VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN

1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alalla toimi- vien Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyritysten niihin työntekijöihin ja toimihenkilöihin, jotka työskentelevät tämän työehtosopimuksen palkka- liitteissä mainituissa tehtävissä:

− asiakastoimipaikkatyö (palkkaliite N),

− toimihenkilötehtävät (palkkaliite C),

− yritysmyynti (palkkaliite Y),

− sanomalehdenjakelu (palkkaliite D),

− viestinvälitys- ja kuljetustyö (palkkaliite P), ja

− varastotyö (palkkaliite M).

Pöytäkirjamerkintä:

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta ei sovelleta Posti Palvelut Oy:ssä.

2. Jäljempänä tässä työehtosopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan myös toi- mihenkilöä, ellei toisin sanota.

II TYÖSUHDE ‌

2 § Työnjohto ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa työhön ja erottaa työntekijöitä.

2. Työntekijä on velvollinen tekemään varsinaiseen työhönsä rinnastettavaa työtä ollessaan tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai tila- päisen tarpeen sitä vaatiessa.

3 § Työsopimus ja työsuhteeseen ottaminen ‌

Työsopimus

1. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti taikka sähköisesti. Työsopimus toimite- taan työntekijälle. Pyynnöstä työsopimus toimitetaan kirjallisessa muo- dossa.

2. Työsopimus sovitaan olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajan. Määrä- ajaksi sovitusta työsopimuksesta on käytävä selville määräajan pituus ja määräaikaisuuden peruste.

3. Uudelle työntekijälle voidaan työsopimuksessa sopia työnteon aloittami- sesta alkavasta enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta työsopi- muslain 1 luvun 4 §:n mukaisesti. Koeajasta sovittaessa työntekoajaksi lue- taan työ työehtosopimuksen 25 §:n 17 momentin tarkoittamana kausityön- tekijänä saman kalenterivuoden aikana.

4. Työsopimuksessa sovitaan työntekijän päätehtävä, työpaikka, työpaikka- kunta sekä työsuhteessa noudatettavat työ- ja palkkaehdot. Osa-aikaisen työntekijän työsopimuksessa työajaksi sovitaan tietty tuntimäärä (x tuntia) enintään neljän kalenteriviikon pituisessa työvuoroluettelojaksossa siten, että se on mahdollisimman lähellä todellista tehtäväksi tulevaa työaikaa. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti työskentelyalueen mää- rittelemisestä voidaan sopia edellä mainittua laajemmin. Jos sovittava työs- kentelyalue ulottuu yhtä useamman luottamusmiehen toimialueelle, sopija- osapuolena on pääluottamusmies.

5. Sanomalehdenjakelutyössä työntekijän työsopimukseen sovitaan työpai- kaksi työkokonaisuus ja siihen kuuluvat osat, jos työntekijä säännöllisenä työaikana säännöllisesti työskentelee tällä alueella. Osa-aikaisen sanoma- lehdenjakelutyötä tekevän työntekijän työsopimuksen työajaksi sovitaan vä- hintään tietty tuntimäärä kahden kalenteriviikon tai sitä vähemmän voimassa olevaksi sovitun työsopimuksen kestoajan pituisena aikana.

6. Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyk- sessä olisi itsenäinen yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

7. Työnantaja toimittaa uudesta työsopimuksesta tiedon luottamusmiehelle. Luottamusmiehelle on ilmoitettava työntekijän nimi, työyksikkö, työntekijän työaika, määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste.

Määräaikaiset työsopimukset

8. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä teh- tyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Jos määräaikaiseksi sijaiseksi palkatun työntekijän työs- kentely muuttuu pysyväisluonteiseksi sijaistamiseksi, työsopimus muute- taan toistaiseksi voimassa olevaksi.

9. Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeyty- mättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työso- pimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kan- nalta jatkuneen yhdenjaksoisena.

10. Työsopimuslain 2 luvun 2 §:ään viitaten, määräaikaisissa työsuhteissa ol- lutta työntekijää ei saa syrjiä täytettäessä tehtävää, jota hän on viimeksi hoi- tanut.

Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle

11. Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa- aikatyöntekijöille. Työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti siten, että työnantajan palveluksessa olevilla työntekijöillä on mahdollisuudet ha- keutua näihin työpaikkoihin.

Etätyö

12. Etätyöstä on sovittava työntekijän kanssa kirjallisesti. Etätyösopimusta so- vittaessa on otettava huomioon, mitä Etätyötä koskevassa puitesopimuk- sessa ja sen täytäntöönpanoa koskevassa keskusjärjestöjen sopimuksessa on sovittavista asioista todettu.

4 § Työsuhteen päättäminen ja lomauttaminen ‌

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta työntekijästä johtuen ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista työntekijästä johtuvaa tai hänen henkilöönsä liittyvää asiallista ja painavaa syytä.

Irtisanomisajat

2. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava irtisanomisai- kaa, joka on:

työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli vuoden mutta enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 mutta enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 mutta enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

3. Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava irtisanomisai- kaa, joka on:

työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä	irtisanomisaika
enintään 5 vuotta	14 päivää
yli 5 vuotta	1 kuukausi

Työsuhteen päättämisestä ilmoittaminen

4. Työsuhteen irtisanomisesta ilmoitetaan työntekijälle työsopimuslain mukai- sesti ja sen lisäksi etukäteen luottamusmiehelle. Työsuhteen purkamisesta ilmoitetaan luottamusmiehelle mahdollisimman pian.

Lomauttaminen

5. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään yhden kuukauden ilmoitusaikaa, jos työntekijän työsuhde yritykseen on jatkunut keskeytyksittä enintään viisi vuotta, ja vähintään kahden kuukauden ilmoitusaikaa, jos työ- suhde on jatkunut keskeytyksittä yli viisi vuotta. Paikallisesti työehtosopi- muksen 47 §:n mukaisesti sopien voidaan lomautusilmoitusaikoja lyhentää. Lomautus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.

Työvoiman vähentämisjärjestys

6. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lo- mauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sään- töä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toimin- nalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä, vaikeasti työllistet- täviä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Toissi- jaisesti kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

III TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA ‌‌‌

5 § Säännöllisen työajan pituus ‌

1. Kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika on 7 tuntia 39 minuuttia vuo- rokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia työajan tehtäväkohtai- sesti olevan 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa.

2. Sanomalehdenjakelutyössä kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työ- aika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa.

3. Säännöllisen työajan pituuteen vaikuttaa vuoden 2016 kilpailukykysopimuk- sen mukainen työajanpidennys, josta ovat määräykset työehtosopimuksen 47 a §:ssä. Tämä määräys on voimassa 31.12.2021 asti.

6 § Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi ‌

Keskimääräinen työaika

1. Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi niin, että kokoai- kaisen työntekijän viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin työehtosopi- muksen 5 §:n mukaiseksi viikkotyöajaksi työajan tasoittumisjakson aikana.

Työajan tasoittumisjakson ja työajan pituus

2. Työajan tasoittumisjakson pituus on enintään 13 kalenteriviikkoa.

3. Varastotyössä tasoittumisjakson pituus on enintään 26 kalenteriviikkoa.

4. Työajan tasaamiseen voidaan käyttää kokonaisia vapaapäiviä.

5. Viikoittainen työaika voi olla enintään 48 tuntia. Työvuoron pituus on vähin- tään 4 tuntia ja enintään 9 tuntia.

6. Osa-aikatyöntekijään ei sovelleta edellä 5 momentissa mainittua työvuoron vähimmäispituutta koskevaa 4 tunnin rajaa. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Työnantaja ja osa-aikatyöntekijä voivat sopia pidemmästä kuin 9 tunnin työ- vuorosta niin, että viikoittainen työaika on enintään 48 tuntia.

7. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaan voidaan työnantajan ja pää- luottamusmiehen välillä sopia työajan tasoittumisjakson pituudeksi enintään 52 kalenteriviikkoa sekä viikoittaisen työajan ja työvuoron pituudesta edellä mainitusta poiketen. Työvuoron pituus voi kuitenkin olla enintään 12 tuntia. Kuljetustyössä työvuoron pituus voi olla enintään 13 tuntia.

Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumisjakson

8. Jos kuukausipalkkaisen työntekijän työsuhde päättyy työajan tasoittumisjak- son aikana ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin säännöllisen viik- kotyöajan pituiseksi, lasketaan kuinka monta tuntia tehty säännöllinen kes- kimääräinen työaika viikkoa kohti on työsopimukseen perustuvaa säännöl- listä viikkotyöaikaa pidempi tai lyhyempi. Säännöllisen viikkotyöajan ylittä- viltä tehdyiltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Viikkotyöajan alittavilta tunneilta vähennetään työntekijän palkkaa.

7 § Työajan tasoittumisjärjestelmä ‌

1. Jos säännöllinen työaika järjestetään keskimääräiseksi, työnantajan on en- nakolta laadittava työaikalain (872/2019) 29 §:ssä tarkoitettu viikkotason suunnitelma, työajan tasoittumisjärjestelmä siitä, miten tasoittumisjakson vii- koittainen työaika tasoittuu työehtosopimuksen 5 § mukaisesti keskimää- räiseksi työajaksi.

Tasoittumisjärjestelmän laatiminen ja muuttaminen

2. Valmisteltaessa tai aiottaessa muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää luot- tamusmiehelle on varattava tilaisuus tutustua tasoittumisjärjestelmäluon- nokseen ja esittää siitä mielipiteensä vähintään viikkoa ennen sen suunni- teltua voimaantuloa.

3. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin.

Poissaolon vaikutus keskimääräiseen työaikaan

4. Jos työntekijä on ollut poissa työstä sairauden, äitiys-, isyys- tai vanhem- painvapaan, joustovapaan tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, pidetään poissaoloaikaa työssäolon veroisena tasoittumisjakson säännöllistä työai- kaa laskettaessa. Työssäolon veroisena aikana pidetään vahvistetun työ- vuoroluettelon mukaista työaikaa. Jos työvuoroluetteloa ei ole, kokoaikaisen työntekijän työssäolon veroista aikaa on työehtosopimuksen 5 §:n mukainen vuorokautinen ja osa-aikaisella työntekijällä työsopimuksen mukainen työ- aika.

5. Sanomalehdenjakelutyössä 4 momentissa tarkoitettua osa-aikaisen työnte- kijän työssäolon veroista aikaa on ensisijaisesti työntekijälle suunniteltua työkokonaisuutta vastaava työaika ja toissijaisesti suunnitellun työkokonai- suuden puuttuessa työsopimuksessa sovittu työaika.

8 § Arkipyhät ‌

1. Arkipyhiä ovat

− pitkäperjantai,

− toinen pääsiäispäivä,

− helatorstai,

− juhannusaatto

sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva

− uudenvuodenpäivä,

− xxxxxxxxxx,

− vapunpäivä,

− itsenäisyyspäivä,

− jouluaatto,

− joulupäivä ja

− tapaninpäivä.

Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys kuukausipalkkaiselle työntekijälle

2. Arkipyhät lyhentävät kuukausipalkkaisen työntekijän tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa.

3. Kokoaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työaikaa lyhennetään työeh- tosopimuksen 5 §:n mukaista säännöllistä vuorokautista työaikaa vastaa- vasti.

4. Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys toteutetaan antamalla työntekijälle ar- kipyhäpäivä vapaaksi tai kokonainen vapaapäivä kyseisen työvuoroluettelo- jakson tai kahden sitä edeltävän tai kahden sitä seuraavan työvuoroluette- lojakson aikana, työajan tasoittumisjakson aikana tai työntekijän suostumuk- sella muuna aikana.

Arkipyhäkorvaus tuntipalkkaiselle työntekijälle

5. Työajan lyhennys tuntipalkkaiselle osa-aikatyöntekijälle korvataan maksa- malla työntekijälle arkipyhäkorvauksena työehtosopimuksen 26 §:n mukai- nen keskimääräinen päiväpalkka. Itsenäisyyspäivältä maksetaan lain mu- kainen poissaolopäivän palkka, mikäli se vakiintuneen työvuoroluettelon mukaan olisi ollut työntekijän työpäivä. Arkipyhäkorvaus suoritetaan myös työntekijän vuosiloma-ajalle sattuvilta arkipyhiltä.

Soveltaminen sanomalehdenjakelutyössä

6. Sanomalehdenjakelutyössä tätä pykälää ei sovelleta.

9 § Säännöllisen työajan sijoittaminen ‌

1. Työviikko on keskimäärin enintään 5-päiväinen. Säännöllisesti enintään kolme tuntia vuorokaudessa työskentelevällä työviikko voi olla 7-päiväinen.

2. Sanomalehdenjakelutyössä työviikko voi olla myös 6-päiväinen.

Yötyö

3. Tämän työehtosopimuksen mukainen työ voidaan tarvittaessa järjestää yö- työksi.

4. Varastotyössä yötyötä voidaan teettää työaikalain (872/2019) 8 §:n mukai- sesti. Sen lisäksi työntekijä voi suostuessaan olla klo 23-06 välisenä aikana työssä, joka on välttämätöntä varastoon tulleen tavaran nopeaksi jatkotoi- mittamiseksi.

Liukuva työaika

5. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia niistä pe- rusteista, joita noudattamalla työnantaja ja työntekijä voivat työehtosopimuk- sen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa ra- joissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan.

6. Säännöllistä työehtosopimuksen 5 §:ssä sovittua vuorokautista työaikaa ly- hentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Sään- nöllisen työajan ylityksen enimmäiskertymä voi olla enintään 20 tuntia ja ali- tusten enimmäiskertymä enintään 10 tuntia.

7. Sovittaessa paikallisesti liukuvan työajan perusteista on sovittava kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta ja lepoaikojen sijoittami- sesta.

8. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähen- netään työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla.

TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA ‌

10 § Työajaksi luettava aika ‌

1. Työajaksi luetaan työntekoon käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

2. Mikäli työntekijä työskentelee työvuoronsa aikana useammassa työnteko- kohteessa, luetaan välittömään siirtymiseen työntekokohteesta toiseen tar- vittava aika työajaksi. Jos työvuoro on jaettu työehtosopimuksen 11 §:n 1 momentin mukaisesti, aikaa ei kuitenkaan lueta työajaksi.

3. Työajaksi luetaan myös aika, joka kuluu työvälineiden noutamiseen työnan- tajan määräämästä paikasta tai niiden sinne takaisin viemiseen ja kulkemi- seen tai kuljetukseen työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen.

TYÖVUOROT ‌

11 § Työvuorot ja työhönsidonnaisuuslisä ‌

1. Työvuoro pyritään järjestämään yhdenjaksoisena. Perustellusta syystä se voidaan jakaa enintään kahteen osaan niin, että vuorojen väliin jää yli yhden tunnin vapaa-aika. Tarpeetonta työhönsidonnaisuutta on vältettävä.

Työhönsidonnaisuuslisä

2. Työntekijälle maksetaan työhönsidonnaisuuslisää jokaiselta sellaiselta työ- vuoroluettelon mukaisesti jaetulta työvuorolta, jonka osien välinen aika on yli yhden tunnin. Työhönsidonnaisuuslisä on enintään kahden tunnin väli- seltä ajalta 1.2.2022 lukien 7,47 euroa sekä yli kahden tunnin ajalta 1.2.2022 lukien 13,87 euroa.

Lisät kuljetustyössä

3. Kuljetustyössä työntekijän ollessa vieraalla paikkakunnalla hänelle makse- taan kahteen osaan jaetun työvuoron väliin jäävältä vapaa-ajalta odotusai- kalisänä enintään kahdelta tunnilta yksinkertaista tuntipalkkaa ilman olosuh- delisiä vastaava korvaus. Korvausta ei oteta huomioon vuosilomapalkkaa, sairausajan palkkaa tai muita vastaavia etuuksia laskettaessa. Jos työnteki- jälle kuljetustyössä maksetaan odotusaikalisää, hänelle maksetaan sen li- säksi työhönsidonnaisuuslisää, jos jaetun työvuoron väliin jäävien osien vä- linen aika on yli kahden tunnin.

Työvuorot postinjakelutyössä

4. Postinjakelutyössä muussa kuin autolla suoritettavassa jakelutyössä työ- vuorot on suunniteltava niin, että suunnitellulla työvuorolla on myös muuta työtä kuin jakelureitillä tehtävää työtä. Työnantaja ja pääluottamusmies voi- vat paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti sopia toisin postinja- kelutyön sisällöstä.

12 § Työvuoroluettelo Työvuoroluettelon laatiminen ‌

1. Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo. Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista, kuitenkin vähintään kahden kalen- teriviikon pituiselle työjaksolle. Työvuoroluettelosta on ilmettävä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta sekä työaikaan vaikut- tavat päivittäiset lepoajat. Työvuoroluettelon on oltava työntekijän nähtä- vissä vähintään viikkoa ennen työjakson alkamista. Työvuoroluettelo voi- daan antaa myös sähköisesti edellyttäen, että työvuoroluettelo on työpai- kalla jatkuvasti työntekijöiden ja edunvalvojien nähtävillä.

2. Sanomalehdenjakelutyössä työvuoroluettelo tehdään kahden kalenterivii- kon pituiselle työjaksolle.

3. Varastotyössä työvuoroluettelo tehdään viikon työjaksolle tai keskimää- räistä työaikaa käytettäessä neljälle kalenteriviikolle tai sitä lyhyemmälle vä- hintään viikon pituiselle työjaksolle.

4. Kuljetustyössä työvuoroluetteloon on merkittävä 13 § 1 momentissa tarkoi- tettu päivittäinen lepoaika sekä ajo- ja lepoaika-asetuksessa määrätyt tauot.

5. Jos työvuoroluetteloa tehtäessä on tiedossa vuosiloma tai sen osa, työvuo- roluetteloon merkitään kokoaikaiselle työntekijälle työvuoron laskennal- liseksi työajaksi työehtosopimuksen 5 §:n mukainen vuorokautinen työaika, kuitenkin enintään viikoittainen työaika, ja osa-aikaiselle työntekijälle työso- pimuksen mukainen työaika. Työvuoroluettelon vahvistamisen jälkeen pi- dettäväksi sovitun vuosiloman työvuoroluettelon mukaista työaikaa ei muu- teta.

6. Sanomalehdenjakelutyössä osa-aikaiselle työntekijälle merkitään poissa- oloajan työajaksi työsopimuksen mukaisen työajan sijasta ensisijaisesti

työntekijälle suunniteltua työkokonaisuutta vastaava työaika ja toissijaisesti suunnitellun työkokonaisuuden puuttuessa työsopimuksessa sovittu työ- aika.

7. Luottamusmiehelle on varattava tosiasiallinen tilaisuus tutustua työvuoro- luetteloehdotukseen ja antaa siitä lausuntonsa vähintään viikkoa ennen työ- vuoroluettelon suunniteltua voimaantuloa. Luottamusmies voi tapauskohtai- sesti antaa suostumuksensa lyhyemmästä tutustumis- ja lausunnonanto- ajasta. Työvuoroluettelo voidaan toimittaa luottamusmiehelle sähköisesti.

Työvuoroluettelon muuttaminen

8. Nähtäväksi asetettua työvuoroluetteloa voi muuttaa vain työaikalain (605/1996) 35 §:n 2 momentin mukaisesta painavasta syystä tai asianomai- sen työntekijän suostumuksella. Työvuoroluettelon muuttamisen perusteista voidaan lisäksi sopia paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti. Jos muutos johtuu edellä mainitusta painavasta syystä, siitä on pyrittävä ilmoit- tamaan asianomaiselle työntekijälle työvuoroa edeltävänä päivänä.

Pöytäkirjamerkintä:

Työvuoroluettelon muuttamista painavasta syystä arvioidaan aino- astaan työaikalain 35 § 2 momentin mukaisin perustein (605/1996, viittausmääräys).

LEPOAJAT ‌

13 § Päivittäiset lepoajat Ruokatauko ‌

1. Jos työaika on pitempi kuin kuusi tuntia, työntekijälle on annettava joko tilai- suus aterioida työn aikana tai vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika. Lepo- aikaa ei lasketa työajaksi, jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mah- dollisuus esteettömästi poistua työpaikalta.

2. Jos työaika kuljetustyössä on pitempi kuin kuusi tuntia, työntekijälle on an- nettava 1 momentissa tarkoitettu lepoaika. Lepoaikaa ei lasketa työajaksi, jos työntekijällä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi pois- tua työpaikalta. Työntekijällä on oikeus poistua työpaikalta, jos ajoneuvo on mahdollista lukita ja jättää asianmukaiseen ajoneuvojen säilytyspaikkaan, vaikka ajoneuvo ei ole työntekijän jatkuvan silmälläpidon alaisena.

3. Kuljetustyössä kuljettajan tulee siirtää työvuoroluetteloon merkityn päivit- täisen lepoajan alkamista ja siirtää ajoneuvo sopivaan pysähdyspaikkaan siinä määrin kuin se on tarpeen henkilöiden, ajoneuvon tai kuorman turval- lisuuden varmistamiseksi, jos hän ei siten vaaranna liikenneturvallisuutta. Tässä tarkoitetusta työstä maksetaan työehtosopimuksen mukainen lisä- tai ylityön korvaus.

Kahvitauko

4. Työntekijä voi työpaikalla nauttia työnteon kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita.

5. Kuljetustyössä työvuoroja suunniteltaessa työntekijälle on varattava todel- linen mahdollisuus nauttia työnteon kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita työajan pituudesta riippumatta.

6. Varastotyössä työntekijällä on oikeus yhteen kahvitaukoon, jos työpäivän pituus on alle 6 tuntia ja kahteen kahvitaukoon, jos työpäivän pituus on yli 6 tuntia. Jos kahden kahvitauon antaminen vaikeuttaa töiden järjestelyjä, an- netaan yksi pidempi kahvitauko.

14 § Vuorokausilepo ‌

1. Työaikalain (872/2019) 25 §:n 1 momentista (vuorokausilepo) poiketen vuo- rokausilevon pituus on kaikissa työehtosopimuksen mukaisissa töissä vä- hintään yhdeksän tuntia.

2. Yhdeksän tunnin pituisesta lepoajasta voidaan poiketa seuraavista syistä:

a) ennakolta laaditussa työvuoroluettelossa työntekijöitä edustavan luotta- musmiehen suostumuksella,

b) kun työtä on ennakolta arvaamattomasta syystä jatkettava yli työvuoro- luettelon mukaisen työvuoron, tai

c) asianomaisen työntekijän suostumuksella, kun poikkeaminen on tilapäi- sesti tarpeen.

15 § Viikoittainen vapaa-aika ja vapaapäivät ‌

1. Työaika järjestetään pääsääntöisesti niin, että työntekijä, jonka säännöllinen työaika on yli kolme tuntia vuorokaudessa, saa kerran viikossa kaksi koko- naista kalenterivuorokautta kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan mikäli mahdollista sunnuntain yhteyteen. Toinen vapaapäivä on mikäli mahdollista lauantai.

2. Jollei vapaan antaminen 1 momentin mukaisesti ole mahdollista, viikoittai- nen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 54 tunniksi 9 viikon ajanjak- son aikana, jolloin vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia vii- kossa.

3. Seuraavista syistä voidaan poiketa 24 tunnin viikoittaisesta vapaa-ajasta:

a) jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään 3 tuntia,

b) hätätyössä,

c) jos työn tekninen laatu ei salli työntekijän täydellistä työstä vapautta- mista, tai

d) jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikoittaisena vapaa- aikanaan yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitä- miseksi.

4. Työntekijän säännöllistä työaikaa on kuitenkin edellä c ja d kohdissa maini- tuissa tapauksessa lyhennettävä viikoittaisesta vapaa-ajasta puuttumaan jääneiden tuntien osalta viimeistään kolmen työvuoroluettelojakson tai työn- tekijän kanssa sovitun ajan kuluessa siitä, kun viikoittainen vapaa-aika jäi saamatta. Työntekijän suostumuksella voidaan saamatta jäänyt vapaa-aika työajan lyhennyksen sijasta korvata palkan lisäksi maksettavalla erillisellä rahakorvauksella, jonka suuruus on tilapäiseen työhön käytetyn ajan mukai- nen yksinkertainen tuntipalkka.

5. Sanomalehdenjakelussa kuutena päivänä viikossa tehtävässä työssä vii- koittainen vapaa-aika voi 1 ja 2 momenteista poiketen olla vähintään 24 tun- tia viikossa. Joka seitsemännen viikon aikana voi 7+1 -työvuorokierrossa olevalla työntekijällä kuitenkin olla seitsemän työpäivää.

SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTÄMINEN ‌

16 § Lisä- ja ylityö Lisätyö ‌

1. Lisätyötä on osa-aikatyöntekijälle työvuoroluetteloon merkityn työajan, tai sen puuttuessa sopimuksen mukaisen työajan ylittävä työ, joka ei ylitä työ- ehtosopimuksen 5 §:n mukaista vuorokautista tai viikoittaista säännöllistä työaikaa. Kokoaikaiselle työntekijälle ei muodostu lisätyötä.

Lisätyökorvaus

2. Lisätyökorvauksena maksetaan 20 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

3. Sanomalehdenjakelutyössä korvaus lisätyöstä määräytyy sanomalehden- jakelua koskevassa palkkaliitteessä D sovitulla tavalla.

Ylityö

4. Kokoaikaisen työntekijän ylityötä on työ, joka ylittää työvuoroluettelossa säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

5. Osa-aikaisen työntekijän ylityötä on työ, joka ylittää sekä työvuoroluette- lossa vahvistetun työtuntimäärän että työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen säännöllisen työajan.

6. Sanomalehdenjakelutyössä sekä sellaisissa tehtävissä, joissa osa palk- kausta muodostuu sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D perus- teella, osa-aikaisen sanomalehdenjakajan ylityötä on työ, joka ylittää sekä työvuoroluettelossa vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän että työehtoso- pimuksen 5 §:n mukaisen viikoittaisen säännöllisen työajan. Edellä sanotun

ylityön lisäksi ylityötä on työajan tasoittumisjakson aikana muutoin tehty työ, jonka määrä ylittää työehtosopimuksen 5 §:n mukaan määräytyvän tasoittu- misjakson säännöllisen työajan kokonaistuntimäärän.

Ylityökorvaus

7. Korvauksena ylityöstä maksetaan työvuoroluetteloon merkityn työvuoron ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

8. Ylityötä ei korvata 7 momentissa todetulla tavalla, jos se korvataan 9 ja 10 momenteissa todetulla tavalla vapaapäiväylityökorvauksena.

Vapaapäiväylityökorvaus

9. Työvuoroluetteloon kokoaikaisen työntekijän vapaapäiväksi merkittynä päi- vänä tehdystä työstä maksetaan viikon aikana 8 ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka.

10. Työvuoroluetteloon osa-aikatyöntekijän vapaapäiväksi merkittynä päivänä tehdystä työstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta työ- tunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka, jos työehtosopimuksen 5 §:n mukainen kokoaikainen viikoittainen säännöllinen työaika ylittyy. Arki- pyhäviikolla kukin työehtosopimuksen mukainen arkipyhä laskee viikoit- taista ylityökynnystä työehtosopimuksen 5 §:n mukaista vuorokautista työ- aikaa vastaavasti.

Ylityökorvaus sanomalehdenjakelutyössä

11. Sanomalehdenjakelutyössä edellä 6 momentissa tarkoitetulle työntekijälle maksetaan korvauksena ylityöstä sekä työvuoroluettelossa vahvistetun vii- koittaisen työtuntimäärän että työehtosopimuksen 5 §:n mukaisen säännöl- lisen viikoittaisen työajan ylittäviltä neljältä ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu palkka. Ylityönä korvataan myös työ, joka työajan tasoittumisjakson aikana ylittää työehtosopimuksen 5 §:n mukaan määräytyvän tasoittumisjakson säännöllisen työajan kokonaistunti- määrän, jos sitä ei ole aikaisemmin ylityönä korvattu. Ylityön korvaamisen perusteet ja korvauksen määrä määräytyvät tarkemmin sanomalehdenjake- lua koskevassa palkkaliitteessä D sovitulla tavalla.

Ylityökorvaus varastotyössä

12. Varastotyössä korvauksena vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työvuo- roluetteloon merkityn työvuoron ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 % ja seuraavilta työtunneilta 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka. Korvauksena viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kyseisen viikon säännölli- sen kokoaikaisen viikkotyöajan ylittävästä työstä kahdeksalta ensimmäiseltä työtunnilta 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinker- tainen tuntipalkka. Viikoittaista ylityökorvausta laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan veroisena pidetään myös palkallista poissaoloa hyväksyttä- västä syystä.

Lisä- ja ylityökorvausten vaihtaminen joustovapaaksi

13. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lisä- ja ylityökorvausten vaihtamisesta vastaavaksi joustovapaaksi.

Ylityön enimmäismäärät

14. Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia, että työ- aikalain (872/2019) 18 §:n työajan enimmäismääräien tarkastelujaksona käytetään yksinomaan kalenterivuotta

TYÖAIKAKORVAUKSET ‌

17 § Ilta- ja yötyölisä Iltatyölisä ‌

1. Kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tunnilta 20 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Yötyölisä

2. Kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä tunnilta 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. Yötyölisää maksetaan sanoma- lehdenjakelutyössä vain tuntipalkalla korvattavasta työstä.

Yötyön jatkotunnit

3. Jos viimeistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu kello 06.00 jälkeen, makse- taan yötyölisää myös kello 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen vä- hintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 9.00 asti. Sanomalehdenjakelutyössä yötyön jatkotunnit kor- vataan yötyölisällä vain tuntipalkalla korvattavassa työssä.

4. Työnantaja ja pääluottamusmies voivat paikallisesti työehtosopimuksen 47

§:n mukaisesti sopia 3 momentista riippumatta yötyölisän maksamisen päät- tymisestä kello 06.00 seuraavissa tapauksissa:

a) yötyön päättyminen kello 06.00 mahdollistaa kyseisen työn siirtämisen tehtäväksi yrityksen omana, tämän työehtosopimuksen mukaisena työnä, tai

b) yötyön päättyminen kello 06.00 mahdollistaa kyseisen työn teettämisen osa-aikaisen työntekijän sijaan kokoaikaisella työntekijällä.

Paikallinen sopimus tulee toimittaa työehtosopimusosapuolten tarkastetta- vaksi.

5. Sanomalehdenjakelutyöstä muuhun tämän työehtosopimuksen mukai- seen tehtävään siirtyvälle työntekijälle ei makseta sanotusta muusta työstä 3 momentin mukaista yötyölisää.

Ilta- ja yötyölisän vaihtaminen joustovapaaksi

6. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa ilta- ja yötyölisä ja sanomaleh- denjakelua koskevan palkkaliitteen D 3 § 3 kohdan mukainen yökorotus joustovapaaksi.

18 § Lauantaityökorvaus Lauantaityökorvaus ‌

1. Arkilauantaina kello 06.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä makse- taan lauantaityökorvauksena 25 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.

2. Lauantaityökorvausta ei makseta pääsiäislauantailta, eikä siltä ajalta, jolta maksetaan sunnuntaityökorvausta.

3. Varastotyössä arkilauantaina kello 13.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan lauantaityökorvausta pääkaupunkiseudulla 1.2.2022 lu- kien 5,94 euroa tunnilta sekä muualla 1.2.2022 lukien 5,74 euroa tunnilta.

4. Sanomalehdenjakelutyössä ei makseta lauantaityökorvausta.

5. Lauantaityökorvauksen vaihtaminen joustovapaaksi

Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa lauantaityökorvaus vastaavaksi joustovapaaksi.

19 § Sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä Sunnuntaityökorvaus ‌

1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapun- päivänä kello 00.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan sun- nuntaityökorvauksena yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

2. Sanomalehdenjakelutyössä korvaus edellä 1 momentissa mainittuina päi- vinä tehdystä suoritepalkalla korvattavasta jakelutyöstä määräytyy sanoma- lehdenjakelua koskevassa palkkaliitteessä D sovitulla tavalla. Tuntipalkalla korvattavassa työssä vapun- ja itsenäisyyspäivänä tehdyiltä työtunneilta maksetaan 1 momentista poiketen kaksinkertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus. Korvaus sisältää mahdollisen sunnuntaityökorvauksen. Työnan- taja ja työntekijä voivat sopia vapun- ja itsenäisyyspäivänkorvauksen vaih- tamisesta vastaavaksi joustovapaaksi.

3. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sunnuntaityökorvaukseen oikeutta- vaa päivää edeltävänä päivänä kello 18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

4. Varastotyössä sunnuntaityökorvausta ei makseta 3 momentissa määrä- tyltä ajalta.

Aattopäivänlisä

5. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona kello 00.00 - 18.00 väli- senä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksinker- taista tuntipalkkaa vastaava korvaus.

6. Sanomalehdenjakelutyössä korvaus edellä mainittuina päivinä tehdystä suoritepalkalla korvattavasta jakelutyöstä määräytyy sanomalehdenjakelua koskevassa palkkaliitteessä D sovitulla tavalla.

7. Varastotyössä ei makseta aattopäivänlisää.

Sunnuntaityökorvauksen ja aattopäivänlisän vaihtaminen joustovapaaksi

8. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa sunnuntaityökorvaus ja aatto- päivänlisä vastaavaksi joustovapaaksi.

20 § Hälytysraha ‌

1. Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä kutsutaan yllät- täen ja ennalta arvaamattomasta syystä työntekijän poistuttua työpaikalta.

2. Seuraava työ ei ole hälytysluonteista:

a) varallaolo,

b) päivystys,

c) työntekijälle etukäteen ilmoitettu työ, tai

d) työaikalain (872/2019) 19 §:ssä tarkoitettu hätätyö.

3. Korvauksena hälytysluonteiseen työhön saapumisesta maksetaan yksinker- taisen tuntipalkan suuruinen hälytysraha.

4. Varastotyössä hälytysluonteinen työ korvataan varastotyötä koskevassa palkkaliitteessä M sovitulla tavalla.

21 § Työaikakorvausten laskeminen ja maksaminen Työaikakorvausten laskeminen ‌

1. Työaikakorvaukset lasketaan työajasta minuutin tarkkuudella.

Yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen

2. Työaikakorvaukset lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Yksinker- tainen tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka niissä tehtävissä, joissa säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa luvulla 163 ja muissa tehtävissä luvulla 160.

Työaikakorvausten laskentakausi

3. Työaikakorvaukset ja muut vastaavat korvaukset lasketaan ajanjaksolta, joka alkaa kalenterikuukauden 12. päivänä ja päättyy seuraavan kalenteri- kuukauden 11. päivänä.

Työaikakorvausten maksaminen

4. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle työaikakorvaukset maksetaan työaikakor- vausten laskentakautta seuraavana säännöllisenä palkanmaksupäivänä. Tuntipalkkaiselle työntekijälle työaikakorvaukset maksetaan palkanmaksu- kausittain.

TYÖAIKAJÄRJESTELYT ‌

22 § Joustovapaa ‌

1. Xxxxxxxxxxx on menettely, jossa työnantaja ja työntekijä sopivat tähän työ- ehtosopimukseen perustuvan tai muutoin sovitun etuuden vaihtamisesta an- nettavaksi myöhemmin palkallisena joustovapaana, tai jossa joustovapaaksi vaihtaminen perustuu työntekijälle työehtosopimuksessa annettuun oikeu- teen vaihtaa etuus joustovapaaksi taikka työehtosopimuksen määräykseen.

2. Jos tässä työehtosopimuksessa ei ole toisin sovittu, joustovapaaseen sovel- letaan, mitä vuosilomalain 27 §:ssä säästövapaasta on säädetty.

Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia

a) työehtosopimuksen 16 §:n ja 25 § 23 momentin rahakorvauksen,

b) työehtosopimuksen 36 §:n mukaisen lomarahan, vuosilomalain mukai- nen säästövapaan, tai

c) muun vapaan vaihtamisesta joustovapaaksi. Sovittava on joustova- paaksi vaihdettavista eristä ja niiden määrästä.

4. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa

a) työehtosopimuksen 17 § 1 ja 2 momentin ilta- ja yötyölisä, 18 §:n lauan- taityökorvaus, 19 §:n sunnuntaityökorvaus ja aattopäivänlisä ja palkka- liitteen P 2 § 6 kohdan mukaisen postinjakelun tilapäisen urakoinnin ra- hakorvaus, tai

b) sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D 3 § 3 kohdan mukainen yökorotusjoustovapaaksi. Joustovapaaksi on kerrallaan vaihdettava yö- korotukset vähintään yhdeltä kalenteriviikolta. Työntekijän on ilmoitet- tava yötyölisän vapaaksi vaihtamisesta vähintään kahta viikkoa ennen työaikakorvausten laskentakauden päättymistä ja yökorotuksen vähin- tään kahta viikkoa ennen palkanmaksukauden päättymispäivää.

5. Joustovapaaksi siirretään vuosityöajan lyhennys työehtosopimuksen 23 § 1 - 2 momentin mukaisesti.

6. Joustovapaakertymä on tuntiperusteinen. Vaihdettava rahamääräinen erä muutetaan joustovapaakertymään sitä vastaavaksi tuntimääräksi. Joustova- paaksi vaihdettava erä merkitään joustovapaakertymään sitä pyöristämättä.

Rahakorvaukset vaihdetaan joustovapaaksi seuraavasti:

− yksi lisätyötunti = 1 tunti 12 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

− yksi 50 % ylityötunti = 1 tunti 30 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

− yksi 100 % ylityötunti = 2 tuntia palkallista vapaa-aikaa,

− yhden tunnin iltatyölisä = 12 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

− yhden tunnin yötyölisä = 18 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

− yhden tunnin lauantaityökorvaus = 15 minuuttia palkallista vapaa-aikaa, ja

− yhden tunnin sunnuntaityökorvaus tai aattopäivänlisä = 1 tunti palkallista vapaa-aikaa.

Sanomalehdenjakelua koskevan palkkaliitteen D suoritepalkkatyöstä ansait- tavat rahakorvaukset vaihdetaan joustovapaaksi seuraavasti:

− yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty 1,3 yökorotuskertoimen oikeuttavan työvuoron tunti = 18 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

− yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty 1,15 yökorotuskertoimen oikeutta- van työvuoron tunti = 9 minuuttia palkallista vapaa-aikaa,

− yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty sunnuntaikorotukseen oikeuttavan työvuoron tunti = yksi tunti palkallista vapaa-aikaa,

− yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty aattopäiväkorotukseen oikeuttavan työvuoron tunti = yksi tunti palkallista vapaa-aikaa, ja

− yksi työvuorosuunnitelmaan merkitty vappu- ja itsenäisyyspäiväkorotuk- seen oikeuttavan työvuoron tunti = kaksi tuntia palkallista vapaa-aikaa.

7. Työntekijällä voi olla joustovapaakertymää 3 momentin a. kohdan ja 4 mo- mentin rahakorvausten perusteella kulloinkin yhteensä enintään 38 tuntia 15 minuuttia. Kertymää voi kasvattaa yhteensä enintään 153 tuntiin, jos kutakin 38 tunnin 15 minuutin jaksoa vastaavalle ajalle sovitaan kirjallisesti yksityis- kohtainen ohjelma joustovapaan pitämisen ajankohdasta. Paikallisesti työ- ehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia, että joustovapaakerty- män enimmäismäärä on edellä sanottua suurempi. Joustovapaan myöntä- misen edellytyksenä on tällöin edellä mainitun ohjelman laatiminen.

8. Työntekijällä voi olla joustovapaakertymää 5 momentin vuosityöajan lyhen- nyksen perusteella kulloinkin enintään 40 tuntia ja palkkaliitteessä D tarkoi- tetussa sanomalehdenjakelutyössä enintään 62 tuntia. Paikallisesti työehto- sopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia, että joustovapaakertymän enin määrä on edellä mainittua suurempi. Joustovapaan myöntämisen edel- lytyksenä on tällöin, että työntekijän kanssa sovitaan vapaan pitämisen ajan- kohdasta kirjallisesti yksityiskohtainen ohjelma.

Joustovapaan antaminen

9. Xxxxxxxxxxxx antamisen ajankohdasta ja sovitun vapaan ajankohdan muut- tamisesta on sovittava, jollei jäljempänä muuta määrätä. Sopimus on teh- tävä kirjallisesti. Erillistä sopimusta ei tarvita siltä osin kuin työntekijälle on sovittu 7 tai 8 momentissa tarkoitettu yksityiskohtainen kirjallinen ohjelma.

10. Edellä 5 momentissa tarkoitettu joustovapaa vuosityöajan lyhennyksen pe- rusteella on annettava ja vapaana pidettävä kertymävuotta seuraavan ka- lenterivuoden aikana. Vapaan ajankohdasta on sovittava 30.3. mennessä. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Vapaa on täl- löin, jos se on mahdollista, sijoitettava työntekijän vuosiloman yhteyteen. Jos vapaan pitämisen ajankohdasta sovitaan yksityiskohtainen ohjelma, va- paa voidaan antaa myös muulloin kuin kertymävuotta seuraavan kalenteri- vuoden aikana.

11. Edellä 10 momentin tapauksissa siirretystä tuntimäärästä voidaan enintään kuuden tunnin pituinen aika käyttää työkykyä ylläpitävään ja kehittävään toi- mintaan vapaan kertymävuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Työnan- tajan on ilmoitettava toiminnan suunniteltu aika ja sisältö pääluottamusmie- helle vuosityöajan lyhennyksen kertymävuoden päättymistä seuraavan tam- mikuun aikana. Jos työnantaja ei näin tee, myös tämän joustovapaan osan käyttämiseen sovelletaan, mitä 10 momentissa on sovittu.

12. Jos työntekijä on oikeutettu työehtosopimuksen 23 § 1 - 2 momentin mukai- seen vuosityöajan lyhennykseen, korotetaan hänen iltatyön, yötyön ja yli- työn perusteella joustovapaaksi vaihtamaansa tuntimäärää vapaata annet- taessa 2,25 %:lla.

13. Työntekijällä on työsuhteen kestäessä oikeus vaatia 3 momentin a. kohdan rahakorvauksen ja c. kohdan muun vapaan sekä 4 momentin yötyölisän ja yökorotuksen perusteella kertyneen joustovapaan tai osan siitä korvaamista vapaan sijasta rahakorvauksena. Työnantajalla on oikeus maksaa joustova- paan kertymä tai osa siitä rahakorvauksena, jos työntekijä ei noudata 7 tai 8 momentissa tarkoitettua kirjallista ohjelmaa tai 9 momentissa tarkoitettua kirjallista sopimusta. Työnantaja ja työntekijä voivat työsuhteen kestäessä sopia, että 3 momentin b. kohdan lomarahan tai säästövapaan perusteella kertynyt joustovapaan kertymä tai osa siitä korvataan rahakorvauksena.

14. Jos työntekijä haluaa muuttaa joustovapaan sovittua ajankohtaa, hänen tu- lee tehdä siitä työnantajalle esitys viimeistään kuukautta ennen vapaan so- vittua alkamista. Työnantajan tulee esityksen saatuaan ilmoittaa kahden vii- kon kuluessa, hyväksyykö hän työntekijän esityksen. Jos ajankohdan muut- tamisesta ei sovita, vapaa annetaan sovittuna ajankohtana.

15. Työnantajalla on oikeus muuttaa joustovapaan sovittua ajankohtaa paina- vasta syystä. Työvuoroluetteloon merkittyä joustovapaan ajankohtaa työn- antajalla on oikeus muuttaa vain työehtosopimuksen 12 § 8 momentissa so- vituilla perusteilla.

16. Jos joustovapaata ei työnantajan toiminnan tai työntekijän tehtävien takia voida antaa usealle sitä yhtäaikaisesti haluavalle työntekijälle, vapaa on an- nettava ensisijaisesti pitempään työsuhteessa olleelle työntekijälle.

17. Joustovapaata pidettäessä joustovapaakertymä vähenee työvuoroluette- loon joustovapaapäivälle merkityllä työtuntimäärällä.

18. Paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti voidaan sopia toisin siitä, mitä edellä 7 ja 8 momentissa, 9 momentin kolmannessa virkkeessä ja 13 momentin toisessa virkkeessä on määrätty joustovapaa- kertymän enimmäismääristä ja siitä, miten joustovapaan pitämisestä sovi- taan. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan sanottuja työehtosopimuksen määräyksiä.

Säästövapaa

19. Säästövapaa on vuosilomalain 27 §:n mukaan säästettyä vuosilomaa. Säästövapaa kuluu sitä pidettäessä kuten vuosiloma. Työntekijä, jolla on oi- keus saada vuosilomaa työehtosopimuksen 33 § 3. momentin mukaisesti, voi säästää vuosilomastaan joko kokonaan tai osittain viisitoista päivää ylit- tävän osan. Työntekijä, jonka lomaoikeus määräytyy 37 §:n mukaan, voi säästää vuosilomastaan kaksikymmentä päivää ylittävän osan, kuitenkin enintään 10 päivää.

Tätä määräystä ryhdytään noudattamaan työnantajayrityksen ottaessa käyt- töön vuosilomalaskentauudistuksen mukaiset määräykset. Ennen käyttöön- ottoa noudatetaan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan (18.8.2021) kohdan 9.4. mukaisia määräyksiä.

Palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöihin noudatetaan tämän määräyksen sijaan palkkaliite D 10 §:ää siten kuin siinä on määrätty.

Lomaraha

20. Lomarahaa joustovapaaksi vaihdettaessa joustovapaatuntien määrä laske- taan kertomalla säännöllinen vuorokautinen työaika vapaaksi vaihdettavien lomarahapäivien lukumäärällä. Tulos pyöristetään lähimpään suurempaan puoli- tai kokonaislukuun ja jaetaan kahdella. Osa-aikaisella työntekijällä käytetään säännöllisen päivittäisen työajan sijasta keskimääräistä päivit- täistä työaikaa. Sanomalehdenjakelutyössä keskimääräinen päivittäinen työaika lasketaan työvuoroluetteloon merkityn työajan mukaan tai työvuoro- luettelon puuttuessa työntekijälle suunniteltua työkokonaisuutta vastaavan työajan tai suunnitellun työkokonaisuuden puuttuessa työsopimuksessa so- vitun työajan mukaan.

Palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöihin noudatetaan tämän määräyksen sijaan palkkaliite D 10 §:ää siten kuin siinä on määrätty.

Muut määräykset

21. Jos työntekijä on työkyvytön joustovapaan alkaessa tai aikana, työkyvyttö- myysaikaa ei lueta joustovapaaksi, jos työntekijä sitä pyytää ilman aihee- tonta viivytystä. Työnantajan pyytäessä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

22. Työnantajan on pidettävä luetteloa joustovapaaksi vaihdettavista eristä ja niiden määrästä, vaihtamisen ajankohdasta, annetun joustovapaan ajan- kohdasta ja pituudesta sekä kulloisestakin joustovapaakertymän saldosta. Työntekijällä on oltava mahdollisuus tutustua luetteloon.

23. Palkka joustovapaan ajalta maksetaan tunti- ja suoritepalkkaiselle työnteki- jälle keskituntiansiona (KTA). Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan tuntipalkka lisättynä 1 / 1955 osalla 34 § 2 momentin (vuosilomalisä) mukai- sesti maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä lisäpalkoista. Työsuhteen päättyessä vapaana antamatta oleva joustovapaa korvataan yksinkertai- sella tuntipalkalla.

23 § Työajan lyhentäminen ‌

1. Sellaisen kokoaikaisen ja osa-aikaisen työntekijän, joka työskentelee 38 tunnin 15 minuutin viikkotyöaikamuodon piirissä, ja jonka vuosiloman an- sainta määräytyy muutoin kuin työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti, vuo- sityöaikaa lyhennetään siirtämällä työntekijän joustovapaasaldoon kalente- rivuosittain hänen kyseisenä vuonna tekemänsä säännöllisen työajan ja li- säksi osa-aikaisen työntekijän lisätyön tuntimäärästä 2,25 prosenttia. Ly- hennyksen karttuminen alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana työntekijän työsuhde saman työnantajan palveluksessa on kolmen edellisen vuoden aikana jatkunut yhdessä tai useammassa jak- sossa yhteensä vähintään kahden vuoden pituisen ajan. Jos työntekijän vuosiloma on sopimuksen tai muun järjestelyn kautta pidempi kuin 36 päi- vää, joustovapaasaldoon siirrettävää tuntimäärää pienennetään sillä tunti- määrällä, jolla vuosiloma ylittää 36 päivää.

2. Poiketen 1 momentista pääsääntöisesti sanomalehtien varhaisjakelutyötä tekevän vähintään 55 –vuotiaan työntekijän säännöllisen työajan tuntimää- rästä siirretään joustovapaasaldoon 3.09 prosenttia ja vähintään 60 –vuoti- aan 3.53 prosenttia. Lyhennystä korotetaan sitä kalenterikuukautta seuraa- van kuukauden alusta, jonka aikana työntekijä täyttää sanotun iän.

3. Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen vuosityöajan lyhennykseen oikeut- tavan kalenterivuoden päättymistä, vuosityöajan lyhennys annetaan työnte- kijälle joustovapaan sijasta lyhennystä vastaavana vapaana työsuhteen kestäessä. Vapaan ajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kanssa. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan ajankohdan. Jos lyhennystä ei voida toteuttaa vapaana, se korvataan työntekijälle rahapalk- kana yksinkertaisella tuntipalkalla.

MUUT TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ‌

24 § Työaikalain noudattaminen ‌

1. Siltä osin, kun työajasta ei ole tässä työehtosopimuksessa sovittu toisin, noudatetaan työaikalakia.

IV PALKKAUS ‌

25 § Palkat ja palkkaperusteet ‌

1. Palkkaperusteet ja palkat määräytyvät tämän työehtosopimuksen palkkaliit- teiden perusteella. Työntekijälle maksetaan kuukausipalkkaa, tuntipalkkaa, suoritepalkkaa, sovittua palkanosaa tai yrityskohtaista tuottavuuspalkan- osaa tai niiden yhdistelmiä jäljempänä tarkemmin määrätyllä tavalla.

Kuukausipalkka

2. Jos tässä työehtosopimuksessa ei muuta määrätä tai sen nojalla ole muuta sovittu, työntekijälle maksetaan kuukausipalkkaa.

3. Osa-aikaeläkkeellä ja -lisällä olevalle työntekijälle, joka on ollut kuukausi- palkkainen, maksetaan kuukausipalkkaa.

4. Jos kuukausipalkkainen työntekijä on työsuhteen alussa tai lopussa työs- kennellyt kalenterikuukauden kaikki työpäivät, hänelle maksetaan vähentä- mätön kuukausipalkka riippumatta siitä, minä päivänä työsuhde on alkanut tai päättynyt.

5. Kuukausipalkkaisen työntekijän päiväpalkka lasketaan jakamalla kiinteä kuukausipalkka kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä.

Tuntipalkka

6. Osa-aikaiselle työntekijälle maksetaan tuntipalkkaa.

7. Mikäli määräaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työsuhteen alkamis- kuukauteen ja sitä välittömästi seuraavaan päättymiskuukauteen kumpaan- kin erikseen sisältyy enintään 15 kalenteripäivää tai jos työsuhde kokonai- suudessaan kestää yhdenjaksoisesti enintään 15 kalenteripäivää, palkka maksetaan näiltä ajoilta tehtyjen työtuntien mukaan tuntipalkkana.

Suoritepalkka

8. Sanomalehdenjakelutyössä työntekijälle maksetaan suoritepalkkaa palk- kaliitteessä D sovitulla tavalla. Työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin tu- levissa uusissa yrityksissä suoritepalkan sijasta maksetaan liitteen mukaista tuntipalkkaa, jos suoritepalkan aika-arvon perusteista ei päästä

sopimukseen tai jos työnantaja toiminnan aloittaessaan niin päättää. Tunti- palkan lisäksi maksettavien lisien ja korvausten määräytymisessä on tällöin soveltuvin osin noudatettava, mitä suoritepalkasta on palkkaliitteessä mää- rätty.

Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

9. Yrityskohtaisesti voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen muuta palkkaa korvaava tai sitä täydentävä yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa. Palkan- osan käyttöönottamisen perusteista ja kustannusvaikutuksesta sovitaan työ- ehtosopimuksen osapuolten välillä. Tällöin voidaan myös sopia, että palkan- osan tarkempi sisältö jätetään määrättäväksi paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti.

Muut palkkamääräykset Kokemusvuosikorotus

10. Työehtosopimuksen palkkaliitteiden mukaisia kokemusvuosikorotuksia las-

kettaessa otetaan huomioon työ nykyisen työnantajan palveluksessa tai ny- kyistä tehtävää vastaavissa tehtävissä muussa yrityksessä. Kokemusvuosia kerryttävät kuukaudet, joilta työntekijä ansaitsee tai on ansainnut vuosilo- maa. Työntekijän on osoitettava kokemusvuosikorotuksiin oikeuttava työ työtodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä.

11. Kuljetustyössä muussa yrityksessä hankitusta kokemuksesta otetaan huo- mioon vain työ ammattimaisessa liikenteessä kuljettajana.

Rinnasteisesta työstä maksettava palkka

12. Työntekijän palkkaa ei alenneta, mikäli työntekijän varsinaiseen työhön rin- nastettava työ, jota työntekijä tekee työehtosopimuksen 2 §:n 2 momentin mukaisesti ollessaan tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai tilapäisen tarpeen sitä vaatiessa, on alemmin palkattua kuin työntekijän varsinainen työ.

Esimiestehtävän sijaisuuslisä

13. Palkkaliitteen C palkkaryhmien 001-005 esimiestehtävään sijaiseksi määrä- tylle henkilölle maksetaan kultakin työpäivältä sijaisuuslisä, jonka suuruus kuukaudessa on sijaistettavan taulukkopalkan ja sijaisen oman taulukkopal- kan erotus. Jos sijaisena toimivan työntekijän palkkaus määräytyy palkka- liitteen N tai P mukaan, taulukkopalkkojen erotus lasketaan sijaisena toimi- van kahdeksalla prosentilla vähennetyn taulukkopalkan mukaan. Sijaisena olon ajalta ei makseta erityisvastuuseen tai erityisosaamiseen perustuvia palkanosia. Sijaisuuslisä kultakin työpäivältä lasketaan jakamalla sanottu palkkataulukkojen erotus luvulla 21,5.

14. Palkkaliitteen C palkkaryhmien 006-010 ja palkkaliitteen Y palkkaryhmän 003 esimiestehtävään sijaiseksi määrätylle henkilölle maksetaan kultakin työpäivältä sijaisuuslisä, jonka suuruus kuukaudessa on sijaistettavan tau- lukkopalkan ja sijaisen oman taulukkopalkan ja muun työehtosopimuksella määrätyn palkan erotus. Jos sijaisena toimivan työntekijän palkkaus mää- räytyy palkkaliitteen N tai P mukaan, sijaisuuslisän suuruus kuukaudessa on

sijaistettavan taulukkopalkan ja sijaisen oman kahdeksalla prosentilla vä- hennetyn taulukkopalkan ja muun työehtosopimuksella määrätyn palkan erotus. Sijaisuuslisä kultakin työpäivältä lasketaan jakamalla sanottu palk- kojen erotus luvulla 21,5.

Koeajan palkka

15. Koeajalta voidaan maksaa tehtävän mukaista taulukkopalkkaa pienempi palkka, kuitenkin vähintään 90 % taulukkopalkasta.

16. Sanomalehdenjakelutyössä työntekijälle voidaan koeaikana maksaa 90 % palkkaliitteen D mukaan muutoin määräytyvästä palkasta.

Kausityöntekijän palkkaus

17. Työsopimuksella voidaan sopia koululaisen tai opiskelijan ottamisesta työ- hön kauden 16.5.-31.8. tai joulukuun ajaksi kausityöntekijäksi. Kausityönte- kijän palkka voi ensimmäisenä kautena olla vähintään 90 % kyseisen tehtä- vän alimman palkkaryhmän taulukkopalkasta. Kausityöntekijän palkkauk- sen perusteena oleva työaika on kyseisen kauden todellista työmäärää vas- taava. Kausityöntekijän palkkaa ei voida maksaa henkilölle, joka välittömästi ennen työsuhteen alkua on saanut työttömyyspäivärahaa.

18. Sanomalehdenjakelutyössä 17 momentissa tarkoitetun kausityöntekijän palkkaus voi ensimmäisenä kautena olla vähintään 90 % palkkaliitteen D mukaan muutoin määräytyvästä palkasta. Palkkauksen perusteena olevaa työaikaa koskevaa määräystä ei sovelleta.

Perehdyttämislisä

19. Jos työntekijä suorittaa työnjohdon määräyksestä oman työnsä ohella uu- den tai uudelleen koulutettavan työntekijän perehdyttämistä, hänelle mak- setaan perehdyttämiseen käytetyiltä tunneilta perehdyttämislisänä 5 % hen- kilökohtaisesta tuntipalkasta.

20. Sanomalehdenjakelutyössä perehdyttämislisä maksetaan palkkaliitteessä D sovitulla tavalla.

21. Varastotyössä ei makseta perehdyttämislisää. Varastotyötä koskevassa palkkaliitteessä M on sovittu kouluttajan palkasta.

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinnon suorittaneiden palkitseminen

22. Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinnon suorittaneiden pal- kitsemisesta sovitaan paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti. Jos palkitsemisesta ei päästä paikallisesti sopimukseen, tutkinnon suoritta- neelle maksetaan seuraavan lomarahan maksamisen yhteydessä 100 eu- ron ammattitutkintopalkkio. Jos tutkinnon suorittaneen kanssa asiasta sovi- taan, voidaan palkkion maksamisen sijasta antaa yksi päivä palkallista va- paata. Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa palkan perusteella määräy- tyviä muita etuuksia.

Vaalitoimitsijapalkkio

23. Valtiollisten vaalien ja kunnallisvaalien ennakkoäänestyksen aikana vaalitoi- mitsijoiksi nimetyille ja muille työntekijöille, joiden työmäärään vaalit vaikut- tavat, suoritetaan päivittäistä lisäpalkkiota vaalipäiviltä. Vaalitoimitsijan palk- kio on 1.2.2022 lukien 8,98 euroa. Vaalitoimitsijan palkkio voidaan sopia vaihdettavaksi joustovapaaksi siten, että kustakin ennakkoäänestyksestä myönnetään yksi joustovapaapäivä.

26 § Tunti- ja suoritepalkkaisen työntekijän poissaoloajan palkan laskentape- rusteet ‌

1. Tuntipalkkaisen työntekijän ja suoritepalkkaisen sanomalehdenjakelutyötä tekevän työntekijän palkan ja korvausten laskemisessa käytetään keskipäi- väansiota (KPA), keskituntiansiota (KTA) tai yksinkertaista tuntipalkkaa si- ten kuin tässä pykälässä määrätään.

Keskipäiväansion (KPA) ja keskituntiansion (KTA) käyttäminen

2. Keskipäiväansiolla korvataan 1 momentissa tarkoitetun työntekijän sairaus- ajan palkka, arkipyhäkorvaus, työehtosopimuksen 32 §:n mukaiset palkalli- set tilapäiset poissaolot, ay-koulutus, yhteinen koulutus ja luottamusmiehen luottamustehtävän hoitamisesta aiheutuva ansionmenetys.

3. Keskituntiansiolla korvataan joustovapaa-ajan palkka, henkilöstökoulutus ja eräät luottamusmiespalkkiot.

Keskipäiväansion ja keskituntiansion laskeminen ja maksaminen

4. Keskipäivä- ja keskituntiansio lasketaan 3 kalenterikuukauden pituisen las- kentajakson aikana tehdyltä työajalta.

5. Ansiolla tarkoitetaan työntekijälle kolmen kalenterikuukauden pituisen las- kentajakson aikana eri palkkaustapojen mukaan kertynyttä ansiota. Ansioon kuuluu:

a) henkilökohtainen palkka,

b) iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisä, aattopäivänlisä, lauantai- ja sunnuntaityö- korvaukset sekä varallaolokorvaus, ja

c) muut mahdolliset erilliset lisät, joilla tarkoitetaan eriä, jotka vakiintuneesti on huomioitu laskettaessa työntekijän työehtosopimuksen 34 § 2 mo- mentin mukaista ns. vuosilomalisää.

6. Sanomalehdenjakelutyössä keskipäiväansio ja keskituntiansio lasketaan poissaoloaikaa edeltäneen yhden kalenterikuukauden pituisen laskentajak- son aikana tehdyiltä työvuoroilta. Jos työntekijä on myös poissaoloaikaa edeltäneen yhden tai useamman kalenterikuukauden aikana ollut poissa työstä niin, että hänelle on maksettu poissaoloajalta palkka ja hänelle ei sen johdosta siltä kuukaudelta laskettaisi keskipäiväansiota tai keskituntiansiota, laskentajaksona pidetään sanottua kuukautta edeltänyttä kalenterikuu- kautta edellyttäen, että työntekijä on sen aikana ollut työssä yhteensä vä- hintään seitsemän työpäivää. Jos työntekijällä ei ole ollut laskentajakson

aikana sanottua työpäivien määrää, työntekijälle ei lasketa keskipäiväan- siota tai keskituntiansiota.

7. Sanomalehdenjakelutyössä ansiolla tarkoitetaan työntekijälle yhden ka- lenterikuukauden pituisen laskentajakson aikana eri palkkaustapojen mu- kaan kertynyttä ansiota, jos työntekijä on laskentajakson aikana ollut työssä yhteensä vähintään seitsemän työpäivää. Ansioon kuuluviin lisiin luetaan vappu- ja itsenäisyyspäivän korvaus, palkkaliite D 5 § 4 momentin mukainen korotus vapaapäivävuorottajalle ja lisäpalkkio jakeluauton käytöstä.

8. Keskipäiväansio saadaan jakamalla 5 momentin mukainen ansio saman laskentajakson aikana tehtyjen työpäivien kokonaismäärällä.

9. Keskituntiansio saadaan jakamalla 5 momentin mukainen ansio saman las- kentajakson aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

10. Sanomalehdenjakelutyössä keskituntiansio saadaan jakamalla ansio sa- man laskentajakson työvuoroluetteloon merkittyjen työtuntien kokonaismää- rällä, tai todellisten työtuntien lukumäärällä, jos niiden määrä on työvuoro- luetteloon merkittyjä tunteja suurempi.

11. Laskentajaksoittain laskettua keskipäivä- ja keskituntiansiota käytetään ai- kaisintaan laskentajakson päättymistä seuraavasta toisesta palkanmaksu- päivästä alkaen.

Yksinkertainen tuntipalkka

12. Keskipäiväansion ja keskituntiansion sijasta käytetään yksinkertaista tunti- palkkaa:

a) jos keskipäivä- tai keskituntiansio on taulukkotuntipalkkaa pienempi,

b) uudella työntekijällä tai työntekijällä, jolla ei ole käytettävissä laskenta- jakson keskipäivä- tai keskituntiansiotietoja, tai

c) laskettaessa osan päivää kestävän poissaolon palkka.

13. Palkka tai korvaus lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan tai sovitun henkilö- kohtaisen tuntipalkan ja työsopimuksen mukaisen työajan mukaan.

14. Sanomalehdenjakelutyössä yksinkertaisen tuntipalkan sijasta käytetään työntekijän palkkaliitteen D mukaista taulukkotuntipalkkaa kerrottuna kertoi- mella 1,3. Palkka tai korvaus sanomalehdenjakelutyössä lasketaan korote- tun tuntipalkan ja työvuoroluetteloon merkityn työajan mukaan. Jos työvuo- roluetteloa ei ole laadittu, palkka tai korvaus lasketaan työntekijälle suunni- teltua työkokonaisuutta vastaavan työajan tai suunnitellun työkokonaisuu- den puuttuessa työsopimuksessa sovitun työajan mukaan.

27 § Palkanmaksu ‌

Palkanmaksukausi

1. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka maksetaan säännöllisesti, viimeis- tään kuukauden viimeisenä päivänä. Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa: kuukauden 1. – 15. päivien palkka kalenterikuukauden viimeisenä päivänä ja 16. – 31. päivien palkka seuraa- van kalenterikuukauden 15. päivänä.

2. Sanomalehdenjakelutyössä palkka maksetaan säännöllisesti kuukausit- tain, viimeistään palkan ansaintakuukautta seuraavan kuukauden 15. päi- vänä.

3. Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamalle tilille. Palkanmaksun virhe kor- jataan viivytyksettä. Työsuhteen päättyessä palkka suoritetaan viivytyksettä.

4. Työnantaja antaa työntekijälle tämän pyynnöstä viipymättä palkkatodistuk- sen, josta ilmenee ainakin maksetun palkan suuruus.

28 § Tulos- ja voittopalkkiona maksettavat lisät ‌

1. Työnantaja voi täydentää työehtosopimuksen mukaan maksettavia palkkoja tulospalkkiolla, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet kuten tuottavuus- ja kehitystavoitteiden saavuttaminen ja voittopalkkiolla, joka olennaisilta osiltaan perustuu taloudelliseen tulokseen, kuten liikevaihtoon, käyttökatteeseen ja liiketulokseen.

2. Koko tulos- ja voittopalkkio maksetaan työntekijälle kertakorvauksena. Palk- kioita ei oteta erikseen huomioon laskettaessa työntekijän vuosilomapalk- kaa ja –korvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopimuksen mu- kaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä ja korvauksia. Tulos- ja voittopalk- kiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkankorotusmääräyksiä.

3. Tulos- ja voittopalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muuttaminen ja lopettami- nen käsitellään yhteistoimintamenettelyssä.

28 a § Henkilöstörahasto ‌

1. Voittopalkkio voidaan maksaa myös henkilöstörahastoon henkilöstörahas- tonlain edellytysten täyttyessä. Henkilöstörahastoista säädetään henkilöstö- rahastolaissa (934/2010, viittausmääräys).

V POISSAOLOT ‌

29 § Sairausajan palkka ‌

1. Työntekijälle maksetaan kultakin yhdenjaksoiselta sairauden tai tapaturman aiheuttamalta työkyvyttömyysajalta palkkaa seuraavasti:

yhdenjaksoisen työsuhteen kesto sairastumishetkellä	palkallisen jakson pituus
alle kuukauden	1 viikolta
vähintään 1 kuukauden, mutta vähemmän kuin 1 vuoden	4 viikolta
1 vuoden, mutta vähemmän kuin 5 vuotta	5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin	3 kuukaudelta

2. Jos työntekijä on tullut työtehtäviensä johdosta häntä kohdanneen väkival- lan vuoksi kykenemättömäksi suorittamaan työtään, hänelle maksetaan yh- denjaksoiselta työkyvyttömyysajalta palkkaa 6 kuukaudelta.

3. Saatuaan tiedon työntekijän palkallisen työkyvyttömyysjakson päättymi- sestä, työnantaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti työntekijälle.

Kuukausipalkkaisen työntekijän sairausajan palkka ja sairauslomalisä

4. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkalliselta työkyvyttömyys- ajalta kiinteä kuukausipalkka.

5. Lisäksi kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kultakin työkyvyttö- myyspäivältä ns. sairauslomalisänä yksi kolmassadaskuudeskymmenesvii- desosa (1/365) edellisenä lomanmääräytymisvuonna säännöllisenä työai- kana tehdyiltä työtunneilta maksettujen seuraavien työaikakorvausten sum- masta: iltatyö-, yötyö ja aattopäivänlisä, lauantaityökorvaus, sunnuntaityö- korvaus ja varallaolokorvaus.

Tunti- ja suoritepalkkaisen työntekijän sairausajan palkka

6. Tunti- ja suoritepalkkaisen työntekijän sairausajan palkka maksetaan työky- vyttömyysaikaan sisältyviltä työpäiviltä keskipäiväansion tai yksinkertaisen tuntipalkan mukaan työehtosopimuksen 26 §:n mukaisesti.

7. Jos työntekijä on työkyvyttömyyden takia poissa työstä osan työvuorosta, sairausajan palkka maksetaan hänen palkkauksensa haittatyökorvauksi- neen sellaisena kun se olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä työvuoroluet- telon mukaisesti.

Oikeus sairausajan palkkaan

8. Sairausajan palkanmaksun edellytyksenä on, että työntekijä ei ole aiheutta- nut työkyvyttömyyttä omalla törkeällä tuottamuksellaan, ja että hän ei ole tieten salannut sairautta työsopimusta solmittaessa. Palkanmaksuajalta työntekijällä ei ole oikeutta sairauspäivärahaan palkkaa vastaavalta osalta.

9. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyytensä ja sen arvioidusta päättymisajankohdasta. Työkyvyttömyys osoitetaan lääkä- rin antamalla todistuksella. Jos työnantaja hyväksyy, työkyvyttömyys voi- daan osoittaa muun työterveyshuollon ammattihenkilön todistuksella tai muulla selvityksellä. Työnantaja voi kussakin yksittäistapauksessa harkin- tansa mukaan olla vaatimatta 1-3 päivän pituisten työkyvyttömyysjaksojen ajalta lääkärintodistusta tai muuta selvitystä työkyvyttömyydestä. Jos työn- antaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta ja osoittaa työntekijän yrityksen työterveyslääkärin tarkastettavaksi, työnantaja korvaa lääkärintodistuspalkkion.

10. Työkyvyttömyysjaksot ovat yhdenjaksoisia, jollei työntekijä ole ollut niiden välillä työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jollei- vät työkyvyttömyysjaksot ole johtuneet selvästi eri sairaus- ja tapaturmata- pauksista. Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edelli- sen työkyvyttömyysjakson aikana, työnantaja suorittaa kuitenkin palkan sai- rausvakuutuslain 8 luvun 7 § 2 momentissa tarkoitetulta yhden päivän odo- tusajalta.

11. Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa ennen lomautusilmoituksen anta- mista, hänellä on oikeus sairausajan palkkaan tämän pykälän mukaisesti. Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa lomautusilmoituksen antamisen jäl- keen, hänelle maksetaan sairausajalta palkkaa lomautukseen asti. Lomau- tuksen alkaessa päättyy sairausajan palkan maksaminen. Samalla päättyy myös 1 ja 2 momenttien mukaisten ajanjaksojen laskeminen. Sairausajan palkkaa aletaan maksaa uudelleen, jos työntekijä on työkyvytön vielä lomau- tuksen päätyttyä ja 1 tai 2 momentissa mainitut ajanjaksot eivät ole ennen lomautusta ehtineet päättyä.

12. Jos työntekijä on poissa työstä tartuntatautilain perusteella, palkka makse- taan tämän pykälän mukaisesti.

Osasairausvapaa ja osasairauspäiväraha

13. Jos työnantaja ja työntekijä sopivat työntekijän osasairausvapaasta, työnte- kijälle maksetaan palkka sekä työssäolon että osasairausvapaan ajalta. Edellytyksenä on, että työntekijä samalla sitoutuu siihen, että sairausvakuu- tuslain osasairauspäiväraha maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnan- tajalle. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työntekijälle makse- taan palkka vain työssäolon ajalta, jolloin työnantajalla ei ole oikeutta osa- sairauspäivärahaan.

30 § Terveystarkastukset ‌

1. Työntekijän on ilmoitettava etukäteen työnantajalle työajalla tapahtuvasta terveystarkastuksesta, lääkärintarkastuksesta tai muusta vastaanottokäyn- nistä. Jos etukäteinen ilmoittaminen on mahdotonta, ilmoitus on tehtävä vä- littömästi, kun se on mahdollista.

2. Työntekijän on esitettävä selvitys tässä pykälässä tarkoitetuista terveystar- kastuksista, lääkärintarkastuksista tai muista vastaanottokäynneistä, odo- tus- ja matka-ajoista sekä tarvittaessa myös siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolelta.

Työhön liittyvät lakisääteiset terveystarkastukset

3. Työntekijän palkkaa ei vähennetä työhön liittyviin lakisääteisiin tai työnanta- jan määräämiin terveystarkastuksiin tai niihin liittyviin matkoihin käytetyltä ajalta.

4. Työajan ulkopuolella tapahtuvissa työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työn- antajan määräämissä terveystarkastuksissa varsinaiseen tarkastukseen ku- lunut aika korvataan työntekijälle yksinkertaisella tuntipalkalla.

5. Työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset 3 momentissa tar- koitettuihin tarkastuksiin tai niihin liittyviin lääkärin määräämiin tutkimuksiin. Jos tarkastukset tai tutkimukset tehdään muualla kuin työntekijän oman työ- paikan työterveysasemalla, maksetaan työntekijälle päivärahaa. Matkakus- tannukset ja päiväraha maksetaan työehtosopimuksen matkustamista kos- kevan liitteen määräysten mukaisesti.

Muut vastaanottokäynnit

6. Työntekijän palkkaa ei vähennetä äkillisen sairastumisen tai työtapaturman johdosta, jos hänen on välttämätöntä nopeasti päästä tarvittavaan en- siapuun tai hoitoon.

7. Työntekijän palkkaa ei vähennetä, edellyttäen että vastaanottoaikaa ei ole saatavissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolelta:

a) muissa kuin 6 momentin tarkoittamissa sairastumistapauksissa,

b) työntekijän käydessä lääkärin määräämissä laboratorio- tai röntgentutki- muksissa, eikä

c) vastaanottokäynniltä aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi.

8. Varastotyössä työntekijän palkkaa ei vähennetä työntekijän käydessä äi- tiysrahan maksamiseen liittyvässä tarkastuksessa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella, edellyttäen, että tarkastus on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen.

31 § Perhevapaat ‌

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

1. Työntekijälle annetaan vapaaksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempain- rahakaudet.

Äitiys- ja isyysvapaan palkka

2. Työntekijälle maksetaan sairausajan palkan mukaan laskettua palkkaa äi- tiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Isyysvapaan

alusta lukien palkkaa maksetaan ajalta, johon sisältyy kuusi arkipäivää. Pal- kan maksaminen edellyttää, että työntekijä on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen äitiys- tai isyysvapaan alkamista vähintään kuusi kuu- kautta. Vanhempainvapaan ajalta ei makseta palkkaa.

32 § Tilapäiset poissaolot Ansionmenetysten korvaus ‌

1. Tässä pykälässä tarkoitettu tilapäinen palkallinen poissaolo korvataan kuu- kausipalkkaiselle työntekijälle sovittua kuukausipalkkaa vähentämättä lu- kuun ottamatta 5, 6 ja 9 momenttien poissaoloja, joilta maksetaan korvauk- sena sairausajan palkan suuruista palkkaa.

2. Tuntipalkkaisen työntekijän tilapäinen poissaolo korvataan maksamalla kor- vauksena sairausajan palkan suuruista palkkaa.

3. Työntekijä on tarvittaessa velvollinen esittämään selvityksen korvattavaa ti- lapäistä poissaoloa koskevan pyyntönsä perusteista. Poissaolon järjestä- mistä koskeva pyyntö on esitettävä työnantajalle mahdollisimman ajoissa silloin, kun työntekijällä on riittävä tieto pyynnön perusteesta.

Merkkipäivät

4. Työntekijälle myönnetään hänen täyttäessään 50 tai 60 vuotta palkallinen vapaapäivä, jonka ajankohdan työnantaja ja työntekijä sopivat.

Tilapäinen hoitovapaa sairaan lapsen hoitamiseksi

5. Työntekijän alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeu- tetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

6. Edellä 5 momentissa tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan enintään kolmelta ensimmäiseltä päivältä työntekijälle maksetaan palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Neljäs tilapäisen hoitovapaan päivä on palkaton.

7. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat an- siotyössä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työnte- kijän omasta sairaudesta vaaditaan. Palkka maksetaan myös yksinhuolta- jalle. Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä avioero- päätöstä on pysyvästi muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin har- joitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito

8. Työntekijä, jonka lapsi sairastaa lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja pitkä- aikaisiksi arvioitavista sairauksista annetussa kulloinkin voimassa olevassa valtioneuvoston asetuksessa tarkoitettua vaikeaa sairautta, voi olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 § 2 momentin 2. koh- dassa tarkoitettuun lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sovittuaan poissa- olosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaoloajalta ei makseta palkkaa.

Palkallinen vapautus työstä

9. Mikäli työntekijän tehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa on mahdollista, työntekijälle voidaan myöntää muun perheen jäsenen kuin alle 10-vuotiaan lapsen sairastumispäiväksi palkallinen vapautus työstä. Työntekijälle myönnetään vastaava vapautus työstä läheisen omaisensa hautauspäivänä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta, omaan avioliittoon vihkimispäivänä sekä oman parisuhteen virallistamispäivänä.

10. Läheisellä omaisella tarkoitetaan 9 momentissa työntekijän lapsia, lapsen- lapsia ja vanhempia, isovanhempia, avio- tai avopuolisoa ja tämän lapsia, lapsenlapsia ja vanhempia, isovanhempia sekä työntekijän sisaruksia.

Kutsunta ja kertausharjoitukset

11. Työnantaja maksaa asevelvollisuuslaissa tarkoitettuun varusmiespalveluk- sen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työnteki- jälle kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän säännöllisen työajan palkkaa vastaavan määrän. Mikäli työntekijä on kutsuntapäivänä myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.

12. Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työnteki- jälle maksetaan korvauksena säännöllisen työajan palkkaa vastaava määrä ajalta, jonka hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen ta- kia olemaan poissa työstä.

13. Työnantaja korvaa työntekijälle reservin kertausharjoituksista aiheutuneen ansionmenetyksen siltä osin kuin reserviläispalkka alittaa ansionmenetyk- sen määrän.

Luottamustoimet

14. Työnantaja korvaa työansion menetyksen työntekijälle, joka osallistuu työ- aikanaan jäsenenä kunnanvaltuuston tai –hallituksen kokoukseen tai lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan työhön valtiollisissa vaaleissa taikka kunnallisvaaleissa. Ansionmenetys korvataan siltä osin, kun julkisyhteisön maksama ansionmenetyksen korvaus ei kata työntekijän ansiota luottamustoimessa tai vaalityössä menetetyltä työajalta. Erotus suo- ritetaan työntekijälle sen jälkeen, kun hän on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

Ammattiyhdistystoiminta

15. Työntekijälle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdol- lista, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi hänen osal- listuessaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ylimpien

päättävien elinten kokouksiin sekä Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n liitto- tai edustajakokouksiin tai valtuuston, hallituksen tai vastaavan toimie- limen kokouksiin.

