SUO M EN SÄ ÄDÖ S KO KO ELMAN
SUO M EN SÄ ÄDÖ S KO KO ELMAN
SOPIMUSSARJA
Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2021
30/2021
(Suomen säädöskokoelman n:o 358/2021)
Valtioneuvoston asetus
kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen 6 ja 7 artiklas- sa tarkoitetusta pöytäkirjasta
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Kalastuksesta Tenojoen vesistössä Suomen tasavallan hallituksen ja Norjan kuningas- kunnan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen (SopS 41 ja 42/2017) 6 ja 7 artiklassa tarkoitettu Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta ja Oslossa 28 päivänä huhtikuuta 2021 alle- kirjoitettu pöytäkirja tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2021 niin kuin siitä on sovittu.
2 § Pöytäkirjan määräykset ovat asetuksena voimassa.
3 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2021.
Helsingissä 29.4.2021
Maa- ja metsätalousministeri Xxxx Xxxxx
Neuvotteleva virkamies Xxxxx Xxxxxxx
Liite Pohjoissaamenkielinen käännös
Stáhtaráđi ásahus
guolástusas Deanu čázádagas Norggain dahkkon soahpamuša 6 ja 7 artihkkalis oaivvil- duvvon beavdegirjjis
Stáhtaráđi mearrádusa mielde mearriduvvo:
1 §
Guolástusas Deanu čázádagas Suoma dásseválddi ráđđehusain ja Norgga gonagasgotti ráđđe- husa gaskkas dahkkon soahpamuša (SopS 41 ja 42/2017) 6 ja 7 artihkkalis oaivvilduvvon Helssegis ja Oslos cuoŋománu 28 beaivve 2021 vuolláičállon beavdegirji boahtá fápmui mies- semánnu 1 beaivve 2021 dego das lea šihttojuvvon.
2 § Beavdegirjji mearrádusat leat ásahussan fámus.
3 §
Dát ásahus boahtá fápmui miessemánnu 1 beaivve 2021. Helssegis cuoŋománu 29 beaivve 2021
Eana- ja meahccedoalloministtar Xxxx Xxxxx
Ráđđádalli virgeolmmoš Xxxxx Xxxxxxx
PÖYTÄKIRJA
Suomen maa- ja metsätalousministeriön ja Norjan ilmasto- ympäristöministeriön ja välinen pöytäkirja perustuen Suomen ja Norjan väliseen sopimukseen kalastuksesta Tenojoen vesistössä 30.syyskuuta 2016 (Tenon kalastussopimus) artiklaan 7 ja artiklaan 6 poikkeuksista sopimuksen liitteestä 2 (Tenojoen vesistön kalastussääntö).
Hallitusten valtuuttamat viranomaiset ovat Tenon kalastussopimuksen 6 artiklan nojalla sopineet seuraavista Tenon kalastussopimuksen liitteenä 2 olevasta Tenojoen vesistön kalastussäännöstä poikkeavista määräyksistä:
1. Poikkeus 5 §:stä uudella pykälätekstillä:
Rantakalastuslupien enimmäismäärä kalastuskautta kohden on 16 000 kalastusvuorokautta, joka jaetaan puoliksi Suomen ja Norjan välillä. Kumpikin osapuoli voi tehdä tarkempia määräyksiä lupien käytöstä.
2. Poikkeus 6 §:stä:
1 momenttia ei sovelleta.
2 ja 3 momentti seuraavilla muutoksilla:
Muiden kuin lohen ja merinieriän kalastuksessa sallittuja pyyntivälineitä ovat:
1) seisova verkko;
2) vapa ja viehe, Vapaa ja viehettä käytettäessä koukkujen pitää olla väkäsettömiä tai väkäset on painettava kiinni. Vieheessä saa olla korkeintaan yksi kolmihaarakoukku tai korkeintaan kolme yksiharaista koukkua.
3) katiska;
4) madekoukku jäältä kalastettaessa;
5) nuotta Inarijoen järvilaajentumissa Matinkönkään yläpuolella.
Oikeus käyttää edellä 2 momentissa tarkoitettuja pyydyksiä on 4 §:n 1 kohdassa tarkoitetun yleisen paikkakuntalaisluvan haltijoilla. Muut kalastajat saavat käyttää ainoastaan vapaa ja viehettä.
3. Poikkeus 8 §:stä:
Kalastus vavalla ja vieheellä (vapakalastus) on sallittu 4 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuilla kalastusluvilla kalastaville Tenojokilaaksossa vakinaisesti asuville henkilöille kesäkuun 10 päivästä elokuun 10 päivään.
Vapakalastus on sallittu 4 §:n 4 kohdassa tarkoitetun kalastusluvan omaaville henkilöille kesäkuun 14 päivästä heinäkuun 31 päivään.
4. 9 § muutetaan seuraavasti:
Vene- ja rantakalastuslupa on henkilökohtainen.
Rantakalastuslupa [muiden lajien kuin lohen ja merinieriänpyyntiin] oikeuttaa käyttämään yhtä vapaa. Lupa on voimassa siinä valtiossa, josta lupa on ostettu. Lupa on voimassa kalastusvuorokauden, joka alkaa kello 19 (18).
5. 10 § muutetaan seuraavasti:
Rantakalastuslupa oikeuttaa kalastamaan perholla ilman kohoa tai heittopainoa. Alle 16-vuotiaalle lunastettu rantakalastuslupa oikeuttaa kalastamaan perholla ja koholla.
6. Poikkeus 11 §:n 2 momentista:
4 §:n 4 kohdassa tarkoitettu vapakalastuslupa oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla korkeintaan luokan #5 yhden käden perhokalastusvälineitä käyttäen. Perukkeen maksimipaksuus on 0,20 mm ja koukun maksimikoko 10. Putkiperhojen käyttö ei ole sallittu, eikä perhoihin (tai perukkeeseen) saa laittaa painotusta. Perhosiiman on oltava kelluva ja käytössä saa olla yksi 1-haarainen koukku.
Ainoastaan haavin käyttäminen on sallittu apuvälineenä pyydykseen tarttuneen kalan nostamiseksi rannalle.
7. Poikkeus 12 §:n 4 kohdasta:
Vapakalastus on kielletty rannalta jokisuilla seuraavissa joissa: Buolbmátjohka/Pulmankijoki, Lákšjohka/Laksjoki, Veahčajohka/Vetsijoki, Ohcejohka/Utsjoki, Goahppelašjohka/Kuoppilasjoki, Leavvajohka/Levajoki, Baišjohka/Baisjoki, Váljohka/Valjoki, lähimmistä sivujoen rannoista 50 metriä ylävirtaan ja 100 metriä alavirtaan ulottuvalla alueella syväväylään asti.
Kalastus on muilla sivujokisuilla kielletty seuraavilla alueilla:
Nilijoki (FIN); alue, joka ulottuu joen edustalta 50 metriä ylävirtaan ja 200 metriä alavirtaan lähimmistä sivujoen rannoista syväväylään asti.
Akujoki (FIN); alue, joka ulottuu joen edustalta 50 metriä ylävirtaan ja 200 metriä alavirtaan lähimmistä sivujoen rannoista jokiuoman poikki syväväylään asti.
Kárášjohka (NOR) (Inarijoen ja Kárášjohkan yhtymäkohta): molemmissa joissa alue, joka ulottuu joen edustalta 50 metriä ylävirtaan ja 200 metriä alavirtaan Tenojokea jokiuoman poikki.
Karigasjoki (FIN); alue, joka ulottuu joen edustalta 50 metriä ylävirtaan ja 100 metriä alavirtaan lähimmistä sivujoen rannoista pääuoman poikki.
Iškorasjohka (NOR); alue, joka ulottuu joen edustalta 50 metriä ylävirtaan ja 50 metriä alavirtaan lähimmistä sivujoen rannoista pääuoman poikki.
Goššjohka (NOR); alue, joka ulottuu joen edustalta 50 metriä ylävirtaan ja 100 metriä alavirtaan lähimmistä sivujoen rannoista pääuoman poikki.
Anárjohka (NOR) (Anárjohkan/Inarijoen ja Skiehččanjohka/Kietsimäjoen yhtymäkohta); alue, joka ulottuu 50 metriä ylävirtaan ja 100 metriä alavirtaan lähimmistä sivujoen rannoista jokiuoman poikki.
8. Poikkeus 17 §:stä:
Muiden kalalajien kuin lohen tai merinieriän verkkokalastus on sallittu jäidenlähdöstä kesäkuun 15 päivään. Kalastus Inarijoella ja Kietsimäjoella on sallittu jäidenlähdöstä elokuun 31. päivään.
