GOLF-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS

23.4.2020 saavutettiin golf-alan työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos, joka hyväksyttiin neuvotteluosapuolten hallin- noissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi 30.4.2020.

1 Sopimuskausi

Työehtosopimuksen sopimuskausi on 30.4.2020–31.1.2022.

2 Palkantarkistukset

1. Palkantarkistukset 2020

Palkkoja korotetaan 1.G.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 1,3 % suuruisella yleiskorotuksella.

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.G.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,3 %.

2. Palkantarkistukset 2021

Palkkoja korotetaan 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 1,S % suuruisella yleiskorotuksella.

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,S %.

3. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset

fluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 1.G.2020 lukien 3,2 %.

3. Työmarkkinajärjestöjen 14.G.201G solmima kilpailukykysopimus

Allekirjoituspöytäkirja

Osapuolet toteavat, että kilpailukykysopimuksen mukainen työajan- pidennys poistuu viimeistään 31.12.2020. Mikäli kiky-tunnit (vanha tes 7 §) on tämän sopimuksen voimaan tullessa suunniteltu tasoittu- misjaksoon tai vahvistettuun työvuoroluetteloon, ei niistä muodostu korotetulla palkalla maksettavaa lisä- tai ylityötä, vaan ne maksetaan yksinkertaisella tuntipalkalla.

Muutetaan työehtosopimuksessa olevat kaikki viittaukset vastaamaan siirtymäaikaviittauksella (1.1.2021 lukien) säännöllistä keskimääräistä työaikaa, joka on 37,5 tuntia viikossa tai 75 tuntia kahdessa viikossa tai 112,5 tuntia kolmessa viikossa.

4. Koulutus- ja kehittämistilaisuudet

Työehtosopimukseen lisätään otsikolla ”Koulutus- ja kehittämistilaisuu- det” alla oleva teksti. Tes-tekstin sijainti työehtosopimuksessa ratkaistaan kohdan 3.3. selkotyöryhmässä.

1. Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täy- dennys-, laitteisto- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettäviä koulutus- tai kehittämistilai- suuksia enintään 10 tuntia kalenterivuodessa. Tämä aika on sään- nöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutus- tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan yksinkertais- ta tuntipalkkaa.

2. Koulutus- tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutus- tai kehittämistilaisuuden keston verran. Koulutus- tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös kokonai- sena päivänä. Koulutus- tai kehittämistilaisuutta ei voida sijoittaa arkipyhäpäiville eikä sunnuntaille.

3. Koulutus- tai kehittämistilaisuudet pyritään kirjaamaan koulutussuunnitelmaan.

5. Työryhmä työehtosopimuksen työaikasäännösten selkeyttämiseksi

Allekirjoituspöytäkirja

Työehtosopimusosalliset liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana selkeyttää työehtosopimuksen työaikasään- nökset.

G. Häirintä työelämässä

Sopijapuolet pitävät tärkeänä ehkäistä häirinnän ja seksuaalisen häirin- nän tilanteita työpaikoilla. Sopijapuolet seuraavat muilla palvelualoilla tehtäviä asiaan liittyviä uudistuksia ja myötävaikuttavat hyvien käytän- töjen huomioimista myös alan yrityksissä.

Neuvotteluosapuolet suosittelevat työturvallisuuslain mukaisen työsuo- jeluohjelman päivittämisen yhteydessä tekemään menettelytapaohjeet häirinnän ja seksuaalisen häirinnän varalta. Menettelytapaohjeiden tulee kattaa työyhteisön sisäisen toiminnan lisäksi ohjeet asiakkaiden taholta tapahtuvan häirinnän ehkäisyyn ja käsittelyyn.

7. Tekstimuutokset

1. Muutetaan työehtosopimuksen G § 1. kohta seuraavasti:

1. Palkka maksetaan kerran kuukaudessa, ellei toisin sovita.

PÖYTÄKIRJANMERKINTÄ:

Työnantaja ilmoittaa palkanmaksuajan muuttumisesta hyvissä ajoin, mutta kuitenkin viimeistään 2 kuukautta ennen maksupäivän vaihtumista.

2. Poistetaan työehtosopimuksen 7 §:n kilpailukykysopimuksen työ- ajan pidennystä koskeva teksti ja sen jälkeinen kappale ja lisätään niiden tilalle uusia kappaleita kuulumaan seuraavasti:

Säännöllinen työaika määräytyy joko työaikalain 3:5 §:n mukaisesti tai käytettäessä työaikalain 3:7 §:n jaksotyöaikaa työaikalain ja seu- raavien määräysten mukaisesti.

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on 12 kuukautta.

Allekirjoituspöytäkirja

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:

Työnantaja saa vaihtoehtoisesti noudattaa vuoden 2020 ajan 31.12.201S umpeen menneen työaikalain määräystä:

Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa.

Paikallisesti voidaan sopia lisäylityön tekemisestä. flisäylityön enimmäis- määrä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Edellä todettua 138 tunnin enimmäis- tuntimäärää ei saa kuitenkaan ylittää.

(tästä jatkuu Säännöllinen työaika -otsikolla)

3. Muutetaan työehtosopimuksen S §:n 2 kohdan Viikkolepoa koskeva

2. kohta seuraavasti:

2. Työntekijälle on annettava yhdenjaksoinen vähintään 35 tun- nin viikoittainen vapaa-aika kerran seitsemän päivän aikana. Se voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokau- den ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia seitsemän päivän ajanjakson aikana.

Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakautuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viik- kolevosta on kyse.

4. flisätään työehtosopimuksen 15 §:n 1 kohtaan uusi kolmas kappale:

Työsuhteen keston estämättä, työntekijä on oikeutettu vähintään neljän viikon palkalliseen jaksoon poissaolon johtuessa sellaisesta työtapaturmasta, jonka vakuutusyhtiö on katsonut olevan korvatta- vuuden piirissä.

5. Poistetaan työehtosopimuksen fliitteen 1 (Golf-alan palkat) taulukoi- den alta toinen kappale:

Allekirjoituspöytäkirja

G. flisätään työehtosopimuksen fliitteen 1 (Golf-alan palkat) taulukoi- den alle uusi toinen kappale:

Työsuhteen alussa työntekijälle voidaan maksaa perehdytysajan palkkana 75 % kyseisen vaatimustason palkasta enintään kahden viikon ajan.

Helsingissä 4. päivänä toukokuuta 2020

Palvelualojen työnantajat PAflTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Golf-alan työehtosopimus ‌‌

Työehtosopimus

1 § Soveltamisala

1. Tätä sopimusta noudatetaan golf-alalla toimivien yritysten palveluk- sessa oleviin toimihenkilöihin ja työntekijöihin (myöh. työntekijä).

Sopimusta sovelletaan myös muuhun kuin golf-alan pääasialliseen toimintaan silloin, kun on kysymys tätä toimintaa täydentävästä tai tukevasta epäitsenäisestä toiminnasta.

2. Sopimus ei koske yrityksen johtoon kuuluvia kuten esim. toimitus- ja toiminnanjohtajia, jotka edustavat työnantajaa tämän sopimuk- sen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä, ellei toisin ole sovittu.

