OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HELSINGIN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021- 2024

1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.

Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.

Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.

Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.

Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.

Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.

Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.

2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat

2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili

Helsingin yliopisto profiloituu korkeatasoisena, kansainvälisesti tunnustettuna, monitieteisenä tiedeyliopistona. Yliopistolla on merkittävä vastuu sivistyksen ja kestävän hyvinvoinnin rakentajana sekä globaalien ongelmien ratkaisujen etsimisessä ja yhteiskunnan kehityksen edellyttämän korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden turvaamisessa. Yliopisto huolehtii valtakunnallisesta vastuustaan kouluttaa suomen ja ruotsin kielen taitoisia asiantuntijoita.

Yliopisto vahvistaa asemaansa kansainvälisesti merkittävänä, aloitteellisena ja näkemyksellisenä vaikuttajana tiede- ja sivistyspolitiikassa. Yliopisto rakentaa laajan kansainvälisten alumnien ja kumppaneiden verkoston.

Yliopiston työn tuloksena tutkittu tieto on entistä merkittävämmin yhteiskunnallisen päätöksenteon perusta. Yliopiston vastuullisen ja vahvistuneen yritysyhteistyön ja innovaatiotoiminnan sekä muun yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ansiosta tutkimuksen tulokset ovat entistä laajemmin yhteiskunnan eri sektoreiden käytettävissä. Tutkimuksen ja opetuksen vahva yhteys rakentuu läpi koko yliopiston.

Kestävyys ja vastuullisuus ohjaavat yliopiston toimintaa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet on nivottu osaksi toimintakulttuuria. Xxx harjoittama sijoitustoiminta on vastuullista. Yliopisto saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2030.

Sopimus, kausi 2021 - 2024 22.12.2020

Helsingin yliopisto Sivu 1(6)

Vuonna 2030 Helsingin yliopisto on entistä vahvempi sivistyksen ja hyvinvoinnin luoja. Vision "Tieteen voimalla - maailman parhaaksi" toteuttamiseksi sen strategiset valinnat ovat: 1. Tiede ja oppiminen kuuluvat kaikille, 2. Avoimuus vahvistaa tiedettä ja yhteistyötä, 3. Paras paikka opiskella ja työskennellä, 4. Vastuullisuuden ja kestävyyden edelläkävijä.

Vuonna 2030 yliopisto haluaa olla kansainvälisesti arvostettu sivistysyliopisto ja keskusteleva yhteisö, jota ohjaavat sivistys ja yhteisöllisyys. Vapaus ja totuus korostavat yliopiston toimivan tutkimuksen ja koulutuksen akateemisten arvojen mukaisesti. Yliopiston tavoitteena on olla vetovoimainen työnantaja sekä houkutteleva opiskelupaikka ja yhteistyökumppani sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Yliopiston tutkimusta ja opetusta uudistavat monitieteiset teemat ovat:

- Merkityksellinen elämä, hyvinvoiva ihminen ja terve ympäristö,

- Inhimillinen ja oikeudenmukainen maailma,

- Maapallon kestävä ja elinkelpoinen tulevaisuus ja

- Ajattelun ja maailmankaikkeuden mahdollisuudet.

Teemojen perusteella yliopiston yksiköt ja koulutusohjelmat muotoilevat konkreettiset kehityssuunnitelmansa, jotka sisältävät voimavarojen uudelleen suuntaamisen. Tässä hyödynnetään yliopiston tutkimuksenarvioinnissa tunnistettuja vahvuuksia ja kehitysehdotuksia. Tiedekasvatuksen ja -viestinnän avulla yliopisto vie tieteellistä ajattelua myös yliopiston ulkopuolelle.

3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.

3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet

Yliopisto on määritellyt neljä strategista valintaa, joille on määritelty 22 tavoitetilaa. Niitä toteutetaan kehittämistoimenpiteillä:

Tiede ja oppiminen kuuluvat kaikille

Tutkimusteemojen toteuttamisen tiekartan avulla uudistetaan tutkimusta, korostaen korkeatasoista tieteenalaosaamista, monitieteisyyttä ja tieteidenvälisyyttä, sekä vahvistetaan tutkimus- ja opetusinfrastruktuureja.

Tutkimus- ja opetusympäristöjen toimivuutta ja houkuttelevuutta vahvistetaan urapolkujen kuin palveluiden osalta. Suurten ja avointen aineistojen analytiikan osaamista ja niihin liittyviä infrastruktuureja parannetaan. Tutkimuksen ja opetuksen yhteys varmistetaan sekä koulutustarjontaansa opiskelijoiden työelämätaitojen ja yrittäjyysvalmiuksien vahvistamiseksi.

Oppimista ja jatkuvaa oppimista uudistetaan sekä lisätään oppimisympäristöjen ja -sisältöjen avoimuutta ja opintojen räätälöitävyyttä. Parannetaan opintojen saavutettavuutta erityisesti niiden ryhmien osalta, jotka ovat aliedustettuina yliopistokoulutuksessa.

Vaikuttavuuttaan lisätään tiedekentässä mm. tiivistämällä kansainvälistä yhteistyötä UNA Europa -allianssissa ja LERU- verkostoissa.

Tiedeviestintää ja -kasvatusta laajennetaan ja monipuolistetaan. Yliopistolla on keskeinen rooli tiedekasvatuksen valtakunnallisessa kehittämisessä.

Sopimus, kausi 2021 - 2024 22.12.2020

Helsingin yliopisto Sivu 2(6)

Seurantaindikaattorit:

- Tavoiteajassa suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot 1 090 v. 2024 (2019: 763, 2022: 960)

- Tavoiteajassa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot 920 v. 2024 (2019: 655, 2022: 815)

- Viidessä lukuvuodessa suoritetut tohtorintutkinnot 190 v. 2024 (2019: 152, 2022: 175)

- Avoimesti saatavilla olevat korkeatasoiset (jufo 2-3) ja kansainväliset julkaisut 3 000 v. 2024 (2018: 1 820, 2022: 2 500)

Avoimuus vahvistaa tiedettä ja yhteistyötä

Tiedettä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tieteen kehittymistä edistetään avoimilla julkaisuilla ja avoimesti saataville tallennetuilla aineistoilla.

Fyysistä ja virtuaalista liikkuvuutta edistetään hyödyntämällä kasvavia kansainvälisiä yhteyksiä.

Seurantaindikaattorit:

- Virtuaalisesti suoritetut opintopisteet UNA Europa kumppaniyliopistojen kanssa, HY:n opiskelijoiden suoritukset ja kumppaniyliopistojen opiskelijoiden suoritukset Helsingin yliopistossa. (tavoite sovitaan välitarkastelussa; seuranta vuodesta 2022 eteenpäin)

- Ulkomaalaisten osuus professoreista ja apulaisprofessoreista 18,2 % v. 2024 (2019: 13,3 %, 2022: 16,2 %)

Paras paikka opiskella ja työskennellä

Opiskelijoiden ja henkilöstön osaamisen rakentumista ja uralla kehittymistä tuetaan sekä toimia yhteisön jäsenten uupumusriskin vähentämiseksi käynnistetään. Eri henkilöstöryhmien uralla kehittymisen mahdollisuuksia ja uravaihtoehtoja selkiytetään.

Yliopisto jatkaa aktiivista ja avointa kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilökunnan rekrytointia.

