ylennystä varten henkilöstön hankinta-/ylennyskomitean.
Henkilöstökomitean edustaja osallistuu siihen tarkkailijana.
Henkilöstön hankinta-/ylennyskomitean kokoonpano ja toimintatavat määritetään sisäisissä säännöissä.