Johtavassa asemassa olevien kenttämestareiden kanssa, jotka toi- mivat työnjohtajina ja esimiesasemassa, voidaan sopia työaikalain 38 §:n mukaisesti erillisestä kuukausikorvauksesta, joka sisältää lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvaukset.

Sopimus ei koske työsuhteita, mitkä kalenterivuoden aikana yhdes- sä tai useammassa erässä ovat kestäneet alle 150 työtuntia eikä alle 1G-vuotiaiden tilapäisiä työsuhteita, ellei toisin ole sovittu. Määrä- aikaisen työsuhteen kestettyä yhdessä tai useammassa jaksossa yli 150 tuntia sopimusta sovelletaan seuraavan palkanmaksujakson alusta lukien, ellei ole sovittu sen soveltamisesta työsuhteen alusta lukien.

2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus ‌‌

Työehtosopimus

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäy- tyneitä vai eivät.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Tämän sopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

· Yleissopimus (flTK-SAK) 15.11.1SS0

· fluottamusmiessopimus (PT-SAK) 2S.S.1SS5

· Hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (flTK-SAK) 2G.1.1S88

· Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä (flTK-SAK) 3.4.1S8S

· Koulutussopimus (liite 2)

3 § Työsuhteen alkaminen

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti toisen osapuolen niin vaatiessa.

2. Työntekijälle on annettava työsopimuslain 2:4 §:n mukainen kirjal- linen selvitys työsuhteen ehdoista, jolleivat ne käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Työehtosopimusosapuolet suosittelevat liitteenä olevan mallin mukaista kir- jallista työsopimusta.

3. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.

4. Koeaika määräytyy kulloinkin voimassaolevan työsopimuslain mukaan.

5. Koeaikana voidaan työsopimus molemmin puolin purkaa irtisano- misaikaa noudattamatta.

G. Työntekijän palatessa kohtuullisessa ajassa aikaisemman työn- antajan palvelukseen ja entisen kaltaiseen työhön koeaikaa ei so- velleta, ellei siihen ole erityistä syytä. (esim. edellisen työsuhteen lyhytaikaisuus)

7. Työnantaja tai tämän edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoit- taa, kuka toimii työpaikan työntekijäin luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa.

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus ‌

Irtisanomisaika

Työehtosopimus

1. Jollei muusta ole sovittu on työnantajan irtisanoessaan toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen noudatettava seuraavia työsuh- teen kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen jatkuttua Irtisanomisaika

enintään vuoden 14 päivää yli vuoden - enintään 4 vuotta 1 kuukausi yli 4 - enintään 8 vuotta 2 kuukautta

yli 8 - enintään 12 vuotta 4 kuukautta

yli 12 vuotta G kuukautta

2. Jollei muusta ole sovittu on työntekijän irtisanomisaika:

Työsuhteen jatkuttua Irtisanomisaika

enintään 5 vuotta 14 päivää

yli 5 vuotta 1 kuukausi

3. Työnantajan, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on maksettava työn- tekijälle noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta täysi palkka.

4. Työntekijän, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on korvattava työn- antajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaava määrä, jonka työnantaja saa pidättää työntekijälle maksettavasta lopputilistä ottaen huomioon työsopimuslain 2 luvun 17 §:n määräykset.

5. Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä jättää työnsä ennen sovitun työkauden päättymistä, tulee hänen korvata työn- antajalle täten aiheuttamansa vahinko, kuitenkin enintään kahden viikon palkka tai jos laiminlyödyn työkauden osa on tätä lyhempi, sen palkkaa vastaava määrä.

Työnantajan päätettyä määräaikaiseen työsuhteeseen otetun työn- tekijän työsuhteen ennen sovitun työkauden päättymistä määräytyy työnantajan vahingonkorvausvelvollisuus työsopimuslain mukaan.

G. Mitä on todettu irtisanomisesta, ei sovelleta tapauksissa, joissa työ- suhde voidaan lain tai tämän sopimuksen mukaan purkaa tai muu- toin lopettaa irtisanomisaikaa noudattamatta.

Lomautus ‌

Työehtosopimus

7. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen, ellei paikallisesti 24 §:n mukaisesti ole sovittu lyhyemmästä ajasta.

8. Työnantajan todetessa lomautustarpeen neuvotellaan työpaikan luottamusmiehen ja työnantajan välillä lomautettavista työntekijöistä.

S. flomautuksen ennakkoilmoituksen ja lomautusilmoituksen osalta noudatetaan työsopimuslain mukaista menettelyä.

10. flomautus voidaan keskeyttää määräajaksi, jos työnantaja ja työn- tekijä näin keskenään sopivat. Keskeytyksen jälkeen lomautus jatkuu ilman uutta lomautusilmoitusaikaa.

5 § Palkkaus

Työntekijän palkka määräytyy oheisen palkkaliitteen (liite 1) mukaisesti.

Työvuoroluetteloon merkityiltä työvuoroilta, jotka sijoittuvat klo 23:00–05:00 väliselle ajalle, maksetaan yötyölisää, jonka suuruus sovi- taan paikallisesti.

G § Palkanmaksu ‌

Työehtosopimus

1. Palkka maksetaan kerran kuukaudessa, ellei toisin sovita.

PÖYTÄKIRJANMERKINTÄ:

Työnantaja ilmoittaa palkanmaksuajan muuttumisesta hyvissä ajoin, mutta kuitenkin viimeistään 2 kuukautta ennen maksupäivän vaihtumista.

2. Palkka on maksettava viimeistään työsuhteen päättymistä seuraa- vana päivänä. Ellei tämä palkkahallinnollisista syitä ole mahdollis- ta, on palkka maksettava viimeistään 10. kalenteripäivänä työsuh- teen päättymisestä.

3. Tämän sopimuksen voimaan tullessa noudatettua palkanmaksu- käytäntöä voidaan jatkaa.

4. Palkanmaksun yhteydessä työntekijän tulee saada laskelma siitä, mistä eristä palkka muodostuu sekä miltä ajanjaksolta se maksetaan.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:

flaskelmasta tulee ilmetä säännöllisen työajan palkka, eri lisät, sunnuntai-, ylityö- sekä mahdolliset muut korvaukset.

5. Työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken kalenterikuukautta lasketaan päiväpalkka jakamalla työntekijän kuukausipalkka luvulla 21.5.

G. Tuntipalkanjakaja työaikalain 3:7 §:n jaksotyöaikaa käytettäessä on luku 1G1 viikkotyöajan ollessa keskimäärin 37.5 tuntia.

Työaikalain 3:5 §:n mukaista työaikaa käytettäessä ja viikkotyöajan ollessa 40 tuntia jakajana on luku 172.

7. Tämän työehtosopimuksen 12 §:ssä mainittu korotettu palkka on suoritettava viimeistään kuukauden kuluessa asianomaisen työaikajakson päättymisestä lukien. Tasoittumisjaksoa käytet- täessä maksamisesta voidaan sopia toisin.

Vaatimus saamatta jääneestä korvauksesta on tehtävä laissa säädetyssä ajassa.

7 § Työaika ‌

Työehtosopimus

Säännöllinen työaika määräytyy joko työaikalain 3:5 §:n mukaisesti tai käytettäessä työaikalain 3:7 §:n jaksotyöaikaa työaikalain ja seuraa- vien määräysten mukaisesti.

