SOSIAALIALAN TYÖNANTAJA- JA TOIMIALALIITTO RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY
1 (5)
SOSIAALIALAN TYÖNANTAJA- JA TOIMIALALIITTO RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY
SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 29.4.2010
Työehtosopimusosapuolet ovat sopineet Sosiaalialan järjestöjä koskevan 28.2.2010 päätty- neen työehtosopimuksen uudistamisesta liitteineen vuosille 2010-2011 seuraavasti:
SOPIMUSKAUSI
1. Sopimuskausi
Sopimuskausi alkaa 1.3.2010 ja päättyy 31.12.2011.
Vuoden 2011 mahdollisista palkankorotuksista neuvotellaan alkuvuodesta 2011. Korotukset tulisivat voimaan aikaisintaan 1.5.2011. Mikäli yhteisymmärrystä korotuksista ei saavutettaisi, voidaan työehtosopimus palkkojen osalta irtisanoa päättymään 30.4.2011.
PALKANKOROTUKSET
2. Yleis- ja taulukkopalkkojen korotus 1.5.2010:
3. Paikallinen erä 1.10.2010
Sosiaalialan järjestöissä toteutetaan 1.10.2010 lukien paikallisesti sovittava erä 0,7 %.
Työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön varsinaisesta säännöllisen työ- ajan palkkasummasta toukokuulta 2010 käytetään 0,7 % paikallisesti sopien.
Erän kohdentamisesta on neuvoteltava paikallisesti tämän sopimuksen liitteenä olevan (liite 1) soveltamisohjeen mukaisesti. Kohdennuksessa otetaan huomi- oon vuosittaisen kehityskeskustelun arviot. Ellei erän kohdentamisesta päästä yhteisymmärrykseen, maksetaan erä kaikille henkilökohtaisiin kokonaispalkkoi- hin 0,7 %:n suuruisena.
2 (5)
TYÖEHTOSOPIMUKSEN TEKSTIASIAT
1 Liitetään 6.11.2009 sopijaosapuolten aikaansaama Työaikapankkimalli osaksi työehtosopimusta (liite 2).
2 TES 4 § 1. kohta muutetaan kuulumaan
1. Työnantajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen nou- datetaan alla mainittuja työsuhteen kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:
0 | - 1 vuotta | 14 päivää |
yli 1 | - 4 vuotta | yksi kuukausi |
yli 4 | - 8 vuotta | kaksi kuukautta |
yli 8 | - 12 vuotta | neljä kuukautta |
yli 12 vuotta kuusi kuukautta.
Toimihenkilön irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen on irti- sanomisaika
14 päivää työsuhteen kestettyä enintään viisi vuotta yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
3 Määräaikaisten koulutustakuu / Koulutussopimus 2 §, 1. kohta, 2 mom li- sätään
Työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaisesti työnantaja huo- mioi myös pidempiaikaisten määräaikaisten työntekijöiden mahdollisuuden osal- listua täydennyskoulutukseen.
4 Korjataan 24 § 1. d)-kohdan pöytäkirjamerkintä kuulumaan seuraavasti:
Perheenjäsenellä tarkoitetaan toimihenkilön kanssa samassa taloudessa elävää avio- ja avopuolisoa ja näiden samassa taloudessa eläviä omia tai puolison lap- sia. Lapseksi katsotaan myös otto- ja kasvattilapsi.
Lähiomaisella tarkoitetaan toimihenkilön perheenjäseniä sekä vanhempia, iso- vanhempia, lapsia, lapsenlapsia, veljiä, sisaria ja avio- tai avopuolison vanhem- pia.
5 Korjataan 24 § 1. c)-kohta seuraavasti:
Toimihenkilön perheenjäsenen, omien vanhempien ja omien lasten kuolema.
6 Muutetaan 24 § 4. kohta kuulumaan seuraavasti:
Osallistuminen valittuna edustajana Toimihenkilöjärjestö STTK:n, Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry:n tai sen valtakunnallisen jäsenjärjestö YSTEA:n liit- to-, edustajisto-, vuosi- ja hallituksen kokouksiin ei vähennä palkka- ja vuosilo- maetuja.
7 27 § Luottamusmieskorvaukset
Luottamusmiehelle maksetaan korvausta luottamusmiestehtävien hoitamisesta seuraavasti:
edustettavien lukumäärä euroa/kk
2 | - 15 | 24 |
16 | - 50 | 35 |
51 | - 100 | 45 |
yli | 100 | 54 |
Pöytäkirjamerkintä:
Monitoimialaisessa tai monitoimipaikkaisessa järjestössä toimiva luottamusmies rinnastetaan pääluottamusmieheen. Pääluottamusmiehelle maksettava vähim- mäiskorvaus on 54 euroa.
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan 23 €/kk korvauksena ko. tehtävien hoitami- sesta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että työsuojeluvaltuutettu edustaa henkilöstöä työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kaksikymmentä työntekijää. Mikäli työpaikalla on vähintään 100 toimihenkilöä, on työsuojeluvaltuutetun korvaus 35 €.
8 TYÖRYHMÄT
Sovittiin perustettavaksi seuraavat työryhmät:
A. Palkkausjärjestelmän kehittäminen
Liitot asettavat palkkausjärjestelmän kehittämistä varten työryhmän, jonka teh- tävä on edelleen kehittää olemassa olevaa palkkausjärjestelmää niin, että siitä muodostuu oikeudenmukaisempi, palkitsevampi ja joustavampi sekä entistä toi- mivampi kokonaisuus. Työryhmän tulee tehdä kokonaisesitys seuraavien teki- jöiden osalta
▪ tehtäväkohtaisen palkanosan määräytymisperusteet, suuruus ja eri pe- rusteiden tuoman palkanosan porrastus
▪ henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteet, suuruus ja eri pe- rusteiden tuoman palkanosan porrastus
▪ kokemusvuosijärjestelmä
▪ vaativuusryhmittelyn tarkistaminen niin, että ryhmittelyyn lisätään uusi ryhmä 7
▪ vaativuusryhmien palkkojen ylärajan poisto
▪ harjoittelijoita, oppisopimusoppilaita ja tukityöllistettäviä koskevat palkka- usmääräykset
▪ tarvittavat siirtymäsäännökset
Tehtäväkohtaisen palkanosan määräytymisperusteita ja suuruutta pohtiessaan työryhmä voi tarkastella myös erillisen kielilisän tarpeellisuutta.
Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 31.12.2010 mennessä, jotta palkkaus- järjestelmämuutokset voidaan ottaa käyttöön kevään 2011 aikana.
B. Työehtosopimuksen ajanmukaistamisen työryhmä
Työryhmän tarkoituksena on saattaa työehtosopimuksen teksti käytännön työ- suhdeasioiden hoitamisen kannalta ymmärrettävämmäksi ja selkeämmäksi se- kä helpommin tulkittavaksi.
C. Ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamisen tukemista selvittävä työ- ryhmä
Työryhmän tavoitteena on saada järjestöt hyödyntämään paremmin työterveys- huollon palveluja, joilla voidaan parantaa sosiaalialan järjestöjen työntekijöiden työssä jaksamista ja työhyvinvointia.
Osapuolet ottavat asian esille omissa koulutustilaisuuksissaan.
D. YSTEAn jäsenten työehtosopimusneuvottelutoimintaan osallistumisen aiheuttamien työstä poissaolojen korvaamista selvittelevä työryhmä
Työryhmän tehtävänä on selvittää nykyinen korvauskäytäntö YSTEAn hallituk- sen nimeämien jäsenten osallistuessa työehtosopimusneuvotteluihin ja samalla selvittää heidän osaltaan mahdollisuudet neuvottelutoimintaan ilman ansionme- netystä. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 30.9.2010 mennessä.
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAMERKINNÄT:
▪ Osapuolet toteavat työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työpaikan hyvän ilmapiirin olevan tärkeä yhteisesti tavoiteltava asia. Niiden saavuttamiseksi työnantajan ja työntekijöi- den tulee pyrkiä rakentavalla tavalla yhteisesti kehittämään työyhteisön työolosuhteita ja työilmapiiriä.
▪ Allekirjoittajajärjestöt toteavat, että yhteiskunnassa pyritään perhevelvoitteiden nykyis- tä tasaisempaan jakautumiseen naisten ja miesten kesken. Tämän mukaisesti kahden työssä käyvän huoltajan perheissä tulisi pyrkiä jakamaan työstä poisjäännit tasapuoli- sesti molempien vanhempien kesken.
Helsingissä 29.4.2010
SOSIAALIALAN TYÖNANTAJA- JA TOIMIALALIITTO RY
ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY
1 (3)
liite 1
PAIKALLISEN ERÄN TOTEUTTAMINEN SOSIAALIALAN JÄRJESTÖISSÄ 1.10.2010
Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen sopimusratkaisussa vuosille 2010 – 2011 on so- vittu 1.10.2010 jaettavaksi paikallisesti kohdennettava 0,7 % suuruinen erä.
1. Mitä jaetaan
0,7 % työehtosopimuksen piirissä olevan henkilöstön säännöllisen työajan palkkasummasta toukokuulta 2010. Palkkasummassa otetaan huomioon varsinaiset säännölliset palkat (sisäl- täen kiinteät kuukausittain toistuvat lisät) mutta ei ylitöitä eikä vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä kuten ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta kuten vuosi- tai sairauslomalta maksetut palkat otetaan huomioon ilman vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä. Vastaa- vasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomi- oon. Xxxxxxxxxx ei oteta huomioon.
Esimerkiksi: Työehtosopimuksen piirissä on 30 työntekijää (ei sisällä työehtosopimuksen 1
§:n mukaisia työnantajan edustajia), joiden säännöllisen työajan kuukausipalkat tai tuntipalk- kaisille työntekijöille maksetut tuntipalkat toukokuulta 2010 olivat 63 000 euroa. Summa sisäl- tää yhteensä 3 000 euroa tuntikohtaisia ilta- ja lauantaityölisiä. Varsinaiset säännölliset palkat ovat siis 60 000 euroa (63 000 €, josta vähennetään 3 000 € vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä).
Jaettava erä on 0,007 x 60 000 euroa = 420 euroa.
2. Ketkä neuvottelevat
Neuvottelut käydään joko työnantajatasolla tai työyksikkökohtaisesti. Neuvotteluosapuolina ovat työnantajan edustaja ja luottamusmies/luottamusmiehet. Ellei luottamusmiestä ole, työn- tekijät voivat valita yksimielisesti edustajan keskuudestaan. Pienessä työyhteisössä neuvotte- lut voidaan käydä myös koko henkilöstön kanssa yhteisessä palaverissa ilman erikseen valit- tuja edustajia. Neuvottelujen alussa todetaan, ketkä ovat neuvottelijat ja mitä tahoja he edus- tavat.
3. Paikallisten erien kohdennusperusteet
Neuvotteluissa on tarkoitus yhteisymmärryksessä sopia siitä, miten paikallinen 0,7 % erä kohdennetaan. Käytännössä ensin sovitaan niistä periaatteista, joiden mukaan kohdennus suoritetaan ja tämän jälkeen erän jakamisesta työpaikalla.
Paikallisesti jaettavaa erää ei saa käyttää työehtosopimuksen normaalin velvoitteen täyttämi- seen vaan tämän ylittäviin tai harkinnanvaraisiin muihin kohdennuksiin. Erä on pysyvä osa palkkaa, joka maksetaan mahdollisten toimihenkilölle myöhemmin myönnettävien henkilö- kohtaisten ja tehtäväkohtaisten palkanosien sekä kokemuslisien lisäksi.
Pöytäkirjamerkintä:
Osapuolet seuraavat paikallisen erän jakoperiaatteita ja käyttöä koskevan ohjeen toi- mivuutta sopimuskauden aikana. Paikallisten erien kohdennusperusteita koskeva 3. kohta on voimassa ainoastaan vuoden 2010 loppuun.
4. Toimenpiteet ennen erien jakamista
Työnantaja ja luottamusmies/luottamusmiehet käyvät hyvissä ajoin ennen korotusajankohtaa läpi työpaikan toimihenkilöiden sijoittumisen vaativuusryhmittelyyn sekä sen, kuinka monelle ja keskimäärin kuinka suuria tehtävä- ja henkilökohtaisia palkanosia järjestössä maksetaan vaativuusryhmittäin.
Neuvottelut käydään työnantaja-aloitteisesti. Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle ehdo- tuksen suunnitelluista korotuksista ja niiden perusteista vaativuusryhmittäin.
Esimerkiksi: Työnantaja tekee luottamusmiehelle seuraavan ehdotuksen paikallisen erän kohdentamisesta (tässä esimerkissä 420 euroa):
1) Vaativuusryhmässä 2 työskenteleville kahdelle työntekijälle kohdistetaan henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella 40 e eli yhteensä 80 e.
2) Vaativuusryhmässä 4 työskenteleville neljälle asiantuntijalle kohdistetaan jokaiselle työn vaativuuden perusteella 60 e eli yhteensä 240 e.
3) Vaativuusryhmässä 6 työskentelevälle kahdelle asiantuntijalle kohdistetaan 50 euroa eli yhteensä 100 euroa.
Tässä esimerkissä kohdennettava 420 euron paikallinen erä jaettaisiin siis kahdeksalle hen- kilölle.
Luottamusmies ja työnantaja neuvottelevat erien kohdentamisesta edellä mainituilla periaat- teilla. Erät jaetaan toistaiseksi voimassa olevina palkanosina 1.10.2010 lukien. Sopimus erien kohdentamisesta tulee tehdä kirjallisesti.
Työehtosopimusosapuolet suosittavat, että erityisesti suuremmissa järjestöissä erä jaettaisiin aidosti paikallisesti ja kohdennettaisiin em. tavalla. Jos erien kohdentamisesta ei kuitenkaan päästä sopimukseen, maksetaan paikallinen erä kaikille 0,7 % suuruisena henkilökohtaisesta palkasta laskettuna.
5. Jälkitarkastelu
Kun työnantaja ja luottamusmies ovat päässeet sopimukseen paikallisten erien kohdentami- sesta, tiedotetaan kohdennuksesta ja sen perusteista kirjallisesti henkilökunnalle.
Henkilökunnalle annettavassa tiedotteessa tulee ilmetä ainakin:
1) Millä perusteilla erä on kohdennettu
2) Kuinka monelle henkilölle paikallinen erä on kohdistunut
3) Mihin vaativuusryhmiin erää on kohdennettu ja kuinka paljon (%)
6. Palkkatietojen salassapito
Luottamusmiehelle luovutetut ja näytetyt tiedot ovat ehdottoman luottamuksellisia, eikä hän saa luovuttaa yksittäisen henkilön palkka- tai muuta henkilötietoa kenellekään muulle kuin henkilölle itselleen.
1 (3)
Työaikapankkimalli sosiaalialan järjestöille
1. Työaikapankkimallin tarkoitus ja käyttöönotto
Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämiseksi ja työn ja vapaan-ajan yhteensovittami- seksi sekä toiminnallisesti järkevien ja tuloksellisten työaikajärjestelyjen mahdollistami- seksi voidaan sopia työaikapankkijärjestelmästä alla olevien kohtien mukaisesti.
Työaikapankkijärjestelmästä sovitaan työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä. Sopi- mus on tehtävä kirjallisesti.
2. Työaikapankin osatekijät
Työaikapankin osatekijöinä voivat olla:
• Lisä- tai ylityö ja ylityön korotusosa
• Lauantai-, sunnuntai-, ilta- ja yötyökorvaus
• Varallaolokorvaus
• Viikkolepokorvaus
• Matka-ajan korvaus
• Lomaraha
Vapaat säästetään työaikapankkiin tunteina ja minuutteina ja vapaa annetaan tunteina tai työpäivinä (5/vk) siten, että kokonaisen vapaapäivän pituus on työntekijän keskimääräi- nen viikkotyöaika/5:llä.
Esimerkiksi:
1) Yksi vuorokautinen ylityötunti, joka korvataan 50 %:lla korotetulla perustuntipalkalla on 1 h 30 min, kun se siirretään työaikapankkiin.
2) Säännöllisenä työaikana tehdystä iltatyöstä maksettava iltatyölisä, 15 % perustun- tipalkasta, on työaikapankkiin siirrettynä yhdeltä tunnilta 9 min.
3) Lomarahan muuntosuhde: 24 lomapäivän lomaraha = 12 arkipäivää = 2 viikkoa eli 10 työpäivää vapaata.
Ylitöiden ja viikkolepokorvausten siirtämisestä työaikapankkiin on sovittava esimiehen kanssa etukäteen samalla, kun sovitaan ylityön tekemisestä. Työaikakorvausten siirtämi- sestä työaikapankkiin on sovittava siinä vaiheessa, kun sovitaan niiden pitämisestä va- paana. Matka-ajankorvausten siirtämisestä
työaikapankkiin tulee sopia siinä vaiheessa, kun työnantaja ilmoittaa, että korvaus anne- taan vapaana.
Työntekijällä on oikeus säästää työaikapankkiin enintään 15 työpäivää vastaava tuntimää- rä.
3. Työaikapankin kertymän pitäminen vapaana
Työaikapankkia käyttöönotettaessa on hyvä sopia työnantajan ja työntekijän välillä alus- tavasti siitä, milloin kertyneet työtunnit on tarkoitus käyttää. Vapaan ajankohdasta sovi- taan työnantajan ja työntekijän välillä. Jollei vapaan ajankohdasta voida sopia, työntekijän on ilmoitettava sen pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen vapaan alkamista. Läh- tökohtana työaikapankkijärjestelmässä on mahdollisimman hyvä yhteensovitus työyhtei- sön toiminnallisten ja työntekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa.
Kertynyt vapaa pidetään kahden kalenterivuoden kuluessa sen kertymisestä, ellei työnan- tajan ja työntekijän välillä kirjallisesti toisin sovita.
4. Työaikapankin hallinnointi ja kirjanpito
Työaikapankkiin säästetyt työntunnit merkitään työaikakirjanpitoon, jonka sisällöstä työn- tekijällä on pyynnöstä oikeus saada tiedot.
5. Työaikapankin vaikutus työsuhteen muihin ehtoihin
Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Työaikapankkiva- paa on työssäoloaikaa vuosilomia ja kokemusvuosia laskettaessa samoin kuin määritel- täessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.
6. Sairastuminen työaikapankkivapaan aikana
Jos työntekijä sairastuu ennen sovitun työaikapankkivapaan alkamista tai sen aikana, ei työkyvyttömyysjakson kolmea päivää ylittävää osaa, ellei lyhyemmästä ole sovittu, lasketa työaikapankkivapaaksi. Työntekijän tulee pyytää vapaan ajankohdan siirtoa viipymättä työkyvyttömyyden alkaessa.
Esimerkki
Työnantaja ja työntekijä ovat sopineet työntekijän pitävän työaikapankkivapaata 1.10.-14.10. eli 10 työpäivää. Työntekijä on sairaana 5.10-30.10.2009.
1.-4.10. välisellä ajalla työaikapankkivapaasta kuluu 2 päivää ja vielä 5.-7.10. välisellä ajalla 3 päi- vää. Vapaa muuttuu 8.10. alkaen sairauslomaksi, jolloin loppuosa vapaasta (8.-14.10. = 5 työpäi- vää) siirtyy pidettäväksi myöhemmin.
to 1.10. ma 5.10 to 8.10 ke 30.10.
vapaa alkaa sairastuminen vapaa muuttuu sairauslomaksi sairausloma päättyy
|2pv vapaa_| 3pv vapaa | 5pv sairauslomalla |_sairauslomalla
ke14.10
7. Työaikapankkivapaan ajalta maksettava palkka
Työaikapankkivapaan ajalta maksetaan työntekijälle normaali säännöllinen kuukausipalk- ka. Jos työntekijän palkkaan kuuluu säännöllisesti maksettavaa muuta palkkaa, tulee myös tämä huomioida työaikapankkivapaan ajalta. Luontoisedut annetaan työaikapankki- vapaan ajalta vähentämättöminä.
8. Työaikapankin irtisanominen
Työsuhteen ja työaikapankin päättyessä työaikapankissa pitämättä olevat tunnit makse- taan rahana. Vapaasta maksettavan korvauksen suuruus määräytyy työsuhteen päätty- mishetkellä voimassa olevien palkkausperusteiden mukaan.
Työntekijällä on oikeus saada ja työnantajalla on oikeus antaa työaikapankkiin kerrytetyt tunnit rahana myös työtehtävien tai palkkausperusteiden olennaisesti muuttuessa.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus työaikapankista on irtisanottavissa kolmen kuukau- den irtisanomisaikaa noudattaen.
Helsingissä 6.11.2009
SOSIAALIALAN TYÖNANTAJA- JA TOIMIALALIITTO
ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY