LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET
LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET
1.1.2021 ALKAEN
Perusturvalautakunta 20.1.2021 § 9
1 PERHEHOIDON HOITOPALKKIO
Hoitopalkkio
Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota (hoitopalkkio). Perhehoitolain (263/2015) 16 §:n mu- kaisen hoitopalkkion vähimmäismäärä on perhehoidossa olevaa henkilöä koh- den 826,90 € kalenterikuukaudessa 1.1.2021 alkaen (v. 2020 816,21 €/kk).
Hoitopalkkiota ei makseta perhehoitoon sijoitettua omaa alle 18-vuotiasta las- taan hoitavalle henkilölle eikä henkilölle, joka on kieltäytynyt vastaanottamas- ta palkkiota. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös 1 momentissa säädettyä vähimmäismäärää pienempänä.
Edellä 1 momentissa mainittu ja toimeksiantosopimuksessa sovittu hoitopalk- kion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.
Vuodelle 2021 vahvistettu palkkakerroin on 1,465. Vähimmäiset hoitopalkkiot nousevat 1.1.2021 lukien vuoden 2020 tasosta 1,31 prosenttia. Tarkistus teh- dään myös sellaisissa hoitopalkkioissa, jotka on sovittu hoitopalkkion vähim- mäismäärää suuremmiksi tai pienemmäksi, ja jotka perustuvat ennen tarkis- tusajankohtaa voimassa olleeseen toimeksiantosopimukseen.
Palkkioiden ja kustannusten korvauksen indeksikorotukset toteutetaan muun suuruisiin palkkioihin STM: n kuntainfon 15/2020 mukaan. Löytyy sähköisenä yleensä vuoden lopussa sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta xxxxx://xxx.xx/xxxxxxxxxx
Käytäntöön soveltaminen:
1.1 Perushoitopalkkio
Perhehoidon hoitopalkkiosuositus 1.1.2021 alkaen:
€/kk €/vrk
826,90 € 27,56 €
Pääsääntöisesti sijaisperheessä asuvan alle 25–vuotiaan lapsen/ nuoren hoi- dosta maksetaan perhehoitajalle kokoaikainen hoitopalkkio. Jälkihuollossa ole- van 18 vuotta täyttäneen nuoren perhehoidon jatkumisesta sovitaan nuoren jälkihuoltosuunnitelmaa laadittaessa. Jälkihuolto suunnitelma laaditaan vii- meistään noin puolivuotta ennen kuin nuori täyttää 18 vuotta. Jälkihuolto- suunnitelmassa arvioidaan nuoren mahdollisuudet itsenäiseen asumiseen. Jos perhehoidon katsotaan olevan välttämätöntä nuoren itsenäistymisen tukemi- seksi 18 vuotta täytettyään, otetaan perhehoidon jatkon kestoa arvioitaessa huomioon nuoren avun, ohjauksen ja tuentarve sekä nuoren opiskelu. Jälki- huoltosuunnitelmaa tarkastastetaan vähintään kerran vuodessa, jolloin myös perhehoidon jatkumisen tarve huomioidaan. Nuoren avun ja tuen tarpeen ol-
lessa vähäistä voidaan perhehoidon palkkio puolittaa nuoren täyttäessä 18 vuotta. Nuoren perhehoidon päättyessä, perhehoitaja voi jatkaa nuoren tuki- henkilönä tai tukiperheenä, jos siitä on jälkihuoltosuunnitelmassa sovittu. Seu- raavissa tilanteissa perhehoidon palkkio automaattisesti puolitetaan.
Perhehoitajalle maksetaan 50 % hoitopalkkiosta:
• alle 18 -vuotias lapsi asuu viikot toisella paikkakunnalla ja käy viikonloput sijaisperheessä
• alle 18 -vuotias lapsi on yli 2 kk sairaalahoidossa, maksetaan
3. sairaalassaolokuukaudesta eteenpäin palkkio tämän suurui- sena
Perhehoitajalle maksetaan 50% hoitopalkkiosta:
• yli 18-vuotias nuori asuu viikot opiskelupaikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sijaisperheessä
• yli 18-vuotias nuori on yli 2 kk sairaalahoidossa, maksetaan
3. sairaalassaolokuukaudesta eteenpäin palkkio tämän suurui- sena
• nuori on varusmies- tai siviilipalvelusta suorittamassa ja käy viikonloppuisin sijaisperheessä.