Moniääninen ja -kielinen yhteisö turvataan kuuntelemalla tasavertaisesti kaikkia tieteenaloja ja tukemalla kansainvälisten yliopistolaisten kiinnittymistä kansalliskielten opetuksen avulla.

Vuoden 2021 auditoinnin tulosten perusteella kehitetään kattavia laadunhallinnan menetelmiä ja näiden osana systemaattisia riskienhallinnan menettelyitä. Yliopisto määrittää uudistetun seurantansa perusteella työhyvinvointi- indeksin ja esimiesindeksin tavoitetasot vuonna 2022.

Seurantaindikaattorit:

- Ulkomaalaisten alempaa/ ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevien opiskelijoiden osuus 1,6 % / 10 % v. 2024 (2019: 1,6 % / 7,1 %, 2022: 1,6 % / 10 %).

Vastuullisuuden ja kestävyyden edelläkävijä

Kestävyys ja vastuullisuus ohjaavat yliopistoyhteisöä kaikissa hankinnoissa, palveluissa ja uudistuksissa. Kestävyyden teemoja sisällytetään läpikäyvästi koulutustarjontaan. Vastuullisella sijoitustoiminnalla ja taloudenpidolla turvataan yliopiston toimintaedellytykset. Yliopisto toimii vastuullisen sijoittamisen edelläkävijänä ja eettisenä suunnannäyttäjä. Taloudellista liikkumavaraa vahvistetaan tutkimusrahoitusta ja omavaraisuutta lisäämällä.

Seurantaindikaattorit:

- Tutkimusrahoituksen määrän 2 % vuotuinen kasvu 223 M€ v. 2024 (2019: 204 M€, 2022: 210 M€)

3.2 Tutkintotavoitteet

Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.

Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista Sopimus, kausi 2021 - 2024 22.12.2020

Helsingin yliopisto Sivu 3(6)

sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.

Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.

Tavoitteet	Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin
Ylemmät korkeakoulututkinnot	3 190
Kasvatusalat	360
Taiteet ja kulttuurialat	40
Yhteiskuntatieteet ja humanistiset alat	1 220
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet	315
Luonnontieteet sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat	860
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat	120
Lääketiede ja hammaslääketiede	205
Terveys- ja hyvinvointialat sekä palvelualat	70
Yliopistokohtaiset tavoitteet
Tohtorin tutkinnot	510
Alemmat korkeakoulututkinnot	3 500

Helsingin yliopiston opettajankoulutuksen koulutustavoitteet kaudella 2021-2024 ovat vuosittain: varhaiskasvatuksen opettajat 170 (joista 30 ruotsinkielisiä), varhaiskasvatuksen erityisopettajat 45, luokanopettajat 180 (joista 40 ruotsinkielisiä), erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 100.

Yliopisto ottaa koulutustarjontansa kehittämisessä huomioon erityisesti terveys- ja hyvinvointialojen tarpeet. Yliopisto suuntaa yhteiskuntatieteellisen alan koulutustarjontaa vahvemmin sosiaalityön kelpoisuuden tuottavaan koulutukseen. Yliopisto lisää logopedian ja farmaseuttien koulutuksen sisäänottoa työvoimatarpeita vastaavasti.

4. Rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (119/2019) perusteella yhteensä 444 017 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 000 000 000 euroa.

Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon SSKH, harvinaiset kielet ja kulttuurit, yliopistokeskukset (Mikkeli, Lahti), Aleksanteri-instituutti, HIP, Luomus, eläinsairaala, Kansalliskirjasto, Krimo, KTK, harjoittelukoulu, LUMA -keskus Suomi, Graduate School of Economics (valtakunnallinen tehtävä kauden 2021-2024), Ilmakehätieteiden keskus INAR (valtakunnallinen tehtävä kauden 2021-2024). Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 51 171 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2021) kauden 2021-2024 valtakunnallisten tehtävien perusteella.

Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan yliopistolle yhteensä 47 454 000 euroa vuonna 2021 ja 42 927 000 euroa/v

vuosina 2022-2024.

- Rahoituksesta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 40 054 000 euroa vuonna 2021 ja 35 000 000 euroa/v vuosina 2022-2024 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.

Sopimus, kausi 2021 - 2024 22.12.2020

Helsingin yliopisto Sivu 4(6)

- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:

a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 1 330 000 euroa vuonna 2021 ja 1 857 000 euroa/v vuosina 2022-2024. Lisäksi yliopistolle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 527 000 euroa.

b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 6 070 000 euroa/v vuosina 2021-2024.

c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (3 673 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on yliopistojen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Aalto-yliopistolle.

Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2021 lisäksi 46 775 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

5. Seuranta

Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.

Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja yliopiston strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa.

Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että yliopisto on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun yliopiston kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Sopimus, kausi 2021 - 2024 22.12.2020

Helsingin yliopisto Sivu 5(6)

LIITE 1

Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024

Korkeakoulujen strategiaperusteisella ohjelmarahoituksella käynnistettävillä toimenpiteillä toteutetaan pääministeri Xxxxx Xxxxxxx hallituksen ohjelmaan kirjattuja korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 tavoitteita sekä tavoitteita, joiden mukaan Suomi kantaa globaalia vastuutaan sekä on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida. Sopimuskaudella 2021-2024 valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteisen rahoituksen osuus kohdennetaan a) koulutus- ja osaamistason nostamiseen,

b) korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen sekä c) korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen (TalentBoost).

Taulukko 1. Korkeakoulujen ohjelmarahoitus 2021-2024, varauma milj. euroa/v

	Ammatti- korkeakoulut	Yliopistot
Koulutus- ja osaamistason nostaminen	6	40
Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma	6,2	40
Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen (+ 20 milj. euron kertaluonteinen valtionavustushaku)	0,8	3,6
Yhteensä	13	83,6

Koulutus- ja osaamistason nosto- ohjelman koulutuslaajennukset vuosina 2021 ja 2022

Tausta

Korkeakoulut jättivät esityksensä koulutuslaajennusten toteuttamiseen 8.5.2020 (OKM ohje 2.4.2020). Esityksiä oli mahdollista muuttaa vuoden 2020 lisäaloituspaikkojen kohdentamisen yhteydessä. Lisäksi erikseen pyydettiin lääketieteellisen tiedekunnan omaavia yliopistoja harkitsemaan uudelleen lisäyksiä myös tälle alalle. Ammattikorkeakoulujen esitysten euromäärä oli suurempi kuin ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikkoihin varattu määräraha.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti 31.8.2020 korkeakoulujen vuosina 2021-2022 toteutettavista koulutusten laajennuksista tutkintonimikkeittäin, mutta seuranta tapahtuu koulutusalatasolla1 vuoden 2021 valtion rahoituspäätöksessä olevan liitteen mukaisesti (ks. korkeakoulukohtainen kooste taulukoissa 2 ja 3). Rahoituksen määräytymisperusteet määriteltiin OKM ohjeessa 2.4.2020. Ammattikorkeakoulujen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat ensisijaisesti terveys- ja hyvinvointialalle, tietojenkäsittelyyn ja tietoliikenteeseen sekä tekniikan alalle. Yliopistojen osalta lisäaloituspaikat kohdentuvat laajemmin eri aloille.

Aloituspaikkalisäykset toteutetaan I syklin valinnoissa valittaessa opiskelijoita suomen- ja ruotsinkielisiin korkeakouluopintoihin. Korkeakoulu päättää, millä valintatavalla paikat täytetään. Siirtohakujen perusteella valittuja opiskelijoita ei sisällytetä laskentaan.