Edustusurheilijat

16. Olympia-, MM-, ja EM- kilpailujen urheilujoukkueeseen virallisesti valitulle työntekijälle, jolle on myönnetty vapautus työstä kilpailuihin osallistumista varten, maksetaan tämän johdosta enintään 30 päivältä kalenterivuodessa ansionmenetyksen korvaus. Suomen Olympiakomitean nimeämiin olympia- valmennettaviin kuuluvalle työntekijälle, jolle on myönnetty vapautusta työstä edellä mainittuihin kilpailuihin valmistautumista varten, maksetaan tä- män johdosta enintään 30 päivältä kalenterivuodessa ansionmenetyksen korvaus.

VI VUOSILOMA ‌

33 § Vuosiloman ansainta ‌

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä jäljempänä tässä työ- ehtosopimuksessa sovitun mukaisesti.

2. Tässä luvussa kuukausipalkkaisella työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta. Tuntipalkkaisella työntekijällä tarkoitetaan muuta kuin viikko- tai kuukausipalkalla työskente- levää työntekijää.

3. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuu- kaudelta seuraavasti, ellei työehtosopimuksen 37 §:stä muuta johdu:

a) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukai- sesti lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden:

Täydet lomanmääräy- tymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	2	4	5	7	9	10	12	14	15	17	19	20

b) Jos työsuhde on jatkunut vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentin mukai- sesti lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden:

Täydet lomanmääräy- tymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Vuosilomapäivät	3	5	7	9	11	13	15	17	20	21	24	25

Vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentista poiketen työntekijän työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisesti vähintään vuoden, jos työsuhde lo- manmääräytymisvuoden loppuun mennessä sen ja sitä edeltäneen

lomanmääräytymisvuoden aikana on jatkunut yhdessä tai useammassa jak- sossa yhteensä vähintään yhden vuoden pituisen ajan.

Palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöihin noudatetaan tämän määräyksen sijaan palkkaliite D 10 §:ää siten kuin siinä on määrätty.

Työssäolon veroinen aika

4. Kuukausipalkkaisen työntekijän työssäolon veroisina pidetään vuosiloma- lain 7 §:n mukaisia päiviä sekä seuraavia päiviä, joina työntekijä on estynyt suorittamasta työtä:

a) työehtosopimuksen 22 §:ssä tarkoitettuja joustovapaapäiviä, ja

b) vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 2. kohdan sijasta palkallisen työkyvyttö- myysjakson päiviä. Työntekijällä, jolla on oikeus työehtosopimuksen 29

§:n 1 tai 2 momentin mukaan vähintään viiden viikon sairausajan palk- kaan, luetaan lisäksi palkallisen työkyvyttömyysjakson jälkeen työssä- olopäivien veroisiksi päiviksi 90 kalenteripäivään sisältyvät työpäivät.

c) ammattiyhdistyskoulutusta ja yhteistä koulutusta koskevan sopimuksen mukaisia, työnantajan taloudellisesti tukemia ammattiyhdistyskoulutusta varten myönnettyjä opintovapaapäiviä kuitenkin enintään 30 päivää kou- lutustilaisuutta kohti,

d) työehtosopimuksen 32 §:n 4, 5, 8, 9 ja 11 – 13 momenttien mukaisia poissaolopäiviä,

e) kuntoutuksen vuoksi myönnettyä palkatonta vapaata, jolta työntekijälle on myönnetty kuntoutusrahaa,

f) työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä työehtosopi- musosapuolena olevan järjestön liittokokoukseen, valtuuston, hallituk- sen ja vastaavien toimielinten kokoukseen osallistumista varten silloin, kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita, ja

g) työpäiviä, joiksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä Suomen Am- mattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n ylimpien päättävien elinten kokouk- siin osallistumista varten.

5. Tuntipalkkaisen työntekijän työssäolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosilomalain 7 §:n mukaisia päiviä sekä 4 momentissa mainitusta luette- losta kohtia a, b, c, d, f ja g, edellyttäen että työnantajalla on näiltä päiviltä palkanmaksuvelvollisuus. Työntekijällä, jolla on oikeus työehtosopimuksen 29 §:n 1 tai 2 momentin mukaan vähintään viiden viikon sairausajan palk- kaan, luetaan lisäksi palkallisen työkyvyttömyysjakson jälkeen työssäolopäi- vien veroisiksi päiviksi 90 kalenteripäivään sisältyvät työpäivät. Työssäolo- päivien veroisia päiviä ovat myös kohdan e mukaiset päivät.

6. Vuosilomalain 7 a § ja 21 §:ssä mainituilla 12 ja 24 päivällä tarkoitetaan lo- mapäiviksi muutettuna 10 ja 20 lomapäivää. Muilta osin noudatetaan vuosi- lomalain määräyksiä.

Tätä määräystä ryhdytään noudattamaan työnantajayrityksen ottaessa käyt- töön vuosilomalaskentauudistuksen mukaiset määräykset.

Tätä määräystä ei noudateta palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työnte- kijöihin.

33 a § Vuosilomapäivien kuluminen vuosilomaa annettaessa Pääsääntö (keskimäärin 5 työpäivää viikossa)‌

1. Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä ovat ne vuosiloma-aikaan sisälty- vät päivät, jotka ilman vuosilomaa olisivat säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä, jollei 2 momentista muuta johdu. Vuosiloma-aikaan voi sisältyä vuosiloman pituudesta riippuen työpäivien lisäksi myös vapaapäiviä. Jos ka- lenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi voidaan määrätä koko kalenteriviikko eli loma voi päättyä sunnuntaina.

Tätä määräystä ryhdytään noudattamaan työnantajayrityksen ottaessa käyt- töön vuosilomalaskentauudistuksen mukaiset määräykset.

Tätä määräystä ei noudateta palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työnte- kijöihin.

Soveltamisohje:

Jos henkilö työskentelee viitenä päivänä viikossa esimerkiksi maa- nantaista perjantaihin tai tiistaista lauantaihin tai keskiviikosta sun- nuntaihin, häneen sovelletaan 1 momentin pääsääntöä. Samoin, jos tasoittumisjaksossa työpäiviä on eri viikkoina esimerkiksi 4, 5 ja 6, mutta keskimäärin 5 työpäivää viikossa, sovelletaan 1 moment- tia. Laskettaessa viikon keskimääräisten työpäivien lukumäärää työaikaa lyhentävät arkipyhät katsotaan työpäiviksi. Vuorokauden rajat ylittävä työvuoro katsotaan yhdeksi työpäiväksi.

Tavanomaisesta poikkeavat työaikajärjestelyt

2. Mikäli säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä on keskimäärin vähem- män tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa (esimerkiksi osa-aikatyön järjes- telyt), vuosiloma-aikaan sisällytetään työ- ja vapaapäiviä samassa suh- teessa kuin niitä muutoinkin on ja vuosilomapäivät kuluvat vuosiloma-aikana seuraavasti:

1. Täydellä kalenteriviikolla on 5 vuosilomapäivää.

2. Vajaalla kalenteriviikolla vuosilomapäiviä ovat vuosiloma-aikaan sisälty- vät arkipäivät paitsi lauantai. Mikäli vuosiloma-aikaan sisältyvä lauantai tai sunnuntai tai molemmat olisivat olleet työpäiviä, ovat nekin vuosilo- mapäiviä. Vuosilomapäiviä voi kuitenkin vajaalla kalenteriviikolla olla enintään 4.

Tätä määräystä ryhdytään noudattamaan työnantajayrityksen ottaessa käyt- töön vuosilomalaskentauudistuksen mukaiset määräykset.

Tätä määräystä ei noudateta palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työnte- kijöihin.

Soveltamisohje:

Täysi kalenteriviikko on maanantaista sunnuntaihin kestävä viikko, joka on kokonaan merkitty vuosilomaksi. Vajaa kalenteriviikko on viikko, jossa vain osa kalenteriviikon päivistä on merkitty vuosilo- mapäiviksi.

Viikon keskimääräisen työpäivien laskemisesta ks. 1 momentin so- veltamisohje.

33 a § 1 ja 2 momenttien soveltamisedellytykset ratkaistaan vuosi- loman tai sen osan antamishetkellä. Näin ollen, jos sillä kalenteri- viikolla tai siinä tasoittumisjaksossa, johon vuosiloma sisältyy tai jossa vuosiloma alkaa tai päättyy, olisi ilman vuosilomaa säännöl- liseen työaikaan kuuluvia työpäiviä keskimäärin vähemmän tai enemmän kuin 5 kalenteriviikossa, sovelletaan 2 momentin mää- räyksiä.

Arkipyhät

3. Vuosiloma-aikaan sisältyvät työehtosopimuksen mukaiset työaikaa lyhentä- vät arkipyhät eivät kuluta vuosilomapäiviä, jos arkipyhä osuu muuksi päi- väksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

Tätä määräystä ryhdytään noudattamaan työnantajayrityksen ottaessa käyt- töön vuosilomalaskentauudistuksen mukaiset määräykset.

Tätä määräystä ei noudateta palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työnte- kijöihin.

34 § Vuosilomapalkka ‌

Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

1. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kiinteä kuukausipalkka vuosi- loman ajalta. Lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä jakajaa 20,83.

Palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöihin noudatetaan tämän määräyksen sijaan palkkaliite D 10 §:ää siten kuin siinä on määrätty.

2. Vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen lisätään vuosilomalisänä kutakin lomapäivää kohden yksi kahdessadasviideskymmenesosa (1/250) loman- määräytymisvuoden aikana maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä li- säpalkoista, jotka perustuvat sopimukseen ja jotka maksetaan tuotannon

määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä suorittaa jatkuvasti tai joka etu- käteen vahvistetun järjestelmän mukaan toistuu säännöllisesti, sekä ilta- työ-, yötyö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä, lauantaityö- ja sunnuntai- työkorvauksista, sijaisuuslisistä sekä varallaolokorvauksista.

Palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöihin noudatetaan tämän määräyksen sijaan palkkaliite D 10 §:ää siten kuin siinä on määrätty.

3. Vuosilomalisä maksetaan lomarahan maksamisen yhteydessä. Vuosiloma- lisästä on annettava laskelma työntekijälle.

Tuntipalkkaisen ja suoritepalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

4. Tuntipalkkaisen ja suoritepalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräy- tyy prosentuaalisena lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai mak- settavaksi erääntyneestä työssäoloajan palkasta lukuun ottamatta hätä- työstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta.

5. Työssäoloajan palkkaan lisätään:

a) äitiys- ja isyysvapaa-ajan palkka,

b) sairausajan palkka, sekä

c) työnantajan maksama palkka työehtosopimuksen 33 §:n 5 momentissa luetelluilta työssäolon veroisilta päiviltä.

6. Lisäksi työssäoloajan palkkaan lisätään laskennallinen palkka:

a) äitiys- ja isyysvapaata seuraavalta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhem- painvapaan ajalta,

b) viiden viikon palkallisen sairausajan jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päiviksi katsottavien 90 kalenteripäivään sisältyvien työpäivien ajalta, sekä

c) kuntoutusrahaan oikeuttavalta kuntoutusajalta.

7. Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken taulukkotunti- palkan ja poissaoloa edeltävän keskituntiansion laskentajakson keskimää- räisen viikkotyöajan mukaan. Sanomalehdenjakelutyössä laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetkeä edeltäneiden kolmen kalenteri- kuukauden keskimääräisen päivittäisen suoritepalkan mukaan.

8. Vuosilomapalkan suuruus on 9,4 % tai jos työsuhde on lomakautta edeltä- vän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden 11,9 % edellä kerrotulla tavalla lasketusta vuosilo- mapalkan perusteena olevasta palkasta. Jos työntekijän vuosiloma määräy- tyy työehtosopimuksen 37 §:n mukaisesti vuosilomapalkan suuruus on 14,4

% tai, jos työntekijän vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen 37 §:n mu- kaisesti ja työntekijällä on täysi lomanmääräytymisvuosi, vuosilomapalkan suuruus on 17,4 %.

Vuosilomalain mukainen lomakorvaus

9. Edellä mainittuja lomapalkkamääräyksiä ei sovelleta, jos työntekijällä ei ole oikeutta vuosilomaan ja jos työntekijälle sen johdosta maksetaan vuosilo- malain 16 §:ssä säädettyä lomakorvausta työsuhteen aikana tai vuosiloma- lain 17 §:n 4 momentissa säädettyä lomakorvausta työsuhteen päättyessä.

Vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksaminen

10. Vuosilomalain 15 §:stä poiketen lomaa tai sen osaa vastaava lomapalkka maksetaan varsinaisen palkanmaksun yhteydessä. Työsuhteen jatkuessa lomakorvaus osa-aikatyöntekijälle maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä.

35 § Vuosiloman antaminen ‌

1. Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika. Vuo- siloma annetaan kesälomana lomakautena työnantajan määräämänä ai- kana. Kuitenkin se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 20 loma- päivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen en- nen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana ellei työnantajan ja työntekijän kanssa toisin sovita, tai ellei työehtosopimuksen 22 tai 37 §:stä muuta johdu.

Palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöihin noudatetaan tämän määräyksen sijaan palkkaliite D 10 §:ää siten kuin siinä on määrätty.

Työkyvyttömyys ja perhevapaa vuosiloman alkaessa ja aikana

2. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyk- sen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyyn- nöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnas- tettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

3. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työky- vyttömyydestään. Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty vuosiloma annetaan vuosilomalain 26 §:n mukaisesti.

4. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työn- tekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa tämän pykälän 1 momentissa tai

vuosilomalain 20 tai 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa kuu- den kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

5. Jos työntekijä on erityisäitiys- tai vanhempainvapaalla vuosilomansa tai sen osan alkaessa, tai loman alkaessa tiedetään vapaan alkamisesta vuosilo- man aikana, vuosiloma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisem- pään ajankohtaan. Vuosiloman siirtämisestä tässä tapauksessa noudate- taan vuosilomalain 26 §:n säännöksiä.

36 § Lomaraha ‌

1. Työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa kesäkuun 15. päivänä, makse- taan lomarahaa jokaiselta hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna an- saitsemaltaan lomapäivältä. Lomaraha maksetaan kuitenkin enintään 30 päivältä.

Palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöihin noudatetaan tämän määräyksen sijaan palkkaliite D 10 §:ää siten kuin siinä on määrätty.

2. Lomaraha maksetaan myös:

a) määräaikaiselle työntekijälle, lukuun ottamatta kausityöntekijöitä,

b) eläkkeelle ja osa-aikaeläkkeelle siirtyvälle siirtymisen yhteydessä,

c) asevelvolliselle työntekijän palattua töihin asevelvollisuuden suorittami- sen jälkeen,

d) muista kuin työntekijästä johtuvista syistä irtisanotulle työsuhteen päät- tyessä, sekä

e) työsuhteen päättyessä kuoleman johdosta.

3. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 prosenttia päiväpalkasta. Päiväpalkka lasketaan jakamalla työntekijän kesäkuun kuu- kausipalkka luvulla 20,83 ja lisäämällä saatuun osamäärään työehtosopi- muksen 34 §:n 2 momentin mukainen vuosilomalisä.

Palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöihin noudatetaan tämän määräyksen sijaan palkkaliite D 10 §:ää siten kuin siinä on määrätty.

4. Tuntipalkkaisen työntekijän lomaraha on 50 % lomapalkasta.

5. Lomaraha maksetaan yhtenä eränä kuukausipalkkaisille kesäkuun 30. päi- vänä ja niille, joiden palkanmaksupäivä on kuukauden 15. päivä, kesäkuun

15. päivänä. Jos maksupäivä sattuu sunnuntai-, lauantai- tai juhlapäiväksi, lomaraha maksetaan edellisenä arkipäivänä.

Xxxxxxxxx vaihtaminen joustovapaaksi

6. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan vaihtamisesta kokonaan tai osittain joustovapaaksi.

37 § Erityisiä vuosilomamääräyksiä ‌

1. Työntekijän, joka on ollut Posti- ja telelaitoksen palveluksessa 31.12.1993 ja joka on tämän jälkeen enintään 30 päivän kuluessa siirtynyt 1.1.1994 lu- kien Posti- ja telelaitoksesta muodostetun osakeyhtiön palvelukseen, vuosi- lomaan ja lomarahaan noudatetaan, mitä siitä on erikseen työehtosopimuk- sen osapuolten välillä sovittu.

VII TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUKSISTA ‌

38 § Työvälineet ‌

1. Työnantaja antaa työntekijälle korvauksetta käyttöön työssä tarvittavat työ- välineet.

39 § Henkilösuojaimet ja työvaatteet Henkilösuojaimet ‌

1. Henkilösuojaimilla tarkoitetaan välineitä ja varusteita, jotka on suunniteltu suojaamaan työntekijää tapaturman tai sairastumisen vaaralta. Henkilösuo- jaimilla ei tarkoiteta tavanomaisia työvaatteita.

2. Työnantajan tulee arvioida työssä esiintyvät tapaturman tai sairastumisen vaarat, joiden välttämiseksi tai rajoittamiseksi on käytettävä henkilönsuo- jaimia. Työnantajan on arvioinnin perusteella hankittava henkilönsuojaimet työntekijän käyttöön.

3. Postin käsittely- ja jakelutehtävissä, sanomalehdenjakelutyössä, kuljetus- työssä ja varastotyössä henkilösuojaimia ovat kylmältä ja märältä suojaavat haalarit, takit, housut, päähineet sekä käsineet. Kuljetustehtävissä sekä las- taus- ja purkaustehtävissä ja niihin rinnastettavissa postin siirtotehtävissä henkilösuojaimiin kuuluvat turvajalkineet. Jakelu- ja kuljetustehtävissä hen- kilösuojaimiin kuuluvat myös liukuesteet ja polkupyöräkypärä.

Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajettaessa henkilösuojaimia ovat asianmu- kaiset ajovarusteet.

4. Työnantajan on annettava henkilönsuojaimista ja niiden käytöstä työnteki- jälle riittävästi opetusta ja ohjausta. Työntekijän on käytettävä työnantajan hänelle määräämiä henkilösuojaimia.

5. Työnantaja järjestää antamiensa henkilösuojaimien tarvittavan huollon. Työntekijän on omalta osaltaan huolehdittava henkilösuojainten kunnosta ja ilmoitettava tarvittaessa työnantajalle niiden huollon tarpeesta.

6. Henkilösuojaimet ovat työnantajan omaisuutta. Ne on käytön päätyttyä pa- lautettava työnantajalle.

Työvaatteet

7. Jos työnantaja edellyttää määräämänsä mukaisten työvaatteiden käyttä- mistä, hänen tulee antaa tarpeelliseksi katsomansa määrä niitä työntekijän käytettäväksi. Työntekijän on käytettävä työnantajan antamia työvaatteita. Työnantaja järjestää antamiensa päällysvaatteiden huollon. Työnantajan antamat työvaatteet on käytön päätyttyä palautettava työnantajalle.

40 § Matkustaminen ‌

1. Työntekijän työhön liittyvästä matkustamisesta ja sen korvaamisesta mää- rätään työehtosopimuksen liitteessä 4.

Matkustaminen varastotyössä

2. Matkakustannukset korvataan Verohallinnon päätöksen mukaan.

3. Päivärahaa ei makseta, jos työntekijä tekee työmatkan alueellisesti rajatusti yrityksen sisällä tai työntekijän osallistuessa yrityksen sisäiseen koulutuk- seen, jos työnantajan maksaa kustannukset.

4. Ateriakorvausta maksetaan, jos työmatkan kestää vähintään 6 tuntia ja jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta tavanomaiseen tai sitä vastaavaan työ- paikkaruokailuun tai kotiruokailuun.

5. Ateriakorvausta ei makseta, jos työntekijän saa koko- tai osapäivärahan tai jos työntekijä työskentelee yrityksen saman paikkakunnan toisessa toimipai- kassa.

6. Ateriakorvauksen suuruus määräytyy valtion matkustussäännön mukaan.

41 § Henkilöstökoulutus ‌

1. Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jota työnantaja järjestää tai hankkii palveluksessaan olevalle henkilöstölle työtehtävien pätevän hoidon edistämiseksi.

2. Koulutusaika luetaan työajaksi, jos koulutukseen osallistuminen on pakol- lista ja välttämätöntä, jotta työntekijä voisi suoriutua työtehtävistään, ja jos koulutus tapahtuu lähinnä työpaikalla tai muussa tarkoituksenmukaisessa tilassa työlle ominaisissa olosuhteissa työvuoroluetteloon ennalta merkit- tynä työaikana.

3. Jos työnantaja osoittaa työntekijän muuhun kuin 2 momentin mukaiseen henkilöstökoulutukseen, korvataan tuntipalkkaiselle työntekijälle aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys sekä koulutus- että matka-ajalta työeh- tosopimuksen 26 §:n mukaisen keskituntiansion mukaan laskettuna. Kuu- kausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kiinteä kuukausipalkka koulutus- ja matka-ajalta. Lisäksi korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kus- tannukset. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Tässä momentissa mainittuun kou- lutukseen osallistuminen on vapaaehtoista.

4. Se, onko koulutustilaisuus tämän pykälän 2 tai 3 momentin mukainen, tode- taan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

42 § Sairaanhoito ‌

1. Työehtosopimuksen sairaanhoitoa koskevat määräykset täydentävät laki- sääteistä työterveydenhuoltoa ja muuta terveydenhuoltoa. Työnantajan kus- tantaman sairaanhoidon sisällöstä ovat tarkemmat määräykset liitteessä 6.

43 § Ryhmähenkivakuutus ‌

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

44 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, palkanmaksukausittain Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenmaksun, joka maksetaan liiton nimeämälle pankkitilille. Työnteki- jälle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten to- distus pidätetystä summasta.

45 § Työntutkimukset ‌

1. Työtehtävien muutoksilla pyritään työn tehokkuuden lisäämiseen niin, että työn sisältö ja työmenetelmät kehittyvät työn mielekkyyttä lisäävällä tavalla. Työn rationalisoinnilla pyritään myös työntekijöiden ansiotason parantami- seen.

2. Muutokset toteutetaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Työpaikalla jär- jestettävistä työmenetelmien muutoksista ja työntutkimuksista neuvotellaan luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Edellä mainituille on varattava riittävä mahdollisuus perehtyä työntutkimusten perusteisiin ja tu- loksiin sekä niiden perusteella toimeenpantujen uudistusten vaikutuksiin etenkin palkkausjärjestelyissä ja työolosuhteissa. Työntekijälle on ilmoitet- tava häneen välittömästi kohdistuvasta tutkimuksesta.

46 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö Soveltamisala ‌

1. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto- tai työntekosopimukseen tai muuhun sopimuk- seen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä itsenäisesti. Tällai- seen sopimukseen perustuvaa toimintaa kutsutaan yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi. Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu työvoiman vuokraukseen, jolloin vuokratyövoimaa tarjoavien vuokrausyritysten toimit- tamat vuokratyöntekijät tekevät työtä käyttäjäyrityksessä tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Tehdystä sopimuksesta ilmoittaminen ja luottamusmiehen lausunnon- anto-oikeus

2. Työnantajan tulee ilmoittaa alihankinnasta ja vuokratyöstä tehdystä sopi- muksesta luottamusmiehelle ennen työn käynnistämistä. Asiasta ilmoitetta- essa on selvitettävä työvoiman määrä, yrityksen yksilöintitiedot, työkohde, työtehtävät, sopimuksen kesto ja noudatettava työehtosopimus.

3. Jos luottamusmies edellä sanotun ilmoituksen saatuaan viimeistään ilmoi- tusta seuranneena toisena työpäivänä sitä vaatii, on hänellä oikeus viikon kuluessa antaa lausuntonsa ulkopuolisen työvoiman käytöstä ja sen tarpeel- lisuudesta ja siihen liittyvistä haittatekijöistä. Edellä tarkoitettua käsittelyä luottamusmies ei kuitenkaan voi vaatia, jos ulkopuolisella työvoimalla on tar- koitus teettää työtä, jota kyseisen yksikön henkilöstö ei vakiintuneen käytän- nön mukaan suorita, tai jos kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen kiireel- linen työ taikka suunnittelu-, asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettä- minen yksikön omalla henkilöstöllä ei ole mahdollista, tai jos työ vaatii eri- tyiskalustoa.

4. Jos yksikön tuotannolliselle toiminnalle tai sen taloudelle vahinkoa aiheutta- vat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu ennakolta tietää, estävät edellä

sanotun menettelyn, työnantaja voi tehdä asiassa päätöksen ilman sitä edel- tävää ilmoitusmenettelyä. Asia tulee käsitellä viivytyksettä sen jälkeen, kun perusteita poikkeamiselle säännönmukaisesta menettelystä ei enää ole. Sa- malla työnantajan on selvitettävä poikkeuksellisen menettelyn syyt.

5. Suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä ilmoitetaan asianomaiselle luottamusmiehelle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Luottamusmie- helle annetaan ennen ulkopuolisella työvoimalla teetettävän työn alkamista selvitys työvoiman määrästä, työtehtävistä ja työskentelyn kestosta sekä työehdoista.

6. Jos alihankintaan siirtymisen vuoksi yrityksen työvoimaa joudutaan vähen- tämään, yrityksen on pyrittävä sijoittamaan työntekijät muihin tehtäviin. Jos tämä ei ole mahdollista, yhteistoimintamenettelyssä sovitaan vähentämis- uhan alla olevien työntekijöiden työllistymistä tukevista toimenpiteistä. Jos toimenpiteistä ei pystytä sopimaan ja työvoimaa joudutaan vähentämään, irtisanottavien työntekijöitten työsopimusten irtisanomisaikaa pidennetään 20 %.

7. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen valvonta- ja tiedoksisaantioi- keudet sekä velvollisuudet ovat laissa säädetyin rajoituksin samat ulkopuo- lisen työvoiman käytössä kuin omilla työntekijöillä teetettävässä työssä.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö

8. Ulkopuolista työvoimaa koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jonka mukaan alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan viestinvä- litys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta niihin työntekijöihinsä, jotka työs- kentelevät tämän työehtosopimuksen palkkaliitteiden mukaisissa työtehtä- vissä, jos yritys ei lain mukaan ole velvollinen noudattamaan muuta näissä tehtävissä yleisesti sovellettavaa työehtosopimusta. Alihankkijan tai vuok- rausyrityksen on myös sitouduttava noudattamaan lakisääteisiä velvolli- suuksiaan mukaan lukien työehtosopimuksen noudattaminen.

9. Ulkopuolisen työvoiman käyttö tulee kokonaisuutena vuosittain selvittää asi- anomaisen pääluottamusmiehen kanssa. Selvityksen tulee sisältää yhteis- toiminnasta yrityksissä annetun lain 13 §:ssä ja tilaajavastuulain 6 §:ssä säädetyt asiat.

Paikallinen sopiminen

10. Ulkopuolisen työvoiman käytöstä voidaan edellä mainitun lisäksi sopia pai- kallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti.

VIII YHTEISTOIMINTA ‌

47 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Työnantaja ja luottamusmies ovat paikallisen sopimisen sopijapuolina tä- män työehtosopimuksen 3 §:n 4 momentissa, 9 §:n 5 momentissa, 12 §:n 8 momentissa, 16 §:n 14 momentissa, 22 §:n 7 ja 8 momenteissa, 25 §:n 22 momentissa sekä palkkaliitteen P 2 §:n 2 kohdassa, palkkaliitteen M 3 §:n 3 kohdassa ja työehtosopimuksen 3 liitteen 10 §:ssä mainituissa asioissa.

2. Työnantaja ja pääluottamusmies ovat paikallisen sopimisen sopijapuolina työehtosopimuksen 3 §:n 4 momentissa, 4 § 5. momentissa, 6 §:n 7 mo- mentissa, 11 § 4. momentissa, 17 §:n 4 momentissa, palkkaliitteen P liitteen 3 a §:ssä ja työehtosopimuksen 2 liitteen 3 ja 8 §:ssä mainituissa asioissa.

3. Luottamusmiehelle tai pääluottamusmiehelle toimitetaan kaikki paikalliseen sopimukseen liittyvät tiedot. Luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen kanssa tehty paikallinen sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmie- hen tai pääluottamusmiehen on katsottava edustavan tai joita koskemaan paikallinen sopimus on tehty.

4. Paikallisella yrityskohtaisella sopimuksella tarkoitetaan yritystä kokonaisuu- dessaan koskevaa sopimusta, jonka osapuolina ovat työnantaja ja työnteki- jöitä laajimmin edustava pääluottamusmies tai Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry. Työehtosopimuksen osapuolella on oikeus ottaa tässä tar- koitettu asia liittojen välillä ratkaistavaksi. Paikallisesta yrityskohtaisesta so- pimisesta on määräyksiä työehtosopimuksen 5 §:n 1 momentissa, 22 §:n 18 momentissa, 25 §:n 9 momentissa, 46 §:n 10 momentissa, palkkaliitteen N 2 §:n 3 kohdassa, palkkaliitteen C 2 §:n 2 ja 3 kohdissa, palkkaliitteen Y 2

§:n 2 ja 3 kohdissa, palkkaliitteen D 3 §:n 1.3 kohdassa ja 9 §:n 2 kohdassa, palkkaliitteen P 2 §:n 4 kohdassa, palkkaliitteen M 4 §:ssä ja työehtosopi- muksen 3 liitteen 10 §:ssä.

5. Paikallinen sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa tois- taiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa. Sopimuk- sen irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei toisin sovita. Paikallinen sopi- mus solmitaan kirjallisena ja toimitetaan tiedoksi työehtosopimuksen allekir- joittajaliitoille.

6. Paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jäl- keen, kun työehtosopimuksen voimassaolo muutoin on lakannut. Tänä ai- kana ja kuukauden kuluessa uuden työehtosopimuksen voimaantulon jäl- keen voidaan määräajaksikin solmittu paikallinen sopimus irtisanoa. Paikal- lisen sopimuksen voimassaolon lakattua sovelletaan voimassa olevaa työ- ehtosopimusta.

47 a § Paikallinen sopiminen työpaikkojen säilyttämiseksi ‌

1. Työpaikkojen säilyttämiseksi voidaan sopia poikkeuksia tämän työehtosopi- muksen sisällöstä. Paikalliseen sopimukseen kirjataan Viestinvälitys- ja lo- gistiikka-alan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavat tai ne korvaavat yrityskohtaiset määräykset. Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus voidaan tehdä vain valtakunnallisen pääluottamusmiehen kanssa.

Tässä pykälässä tarkoitettu paikallinen sopimus edellyttää Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n hyväk- syntää.

2. Vuosityöaikaa pidennetään 1.1.2017 lukien 24 tunnilla paikallisesti työnan- tajan ja pääluottamusmiehen välillä sovittavalla tavalla siten, että vuosittai- nen ansiotaso ei muutu. Osa-aikaisilla työntekijöillä työajan pidennys toteu- tetaan suhteessa työsopimuksessa sovitun työajan pituuteen. Työsuh- teessa tai työajassa tapahtuvat muutokset otetaan huomioon työajan piden- nystä määriteltäessä. Tämä määräys on voimassa 31.12.2021 asti.

3. Jos vuosityöajan pidentämisestä ei ole sovittu paikallisesti, työaikaa piden- netään työnantajan päättämällä tavalla jäljempänä tässä pykälässä sovitulla tavalla. Tämä määräys on voimassa 31.12.2021 asti.

4. Työehtosopimuksen 5 § 1 momentista poiketen kokoaikaisen työntekijän, jonka tehtäväkohtainen työaika on paikallisesti yrityskohtaisesti sovittu ole- van 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia 30 minuuttia viikossa, työaika on sen sijasta vähintään 7 tuntia 30 minuuttia ja enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia viikossa. Vuosittainen työaika voi pidentyä enin- tään 24 tuntia. Tämä määräys on voimassa 31.12.2021 asti.

5. Työehtosopimuksen 5 § 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaista sään- nöllistä työaikaa pidennetään 24 tunnilla kalenterivuodessa. Pidennystä vastaava työaika teetetään kolmannesvuosittain kalenterivuoden aikana niin, että kunkin kolmanneksen aikana teetetään 8 tuntia. Tätä työaikajärjes- telyä käytettäessä työajanpidennys ei kerrytä 23 § 1 momentin mukaista työajan lyhennystä. Tämä määräys on voimassa 31.12.2021 asti.

48 § Luottamusmiehet ‌

1. Luottamusmiehen valintaan, asemaan, tehtäviin ja niiden hoitamiseen sekä tehtävien hoitamisesta aiheutuvan ansionmenetyksen korvaamiseen sa- moin kuin luottamusmiesten koulutukseen ja heidän toimitiloihinsa nähden noudatetaan allekirjoittaneiden sopijaosapuolten välillä tehtyä luottamus- miessopimusta (liite 2).

49 § Työsuojelun edustajat ‌

1. Työsuojeluvaltuutetun ja työntekijöiden muiden työsuojelun edustajien ase- masta ja oikeuksista on voimassa mitä niistä on erikseen sovittu (liite 3).

50 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ja kokousten järjestäminen ‌

1. Työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyk- sellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus jär- jestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asi- oissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskus- järjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

2. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työ- markkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuo- jassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

3. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnanta- jan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisäl- löstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

51 § Järjestön toimitsijat ‌

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen järjestön tai alajärjestön toimit- sijoilla on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoilla ilmoitettuaan käynnistä asianomaisen yksikön johdolle. Toimitsijoiden nimet on kirjallisesti ilmoitettava tätä työehtosopi- musta soveltavalle työnantajalle.

2. Toimitsijoilla on oikeus saada yksikön johdolta ne asiatiedot, jotka ovat heille tarpeen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.

52 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään viivytyksettä selvittämään ensi sijassa asiasta päättäneen esimiehen ja pai- kallisen luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla. Neuvottelut on aloi- tettava kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

2. Jos asiaa ei saada paikallisesti ratkaistua, se voidaan saattaa selvitettäväksi alueellisesti tai sitä vastaavassa organisaatiossa asianomaisen työnantajan edustajan ja organisaation pääluottamusmiehen välillä. Asiasta on laadit- tava pöytäkirja, jonka asianomainen työnantajan edustaja ja pääluottamus- mies allekirjoittavat. Pöytäkirjassa mainitaan lyhyesti erimielisyyksien ai- heena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta.

3. Jos asiaa ei saada ratkaistua alueella, tai jos yrityksessä ei ole vastaavaa organisaatiota, se voidaan saattaa selvitettäväksi työnantajan ja työnteki- jöitä laajimmin edustavan pääluottamusmiehen tai Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä.

4. Edellä 3 momentissa tarkoitetun tai suoraan 2 momentissa tarkoitetun neu- vottelun jälkeen asia voidaan saattaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken selvitettäväksi. Neuvot- telut jommankumman työehtosopimusosapuolen esityksestä on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

5. Edellä tarkoitettua neuvottelujärjestystä noudattaen voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisilla taloudellisilla ja tuotannollisilla pe- rusteilla suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtu- vasta syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työnte- kijä työehtosopimuksen 4 §:n 1 momentissa mainituilla perusteilla sellai- sessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 §:n perusteella.

6. Jos asiaa ei saada työehtosopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa rat- kaistua, se voidaan kahden (2) kuukauden kuluessa saattaa työtuomioistui- men ratkaistavaksi. Työsopimuksen irtisanomista koskevassa asiassa kanne työtuomioistuimessa on nostettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsopimuksen irtisanominen on työsopimuslain 9 luvun 4 §:ssä sääde- tyllä tavalla toimitettu tai katsottava toimitetuksi.

7. Asia voidaan työtuomioistuimen sijasta työehtosopimuksen osapuolten yh- teisestä sopimuksesta saattaa välimiesten ratkaistavaksi. Tällöin noudate- taan lakia välimiesmenettelystä.

8. Työnantaja, joka on työehtosopimuksen 4 §:n 1 momentissa määriteltyjen työntekijästä johtuvien irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työnte- kijän, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen pe- rusteettomasta päättämisestä. Korvaus määrätään työsopimuslain 12 luvun 2 ja 3 §:n mukaisesti. Työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa ei voida tuomita irtisanomista koskevien työehtosopimuksen määräysten rik- komisesta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä määrätyn kor- vauksen lisäksi.

53 § Ennakkoilmoitus työtaisteluista ‌

1. Ennen poliittiseen tai myötätuntotaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valta- kunnansovittelijalle sekä työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

IX MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

54 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

1. Tämä työehtosopimus on voimassa 1.11.2021 – 31.10.2025, ellei sitä irtisa- nota viimeistään 31.5.2024 allekirjoituspöytäkirjassa tarkoitetulla tavalla päättymään 31.10.2024. Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerral- laan, ellei sitä allekirjoittaneiden liittojen puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

55 § Työrauha ‌

1. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oi- keasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta synty- neen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja työntekijät, joita sopimus koskee, eivät riko 1 mo- mentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistyksille kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään nii- den lopettamiseen.

56 § Allekirjoitusmerkinnät ‌

1. Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan liitteenä olevaa allekirjoitta- neiden sopijaosapuolten kesken tehtyä työehtosopimuksen allekirjoituspöy- täkirjaa.

2. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta yksi kummallekin sopijaosapuolelle.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

PALKKALIITE N (ASIAKASTOIMIPAIKKATYÖ)‌

TES: 60

PL: N1

PL: N2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan asiakastoimi- paikkojen myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä toimiviin työntekijöihin.

2 § Palkkaus

Työntekijän kiinteä palkka muodostuu:

1. tehtäväkohtaisesta taulukkopalkasta joka on porrastettu kokemusvuosien mukaan,

2. mahdollisesta työn erityisvastuuseen tai erityisosaamiseen perustuvasta palkanosasta,

3. mahdollisesta yrityskohtaisesta tuottavuuspalkanosasta, ja

4. mahdollisesta sovitusta palkanosasta.

1. Tehtäväkohtainen taulukkopalkka

Taulukkopalkat 1.2.2022 lukien:
		PL: N1		PL: N2
		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
001	alle 2 vuotta	2 047,86	2 107,05	12,80	13,17
002	2–5 vuotta	2 118,46	2 179,74	13,24	13,62
003	6–9 vuotta	2 190,12	2 253,47	13,69	14,08
004	10–15 vuotta	2 284,62	2 351,08	14,28	14,69
005	vähintään 16 vuotta	2 378,08	2 447,66	14,86	15,30

Tuntipalkkaa maksetaan osa-aikatyötä tekevälle työntekijälle, jonka keskimää- räinen työaika on alle 160 tuntia kuukaudessa. Tuntipalkka lasketaan jakamalla vastaavaa kokoaikatyötä tekevän työntekijän taulukkopalkkauksen ja mahdolli- sen sovitun palkanosan ja mahdollisen järjestelmälisän summa luvulla 160.

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS- taulukon palkkaa.

2. Erityisvastuuseen tai erityisosaamiseen perustuva palkanosa

Taulukkopalkan lisäksi maksetaan erillinen palkanosa niille työntekijöille, joiden toimenkuvaan sisältyy varsinaisen tehtävän lisäksi erityisvastuuta tai erityis- osaamista sisältäviä tehtäviä.

Erityisvastuuseen tai –osaamiseen perustuvaa palkanosaa maksetaan kun työntekijä on valittu tehtävään ja tehtävän mukainen työ alkaa.

Työntekijä valitaan tehtävään joko toistaiseksi tai määräaikaisesti. Jos tehtä- vään toistaiseksi valitun työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi siten, ettei hän enää sijoitu erityisvastuuseen tai –osaamiseen kuuluvan tehtävän piiriin, pal- kanosa poistuu. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuva tehtävä- muutos ennakoidaan palkkauksen muuttumisen osalta ilmoittamalla muutok- sesta työntekijälle viimeistään tehtävässä oloajan mukaan määräytyvän työeh- tosopimuksen mukaisen irtisanomisajan puitteissa.

Erityisvastuuta tai –osaamista edellyttävään tehtävään sijaiseksi määrätylle maksetaan sijaisuuslisänä palkanosa vain yhdenjaksoisesti vähintään viisi työ- päivää kestäneiltä sijaisuusajoilta.

1. Toimipaikan vastaava 1.2.2022 lukien 141,48

− vastaa toiminnasta sellaisessa asiakastoimipaikassa, jossa esimies ei työskentele

2. Koulutusvastaavan tehtävä 1.2.2022 lukien 84,77 euroa

− työpaikkakouluttaja

3. Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

Yrityskohtaisesti voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen muuta palkkaa korvaava tai sitä täydentävä yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa. Palkanosan käyttöönottamisen perusteista ja kustannusvaikutuksesta sovitaan työehtosopi- muksen osapuolten välillä. Tällöin voidaan myös sopia, että palkanosan tar- kempi sisältö jätetään määrättäväksi paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopi- muksen 47 §:n mukaisesti.

PALKKALIITE C (TOIMIHENKILÖTEHTÄVÄT)‌

TES: 60

PL: C1

PL: C2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan toimihenkilöihin. Liitettä ei sovelleta toimihenkilötehtävässä, johon sovelletaan muuta tämän työ- ehtosopimuksen palkkaliitettä. Liitettä sovelletaan esimerkiksi hallinto-, esi- mies-, päällikkö-, suunnittelu- ja asiakaspalvelutehtävissä sekä myynnin tuen tehtävissä.

Tämä palkkaliite ei kuitenkaan koske seuraavia henkilöitä:

1. Henkilöitä, jotka edustavat työnantajaa henkilöstön palkka- ja työehtoja määriteltäessä tai henkilöitä, joilla on itsenäinen asema sekä taloudellinen tai tuotannollinen vastuu yrityksessä tai sen tulosyksikössä sekä asemal- taan näihin verrattavat henkilöt.

2. Henkilöitä, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka toimivat strategisesti tär- keissä ja itsenäisissä asiantuntijatehtävissä,

− joiden tehtäviin kuuluu strategioiden ja toimintapolitiikan suunnittelu, koordinointi ja valvonta tai

− joiden toimintaa ohjaa yrityksen tai sen toiminnon strategia ja toiminto- politiikka tai

− jotka strategian/toimintopolitiikan pohjalta vastaavat liiketoiminnon tai sen osatoiminnon järjestelmien, palvelujen, tuotteiden tms. kehittämi- sestä.

2 § Palkkausperusteet

Toimihenkilölle maksetaan tehtävien vaativuuden perusteella määräytyvää tau- lukkopalkkaa ja palkkaryhmissä 001-005 osaamisen ja henkilökohtaisen työssä suoriutumisen perusteella määräytyvää henkilökohtaista palkanosaa sekä muut mahdolliset palkkaliitteen soveltamisalaan kuuluvat kiinteän palkan osat.

1. Tehtävien vaativuus ja taulukkopalkat

Toimihenkilön tehtävien vaativuutta arvioidaan Palkkavaaka-järjestelmän tai muun työehtosopimuksen sopijapuolten hyväksymän vastaavan arviointijärjes- telmän avulla. Tämän mukaisesti toimihenkilön tehtäväkokonaisuudelle mää- räytyy vaativuusryhmä.

Tehtävien saamien vaativuuspisteiden perusteella tehtävät ryhmitellään vaati- vuusryhmiin. Kullakin tehtävien vaativuusryhmällä on oma palkkaryhmänsä. Vaativuuden arviointia varten perustetaan yrityksessä työryhmä, joka koostuu työnantajan ja toimihenkilöiden edustajista.

Palkkaryhmät muodostuvat tehtävien vaativuusryhmistä, joiden pisteytykset Palkkavaakajärjestelmää noudatettaessa ovat seuraavat:

000	00-000
000	000-000
003A	182-200
003B	201-221
000	000-000
000	000-000
000	000-000
000	000-000
000	000-000
000	000-000
000	000-000

Muuta kuin Palkkavaaka-järjestelmää noudatettaessa osapuolten kesken sovi- taan sovellettavista vaativuusryhmien pisteytyksistä.

Taulukkopalkat ovat seuraavat:

Taulukkopalkat 1.2.2022 lukien:
PR	PL: C1		PL: C2
	Kuukausipalkka		Tuntipalkka
	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
10	2 031,24	2 090,44	12,70	13,07
20	2 142,36	2 204,66	13,39	13,78
03A	2 349,01	2 417,54	14,68	15,11
03B	2 423,77	2 494,39	15,15	15,59
40	2 496,46	2 569,15	15,60	16,06
50	2 645,99	2 722,85	16,54	17,02
60	3 358,37	3 457,02	20,99	21,61
70	3 565,02	3 669,90	22,28	22,94
80	3 790,36	3 901,47	23,69	24,38
90	4 025,05	4 143,43	25,16	25,90
100	4 278,43	4 404,08	26,74	27,53

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS- taulukon palkkaa.

Jos toimihenkilön tehtävät muuttuvat pysyvästi ja olennaisesti, selvitetään uu- sien tehtävien vaativuusryhmä. Toimenkuvaus vaativuuden arviointia varten on toimitettava arviointityöryhmälle kuukauden kuluessa siitä, kun esimies ja

toimihenkilö ovat hyväksyneet toimenkuvan sisällön.

Toimihenkilön palkkaryhmä ja palkkaus tarkistetaan tehtävien muuttamispäi- västä lukien. Toimihenkilölle maksetaan uuden palkkaryhmän mukaista tauluk- kopalkkaa siitä lähtien, kun hän aloittaa uuden palkkaryhmän mukaisen työn. Jos toimihenkilön tehtävät muuttuvat pysyvästi alempaan vaativuusryhmään, noudatetaan palkkaryhmän ja palkkauksen muutettaessa työsopimuksen irtisa- nomisaikaa. Tarvittaessa tarkistetaan myös työsopimus.

2. Henkilökohtainen palkanosa

Palkkaryhmissä 001 - 005 toimihenkilölle maksetaan osaamisen ja henkilökoh- taisen työssä suoriutumisen arviointiin perustuvaa palkanosaa.

Henkilökohtaisen palkanosan suuruus on 5-40 % taulukkopalkasta. Henkilö- kohtaisen palkanosan määräytymisperusteet sovitaan paikallisesti yrityskohtai- sesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti.

Henkilökohtaisen työsuorituksen määrittely suoritetaan pääsääntöisesti kerran vuodessa käytävissä esimiehen ja toimihenkilön välisissä työsuorituksenarvi- ointikeskusteluissa. Arviointikeskustelun pääkohdat kirjataan palautteeksi. Mahdolliset henkilökohtaisen palkanosan muutokset tulevat voimaan 1.5. lu- kien.

Työsuorituksen arviointi suoritetaan henkilön siirtyessä pysyvästi palkkaryh- mästä toiseen tai uuden henkilön osalta neljän kuukauden kuluessa tehtävä- muutoksesta tai työsuhteen alkamisesta.

Jos henkilön suoritustaso laskee, palkkaa voidaan myös alentaa. Palkkaa voi- daan alentaa vasta, kun suoritustaso uudenkin arvioinnin jälkeen on alempi kuin se, jonka mukaan henkilökohtainen palkanosa on maksettu. Alentamisen edel- lytyksenä on, että työntekijälle on edellisen arvioinnin yhteydessä kirjallisesti il- moitettu työsuoritustason alentumisesta ja näin annettu tilaisuus parantaa suo- ritustasoaan.

3. Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

PALKKALIITE Y (YRITYSMYYNTI)‌

TES 60

PL: Y1

PL: Y2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan yritysmyyntitoi- mintojen päällikkö-, asiantuntija-, esimies- ja myyntitehtävissä työskenteleviin toimihenkilöihin.

2 § Palkkausperusteet

Toimihenkilölle maksetaan tehtävien vaativuuden perusteella määräytyvää tau- lukkopalkkaa ja palkkaryhmissä 001 ja 002 osaamisen ja henkilökohtaisen työssä suoriutumisen perusteella määräytyvää henkilökohtaista palkanosaa sekä muut mahdolliset palkkaliitteen soveltamisalaan kuuluvat kiinteän palkan osat.

1. Tehtävien vaativuus ja taulukkopalkat

Palkkaryhmät muodostuvat tehtävien vaativuusryhmistä, joiden pisteytykset Palkkavaakajärjestelmää noudatettaessa ovat seuraavat:

000	000-000
000	000-000
000	000-000

Muuta kuin Palkkavaaka-järjestelmää noudatettaessa osapuolten kesken sovi- taan sovellettavista vaativuusryhmien pisteytyksistä.

Taulukkopalkat ovat seuraavat:

Taulukkopalkat 1.2.2022 lukien:
PR	PL: Y1		PL: Y2
	Kuukausipalkka		Tuntipalkka
	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
001	2 583,69	2 658,46	16,15	16,62
002	2 912,88	2 998,03	18,21	18,74
003	3 362,51	3 461,17	21,02	21,63

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS- taulukon palkkaa.

2. Henkilökohtainen palkanosa

Palkkaryhmissä 001 ja 002 toimihenkilölle maksetaan osaamisen ja henkilökoh- taisen työssä suoriutumisen arviointiin perustuvaa palkanosaa.

Henkilökohtainen palkanosa voi olla taulukkopalkasta enintään 30 %. Henkilö- kohtaisen palkanosan määräytymisperusteet sovitaan paikallisesti yrityskohtai- sesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti.

Henkilökohtainen palkanosa voi työsuorituksen arvioinnin perusteella alentua enintään 50 % aikaisemmasta. Jos henkilökohtainen palkanosa alenee arvioin- nin seurauksena, työnantajan tulee arvioinnin yhteydessä antaa työntekijälle palautetta siitä, kuinka tämän tulisi parantaa suoritustaan. Henkilökohtaisen palkanosan alentuessa työsuoritus arvioidaan uudestaan kuuden kuukauden kuluttua.

Työsuorituksen arviointi suoritetaan henkilön siirtyessä pysyvästi palkkaryh- mästä toiseen tai uuden henkilön osalta 4 kuukauden kuluessa tehtävämuutok- sesta tai työsuhteen alkamisesta.

3. Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

PALKKALIITE D (SANOMALEHDENJAKELU)‌

TES: 60

PL: D2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan sanomalehdenjakelussa työskenteleviin työnte- kijöihin.

2 § Palkkaperusteet

1. Työntekijän palkka muodostuu suoritepalkasta ja tuntipalkasta.

2. Suoritepalkkaa maksetaan jakelutyöstä. Jakelutyöllä tarkoitetaan tämän palkkaliitteen 3 §:n mukaisesti hinnoiteltua työtä. Muu työ on aikatyötä, josta maksetaan tuntipalkkaa.

3. Suoritepalkan perusteena on kullakin työkokonaisuudella tai sen osalla ja- ettavalle lehdelle määritelty kappalekorvaus. Työvuoron suoritepalkka mää- räytyy kappalekorvauksen suuruuden ja työvuorolla jaettavana olevan lehti- määrän mukaan. Työntekijälle maksettavaan henkilökohtaiseen suorite- palkkaan kuuluu kokemusvuosikorotus. Työntekijän henkilökohtaista suori- tepalkkaa korotetaan kertoimella olosuhteiden ja työtehtävän laajuuden pe- rusteella. Erikseen nimettyjen tuotteiden jakelutyöstä maksetaan edellä sa- notun sijasta erillistä kappalekorvausta.

4. Tuntipalkkana maksetaan taulukkotuntipalkkaa. Taulukkotuntipalkka on määritelty erikseen 6+2 –työvuorokiertojärjestelmässä ja 7+1 –työvuorokier- tojärjestelmässä.

3 § Suoritepalkka

1. Kappalekorvaus

1.1. Työkokonaisuudella tai, jos työkokonaisuus muodostuu yhtä useam- masta osasta, kullakin sen osalla jaettavalle lehdelle lasketaan kappale- korvaus kohdassa 1.2. sovitulla tavalla.

1.2. Kussakin työnantajayrityksessä määriteltyjen kulkemisen ja jakelutyön perusteiden mukaisesti työkokonaisuudelle tai sen osalle lasketaan aika- arvo. Aika-arvo kerrotaan käytettävää työvuorokiertojärjestelmää vastaa- van palkkataulukon 101 tai 001 taulukkotuntipalkalla. Pääkaupunkiseu- dulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) aika-arvo kerrotaan

palkkataulukon PKS 101 tai PKS 001 tuntipalkalla. Kappalekorvauksen arvo saadaan jakamalla näin saatu työkokonaisuuden tai sen osan raha- arvo työkokonaisuudella tai sen osalla jaettavana olevien lehtien luku- määrällä.

1.3. Aika-arvon laskennan perusteena olevista kulkemisen ja jakelutyön yri- tyskohtaisista perusteista sovitaan paikallisesti yrityskohtaisesti työehto- sopimuksen 47 §:n mukaisesti työnantajan ja työntekijöitten edustajien kesken.

2. Kokemusvuosikorotus

2.1. Edellä 1. kohdan mukaan määräytyvää suoritepalkkaa korotetaan 6+2- työvuorokiertojärjestelmässä olevan työntekijän kokemusvuosien mu- kaan 1.2.2022 lukien seuraavasti:

	muu Suomi	PKS
2:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,032	1,034
6:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,066	1,066
10:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,109	1,111, ja
16:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,154	1,155

2.2. Kokemusvuosikorotus 7+1-työvuorokiertojärjestelmässä olevalle työnte- kijälle on 1.2.2022 lukien seuraava:

	muu Suomi	PKS
2:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,022	1,021
6:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,059	1,059
10:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,102	1,100, ja
16:n kokemusvuoden jälkeen kertoimella	1,149	1,148.

2.3. Kokemusvuosia kerryttävät ne kuukaudet, joilta työntekijä ansaitsee tä- män työehtosopimuksen mukaan vuosilomaa.

3. Yökorotus

3.1. Kello 4 tai sitä ennen alkavaksi suunnitellusta työkokonaisuudesta mak- settavan edellä 1. kohdan mukaan määräytyvän suoritepalkan määrä mahdollisella 2. kohdan kokemusvuosikorotuksella korotettuna kerrotaan kertoimella 1,3.

3.2. Kello 4 jälkeen ennen kello 6 alkavaksi suunnitellusta työkokonaisuu- desta maksettavan suoritepalkan määrä mahdollisella kokemusvuosiko- rotuksella korotettuna kerrotaan kertoimella 1,15.

3.3. Kello 6 tai sen jälkeen alkavaksi suunnitellusta työkokonaisuudesta mak- settavan suoritepalkan määrä mahdollisella kokemusvuosikorotuksella korotettuna maksetaan korottamattomana.

4. Erillinen kappalekorvaus

Edellä 1. – 3. kohdassa määritellyn kappalekorvauksen sijasta maksetaan alla lueteltujen tuotteiden jakelutyöstä muun jakelutyön yhteydessä erillistä kappa- lekorvausta. Tuotteiden jakelusta erillisenä jakeluna maksetaan erillisen kappa- lekorvauksen sijasta aikatyön tuntipalkkaa ja työehtosopimuksen 17 § 2 – 4 mo- menttien perusteiden mukaisesti yötyölisää.

4.1. Irrallinen painotuote

4.1.1. alle 150 grammaa painava mainos ja esite: 1.2.2022 lukien 3,3 senttiä kappaleelta,

4.1.2. vähintään 150 grammaa painava mainos ja esite: 1.2.2022 lukien 6,1 senttiä kappaleelta,

4.1.3. lisäpeittojakelu: 1.2.2022 lukien 6,7 senttiä kappaleelta,

4.1.4. Helsingin Sanomien kuukausiliite ja yli 350 gramman painotuote: 1.2.2022 lukien 7,4 senttiä kappaleelta, ja

4.1.5. alle 150 grammaa painava osoitekohtainen mainos 1.2.2022 lu- kien 4,9 senttiä ja yli 150 grammaa painava 1.2.2022 lukien 6,9 senttiä kappaleelta.

4.2. Lehden sisään pistetty painotuote

4.2.1. muu kuin lehden muotoinen samalla painorotaatiolla tuotettu pai- notuote, jossa on yli 20 sivua tai jossa yhdessä muiden saman lehden sisään pistettyjen vastaavien painotuotteiden kanssa on yli 20 sivua: 1.2.2022 lukien 1,4 senttiä jokaisen alkavan 20 sivun määrältä,

4.2.2. Helsingin Sanomien kuukausiliite: 1.2.2022 lukien 7,4 senttiä kappaleelta, ja

4.2.3. Helsingin Sanomien Nyt-liite: 1.2.2022 lukien 1,4 senttiä kappa- leelta.

4 § Tuntipalkka

1. Taulukkotuntipalkka 6+2 -työvuorokiertojärjestelmässä

Taulukkotuntipalkat 1.2.2022 lukien:
PR		MUU	kerroin	PKS	kerroin
PR		SUOMI	kerroin	PKS	kerroin
101	-	9,46	-	9,72	-
102	2 kokemusvuoden jälkeen	9,76	1,032	10,05	1,034
103	6 kokemusvuoden jälkeen	10,08	1,066	10,36	1,066
104	10 kokemusvuoden jälkeen	10,49	1,109	10,80	1,111
105	16 kokemusvuoden jälkeen	10,92	1,154	11,23	1,155

2. Taulukkotuntipalkka 7+1 –työvuorokiertojärjestelmässä

Taulukkotuntipalkat 1.2.2022 lukien:
PR		MUU	kerroin	PKS	kerroin
PR		SUOMI	kerroin	PKS	kerroin
011	-	9,21	-	9,48	-
002	2 kokemusvuoden jälkeen	9,41	1,022	9,68	1,021
003	6 kokemusvuoden jälkeen	9,75	1,059	10,04	1,059
004	10 kokemusvuoden jälkeen	10,15	1,102	10,43	1,100
005	16 kokemusvuoden jälkeen	10,58	1,149	10,88	1,148

6+ 2 -työvuorokiertojärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa työntekijän kuutta työpäivää seuraa kaksi vapaapäivää, ja 7+1 –työvuorokiertojärjestel- mällä järjestelmää, jossa työntekijän seitsemää työpäivää seuraa yksi vapaa- päivä.

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS- taulukon mukainen tuntipalkka.

5 § Palkkaperusteiden käyttäminen

1. Työvuoron suoritepalkka maksetaan tämän palkkaliitteen 3 §:n mukaisesti työvuorolle suunnitellusta työkokonaisuudesta.

2. Jos työntekijä työvuoronsa aikana suostumuksensa perusteella tekee suun- nitellun työkokonaisuuden lisäksi muuta tämän palkkaliitteen mukaista työtä, hänelle maksetaan lisäksi tästä työstä määräytyvä 3 §:n mukainen suorite- palkka tai 4 §:n mukainen tuntipalkka.

3. Jos työntekijä 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tekee jakelutyön poissa olevan toisen työntekijän sijasta, hänelle maksetaan 3 § 1 ja 2

kappaleen perusteella laskettava suoritepalkka korotettuna kertoimella 1,2, jos työstä sovitaan työvuoroluettelojakson aikana ennen jakelutyötä edeltä- vää iltaa kello 18, ja kertoimella 1,3, jos työstä sovitaan sen jälkeen. Koro- tettua suoritepalkkaa maksetaan siihen saakka, kun poissa olevalle työnte- kijälle järjestetään sijainen, kuitenkin enintään kolmelta peräkkäiseltä vuoro- kaudelta. Korotettua suoritepalkkaa ei makseta alle viisi työvuoroa viikossa tekevälle työntekijälle, jos hän tekee työtä muuna kuin työvuoroluetteloon työpäiväksi merkittynä päivänä.

4. Työntekijälle maksetaan 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella laskettava suori- tepalkka korotettuna kertoimella 1,1, jos työntekijä työvuoroluettelon mu- kaan toimii vapaapäivävuorottajana 7+1 -työvuorokiertojärjestelmässä nel- jässä työkokonaisuudessa tai 6+2 -työvuorokiertojärjestelmässä kolmessa työkokonaisuudessa työvuoroluettelojakson aikana, tai jos työntekijä kalen- terikuukauden aikana toimii neljässä työkokonaisuudessa mahdollisen hä- nelle normaalisti määrätyn työkokonaisuuden lisäksi. Xxxxxxx maksetaan vain hänelle normaalisti määrätyn työkokonaisuuden lisäksi tehtävistä työ- kokonaisuuksista.

5. Edellä 3-4 momenteissa tarkoitettua suoritepalkan korotusta maksetaan vain toista kerrallaan.

6. Lisätyötä on osa-aikaisen työntekijän työvuoroluetteloon merkityn työajan ylittävä työ, joka ei ole ylityötä. Palkkaa maksetaan sellaisesta lisä- ja yli- työstä, jota ei ole työvuoroluetteloon suunniteltu. Työehtosopimuksen 16 § 3 ja 11 momentista poiketen työvuoroluetteloon suunnitellusta työstä mak- setaan lisä- ja ylityön palkkaa vain, jos työvuoron ylittyminen johtuu työnte- kijästä riippumattomasta syystä. Lisä- ja ylityön palkka maksetaan tämän palkkaliitteen 3 ja 4 §:n ja edellä tässä pykälässä määrätyn mukaisesti. Yli- työn korotusosa lasketaan kuitenkin aina tuntipalkasta.

7. Työstä maksettava suoritepalkka sisältää palkan työehtosopimuksen 10 § 2 momentin mukaisesta työajaksi luettavasta siirtymisestä, 10 § 3 momentin mukaisesta työvälineiden noutamisesta työnantajan määräämästä paikasta ja niiden sinne takaisin viemisestä sekä tietojärjestelmien käytöstä.

8. Työhön perehdytettävänä olevalle uudelle työntekijälle maksetaan tuntipalk- kaa.

6 § Eräät lisät ja korvaukset

1. Työehtosopimuksen 17 § ja 19 § mukaiset lisät ja korvaukset maksetaan sanotuissa pykälissä määrätyllä tavalla vain aikatyöstä ja tämän palkkaliit- teen 7 §:ssä tarkoitetulta odotusajalta. Yötyölisää maksetaan vain aika- työstä ja odotusajalta.

2. Jakelutyössä työehtosopimuksen 19 § 1 momentin sunnuntaityökorvaus ja 19 § 5 momentin aattopäivänlisä on työvuoron ajalta tämän palkkaliitteen 3

§ 1 ja 2 kappaleen perusteella laskettavan suoritepalkan ja 19 § 2 momentin

vapun- ja itsenäisyyspäivän korvaus kaksinkertaisen suoritepalkan suurui- nen. Työehtosopimuksen 25 § 19 momentissa tarkoitettuna perehdyttämis- lisänä maksetaan perehdyttämisajan suoritepalkka korotettuna kertoimella 1,07.

3. Jakelutyössä työehtosopimuksen 17 § 1 momentin iltatyölisä lasketaan tun- tipalkasta. Työehtosopimuksen 20 § 3 momentissa tarkoitettu hälytysraha on tuntipalkan suuruinen. Työehtosopimuksen 30 § 4 momentissa tarkoitet- tuun terveystarkastukseen kulunut aika korvataan työntekijälle tuntipalkalla.

4. Jos työntekijä tekee jakelutyönsä ohella jakelun valvojan tehtäviä, hänelle maksetaan kultakin työtunnilta varhaisjakelun valvojan korvauksena tämän palkkaliitteen 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella laskettava suoritepalkka ker- rottuna kertoimella 1,25. Tällöin valvontatyö kuuluu työvuorolle suunnitel- tuun jakelutyön työkokonaisuuteen. Jos valvontatehtävä ei kuulu suunnitel- tuun jakelutyön työkokonaisuuteen, vaan sille on varattu erikseen työaikaa, jakelutyön osuus maksetaan tämän palkkaliitteen perusteella ja valvonta- työn osuus tämän työehtosopimuksen palkkaliitteessä C määritellyllä valvo- jan tuntipalkalla.

5. Jos työntekijä käyttää työssään manuaalisesti tuotettua jakelulistaa ja jake- lulista joudutaan uusimaan kokonaan työnantajan määräyksestä, uusimi- sesta maksetaan jakelulistan kunnossapitokorvauksena jakelulistaa vastaa- van alueen tämän palkkaliitteen 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella laskettavaa suoritepalkkaa vastaava palkka.

6. Kultakin työvuorolta, jonka aikana työntekijä käyttää työnantajan hallin- noimaa jakeluautoa, työntekijälle maksetaan lisäpalkkiona 21 minuutin palk- karyhmän 001 tai 101 mukaista tuntipalkkaa ilman kokemusvuosikorotusta vastaava määrä. Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa palkan perus- teella määräytyviä muita etuuksia.

7 § Odotusajan ja työnteon estymisen korvaaminen

1. Jos lehdet eivät ole työntekijän saatavissa määriteltynä aikana, työntekijälle, joka joutuu odottamaan kuljetusta, maksetaan odotusajan korvausta tunti- palkan mukaan. Jos odotusaika on 10 - 15 minuuttia, korvaus maksetaan 15 minuutin perusteella. Lisäksi jokaisesta sen jälkeen alkavasta 15 minuu- tin jaksosta korvaus maksetaan 15 minuutin perusteella. Maksamisen edel- lytyksenä on, että työntekijä suorittaa jakelun samana päivänä odotusajan jälkeen. Odotusajan korvauksen lisäksi maksetaan työaikakorvaukset työ- ehtosopimuksen mukaisesti.

2. Jos varhaisjakelussa lehtien toimitus jakelun lähtöpisteisiin on porrastettu useampaan kuljetukseen ja jos toinen tai kolmas kuljetus on myöhässä työn- tekijän työajan jo alettua, noudatetaan 1. momentin odotusajan korvaus- määräyksiä myös näihin jälkimmäisiin kuljetuksiin. Kukin kuljetuksen odo- tusajan korvaus määritellään erikseen. Yhteenlaskua ei tehdä.

3. Jos työntekijälle maksetaan odotusajan korvausta, vastaavalta ajalta ei makseta lisätyön palkkaa.

4. Jos lehdet eivät ole työntekijän saatavissa määriteltynä aikana, työntekijä on kuitenkin velvollinen suorittamaan jakelun, mikäli odotusaika on enintään yksi tunti.

5. Jos kuljetus myöhästyy yli tunnin, työntekijällä on työntekovelvoite todettuun jakelun palvelutasotavoitteeseen saakka. Tämän jälkeen jakelu voi jatkua vain työntekijän suostumuksella. Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan työnjohdolle, jos hänellä ei ole mahdollisuutta suorittaa työkokonaisuuttaan loppuun.

6. Jos työntekijä 5 momentin tapauksessa suorittaa jakelun loppuun, hänelle maksetaan kyseisen työvuoron tämän palkkaliitteen 3 § 1 ja 2 kappaleen perusteella laskettava suoritepalkka 1,1-kertaisena.

7. Jos työntekijä ei voi tehdä työtä siitä syystä, että työntekijän työvuorolta jää lehtiä pois, työntekijälle maksetaan työvuoron täysi suoritepalkka niillä pe- rusteilla ja sen pituiselta ajalta kuin työsopimuslain 2 luvun 12 §:ssä on sää- detty.

8 § Työkokonaisuuden muutoksen vaikutus palkkaan

1. Jos työntekijälle suunniteltu työkokonaisuus muuttuu, työntekijälle makset- tavan palkan määrä voi muuttua siten kuin tässä pykälässä on sovittu.

2. Jos työkokonaisuuden tai sen osan perusteet muuttuvat, työkokonaisuus tai sen osa voidaan työnantajan aloitteesta tarkistaa. Työkokonaisuus tai sen osa voidaan tarkistaa myös, jos se muutoin nähdään tarpeelliseksi. Tarkis- tetusta työkokonaisuudesta laaditaan työnkuva. Luottamusmiehelle vara- taan tilaisuus osallistua työkokonaisuuden tai sen osan tarkistukseen ja työnkuvan laatimiseen. Tarkistuksen asiakirjoista on pyydettäessä annet- tava jäljennökset työntekijälle ja hänen luottamusmiehelleen.

3. Työntekijälle suunniteltu työkokonaisuus tai sen osa voi muuttua myös sen johdosta, että työnantaja toimivaltansa puitteissa määrää työntekijälle toisen työkokonaisuuden tai sen osan.

4. Jos suoritepalkka työnantajan aloitteesta tapahtuneen työkokonaisuuden tai sen osan muutoksen johdosta muuttuu, uutta suoritepalkkaa maksetaan työkokonaisuuden muuttumista seuraavan palkanmaksukauden alusta. Luottamusmiehelle varataan tilaisuus antaa lausuntonsa suoritepalkan muuttamisesta ennen muutoksen toteuttamista. Työntekijälle, jolle makset- tavan suoritepalkan määrä vähenee työkokonaisuuden tai sen osan muu- toksen johdosta, maksetaan kuukausittain kiinteämääräinen korvaus. Kor- vaus on muutoshetken aikaisemman ja uuden suoritepalkan erotuksen suu- ruinen. Korvausta maksetaan niin kauan kuin työntekijä tekee

työkokonaisuuden tai sen osan työtä enintään kuitenkin työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan pituiselta ajalta.

5. Jos työntekijän suoritepalkka pienentyy olennaisesti sen johdosta, että työn- antaja toimivaltansa puitteissa määrää työntekijälle toisen työkokonaisuu- den tai sen osan, työntekijälle maksetaan kuukausittain aikaisemman ja uu- den suoritepalkan erotuksen suuruista kiinteämääräistä korvausta. Kor- vausta maksetaan siitä lukien, kun työntekijälle kirjallisesti ilmoitettiin muu- toksesta ja sen perusteesta niin kauan muutos vaikuttaa palkkaa alentavasti enintään kuitenkin työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan pituiselta ajalta.

6. Työntekijän suoritepalkan määrä voi pienentyä sen johdosta, että lehtini- xxxx kokonaan poistuu jakelusta. Työntekijälle maksetaan tällöin kuukausit- tain aikaisemman ja uuden suoritepalkan erotuksen suuruista kiinteämää- räistä korvausta. Korvausta maksetaan siitä lukien, kun työntekijälle kirjalli- sesti ilmoitettiin muutoksesta ja sen perusteesta niin kauan kuin lehtinimik- keen poistuminen vaikuttaa palkkaa alentavasti enintään kuitenkin työehto- sopimuksen mukaisen irtisanomisajan pituiselta ajalta.

7. Työntekijä ja häntä edustava luottamusmies voivat yhdessä vaatia työnteki- jälle sovitun työkokonaisuuden tai sen osan työntekijän palkkaan vaikuttavat perusteet tarkistettaviksi. Työnantajan on esitettävä perusteet kuukauden kuluessa tarkistuspyynnön kirjallisesta esittämisestä. Jos työkokonaisuuden tai sen osan perusteet tarkistuksen johdosta muuttuvat ja suoritepalkka sen johdosta nousee, uutta suoritepalkkaa maksetaan tarkistuspyynnön esittä- mistä seuraavaa kuukautta lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Jos suoritepalkka laskee, uutta suoritepalkkaa maksetaan tarkistuk- sen suorittamista seuraavaa kahta kuukautta lähinnä seuraavan palkan- maksukauden alusta lukien.

8. Työkokonaisuuden tai sen osan muutoksen aiheuttamaan muutokseen työntekijälle maksettavaan aikapalkkaan noudatetaan samoja periaatteita kuin edellä 4. – 7. momenteissa suoritepalkan osalta on sovittu.

9. Jos työntekijöitä joudutaan irtisanomaan työn pysyvän vähentymisen joh- dosta, työhön jäävien työntekijöiden työkokonaisuuksia uudelleen järjestet- täessä on pyrittävä siihen, että ensisijaisesti työtä päätyönään tekevien työntekijöiden suoritepalkan määrä ei alene.

9 § Kustannusten korvaukset

1. Kun jakelureitti on määritelty suoritettavaksi työntekijän omalla polkupyö- rällä, työntekijälle maksetaan kustannusten korvauksena polkupyöräkor- vausta 1.2.2022 lukien 47,8 senttiä työvuoroluetteloon merkityltä jakelutyön työvuorolta.

2. Työnantaja maksaa omaa puhelintaan jakelutyössä käyttävälle työntekijälle

puhelinkorvausta työvuoroluetteloon merkityltä jakelutyön työvuorolta

siten kuin siitä paikallisesti yrityskohtaisesti työehtosopimuksen 47 §:n mu- kaisesti sovitaan.

10 § Vuosilomaa koskevat erityiset määräykset

1. Palkkaliitteen D piirissä työskenteleviin työntekijöihin noudatetaan työehto- sopimuksen 22 § 19 ja 20 momenttien, 33 § 3 momentin, 34 § 1 ja 2 mo- menttien, 35 § 1 momentin ja 36 § 1 ja 3 momenttien sijaan seuraavia mää- räyksiä:

a) Säästövapaa (noudatetaan 22 § 19 momentin sijaan)

Säästövapaa on vuosilomalain 27 §:n mukaan säästettyä vuosilomaa. Säästövapaa kuluu sitä pidettäessä kuten vuosiloma. Vapaa-aikaan si- sällytetään kaikki viikon arkipäivät lauantaipäivät mukaan lukien. Työn- tekijä, jolla on oikeus saada vuosilomaa 2 tai 2 ½ arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, voi säästää vuosilomastaan joko kokonaan tai osittain kahdeksantoista päivää ylittävän osan. Työn- tekijä, jolla on 3 arkipäivän lomaoikeus kultakin täydeltä lomanmääräy- tymiskuukaudelta, voi säästää vuosilomastaan kaksikymmentäneljä päi- vää ylittävän osan, kuitenkin enintään 12 päivää.

b) Lomaraha (noudatetaan 22 § 20 momentin sijaan)

Lomarahaa joustovapaaksi vaihdettaessa joustovapaatuntien määrä lasketaan kertomalla säännöllinen vuorokautinen työaika vapaaksi vaih- dettavien lomarahapäivien lukumäärällä. Tulos pyöristetään lähimpään suurempaan puoli- tai kokonaislukuun ja jaetaan kahdella. Osa-aikai- sella työntekijällä käytetään säännöllisen päivittäisen työajan sijasta kes- kimääräistä päivittäistä työaikaa. Sanomalehdenjakelutyössä keskimää- räinen päivittäinen työaika lasketaan työvuoroluetteloon merkityn työ- ajan mukaan tai työvuoroluettelon puuttuessa työntekijälle suunniteltua työkokonaisuutta vastaavan työajan tai suunnitellun työkokonaisuuden puuttuessa työsopimuksessa sovitun työajan mukaan. Joustovapaaker- tymään merkitään lomarahan perusteella vaihdettavaa vapaata tunti- määrä, joka saadaan vähentämällä edellisen laskun tuloksesta 1/6. Joustovapaata pidettäessä lauantaipäivät eivät kuluta lomarahan perus- teella säästettyä vapaata. Xxxxx edellistä virkettä ei sovelleta kuutena päivänä viikossa tehtävässä sanomalehdenjakelutyössä.

c) Vuosiloman ansainta (noudatetaan 33 § 3 momentin sijaan)

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa vuosilomalain mukaan 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, ellei työehtosopimuk- sen 37 §:stä muuta johdu. Vuosilomalain 2 luvun 5 § 1 momentista poi- keten työntekijän työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisesti vä- hintään vuoden, jos työsuhde lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä sen ja sitä edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana on

jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vähintään yhden vuoden pituisen ajan.

d) Vuosilomapalkka (noudatetaan 34 § 1 ja 2 momenttien sijaan) Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka

1. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kiinteä kuukausipalkka vuosiloman ajalta. Lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä jakajaa 25.

2. Vuosilomapalkkaan ja lomakorvaukseen lisätään vuosilomalisänä kutakin lomapäivää kohden yksi kolmassadasosa (1/300) loman- määräytymisvuoden aikana maksetuista tai maksettavaksi eräänty- neistä lisäpalkoista, jotka perustuvat sopimukseen ja jotka makse- taan tuotannon määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastettavien seikkojen perusteella työstä, jota työntekijä suo- rittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun järjestelmän mukaan toistuu säännöllisesti, sekä iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisistä, aattopäi- vänlisistä, lauantaityö- ja sunnuntaityökorvauksista, sijaisuuslisistä sekä varallaolokorvauksista.

e) Vuosiloman antaminen (noudatetaan 35 § 1 momentin sijaan)

Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika. Vuosiloma annetaan kesälomana lomakautena työnantajan määrää- mänä aikana. Kuitenkin se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana ellei työnantajan ja työntekijän kanssa toisin sovita, tai ellei työehtosopimuk- sen 22 tai 37 §:stä muuta johdu.

f) Lomaraha (noudatetaan 36 § 1 ja 3 momenttien sijaan)

Työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa kesäkuun 15. päivänä, mak- setaan lomarahaa jokaiselta hänen edellisenä lomanmääräytymis- vuonna ansaitsemaltaan lomapäivältä. Lomaraha maksetaan kuitenkin enintään 36 päivältä.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 pro- senttia päiväpalkasta. Päiväpalkka lasketaan jakamalla työntekijän ke- säkuun kuukausipalkka luvulla 25 ja lisäämällä saatuun osamäärään työehtosopimuksen 34 §:n 2 momentin mukainen vuosilomalisä.

PALKKALIITE P (VIESTINVÄLITYS- JA KULJETUSTYÖ)‌

TES: 60

PL: P1, P2, A, B, C

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan viestinvälitystyössä eri työvaiheissa perus- ja am- mattitehtävissä työskenteleviin työntekijöihin sekä tavaran kuljetustehtävissä työskenteleviin työntekijöihin.

