LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN

TYÖEHTOSOPIMUS

1.12.2017 - 31.10.2020

LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS LT RY TEOLLISUUSLIITTO RY

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 6

LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 18

1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 18

1.1 Sopimuksen soveltamisala 18

1.2 Järjestäytymisvapaus 18

1.3 Liittojen väliset sopimukset 18

1.4 Sopimuksen sitovuus, työrauha ja valvontavelvollisuus 18

2 LUKU TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN 19

2.1 Työsopimus 19

2.2 Työsäännöt 20

2.3 Perehdyttäminen 20

2.4 Työnjohto-oikeus 20

2.5 Lomauttaminen 20

2.6 Työsopimuksen irtisanomisajat → siirretty irtisanomissuojasopimus 3 § 20

2.7 Takaisinottaminen → siirretty irtisanomissuojasopimus 20

3 LUKU TYÖAIKA 20

3.1 Säännöllinen työaika 20

Työaikalain noudattaminen 20

Perussääntö 20

Keskimääräinen viikkotyöaika 20

Vuorokautisen työajan pidentäminen 21

Liittojen kannanotto koskien 12 tunnin pituisia työvuoroja 21

Työaikalain 7 §:n mukainen jaksotyö 21

Tilapäiset muutokset 21

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen 21

3.2 Vapaapäivät 23

3.3 Arkipyhäviikkojen työaika 23

3.4 Päivittäisen työajan järjestäminen 23

3.5 Työajan tarkkailu 23

3.6 Työviikon ja työvuorokauden alkaminen 23

Päivä- ja kaksivuorotyö 23

Kolmivuorotyö 23

Paikallinen sopiminen työviikon ja työvuorokauden alkamisesta 23

3.7 Työaika päivätyössä sekä yksi- ja kaksivuorotyössä 24

Työajan tasaamisen soveltamisala 24

Työajan tasaamisvapaan kertyminen 24

Säännöllisiin työpäiviin rinnastettavat päivät 24

Ylimääräisten vapaiden huomioon ottaminen 25

Kertyneen vapaan antaminen 25

Työsuhteen päättymistilanteet 25

Paikallinen sopiminen vapaiden pitämättä jättämisestä 25

Ansiotaso 25

Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan 25

Vuosiloman ansaitseminen 25

3.8 Keskeytyvä kolmivuorotyö 26

Työajan pituus ja työajan tasaaminen 26

Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen 26

Vuosiloman ansaitseminen 26

Viikoittainen ylityö 26

Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen 26

3.9 Keskeytymätön kolmivuorotyö 26

Työajan pituus ja työajan tasaaminen 26

Vuosityöaika 27

Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen 27

Vuosiloman antaminen 27

Viikoittainen ylityö 28

Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen 28

3.10 Lepoajat 28

Päivätyö 28

Kaksivuorotyö 28

Kolmivuorotyö 28

Virkistystauot 28

Vuorokausilepo 29

Lepoaika työajan ylittäessä kymmenen (10) tuntia vuorokaudessa 29

3.11 Työaikapankki 29

Järjestelmän käyttöönotto 29

Järjestelmään siirretyt vapaat 30

Palkanmaksu järjestelmissä 30

Järjestelmien toimivuuden seuranta 30

3.12 Ylityö 31

Ylityön teettäminen 31

Ylityön enimmäismäärän tarkastelujakson pituus 31

Vuorokautinen ylityö 31

Viikoittainen ylityö 31

Rahakorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan 31

Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan (TES-ylityö) 31

Sunnuntaityökorotuksen maksaminen tietyissä erityistapauksissa 32

Vuorokauden vaihteen yli jatkunut ylityö 32

Ylityökorvauksen laskentaperuste 32

3.13 Hälytysluontoinen työ 32

Hälytysluontoisen työn edellytykset 32

Hälytysraha 32

Päivätyötä tekevän työntekijän paluu ylityöhön saman päivän aikana 33

3.14 Varallaolo 33

Asuntovarallaolo 33

Vapaamuotoinen varallaolo 33

4 LUKU PALKAT JA PALKANMAKSU 33

4.1 Palkkaustavat 33

4.2 Aikapalkka 33

Ohjetuntipalkat (senttiä/tunti) 34

Ammattityötä aikapalkalla suorittavien puhaltajien ohjetuntipalkat (senttiä/tunti) 34

Nuorten työntekijöiden ohjetuntipalkat (senttiä/tunti) 34

Aikatyölisä 35

4.3 Suorituspalkkatyö 35

Urakkatyön hinnoittelu 35

Urakkahinnoista sopiminen 35

Urakkahinnoittelun tarkistus 35

Palkkatakuu 36

Urakkatyön aloittamisen viivästyminen 36

4.4 Työn- ja aikatutkimukset 36

4.5 Palkkiopalkat 36

Tuotantopalkkiojärjestelmän perusta 36

Tulos- ja voittopalkkiot 36

4.6 Erilliset lisät 37

Vuoro-, ilta- ja yötyölisät 37

Vuorotyölisien määräytyminen 37

Vuorotyölisien määrät 37

Vuorotyölisä ylityössä 37

Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen 37

Ilta- ja yötyö 37

Keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä 37

Erittäin raskas ja erittäin likainen työ 38

4.7 Palvelusvuosilisä 38

Lisän soveltamisperuste 38

Palvelusvuosilisän määrä 38

Palvelusvuosilisän maksuajankohta 38

Työsuhteen päättyminen ennen palvelusvuosilisän vuosittaista maksua 38

4.8 Siirto toiseen työhön 39

Pääsääntö 39

Poikkeukset tilapäisiä siirtoja koskien 39

Siirto alempipalkkaiseen aikatyöhön 39

Siirto urakkatyöstä aikatyöhön 39

Säännönmukaisesti eri töitä tekevä työntekijä 39

Siirto urakkatyöstä urakkatyöhön 39

Kokeiluluontoinen työ tai opetustyö 39

Työnteon keskeytyminen 39

Paikallinen sopiminen tehtäväsiirtojen yhteydessä 40

4.9 Palkanmaksu 40

Suositus palkanmaksusta rahalaitosten välityksellä 40

Palkanmaksun ajankohta 40

Lopputili 40

4.10 Kuukausipalkka 40

Tuntipalkan muuttaminen kuukausipalkaksi 40

Kuukausipalkan osittaminen 40

4.11 Keskituntiansio 41

Käyttötilanteet 41

Laskenta 41

Käyttöajanjaksot 41

Paikallinen sopiminen laskentatavasta sekä käyttöjaksoista 41

5 LUKU ERINÄISET KORVAUKSET 41

5.1 Matkakustannusten korvaaminen 41

Matkojen suorittaminen 41

Matkan alkaminen ja päättyminen 42

Komennuspaikkakunta 42

Matkustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen 42

Matkaliput 42

Oman auton käyttö 42

Matka-ajan korvaus 42

Päivärahat 42

Majoittumiskustannusten korvaaminen 43

Yömatkaraha 43

Ateriakorvaus 43

Erityismääräyksiä 43

Korvaus ruoasta rahana pyhä- ja juhlapäivinä 43

Kotimatkat 43

Rajoitus pykälän soveltamista koskien 44

Työ ulkomailla 44

5.2 Muita korvauksia 44

Asevelvollisuuskutsunta 44

Reservin harjoitukset 44

Hautaus- ja hääpäivät 44

Merkkipäivät 44

Vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan kokoukset 44

Korvausten laskentaperuste 44

5.3 Arkipyhäkorvaus 45

Korvattavat arkipyhät 45

Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset 45

Arkipyhän osuminen tietyn poissaolon ajalle 45

Itsenäisyyspäivä 45

Viikko- tai kuukausipalkkaiset työntekijät 46

6 LUKU SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 46

6.1 Vuosiloma, lomaraha 46

Vuosiloman ja vuosilomapalkan määräytyminen 46

Lomaraha 46

Lomarahan määrä: 46

Lomarahan maksamisen edellytykset: 46

Lomarahan maksamisen ajankohta: 46

Lomaraha työsuhteen päättyessä: 47

Xxxxxxxxx maksaminen eläkkeelle siirtymisen yhteydessä 47

Xxxxxxxxxxxxxxx 00

Jaettu vuosiloma: 47

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaseen: 47

6.2 Sairausajan palkka 48

Sairausajan palkan maksamisen ajallinen kesto 48

Alle yhden kuukauden kestäneet työsuhteet 48

Sairastuminen kesken työpäivän 48

Saman sairauden uusiutuminen 48

Karenssipäivän poistuminen 49

Sairausajan palkan maksamista koskevat menettelytapaohjeet 49

Työkyvyttömyyden toteaminen 49

Epidemiatilanteet: työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan todistus 49

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet 49

Yrityksen työterveyspalvelujen käytön ensisijaisuus. 49

Sairastumisesta tehtävä ilmoitus 50

Sairausajan palkan epääminen 50

Sairausajan palkkaetujen väärinkäyttö 50

Ohjaus määräysten oikeaan soveltamiseen 50

Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamat vammat 50

Sairaudesta johtuvien poissaolojen vähentäminen ja ennalta ehkäisy 50

Äitiysvapaan palkka 51

Isyysvapaan palkka 51

Vähennykset sairausajan palkasta. Työnantajan palautusoikeus 51

Työnantajan maksamien korvausten laskentaperuste 51

Muu järjestely paikallisesti sopien 51

6.3 Lääkärintarkastukset 51

Lakisääteiset lääkärintarkastukset 51

Muut lääkärintarkastukset 52

Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia A -E) 52

Erityisedellytykset. 52

Korvausten maksuperuste. 53

6.4 Xxxxxx sairastuminen 54

Korvauksen maksamisen yleiset edellytykset 54

Vaikeasti sairaan lapsen hoito 54

6.5 Ryhmähenkivakuutus 54

6.6 Työturvallisuus 55

Yleissääntö 55

Suojavaatetus ja suojavarusteet 55

Kemialliset aineet 55

Työnopastus 55

Työympäristöasiat 55

Suositus työsuojeluyhteistyön toteuttamiseksi eräissä tapauksissa 55

7 LUKU LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO 56

7.1 Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut 56

Pääluottamusmiehen vapautus työstä ja kuukausikorvaus 56

Työsuojeluvaltuutettu 56

Paikallinen sopiminen 57

Varapääluottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun varamiehen irtisanominen 57

Liittojen välinen yleissopimus 57

7.2 Ammattiosaston kokoukset 57

Sopiminen työnantajan kanssa 58

Kokouspaikka 58

Kokouksen järjestäjän vastuu 58

Ammattiliiton edustajat 58

Teollisuusliitto ry:n toimihenkilöiden vierailut työpaikoilla 58

7.3 Ammattiliiton hallintoelinten kokoukset 58

7.4 Ilmoitustaulut 58

7.5 Ay-jäsenmaksun pidättäminen 58

8 LUKU NEUVOTTELUJÄRJESTYS 59

8.1 Paikallinen sopiminen 59

8.2 Erimielisyyksien ratkaiseminen 59

Paikalliset neuvottelut 59

Liittojen väliset neuvottelut 59

Työtuomioistuin 60

9 LUKU SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 60

Työehtosopimuksen voimassaolo 60

Sopimuskappaleet 60

LIITE 1 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA 61

LIITE 2 KORJAUSPAJOJEN AMMATTITYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAMÄÄRÄYKSET 62

LIITE 3 LASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT 65

LIITE 4 AUTOLASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT 71

LIITE 5 KUVASTINTEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT 73

LIITE 6 ERISTYSLASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT. 75

LIITE 7 YLEISSOPIMUS 76

LIITE 8 LOMAPALKKASOPIMUS 90

LIITE 9 IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 92

2. Palkantarkistukset ajalle 1.12.2017-31.10.2020

2.1. Paikallisten palkkaneuvotteluiden tavoitteet

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPI- MUS

Aika 20.12.2017

Paikka Kemianteollisuus ry, Eteläranta 10, Helsinki

Läsnä Lasikeraaminen teollisuus LT ry

Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx

Teollisuusliitto ry

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

1. Sopimuskausi, sopimuksen voimassaolo ja työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Todettiin, että uusi työehtosopimus korvaa 1.12.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.12.2016–30.11.2017 allekirjoitetut työehtosopimukset. Tämä sopimus on voimassa 1. 12.2017–31.10.2020.

Sopijapuolet sitoutuvat neuvottelemaan sopimuskauden viimeisen 11 kuukauden kustannus- vaikutuksen ajalle 1.12.2019-31.10.2020 toukokuun 2019 loppuun mennessä. Kustannusvai- kutuksessa huomioidaan palkkaratkaisun lisäksi muun muassa sopijapuolten työryhmien mah- dolliset esitykset. Mikäli neuvottelutulosta ei saavuteta toukokuun 2019 loppuun mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa kahden kuukauden irtisanomisaikaa käyttäen päättymään 31.10.2019.

Todettiin, että osapuolina olevat liitot ovat 14.11.2017 saavuttaneet neuvottelutuloksen lasike- raamisen teollisuuden työehtosopimuksen teksti- ja palkkamuutoksista. Liitot ovat tänään alle- kirjoittaneet edellä mainittua alaa koskevan työehtosopimuksen.

Paikallisten neuvottelujen tavoitteena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan taloustilannetta, tilauskantaa, työllisyystilannetta sekä kustannuskilpailukykyä tukeva palkkaratkaisu. Tavoit- teena on, että palkan muodostuksella kannustetaan kehittämään osaamista ja toimimaan sen suuntaisesti, että yrityksen tuottavuus ja työhyvinvointi kehittyvät sille asetettujen tavoitteiden suuntaisesti.

2.2. Luottamusmiehelle neuvotteluja varten annettavat tiedot ja sopimusmenettely

Työnantaja antaa ennen neuvotteluja luottamusmiehelle, tai henkilöstöryhmälle, jos luottamus- miestä ei ole valittu, tiedot jaettavasta palkkasummasta ja miten se on laskettu.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa ja peri- aatteet. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen, tai jos luottamusmiestä ei ole valittu, henki- löstöryhmän kanssa ensimmäisen vuoden osalta 15.1.2018 ja toisen vuoden osalta 15.1.2019 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita. Sopimus tehdään kirjallisesti.

Työnantaja päättää korotusten kohdentamisesta paikallisesti tehdyn sopimuksen puitteissa. Korotusten tekemisen jälkeen työnantaja todentaa jaetun summan.

Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä voidaan käyttää vain paikallisen erän jakamiseen.

2.3. Palkantarkistusten toteutustapa ja suuruus

Vuonna 2018 palkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella korotuksella. Ellei muusta toteutustavasta päästä sopimukseen, korotuksesta 1,2 % kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,4 % työnanta- jan päättämällä tavalla.

Vuonna 2019 palkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella korotuksella. Ellei muusta toteutustavasta päästä sopimukseen, korotuksesta 1,0 % kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,6 % työnanta- jan päättämällä tavalla.

Yritys- tai toimipaikkakohtainen vuoden 2018 palkankorotus lasketaan työehtosopimuksen so- veltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden joulukuussa 2017 ja vuoden 2019 palkankorotus joulu- kuussa 2018 maksettujen henkilökohtaisten tunti- tai kuukausipalkkojen summasta (ansiot aika-, urakka- ja palkkiotyössä ilman erillisiä, esim. palvelusvuosi-, vuorotyö-, olosuhde- jne. lisiä).

Soveltamisohje:

Laskennassa ovat mukana kaikki joulukuussa työehtosopimuksen soveltamisalalla työs- kentelevät työsuhteen laadusta (toistaiseksi voimassa oleva, määräaikainen, osa-aikai- nen, tarvittaessa työhön tuleva) riippumatta. Joulukuussa palkallisilla vapailla olleiden tunti- tai kuukausipalkat, esimerkiksi palkallinen sairausaika ja vuosiloma, ovat mukana laskennassa. Xxxxxxxxxxxxx äitiysvapaalla olevan palkka lasketaan mukaan, jos hänelle ei ole otettu sijaista.

Joulukuussa palkattomilla vapailla olevien palkkoja ei lasketa mukaan. Erään ei sisälly- tetä mm. seuraavia lisiä: luottamusmieslisiä, työsuojeluvaltuutetun korvauksia, ylityökor- vauksia, tulosperusteisiä eriä, palvelusvuosi-, vuorotyö-, sunnuntai-, olosuhdelisiä, loma- raha, lomakorvaus jos työsuhde on päättynyt.

Sopijapuolet sitoutuvat neuvottelemaan sopimuskauden viimeisen 11 kuukauden kustannus- vaikutuksen ajalle 1.12.2019-31.10.2020 syyskuun 2019 loppuun mennessä. Kustannusvai- kutuksessa huomioidaan palkkaratkaisun lisäksi muun muassa sopijapuolten lisätyöryhmän mahdolliset esitykset. Mikäli neuvottelutulosta ei saavuteta syyskuun 2019 loppuun mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa kahden kuukauden irtisanomisaikaa käyttäen päättymään 30.11.2019.

2.4. Palkantarkistusten ajankohta

Korotukset toteutetaan 1.2.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ja toisena sopimusvuonna lähinnä 1.2.2019 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Mikäli korotuksen ajankohtaa myöhennetään, sopimus tulee tehdä kirjallisesti pääluottamus- miehen kanssa vuoden 2018 korotusten osalta 31.1.2018 ja vuoden 2019 korotusten osalta 31.1.2019 mennessä. Ellei yrityksessä ole luottamusmiestä, työnantaja käy neuvottelut koko henkilöstöryhmän kanssa. Sopimus tehdään kirjallisesti.

Mikäli sovitaan palkan tarkistusten myöhentämisestä, tulee samalla sopia muutoksesta mah- dollisesti aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta vastaavalla kertaluontoisella erällä. Erotus maksetaan viimeistään palkankorotuksen toteuttamisajankohdasta.

Mikäli yrityksissä tehdään palkankorotuksia työehtosopimuksen palkankorotuksista poik- keavina ajankohtina, voidaan tämä paikallisesti sopia otettavaksi huomioon työehtosopimuk- seen perustuvia ¬korotuksia toteutettaessa. Tällöin työntekijälle on ilmoitettava, että korotus pitää sisällään työehtosopimukseen perustuvan korotuksen.

2.5. Palkkataulukot

Ohjetuntipalkat 1.2.2018 alkavan palkanmaksukauden alkaen

	snt/h
Palkkaryhmä 1	964
Palkkaryhmä 2	991
Palkkaryhmä 3	1033
Palkkaryhmä 4	1093
Palkkaryhmä 5	1161

	snt/h
Nuorempi puhaltaja	1230
Vanhempi puhaltaja	1276
Puhaltajamestari	1305

Ammattityötä aikapalkalla suorittavien puhaltajien ohjetuntipalkat 1.2.2018 alkaen

Korjauspajojen ammattityöntekijät 1.2.2018 alkaen

snt/h Työnvaativuusluokka 1 1035

Työnvaativuusluokka 2 1081

Työnvaativuusluokka 3 1256

Työnvaativuusluokka 4 1394

Ohjetuntipalkat 1.2.2019 alkavan palkanmaksukauden alkaen

snt/h

Palkkaryhmä 1	974
Palkkaryhmä 2	1001
Palkkaryhmä 3	1043
Palkkaryhmä 4	1104
Palkkaryhmä 5	1173

Ammattityötä aikapalkalla suorittavien puhaltajien ohjetuntipalkat 1.2.2019 alkaen

snt/h

Nuorempi puhaltaja 1242

Vanhempi puhaltaja 1289

Puhaltajamestari 1318

Korjauspajojen ammattityöntekijät 1.2.2019 alkaen

snt/h Työnvaativuusluokka 1 1045

Työnvaativuusluokka 2 1092

Työnvaativuusluokka 3 1269

Työnvaativuusluokka 4 1408

Korotusten toteuttaminen yrityskohtaisissa palkkausjärjestelmissä

Yrityskohtaisten palkkausjärjestelmien mukaisia työnvaativuusluokkapalkkoja korotetaan 1.2.2018 lukien 1,2 prosentilla ja 1.2.2019 lukien 1,0 prosentilla.

2.6. Nuorten ohjetuntipalkat

Nuorten työntekijöiden ohjetuntipalkat 1.2.2018 alkaen

snt/h alle 17-vuotiaat 938

17-vuotiaat 942

Nuorten työntekijöiden ohjetuntipalkat 1.2.2019 alkaen

snt/h alle 17-vuotiaat 947

17-vuotiaat 951

2.7. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset Pääluottamusmiehen kuukausikorvaus 1.2.2018 alkaen Työntekijöiden lukumäärä Korvaus euroa / kuukausi

-20 70

21 - 50 74

51 - 100 79

101 - 150 84

151 - 250 96

251 - 350 108

351 - 420 117

421 - 126

Työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaus 1.2.2018 alkaen

Työstä vapautuksen määrä tuntia/viikko Korvaus euroa/kuukausi Alle 4 50

4 53

8 63

14 74

20 88

28 96

32 104

Kokonaan vapautettu 114

2.8. Vuorolisät

Vuorolisiä korotetaan 1.2.2018 alkaen tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Iltavuorolisiä korotetaan 4 senttiä tunnilta ja yövuorolisää 7 senttiä tunnilta. Iltavuorolisä on 124 senttiä tunnilta ja yövuorolisä 216 senttiä tunnilta.

Keskeytymättömän kolmivuorotyön ja jatkuvan kaksivuorotyön lauantain aamu-, ilta- ja yövuo- ron aikana tekemälle säännöllisen työajan lisä 4 senttiä tunnilta. Korotettu lisä on 132 senttiä tunnilta.

2.9. Liittojen tuki

Liitot laativat yhteisen ohjeistuksen ja järjestävät koulutusta paikallisille osapuolille työehtoso- pimuksen mukaiseen palkkojen korottamiseen.

Liitot tukevat paikallisia osapuolia hakemaan aktiivisesti erilaisia ratkaisumalleja työehtosopi- muksen mukaiseen palkkojen korottamiseen, kannustavaan palkkaukseen ja kannustavat löy- tämään yritykselle ja sen henkilöstölle parhaan mahdollisen ratkaisun.

3. Tekstimuutokset 1.12.2017 alkaen

1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ, 1.4. Sopimuksen sitovuus, työrauha ja valvontavelvol- lisuus

Numeroidaan määräyksessä jo olevat kappaleet numeroin 1., 2. ja 3. ja lisätään viimeisen kappaleen jälkeen määräykseen kohdat 4.-7., jotka ovat sisällöltään seuraavat:

4. Ammattiosasto, luottamusmiehet ammattiosaston edustajana ja työnantaja ovat velvollisia ylläpitämään työrauhaa työpaikalla. Työrauhahäiriön uhan tultua ammattiosaston, luottamus- miehen tai työnantajan tietoon, nämä ovat velvollisia viipymättä saattamaan asian ja kaikki sen arviointiin vaikuttavat seikat liittojen tietoon. Paikallisten osapuolten on pidättäydyttävä työtais- telutoimista, kunnes liitot ovat käsitelleet asian.

5. Liittojen on kohdassa 4. tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä selvitettävä syy uhkaa- vaan työtaisteluun ja annettava arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutoimi työehtosopimus- lain vastainen. Liitot saattavat kantansa paikallisille osapuolille tiedoksi. Työtaistelun ollessa liittojen arvion mukaan työehtosopimuslain vastainen liittojen tulee ohjata paikallisia osapuolia työrauhan ylläpitoon. Mikäli paikallinen erimielisyys liittyy työehtosopimuksen soveltamiseen tai tulkintaan, asia tulee käsitellä työehtosopimuksen 8.2. mukaisessa neuvottelujärjestyk- sessä.

6. Työehtosopimuslain vastaiseen työtaistelutoimeen ryhtymisestä ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä voidaan työehtosopimuslain mukaan määrätä hyvityssakko. Liittojen näke- myksen mukaan

˗ ammattiosaston tai työnantajan laiminlyötyä 4.−5. kohdan mukaisia velvoitteitaan tämä tu- lisi huomioida hyvityssakkoa korottavana tekijänä ja

˗ liitoille määrättävää hyvityssakkoa korottavana tai alentavana tekijänä tulisi huomioida myös liittojen 5. kohdan mukaiset toimet lainvastaisen työtaistelun estämiseksi.

7. Lasikeraaminen teollisuus LT ry sitoutuu olemaan nostamatta työrauhakannetta työtaistelu- toimella uhkaamisesta kohtien 4.-5. mukaisen menettelyn ollessa liittojen välillä kesken.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Liittojen on annettava kohdassa 4. tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä, ja vii- meistään vuorokauden sisällä, kohdassa 5. tarkoitettu arvionsa siitä, onko uhkaava työ- taistelutaistelutoimi työehtosopimuksen vastainen.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Osapuolet toteavat, että työtaistelun uhkaa ei tule käyttää painostuskeinona voimassa olevan työehtosopimuksen taikka paikallisen sopimuksen tai käytännön työehtosopimuk- sen mukaisen ehdon tai tulkinnan muuttamiseen. Työehtosopimuksen soveltamiseen liit- tyvät erimielisyydet on käsiteltävä työehtosopimuksen 8.2. mukaisen neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti, eikä tämän pykälän tarkoittamassa järjestyksessä.

3 LUKU, 3.1 Säännöllinen työaika, alakohta Työaikalain 7 §:n mukainen jaksotyö

Lisätään määräykseen uusi kappale:

Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa tapauksissa.

3 LUKU TYÖAIKA, 3.11 Työaikapankki

Lisätään luetteloon ”Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimerkiksi” uusi kohta:

˗ 58 vuotta täyttäneen työntekijän osalta työntekijän niin halutessa rahanarvoisia etuuksia vaihdettuna vastaavaksi vapaaksi

Lisätään otsikon ”Järjestelmän käyttöönotossa sovittavat asiat” alle uusi kohta:

˗ sovittaessa 58 vuotta täyttäneen työntekijän mahdollisuudesta vaihtaa rahanarvoisia etuuksia vastaavaksi vapaaksi tulisi samalla sopia siitä, onko näissä tilanteissa tarpeen nostaa vapaiden säästämisen enimmäismäärää

4 LUKU PALKAT JA PALKANMAKSU, 4.9 Palkanmaksu

Suositus palkanmaksusta rahalaitosten välityksellä -kohdan ensimmäistä kappaletta jatketaan seuraavalla tekstillä:

Työnantaja voi toimittaa palkkalaskelman sähköisesti postitse toimitettavan palkkalaskelman sijaan.

Tämän jälkeen lisätään pöytäkirjamerkintä:

Ennen siirtymistä sähköiseen palkkalaskelmaan, työnantaja tiedottaa muutoksen ajan- kohdasta ja huolehtii, että työntekijä osaa ja pystyy tulostamaan tarvittaessa palkkalas- kelman. Muussa tapauksessa palkkalaskelma annetaan kirjallisesti.

6 LUKU SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET, 6.1 Vuosiloma, Lomaraha

Muutetaan lomaltapaluuraha lomarahaksi.

Lisätään xxxxxxxxx Xxxxxxxxx maksamisen ajankohta ensimmäiseksi kappaleeksi pöytäkir- jamerkintöineen seuraavalla tavalla:

Lomaraha voidaan paikallisesti sopien maksaa kiinteinä yrityksessä noudatettavina lomarahan maksupäivinä. Ellei paikallisesti päästä sopimukseen kiinteistä lomarahan maksupäivistä, tal- viloman osalta lomaraha maksetaan 15.2. mennessä ja kesäloman osalta 15.6. mennessä.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli paikallisesti on sovittu kiinteästä lomarahan maksupäivästä, ja loma sijoittuu siten, että lomaraha maksettaisiin vasta loman jälkeen, voidaan lomaraha maksaa vuosiloma- palkan yhteydessä.

6.3 LÄÄKÄRINTARKASTUKSET, Muut lääkärintarkastukset

Lisätään Erityisedellytykset -otsikon alle uudeksi f) kohdaksi

f) Valtioneuvoston asetuksen mukaiset syöpäseulonnat.

6.4 LAPSEN SAIRASTUMINEN, Korvauksen maksamisen yleiset edellytykset

Lisätään uusi kappale toiseksi kappaleeksi:

Poissaolo on sallittu myös puolison ollessa estynyt järjestämästä hoitoa tai hoitamasta äkilli- sesti sairastunutta lasta sen johdosta, että hän on sairaalahoidossa kodin ulkopuolella tai hä- nellä on toisella paikkakunnalla tapahtuvaan päätoimiseen opiskeluun kuuluva pakollinen läs- näolo oppitunneilla tai puoliso osallistuu tenttiin. Työntekijän on annettava luotettava selvitys esteellisyydestä esimerkiksi sairaalan tai oppilaitoksen henkilökunnan todistuksella.

7 LUKU LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO, 7.1 Luottamusmiehet ja työsuoje- luvaltuutetut

Lisätään Pääluottamusmiehen vapautus työstä ja kuukausikorvaus -otsikon alle toiseksi, uu- deksi kappaleeksi seuraava teksti:

Pääluottamusmiehen tässä pykälässä tarkoitettua palkkakehitystä ja vapautustarvetta tarkas- tellaan vähintään kerran vuodessa paikallisesti sovittavalla tavalla.

7.3 AMMATTILIITON HALLINTOELINTEN KOKOUKSET

Muutetaan määräuksen ensimmäinen kappale kuulumaan seuraavasti:

Työntekijällä, joka on valittu Teollisuusliitto ry:n liittokokoukseen, valtuustoon, hallitukseen tai näiden asettamiin pysyviin elimiin (sektorijohtokunta, työehtoneuvottelukunta, ruotsinkielinen jaosto, työympäristö- ja tasa-arvojaosto, nuorisojaosto, koulutusjaosto ja kulttuuri- ja vapaa- ajan jaosto), on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen näiden hallintoelimien viralli- siin kokouksiin.

YLEISSOPIMUS

5. LUKU TYÖNANTAJAN TIEDONANTOVELVOITTEET

Lisätään kolmanneksi alakohdaksi:

Oppisopimus- ja koulutussopimusoppilaat

Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan pääluottamusmiehelle uusista oppisopimus- ja koulu- tussopimusoppilaista.

7. LUKU KOULUTUS

7.1 Ammatillinen koulutus

Selkiytetään määräyksen sanamuotoa kuulumaan seuraavasti:

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin työaikana, korvataan koulutuksen aiheuttamat suo- ranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan lasket- tuna. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä säännöllisen työajan päälle sijoit- tuvalta kurssiajalta, että sen päälle sijoittuvalta matka- ajalta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, siihen osallistumisesta on sovittava kyseisen työn- tekijän kanssa. Näissä tilanteissa korvataan koulutuksesta johtuvat suoranaiset kustannukset. Koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovitaan tarvittaessa paikallisesti.

Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilai- suuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matka- ja majoituskustannuksia, kurssimaksuja, kus- tannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista ja internaattikurssien täysihoito- maksua.

7.4 Korvaukset

Muutetaan määräyksen 2. kappaletta ja lisätään määräyksen 3. kappaleeksi asiaa koskeva esimerkki seuraavasti:

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan kurssista sen järjestäjälle aiheu- tuvien ruokailukustannusten korvaukseksi ateriakorvaus. Ateriakorvauksen suuruus on vuonna 2018 25,00 euroa. Ateriakorvauksen määrä tulevalle kalenterivuodelle vahvistetaan aina edeltävän kalenterivuoden syyskuun loppuun mennessä tarkistamalla aikaisemman ate- riakorvauksen määrää elinkustannusindeksissä tarkasteluvuotta edeltävästä heinäkuusta tar- kasteluvuoden heinäkuuhun mennessä tapahtuneella muutoksella.

Esimerkki: Ateriakorvauksen määrä vuodelle 2019 todetaan syyskuussa 2018 pohjautuen elin- kustannusindeksin muutokseen aikavälillä heinäkuu 2017 - heinäkuu 2018.

TEKNISET MUUTOKSET

Poistetaan TES:n sivulla 91 oleva TOL-taulukko.

Muutetaan työntekijäyhdistyksen nimi kaikissa työehtosopimusmääräyksissä TEAM Teolli- suusalojen ammattiliitto ry:stä Teollisuusliitto ry:ksi. Sanottuja Teollisuusliitto ry:tä koskevia määräyksiä sovelletaan kuitenkin ajalla 1.12.-31.12.2017 TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n nimissä.

4. Allekirjoituspöytäkirjatekstit

4.1. Irtisanottujen keskusjärjestösopimusten määräysten ja eräiden työsopimuslakiin tehtyjen muutosten kirjaaminen työehtosopimuksiin

Kemianteollisuus KT ry ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ovat 4.5.2017 sopineet 15.2.2017 irtisanottujen keskusjärjestösopimusten määräysten ja eräiden 1.1.2017 voimaan- tulleiden työsopimuslain muutosten kirjaamisesta kemian alojen työehtosopimuksiin syksyn 2017 neuvottelukierroksella. Nämä muutokset kirjataan työehtosopimuksiin 4.5.2017 allekirjoi- tetun pöytäkirjan mukaisesti.

4.2 Jatkuva neuvottelu

Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, kehittää alan työlli- syyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopimuksiin sekä laatia yhteisiä soveltamisohjeita työpaikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin.

Osapuolet toteuttavat jatkuvan neuvottelun periaatetta sopimuskauden aikana siten, että so- pimuskauden aikana neuvotellaan ja etsitään ratkaisua erillisiin teemoihin. Osapuolet voivat neuvotella muistakin esiin tulevista asioista toisen osapuolen esityksestä.

Neuvotteluissa sovitut tekstimuutokset hyväksytään sopijaosapuolten hallinnoissa ja tulevat voimaan erikseen sovittuna aikana.

4.3 Työhyvinvointi

Työhyvinvointi syntyy työn tavoitteista, tarkoituksesta ja sisällöstä, työyhteisön ja yksilöiden erilaisten tarpeiden, resurssien ja vahvuuksien tunnistavasta sekä yhteen sovittavasta johta- misesta ja työyhteisötaitojen hallinnasta kohti menestyvää liiketoimintaa.

Sopimusosapuolten vuonna 2010 yhteisesti käynnistämä Hyvää huomista -ohjelma on vakiin- tunut edistämään työhyvinvointia alalla. Ohjelmassa toteutettavat työpaikkojen kehittämiskoh- teet voivat olla mitä tahansa yhteistyössä toteutettavaa työn, työmenetelmien, työyhteisön, prosessien, työympäristön tai tuottavuuden kehittämistä, joilla on myönteinen vaikutus ohjel- man tavoitteiden kannalta. Työnantaja- ja työntekijäliittojen nimittämä työryhmä valitsee yhtei- set kehittämisen teemat etsien uusia näkökulmia, ideoita ja konkreettisia työvälineitä työhyvin- voinnin ja tuottavuuden edistämiseksi yritysten käyttöön hyödyntäen aiempia Hyvää huomista

-ohjelmassa saatuja kokemuksia.

Sopijaosapuolet kannustavat työpaikkoja suunnitelmalliseen ja määrätietoiseen työhyvinvoin- nin ja tuottavuuden kehittämiseen sekä hyödyntämään Hyvää huomista -ohjelman palveluja ja tuloksia sekä muita työmarkkinajärjestöjen yhteistyössä tuotettuja materiaaleja - esimerkiksi keskusjärjestöjen julkaisemaa Työkaarimallia.

4.4 Ammatillisen koulutuksen reformi LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS LT RY

Sopijapuolet jatkavat ammatillisen koulutuksen asioiden käsittelyä liittojen välisessä yhtei- sessä ammatillisen koulutuksen työryhmässä osana jatkuvaa neuvottelua tavoitteena alan ve-

tovoiman lisääminen ja ammattitaitoisen työvoiman saaminen kemian xxxx xxxxxxxxxx. Osapuo- let seuraavat ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa työpaikoilla. Xxxx mukaan työn-

antajan on nimettävä koulutustyöpaikalle vastuullinen työpaikkaohjaaja, jonka toimintaedelly- tykset arvioidaan ja järjestetään työpaikkakohtaisesti. Osapuolet arvioivat sopimuskaudella työpaikalla tapahtuvan opiskelun esteitä ja kannustimia mm. työpaikkaohjaajien toimintaedel- lytysten ja oppisopimusopiskelijoiden palkkauksen suhteen.

4.5 Työryhmät

Lisäjärjestelmätyöryhmä

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx

TEOLLISUUSLIITTO RY

Sopimusosapuolet asettavat työryhmän, jonka toimeksiantona on 31.5.2019 mennessä työeh-

tosopimusten lisäjärjestelmien läpikäynti, lisien perusteiden ja ajanmukaisuuden tarkastelu sekä esitysten tekeminen lisäjärjestelmien uudistamiseksi työn tuottavuutta, pätevyyttä ja suo-

riutumista tukevaksi.

4.6 Työrauhahäiriöiden seuranta

Liitot seuraavat uudistettujen työrauhakirjausten vaikutusta työrauhahäiriöiden määrään.

5. Sopimuksen voimassaolo

Työehtosopimus on voimassa 1.12.2017-31.10.2020 saakka jatkuen sen jälkeen vuoden ker- rallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puo- lelta kirjallisesti irtisanottu.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.

6. Pöytäkirjan sitovuus ja tarkastaminen

Tällä pöytäkirjalla on sama sitovuus ja voimassaoloaika kuin osapuolten välisellä työehtosopi- muksella.

Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Pöytäkirja todettiin molempien osapuolten allekirjoituksella tulleen tarkastetuksi ja hyväksy- tyksi.

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS LT RY TEOLLISUUSLIITTO RY

LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS

1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1.1 Sopimuksen soveltamisala

Tätä työehtosopimusta sovelletaan Lasikeraaminen teollisuus LT ry:n jäsenyritysten sekä nii- den palveluksessa olevien työntekijöiden välisissä työsuhteissa.

1.2 Järjestäytymisvapaus

Työnantajalla ja työntekijällä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään omiin järjestöihinsä.

1.3 Liittojen väliset sopimukset

Seuraavia sopimuksia noudatetaan työehtosopimuksen osana

˗ Yleissopimus

˗ Irtisanomissuojasopimus

˗ Lomapalkkasopimus

1.4 Sopimuksen sitovuus, työrauha ja valvontavelvollisuus

1. Työehtosopimus sitoo siihen osallisia ja muuten sidottuja yhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jä- seniä.

2. Työehtosopimukseen sidottujen yhdistysten, työnantajien ja työntekijöiden on vältettävä kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen.

3. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan, että myös niiden alaiset yh- distykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtaistelu-toimen- piteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

˗ ammattiosaston tai työnantajan laiminlyötyä 4.−5. kohdan mukaisia velvoitteitaan tämä tu- lisi huomioida hyvityssakkoa korottavana tekijänä ja

˗ liitoille määrättävää hyvityssakkoa korottavana tai alentavana tekijänä tulisi huomioida myös liittojen 5. kohdan mukaiset toimet lainvastaisen työtaistelun estämiseksi.

7. Lasikeraaminen teollisuus LT ry sitoutuu olemaan nostamatta työrauhakannetta työtaistelu- toimella uhkaamisesta kohtien 4.-5. mukaisen menettelyn ollessa liittojen välillä kesken.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Liittojen on annettava kohdassa 4. tarkoitetun ilmoituksen saatuaan viipymättä, ja viimeistään vuorokauden sisällä, kohdassa 5. tarkoitettu arvionsa siitä, onko uhkaava työtaistelutaistelutoimi työehtosopimuksen vastainen.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Osapuolet toteavat, että työtaistelun uhkaa ei tule käyttää painostuskeinona voi- massa olevan työehtosopimuksen taikka paikallisen sopimuksen tai käytännön työehtosopimuksen mukaisen ehdon tai tulkinnan muuttamiseen. Työehtosopi- muksen soveltamiseen liittyvät erimielisyydet on käsiteltävä työehtosopimuksen 8.2. mukaisen neuvottelujärjestyksen mukaisesti, eikä tämän pykälän tarkoitta- massa järjestyksessä.

2 LUKU TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN

2.1 Työsopimus

Työsopimuksen muodosta ja kestosta sekä koeajasta säädetään työsopimuslaissa.

Pöytäkirjamerkintä:

Työehtosopimuksen liitteenä on työsopimusmalli, jonka käyttämistä liitot suosit- televat.

2.2 Työsäännöt

Työntekijä on velvollinen noudattamaan työpaikalle vahvistettuja työsääntöjä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tämän työehtosopimuksen määräysten kanssa.

2.3 Perehdyttäminen

Työntekijä tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi työntekijä tulee pe- rehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdol- lisiin työsääntöihin.

Uudelle työntekijälle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjestelmä sekä työntekijöiden edustajat.

2.4 Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa työhön ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Työnjohtoa, työn järjestelyä ja työn suorittamista koskevissa kysymyksissä työntekijän tulee kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2.5 Lomauttaminen

Irtisanomissuojasopimuksen 14 §:ssä tarkoitetusta lomauttamisilmoitusajasta voidaan sopia luottamusmiehen kanssa paikallisesti. Ellei luottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu, työnte- kijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi ta- pahtua määräajaksi tai toistaiseksi.

2.6 Työsopimuksen irtisanomisajat → siirretty irtisanomissuojasopimukseen 3 §

2.7 Takaisinottaminen → siirretty irtisanomissuojasopimukseen 19 §

3 LUKU TYÖAIKA

3.1 Säännöllinen työaika

Työaikalain noudattaminen

Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevaa työaikalakia.

Perussääntö

Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

Keskimääräinen viikkotyöaika

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se päivä- ja kaksivuoro- työssä on keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona edellyttäen,

että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään sen pituiseksi ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Työajan tasoittumisjärjestelmä on saatettava työntekijöiden tietoon vähintään viikkoa ennen sen käyttöönottoa.

Keskeytyvän sekä keskeytymättömän kolmivuorotyön työajasta on säädetty jäljempänä työeh- tosopimuksen kohdissa 3.8 ja 3.9.

Vuorokautisen työajan pidentäminen

Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan paikallisesti sopien pidentää enintään kymme- neen tuntiin viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän ollessa 50 tuntia. Työajan tu- lee tällöin enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittua kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa ja 40 tuntiin viikossa.

Liittojen kannanotto koskien 12 tunnin pituisia työvuoroja

Liittojen yhteisen kannan mukaisesti 12 tunnin pituisia työvuoroja voidaan paikallisesti sopien käyttää, milloin se työn laatu sekä työterveys- ja työturvallisuusseikat huomioon ottaen on tuo- tantoteknisesti perusteltua.

Työaikalain 7 §:n mukainen jaksotyö

Jaksotyössä säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 §:n 1 momentin mukaan.

Jaksotyön tekemisestä on mahdollista sopia paikallisesti muissakin kuin työaikalain 7 §:ssä mainituissa tapauksissa.

Tilapäiset muutokset

Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan pääluottamusmiehen kanssa ja niistä ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille mahdollisimman ajoissa. Ilmoitus tulee tehdä vii- meistään muutoksen toteuttamista edeltävänä päivänä, mikäli kyseessä ei ole hätätyö tai sii- hen verrattava työ.

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen

Vuosittaista työaikaa pidennetään paikallisesti sopien 31.10.2016 mennessä keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta 1.1.2017 alkaen. Osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työajan lisäys tehdään työajan suhteessa. Toteutus sovitaan paikallisesti käyttäen esimerkiksi seuraavia vaihtoehtoja, joita voidaan myös yhdistellä:

a) Muutetaan keskeytyvissä työaikamuodoissa arkipyhäpäiviä työpäiviksi. Tuntipalkkaiselle maksetaan tehdystä työstä peruspalkan sijasta palkka keskituntiansiolla ja kuukausipalkkai- sella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta. Näiltä päiviltä ei makseta sunnuntaityö- korotusta eikä työajanlyhennyslisää.

b) Vähennetään päivä- ja kaksivuorotyössä työajanlyhennysvapaita. Tuntipalkkaiselle työstä maksetaan peruspalkan sijasta keskituntiansiolla ja kuukausipalkkaisella muutos tehdään kuu- kausipalkkaa muuttamatta.

c) Vähennetään keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuoroyössä vuorovapaita. Teh- dyille työpäiville siirretään tällöin maksettavaksi esimerkiksi työajanlyhennyslisiä, lomarahaa tai arkipyhäkorvauksia. Kuukausipalkkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta.

d) Muutetaan vapaapäiviä, esimerkiksi lauantaita, säännöllisiksi työpäiviksi. Tehdyille työpäi- ville siirretään tällöin maksettavaksi esimerkiksi työajanlyhennyslisiä, lomarahaa tai arkipyhä- korvauksia. Kuukausipalkkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta.

e) Hyödyntämällä yrityksessä käytössä olevaa liukuvaa työaikaa, työaikapankkia, aloittamis- ja lopettamistöitä tai näitä vastaavia työaikajärjestelyjä.

Mikäli paikallisesti on sovittu työajan pidentämisestä siten, että työskennellään lakisääteisen vuosiloman ylittävän lomapäivän, tasoitusvapaan, työajanlyhennyksen, arkipyhän tai muun va- paapäivän aikana, voidaan paikallisesti sopia, että esimerkiksi sunnuntaityökorotus, arkipyhä- korvaus, lomaraha tai vuoden alussa sovittu palkasta syrjään laitettava summa kohdennetaan näille työpäiville. Kuukausipalkkaisella muutos tehdään kuukausipalkkaa muuttamatta.

Mikäli paikallisesti on sovittu työajan pidentämisestä siten, että arkipyhäpäivä on normaali työ- päivä, tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan tehdylle työlle peruspalkan sijasta palkka kes- kituntiansiolla kyseiseltä päivältä. Jos tällaisen viikon lauantai on työntekijän vahvistetun työ- vuoroluettelon mukainen vapaapäivä, lauantaina tehdystä työstä maksetaan, kuten viikkoyli- työstä.

Ellei paikallisesti päästä sopimukseen 31.10.2016 mennessä, toteutetaan työajan pidentämi- nen seuraavalla tavalla:

˗ tehdään ensimmäiset 24 tuntia ylityötä ilman peruspalkkaa, maksetaan työvuoroon liitty- vät työehtosopimuksen mukaiset lisät ja ylityön korotusosat

˗ työnantajan ilmoittaessa tämän ylityön tarpeesta työntekijä voi kieltäytyä tämän ylityön tekemisestä painavasta henkilökohtaisesta syystä

˗ ellei ylityötä tehdä, pidätetään palkasta vuoden lopussa tai muuten erikseen sovittuna ajankohtana niin monen tunnin palkka kuin työntekijältä on jäänyt tekemättä 24 tunnin työajan pidennyksen tunteja. Mikäli työsuhde päättyy ennen palkasta pidättämistä, vä- hennetään tekemättömien tuntien palkka työntekijän lopputilistä.

Pöytäkirjamerkintä:

Osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä työajan lisäys tehdään sovitun ja täyden työajan suhteessa.

Jos työaikaa ei ole määritelty kiinteästi, tehdään työajan lisäys suhteessa toteu- tuneeseen työaikaan. Työnantaja ja työntekijä sopivat tarkasteluajankohdista.

Työajan pidennyksestä vähennetään kaksi tuntia jokaista sellaista täyttä kalen- terikuukautta kohden, jonka työntekijä on ollut kokonaan tai osittain lomautet- tuna, työkyvytön, perhevapaalla, vuorotteluvapaalla, opintovapaalla tai muutoin lainsäädäntöön tai työehtosopimukseen perustuvasta syystä tai työnantajan lu- valla poissa työstä.

3.2 Vapaapäivät

Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaa- päivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, mikäli mahdollista olla lauantai. Toisen viikoittaisen vapaapäivän ollessa liikkuva tulee sen ilmetä ennalta laadi- tusta työvuoroluettelosta.

3.3 Arkipyhäviikkojen työaika

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan (8) tuntia lukuun ottamatta pääsiäislauantaita sekä juhannus– ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi. Samaten on uudenvuodenpäi- väviikon, loppiaisviikon, vapunpäiväviikon, helatorstaiviikon ja itsenäisyyspäiväviikon sekä jou- lun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai vapaapäivä sellaisessa työssä, jossa lauantai on säännön- mukaisesti työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä.

Vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä suoritetaan vastaava työajan lyhennys työvuoroluet- teloon.

3.4 Päivittäisen työajan järjestäminen

Säännöllisen työajan alkamisesta ja päättymisestä sekä tarpeellisista väliajoista sovitaan pai- kallisesti työaikalain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa.

Päivätyössä työaika alkaa kello 7.00 ja päättyy kello 16.00, ellei paikallisesti toisin sovita tai ellei työnantaja tuotannon teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa ole vahvistanut lain ja tämän työehtosopimuksen puitteissa muuta työaikaa.

3.5 Työajan tarkkailu

Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan tarkkailun kulunvalvontalaitteita tai muita tekni- siä välineitä käyttäen. Järjestelystä ei työntekijöille saa aiheutua kohtuutonta ajanhukkaa.

3.6 Työviikon ja työvuorokauden alkaminen

Päivä- ja kaksivuorotyö

Päivä- ja kaksivuorotyössä työviikko katsotaan alkavaksi maanantaina kello 00.00 työvuoro- kauden tällöin niin ikään vaihtuessa kello 00.00.

Kolmivuorotyö

Kolmivuorotyössä työviikko alkaa sunnuntaina yövuoron alkamisajankohtana työvuorokauden vastaavasti vaihtuessa samaan kellon aikaan.

Paikallinen sopiminen työviikon ja työvuorokauden alkamisesta

Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työviikko alkaa maanantaina aamuvuoron alkamisajan- kohtana työvuorokauden vaihtumisen silloin noudattaessa samaa kellon aikaa.

3.7 Työaika päivätyössä sekä yksi- ja kaksivuorotyössä

Työajan tasaamisen soveltamisala

Työajan tasaaminen koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia vii- kossa. Sellaisia ovat normaalisti päivätyö, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksi- ja kaksivuorotyö. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa lyhentävät muutoin vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, it- senäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Työajan lyhennys ei kuitenkaan koske enintään kolmeksi kuukaudeksi määräaikaiseen työ- suhteeseen otettuja työntekijöitä. Jos määräaikaista työsopimusta jatketaan, kertyvät työajan tasausvapaat työsuhteen alusta lukien.

Työajan tasaamisvapaan kertyminen

Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana edellä tämän pykälän ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

Vähintään	17	työpäivää	1	vapaa
Vähintään	34	työpäivää	2	vapaata
Vähintään	51	työpäivää	3	vapaata
Vähintään	68	työpäivää	4	vapaata
Vähintään	85	työpäivää	5	vapaata
Vähintään	102	työpäivää	6	vapaata
Vähintään	119	työpäivää	7	vapaata
Vähintään	136	työpäivää	8	vapaata
Vähintään	153	työpäivää	9	vapaata
Vähintään	170	työpäivää	10	vapaata
Vähintään	187	työpäivää	11	vapaata
Vähintään	210	työpäivää	12,5	vapaata

Säännöllisiin työpäiviin rinnastettavat päivät

Tehtyihin säännöllisiin työpäiviin rinnastetaan vapaan kertymistä laskettaessa

˗ Päivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaisesti maksaa palkkaa työntekijän sai- rauden tai äitiysvapaan sekä alle 10-vuotiaan lapsen sairauden ajalta karenssipäivä kum- massakin sairaustapauksessa mukaan lukien

˗ Koulutusaika, jolta työnantaja korvaa ansionmenetyksen

˗ Työehtosopimuksen kohdassa 5.2 tarkoitetut palkalliset poissaolopäivät

˗ Teollisuusliitto ry liittovaltuuston ja/tai –hallituksen kokouksiin säännöllisen työajan osalta käytetty aika

˗ Enintään 30 työpäiväksi sattuvaa lomautuspäivää vuodessa

Annettavan vapaan sisältyessä edellä mainittuun säännöllisiä työpäiviä kerryttävään aikaan katsotaan vapaapäivä pidetyksi. Tällaiselta vapaapäivältä maksetaan korvaus keskituntian- siota laskentaperusteena käyttäen.

Poikkeus palkallista sairausaikaa koskien:

Ilmoitetun tai sovitun työajan tasaamisvapaan sisältyessä aikaan, jolta työnantaja työehtoso- pimuksen mukaisesti maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa, siirtyy tasaamisvapaa myö- hemmin annettavaksi, jolloin työntekijälle myös maksetaan korvaus vapaan ajalta.

Menettely on sama sairausajan palkan maksuun mahdollisesti liittyvän karenssipäivän osalta.

Ylimääräisten vapaiden huomioon ottaminen

Työajan tasaamisvapaan määrästä vähennetään muut kuin tämän pykälän ensimmäisessä kappaleessa mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

Kertyneen vapaan antaminen

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään seuraavan vuo- den huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita. Vapaan ajankohdasta on ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa aikai- semmin, ellei paikallisesti toisin sovita.

Vapaan antamistapa ratkaistaan yritystasolla. Vapaata annetaan vähintään työvuoro kerral- laan tai enintään 6,5 päivän osalta puolina päivinä. Paikallisesti voidaan sopia myös muista vapaan antamistavoista.

Työsuhteen päättymistilanteet

Työntekijän työsuhteen päättyessä hyvitetään kertyneet, mutta siihen mennessä pitämättömät vapaat maksamalla niistä korvaus keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.

Vastaavasti työnantaja saa työsuhteen päättyessä pidättää lopputilistä liikaa annettuja vapaita vastaavan palkan määrän.

Paikallinen sopiminen vapaiden pitämättä jättämisestä

Työntekijän kanssa voidaan myös sopia siitä, ettei vapaata pidetä. Tällöin vapaan ajalta mak- settavan korvauksen lisäksi työntekijälle maksetaan tehdystä työstä yksinkertainen palkka.

Ansiotaso

Työntekijälle maksetaan vapaan ajalta korvaus työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.

Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan

Annettavien vapaiden lyhentäessä työntekijän säännöllistä viikkotyöaikaa maksetaan vapaa- päivänä tehdystä työstä korvaus kuten viikoittaisesta ylityöstä.

Vuosiloman ansaitseminen

Vuosiloman pituutta laskettaessa pidetään tässä pykälässä tarkoitettuja vapaapäiviä työssä- olon veroisina.

3.8 Keskeytyvä kolmivuorotyö

Työajan pituus ja työajan tasaaminen

Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on kahdeksan (8) tuntia vuorokau- dessa ja keskimäärin 36 tuntia viikossa. Työajan tasaaminen tapahtuu antamalla vapaata si- ten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työtä varten tulee ennalta laatia työvuoroluettelo vähintään tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi. Työntekijä tulee työajan tasaamisen piiriin työskenneltyään keskeytyvässä kolmivuorotyössä yhdenjaksoisesti aamu-, ilta- ja yövuoron.

Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen

Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansait- see jokaiselta keskeytyvässä kolmivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työajan tun- nilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 10,5 prosenttia työntekijän työehtosopimuksen kohdan 34 mukaan määräytyvästä keskituntiansiosta. Lisä maksetaan myös työehtosopimuk- sen mukaan työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Lisää ei sisällytetä työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitettuun keskituntiansiolaskel- maan.

Mikäli ansaittujen lisien maksamisajankohdista ei paikallisesti toisin sovita, lisät maksetaan palkanmaksukausittain.

Vuosiloman ansaitseminen

Vuosiloman pituutta laskettaessa työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssä- olon veroisina, kuitenkin vähennettynä päivätyöntekijöiden asianomaiseen kalenterikuukau- teen sisältyvien tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

Viikoittainen ylityö

Työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan siten, kuin viikoit- taisesta ylityöstä on sovittu.

Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen

Muuhun työaikamuotoon siirryttäessä sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansait- tujen pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko antamalla vastaavasti vapaata tai mak- samalla rahassa työehtosopimuksen kohdan 34 mukaista keskituntiansiota laskentaperus- teena käyttäen.

3.9 Keskeytymätön kolmivuorotyö

Työajan pituus ja työajan tasaaminen

Säännöllinen työaika keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on kahdeksan (8) tuntia vuoro- kaudessa ja keskimäärin 34,7 tuntia viikossa. Työajan tasaaminen tapahtuu antamalla vapaata siten, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu sanottuun keskimäärään. Työtä varten tulee ennalta laatia työtuntijärjestelmä vähintään tasoittumisjakson pituiseksi

ajaksi. Työntekijä tulee työajan tasaamisen piiriin työskenneltyään keskeytymättömässä kol- mivuorotyössä yhdenjaksoisesti kymmenen työvuoroa.

Kolmivuorotyö katsotaan keskeytymättömäksi, vaikka siitä satunnaisesti jätetään tekemättä yksi vuoro viikossa.

Vuosityöaika

Vuotuisen työajan pituus määräytyy työntekijän vuosilomaoikeuden perusteella siten, että se 24 arkipäivän pituiseen lomaan oikeutetuilla työntekijöillä on 1671 tuntia sekä 30 arkipäivän pituiseen lomaan oikeutetuilla työntekijöillä 1636 tuntia. Työaika tasoittuu sanottuihin vuosityö- aikoihin viidessä vuodessa.

Pöytäkirjamerkintöjä:

Tasolasiteollisuudessa työskentely keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ta- pahtuu ilman ns. arkipyhäseisokkeja. Sama koskee muun lasikeraamisen teolli- suuden sellaisia töitä, joita ei voida keskeyttää.

Muussa lasiteollisuuden keskeytymättömässä kolmivuorotyössä pidetään vuosit- tain enintään neljä arkipyhäseisokkia, joiden yhteispituus on 24 työvuoroa. Jou- luseisokki alkaa jouluaaton aamuvuorosta ja juhannusseisokki juhannusaaton aamuvuorosta.

Työajan tasaamisesta aiheutuvan ansion vähentymisen korvaaminen

Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansait- see jokaiselta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työ- ajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on 14,9 prosenttia työntekijän työehtosopi- muksen kohdan 4.11 mukaan määräytyvästä keskituntiansiosta. Lisä maksetaan myös työeh- tosopimuksen mukaan työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta sekä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa.

Lasiteollisuutta koskien tulee lisäksi ottaa huomioon aiemman sopimuksen mukainen 3,9 pro- sentin suuruinen erillinen lisä.

Edellä mainittuja lisiä ei sisällytetä työehtosopimuksen kohdan 4.11 tarkoitettuun keskituntian- siolaskelmaan.

Mikäli ansaittujen lisien maksamisajankohdista ei paikallisesti toisin sovita, lisät maksetaan palkanmaksukausittain.

Vuosiloman antaminen

Työajan tasaamisen tapahtuessa 5-vuorojärjestelmää käyttäen annetaan työntekijälle vuosilo- maa varten 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5 ja 20.9 välisenä aikana. Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yh- dessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy.

Käytettävästä vuorojärjestelmästä riippumatta annetaan 24 päivää ylittävä loman osa sen ka- lenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhti- kuun loppuun mennessä.

Viikoittainen ylityö

Työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan ylittävä työ korvataan siten, kuin viikoit- taisesta ylityöstä on sovittu.

Muuhun työaikamuotoon siirtyminen sekä työsuhteen päättyminen

Muuhun työaikamuotoon siirryttäessä sekä työntekijän työsuhteen päättyessä korvataan an- saitut pitämättä jääneet vapaat joko antamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen. Työntekijän puolestaan puheena olevassa tilanteessa saatua liikaa vapaita, voidaan nämä yli- määräiset vapaat teettää takaisin.

Pöytäkirjamerkintä:

Tilapäisissä siirroissa työntekijä ansaitsee jokaista kymmentä (10) säännöllisen työajan kahdeksan (8) tunnin pituista työvuoroa kohden yhden vapaapäivän. Va- paiden laskenta aloitetaan alusta vuosineljänneksittäin.

3.10 Lepoajat

Päivätyö

Säännöllisen työajan ollessa päivätyössä yli kuusi (6) tuntia työntekijällä on tunnin kestävä lepoaika, jolloin hän saa vapaasti poistua työpaikaltaan, mikäli työn tekninen laatu ei aseta estettä. Työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella päivätyön lepoaika voidaan lyhentää vähintään puoleen tuntiin edellyttäen, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työ- paikalta.

Kaksivuorotyö

Kaksivuorotyössä työntekijällä on puolen tunnin lepoaika, jonka aikana hän saa vapaasti pois- tua työpaikalta. Vaihtoehtoisesti hänelle varataan tilaisuus työn aikana tapahtuvaan ruokailuun työn suorittamisen kannalta sopivimpana ajankohtana työvuoron keskivaiheilla.

Kolmivuorotyö

Kolmivuorotyössä työntekijälle varataan tilaisuus työn aikana tapahtuvaan ruokailuun työn suorittamisen kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana.

Virkistystauot

Työntekijällä on oikeus sekä aamu- että iltapäivällä työnjohdon määräämässä järjestyksessä pitää työnsä ääressä 10 minuutin pituinen virkistystauko.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijän ollessa vuorotyön pakkotahtisuuden sitomana estynyt virvokkeiden nauttimiseen tai ruokailuun joko työn ääressä tai muualla työpaikalla työntekijälle järjestetään päivittäin kaksi 15 minuutin pituista taukoa.

Vuorokausilepo

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin, sekä jaksotyössä vähintään yhdeksän tunnin keskeytymätön lepoaika, jollei kysy- myksessä ole varallaoloaikana tehty työ. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestäminen edel- lyttää, työnantaja ja asianomainen työntekijä voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon tasaa- misesta. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.

Mikäli se esimerkiksi vuorokierron tai muun sellaisen syyn vuoksi katsotaan tarpeelliseksi, voi- daan paikallisesti sopia vuorokausilevon lyhentämisestä siten, että se on vähintään 7 tuntia.

Edellä esitetystä voidaan tilapäisesti poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan työaikalain 29 §:n 2. momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia ja työntekijälle on tällöin annettava lainkohdassa tarkoi- tetut korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden ku- luessa.

Lepoaika työajan ylittäessä kymmenen (10) tuntia vuorokaudessa

Työajan ylittäessä kymmenen (10) tuntia vuorokaudessa työntekijällä on kahdeksan (8) tunnin työskentelyn jälkeen halutessaan oikeus enintään puolen tunnin pituiseen lepoaikaan.

3.11 Työaikapankki

Työaikapankki on työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi käyttöön otettava järjestelmä, jossa työntekijälle ja työnantajalle syntyy mahdollisuus tallettaa ja käyttää aikaa järjestelmän käyt- töönoton yhteydessä sovittujen sääntöjen mukaisesti. Työn ja vapaa-ajan onnistunut yhteen- sovittaminen lisää työtyytyväisyyttä, työhön sitoutumista ja tuottavuutta.

Järjestelmän käyttöönotto

Sopimus tehdään kirjallisesti työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä.

Liitot suosittelevat, että paikalliset osapuolet asettavat tavoitteet muun muassa tuottavuuden, kilpailukyvyn, työturvallisuuden ja työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon otta- miseen työaikapankille.

Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi esimerkiksi:

˗ liukuvan työajan kertymää

˗ keskimääräistä säännöllistä päivä- tai viikkotyöaikaa

˗ työajanlyhennysvapaita tai kolmivuorotyön vapaita

˗ vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia

˗ vuosiloman 18 päivän ylittävää osaa sekä jo kertynyttä säästövapaata

˗ vapaaksi sovittua lomaltapaluurahaa

˗ 58 vuotta täyttäneen työntekijän osalta työntekijän niin halutessa rahanarvoisia etuuksia vaihdettuna vastaavaksi vapaaksi

Järjestelmän käyttöönotossa sovittavat asiat

˗ keitä sopimus koskee

˗ miten järjestelmään liitytään ja miten siitä erotaan

˗ mitä ja millaisin ehdoin vapaita voidaan säästää ja milloin niitä ei voida pitää

˗ vapaiden säästämiselle ja lainaamiselle asetetut enimmäismäärät

˗ milloin ja missä tilanteissa vapaita voidaan pitää

˗ miten rahaperusteiset korvaukset muutetaan vastaavaksi vapaa-ajaksi

˗ menettelytavat siitä kuinka työaikapankkikertymän määrä on todennettavissa

˗ miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään, jos käytössä on useita eri palkka- perusteita tai palkkaustapoja

˗ minkä periaatteiden mukaisesti ja missä tilanteissa, työsuhteen päättymisen ohella, va- paa voidaan muuttaa rahaksi, kuinka työaikapankin toimivuutta käsitellään työnantajan ja henkilöstön edustajan kesken

Järjestelmään siirretyt vapaat

Pankkiin siirretyt vapaat menettävät alkuperäisen identiteettinsä, eivätkä niitä koske esimer- kiksi työaika- tai vuosilomalain mukaiset tasoittumis- tai vanhentumisajat.

Työntekijälle annetaan vuosittain selvitys pankkiin kertyneistä vapaista. Tässä yhteydessä työntekijä ja työnantaja laativat suunnitelman kertyneiden vapaiden antamisajankohdista. Ellei sopimukseen vapaiden antamisajankohdasta päästä, on työntekijällä oikeus käyttää kahden kuukauden ilmoitusajalla enintään 30 % pankin tunneista, ellei ilmoitusajasta sovita paikalli- sesti toisin. Työnantaja voi siirtää vapaan ajankohtaa painavasta tuotannollisesta syystä ker- ran kalenterivuodessa. Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa ennen sovittua työaikapankkiva- paata, voi hän korkeintaan kerran kalenterivuodessa siirtää kolmea päivää tai sitä pidemmän pankkivapaan myöhemmin pidettäväksi.

Liitot ovat yhtä mieltä

˗ ettei vapaiden antaminen ja pitäminen saa johtaa ylityön tekemisen tarpeeseen tai tuo- tannon keskeyttämiseen

˗ periaatteesta, jonka mukaan työn vähentyessä pankkiin kertyneet tunnit olisi pidettävä ennen lomautukseen turvautumista.

Palkanmaksu järjestelmissä

Työntekijän palkka määräytyy vapaan pitämishetken mukaan. Vapaan pitäminen ei vähennä vuosilomakertymää. Työsuhteen päättyessä työaikapankkiin kertyneet vapaat maksetaan ra- hana.

Järjestelmien toimivuuden seuranta

Työnantaja ja henkilöstön edustaja arvioivat järjestelmän toimivuutta säännöllisesti sille käyt- töönoton yhteydessä asetettujen tavoitteiden perusteella ja työsuojelullisista näkökohdista.

Henkilöstön edustajan kanssa käydään vuosittain läpi yleisyhteenveto pankkiin kertyneistä ja pidetyistä vapaista.

3.12 Ylityö

Ylityön teettäminen

Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituksin sekä maksetaan sen ajalta palkka ja ylityökorvaus siten, kuin jäljempänä tässä pykälässä sanotaan.

Ylityön enimmäismäärän tarkastelujakson pituus

Yksilöityjä työtehtäviä koskien voidaan työaikalain 19 §:stä poiketen teknisistä tai työn järjes- tämistä koskevista syistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelua koskevat periaat- teet huomioon ottaen paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sopia siitä, että ylitöiden enim- mäismäärän tarkastelujaksona käytetään yksinomaan kalenterivuotta.

Vuorokautinen ylityö

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työaikalain mukaisesti korotettu palkka. Siten kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 prosentilla ja sen jälkeisiltä ylityötunneilta 100 pro- sentilla korotettu palkka.

Lauantaina sekä juhlapyhän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan heti 100 prosentilla korotettu palkka.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta (8) ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta ylityötunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Rahakorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan

Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaa- vaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä edellä ylityöstä maksettavasta korotetusta palkasta on sanottu.

Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa.

Korvaus viikoittaista ylityötä koskevien säännösten mukaan (TES-ylityö)

Mikäli työntekijällä jäljempänä luetelluista syistä ei ole työviikon työvuoroluettelon mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta työskennellä koko säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tällöin tekee työtä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänään, maksetaan vapaapäivästä tehdystä työstä korvaus, kuten viikoittaisesta ylityöstä.

˗ Työehtosopimuksen kohdassa 3.7 tarkoitettu työajan tasaamisvapaa

˗ Vuosiloma

˗ Sairaus

˗ Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtunut lomautus

˗ Työnantajan määräyksestä suoritettu matka

˗ Reservin harjoitus

˗ Keskusjärjestöjen välisen Yleissopimuksen 7 luvun kohdissa 7.1, 7.2 sekä 7.3 tarkoitettu koulutus

Pääsiäislauantaina sekä juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan korvaus kuten viikoittaisesta ylityöstä. Samaa sääntöä noudatetaan arkipyhäviikkojen työvuoroluettelon ylit- tävään työhön, mikäli sitä ei korvata vuorokautisena ylityönä. Tämä kappale ei koske keskey- tymätöntä vuorotyötä.

Sunnuntaityökorotuksen maksaminen tietyissä erityistapauksissa

Työaikamuodosta riippumatta maksetaan sunnuntaityökorotus niissä arkityövuoroissa, jotka sisältyvät jouluaaton ja juhannusaaton aamuvuorolla alkavaan kolmen vuorokauden jaksoon. Pääsiäislauantaina tehdystä työstä maksetaan sunnuntaityökorotus jokaisessa työvuorossa.

Vuorokauden vaihteen yli jatkunut ylityö

Vuorokauden vaihteen yli jatkunut ylityö luetaan kuuluvaksi sen vuorokauden tunteihin, jolloin ylityö alkoi. Työvuorokauden vaihteen yli jatkuvaan ylityöhön rinnastetaan tilanne, jossa työn- tekijä omassa työryhmässään pysyen joutuu keskeytyksettä jatkamaan toisen vuorokauden puolella olevassa vuorossa.

Työntekijän joutuessa kesken viikon siirtymään toiseen työryhmään, jossa hänellä teetetään aiemmin edellytettyä useampia työvuoroja, katsotaan nämä alkuperäisen työvuoroluettelon ylittävät vuorot viikoittaiseksi ylityöksi.

Ylityökorvauksen laskentaperuste

Ylityökorvauksen laskentaperusteena käytetään työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntiansiota, ellei paikallisesti toisin sovita.

3.13 Hälytysluontoinen työ

Hälytysluontoisen työn edellytykset

Mikäli työntekijä työpaikalta poistumisensa jälkeen kutsutaan säännöllisen työaikansa ulko- puolella tehtävään hälytysluontoiseen työhön, hänelle maksetaan vähintään yhden (1) tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus työn ollessa ylityötä.

Hälytysraha

Edellisessä kappaleessa sanotun lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:

Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä, mutta ennen kello 21.00, hälytysrahan määrä on työntekijän kahden (2) tunnin keskituntiansio.

Jos kutsu hälytystyöhön puolestaan on annettu kello 21.00 ja kello 06.00:n välisenä aikana, hälytysrahan määrä on työntekijän kolmen (3) tunnin keskituntiansio. Mikäli tässä kappaleessa tarkoitettu työ samalla on ylityötä, siitä maksetaan heti 100 prosentilla korotettu palkka.

Päivätyötä tekevän työntekijän paluu ylityöhön saman päivän aikana

Mikäli päivätyötä tekevälle työntekijälle hänen kello 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikalta jo poistuttuaan palata samana päivänä kello 21.00 jälkeen alkavaan ylityöhön, hänelle maksetaan ylimääräinen kahden (2) tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus ilman ylityökorotusta. Tehdystä ylityöstä maksetaan palkka sekä ylityökorotus, kuten edellä työehtosopimuksen kohdassa 3.11 on sanottu.

3.14 Varallaolo

Asuntovarallaolo

Xxxxxxx työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan hänelle tällaiselta asuntovarallaoloajalta puoli keskituntiansion mukaista palkkaa varallaoloaikaa työaikaan lukematta. Varallaolosta sovitta- essa on määriteltävä varallaoloajan pituus.

Vapaamuotoinen varallaolo

Muunlaisesta varallaolosta sovittaessa on samalla sovittava siitä maksettavasta korvauksesta ottaen huomioon tällaisen vapaamuotoisen varallaolon työntekijän vapaa-ajan käytölle aiheut- tamat rajoitukset.

Edellä mainituin tavoin varalla olleen työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta tämän pykä- län hälytysluontoista työtä koskevia määräyksiä.

4 LUKU PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 Palkkaustavat

Työntekijän palkka lasketaan määrätyltä ajanjaksolta (aikapalkka) tai eri tavoin määritellyn työn tuloksen perusteella (urakkapalkka). Lisäksi voidaan käyttää palkkausmuotoja, joissa ai- kapalkan lisäksi maksetaan tuotannon tai muun tekijän perusteella määräytyvä palkkio.

4.2 Aikapalkka

Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat määräytyvät työntekijän suorittaman työn sekä työehtosopimuksen liitteisiin kirjattujen palkkaryhmittelyjen perusteella.

Ohjetuntipalkat (senttiä/tunti)

1.2.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Palkkaryhmä 1	964
Palkkaryhmä 2	991
Palkkaryhmä 3	1033
Palkkaryhmä 4	1093
Palkkaryhmä 5	1161

1.2.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Palkkaryhmä 1	974
Palkkaryhmä 2	1001
Palkkaryhmä 3	1043
Palkkaryhmä 4	1104
Palkkaryhmä 5	1173

Vaikeimmissa ja vaativimmissa töissä voidaan tarvittaessa maksaa edellä mainittuja ohjetun- tipalkkoja korkeampaa palkkaa.

Ammattityötä aikapalkalla suorittavien puhaltajien ohjetuntipalkat (senttiä/tunti) 1.2.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Nuorempi puhaltaja	1230
Vanhempi puhaltaja	1276
Puhaltajamestari	1305

1.2.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Nuorempi puhaltaja	1242
Vanhempi puhaltaja	1289
Puhaltajamestari	1318

Nuorten työntekijöiden ohjetuntipalkat (senttiä/tunti)

1.2.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Alle 17-vuotiaat 17-vuotiaat

938

942

1.2.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:

Alle 17-vuotiaat 17-vuotiaat

947

951

Edellä mainittuja nuorten työntekijöiden palkkoja sovelletaan alkupalkkoina enintään kolmen

(3) kuukauden ajan työhön ottamisesta lukien. Nuoren työntekijän saavutettua tarpeellisen harjaantumisen tarkistetaan hänen tuntipalkkaansa työtaidon ja työtehon kehittymistä vastaa- vasti.

Nuoren työntekijän suorittaessa samaa työtä kuin 18 vuotta täyttäneet ja hänen omatessaan kyseisen työn edellyttämän työtaidon ja ammattikokemuksen, määräytyy hänen palkkansa asi- anomaisen työn palkkaperusteiden mukaisesti.

Aikatyölisä

Pääasiassa aikapalkalla työskenteleville täysin työkykyisille vähintään kolme (3) kuukautta yh- denjaksoisesti palveluksessa olleille työntekijöille voidaan ohjetuntipalkkojen lisäksi maksaa aikatyölisää.

4.3 Suorituspalkkatyö

Urakkatyön hinnoittelu

Urakkatyön hinnoittelu perustuu ohjetuntipalkkojen mukaan määräytyviin työkohtaisiin tunti- palkkoihin. Urakkatyö on hinnoiteltava siten, että työntekijän ansio normaalilla urakkatyövauh- dilla nousee 20 prosenttia edellä sanottua työkohtaista tuntipalkkaa korkeammaksi ja että an- sio ns. suorissa urakoissa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä kasvaa vähintään samassa suhteessa.

Urakkahinnoista sopiminen

Urakkahinnoista sovitaan työnantajan ja työntekijän edustajien kesken. Uusien laatujen urak- kahinnoittelu suoritetaan ottaen huomioon aikaisemmin vastaavilla laaduilla työskenneltäessä syntyneet työsaavutukset. Satunnaisesti tehtävien urakkatöiden hinnoista sovitaan ennen työn alkamista asianomaisen työryhmän tai yksityisen työntekijän kanssa.

Urakkahinnoittelun tarkistus

Urakkahinnan perustuessa voimassa olevaan työntutkimukseen tai suoritettuun hinnoitteluun ja sen muutoin vastatessa todellisia olosuhteita ja menetelmiä, pidetään urakkahinta ennal- laan. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden muuttuessa korjataan urakkahintaa muutosta vas- taavasti. Mikäli urakkahinnan tarkistuksesta ei päästä yksimielisyyteen, menetellään työehto- sopimuksen kohdan 8.2 määräyksiä silmällä pitäen seuraavasti:

˗ Paikallisia neuvotteluja käytäessä on entinen urakkahinta voimassa. Jos paikalliset neu- vottelut päättyvät tuloksettomina, urakkatyö tehdään siitä alkaen työnantajan tarjoamalla hinnalla.

˗ Mikäli liittojenkaan välisissä neuvotteluissa ei ole asiasta päästy yksimielisyyteen kahden viikon kuluessa siitä päivästä, jolloin erimielisyys on jätetty liittojen käsiteltäväksi, makse- taan sanotusta urakkatyöstä edelleen työnantajan tarjoama hinta. Se ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin kyseistä urakkatyötä tekevän työntekijän keskituntiansio vähennettynä 15 prosentilla.

˗ Jos urakkahinnoittelusta päästään liittojen välillä sopimukseen, maksetaan uuden hinnan ja työnantajan tarjoaman hinnan mahdollinen erotus taannehtivasti siitä alkaen, kun työtä on tehty työnantajan tarjoamalla hinnalla.

˗ Urakkaerimielisyyttä koskevat neuvottelut aloitetaan ensi tilassa ja ne pyritään saattamaan päätökseen ilman aiheetonta viivytystä.

Xxxxxxx urakkahinta tämän pykälän ensimmäisen kappaleen määräykset huomioon ottaen muissa tapauksissa havaitaan virheelliseksi tai se johtaa kohtuuttomuuteen, tulee urakkahin- taa niin ikään tarkistaa. Mikäli sanottua urakkatyötä tekevä työntekijä tai työntekijäryhmä ei hyväksy korjattua urakkahintaa, menetellään erimielisyydestä neuvoteltaessa siten kuin edellä on mainittu.

Palkkatakuu

Urakkatyötä tehtäessä on ohjetuntipalkka taattu.

Urakkatyön aloittamisen viivästyminen

Jos vakituista urakkatyötä tekevä työntekijä hänestä riippumattoman teknisen syyn johdosta ei pääse aloittamaan työtään määräaikana tai jos hän urakkatyön kestäessä joutuu odotta- maan, maksetaan odotusajalta työkohtainen tuntipalkka. Sanotussa tilanteessa työntekijä on kuitenkin velvollinen tekemään työnjohdon hänelle osoittamaa muuta työtä.

4.4 Työn- ja aikatutkimukset

Työntutkimuksia ja aikatutkimuksia tehtäessä sekä työnluokitusta käytettäessä noudatetaan liittojen välillä sovittuja menettelytapoja.

Ennen aikatutkimuksen aloittamista siitä ja sen tarkoituksesta ilmoitetaan tutkimuksen koh- teena olevaa työtä tekevälle työntekijälle.

4.5 Palkkiopalkat

Tuotantopalkkiojärjestelmän perusta

Tuotantopalkkiojärjestelmää käytettäessä lähtökohtana on, että työn/tuotannon laatua tai mää- rää voidaan normaalina pidettävään saavutukseen verrattuna parantaa (laatu- ja määräpalk- kiot) tai että tulos raaka – tai tarveaineiden kulutusta silmällä pitäen voidaan saavuttaa edulli- semmalla tavalla (säästöpalkkiot).

Tuotantopalkkiotyössä maksetaan kiinteänä palkanosana vähintään ohjetuntipalkka.

Tulos- ja voittopalkkiot

Tulos- ja voittopalkkiot ovat yrityskohtaisia palkanlisiä. Niihin sisältyy riski siitä, että niitä ei makseta, jos asetettuja tulos- tai voittotavoitteita ei saavuteta.

Tulospalkkiona maksettava lisä voi perustua esimerkiksi työpaikan tuotannollista toimintaa il- maiseviin tunnuslukuihin, taloudelliseen kehitykseen, asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tai näiden yhdistelmiin.

Voittopalkkiona maksettava lisä voi perustua esimerkiksi yrityksen käyttökatteeseen tai sen jälkeiseen kannattavuutta osoittavaan erään.

Liitot edellyttävät, että tulos- ja voittopalkkioiden käyttö sekä määräytymisperusteet – kuten myös perusteiden muuttaminen - selvitetään työntekijöille ennen niiden käyttöönottoa.

4.6 Erilliset lisät

Vuoro-, ilta- ja yötyölisät Vuorotyölisien määräytyminen

Iltavuorolisän määrä on 8,5 prosenttia ja yövuorolisän määrä 14,6 prosenttia laskettuna lasi- keraamisen teollisuuden työntekijöiden toisen vuosineljänneksen säännöllisen työajan ansi- osta ilman olosuhde- ja vuorotyölisiä sekä ilman (ylityö-) ja sunnuntaityökorotuksia

(= AUP - ansio EK:n palkkatilasto sarake F). Lisät pyöristetään lähimpään senttiin.

Työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä osapuolet neuvottelevat ja sopivat siitä, kuinka vuo- rotyölisien korotus otetaan huomioon osana työehtosopimuksen kustannusvaikutusta.

Edellisen kappaleen mukaista vuorotyölisien laskentasääntöä ei sovelleta palkankorotusten 1.7.2014 yhteydessä.

Vuorotyölisien määrät

Vuorotyölisien määrät 1.2.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ovat seuraavat:

˗ iltavuorolisä 124 senttiä tunnilta

˗ yövuorolisä 216 senttiä tunnilta

Vuorotyölisä ylityössä

Ylityön ajalta vuorotyötä tekevälle työntekijälle maksetaan sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään.

Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen

Vuorotyössä tulee vuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kolmen viikon pituisin ajanjak- soin muuttua. Työntekijää voidaan kuitenkin hänen kanssaan erikseen sopien myös jatkuvasti pitää samassa vuorossa.

Ilta- ja yötyö

Työntekijän säännöllisen työajan sijoittuessa kello 18 ja kello 22 välille työn kuitenkaan ole- matta vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä, katsotaan sanotulle aikavälille sijoittuva työ iltatyöksi ja maksetaan sanotun aikavälin työtunneilta iltavuorolisän suuruista lisää. Samoin edellytyksin katsotaan kello 22 ja kello 6 välisenä aikana tehtävä työ yötyöksi ja maksetaan tämän aikavälin työtunneilta yövuorolisän suuruista lisää.

Keskeytymättömän kolmivuorotyön sekä jatkuvan kaksivuorotyön lisä

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kaksivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle maksetaan kultakin lauantaityövuorokauden aikana tehdyltä säännöllisen työajan tunnilta erillinen lisä. Lisän suuruus 1.1.2016 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta on 132 senttiä työehtosopimuksen kohdan 4.6 mukaan määräytyviltä tunneilta.

Erittäin raskas ja erittäin likainen työ

Mikäli erittäin raskaissa ja likaisissa töissä sanottuja olosuhteita ei ole otettu huomioon aika- palkassa eikä urakka- tai tuotantopalkkiohinnoittelussa, sovitaan kyseisistä olosuhteista mak- settavista lisistä paikallisesti. Lisien määrän tulee olla 6 - 10 prosenttia asianomaisen työn ohjetuntipalkasta.

4.7 Palvelusvuosilisä

Työntekijälle maksetaan työsuhteen yhdenjaksoisen keston perusteella määräytyvää palve- lusvuosilisää seuraavasti:

Lisän soveltamisperuste

Lisän soveltamisperuste todetaan vuosittain 30. päivänä marraskuuta, jota perustetta nouda- tetaan aina seuraavaan tarkastusajankohtaan saakka. Työsuhteen yhdenjaksoisuutta tarkas- tellaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä noudattaen.

Palvelusvuosilisän määrä

Palvelusvuosilisän suuruus saadaan kaavasta:

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto Lisän määrä

5 –	9	vuotta	Lkk x 1,5 x KTA
10 –	14	vuotta	Lkk x 2,0 x KTA
15 –	19	vuotta	Lkk x 4,0 x KTA
20 –	24	vuotta	Lkk x 6,0 x KTA
25		vuotta	Lkk x 8,0 x KTA

Kaavassa Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien luku- määrä sekä KTA työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitettu keskituntiansio.

Palvelusvuosilisän maksuajankohta

Palvelusvuosilisä maksetaan erillisenä lisänä joulukuun ensimmäisen palkanmaksun yhtey- dessä. Sitä ei oteta huomioon työehtosopimuksen kohdan 4.11 mukaista keskituntiansiota eikä vuosilomapalkkaa laskettaessa.

Työsuhteen päättyminen ennen palvelusvuosilisän vuosittaista maksua

Palvelusvuosilisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhteen päättyessä ennen lisän vuosittaista maksua todetaan työsuhteen päättymiseen mennessä kertyneiden lomaan oikeut- tavien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä työsuhteen päättymistä edeltävän joulukuun alusta laskettuna. Työntekijälle maksetaan lopputilin yhteydessä jokaiselta näin lasketulta lo- maan oikeuttavalta lomanmääräytymiskuukaudelta 1/12 hänelle palvelusvuosilisänä viimeksi maksetusta summasta.

Esimerkki: Työntekijän työsuhde päättyy 30. päivänä huhtikuuta kaikkien edeltävän joulukuun alusta laskettavien lomanmääräytymiskuukausien ollessa täysiä ja siten lomaan oikeuttavia. Työntekijälle maksetaan 5/12 edeltävän joulukuun ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä maksetusta palvelusvuosilisästä.

4.8 Siirto toiseen työhön

Pääsääntö

Työntekijä on velvollinen suorittamaan työnjohdon hänelle osoittamaa työtä ja työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työhön. Tällöin työnteki- jälle maksetaan heti siirron alusta lukien uuden työn mukainen palkka.

Poikkeukset tilapäisiä siirtoja koskien Siirto alempipalkkaiseen aikatyöhön

Jos aikapalkalla tai tuotantopalkkiopalkalla työskentelevä työntekijä siirretään tilapäisesti toi- seen alempaan palkkaryhmään kuuluvaan aikapalkkatyöhön, hänelle maksetaan siirron ajalta entinen aikapalkka, kuitenkin enintään kahden työviikon ajalta.

Siirto urakkatyöstä aikatyöhön

Jos normaaliin työsuoritukseen pystyvä jatkuvaa urakkatyötä tekevä työntekijä tilapäisesti siir- retään aikapalkalla tehtävään toiseen työhön, hänelle maksetaan siirron ajalta vähintään hä- nen entisen työnsä palkkaryhmän ohjetuntipalkka 20 prosentilla korotettuna. Sanotun suu- ruista palkkaa maksetaan enintään kahden työviikon ajalta.

Säännönmukaisesti eri töitä tekevä työntekijä

Edellisissä kappaleissa sanottu ei koske säännönmukaisesti eri töitä tekevää työntekijää.

Siirto urakkatyöstä urakkatyöhön

Jos normaaliin työsuoritukseen pystyvä jatkuvaa urakkatyötä tekevä työntekijä siirretään toi- seen urakkatyöhön, jossa hän ei aluksi pysty normaaliin urakkasuoritukseen, hänelle makse- taan kahden työviikon ajalta vähintään hänen uuden työnsä palkkaryhmän mukainen työkoh- tainen tuntipalkka 20 prosentilla korotettuna. Vaihtoehtoisesti voidaan sopia siitä, että työnte- kijälle maksetaan uuden työn vaatima kohtuullinen harjaantumisaika huomioon ottaen asteit- taisesti aleneva hyvitys.

Kokeiluluontoinen työ tai opetustyö

Suorituspalkkaluontoisessa työssä olevan työntekijän joutuessa itsestään riippumattomasta syystä työnantajan toimeksiannosta tekemään aikapalkalla kokeiluluontoista työtä tai opetus- työtä, maksetaan sanotusta työstä työehtosopimuksen kohdassa 34 tarkoitetun keskituntian- sion suuruinen palkka.

Työnteon keskeytyminen

Jos työntekijän työ keskeytyy tavanomaisesta poikkeavan teknisen tai tuotannollisen häiriön vuoksi eikä työnantaja voi järjestää keskeytyksen ajaksi toista työtä, maksetaan työntekijälle keskeytysajalta työkohtainen tuntipalkka edellyttäen, että työntekijä on ilmoittanut keskeytyk- sestä työjohtajalleen ja että hän on työhön käytettävissä.

Paikallinen sopiminen tehtäväsiirtojen yhteydessä

Palkkauksesta tehtäväsiirtojen yhteydessä voidaan paikallisesti sopia toisinkin, kuin edellä tässä pykälässä on sanottu.

4.9 Palkanmaksu

Suositus palkanmaksusta rahalaitosten välityksellä

Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan rahalaitosten välityksellä tapahtuvasta palkan- maksusta. Työnantaja voi toimittaa palkkalaskelman sähköisesti postitse toimitettavan palkka- laskelman sijaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Ennen siirtymistä sähköiseen palkkalaskelmaan, työnantaja tiedottaa muutoksen ajankohdasta ja huolehtii, että työntekijä osaa ja pystyy tulostamaan tarvittaessa palkkalaskelman. Muussa tapauksessa palkkalaskelma annetaan kirjallisesti.

Palkanmaksun ajankohta

Palkat maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa tai kerran kahdessa viikossa, mikäli paikallisesti ei toisin sovita. Palkanmaksupäivän sattuessa sunnuntaiksi, kirkolliseksi juhlapäiväksi, itsenäi- syys- tai vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tai arkilauantaiksi maksetaan palkat lähinnä edellisenä pankkipäivänä.

Lopputili

Mikäli paikallisesti ei toisin sovita, myös lopputili maksetaan yrityksen normaalina palkanmak- supäivänä.

4.10 Kuukausipalkka

Tuntipalkan muuttaminen kuukausipalkaksi

Työntekijän aikatuntipalkkaa kuukausipalkaksi muutettaessa käytetään kertoimena lukua 170. Näin laskettua kuukausipalkkaa korotetaan erillisesti korvattavien arkipyhien vaikutukseksi katsottavalla 4,4 prosentilla. Kuukausipalkkaisen henkilökohtainen tuntipalkka saadaan jaka- malla kuukausipalkka luvulla 170.

Kuukausipalkan osittaminen

Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko palkanmaksukaudelta, lasketaan hä- nelle työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisella säännöllisellä työajalla tehdyltä työajalta mak- settava palkka siten, että palkanmaksukauden palkka jaetaan tähän ajanjaksoon sisältyvien työajan tasoittumisjärjestelmän mukaisten työtuntien lukumäärällä ja saatu tuntipalkka kerro- taan niiden tuntien lukumäärällä, joilta hänellä on oikeus saada palkkaa.

Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä jakajana olevaan säännöllisen työ- tuntien lukumäärään sisällytetään työajan lyhennysvapaat.

4.11 Keskituntiansio

Käyttötilanteet

Keskituntiansiota käytetään laskentatekijänä palkan ja korvausten maksamisessa työehtoso- pimuksessa erikseen määrätyissä tilanteissa.

Koska erilliset lisät on jäljempänä määrätyin tavoin otettu huomioon keskituntiansion lasken- nassa, niitä ei keskituntiansiota käytettäessä sen lisäksi enää makseta.

Laskenta

Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuosineljänneksen työajalta palkkaustavasta riippumatta saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen jaetaan kyseisen vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä. Keskituntiansiolaskelmaan ei sisälly- tetä ylityö- eikä sunnuntaityölisiä, kuten ei myöskään viikkolepokorvauksia, palvelusvuosilisää eikä työajan tasaamisesta maksettavia korvauksia.

Uuden työntekijän keskituntiansio lasketaan käyttäen laskentajaksona vuosineljänneksen ase- mesta sellaista lähinnä edeltävää tilikautta, jolta keskituntiansio voidaan luotettavasti laskea. Samoin menetellään työntekijän oltua vuosineljänneksen aikana työssä vähemmän kuin 160 tuntia.

Käyttöajanjaksot

Edellä kolmannen kappaleen mukaisesti laskettua keskituntiansiota käytetään seuraavasti:

˗ Helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntian- siota

˗ Touko-, kesä- ja heinäkuun aikana I vuosineljänneksen keskituntiansiota

˗ Elo-, syys- ja lokakuun aikana II vuosineljänneksen keskituntiansiota

˗ Marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljänneksen keskituntiansiota

Tilikauden jakautuessa kahdelle yllä mainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuosineljännek- selle tilikausi luetaan kuuluvaksi suuremman määrän säännöllisiä työtunteja sisältävään jak- soon.

Paikallinen sopiminen laskentatavasta sekä käyttöjaksoista

Keskituntiansion laskentatavasta ja sen käyttöjaksoista voidaan paikallisesti sopien poiketa siitä, mitä edellä tässä pykälässä on sanottu.

5 LUKU ERINÄISET KORVAUKSET

5.1 Matkakustannusten korvaaminen

Matkojen suorittaminen

Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei mat- kaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttä- mättä vaatii.

Matkan alkaminen ja päättyminen

Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittömästi komennuspaikkakunnalle suuntautuvalle matkalle työpaikalta tai asunnostaan ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työ- paikalleen. Mikäli työntekijä ei voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa, katso- taan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa.

Komennuspaikkakunta

Komennuspaikkakunnalla tarkoitetaan muuta työskentelypaikkakuntaa kuin työpaikan sijainti- paikkakuntaa tai työntekijän kotipaikkakuntaa.

Matkustamisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen Matkaliput

Työnantaja korvaa kaikki komennuspaikkakunnalle ja sieltä takaisin tai edelleen toiselle ko- mennuspaikkakunnalle tapahtuvasta matkustamisesta aiheutuvat tarpeelliset matkakustan- nukset. Tällaisiksi luetaan II-luokan määräiset matkalippujen hinnat, matkatavarakustannukset sekä yöllä matkustettaessa edellä mainitun luokan määräiset makuupaikkalippujen hinnat.

Oman auton käyttö

Työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä sekä mahdollisesta muiden henkilöiden ynnä tavaran kuljettamisesta sovitaan ennen matkan alkamista. Milloin näin on sovittu, työntekijälle maksettava korvaus on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Matka-ajan korvaus

Työntekijälle maksetaan matka-ajan korvausta enintään 16 matkatunnilta työvuorokaudessa. Tästä tuntimäärästä vähennetään kyseisenä työvuorokautena säännöllisen työajan tuntimää- rän rajoissa tehdyt työtunnit. Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä matka- tunteja maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus. Lauantaina, sunnuntaina tai muuna vapaapäivänä tapahtuvasta matkustamisesta maksetaan enintään kahdeksalta (8) matkatun- nilta keskituntiansion mukainen korvaus. Muilta matkatunneilta, kuitenkin enintään kahdek- salta (8) tunnilta, maksetaan työkohtaisen tuntipalkan suuruinen korvaus.

Jos työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, matka-ajan korvausta ei makseta kello 21 ja kello 7 väliseltä ajalta.

Päivärahat

Kotimaan matkoilta maksetaan päivärahaa kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätök- sen mukaisesti. (Katso xxx.xxxx.xx).

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyvän ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivära- han kysymyksessä ollen kahta sekä osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. Määräystä sovellettaessa ilmainen ruoka voi olla muunkin kuin työnantajan järjestämä.

Majoittumiskustannusten korvaaminen

Mikäli työntekijälle ei ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomen- nuksen aikaiset majoittumiskustannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.

Yömatkaraha

Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha maksetaan sellaiselta päi- värahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoi- tusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa.

Yömatkarahaa ei kuitenkaan makseta, milloin työntekijä on perusteettomasti jättänyt käyttä- mättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoittaman majoittumismahdollisuuden.

Ateriakorvaus

Työn suorituspaikan sijaitessa yli viiden (5) kilometrin päässä työntekijän vakinaisesta työpai- kasta ja asunnosta työntekijälle maksetaan

˗ Ylimääräiset matkakustannukset

˗ Ateriakorvauksena ¼ kotimaan päivärahasta, mikäli työntekijällä ei ole mahdollisuutta ruo- kailla vakinaisella työpaikalla tai kotonaan ja työpaikalla ei anneta ilmaista ruokaa

Mikäli toisin ei ole sovittu, tapauksissa, joissa työntekijän edellä tarkoitettu työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tuntia ja työntekijä sen vuoksi voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella. Mainittuihin tunteihin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit.

Ateriakorvausta koskevaa määräystä ei sovelleta tapauksiin, joissa työntekijä joutuu liikku- maan saman yrityksen eri paikkakunnilla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevilla työpaikoilla ruokailumahdollisuuksien ja –olosuhteiden ollessa näillä työpaikoilla vastaavia.

˗ Matkaan käytetyn ajan korvaamisesta osapuolet sopivat keskenään.

Erityismääräyksiä

Korvaus ruoasta rahana pyhä- ja juhlapäivinä

Työskennellessään vieraalla paikkakunnalla, jossa hänelle kustannetaan vapaa ylöspito, työn- tekijä on pyhä- ja juhlapäivinä halutessaan oikeutettu saamaan korvauksen ruoasta rahana.

Kotimatkat

Työkomennuksen kestettyä kotimaassa vieraalla paikkakunnalla ennen juhannus- tai joulupäi- vää yhdenjaksoisesti vähintään kuusi viikkoa työntekijä on oikeutettu mainituiksi juhlapyhiksi matkustamaan kotiinsa, mikäli työn teknillinen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä. Tällöin työnantaja maksaa hänelle edellä tässä pykälässä sanotun mukaisesti matkan koti- paikkakunnalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä matkustamisen ajalta kulloinkin kysymykseen tulevan kotimaan päivärahan. Kotimatkan johdosta mahdollisesti menetettyä työaikaa ei sen sijaan korvata.

Rajoitus pykälän soveltamista koskien

Mikäli työtä komennuspaikkakunnalla suorittaa paikkakuntalainen tai muu työntekijä, joka on siellä työhön otettu, ei hän ole oikeutettu tässä pykälässä tarkoitettuihin etuihin.

Työ ulkomailla

Työtehtävien edellyttämän ulkomaanmatkan osalta maksetaan ulkomaanpäivärahaa kulloinkin voimassa olevan verohallituksen päätöksen mukaisesti. (Katso xxx.xxxx.xx).

5.2 Muita korvauksia

Asevelvollisuuskutsunta

Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pide- tään.

Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle edellisessä kappa- leessa mainitun korvauksen lisäksi palkka työssäoloajalta.

Reservin harjoitukset

Työnantaja maksaa reservin harjoitukseen osallistuvalle työntekijälle harjoituksen ajalta palk- kaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

Hautaus- ja hääpäivät

Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaaseen omana hääpäivänään ja läheisen omaisensa hautauspäivänä. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa, lapsia, ottolapsia, vanhempia, isovanhempia, veljiä, sisaria sekä xxxx- puolison vanhempia.

Merkkipäivät

Työntekijällä, jonka työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä merkkipäivän sattuessa hänen työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväkseen.

Vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan kokoukset

Työnantaja maksaa valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilauta- kunnan tai –toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijälle tällaisen lautakunnan tai toimikunnan kokouksesta aiheutuvan säännöllisen työajan ansionmenetyksen.

Korvausten laskentaperuste

Tässä pykälässä mainitut korvaukset maksetaan käyttäen laskentaperusteena työehtosopi- muksen kohdassa 4.11 tarkoitettua keskituntiansiota.

5.3 Arkipyhäkorvaus

Korvattavat arkipyhät

Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena kahdeksan (8) tunnin palkka työehtosopimuk- sen kohdan 4.11 keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen:

˗ Uudenvuodenpäivältä

˗ Muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvalta loppiaiselta

˗ Pitkäperjantailta

˗ Xxxxxxxx pääsiäispäivältä

˗ Vapunpäivältä

˗ Helatorstailta

˗ Juhannusaatolta

˗ Jouluaatolta sekä

˗ Ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä

Arkipyhäkorvauksen maksamisen yleiset edellytykset

Edellytyksenä arkipyhäkorvauksen maksamiselle on, että työntekijän työsuhde on yhdenjak- soisesti kestänyt vähintään kolme (3) kuukautta ennen kyseistä arkipyhää. Lisäksi edellyte- tään, että työntekijä on ollut työvuoroluettelon mukaisesti työssä viimeisenä arkipyhää edeltä- neenä ja sitä lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaoloon on ollut työnantajan lupa tai se on johtunut muusta hyväksyttävästä syystä.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos työtuntijärjestelmän mukaisen työajan noudattamista koskevat edellytys- säännöt aiheuttaisivat arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä ar- kipyhiltä, menetys koskee kuitenkin vain yhtä mainituista arkipyhistä.

Arkipyhän osuminen tietyn poissaolon ajalle

Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös arkipyhiltä, jotka sattuvat

˗ Vuosiloman ajaksi

˗ Enintään kolme (3) kuukautta arkipyhää ennen kestäneen sairauden ajaksi

˗ Työehtosopimuksen kohdassa 6.4 tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi

˗ Lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajaksi

˗ Taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään kaksi (2) viikkoa arkipyhää en- nen kestäneen lomautuksen ajaksi.

˗ Työntekijän vapaapäiväksi riippumatta siitä, onko työntekijä sanottuna päivänä ollut työssä. Jos poissaolo työvuoroluettelon mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta kuitenkaan makseta.

Itsenäisyyspäivä

Jos työntekijä ei lain perusteella ole oikeutettu itsenäisyyspäivän palkkaan (Laki itsenäisyys- päivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä; 26.11.1937/388), maksetaan itsenäi- syyspäivältä arkipyhäkorvaus tässä pykälässä määrätyin edellytyksin.

Viikko- tai kuukausipalkkaiset työntekijät

Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkkaiselle työntekijälle.

6 LUKU SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

6.1 Vuosiloma, lomaraha

Vuosiloman ja vuosilomapalkan määräytyminen

Työntekijä saa voimassa olevan lain mukaisen vuosiloman. Vuosilomapalkka sekä lomakor- vaus määräytyvät liittojen välisen lomapalkkasopimuksen mukaisesti.

Xxxxxxxx Xxxxxxxxx määrä:

Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 prosenttia hänen vuosilomapalkastaan.

Lomarahan maksamisen edellytykset:

Saadakseen lomarahan työntekijän tulee aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajan- kohtana ja palata työhön välittömästi vuosiloman päätyttyä.

Xxxxxxxx maksetaan kuitenkin, mikäli työntekijä työsuhteen kestäessä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuk- sella tai estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:ssä mainitun syyn takia.

Pöytäkirjamerkintä:

Edellistä kappaletta sovellettaessa työstä poissaolon hoitovapaan vuoksi katso- taan tapahtuvan työnantajan suostumuksella. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä tällöin kuitenkin on, että työntekijä palaa työhön työsopimuslain 4 luvun 3 a §:ssä tarkoitetun hoitovapaan ajankohtaa koskevan alkuperäisen tai perustellusta syystä muutetun ilmoituksen mukaisesti.

Lomarahan maksamisen ajankohta:

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli paikallisesti on sovittu kiinteästä lomarahan maksupäivästä, ja loma sijoit- tuu siten, että lomaraha maksettaisiin vasta loman jälkeen, voidaan lomaraha maksaa vuosilomapalkan yhteydessä.

Mikäli paikallisesti ei toisin sovita, lomarahasta puolet (1/2) maksetaan ennakkona vuosiloma- palkan yhteydessä. Vastaavasti lomarahan jälkimmäinen osa maksetaan lomalta paluuta seu- raavan palkanmaksun yhteydessä.

Paikallisesti voidaan myös sopia lomarahan maksamisesta useammassa erässä kuitenkin niin, että lomaltapaluuraha on kokonaisuudessaan maksettu seuraavan lomanmääräytymis- vuoden alkuun mennessä. Jos puheena olevassa tapauksessa työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan tultua kokonaisuudessaan maksetuksi, suoritetaan siitä vielä saamatta oleva osa työsuhteen päättyessä edellyttäen, että työntekijällä muutoin tämän työehtosopi- muksen mukaan on oikeus lomarahaan.

Xxxxxxxx työsuhteen päättyessä:

Mikäli työnantaja muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä on irtisanonut työntekijän työso- pimuksen päättymään lomakauden aikana, työntekijä ei tämän vuoksi menetä oikeuttaan lo- marahaan. Vastaavasti samaa sääntöä noudatetaan myös silloin, kun työsuhde lomakautena päättyy kesken vuosiloman ja työntekijä on sanotusta syystä estynyt palaamasta vuosilomal- taan työhön.

Yllä mainituissa tilanteissa lomaraha maksetaan edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuo- den lomakorvauksesta, mutta ei kuluvan, kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakor- vauksesta.

Xxxxxxxxx maksaminen eläkkeelle siirtymisen yhteydessä:

Vanhuus– tai työkyvyttömyyseläkkeelle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai yksilölliselle var- haiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdol- lisesta lomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Täten eläkkeelle siirtyvälle työnteki- jälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lo- makorvauksesta.

Asevelvollisuus:

Työntekijän lähtiessä suorittamaan asevelvollisuuttaan ennen hänelle muutoin työehtosopi- muksen mukaan kuuluvan lomarahan maksamista, hänellä on oikeus saada lomaraha asevel- vollisuuden suorittamisen jälkeen edellyttäen, että hän palvelusajan päätyttyä palaa asianmu- kaisesti työhön.

Työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen lähtiessään suorittamaan asevelvollisuuttaan. Jos palve- lukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha työn- tekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä.

Xxxxxxxx määräytyy palvelukseen astuttaessa voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan.

Jaettu vuosiloma:

Mikäli vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin lomanosan päätyttyä sitä vastaava osa lomara- hasta edellä sanottuja määräyksiä noudattaen.

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaseen:

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomarahan tai sen osan vaihtamisesta vastaavaan pal- kalliseen vapaaseen.

6.2 Sairausajan palkka

Sairausajan palkan maksamisen ajallinen kesto

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sai- rauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä ja jonka työsuhde ennen työkyvyttö- myyden alkua on yhdenjaksoisesti jatkunut yhden (1) kuukauden, sairausajan palkkana täy- den palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, jäljempänä määriteltyjen ajanjaksojen työpäiviltä.

Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto ennen työkyvyttömyyden alkua Ajanjakso Vähintään yksi (1) kuukausi, mutta alle kolme (3) vuotta 28 päivää Kolme (3) vuotta, mutta alle viisi (5) vuotta 35 päivää

Viisi (5) vuotta, mutta alle kymmenen (10) vuotta 42 päivää

Kymmenen (10) vuotta tai kauemmin 56 päivää

Alle yhden kuukauden kestäneet työsuhteet

Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen, kuin työntekijän työ- suhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sairausajan palkkana 50 prosenttia työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta enintään työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeiset yhdeksän (9) arkipäivää käsittävän ajanjakson työvuoroluettelon mukaisilta työpäi- viltä. Muilta osin (esimerkiksi karenssipäivä) noudatetaan tämän pykälän määräyksiä. Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, pal- kallinen aika lyhenee vastaavasti.

Työkyvyttömyyden johtuessa työpaikalla todistettavasti sattuneesta työtapaturmasta sairaus- ajan palkka maksetaan täysimääräisenä 28 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä myös työ- suhteen kestettyä alle yhden (1) kuukauden.

Sairastuminen kesken työpäivän

Työntekijän sairastuessa kesken työpäivänsä hänelle maksetaan palkka sairastumispäivän säännöllisen työajan loppuun ja seuraavaa työpäivää (jos työntekijä olisi työssä) pidetään ka- renssipäivänä.

Saman sairauden uusiutuminen

Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kuluessa siitä päi- västä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, käsitellään ta- pausta yhtenä sairautena. Tällöin sairausajan palkan maksamista jatketaan tämän pykälän mukaisesti, kuitenkin enintään edellä toisessa kappaleessa tarkoitetun ajanjakson päättymi- seen saakka. Saman sairauden uusiutuessa korvausajanjakso voi koostua myös useammasta työkyvyttömyysjaksosta; sairausajan palkkaa maksetaan siinäkin tapauksessa enintään edellä mainitun ajanjakson päättymiseen saakka. Ratkaisu sen seikan suhteen, onko kyseessä sama vaiko eri sairaus, tapahtuu epäselvissä tapauksissa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.

Saman sairauden uusiutuessa ei uuteen työkyvyttömyysjaksoon enää liitetä karenssipäivää. Myös ensimmäisen työkyvyttömyysjakson mahdollinen karenssipäivä poistuu siinä tapauk- sessa, että työkyvyttömyysjaksot yhteen laskettuina ovat ensimmäisen sairastumispäivän jäl- keen jatkuneet vähintään kuusi (6) arkipäivää.

Karenssipäivän poistuminen

Sairausajan palkka maksetaan myös karenssipäivältä seuraavissa tapauksissa:

˗ Työntekijän työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähin- tään vuoden

˗ Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastumispäivän jälkeen vähintään kuusi (6) arkipäivää

˗ Työkyvyttömyyden aiheuduttua työpaikalla todistettavasti sattuneesta työtapaturmasta

˗ Saman sairauden uusiutuessa siten, kuin edellä tässä pykälässä on sanottu Sairausajan palkan maksamista koskevat menettelytapaohjeet Työkyvyttömyyden toteaminen

Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Edellisen virkkeen mukaisesti taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen perusteet taannehtivuudelle.

Epidemiatilanteet: työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan todistus

Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana olla siinä määrin lukuisia, että lääkä- riin pääsy vaikeutuu. Sama tilanne voi syntyä tilapäisesti myös silloin, kun lääkärin palveluksia asian hoitamiseksi ei riittävässä määrin ole saatavissa. Tällaisissa tapauksissa sairaus voi- daan katsoa todistetuksi, kun työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tutkimuksensa perusteella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja mahdollisen sairasloman tarpeen enintään kolmeen vuoro- kauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen antaja on sama työter- veyshoitaja tai terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkä- rinhoidon tarpeeseen. Lisäksi työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan on ennen sairausloma- todistuksen antamista täytynyt yhdessä lääkärin kanssa todeta edellä tarkoitettujen tilanteiden olemassaolo.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, työnantajalla on oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodis- tuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Työnantajan nimeämällä lääkärillä tarkoitetaan ensisijaisesti erikoislääkäriä, mutta yksittäista- pauksissa olosuhteista johtuen kyseeseen voi tulla myös muu lääkäri.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen kohtaan 8.2 kirjatun neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Yrityksen työterveyspalvelujen käytön ensisijaisuus

Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin antamalla todistuksella, ellei työntekijä esitä perusteltua syytä muun lääkärin käyttöön. Tällaisia syitä voivat olla esi- merkiksi pitkä matka työterveyslääkärin vastaanotolle, työterveysaseman aukioloajat tai äkilli- nen pikaista hoitoa vaativa sairaus.

Sairastumisesta tehtävä ilmoitus

Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan osoit- tamalle muulle henkilölle, mikäli mahdollista jo ennen työvuoron alkua. Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten työt poissaolo huomioon ottaen sinä päivänä järjestetään.

Työkyvyttömyydestä ilmoittamiseen liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työnteki- jöiden tietoon.

Jos välittömän ilmoituksen tekeminen tahallisesti laiminlyödään työnantajan sairausajan pal- kanmaksuvelvollisuus alkaa aikaisintaan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.

Sairausajan palkan epääminen

Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tai tapaturman tahal- lisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Sairausajan palkkaetujen väärinkäyttö

Jos sairausajan palkkaetuja tahallisesti käytetään väärin, sairausajan palkkaa ei makseta. Ta- hallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuksen päättämiseen.

Ohjaus määräysten oikeaan soveltamiseen

Työnantajan ja luottamusmiesten yhteisenä pyrkimyksenä tulee olla työntekijöiden ohjaaminen työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten oikeaan soveltamiseen. Li- säksi luottamusmiesten on omalta osaltaan pyrittävä ehkäisemään väärinkäytöksiä.

Uusille työntekijöille asiaa koskeva ohjeistus on suositeltavaa antaa heti perehdyttämisen yh- teydessä.

Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamat vammat

Erilaiset esimerkiksi urheilusta johtuvat – etenkin vaikeamman asteiset vammat - aiheuttavat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairausajan palkkakustannuksia sekä vaikeuttavat työn- tekijän työhön sijoittamista.

Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota kyseisten ongelmien ennalta ehkäisemiseen ja vähentämiseen.

Sairaudesta johtuvien poissaolojen vähentäminen ja ennalta ehkäisy

Työnantajan ja työntekijöiden yhteisen edun mukaista on sairaudesta johtuvien poissaolojen määrän saaminen mahdollisimman alhaiseksi. Päämäärän saavuttamiseksi suositeltavaa on, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan puheena olevien poissaolojen kehi- tystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vähentämiseksi. Erityisesti liitot kiinnittävät huomiota sairaudesta johtuvien poissaolojen ennalta ehkäisyyn.

Paikallisesti sopien sairausajan palkan maksaminen voidaan järjestää sitä varten perustetun erityisen kassan välityksellä hoidettavaksi.

Äitiysvapaan palkka

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään kuusi (6) kuukautta ennen laskettua syn- nytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta palkkaa 42 päivän pituisen ajanjakson työpäi- viltä työsopimuslain 4 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisen äitiysvapaan alkamispäivästä lukien.

Isyysvapaan palkka

Työntekijälle maksetaan kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta säännöllisen työajan palkka. Edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on ennen lapsen syntymää yhdenjaksoisesti jat- kunut vähintään kuusi (6) kuukautta.

Vähennykset sairausajan palkasta. Työnantajan palautusoikeus.

Sairauden tai äitiys- ja isyysvapaan ajalta maksettavasta palkasta vähennetään, mitä työnte- kijä lain tai työsuhteeseen liittyvän tai muutoin työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla saa saman työkyvyttömyyden tai synnytyksen perusteella samalta ajanjaksolta päivä-, äitiys- tai isyysrahaa tai siihen verrattavaa muuta korvausta, kuten esimerkiksi työ- tai tapaturmaelä- kettä. Vähennysoikeutta ei kuitenkaan ole siltä osin, kuin korvausta maksetaan työntekijän itse kokonaan tai osaksi kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

Työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisessä kappaleessa tarkoitetun päivä-, äitiys- tai isyysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työnteki- jälle sairausajan, äitiysvapaan tai isyysvapaan palkkaa, ei kuitenkaan enempää kuin xxxxx- xxxxx määrän.

Jos päivä-, äitiys- tai isyysrahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään joh- tuvista syistä makseta tai se maksetaan vähäisempänä, kuin mihin työntekijällä lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan pal- kasta työntekijän laiminlyönnin johdosta suorittamatta jäänyt päiväraha tai sen osa.

Työnantajan maksamien korvausten laskentaperuste

Xxxxxxxxxxx sekä äitiys- ja isyysvapaan palkka maksetaan työvuorojärjestelmän mukaisilta säännöllisen työajan tunneilta työehtosopimuksen kohdassa 4.11 tarkoitettua keskituntiansiota laskentaperusteena käyttäen.

Muu järjestely paikallisesti sopien

Paikallisesti sopien sairausajan palkan maksaminen voidaan järjestää sitä varten perustetun erityisen kassan välityksellä hoidettavaksi.

6.3 Lääkärintarkastukset

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaat- teita, työterveyshuollon sisältöä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutusta koske- van valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuun- nitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä annetussa laissa

(998/1993) ja säteilylaissa (592/1991) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudate- taan lisäksi niissä tartuntatautilain (583/1986) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkas- tus vaaditaan.

Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauk- sen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena yli- määräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista tarveharkintaisen päi- värahan määrää.

Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat:

Perusedellytykset (koskevat kaikkia kohtia A -E)

Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä no- peasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hy- väksymä selvitys (esimerkiksi lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyy- täessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotuksineen ja kohtuullisine matka-aikoi- neen kesti.

Muissa kuin edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esimerkiksi normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajanulkopuolella. Työn- tekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei yli- voimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mah- dollista.

Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionme- netyksestä lääkärintarkastuksia koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei makseta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionme- netystä korvata.

Erityisedellytykset

Ansionmenetys korvataan eri tapauksissa seuraavasti:

A. Uusi tai uusiutuva sairaus

Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.

Lääkärin toimenpiteestä johtuneen enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

B. Aikaisemmin todettu sairaus

Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on asianomaisen erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi. Sairau- den olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintar- kastukseen.

Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen asianomaisen erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen - esimerkiksi silmälasien - hankkimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuk- sen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

C. Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkas- tusta. Erillisen laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä edellä mainittuun laboratorio- tai röntgentut- kimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodis- tuksella.

D. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärintodistuksen tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta.

E. Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyy- den, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimen- piteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

F. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset syöpäseulonnat.

Korvausten maksuperuste

Tässä pykälässä tarkoitettu ansionmenetys määräytyy työehtosopimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mukaan. Lakisääteisten lääkärintarkastusten yhteydessä mainitun päivärahan osalta sovelletaan työehtosopimuksen matkakustannusten korvausta koskevia määräyksiä.

6.4 Lapsen sairastuminen

Korvauksen maksamisen yleiset edellytykset

Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen äkillisesti sairastuessa mak- setaan äidille tai isälle tai lasta huoltavalle henkilölle, joka asuu vakituisesti yhteisessä talou- dessa äidin tai isän kanssa, työehtosopimuksen kohdan 6.2 sairausajan palkkaa koskevan säännöksen sisältämiä periaatteita noudattaen korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoi- tamiseksi välttämättömästä lyhyestä, tilapäisestä poissaolosta. Korvauksen maksamisen edel- lytyksenä on, että korvaukseen oikeutetut ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työ- ehtosopimuksen kohdan 6.2 sairausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan sekä yksinhuoltajuuteen että yhteishuoltajuuteen.

Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain yhdelle korvaukseen oikeutetuista.

Pöytäkirjamerkintä:

Hoidon järjestämisen tai hoitamisen kestäessä yksi, kaksi, kolme tai neljä päivää poissaoloa pidetään työehtosopimuksessa tarkoitettuna poissaolona. Korvauk- sen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta annetaan sama selvitys, kuin työehtosopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan äidin tai isän omasta sai- raudesta.

Sopimuksen tarkoittamassa mielessä katsotaan yksinhuoltajaksi myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asu- maan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistu- masta lapsen hoitoon asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito

Työntekijällä, jonka lapsella on sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvos- ton asetuksen (1335 / 30.12.2004) 4 §:n mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

6.5 Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja kustantaa työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on kes- kusjärjestöjen välillä sovittu.

6.6 Työturvallisuus

Yleissääntö

Tapaturmien ja ammattitautien välttämiseksi ryhdytään työntekijöiden turvallisuutta silmällä pi- täen kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Suojavaatetus ja suojavarusteet

Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammattitautitilastojen tai muun vastaavan pe- rusteen nojalla yhteisesti voidaan todeta, että erityisten suojavaatteiden tai varusteiden käy- töllä työssä on työturvallisuus- tai terveysolosuhteita työssä olennaisesti parantava vaikutus, työnantaja hankkii tällaisen suojavaatteen tai varusteen työpaikalle työntekijän käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain 15 §:n mukaan ei olisi välttämätöntä. Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta.

Kemialliset aineet

Tuotannolle tärkeitä kemikaaleja käyttöön otettaessa työnantajan on selvitettävä niiden työn- tekijöiden terveydelle mahdollisesti aiheuttamat vaarat sekä huolehdittava tarpeellisista suo- jaustoimenpiteistä.

Työnopastus

Työnopastusta kehitettäessä otetaan huomioon työpaikan olosuhteet, tuotannon asettamat vaatimukset, työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet ja ergonomiset tekijät.

Työympäristöasiat

Työturvallisuuslaissa (23.8.2002/738) tarkoitettuun työntekijälle annettavaan opetukseen ja ohjaukseen sekä perehdyttämiseen sisällytetään tarpeelliset yritykseen ja työtehtäviin liittyvät ympäristönsuojeluasiat.

Suositus työsuojeluyhteistyön toteuttamiseksi eräissä tapauksissa

Mikäli työpaikalle työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44) nojalla ei tarvitse perustaa työsuojelutoimikuntaa ja mikäli muista työsuo- jelun yhteistoimintamuodoista ei ole sovittu, liitot suosittelevat, että työpaikan ympäristöasioita, työolosuhteita, työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä työsuojelukoulutusta koskevia kysymyksiä käsitellään yhteisesti kulloinkin tarkoituksenmukaiseksi katsottavalla tavalla.

7 LUKU LUOTTAMUSMIEHET JA AMMATTIOSASTO Työsuojeluvaltuutettujen kuukausikorvausten määrät ovat 1.2.2018 alkaen seuraavat:

7.1 Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut

Työstä vapautuksen määrä tuntia

/ viikko

Korvaus euroa / kuukausi

Pääluottamusmiehen vapautus työstä ja kuukausikorvaus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään liittojen välisen yleissopi- muksen edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä sekä maksetaan hänelle kuukausittain korvausta seuraavasti.

Pääluottamusmiehen tässä pykälässä tarkoitettua palkkakehitystä ja vapautustarvetta tarkas- tellaan vähintään kerran vuodessa paikallisesti sovittavalla tavalla.

Vapautus työstä:

Työntekijöiden lukumäärä Vapautus työstä

20	–	50	4 tuntia / viikko
51	–	100	8 tuntia / viikko
101	–	150	14 tuntia / viikko
151	–	250	20 tuntia / viikko
251	–	350	28 tuntia / viikko
351	–	420	32 tuntia / viikko
421	–		Kokonaan vapautettu

	–	20	70
21	–	50	74
51	–	100	79
101	–	150	84
151	–	250	96
251	–	350	108
351	–	420	117
421	–		126

Pääluottamusmiesten kuukausikorvausten määrät ovat 1.2.2018 alkaen seuraavat: Työntekijöiden lukumäärä Korvaus euroa / kuukausi

Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetulle korvataan työsuojelua koskevien tehtävien hoitamisesta aiheutuva säännöllisen työajan ansionmenetys, minkä lisäksi hänelle maksetaan kuukausittain korvausta seuraavasti:

Vapautus työstä:

Työntekijöiden lukumäärä Vapautus työstä

20 – 50 2 tuntia / viikko

51 – 100 4 tuntia / viikko

101 – 150 7 tuntia / viikko

151 – 250 10 tuntia / viikko

251 – 350 14 tuntia / viikko

351 – 420 16 tuntia / viikko

421 – Kokonaan vapautettu

Alle 4 50

4 53

8 63

14 74

20 88

28 96

32 104

Kokonaan vapautettu 114

Kummankin taulukon kuukausikorvausten määrät ovat voimassa koko sopimuskauden ajan.

Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävinä on osaltaan edistää paikallista sopimista, työhyvinvointia ja yritystoiminnan kehittymistä.

Paikallinen sopiminen

Pääluottamusmiehen sekä työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen ja kuukausikorvausten määristä voidaan paikallisesti sopia toisin.

Varapääluottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun varamiehen irtisanominen

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena, katsotaan irtisanomisen tai lomautta- misen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpi- teen johtuneen muusta seikasta. Edellä sanottua ei sovelleta siinä tapauksessa, että varapää- luottamusmieheksi valittu työntekijä jo on tehostetun irtisanomissuojan piirissä työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun aseman myötä.

Samaa sääntöä noudatetaan työsuojeluvaltuutetun varamieheen.

Liittojen välinen yleissopimus

Mitä edellä tässä pykälässä on sanottu pääluottamusmiehen / työsuojeluvaltuutetun varamie- hen irtisanomisesta tai lomauttamisesta noudatetaan siitä huolimatta, että työehtosopimuksen osana noudatettavaa liittojen välistä yleissopimusta ei tässä yhteydessä ole muutettu.

7.2 Ammattiosaston kokoukset

Teollisuusliitto ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuo- nekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruo- katauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuu- luvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

Sopiminen työnantajan kanssa

Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa seuraavassa kappaleessa tarkoitetussa paikassa on sovittava työnantajan kanssa, mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.

Kokouspaikka

Työnantaja osoittaa kokouspaikan joko työpaikalta tai sen läheisyydessä olevasta tarkoituk- seen soveltuvasta tilasta. Ellei tällaista ole, on asiasta tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksen- mukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. työturvallisuutta, työhygieniaa ja paloturvallisuutta koskeviin määräyksiin sekä siihen, että ko- kous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

Kokouksen järjestäjän vastuu

Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat ko- koustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

Ammattiliiton edustajat

Kokouksen järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen Teollisuusliitto ry:n ja sen alayhdistyk- sen, kuten myös asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

Teollisuusliitto ry:n toimihenkilöiden vierailut työpaikoilla

Teollisuusliitto ry:n toimihenkilöillä on oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin tämän työehto- sopimuksen piiriin kuuluvilla työpaikoilla siitä asianomaiselle työnantajan edustajalle ilmoitet- tuaan.

7.3 Ammattiliiton hallintoelinten kokoukset

Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan työnantajalle niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

7.4 Ilmoitustaulut

Teollisuusliitto ry:n sekä sen paikallisen ammattiosaston ilmoituksia ja tiedotteita saadaan teh- dasalueella kiinnittää vain työnantajan niitä varten osoittamille ilmoitustauluille.

7.5 Ay-jäsenmaksun pidättäminen

Työnantaja pidättää, jos työntekijä on antanut siihen kirjallisen valtuutuksen (perintäsopimuk- sen), työntekijän palkasta palkanmaksukausittain Teollisuusliitto ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne eräpäivään mennessä Teollisuusliitto ry:n nimeämälle pankkitilille. Työntekijän liittämiseksi jär-

Jäsenmaksu peritään työntekijän ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ammattiosaston tai Teollisuusliitto ry:n kirjallisesti kalenterivuodeksi kerrallaan ilmoittaman perintäkausittain yh- densuuruisen %- tai €-määrän mukaan. Peritystä jäsenmaksusta annetaan tieto työntekijälle palkkalaskelmassa tai muulla vastaavalla tavalla. Kalenterivuoden tai työsuhteen päättyessä työnantaja antaa työntekijälle veroviranomaisen hyväksymällä tavalla todistuksen perityistä jä- senmaksuista tai tekee ilmoituksen suoraan verottajalle. Työnantaja toimittaa kaksi kertaa vuo- dessa Teollisuusliitto ry:lle tai sen lukuun jäsenmaksuja hoitavalle taholle selvityksen pidäte- tyistä jäsenmaksuista liiton antaman ohjeistuksen mukaisesti.

Tehdystä perintäsopimuksesta ja sen päättymisestä välittyy tieto työntekijälle, työnantajalle, luottamusmiehelle ja Teollisuusliitto ry:lle. Työsuhteen päättyessä työntekijä ilmoittaa perintä- sopimuksen päättymisestä Teollisuusliitto ry:lle. Työnantaja ilmoittaa työntekijän työsuhteen ja perintäsopimuksen päättymisestä seuraavassa Teollisuusliitto ry:lle tekemässään jäsenmak- suselvityksessä.

8 LUKU NEUVOTTELUJÄRJESTYS

8.1 Paikallinen sopiminen

Työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista voidaan paikallisesti sopia toisinkin tämän työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, toistaiseksi voi- massa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen (3) kuukauden pituista irtisanomisaikaa nou- dattaen. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuuden (6) kuukauden pituiseksi.

Luottamusmiehen ja työnantajan välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä niitä työntekijöitä, joita luottamusmies liittojen välisen yleissopimuksen mukaisesti edustaa, ja se on solmittava kirjallisesti, mikäli jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Kirjallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa, ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassa- olo muutoin on lakannut.

Liitot ovat yksimielisiä siitä, että yrityksissä / työpaikoilla voidaan sopia paikallisesti myös muista kuin työehtosopimuksessa erikseen mainituista asioista. Tässä kappaleessa tarkoitetut paikalliset sopimukset lähetetään liitoille tiedoksi.

8.2 Erimielisyyksien ratkaiseminen

Paikalliset neuvottelut

Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmenee erimielisyyttä tämän työehtosopimuksen sovelta- mista tai tulkintaa koskevassa asiassa, työpaikalla on pyrittävä sovintoon liittojen väliseen yleissopimukseen kirjattua neuvottelujärjestystä noudattaen. Ellei erimielisyyttä saada työpai- kalla selvitetyksi, asia voidaan jommankumman paikallisen osapuolen niin halutessa siirtää liittojen ratkaistavaksi.

Liittojen väliset neuvottelut

Tähän työehtosopimukseen osallisen liiton esittäessä neuvotteluja edellisessä kappaleessa tarkoitetussa tilanteessa, neuvottelut on aloitettava niin pian kuin mahdollista ja ne on käytävä kaikkea aiheetonta viivyttelyä välttäen.

jestelmään työnantaja ja työntekijä tekevät jäsenmaksujen perintäsopimuksen.

Työtuomioistuin

Jos erimielisyyttä ei liittojenkaan välillä pystytä selvittämään, asia voidaan saattaa työtuomio- istuimen ratkaistavaksi.

9 LUKU SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työehtosopimuksen voimassaolo

Tämä työehtosopimus on voimassa 1.12.2017 - 31.10.2020 saakka jatkuen sen jälkeen vuo- den kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Sopijapuolet sitoutuvat neuvottelemaan sopimuskauden viimeisen 11 kuukauden kustannus- vaikutuksen ajalle 1.12.2019 - 31.10.2020 syyskuun 2019 loppuun mennessä. Kustannusvai- kutuksessa huomioidaan palkkaratkaisun lisäksi muun muassa sopijapuolten lisätyöryhmän mahdolliset esitykset. Mikäli neuvottelutulosta ei saavuteta syyskuun 2019 loppuun mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa kahden kuukauden irtisanomisaikaa käyttäen päättymään 30.11.2019.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet.

Sopimuskappaleet

Tätä työehtosopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

LIITE 1

LIITE 1 SELVIYTYMISTOIMET YRITYKSEN TALOUDELLISISSA VAIKEUKSISSA

Yritystoiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaamiseksi:

˗ Käsitellään yhdessä henkilöstön edustajien kanssa asiakastarpeet, tilauskanta, yrityksen taloudellinen tilanne ja työnantajan korjaavat toimet taloudellisen tilanteen parantamiseksi.

˗ Käytetään ensisijaisesti työehtosopimuksessa olevia joustavia työaikajärjestelyjä ja muita mahdollisuuksia, esimerkiksi:

˗ paikallisesti sopien

˗ pidemmät ja lyhemmät työvuorot

˗ työaikapankki

˗ arkipyhän ajankohdan ja siitä maksettavien korvausten siirtäminen

˗ lomarahojen myöhentäminen ja vaihtaminen vapaaseen

˗ työnantajan päätöksellä

˗ pidemmät ja lyhemmät työviikot

˗ vuorotyöstä päivätyöhön ja päinvastoin

˗ porrastettu työaika

Kun yhteisesti todetaan, että yritys on ajautumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen, voidaan paikallisesti sopia enintään vuoden määräajaksi:

Helsingissä 20. päivänä joulukuuta 2017

LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS LT RY

Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

TEOLLISUUSLIITTO RY

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

a) työajantasaamiskorvauksista

b) lomarahan leikkaamisesta

c) vuosiloman 12 päivän ylittävän osuuden jakamisesta

Pöytäkirjamerkintä: Yrityksellä tarkoitetaan yritystä tai sen itsenäistä osaa, kuten tuotantolai- tosta.

Paikallisesti samassa yhteydessä sovitaan mahdollisesta irtisanomissuojasta sopeuttamistoi- mien a-c ajalle ja työntekijöiden taloudellisten menetysten kompensoinnista yrityksen taloudel- lisen tilanteen kohennuttua.

Paikallinen sopimus tulee laatia kirjallisesti. Sopeuttamistoimien tulee koskea tasapuolisesti yrityksen koko henkilöstöä ja johtoa.

Lisäksi on huomattava, että työehtosopimus mahdollistaa sopimisen lyhyemmästä lomautus- prosessista ja lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta.

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 2

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

3 § Palkkaryhmien määräytyminen

Töiden vaativuutta perusteena pitäen sijoitetaan työt eri palkkaryhmiin seuraavasti:

LIITE 2 KORJAUSPAJOJEN AMMATTITYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAMÄÄRÄYKSET

Palkka- ryhmä

Määritys Esimerkkejä

Aika 2. päivänä joulukuuta 2013

Paikka Kulutustavararyhmä ry:n neuvotteluhuone, Helsinki

Läsnä Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx Kulutustavararyhmä ry Xxxxx Xxxxxxx Kulutustavararyhmä ry

Xxxxx Xxxxxxx Kulutustavararyhmä ry Xxxxx Xxxxxxxxxxx Kulutustavararyhmä ry

Xxxx Xxxxxxxx TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Xxxxx Xxxxxxxxxx TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Xxxxx Xxxxxxx TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Xxxxxx Xxxxxxxxxx TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry

1 Uudet työntekijät ja työt, joiden suorittamiseen riittää lyhyehkö kokemus.

2 Ammattityöt, joissa vaaditaan ammattikoulun tai vastaavien ammattitietojen hallintaa.

3 Kokemusta vaativat työtehtävät, joissa edellytetään itsenäistä työskentelyä.

Uudet työntekijät, työskentely ammattimiehen xxxxxx- xxxxx, erilaiset korjauspajan aputyöt sekä harjoittelu- työt.

Tavanomaiset kirvesmiehen tehtävät, nuoremman kone– tai sähköasentajan tehtävät, tavanomaiset laitosmiestehtävät sekä nuoremman viilaajan ja koneistajan tehtävät.

Vaativat kirvesmiestehtävät, vaativat sähköasennus- tehtävät, pneumatiikka ja hydrauliikka–alueen uusasennustehtävät, monipuoliset hitsaustehtävät, vaativat laitosmiestehtävät, vaativat koneistus– ja viilaustehtävät.

1 § Palkankorotukset

Tämän pöytäkirjan tarkoittamille työntekijöille yleiskorotukset maksetaan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiä noudattaen. Samoin menetellään yritys- tai toimipaikkakoh- taisten erien osalta.

2 § Työkohtaiset palkat

Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden erikoistyöntekijöiden työkohtaiset palkat ovat seu- raavat:

1.2.2018 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta (senttiä / tunti) Työnvaativuusluokka 1 1035

Työnvaativuusluokka 2 1081

Työnvaativuusluokka 3 1256

Työnvaativuusluokka 4 1394

1.2.2019 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta (senttiä / tunti) Työnvaativuusluokka 1 1045

Työnvaativuusluokka 2 1092

Työnvaativuusluokka 3 1269

Työnvaativuusluokka 4 1408

4 Vaativat erikoistehtävät. Laitosmiestehtävät, jotka vaativat vastuunottoa

useamman tuotantolinjan käynnistä ja korjauksista. Erittäin vaativat sähköasennustyöt, erittäin vaativat koneistustehtävät, joihin liittyy usein työstökoneiden ohjelmointi ja erittäin vaativat työkaluviilaustehtävät. Tehtävät, jotka vaativat lisäkoulutuksella hankittavaa erityistutkintoa.

4 § Henkilökohtainen palkka

Aikapalkkatyössä maksetaan työntekijälle henkilökohtaista palkkaa, joka muodostuu työkoh- taisesta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosuudesta.

Työntekijän työkohtainen palkka määritetään hänen säännönmukaisesti tekemiensä töiden vaativuuden perusteella.

Henkilökohtainen osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten tekijöiden perusteella, joita ovat esimerkiksi ammatinhallinta, säännöllisyys, huolellisuus ja monipuolisuus.

Täysin työkykyiselle 18 vuotta täyttäneelle ammattityöntekijälle voidaan maksaa työkohtaisen palkan ylittävää henkilökohtaista palkkaa.

5 § Urakkatyö

Mikäli työn laatu sen sallii ja se on teknillisesti mahdollista, työntekijälle on varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava tämän pöytäkir- jan 2 §:n mukaisiin työkohtaisiin palkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka–ansio normaalilla urak- katyövauhdilla nousee 20 prosenttia työkohtaista palkkaa suuremmaksi.

6 § Palkkiopalkkatyö

Palkkiopalkkausta voidaan käyttää töissä, joissa työtulos (esimerkiksi tuotannon määrä, tuot- teen laatu, raaka-aineen käytön taloudellisuus) riippuu työntekijän työtaidosta, tarkkaavaisuu- desta tai muusta vastaavasta tekijästä.

7 § Muut palkkamääräykset

Muilta osin tässä pöytäkirjassa tarkoitettujen työntekijöiden palkkaukseen sovelletaan lasike- raamisen teollisuuden työehtosopimusta.

8 § Voimaantulo

Tämä pöytäkirja tulee voimaan työehtosopimuksen allekirjoituspäivästä ollen voimassa sen osana.

9 § Pöytäkirjan tarkastaminen ja hyväksyminen

Pöytäkirja katsottiin sopijapuolten allekirjoituksin tulleen tarkastetuksi ja hyväksytyksi.

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

Xxxx-Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 3

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

LIITE 3 LASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT

Talous– ja valaisinlasiteollisuus

Palkkaryhmä 5 Lasinpuhaltajamestari Lasinpuhaltaja, vanhempi Puristelasin mestari Puristelasin painaja Puristelasin aloittaja

Xxxxxxx–koneen hoitaja, vanhempi Lasinhiojamestari

Lasinhioja, vanhempi Kuparilaikkakaivertaja Upokasuunin sulattaja Puumuotintekijä Uunimuurari, vanhempi

Kirvesmies, täysin ammattitaitoinen

Palkkaryhmä 4 Lasinpuhaltaja, nuorempi Lasinhioja, nuorempi Ensimmäinen postintekijä Xxxxxxxx

Xxxxxxx–koneen hoitaja, nuorempi Vuorouunin hoitaja

Uunimuurari, nuorempi Kirvesmies, nuorempi Korkean nostotrukin kuljettaja

Ammattikoulun käynyt keittäjä, jolla on laitoskeittiökokemusta tai vastaava ammattitaito

Myyjä vanhempi

Palkkaryhmä 3 Trukinkuljettaja Traktorinkuljettaja

Plaanaaja, raskas ja vaativa työ Toinen postintekijä

Hiotun lasin tarkastaja, täysin ammattitaitoinen Syynääjä, vanhempi

Mänki– ja raaka–ainetyöntekijä Kiventekijä

Tasaaja, raskas ja vaativa työ Kuumakatkaisija, täysin ammattitaitoinen Keittäjä

Kotelokoneen käyttäjä Signeeraaja

Hapottaja, täysin ammattitaitoinen Röyslääjä, täysin ammattitaitoinen Kiillottaja, täysin ammattitaitoinen

Palkkaryhmä 2 Kolmas postintekijä Syynääjä

Xxxxxxxx, vanhempi Puristelasin reunanlämmittäjä

Jälkikäsittelyn reunanlämmittäjä Kylmäkatkaisija Kuumakatkaisija

Katkaisija, Biebuyck Merkkaaja Hapottaja Pumppaaja Setittäjä

Muotinpitäjä, raskaat muotit Röyslääjä

Nauhaplaanaaja Reunan lämmittäjä Keräilijä

Tilausten ottaja Sekatyöntekijä Kiillottaja

Myyjä nuorempi

Palkkaryhmä 1 Hiontahiekan seuloja Kantaja

Nostelija Pakkaaja Haposta pesijä Muotin pitäjä Pesijä

Siivooja Etiketin liimaaja

Kotelon lajittelija Sekatyöntekijä, kevyt työ

Lajittelija

Uunin– ja kiviuunin hoitaja Konereunahioja Uuninmuurari, nuorempi Kirvesmies

Poraaja, vanhempi

Palkkaryhmä 3 Mänkimies Savensotkija Pakkaaja Lastaaja Mattaaja Laatikontekijä Kärrääjä Jäälasin tekijä

Poraaja, nuorempi

Palkkaryhmä 2 Sekuriittikoneen hoitajan apulainen

Eristyslasin kittaaja

Eristyslasin kasaaja ja listan katkaisija Kerrostetun lasin tekijä

Raidoittaja, vanhempi Sekatyöntekijä

Palkkaryhmä 1 Tarkastaja Paperoija Lasilevyn pesijä Siivooja

Peilien puhdistaja Xxxxxxx vastaanantaja Peilikoneen syöttäjä Sekatyöntekijä, kevyt työ

Pakkauslasiteollisuus

Ikkunalasiteollisuus

Palkkaryhmä 5 Koneenhoitaja Konemies, vanhempi Leikkaaja, vanhempi

Sekuriittikoneen hoitaja, vanhempi Käsireunahioja, täysin ammattitaitoinen Sulattaja

Uuninmuurari, vanhempi Kirvesmies, täysin ammattitaitoinen Peilikoneen hoitaja

Palkkaryhmä 4 Alakonemies Yläkonemies Leikkaaja, nuorempi Koneleikkaaja

Lasin taivuttaja Xxxxxxxxxx

Sekuriittikoneen hoitaja, nuorempi

Palkkaryhmä 5 Automaattikoneen etumies Automaattikoneen hoitaja, vanhempi Puoliautomaattikoneen aloittaja Puoliautomaattikoneen vetäjä

Tarkastamon laitosmies, täysin ammattitaitoinen Uuninmuurari, vanhempi

Kirvesmies, täysin ammattitaitoinen

Palkkaryhmä 4 Automaattikoneen hoitaja, nuorempi

Seoksen tekijä (koneellinen) Sulatusosaston käyttövalvoja Varastokeräilijä

Vuorouunin hoitaja Kompressorin hoitaja Tarkastamon laitosmies Traktorin– ja trukinkuljettaja Uuninmuurari, nuorempi Kirvesmies

Palkkaryhmä 3 Automaattikoneen apulainen Tarkastaja, täysin ammattitaitoinen Tarkastuslaboratorion mittaaja Pallittaja

Raaka–ainetyöntekijä Lastaaja Varastomies

Lasinsirujen käsittelijä

Palkkaryhmä 2 Pumppaaja Väripainaja Jätekärrääjä Tarkastaja

Insuluxtiilien jälkikäsittelijä Lasitiilien maalaus Sekatyöntekijä

Palkkaryhmä 1 Lasitiilenliittäjä Pakkaaja Varastotyöntekijä

Siirtäjä automaattikoneella Kotelontekijä

Siivooja Väripainotyöntekijä

Raaka–ainetyöntekijä, kevyt työ Kotelontekijä, koneniittaamalla Sekatyöntekijä, kevyt työ

Lasivillateollisuus

Palkkaryhmä 5 Tel–koneenhoitaja, vanhempi Tel–koneenhoitaja, nuorempi Kiertomies

Prosessinhoitaja Xxxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxxxxxxxxx

Palkkaryhmä 4 Hartsinkeittäjä, nuorempi Traktorin– ja trukinkuljettaja Jälkityöosaston trukinkuljettaja Vaihtomies, Kontio

Emäntä Linjamies

Kiertoveden valvoja

Palkkaryhmä 3 Pakkaaja

Lasivillatyöntekijä, raskas työ Kiertonainen

Lastaaja Mänkimies

Palkkaryhmä 2 Laadunvalvoja Lasivillatyöntekijä, kevyt työ Tarjoilija

Palkkaryhmä 1 Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxxx

Muoviteollisuus

Palkkaryhmä 5 Päiväasentaja

Käytönvalvoja, täysin ammattitaitoinen (vanhempi) Vaihtaja

Asentaja Sähkömies

Tehdashuollon laitosmies Filmimuokkaaja Koneenhoitaja (PET)

Palkkaryhmä 4 Koneenhoitaja, täysin ammattitaitoinen (asentaja)

Käytönvalvoja (nuorempi) Varastokeräilijä

Palkkaryhmä 3 Raaka–ainemies Muottihuoltaja Varastomies Laadunvalvoja Skreenintekijä Maalinsekoittaja Koneenhoitaja (pakkaus)

Palkkaryhmä 2 Puhallustyöntekijät, painotyöntekijä

Koneenhoitaja Pakkaaja Kotelontekijä Vuorottaja Painokoneensyöttäjä Jälkityöntekijä Hapettaja

Palkkaryhmä 1 Siivooja

Muovityöntekijä (sekatyö)

Lasikuituteollisuus

Palkkaryhmä 5 Kuidunvetäjä, täysin ammattitaitoinen

Xxxxxxxxxxx hoitaja, täysin ammattitaitoinen Emulsiomies, täysin ammattitaitoinen Käytöntarkkailija, täysin ammattitaitoinen Uuninhoitaja, täysin ammattitaitoinen

Palkkaryhmä 4 Mänkimies, täysin ammattitaitoinen

Kuidunvetäjä

Kuidunkelaaja, täysin ammattitaitoinen

Trukinkuljettaja

Mattokoneen syötönvalvoja, täysin ammattitaitoinen Mattokoneen hoitaja

Emulsiomies Käytöntarkkailija

Palkkaryhmä 3 Mänkimies Uuninhoitaja Kuidunkelaaja Kuidunpunnitsija

Mattokoneen syötönvalvoja Mattokoneen pakkaaja

Palkkaryhmä 2 Rovingkelaaja, täysin ammattitaitoinen

Rovingpunnitsija Kuidunkuivaaja

Palkkaryhmä 1 Rovingkelaaja Rovingpakkaaja Siivooja

Lasihuopateollisuus

Palkkaryhmä 5 Lasihuopakoneen etumies, täysin ammattitaitoinen Lasihuopakoneen etumies

Lasihuopakoneen hoitaja, täysin ammattitaitoinen

Palkkaryhmä 4 Lasihuopakoneen hoitaja Palkkaryhmä 3 Massantekijä, täysin ammattitaitoinen

Rullamies, täysin ammattitaitoinen

Rullamiehen apul., täysin ammattitaitoinen Varamies, täysin ammattitaitoinen

Palkkaryhmä 2 Massantekijä Rullamies Rullamiehen apulainen Varamies

Palkkaryhmä 1 Siivooja

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 4

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

LIITE 4 AUTOLASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT

Palkkaryhmä 5 Erittäin vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät monipuolista am- mattitaitoa, pitkähköä harjaantumista sekä itsenäistä osaamista.

Tällaisia töitä ovat mm.:

Erittäin vaativa taivutus Xxxxxxxx vaativa käsinleikkaus Erittäin vaativa sabluunanteko Erittäin vaativa muotinteko

Erittäin vaativat karkaisutehtävät Erittäin vaativat laitosmiestehtävät

Palkkaryhmä 4 Vaativat ammattityöt, jotka edellyttävät yli neljän (4) vuoden työs- kentelyä ammatissa.

Tällaisia töitä ovat mm.:

Koneellinen leikkaus

Vaativa taivutus (sekalaissarjauuni, automaattiuuni) Vaativa käsinleikkaus

Lasilähetysten käsittely trukilla Vaativa sabluunanteko Vaativa muotinteko Autoklaavin käyttö Leikkausautomaatin käyttö

Vaativa lasin tarkastus (esim. lasit) Vaativat karkaisutehtävät

Vaativat laitosmiestehtävät

Vaativat silkkipainotyöt (kaavioiden tekijät)

Palkkaryhmä 3 Vaativat vaihetyöt, jotka edellyttävät työmenetelmien tuntemusta ja kahden (2) vuoden kokemusta työn suorittamiseen.

Tällaisia töitä ovat mm.:

Koneellinen leikkaus Taivutus

Laminointi Varastotyöt Lasin tarkastus Pakkaaminen Trukinkuljetus

Linjan järjestelytyöt Karkaisun aputehtävät Laitostyön aputehtävät

Palkkaryhmä 2 Työt, jotka eivät vaadi erikoiskoulutusta ja joihin lyhyehkö harjoit- teluaika antaa riittävän pätevyyden.

Tällaisia töitä ovat mm.:

Raskaat aputyöt Siivous

Laminointi (alle kaksi vuotta ammatissa) Hionta

Vastaanotto Laatikon teko

Karkaisun aputehtävät (alle 2 vuotta ammatissa)

Palkkaryhmä 1 Kevyet aputyöt. Uudet alle kolme (3) kuukautta työssä olleet työn- tekijät. Harjoittelijat.

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 5

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

LIITE 5 KUVASTINTEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT

Palkkaryhmä 5 Lasinleikkaaja, isot lasit, yli 3 vuotta ammatissaan työskennellyt Lasinhioja, yli 3 vuotta ammatissaan työskennellyt Koneenhoitaja vanhempi

Konehuoltaja, laitosmies Ruiskumaalaaja (pintamaalaus) Ruiskupetsaaja

Palkkaryhmä 4 Lasinleikkaaja, isot lasit, alle kolme (3) vuotta ammatissaan työs- kennellyt

Lasinhioja, alle kolme (3) vuotta ammatissaan työskennellyt Koneenhoitaja nuorempi

Kemikaalisekoittaja

Ruiskumaalaaja (pohja– ja välimaalaus) Ruiskulakkaaja (pohja– ja pintalakkaus)

Petsin sekoittaja, petsaaja (kastaen ammeessa) Pienpeilien ja somistepeilien leikkaaja

Palkkaryhmä 3 Hopeointikoneen syöttäjä ja vastaanottaja

Hionta–automaattikoneen syöttäjä ja vastaanottaja Pesukoneen syöttäjä ja vastaanottaja Vannesahaaja

Konsolin taivuttaja ja prässääjä Xxxxxxxx tekijä (sisä– ja ulkotyö)

Suurten lasien ja erikoistöiden lähetyspakkaajat Trukinkuljettaja

Sekatyöntekijä, raskas työ (sisä– ja ulkotyö) Muovikonetyöntekijä

Lista– ja kehyspeilit (yli 40 cm x 90 cm) kasaus, pesu ja pakkaus Varastointi ja lähetyspakkaaja (valmisvarasto ja lähetys-pak- kaamo)

Shannon- ja Kenmore -puukaappien pakkaus lähetyslaatikkoon Silkkipainokoneen syöttäjä ja vastaanottaja

Palkkaryhmä 2 Taustojen lenkittäjä, kovalevytaustat

Alumiinipidikkeiden prässääjä (epäkestopuristimella) Silkkipainaja (käsikäyttöinen laite)

Listojen ja kehyksien paklaaja Maalihioja

Pahvinleikkaaja (käsikäyttöinen laite) Kehyksen kasaaja (puukehys) Kaapin kasaaja ja pakkaaja

Lasin pesijä ja pakkaaja

Sekatyöntekijä, kevyt työ (ulko– ja sisätyö) Lakkauksen välihioja

Silkkipainettujen lasien kuivausvaunujen tyhjentäjä

Siivooja

Kylpyhuone sekä somistepeilien kraaditus, kasaus, pesu ja pak- kaus

Lista– ja kehyspeilien (alle 40 cm x 90 cm) kasaus, pesu ja pak- kaus

Palkkaryhmä 1 Taustojen lenkittäjä ja nippelöijä (käsikäyttöinen laite), kartonki- tausta

Konsolin kiinnittäjä Taustojen leimaaja Niittauksien teippaaja Tarvikepussin täyttäjä Tarvikepussin kiinnittäjä

Alumiinipidikkeiden taivuttaja (käsikäyttöinen laite)

Listojen, kaapin osien ja kehyksien kuivausvaunujen tyhjentäjä Listojen valitsija

Jalkalangan taivuttaja (käsi– tai paineilmalaite) Pienpeilit ja käsipeilit kraaditus, kasaus, pesu, pakkaus Lasin– ja peilin pesijä

KULUTUSTAVARARYHMÄ RY LIITE 6

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY

LIITE 6 ERISTYSLASITEOLLISUUDEN PALKKARYHMITTELYT

Palkkaryhmä 5 Lasin leikkaaja, vanhempi Laitosmies, vanhempi Pinnoituslaitteiston hoitaja

Palkkaryhmä 4 Lasin leikkaaja, alle 3 vuotta ammatissaan työskennellyt

Kittaaja

Hartsikoneen käyttäjä

Laitosmies, alle 3 vuotta ammatissaan työskennellyt Laadunvalvoja (edellyttää mittalaitteiden käyttöä ja tuntemusta) Laatikontekijä (sis. pakkausten suunnittelun)

Palkkaryhmä 3 Laatikontekijä Varastotyöntekijä, lastaaja Elementtien ilmaaja Pakkaaja

Pesukoneen syöttäjä ja vastaanottaja Xxxxxxxxx apulainen

Elementtien kasaaja Elementtien puristaja Välilistan butyloija Välilistan asettelija

Palkkaryhmä 2 Elementtinippujen purkaus, elementtien nostelija

Välilistan katkaisu Välilistan juottaja Välilistan kasaaja

Palkkaryhmä 1 Siivooja

Muut tuotannon ulkopuoliset aputyöt

LIITE 7 YLEISSOPIMUS

1 LUKU

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohtia

LIITE 7

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, su- lautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaa- maan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityk-

Osapuolet pyrkivät edistämään työpaikoilla neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa sekä vai- kuttamaan kolmikantavalmisteluun yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyt- täen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorga- nisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa- arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen

Jommankumman osapuolen esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdollisuuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.

Osapuolet voivat yhdessä pyytää EK:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.

Osapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovitte- lijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Lasikeraaminen teollisuus ry:n jäsenyrityksissä jäljempänä maini- tuin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Lasikeraaminen teollisuus LT ry:n jäsenyrityksen tuotantoyksikköä tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

sissä annettua lakia (334/07) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoi- minnasta annettua lakia (44/2006), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 LUKU

YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhtey- dessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden pa- rantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henki- löstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan pai- kallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukun- nassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostetta- vassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä halua- vat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimin- taelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (1383/01) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suun- nitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuk- sen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työ- paikkaterveydenhuoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpi- detään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suun- nitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUKU

YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luot- tamusmiestä. Ammattiosastolla tarkoitetaan Teollisuusliitto ry:n rekisteröityä alayhdistystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olo- suhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoittama pääluottamusmies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työ- suojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa pääluottamusmies tai päinvastoin.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksikköön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudel- taan sellaisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioin- nissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että edellä mainittu luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamie- hen tehtäviä tai päinvastoin.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työn- antaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtoso- pimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä ky- symyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön vä- lisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämi- seen vaikuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osaston tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mainittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on sopijaosapuolilla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehto- sopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättä- mistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oi- keus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muu- toksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojelu- valtuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perus- teella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtä- vänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellai- set tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidetta- vaksi.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikalli- sesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuu- destaan.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuo- dosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.

3.3 Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta pääluottamusmiehen sijaisena, työsuo- jeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamus- miesten toimimisesta työsuojelutehtävissä on ammattiosaston tai vastaavan ilmoitettava kirjal- lisesti työnantajalle. Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojelu- valtuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4 LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luotta- musmiehelle kuin pääluottamusmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja hen- kilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryh- mään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtä- vien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi mää- räajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättö- mien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuute- tun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.

Ellei työsuojeluvaltuutetun vapauttamiseksi työstä ole muuta sovittu, lasketaan työsuojeluval- tuutetun ajankäyttö 1.4.1986 voimaan tulleiden toimialakohtaisten kerrointen mukaan. Vapau- tus on kuitenkin aina vähintään neljä tuntia neljän perättäisen viikon aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan li- säävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja me- nettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimies- saan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Ansionmenetyksen korvauksen laskennassa käytettävä keskituntiansio sovitaan alakohtai- sesti, ellei ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla ole liittojen kesken sovittu.

4.2 Asema Työsuhde

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edustajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamus- tehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työn- teosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Toimitilat

Työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpaikan koon edellyttäessä eri- tyistä toimitilaa, työnantaja järjestää tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten pääluottamusmie- hellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. väli- neitä. Liitot toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internetyhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomi- oon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjes- tely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuute- tun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä va- pautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmien muutoksiin.

Liikkeen luovutus

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toi- xxxxxxxx päättymisestä lukien.

4.3 Työsuhdeturva

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksi- kön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautu- neena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännöksiä. Työsopimuksen purkaminen sillä perus- teella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla tois- tuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmies- ehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammatti- osasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yh- teistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valit- tavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai työsuo- jeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymi- sen jälkeen.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuu- kauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mu- kaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuk- sia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimus- lain 12:1.1 §:n mukaisesti.

4.4 Varamiehet

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetun va- ramieheen sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimi- vat sijaisina.

5 LUKU

TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot

Ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita, on pääluottamusmiehellä oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada EK:n tilastoa vastaavat tiedot toimialueensa työntekijöiden ansiotasosta ja rakenteesta välittömästi EK:n palkkatilaston valmistuttua edellyttäen, että yrityksestä kerät- tävistä palkkatiedoista on alan tilaston ryhmittelyt tehtävissä. Ansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä, ei anneta.

Jos alalla tai työpaikalla ei ole edellä edellytetyn sisältöistä palkkatilastoa, on pääluottamus- miehelle annettavista palkkatiedoista sovittava erikseen.

Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä ja palkkaryhmästä tai vastaavasta sekä työsuhteen alkamisajasta, ellei alakohtaisesti tai paikallisesti toisin sovita. Tiedot annetaan kerran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä.

Pääluottamusmiehelle on oikeus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa ole- viin työnhinnoittelujärjestelmiin ja eri palkkausmuodoissa käytettävien olosuhdelisien määräy- tymis- ja laskentasääntöihin. Pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoimasta.

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikä- teen viivytyksettä. Edellä mainitut asiat tiedotetaan, mikäli mahdollista myös työsuojeluvaltuu- tetulle.

Oppisopimus- ja koulutussopimusoppilaat

Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan pääluottamusmiehelle uusista oppisopimus- ja koulu- tussopimusoppilaista.

Työaikakirjanpito

Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

Tietojen luottamuksellisuus

Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoiminta- elinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:

Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudelli- sesta tilasta.

Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusraken- teen kehitysnäkymät.

Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja ase- massa odotettavissa olevista muutoksista.

Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoi- mintalain 3 luvun 10 §:n tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydet- täessä kirjallisena.

Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunnitel- mien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayksikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja.

Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yri- tyksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon.

Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhtey- dessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saa- neet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuu- desta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tie- tojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammat- tisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henkilöstön edustajalle.

6 LUKU

HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN

Teollisuusliitto ry:n rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työ- huonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmark- kina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuo- lella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenil- leen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tie- donannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilös- tön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustau- lulla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 LUKU KOULUTUS

7.1 Ammatillinen koulutus

Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin työaikana, korvataan koulutuksen aiheuttamat suo- ranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys keskituntiansion mukaan lasket- tuna. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä säännöllisen työajan päälle sijoit- tuvalta kurssiajalta, että sen päälle sijoittuvalta matka-ajalta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, siihen osallistumisesta on sovittava ky- seisen työnantajan kanssa. Näissä tilanteissa korvataan koulutuksesta johtuvat suoranaiset kustannukset. Koulutukseen osallistumisen korvausperusteista sovitaan tarvittaessa paikalli- sesti.

Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilai- suuteen ilmoittautumista.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matka- ja majoituskustannuksia, kurssimaksuja, kus- tannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista ja internaattikurssien täysihoito- maksua.

7.2 Yhteinen koulutus

Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenlii- tot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.

Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla ta- valla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikois- kurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutuk- seen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tu- levassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikal- lista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliit- tojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjes- telmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulu- tustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

7.3 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

SAK:n ja Teollisuusliitto ry:n järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kurs- seille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheutta- matta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kes- tää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen ai- heuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen to- dettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle kor- vauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laa- juus.

7.4 Korvaukset

Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai Teollisuusliitto ry:n koulutuslaitoksissa tai erityisestä syystä muualla ja jonka liittojen välinen koulutustyöryhmä on hyväksynyt, työnantaja on velvol- linen maksamaan luottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -va- ravaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luotta- musmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kah- den viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestet- tyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston puheen- johtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 asianomaisen alan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheu- tuvien ruokailukustannusten korvaukseksi ateriakorvaus. Ateriakorvauksen suuruus on vuonna 2018 25,00 euroa. Ateriakorvauksen määrä tulevalle kalenterivuodelle vahvistetaan aina edeltävän kalenterivuoden syyskuun loppuun mennessä tarkistamalla aikaisemman ate- riakorvauksen määrää elinkustannusindeksissä tarkasteluvuotta edeltävästä heinäkuusta tar- kasteluvuoden heinäkuuhun mennessä tapahtuneella muutoksella.

Esimerkki: Ateriakorvauksen määrä vuodelle 2019 todetaan syyskuussa 2018 pohjau- tuen elinkustannusindeksin muutokseen aikavälillä heinäkuu 2017 - heinäkuu 2018.

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

7.5 Sosiaaliset edut

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

8 LUKU

ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ

8.1 Yleistä

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimek- sianto-, työnteko-, jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällai- seen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.

Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

8.2 Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin ja ellei se ole mah- dollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet ali- hankintatyöhön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.

Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäisten yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asiassa on työsopimus.

8.3 Vuokratyövoima

Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaamiseen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoite- tun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä.

Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toimittamat vuok- ratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rin- nalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle täl- laisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.

9 LUKU

SOPIMUKSEN SITOVUUS

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

LIITE 8 LOMAPALKKASOPIMUS

LIITE 8

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.

Allekirjoittaneet liitot ovat vuosilomalain (162/2005) 30 §:n nojalla tehneet vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta seuraavan työehtosopimuksen:

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan vuosilomalain 11 §:ssä tarkoitettuihin työntekijöihin.

2 §

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus

1. Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntian- sio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukai- sesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vas- taavien työtuntien lukumäärällä.

2. Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lu- kumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti kes- kituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

3 §

Työssäolon veroinen aika

Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liit- totoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pi- detään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallis- tumiseen tarvitsemastaan ajasta.

4 §

Sopimuksen sitovuus

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

Lomapäivien

lukumäärä
2	16,0
3	23,5
4	31,0
5	37,8
6	44,5
7	51,1
8	57,6
9	64,8
10	72,0
11	79,2
12	86,4
13	94,0
14	101,6
15	108,8
16	116,0
17	123,6
18	131,2
19	138,8
20	146,4
21	154,4
22	162,4
23	170,0
24	177,6
25	185,2
26	192,8
27	200,0
28	207,2
29	214,8
30	222,4

Kerroin

LIITE 9 IRTISANOMISSUOJASOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Yleinen soveltamisala

LIITE 9

2 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 – 2 §:n mu- kaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje:

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä me- nettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske

1. merimieslaissa (423/78),

2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.

Soveltamisohje Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.

2. Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.

3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perusteella.

4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työsopimuslain 7:3– 4 §:n perusteella.

5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7-8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausme- nettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työso- pimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimus- lain 8:1.1 §:n perusteella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 – 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanot- taessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asi- allisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien mää- räysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettele- malla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisano- malla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mu- kaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laimin- lyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioita- essa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauk- sessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityk- sen (HE 157/2000) perusteluissa.

3 § Irtisanomisajat

Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seu- raavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika Enintään vuoden 14 päivää

Yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

Yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

Yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

Yli 12 vuotta 6 kuukautta

Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seu- raavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika Enintään 5 vuotta 14 päivää

Yli 5 vuotta 1 kuukausi

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli on tarkoitus sopia edellä mainittuja lyhyemmistä irtisanomisajoista, liitot suosittelevat, että sopijapuolet ennalta selvittävät, onko sanotun laisella sopi- muksella työttömyyspäivärahan maksamiseen liittyviä vaikutuksia.

Soveltamisohje:

Työsuhteen kestoajan määräytyminen

Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa sa- massa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitova- paa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.

Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa.

Määräajan laskeminen

Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liit- tyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen si- sältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sään- töjä.

1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.

Esimerkki 1

Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen 1.3., on en- simmäinen lomautuspäivä 16.3.

2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.

Esimerkki 2

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.

Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhäpäiväksi, itse- näisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.

Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus

Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.

4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on makset- tava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pi- dättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

Soveltamisohje:

Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopi- muspuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakohtai- sen työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuh- teen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työ- ehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.

5 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen

Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeis- tään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi an- netulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn

ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

6 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

7 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

8 §

Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

9 §

Työntekijän kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Soveltamisohje:

Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luot- tamusmiestä tai työtoveria.

10 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta anne- tun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

11 § Välimiesmenettely

Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä välimiesten ratkaistavaksi.

12 §

Xxxxxxx työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastai- sesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuk- sen perusteettomasta irtisanomisesta.

13 §

Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammatti- aan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työn- tekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työ- sopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2

§:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

Soveltamisohje:

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista me- netetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pää- sääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauk- sesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähennys ko- konaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosi- aaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisano- mista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.

III LOMAUTUS

14 § Lomauttaminen

Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.

Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitusajasta ja lomau- tuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopi- muslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säily- misestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä.

Soveltamisohje:

Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. So- pimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.

15 § Ennakkoselvitys

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakko- selvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alka- misajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomau- tuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusil- moitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimuslain, muun so- pimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neu- voteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.

16 § Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 16 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käy- vät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työn- antajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tar- koitetuista tapauksista.

Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista

Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnantajan palkanmaksuvel- vollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lo- mautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.

Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuudesta tapauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevelvollisuu- den suorittaminen. Toisaalta lomautusilmoituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole

estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikai- semmin jo ennen lomautuksen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomau- tusilmoitus.

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa

Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen säily- essä muutoin voimassa.

Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisaikaa. Työnteki- jällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisano- misaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomau- tuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen ai- kana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irti- sanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mu- kaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmaksukausit- tain, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edelli- sessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomau- tetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen periaattei- den mukaisesti.

Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työ- suhde päättyy.

Poikkeukselliset lomautustilanteet

1 Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen pe- ruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoi- tuksiin.

2 Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lo- mauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamisajankoh- taa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoi- tusaikana ilmaantunut työ kestää.

Esimerkki:

Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi.

Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuksen alkamisajankohtaa si- ten 7 päivällä eli 24.4.2001.

3 Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn ar- vioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kan- taa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika

Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.

Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Näissä ta- pauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työ- ajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymi- seen.

Mikäli työehtosopimuksessa on toisaalla määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymisessä nou- datettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys tämän liittojen välisen irtisanomissuojasopimuksen määräykset.

Työn alkamisesta ilmoittaminen

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työnte- kijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työn- tekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.

Muu työ lomautusaikana

Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.

Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jäl- keen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mah- dollista.

Asunto lomautusaikana

Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudatetaan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palk- kaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työntekijältä vas- tike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuuden päättymistä seuraavan toi- sen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumis- tukilain (408/1975) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

17 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yh- teydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisano- taan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10 §:ssä sovittuja kan- neaikoja.

Soveltamisohje:

Työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityisryhmien irtisanomissuojaa koske- vat määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen 17 § määräykseen nähden.

18 §

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviran- omaiselle

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentä- minen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Jos toimen- pide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviran- omaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.

19 § Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneeraus- menettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle enti- selle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä 4 kuukauden kuluessa työsuhteen päätty- misestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työ- suhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisin- ottoaika on 6 kuukautta.

Edellä mainitusta voidaan poiketa luottamusmiehen kanssa tehtävällä kirjallisella sopimuk- sella.

Soveltamisohje:

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoimatoimis- tosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikalli- sella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyttyä työvoimatoimiston puo- leen, tekee toimisto tiedustelun perusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhtey- dessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnha- kijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7 §:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavanomaiseen tapaan työhön osoitukset.

20 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoit- tamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättä- essä.

Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.

21 §

Sopimuksen sitovuus

Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

Document Metadata

Table of Contents

LASIKERAAMISEN TEOLLISUUDEN

Document Metadata

	–	20	70
21	–	50	74
51	–	100	79
101	–	150	84
151	–	250	96
251	–	350	108
351	–	420	117
421	–		126

	–	20	70
21	–	50	74
51	–	100	79
101	–	150	84
151	–	250	96
251	–	350	108
351	–	420	117
421	–		126

	–	20	70
21	–	50	74
51	–	100	79
101	–	150	84
151	–	250	96
251	–	350	108
351	–	420	117
421	–		126