9. Poikkeus 25 §:n 1 momentista:
Muun kalan kuin lohen ja merinieriän kalastuksessa käytettävä seisova verkko saa olla enintään 2 metriä korkea pohjaverkko, joka koostuu yksiliinaisesta hapaasta ilman pussia (riimua) ja joka on valmistettu yksisäikeisestä nailonlangasta (monofiililanka), jonka vahvuus saa olla enintään 0,20 millimetriä.
10. Poikkeus 29 §:stä:
Lohi, meritaimen ja merinieriä, joka on alle 30 senttimetriä, on laskettava takaisin veteen. Kalan pituus mitataan yläleuan etupään kärjestä pyrstöevän kärkeen. Vuonna 2021 lohi ja merinieriä on laskettava takaisin veteen kalan pituudesta riippumatta. Kalan pituus mitataan yläleuan etupään kärjestä pyrstöevän kärkeen. Talvikon ja vähimmäismittaa pienemmän kalan saaliiksi ottaminen on kielletty.
Kala on aina laskettava takaisin veteen, jos se on saatu:
1) sallitun kalastusajan ulkopuolella;
2) kielletyllä kalastusvälineellä tai -tavalla.
11. Poikkeus 30 §:stä seuraavalla lisäyksellä:
Muiden kuin ensimmäisessä momentissa mainittujen kalalajien saalis ilmoitetaan viimeistään kuukauden sisällä kalastuskauden päättymisestä. Lisäksi näiden lajien kalastuksesta ennen viikkoa 27 on annettava sähköinen tai paperinen saalisilmoitus ennen 6. kesäkuuta. Ilmoitukseen tulee sisältyä kunkin pyydetyn lajin määrä ja kokonaispaino eri lajeihin eriteltynä, mutta kalatalousviranomaisilla on mahdollisuus tarkentaa vaatimusta muiden lajien saalisilmoituksista siinä tapauksessa, että se on tarpeen saalistiedon seurannan järjestämisen kannalta.
12. Poikkeus 38 §:n 1 momentin ensimmäisestä kohdasta:
Toimivaltainen viranomainen voi yksittäistapauksessa tieteellistä tutkimusta, käytännön kokeita tai kalanviljelytoimenpiteitä varten myöntää luvan poiketa kalastussäännön määräyksistä kalojen pyyntiin.
Näitä poikkeuksia, jotka on hyväksytty Tenon kalastussopimuksen 6 artiklan nojalla ja jotka on kirjattu tässä pöytäkirjassa sopimuksen 7 artiklan mukaisesti, sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2021, ellei toisin mainita, ja ne sisällytetään kummankin sopimuspuolen kansalliseen lainsäädäntöön siten että kansalliset määräykset voivat tulla voimaan viimeistään 1. toukokuuta 2021.
Allekirjoitettu kahtena kappaleena norjaksi ja suomeksi, jossa molemmat kieliversiot ovat samanarvoisia.
Helsingfors/Oslo
Maa- ja metsätalousministeriön puolesta
Osastopäällikkö Xxxxx Xxxxxxxx
Ilmasto- ja ympäristöministeriön puolesta
Ministerineuvos Xxx Xxxxxx
PROTOKOLL
Protokoll mellom det norske Klima- og miljødepartementet og det finske Jord- og skogbruksdepartementet etter Avtale mellom Norge og Finland om fisket i Tanavassdraget av
30. september 2016 (Tanaavtalen) artikkel 6 og 7 om fravikelser fra avtalens Vedlegg 2 – Fiskeregler for Tanavassdraget).
De av regjeringene utpekte myndigheter har, med hjemmel i artikkel 6 i Tanaavtalen, avtalt følgende bestemmelser som fraviker fiskereglene i Tanaavtalens vedlegg 2:
1. Fravik fra § 5 med følgende nytt innhold:
Det maksimale antallet strandfiskekort per fiskesesong er 16 000 fiskedøgn, som fordeles likt mellom Finland og Norge. Begge parter har anledning til å utarbeide nærmere bestemmelser for anvendelse av fiskekortene.
2. Fravik fra § 6: Første ledd gjelder ikke.
Andre og tredje ledd med følgende tillegg:
Tillatte redskap for fiske av andre fiskearter enn laks og sjørøye er:
1) settegarn
2) stang og håndsnøre. Ved bruk av stang og håndsnøre må krokene være uten mothaker etter mothakene må klemmes ned og lukkes. Sluken skal ha høyest én treblekrok eller opptil tre enkeltkroker.