Taulukko 2. Yliopistojen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)

	Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä	Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä	Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä
Aalto-yliopisto	272	396	20 040 000
Helsingin yliopisto	130	124	7 428 000
Itä-Suomen yliopisto	272	272	16 008 000
Jyväskylän yliopisto	268	131	11 970 000
Lapin yliopisto	108	78	5 340 000
Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto	100	100	6 000 000
Oulun yliopisto	350	361	21 450 000
Svenska handelshögskolan	38	38	2 280 000
Taideyliopisto	14	14	840 000
Tampereen yliopisto	225	240	13 830 000
Turun yliopisto	320	320	19 320 000
Vaasan yliopisto	22	22	1 320 000
Åbo Akademi	41	0	1 170 000
Yhteensä	2 160	2 071	126 246 000 2

1 Koulutusalla tarkoitetaan tässä yhteydessä korkeakoulujen ohjauksen alaa 1) kasvatusalat, 2) taiteet ja kulttuurialat, 3) humanistiset alat, 4) yhteiskunnalliset alat, 5) kauppa, hallinto ja oikeustieteet, 6) luonnontieteet, 7) tietojenkäsittely ja tietoliikenne, 8) tekniikan alat, 9) Maa- ja metsätalousalat, 10) lääketieteet, 11) terveys- ja hyvinvointialat, 12) Palvelualat

2 Lisäksi vuosien 2021-2024 aikana kohdennetaan sovittujen vuosierien mukaisesti Oulun yliopistolle psykologian koulutuksen laadukkaan käynnistämisen turvaamiseksi yhteensä 4,2 miljoonaa euroa ja Itä-Suomen yliopistolle vastaavasti logopedian koulutuksen käynnistämiseen 3 miljoonaa euroa.

Taulukko 3. Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikat vuosina 2021-2022 ja näiden perusteella kohdennettava lisärahoitus vuosina 2021-2024 (edellyttää lisäyksen toteutumista suunnitellusti)

	Lisäaloituspaikat 2021 yhteensä	Lisäaloituspaikat 2022 yhteensä	Rahoitus (euroa), 2021-2024 yhteensä
Centria-ammattikorkeakoulu	25	20	975 000
Diakonia-ammattikorkeakoulu	30	30	1 260 000
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu	30	30	1 260 000
Humanistinen ammattikorkeakoulu	20	20	840 000
Hämeen ammattikorkeakoulu	15	10	525 000
Jyväskylän ammattikorkeakoulu	45	35	1 740 000
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu	70	30	2 100 000
Kajaanin ammattikorkeakoulu	10	10	360 000
Karelia-ammattikorkeakoulu	30	15	975 000
LAB-ammattikorkeakoulu	50	45	2 160 000
Lapin ammattikorkeakoulu	35	35	1 500 000
Laurea-ammattikorkeakoulu	95	93	3 948 000
Metropolia Ammattikorkeakoulu	115	82	4 257 000
Oulun ammattikorkeakoulu	30	80	2 520 000
Satakunnan ammattikorkeakoulu	43	48	1 986 000
Savonia-ammattikorkeakoulu	20	25	1 005 000
Seinäjoen ammattikorkeakoulu	30	15	945 000
Tampereen ammattikorkeakoulu	90	35	2 625 000
Turun ammattikorkeakoulu	85	80	3 705 000
Vaasan ammattikorkeakoulu	40	0	900 000
Yrkeshögskolan Arcada	20	15	840 000
Yrkeshögskolan Novia	27	15	882 000
Yhteensä	955	768	37 308 000

Vuosien 2021-2022 aloituspaikkalaajennusten rahoitustarve katetaan kokonaisuudessaan sopimuskaudella 2021-2024 riippumatta koulutuksen kestosta. Koulutus- ja osaamistason nostamisen ohjelmarahoitus maksetaan toteutuneen opiskelijamäärän lisäyksen perusteella neljässä osassa vuosina 2021-2024. Vuosina 2021 ja 2022 varmistetaan Opintopolusta, että laajennus on toteutunut suunnitellusti koulutusalatasolla. Tarvittaessa rahoituksen vuosieriä pienennetään vastaamaan toteutunutta korkeakoulujen alakohtaista laajennusta. Mikäli vuosina 2021-2022 on tehty muita opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia tutkintoon johtavan koulutuksen laajennuksia, ministeriö ei ota niitä huomioon lisäaloittajamäärän tarkastelussa.

Laskettaessa vuosien 2017-2019 vertailulukua, johon vuosien 2021- 2022 toteutunutta lisäystä verrataan, otetaan huomioon korkeakoulujen ilmoittamat erillisrahoituksella rahoitetut aloituspaikat. Vertailulukuihin ei myöskään lasketa siirto-opiskelijoita tai opiskeluoikeuksien palautuksia. Jotta vertailuluku varmasti saadaan yhteneväksi, pyydetään niistä vielä jatkossa kommentti korkeakouluilta.

Taulukko 4. Lisäaloituspaikkojen perusteella kohdennettavien määrärahojen laskenta

Vuosi 2021	Tiedossa koulutuslaajennuksiin tarvittavan rahoituksen enimmäismäärä 2021-2022 suunniteltujen lisäaloituspaikkojen mukaan. Yliopistojen vuoden 2021 rahoitus on 1/4 rahoitustarpeesta. Tästä vähennetään vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettava yliopistolain mukainen harkinnanvarainen rahoitus 8,96 milj. euroa. Ammattikorkeakouluille vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoitus maksetaan etupainotteisesti. Vuoden 2020 lisätalousarvion määrärahoista kohdennetaan ammattikorkeakoulujen 2021-2022 aloituspaikkoihin 13,568 milj. euroa vuonna 2021. Lisäksi vuoden 2021 ohjelmarahoituksen 6 milj. euron varauma käytetään vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen rahoituksena vuonna 2021 (52 % suunnitellusta rahoitustarpeesta 25 % sijaan).
Vuosi 2022	Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2021 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä 2021). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021 toteutuneiden ja 2022 suunniteltujen lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2022 rahoitus 1/3 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta.
Vuosi 2023	Tarkistetaan toteutuneiden lisäpaikkojen määrä 2022 (hakuohjeen mukaisesti, tarkistuskierros syksyllä). Rahoitustarve lasketaan uudelleen 2021-2022 toteutuneiden lisäpaikkojen mukaan. Tästä vähennetään aiemmin maksettu osuus. Vuoden 2023 rahoitus 1/2 jäljelle jäävästä kokonaisuudesta.
Vuosi 2024	Vastaava euromäärä kuin vuonna 2023.

Ammattikorkeakoulujen kohdalla ohjelmarahoitusvarauma tarvitaan kokonaisuudessaan jo päätettyihin aloituspaikkalisäyksiin. Yliopistojen koulutus- ja osaamistason ohjelmarahoitusvarauman kohdentamaton osuus - yhteensä 26,554 miljoonaa euroa vuosina 2021- 2024 - jätetään sopimuskauden loppupuolelle kohdennettavaksi mm. työvoimatarpeisiin vastaavan koulutuksen laajentamiseen. Yliopistoille voidaan tarjota mahdollisuus vielä tarkentaa vuoden 2022 esitystä tai vuodelle 2023 tehdään vielä lisälaajennus. On mahdollista, että myös ammattikorkeakouluille tulee liikkumatilaa vuosina 2022-2024, koska rahoitus määräytyy viime kädessä toteumien perusteella.