Hoitopalkkion korottaminen:
1.2 Kelan vammaisetuuksiin kytkeytyvä korotettu hoitopalkkio
Hoitopalkkiota voidaan korottaa yhteisestä sopimuksesta, kun lapsi saa Kelan maksamaa Lain vammaisetuuksista 650/2007 mukaista alle 16-
v u o t i a a n vammaistukea, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, eläkettä saavan hoitotukea tai aiemmin myönnettyä lapsen hoitotukea.
Kelan tieto 14.10.2020: | ||
Perusvammaistuki | 93,39 €/kk | korotus palkkioon 30 % |
Korotettu vammaistuki | 217,93 €/kk | korotus palkkioon 50 % |
Ylin vammaistuki | 422,25 €/kk | korotus palkkioon 100 % |
Palkkio tarkistetaan Kelan vammaistuen tarkistuksen yhteydessä. Korotettu hoitopalkkio maksetaan takautuvasti Kelan tekemän päätöksen mukaisesti. Kelan hoitotuen lakkaaminen ei kuitenkaan välttämättä johda hoitopalkkion alentamiseen.
1.3 Työntekijän arvioon perustuva korotettu hoitopalkkio
Vaikka lapsi ei saa Kelan em. vammaisetuuksia, mutta lapsen tilanteen tun- tevat työntekijät (esim. sosiaalityöntekijät) arvioivat lapsen hoidon, kasvatuk- sen tai lapsen lähiverkoston kanssa tehtävän yhteistyön erityisen haasteelli- seksi, suositellaan hoitopalkkioon 30 %: n korotusta. Korotus tarkistetaan asiakassuunnitelman yhteydessä vuosittain.
1.4 Perhehoitajan ansiotyöstä poissaolon aikainen hoitopalkkio
Mikäli asiakassuunnitelmassa sovitusti sijaisvanhemmista jompikumpi jää pois ansiotyöstä mahdollistaakseen lapsen/ lapsien hoidon kotona, voidaan kokoaikaista perushoitopalkkiota korottaa ansiotyöstä poissaolon ajaksi 100 % ensimmäisen lapsen osalta. Seuraavien sisarusten perushoitopalkkiota suosi- tellaan korotettavaksi 50 %. Korotus palkkioon tehdään määräaikaisesti enin- tään vuodeksi kerrallaan.
Kodin ulkopuolella työssä käyvälle perhehoitajalle suositellaan korvattavaksi mahdollinen ansionmenetys, mikäli hän joutuu ottamaan työstään palkatonta vapaata voidakseen osallistua esim. lapsen asiakassuunnitelmaneuvotteluun tai muihin lapsen hoitoon liittyviin palavereihin. Ansionmenetyskorvausta anottaessa tulee esittää palkkatodistus, josta ansionmenetyksen suuruus il- menee. Kelan erityishoitoraha on ansionmenetyksen korvaamisessa kuitenkin ensisijainen, mikäli edellytykset sen saamiseen täyttyvät.
2 KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN
2.1 Kulukorvaus
Laki perhehoitajalain 2 ja 3 §:n muuttamisesta 3 § (948/2006):
Perhehoitajille maksettavia kulukorvauksia tulee perhehoitolain 19 §:n mukaan tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu 1951=100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti.
Perhehoitolain 17 §:n mukaisen kulukorvauksen vähimmäismäärä on 1.1.2021 alkaen 424,16 euroa. Myös muita kuin vähimmäismääräisiä kulukorvauksia tu- lee tarkistaa elinkustannusindeksin pisteluvun muutosta vastaavasti 1.1.2021 alkaen. Elinkustannusindeksin pisteluku lokakuussa 2019 oli 1975 ja loka- kuussa 2020 se oli 1979. Indeksin pisteluku on noussut noin 0,20 prosent-
tia. Erityisestä syystä kulukorvaus voidaan maksaa säädettyä vähimmäismää- rää pienempänä.
Käytäntöön soveltaminen: Kulukorvaus v. 2021
• 0–11-vuotiaasta 424,16 €/kk tai 14,14 €/vrk
• 12–16-vuotiaasta 481,69 €/kk tai 16,05 €/vrk yli 17-vuotiaasta 595,50 €/kk tai 19,85 €/vrk
• Mikäli sijaisperhe vastaa nuoren toimeentulosta opiskelu-
paikkakunnalla, kulukorvausta ei vähennetä. Asiasta on sovit- tava nuoren asiakassuunnitelmassa tai jälkihuoltosuunnitel- massa.
• Sijoitettavan alle yhden kuukauden yhtäjaksoinen sairaala- hoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä ei vähennä kulukorvausta.
Kulukorvaus kattaa seuraavat kulut:
• ravinto
• asuminen
• harrastukset
• henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot
• tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei kor- vata.
Lisäksi kulukorvaus sisältää lastensuojelulain nojalla perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä mainitun lain nojalla annettavat käyttövarat.
2.2 Kulukorvauksen maksaminen vähimmäismäärää pienempänä
• Kun nuori on suorittamassa asevelvollisuuttaan, siviilipalvelusta tai opis- kelee toisella paikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sekä lomillaan sijais- perheessä, maksetaan sijaisperheelle kulukorvausta 297,75 €/kk, joka on 50 % kulukorvauksen määrästä.
• Mikäli nuori on pitkäaikaisessa (yli 6 kk) työsuhteessa perhesijoituksen ai- kana, tehdään yksilöllinen suunnitelma siitä, mistä kuluista ja hankinnoista nuori vastaa itse (huomioitavia seikkoja ovat esim. työmatkakulut, käyttö- varat, vaatteet, autokoulumenot ja toimeentulo). Tällöin sosiaalityöntekijä tekee sijaisperheen ja nuoren kanssa yhdessä suunnitelman sijaisperheel- le maksettavan kulukorvauksen vähentämisestä.
• Mikäli sijoitettavan sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin si- jaisperheessä kestää yli kuukauden, maksetaan korvausta kuluihin, jotka ovat olemassa sijoitettavan poissa ollessakin (asumiskulut, käyttövarat jne.). Maksetaan 50 % kulukorvauksen vähimmäismäärästä.
2.3 Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus
• Perhehoitajan tulee ilmoittaa yhdyshenkilölle välittömästi esimerkiksi palkkioiden ja korvauksien maksuperusteissa tapahtuneet muutokset. Il- moitusvelvollisuus koskee erityisesti sijoitettujen lasten poissaoloja, kuten sairaalajaksoja.
2.4 Terapia ja terveydenhuolto
• Kulukorvaukseen sisältyvät tavanomaiset perusterveydenhuollon kustan- nukset kuten terveyskeskusmaksut, lääkekustannukset infektiosairauksista jne. 22 €/kk saakka.
• Sovitut lapsen terapiasta aiheutuneet kulut matkakuluineen korvataan ke- lan hyväksymän suuruisena 0,20 €/km, siltä osin kuin sairausvakuutus ei niitä korvaa. Terveydenhoitoon ja terapioihin liittyvien matkojen osalta perhehoitaja hakee ensin Kelan matkakorvauksen. Omavastuuosuus voi- daan korvata sosiaalitoimesta. Sijaisvanhemman ansiomenetys palkatto- masta poissaolosta korvataan työnantajalta saadun todistuksen perusteella.
2.5 Opiskelukulut
• Opintoraha on ensisijaisena etuutena tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvat kustannukset, joista sovitaan jokaisen nuoren kanssa yksilölli- sesti sosiaalityöntekijän kanssa.
• Erikseen voidaan harkinnalla korvata opiskelusta aiheutuvat suuret kustan- nukset kuten oppikirjat, erityisvaatetus, muut välttämättömät erityisväli- neet, matkakulut (Kelan koulumatkakorvauksen ylittävältä osalta) ym. opiskelusta aiheutuvat ylimääräiset menot.
• Perhehoidossa olevan/ olleen alle 25-vuotiaan nuoren keskiasteen tai lu- kion sekä ensimmäisen ammattitutkinnon suorittamisesta johtuvat kulut korvataan edellä esitetyllä tavalla eikä nuoren tarvitse kattaa näitä opin- tolainalla. Mikäli nuori kuitenkin nostaa opintolainan, sovitaan hänen koh- dallaan taloudellinen avustaminen erikseen.
• Kun nuori asuu viikot opiskelupaikkakunnalla (eikä sijaisperheelle makseta täyttä kulukorvausta), voidaan nuorta avustaa toimeentulotukinormia so- veltaen ottaen tulona huomioon opintoraha ja asumislisä, menona yksi- näisen perusosa. Taloudellinen tuki maksetaan asiakassuunnitelman mu- kaisesti joko sijaisperheelle tai nuorelle itselleen.
2.6 Harrastuskulujen korvaaminen
• Kulukorvaus kattaa harrastuksesta, harrastusmatkoista ja harrastusvälineistä aiheutuneita kuluja noin 38 €/kk. Mikäli säännöllisestä harrastuksesta ai- heutuvat kustannukset ovat enemmän, korvataan siitä aiheutuvia kustan- nuksia enintään 383,00 €/v. Tätä kalliimpien harrastuskustannusten osalta tarvitaan erityinen peruste ja asia täytyy olla sovittu asiakassuunnitelmassa.
• Polkupyörän ja kypärän hankintaa avustetaan enintään 420,00 € lapsen tarpeen mukaisesti. Summa koskee koko sijoituksen aikaa ja se voidaan ja- kaa useampaan pyörään sijoituksen aikana.
2.7 Lapsen lomanvietosta aiheutuvat kustannukset
• Lapsen lomanvietosta aiheutuvia tositteellisia kuluja voidaan korvata sosi- aalityöntekijän kanssa sovittaessa vuosittain 200,00 € saakka sekä lapsen leirikuluja harkinnan mukaan.
2.8 Korvaus oman auton käytöstä
• Perhehoitajille ja tukiperheille korvataan oman auton käytöstä kelan taksan mukaisesti, joka on tällä hetkellä 0,20 €/km.
• Korvausta maksetaan tukiperheille tilanteissa, joissa he ovat joko hake- neet lapsen luokseen tai vieneet lapsen takaisin kotiinsa sekä sijaisperheille tilanteissa, jotka liittyvät lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämiseen liit- tyviin neuvotteluihin tai tapaamisiin. Oman auton käytön omavastuu on n. 100 km ( 20 euroa/ kk) ja sen ylittävä osuus korvataan.
• Terveydenhoitoon liittyvien matkojen osalta perhehoitaja hakee ensin Ke- lan matkakorvauksen. Omavastuuosuus korvataan sosiaalitoimesta.
2.9 Muut erityiset kulut
• Passin ja henkilökortin hankkimisesta aiheutuneet kulut korvataan erikseen.
• Xxxxxx matkakulut vanhempien tai muiden lapselle läheisten henkilöiden luo korvataan asiakassuunnitelman mukaisesti.
• Tietokoneen hankintaa voidaan avustaa vain erityisistä syistä (esim. opis- keluun liittyvät syyt) ja tällöinkin kohtuullisesti tietokoneiden yleisen hin- tatason mukaisesti.
2.10 Lapsen käyttövarat
Lastensuojelulaki 55 § (417/2007):
Sen lisäksi, että opintoja ja harrastuksia tuetaan:
lapselle tai nuorelle on hänen omaan käyttöönsä henkilökohtaisia tarpeita varten annettava kalenterikuukaudessa käyttövaroja iästä ja kasvuympäristöstä riippuen seuraavasti:
• alle 15 -vuotiaalle lapselle määrä, joka vastaa hänen yksilöllistä tarvettaan
• 15 vuotta täyttäneelle lapselle tai nuorelle vähintään määrä, joka vastaa yhtä kolmasosaa lapsen elatusturvalain (671/1998) 7 §:ssä säädetystä yh- delle lapselle suoritettavasta elatustuen määrästä.
• Alaikäisellä on oikeus itse päättää 2 momentin perusteella maksettujen varojen käytöstä sen estämättä, mitä holhoustoimesta annetussa laissa säädetään
• Lapsen sijoituspaikan tulee pitää kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta. Kirjaukset on lähetettävä tiedoksi 13 b §:ssä tarkoitetulle lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle vuosittain. Kirjaukset on toimitettava 31.1. mennessä edellisen vuoden osalta.
• Käyttövarat sisältyvät kuukausittaiseen kustannusten korvaukseen.
Tarkistetaan elinkustannusindeksin vuosimuutoksen mukaisesti
3 KÄYNNISTÄMISKORVAUS
Palkkioiden ja kustannusten korvauksen indeksikorotuksista on STM:n kuntainfo 15/2020. Käynnistämiskorvaus
Perhehoitolain 18 §:n mukaisen käynnistämiskorvauksen enimmäis-
määrää tulee tarkistaa elinkustannusindeksin pisteluvun muutosta vas- taavasti.
Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 1.1.2021 alkaen 3012,25 € perhehoidossa olevaa henkilöä kohti.
Tähän enimmäismäärään saakka voidaan korvata lapsikohtaisesti hoidon käynnistymisestä aiheutuvia kodin irtaimistohankintoja, mahdollisista sijais- kodin muutostöistä aiheutuvia kustannuksia sekä lisäksi sijoituksen alkuvai- heessa tarvittavia vaatetus- ja muita perushankintoja. Osana perhehoita- jalle maksettavaa käynnistyskorvausta voidaan korvata perhehoitajan itse maksamat PRIDE – valmennuksen materiaalikustannukset. Käynnistämis- korvauksen määrä tarkistetaan vuosittain.
Käytäntöön soveltaminen:
Sijaisperhe laatii luettelon lapsen tarvitsemista tarvikkeista ja mahdollisista kodissa tehtävistä muutostöistä. Tältä pohjalta arvioidaan käynnistämis- korvauksen suuruus. Sovitut hankinnat korvataan kunnalle toimitettujen kuittien perusteella tai sosiaalityöntekijä antaa ennalta maksusitoumuksen hankintoihin. Jos perhehoitaja lopettaa toimintansa lyhyehkön ajan kulu- essa tai perhehoito päättyy muusta syystä, voidaan osa käynnistämiskorva- uksesta periä takaisin.
Perhehoitoliiton suosituksen mukaan käynnistämiskorvauksen kuoleentu- misajasta voidaan sopia, vaihdellen 3–5 vuoden välillä. Mikäli perhehoito lakkaa lyhyemmän ajan kuluessa, voidaan kohtuus ja tilanne huomioiden p e r i ä k u o l e u t u m a t o n o s a k ä y n n i s t y m i s k o r v a u k s e s t a
t a k a i s i n . Lapselle hankitut asiakassuunnitelman mukaiset tavarat esim. pöytä, sänky, vaatetus, harrastusvälineet seuraavat lasta sijoituksen päät- tyessä.
KELAN ETUUDET
• Lapsilisä maksetaan Lapsilisälain (796/1992) 6.2 §:n mukaan perhehoita- jalle. Kustannuskorvausta ei vähennetä tämän perusteella.
• Kelan myöntämä vammaistuki peritään kunnalle (vammaisetuuksiin kytkey- tyy korotettu hoitopalkkio)
• Terveydenhoitoon liittyvien matkojen osalta perhehoitaja hakee ensin Kelan matkakorvauksen. Omavastuuosuus korvataan sosiaalitoimesta.
OIKEUS VAPAASEEN
Perhehoitajalaki 6 § (312/92):
Oikeus vapaaseen
Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee järjestää mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kaksi arkipäivää kuta- kin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksian- tosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Palk- kion maksamisesta perhehoitajan vapaan ajalta sovitaan toimeksianto- sopimuksessa.
Perhehoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton tulee huolehtia tai tarvittaessa avustaa perhehoidossa olevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi.
Yleisenä periaatteena:
Perhehoitajan vapaan ajalta ei vähennetä palkkiota eikä kulukorvausta. Oi- keuden vapaaseen toteuttamisen vaihtoehdot käytännössä:
Toimeksiantosopimuksen teon yhteydessä neuvotellaan perhehoitajan kanssa vapaaoikeuden toteuttaminen jollakin seuraavista vaihtoehdoista:
• Kunta voi järjestää perhehoidossa oleville lapsille sijaishoidon perhehoitajan vapaan ja tarvittaessa myös sairauden ajalle eri tavoin, esim. tekemällä toimeksiantosopimuksen perhe- hoitajan sijaiselle, tukiperhehoidon, tilapäisen sijoituksen toiseen perheeseen tai kunnan tai järjestöjen muuna sosi- aalipalveluna esimerkiksi leiritoimintana.
• Perhehoitajan valinnan mukaan pitämättömän vapaan korva- us on yhden kuukauden peruspalkkion suuruinen, mikäli kaikki vapaat jäävät pitämättä, toteutuneiden kuukausien mukaan. Lyhyempi pitämätön vapaa korvataan päiväkohtai- sesti.
• Lyhytaikaisessa perhehoitosuhteessa oikeus vapaaseen kor- vataan rahana kuukauden hoitopalkkioon suhteutettuna ker- tyneisiin vapaa-arkipäiviin.
• Perhehoitaja voi valita oikeuden vapaaseen toteutettavaksi siten, että hän itse järjestää lapsen hoidon vapaansa ajalle ja vapaajärjestelyistä aiheutuvat kustannukset korvataan kulu- korvauksena.
HYVINVOINTI- JA TERVEYSTARKASTUKSET
Kunnan on tarvittaessa järjestettävä toimeksiantosopimuksessa sovittavalla tavalla perhehoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hy- vinvointiaan tukevia sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisia palveluja. Pää- toimiselle perhehoitajalle mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen on järjestettävä vähintään joka toinen vuosi.
• Vakuutus
Tapaturma- ja vahinkovastuuvakuutus
Sijoitettaessa on aina selvitettävä, onko kunta vakuuttanut perhehoidos- sa olevan lapsen/ nuoren tapaturmavakuutuksella ja vahinkovastuuvakuu- tuksella. Jos kunta ei ole vakuuttanut lasta, suositellaan, että lapsen oma perhe ottaa kotivakuutukseensa em. vakuutukset.
Sijoittajakunnalla ei ole lakisääteistä velvoitetta ottaa perhehoidossa olevil- le henkilöille em. vakuutuksia.
4 TUKIPERHETOIMINTA
Lastensuojelulain 7 luku, Avohuolto
Tukiperhetoiminta on yksi Lastensuojelulain 36 § mukainen avohuollon tukitoimi lapsen ja hänen perheensä auttamiseksi. Tukiperhe voi olla myös sosiaalihuoltolain mukaisena palve- luna.
Lastensuojelulaki (417/2007) Soveltamisoppaan mukaan:
Avohuollon tukitoimia tulee räätälöidä niin, että perhe todella kokee saa- vansa apua ja että ne turvaavat lapsen hyvinvointia.
Lapsi voi tarvita tukiperhettä esimerkiksi silloin, kun vanhemmilla on vai- keuksia kasvatus- asioissa, perheen ihmissuhteissa on ongelmia, van- hemmat ovat eroamassa/eronneet, vanhemmilla on psyykkistä tai fyysistä väsymystä tai perheen elämäntilanteessa on kriisi. Tukiperhetoiminnan ta- voitteena on tukea perhettä niin, että se jatkossa selviytyy omin voimin. Tukiperheen ihmissuhteet voivat auttaa lasta selviytymään elämän muu- toksista. Tukiperhetoiminta voi tuoda pitkäjänteisesti toteutettuna myös py- syvyyttä lapsen elämään. Lapsi saa sieltä uusia virikkeitä, kavereita ja ai- kuissuhteita, jotka tukevat lapsen kasvua. Samalla tukiperhetoiminta auttaa vanhempia jaksamaan, tarjoamalla heille tilaisuuden hengähtää.
• Tukiperheen rikostaustan selvittäminen
Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002).
Tukiperheen rikosrekisteriotteen tarkistamiseen sovelletaan 5 §, koska tuki- perhehoito katsotaan lyhytaikaiseksi perhehoidoksi:
Jos perhehoitajalain 1 §:ssä tarkoitettu toimeksiantosopimus koskee perhe- hoidon antamista alaikäiselle, tulee kunnan tai kuntayhtymän ennen toi- meksiantosopimuksen tekemistä pyytää henkilöltä nähtäväksi rikosrekisteri- lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä.
Rikosrekisteriotteen kelpoisuusaika 6 §:
Rikostaustan selvittämiseksi tämän lain nojalla esitetty rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi.
Merkintä rikosrekisteriotteen esittämisestä ja otteen palauttaminen 7 §:
Rekisteriotteen nähtäväksi esittäneen henkilön henkilötietoihin saadaan tehdä ainoastaan merkinnät rikosrekisteriotteen esittämisestä ja otteen tunnistetiedoista. Työnantaja tai muu henkilö, joka on tämän lain mukaan saanut rikosrekisteriotteen nähtäväksi, ei saa ottaa siitä jäljennöstä. Rikos- rekisteriote on palautettava otteen esittäneelle henkilölle viipymättä.
Perhettä pyydetään esittämään rikosrekisteriotteet siinä vaiheessa, kun heille ollaan suunnittelemassa tukiperhelapsen sijoittamista. Ennen sopi- muksen tekoa tukiperheeksi ryhtyvän perheen tulee esittää kunnan sosiaa- lityöntekijälle perheen vanhempien rikosrekisteriotteet. Xxxxxx xxxxxxxxx- xxxxxxxxx puoliso vaihtuu tukiperhetoiminnan aikana, suositellaan, että myös uusi puoliso toimittaa rikosrekisteriotteen lapsen perheeseen sijoit- taneelle kunnalle. Perhehoitajan täysi-ikäisen lapsen tulee myös toimittaa rikosrekisteriote, mikäli hän osallistuu sijoitetun lapsen hoitoon ja hänen kanssaan tehdään toimeksiantosopimus.
• Tukiperhevalmennus
Tukiperhettä tarvitsevien lasten elämäntilanteet ja -kokemukset tekevät tukiperhehoidosta entistä haasteellisempaa. On tärkeää, että tukiperhe saa ennen toiminnan aloittamista riittävästi tietoa lapsesta ja valmennuksen kautta tukiperhetoiminnasta lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Toi- minnan alettua tukiperhe tarvitsee tukea sekä sosiaalityöntekijältä että vertaistukea toisilta tukiperheiltä.
• Tukiperhetoiminnan toteutus
Mikäli lapsen oman sosiaalityöntekijän sekä lapsen ja perheen tapaamisissa päädytään hakemaan lapselle tukiperhettä, lapsen asioista vastaava sosiaali- työntekijä antaa lapsen ja perheen täytettäväksi tukiperhehakemuksen.
Toiminnan alkaessa laaditaan aina tukiperhesopimus sekä tukiperhesuunni- telma, joissa määritellään tuen tarve, tukiperhetoiminnan tavoitteet (lap- sen, hänen vanhempansa sekä s o s i a a l i t y ö n näkökulmista), kesto ja toteutuksen ajankohdat. Samalla sovitaan yhteistyökäytännöt, jotka hel- pottavat lapsen sopeutumista tukiperheeseen. Tukisuhteet ovat aina yksi- löllisiä ja toteutuksessa tulee huomioida lapsen ikä ja tarpeet.
• Hoitopalkkio ja kulukorvaus
Suositukset ovat laskennallisia perhehoidon hoitopalkkiosta ja kulukorvaukses- ta. Kulukorvaus sisältää lapsesta aiheutuvat tavanomaiset kulut (esim. ruoka- menot). Kulukorvaukseen kuulumattomien menojen korvauksesta tukiperheen tulee keskustella tukiperheessä olevan lapsen vanhempien ja/ tai kunnan sosi- aalityöntekijän kanssa.
• Palkkio 27,56 €/vrk
• Palkkion korotus (ks. edellä kohta 2, Perhehoidon hoitopalk- kio)
30 % 35,82 €/vrk
50 % 41,33 €/vrk
100 % 55,11 €/vrk Tarkistetaan eläkelain (395/2006) 96 §:n palkkakertoimella
• Kustannusten korvaus 22,98 €/vrk
• Yksi tukiperheviikonloppu on 3 vrk => yhden tukiperheviikon- lopun kustannukset ilman korotuksia:
151,62 €/ hoidettava lapsi (palkkio + kulukorvaus x 3 vrk).
• Lisäksi tukiperheelle maksetaan lapsen kuljettamisesta ai- heutuneita ennalta sovittuja matkakustannuksia kelan tak- san mukaan, mikä on tällä hetkellä
0,20 €/km.
Huomioitavaa: Tukiperhepalkkioiden korotus tulee tehdä vuosittain auto- maattisesti perhehoidon palkkioiden ja kulukorvausten tapaan sosiaali- ja terveysministeriön kyseiselle vuodelle vahvistaman työntekijäin eläkelain palkkakertoimen mukaisesti (ks. 1. luku). Kulukorvauksen määrä tarkiste- taan elinkustannusindeksin mukaisesti (ks. luku 2).
5 TUKIHENKILÖTOIMINTA
Lastensuojelulain 7 luku, Avohuolto
Tukihenkilötoiminta on yksi Lastensuojelulain 36 §:n kohdan 3 mukainen avohuollon tukitoimi lapsen tai nuoren ja hänen perheensä auttamiseksi. Tukihenkilötoimintaa voi olla myös sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna.
• Tukihenkilön soveltuvuus
Tukihenkilöä valittaessa kiinnitetään huomiota tukihenkilöksi hakeutuvan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja yhteistyökykyyn. Soveltuvaa koulutusta ja valmiutta osallistua tukihenkilöille ja lastensuojelun toimijoille järjestet- täviin koulutuksiin ja vertaistapaamisiin katsotaan eduksi. Tukihenkilön ri- kostaustan selvittämiseen sovelletaan Xxxxx lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) pyytämällä nähtäväksi rikos- rekis- terilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä tämän toimin- taohjeen kohdan 1.6 tapaan.
• Palkkio ja kulukorvaus
Palkkio 93,13 €/kk sisältäen vähintään kaksi tapaamista kuukaudessa. Tunti- perusteinen palkkio on 15,52 €/tunti.
Kustannusten korvaus 53,30 €/kk on tarkoitettu tukihenkilötoiminnan toteu- tuksesta aiheutuviin sekä tuettavan että tukihenkilön kuluihin. Lisäksi myönnetään tukihenkilön matkakuluihin 0,20 €/km.
6 PERHEHOITOA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ
• Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja -asetus (419/92)
• Perhehoitolaki (263/2015)
• Lastensuojelulaki (417/07)
• Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/77)
• Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (581/2008)
• Asetus sosiaalihuoltoasetuksen 12 §:n muuttamisesta (419/92)
• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/00)
• Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/92), (912/ 92)
• Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta 251/2003
• Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/02)
• Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta (314/92)
• Laki ja asetus lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta (619/ 96), (556/ 94)
• Hallintolaki (434/03)
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus avohoidon ja laitoshoidon määrittelyn perus- teista 1806/2009
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sairausvakuutuslain 2 luvun 4 §:n mukaisis- ta perusteista avohoidon ja laitoshoidon määrittelemiseksi 1343/2004
• Asetus lastensuojeluasetuksen muuttamisesta 546/1990