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on 12 kuukautta.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:

Työnantaja saa vaihtoehtoisesti noudattaa vuoden 2020 ajan 31.12.201S umpeen menneen työaikalain määräystä:

Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa.

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on keskimäärin 38 tuntia (1.1.2021 lukien 37,5 tuntia) viikossa tai 7G tuntia (1.1.2021 lukien 75 tuntia) kah- dessa viikossa tai 114 tuntia (1.1.2021 lukien 112,5 tuntia) kolmessa viikossa.

Työssäoloviikko

2. Työviikko on keskimäärin enintään viisipäiväinen.

3. Työssäoloviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei toisin ole sovittu.

Päivittäinen työaika

4. Päivittäinen tosiasiallinen säännöllinen työaika on 4–12 tuntia, ellei työntekijän kanssa poikkeavasti toisin sovita.

5. Pysyvistä poikkeuksista neuvotellaan luottamusmiehen kanssa.

G. Mikäli varsinaisen työajan määrittely on käytännössä vaikeata esim. päivittäisen työajan jakautuessa useaan osaan, niin työnan- taja ja työntekijä voivat sopia etukäteen kertakorvauksesta ja päivän työajan pituudesta. Jos työajasta ei ole sovittu, se voi olla enintään

Työehtosopimus

8 tuntia.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:

Kertakorvauksesta sopimisen ei tule johtaa siihen, että todellisesta työajasta maksettu palkka alittaa sovitun taulukkopalkan.

Työvuoroluettelo

7. Kutakin työaikajaksoa koskeva työvuoroluettelo on laadittava etu- käteen ja on asetettava ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan nähtäville vähintään viikkoa ennen sen alkamista.

8. Työvuoroluetteloon on merkittävä työvuorojen alkamis- ja päätty- misajat mahdollisimman tarkasti.

S. Työnantajan ja työntekijän kesken voidaan sopia siirrettäväksi työ- tunteja sekä viikon toinen vapaapäivä (ei viikkolepo) myöhemmillä jaksoilla annettavaksi ilman, että niillä on tällöin vaikutusta lisä- tai ylitöiden määrään.

Siirretyt tunnit ja vapaapäivät on annettava viimeistään 12 viikon kuluessa ko. jakson alkamisesta lukien sekä niiden teettämisestä on pidettävä erillistä luetteloa.

Tätä määräystä ei voi soveltaa tasoittumisjärjestelmää käytettäessä.

10. Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain työntekijän ja työnantajan suostumuksella, tai töiden järjestelyihin liittyvästä pakottavasta syystä, joka voi olla esim. sääolosuhteissa tapahtunut odottamaton muutos, tilauksen peruutus tms. Pakottava syy todetaan työpaikal- la luottamusmiehen/henkilöstön edustajan ja työnantajan edusta- jan välillä.

Muutos ja se, kenen aloitteesta muutos suoritetaan, on merkittävä työvuorolistaan. Muutoksen kohdistuessa viikon vapaapäiviin, annetaan tilalle uusi vapaapäivä, ellei toisin ole sovittu.

11. Vuosilomaa annettaessa lyhenee jaksojen työaika täyttä lomaviik- koa kohden 37,5 tuntia. Annettaessa lomaa vajaina viikkoina lyhe- nee työaika samassa suhteessa.

Tasoittumisjärjestelmä

Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi

Työehtosopimus

1. Säännöllinen työaika voidaan myös järjestää keskimäärin enintään 38 tuntia viikkoa (1.1.2021 lukien 37,5 tuntiin) tai 7G tuntia kahta viikkoa (1.1.2021 lukien 75 tuntia) tai 114 tuntia (1.1.2021 lukien 112,5 tuntia) kolmea viikkoa kohden siten, että työaika tasoitetaan edel- lä mainittuun tuntimäärään enin- tään 52 / 51 viikon pituisena tasoittumiskautena.

2. Yksittäisen jakson enimmäistyöaika voi olla:

· viikon jaksoa käytettäessä 50 tuntia

· 2-viikkoisjaksoa käytettäessä 100 tuntia

· 3-viikkoisjaksoa käytettäessä 150 tuntia

Työaikasuunnitelma ja tasoittumiskausi

3. Ennen kunkin tasoittumiskauden alkua työnantajan on laadittava ohjeellinen työaikasuunnitelma, jonka mukaan työaika tasoittuu enintään keskimäärin 38 tuntiin (1.1.2021 lukien 37,5 tuntiin) kuta- kin yhden viikon tai 7G tuntiin (1.1.2021 lukien 75 tuntiin) kutakin kahden viikon jaksoa tai 114 tuntiin (1.1.2021 lukien 112,5 tuntiin) kutakin kolmen viikon jaksoa kohden tasoit- tumiskauden aikana.

4. Työaikasuunnitelmassa tulee ilmoittaa sen sisältämien työaikajak- sojen arvioidut tuntimäärät.

5. Tasoittumiskautta käytettäessä on työntekijälle annettava kutakin viisipäiväistä työviikkoa kohden kaksi vapaapäivää, joista toinen on viikkolepopäivä. Toinen vapaapäivistä voidaan antaa joko sen viikon aikana, miltä se on ansaittu tai yhdistäen se muihin vapaa- päiviin kunkin työaikajakson (2 tai 3 viikkoa) tai tasoittumiskauden kuluessa.

G. Mikäli toinen vapaapäivistä annetaan sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, se on mahdollisuuksien mukaan annettava viikkolepopäi- vään liittyen.

7. Työaikasuunnitelmaa laadittaessa on siitä neuvoteltava luottamus- miehen kanssa.

8. Työaikasuunnitelma on pantava vähintään kahta viikkoa ennen sen voimaantuloa ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paik- kaan henkilöstön nähtäville.

Työehtosopimus

S. Tasoittumiskauden aikana vuosiloman, sairauden tai muun syyn vuoksi vajaaksi jäävän työaikajakson säännöllinen työaika on työs- tä poissaolopäivää kohden enintään keskimäärin 7 tuntia 3G mi- nuuttia (1.1.2021 lukien 7 tuntia 30 minuuttia). Poissaoloajan tunnit tasoitetaan edellä mainittua ylittävältä osalta tasoittumiskauden seuraavilla työaikajaksoilla.‌‌

8 § Esimiehen työaika

Esimiehen, jonka tehtävänä on itse järjestää työaikansa, on noudatettava tämän työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, ellei työn- antaja muuta edellytä.

Esimies ei saa tehdä ylityötä ilman työnantajan suostumusta, ellei liiketoiminta sitä välttämättä edellytä. Tällöin ylityön tekemisestä on ilmoitettava työnantajalle heti, kun se on mahdollista.

9 § Lepoajat

Työvuorojen välinen lepoaika

1. Päivittäisten työvuorojen välinen lepoaika on järjestettävä vähin- tään 10 tunniksi.

Viikkolepo

2. Työntekijälle on annettava yhdenjaksoinen vähintään 35 tunnin viikoittainen vapaa-aika kerran seitsemän päivän aikana. Se voi- daan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajan- jakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia seitsemän päivän ajanjakson aikana.

Viikkolevon katsotaan toteutuvan myös silloin, kun viikkolepo jakau- tuu kahdelle seitsemän päivän jaksolle, kunhan enin osa viikkolevosta sijoittuu sen seitsemän päivän puolelle, jonka viikkolevosta on kyse.

Lepoajat työvuoron aikana ‌

Työehtosopimus

3. Päivittäisen yhdenjaksoisen työajan ylittäessä kuusi tuntia, on työntekijälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

Työajan ylittäessä kymmenen tuntia lepoaika on vähintään tunti, joka voidaan jakaa kahteen osaan, ellei toisin sovita.

flepoaikaa ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa sinä aikana esteettö- mästi poistua työpaikalta.

4. flepo- ja ruokailuajoista voidaan sopia toisin työpaikalla työnantajan edustajan ja luottamusmiehen välillä.

10 § Varallaolo ja hälytysluonteinen työ

1. Varallaolosta ja siihen liittyvistä velvoitteista ja korvauksista sovi- taan kirjallisesti.

2. Työnantajan kutsuun perustuvasta työajan ulkopuolella tapah- tuneesta yrityksen toiminnalle välttämättömästä huolto- ja kor- jaustyöstä maksetaan työhön käytetyn ajan lisäksi hälytysrahaa, jonka suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:

A. Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä, mutta ennen klo 21.00, maksetaan yhden tunnin henkilökohtaista palkkaa vastaava korvaus.

B. Jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00 ja klo G.00 välisenä ai- kana, niin maksetaan kahden tunnin henkilökohtaista palkkaa vastaava korvaus.

11 § Arkipyhät ‌‌

Työehtosopimus

1. Arkipyhät lyhentävät työaikaa. Edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt vähintään neljä kuukautta ennen arkipyhää ja että työnte- kijä on ollut työssä arkipyhäviikolla.

2. flyhennykseen on oikeutettu myös työntekijä, jolle ennen ko. arki- pyhää voimassaolevasta ja sitä edeltäneistä samaan työnantajaan olleista työsuhteista on kertynyt vähintään neljän kuukauden pitui- nen työsuhde ja joka välittömästi ennen arkipyhää on ollut työsuh- teessa vähintään kaksi viikkoa.

Tämä säännös tulee voimaan sopimuskauden alusta lukien ja sitä noudatetaan 1.2.2010 jälkeen alkaneisiin työsuhteisiin.

flyhennys annetaan arkipyhän sisältämällä työaikajaksolla, kalenteri- vuoden loppuun mennessä tai käytettävän tasoittumiskauden aikana.

3. Tässä sopimuksessa tarkoitettuja arkipyhiä ovat pitkäperjantai, juhannuspäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä ja joulupäivä.

Työntekijän ollessa pois sellaisena arkipyhänä, joka ei lyhennä työ- aikaa, tasoitetaan näin tekemättä jäänyt työ arkipyhää edeltävien tai sitä seuraavien työaikajaksojen aikana. Tästä aiheutuva työajan pidennys ei aiheuta lisä- eikä ylityön muodostumista.

12 § Korotettu palkka

Noudatettaessa työaikalain 3 luvun 5 §:n mukaista työaikaa, korotettu palkka määräytyy työaikalain mukaan.

Työaikalain 3 luvun 7 §:n mukaista jaksotyöaikaa noudatettaessa koro- tettu palkka määräytyy työaikalain ja seuraavien määräysten mukaisesti.

Lisätyö

1. flisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka tehdään työsopimuksen mukai- sen työajan lisäksi, mutta joka ei ylitä 40 t/ vkoa tai 80 t/2 vkoa tai 120 t/3 vkoa kohden.

2. flisätyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.

3. flisätyöstä maksetaan kultakin tunnilta yksinkertainen tuntipalkka.

Ylityö

1. Ylityötä on yhden/kahden/kolmen viikon jakson aikana 40/80/120 tunnin lisäksi tehty työ.

Työehtosopimus

2. Ylityötunneilta, jotka nousevat enintään 8/12/18 tuntiin yhden/ kahden/kolmen viikon jakson aikana maksetaan ylityökorvaukse- na 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

3. Ylityöksi ei lueta sitä työtä, minkä työntekijä suorittaa korvauksena siitä ajasta, jonka hän on ollut poissa työstä esimiehen luvalla.

Vajaan työaikajakson lisä- ja ylityö, kun käytössä ei ole tasoittumisjärjestelmää

1. Ennen työvuorolistan laatimista tiedossa olleen sairauden tai muun syyn vuoksi vajaaksi jäävän työaikajakson lisä- ja ylityökorvauk- seen oikeuttava aika todetaan siten, että lasketaan, montako tuntia keskimääräinen työaika on työpäivien osalta 7 tuntia 3G minuuttia (1.1.2021 lukien 7 tuntia 30 minuuttia) pitempi.

Sanotun tuntimäärän ylittävältä 24 minuutilta (1.1.2021 lukien puolelta tunnilta) maksetaan yksinkertainen tuntipalkka. Työajan ylittäessä 8 tuntia maksetaan kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

2. Työaikajakson jäädessä vajaaksi sellaisen syyn vuoksi, joka ei ole ollut tiedossa työvuorolistaa laadittaessa, ei lisä- ja ylityökorvauksia suoriteta suunniteltujen työvuorojen osalta.

Tasoittumisjärjestelmän ylityö

Yksittäinen jakso

Työehtosopimus

1. Ylityö korvataan yksittäisellä jaksolla seuraavasti:

· Yhden viikon jaksoa käytettäessä 50 tuntia ylittävästä työstä 8 ensimmäistä tuntia 50 %:lla ja loput 100 %:lla korotetulla palkalla.

· Kahden viikon jaksoa käytettäessä 100 tuntia ylittävästä työstä 12 ensimmäistä tuntia 50 %:lla ja loput 100 %:lla korotetulla

palkalla.

· Kolmen viikon jaksoa käytettäessä 150 tuntia ylittävästä työs- tä 18 ensimmäistä tuntia 50 %:lla ja loput 100 %:lla korotetulla palkalla.

2. Mikäli jaksokohtainen ylityö on korvattu rahana, ei näitä tun- teja oteta huomioon tasoittumiskauden kokonaistuntimäärää laskettaessa.

Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumiskauden

1. Työnantajan päättäessä työntekijän työsuhteen ennen kuin tämän työaika on tasoittunut työaikasuunnitelman mukaisesti, makse- taan ylimenevät tunnit seuraavasti:

flasketaan, montako tuntia tehty työaika on keskenjääneenä ajanjak- sona keskimäärin viikkoa kohti 40 tuntia pitempi. Näin lasketut tunnit korvataan 40 tuntiin saakka lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla ja 40 tunnin ylimenevältä tunneilta siten, että puolet korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla ja puolet 100 %:lla korotetulla palkalla.

2. Työsuhteen päättyessä purkamiseen tai työntekijästä johtuvaan syyhyn, maksetaan tässä pykälässä mainitut korvaukset yksinker- taisella tuntipalkalla tai kertynyt mahdollinen työtuntien alijäämä vähennetään työntekijän palkasta.

Tasoittumiskauden päättyminen

1. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt työntekijästä johtuvaa alijäämää, voidaan se vähentää työntekijän palkasta.