2 § Palkkaus

Työntekijän kiinteä palkka muodostuu:

1. tehtäväkohtaisesta taulukkopalkasta, joka on porrastettu kokemusvuosien mukaan,

2. mahdollisesta työn erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvasta pal- kanosasta,

3. mahdollisesta sovitusta palkanosasta,

4. mahdollisesta yrityskohtaisesta tuottavuuspalkanosasta,

5. mahdollisesta osoitteettomien lähetysten erilliskorvauksesta postinjake- lussa, ja

6. mahdollisesta korvauksesta postinjakelun tilapäisestä urakoinnista.

1. Tehtäväkohtainen taulukkopalkka Palkkaryhmät

Palkkaryhmä 100 Perustehtävä

Yhden toimenkuvan tehtävä tai enintään kahden jakelureitin tekijä.

Palkkaryhmä 200 Ammattitehtävä

Viestinvälitystyö.

Palkkaryhmä A, B ja C Kuljetustehtävä

Luvanvaraisesta tavarankuljetuksesta tiellä annetussa laissa tarkoitettu tavaran kuljetustyö lukuun ottamatta postin jakelutyötä.

Taulukkopalkat

Taulukkopalkat 1.2.2022 lukien:
		PL: P1		PL: P2
PERUSTEHTÄVÄ		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
101	alle 2 vuotta	1 884,82	1 938,82	11,78	12,12
102	2–5 vuotta	1 963,74	2 020,86	12,27	12,63
103	6–9 vuotta	2 046,82	2 106,00	12,79	13,16
104	10–15 vuotta	2 133,00	2 194,28	13,33	13,71
105	vähintään 16 vuotta	2 224,40	2 288,77	13,90	14,30
AMMATTITEHTÄVÄ		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
201	alle 2 vuotta	1 972,05	2 029,16	12,33	12,68
202	2–5 vuotta	2 054,08	2 113,28	12,84	13,21
203	6–9 vuotta	2 140,28	2 202,58	13,38	13,77
204	10–15 vuotta	2 230,61	2 295,01	13,94	14,34
205	vähintään 16 vuotta	2 327,19	2 394,69	14,54	14,97
KULJETUSTEHTÄVÄ		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
Pakettiauto		MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
A01	alle 6 vuotta	2 018,78	2 076,93	12,62	12,98
A02	6–9 vuotta	2 104,96	2 166,24	13,16	13,54
A03	10–15 vuotta	2 193,24	2 256,58	13,71	14,10
A04	vähintään 16 vuotta	2 285,65	2 352,13	14,29	14,70
Kuorma-auto		MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
B01	alle 6 vuotta	2 074,85	2 135,08	12,97	13,34
B02	6–9 vuotta	2 158,98	2 221,28	13,49	13,88
B03	10–15 vuotta	2 248,28	2 313,69	14,05	14,46
B04	vähintään 16 vuotta	2 343,81	2 412,35	14,65	15,08
Yhdistelmäajoneuvo		MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
C01	alle 6 vuotta	2 128,86	2 190,12	13,31	13,69
C02	6–9 vuotta	2 216,08	2 280,47	13,85	14,25
C03	10–15 vuotta	2 304,35	2 370,81	14,40	14,82
C04	vähintään 16 vuotta	2 397,81	2 467,39	14,99	15,42

Kuljetustehtäväryhmän määräytyminen

Kuljetustyössä työntekijän tehtäväryhmä määräytyy hänen pääasiallisen työnsä mukaan. Jos työntekijä tekee tilapäisesti alempipalkkaisen tehtäväryhmän työtä, hänen palkkaansa ei vähennetä. Jos työntekijä tekee työvuoroluettelojak- son aikana ylempipalkkaisen tehtäväryhmän työtä yhteensä vähintään viitenä päivänä, hänelle maksetaan näiltä päiviltä ylempipalkkaisen tehtäväryhmän palkka.

Tuntipalkka

Tuntipalkkaa maksetaan osa-aikatyötä tekevällä työntekijälle, jonka keskimää- räinen kuukausityöaika on alle 160 tuntia kuukaudessa. Tuntipalkka lasketaan jakamalla vastaavaa kokoaikatyötä tekevän työntekijän taulukkopalkkauksen ja mahdollisen erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvan palkanosan, mahdollisen sovitun palkanosan ja mahdollisen järjestelmälisän summa luvulla 160.

PKS palkka

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) maksetaan PKS- taulukon palkkaa.

Tehtävämuutos

Jos työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi ja olennaisesti, selvitetään uusien tehtävien palkkaryhmä. Työntekijän palkkaryhmä ja palkkaus tarkistetaan teh- tävien muuttamispäivästä lukien. Jos työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi alempaan palkkaryhmään, noudatetaan palkkaryhmän ja palkkauksen muutet- taessa työsopimuksen irtisanomisaikaa. Tarvittaessa tarkistetaan myös työso- pimus.

2. Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuva palkanosa

Taulukkopalkan lisäksi maksetaan erillinen palkanosa niille työntekijöille, joiden tehtäviin sisältyy varsinaisen tehtävän lisäksi erityisvastuuta tai erityisosaamista sisältäviä tehtäviä.

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen perustuvaa palkanosaa maksetaan kun työntekijä on valittu tehtävään ja tehtävän mukainen työ alkaa.

Jos työntekijä tekee samanaikaisesti useampaa kuin yhtä erityisvastuuta ja eri- tyisosaamista edellyttävää tehtävää, työntekijälle maksetaan ko. palkanosat maksamisedellytysten täyttyessä.

Työntekijä valitaan tehtävään joko toistaiseksi tai määräaikaisesti. Jos tehtä- vään toistaiseksi valitun työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi siten, ettei hän enää sijoitu erityisvastuuseen ja –osaamiseen kuuluvan tehtävän piiriin, selvi- tetään uusien tehtävien palkkaryhmä. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuva tehtävämuutos ennakoidaan palkkauksen muuttumisen osalta ilmoittamalla muutoksesta asianomaiselle työntekijälle viimeistään tehtävässä oloajan mukaan määräytyvän työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan puitteissa.

Erityisvastuuta ja –osaamista edellyttävään tehtävään sijaiseksi määrätylle maksetaan sijaisuuslisä, jonka suuruus on ko. palkanosan suuruus. Sijaisuusli- sää maksetaan vain yhdenjaksoisesti vähintään viisi työpäivää kestäneiltä sijai- suuksilta. Tehtävässä, josta maksetaan palkanosaa ryhmän toiminnasta vas- tuun perusteella, sijaisuuslisää maksetaan kaikilta sijaisuustyöpäiviltä. Sijai- suuslisää ei makseta 2.4. B kohdan mukaisesta tehtävästä.

Erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvan palkanosan jakamisesta kahden tai useamman työntekijän kesken voidaan sopia paikallisesti työehto- sopimuksen 47 §:n mukaisesti.

2.1 Vastuu ryhmän toiminnasta 1.2.2022 lukien 230,14 euroa

Tehtävä on esimiestyötä tukeva. Työntekijälle on annettu itsenäistä työn järjestelyvaltaa ja vastuuta. Työntekijä toimii yhteyshenkilönä ryhmän ja työnjohdon välillä. Työhön kuuluu tiimin työjärjestelyjä.

2.2 Koulutusvastaavan tehtävä 1.2.2022 lukien 109,00 euroa

Tehtävä edellyttää laajaa osaamista postin kulkuprosessista. Työntekijä on koulutettu työpaikkakouluttajaksi ja työntekijä luo välineitä ja toiminta- edellytyksiä työnopastajille.

2.3 Vastuu prosessin tai sen osan ohjauksesta/toiminnasta

1.2.2022 lukien 109,00 euroa

Tehtävään voi sisältyä mm. seuraavia vastuita:

− tiimin työprosessin ohjaaja, toteuttaa tehtäviä itsenäisesti ilman työn- johtovastuuta,

− hoitaa prosessia tukevien järjestelmien käyttöä (käyttöoikeus), opas- tusta ja ylläpitoa,

− prosessin osaan liittyvien asioiden seurantaa ja ohjeistusta (esim. ai- kataulut, poikkeamat normaalista),

− raportointia organisaatioon ja mahdollisesti ulospäin,

− laadun seuranta ja opastus, tai

− päätöksentekoa tai suunnittelua tai vaihtoehtojen valintaa.

2.4 Asiakasvastuu

A) 1.2.2022 lukien 109,00 euroa

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen liittyvä tehtävä poikkeaa perinteisestä postitoiminnasta siten, että se pitää sisällään laajaa asiakkaan prosessista tulevan materiaalin käsittelyä, siihen kiinteästi liittyy asiakaskontakti- ja asiakaspalvelutilanteita sekä selkeästi asiakkaan oman prosessin työ- vaihe.

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen liittyvä palkanosa maksetaan asiak- kaalle räätälöidyn erikoistehtävän suorittamisesta. Esimerkiksi: huoltokul- jetus, hyllytyspalvelu, kytkentäpalvelu tai syväpalvelu.

Toimittaessa työnantajan tiloissa tehtävään sisältyy mm.

− laajasti viestintävälitys- ja logistiikkatuotteiden hinnoittelua ja asiakas- palvelua,

− vastaanotto-/hinnoittelutarkastus, johon kiinteästi liittyy asiakaskon- takteja (mm. jälkiselvittely, korjaus, raportointi) yhteys myyntiin,

− hinnoittelupalvelu, johon kuuluu raportointi ja asiakaskontaktit (suori- tetaan perustehtävästä poikkeavia toimeksiantoja).

Erityisvastuuseen ja –osaamiseen liittyvää palkanosaa ei makseta posti- työhön liittyvästä tavanomaisesta ammattitehtävään liittyvästä viestinväli- tys- ja logistiikkatuotteiden toimittamisesta asiakkaan tiloihin. Esimerkiksi: pikajakelu, täsmäaikajakelu, täsmäpaikkajakelu ja pakettien vieminen asi- akkaille ja tai nouto asiakkailta.

B) 1.2.2022 lukien 54,52 euroa

Mikäli asiakasvastuutehtävä ei ole säännöllinen, mutta toistuu viikoittain, maksetaan tehtävän hoitamisesta erillinen kuukausittainen erityisvastuu- seen ja –osaamiseen perustuva palkanosa. Maksamisen edellytysten täyt- tyminen todetaan paikallisesti luottamusmiehen ja esimiehen kesken.

2.5 Vaativa erityistehtävä

1.2.2022 lukien 109,00 euroa

Erityistä osaamista ja itsenäistä harkintaa vaativa tehtävä. Ratkaisut jou- dutaan tekemään usein yhdistelemällä ammatillista erityisosaamista, kou- lutuksellista tietoa, kokemusta ja luovia toimintatapoja.

Palkanosaa maksetaan työntekijöille, joiden taidot ja kyvyt mahdollistavat työskentelyn kaikissa työsopimuksella sovitun työskentelyalueen postinja- kelutehtävissä ilman erillistä perehdyttämistä. Maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä työskentelee vähintään neljässä jakelun lähtötoimipai- kassa vuoden aikana, ja että hänen työsopimuksessaan on sovittu työpai- kaksi ne työpaikat ja työpaikkakunnat, joiden alueella hän työskentelee.

Vaativana erityistehtävänä pidetään myös osoiteselvitys- ja tiedotuspalve- lutallennustyötä. Näissä tehtävissä toimivalle työntekijälle palkanosa mak- setaan täysimääräisenä, jos työ on kokoaikaista. Jos työtä on vähintään 3 tuntia vuorokaudessa, palkanosasta maksetaan ½. Jos työtä on vähintään

½ tuntia, palkanosasta maksetaan ¼.

2.6 Trukkilisä

A) 1.2.2022 lukien 109,00 euroa

Trukkilisää maksetaan työntekijälle, jonka työvuoroon tai työvuorokiertoon trukilla ajo olennaisesti kuuluu. Trukinajo muodostaa työntekijän työajasta huomattavan osan. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla yli puolta työajasta.

B) 1.2.2022 lukien 54,52 euroa

Trukkilisää maksetaan työntekijälle, jonka työvuoroon tai työvuorokiertoon muu työ kuin trukilla ajo muodostaa huomattavan osan. Työntekijän varsi- nainen tehtävä on muuta työtä, mutta trukilla ajo on säännöllinen osa työ- vuoroa tai työvuorokiertoa. Mikäli trukilla ajo on vain vähäistä tai satun- naista ei lisää makseta.

2.7 Osoitehuoltajan vaativa erityistehtävä

Osoitehuoltajan tehtävässä toimivat työntekijät.

1.2.2022 lukien 84,77 euroa

3. Sovittu palkanosa

Työntekijälle voidaan palkkaliitteen tehtävissä maksaa henkilökohtaisesti sovit- tua palkanosaa. Yrityskohtaisesti sovittujen palkanosien määrän tulee ylittää taulukkopalkkojen määrä 2,27 prosentilla. Jos yrityksessä on palkkaliitteen 4 kohdan mukainen yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa, sen muuttuvat palkan- osat, siltä osin kuin ne ylittävät 1,5 prosenttia, otetaan ylitettä laskettaessa huo- mioon. Sovitun palkanosan kehitystä tarkastellaan yrityskohtaisesti kunkin ka- lenterivuoden päätyttyä. Mahdolliset henkilökohtaisten palkkojen korotukset to- teutetaan tasakorotuksena kaikille seuraavan huhtikuun alusta lukien.

4. Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

5. Osoitteettomien lähetysten erilliskorvaus

Jos toimipaikassa on postinjakelussa jaettavia osoitteettomia lähetyksiä kuu- kaudessa keskimäärin yli viisi osoitteetonta lähetystä viikossa, maksetaan niistä erillinen senttikorvaus. Erillisen korvauksen suuruus on 1.2.2022 lukien 0,79 senttiä kultakin edellä mainitun lähetysten määrän ylittävältä jaetulta kappa- leelta. Yli yhden kilogramman painoisista ja luettelolähetyksistä sovitaan yritys- kohtaisesti erikseen.

Korvaus maksetaan toimipaikan kokonaisvolyymin mukaan jaettuna työajan suhteessa kaikille osoitteettomien lähetysten käsittelyyn osallistuneille perusre- surssissa oleville työntekijöille.

Toimipaikan työtehtävät tulee suunnitella siten, ettei suunniteltu päivittäinen työaika ylity osoitteettomien lähetysten jakelun vuoksi.

6. Korvaus postinjakelun tilapäisestä urakoinnista

Jos postinjakelussa kokoaikainen työntekijä tilapäisesti urakoi omaan työvuo- roonsa kuulumattoman jakelureitin tai sen osan siksi, että toinen työntekijä on ennalta arvaamattomasti poissa, tilapäinen urakointi korvataan maksamalla työntekijälle hänen oman palkkansa lisäksi hänen urakoimaltaan suunnitellulta työajalta 1,65 –kertaista tuntipalkkaa vastaava korvaus. Työvuoroluetteloon merkityn työvuoron työajan mahdollista ylitystä ei korvata muulla tavoin. Työn- antaja ja työntekijä sopivat tilapäisestä urakoinnista sekä urakointiosuuden suu- ruudesta ennen työn aloittamista. Tilapäisestä urakoinnista suoritettavaa kor- vausta ei huomioida laskettaessa työntekijän sairausajan palkkaa, vuosiloma- palkkaa ja –korvausta, ylityö- ja työaikakorvauksia tai työehtosopimuksen mu- kaan määräytyviä muita palkkoja, lisiä tai korvauksia.

Osa-aikatyössä edellä sanottu urakointikorvaus maksetaan työntekijän työvuo- roluetteloon merkityltä säännölliseltä työajalta. Osa-aikatyössä katsotaan työn- tekijän työvuoroluetteloon merkityn työajan ja työehtosopimuksen 5 §:n mukai- sen kokoaikaisen vuorokautisen työajan välinen erotus lisätyöksi. Lisätyöstä maksetaan työehtosopimuksen 16 § 2 momentin mukainen lisätyökorvaus. Säännöllisen kokoaikaisen vuorokautisen työajan ylittävältä työajalta makse- taan työehtosopimuksen 16 § 7 momentin mukainen ylityökorvaus.

Työntekijällä on oikeus pyynnöstään vaihtaa urakointikorvaus vastaavaksi jous- tovapaaksi.

3 § Yhdistelmätehtävät

Kun työntekijä tekee osaksi tämän palkkaliitteen mukaista työtä ja osaksi yh- teistekemismallin mukaisesti muiden palkkaliitteiden mukaista työtä, palkka maksetaan kutakin tehtävää työtä koskevan palkkaliitteen palkkauksen mukai- sesti.

4 § Osoitteettomien lähetysten erillisjakelu

Määräykset erillisenä jakeluna suoritettavassa osoitteettomien lähetysten jake- lutyössä noudatettavista työsuhteen ehdoista ovat tämän palkkaliitteen liit- teessä.

PALKKALIITE P LIITE (OSOITTEETTOMIEN LÄHETYSTEN ERILLISJAKELU)‌

1 § Soveltamisala

Tässä liitteessä määrätään erillisenä jakeluna suoritettavassa osoitteettomien lähetysten jakelutyössä noudatettavista työsuhteen ehdoista.

Jos erillistä osoitteettomien lähetysten jakelutyötä tekevä työntekijä ei tee li- säksi mitään muuta tämän työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvaa työtä, häneen sovelletaan työehtosopimuksesta vain tämän liitteen määräyksiä sekä työehtosopimuksen 44 §:n määräyksiä jäsenmaksun perimisestä.

Tämän liitteen 5 §:n määräyksiä sovelletaan vain, jos työntekijällä ei ole työn- antajan kanssa työsopimusta muusta kuin tässä liitteessä tarkoitetusta työstä. Liitteen 6 §:n määräyksiä sovelletaan vain, jos työntekijä ei työsopimuksensa mukaan tee työnantajalle muuta kuin tässä liitteessä tarkoitettua työtä.

2 § Jakelutyön suorittaminen

Erillinen osoitteettomien lähetysten jakelutyö koostuu lajitteluosuudesta ja jake- luosuudesta. Viikonloppuna jakelupäivä on ensisijaisesti lauantai. Jakaja voi halutessaan asiakassopimuksen sen salliessa tehdä jakelun sunnuntaina, kui- tenkin samoin palkkioperustein kuin lauantaina.

Jakelu suoritetaan jalan tai polkupyörällä tai jakajan niin halutessa jakajan omalla autolla. Jos työntekijä on työsopimuksessa sovitun perusteella velvolli- nen käyttämään työssä omaa tai hallinnassaan olevaa autoa, hänelle makse- taan työehtosopimuksessa sovittu auton käytöstä aiheutuvien matkakustannus- ten korvaus. Muutoin jakelussa mahdollisesti käytettävästä kulkuvälineestä ei makseta erillistä kustannusten korvausta.

3 § Palkkausperusteet Palkkion suuruus

Erillisestä osoitteettomien lähetysten jakelutyöstä maksetaan kappaleperus- teista palkkiota. Kahdesta ensimmäisestä jaettavasta tuotteesta maksetaan kummaltakin kerrostaloissa ja kerrostaloalueella 1.2.2022 lukien 5,67 senttiä sekä omakoti- ja rivitaloissa ja omakoti- ja rivitaloalueella 1.2.2022 lukien 5,90 senttiä kultakin taloudelta ja jakelukerralta.

Kustakin seuraavasta jaettavasta tuotteesta maksetaan 1.2.2022 lukien 1,01 senttiä kultakin taloudelta ja jakelukerralta.

Taittamattomina jakeluun tulevista lehdistä maksetaan lisäksi 1.2.2022 lukien 1,21 senttiä kappaleelta.

Muut palkkamääräykset

Palkkio on korvaus sekä lähetysten lajittelu- että jakeluosuudesta.

Jos erillistä osoitteettomien lähetysten jakelutyötä tekevä työntekijä tekee sa- malle työnantajalle lisäksi muuta tämän työehtosopimuksen mukaista työtä, muusta työstä maksettava palkka määräytyy kyseistä tehtävää koskevan palk- kaliitteen palkan mukaisesti. Erillisestä osoitteettomien lähetysten jakelutyöstä maksettava palkkio määräytyy yksinomaan tässä liitteessä sovittujen kappale- palkkioiden mukaisesti.

Tämän liitteen mukaisia palkkioita ei oteta mukaan laskettaessa työntekijän työ- ehtosopimuksen mukaista vuosilomapalkkaa vuosilomalisineen, lomapalkan si- jasta maksettavaa lomakorvausta työsuhteen päättyessä, poissaoloajan palk- kaa sairauslomalisineen, lomarahaa, yli- ja työaikakorvauksia eikä muitakaan työehtosopimuksen mukaan määräytyviä palkkoja, lisiä tai korvauksia.

Vähimmäistuntipalkkajärjestelmä

Työntekijän tulee ansaita lähetysten jakelukuntoon laittamiseen ja jakeluosuu- teen käytetyltä ajalta vähintään tämän työehtosopimuksen sanomalehdenjaka- jia koskevan palkkaliitteen D palkkaryhmän 001 suuruinen tuntipalkka.

Jos työntekijä ei saisi em. vähimmäistuntipalkkaa, hän on velvollinen ilmoitta- maan esimiehelleen lähetysten jakeluosuuteen käyttämänsä tuntimäärän ja vä- himmäispalkkavaateensa. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään jakelupäivää seu- raavan kolmen päivän kuluessa. Muussa tapauksessa oikeus vähimmäispalk- kaan raukeaa.

3 a § Paikallinen sopiminen

Edellä olevista jakelutyön suorittamista koskevista 2 §:n määräyksistä ja palk- kausperusteita koskevista 3 §:n määräyksistä voidaan Palvelualojen työnanta- jat PALTA ry:n jäsenyrityksissä sopia paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti toisin. Sopimus on tehtävä työnantajan vähintään alueellisesta toi- minnasta vastaavan edustajan sekä valtakunnallisen pääluottamusmiehen tai muun työntekijöitä laajimmin edustavan pääluottamusmiehen tai luottamusmie- hen välillä.

Jos sopiminen on tarpeen jakelualueen poikkeavan rakenteen tai jaettavien lä- hetysten poikkeuksellisen muodon takia, tai jos jakelu tapahtuu haja-asutusalu- eella tai jos työnantaja mekanisoi lähetysten lajitteluosuuden, sopiminen on mahdollista työnantajan alueellisen edustajan ja alueellisen pääluottamusmie- hen tai alueellisen luottamusmiehen välillä.

4 § Palkanmaksu

Palkka maksetaan kerran kuukaudessa jälkikäteen seuraavan kalenterikuukau- den 15. päivänä.

Työsuhteen päättyessä palkka suoritetaan viivytyksettä.

5 § Työsopimus

Koeaika työsuhteen alussa on yksi kuukausi.

Työnantajan noudatettava työsopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi ja työntekijän irtisanoutumisaika on 14 kalenteripäivää.

6 § Vuosiloma

Työntekijän oikeus vuosilomaan tai vuosilomalaissa säädetyn vapaaseen mää- räytyy vuosilomalain mukaan.

Jos työntekijällä on vuosilomalain mukaan oikeus vuosilomaan tai, jos hän kuu- luu vuosilomalaissa säädetyn vapaan piiriin, hänelle maksetaan lomapalkkana tai –korvauksena 9,0 % tai, jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään yhden vuoden, 11,5 % hänelle maksetun palkan määrästä laskettuna.

Lomapalkka ja –korvaus lasketaan kultakin kalenterikuukaudelta erikseen ja maksetaan kuukausittain palkanmaksun yhteydessä. Jos työntekijä kuitenkin sopimuksen mukaan ansaitsee vuosilomapäiviä koko tai lähes koko lomanmää- räytymisvuodelta, lomapalkka tältä osin maksetaan loman alkaessa, jollei muuta sovita.

PALKKALIITE M (VARASTOTYÖ)‌

TES: 60

PL: M1, M2

1 § Soveltamisala

Tätä palkkaliitettä sovelletaan työhön viestinvälitys- ja logistiikka-alan varas- toissa.

2 § Palkkataulukot ja palkkaryhmät Palkka

1. Työntekijän kiinteä palkka muodostuu palvelusajan tai tehtävän perusteella määräytyvästä taulukkopalkasta.

Taulukkokuukausipalkat 1.2.2022 lukien:
		PL: M1		PL: M2
		Kuukausipalkka		Tuntipalkka
PR	Kokemusvuodet	MUU SUOMI	PKS	MUU SUOMI	PKS
101	varastotyöntekijät alle 2 vuotta	1 810,06	1 913,89	11,31	11,96
103	varastotyöntekijät 2–3 vuotta	1 857,82	1 964,79	11,61	12,28
105	varastotyöntekijät 4–6 vuotta	1 964,79	2 086,28	12,28	13,04
108	varastotyöntekijät väh. 7 vuotta	2 044,75	2 176,62	12,78	13,60
200	kouluttaja	2 129,89	2 271,12	13,31	14,19
300	tiimin vetäjä	2 218,16	2 365,62	13,86	14,79
400	esimies	2 286,70	2 438,30	14,29	15,24

2. Pääkaupunkiseutuun kuuluu Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen.

3. Osa-aikatyöntekijälle maksetaan tuntipalkka. Tuntipalkka saadaan jaka- malla kokoaikatyöntekijän taulukkopalkka luvulla 160. Palkka saadaan ker- tomalla tuntipalkka palkkaan oikeuttavilla tunneilla.

Kouluttaja

4. Kouluttaja on erikseen nimetty työntekijä, joka

− tekee kaikkia alaan kuuluvia tehtäviä, sekä

− kouluttaa ja opastaa muita alan töihin.

Tiimin vetäjä

5. Tiimin vetäjä on erikseen nimetty varastotyöntekijä, joka

− työskentelee pysyvästi varastoesimiehen apuna työnjohtotehtävissä ja

− tekee myös tavanomaista varastotyötä.

Esimies

6. Esimiehillä on sopimuspalkka, joka on vähintään taulukkopalkan suuruinen.

Koulutus

7. Varasto- ja kuljetustoimintojen perustutkinnon suorittanut varastotyöntekijä on heti 2. vuoden työntekijä ja saavuttaa 3. vuoden palkkaryhmän toisena työvuotena.

