Elokuva- ja tv-tuotantoa koskeva työehtosopimus

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Palvelualojen työn- antajat PALTA ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät elokuva- ja tv-tuotantoalalla.

Sopimusta sovelletaan esimerkiksi pitkien elokuvien, lyhytelokuvien, do- kumenttielokuvien, videoelokuvien, mainosten ja mainoselokuvien sekä tv-ohjelmien tuotannossa ja lähettämisessä.

2 § Työnjohto-oikeus ‌

Työnantajalla on oikeus ottaa työsuhteeseen ja päättää työsuhde työ- lainsäädännön mukaisesti sekä määrätä työn johtamisesta.

Vaikka työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, hän on kuitenkin velvollinen tilapäisesti tekemään muitakin työpaikalla esiintyviä töitä.

3 § Järjestäytymisoikeus ‌

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

4 § Työsuhteen päättyminen ja irtisanomisajat ‌

Irtisanoessaan työsopimuksen työnantajan on noudatettava seuraavia ir- tisanomisaikoja:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto Irtisanomisaika

– enintään vuoden 14 päivää

– yli vuoden mutta enintään neljä vuotta 1 kuukausi

– yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan

vuotta 2 kuukautta

– yli kahdeksan vuotta mutta enintään

12 vuotta 4 kuukautta

– yli 12 vuotta 6 kuukautta

Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksensa noudatettava seuraavia irtisanomisaikoja:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto Irtisanomisaika

– enintään viisi vuotta 14 päivää

– yli viisi vuotta 1 kuukausi

Työsuhde voidaan purkaa puolin ja toisin laissa säädetyin edellytyksin. Tällöin työsuhde päättyy välittömästi.

5 § Elokuvatuotannon palkat ‌

Elokuvan päiväpalkkataulukko 1.2.2015 lukien:

Palkkaryhmittely		Työsuhteen kesto ja päiväpalkka
		2–10 pv	11–24 pv	25 pv tai yli
PR 1	Avustava työ	122,82	112,68	103,66
PR 2	Toteuttava työ	216,34	184,80	158,87
PR 3	Vastuullinen toteuttava työ	259,15	197,20	171,27
PR 4	Taiteellisesti, teknisesti tai suun- nittelullisesti vastuullinen työ	304,24	236,64	214,09

Elokuvan kuukausipalkkataulukko 1.2.2015 lukien:

Palkkaryhmittely		Kuukausipalkka
PR 1	Avustava työ	1814,73 - 2137,31
PR 2	Toteuttava työ	2449,13 - 3118,18
PR 3	Vastuullinen toteuttava työ	3008,28 - 3737,07
PR 4	Taiteellisesti, teknisesti tai suun- nittelullisesti vastuullinen työ	3486,17 - 4513,65

Yli 60 päivän sopimukset voidaan tehdä kuukausipalkkasopimuksina.

Matalan rahoituksen tuotannoissa vähimmäispalkka voidaan määritellä 10 % taulukkopalkkaa alemmaksi. Tällaisiksi tuotannoiksi katsotaan ly- hyt- ja dokumenttielokuvat.

Matalaa rahoitusta koskeva määräys on voimassa sopimuskauden ajan ja sen toimivuutta seurataan.

6 § TV-tuotannon palkat ‌

TV-tuotannon palkat 1.2.2015 lukien:

Palkkaryhmittely		Päiväpalkka	Kuukausipalkka
PR 1	Avustava työ	105,74 – 126,5	1814,73 - 2137,31
PR 2	Toteuttava työ	149,60 -210,84	2449,13 - 3118,18
PR 3	Vastuullinen toteuttava työ	174,70 - 281,12	3008,28 - 3737,07
PR 4	Taiteellisesti, teknisesti tai suunnittelullisesti vastuulli- nen työ	213,85 - 301,20	3486,17 - 4513,65

Yli 30 päivän sopimukset voidaan tehdä kuukausipalkkasopimuksina.

Matalan rahoituksen tuotannoissa vähimmäispalkka voidaan määritellä 10 % taulukkopalkkaa alemmaksi. Matalan rahoituksen tuotannoiksi kat- sottavat tuotannot määritellään tuotantokohtaisesti paikallisesti sopien.

