LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS
xx.xx.2019
LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERUSSOPIMUS
A. YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Liikelaitoskuntayhtymän nimi ja kotipaikka
Liikelaitoskuntayhtymän nimi on Keski-Savon jätehuolto liikelaitoskun- tayhtymä. Sen kotipaikka on Varkauden kaupunki.
2 § Jäsenkunnat
Liikelaitoskuntayhtymän jäseniä ovat Heinäveden, Joroisten, Juvan ja Leppävirran kunnat sekä Varkauden kaupunki.
3 § Liikelaitoskuntayhtymän tehtävät
Liikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien puolesta jä- telaissa kunnan tehtäväksi säädetyn jätehuollon järjestämisestä.
Tässä tarkoituksessa liikelaitoskuntayhtymä
1. Huolehtii jätelain mukaisesti kunnalle kuuluvasta jätteen keräyksen järjestämisestä.
2. Huolehtii jätelain mukaisesti kunnalle kuuluvasta jätteen kuljetuksen järjestämisestä.
3. Huolehtii jätelain mukaisesti kunnalle kuuluvasta jätteen hyödyntämi- sen ja käsittelyn sekä kunnalle kuuluvan ongelmajätehuollonjärjestä- misestä.
4. Hyväksyy kuntayhtymän toimialueella sovellettavat jätehuoltomäärä- ykset.
5. Hyväksyy kuntayhtymän toimialueella sovellettavan jätemaksutaksan sekä määrää ja maksuun panee jätemaksut.
6. Käyttää jätelaissa kunnalle säädettyä toimivaltaa muissa jätehuoltoon kuuluvissa viranomaistehtävissä.
7. Huolehtii kunnallisen jätehuollon suunnittelusta ja kehittämisestä
8. Huolehtii jätelain täytäntöönpanoon liittyvistä muista kohdissa 1 – 5 mainittuihin velvollisuuksiin liittyvistä tehtävistä.
9. Huolehtii Varkauden kaupungin ylläpitämän ja kuntien yhteistoimin- nassa käyttämän kaatopaikan sulkemisesta ja jälkihoidosta voimassa olevat sopimuksen huomioiden.
Kuntayhtymä voi ottaa hoitaakseen muitakin jäsenkuntien yhtymälle an- tamia ympäristöhuollon tehtäviä yhtymäkokouksen yksimielisellä päätök- sellä ja sen asettamilla ehdoilla, jotka voivat koskea muun muassa tehtä- vien hoidon rahoitusta.
Liikelaitoskuntayhtymä ei huolehdi yhteistoimintaa edeltäneiden kuntien vanhojen kaatopaikkojen jälkihoidosta, lukuun ottamatta jälkihoitoon kuuluvaa seurantaa ja valvontaa, kuten vesinäytteiden analyysipalvelut.
Kuntien huolehdittavaksi jää edelleen kunnan ympäristölupaviranomaisel- le kuuluvat jätehuollon valvontatehtävät. Näitä ovat lupatehtävät jätelu- vissa ja muu valvonta.
Palvelut tuotetaan taloudellisesti ja laadukkaasti. Liikelaitoskuntayhtymä perii tuottamistaan palveluista sellaiset maksut, että sen taloudellinen toi- mintaedellytys pystytään turvaamaan. Toiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa.
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema
Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kun- tayhtymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.
Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema.
Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuu-
desta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Mikäli kuntayhtymän net- tovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden ne- gatiivisesta nettovarallisuudesta. Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tarkoitettu jäsenkun- nan osuus vastaavasti tätä toimintaa.
Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suorite- taan tasasuuruisina erinä 5 vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
B. YHTYMÄKOKOUS
5 § Yhtymävkokouksen kokoonpano
Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous.
Liikelaitoskuntayhtymän päätösvaltaa käyttävät jäsenet yhtymäkokouk- sessa, johon sen jäsenyhteisöt valitsevat edustajansa kuhunkin kokouk- seen erikseen. Yhtymäkokousedustajat jäsenkunnista valitaan kuntalain 59 § mukaisesti.
Liikelaitoskuntayhtymän yhtymäkokoukseen valitaan edustajat seuraavas- ti:
- Heinävesi 2_ edustajaa
- Leppävirta 2_ edustajaa
- Joroinen 2_ edustajaa
- Juva 2_ edustajaa
- Varkaus 2_ edustajaa
Yhtymäkokouksessa on kunkin jäsenyhteisön valitsemalla edustajalla pe- ruspääomaosuutta vastaava äänimäärä.
6 § Kokoontuminen
Yhtymäkokouksessa on kunkin jäsenkunnan valitsemalla edustajalla omistusosuutta vastaava äänimäärä. Yhden jäsenkunnan äänimäärä saa ol- la enintään 45 % kokouksessa saapuvilla olevasta äänimäärästä.
Jos jäsenyhteisöä edustaa kaksi edustajaa, jakaantuu jäsenyhteisön ääni- määrä tasan sen saapuvilla olevien edustajien kesken.
Yhtymäkokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa, kevätyhty- mäkokous 15.6. ja syysyhtymäkokous 15.12. mennessä.
Yhtymäkokouksen kutsuu koolle johtokunta. Johtokunnan on kutsuttava ylimääräinen yhtymäkokous koolle, jos jäsenyhteisöt, joiden yhteinen ää- nimäärä on 20 % liikelaitoskuntayhtymän jäsenten yhteenlasketusta ää- nimäärästä, sitä mainitsemaansa asiaa varten vaativat.
Kokouskutsu on toimitettava jäsenyhteisöille vähintään kaksi viikkoa en- nen kokousta.
Menettelystä yhtymäkokouksessa määrätään hallintosäännössä.
7 § Yhtymäkokouksen tehtävät
Yhtymäkokous
a) valitsee yhtymäkokouksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
b) päättää liikelaitoskuntayhtymän keskeisistä toiminnallisista ja taloudel- lisista tavoitteista
c) hyväksyy liikelaitoskuntayhtymän talousarvion ja taloussuunnitelman
d) valitsee johtokunnan jäsenet sekä määrää puheenjohtajan ja varapu- heenjohtajan
e) valitsee tarkastuslautakunnan jäsenet ja määrää sen puheenjohtajat sekä muut toimielimet, joiden valintaa ei ole hallintosäännössä siirretty joh- tokunnalle
f) hyväksyy liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännön ja muut tarpeelliset säännöt
g) hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää tilikauden tuloksen käsittelystä
h) päättää vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
i) valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä tilintarkastajan
j) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista
j) päättää jäsenyhteisöille mahdollisesta maksettavasta peruspääoman ko- rosta
Muut tehtävät kuuluvat johtokunnalle.
8 § Päätösvaltaisuus
Yhtymäkokous on päätösvaltainen kun vähintään 2/3 liikelaitoskuntayh- tymän jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä on kokouksessa edustettu- na.
9 § Jäsenkuntien yhtymäkokoukselle esittämät asiat
Jäsenyhteisöllä on oikeus saada haluamansa asia yhtymäkokouksen käsi- teltäväksi, jos se toimittaa kirjallisen esityksen johtokunnalle niin aikai- sin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
C. JOHTOKUNTA
10 § Kokoonpano ja toimikausi
Liikelaitoskuntayhtymällä on johtokunta, johon kuuluu viisi (5) jäsentä ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valitaan jäsenkuntien jätehuoltotoiminnasta vastaavat viranhaltijat.
Johtokunnan toimikausi on valtuustokausi. Johtokunnan kokouksissa toi- mii esittelijänä liikelaitoksen johtaja.
Kullakin johtokunnan jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni.
11 § Johtokunnan tehtävät
Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoskuntayhtymän toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoskuntayhtymän hallinnon, talouden ja toiminnan asianmu- kaisesta järjestämisestä sekä siitä, että liikelaitoskuntayhtymän riskienhal- linta ja sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
Johtokunta valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännöllä ole toisin määrätty.
Johtokunnan tehtävänä on lisäksi:
1. päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä yhtymäkokouksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seurata ja raportoida tavoitteiden toteutumisista;
2. hyväksyä palvelujen hinnoitteluperiaatteet;
3. valita ja irtisanoa liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtaja;
4. hyväksyä liikelaitoskuntayhtymän toimintaa koskevat sopimukset, ell- ei toisaalla muuta säädetä;
5. päättää liikelaitoskuntayhtymän investoinneista ja muista pitkävaikut- teisista menoista yhtymäkokouksen antamien tavoitteiden mukaisesti ja jollei johtosäännössä toisin määrätä;
6. päättää irtaimen omaisuuden hankinnan ja myynnin periaatteista;
7. päättää alaistensa toimien täyttämisestä ja niitä koskevista muista eh- doista, ellei niitä ole annettu toimitusjohtajan tehtäväksi;
8. päättää lainanotosta;
9. päättää liikelaitoskuntayhtymän nimen kirjoittamiseen oikeutetuista, ja
10. valvoa liikelaitoskuntayhtymän etua ja jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa liikelaitoskuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa ellei hallintosäännössä toisin määrätä.
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosään- nössä.
13 § Kuntayhtymän johtaja
Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kun- tayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa.
Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännös- sä.
D. TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
14 § Peruspääoma
Peruspääoma muodostetaan liikelaitoskuntayhtymän aloittavassa tasees- sa 1.1.2011 Varkauden kaupungin liikelaitokselta siirtyvän omaisuuden perusteella siten, että peruspääoman suuruus vastaa siirtyvän omaisuu- den arvoa. Peruspääoma jakautuu jäsenkuntien kesken aikaisemmin määriteltyjen osuuksien mukaisesti (31.12.2010 tilanteen mukaisen).
Kuntien peruspääomaosuudet jakautuvat seuraavasti:
Heinävesi | 9,4 % |
Joroinen | 11,4 % |
Juva | 11,1 % |
Leppävirta | 20,8 % |
Varkaus | 47,3 %. |
Uuden jäsenyhteisön ja jäsenyyttään laajentavan jäsenyhteisön perus- pääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korot-
tamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättävät jäsenyhteisöjen valtuustot (ja yhtymäkokoukset). Kaikkien päätösten tulee olla samansi- sältöiset.
Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymäkokouksen päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä.
Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymävaltuuston päätöksellä, kun perus- teena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalen- tumisten seurauksena.
Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsen- kunnat (yhtäpitävin) päätöksin.
Liikelaitoskuntayhtymä suorittaa jäsenkuntien sijoittamalle pääomalle yhtymäkokouksen päättämän suuruisen koron.
15 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Jäsenyhteisöjen osuudet liikelaitoskuntayhtymän varoihin sekä vastuu ve- loista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa.
Liikelaitoskuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenten peruspääoma- osuuksista.
16 § Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely
Tilinpäätöstä käsitellessään yhtymävaltuusto/yhtymäkokous voi päättää, että tilikauden ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden pal- velujen käytön/jäsenosuuksien mukaisessa suhteessa.
17 § Alijäämän kattaminen
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kat- tamisesta 15 §:n mukaisesti.
18 § Talousarvio ja –suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenyhteisöille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus lausunnon antamiseen taloussuunnitelmasta ja esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.
Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot.
19 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestel- mä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.
Johtokunta raportoi 6 kuukauden välein jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja talouden toteutumisesta jäsenkunnille.
20 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymä- kokous.
21 § Toiminnan rahoitus
Liikelaitoskuntayhtymän toiminnan hinnoittelussa noudatetaan sellaista kannattavuusperiaatetta, että toiminnasta aiheutetut nettokulut ja makset- tava peruspääoman korko saadaan katetuksi. Varsinaista voittoa ei ole tarkoitus tuottaa.
22 § Investointien pääomarahoitus
Liikelaitoskuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoi- hin tulorahoituksen kautta, jäsenkuntien rahoitusosuuksina, jäsenkuntien pääomasijoituksina, ulkopuolisina rahoitusosuuksina tai lainana jäsen- kunnilta tai rahoituslaitoksilta.
Jäsenkuntien omistussuhteisiin vaikuttavista pääomasijoituksista, päättä- vät jäsenyhteisöjen valtuustot (ja yhtymäkokoukset). Kaikkien päätösten tulee olla samansisältöiset.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden tai peruspääoman korotuksen ehdoista päättää yhtymävaltuusto hankekohtaisesti.
Jäsenkunnan rahoitusosuus investointimenoihin määräytyy peruspää- omaosuuden mukaisessa suhteessa.
23 § Rahastojen perustaminen
Rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää yhtymäkokous.
24 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen
Tilinpäätöksen allekirjoittaa johtokunta ja toimitusjohtaja.
Hyväksyessään tilinpäätöksen yhtymäkokous päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.
25 § Liikelaitoskuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Mikäli jäsenyhteisö eroaa liikelaitoskuntayhtymästä, tulee eroavan yhtei- sön maksaa osuutensa liikelaitoskuntayhtymän pitkäaikaisista ja lyhytai- kaisista lainoista.
Lainaosuuden maksun jälkeen suoritetaan eroavalle jäsenyhteisölle yhty- mäkokouksen päätöksellä liikelaitoskuntayhtymän kirjanpitoon perustu- van nettovarallisuuden jäsenyhteisöosuudesta enintään 50 %. Mikäli net- tovarallisuus on negatiivinen, joutuu eroava jäsenyhteisö maksamaan lii- kelaitoskuntayhtymälle negatiivisen nettovarallisuuden määrästä perus- pääomaosuuttansa vastaavan määrän. Mikäli muut jäsenet eivät lunasta eroavalle jäsenelle maksettavaa osuutta, alennetaan peruspääomaa. Kor- vaus suoritetaan tasasuurina erinä kahden vuoden aikana eron voimaantu- losta lukien. Eroaminen tapahtuu kuntalain 64 §:n mukaisesti kalenteri- vuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.
26 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty liikelaitoskuntayhtymän tarkastussäännössä. Tar- kastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi xx- xxx sekä jokaiselle henkilökohtainen varajäsen.
27 § Sopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsen- kunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
28 § Liikelaitoskuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Liikelaitoskuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenyhteisöjen valtuus- tot ja yhtymäkokous.
Liikelaitoskuntayhtymän purkautuessa johtokunnan on huolehdittava lop- puselvityksestä, elleivät jäsenyhteisöt sovi muusta järjestelystä. Liikelai- toskuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenyh- teisöille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenyhteisöt ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuus- toissa.
29 § Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä perussopimus tulee voimaan xx.xx.2019
Tämä sopimus on laadittu ja allekirjoitettu kuutena samansanaisena kap- paleena, joista yksi kappale annetaan kunkin jäsenyhteisön hallitukselle ja yksi liikelaitoskuntayhtymän johtokunnalle.
VARKAUDEN KAUPUNKI
Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx
kaupunginjohtaja hallintojohtaja
LEPPÄVIRRAN KUNTA
kunnanjohtaja hallintosihteeri
JOROISTEN KUNTA
kunnanjohtaja kunnansihteeri
JUVAN KUNTA
kunnanjohtaja hallintojohtaja
HEINÄVEDEN KUNTA
kunnanjohtaja kunnansihteeri