Siirtäminen korkeammin palkattuun työhön

8. Siirrettäessä työntekijä korkeammin palkattuun työhön yhdenjaksoisesti yli kahdeksi viikoksi maksetaan yli menevältä ajalta sen työn mukaista palkkaa, johon hänet on siirretty. Siirron aiheutuessa vuosilomajärjestelyistä ja sen kestäessä yli 4 viikkoa kalenterivuoden aikana maksetaan yli menevältä ajalta sen työn mukaista palkkaa, johon hänet on siirretty. Ennen siirtoa työnantaja toteaa siirron vaikutuksen palkkaukseen.

Palkkaryhmämuutokset

9. Työntekijä valitaan kouluttajan, tiiminvetäjän tai esimiehen tehtävään joko toistaiseksi tai määräaikaisesti. Jos tehtävään toistaiseksi valitun työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi siten, ettei hän enää sijoitu ko. tehtävään, en- nakoidaan muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuva tehtävä- muutos palkkauksen muuttumisen osalta ilmoittamalla muutoksesta asian- omaiselle työntekijälle viimeistään tehtävässä oloajan mukaan määräytyvän työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan puitteissa.

3 § Erilliset lisät

1. Työnantajan edellyttämä tavallista parempi kielitaito otetaan huomioon palk- kausta korottavana tekijänä.

Olosuhdelisä

2. Olosuhdelisää maksetaan poikkeuksellisen raskaissa tai likaisissa olosuh- teissa. Olosuhdelisää maksetaan myös muuten vaikeissa olosuhteissa.

Tällaista työtä voi olla esimerkiksi:

− työ ulko- tai lämmittämättömässä varastossa talviaikana,

− työ tuoretavaravarastossa,

− vaarallisten aineiden käsittely, tai

− käsin suoritettavien suurten tavaramäärien siirtely.

Olosuhdelisää maksetaan, jos varastotyöntekijän työ poikkeaa varastotyön keskimääräisistä olosuhteista ja jos sitä suoritetaan edellä mainituissa olo- suhteissa. Olosuhdelisän suuruus on 7 - 11 % taulukkopalkasta jokaiselta lisään oikeuttavalta tehdyltä työtunnilta.

3. Olosuhdelisän maksamisesta ja suuruudesta sovitaan tarkemmin paikalli- sesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä tai hänen sijastaan pääluottamusmiehen välillä.

Pakastevarastolisä

4. Pakastevarastossa tehdyistä työtunneista maksetaan pakastevarastolisänä 20 % henkilökohtaisesta palkasta jokaiselta lisään oikeuttavalta tunnilta. Pääasiallisesti pakastevarastossa työskentelevälle työntekijälle lisä makse- taan kaikilta tunneilta.

Hälytysraha

5. Hälytystyöstä maksettavan palkan lisäksi maksetaan 2 tunnin palkka.

4 § Yrityskohtainen tuottavuuspalkanosa

LIITE 1: SOPIMUS AMMATTIYHDISTYSKOULUTUKSESTA JA YHTEISESTÄ KOU- LUTUKSESTA ‌

1 § Yleistä

Ammattiyhdistyskoulutus on Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenkun- nalleen järjestämää koulutusta, jota työnantaja tukee taloudellisesti, siten kuin jäljempänä on sovittu.

Yhteinen koulutus on työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta, jonka jär- jestävät liitot tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista so- pimista koskevaan koulutukseen.

2 § Työnantajan taloudellisesti tukema ammattiyhdistyskoulutus

Työnantajan taloudellisesti tukemaa ammattiyhdistyskoulutusta ovat tämän liit- teen 4 §:n mukaisesti hyväksytyssä opetusohjelmassa sovitut kurssit.

Työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen ovat oikeu- tettuja osallistumaan luottamusmiessopimuksessa tarkoitetut luottamusmiehet ja näiden varamiehet, ammattiosaston tai yhdistyksen puheenjohtaja sekä työ- suojelusopimuksessa tarkoitetut luottamushenkilöt.

Mainitut koulutukseen oikeutetut voivat osallistua sellaiseen työnantajan talou- dellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen, joka on tarpeen heidän luot- tamus- tai yhteistoimintatehtävänsä hoitamisen kannalta.

Työnantaja maksaa koulutuksen järjestäjälle koulutuksesta aiheutuvien kustan- nusten korvauksena kurssirahan, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pitem- män kurssin osalta on 1.2.2022 lukien 63,31 euroa opetusohjelman mukaista kurssipäivää kohden. Yhden päivän mittaisesta koulutustilaisuudesta kurssira- haa maksetaan puolet kurssirahan koko määrästä. Kurssiraha maksetaan enin- tään kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohden.

Työnantajan taloudellisesti tukemaan ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn vapaan ajalta työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen enintään yh- den kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohti.

Ansionmenetys korvataan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta kiinteä palkka. Tuntipalkkaiselle työntekijälle korvataan aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys keskipäiväansion mukaan laskettuna.

Henkilön on haettava vapautusta työtehtävistään koulutustilaisuutta varten. Ha- kemus on tehtävä vähintään kolme viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkua, jos tilaisuus kestää enintään viisi päivää ja vähintään kuusi viikkoa ennen, jos tilai- suus kestää enemmän kuin viisi päivää.

Jos vapaan myöntäminen tuottaisi hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle, työnantajalla on oikeus siirtää vapaan alkamis- ajankohtaa enintään kuudella kuukaudella tai, milloin on kysymys harvemmin kuin kuuden kuukauden välein toistuvasta koulutuksesta, enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään. Mikäli työn- antaja käyttää edellä tarkoitettua siirto-oikeuttaan, tulee pääluottamusmiehelle ja asianomaiselle henkilölle viimeistään 10 päivää ennen koulutustilaisuuden alkua ilmoittaa kirjallisesti syy, jonka takia vapaan myöntäminen ei ole mahdol- lista.

3 § Opintovapaa

Työntekijä voi osallistua palkattomaan ammattiyhdistyskoulutukseen opintova- paalain säännösten mukaisesti.

Henkilö voi osallistua yhden kuukauden ajan kalenterivuodessa 2 §:n mukai- seen taloudellisesti tuettuun ammattiyhdistyskoulutukseen ilman, että se vä- hentää opintovapaalain mukaista opintovapaa-aikaa.

4 § Opetusohjelmien hyväksyminen

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n tulee toimittaa Palvelualojen työnanta- jat PALTA ry:lle esityksensä ammattiyhdistyskoulutuksen opetusohjelmaksi vii- meistään kaksi kuukautta ennen kalenterivuoden alkua.

Edellä 2 §:ssä tarkoitetun ammattiyhdistyskoulutuksen opetusohjelma hyväksy- tään kalenterivuosittain. Tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä tai muuttaa kalenterivuoden aikana.

Luottamusmiehelle tarkoitettuja peruskursseja ovat esimerkiksi edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi, työehtojen peruskurssi, työoikeuden kurssi ja luotta- musmieskurssi. Työsuojeluhenkilöstölle tarkoitettuja kursseja ovat esimerkiksi työsuojeluyhteistoiminnan kurssi, työsuojelun peruskurssi, työsuojelun jatko- kurssi ja työehtojen peruskurssi. Puheenjohtajille tarkoitettuja kursseja ovat esi- merkiksi edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi, työehtojen peruskurssi, pu- heenjohtaja- ja sihteerikurssi ja luottamusmieskurssi.

Edellä mainittujen kurssien lisäksi voidaan järjestää täydentäviä kursseja siten kuin opetusohjelmassa tarkemmin sovitaan.

5 § Yhteinen koulutus

Yhteiseen koulutukseen myönnetyn vapaan ajalta työnantaja korvaa työnteki- jälle ansionmenetyksen enintään yhden kuukauden ajalta koulutustilaisuutta kohti. Ansionmenetys korvataan maksamalla koulutustilaisuuden ajalta kiinteä palkka. Tuntipalkkaiselle työntekijälle korvataan aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys keskipäiväansion mukaan laskettuna. Koulutusajalta ei mak- seta lisä - eikä ylityökorvausta eikä muitakaan työaikakorvauksia. Matka-ajan palkkaa ei makseta työajan ulkopuolella matkustamiseen kuluneelta ajalta. Koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset korvataan työntekijälle. Suoranaisiin kustannuksiin kuuluvat matkakustannukset korvataan matkakus- tannusten korvaamisesta voimassa olevien säännösten mukaan.

Yhteiseen koulutukseen osallistumisesta sovitaan liittojen kesken tai yrityk- sessä taikka esimiehen ja työntekijän kesken yhteistoimintalain 5 luvun 27 §:n mukaisesti.

LIITE 2: LUOTTAMUSMIESSOPIMUS ‌

1 § Sopimuksen soveltamisala

Työehtosopimuksen 48 §:ssä tarkoitetun luottamusmiehen valintaan, asemaan, tehtäviin ja niiden hoitamiseen sekä tehtävien hoitamisesta aiheutuvan ansion- menetyksen korvaamiseen samoin kuin luottamusmiesten koulutukseen ja hei- dän toimitiloihinsa nähden noudatetaan tätä luottamusmiessopimusta.

2 § Luottamusmiehen käsite

Luottamusmiehellä tarkoitetaan pääluottamusmiestä ja luottamusmiestä ja näi- den varamiestä.

Jäljempänä luottamusmiehellä tarkoitetaan myös pääluottamusmiestä, jos so- vitusta asiasta ei erikseen ole pääluottamusmiestä koskevia määräyksiä.

Pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen varamieheen noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä vain silloin, kun hän hoitaa työehtosopimuksessa so- vitun ilmoituksen perusteella luottamusmiestehtäviä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

Oikeudesta valita pääluottamusmies ja luottamusmies

Tämän työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n jäsenillä on oikeus valita pääluottamusmiehiä ja luottamusmie- hiä.

Työntekijöillä on oikeus valita työpaikkaa varten luottamusmies. Jos työpaik- kaan on valittu vain yksi luottamusmies, hän on tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies.

Työntekijöillä on oikeus edellä sanotun lisäksi valita luottamusmiehiä siten, että näiden toimialueet kattavat kaikki työnantajan työyksiköt. Luottamusmiehen toi- mialueesta sovitaan paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti työnan- tajan ja pääluottamusmiehen välillä.

Työnantajan koon, organisaatiorakenteen tai toimialueen sitä edellyttäessä voi- daan työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä sopia edellä mainitun lisäksi alue- tai ammattikuntakohtaisen pääluottamusmiehen ja tämän varamiehen valitsemisesta.

Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle voidaan valita varamies. Luottamusmiehen toimialueesta sovittaessa on kiinnitettävä huomiota siihen,

että toimialue on tarkoituksenmukainen ja sellainen, että se edistää neuvottelu- järjestelmän mukaisten asioitten käsittelyä. Samoin on kiinnitettävä huomiota työntekijöiden ja työpisteiden lukumäärään, alueen laajuuteen ja tuotannon luonteeseen sekä luottamusmiehen yhteydensaantimahdollisuuksiin edusta- miinsa henkilöihin.

Luottamusmiehen vaali

Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpai- kalla suorittaa vaali tai huolehtia postitse toimitettavan vaalin täytäntöönpa- nosta. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Luottamusmiehen tulee olla edustamansa työpaikan työntekijä ja perehtynyt asianomaisissa töissä vallitseviin olosuhteisiin. Hän ei saa olla valitsijoidensa työsuhteiden ehdoista tai työpaikan työoloista päättävä esimies.

Luottamusmiehestä ilmoittaminen

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ilmoittaa kirjallisesti pääluottamusmie- hestä ja tämän varamiehestä työnantajalle. Luottamusmiehestä ja tämän vara- miehestä on ammattiosaston tai pääluottamusmiehen kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen varamiehestä on li- säksi ilmoitettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen sijaisena.

4 § Luottamusmiehen asema

Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippu- matta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta.

Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työeh- toja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa hei- kentää luottamusmiestehtävän takia.

Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamus- mieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaa- vaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

Jos pääluottamusmieheksi asetetun henkilön varsinainen työ olennaisesti vai- keuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon yrityksen taikka pääluottamusmiehen toimialueeksi sovitun työpiirin tai työpis- teen olosuhteet ja pääluottamusmiehen ammattitaito, mahdollisuuksien mu- kaan pyrittävä järjestämään muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

5 § Luottamusmiehen työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, paitsi jos yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä. Luottamusmiehen työsopimus voidaan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaisesti irtisanoa vain, kun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.

Pääluottamusmiehen asema liikkeen luovutuksessa

Pääluottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaise- naan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä on oikeus tässä pykälässä tarkoitettuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Yksilösuoja

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Pääluottamusmiehen varamiehen asema

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, jollei työnan- taja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

Menettelymääräykset

Luottamusmiehen työsopimus irtisanotaan kirjallisesti. Irtisanomisaika on työ- ehtosopimuksessa sovitun mukainen, ellei työsopimuksesta muuta johdu. Ilmoi- tuksesta tulee ilmetä irtisanomisen syy. Pääluottamusmiehen irtisanomisesta annetaan ilmoitus Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:lle. Luottamusmiehen irtisanomisesta annetaan ilmoitus valinnasta ilmoittaneelle ammattiosastolle tai pääluottamusmiehelle.

Irtisanomisaikaa ei kuitenkaan noudateta eikä edellä tarkoitettuja ilmoituksia tarvitse antaa, milloin työnantaja lain mukaan on oikeutettu purkamaan työso- pimuksen, taikka työt ylivoimaisen tapahtuman takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

Ehdokassuoja

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaa- seen. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valit- tavana olevan pääluottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa pääluottamusmieheksi valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua vah- vistetuksi.

Jälkisuoja

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä toimi- neeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen pääluottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on lou- kattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat ole-massa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon kor- vauksen suuruutta määrättäessä.

6 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on edustaa työehtosopimuksen al- lekirjoittanutta järjestöä tai sen rekisteröityä alayhdistystä taikka ammattiosas- toa työehtosopimuksen ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liitty- vissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää tietoja toi- saalta järjestötahon tai työntekijän välillä.

7 § Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Pyydetyt tiedot on toimitet- tava luottamusmiehelle viimeistään, kun kaksi viikkoa on kulunut pyynnön esit- tämisestä, ellei luottamusmiehen kanssa toisin sovita.

Paikallista sopimusta koskevat tiedot on annettava viivytyksettä ja viimeistään kahden viikon kuluttua siitä, kun luottamusmies on tietoja kirjallisesti pyytänyt. Jos tietoja ei toimiteta viimeistään neljän viikon kuluttua siitä, kun luottamusmies on niitä kirjallisesti pyytänyt, asia siirtyy työehtosopimuksen 52 § 1-3 moment- tien erimielisyyksien ratkaisemista koskevasta neuvottelujärjestyksestä poike- ten suoraan ratkaistavaksi työehtosopimusosapuolten välillä.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisin väliajoin tiedot oman toimi- alueensa tai työpaikkansa työvoimasta sekä työntekijäin ansiotasosta sekä sen koostumuksesta ja kehityksestä. Tämän kohdan soveltamisesta voidaan sopia erikseen tarkemmin.

Pääluottamusmiehellä on tehtävänsä hoitamista varten oikeus saada tiedot omalla toimialueellaan tai työpaikassaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla tai toimialueella olevasta työvoimasta.

8 § Luottamusmiestehtävien hoitaminen

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle jär- jestetään säännöllisesti toistuvaa tai tilapäistä vapautusta työstään.

Arvioitaessa luottamusmiestehtävien hoitamiseen tarvittavaa ajankäyttöä on huomiota kiinnitettävä muun muassa seuraaviin asioihin:

− työntekijöiden ja työpisteiden lukumäärään sekä alueen laajuuteen että tuo- tannon luonteeseen,

− noudatetaanko työpaikalla aika- vai suorituspalkkausjärjestelmää,

− missä määrin käytössä oleva palkkausjärjestelmä edellyttää jatkuvaa neu- vottelemista,

− käytössä olevien suorituspalkkausjärjestelmien luonteeseen,

− missä määrin työt ja työmenetelmät ovat pysyviä ja jatkuvasti vaihtuvia, sekä

− pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen yhteydensaantimahdollisuuksiin edustamiinsa henkilöihin.

Jos pääluottamusmies tai luottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistu- viksi määräajoiksi työstään, hänen tulee hoitaa luottamusmiestehtävänsä sinä aikana. Pääluottamusmiehelle työnjohdon tulee kuitenkin antaa kiireellisten asi- oiden hoitamista varten ja luottamusmiehelle niiden lyhytaikaista hoitamista var- ten vapautusta työstään muunakin työn kannalta sopivana aikana.

Jos pääluottamusmies tai luottamusmies on ilmoittanut poissaolosta, luotta- mustehtävää hoitaa hänen sijaisensa. Jos poissaolo on lyhyt, sijainen toimii tehtävässä vain tarvittaessa.

Säännöllisesti toistuva vapautus

Pääluottamusmiehen säännöllinen vähimmäisajankäyttö on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Ajankäyttö h/vk
1.	10 - 49	4
2.	50 - 99	8
3.	100-249	16
4.	250-399	24
5.	400-549	32
6.	yli 550	40

Luottamusmiehen säännöllinen vähimmäisajankäyttö on:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Ajankäyttö h/kk
1.	30-49	3
2.	50-99	12
3.	100-299	32
4.	yli 300	40

Paikallisesti työehtosopimuksen 47 §:n mukaisesti työnantajan ja pääluotta- musmiehen välillä voidaan ajankäytöstä sopia toisinkin kiinnittäen huomiota edellä tässä pykälässä mainittuihin perusteisiin.

Vapautuksen määrää laskettaessa sama henkilö tai henkilöryhmä voidaan las- kea vain yhden pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen hyväksi.

Työstä vapautuksen perusteena oleva edustettavien lukumäärää tarkistetaan tarvittaessa vuosittain kesäkuussa. Mahdolliset muutokset vapautuksen mää- rässä toteutetaan seuraavan kuukauden alusta. Jos tarkastelujakson aikana edustettavien lukumäärässä tapahtuu olennaisia muutoksia, muutokset toteu- tetaan niiden toteamista seuraavan kuukauden alusta.

Xxxxxxxxxx vapautus

Muulle kuin säännöllisesti vapautetulle pääluottamusmiehelle ja luottamusmie- helle työnantaja myöntää tarvittaessa tilapäistä vapautusta työn kannalta sopi- vimpana aikana.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen ja luottamusmiespalkkio Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa luottamusmiehelle sen ansion, jonka luottamusmies menet- tää työaikana annetun säännöllisesti toistuvan vapautuksen ja tilapäisesti myönnetyn vapautuksen ajalta joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtä- vissä, jollei muunlaisesta korvausperusteesta ole sovittu.

Jos säännöllisesti ilta- tai yötyötä tekevän luottamusmiehen ilta- tai yötyölisään tai yökorotukseen oikeuttava työvuoro työnantajan muuna kuin ilta- tai yöaikana tehtäväksi määräämän luottamusmiestehtävän johdosta kokonaan tai osittain peruuntuu, luottamusmiehelle maksetaan ansionmenetyksen korvauksena ilta- tai yötyölisä tai yökorotus peruuntunutta työvuoroa tai sen osaa vastaavalta ajalta kuitenkin enintään luottamusmiestehtävään käytetyltä ajalta.

Tilapäisen vapautuksen ajalta palkka maksetaan työvuoroluetteloon suunnitel- lun osin tai kokonaan peruuntuneen työvuoron mukaisesti.

Jos muu kuin kokonaan työstä vapautettu luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan

hänelle lisä- ja ylityökorvausta samojen perusteiden mukaisesti kuin hänen var- sinaisessa työssään tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauk- sesta.

Luottamusmiespalkkio

Ansionmenetyksen korvauksen lisäksi pääluottamusmiehelle ja luottamusmie- helle toimivalle maksetaan lisäksi luottamusmiespalkkiota.

Pääluottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio on 1.2.2022 lukien:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Pääluottamusmiespalkkio euroa / kk
1.	alle 50	84
2.	50 - 99	110
3.	000-000	000
4.	000-000	000
5.	000-000	000
6.	000-000	000
7.	900 tai yli	868

Luottamusmiehelle maksettava luottamusmiespalkkio on 1.2.2022 lukien:

Ryhmä	Edustettavien lukumäärä	Luottamusmiespalkkio euroa / kk
1.	alle 50	54
2.	50-99	76
3.	100-299	94
4.	vähintään 300	109

Luottamusmiespalkkioiden perusteena oleva edustettavien lukumäärää tarkis- tetaan tarvittaessa vuosittain kesäkuussa. Mahdolliset muutokset palkkiossa to- teutetaan seuraavan kuukauden alusta. Jos tarkastelujakson aikana edustetta- vien lukumäärässä tapahtuu olennaisia muutoksia, muutokset toteutetaan nii- den toteamista seuraavan kuukauden alusta.

Työnantajalle annetun ilmoituksen perusteella luottamusmiehen ja oman työn ohella toimivan pääluottamusmiehen sijaisena toimivalle maksetaan jokaiselta työpäivältä yksi 21,5:s osa luottamusmiespalkkiosta. Tehtävän varsinaisen hal- tijan palkkiota ei sijaisuusajalta alenneta. Tehtävän varsinaisen haltijan palkat- toman poissaolon ajalta hänelle ei makseta luottamusmiespalkkiota.

Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöl- lisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle lisä- ja ylityökorvausta samo- jen perusteiden mukaisesti kuin hänen varsinaisessa työssään tai sovitaan hä- nen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittuaan tai työnantajan määräyk- sestä matkustaa luottamusmiestehtäviinsä kuuluvia neuvotteluja tai muita niihin

liittyviä tehtäviä varten työ- ja asuinpaikkansa ulkopuolelle, hänelle maksetaan matkakustannusten korvausta ja päivärahaa samojen perusteiden mukaan kuin hänen varsinaisessa työssään.

10 § Luottamusmiesten koulutus

Luottamusmiehelle varataan tilaisuus osallistua koulutussopimuksessa sovit- tuun ja erikseen työnantajan kanssa sovittavaan koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa. Koulu- tuskustannusten korvaamisesta on sovittu koulutussopimuksessa.

Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon yllä- pitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnan- taja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkais- taessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen, luottamusmieskauden kes- toon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

11 § Luottamusmiesten toimitilat

Työnantaja järjestää luottamusmiehelle, milloin työpaikan olosuhteet sitä edel- lyttävät, paikan, jossa hän voi säilyttää luottamusmiestehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Lisäksi on luottamusmiehelle järjestettävä mahdol- lisuus käyttää ao. yksikön henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia viestin- tävälineitä. Työnantaja järjestää tarvittaessa, mikäli se paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista, paikan, jossa voidaan käydä luottamusmies- tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

Kokonaan työstä vapautetulle pääluottamusmiehelle työnantaja järjestää toimi- tilat sekä mahdollisuuden käyttää ao. yksikössä henkilöstön tavanomaisessa käytössä olevia viestintä- ja toimistovälineitä.

12 § Neuvottelujärjestys

Erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

13 § Toisin sopiminen

Pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten määrästä, toimialueista, ajankäy- töstä ja palkkioista voidaan sopia edellä mainitusta poikkeavasti työnantajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken.

14 § Sopimuksen voimassaolo

Jos työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa, tämän sopimuksen luottamus- miehiä koskevia määräyksiä kuitenkin noudatetaan, kunnes uudesta työehto- sopimuksesta on sovittu.

LIITE 3: TYÖSUOJELUSOPIMUS ‌

1 § Työsuojeluvaltuutettu

Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) mukaan. Työsuojeluvaltuutetun toimialueesta voidaan sopia työnan- tajan ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n kesken.

2 § Työsuojeluvaltuutetun tehtävät

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työsuo- jeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorit- taa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jos työsuojeluvaltuutettu ei voi hoitaa tehtäviään tilapäisen esteen vuoksi, varavaltuutettu huolehtii tehtävien hoitamisesta.

3 § Työsuojeluvaltuutetulle annettavat tiedot ja oikeus saada koulutusta

Työsuojeluvaltuutetun oikeus tiedon saantiin ja koulutukseen määräytyvät työ- suojelun valvonnasta ja työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan.

4 § Työsuojeluvaltuutetun asema

Työsuojeluvaltuutettu on velvollinen noudattamaan työsuhdetta koskevia mää- räyksiä ja sopimuksia, työaikaa, esimiestensä antamia määräyksiä sekä muita työsuhteesta johtuvia velvoitteita siitä huolimatta, että hän toimii työsuojeluval- tuutettuna.

Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei saa tämän tehtävän vuoksi irti- sanoa tai siirtää ilman hänen omaa suostumustaan sellaiseen tehtävään, jonka palkkaus on hänen aikaisemman tehtävänsä palkkausta huonompi tai jossa val- tuutetun tehtävien hoito vaikeutuu. Mikäli sopimussuhteista henkilöstöä joudu- taan siirtämään, viimeisenä on pyrittävä siirtämään työsuojeluvaltuutettuna toi- miva työntekijä.

5 § Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja Tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomisperusteet

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on voimassa, mitä työso- pimuslain 7 luvun 10 §:ssä säädetään luottamusmiehen irtisanomisesta. Työ- suojeluvaltuutettu irtisanotaan kirjallisesti. Ilmoituksessa tulee ilmetä

irtisanomisen syy. Irtisanomisesta annetaan ilmoitus Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:lle.

Korvaukset

Jos työsuojeluvaltuutetun sopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähin- tään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen pe- rusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkumi- selle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle on olemassa, eikä työsuh- detta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

Ehdokassuoja

Työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä säännöksiä on soveltuvin osin noudatettava myös työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti il- moitettu työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy vaalituloksen tultua todetuksi. Työsopimuslain säännöksiä noudatetaan työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen henkilöön kuusi kuukautta hänen työsuojeluvaltuutetun tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Työsuojeluvaltuutettu liikkeen luovutuksessa

Työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeenluovutuksesta huolimatta sellaise- naan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tässä pykälässä tarkoitettuun jälkisuojaan liikkeenluovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Ammatillinen koulutus

Työsuojeluvaltuutetun tehtävien päättymisen jälkeen tulee hänen ja yrityksen yhteisesti selvittää, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvi- tyksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa tulee kiin- nittää huomiota työstä vapautukseen, työsuojeluvaltuutetun tehtävien kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Document Metadata

Table of Contents

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN

Document Metadata