Paikallinen sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa. Jos luottamus- miestä ei ole saatu valittua, paikallinen sopimus tehdään yhdessä niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Paikallisen sopimuksen teke- mistä varten työnantaja antaa tarpeelliset tiedot tuotannon rahoituksesta ja matalan rahoituksen perusteista.

Matalaa rahoitusta koskeva määräys on voimassa sopimuskauden ajan ja sen toimivuutta seurataan.

III Työaika ‌

7 § Säännöllinen työaika ‌

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

8 § Säännöllisen työajan järjestäminen ‌

Tämän työehtosopimuksen mukainen työ voidaan järjestää kaikille vii- konpäiville.

9 § Jaksotyö ‌

Työehtosopimuksen mukainen työ voidaan järjestää työaikalaissa tarkoi- tetuksi jaksotyöksi, jolloin säännöllinen työaika (8 tuntia / 40 tuntia) voi olla enintään 16 tuntia kahden päivän jaksossa ja enintään 1080 tuntia 27 viikon pituisessa jaksossa. Vuorokautinen säännöllinen työaika voi jaksotyössä olla enintään 13 tuntia, jollei paikallisesti toisin sovita.

Työntekijöiden jaksamisen turvaamiseksi jaksotyön teettämistä rajoitta- vat seuraavat määräykset:

Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson kolmiviikkois- jaksona ylittää 150 tuntia.

Ulkomailla tehtävässä tuotantokohtaisessa työssä voidaan paikallisesti sopia, että kolmiviikkoisjakson säännöllinen työaika on enintään 180 tun- tia, jolloin kahden peräkkäisen kolmiviikkoisjakson enimmäistuntimäärä ei saa ylittää 320 tuntia. Paikallinen sopiminen 180 tuntiin on mahdollista myös ulkomailla tehtävän tuotannon parissa Suomessa tehtävässä työssä sekä poikkeuksellisissa kertaluonteisissa erityistuotannoissa, mi- käli se on välttämätöntä töiden järjestämisen kannalta.

Kahden perättäisen kuusiviikkoisjakson enimmäistyöaika on 550 tuntia ja tästä voidaan sopia paikallisesti toisin.

10 § Työajan tasoittuminen ‌

Tasoittumisvapaat pidetään työnantajan määräämänä ajankohtana, ellei paikallisesti toisin sovita vapaan pitämisestä tai sen korvaamisesta. An- netut vapaapäivät ovat työssäolon veroisia päiviä vuosiloman pituutta määrättäessä.

Määräaikaisessa työsuhteessa työaika on pääsääntöisesti tasoitettava säännölliseen työaikaan työsuhteen päättymiseen mennessä.

11 § Jaksoylityö ‌

Jaksoylityötä on työ, joka ylittää työehtosopimuksen mukaisen säännöl- lisen työajan tasoittumisjaksolla. Työajan tasoittuminen keskimäärään tarkistetaan tasoittumisjakson lopussa.

Perustuntipalkan lisäksi maksetaan 50 %:lla korotettu palkka niiltä jak- soylityötunneilta, jotka saadaan kertomalla tasoittumisjakson pituus viik- koina kuudella. Tämän ylittävien jaksoylityötuntien osalta maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

Esimerkki 1: Kolmen viikon tasoittumisjaksossa säännölli- nen työaika on 120 tuntia. Työntekijä on tehnyt tasoittumis- jaksolla 150 tuntia. Ensimmäiset 18 jaksoylityötuntia korva- taan 50 %:lla korotetulla palkalla ja tämän ylittävät tunnit (12 tuntia) korvataan 100 %:lla korotetulla palkalla.

Esimerkki 2: Kuuden viikon tasoittumisjaksossa säännölli- nen työaika on 240 tuntia. Työntekijä on tehnyt tasoittumis- jaksolla 300 tuntia. Ensimmäiset 36 jaksoylityötuntia korva- taan 50 %:lla korotetulla palkalla ja tämän ylittävät tunnit (24 tuntia) korvataan 100 %:lla korotetulla palkalla.

Jos jakson lopussa on ylijäämää, työntekijä ja työnantaja voivat sopia, miten se tasoitetaan mahdollisimman pian seuraavan tasoittumisjakson aikana.

12 § Jakson keskeytyminen ‌

Jos työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäistyöai- kaan, voidaan työtuntien alijäämä vähentää työntekijän palkasta. Mah- dollinen ylijäämä korvataan rahalla yksinkertaisella tuntipalkalla.

Jos työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson muusta kuin työntekijäs- tä johtuvasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäistyöaikaan, alijäämää ei vähennetä. Mahdollinen ylijäämä kor- vataan keskimääräisen säännöllisen enimmäistyöajan ylittävistä työtun- neista kuten jaksoylityö.

13 § Lepoajat ja vapaapäivät Päivittäiset lepoajat ‌‌‌

Milloin vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle an- netaan työn aikana vähintään ½-1 tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta, ja jota aikaa ei lueta työai-

kaan. Jos työ vaatii jatkuvaa työpaikalla oloa, ja jos lepoaikaa ei tämän vuoksi voida antaa, järjestetään työntekijälle tilaisuus aterioida työaikana työpaikalla.

Päivittäinen lepoaika pyritään järjestämään työvuoron puoliväliin. Sitä ei saa sijoittaa välittömästi työvuoron alkuun tai loppuun.

Milloin vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi, työntekijälle an- netaan kaksi kymmenen minuutin pituista virkistystaukoa sellaisena työnjohdon määräämänä aikana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työ- tä haittaamatta ja siinä keskeytystä aiheuttamatta käy päinsä.

Vuorokausilepo ‌

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin ja jaksotyössä vähintään 9 tunnin keskeytymätön lepoaika.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia tilapäisestä edellä mainitun vuoro- kausilevon lyhentämisestä. Vuorokausilevon alitus korvataan yksinker- taisella tuntipalkalla, jollei paikallisesti toisin sovita.

Viikoittainen vapaa-aika ‌

Viikkoa kohti annetaan keskimäärin kaksi vapaapäivää kuitenkin siten, että jokaisella viikolla on ainakin yksi vapaapäivä.

14 § Sunnuntaityö ‌

Sunnuntaityönä pidetään sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäi- syyspäivänä, vapunpäivänä, juhannus- ja jouluaattona tehtyä työtä sekä vapun- ja uudenvuodenaattona klo 18.00 jälkeen tehtyä työtä. Sunnun- taityön lasketaan alkavan sanotun päivän vastaisena yönä klo 00.00. Kirkolliset juhlapäivät ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai,

1. ja 2. pääsiäispäivä, helatorstai, helluntaipäivä, juhannuspäivä, py- häinpäivä ja 1. ja 2. joulupäivä.

Sunnuntaityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka (sunnuntai- työkorotus). Sunnuntaityökorotus voidaan antaa osittain tai kokonaan vapaana.

15 § Arkipyhät ‌

Jaksotyössä niissä jaksoissa, joihin sattuvat uudenvuodenpäivä, loppiai- nen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, itse- näisyyspäivä, joulupäivä tai tapaninpäivä, jakson työaika lyhenee kuta- kin tällaista, muulle arkipäivälle kuin lauantaille sattuvaa päivää 8 tuntia tai suhteessa säännölliseen työaikaan, jos se on lyhyempi.

16 § Yötyö ‌

Tämän työehtosopimuksen mukaista työtä voidaan teettää yötyönä.

TV-tuotannoissa yötyöksi katsotaan työ, jota teetetään klo 21 - 06. Mikäli yötyötä teetetään säännöllisesti, siitä maksetaan 10 %:n korotus tunti- palkkaan, jollei korvauksesta tai siitä annettavasta vapaasta ole sovittu muuta paikallisesti. Satunnaisesta yötyöstä maksettavasta korvaukses- ta tai siitä annettavasta vapaasta voidaan sopia paikallisesti.

Elokuvatuotannossa ei makseta yötyökorotusta.

17 § Työaikasuunnitelma ‌

Jaksotyössä on laadittava yleisluonteinen työaikasuunnitelma tasoittu- misjaksolle. Työaikasuunnitelmasta ilmenevät tiedossa olevat työajan si- joitteluun vaikuttavat seikat, kuten pidemmät vapaajaksot tai jaksot, joi- den aikana tehdään pidempää työaikaa.

18 § Työvuoroluettelo ‌

Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo, josta on käytävä ilmi työnte- kijän työajan alkaminen ja päättyminen sekä viikkolevon ja tasoittumis- vapaiden sijoittuminen.

Jaksotyössä työvuoro suunnitellaan siten, että työvuoro on pääsääntöi- sesti vähintään 4 tunnin mittainen, jolleivät työnantaja ja työntekijä toisin sovi.

Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajalle kuin mahdollista ja kui- tenkin vähintään viikon pituiseksi. Työvuoroluettelo annetaan tiedoksi viimeistään 2 vuorokautta ennen seuraavan työviikon alkua ja jaksotyös- sä viimeistään neljä kalenteripäivää ennen sen voimaantuloa.

Työvuoroluetteloon tulevista muutoksista ilmoitetaan mahdollisimman ajoissa ja kuitenkin viimeistään kaksi kalenteripäivää ennen muutoksen voimaantuloa.

Sairaustapauksissa ja töiden järjestelyihin liittyvistä painavista syistä se- kä ennalta arvaamattomissa ja äkillisissä tilanteissa muutos voidaan kui- tenkin toimeenpanna työaikalain mukaisesti. Muutos voi kohdistua myös kokonaisiin työpäiviin tai työvuoroihin ottaen huomioon tämän sopimuk- sen jaksotyötä koskevat määräykset. Tällaisessa tilanteessa työpäivää ei voida muuttaa kokonaan vapaapäiväksi, jos työntekijä on ehtinyt läh- teä työpaikalle ennen kuin hän on saanut tiedon työvuoron peruuntumi- sesta.

IV Poissaolot ‌

19 § Vuosiloma ja lomaraha ‌

Vuosiloman pituus ja ajankohta määräytyvät vuosilomalain mukaan.

Xxxxxxxx on 50 % vuosilomalain mukaan kertyneen loman vuosiloma- palkasta. Xxxxxxxx maksetaan myös työsuhteen päättyessä paitsi jos työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä itsestään johtuvasta syystä.

Jos vuosilomaa ei ole kertynyt, työntekijälle maksetaan vuosilomakorva- usta 13,5 % vuosilomalain mukaan työssäolon ajalta maksetusta palkas- ta. Vuosilomakorvaus voidaan maksaa jokaisen palkanmaksun yhtey- dessä työsuhteen jatkuessa.

Vuosilomapalkka ja lomaraha maksetaan työnantajan kulloisenkin käy- tännön mukaisena ajankohtana yrityksen normaaleina palkanmaksupäi- vinä, ellei paikallisesti toisin sovita.

Soveltamisohje:

Kuukausipalkka jaetaan 25:llä ja kerrotaan lomapäivien lu- kumäärällä. Lomaraha on 50 % tästä.

Vuosiloman osalta voidaan paikallisesti sopia vuosiloman siirtämisestä ja lomapalkan maksamisesta vuosilomalain mukaisesti, lomarahan mak- samisajankohdan siirrosta tai vaihtamisesta vapaaseen.

20 § Sairausajan palkka ‌

Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä hän ole aiheuttanut tätä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksellaan, työntekijäl- lä on oikeus työsuhteen jatkuessa saada työnantajalta täysi palkka kun- kin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä yhdenjaksoisen työsuhteen keston perusteella seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Palkallisten kalenteripäivien lukumäärä
vähintään 1 kuukausi	14 pv
yli 9 kuukautta	28 pv
yli 3 vuotta	35 pv
yli 5 vuotta	42 pv
yli 10 vuotta	56 pv

Jos työsuhde on jatkunut alle kuukauden, on työntekijällä oikeus saada 50 % palkastaan sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäi- vän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastu- misestaan. Työkyvyttömyys on vaadittaessa varmennettava työnantajan määräämän ja kustantaman lääkärin todistuksella.

21 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palk- kaa seuraavissa tapauksissa, jos työntekijä ei ole saanut vastaanottoai- kaa työajan ulkopuolelta:

1. Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liitty- vä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus

2. Äkillisen hammassairauden aiheuttama hoitotoimenpide

3. Raskaana olevan työntekijän osallistuminen synnytystä edeltäviin lääketieteellisiin tutkimuksiin.

22 § Äitiys- ja isyysvapaat, vanhempainvapaa ja hoitovapaa ‌

Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräy- tyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Työntekijällä, jonka voimassa oleva työsuhde on yhdenjaksoisesti jatku- nut

• yli yhden vuoden, on oikeus 56 päivän palkalliseen äitiysvapaa- seen

• jatkunut yli kahden vuoden, on oikeus 72 päivän palkalliseen äi- tiysvapaaseen

Palkallinen isyysvapaa on 6 arkipäivää isyysvapaan alusta lukien.

23 § Tilapäiset poissaolot ‌

Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti palkkaa maksetaan enin- tään 3 päivältä, poissaolo voi olla enintään neljä työpäivää. Poissaolosta on vaadittaessa annettava työntekijän omaa sairastumista vastaava sel- vitys.

Poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä lap- sen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi ja sitä voi pitää kerrallaan vain toinen lapsen vanhemmista.

Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään tai parisuhteen rekisteröintiä varten, mikäli nämä sattuvat hänen työpäiväkseen.

Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, saa palkalli- sen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hä- nen työpäiväkseen.

V Matkustaminen vapaa-aikana ja matkakorvaukset 24 § Yleisiä määräyksiä ‌‌‌

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät työmat-

kat.

Työmatkan alkamis- ja päättymispaikkana käytetään joko työntekijän varsinaista työpaikkaa tai asuntoa riippuen siitä, kummasta matka teh- dään. Työmatkan alkamis- ja päättymispaikka selvitetään henkilölle en- nen matkalle lähtöä.

Projektiluonteisessa pitkäaikaisessa työssä matkustamiseen liittyvistä asioista voidaan sopia paikallisesti toisin ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja muut työnantajan suorittamat järjestelyt sekä verotuskäy- täntö.

25 § Matka-aikaa koskevat määräykset ‌

Matka-aika ei ole työaikaa, ellei kyse ole samalla työsuorituksesta.

Työnantajan määräyksestä matkustamisesta vapaa-aikana maksetaan vähintään 75 % perustuntipalkasta ensimmäisiltä 1 - 12 tunneilta.

Matka-aikaan luetaan vain täydet puolet tunnit. Milloin työnantaja kus- tantaa työntekijälle liikennevälineessä makuupaikan, ei kello 21.00 -

07.00 väliseltä ajalta makseta korvausta matkustamiseen käytetyltä ajal- ta.

Korvaus matka-ajasta voidaan toteuttaa myös siten, että paikallisesti so- vitaan erillisestä kiinteästä korvauksesta. Tällöin on huomioitava mat- kustamisen aiheuttama kuormitus ja sitä edeltävä tai seuraava työsken- tely.

26 § Matkakustannusten korvaukset ja päivärahat ‌

Matkustamisessa noudatetaan verohallinnon vuosittain vahvistamaa päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista päivärahojen, ulkomaanpäivärahojen, yömatkarahan sekä kilometrikorvauksen euro- määrien osalta.

Kokopäivärahan edellytyksenä on, että työmatka kestää vähintään 10 tuntia. Summa puolitetaan, mikäli työnantaja on järjestänyt kuvaus- tai tuotantopaikalle aterioinnin.

Osapäivärahan edellytyksenä on, että työmatka kestää vähintään 6 tun- tia. Osapäivärahaa ei makseta lainkaan, mikäli työnantaja on järjestänyt kuvaus- tai tuotantopaikalle aterioinnin.

Päivärahan maksaminen edellyttää lisäksi, että työmatkan kuvaus- tai tuotantopaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 100 kilometrin päässä joko työntekijän varsinaisesta työpaikasta tai hänen asunnostaan, riippuen siitä kummasta matka tehdään.

Tämän pykälän määräyksistä voidaan sopia paikallisesti toisin.

VI Yhteistoiminta ‌

27 § Luottamusmiesmääräykset ‌

Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvilla, Suomen Journalistiliitto ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan yhteinen luottamusmies, joka edustaa kyseisiä työnteki- jöitä työsuhdeasioissa ja työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa asi- oissa sekä huolehtii työrauhan ylläpitämisestä.

Ensisijaisesti luottamusmies pyritään valitsemaan yrityksen vakituisesta henkilöstöstä. Mikäli yrityksen vakituisesta henkilöstöstä ei saada valit- tua luottamusmiestä, työntekijät voivat valita luottamusmiehen myös tuo- tantokohtaisesti. Ehdokasasettelussa on tärkeää huomioida alan koke- mus ja tuntemus.

Luottamusmieheen sovelletaan työsopimuslain säännöksiä.

Luottamusmiehelle varataan tarvittava kohtuullinen aika luottamusmies- tehtävien hoitamiseen.

Luottamusmiehelle maksetaan 3 prosentin lisäkorvaus palkkaryhmä kolmen taulukkopalkasta.

Luottamusmiehellä on oikeus osallistua luottamusmieskoulutukseen, ja muuhun tehtävään liittyvään koulutukseen, jos työtehtävät sallivat. Kou- lutuksesta on sovittava etukäteen työpaikalla. Koulutusajalta korvataan ansionmenetys ja päiväraha koulutuspäiviltä.

28 § Ammatillinen koulutus ‌

Työnantajan lähettäessä henkilön ammatilliseen koulutukseen työnanta- ja korvaa työntekijälle tästä aiheutuvat suoranaiset kustannukset ja an- sionmenetykset. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

29 § Paikallinen sopiminen ‌

Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan lain salli- missa rajoissa sopia paikallisesti toisin.

Mikäli asia koskee useita työntekijöitä, neuvottelut käydään ensisijaisesti luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä. Jos luottamusmiestä ei ole saatu valittua, neuvottelut käydään yhdessä niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee.

Mikäli yksittäinen työntekijä haluaa sopia työehtosopimuksesta poik- keavasti asiassa, joka koskee tasoittumisvapaiden pitämisajankohtaa tai siitä maksettavaa korvausta, vuorokausilevon lyhentämistä tai siitä mak- settavaa korvausta, vuosilomapalkan ja lomarahan maksamisajankohtaa taikka vuosiloman siirtämistä, lomapalkan maksamista vuosilomalain mukaisesti tai lomarahan vaihtamista vapaaseen, voidaan paikallinen sopimus tehdä asianomaisen työntekijän ja työnantajan välillä.

Mikäli yksittäinen työntekijä haluaa sopia työehtosopimuksesta poik- keavasti vain hänen työhönsä liittyvässä asiassa, joka koskee vuoro- kautisen säännöllisen työajan pidentämistä yli 13 tunnin, yötyöstä mak- settavaa korvausta tai siitä annettavaa vapaata, matka-ajan erillistä kiin- teää korvausta tai projektiluonteisessa pitkäaikaisessa työssä matkus- tamista, voidaan paikallinen sopimus tehdä asianomaisen työntekijän ja työnantajan välillä. Luottamusmiehelle annetaan tieto paikallisesta so- pimisesta.

Paikalliset sopimukset tehdään kirjallisesti, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää.

30 § Neuvottelujärjestys ja erimielisyydet ‌

Työehtosopimuksen ja allekirjoittaneiden liittojen tavoitteena on edistää yrityskohtaisen yhteistyön edellytyksiä työntekijöiden ja työnantajan välil- lä. Tavoitteena on hyvässä hengessä tapahtuva ja rakentava asioiden käsittely yrityksen sisällä.

Työehtosopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet pyritään ratkaise- maan neuvottelemalla.

Työehtoja koskevat kysymykset käsitellään ensin työntekijän ja esimie- hen välillä. Mikäli asiaa ei saada selvitetyksi työntekijän ja esimiehen vä- lillä, asia siirtyy luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä käsitel- täväksi.

Mikäli luottamusmies ja työnantajan edustaja eivät saa erimielisyyttä rat- kaistuksi, asia voidaan siirtää yhteisellä muistiolla liittojen ratkaistavaksi.

Jos liittojen välillä ei päästä yksimielisyyteen, asia voidaan viedä työ- tuomioistuimen ratkaistavaksi.

31 § Järjestötoiminta ‌

Työntekijällä on mahdollisuus saada kohtuullisessa määrin palkallista vapaata Suomen Journalistiliitto ry:n, Radio- ja televisiotoimittajien liitto ry:n, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n ja Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET ry:n hallintoelinten tai näiden asettamien pysyvien valmisteluelinten kokouksiin osallistumista varten. Xxxxxx saaminen edellyttää, että asiasta on tapauskohtaisesti etukäteen sovittu työnanta- jan kanssa ja ettei kokoukseen osallistuminen kohtuuttomasti häiritse normaalia työn tekemistä.

Helsingissä 12. päivänä tammikuuta 2015

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

TEATTERI- JA MEDIATYÖNTEKIJÖIDEN LIITTO ry

SUOMEN JOURNALISTILIITTO ry

Document Metadata

Table of Contents

Elokuva- ja tv-tuotantoa koskeva työehtosopimus

Document Metadata