Työehtosopimus

2. Tasoittumiskauden päättyessä mahdollinen ylijäämä korvataan siten, että lisätyönä yksinkertaisella palkalla korvataan ne tunnit, jotka eivät keskimäärin ylitä 40 t/vkoa tai 80 t/2 vkoa tai 120 t/ 3vkoa kohden. Ylityötunneilta, jotka nousevat enintään 8/12/18 tuntiin yhden/kahden/kolmen viikon jaksoa kohden keskimäärin maksetaan 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta keskimääräisiltä ylityötunneilta maksetaan 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

Ylityön vaihtaminen vapaaseen

1. Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vapaa- aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin tämän pykälän sään- nöksiä ylityöstä maksettavasta korvauksesta.

2. Vapaa-aika on annettava ja otettava 4 kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä.

3. Vapaa-aika voidaan antaa ja ottaa myös G kuukauden kuluessa, mikäli työaika on järjestetty keskimääräisenä enintään 52/51 viikon ajalle.

Sunnuntai-, aatto- ja vapaapäivätyö

1. Sunnuntaina ja muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä vapunpäivä- nä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla koro- tettu kokonaispalkka.

2. Vappu- sekä juhannusaattona tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu kokonaispalkka.

3. Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan korvauksena 50 %:lla korotettu palkka.

13 § Vuosiloma ‌

Työehtosopimus

Vuosilomaedut määräytyvät vuosilomalain ja seuraavien määräysten mukaisesti.

Loman pituus

1. Toistaiseksi voimassa olevissa ja yli vuoden pituisissa määräaikai- sissa työsuhteissa loman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan.

2. Toistaiseksi voimassa olevassa yli vuoden kestäneessä työsuhteessa on vuosilomasta annettava vähintään yksi viikko kesälomakauden (2.5.–30.S.) aikana, jollei toisin sovita.

3. Enintään vuoden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa voidaan sopia vuosilomalain mukaisen lomakorvauksen maksamisesta joko kuukausittain tai työsuhteen lopussa ottaen huomioon vuosiloma- lain määräykset oikeudesta vapaaseen.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:

Vuosilomalain 2 luvun 7 §:n lisäksi työssäolon veroisina päivinä pidetään työehtosopimuksen mukaan palkallisia päiviä sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n hallinnon kokouksiin osallistumispäiviä.

Lomapalkka

4. Vuosilomapalkka maksetaan yrityksen tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

5. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25 ja kertomalla näin saatu lomapäivän palkka lomapäivien lukumäärällä.

G. flomapalkka tasataan seuraavan palkanmaksun yhteydessä työn- tekijän todellista palkkaa vastaavaksi.

7. Tuntipalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkka ja -korvaus on lomanmääräytymisvuoden ansiosta:

· S % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden

· 11,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden.

flomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) ansio muodostuu:‌

· työssäoloajan palkasta lukuun ottamatta hätä- ja ylityön ajalta maksettua korotusosaa

Työehtosopimus

· poissaoloajalta maksetusta palkasta (vuosilomalaki 7.2 §:n kohdat 1-4 ja 7) laskennallisesta palkasta

Työssäoloajan palkkaan lisätään laskennallista palkkaa seuraavasti:

· sairausajalta maksetun palkan lisäksi yhteensä enintään 75 työpäivältä

· erityis-, äitiys-, isyys- ja vanhempainloman ajalta

· lomautusajalta enintään 30 työpäivältä lomautusta kohden

flaskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tunti- palkan ja sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

14 § Lomaltapaluuraha

1. Työntekijälle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, maksetaan lomalta- paluurahana 50 % hänen lakisääteisestä lomapalkastaan. flomaltapaluuraha maksetaan kunkin lomajakson päättymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

2. flomaltapaluuraha maksetaan vuosilomalain mukaan ansaittuja lomapäiviä vastaavasta lomapalkasta.

3. flomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai sen päätyttyä työsuhteen kestäes- sä on ollut poissa työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain

7 §:ssä mainittujen syiden takia.

4. Näissä tapauksissa lomaltapaluuraha maksetaan työntekijän töihin paluuta seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

5. flomaltapaluuraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työntekijän siirtyessä vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle.

G. Asevelvollisuutta ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittamasta palanneelle lomaltapaluuraha suoritetaan siitä vuosilomapalkasta ja/tai vuosilomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin palveluk- seen lähtiessään.

Työehtosopimus

7. Hoitovapaalla olevalle maksetaan lomaltapaluuraha edellyttäen, että hän palaa työhön lain tarkoittaman ennakkoilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutoksen mukai- sesti. flomaltapaluuraha maksetaan töihin paluuta seuraavan pal- kanmaksun yhteydessä.‌

8. Paikallisesti voidaan 24 §:n mukaisesti sopia lomaltapaluurahan maksamisajankohdasta toisin sekä sopia myös sen antamisesta vapaana.

15 § Sairastuminen

Palkanmaksun edellytykset ja palkkajaksot

1. Työntekijälle, joka työnteon alettua estyy tekemästä työtä sairau- den tai tapaturman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, maksaa työnantaja työsuhteen jatkuessa palkkaa kultakin poissaololta seuraavasti:

Työsuhteen kesto Palkallisen jakson pituus sairastumishetkellä

alle 1 kk sairausvakuutuslain karenssiajalta 50 % palkasta

1 kk – 1 v sairausvakuutuslain karenssiaika

eli sairastumispäivä ja sitä seuraavat S arkipäivää

yli 1 v 3 viikkoa

yli 3 v 4 viikkoa

yli 5 v 5 viikkoa

Sairausajan palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

Ilmoitusvelvollisuus ja lääkärintodistus

Työehtosopimus

2. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle työkyvyttömyydestään sekä siitä, milloin sen arvioidaan päättyvän.

Mikäli työntekijä jättää ennen työvuoronsa alkua ilmoittamatta poissaolostaan ilman perusteltua syytä, alkaa palkanmaksu ilmoit- tamisesta lukien.

Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Epidemialuonteisissa sairauksissa (esim. f lunssa tai vatsatauti) työ- terveyshoitajan tai terveydenhoitajan antama todistus katsotaan hy- väksyttäväksi todistukseksi enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta, jos

· työntekijä ei ole pyynnöstä huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä ja on toi- mittanut tästä selvityksen työnantajalle

· työnantaja ei ole järjestänyt lakisääteistä laajempaa ja lääkäripal- velut kattavaa työterveyshuoltoa.

Sairauden jatkuessa tai uusiutuessa 30 päivän kuluessa edellisen työkyvyttömyysjakson päättymisestä tulee kuitenkin vaadittaessa esittää lääkärintodistus.

Sairauden uusiutuminen

3. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan sairausajan palkkaan oikeuttava aika ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajan- jakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden edellä tarkoitetulla tavalla uusiutuessa vähintään sairaus vakuutus- lain tarkoittamalta karenssiajalta.

Sairausajan palkan maksaminen

Työehtosopimus

4. Työnantaja suorittaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle. Tällöin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauk- sen saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisem- pänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 1G ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijästä johtuvasta syystä on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain perusteella tai sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta taikka työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mai- nituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei enempää kuin maksamansa määrän.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ:

Takaisinperintä voi kohdistua KEflA:n epäämään päivärahaan.

1G § Lääkärintarkastukset ‌

Työehtosopimus

Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa alla mainituissa tapauksissa. Määräysten soveltamisen edelly- tyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tar- peetonta menetystä välttäen ja ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella sekä että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

1. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärin- tarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärin tutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua sekä tutkimusta sairaalassa.

Työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärin tarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

· sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen

· krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyk- sessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

· hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärin- tarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasi- en hankkimiseksi

· muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työ- ajan ulkopuolella

· syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys

2. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Työntekijä käy lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimi- seksi välttämättömässä tarkastuksessa saadakseen äitiyspäivärahan sekä työsopimuslain 4 luvun 8 §:ssä tarkoitetuissa tutkimuksissa.

3. Äkillinen hammassairaus

Työehtosopimus

Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todis- tuksella.

4. Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston päätök- sessä ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa.

Tämä koskee myös nuorten työntekijöiden suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä tartuntatautilain tai muun lain edellyttämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lähettää työntekijän taikka jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksen sisällä toisiin työtehtäviin.

5. Poissaolo muista syistä

Valtioneuvoston asetuksen 133S/200G tarkoittamat rintasyöpä- seulontatutkimukset ja kohdun kaulaosan syövän seulontatutki- mukset

17 § Tilapäiset poissaolot ‌

Työehtosopimus

1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäi- seen palkattomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapauksesta tai yhteiskunnallisesta luottamus- tehtävästä. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

1. SOVELTAMISOHJE:

Palkallinen poissaolo voi kestää 1–3 kalenteripäivää. Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mah- dollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on tosiasiallisesti estynyt osallistumasta lapsen hoitoon (esim. suorittamassa asevelvollisuutta, reservin kertausharjoituksissa, asuu opiskelun vuoksi toisella paikkakunnalla, sairaalahoidossa, matkoilla).

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin erikseen sitä pyydettäessä on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

Edellä oleva koskee myös yli 10-vuotiasta vammaista lasta, jos hoidon järjestä- misen tai hoidon tarpeellisuus sitä edellyttävät ja muut edellä olevat edellytykset täyttyvät.

2. SOVELTAMISOHJE:

Esteellisyyteen rinnastuu tilanne, jossa toinen huoltajista on estynyt osallistu- masta lapsen hoitoon työttömyysturvalain mukaiseen ja työttömyysturvaetuuk- sien edellytyksenä olevaan työllistymistä edistävään palveluun tai vastaavaan toimenpiteeseen osallistumisen vuoksi.

Työehtosopimus

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäi- seen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta. Työnantaja järjestää mahdollisuuden lyhyeen tilapäiseen poissaoloon, joka joh- tuu lähiomaisen hautajaisista.

flähiomaisella tarkoitetaan tässä vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, veljiä ja sisaria, avio- ja avopuolisoa, jonka kanssa eletään avio- liiton omaisessa olosuhteessa.

Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuuksia eikä ansiota vähennetä.

4. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa erässä 12 kuukautta, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja G0-vuo-

tispäivänään sekä vihkiäisiään että parisuhdeturvalain mukaista parisuhteen rekisteröintiä varten, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

5. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten tai vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta

hänen ansionsa alentamista. Kutsuntaan liittyvän lääkärintarkas- tuksen aiheuttaman poissaolon osalta noudatetaan, mitä työnteki- jän oman sairauden toteamiseksi välttämättömästä lääkärintarkas- tuksesta 11 §:ssä on todettu.

G. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle palkan ja reservipalkan erotus osallistumispäiviltä.

7. Edellä olevista poissaoloista on työntekijän ilmoitettava mahdol- lisimman pian työnantajalle sekä sovittava niistä työnantajan kanssa.

18 § Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa ‌

Työehtosopimus

1. Työntekijän oikeus äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairaus- vakuutuslain perusteella.

2. Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan 3 kuu- kaudelta peruspalkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus, jos:

· työsuhde on keskeytyksettä kestänyt vähintään 12 kuukautta ennen vapaan alkua ja

· työntekijä palaa perhevapaalta työhön.

Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suuruudesta.

Jos äitiysrahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan pienempänä kuin mihin työntekijällä olisi ollut sairaus- vakuutuslain mukaan oikeus, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee, sillä äitiysrahalla tai sen osalla, joka on jäänyt suorittamatta työntekijästä johtuvasta syystä.

Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uudelta äitiysva- paalta, jos äitiysvapaa alkaa ennen kuin yksi vuosi on kulunut siitä, kun työntekijä on palannut takaisin työhön vähintään G kuukautta kestäneeltä palkattomalta vapaalta (ei koske perhevapaita).

Isyysvapaalle lähtevälle maksetaan G päivältä palkan ja sairausva- kuutuslain isyysrahan erotus edellä esitetyn mukaan.

Mikäli työntekijä ei palaa työhön ko. vapaiden jälkeen saadaan hänelle maksettu äitiys-, adoptio- tai isyysvapaalta maksettu palkka periä takaisin.

Muut perhevapaat ovat palkattomia.

3. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys-, ja vanhempainvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

19 § Matkakustannusten korvaus ‌‌‌

Työehtosopimus

1. Työntekijälle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkusta- maan, korvataan syntyneet matkakustannukset yrityksen matkus- tusohjesäännön tai verohallituksen päätöksen mukaisesti.

2. Päivärahaa ei makseta työntekijälle hänen osallistuessa työnanta- jan järjestämään yrityksen sisäiseen tai ao. ryhmittymän sisäiseen koulutustilaisuuteen, jonka aikaisista ateriointi ym. kustannuksista työnantaja vastaa.

3. Toiselta paikkakunnalta tai yrityksen toimialueen ulkopuolelta täl- laiseen koulutustilaisuuteen matkustavalle työntekijälle maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta päivärahaa.

20 § Työpaikkaruokailu

Työntekijälle on järjestettävä mahdollisuus ateriointiin, mikäli päivittäi- nen yhdenjaksoinen työaika ylittää kuusi tuntia. Mikäli työnantajalla on mahdollisuus järjestää ateriointi ja käytössään ateriointiin soveltuva tila, peritään työntekijältä aterioinnista enintään verotusarvon mukainen korvaus.

21 § Työturvallisuus ja suojavaatetus

Työnantajan tulee ottaa työturvallisuusmääräykset tarkoin huomioon.

Suojavaatetus

1. Työnantaja hankkii työntekijälle sääolosuhteiden ja töiden asetta- mat edellytykset huomioon ottaen tarpeellisen määrän suojavaat- teita, jotka ovat työntekijän henkilökohtaisia niin kauan kuin työ- suhde kestää.

2. Työnantaja järjestää mahdollisuuden suojavaatteiden huoltamiseen paikallisesti erikseen sovittavalla tavalla.

22 § Ryhmähenkivakuutus ‌‌

Työehtosopimus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

23 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

1. Mikäli yrityksen toimintaa harjoitetaan kahdessa tai useammassa toimipaikassa, voidaan luottamusmiehen asemasta valita pää- luottamusmies edustamaan kaikkia sopimuksen piirissä olevia työntekijöitä.