Ohjelmarahoitus sisällytetään vuotuisiin valtionrahoituspäätöksiin. Vuosien 2021-2022 aloituspaikkoihin kohdennettavasta vuoden 2020 lisätalousarvion harkinnanvaraisesta määrärahasta tehdään erillinen rahoituspäätös vuoden 2021 helmikuussa.

Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittäminen

Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen lähtökohtana on Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n digivisio, joka toteuttaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota.

Strategiaperusteisesta ohjelmarahoituksesta kohdennetaan yliopistosektorilla vuosittain 3,673 milj. euroa ja ammattikorkeakoulusektorilla 0,8 milj. euroa korkeakouluja yhteisesti hyödyttävän digitaalisen palveluympäristön kehittämiseen. Strategiaperusteinen rahoitus kohdennetaan koordinaatiokorkeakoulujen kautta digivision hanketoimiston käyttöön. Yliopistojen

koordinaatiokorkeakoulu on Aalto-yliopisto ja ammattikorkeakoulujen koordinaattorina toimii Metropolia-ammattikorkeakoulu.

Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma

Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistäminen (TalentBoost)

Strategiaperusteisen rahoituksen kansainvälisyysohjelmalla toimeenpannaan hallitusohjelman korkeakoulu- ja tiedepolitiikan kansainvälistymislinjauksia ja Talent Boost –ohjelmaa vahvistamalla Suomen korkean osaamisen brändiä ja houkuttelevuutta globaalisti sekä laatimalla toimintamallit kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen kiinnittymiselle.

Talent Boost –palvelulupaus rakentuu korkeakoulukohtaisista toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakoulujen palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Korkeakoulujen Talent Boost –palvelulupauksen rahoitusperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat kv-opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä tutkintomääristä (AMK: amk- tutkinnot, YO: BA, MA, PhD) kuvaten korkeakoulun kansainvälistä vetovoimaa ja kykyä ohjata ja palvella kv. opiskelijoita niin, että opinnot ovat edenneet tutkintoon saakka.

Talent Boost –toimiin sisältyy myös joidenkin korkeakoulujen erityisvastuulla olevia kansainvälisten osaajien ja opiskelijoiden integroitumista tukevia toimia, kuten toimiminen SIMHE-korkeakouluna (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE) tai alueensa kv.osaajapalveluita koordinoivana TalentHubina. Useamman korkeakoulun yhteisenä toteutuksena kehitetään lisäksi koko korkeakoulukenttää palvelevia toimenpidekokonaisuuksia, kuten esimerkiksi S2- koulutustarjontaa tai muutamien koulutusalojen yhteisiä digitaalisia polkuopintokokonaisuuksia.

Osana Talent Boost –toimia kehitetään lisäksi kansallinen Suomi-stipendi parhaiden kansainvälisten maisteri- ja tohtorinkoulutettavien saamiseksi opiskelemaan suomalaisiin yliopistoihin. Yliopistojen maisterivaiheen opiskelijoille tarkoitetun Finland Scholarship –stipendin (60 % kokonaisuudesta) perusteella kohdennettavan rahoituksen jakoperusteena on kolme rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien maisteri- ja tohtorivaiheen kansainvälisten opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisistä lukumääristä. Tohtorinkoulutettaville tarkoitetun Finland Fellowship- stipendin rahoitusperusteena on kaksi rahoitusluokkaa, jotka muodostuvat EU-

/ETA-maiden ulkopuolisten maisteri- ja tohtorivaiheen opiskelijoiden kolmen vuoden keskimääräisisitä lukumääristä.

Taulukko 5. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v

	TALENT BOOST -osio
	Palvelulupaus (luokat I-III)	Yhteiset TB-toimet: Talent Hub	Yhteiset TB-toimet: SIMHE-toimintamallit	Yhteiset TB-toimet: Pätevöitymiskoul. lääkärit + hammasl.	Yhteiset TB-toimet: S2-tarjonta yo+amk	Yhteiset TB-toimet: Alakohtaiset yhteiset polkuopinnot	Suomi-stipendi: MA, luokat I-III	Suomi-stipendi: PhD, luokat I-II	YHTEENSÄ
AYO	1 200 000				1 750 000	1 505 000	800 000	350 000	5 605 000
HY	1 200 000		375 000	400 000	1 750 000		300 000	200 000	4 225 000
ISY	000 000	000 000		400 000			800 000	350 000	2 800 000
JY	000 000	000 000	375 000				300 000	200 000	2 125 000
LY	500 000	450 000					200 000	200 000	1 350 000
LTY	800 000						300 000	200 000	1 300 000
OY	000 000	000 000					300 000	200 000	1 750 000
SHH	500 000						200 000	200 000	900 000
TaiYO	500 000						200 000	200 000	900 000
TaY	1 200 000			200 000			800 000	350 000	2 550 000
TY	800 000		375 000	200 000			300 000	200 000	1 875 000
VY	500 000	450 000	375 000				200 000	200 000	1 725 000
ÅA	500 000						200 000	200 000	900 000

Yhteensä	10 100 000	2 250 000	1 500 000	1 200 000	3 500 000	1 505 000	4 900 000	3 050 000	28 005 000

Taulukko 6. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman Talent Boost –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v

	TALENT BOOST -osio
	Palvelulupaus (luokat I-III)	Yhteiset TB- toimet: Talent Hub	Yhteiset TB- toimet: SIMHE- toimintamallit	Yhteiset TB- toimet: Toiminnallisesti 2- kielinen tutkintopilotti, sairaanhoitaja	Yhteiset TB- toimet: Alakohtaiset polkuopinnot	Yhteiset TB- toimet: S2-tarjonta yo+amk	YHTEENSÄ
Hämeen amk	150 000						150 000
Karelia	100 000		55 000				155 000
Oulun seudun amk	150 000		55 000				205 000
Seinäjoen amk	100 000	40 000					140 000
Kajaanin amk	100 000				155 000		255 000
Jyväskylän amk	180 000						180 000
Satakunnan amk	100 000						100 000
Turun amk	150 000						150 000
Arcada	150 000		55 000				205 000
Centria	150 000	40 000					190 000
Savonia	100 000	40 000	55 000				195 000
Diakonia-amk	100 000						100 000
Vaasan amk	100 000						100 000
Laurea	150 000					100 000	250 000
Tampereen amk	150 000		55 000	140 000			345 000
Humanistinen amk	100 000						100 000
Haaga-Helia	180 000					100 000	280 000
Metropolia	180 000		55 000	140 000		100 000	475 000
Yh Novia	100 000						100 000
Lapin amk	150 000						150 000
Kaakkois-Suomen amk	180 000						180 000
LAB-amk	180 000				155 000		335 000

Yhteensä	3 000 000	120 000	330 000	280 000	310 000	300 000	4 340 000

Globaalipilotit

Globaaliohjelman tavoitteena ovat uudenlaiset toimenpiteet, jotka johtavat Suomen korkeakoulutus- ja osaamisbrändin ja kumppanuuksien vahvistumiseen globaalisti. Globaaliohjelma tukee myös korkeakoulujen omien, vahvasti kansainvälisyyttä ja laatua korostavien strategisten tavoitteiden toteutumista. Käynnistettävän globaaliohjelman tavoitteena on edistää valittuihin TFK-maihin ja – alueille kohdentuvien yhteisten, korkeakoulujen toimintaa kokoavien ison mittaluokan osaamiskokonaisuuksien tarjooman muodostamista, käynnistää yhteiskampanjoita opiskelija- ja tutkijarekrytointiin sekä tutkimus- ja TKI-yhteistyöhön.

Globaaliohjelman pilotteina käynnistyvät seuraavat kansainväliset kumppanuushankkeet ja verkostot, joiden tavoitteet ja osallistujakorkeakoulut on kuvattu tarkemmin kunkin pilotin koordinaatiokorkeakoulun kansainvälisyysohjelmaa koskevassa sopimusliitteessä:

Yliopistot

• Indian Institutes of Technology (IITs) –kumppanuus (Aalto yliopisto koordinoi)

• Oppimisen ja opettamisen globaali innovaatioverkosto

o Afrikka ja Kiina (Helsingin yliopisto koordinoi)

o Intia (Jyväskylän yliopisto koordinoi)

• Finland-Africa Platform for Innovation (SDG 9) (Turun yliopisto koordinoi)

• Finnish and Southern African Higher Education Institutions Network for Health and Well- being –verkosto (Tampereen yliopisto koordinoi)

• Finland-China Network in Food and Health Sciences –verkosto (Turun yliopisto koordinoi)

• Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden alusta (Case Platform) (Aalto yliopisto koordinoi)

• USA-pilotti: Lippulaivateemat kärkinä Michiganin ja Mainen yhteistyöalustoille (Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto koordinoivat)

Taulukko 7. Yliopistojen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v

	GLOBAALIPILOTIT
	Intia-pilotti: IIT MoU (Aalto) 2M€	Intia-pilotti: Oppiminen ja opettaminen (JY) 1M€	Afrikka- ja Kiina- pilotit: Oppiminen ja opettaminen (HY) 3M€	Afrikka-pilotti: Finland-Africa Platform for Innovation (TY) 1M€	Afrikka-pilotti: Finnish and Southern African HEIs Network for Health and Well- being (TAU) 1M€	Afrikka/Aasia: YO-AMK -alusta kestävän kehityksen ja vastuullisuude n teemojen edistämiselle (Aalto) 1M€	Kiina-pilotti: Finland-China Network in Food and Health Sciences (TY) 1 M€	USA-pilotti: Lippulaiva- tutkimusalat Michigan, Maine ja Piilaakso (HY, Aalto) 2M€	Yliopisto yhteensä
AYO	700 000	100 000	200 000	75 000		400 000		450 000	7 530 000
HY	250 000	100 000	1 000 000			60 000	85 000	350 000	6 070 000
ISY	100 000		200 000	75 000	75 000	60 000	85 000	100 000	3 495 000
JY	100 000	400 000	200 000	75 000	75 000	60 000	85 000	100 000	3 220 000
LY	100 000		200 000		75 000			100 000	1 825 000
LTY	100 000			75 000		60 000		100 000	1 635 000
OY	250 000	100 000	200 000	75 000	75 000	60 000	85 000	200 000	2 795 000
SHH						60 000		100 000	1 060 000
TaiYO			200 000	75 000	75 000	60 000			1 310 000
TaY	100 000	100 000	200 000		400 000	60 000	85 000	100 000	3 595 000
TY	100 000	100 000	200 000	400 000	75 000	60 000	400 000	200 000	3 410 000
VY	100 000	100 000	200 000	75 000	75 000	60 000	85 000	100 000	2 520 000
ÅA	100 000		200 000	75 000	75 000		85 000	100 000	1 535 000
OKM									0
Yhteensä	2 000 000	1 000 000	3 000 000	1 000 000	1 000 000	1 000 000	995 000	2 000 000	40 000 000

Ammattikorkeakoulut

• Ammattikorkeakoulujen Kiina-verkosto (koordinaattorit Haaga-Helia, Metropolia, Laurea)

• Osallistuminen kumppanina Oppimisen ja opettamisen globaalin innovaatioverkoston toimintaan

Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulut osallistuvat kumppaneina em. yliopistojen koordinoimiin globaaliverkostoihin.

Taulukko 8. Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyysohjelman globaalipilotit –osion kohdentuminen vuosina 2021—2024, euroa/v

	Globaalitoimet -osio
	Afrikka- ja Kiina-pilotit: Opettaminen ja oppiminen (400 000 €)	Kiina-pilotti: Yhteistyöverkosto, järjestelmäuudistukset (koord. 3AMK 0,4M€) (1,46 M€)	Tasaus (82 000 €)	Ammatti- korkeakoulu yhteensä
Hämeen amk	50 000	62 000	4 000	116 000
Karelia	30 000	62 000	3 000	95 000
Oulun seudun amk	50 000	62 000	4 000	116 000
Seinäjoen amk		62 000	3 000	65 000
Kajaanin amk		62 000	4 000	66 000
Jyväskylän amk	50 000	62 000	4 000	116 000
Satakunnan amk		62 000	2 000	64 000
Turun amk	30 000	62 000	3 000	95 000
Arcada		0	3 000	3 000
Centria		62 000	3 000	65 000
Savonia		62 000	3 000	65 000
Diakonia-amk		0	1 000	1 000
Vaasan amk		62 000	2 000	64 000
Laurea	30 000	135 000	6 000	171 000
Tampereen amk	50 000	62 000	6 000	118 000
Humanistinen amk		62 000	2 000	64 000
Haaga-Helia	50 000	136 000	6 000	192 000
Metropolia	30 000	135 000	9 000	174 000
Yh Novia	30 000	62 000	3 000	95 000
Lapin amk		62 000	3 000	65 000
Kaakkois-Suomen amk		62 000	3 000	65 000
LAB-amk		62 000	5 000	67 000
OKM				0
Yhteensä	400 000	1 460 000	82 000	1 942 000

Liite 2

Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024

Helsingin yliopisto

TALENT BOOST –PALVELULUPAUS

Talent Boost –palvelulupaus rakentuu toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakouluissa yksi Talent Boost –toiminnan muoto on SIMHE-toiminta (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE). Palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Talent Boost -palvelulupaus tukee strategiaperusteisen rahoituksen globaaliohjelmaosion toimenpiteitä.

Helsingin yliopiston palvelulupaus

Vahvistamme kansainvälisten opiskelijoiden ja tohtorikoulutettavien yhteyksiä työelämään siten, että heidän edellytyksensä työllistyä Suomeen vahvistuvat.

• Lisäämme kansainvälisten opiskelijoiden työllistämistavoitteet osaksi yritys- ja työelämäyhteistyön kokonaisuuttamme mm. tukemalla elinkeinoelämän ja muiden työnantajien työyhteisöjen kansainvälistymiskehitystä. Vahvistamme mahdollisuuksia harjoittelijoiden palkkaamiseen lisäämällä kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja/tai lopputyöjaksoja osaksi erilaisia yhteistyöpaketteja sekä mahdollistamme kansainvälisten opiskelijoiden ja työelämän toimijoiden kohtaamisia.

• Sisällytämme kaikkiin vieraskielisiin tutkinto-ohjelmiin harjoittelu- tai työelämäjakson.

o Yliopiston vieraskielisiin ohjelmiin sisältyy työelämäjakso, joka koostuu projektikurssista tai harjoittelujaksosta, joita yliopisto itsekin kansainvälisille opiskelijoilleen tarjoaa.

o Lisäämme kansainvälisille opiskelijoille soveltuvia yksityisen ja julkisen sektorin harjoittelupaikkoja.

• Parannamme palveluita ja kehitämme erilaisia tukimuotoja, jotka edistävät kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työpaikan löytämistä.

o Tuemme kansainvälisten opiskelijoiden urasuunnitteluvalmiuksia mm. uudella digitaalisella välineellä, sisällytämme opintokokonaisuuksiin urasuunnittelua tukevia harjoituksia, luomme yhteisiä alustoja opiskelijoille ja työnantajille sekä kehitämme International Talent

–ryhmämentorointiohjelmaa, jossa myös yliopiston alumnit ovat osallisena.

• Otamme käyttöön SIMHE-korkeakouluissa kehitettyjä ohjauksen ja neuvonnan menettelyjä ja palveluita korkeasti koulutettujen ja tai korkeakouluihin hakeutuvien maahanmuuttajien tukemiseksi.

• Vakiinnutamme yliopiston kansainväliselle henkilöstölle suunnattuja palveluja integraation ja osallisuuden kokemisen varmistamiseksi.

Korkeakoulun tai korkeakouluryhmien vetovastuulla olevat toimet

Tarjoamme kansainvälisille opiskelijoille suomen/ruotsin koulutusta ja uudenlaisia kielen oppimisen muotoja

• Kehitämme ja tarjoamme yhteistyörakenteissa edistyneemmän tason S2-opintojen kursseja ja ulotamme kielitarjonnan myös oman korkeakoulun ulkopuolisille edistyneemmän tason S2-opetusta tarvitseville opiskelijoille sekä korkeakoulujen kansainväliselle henkilöstölle. (HY, Aalto, HH, Laurea, Metropolia)

Tarjoamme palveluita tukemaan maahanmuuttajien tarkoituksenmukaisia koulutus- ja urapolkuja, osaamisen tunnistamista ja täydentämistä sekä Suomeen integroitumista

• Toimimme SIMHE-korkeakouluna, jossa ohjaamme ja neuvomme korkeakoulukelpoisia ulkomaalaissyntyisiä henkilöitä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Työssämme tuemme hyvien SIMHE- käytänteiden jalkauttamista muihin korkeakouluihin yhteistyössä muiden SIMHE-korkeakoulujen kanssa.

• Tarjoamme EU/ETA-maiden ulkopuolella tutkinnon suorittaneille lääketieteen ja hammaslääketieteen pätevöitymiskoulutusta ja niihin kiinteästi liittyviä kieliopintoja. Kehitämme muiden korkeakoulujen kanssa yhteistä koulutustarjontaa tukemaan ulkomaisen tutkinnon suorittaneiden sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiden laillistamisprosessia. Kytkemme kielikoulutuksen pätevöitymiskoulutuksen yhteyteen siten, että osaamistaan täydentäneen kielitaito vastaa vähintään kansalaisuuden edellyttämää ja työllistymiseen vaadittavaa kielitaitoa, joka on voitu koulutuksen aikana osoittaa. Tarjoamme kielikoulutusta myös EU-alueella tutkinnon suorittaneille.

Suomi-stipendi

Yliopisto ottaa käyttöön Suomi-stipendin parhaiden tutkinto- ja jatko-opiskelijoiden houkutteluun.

• Suomi-stipendi on suomalaisten yliopistojen globaalia kiinnostavuutta lisäävä, yhtenäisiin käytäntöihin perustuva markkinointityökalu. Suomi-stipendi kytketään korkeakoulujen globaaliohjelmassa käynnistettäviin kampanjoihin ja pilottitoimiin.

• Yliopisto kohdistaa Suomi-stipendit parhaille EU-ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille (maisterivaihe ja tohtorinkoulutus). Suomi-stipendiohjelmaan sisällytetään palvelukokonaisuudet stipendiaattien työelämäyhteyksien muodostamiseksi sekä alumnitoiminnoille.

GLOBAALITOIMET

Helsingin yliopisto koordinoi seuraavia globaalipilottiverkostoja:

Oppimisen ja opettamisen globaali innovaatioverkosto (JOLII)

Helsingin yliopiston vuodesta 2016 koordinoiman JOLII Joint Learning Innovation Institute –verkoston konseptin pohjalta rakennettu uusi verkosto kokoaa yhteen suomalaiset opettajankoulutusta tarjoavat sekä oppimisen ja opettamisen tutkimusta tekevät korkeakoulut.

Uusi verkosto luo uutta laaja-alaista globaalia tutkimus- ja korkeakoulutusyhteistyötä Afrikan, Intian ja Kiinan kumppanikorkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa sekä toimii tiiviissä kansallisessa yhteistyössä kokoaan suurempana, globaalisti vaikuttavana tutkimus- ja koulutusverkostona sekä yhteistyön alustana.

Verkoston toiminnan painopistealueita ovat oppimisen, opettamisen, opetussuunnitelmien, oppimisympäristöjen ja koulutusjärjestelmien tutkimusperustainen kehittäminen ja uudistaminen. Toiminnallaan verkosto vastaa globaalin oppimisen kriisin haasteisiin ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG) alan suomalaisella huippuosaamisella. Lisäksi verkoston toiminnassa huomioidaan tulevaisuuden yhteistyömahdollisuudet kansainvälisen koulutusliiketoiminnan toimijoiden sekä kansainvälisten rahoittajien, kuten kehityspankkien, kanssa.

Verkoston toiminnan kantavana arvona on aito ja vastavuoroinen yhteistyö suomalaisten toimijoiden kesken ja globaalin etelän kumppanien kanssa, jonka tavoitteena on toimijoiden keskinäisen luottamuksen vahvistaminen sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistaminen.

Verkoston koordinaatiovastuut jakautuvat Helsingin yliopiston (Afrikka ja Kiina) ja Jyväskylän yliopiston (Intia) kesken. Verkoston toiminnan ja tulosten raportointi kytketään osaksi korkeakoulujen vuosittaista raportointia opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Verkostoon osallistuvat yliopistot:

• Helsingin yliopisto (Afrikan ja Kiinan koordinaatio, kumppani Intia)

• Jyväskylän yliopisto (Intian koordinaatio, kumppani Afrikka ja Kiina)

• Turun yliopisto (kumppani Afrikka, Kiina, Intia)

• Tampereen yliopisto (kumppani Afrikka, Kiina, Intia)

• Oulun yliopisto (kumppani Afrikka, Kiina, Intia)

• Vaasan yliopisto (kumppani Afrikka, Kiina, Intia)

• Itä-Suomen yliopisto (kumppani Afrikka ja Kiina)

• Lapin yliopisto (kumppani Afrikka ja Kiina)

• Aalto yliopisto (kumppani Afrikka ja Intia)

• Åbo Akademi (kumppani Afrikka)

• Taideyliopisto (kumppani Afrikka)

Verkostoon osallistuvat ammattikorkeakoulut:

• Metropolia ammattikorkeakoulu (kumppani Afrikka, Kiina, Intia)

• Jyväskylän ammattikorkeakoulu (kumppani Afrikka, Kiina, Intia)

• Laurea ammattikorkeakoulu (kumppani Afrikka, Kiina, Intia)

• Haaga-Helia ammattikorkeakoulu (kumppani Afrikka, Kiina)

• Karelia ammattikorkeakoulu (kumppani Afrikka, Kiina)

• Tampereen ammattikorkeakoulu (kumppani Afrikka, Kiina)

• Hämeen ammattikorkeakoulu (kumppani Afrikka)

• Turun ammattikorkeakoulu (kumppani Afrikka)

• Yrkeshögskolan Novia (kumppani Afrikka)

USA-pilotti

USA-pilotin päätavoitteena on huippututkimukseen ja innovaatioihin tähtäävien tutkimushankkeiden toteuttaminen yhdessä amerikkalaisten kumppanien kanssa.

Ensivaiheessa syvennetään nykyisin tehtävää yhteistyötä ja lisäksi haetaan uusia avauksia erityisesti neljällä lippulaiva-alalla: tekoäly, materiaalinen biotalous, seuraavan sukupolven verkkoteknologiat ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimus. Näiden ohella yhteistyötä pyritään rakentamaan myös suomalaisten korkeakoulujen muiden vahvuusalueiden pohjalta.

Verkostoyhteistyön tavoitteena on edistää erityisesti yhteisten, korkeakoulujen toimintaa kokoavien ison mittaluokan osaamiskokonaisuuksien muodostamista tutkimus- ja TKI-yhteistyöhön. Tavoitteena on myös vahvistaa yritystoiminnan ja yrittäjyyskoulutuksen mahdollisuuksia valituilla tutkimusalueilla lujittamalla yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä. Tutkimusyhteistyön syventäminen lisää sekä yhteisten hankkeiden määrää, että tutkimushenkilöstön liikkuvuutta. Korkeakoulut sitoutuvat kartoittamaan potentiaalisia yhteistyömahdollisuuksia ja mahdollistavat uusien yhteisten tutkimushankkeiden käytännön toteuttamisen.

Pitkällä aikavälillä yhteistyö tukee korkeakoulujen akateemisia tavoitteita tuottaen muun muassa uutta osaamista, korkeatasoisia kansainvälisiä julkaisuja, patentteja ja innovaatioita sekä yhteistyötä vahvistavia uusia toimintamalleja. Verkostomaisen yhteistyön vaikuttavuus näkyy myös suomalaisten korkeakoulujen tunnettuuden lisääntymisenä ja korkeatasoisten osaajien ja lahjakkuuksien houkutteluna Suomeen.

Yhteistyötä tehdään Michigan ja Mainen kanssa solmittujen kansallisten sopimusten puitteissa. Piilaaksossa sijaitsevaa Nordic Innovation Housea hyödynnetään yhteispohjoismaisen yhteistyön rakentamisessa soveltuvin osin.

Verkostoa koordinoivat Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.

Kukin osallistuvista korkeakouluista päättää itse osallistumisestaan verkoston toimintaan omien strategisten tavoitteidensa pohjalta ja raportoi toiminnastaan ja tavoitteidensa toteutumisesta osana korkeakoulunsa sopimusraportointia opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Verkoston toimintaan osallistuvat yliopistot:

• Aalto-yliopisto

• Hanken Svenska handelshögskolan

• Helsingin yliopisto

• Itä-Suomen yliopisto

• Jyväskylän yliopisto

• Lapin yliopisto

• LUT-yliopisto

• Oulun yliopisto

• Tampereen yliopisto

• Turun yliopisto

• Vaasan yliopisto

• Åbo Akademi

Verkoston toimintaan osallistuvat ammattikorkeakoulut:

• Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

• Hämeen ammattikorkeakoulu

• Kajaanin ammattikorkeakoulu

• Metropolia ammattikorkeakoulu

Muut globaaliohjelman pilotit

Helsingin yliopisto on mukana kumppanina seuraavissa globaaliohjelman piloteissa

• Indian Institutes of Technology (IITs) –kumppanuus (Aalto-yliopisto koordinoi)

• Finland-China Network in Food and Health Sciences –verkosto (Turun yliopisto koordinoi)

• Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden alusta (Case Platform) (Aalto-yliopisto koordinoi)

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ LIITE

KANSALLISKIRJASTOA KOSKEVA LIITE HELSINGIN YLIOPISTON SOPIMUKSEEN KAUDELLE 2021-2024

1.STRATEGISET VALINNAT

Kansalliskirjasto edistää toiminnallaan seuraavia tavoitteita hallitusohjelmasta ja opetus- ja kulttuuriministeriön vuoteen 2030 ulottuvasta strategiasta:

1.1. Kansalaislähtöisiä julkisia palveluita kehitetään. Edistetään digitaalisia palveluita ja esteettö- myyttä sekä selkeää hallinnollista kieltä.

1.2. Osaaminen ja jatkuva oppiminen vahvistavat turvaa työn murroksessa.

1.3. Suomi kehittyy tutkimus- ja innovaatioympäristönä sekä aineettomat ja aineelliset investoinnit lähtevät kasvuun.

- vahvistetaan suomalaisen tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa panostamalla tutkimusympäristöihin ja tutkimusinfrastruktuureihin.

1.4. Luova, tutkiva ja vastuullinen toiminta uudistaa yhteiskuntaa Kansalliskirjasto edistää aktiivisesti Agenda 2030-ohjelmaa.

2. KANSALLISKIRJASTON TAVOITETILA

Digitaalisen toimintaympäristön kehittäjänä ja osaajana Kansalliskirjasto vahvistaa kirjastojen ja muistiorganisaatioiden edellytyksiä toimia nopeasti muuttuvassa teknisessä ympäristössä. Kirjasto edistää aineisto- ja datatarjonnallaan suomalaisen tiedeyhteisön mahdollisuuksia datalähtöiseen tutkimukseen. Kansalliskirjaston palvelut muodostavat kansallisesti merkittävän infrastruktuurin, joka luo pohjaa sivistykselle ja elinikäiselle oppimiselle.

3. TOIMINTA-AJATUS

Kansalliskirjasto vastaa kansallisen julkaisuperinnön tallettamisesta, ylläpidosta ja saatavuudesta, ja välittää ja tuottaa tietosisältöjä tutkimukselle, opiskelulle, kansalaisille ja yhteiskunnalle. Kansal- liskirjasto kehittää ja tarjoaa kansallisia palveluja laajasti tiedeyhteisölle, yliopistojen kirjastoille, yleisille kirjastoille, ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjastoille sekä edistää kirjastoalan koti- maista ja kansainvälistä yhteistyötä.

4. KIRJASTON YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS

Kansalliskirjaston tarjoamat palvelut vahvistavat osaltaan tutkimuksen vaikuttavuutta ja kansallisen kulttuuriperinnön saatavuutta ja käytettävyyttä. Helposti saatavilla olevat kulttuuri- ja tiedeaineistot edistävät oppimista, sivistystä ja yhteiskunnallista kehitystä. Valtakunnallisesti tarjottavat alustapal- velut edistävät alueellista yhdenvertaisuutta. Kirjaston kokoelmat ja palvelut muodostavat merkittä- vän yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksen infrastruktuurin, jota hyödyntävät niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin tahot. Kansalliskirjaston kansainvälinen yhteistyö tuo lisäarvoa koko suomalaiselle tiede- ja kulttuuriyhteisölle.

5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TULOKSELLISUUS

5.1. Kansalliskirjaston toiminnalliset tavoitteet vuosille 2021–2024

Kulttuuriaineistolain toteuttami- nen	Tavoite ja toteuma 2019	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023	Tavoite 2024
Vastaanotetut fyysiset vapaakap- paleet (kpl/v.)	115 000 113 672	110 000	110 000	105 000	105 000
Vastaanotetut e- vapaakappaleet (tiedostot/v.)	40 000 66 256	50 000	50 000	50 000	50 000
Verkkoarkiston kasvu (tiedos- tot/v.)	1 miljardi 210 milj.	230 milj.	235 milj.	235 milj.	240 milj.
Kansallisbibliografian kuvailun kattavuus luovutetusta tekstimuo- toisesta aineistosta	-	75 %	85 %	95 %	100 %
Kulttuuriperintö yhteiseksi hy- väksi
Xxxxx.xx - haettavissa olevan ai- neiston määrä	-	19 milj.	19 milj.	20 milj.	20 milj.
Finna - osallistuvien organisaatioi- den määrä	-	000	000	000	420
Finna – kaikkien näkymien käyttö	-	44 milj.	45 milj.	46 milj.	47 milj.
Melinda - osallistuvien organisaa- tioiden määrä	-	250	260	265	265
Finto- rajapintakäyttö	-	32 milj.	34 milj.	34 milj.	34 milj.
Digitoidut sivut/vuosi	1 milj. 2,16 milj.	3 milj.	3 milj.	2 milj.	2 milj.
Digitoitujen aineistojen sivulatauk- set	17 milj. 12,9 milj.	14 milj.	14 milj.	16 milj.	16 milj.
Avoimeen käyttöön asetettujen di- gitoitujen aineistojen määrä / kaik- kien digitoitujen aineistojen määrä	-	60 %	60 %	70 %	70 %
Kansalliskirjasto tiedeyhteisön ytimessä	Tavoite ja toteuma 2019	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023	Tavoite 2024
FinELib-sopimusten mahdollista- mat avoimet artikkelit (kumulatiivi- nen luku)	-	5000	10 000	15 000	22 000
Julkaisuarkistojen käyttö (ladatut aineistot)	44 milj. 35 milj.	35 milj.	35 milj.	37 milj.	37 milj.
Avattujen datakokonaisuuksien määrä (xxxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx)*	39 45	45	50	50	60
Digitoituja aineistoja käyttäneiden tutkijoiden määrä (digi.kansallis- xxxxxxxx.xx) (tutkimuskäyttösopi- muksen mukaan)	-	1200	1200	1200	1200

Verkostoyhteistyön kautta vah- vaksi osaajaksi	Tavoite ja toteuma 2019	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023	Tavoite 2024
Webinaareihin ja tilaisuuksiin osallistuneiden määrä	-	6 000	7 000	7 000	7 000
Webinaarien ja tilaisuuksien määrä	-	65	75	75	80
Palvelukyky / laatu	Tavoite ja toteuma 2019	Tavoite 2021	Tavoite 2022	Tavoite 2023	Tavoite 2024
Asiakastyytyväisyys / henkilöasi- akkaat (4–10)	9 9,1	9,1	9,1	9,1	9,1
Asiakastyytyväisyys / organisaa- tioasiakkaat (1 – 5)	3,9 -	NA	4,3	NA	4,4
Mediaosumat	-	250	250	250	250
Palveluja käyttävät organisaatiot (palvelusopimusten määrä)	1 170 978	990	1000	1020	1020

*aineisto: digitaalinen tietovaranto, tietokanta, digitaalinen tekstikokonaisuus

Kansalliskirjaston kehittämis- ja painopistealueet kaudelle 2021–2024 toteuttavat hallitusohjelman sekä opetus- ja kulttuuriministeriön strategian tavoitteita:

• Kulttuuriperintö yhteiseksi hyväksi (strategiset tavoitteet 1.1, 1.4)

• Kansalliskirjasto tiedeyhteisön ytimessä (strategiset tavoitteet 1.2, 1.3, 1.4)

• Kansalliskirjasto sivistyksen ja oppimisen voimavarana (strategiset tavoitteet 1.1, 1.2, 1.4.)

• Verkostoyhteistyön kautta vahvaksi osaajaksi (strategiset tavoitteet 1.1, 1.3, 1.4)

5.2. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS

Kansalliskirjasto toimii vaikuttavasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.

6. VOIMAVAROJEN HALLINTA

6.1. Tilat

Kansalliskirjaston tilat tukevat tuloksellista ja kustannustehokasta toimintaa ja edistävät Terveet ti- lat 2028 –ohjelman tavoitteiden toteutumista. Mahdolliset lisätilat suunnitellaan ja toteutetaan si- ten, että ne ovat tarkoituksenmukaiset ja taloudelliset.

6.2. Kansalliskirjaston valtakunnallinen rahoitus

Kansalliskirjaston valtakunnallisten erityistehtävien hoitamiseksi Kansalliskirjastolle esitetään sopi- muskauden 2021-2024 lähtötasoksi vuodelle 2021 yhteensä 19 070 000 euroa momentilta

29.40.50 osana Helsingin yliopistolle kohdennettavaa valtion rahoitusta. Tällä rahoituksella turva- taan erityisesti Kansalliskirjaston keskeisimmät peruspalvelut kuten kulttuuriaineistolain mukainen toiminta sekä FinElib-palvelun, Finna-palvelun, metatietopalvelu Melindan sekä sanasto- ja ontolo- giapalvelu Finton ylläpito ja kehittäminen. Valtakunnallisesta rahoituksesta tulee käyttää vähintään:

- 860 000 euroa Finna-palveluun ja Digime-viestintäkokonaisuuden toteuttamiseen sisältäen 70 000 euroa AOE –kokonaisuuteen.

- 370 000 euroa Melinda-peruspalvelutoimintaan

- 200 000 euroa FINTO-palveluun

Yliopistokehyksen vuosittaiset muutokset otetaan huomioon yliopistojen rahoitusmallin mukaisesti myös Kansalliskirjastolle osoitettavassa rahoituksessa.

6.3. Kehittämishankkeet

Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö varautuu vuosittain osoittamaan rahoitusta hakemuksen pe- rusteella momentilta 29.40.53 (Rahapelitoiminnan voittovarat tieteen edistämiseen, sisältää alv - osuuden) seuraavia hankkeita yhteensä enintään 650 000 euroa:

- 500 000 euroa Melinda-palvelun kehittämiseen

- 150 000 euroa Finna-tutkijasaliin: NKR (Näyttö- ja käyttörajoitteiset aineistot ja metatiedot) 1.vaihe

Ministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto varautuu vuosittain osoittamaan rahoitusta hakemuk- sen perusteella Finna-palvelun tuottamiseen kulttuurialan toimijoille ja kehittämiseen yleisille kirjas- toille sekä Digime-viestintäkokonaisuuden toteuttamiseen yhteensä enintään 790 000 euroa.

Lisäksi kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto varautuu rahoittamaan erityisavustuksilla Melinda-palve- lua sekä muita Kansalliskirjaston yleisille kirjastoille tarjoamia palveluita.

Esitetyn rahoituksen edellytyksenä on, että eduskunta myöntää vuosittain tarkoitukseen edellä mainitut määrärahat.

7. SEURANTA JA RAPORTOINTI

Helsingin yliopisto/Kansalliskirjasto toimittaa vuosittain ministeriölle KOTA-järjestelmään Kansallis- kirjaston vuosiraportin ja raportoi siinä toiminnallisten tavoitteiden toteumista.

Document Metadata

Table of Contents

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA HELSINGIN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2021- 2024

Document Metadata