MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS 2015–2019

A1. Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen ja kansal- lisen luototus- ja vakuusjärjestelmän toimivuuden (hallinnonalan tavoite 11).

A2. Ylläpidetään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen korkeaa luotettavuutta ja hyvää palvelutasoa (hallinnonalan tavoite 12).

A3. Tietovarantoja on avattu uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta yhteiskun- nassa hyödynnettäväksi (hallinnonalan tavoite 13).

Poikkihallinnolliset tavoitteet

A4. Luodaan edellytyksiä kilpailukykyiselle liiketoiminnalle ja taloudelliselle kasvulle (hallinnonalan tavoite 14).

A5. Edistetään kansalaisten ja sidosryhmien tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia (hallin- nonalan tavoite 17).

Lisäksi Maanmittauslaitokselle asetetaan seuraavat tavoitteet:

A6. Kiinteistötoimituksilla turvataan selkeä ja luotettava kiinteistöjärjestelmä.

A7. Kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia, tehok- kaasti ylläpidettyjä ja riittävän laadukkaita ja tietopalvelua tuotetaan tehokkailla ja standardien mukaisilla palveluilla.

A8. Paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytössään tukipalveluita, jotka edis- tävät paikkatiedon tehokasta yhteiskäyttöä ja kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehitty- mistä

A9. Tilusjärjestely on toimiva, hallittu ja hyväksytty kiinteistörakenteen kehittämisen väline, jota käytetään tehokkaasti ja taloudellisesti siten, että toiminnalla saavutetaan hyvä vaikuttavuus.

Nämä vaikuttavuustavoitteet ovat voimassa myös vuosina 2016–2019, ellei muusta päätetä.

1.2 Toiminnallinen tuloksellisuus

B1. Hallinto on avoin, palveleva, tehokas ja verkostoitunut (hallinnonalan tavoite 18).

B2. Tutkimusta ja kehittämistä kohdennetaan yhteiskunnan ja päätöksenteon tarpeita laajasti vas- taaviin tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin sekä kansallisen innovaatio-järjestelmän vahvistami- seen. Tutkimuksella tuetaan paikkatietojen tuotantoa, ylläpitoa ja hyödyntämistä sekä kansal- lisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä koko yhteiskunnan tarpeet huomioiden (hallin- nonalan tavoite 19).

B3. Hallinnonalan tietohallinto ja ICT-palvelut/-ratkaisut ovat yhtenäisiä, tuloksellisia ja taloudelli- sia sekä valtionhallinnon linjausten mukaisia (hallinnonalan tavoite 20).

B4. Hyödynnetään valtiokonsernin palveluja mahdollisimman täysimääräisesti (hallinnonalan ta- voite 21).

Lisäksi Maanmittauslaitokselle asetetaan seuraavat tavoitteet:

B5. Kokonaisarkkitehtuuri on suunniteltu ja kuvattu, sitä ylläpidetään ja sen mukaisia yhteentoimi- vuuden kuvauksia ja määrityksiä noudatetaan.

Nämä toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ovat voimassa myös vuosina 2016–2019, ellei muus- ta päätetä.

1.3 Voimavarojen hallinta

C1. Tehtävät ja voimavarat on saatettu tasapainoon ja määrärahakehysten edellyttämät suunni- telmat on tehty (hallinnonalan tavoite 22).

C2. Toiminta on järjestetty tehokkaasti: tehtävien järjestämistä, toimintatapoja ja toimipaikkaverk- koa kehitetään viraston tuottavuuden parantamiseksi. Hallinnon rakenteet tukevat ohjaamista ja johtamista (hallinnonalan tavoite 23).

Lisäksi Maanmittauslaitokselle asetetaan seuraavat tavoitteet:

C3. Henkilöstö on osaavaa ja voi hyvin.

C4. EU- ja muu ulkopuolinen rahoitus on tehokkaasti hyödynnetty

Nämä voimavarojen hallinnan tavoitteet ovat voimassa myös vuosina 2016–2019, ellei muusta pää- tetä.

1.4 Maanmittauslaitoksen tehtävät ja tahtotila

Maanmittauslaitoksen strategiatyössä on määritelty laitoksen arvot, toiminta-ajatus ja visio seuraavasti: Arvot

• Rohkeus ja kyky uuden luomiseen

• Halu palvella

• Erilaisina yhdessä

• Luotettava kumppani

Toiminta-ajatus

Tietoa, palvelua ja tutkimusta Maasta

Visio

Maanmittauslaitos on suunnannäyttäjä.

MML

•vastaa kattavasti Suomen kiinteistö- ja Maastotietojärjestelmästä

•on kansainvälinen edelläkävijä paikkatietoalan tutkimuksessa

•tuottaa ajantasaiset ja yhteentoimivat sähköiset palvelut kaikissa toimialan ydintoiminnoissa

Maanmittauslaitoksen organisaatio 1.1.2015

Maanmittauslaitoksen ydin- ja tukiprosessit on kuvattu seuraavassa prosessikartassa:

1.5 Tulossopimuksen pohjana oleva strategiakartta

Maanmittauslaitoksen tulossopimuksen pohjana oleva strategiakartta on johdettu maa- ja metsätalousministeriön strategiasta, maanmittaus ja tietovarannot - politiikkasektorin tavoitteista sekä Maanmittauslaitoksen strategiasta.

Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuurin politiikkasektorin eri osa-alueiden visioita, strategisia päämääriä ja tavoitteita on linjattu lisäksi tarkemmin seuraavissa strategioissa:

• Maa- ja metsätalousministeriön kiinteistötoimitusstrategia 2013 - 2020

• Maa- ja metsätalousministeriön tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012 - 2017

• Maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelystrategia 2015 - 2020

• Maa- ja metsätalousministeriön kiinteistörekisterin perusparannusstrategia (Kiinteistörekisteri 2015) ja KTJ-perusparannusohjelma 2015 - 2019

• Maa- ja metsätalousministeriön yleisten kartastotöiden strategia 2011 - 2020

• Paikkatiedon paikka, Kansallinen paikkatietostrategia 2016

• Suomen avaruustoiminnan kansallinen strategia vuosille 2013 - 2020

Nämä strategiat yhdessä edellä kuvattujen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan yhteisten strategisten päämäärien kanssa muodostavat keskeisen pe- rustan Maanmittauslaitoksen tavoitteiden asettamiselle ja tulosohjaukselle.

2 MAANMITTAUSLAITOKSEN VUODEN 2015 TULOSTAVOITTEET JA ALUSTAVAT TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2016-2019

Tulossopimus täsmentää ja täydentää alustavia tulostavoitteita, jotka ministeriö on asettanut Maanmittauslaitokselle valtion vuoden 2015 talousarvion laadinnan yh- teydessä.

2.1 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet (A)

Maanmittauslaitos tukee toiminnallaan edellä 1.1. kohdassa todettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden linjauksia seuraavasti:

Tulostavoite

A1. Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen ja kansallisen luototus- ja vakuusjärjestelmän toimivuuden

Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa

Kiinteistöjärjestelmää, joka koostuu kiinteistörekisteristä ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä, pidetään järjestäytyneen yhteiskunnan peruspilarina ja toimivan mark- kinatalouden edellytyksenä. Kiinteistöjärjestelmää tarvitaan muun muassa todistamaan ja yksilöimään omistus- ja muut oikeudet maahan, kiinteistömarkkinoiden ja kiinteistöverotuksen perustaksi sekä kiinnitys- ja vakuusjärjestelmän luomiseksi ja ylläpitämiseksi, mikä taas muodostaa rahoitusjärjestelmän perustan. Vakaa, luotettava ja rekisteröity maanomistus luo lisäksi edellytykset maan ja muiden luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle.

Maastotietojärjestelmä on yhteiskunnan paikannuksen perusta, maastotietojen perustietovaranto ja paikkatietoinfrastruktuurin keskeinen osa, jonka palveluilla mahdollistetaan avointen paikkatietoaineistojen tehokas hyödyntäminen koko yhteiskunnassa.

Kiinteistörekisteristä, lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä sekä perusrekisteriin rinnastettavasta maastotietokannasta saadaan luotettavasti ja nopeasti tiedot maankäy- tön suunnittelun, verotuksen, väestökirjanpidon, kiinteistönvaihdannan ja muihin yhteiskunnan tarpeisiin. Kiinteistötietojärjestelmän kiinteistörekisteri ja siihen kuu- luva kiinteistörekisterikartta sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri pidetään jatkuvasti ajan tasalla.

Tulostavoite

A2. Ylläpidetään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen korkeaa luotettavuutta ja hyvää palvelutasoa

Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietojen perusparannusta jatketaan osana kirjaamisprosessin tehtäviä ja kiinteistötietojärjestelmän perusparannusohjelmaa. Tämä on edellytyksenä, jotta sähköistä asiointia ja sähköisiä palveluja voidaan merkittävästi lisätä. Tätä tukee myös uusi valtakunnallinen toimintamalli. Uusittu kirjaamis- järjestelmä tehostaa lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietojen ylläpitoa. Kirjaamisjärjestelmää kehitetään edelleen teknisesti ja toiminnallisesti. Pidemmän aikavälin tavoitteena on automaattinen ratkaisutoiminta.

Tulostavoite

A3. Tietovarantoja on avattu uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta yhteiskunnassa hyödynnettäväksi

Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa

Maanmittauslaitoksen hallinnoimat tietovarannot ovat hyvin hallittuja ja laajassa ja kasvavassa käytössä koko yhteiskunnassa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Maanmittauslaitoksen tietovarantojen avaamisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia on selvitetty ja tavoitteena on, että tiedon avaamisessa edetään systemaattisesti ja nopeasti.

Avoimen tietopolitiikan toteuttamisen eteneminen hallinnossa pyrkii lisäämään tietojen käyttömahdollisuuksia ja tuo uusia vaatimuksia Maanmittauslaitoksen tiedoil- le ja tietopalveluille. Maanmittauslaitoksen tavoitteiden mukaista on varmistaa, että sen tuottamien aineistoja hyödynnetään laajasti muissa valtion, kuntasektorin ja yliopistojen toiminnoissa. Yksityiset yritykset voivat tuottaa lisäarvopalveluita tietosuojan sallimissa rajoissa. Tietojen avaaminen edellyttää kuitenkin menetettävien suorien tulojen kompensaatiota, jotta nettobudjetoitu toiminta voi jatkua normaalisti ja tietovarantojen ylläpito on mahdollista.

Tietojen käyttäjien neuvontatarve kasvaa lisääntyneen aineistojen käytön seurauksena. Lisääntyvä käyttö tuottaa myös lisää aineistoihin kohdistuvaa palautetta, mikä osaltaan tehostaa tuotanto- ja ylläpitoprosesseja sekä parantaa aineistojen laatua. Aineistot tuotetaan yhteensopiviksi ja saatetaan mahdollisimman laajaan käyttöön.

Tietoaineistot ovat saatavilla ajantasaisina rajapintojen tai tiedostopalvelun kautta sekä erikseen luovutettavina tietotuotteina. Räätälöityjä tietopalveluita tuotetaan vain viranomaistarpeita varten. Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskus tukee muita hallinnonalan virastoja tietovarantojen avaamiseen liittyvissä tekni- sissä ratkaisuissa.

Tulostavoite

A4. Luodaan edellytyksiä kilpailukykyiselle liiketoiminnalle ja taloudelliselle kasvulle

Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa

Liiketoiminnalle ja taloudelliselle kasvulle luodaan edellytyksiä epäsuorasti aineistojen laajan käytön ja laadun avulla ja suorasti luovuttamalla aineistoja käytettä- väksi uusissa tuotteissa ja palveluissa. Epäsuora vaikuttavuus esimerkiksi erilaisen suunnittelutoiminnan, logistiikan, kriisivalmiuden ylläpidon ja harrastustoiminnan välityksellä on edelleen huomattavasti suurempi kuin suora esimerkiksi jatkojalostukseen perustuva vaikuttavuus. Tietojen avaaminen ja uudet tietojen käyttöä tu- kevat palvelut ovat asteittain lisänneet myös suoraa vaikuttavuutta.

Tutkimustoiminnassa tuetaan tulosten siirtymistä operatiivisiksi palveluiksi valtio ja kuntasektorille ja kaupalliseksi toiminnaksi yritysmaailmaan. Lisäksi pyritään mahdollisuuksien rajoissa tukemaa spin-off yritysten syntyä.

Tulostavoite

A5. Edistetään kansalaisten ja sidosryhmien tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia

Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa

Sähköisen asioinnin ja verkkopalvelujen avulla saatetaan tietovarantojen keskeiset tiedot kansalaisten, yritysten ja viranomaisten käytettäväksi ottaen huomioon kansallinen palveluarkkitehtuuri ja lainsäädännön vaatimukset sekä tietojen julkisuudesta että henkilötietojen suojasta. Palvelutuotannossa eri kansalaisryhmiä

kohdellaan tasapuolisesti ja yritysten innovointi- ja jatkojalostustoimintaa tuetaan. Tiedon avaamista avoimeksi dataksi jatketaan VM:n avoimen tiedon ohjelman puitteissa.

Toteutetaan sidosryhmien tarpeita maastotietojen tietosisällön kehittämisessä ja ajantasaistuksessa sekä ilmakuvausten ja laserkeilausten alueellisessa kohden- tamisessa. Informoidaan sidosryhmiä ja kansalaisia laajasti uusista innovaatioista ja tutkimustuloksista.

Asiakkaiden käytettävissä on tehokas ja toimiva asiakaspalautejärjestelmä, jota hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Keskeisten palvelujen osalta asiakastyy- tyväisyys selvitetään vuosittain.

Tulostavoite

A6. Kiinteistötoimituksilla turvataan selkeä ja luotettava kiinteistöjärjestelmä

Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa

Kiinteistötoimituksilla pidetään kiinteistörekisteri tehokkaasti maanomistustilanteen mukaisena. Maanmittauslaitos huolehtii tästä kiinteistönmuodostamistoiminnalla omalla vastuualueellaan. Palvelutasoeroja maan eri osissa vähennetään.

Toimitustuotanto tapahtuu kustannustehokkaasti, laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti kansalaisten oikeusturvaa kunnioittaen. Asiakaslähtöisyys edellyttää siirtymistä tulevaisuudessa sähköisiin asiointijärjestelmiin myös toimitustuotannossa. Koko maassa turvataan kiinteistötoimitusten osalta yhdenmukainen palvelutaso ja hin- noittelu. Yhtenäisillä toimintatavoilla varmistetaan asianosaisten oikeusturvan yhdenmukainen toteutuminen. Toimitustuotannossa ja kiinteistöjärjestelmän ylläpi- dossa hyödynnetään yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.

Kolmiulotteisten kiinteistöjen (3D-kiinteistö) muodostamisen ja rekisteröinnin toteutus käynnistetään.

Tulostavoite

A7. Kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia, tehokkaasti ylläpidettyjä ja riittävän laadukkaita ja tietopalvelua tuote- taan tehokkailla ja standardien mukaisilla palveluilla.

Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa

Kiinteistötietojärjestelmän kiinteistörekisteri ja siihen kuuluva kiinteistörekisterikartta sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Kiinteistö- rekisterin tietosisältöä perusparannetaan niin, että keskeiset kiinteistöihin liittyvät tiedot on tallennettu rekisteriin ja käytettävissä erilaisissa palveluissa. Peruspa- rannustyö ohjelmoidaan osana monivuotista tulossopimusprosessia.

Maastotiedoista ajantasaistetaan vuosittain tie- ja osoitetiedot sekä rakennustiedot, muut kohteet alueen muutosnopeudesta riippuen 5-10 vuoden välein. Maasto- tietojen tietosisältöä ja ajantasaistusta kehitetään INSPIRE -direktiivin, maa- ja metsätalousministeriön Yleisten kartastotöiden strategian ja asiakastarpeiden mu- kaisesti. Aineiston yhteiskäyttöisyyttä lisätään noudattamalla yhteisiä standardeja ja suosituksia.

Maastotietojärjestelmästä kehitetään yleisten kartastotöiden strategian vision mukaisesti entistä parempi ja monikäyttöisempi paikkatiedonhallinnan yhteinen perus- ta koko julkiselle hallinnolle ja myös muille toimijoille (ns. yhteinen referenssiaineisto). Järjestelmän kehittämisessä on huomioidaan myös lisääntyvät kansainväliset vaatimukset.

Valtakunnallisesti merkittävien tietovarantojen palvelukykyä kehitetään edelleen jatkamalla tehokkaiden ja modernien verkkopalveluiden kehittämistä. Tietovarannot

tuotetaan yhteensopiviksi ja saatetaan mahdollisimman laajaan käyttöön. Tietoaineistot ovat saatavilla ajantasaisina rajapintojen tai tiedostopalvelun kautta sekä erikseen luovutettavina tietotuotteina. Rajattuja räätälöityjä tietopalveluita tuotetaan vain viranomaistarpeita varten.

Tietojen ylläpidon prosesseja kehitetään jatkuvasti sekä toiminnan että teknologian näkökulmasta. Lisäksi huolehditaan kiinteistö- ja maastotietojen valtakunnalli- sen tietopalvelun jatkuvasta toimivuudesta.

Maanmittauslaitoksen tehtävänä on seurata maankohoamista ja muita referenssijärjestelmiin vaikuttavia muutoksia, ylläpitää tietoa malleihin liittyvistä korjauksista sekä määräajoin päivittää järjestelmät kansallisten ja kansainvälisten tarpeiden mukaisiksi. Oheiseen taulukkoon on koottu Maanmittauslaitoksen ylläpitämien jär- jestelmien tarkkuuksia vuonna 2015:

Tulostavoite

A8. Paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytössään tukipalveluita, jotka edistävät paikkatiedon tehokasta yhteiskäyttöä ja kansallisen paik- katietoinfrastruktuurin kehittymistä

Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa

Maanmittauslaitos toimii aktiivisesti paikkatietoinfrastruktuurin kehittämisessä sille tukiorganisaationa säädetyissä tehtävissä. Maanmittauslaitos tukee aineisto- organisaatioita INSPIRE -direktiivin kansallisessa toteuttamisessa huolehtimalla direktiivin ja sen täytäntöönpanosäännösten soveltamista, teknisiä kysymyksiä ja paikkatietoaineistojen ja niiden käyttöehtoja ja sopimusmalleja koskevasta neuvonnasta. Maanmittauslaitos ylläpitää palveluita ja paikkatietoinfrastruktuurin yleistä toimivuutta ja hyödyntämistä tukevaa Internet-sivustoa - Paikkatietoikkunaa.

Paikkatietoinfrastruktuurin käyttöönottoa edistetään kehittämällä paikkatiedon saatavuutta ja käyttöä liittämällä aineistoja kansalliseen palveluarkkitehtuuriin.

Tulostavoite

Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa

Tilusjärjestelyjen yhteiskunnallinen vaikuttavuus perustuu mahdollisimman tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen kiinteistörakenteen ja kiinteistöjen käytön tuomaan maa- ja metsätalouden elinkeinojen kilpailukyvyn pysyvään parantumiseen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Lisäksi tilusjärjestelyillä edistetään infrastruktuurihankkeiden toteuttamista, liikenneturvallisuutta ja ympäristön suojelua sekä yleisesti kestävän biotalouden tavoitteita.

Toiminta on asiakaslähtöistä sekä yleisesti ja alueellisesti hyväksyttyä. Tilusjärjestelytoiminnassa kehitetään uusia sähköisen asioinnin välineitä ja huolehditaan

Tunnusluku	Määritysvuosi	Alkuperäinen tarkkuus	Suureen muutos / vuosi	Vääristymä 2015 (max)
Suomen koordinaattijärjestelmä (EUREF-FIN)	1997	X,Y: 2 mm h: 4 mm	X,Y: 0-2 mm h: 0-10 mm	X,Y: 38 mm h: 184 mm
Korkeusjärjestelmä N2000	2000	25 mm	2-10 mm	175 mm
Ensimmäisen luokan painovoimaverkko	2012	0,10 µm/s2	0,00-0,02 µm/s2	0,16 µm/s2
Geoidimalli FIN2005N00	2005	H: 30 mm	1 mm	40 mm

siitä, että tilusjärjestelyprosessiin liittyvät suunnitelmat ja raportit ovat laadukkaita ja yhtenäisiä. Samanaikaisesti käynnissä olevien tilusjärjestelyjen määrä on oike- assa suhteessa käytettävissä oleviin taloudellisiin ja toiminnallisiin resursseihin. Tilusjärjestelyiden toimintamalleja ja tuotteita kehitetään edelleen.

Tilusjärjestelytoimintaa ohjataan niihin hankkeisiin, joissa on vahva kannatus ja hyvä kannattavuus. Peltotilusjärjestely on pääasiallinen tilusjärjestelytyyppi. Toi- minnan vaikuttavuutta lisätään ohjaamalla hankkeita alueille, joilla maatalouden merkitys alueen elinkeinotoiminnassa on merkittävä. Kiinteistörakenteen kehittämi- nen on tilusjärjestelyn ydinasia ja tilusjärjestelyn yhteydessä toteutetaan vain toimituksen suorittamisen kannalta välttämättömät tie- ja kuivatusverkon mukautta- mistoimet.

Metsäalueiden pirstoutuneen omistusrakenteen ensisijaisena parannuskeinona on yhteismetsien perustaminen. Metsätilusjärjestelyiden kannattavuuden ja hyöty- jen selvittämistä ja toimintamallin kehittämistä jatketaan tutkimuksen ja pilotoinnin avulla.

Hanketilusjärjestelyiden avulla poistetaan tai vähennetään kiinteistön käytölle aiheutuvaa haittaa infrastruktuuri- tai suojeluhankkeen toteuttamisen yhteydessä. Hankkeisiin liittyy yhteiskunnallinen intressi ja näillä hankkeilla voidaan tehostaa voimavarojen käyttöä ja vähentää kiinteistöjen lunastustarvetta. Hanketilusjärjeste- lyn kustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja.

Yhteiskunnallista vaikuttavuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on kuvattu liitteessä 1. Yhteiskunnallisen vaikuttavuutta koskevat keskeiset tunnusluvut ja tavoitteet on esitetty seuraavassa taulukossa:

Tunnusluku	Toteuma 2012	Toteuma 2013	Ennuste 2014	Tavoite 2015	Alustava tavoite 2016	Alustava tavoite 2017	Alustava tavoite 2018	Alustava tavoite 2019
Maastotietokannan ajantasaisuusindeksi (TM35-lehtijaossa) 1) Maastotietojen vaikuttavuuden muutos	97 % N/A	99 % N/A	98 % N/A	98 % N/A	100 % 4 %	100 % 4 %	100 % 4 %	100 % 4 %
Kiinteistörekisterin perusparannuksen kattavuusindeksi 1) KTJ-2019 perusparannusohjelman kattavuusindeksi 2)	82,4 % 0 %	88,3 % 0 %	92 % 14 %	95 % 26 %	100 % 40 %	100 % 52 %	100 % 66 %	100 % 78 %
Tietovarastojen hyödyntäminen, kasvu edellisestä vuodesta 3)	N/A	N/A	N/A	3 %	3 %	3 %	3 %	3 %
Toimitustuotannon hintakehitys 4)	N/A	N/A	100	100	100	100	100	100
Kirjaamismaksujen kehitys 5)	97,1	98,1	97	100	100	100	100	100
Talousarviorahoituksen kehitys 6)	92,5	89,0	86,7	80	80	80	75	75
Tilusjärjestelytuotanto (Mha)	8 315	7 782	9 000	9 300	9 500	9 700	9 900	9 900

1) Maastotietojen vaikuttavuuden muutos korvaa tämän mittarin..

Uudistettu mittari kuvaa asiakastyytyväisyyttä ja vaikuttavien kumppanuuksien määrää ja syvyyttä. Tavoite on painotetun vaikuttavuuden muutosprosentti. Lähtötaso määritetään 2015.

2) Kattavuuden lähtökohta on tilanne 1.1.2003, jolloin indeksi oli 0 %. Eri vuosien tiedot on muutettu yhteismitallisiksi

2) Tunnusluku osoittaa kiinteistörekisterin, lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin sekä KTJ:n muiden tietojen perusparannuksen kattavuuden (KTJ 2019 perusparannusohjelma)

3) Tunnusluku otetaan käyttöön 2015 alkaen..

4) Inflaation vaikutuksella korjattu toimitustuotannon kehitys vuoteen 2014 verrattuna on laskettu lohkomisten hintakehityksen perusteella. Vuodesta 2014 osalta palvelun sisältö laajentunut toimitushintauudis- tuksen johdosta, minkä vuoksi edelliset vuodet eivät ole vertailukelpoiset.

5) Inflaation vaikutuksella korjattu kirjaamismaksujen kehitys vuoteen 2011 verrattuna on laskettu lainhuudon hintakehityksen perusteella

6) Inflaation vaikutuksella korjattu Maanmittauslaitoksen toimintamenomomentin kehitys vuoteen 2011 verrattuna, missä on huomioitu Yhteen2015-muutos.

2.2 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet (B)

Maanmittauslaitos tukee toiminnallaan edellä 1.2. kohdassa todettuja toiminnallisen tuloksellisuuden linjauksia seuraavasti:

Tulostavoite

B1. Hallinto on avoin, palveleva, tehokas ja verkostoitunut

Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa

MML toteuttaa omalta osaltaan avoimen hallinnon toimintasuunnitelmaa ja sen periaatteita.

Toiminnan suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on, että pienenevällä panoksella voidaan tulevaisuudessa saavuttaa entistä korkeampi tuottavuus. Erityistä sub- stanssi- tai sidosryhmäosaamista vaativien tehtävien tekeminen on keskitetty. Laitoksen kaikkea asiantuntemusta hyödynnetään rutiininomaisesti.

Maanmittauslaitos pitää jatkuvasti huolta, että budjettirahoitteisen ja maksullisen toiminnan kannattavuus on asetettujen tavoitteiden mukaista. Budjettirahoituksen tarve perustuu tavoitteelliseen rekisterien ja aineistojen perusparannus- ja ylläpitosuunnitelmien toteuttamiseen. Tulorahoitus turvataan tehokkailla tuotantoproses- seilla sekä kilpailukykyisillä palveluilla ja tuotteilla.

Maanmittaustoimitusten ja kirjaamisasioiden vaatimien päätösten ja ratkaisujen asianmukainen tekeminen edellyttää riippumattomuutta suhteessa muihin toimijoihin. Muuten asiakkaiden tarpeiden mukaiset tulokset saadaan parhaiten aikaan verkostoitumalla kumppanien ja muiden sidosryhmien kanssa. Maanmittauslaitos tehos- taa edelleen tätä toimintaa ja toimii aktiivisesti kahden- ja monenvälisissä suhteissa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ydin- ja tukiprosessit toimivat vahvistettujen laatu- ja toimintamallien mukaisesti. Tämä varmistaa asiakkaalle toiminnan yhdenmukaisuuden ja tasalaatuisuuden Maanmittauslaitoksen hajautetussa tuotanto-organisaatiossa. Prosessikokonaisuutta tarkistetaan tarvittaessa muutostarpeiden vaatimalla tavalla. Prosesseja ja tieto- järjestelmiä ylläpidetään, kehitetään ja uusitaan jatkuvasti toiminnan varmistamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi. Tuotteiden ja palvelujen laatua parannetaan ja yhtenäistetään. Palveluiden ja tuotteiden suunnittelu, kehittäminen ja toteutus tehdään aina ympäristövaikutukset huomioon ottaen.

Maanmittauslaitoksen antama palvelu on tasapuolista, luotettavaa, nopeaa ja oikeudenmukaista. Palvelutaso on yhteneväinen maan eri osien välillä. Toimitustuo- tannon strategia määrittelee tavoitteet asiakaslähtöisyydelle, toimitusten laadulle sekä menettelyn uudistamiselle.

Kansainvälinen toiminta luo kontakteja muihin organisaatioihin ja tukee oman toiminnan kehittämisen tarpeita.

Tulostavoite

B2. Tutkimusta ja kehittämistä kohdennetaan yhteiskunnan ja päätöksenteon tarpeita laajasti vastaaviin tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin sekä kansallisen inno- vaatiojärjestelmän vahvistamiseen. Tutkimuksella tuetaan paikkatietojen tuotantoa, ylläpitoa ja hyödyntämistä sekä kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittymis-

tä koko yhteiskunnan tarpeet huomioiden.

Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa

Tutkimustoiminnalla ja siihen tiiviisti kytkeytyvällä tietotuotannolla luodaan ja ylläpidetään perusedellytyksiä sekä kansallisille kiinteistö- ja maastotietojärjestelmille että paikallisille tai yrityskohtaisille ratkaisuille. Lisäksi tutkimuksen avulla kehitetään uusia menetelmiä, jotka johtavat joko aineistojen tai palveluiden laadun parane- miseen tai niiden kustannustehokkuuden paranemiseen. Toimintaympäristön muutosten ja teknologian kehittymisen vuoksi tutkimuksen merkitys toimintojen vaikut-

tavuuden ylläpidossa ja kehittämisessä on tärkeää.

Laajentuvan Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (Lynet) mahdollisuuksia hyödynnetään toiminnan tuloksellisuuden parantamiseksi. Toteutetaan tutkimushankkeita liitteen 3 mukaisesti.

Tulostavoite

B3. Hallinnonalan tietohallinto ja ICT-palvelut/-ratkaisut ovat yhtenäisiä, tuloksellisia ja taloudellisia sekä valtionhallinnon linjausten mukaisia

Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa

Tietotekniikkaan liittyvässä palvelukeskustoiminnassa turvataan palveluiden jatkuvuus ja tyydytetään asiakasvirastojen tarpeet palvelusopimusten mukaisesti. Palve- lukeskustoiminnassa valmistaudutaan siirtämään erikseen siirtoprojektissa määriteltävä osa perustietotekniikkaan liittyvästä toiminnasta Valtoriin ja jatkamaan häiriö- töntä toimintaa muutoksista riippumatta. Tietotekniikan palvelukeskuksen roolia toimialasidonnaisena palvelukeskuksena vahvistetaan, palvelutuotannon vastuita selkiytetään ja palvelujen kehittämisen strateginen etenemispolku määritellään. Asiakasvirastoille suunnatut ICT- palvelut ovat ajanmukaisia ja kustannustehokkaita sekä vastaavat asiakasvirastojen tarpeita. ICT- palvelut osaltaan edistävät kokonaisarkkitehtuurin kehittymistä ja valtion konsernipalveluiden hyödyntämistä. Hallin- nonalan tietohallinnon ja ICT- ratkaisujen yhtenäisyyden ja yhteiskäyttöisyyden kehittämistä jatketaan MMM:n ohjauksessa arkkitehtuurityössä määriteltyjen yleisten tavoitteiden ja asiakasvirastojen kanssa yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Maanmittauslaitoksen prosessien ja tietojärjestelmien kehittämisessä panostetaan sähköisen asioinnin ja erityisesti kaksisuuntaisen asioinnin ratkaisuihin. Verkko- palveluja integroidaan myös osaksi ydinprosessien toimintaa. Näitä palveluja kehitetään tukemaan asioiden vireille tuloa, tiedottamista, seurantaa, osallistumista, rekisterien ylläpitoa sekä toimituksissa tarvittavien tietojen hankintaa. Yhteistyötä Maanmittauslaitoksen substanssitoimintaan liittyvän ICT- toiminnan ja asiakasviras- toille suunnatun palvelukeskustoiminnan välillä lisätään.

Kokonaisturvallisuus ja kokonaisvaltainen riskienhallinta ovat organisaation toimintakyvyn kannalta elintärkeitä. Tietojärjestelmien toimivuus, tietoturva ja tietosuoja varmistetaan. Varaudutaan niin normaali- kuin poikkeusolojen häiriötilanteisiin. Verkon kautta tapahtuvassa viranomaisasioinnissa luotettava tunnistaminen on palve- lun edellytys. Teknologian elinkaaririskeihin varaudutaan tekemällä mm. tuotannon tietojärjestelmien elinkaari- ja vaatimuksenmukaisuusanalyysejä.

Tulostavoite

B4. Hyödynnetään valtiokonsernin palveluja mahdollisimman täysimääräisesti

Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa

Varaudutaan Valtorin tuottamien palveluiden käyttöönottoon lainsäädännön ja palvelujen valmistumisen mukaisesti. Varaudutaan julkisen hallinnon yhteisen palvelu- arkkitehtuurin ja –väylän kehittymiseen ja käyttöönottoon sekä liittämään siihen tietovarantoja ja sähköisiä palveluita. Selvitetään mahdollisuudet laajentaa hallin- nonalan yhteisten järjestelmien ja ratkaisujen käyttöä uudessa toimintaympäristössä. Kuvataan yhteisten järjestelmien ja ratkaisujen nykytila ja elinkaari sekä selvite- tään kehittämismahdollisuudet.

Maanmittauslaitos ottaa Kiekun käyttöön Valtiokonttorin kanssa sovitussa laajuudessa. Palkeiden palveluita hyödynnetään valtion yhteisten henkilöstö- ja taloushal- linnon prosessien mukaisesti. Lisäksi hankintatoimessa hyödynnetään Xxxxxxxx puitesopimuksia.

Tulostavoite

B5. Kokonaisarkkitehtuuri on suunniteltu ja kuvattu, sitä ylläpidetään ja sen mukaisia yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä noudatetaan.

Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa

Yhteiskunnan tuottavuus-, tehokkuus- ja vaikuttavuusvaatimukset edellyttävät yhä useammin yhteisiä tuotannollisia ja hallinnollisia prosesseja yhteistyökumppanei- den kanssa. Tietojen yhteiskäyttöisyyttä ja yhdisteltävyyttä ulkopuolisten toimijoiden tietoihin kasvatetaan. Maanmittauslaitos varautuu toteuttamaan yhteentoimivuut- ta rajapintojen ja standardien avulla sekä osaltaan tukemalla kansallisen palveluarkkitehtuurin ja paikkatietoinfrastruktuurin kehittymistä.

Laitoksella on kuvattu kokonaisarkkitehtuuriprosessi, jonka mukaisesti toimitaan.

Tietotekniikan palvelukeskuksessa kehitetään toimialan yhteisten ratkaisujen tieto-, järjestelmä- ja teknologiaratkaisujen arkkitehtuuria. Arkkitehtuurityötä edistetään tekemällä yhteistyötä asiakasvirastojen kanssa.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on kuvattu liitteessä 1. Toiminnallista tuloksellisuutta kos- kevat keskeiset tunnusluvut ja tavoitteet on esitetty seuraavassa taulukossa:

Tunnusluku	Toteuma 2012	Toteuma 2013	Ennuste 2014	Tavoite/ (arvio) 2015	Alustava tavoite / (arvio) 2016	Alustava tavoite / (arvio) 2017	Alustava tavoite / (arvio) 2018	Alustava tavoite / (arvio) 2019
Toiminnallinen tehokkuus
Maastotietokannan ajantasaistus, euroa/km2	141	136	162	146	140	134	129	124
Kokonaistuottavuus 1)	100,4	102,8	102,0	102,0	102,0	102,0	102,0	102,0
Työn tuottavuus 1)	101,1	102,1	102,0	102,0	102,0	102,0	102,0	102,0
Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus	97 %	96 %	100 %	100 %	100 %	100 %	100 %	100 %
Muiden suoritteiden kustannusvastaavuus	98 %	103 %	100 %	100 %	100 %	100 %	100 %	100 %
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus	74 %	67 %	62 %	65 %	70 %	75 %	78 %	80 %
Tuotokset ja niiden kehitys
Toimitustuotanto, toimituksia kpl 2)	20 040	19 159	19 200	(18 400)	(18 400)	(18 400)	(18 400)	(18 400)
Tilusjärjestelyt (uusjaot), kpl	6	8	11	6	6	6	6	6
Kirjaamisratkaisujen määrä, kpl	250 422	213 402	225 000	(230 000)	(230 000)	(230 000)	(230 000)	(230 000)
Maastotietotuotanto yhteensä, km2 Peltotietojen perusparannus km2	50 791	51 236	54 000	54 000 36 000	54 000 47 000	54 000 54 000	54 000 54 000	54 000 54 000
Korkeusmallia 2 metrin ruutukokoon, km2	32 768	40 386	40 000	40 000	40 000	40 000	40 000	40 000
Peruskartat 1:25 000 3)	132	151	120	120	120	150	180	200
Maastokartat 1:50 000 3)	40	42	40	40	40	42	44	46
Referoidut tieteelliset julkaisut	89	100	60	60	60	60	60	60
Muut tieteelliset julkaisut	19	31	40	40	40	40	40	40
Muut julkaisut	37	48	10	10	10	10	10	10
Asiantuntijatehtävät ja laaditut suositukset ja lausunnot sekä mittanormaalitoiminta), kpl	189	143	82	82	82	82	82	82

IT- palvelusopimusten ja -suunnitelmien toteuma %	N/A	N/A	N/A	98	98	98	98	98
Laadunhallinta ja sen kehitys
VIP-tutkimuksen tulos/ toimialan keskiarvo	7,83/7,58	7,72/7,48	7,84/ 7,54	7,8/ 7,5	7,8/ 7,5	7,8/ 7,5	7,9/ 7,5	7,9/ 7,5
Lohkomisen kestoaika, kk	6,9	7,1	5,5	5,5	5,5	5,5	5,0	5,0
Lainhuutojen käsittelyaika, pv 5)	31	69	55	34	25	23	20	20
Maastotietojen täydellisyys (jatkuva ajantasaistus)	96 %	96 %	95 %	95 %	95 %	95 %	95 %	95 %
Asiakkaiden kokonaistyytyväisyys	N/A	86,6 %	85 %	85 %	85 %	85 %	85 %	85 %

1) Tuottavuusindeksi perustuu Tilastokeskuksen käyttämään valtion tuottavuustilaston laskentamalliin.

2) Sisältää maksullisen tuotannon.

3) Digitaaliset julkaisut tehdään kaikista niistä alueista, jotka vuosittain ajantasaistetaan. Vuodesta 2017 alkaen julkaisuja tulostetaan asiakkaille tarpeen mukaan.

Maksullista toimintaa koskevat keskeiset tunnusluvut, tavoitteet ja niiden arvioitu kehitys sekä päätoimintojen kustannukset ja henkilötyövuodet on ku- vattu liitteessä 1.

2.3 Voimavarojen hallinnan tavoitteet (C)

Maanmittauslaitos tukee toiminnallaan edellä 1.3. kohdassa todettuja voimavarojen hallinnan linjauksia seuraavasti:

Tulostavoite

C1. Tehtävät ja voimavarat on saatettu tasapainoon ja määrärahakehysten edellyttämät suunnitelmat on tehty

Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa

Voimavarojen määrä mitoitetaan tehtävälähtöisesti ja suhteutetaan maksullisen toiminnan kysyntään ja palvelutavoitteisiin sekä budjettirahoitukseen. Voimavarojen määrä vähenee sekä budjettirahoitteisessa että maksullisessa toiminnassa julkisen talouden suunnitelman mukaisesti. Henkilöstön määrää koskevat tavoitteet saa- vutetaan luonnollista poistumaa hyödyntäen. Henkilöstöä rekrytoidaan laitoksen ulkopuolelta, jos tarvittavaa osaamista ei laitoksesta löydy tai sen kehittämiseen kuluisi liian pitkä aika.

Maanmittauslaitos pitää yllä hyvää työnantajakuvaa ja yhteistyötä koulujen ja alan oppilaitosten kanssa välttämättömien rekrytointien turvaamiseksi. Laitoksen tun- nettavuutta nuorison ja ammattia valitsevien nuorten keskuudessa lisätään mm. viestinnällä, yhteistyösopimuksin, työpaikkavierailuin sekä tarjoamalla harjoittelu- paikkoja ja työssäoppimisjaksoja.

Maanmittauslaitoksen toimintamenomomentin aiemmilta vuosilta siirtynyt määräraha varataan käytettäväksi seuraaviin kohteisiin:

• tulorahoituksen riskiin varautuminen 1,5 kuukauden palkkasummaa vastaavalla erällä

• kansalliseen palveluväylään ja kansalaisen asiointitiliin kytkeytyvä kaksisuuntaisen sähköisen asioinnin kehittäminen (hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan erillis- rahoitusta)

• KIRRE- ja KVP-järjestelmien toiminnallisuuksien jatkokehittäminen

• Metsähovin ja XxxxXxx-verkon uudistuksen loppuunsaattaminen (hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan erillisrahoitusta)

• paikkatietopalvelualustan kehittämisen jatkaminen INSPIRE-direktiivin toimeenpanon tukemiseksi

• Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotosta aiheutuvat tietojärjestelmämuutokset ja liittymät

• toimitilasaneeraukset ja välttämättömät kalustehankinnat

• ELMA-hankkeen edellyttämä toimintamallien jatkokehittäminen

• kehyskauden aikana sopeudutaan menoleikkauksiin vaiheittain johtuen mm. investoinneista sekä henkilöstön 24 kk muutosturvasta ja luontaisen poistuman ajoittumisesta.

Tulostavoite

C2. Toiminta on järjestetty tehokkaasti: tehtävien järjestämistä, toimintatapoja ja toimipaikkaverkkoa kehitetään viraston tuottavuuden parantamiseksi. Hallinnon

rakenteet tukevat ohjaamista ja johtamista

Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa

Maanmittauslaitoksen tehtävät on järjestetty valtakunnallisesti ja yhtenäisesti. Xxxxxxxxx rakenteita ja tehtävien järjestämistä arvioidaan jatkuvasti.

Sähköisiä asiointimahdollisuuksia kehitetään, koska yhä useampi asiakas haluaa asioida verkon kautta. Verkkopalveluiden vaikuttavuutta kasvatetaan erityisesti tarjoamalla tietoaineistot kattavasti, helppokäyttöisesti ja ajantasaisina rajapintapalvelupalvelun tai tiedostopalvelun kautta. Tietopalvelun jatkuvasta toimivuudesta huolehditaan. Mahdollisuus etäasiointiin tulee vaikuttamaan asiakaspalvelun järjestelyihin ja edellyttää tehokasta asiakkuudenhallintajärjestelmää. Asiakaspalvelun luonne muuttuu yhä enemmän asiantuntijapalveluksi ja neuvonnaksi. Fyysiset asiakaspalvelupisteet säilytetään niin kauan kuin niille on perusteltu asiakastarve.

Maanmittauslaitos ottaa käyttöön suunnittelukaudella Senaatin kanssa yhteistyössä laaditun toimitilakonseptin, millä pyritään monitoimitilatoimistoon. Maanmittaus- laitos huomioi hankinnoissaan valtioneuvoston periaatepäätöksen pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta sekä toteuttaa hankinnat valtion hankintastra- tegian toimenpide-ehdotusten mukaisesti. Hankintatoimen tehokkuus ja säädöstenmukaisuus varmennetaan keskitetyllä hankintojen tekemisellä sekä puitesopimus- ten laajalla hyödyntämisellä.

Tulostavoite

C3. Henkilöstö on osaavaa ja voi hyvin

Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa

Muuttuva toimintaympäristö vaikuttaa Maanmittauslaitoksen toimintatapoihin toteuttaa tehtäväänsä. Henkilötasolla tehtäväkokonaisuuksia muotoillaan uudelleen toiminnan tarpeisiin perustuen. Ydinosaamista ylläpidetään ja kehitetään. Huomiota kiinnitetään myös tulevaisuudessa tarvittavaan ydinosaamiseen. Jokainen työn- tekijä ymmärtää Maanmittauslaitoksen sekä työyhteisönsä tavoitteet ja on tietoinen oman työnsä merkityksestä kokonaisuudessa.

Osaamisen johtaminen korostuu, sillä rekrytoinneissa painottuu monitaitoisuus ja liikkuvuus laitoksen sisällä. Henkilöstön kehittämisessä hyödynnetään oppimispol- kuja, vierihoitoa sekä omaa ja ulkopuolista koulutustarjontaa. Uusia menetelmiä, mm. verkko-oppimista otetaan käyttöön. Osaaminen on perusta jaksamiselle ja työhyvinvoinnille. Osaamista ylläpidetään ja kehitetään suunnitelmallisesti toimintaympäristön muutoksista johtuviin tarpeisiin. Seniorihenkilöstön osaamista ja hil- jaista tietoa siirretään nuoremmalle tekijäpolvelle mentorointiohjelmalla.

Esimiestyö kehittyy ammatiksi. Esimiestyön laatumalli systematisoi esimiesvalmiuksien kehittämistä ja arviointia. Esimiehen käsikirja on tärkeä päivittäisjohtamisen työkalu oikeudenmukaisuuden ja yhtenäisen kohtelun toteuttamisessa. Työhyvinvoinnin johtamista toteutetaan kokonaisvaltaisella otteella. Laitoksen joustava työ- aikamalli tukee jaksamista sekä mahdollistaa työn tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta. Sekä tiimi- että henkilötasolla asetetaan täsmälliset tulostavoitteet. Esi-

miehet seuraavat etenemistä, ja puuttuvat tarvittaessa korjaavin toimenpitein ongelmatilanteisiin. Yhteistyö työntekijöiden kesken, tiimien välillä ja tulosyksiköiden

välillä on välttämätön menestystekijä.

Henkilöstö ja esimiehet toimivat hyvässä yhteistyössä. Vuorovaikutus on välitöntä ja viestintä avointa. Henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista seurataan henkilöstö- tutkimuksin, sairauspoissaolotilastoin ja keskusteluin. Varhaisen välittämisen mallia hyödyntäen selvitetään ongelmatilanteita ja etsitään niihin ratkaisuja.

Tulostavoite

C4. EU- ja muu ulkopuolinen rahoitus on tehokkaasti hyödynnetty

Maanmittauslaitoksen toiminta tavoitteen toteuttamisessa

Maanmittauslaitos hakee toiminnalleen rahoitusta laajasti kansallisesta (Tekes, SA) ja kansainvälisestä (EU, ESA) tutkimusrahoituskentästä. Maanmittauslaitos hyödyntää uusia rahoitusinstrumentteja strategiseen tutkimukseen varattavista varoista että valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaan tutkimus-, arviointi- ja selvi- tystoiminnan vahvistamiseen varatuista varoista.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus sekä Maanmittauslaitoksen rahoituslaskelma sekä tuotto- ja kululaskelma on esitetty liitteessä 1. Voimavarojen hallintaa koskevat keskeiset tunnusluvut, tavoitteet ja niiden ennakoitu kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa:

Selite	Toteuma 2012	Toteuma 2013	Ennuste 2014	Tavoite / (arvio) 2015	Alustava tavoite / (arvio) 2016	Alustava tavoite / (arvio) 2017	Alustava tavoite / (arvio) 2018	Alustava tavoite / (arvio) 2019
Henkilöstön rakenne
MMM:n asettama henkilöstökiintiö	1 890	1 877	1 843	1 988	1 988	1 988	1 988	1 988
Henkilöstömäärä, henkilötyövuotta, josta	1 779	1 713	1 843	1 988	1 988	1 988	1 988	1 988
- toimintamenomomentilta palkattu	1 776	1 710	1 839	1 984	1 984	1 984	1 984	1 984
- muilta TA-momenteilta palkattu	3	3	4	4	4	4	4	4
Keski-ikä	50,3	50,8	51,3	(50,3)	(50,8)	(51,3)	(51,8)	(52,3)
Henkilöstön hyvinvointi
Työtyyväisyysindeksi, indeksiluku asteikolla 1-5	3,6	3,6	3,6	3,5	3,6	3,6	3,6	3,6
Terveyspäiväprosentti, työpäivistä	96,2 %	97,2 %	96,5 %	96,5 %	96,5 %	96,5 %	96,5 %	96,5 %
Xxxxxxxxxxxxxx eläkkeelle siirtymisikä, v	63,8	63,7	64,0	(64,0)	(64,0)	(64,0)	(64,0)	(64,0)
Työkyvyttömyysriskimaksuprosentti	1,09	1,13	0,95	0,95	0,95	0,95	0,95	0,95
Osaaminen
Koulutus ja kehittäminen (työpäivät/htv)	7,5	7,8	5,7	7	7	7	7	7
Koulutustaso, indeksiluku	4,9	4,9	4,9	5,0	5,0	5,0	5,0	5,0

LIITE 1: TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISTA TUKEVAT TOIMENPITEET JA NIIDEN AIKATAULUTUS SEKÄ MUUT LISÄTIEDOT

Yhteiskunnallista vaikuttavuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on seuraava:

Toimenpide	Tulos- tavoitteet	Vuosi 2015	Vuosi 2016	Vuosi 2017	Vuosi 2018	Vuosi 2019
1. Käynnistetään Maastotietojärjestelmän uudishanke ”Maastotietojärjestelmästä Paikkatietoytimen	A1, A5,	x	x	x	x
yhteistyöverkostoksi” (”National Core Location Framework (NCLF). Kansallisen paikkatietoytimen	A7, A8
ylläpito perustuu yhteistyöverkostoon (Suomen paikkatietoytimen yhteistyöverkosto), joka on avoin
kaikille tiedontuottajille.
2. 3D-kiinteistönmuodostamisen mahdollistavan lainsäädännön sekä tarpeellisten järjestelmä- ym. muutosten valmistelu ja kolmiulotteisten kiinteistöjen (3D-kiinteistö) muodostamisen ja rekisteröin- nin toteutus	A1, A6, A7	x	x	x
3. Satelliittipaikannuksen käytettävyyttä parannetaan kehittämällä ja ottamalla käyttöön pysyvien mit- tausasemien käyttöön perustuva paikannuksen tarkkuutta parantava tukipalvelu.	A1, A7, A8	x	x	x
4. Vuonna 2013 käytteenotettua kirjaamisjärjestelmää kehitetään teknisesti ja toiminnallisesti edel- leen, pitemmän aikavälin tavoitteena on automaattiset ratkaisut	A2	x	x	x
5. Tietopalvelussa kehitetään INSPIRE-direktiivin mukaisten sähköisten jakelukanavien, erityisesti	A3, A4,	x	x	x	x	x
rajapintapalvelujen tarjontaa, joilla lisätään MML:n tietovarastojen käyttöä	A5, A8
6. Kaksisuuntaista sähköistä asiointia kehitetään erityisesti asiakkaiden verkon kautta tapahtuvan asioinnin lisäämiseksi. Lisäksi mahdollistetaan etäasiointi ja kehitetään edelleen asiakkuudenhallin- tajärjestelmää.	A4, A5	x	x	x	x	x
7. Suunnitellaan ja toteutetaan Kansalliseen palveluväylään liittyminen perustietovarantojen osalta Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuurin toteutussuunnitelman mukaisesti.	A4, A5	x	x	x

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on seuraava:

Toimenpide	Tulos- tavoitteet	Vuosi 2015	Vuosi 2016	Vuosi 2017	Vuosi 2018	Vuosi 2019
1. Parannetaan kiinteistötietojärjestelmän uuden kirjaamisosan ja kiinteistökaupan verkkopalvelun toiminnallisuutta. Valmistaudutaan kiinteistökaupan verkkopalvelun laajamittaiseen käyttöön ja pa- peristen panttikirjojen massasähköistämiseen.	B1, B3	x	x
2. Toteutetaan TORI-siirtoprojekti toimialariippumattomien tietohallintotehtävien osalta ja selkiytetään toimialasidonnaiset it-palvelut sekä sovitetaan Valtorin toiminta Maanmittauslaitoksen tietohallinto- malliin ja Tietotekniikan palvelukeskuksen IT- palvelutuotantoon.	B3	x	x
3. Laaditaan MMM:n digistrategiaan pohjautuva Tietotekniikan palvelukeskuksen tuottamien IT- pal- veluiden tavoitetilan kuvaus ja strateginen kehittämispolku, joka sisältää näkemyksen tulevaisuu- den toimintamallista, asiakkuuksista/kumppanuuksista, tuotettavista palveluista ja tarvittavista ydinosaamisista.	B3	x	x
4. Paikkatietoon kehitettyjä ratkaisuja sekä tutkimushankkeiden tuloksia hyödynnetään it- palvelutuo- tannossa	B3	x	x	x	x	x
5. ICT - tietoturvatasojen osalta perustaso on saavutettu. Korotettu tietoturvataso saavutetaan jatku-	B3	x	x	x	x	x

vissa sovelluspalveluissa ja prosesseissa. Turvallisuuden toimintaohjelma suunnitellaan ja käynnis- tetään
6. Otetaan käyttöön lokienhallintajärjestelmä vaiheittain. Tuotanto- ja tukijärjestelmien lokitus, auto- matisoitu seuranta ja lokien laajat raportointimahdollisuudet tehostavat toimintaa ja parantavat oi- keusturvaa.	B3	x	x
7. Otetaan Kansalaisen asiointitili käyttöön ensimmäisessä vaiheessa kiinteistötuotannon prosesseis- sa ja laajennetaan sen käyttöä saatujen kokemusten perusteella myöhemmin myös kirjaamispro- sessiin.	B3	x	x
8. Hallinnon karttapalvelun, paikkatiedon palvelualusta ja tietojohtamisen sovelluksen pilotointi pilvi- palveluissa (JulkICT Lab)	B3	x
9. Selvitetään miten kansallista palveluväylää hyödynnetään hallinnonalan yhteisen arkkitehtuurin rinnalla/osana ja miten yhteinen arkkitehtuuri voidaan soveltuvin osin kytkeä osaksi laajempaa pal- veluarkkitehtuuria. Pilottitoteutusten avulla havainnollistetaan ja testataan liittymiä palveluarkkiteh- tuuriin (tuottavuusrahahanke).	B3, B5	x
10. Otetaan käyttöön valtion yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ja niitä tukeva Kieku- tietojärjestelmä.	B4	x
11. Maanmittauslaitoksen kokonaisarkkitehtuurityötä tehdään hyväksytyn kokonaisarkkitehtuurin hallin- tamallin ja -prosessin mukaisesti. Strategisesti tärkeiden arkkitehtuurikohteiden tavoitekuvausten määrittely.	B5	x	x	x	x	x
12. Laaditaan toimialan yhteisen arkkitehtuurin ja siihen liittyvien ratkaisujen strateginen kehittämispol- ku yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteisessä käytössä oleva arkkitehtuuri (tieto-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuuritasot) kuvataan ja pidetään ajan tasalla Tietotekniikan palvelukeskuksessa.	B5	x	x

Maksullista toimintaa, yhteisrahoitteista toimintaa ja yhteistoimintaa koskevat keskeiset tunnusluvut on esitetty seuraavassa taulukossa.

Selite	Toteuma 2012	Toteuma 2013	Ennuste 2014	Tavoite 2015	Alustava tavoite 2016	Alustava tavoite 2017	Alustava tavoite 2018	Alustava tavoite 2019
Maanmittaustoimitukset
- Tuotot yhteensä	46 137	45 024	40 234	40 900	40 690	40 700	40 700	40 700
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-)	46 550	44 831	40 277	40 900	40 690	40 700	40 700	40 700
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	-413	193	-43	0	0	0	0	0
- Kustannusvastaavuus, %	99	100	100	100	100	100	100	100
Kirjaamisasiat
- Tuotot yhteensä	14 879	14 776	17 500	18 200	18 200	18 200	18 200	18 200
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-)	17 919	18 747	17 550	18 200	18 200	18 200	18 200	18 200
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	-3 040	-3 971	-50	0	0	0	0	0
- Kustannusvastaavuus, %	83	79	100	100	100	100	100	100
Kiinteistötietojärjestelmän tietopalvelu
- Tuotot yhteensä	8 569	8 215	8 044	7800	7 500	7500	7 500	7 500
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-)	7 650	7 559	8 006	7800	7 500	7500	7500	7500
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	919	656	38	0	0	0	0	0

- Kustannusvastaavuus, %	112	109	100	100	100	100	100	100
Muut julkisoikeudelliset suoritteet
- Tuotot yhteensä	2 134	2 231	1 571	1 300	1 300	1 300	1 300	1 300
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-)	2 133	2 021	1 570	1 300	1 300	1 300	1 300	1 300
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	1	210	1	0	0	0	0	0
- Kustannusvastaavuus, %	100	110	100	100	100	100	100	100
Muut suoritteet
- Tuotot yhteensä	4 016	2 972	2 163	1800	1 660	1 500	1 500	1 500
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-)	4 114	2 895	2 067	1760	1 585	1 425	1 425	1 425
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	-98	77	96	40	75	75	75	75
- Kustannusvastaavuus, %	98	102,6	105	102	105	105	105	105
Yhteisrahoitteinen toiminta 1)
- Tuotot yhteensä				2 400	2 500	2 600	2 750	2 800
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-)				3 700	3 500	3 500	3 500	3 500
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)				-1 300	-1 000	-900	-750	-700
- Kustannusvastaavuus, %				65 %	71 %	74 %	79 %	80 %
Yhteistoiminta 1)
- Tuotot yhteensä				10 900	10 000	10 000	10 000	10 000
- Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-)				14 900	12 600	12 400	12 200	12 000
- Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)				-4 000	-2 600	-2 400	-2 200	-2 000
- Kustannusvastaavuus, %				73 %	79 %	81 %	82 %	83 %

1) Tunnusluvut on lisätty Yhteen2015-muutoksen johdosta. Yhteistoiminnassa on huomioitu läpilaskutuksesta luopuminen.

Päätoimintojen kustannukset ja henkilötyövuodet on esitetty seuraavissa taulukoissa.

2015 xxxxx
	Xxxx. 1 000 €	Tuotot 1 000 €	Htv
Maanmittaustehtävät
Maksullinen toiminta	70 658	70 750	876
Budjettirahoitteinen toiminta	47 776	1 050	912
Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämistehtävät
Maksullinen ja yhteisrahoitteinen toiminta	2 670	1 800	30
Budjettirahoitteinen toiminta	2 951	0	46
Hallinnonalan palvelukeskustehtävät
Maksullinen toiminta ja yhteistoiminta	7 880	7 560	90
Budjettirahoitteinen toiminta	2 772	0	34
Yhteensä	134 707	81 160	1 988

Voimavarojen hallintaan liittyvien tavoitteiden toteuttamista tukevat toimenpiteet ja niiden aikataulutus on seuraava:

Toimenpide	Tulos- tavoitteet	Vuosi 2015	Vuosi 2016	Vuosi 2017	Vuosi 2018	Vuosi 2019
1. Maanmittauslaitos toteuttaa seuraavia toimenpiteitä sopeutuakseen määrärahakehykseen: a. Säädösperusteisten rekistereiden ylläpidon kehittäminen b. Maastotietotuotannon kehittäminen c. Tietopalveluiden ja asiakaspalvelun kehittäminen d. Tietohallinnon kehittäminen ja toiminnan kehittämisprojektien priorisointi e. Yleishallinnon kehittäminen f. Toimitilojen käytön tehostaminen g. Kustannusjakojen lisääntyminen MARA-prosessissa h. Tutkimustulojen lisääntyminen i. Muu toiminnan kehittäminen	C1, C2, C4	-1,5 milj. eur	-3,0 milj. eur	-4,5 milj. eur	-6,5 milj. eur	-9,0 milj. eur
2. Toteutetaan Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tietotekniikan kehittämistehtä- vien sekä Xxxxxxxxxxxx laitoksen tutkimus- ja kehittämistehtävien yhdistyminen Maanmittauslaitok- seen (ELMA-hanke). Käynnistetään nykyisinä kokonaisuuksina (as is) toteutetun yhdistymisen jäl- keen toimintamallien jatkokehittäminen.	C1, C2	x	x	x
3. Maanmittauslaitoksen valtakunnallinen monipaikkaisen työn toimitila- ja työympäristökonsepti ote- taan käyttöön vaiheittain. Green Office -toiminta vakiintuu.	C1, C2,	x	x	x
4. Kehitetään Maanmittauslaitoksen valtakunnallista ja paikallista asiakaspalvelutoimintaa.	C1, C2,	x	x
5. Esimiestyö muuttuu ammatiksi. Tätä tuetaan ottamalla käyttöön Esimiestyön laatumalli - kokonai- suus. Esimiehen käsikirjaa kehitetään edelleen.	C2, C3	x	x	x
6. Metsähovin kehittäminen ja FinnRef-verkon uudistaminen	C1, C2, C4	x	x	x	x

Maanmittauslaitoksen rahoituslaskelma on esitetty seuraavassa taulukossa:

(1 000 €)	Toteuma 2012	Toteuma 2013	Ennuste 2014	Tavoite 2015	Alustava tavoite 20162)	Alustava tavoite 20172)	Alustava tavoite 20182)	Alustava tavoite 20192)
RAHOITUSLÄHTEET
Toiminnan kokonaisrahoitus (tulot ja menot), josta	129 307	127 091	126 005	145 627
Toimintamenomomentin rahoitus yhteensä, josta	128 998	127 060	125 985	145 578
- Nettomääräraha / nettokäyttö	52 018	52 549	52 408	58 791
- Yhteisrahoitus valtion talousarviotalouden sisältä (LKP 3978)	7			2 238
- Yhteisrahoitus EU:lta (LKP 3971)		157	211	315
- Muu yhteisrahoitus valtion talousarvion ulkopuolelta (LKP:t 3970 ja 3979)				80
- Maksullinen toiminta (LKP 30 -alk.)	75 578	72 451	71 419	70 578
- Muut tulot (mm. muut 3-alk. sekä 50-, 60 ja 80-alk. LKP:t)	1 395	1 903	1 947	13 576
Muu valtion TA-rahoitus (muiden mom. määrärahat)	308,9	31	20	49
Toimintamenomomentin rahoitus
Nettokäyttö/ -käyttöarvio	52 018	52 549	52 408	58 791
TP/Budjetoitu/TAE	53 934	50 897	50 463	47 506
Edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha (arvio)	36 594	38 510	36 858	34 913
Seuraavalle vuodelle siirtyvä määräraha (arvio) 1)	38 510	36 858	34 913	23 628

1) Maanmittauslaitoksen toimintamenomomentin aiemmilta vuosilta siirtynyt määräraha varataan käytettäväksi tulossopimuksessa esitettyihin kohteisiin

2) Maanmittauslaitoksen alustavat tavoitteet vuosille 2016-2019 tulevat julkisiksi vasta kun valtiovarainministeriö on antanut kannanottonsa vuoden 2016 talousarvioehdotuksiin (alustavan aikataulun mukaan

heinä-elokuussa 2015).

Maanmittauslaitoksen tuotto- ja kululaskelma on esitetty seuraavassa taulukossa:

Tuotto- ja kululaskelma (1 000 euroa)	Toteuma 2012	Toteuma 2013	Ennuste 2014	Tavoite 2015	Alustava tavoite 20161)	Alustava tavoite 20171)	Alustava tavoite 20181)	Alustava tavoite 20191)
TOIMINNAN TUOTOT	77 107	74 519	73 438	86 787
Maksullisen toiminnan tuotot	75 578	72 451	71 419	70 578
Vuokrat ja käyttökorvaukset	22	23	21	0
Muut toiminnan tuotot	1 507	2 045	1 998	16 209

TOIMINNAN KULUT	125 314	121 944	127 932	144 587
Aineet, tarvikkeet, tavarat	2 781	2 350	2 465	2 656
- Ostot tilikauden aikana	2 754	2 286	2 465	2 656
- Varastojen lisäys(-)/vähennys(+)	27	64	0	0
Henkilöstökulut	86 825	85 418	84 369	96 467
Vuokrat	11 260	11 268	11 487	13 461
Palvelujen ostot	20 464	5 317	19 369	24 349
Muut kulut	5 449	2 109	7 123	5 164
Valmistu omaan käyttöön (-)	-7 048	-9 249	-2 700	200
Poistot	4 909	4 730	5 594	-3 600
Sisäiset kulut	0	0	0	5 890
		0		0
JÄÄMÄ I	-48 206	-47 425	-54 494
		0		-57 800
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT	544	555	410	450
SATUNNAISET TUOTOT JA -KULUT	17	-4	50	0
JÄÄMÄ II	-47 645	-46 874	-54 034	-57 350
SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA -KULUT
Siirtotalouden tuotot	0	0	0	0
Siirtotalouden kulut	-2 161	-2 337	-2000	2 000

1) Maanmittauslaitoksen alustavat tavoitteet vuosille 2016-2019 tulevat julkisiksi vasta kun valtiovarainministeriö on antanut kannanottonsa vuoden 2016 talousarvioehdotuksiin (alustavan aikataulun mukaan heinä-elokuussa 2015).

Maanmittauslaitoksen tietohallinto ja muut perusrakenteet

1000€	Toteuma 2013	Ennuste 2014	Tavoite 2015	Alustava tavoite 2016	Alustava tavoite 2017	Alustava tavoite 2018	Alustava tavoite 2019
- Tietotekniikan käyttökulut (LKP mm. 4204, 4304,4322x, 4323x)	5 456	5 496	6 000	6 000	6 000	6 000	6 000
- Tietotekniikkainvestoinnit (LKP 1120, 1140, 1255)	1 481	1 523	1 500	1 500	1 500	1 500	1 500
- Muut merkittävät investoinnit (LKP 11xx, ei 1120,1140)	0	0	0	0	0	0	0

LIITE 2: TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI

Yhteiskunnallinen kehitys

Yleiset taloudelliset suhdanteet vaikuttavat politiikkasektoriin pääasiassa rakentamisen ja siihen kytkeytyvän kiinteistövaihdannan kautta. Erityisesti maanmittaustoimitusten ja kirjaamisasioiden kysyntä seuraa yleisiä taloudellisia suhdanteita pienellä viiveellä. Yleisen taloudellisen tilanteen alkaessa aikanaan elpyä niiden kysynnän on arvioitu vähitellen nousevan sopimuskaudella, mutta rakennemuutoksesta ja rakentamisen suuntautumisesta johtuen kehityksen arvioidaan olevan alueellisesti epätasaista. Myös muiden tuotteiden ja palvelujen kysynnän kehityksessä on alueelli- sia eroja. Euroopan tasolla lamasta toipuminen on epätasaista.

Perustietovarantojen rooli hallinnon ja siihen liittyvien palveluiden järjestämisessä vahvistuu. Tar- ve hallinnon palveluiden ja tuotantoprosessien sähköistämiseen lisääntyy, mikä korostaa tietova- rantojen ja tietojärjestelmien toimivuutta ja yhteiskäyttöisyyttä.

Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ohjaavat yhä selvemmin palvelutuotantoa. Kiinteistötiedon kanssa käytetään ja tarvitaan yhä useammin maankäytön oikeuksia ja rajoituksia koskevaa tietoa. Maastotietojen käyttö yhdessä maankäyttötietojen kanssa on kasvussa. Eri tietovarantojen yh- teiskäyttöön perustuvien verkkopalveluiden kysyntä ja tarve kasvavat ja tietojen liitettävyys erilai- siin Internet-pohjaisiin käyttösovelluksiin on yhä tärkeämpää.

Erityisesti yksinkertaisten asioiden käsittely siirtyy verkkoon. Samalla siirrytään kohti automaattisia päätöksentekoprosesseja. Sähköisestä asioinnista tulee vuorovaikutteista, ja vahvaan tunnistau- tumiseen perustuvaa sähköistä asiointia lisätään, mikä on askel kohti kansalaisen keskitettyjen palvelujen käyttöä. Palvelujen teknisen rungon (palveluväylän) rakentuessa ja yhtenäistyessä ns. rajapintapalvelut yleistyvät tietopalvelussa. Lisääntyvä tietojen käyttö lisää sekä käyttötekniikkaan että sisältöön liittyvän viranomaisneuvonnan tarvetta.

Sekä kiinteistörekisterin että lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tietosisältöön kohdistuu paranta- misodotuksia. Rekisterien julkisen luotettavuuden vaatimus voimistuu. Maastotiedoilta odotetaan ajantasaisuutta erityisesti liikenneyhteyksien, osoitteiden ja rakennusten osalta.

Maastotietokannalla on tärkeä rooli yhtenäisenä koko maan kattavana pohja-aineistona. Tietohal- lintolaissa (2011/634) perusrekistereihin rinnastetaan myös maastotietojärjestelmä, jota julkisen hallinnon viranomaisen tulee käyttää, mikäli viranomaisen toiminta edellyttää näiden tietojen käyt- töä. Tämä lisää tietosisältöön, laatuun ja tietojen satavuuteen liittyviä vaatimuksia. Koska maasto- tietoja kerätään ja ylläpidetään sekä valtionhallinnossa että kunnissa, voidaan tuotantoa tehostaa yhteistyötä lisäämällä ja parantamalla.

Euroopan yhdentymiskehitys ja muu kansainvälistyminen vaikuttavat politiikkasektorin ja Maan- mittauslaitoksen toimintaan. Euroopan Unionin komissio haluaa entistä enemmän vaikuttaa sii- hen, minkälaisia paikkatietoja koko unionin alueelta kerätään. Uudistamistarve kohdistuu ETRS89-järjestelmän käyttöön siirtymisen jälkeen erityisesti N2000-korkeusjärjestelmän käyt- töönottoon sekä keskeisten paikkatietoaineistojen kohde- ja tietomallien yhdenmukaistamiseen ja helppokäyttöisiin tietopalveluihin.

Kiinteistöjen vaihdantaan ja panttaukseen liittyvä, valtioiden rajat ylittävä tiedon tarve kasvaa EU:n sisämarkkinoilla. eJustice-hankkeessa halutaan rakentaa laaja eurooppalainen sähköinen oikeu- dellisten menettelyjen ja tiedonjakelun verkosto. Sen tavoitteena on myös ns. EULIS-jäsenmaiden kiinteistörekisterien sisällyttäminen sen palveluun tavalla tai toisella. Myös 22 eurooppalaisen maan kaupparekisterien yhteinen tietopalvelu (EBR) helpottaa rajojen yli tapahtuvaa kiinteistötie- tojen hyödyntämistä.

Paikkatietojen monipuolinen käyttö tulee mahdolliseksi viranomaisille ja yksityisille henkilöille avoimien rajapintojen ja uusien sovellutuksien myötä. Useat valtiot kehittävät kansallisia ohjelmia paikkatietoinfrastruktuurien kehittämiseen. Kansainväliset suuryritykset kehittävät ja hyödyntävät enenevässä määrin paikkatietotekniikkaa kuluttajiin suuntautuvassa liiketoiminnassaan. Tämä li- sää alan näkyvyyttä ja tutkimus- ja kehitystoimintaa. INSPIRE-direktiivin toimeenpano laajenee uusiin aineistokokonaisuuksiin ja edellyttää aineistojen saatavuuden ja yhteiskäyttöisyyden kehit- tämistä. Direktiivi ja paikkatietojen tehokas yhteiskäyttö edellyttävät yhteisten standardien ja suo- situsten soveltamista aineistojen keruussa, ylläpidossa ja tietopalvelussa myös kansallisesti. Yh- tenäisen metatiedon merkitys kasvaa samalla.

Kiinteistö- ja maastotietojen tietovarastojen hallinto-organisaationa, tuottajana ja asiantuntijana Maanmittauslaitoksella on merkittävä rooli kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpidossa. INSPIRE-direktiivin kansallinen toimeenpano edellyttää tiedontuottajien tukemista ja yhteistoimintaa. Tämä rooli merkitsee Maanmittauslaitoksen tukitoimintaan kohdistuvien vaati- musten ja vaikuttavuuden kasvua niin muiden paikkatietotoimijoiden kuin paikkatietoaineistojen käyttäjien suuntaan. Maanmittauslaitoksen vastuulla on myös direktiivin edellyttämien tietojen ha- ku- ja käytön tukipalvelujen järjestäminen.

Teknologian kehitys

Tekniikka kehittyy koko ajan, mikä näkyy maanmittaus- ja paikkatietotehtävissä käytettävän tek- nologian jatkuvana uudistamistarpeena. Tietotekniikan merkitys tulee edelleen korostumaan yh- teiskunnallisten tavoitteiden toteuttamisessa.

Kehittyvä tietotekniikka ja tehokkaat tietoverkot luovat myös merkittäviä uusia mahdollisuuksia. Yhteys viranomaisen ja kansalaisen välille syntyy tyypillisesti tietoverkon kautta, ja myös sähköi- nen asiointi on yhä useammin vuorovaikutteista. Kansalaisten IT-osaamisen taso kohoaa edel- leen, ja he odottavat, että myös hallinnon verkkopalvelut ovat kattavia. Organisaatiot rakentavat asiakasrajapintansa tietoverkkopohjaisiksi joko nykyisten palvelumuotojen rinnalle tai niitä kor- vaamaan. Avointa lähdekoodia käytetään yhä yleisemmin julkisen hallinnon tietojärjestelmien ke- hittämisessä.

Langattomien verkkojen yleistyminen on mahdollistanut ajasta ja paikasta riippumattoman tietoai- neistojen ja -järjestelmien hyödyntämisen. Etäläsnäolon mahdollistavat teknologiat vähentävät matkustamistarvetta ja siten pienentävät merkittävästi organisaation ekologista jalanjälkeä. Liik- kuva työ ja joustavat työajat tulevat yleistymään. Vaatimukset erityisesti viestintäteknologian reaa- liaikaisten sovellusten, kuten mobiili- ja pikaviestinnän, videoneuvotteluiden ja ryhmätyötekniikoi- den käyttämiseksi kasvavat. Tämä kehitys korostaa varautumisen ja tietoturvan kehittämisen tar- vetta.

Paikkatiedon keruussa käytettävät lentokoneisiin, satelliitteihin, lennokkeihin ja autoihin asennet- tavat digitaaliset kuvaus- ja mittausjärjestelmät kehittyvät nopeasti. Nämä uudet järjestelmät tuot- tavat entistä monipuolisempaa ja tarkempaa kolmiulotteista aineistoa. Tämä mahdollistaa kohtei- den nykyistä tarkemman ja nopeamman mittauksen ja automaattisen tulkinnan sekä nykyistä te- hokkaamman ajantasaistuksen.

Mobiiliteknologian käyttö yleistyy myös erilaisissa loppukäyttäjien sovelluksissa. Paikannusta, paikkatietoja ja navigointipalveluja käytetään yhä laajemmin elinkeinoelämän tarpeisiin, turvalli- suutta lisäämässä, arkipäivän asiointitehtävissä sekä harrastustoiminnassa. Paikkatietoteknologia ja paikkatiedot integroituvat osaksi organisaatioiden operatiivisia tietojärjestelmiä. Peruspaikkatie- don tarjonta lisääntyy ja kansainvälistyy.

Laserkeilausaineistoja aletaan hyödyntää laajemmin sekä itsenäisenä aineistona että myös mui- den maastotietojen ajantasaistuksessa ja keruussa.

Kansainvälinen kehitys

Kansainvälinen kehitys vaikuttaa maanmittaus- ja paikkatietoalan kehitykseen sekä suoraan että välillisesti EU-yhteistyön ja – lainsäädännön kautta. Aineistojen lisääntyvä kansainvälinen käyttö ja siihen liittyvät tekniset, sisällölliset ja juridiset vaatimukset edellyttävät laajempaa osallistumista standardointiin, yhteisten tavoitteiden määrittelyyn ja muuhun yhteistyöhön.

Kansainvälisen yhteistoiminnan laajeneminen on myös yhä merkittävämpi osa Maanmittauslaitok- sen muuttuvaa toimintaympäristöä ja tehtäväaluetta. Maanmittauslaitoksen Kansainvälisen toi- minnan strategian mukaan pohjoismaisen ja lähialueyhteistyön rinnalla tärkeintä on Euroopan Unionin ja koko Euroopan alueen käsittävä yhteistyö. Laitosten väliset aie- ja puitesopimukset määrittelevät yhteistyön sisällön ainakin pohjoismaisella ja lähialuetasolla.

Eurooppalaisen referenssiaineiston luominen ja EU:n paikkatietojen yhdenmukaistamistavoitteet vaikuttavat Maanmittauslaitoksen toimintaan. EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittävä rekisteri- ja sijain- tietojen kysyntä kasvaa. Kansainväliset hankkeet kuten INSPIRE, ELF, EULIS, GMES, GEO, Arc- tic SDI, eJustice ja Mortgage Credit in the EU edellyttävät Maanmittauslaitoksen aktiivista osallis- tumista.

Muu toimintaympäristössä tapahtuvat kehitys

Maanmittauslaitoksen budjettirahoituksen tasoon vaikuttavat valtiontalouden tilan kehittyminen lä- hivuosina sekä julkisen talouden suunnitelman toteuttaminen. Tämän hetken näkymien mukaan budjettirahoitusta leikataan lähivuosina merkittävästi. Maksullisessa toiminnassa tehokkuus, hyvä kustannuslaskenta ja maksujen ajantasaisuus takaavat, että kustannukset voidaan kattaa.

Digitaaliset maastotietoaineistot avattiin 1.5.2012 maksuttomaan käyttöön. Maksuttomuuden pii- riin tulevien aineistojen määrä todennäköisesti lisääntyy sopimuskauden aikana. Avautuessaan näiden tietoaineistojen ylläpito, tietopalvelu ja tuki kasvattavat budjettirahoituksen tarvetta.

Hallinnon kasvava riippuvuus tietotekniikasta lisää sekä uusien hankintojen että olemassa olevien järjestelmien ylläpidon rahoitustarvetta. Tietovarastojen perusparannushankkeiden valmistuttua saadaan osa investoinneista tosin takaisin toiminnan tehostumisen kautta syntyvinä säästöinä.

Tilusjärjestelyjen kysyntä pysyy viime vuosien tasolla. Tilusjärjestelyjä käytetään yhtenä maata- louden tuottavuuden parantamisen välineenä. Kiinteistötoimitusten tukemiseen talousarviossa osoitettu määräraha ei kuitenkaan kasvane merkittävästi, minkä vuoksi joudutaan etsimään vai- kuttavuudeltaan nykyistä tehokkaampia keinoja käyttää myönnettyä määrärahaa.

LIITE 3: KESKEISET TUTKIMUSHANKKEET OSAAMISALUEITTAIN SEKÄ KEHITETTÄVÄT LAIT- TEET JA MENETELMÄT

T1. Referenssijärjestelmät

Kansallinen painovoimajärjestelmä	Aikataulu	Tulokset 2015
Kansallisen painovoimajärjestelmän ja geoidimal- lin ylläpito ja kehittäminen. Geoidimalli on yhä keskeisemmässä osassa uusissa korkeuden määritysmenetelmissä.	jatkuva	• Pohjoismaisen geodeettisen komission (NKG) työryhmässä jatketaan tarkan poh- joismaisen geoidimallin tutkimusta ja laa- dintaa. Työryhmän tavoitteena on uusi geo- idimalli NKG2015.

Kansalliset koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät

Aikataulu

Tulokset 2015

Ylläpidetään ja kehitetään kansallisia järjestelmiä ja varmistetaan niiden ajantasaisuus ja luotetta- vuus. Tutkitaan menetelmiä referenssijärjestelmi- en tarkkuuden (laadun) varmistamiseksi. Järjes- telmien ajoittaisen uusimisen sijaan tavoitteena on menetelmä, jolla saavutetaan aikariippumaton ja tarkka menetelmä päästä satelliittimittauksista olemassa olevaan kansalliseen referenssijärjes- telmään.

jatkuva

• Jatketaan tutkimusta tulevaisuuden kor- keudenmääritysmenetelmistä mm. laserkei- lauksen käytöstä tarkassa korkeudenmääri- tyksessä.

• Osallistutaan EUREF-komission työhön ja Pohjoismaisen geodeettisen komission työ- ryhmiin eurooppalaisten ja pohjoismaisten koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien ylläpi- dossa ja kehittämisessä.

• Osallistutaan YK:n alaisen komitean asian- tuntijatyöryhmän ”Global geodetic reference frame in future” (GGRF) toimintaan.

Kansallinen mittanormaalitoiminta

Aikataulu

Tulokset 2015

Kansallisten mittanormaalien ylläpito, kehittämi- nen ja kalibrointitoiminta

jatkuva

• Osallistutaan Euroopan metrologian tutki- musohjelmaan pitkien etäisyyksien mittaa- misessa.

• Venäjän karttalaitoksen tilaama vaaitus- komparaattori asennetaan Moskovaan

• Kalibroidaan tilaustyönä mm. painovoimaa, vaaituslaitteistoja ja perusviivoja.

• Osallistutaan CCM:n gravimetrian työryh- män CCM-WGG toimintaan absoluuttigra- vimetrien avainvertailujen kehittämiseksi.

• Päivitetään KML-toiminnan laadunhallinta- järjestelmä, laatukäsikirja ja kalibrointitodis- tukset.

Metsähovin geodeettinen perusasema

Aikataulu

Tulokset 2015

Metsähovi aseman toiminta ja uudistaminen

jatkuva

• Satelliittilaserteleskoopin asennus ja järjes- telmän operatiivisen käyttöönoton valmiste- lut.

• VLBI-teleskoopin tilauksen valmistelu, tar- jouskilpailu ja tilaaminen (jos siihen saadan lupa); infrastruktuurin parantaminen VLBI- teleskooppia varten.

• Sää- ja ympäristöilmaisimien asennus ja käyttöönotto.

• Osallistutaan FinEPOS-konsortion toimin- taan osana eurooppalaista EPOS- järjestelmää.

• Osallistutaan kansainvälisiin IVS:n mittaus- kampanjoihin ja tutkitaan kansainvälisenä yhteistyönä mittausten ja sidosten tarkkuu- den parantamista sekä VLBI- ja GPS- havaintodatan yhdistämistä

EGNOS-Galileo maasegmentti

Aikataulu

Tulokset 2015

Ylläpidetään Vironlahdella sijaitsevaa RIMS/EGNOS-asemaa yhdessä ESSP:n kanssa. Sopimus edellyttää jatkuvan päivystyksen järjes-

tämistä.

jatkuva

• Aseman ylläpito ja raportointi ESSP:lle.

POSIVA	Aikataulu	Tulokset 2014
Posiva Oy:n tilauksesta tutkitaan maankuoren	2012-	• Suoritetaan GPS-mittaukset ja vaaitukset

liikkeitä Olkiluodon ydinvoimalan ja esitetyn lop- pusijoituspaikan ympäristössä.

toistaiseksi

suunnitelmien mukaisesti Olkiluodossa Posiva Oy:n tilauksesta.

T2. Mobiili geomatiikka

Liikkuva kartoitus

Aikataulu

Tulokset 2015

Centre of Excellence in Laser Scanning research

2014-

2019

• Uudet laserkeilauslaitteet, tulkintamenetel- mät, paikannusmenetelmät ja sovellukset, erityisesti liikkuvan ja henkilökohtaisen kei- lauksen teknologioissa. Sovellusalueina metsä ja rakennettu ympäristö.

• Mietitään hankkeen synnyttämiä mahdolli- suuksia maastotietojärjestelmän näkökul- masta.

Luotettava monisensoripaikannus

Aikataulu

Tulokset 2015

Kehitetään luotettavaa monisensoripaikannusta, häiriökestoista ja ympäristöstä riippumatonta (urbaaniympäristö, sisätilat, tiheät metsät)

2012-

• Sensoriavusteisen satelliittipaikannusmene- telmän kehittäminen

• Menetelmien kehittäminen monisatelliitti- paikannuksen toteuttamiseen

• Infrastruktuurista riippumaton sensoriperus- tainen paikannusmenetelmä

Mobiili tarkkuuspaikannuksen palvelu kuluttaja- paikannukseen

Aikataulu

Tulokset 2015

Projektissa kehitetään algoritmeja, joiden avulla satelliittipaikannuksella saadun sijainnin virhe saadaan laskettua jopa puoleen metriin kuluttaja- laitteilla Finnref-tukiasemaverkkoa hyödyntäen.

2013-

2015

• Kehitetään Finnref-tukiasemien tarjoamien GNSS-mittausten avulla virhemalleja tar- kemman sijainnin laskentaa varten.

• Kehitetään uusia kantoaaltomittauksia hyödyntäviä algoritmeja kuluttajavastaanot- timiin, erityisesti älypuhelinympäristöihin.

Kiinalaisen Beidou-satelliittinavigointijärjestelmän

hyödyntäminen Suomessa

Aikataulu

Tulokset 2015

Projektissa kehitetään algoritmeja kiinalaisen Beidou-satelliittijärjestelmän hyödyntämiseen ja tarkastellaan järjestelmän paikannukseen tuomia etuja Suomen kannalta

2013-

2015

• Kehitetään algoritmeja järjestelmän käytön mahdollistamista varten.

• Tarkastellaan järjestelmän erityispiirteiden, kuten esimerkiksi geostationaaristen satel- liittien käytön, tuomia hyötyjä satelliittipai- kanhuksella saadun sijainnin tarkkuuteen ja saatavuuteen.

Tilannetietoisuuden kehittäminen Itämeren meri-

turvallisuuden parantamiseksi

Aikataulu

Tulokset 2015

Projektissa tarkastellaan mahdollisuuksi toimittaa kaikille Itämeren aluksillle tilannesidonnaista tietoa, kuten esimerkiksi vallitseva jäätilanne meriturvallisuuden lisäämiseksi.

2013-

2015

• Kehitetään menetelmiä kerätä ja jakaa aluksille tilannesidonnaista tietoa Itämeren alueella.

• Kehitetään menetelmiä yhdistää useiden eri teknologioiden, kuten navigoinnin ja tietolii- kenteen uusimpia innovaatioita meriturvalli- suuden parantamiseksi.

Älykäs rakennettu ympäristö

Aikataulu

Tulokset 2015

Älykäs rakennettu ympäristö, yhteistyössä yri- tysten kanssa (sisältää useita hankkeita)

2012-

• Uuden ympäristön 3D-mallinnukseen ja analysointiin keskittyvän spin-off yrityksen mahdollinen perustaminen.

• Jatketaan yhteistyötä FGI spin-off yrityk- sen Sharper Shape Oy:n kanssa. Tavoit- teena on tuottaa uusia ratkaisuja sähkölin- jakartoitukseen käyttäen satelliitteja ja liik- kuvaa kartoitusta.

• Jatketaan yhteistyötä Adminotechin kans- sa vuorovaikutteisten virtuaali-maailmojen sovellusten kanssa.

• Kehitetään liikkuvan keilauksen ja avulla tapahtuvaa karttojen ja 3D-mallien ajan- tasaistusta.

• Kehitetään autolaserkeilauksen mahdolli- suuksia vientiteollisuuden (Nokia, Noptel, Terrasolid) kanssa.

• Tutkitaan tarkkojen 3D-kaupunkimallien

käyttöä kaupunki-ilmanlaadun ennustami- seen.

T3. Paikkatietoinfrastruktuurit

Paikkatietoinfrastruktuurin kehittäminen ja paikka- tietojen yhteiskäyttö

Aikataulu

Tulokset 2015

Osallistutaan paikkatietoinfrastruktuurin kehittä- miseen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Merkittävänä hankkeina ovat on European Loca- tion Framework ja Paikkatiedot palveluväylässä.

Jatkuva

• Jatketaan Cascading Download Service kehittämistä.

• Pilotoidaan X-Road pohjaisen kansallisen palveluväylän käyttöä paikkatietosovelluk- sissa.

Paikkatiedon nopean suurteholaskennan mene-

telmien kehittäminen

Aikataulu

Tulokset 2015

Jatketaan laajaa tutkimusta paikkatiedon nopean suurteholaskennan menetelmistä. Xxxxx toteute- taan yhteistyössä Åbo Akademin informaatiotek- nologian laitoksen kanssa.

2012-

2015

• Saatetaan loppuun Quick-GC ja Supra hankkeet.

• Pyritään aloittamaan uusi ”big data”-hanke liittyen paikkatietoihin.

T4. Muuttuva Maa

Maankuoren liiketutkimukset ja painovoimasatel- liittien käyttö

Aikataulu

Tulokset 2015

Tutkitaan nykyistä tarkempien maankuoren kine- maattisia 3D liikemalleja, painovoimamalleja ja maanousun malleja, sekä arvioidaan merenpin- nan korkeusmuutoksia Suomen rannikolla tulevi- en vuosikymmenten aikana

2) käytetään parannettuja malleja koordinaatti- ja

korkeusjärjestelmien ylläpidossa ja laaduntarkkai- lussa ja geoidimallien luomisessa

jatkuva

• Maanmittauslaitos on koordinaattorina kansainvälisessä maankuoren liiketutki- muksen projektissa ja puheenjohtajana IAG:n alakomissiossa.

• Tutkitaan ESA:n DRAGON3-ohjelmassa painovoimasatelliittien käyttöä.

Moderni ilmakartoitus ja sen laatu

Aikataulu

Tulokset 2015

Tavoitteena on tutkia ja kehittää modernia ilma- kartoitusta lennokeista-, lentokoneista ja satellii- teista, kehittää menetelmiä ilmakartoituksen laa- dun arvioimiseksi sekä laatia suosituksia ilmakar-

toituksen prosessoinnille ja laadulle.

2015

• Lennokkispektrometrian mahdollisuudet

• Selvitys hyperspektrikuvauksen, ilmakuvien ja pistepilvien yhdistämisestä kartoitukses- sa ja ympäristömittauksessa.

Nykyaikaisten SAR-satelliittikuvien sovellukset ympäristön seurannassa

Aikataulu

Tulokset 2015

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää modernien metriluokan erotuskyvyn SAR-satelliittikuvien käyttöä ympäristön seurannassa.

2012-

• Tehdään erilaisten 3D pistepilviaineistojen suorituskykyaineistojen vertailu.

• Osallistuttu ESA/MOST Dragon3- tutkimusohjelmaan Suomi/Kiina- kaukokartoitusprojektissa.

• Osallistuminen Suomen Copernicus User Forumin toimintaan, tavoitteena EU:n satel- liittitiedon Suomen käyttäjien tarpeiden määrittely.

Täsmämetsätalous

Aikataulu

Tulokset 2015

Science and Technology Towards Precision For- estry ja Interaction of Lidar/Radar beams with Forests using mini-UAV and mobile forest tomo- graphy

2011-

• Liikkuvan keilauksen paikannuksen paran- taminen metsäympäristössä.

• Tomogradian käyttö metsien mittaamisessa.

• Koealatiedon tuottaminen uusilla ratkaisuil- la.

• 3D mittausmenetelmien vertailututkimukset täsmämetsätaloudella.

• Puulajitiedon ja biodiversiteetin tuottaminen

• Hyperspektrilaserin mahdollisuudet.

Lynetin tutkimusohjelmat

Aikataulu

Tulokset 2015

2011-

• Maanmittauslaitos koordinoi paikkatiedon tutkimusohjelmaa ja osallistuu seuraaviin tutkimusohjelmiin:

• Ilmastonmuutos

• Itämeri

• kestävä maankäyttö

T5. Kehitettävät laitteet ja menetelmät

• Kehitetään menetelmä, jonka avulla saadaan XxxxXxx-verkkoa hyödyntäen tarjottua myös kuluttaja- laitteilla huomattavasti nykyisen satelliittipaikannuksen tarjoamaa sijaintia tarkempaa sijaintitietoa, tavoitteena saada tarkkuus jopa alle metriin.

• Kehitetään hajautetun tiedontuottamisen (UAV-pohjainen tiedon tuottaminen, mobiilikeilauksen avulla tapahtuva tiedontuotanto) menetelmiä

• Kehitetään 3D/4D-automaattisia prosessointimenetelmiä

• Kehitetään lennokkilaserkeilausta

• Kehitetään lennokkipohjaista tutkaprofilometria

• Kehitetään lennokkipohjaista kuvien radiometrikalibrointimenetelmiä

• Kehitetään autonomous driving teknologiaan liittyviä kartoitusmenetelmiä

• Kehitetään sisä- ja ulkotila-3D-tiedon tuotantomenetelmiä ja mallinnusmenetelmiä sekä ajantasais- tusmenetelmiä

• Kehitetään sisätilakeilausmenetelmiä

• Verrataan eri 3D-tiedon tuottamismenetelmiä täsmämetsätalouteen

• Kehitetään lennokkispektrometrilaitteita ja sen prosessointia

• Lennokki- ja sisätilamallinnuksen datan käsittelyyn ja mallinnukseen liittyvien tulosten patentointi

• Kehitetään menetelmiä kiinalaisen Beidou-satelliittinavigointijärjestelmän hyödyntämiseen ja tutki- taan järjestelmän käytön etuja Suomelle.

• Kehitetään uusi luotettava, häiriökestävä, ympäristöstä riippumaton inertia- ja kuva-avusteinen mni- satelliittipaikannusmenetelmä.

• Kehitetään menetelmä kerätä ja jakaa aluksille tilannesidonnaista satelliitti- ja sensoritietoa meritur- vallisuuden parantamiseksi Arktisilla merialueilla ja Itämerellä.

Document Metadata

Table of Contents

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS 2015–2019

Document Metadata