3) teine
4) lakekrok ved fiske på isen
5) kastenot i innsjøer i Anárjohka ovenfor Matinköngäs.
De som har generelt fiskekort for lokale fiskere, jf. § 4 punkt 1, kan bruke redskap nevnt foran i andre ledd. Andre fiskere kan bare bruke stang og håndsnøre.
3. Fravik fra § 8:
For personer fast bosatt i Tanadalen, med fiskekort angitt i § 4, punkt 1 og 2, er fiske med stang og håndsnøre (stangfiske) tillatt fra 10. juni til 10. august.
For personer med fiskekort angitt i § 4, punkt 4 er stangfiske tillatt fra 14. juni til 31. juli.
4. § 9 skal lyde:
Båtfiskekort og strandfiskekort er personlig.
Strandfiskekort [for fiske av andre fiskearter enn laks og sjørøye] gir rett til å bruke én stang. Fiskekortet gjelder i den staten hvor strandfiskekortet er kjøpt. Fiskekortet gjelder i ett fiskedøgn som begynner kl. 18 (19)
5. § 10 skal lyde:
Personer med strandfiskekort kan fiske med flue uten dupp eller søkke. Barn opp til 16 år med strandfiskekort kan fiske med flue og dupp.
6. Fravik fra § 11 andre ledd:
Stangfiskekort nevnt i § 4 punkt 4 gir rett til å fiske med én stang og bruke enhånds fluefiskeutstyr inntil klasse #5. Den maksimale fortomstykkelsen er 0,20 mm og den maksimale krokstørrelsen er 10.
Bruk av rørfluer er ikke tillatt, og fluene (eller fortommen) skal ikke være vektet. Det skal brukes flytende fluefiskesnøre og maksimalt én enkel krok. Det er kun tillatt å bruke håv som hjelpemiddel for å løfte en fisk som har satt seg fast i redskap, opp på land.
7. Fravik fra § 12 punkt 4):
Stangfiske er forbudt fra strand utenfor elvemunningen til elvene Boulbmatjohka/Pulmankijoki, Láksjohka/Laksjoki, Veahčajohka/Vetsijoki, Ohcejohka/Utsjoki,Goahppelajohka/Kuoppilasjoki, Leavvajohka/Levajoki, Baišjohka/Baisjoki, Váljohka/Valjoki, i et område som strekker seg 50 m oppstrøms og 100 m nedstrøms fra sideelvas nærmeste elvebredder og ut til djupålen.
For øvrige sideelvsmunninger er fisket forbudt i følgende områder:
Njiljohka (FIN): et område som strekker seg fra 50 m oppstrøms til 200 m nedstrøms fra sideelvas nærmeste elvebredder og ut til djupålen;
Áhkojohka (FIN): et område som strekker seg fra 50 m oppstrøms til 200 m nedstrøms fra sideelvas nærmeste elvebredder og ut til djupålen;
Kárásjohka (NOR) (samløpet mellom Anárjohka og Kárásjohka): et område som strekker seg 50 m oppstrøms i begge disse elvene, og 200 m nedstrøms i Tanaelva og på tvers av elveløpet;
Gáregasjohka (FIN): et område som strekker seg fra 50 m oppstrøms til 100 m nedstrøms fra sideelvas nærmeste elvebredder og på tvers av hovedelva;
Iškorasjohka (NOR): et område som strekker seg fra 50 m oppstrøms til 50 m nedstrøms fra sideelvas nærmeste elvebredder og på tvers av hovedelva;
Goššjohka (NOR): et område som strekker seg fra 50 m oppstrøms til 100 m nedstrøms fra sideelvas nærmeste elvebredder og på tvers av hovedelva;
Anárjohka (NOR) der Anárjohka/Inarinjoki munner ut i Skiehččanjohka/Kietsimäjoki: et område som strekker seg fra 50 m oppstrøms til 100 m nedstrøms fra sideelvas nærmeste elvebredder og på tvers av elveløpet.
8. Fravik fra § 17:
Garnfiske etter andre fiskearter enn laks og sjørøye er tillatt fra isgangen til 15. juni. I Anárjohka og Skiehččanjohka er fisket tillatt fra isgangen til 31. august.
9. Fravik fra § 25 første ledd:
Settegarn til fangst av andre fiskearter enn laks og sjørøye kan være et inntil 2 meter dypt bunngarn som består av garn med én line, uten pose, laget av nylon monofilamenttråd av inntil 0,20 mm tykkelse.
10. Fravik fra § 29:
Laks, sjøørret og sjørøye som er mindre enn 30 cm skal settes ut igjen. Lengden på fisk måles fra snutespissen til enden av halefinnen. 2021 skal laks og sjørøye settes ut igjen uansett lengde. Det er forbudt å fange vinterstøing og fisk som er mindre enn minstemålet.
fisk skal alltid gjenutsettes i vannet, hvis den er fanget:
1) utenom lovlig fisketid
2) med forbudt redskap eller fiskemåte.
11. Fravik fra § 30 med følgende tillegg:
Fangst av andre fiskearter enn de nevnt i første ledd skal rapporteres senest en måned etter endt fiskesesong. I tillegg skal det leveres elektronisk fangstoppgave eller rapport på papir for disse artene innen 6. juli for fiske utført før uke 27. Rapporteringsplikten omfatter antall og totalvekt for hver art, men partenes ansvarlige myndigheter har anledning til å spesifisere rapporteringskrav av andre arter dersom det er nødvendig for oppfølging av fangstdata.
12. Fravik fra § 38 første ledd første punktum:
Ansvarlig myndighet kan i enkelttilfeller gi dispensasjon fra bestemmelsene i fiskereglene når formålet er å fange fisk til vitenskapelig undersøkelse, praktiske forsøk eller fiskekulturtiltak.
Disse fravikelsene, som er vedtatt med hjemmel i Tanaavtalen artikkel 6 og nedfelt i denne særskilte protokollen, i henhold til avtalens artikkel 7, skal gjelde til og med 31. desember 2021, dersom ikke annet er nevnt, og skal inntas i hver parts nasjonale lovgivning slik at de nasjonale reguleringene kan tre i kraft senest 1. mai 2021.
Undertegnet i to eksemplarer på norsk og finsk, der begge språk er likeverdige
Helsingfors/Oslo
For Jord- og skogbruksdepartementet
Departementsråd Xxxxx Xxxxxxxx
For Klima- og miljødepartementet
Departementsråd Xxx Xxxxxx
BEAVDEGIRJI
Suoma eana- ja meahccedoalloministeriija ja Xxxxxx xxxxxxxxx- ja birasministeriija xxxxxxxx xxxxxxxxxxx, man vuođđun xxx Xxxxx ja Xxxxxx xxxxxxxx soahpamušas guollebivddus Xxxxx xxxxxxxxx 30. čakčamánu 2016 (Deanu guolástansoahpamuš) artihkkala 7 ja artihkkala 6 spiehkastagain soahpamuša mildosis (Xxxxx xxxxxxxx guolástannjuolggadus)
Ráđđehusaid fápmudan virgeolbmot xxx Xxxxx guolástansoahpamuša 6 artihkkala vuođul soahpan čuovvovaš Deanu guolástansoahpamuša mildosis 2 lean Deanu čázádaga guolástannjuolggadusa spiehkkasan mearrádusain:
1. Spiehkastat 5 §:s ođđa paragráfateavsttain:
Gáddeguolástanlobiid eanemusmearri guolástanbaji guovdu lea 16 000 guolástanjándora, mii galgá juhkkot beallái Suoma ja Norgga gaskkas. Goabbáge oassebealli sáhttá dahkat dárkilut mearrádusaid lobiid ávkkástallamis.
2. Spiehkastat 6 §:s 1 momeanta ii heivehuvvo.
2 ja 3 momeanta čuovvovaš nuppástusain:
Eará go luosa ja vallasa bivddus lobálaš bivdoneavvut leat:
1) sáibma;
2) Stággu ja vuogga, Stákku ja vuokka geavahettiin áƾkorat galget leat almmá ávnnaldaga dahje daid galgá deaddilit gitta. Vuokkas oažžu leat eanemustá okta golmmasuori áƾkor dahje eanemustá golbma ovttasuori áƾkora.
3) guollehehkke;
4) njáhkáseakti jieƾa alde guolástettiin;
5) nuohtti Anárjoga jávreviidumiin Máhtegeavgƾá bajábealde.
Vuoigatvuohta geavahit ovdalis 2 momeanttas oaivvilduvvon bivdosiid lea 4 §:a 1 čuoggás oaivvilduvvon almmolaš báikegoddelobi hálddašeaddjis. Eará guolásteaddjit ožžot geavahit dušše stákku ja vuokka.
3. Spiehkastat 8 §:s
Guolástus stákkuin ja vuokkain (stággobivdu) lea lobálaš 4 §:a 1 ja 2 čuoggás oaivvilduvvon guolástanlobiin guolásteaddjiide Deanuleagis fásta ássán olbmuide geassemánu 10. beaivvis borgemánu 10 beaivái.
Stággobivdu lea lobálaš 4 §:a 4 čuoggás oaivvilduvvon guolástanlobi hálddašan olbmuin geassemánu 14 beaivvis suoidnemánu 31 beaivái.
4. 9 § rievdaduvvo čuovvovaččat:
Fanas- ja gáddeguolástanlohpi lea persovnnalaš.
Gáddeguolástanlohpi [eará šlájaid go luosa ja vallasa bivdui] addá vuoigatvuođa geavahit ovtta stákku. Lohpi lea fámus dan stáhtas, gos dat lea ostojuvvon. Lohpi lea fámus guolástanjándora, mii álgá diibmu 19 (18).
5. 10 § rievdaduvvo čuovvovaččat:
Gáddeguolástanlohpi addá vuoigatvuođa guolástit dolgevuokkain almmá govddohaga dahje deattu. Vuollel 16-jahkásažžii lodnojuvvon gáddeguolástanlohpi addá vuoigatvuođa guolástit dolgevuokkain ja govddohagain.
6. Spiehkastat 11 §:a 2 momeanttas
4 §:a 4 čuoggás oaivvilduvvon stággobivdolohpi addá vuoigatvuođa guolástit ovttain stákkuin eanemustá luohká #5 ovtta gieđa dolgevuoggastákkuin. Duorggu stuorámus gassodat lea 0,20 mm ja áƾkora stuorámus sturrodat 10. Bohccedolgevuokka geavaheapmi ii leat lobálaš, iige dolgevuokkaide (dahje durgui) oaččo bidjat deattu. Dolgevuoggasiibma galgá leat govdu ja anus oažžu leat dušše okta 1-suorát áƾkor. Dušše hoava ávkkástallan veahkkeneavvun seaktái dohppen guoli gáddái oččodallamis lea lobálaš.
7. Spiehkastat 12 §:a 4 čuoggás:
Stággobivdu lea gildojuvvon gáttis joganjálmmiin čuovvovaš jogain: Buolbmátjohka, Lákšjohka, Veahčajohka, Ohcejohka, Goahppelašjohka, Leavvajohka, Báišjohka, Váljohka, lagamus oalgejoga gáttiin 50 mehtera vuosterávdnjái ja 100 mehtera miehterávdnjái ollán guovllus gitta čiekƾalisfávlli rádjai.
Guollebivdu lea eará oalgejohkanjálmmiin gildojuvvon čuovvovaš guovlluin:
Njiljohka (FIN); guovlu, mii ollá oalgejoga njálmmis 50 mehtera vuosterávdnjái ja 200 mehtera miehterávdnjái lagamuš oalgejoga gáttiin váldorokki rádjai.
Áhkojohka (FIN); guovlu, mii ollá oalgejoga njálmmis 50 mehtera vuosterávdnjái ja 200 mehtera miehterávdnjái lagamuš oalgejoga gáttiin váldorokki rádjai.
Kárášjohka (NOR) (Anárjoga ja Kárášjoga ovttastuvvansadji): guktuid jogain guovlu, mii ollá joga ovddabealde 50 mehtera vuosterávdnjái ja 200 mehtera Deanu miehterávdnjái johkarokki rastá.
Gáregasjohka (FIN); guovlu, mii ollá oalgejoga njálmmis 50 mehtera vuosterávdnjái ja 100 mehtera miehterávdnjái lagamuš oalgejoga gáttiin váldorokki rastá.
Iškorasjohka (NOR); guovlu, mii ollá oalgejoga njálmmis 50 mehtera vuosterávdnjái ja 100 mehtera miehterávdnjái lagamuš oalgejoga gáttiin váldorokki rastá.