2. fluottamus- ja pääluottamusmiehelle työajan ulkopuolella suorite- tuista tehtävistä maksettava korvaus ja työstä vapautusajat laske- taan seuraavasti:

3. flaskenta- ja maksukausi on golfkentän toimintakausi, joka todetaan yhdessä luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Keskimääräinen työntekijöiden lukumäärä lasketaan täysien työssäolopäivien mukaan. Työntekijöiden lukumäärä arvioidaan etukäteen ennen kauden alkua.

1.G.2020 lukien:

keskimäärin	Euro/kk	vapautus
5–50	22	tarvittava aika
yli 50	32	7,5 h/kk

Työntekijämäärä

Työntekijän hoitaessa sekä luottamusmies- että työsuojeluvaltuute- tun tehtävää, palkkio on 1.G.2020 lukien G4 euroa/kk.

4. Työsuojeluvaltuutetun korvaukset maksetaan samoin perustein kuin luottamusmiehelle.

24 § Paikallinen sopiminen ‌‌‌

1. Tässä sopimuksessa mainittu paikallinen sopiminen tarkoittaa työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijöiden edustajan,

Työehtosopimus

tai milloin sellaista ei ole valittu, työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta. Työntekijäin edustajan kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita tämä edustaa.

2. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistai- seksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kol- men kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajas- ta ole muuta sovittu. Sopimus tehdään kirjallisesti. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.

25 § Ammattiyhdistyksen jäsenmaksut

Mikäli työntekijä antaa siihen valtuudet, perii työnantaja Palvelualojen ammattiliiton jäsenmaksut työnantajan palkanmaksun yhteydessä, ja antaa vuoden päättyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.

Perintämenettelyssä noudatetaan keskusjärjestöjen (flTK-SAK) välistä sopimusta.

2G § Kokoontuminen työpaikalla

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan Palvelualojen ammatti- liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä. Xxxxxx on pidettä- vä työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokailutauolla tai välittömästi työajan päätyttyä). Kokouksen pitäminen tapahtuu lisäksi seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.

Työehtosopimus

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työ- paikan läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka, ellei tällaista ole, on asiasta tarvittaessa neuvotel- tava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvalli- suudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määrä- yksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liiketoimintaa.‌‌

3. Kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydes- tä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtoso- pimuksen osapuolena olevan liiton, sen alayhdistyksen ja asian- omaisten keskusjärjestöjen edustajia.

27 § Työtaistelutoimenpiteet

Kaikki toimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen koko- naisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen ovat kielletyt.

28 § Neuvottelujärjestys

1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimieli- syyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan ja työntekijän tai luot- tamus miehen välillä ja ellei yksimielisyyttä täten saavuteta, sopija- puolten kesken. Ellei yksimielisyyttä näinkään saavuteta, riitakysy- mys voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen ja toinen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltava asia.

Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi osapuoli on asiasta ilmoittanut.‌

Työehtosopimus

4. Allekirjoittaneiden järjestöjen asiamiehillä on, sovittuaan tai ajoissa ilmoitettuaan siitä työnantajalle, oikeus käydä sopimuksen alaisella työpaikalla neuvottelemassa työnantajan kanssa ja yhdessä työnan- tajan, hänen edustajansa tai työntekijäin luottamusmiehen kanssa käydä seuraamassa sopimuksen soveltamista.

29 § Sopimuksen voimassaoloaika

1. Sopimus on voimassa 30.4.2020 – 31.1.2022 ja edelleen vuoden ker- rallaan, ellei sitä jommaltakummalta puolen irtisanota kirjallisesti viimeistään kuu- kautta ennen sen päättymistä.

2. Irtisanomisen yhteydessä on jätettävä kirjallisesti yksilöidyt muu- tosesitykset. Muutoin irtisanominen on mitätön.

3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siihen saakka, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten neuvot- telut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneeksi.

Helsingissä 4.5.2020

Palvelualojen työnantajat PAflTA ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Golf-alan palkat ‌

Liite 1

PALKKATAULUKOT 1.6.2020

	tuntipalkka	kk-palkka 37,5 t	kk-palkka 40 t
Vaativuustaso A
PK-seutu	S,73	15GG,53	1G73,5G
Muu Suomi	S,22	1484,42	1585,84
Vaativuustaso A+
PK-seutu	10,0G	1G1S,GG	1730,32
Muu Suomi	S,5G	153S,1G	1G44,32
Vaativuustaso B
PK-seutu	10,5S	1704,SS	1821,48
Muu Suomi	10,11	1G27,71	1738,S2

Liitteet

PALKKATAULUKOT 1.5.2021

	tuntipalkka	kk-palkka 37,5 t	kk-palkka 40 t
Vaativuustaso A
PK-seutu	S,S1	15S5,51	1704,52
Muu Suomi	S,40	1513,40	1G1G,80
Vaativuustaso A+
PK-seutu	10,25	1G50,25	17G3,00
Muu Suomi	S,74	15G8,14	1G75,28
Vaativuustaso B
PK-seutu	10,7S	1737,1S	1855,88
Muu Suomi	10,30	1G58,30	1771,G0

Työsuhteen alussa työntekijälle voidaan maksaa perehdytysajan palkka- na 75 % kyseisen vaatimustason palkasta enintään kahden viikon ajan.

Kuukausipalkat on laskettu kertomalla tuntipalkka luvulla 1G1 työajan ollessa 37,5 tuntia/vko ja luvulla 172 työajan ollessa 40 tuntia/vko.

Em. minimipalkkoja korotetaan vähintään 5 %:lla, mikäli työntekijällä on työtehtävään liittyvä kenttämestari- tai kentänhoitajakoulutus.

Vaativuustaso A, perustehtävät

· golfkentän avustavat hoitotehtävät

· koneiden käyttö ja perushuolto

· golfkentän vastaanotto-, toimisto- ja muut työtehtävät

Vaativuustaso A+

Liitteet

· kentänhoitajat ja puutarhurit

Vaativuustaso B, ammattitehtävät

· huoltomekaanikon ja vastaavan työt

· apulaiskenttämestarin tai vastaavat työt

· vaativat golfkentän vastaanotto-, toimisto- ja muut työtehtävät

Työvuoroluetteloon merkityiltä työvuoroilta, jotka sijoittuvat klo 23:00– 05:00 väliselle ajalle, maksetaan yötyölisää, jonka suuruus sovitaan paikallisesti.

Edellä olevan lisäksi työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaisen pätevyyden perusteella määräytyvää palkanlisää 2–30 %. Pätevyyden arvioinnissa otetaan huomioon mm. työntekijän koulutus, kokemus, ahkeruus, työtaito, yhteistyökyky, palvelualttius ja erityisosaaminen. Henkilökohtaisen lisän määrän päättää työnantaja.

Koululaiset ja harjoittelijat

Peruskoulun, lukion ja muun kuin puutarha-alan ammatillisen oppilai- toksen oppilaalle sekä ensimmäistä kertaa golfkentälle työhön tulevalle harjoittelijalle maksetaan 70 % vaativuustaso A:n mukaisesta palkasta. Tätä palkkaa voidaan maksaa enintään kolmen kuukauden ajan saman työntekijän osalta.

Kenttämestareiden palkat sovitaan työsopimusosapuolten kesken.

PK-seutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Siuntio.

Liite 2 ‌

Koulutussopimus

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on olemassa golf-alan koulutustyöryhmä, johon kumpikin osa- puoli nimeää yhden edustajan.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenteri- vuoden.

Liitteet

Hyväksymispäätöksiä tehdessään koulutustyöryhmän tulee kiinnittää huomiota siihen, että myös viikkoa lyhyempiä ja paikallisia kursseja hyväksytään korvausten piiriin.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin tavoitteista, opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestä- mispaikasta, kohderyhmästä ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve.

Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

fliitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähet- täessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan työntekijälle siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistä koulutusta annetaan pääsääntöisesti työpaikkakohtaisesti. Yhteistä koulutusta on esimerkiksi yhteistoimintasopimuksen edellyt- tämä yhteinen koulutus, osallistumisjärjestelmiin liittyvä koulutus sekä työsuojelu yhteistyön kannalta tarpeelliset yritysten tai Työturvallisuus- keskuksen järjestämät perus- ja erikoiskurssit.

Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti työnan- tajan ja luottamusmiehen kesken tai muulla työpaikkakohtaisesti sovit- tavalla tavalla.

Liitteet

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Henkilöstön edustajille annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osal- listua koulutustyöryhmässä hyväksytylle enintään 2 viikkoa kestävälle kurssille, mikäli kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta toi- minnallista tai taloudellista haittaa yritykselle. Tällä perusteella kurssille osallistumista voidaan siirtää enintään vuodella. Golfkentän aukiolo- aikana kursseille osallistuminen on mahdollista, mikäli siitä sovitaan työnantajan kanssa.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Jos yrityksessä/toimipaikassa tehdään koulutussuunnitelma, sovitaan, että ay- koulutukseen osallistuminen tapahtuu koulutussuunnitelman ja siihen liittyvän budjetin puitteissa.

Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan henkilöstön edustajalle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia hän ei voi kurssille lähteä.

Henkilöstön edustaja voi osallistua kurssille kerran vuodessa.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua, kuitenkin niin varhain, ettei voimassa olevaa työvuorolistaa tarvitse muuttaa.

Kun on kysymys pitemmästä kurssista, ilmoitus on tehtävä vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

fliiton työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuoje- luvaltuutettuihin.

2. Korvaukset

Liitteet

fluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu saavat osallistua koulutus- työryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. fluottamusmiehen osalta ansionmenetys korvataan enin- tään 2 viikon ajalta ja työsuojeluvaltuutetun osalta enintään 1 viikon ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtävään yrityk- sessä.

PÖYTÄKIRJAMERKINTÄ

Ansionmenetyksen korvaamisella tarkoitetaan ko. henkilön peruspalkan korvaamista. Tuntikohtaiset lisät eivät sisälly peruspalkkaan. Kuukausikohtaiset lisät sisältyvät peruspalkkaan.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

G § Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus.

Helsingissä 1S. päivänä helmikuuta 2007

Erityispalvelujen työnantajaliitto ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Työsopimus Golf-alan työntekijät

1. Työnantaja ja osoite

2. Työntekijä, henkilötunnus ja pankkitili

Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvauksia vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin:

3. Työsopimuksen voimassaolo

• Koeaika on kk pv ja koeajan viimeinen päivä on .

• Työsuhde on voimassa toistaiseksi ja se alkaa 20 .

• Työsuhde on määräaikainen ja se alkaa 20 ja päättyy 20

tai arvioLta

Määräaikaisuuden peruste on:

Liitteet

tai oma pyyntö .

• Erikseen työhön tarvittaessa kutsuttava .

4. Työaika

• Työsuhde on kokoaikainen ja keskimäärin tuntia viikossa työaikajakson aikana

• Työsuhde on osa-aikainen ja keskimäärin tuntia viikossa työaikajakson aikana

• Työntekijä suostuu tarvittaessa tekemään lisätyötä .

5. Työtehtävä

PääasiaLLinen tehtävä työsuhteen aLkaessa

Työntekijä on velvollinen tekemään muutakin työnantajan osoittamaa työtä.

G. Palkkaus

Työsuhteen alussa palkka määräytyy seuraavasti: Vaativuustaso: Palkan määrä

7. Vuosiloma

VuosiLoma määräytyy vuosiLomaLain ja työehtosopimuksen mukaan.

8. Irtisanomisaika

Irtisanomisaika määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

9. Työehtosopimus

Työsuhteessa noudatettava työehtosopimus on Golf-alan työehtosopimus, jonka ovat allekirjoittaneet Palvelualojen työnantajaliitto PALTA ry ja Palvelualan ammattiliitto PAM ry.

10. Muut ehdot

Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Lisäksi on sovittu seuraavaa:

Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaLetta, joista yksi annetaan työntekijäLLe ja yksi jää työnantajaLLe. Paikka ja aika:

Työnantaja Työntekijä

SeLvitys: TyösopimusLain 2:4 §:n mukaisesti työnantaja iLmoittaa työsuhteen keskeisistä ehdoista seuraavaa: Työnantaja määritteLee kuLLoisenkin työntekopaikan seuraavissa puitteissa (Esim. yrityksen tietty toimipaikka/-paikat tai yrityksen kaikki toimipaikat tai tietty työn suorittamisaLue/-aLueet):

PaLkanmaksukausi on:

Työsopimus Kenttämestarit

1. Työnantaja ja osoite

2. Työntekijä, henkilötunnus ja pankkitili

Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvauksia vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin:

3. Työsopimuksen voimassaolo

• Koeaika on kk pv ja koeajan viimeinen päivä on .

• Työsuhde on voimassa toistaiseksi ja se alkaa 20 .

• Työsuhde on määräaikainen ja se alkaa 20 ja päättyy 20

tai arvioLta

Määräaikaisuuden peruste on:

tai oma pyyntö .

4. Työaika

• Työsuhde on kokoaikainen ja keskimäärin tuntia viikossa työaikajakson aikana

• Työsuhde on osa-aikainen ja keskimäärin tuntia viikossa työaikajakson aikana

• Esimiesasemassa oleva kenttämestari suostuu tekemään lisä-, yli- ja sunnuntaityötä laissa säädetyin

edellytyksin. Korvauksena siitä maksetaan erillinen euron kuukausittainen erä.

5. Työtehtävä

PääasiaLLinen tehtävä työsuhteen aLkaessa

Työntekijä on velvollinen tekemään muutakin työnantajan osoittamaa työtä.

G. Palkkaus

Peruspalkan määrä on €/kk

7. Vuosiloma

VuosiLoma määräytyy vuosiLomaLain ja työehtosopimuksen mukaan.

8. Irtisanomisaika

Irtisanomisaika määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

9. Työehtosopimus

Työsuhteessa noudatettava työehtosopimus on Golf-alan työehtosopimus, jonka ovat allekirjoittaneet Palvelualojen työnantajaliitto PALTA ry ja Palvelualan ammattiliitto PAM ry.

10. Muut ehdot

Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Lisäksi on sovittu seuraavaa:

Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaLetta, joista yksi annetaan työntekijäLLe ja yksi jää työnantajaLLe. Paikka ja aika:

Liitteet

Työnantaja Työntekijä

PaLkanmaksukausi on:

Jäsenyys ja liittyminen

000 000 000

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620

Työttömyyskassa

020 690 211

xxx.xxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

Free Standard Templates

GOLF-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata