Hyvinvointialan yleinen virka- ja työehtosopimus (HYVTES) 2023–2025

1 HYVTES:n voimaantulo

Hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräykset tulivat voimaan 1.3.2023.

Työnantaja siirtää tämän yleiskirjeen mukaisesti työntekijät ja viranhaltijat HYVTES:iin. Työntekijöiden ja viranhaltijoiden työ- ja virkaehtosopimuksen muuttumisesta ilmoitetaan työntekijälle ja viranhaltijalle. Mietittäessä ilmoitustapaa ja -menettelyä on hyvä tehdä yhteistyötä paikallisesti luottamusmiesten kanssa.

Työehtosopimuksen vaihtuminen ei edellytä sitä, että työntekijän työsopimus päivitetään. Virkaehtosopimuksen vaihtuminen ei edellytä viranhoitomääräyksen päivittämistä.

2 Allekirjoituspöytäkirja

Hyvinvointialan yleinen virka- ja työehtosopimus 2023–2025 on voimassa 1.3.2023–30.4.2025.

HYVTES:n allekirjoituspöytäkirjaan on sovittu samat palkankorotuserät ja maksuajankohdat (1.6.2023 ja 1.6.2024) kuin on kunta-alan yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) tai Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (TS). Myös ns. perälautakirjaus vastaa muiden työ- ja virkaehtosopimusten vastaavia lausekkeita. Ks. tarkemmin yleiskirje 8/2023

Paikallisten erien osalta on huomioitava, että sekä vuonna 2023 että vuonna 2024 jaettavien erien osalta Liite 7 tekninen ala lasketaan ja jaetaan erikseen. Paikallinen järjestelyerä lasketaan HYVTES:n liitteen 7 (Teknistä alaa koskevat määräykset) palkkasummasta. Myös erien kohdennus eroaa muusta HYVTES-henkilöstöstä. Liite 7 paikalliset järjestelyerät kohdennetaan ensisijaisesti tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin tehtäväkohtaista palkkaa koskevan paikallisen arviointijärjestelmän perusteella.

Allekirjoituspöytäkirjaan on lisätty perhevapaauudistusta koskeva kokonaisuus, joka on aiemmin sovittu muihin työ- ja virkaehtosopimuksiin. Omat määräyksensä on myös mm. ay-jäsenmaksuperinnästä, matkakustannusten korvaamisesta ja tarkistettujen palkkojen maksamisesta.

Allekirjoituspöytäkirja on tämän yleiskirjeen liitteessä 5. Palkantarkistuksista vuodelle 2023 ks. yleiskirje 8/2023.

2.1 Allekirjoituspöytäkirjan liite

Lainsäädännössä on toteutettu laaja perhevapaauudistus, jonka vuoksi mm. sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia, lakia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta sekä vuosilomalakia on muutettu. Lakimuutokset astuivat voimaan 1.8.2022. Perhevapaauudistuksen yhteydessä perhevapaita koskeva lainsäädäntö ja terminologia muuttuivat. Äitiysvapaata ja isyysvapaata ei jatkossa enää ole, näiden tilalle tulevat raskausvapaa ja vanhempainvapaa.

Perhevapaauudistus on toteutettu HYVTES-sopimuksessa siten, että

• työntekijöihin/viranhaltijoihin, joihin ei sovelleta uutta lainsäädäntöä, sovelletaan HYVTES:n eri luvuissa ja liitteissä olevia ns. vanhaan perhevapaalainsäädäntöön pohjautuvia perhevapaamääräyksiä

Palkallisia perhevapaita haettaessa on tarkistettava, tulevatko sovellettavaksi vanhaan vai uuteen lainsäädäntöön pohjautuvat perhevapaamääräykset.

Allekirjoituspöytäkirjan liitteen kirjauksia sovelletaan, jos lapsen laskettu synnytysaika on ollut 4.9.2022 tai sen jälkeen, tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on ollut 31.7.2022 tai sen jälkeen. Jos lapsen laskettu synnytysaika on ollut ennen 4.9.2022 tai jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on ollut ennen 31.7.2022, sovelletaan määräysten aikaisempia muotoja. Lasketusta synnytysajasta huolimatta, jos lapsi on syntynyt ja oikeus vanhempainpäivärahaan on alkanut ennen 1.8.2022, sovelletaan määräysten aikaisempia muotoja. Allekirjoituspöytäkirjan liitteen määräysten soveltamisen ajankohta on yhdenmukainen sairausvakuutuslakiin sisältyvän siirtymämääräyksen kanssa.

Perhevapaauudistus on tullut voimaan ennen HYVTES:n voimaantuloa. Tarkempi selostus perhevapaauudistuksen vaikutuksesta määräyksiin on KVTES:n yleiskirjeen 5/2022 liitteessä 4. Em. liitteessä 4 käydään tarkemmin läpi perhevapaauudistusta ja uudistuksen vuoksi muuttuneet määräykset sekä annetaan soveltamisohjeita niiden noudattamiseen.

HYVTES:n allekirjoituspöytäkirjan liitteeseen otetut määräykset ovat perhevapaauudistuksen osalta sisällöltään KVTES 2022–2025:a vastaavia. Allekirjoituspöytäkirjan liitteessä on kuitenkin joitakin eroavaisuuksia KVTES:n allekirjoituspöytäkirjaan nähden, jotka eroavaisuudet selostetaan seuraavaksi. Allekirjoituspöytäkirjan liitteeseen on tehty vastaavat täsmennykset IV luvun 4 §:ään ja VIII luvun 5 §:n 3 momentin soveltamisohjeeseen kuin HYVTES:n sopimusmääräyksiin. KVTES liitteen 5 4

§ ja liitteen 12 11§ on poistettu tarpeettomina. HYVTES:n allekirjoituspöytäkirjan liitteeseen on lisäksi otettu HYVTES:n liitteen 7 (Teknisen alan määräykset) osalta ne määräykset, joihin perhevapaauudistus vaikuttaa. Näitä määräyksiä ovat 2 § 2 mom. ja soveltamisohje, 10 §, alaliite 1 2 § ja alaliite 3 7 §. Määräykset löytyvät allekirjoituspöytäkirjan liitteestä.

Allekirjoituspöytäkirjan liite on tämän yleiskirjeen liitteessä 5.

3 Virka - ja työehtosopimus hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (HYVTES) palkkausjärjestelmän kehittämisestä

Palkkojen yhteensovittamista ja palkkauksen kehittämistä varten tulee uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoprosessin yhteydessä ja siitä eteenpäin varata paikallisesti yhteensä 4,0 prosenttia HYVTES:n palkkasummasta kehittämisohjelmassa 2023–2027 mainittujen varojen lisäksi. Vuosittain varat jakaantuvat seuraavasti:

1.6.2023 palkkojen yhteensovittamisen, palkkauksen kehittämisen sekä palkkausjärjestelmien käyttöönottoon valmistautumiserä 1,0 %. Erä kohdistetaan paikallisesti kussakin hinnoittelukohdassa muihin kuin kunkin vaativuustason ylimpiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Valtakunnallinen perusratkaisu tulee heijastumaan ko. erän jakoon.

1.10.2024 Palkkojen yhteensovittamisen, palkkauksen kehittämisen ja/tai palkkausjärjestelmien käyttöönoton 2,0 % paikallinen erä.

1.6.2025 Palkkojen yhteensovittamisen, palkkauksen kehittämisen ja/tai palkkausjärjestelmien käyttöönoton 1,0 % paikallinen erä.

Paikallisen työnantajan edustajat ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat kaikkien yllä mainittujen erien kohdentamisesta. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää erien käytöstä.

Mikäli lakisääteinen palkkojen yhteensovittamisen velvoite (tasa-arvolaki, yhdenvertaisuuslaki, työsopimuslain ja kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijalain tasapuolisen kohtelun periaate) on 1.6.2025 maksuun tulevan erän jälkeen kesken yksittäisellä hyvinvointialueella, yhteensovittaminen viedään tästä huolimatta päätökseen. Vuoden 2023 erän osalta ks. myös yleiskirje 8/2023.

Virka - ja työehtosopimus hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (HYVTES) palkkausjärjestelmän kehittämisestä on tämän yleiskirjeen liitteenä 4.

4 Sopimuskauden työryhmät

HYVTES:n allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu HYVTES:n ja teknisen alan liitteen valtakunnantason palkkaustyöryhmistä, joiden tehtävänä on neuvotella uudesta järjestelmästä (esim.

ns. tasopalkkajärjestelmä), jolla on tarkoitus korvata nykyinen tehtävienvaativuuden arviointijärjestelmä. Myös muista palkkausjärjestelmän osista voidaan neuvotella.

5 Tekstimuutokset

Tässä luvussa selostetaan HYVTES:n eroja verrattuna KVTES:iin. Lisäksi on kerrottu myös erityisiä huomioitavia asioita, vaikka ne vastaisivat KVTES:n määräyksiä.

Sopimusmääräykset tuodaan esille tämän yleiskirjeen liitteessä 5.

Lisäksi HYVTES:iin on tehty ns. teknisiä muutoksia verrattuna KVTES:iin. Niitä ovat esimerkiksi:

- KVTES on muutettu HYVTES:ksi

- kunta ja kuntayhtymä on muutettu hyvinvointialueeksi ja hyvinvointiyhtymäksi

- esimies-sana muutettu esihenkilöksi.

HYVTES:stä on myös poistettu hyvinvointialalle tarpeettomat maininnat. Seuraavassa selostetaan tekstimuutoksia tarpeellisilta osin.

5.1 Yleinen osa (luku I)

Soveltamisala (1 §)

Hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä ei sovelleta kunta-alan yleistä virka- ja työehtosopimusta 28.2.2023 jälkeen. Se henkilöstö, joka on hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä nyt kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamispiirissä, siirretään hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin seuraavassa esitetyin tavoin.

Kaikki hyvinvointialueilla ja -yhtymissä KVTES:n piirissä olevat siirretään HYVTES:iin. Helsingin kaupungin hyvinvointialalle kuuluvat KVTES-palkansaajat siirretään HYVTES:iin.

Lisäksi sairaalasektorilla työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat siirretään HYVTES:iin.

Hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä ei sovelleta myöskään kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta 28.2.2023 jälkeen. Kunta-alan teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) piiriin kuuluva henkilöstö siirretään HYVTES:n ja sen teknistä alaa koskevien määräysten (liite 7) piiriin. Teknistä alaa koskevien määräysten (liite 7) sisältöä sekä niiden toimeenpanoon liittyviä ohjeita selostetaan yleiskirjeen liitteessä 2.

Helsingin kaupunki noudattaa sekä kunta- että hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimuksia. Hyvinvointiyhtymät (esim. HUS-yhtymä) noudattavat ainoastaan hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimuksia.

Paikallinen sopiminen (4 §)

Määräys paikallisesta sopimisesta vastaa KVTES:n 2022–2025 määräystä. Määräykseen on otettu pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan paikallisia sopimuksia ei tarvitse irtisanoa tai neuvotella uudelleen vain sen vuoksi, että sovellettava virka- ja työehtosopimus vaihtuu HYVTES:iin.

Työntekijän tehtävät (10 § 2 mom.)

Määräyksessä johtosääntö-sana on muutettu hallintosääntö-sanaksi. Määräyksen tulkintaa ei ole muutettu.

5.2 Palkkausluku (luku II)

HYVTES:n palkkausluvun määräykset vastaavat sisällöltään pääosin KVTES 2022-2025:n palkkausluvun määräyksiä. Yksittäisiä määräyksiä on tarkennettu liikkeen luovutuksen 1.1.2023 johdosta. Asiaa selostetaan seuraavassa tarkemmin.

Vähimmäispalkka (3 §)

Täysin työkykyisen 17 vuotta täyttäneen täyttä työaikaa tekevän säännöllisen työajan vähimmäispalkka kuukaudessa luontoisetuineen on 1.3.2023 lukien 1708,41 euroa, 1.6.2023 lukien 1746,00 euroa ja

1.6.2024 lukien 1785,63 euroa.

Määräystä sovelletaan harjoittelijaan tai tähän rinnastettavassa asemassa olevaan vasta palvelussuhteen kestettyä asianomaiseen hyvinvointialueeseen/hyvinvointiyhtymään kolme kuukautta. Vähimmäispalkkamääräyksen soveltamisohjeen mukaan kunnasta/kuntayhtymästä hyvinvointialueelle/hyvinvointiyhtymään liikkeen luovutuksella 1.1.2023 siirtyneen harjoittelijan tai tähän rinnastettavassa asemassa olevan henkilön palvelussuhteen kesto ko. tehtävässä kunnassa/kuntayhtymässä huomioidaan tätä määräystä sovellettaessa. Esimerkiksi jos harjoittelijan palvelussuhde luovuttavaan kuntaan on alkanut 1.11.2022, häneen sovelletaan vähimmäispalkkamääräystä 1.2.2023 alkaen hyvinvointialueella. Myöskään KVTES:n vaihtumisella HYVTES:ksi ei ole vaikutusta asiaan.

Pöytäkirjamerkintä määrävuosilisästä (5 §)

Pöytäkirjamerkintä on samanlainen kuin KVTES:ssa. Pöytäkirjamerkinnän mukaan 31.8.2004

maksettu määrävuosilisä säilyy 1.9.2004 lukien samansuuruisena niin kauan kuin palvelussuhde jatkuu keskeytymättä samaan kuntaan/kuntayhtymään, ellei tämän luvun 4 §:n määräyksestä muuta johdu.

Pöytäkirjamerkintään on tehty tarkennus koskien liikkeen luovutusta 1.1.2023. Mikäli henkilö siirtyy liikkeen luovutuksella kunnasta/kuntayhtymästä hyvinvointialueelle/hyvinvointiyhtymään, em. määrävuosilisää maksetaan samansuuruisena niin kauan kuin palvelussuhde jatkuu keskeytymättä ao. hyvinvointialueeseen/hyvinvointiyhtymään.

Henkilökohtainen lisä (11 §)

HYVTES:n palkkausluvun 11 §:n 7 momentissa on määräys HYVTES:n piiriin kuuluvien henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärästä. Teknisen alan liitteessä on oma määräys henkilökohtaisesta lisästä (Liite 7 7 §). Teknisen alan liitteessä henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän tarkastelu tehdään erikseen. Muilta osin määräys vastaa sisällöllisesti KVTES:n palkkausluvun 11 §:n pöytäkirjamerkintää.

Työnantajan on käytettävä henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 % laskettuna hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän palveluksessa olevan HYVTES:n piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä lukuun ottamatta liitettä 7 (Teknistä alaa koskevat määräykset). Jos palkkahinnoitteluliitteen 1, 2 tai 3 soveltamispiiriin kuuluu vähintään 30 henkilöä, työnantajan on käytettävä tämän henkilöstön henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 %, heidän yhteenlasketusta tehtäväkohtaisten palkkojen palkkasummasta. Tarkistus suoritetaan vuosittain.

Määräykseen liittyy myös pöytäkirjamerkintä, joka koskee vuotta 2023 ja henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän tarkastelua HYVTES:ssa. Tarkastelu on tehtävä HYVTES:n piiriin kuuluvien osalta viimeistään 31.12.2023. Mikäli työnantaja on tehnyt henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän tarkastelun vuoden 2023 osalta ennen HYVTES:n voimaantuloa, työnantajan ei tarvitse tehdä sitä uudelleen vuonna 2023 HYVTES:n osalta.

Työkokemuslisä (12 §)

Työkokemuslisämääräyksessä on pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan henkilöstö siirtyi hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksen periaattein. Työkokemuslisää ei tilanteessa lasketa uudelleen vaan työntekijälle/viranhaltijalle ennen työnantajan vaihdosta hyväksi luettu työkokemus luetaan uuden työnantajan palveluksessa työkokemuslisää kerryttäväksi. Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan liikkeen luovutusta 1.1.2023 kunnista/kuntayhtymistä hyvinvointialueelle/hyvinvointiyhtymiin.

Työkokemuslisää ei lasketa uudelleen myöskään vain siksi että KVTES vaihtuu HYVTES:iin.

5.3 Palkkahinnoitteluliitteet 1–3 ja hinnoittelemattomat

HYVTES:ssä on kolme palkkahinnoitteluliitettä, jotka ovat

- Liite 1 Eräissä hallinnon asiantuntijatehtävissä, toimistoalan tehtävissä ja ICT-alan tehtävissä sekä sisäisessä palvelutoiminnassa toimiva henkilöstö,

- Liite 2 Ruokapalveluhenkilöstö ja

- Liite 3 Muiden alojen palveluhenkilöstö.

Liite 1 vastaa sisällöltään KVTES 2022-2025 palkkahinnoitteluliitettä 1.

Liite 2 vastaa sisällöltään KVTES 2022-2025 palkkahinnoitteluliitettä 6.

Liitteen 3 hinnoittelutunnukset H3SII070 ja H3PER070 vastaavat sisällöltään KVTES 2022–2025 palkkahinnoitteluliitteen 8 hinnoittelutunnuksia 08SII070 ja 08PER070.

Palkkahinnoittelukohdan H3SII070 (siivousalan tehtävät) soveltamisohjeessa tuodaan selvyyden vuoksi esille, että SOTE-sopimukseen kuuluvat sairaala- ja laitoshuoltajat kuuluvat edelleen SOTE- sopimukseen eivätkä siirry HYVTES:iin. Liikennealan kuljetus- ja tarkastustehtäviä koskevat KVTES:n liitteen 8 hinnoittelukohdat on poistettu tarpeettomina, koska ne eivät kuulu HYVTES:n soveltamisalaan.

KVTES:ssa hinnoittelemattomina olleet ovat edelleen HYVTES:ssä hinnoittelemattomia. Lisäksi kaikki ne tehtävät, joille HYVTES:ssä ei ole määritelty hinnoittelutunnusta, ovat hinnoittelemattomia. Esimerkiksi HYVTES:iin siirtyvät sairaalasektorilla työskentelevät

varhaiskasvatuksen opettajat ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö ovat hinnoittelemattomia. Varhaiskasvatuksen henkilöstön ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö siirtyy palkkahinnoittelun ulkopuoliseksi, jolloin tehtäväkohtainen palkka siirtymähetkellä (1.3.2023) on vähintään KVTES:n 1.10.2022 peruspalkan suuruinen. Palkkahinnoittelun ulkopuoliseksi siirtyminen ei vaikuta liikkeen luovutuksella siirtyneiden tehtäväkohtaisen palkkaan.

Tekstit on päivitetty teknisesti vastaamaan HYVTES:ä. Palkkahinnoitteluliitteiden muutokset verrattuna KVTES:iin näkyvät yleiskirjeen liitteestä 5.

HYVTES:n palkkahinnoitteluliitteissä ilmenevät hinnoittelukohtien 1.3.2023 peruspalkat vastaavat tasoltaan KVTES:n 1.10.2022 lukien voimassa ollutta peruspalkkaa.

HYVTES:ssä käytetään omia palkkahinnoittelukohtien hinnoittelutunnuksia ja hinnoittelemattomien tilastotunnuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan on 1.3.2023 lukien käytettävä HYVTES:iin kuuluvien osalta uusia tunnuksia.

Seuraavassa taulukossa on kuvattu HYVTES:n liitteiden 1–3 palkkahinnoittelukohtien hinnoittelutunnukset ja niitä vastaavat aikaisemmat KVTES:n hinnoittelutunnukset. Seuraavassa taulukossa on lueteltuina vain ne hinnoittelutunnukset, jotka siirtyivät HYVTES:iin kyseisistä liitteistä.

	KVTES liite ja palkkahinnoittelukohta 28.2.2023 asti	HYVTES liite ja palkkahinnoittelukohta 1.3.2023 lukien
Eräissä hallinnon asiantuntijatehtävissä, toimistoalan tehtävissä ja ICT-alan tehtävissä sekä sisäisessä palvelutoiminnassa toimiva henkilöstö	LIITE 1	LIITE 1
Eräät hallinnon asiantuntijatehtävät	01ASI040	H1ASI040
Toimistoalan vaativat ammattitehtävät ja ammattitehtävät	01TOI060	H1TOI060
ICT-alan asiantuntijatehtävät	01ICT040	H1ICT040

ICT-alan ammattitehtävät	01ICT060	H1ICT060
Sisäisen palvelutoiminnan tehtävät	01PER070	H1PER070
Ruokapalveluhenkilöstö	LIITE 6	LIITE 2
Yksikön tai vastuualueen johto	06RUO020	H2RUO020
Välitön työnjohto	06RUO040	H2RUO040
Vaativat ammattitehtävät	06RUO05A	H2RUO05A
Ammattitehtävät	06RUO05B	H2RUO05B
Peruspalvelutehtävät	06RUO060	H2RUO060
Muiden alojen palveluhenkilöstö	LIITE 8	LIITE 3
Siivousalan tehtävät	08SII070	H3SII070
Muiden alojen peruspalvelutehtävät	08PER070	H3PER070

5.4 Neuvotteluosapuolten suositus HYVTES:n palkkatilastoinnin edistämiseksi (Liite 4)

Neuvotteluosapuolet pitävät tärkeänä, että jatkossakin on saatavissa tarpeeksi tarkkaa tietoa eri sopimusalojen henkilöstöstä. Tästä syystä myös HYVTES:n piiriin kuuluvien hinnoittelemattomien tehtävien osalta suositellaan käytettävän tilastotunnuksia, jotka käyvät ilmi HYVTES:n liitteestä 4. Tilastotunnukset koskevat HYVTES:n soveltamisalaan kuuluvia hinnoittelemattomia ja työnantajan edustajia. Tunnukset muuttuvat seuraavasti:

	KVTES hinnoittelemattoman tilastotunnus 28.2.2023 asti	HYVTES hinnoittelemattoman tilastotunnus 1.3.2023 lukien
Eräissä hallinnon asiantuntijatehtävissä, toimistoalan tehtävissä ja ICT-alan tehtävissä sekä sisäisessä palvelutoiminnassa toimiva henkilöstö	LIITE 1	LIITE 1
	01999999	H1999999
Ruokapalveluhenkilöstö	LIITE 6	LIITE 2
	06999999	H2999999

Muiden alojen palveluhenkilöstö	LIITE 8	LIITE 3
	08999999	H3999999
Muu palkkahinnoittelun ulkopuolinen tehtävä	99999999	H9999999
Työnantajan edustajat 17 §
II luvun 17 §:n mukainen työnantajan edustaja, palkkarakenne palkkausluvun 9 §-16 § mukainen	99TAE010	H9TAE010
II luvun 17 §:n mukainen työnantajan edustaja, kokonaispalkka	99TAE020	H9TAE020

5.5 Työaikaluku (luku III)

HYVTES:n työaikaluku vastaa sisällöllisesti pääosiltaan KVTES:n työaikalukua.

Luvusta on poistettu hyvinvointialalle tarpeettomat maininnat. Lisäksi on huomioitu teknisen alan määräysten (liite 7) tuleminen osaksi HYVTES:iä.

Työaikamuodot (6 §)

Määräyksen 2 momentin luettelosta on poistettu HYVTES:n soveltamisalaan kuulumattomat työntekijä- ja viranhaltijaryhmät. Lisäksi momenttiin on lisätty pöytäkirjamerkintä siitä, että sairaalasektorilla työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien työajasta on lisämääräyksiä lisäpöytäkirjassa (ks. kohta 6.1). Myös talonmiesten työaikaa noudattavien talonmiesten työajasta on erityismääräyksiä lisäpöytäkirjassa. Talonmiesten lisäpöytäkirja on voimassa määräajan 1.3.2023 - 30.4.2025 (ks. kohta 6.2).

Vuorotyö (19 § 4 mom.)

Momentista on poistettu hyvinvointialueiden ja -yhtymien näkökulmasta tarpeettomat kohdat.

Työaikakorvausten suorittamista koskevat rajoitukset (21 §)

Pykälän 2 momenttia on muutettu koskemaan hyvinvointialueiden ja -yhtymien päätöksentekorakenteita. Sanamuoto on merkittävästi erilainen kuin KVTES:ssa. Määräyksellä ei muuteta aiempaa KVTES:n tulkintaa siitä, keitä on määräyksessä mainittujen työaikakorvausten ulkopuolella.

Määräyksen mukaan 1 momentissa tarkoitettuja korvauksia ei suoriteta:

1 hyvinvointialuejohtajalle

2 hyvinvointiyhtymän johtavalle viranhaltijalle (Laki hyvinvointialueesta 69 §)

3 hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän johtoryhmän jäsenille

4 hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän laajojen toimialojen, laajojen vastuualueiden tai vastaavien laajojen toimintakokonaisuuksien johtajille ja näiden johtoryhmien jäsenille

5 hyvinvointialueen liikelaitoksen johtoryhmän jäsenelle

jollei hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän toimivaltainen viranomainen harkitse sitä kohtuulliseksi.

Määräyksen 4) kohdassa on mainittuna, että hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän laajojen toimialojen ja laajojen vastuualueiden tai vastaavien toimintakokonaisuuksien johtajat ja näiden johtoryhmien jäsenet jäävät työaikakorvausten ulkopuolelle.

Koska organisaatioiden rakenteet ja organisaatiotasojen nimitykset voivat vaihdella hyvinvointialueittain, määräys kattaa myös muunlaisilla nimityksillä olevat laajat toimintakokonaisuudet, jotka ovat rinnastettavissa laajaan toimialaan tai laajaan vastuualueeseen. Soveltamisohjeessa esimerkkinä laajasta toimintakokonaisuudesta on mainittu pelastuslaitos.

Toimivaltainen viranomainen päättää, milloin kyseessä on sellainen hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän toimialan, vastuualueen tai vastaavan toimintakokonaisuuden johtoryhmä, jonka jäsenelle ei suoriteta määräyksessä mainittuja työaikakorvauksia. Tässä päätöksessä otetaan huomioon johtoryhmän jäsenten asema työnantajan organisaatiossa ja muut asiaan vaikuttavat seikat, kuten toimintakokonaisuuden tai organisaation koko.

Viikkolepo (24 §)

1 momentin soveltamisohjetta on täsmennetty sairauspoissaolo-termillä. Soveltamisohjeen mukaan mikäli viranhaltija/työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa mm. vuosiloman, tai muun virka-/työvapaan kuin sairauspoissaolon vuoksi siten, että poissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 35 tuntia, katsotaan viikkolepo ansaituksi. Soveltamisohjeen tulkinta ei ole muuttunut, vaan sitä on täsmennetty vastaamaan olemassa olevaa tulkintaa. Toisin sanoen sairauspoissaolo ei ole määräyksessä tarkoitettua viikkolepoa.

Työaikapankki (30 §)

Hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä voidaan ottaa käyttöön työaikapankki sopimalla sen käyttöönotosta ja ehdoista Kunta- ja hyvinvointialan pääsopimuksen 12 §:n mukaisella paikallisella työ-/ ja virkaehtosopimuksella. KT:n yleiskirjeessä 6/2016 on ohjeistus työaikapankin käyttöönotosta kunnissa ja kuntayhtymissä. Nämä KVTES:n ohjeet koskevat myös HYVTES:iä.

5.6 Vuosilomaluku (luku IV)

HYVTES:n vuosilomaluku vastaa sisällöllisesti pääosiltaan KVTES 2022–2025:n vuosilomalukua. Luvussa on kuitenkin joitakin eroavaisuuksia ja täsmennyksiä KVTES:n vuosilomalukuun nähden, jotka selostetaan seuraavaksi.

Oikeus vuosilomaan ja vuosilomaluvun soveltamisala (1 §)

Pykälän 1 momentissa on huomioitu teknistä alaa koskevien määräysten tulo osaksi HYVTES:iä. Teknisen alan liitteessä (liite 7 alaliite 1 ja 3) on eräitä palo- ja pelastuslaitosten henkilöstöä ja keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekeviä koskevia erityismääräyksiä vuosilomasta.

Pykälän 5 momentin mukaan, jos viranhaltija/työntekijä siirtyy saman työnantajan palveluksessa välittömästi palvelussuhteesta toiseen tai toisen hyvinvointialan sopimuksen piiristä tämän sopimuksen piiriin, hänellä on oikeus vuosilomaan vuosilomaluvun mukaisesti myös kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden siirtymistä edeltävältä ajalta edellyttäen, että uuteen virka- tai työsuhteeseen sovelletaan vuosilomaluvun vuosilomamääräyksiä. Momentin tulkintaa ei ole muutettu.

Helsingin kaupunki soveltaa sekä kunta-alan että hyvinvointialan sopimuksia. Helsingin kaupungilla voi tulla eteen tilanne, jossa kunta-alan sopimuksen piirissä oleva työntekijä/viranhaltija siirtyy saman työnantajan palveluksessa hyvinvointialan sopimuksen piiriin. Sopijaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että jos Helsingin kaupungilla työskentelevä, kunta-alan sopimukseen kuuluva viranhaltija/työntekijä, siirtyy kesken lomanmääräytymisvuoden hyvinvointialan sopimukseen, vuosilomasta vähennetään ennen siirtymistä mahdollisesti pidetty saman lomanmääräytymisvuoden loma.

KVTES:ssa oleva soveltamisohje tuntipalkkaisten työehtosopimuksen piiriin kuuluvista henkilöistä on poistettu tarpeettomana.

Työssäolon veroinen aika (4 §)

Pykälässä määrätään siitä, mikä työstä poissaolo katsotaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosilomaan oikeuttavia kalenterikuukausia laskettaessa. Pykälän tulkintaa ei ole muutettu. Pykälään on tehty lomanmääräytymisvuoden 2022–2023 ajan voimassaoleva soveltamisohje.

Soveltamisohjeessa on täsmennetty tilannetta, jossa viranhaltija/työntekijä on siirtynyt liikkeenluovutuksella 1.1.2023 kunnasta/kuntayhtymästä hyvinvointialueelle/hyvinvointiyhtymään ja on ollut kohdissa 1–9 mainituista syistä estynyt suorittamasta työtään ao. kunnan/kuntayhtymän palveluksessa. Tällainen aika huomioidaan määräystä hyvinvointialueella/hyvinvointiyhtymässä sovellettaessa siten kuin viranhaltija/työntekijä olisi ollut estynyt samasta syystä suorittamasta työtään ao. hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän palveluksessa. Vastaavasti arvioitaessa määräyksen 9- kohdassa mainitun 22 työpäivän täyttymistä lomanmääräytymisvuoden aikana, viranhaltijan/työntekijän työssäoloa ao. kunnan/kuntayhtymän palveluksessa ennen liikkeen luovutusta 1.1.2023, arvioidaan siten kuin se olisi ollut työssäoloa ao. hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän palveluksessa.

Esimerkki.

Työntekijä on siirtynyt liikkeen luovutuksella hyvinvointialueelle 1.1.2023 kunnasta X. Työntekijä on lomanmääräytymisvuoden 2022–2023 aikana ollut kunnassa palveluksessa ollessaan estynyt suorittamasta työtään 20 työpäivän ajan vuosiloman vuoksi.

Hyvinvointialue huomioi nämä 20 vuosilomapäivää työssäolon veroisena aikana laskiessaan lomanmääräytymisvuoden 2022–2023 vuosilomaan oikeuttavia kalenterikuukausia.

Vuosiloman pituus (5 §)

Pykälän 1 momentin mukaan vuosiloman pituus määräytyy 3 §:ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän, työkokemuslisään oikeuttavan palvelusajan ja palvelussuhteen pituuden mukaan. Momentin tulkintaa ei ole muutettu.

Henkilöstöä siirtyi kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymiin liikkeen luovutuksella 1.1.2023. Tämän työnantajavaihdoksen vuoksi sopijaosapuolet ovat täsmentäneet 5 §:n 1 momentin tulkintaa soveltamisohjeella. Soveltamisohje on määräaikainen ja voimassa 30.4.2025 saakka. Soveltamisohjeen mukaan, kun arvioidaan vuosiloman pituuden määräytymistä liikkeenluovutuksella 1.1.2023 kunnasta/kuntayhtymästä hyvinvointialueelle/hyvinvointiyhtymään siirtyneen viranhaltijan/työntekijän osalta, palvelussuhteessa oloa ao. kunnan/kuntayhtymän palveluksessa ennen liikkeen luovutusta arvioidaan kuin viranhaltija/työntekijä olisi ollut palvelussuhteessa ao. hyvinvointialueelle/hyvinvointiyhtymään. Vuosiloman pituuden määräytymistä arvioitaessa tulee huomioida myös muut tässä pykälässä mainitut edellytykset. Työkokemuslisään oikeuttavan palvelusajan laskenta määräytyy kuitenkin työkokemuslisän laskentaan sovellettavien määräysten mukaan. Soveltamisohjeella on haluttu tuoda esiin se, että kaikki pykälässä mainitut vuosiloman pituuden määräytymiseen vaikuttavat tekijät tulee huomioida myös silloin kun kyse on liikkeen luovutuksella siirtyneestä henkilöstä. Soveltamisohjeella ei ole muutettu vuosiloman pituuden määräytymisen tulkintaa tai työkokemuslisän laskennan periaatteita.

Esimerkki

Työntekijä on siirtynyt liikkeen luovutuksella hyvinvointialueelle 1.1.2023 kunnasta X. Työntekijän työsuhde kunnassa alkoi 1.6.2022. Työsuhde on jatkunut välittömästi ja yhtäjaksoisesti 31.3.2023 saakka. Vuosiloman määräytymistä arvioidessaan hyvinvointialue huomioi työntekijän palvelussuhteen alkamisen 1.6.2022 lähtien.

Vuosiloman määräytymistä arvioitaessa työntekijän katsotaan olleen hyvinvointialueella 31.3.2023 palvelussuhteessa tällöin päättyneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä välittömästi ja yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta.

Vuosilomaluvun 5 §:n 2 momenttiin on tehty joitakin täsmennyksiä 1.1.2023 tapahtuneen liikkeen luovutuksen vuoksi. Momentin tulkintaa ei ole muutettu.

2 momentin 1-kohtaa on täsmennetty liikkeen luovutuksen vuoksi. Mikäli kyse on viranhaltijasta/työntekijästä, joka on liikkeen luovutuksen perusteella siirtynyt kunnasta/kuntayhtymästä hyvinvointialueelle/hyvinvointiyhtymään 1.1.2023, ao. kunnan/kuntayhtymän palveluksessa 31.3.1999 olleelle katsotaan palvelussuhteen jatkuessa keskeytymättä 1 kohdasta poiketen edellä mainituksi palvelusajaksi se aika, joka hänelle on luettu 31.3.1999 mennessä vuosilomaoikeuteen vaikuttavaksi palvelusajaksi kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 1998–1999 määräysten mukaan.

Määräys koskee vain niitä, jotka ovat olleet kunnan/kuntayhtymän palveluksessa jo 31.3.1999 ja joiden palvelussuhde on jatkunut keskeytymättä hyvinvointialueelle. Heidän osaltaan momenttia tulkitaan kuten on tulkittu ennen liikkeen luovutustakin.

2-kohdan esimerkkiä on muutettu huomioimaan liikkeen luovutus 1.1.2023.

Esimerkki

Henkilö on siirtynyt liikkeenluovutuksella kuntayhtymästä hyvinvointialueelle 1.1.2023. Viranhaltija/työntekijä on tullut palvelukseen 1.9.2022. Työkokemuslisään oikeuttava palvelusaika, 15 vuotta, tulee täyteen 10.4.2023. Viranhaltijan/työntekijän palvelussuhde päättyy 31.12.2023.

Viranhaltijan/työntekijän vuosilomaoikeus ajalta 1.4.-31.12.2023 määräytyy 5 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti, koska hänellä ei vielä 31.3.2023 ole 15 vuotta työkokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa.

3-kohdan esimerkkiä on muutettu huomioimaan liikkeen luovutus 1.1.2023.

Esimerkki

Henkilö on siirtynyt liikkeenluovutuksella kuntayhtymästä hyvinvointialueelle 1.1.2023. Palvelussuhde kestää 1.10.2022-30.9.2023. Vuosilomapäivät 1.10.2022–31.3.2023

määräytyvät 5 §:n 2 momentin 3 kohdan taulukon mukaan. Ajalta 1.4.–30.9.2023

lomaoikeus määräytyy 5 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan, koska palvelussuhde on päättyessään 30.9.2023 jatkunut keskeytymättömänä 1 vuoden jo ennen kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden loppua 31.3.2024.

Vuosilomapäivien kuluminen vuosilomaa annettaessa (6 §)

Pykälän tulkintaa ei ole muutettu.

Tavanomaisesta poikkeavia työaikajärjestelyjä koskevan 2 momentin soveltamisohjeesta on poistettu tarpeettomana mainintana väestövastuulääkäri.

3 momentissa on huomioitu HYVTES:n teknisen alan liitteen 7 alaliitteen 4 sekä SOTE-sopimuksen liitteen 4 määräykset. Momentin mukaan, mikäli työaikajärjestelyssä vuorokautisen säännöllisen työajan pituus vaihtelee yli 3 tuntia, vuosiloma-aikaan sisällytetään työ- ja vapaa-aikaa samassa suhteessa kuin niitä muutoinkin on. Edellä sanottu ei koske työaikaluvun 7 § 2 momentissa, 8 §:n 2 momentissa, 15 §:n 1 momentissa, liitteen 7 (teknistä alaa koskevat määräykset) alaliitteessä 4 ja SOTE-sopimuksen liitteen 4 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua vuosilomaa (ennalta suunniteltu poissaolo/keskeytys).

Vuosiloman antaminen (7 §)

Pykälän 6 momentin soveltamisohjeen tulkintaa ei ole muutettu. Soveltamisohjeessa on huomioitu HYVTES:n teknisen alan liitteen 7 alaliitteen 4 sekä SOTE-sopimuksen liitteen 4 mukainen työaika. Soveltamisohjeen mukaan tarkoituksena on edistää tasapuolista kohtelua vuosilomia määrättäessä. Jos viranhaltijalla/työntekijällä on normaalisti 5 työpäivää maanantaista perjantaihin, ja kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi voidaan määrätä koko kalenteriviikko eli loma voi päättyä sunnuntaina. Vuosilomapäiviä kuluu tällöin 5. Jos ao. viranhaltija/työntekijä kutsuttaisiin työhön lauantaina tai sunnuntaina, vuosilomapäiviksi luettuja päiviä kuluisi ko. kalenteriviikolla 4. Yleistyö-, toimistotyö- ja jaksotyöajassa ja liitteen 7 (teknistä alaa koskevat määräykset) alaliitteen 4 ja SOTE- sopimuksen liitteen 4 mukaisessa työajassa vastaavaa ongelmaa ei synny keskeytyneen viikon, työaikajakson tai tasoittumisjakson lisä- ja ylityömääräysten vuoksi.

Vuosilomapalkka (13 §)

KVTES:n 13 §:n 1 momentin soveltamisohjeesta on poistettu tarpeettomana lause, jonka mukaan henkilö kuuluu kuukausipalkkaa saavien ryhmään, jos hän vuosilomansa alkaessa on kuukausipalkalla. Muilta osin soveltamisohjetta ei ole muutettu.

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka (14 §)

Pykälässä olevaa esimerkkiä on muutettu huomioimaan liikkeen luovutus 1.1.2023. Muilta osin muutoksia pykälään ei ole tehty eikä pykälän tulkintaa ole muutettu.

Esimerkki

Kunnan palveluksessa 12 vuotta olleen osa-aikaisen toimistotyöntekijän työsopimuksessa on sovittu, että hän työskentelee joka viikko maanantaina ja keskiviikkona kumpanakin päivänä 4 työtuntia. Henkilö on siirtynyt kunnasta hyvinvointialueelle liikkeen luovutuksella 1.1.2023. Lomanmääräytymisvuonna 1.4.2023-31.3.2024 hänelle muodostuu 7 täyttä lomanmääräytymiskuukautta 5 jäädessä vajaaksi. Täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta työntekijä ansaitsee lomaa 5 §:n 3 momentin 2. kohdan taulukon mukaan eli yhteensä 18 lomapäivää. Vuosiloman ajalta hänelle maksetaan edellä 1 momentin mukaisesti vuosilomapalkkana 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta

tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettua korotusta ei oteta huomioon lomakorvausta laskettaessa. Täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta (7) työntekijälle maksetaan lomaraha.

Lomaraha (18 §)

Pykälän 2 momentin esimerkkiä on muutettu huomioimaan liikkeen luovutus 1.1.2023. Momentin tulkintaa ei ole muutettu.

Esimerkki

Viranhaltijalla/työntekijällä on ollut palvelussuhde 10.5.–3.6.2023. Ajalta 10.5.– 22.5.2023 palkan maksamisen perusteena on ollut 1 700 euron kuukausipalkka ja 23.5.–3.6.2023 hän on hoitanut toista sijaisuutta, jossa palkan maksamisen perusteena on ollut 1 850 euron kuukausipalkka. Lomarahan laskentaperusteena on

13x 1700+12x 1 850 = 1772 euroa Lomarahan suuruus näin ollen 25 4 % x 1772 euroa.

KVTES:n 18 §:n 4 momentti koskien tuntipalkkaisten työehtosopimuksesta HYVTES:iin siirtyvien lomarahaa on poistettu tarpeettomana.

Lomarahavapaa (19 §)

Pykälän 5 momentin esimerkkiä on muutettu huomioimaan liikkeen luovutus 1.1.2023. Momentin tulkintaa ei ole muutettu.

Esimerkki

Henkilö on siirtynyt liikkeen luovutuksella kunnalta hyvinvointialueelle 1.1.2023. Lomanmääräytymisvuonna 1.4.2022–31.3.2023 ansaittu lomarahavapaa annetaan ennen 2.5.2024.

Vuosilomaetuudet siirryttäessä OVTES:sta HYVTES:iin (21 §)

Pykälä koskee vain Helsingin kaupunkia. Hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä ei sovelleta kunta- alan sopimuksia eikä näin ollen myöskään OVTES:ia. Helsingin kaupunki kuitenkin soveltaa sekä kunta-alan että hyvinvointialan sopimuksia ja näin ollen pykälän mainitsema tilanne voi syntyä vain Helsingin kaupungissa työskentelevän henkilön kohdalla. Tämän vuoksi pykälässä ohjeistetaan, miten vuosilomaetuuksien osalta tulee toimia, jos OVTES:n piirissä oleva henkilö siirtyy HYVTES:n piiriin.

Pykälän sisältöä ei muilta osin ole muutettu.

5.7 Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat (luku V)

HYVTES:n virka- ja työvapaita ja perhevapaita koskeva V luku vastaa sisällöllisesti KVTES 2022– 2025:n virka- ja työvapaita ja perhevapaita koskevaa V lukua.

Perhevapaauudistus on tullut voimaan kunta-alan ja KVTES:n voimassaolon aikana, ennen HYVTES:n voimaantuloa, jonka vuoksi tarkempi selostus perhevapaauudistuksen vaikutuksesta V luvun määräyksiin on selostettu KVTES:n yleiskirjeen 5/2022 liitteessä 4.

HYVTES sisältää useita määräyksiä, joita sovelletaan työntekijöihin/viranhaltijoihin, joilla on oikeus perhevapaisiin. Elokuussa 2022 voimaan tullut perhevapaauudistus on toteutettu HYVTES:ssä siten, että

• työntekijöihin/viranhaltijoihin, joihin sovelletaan uutta 1.8.2022 voimaan tullutta perhevapaalainsäädäntöä, sovelletaan ns. uusia perhevapaita koskevia määräyksiä, jotka kaikki on koottu allekirjoituspöytäkirjan liitteeseen. Kussakin HYVTES:n luvussa ja liitteissä ns. vanhan määräyksen kohdalle on tehty merkintä *), jossa muistutetaan perhevapaauudistuksesta ja ohjataan katsomaan soveltuva uuteen lainsäädäntöön pohjautuva määräys allekirjoituspöytäkirjan liitteestä.

Palkallisia perhevapaita haettaessa on tarkistettava, tulevatko sovellettavaksi vanhaan vai uuteen lainsäädäntöön pohjautuvat perhevapaamääräykset.

5.8 Kustannusten ja luontoissuoritusten korvaukset (luku VI)

Kustannusten ja luontoissuoritusten korvauksia koskeva luku vastaa sisällöltään KVTES 2022–2025:n VI luvun määräyksiä. Pääateriasta perittävää korvausta koskevasta 4 §:stä on poistettu hyvinvointialalle tarpeettomina maininnat kouluateriaan verrattavasta ateriasta sekä ns. esimerkkiruokailijana toimimisesta koulussa ja päiväkodissa.

5.9 Luottamusmiehet (luku VII)

Luottamusmiehiä koskeva luku vastaa pääosin KVTES 2022–2025:n VII luvun määräyksiä. Luvusta on kuitenkin poistettu tarpeettomat määräykset sekä tehty joitakin tarkennuksia suosituksiin.

Luottamusmies (2 §)

Tunti- sekä kuukausipalkkaisten luottamusmiehenä toimivia koskeva 2 § 2 momentti on poistettu tarpeettomana.

Jos Helsingin kaupungin viranhaltija tai työntekijä toimii sekä kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusten soveltamisalaan kuuluvien että hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimusten soveltamisalaan kuuluvien viranhaltijoiden/työntekijöiden luottamusmiehenä, niin luottamusmiestoiminnassa sovelletaan sitä virka-

/työehtosopimusta, jota luottamusmieheen itseensä sovelletaan. 2 § 3 momentissa laitos-sana on muutettu toimialue-sanaksi.

Luottamusmiesten asettaminen (3 §)

Hyvinvointialueilla/hyvinvointiyhtymillä voi olla yhteisiä pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä 3 §:n 3 momentin edellytysten täyttyessä. Määräys on vastaava kuin KVTES:ssä.

Hyvinvointialueella ja sen omistamilla yhtiöillä voi olla yhteisiä pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä. Edellytyksenä on, että asianomainen hyvinvointialue ja yhtiö ovat sopineet järjestelystä ja että asianomainen pääsopijajärjestö tai sen alayhdistys nimeää edellä mainitun sopimuksen mukaisesti

hyvinvointialueelle ja yhtiölle yhteisen pääluottamusmiehen ja/tai luottamusmiehen. (Katso Virka- ja työehtosopimus eräistä pääsopimukseen liitännäisistä asioista 4 §).

Luottamusmiehen ajankäyttö (8 §)

Luottamusmiehen ajankäyttöä koskevasta pykälästä on poistettu hyvinvointialalle tarpeettomana kaikki luottamusmiehenä toimivia opettajia koskevat määräykset.

8 §:n 4 momentin soveltamisohjeen suositukseen on tarkennettu esimerkkejä niistä syistä, joiden vuoksi voi olla tarpeellista antaa pääluottamusmiehelle tilapäistä vapautusaikaa. Hyvinvointialalla tällaisia syitä voivat olla muun muassa palvelutuotannon merkittävään uudelleenjärjestämiseen kuten hyvinvointialueuudistukseen tai hyvinvointialueiden väliseen yhteistyöhön liittyvät valmisteluryhmät tai neuvottelut esimerkiksi palkkausjärjestelmästä.

Luottamusmiehen palkkaus (9 §)

Luottamusmiehen palkkausta koskevasta pykälästä on poistettu hyvinvointialalle tarpeettomana kaikki luottamusmiehenä toimivia opettajia koskevat määräykset.

Tehtävistään kokonaan vapautetun luottamusmiehen tehtäväkohtainen vähimmäispalkka on vastaava kuin KVTES:ssa 2022–2025. Tehtävistään kokonaan vapautetun luottamusmiehen tehtäväkohtainen palkka on 1.3.2023 lukien vähintään 2 102,72 euroa, 1.6.2023 lukien vähintään 2 148,98 euroa ja 1.6.2024 lukien vähintään 2197,76 euroa kuukaudessa sekä sen lisäksi mahdollinen henkilökohtainen lisä, mahdollinen työkokemuslisä ja mahdollinen määrävuosilisä.

Luottamusmieskorvaus (10 §)

Luottamusmieskorvaus on vastaava kuin KVTES:ssa 2022–2025. Pääluottamusmiehelle (tai ellei sellaista ole nimetty, vastaavassa asemassa olevalle luottamusmiehelle) maksettava luottamusmieskorvaus on 1.3.2023 alkaen

Edustettavien lukumäärä	Korvaus €/kk 1.3.2023
5–79	79
80–159	99
160–249	117
250–339	156
340–449	203
450–699	238
700–	273

KVTES:n 10 §:n pöytäkirjamerkintää alle 5 edustettavaa edustavan pääluottamusmiehen luottamusmieskorvauksesta ei otettu HYVTES:iin. Jos tämän pöytäkirjamerkinnän mukaisia pääluottamusmiehiä kuitenkin toimii HYVTES:n soveltamisalalla, niin heille maksetaan 48 €/kk suuruinen erillislisä. Erillislisä maksetaan, jos pääluottamusmiehen edustettavien määrä on alle 5 ja hänelle on maksettu 31.1.2003 tuolloin voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaista luottamusmieskorvausta ja hän edelleen jatkaa tässä tehtävässä.

5.10 Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen (luku VIII)

HYVTES:n lomauttamista, osa-aikaistamista ja palvelussuhteen päättymistä koskeva VIII luku vastaa sisällöllisesti pääosiltaan KVTES 2022-2025:n vastaavaa lukua. Luvusta on kuitenkin poistettu hyvinvointialalle tarpeettomana 1 §:n 1 momentin soveltamisohjeesta opettajien lomautusta koskeva osuus sekä 5 §:n 3 momentin soveltamisohjeesta opettajien irtisanomisajan osalta viittaus OVTES:iin.

5.11 Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja ja työsuojeluvaltuutetun korvaus (luku IX)

Työsuojeluvaltuutettuja koskevat määräykset vastaavat KVTES 2022–2025:n IX luvun määräyksiä. Luku sisältää määräykset työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta, työsuojeluvaltuutetun korvauksesta sekä työsuojeluvaltuutetun ansiomenetyksen korvaamisesta.

Työsuojeluvaltuutetun korvaus (2 §)

Työsuojeluvaltuutetun korvaus on vastaava kuin KVTES:ssa. Varsinaiselle kuukausipalkkaiselle työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun korvauksena 1.3.2023 alkaen 99 euroa.

Mikäli työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden ja viranhaltijoiden määrä on 700 tai enemmän, edellä mainittu korvaus on kuitenkin 1.3.2023 alkaen 273 euroa. Tämä pöytäkirjamerkintä on voimassa tämän sopimuskauden loppuun.

5.12 Vammaisten työllistymistyötä koskevat erityismääräykset (Liite 5)

Vammaisten työllistymistyötä koskevat erityismääräykset vastaavat sisällöltään KVTES 2022–2025:n liitteen 10 määräyksiä.

5.13 Matkakustannusten korvaukset (Liite 6)

Matkakustannusten korvauksia koskeva liite 6 vastaa pääosin sisällöltään KVTES:n 2022–2025 liitteen 16 määräyksiä. Liitteestä on kuitenkin poistettu hyvinvointialalle tarpeettomat maininnat.

Oppikurssilaisille maksettavia korvauksia koskeva pykälä on poistettu kokonaan.

Työmatkasta maksettavat korvaukset (2 §)

Pysyväisluonteisen toimipaikan määrittelyä koskevaa 2 momentin soveltamisohjeessa olevaa esimerkkiä on muutettu vastaamaan paremmin hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien toimintaympäristöä. Muutoksella ei ole vaikutusta sopimusmääräyksen tulkintaan.

Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta (5 §)

Määräaikaisen pöytäkirjamerkinnän mukaan kalenterivuosittain ensimmäiseltä 7 000 kilometriltä auton osalta maksetaan sopimusmääräyksessä sovittu suurempi kilometrikorvaus, jonka suuruus vuonna 2023 on 53 snt/km. Pöytäkirjamerkintä on voimassa sopimuskauden 1.3.2023-30.4.2025.

Yöpymisraha leirillä (13 §)

Pykälästä on poistettu tarpeettomana maininnat kesäsiirtoloista.

Erinäisten kulujen korvaaminen (19 §)

Erinäisten kulujen korvaamista koskevaa määräystä on nykyaikaistettu. Muutoksilla ei ole vaikutusta sopimusmääräyksen tulkintaan.

6 Virka- ja työehtosopimusvaikutteiset lisäpöytäkirjat

6.1. Sairaalasektorilla työskenteleviä varhaiskasvatuksen opettajia koskeva lisäpöytäkirja

Sairaalasektorilla työskenteleviin kelpoisuusehdot täyttäviin varhaiskasvatuksen opettajiin ja varhaiskasvatuksen erityisopettajiin sovelletaan HYVTES:n lisäksi lisäpöytäkirjan määräyksiä. Lisäpöytäkirjan määräykset koskevat ns. ves-päiviä ja työajan suunnitteluun varattavaa aikaa. Määräykset vastaavat sisällöltään OVTES (2022–2025) osio G:n määräyksiä.

Sairaalasektorilla työskenteleviä varhaiskasvatuksen opettajia koskeva lisäpöytäkirja on tämän yleiskirjeen liitteessä 5.

6.2. Talonmiesten työaikaa koskeva lisäpöytäkirja

HYVTES:n Talonmiesten työaikaa koskevassa lisäpöytäkirjassa olevia määräyksiä voidaan soveltaa vain sellaisiin hyvinvointialueilla tai hyvinvointiyhtymissä työskenteleviin talonmiehiin, jotka työskentelivät jo KVTES liitteen 11 mukaisessa talonmiesten työajassa ennen HYVTES:n voimaantuloa 1.3.2023. Lisäpöytäkirja on määräaikainen ja se on voimassa sopimuskauden 1.3.2023–

30.4.2025. Lisäpöytäkirjan määräysten sisältö vastaa KVTES 2022–2025:n liitteen 11 (Talonmiesten työaika) määräyksiä.

Muihin talonmiehiin sovelletaan vain HYVTES:n III luvun työaikamääräyksiä. Talonmiesten työaikaa koskeva lisäpöytäkirja on tämän yleiskirjeen liitteessä 5.

Document Metadata

Table of Contents

Hyvinvointialan yleinen virka- ja työehtosopimus (HYVTES) 2023–2025

Document Metadata