Goššjohka (NOR); xxxxxx, mii ollá oalgejoga njálmmis 50 mehtera vuosterávdnjái ja 100 mehtera miehterávdnjái lagamuš oalgejoga gáttiin váldorokki rastá.
Anárjohka (NOR) Anárjoga ja Skiehččanjoga ovttastuvvansadji; guovlu, mii ollá 50 mehtera vuosterávdnjái ja 100 mehtera miehterávdnjái lagamuš oalgejoga gáttiin váldorokki rastá.
8. Spiehkastat 17 §:s:
Eará guollešlájaid go luosa dahje vallasa fierbmebivdu lea lobálaš jieƾaid vuolgimis geassemánu 15 beaivái. Guollebivdu Anárjogas ja Skiehččanjogas xxx xxxxxxx jieƾaid vuolgimis borgemánu 31. beaivái.
9. Spiehkastat 25 §:a 1 momeanttas:
Eará guoli go luosa ja vallasa guollebivddus geavahuvvon sáibma oažžu leat eanemustá 2 mehter vuoksái bodnesáibma, mas lea ovttaliinni čoalli almmá seahka ja mii xxx xxxxxxxxxxx ovttasuorát nylonaláiggis (monofiilaláigi), man gassodat oažžu leat eanemustá 0,20 millimehtera.
10. Spiehkastat 29 §:s
Xxxxxx, guvžá ja valas, mii lea vuollel 30 sentte, galgá luitojuvvot ruovttoluotta čáhcái. Guoli guhkkodat mihtiduvvo badjeollola geažis beahceha geahčái. Jagi 2021 luosa ja vallasa galgá luoitit ruovttoluotta čáhcái guoli guhkkodagas fuolatkeahttá. Guoli guhkkodat mihtiduvvo badjeollola geažis beahceha geahčái. Vuorru ja unnimusmihtu unnit guoli sálašin váldin xxx xxxxxxxxxxx.
Guoli galgá álo luoitit ruovttoluossa čáhcái, jus dat xxx xxxxxxxxxx:
1) lobálaš guolástanáiggi olggobealde;
2) gildojuvvon guolástanneavvuin dahje -vugiin.
11. Spiehkastat 30 §:s čuovvovaš lasáhusain:
Eará go vuosttas momeanttas máinnašuvvon guollešlájaid sálaš almmuhuvvo maƾimustá mánotbaji siste guolástanbaji nohkamis. Lassin dáid šlájaid guollebivddus ovdal vahku 27 galgá addit elektrovnnalaš dahje bábir hámi sálašalmmuhusa ovdal 6. geassemánu. Almmuhussii galgá boahtit guđege bivdojuvvon šlája mearri ja oppalašdeaddu sierra šlájaide sirrejuvvon, muhto guolledoallovirgeoapmahaččain xxx xxxxxxxxxxxxx dahkat gáibádusa dárkileappon eará šlájaid sálašalmmuhusas dalle, jus dat lea dárbbašlaš sálašdieđuid čuovvuma ordnema dáfus.
12. Spiehkastat 38 §:a 1 momeantta vuosttas čuoggás:
Doaibmaválddálaš virgeoapmahaš sáhttá ovttaskas dáhpáhusain dieđalaš dutkamuša, geavadaga iskosiid dahje guollegilvindoaibmabijuid várás mieđihit lobi spiehkkasit guolástannjuolggadusa mearrádusas guliid bivdui.
Dáid spiehkastagaid, mat leat dohkkehuvvon Deanu guolástansoahpamuša 6 artihkkala vuođul ja mat leat merkejuvvon dán beavdegirjjis soahpamuša 7 artihkkala mielde, heivehat 31 beaivái juovlamánu 2021, jus nuppe láhkai ii máinnašuvvo, ja dat lasihuvvojit goappáge soahpamušbeali našuvnnalaš láhkaásaheapmái nu, ahte našuvnnalaš mearrádusa sáhttet boahtit fápmui maƾimustá 1. miessemánu 2021.
Vuolláičállojuvvon guoktin gahppalin dárogillii ja suomagillii, mas guktot giellaveršuvnnat leat ovttaárvosaččat.
Helsset/Oslo
Eana- ja meahccedoalloministeriija bealde
Ossodatoaivámuš Xxxxx Xxxxxxxx
Dálkkádat- ja birasministeriija beales
Ministtarráđđi Xxx Xxxxxx
JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ XXXX 0000-0000