PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS
METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO -
MTHL:n TYÖNANTAJAT RY:n
ja TEOLLISUUSLIITTO RY:n
välinen
PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS
17.1.2022 - 30.11.2023
ISBN: 978-952-238-274-0
PDF: 978-952-238-275-7
Sisällysluettelo
Contents
SISÄLLYSLUETTELO
Asiahakemisto 6
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja 17
Yleistä
1 § Soveltamisala 23
2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset 22
3 § Työsuhdetta koskevat määräykset 24
II
Palkat ja palkkaperusteet
4 § Työkohtaiset tuntipalkat 25-27
5 § Työntekijän palkka ja palkkaustavat 28
perustuntipalkka 28
aikapalkka 31
suorituspalkat 31
6 § Palkanmaksu 34
III
Työntutkimukset
7 § Työntutkimukset 35
IV
Työaikamääräykset
8 § Säännöllinen työaika 36-47
9 § Ylityö, sunnuntaityö ja viikkovapaan aikana tehty työ . 47-53
V
Erinäiset korvaukset
10 § Työskentely tehdasalueen ulkopuolella 53
11 § Työvälineiden korvaus 62-64
12 § Arkipyhäkorvaus 64
13 § Muita korvauksia ja etuja 66
3
Sisällysluettelo Sisällysluettelo
VI
Työturvallisuus
14 § Työturvallisuus 69
VII
Sosiaaliset määräykset
15 § Sairausajan ja äitiys-, isyysvapaan palkka 72
16 § Lääkärintarkastukset 83
17 § Vakuutukset 87
18 § Vuosiloma 87
VIII
Erinäiset määräykset
19 § Ammattiyhdistysmaksut 91
20 § Ilmoitustaulujen käyttö 91
21 § Luottamusmiehet 91
22 § Kokoontuminen työpaikoilla 92
23 § Koulutustoiminta 93
24 § Lakkorajoitusmääräys 93
25 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 94
26 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö 96
27 § Paikallinen sopiminen 97
IX
Teollisuuseritystä koskeva urakkahinnoittelu
28 § ....................................................................................... 100
29 § ....................................................................................... 100
30 § Urakan mittaamisperusteet 101
31 § Urakkahinnoittelu 111
X
Peltialaa koskeva urakkahinnoittelu
32 § ....................................................................................... 138
XI
Poimulevytöiden ja niiden yhteydessä tehtävien ääni ja lämpöeristystöiden urakkahinnoittelu
33 § ....................................................................................... 163
XII
Sopimuksen voimassaolo
34 § Sopimuksen voimassaoloaika 171
Sopimus työajasta kolmivuorotyössä 172
Pelti- ja teollisuuseristysalan yleissopimus 177
Pelti ja teollisuuseristysalan luottamusmiessopimus 192
Pelti ja teollisuuseritysalan irtisanomissuojasopimus 205
Paikallinen sopiminen -taulukko 220
Aattopäivä 44-47
Adoptio 80
Aikapalkka 31
- työntekijän aikapalkka 31
- yrityskohtainen lisä 31
Allekirjoituspöytäkirja (TES) 17-22
- aikapalkat 20
- keskituntiansion korotus 20
- palkkaperusteiden korotus 20
- palkkojen tarkistaminen 18
- pöytäkirjan tarkistaminen 22
- suorituspalkat 20
- työehtosopimuksen allekirjoittaminen 18
- ei paikallista ratkaisua 18,19
- yleiskorotus 18, 19
Ammattiosasto 193-196
Ammattitutkintopalkkio 69
Ammattiyhdistysmaksu 91
Arkipyhäkorvaus 64-66
Arkipyhäviikot 44
Asevelvollisuus 66, 89
Asunto 57
- hankkiminen 57
- taso 58
Ateriakorvaus 56
Elpymistauko 36
Eläkkeelle siirtyminen 89
Erilliset lisät 37-43
- palvelusvuosilisä 67-69
- vuorotyö, ilta- ja yötyö 44
Erikoisammattitutkintopalkkio 69
Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen 94
- neuvotteluvelvollisuus 94
- paikallinen neuvottelujärjestys 94
- työtuomioistuin 95
Erimielisyysmuistio 95
Hammassairaus 96
Hautauspäivä 66
Helatorstai 44, 64
Henkilökohtainen pätevyyslisä 28
- ammattitaito 29
- monitaitoisuus 29
- vastuuntunto ja huolellisuus 29
- suuruus ja porrastus 29
- työtulos ja laatu 29
Henkilökohtaisten asioiden hoito 58
Henkilönsuojaimet 70
Hinnoitteluperuste 32
Hääpäivä 66
Isyysvapaa 65-79
Itsenäisyyspäivä 44, 66
Joulu 44, 48, 59, 65
Juhannus 44, 48, 59, 65
Kahvitauko 44
Karenssipäivä 75
Kehittämistoiminta 35
Keskituntiansio ........................................... 20, 33, 38, 47-49, 174
- keskituntiansion korotus 20
- keskituntiansion laskeminen 49
- käyttöajanjaksot 49
Keskusjärjestöjen väliset sopimukset 23
Kokoontuminen työpaikoilla 92-93
Komennuspaikka 54
Komennuspaikkakunta 57-59
Korvaava työ 77-78
Korvauksia ja etuja 66-69
- hautauspäivä 66
- hääpäivä 66
- kutsunta 66
- merkkipäivät 66
- reservin harjoitukset 48, 66
- väestönsuojelu 67
Kotimatkat 59-60
Koulutus 94, 188-190
Kutsunta 66
Laboratoriotutkimukset 86
Lapsen sairastuminen 80-82
- vaikeasti sairaan lapsen hoito 82
Lauantai 41, 44, 47
Lepoaika 39
Lomanmääräytymisvuosi 175
Lomaraha 88-89
Lomautus 24, 77, 198, 207, 213-217
Loppiainen 44, 64
Luottamusmies/-sopimus 78, 91, 192-204
- ammatillinen kehittyminen ja eteneminen 202
- ammattiosasto 195-196
- ansionmenetyksen korvaaminen 199
- ehdokassuoja 203
- ilmoitusvelvollisuus 195
- jälkisuoja 203
- kelpoisuus 193
- korvaus työsopimuksen laittomasta lakkauttamisesta. 204
- koulutus 201
- kuukausikorvaus 200
- lomautus 202
- luottamusmiessopimus 192-204
- muun työn järjestämisvelvollisuus 201-202
- paikallinen neuvottelujärjestys 195-196
- pääluottamusmies 193
- pääluottamusmiehelle annettavat tiedot 198-199
- siirto 202
- tehtävät 196-197
- tietojen luottamuksellisuus 199
- toimialue 194
- työsopimuksen irtisanominen 202
- työsopimuksen purku 203
- työsuhde 201-204
- vaali 192
- varapääluottamusmies 195
- vapautus työstä luottamusmiestehtävien hoitoa varten 199
- ylityökorvaus 199
Lääkärintarkastus 83-87
- ansionmenetyksen korvaaminen 83-87
- hammassairaus 86
- hoidon määritteleminen 83-86
- ilmoitusvelvollisuus 84-85
- korvausvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät tapaukset 85
- laboratorio- ja röntgentutkimukset 86
- lakisääteiset tarkastukset 83
- matkakorvaus ja päiväraha 84
- raskaudenaikaiset tarkastukset 86
- syöpäsairaus 86
- työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen 83
- uusi sairaus 85
- vähimmäisodotusaika 83-84
Lääkärintodistus .............................................................. 72-73, 84
- epäselvyydet 73
- taannehtiva 72
- työterveyslääkäri 73
Maanantai 42
Majoittumiskustannukset 57
Makuupaikka 57
Matkatyö 53-62
- aiheeton poissaolo 59
- asunnon hankkiminen 58
- ateriakorvaus 56-57
- henkilökohtaisten asioiden hoito 58
- komennuspaikka 53-54
- komennuspaikkakunta 58
- korvaus ruoasta 56-57
- kotimatkat eräinä juhlapäivinä 59-60
- matka-ajan korvaus 54-55
- matkakorvaukset komennuspaikkakunnalla 58
- matkakustannukset 54, 58
- matkan alkaminen ja päättyminen 53, 54
- matkustamisvelvollisuus 53, 60
- oman auton käyttö 54, 58
- paikallinen sopiminen ulkomaan päivärahoista 61
- päiväraha 55-56
- rajanpintatyöt 60-61
- Ruotsia koskevat poikkeussäännökset 61-62
- sairaalapäiväraha 58-59
- ulkomailla suoritettava matkatyö 60-62
- vakinainen työpaikka 54
- yöpymiskustannukset 57
Teollisuusliiton hallintoelinten kokoukset 67
Merkkipäivät 66
Monitaitoisuus 29
Neuvottelujärjestys 41, 94, 95, 196, 210, 220
Neuvotteluvelvollisuus 94
Nuoret työntekijät 29-30
Oman auton käyttö 54, 58
Oppilaat 29-30
Oppisopimus 29-30
Paikallinen sopiminen 94-95
- sovittavissa olevat asiat 221-224
Pakkotahtinen työ 36
Palkanmaksu 34
Palkkaperusteet 25-34
- henkilökohtainen pätevyyslisä 28-31
- hinnoitteluperuste 32
- lisäkoulutuksen oppilaspalkka 30
- nuoret työntekijät 29-30
- ohjetöiden työnvaativuus 27
- oppilaat 29-30
- perustuntipalkka 28
- työkohtainen tuntipalkka 28
- työnvaativuus 27
Palkkaustavat 30-34
- valinta 31
Palvelusvuosilisä 67-68
Pelastuslaki 67
Periodityö 44
Perustuntipalkka 28, 34
Pitkäperjantai 64
Poissaolo 59, 65
Päiväraha 55-56
Pääluottamusmies 193-194
Pääsiäinen 44, 48, 64
Rajanpintatyöt 60-61
- Kamenogorsk 60
- Kostamus 60
- Svetogorsk 60
Raskaus 86
Reservin harjoitukset 66
Ryhmähenkivakuutus 87
Röntgentutkimukset 86
Sairaalapäiväraha 58
Sairaus 65, 72-83
Sairausajan palkka 72-83
- alle 1 kuukauden työsuhde 75
- epidemiat 72
- epääminen 76-77
- ilmoitusvelvollisuus 72
- karenssipäivä 75
- korvausajanjaksot 74
- korvausperuste 74
- lapsen sairaus 80-82
- maksuajankohta 77
- ohjaaminen tes:n oikeaan soveltamiseen 78
- palkkaetujen väärinkäyttö 76-77
- sairastuminen kesken työpäivän 75-76
- saman sairauden uusiutuminen 76
- työtapaturma 75
- työterveyslääkäri ...................................................72-73, 77-78
- vähennykset 82-83
Sopimuksen sitovuus 23
Soveltamisala (tes:n) 23
Sunnuntaityö 42, 47, 52
- sunnuntaityölisä 53
Suojavaatetus 70-71
Suorituspalkka(työ) 31-34
- hinnoitteluperuste 32
- hinnoittelusäännöt 32
- keskeyttäminen työnantajan määräyksestä 33
- keskeytyminen muusta syystä 33
- palkkatakuu 34
- ryhmäsuorituspalkan jako 33
- tietojen saantioikeus 33
- yksikköhinnasta sopiminen 33
Tarkistustutkimus 35
Tavanomainen työvaatetus 71
Tehdasalueen ulkopuolella työskentely 53-62
Työaika 36-46
- järjestäminen 39
- keskimääräinen viikkotyöaika 36, 172-176
- kolmivuorotyö 172-176
- lepoaika 42
- lyhentäminen 37
- periodityö 44
- seuranta 44-52
- sunnuntaityö 42, 47, 52
- säännöllinen 36-46
- tasaaminen 37-39
- tasaamislisä 38, 174-175
- tasoittumisjakso ................................................. 41, 45-46, 173
- työaikalaki 48
- työtuntijärjestelmä ............................................37-42, 173-174
- työtuntijärjestelmän muutokset 41-42
- työviikko 42
- työvuorokausi 42
- vapaapäivät 44
- ylityö ........................................................................ 47-53, 176
Työaikapankki 45-46
- käsite ja tarkoitus 45
- käyttöönotto 45
- käyttö 46
- työsuhteen päättyminen 46
- irtisanominen. 46
- kolmivuorotyö 46
Työarvo 35
Työehtosopimus 23-171
- allekirjoituspöytäkirja 17-22
- noudattamisvelvollisuus 23
- sitovuus 23
- soveltamisala 23
- voimassaolo 171
Työkohtainen palkan osuus 28
Työkohtainen tuntipalkka 25-26
Työkomennus 53-62
Työmatka 53-62
Työn mittaus 35
Työntutkimukset 35
Työn vaativuuden määritys 26
Työnvaativuusryhmä 27-28
Työpalkat ....................................................................17-19, 25-34
Työrauhavelvoite 94-95
Työsopimuksen irtisanomisajat 24, 205-207
Työsuojelu ..............................................................69-71, 180-182
Työsuojelupäällikkö 180
Työsuojelutoimikunta 181
- ansionmenetyksen korvaaminen 184
Työsuojeluvaltuutettu 182-188
- vapautus työstä 182
- kuukausikorvaus 182-185
Työtaistelutoimenpide 94
Työtapaturma 75
Työterveyshoitaja 72
Työterveyslääkäri 72
Työtuntijärjestelmä 37, 41, 173
- muutokset 41
Työtuomioistuin 95
Työturvallisuus 69-71
- henkilönsuojaimet 70-71
- ilmoitusvelvollisuus 70
- pidättäytyminen työstä 70
- suojavaatetus 70-71
- yleiset velvollisuudet 69-70
Työviikko 42
Työvuorokausi 42
Töiden vaativuuden määritys 26-27
- ohjetyöt 27
- oppimisaika 26
- työnvaativuusryhmä 27
- työolosuhteet 26
- xxxx xxxxxxxxxxx vastuu 26
Ulkomaan päiväraha 60
- paikallinen sopiminen ulkomaan päivärahoista 60
Ulkomailla suoritettava matkatyö 60-62
- liittojen hyväksymät periaatteet 60-61
- matkustamisvelvollisuus 60
- poikkeukset Ruotsin osalta 61-62
- rajanpintatyöt 60-61
Ulkopuolisen työvoiman käyttö 96-97
- alihankinta 96
- vuokratyövoima 96
- tiedottaminen luottamusmiehelle 96
Urakkahinnoittelu 100-170
- teollisuuseristysala 100-135
- peltiala 136-170
- poimulevytyöt ja niihin liittyvät ääni- ja
lämpöeristystyöt 163-170
Uudenvuodenpäivä 64
Vajaavuorokausi 55
Vakinainen työpaikka 54
Vapaapäivät 59
Vapunpäivä 44, 64
Viikkolepo 52-53
- viikkolepokorvaus 53
Viikoittainen ylityö 53
Voimassaoloaika (tes:n) 171
Vuorokautinen ylityö 47
Vuorotyö 43, 172-176
- iltavuorolisä 43
- päivä- ja kaksivuorotyötä koskeva työajan tasaaminen 37-38
- työvuoro 42
- vuorotyölisän ylityökorotus 43
- yövuorolisä 43
Vuosiloma ..............................................................87-91, 175-176
- lomakorvaus 89-90
- lomanmääräytymisvuosi 175
- lomaraha 88-89
- työssäolopäivien veroiset päivät 87, 176
- täydentävät lisävapaapäivät 91
- vuosilomapalkka 89-90
Yhteistoiminta 178-182
Yleiskorotus 18-20
Yleissopimus 177-191
Ylityö 47-52
- lisät 47-52
- viikoittainen 48
- vuorokautinen 47
- yksi ylityökäsite 50-52
Yömatkaraha 57
Yöpymiskustannukset 57
Äitiys- ja isyysvapaan palkka 79-80
16
Allekirjoituspöytäkirja
METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO
- MTHL:N TYÖNANTAJAT RY TEOLLISUUSLIITTO RY
PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
Aika Paikka | 17.1.2022 Eteläranta 10, Helsinki | |
Läsnä | Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry | Teollisuusliitto ry |
Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxx Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx Eero Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx | Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxxxx |
17
1 Työehtosopimuksen allekirjoittaminen
Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu 10.1.2022 saa- vutetun neuvottelutuloksen mukainen työehtosopimus. Nyt allekirjoi- tettu työehtosopimus tulee voimaan 17.1.2022.
2 Palkkojen tarkistaminen Palkat
A. Palkkojen tarkistaminen
Palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus
Vuosi 2022
Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista
Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityk- sen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kus- tannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoi- tuksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodos- tuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palk- kaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla sekä oikaista mahdollisia vinoumia.
Paikallinen palkkaratkaisu
Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkis- tusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluot- tamusmiehen kanssa 18.2.2022 mennessä, ellei käsittelyajan jatkami- sesta sovita.
Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua
Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,5 % suuruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.
Lisäksi työnantaja käyttää sopimuksen voimaantulon jälkeen, kuiten- kin viimeistään 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak-
sukauden alusta, työntekijöiden palkkojen korottamiseen yritys- tai työpaikkakohtaisesti 0,5 %. Työnantaja jakaa korotukset liittojen oh- jeistuksen mukaisesti. Palkantarkistusten käytöstä ja jakoperusteista tiedotetaan pääluottamusmiestä viimeistään 25.3.2022 mennessä. Mi- käli pääluottamusmiestä ei ole valittu, tiedotetaan koko henkilöstöä.
Yritys- tai työpaikkakohtaisten korotusten tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkara- kennetta ja palkkaporrastusta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia. Työntekijöiden ammattitaidon ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä henkilökohtaisten korotusten jakamisessa.
Vuosi 2023
Vuoden 2023 palkantarkistukset toteutetaan samalla tavalla kuin vuo- den 2022 palkantarkistukset. Ensisijaisena vaihtoehtona on paikalli- nen palkkaratkaisu. Toissijaisen palkkaratkaisun kustannusvaikutus ja sen jakautuminen sovitaan osapuolten neuvotteluissa syyskuun 2022 loppuun mennessä.
Osapuolet tarkastelevat elo-syyskuun aikana sopimuksen tavoittei- den toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä teknologiateollisuudessa. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 30.9.2022 mennessä 1.3.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toteutettavien palkantarkistus- ten kustannusvaikutuksesta ja sen jakautumisesta. Samassa yhtey- dessä voidaan tarkastella edellytyksiä sopimuskauden jatkamiseen 30.11.2023 jälkeiselle ajalle.
Mikäli 1.3.2023 toteutettavan toissijaisen vaihtoehdon mukaisen palkantarkistuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen syyskuun 2022 aikana, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuk- sen päättymään 30.11.2022. Irtisanomista koskeva ilmoitus on kirjal- lisesti toimitettava viimeistään 14.10.2022 toiselle sopijaosapuolelle sekä tiedoksi valtakunnansovittelijalle.
B. Aikapalkat
Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu.
C. Suorituspalkat
Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin.
D. Palkkaperusteiden korotus
Työehtosopimuksen työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikka- kohtaisesti palkankorotuksen ajankohdasta lukien. Nämä korotukset eivät aiheuta aika- ja suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.
E. Henkilökohtainen pätevyyslisä
Sovittiin, että henkilökohtaiset palkanosuudet (hko) säilyvät yleisko- rotuksen yhteydessä suhteellisesti entisen suuruisina.
F. Keskituntiansion korotus
Keskituntiansiota korotetaan työntekijän palkankorotuksen verran palkantarkistusta seuraavan keskituntiansion käyttöajanjakson alusta lukien.
3 Palkkaluvut, urakkahinnoittelutaulukot, vuorotyölisät sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuukausikorva- ukset ennen niiden korottamista
Työehtosopimuksen mukaiset uudet työkohtaiset palkat, alle 18-vuotiaiden työntekijöiden ja opiskelijoiden palkat, urakka- hinnoittelutaulukot, vuorotyölisät sekä pääluottamusmiehen ja
työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvaukset tulevat voimaan vasta työehtosopimuksessa erikseen sovitun ajankohdan jälkeen.
4 Palkkaus
Liitot käynnistävät kokeilun paikallisen palkkausjärjestelmän käyt- töönotosta. Kokeilu toteutetaan työehtosopimuskauden aikana, kui- tenkin enintään vuoden 2024 loppuun saakka.
Paikallisesti voidaan sopia muustakin palkkausjärjestelmästä kuin mitä 4 ja 5 pykälissä säädetään. Paikallisesti sovitun palkkausjärjes- telmän mukaan määräytyvän palkan tulee olla vähintään töiden vaa- tivuusryhmittelyn TVR 1:sen työkohtaisen palkan suuruinen lisättynä 3 prosentilla poikkeuksena tämän pykälän 4 momentin tarkoittamien erityisryhmien palkat. Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen kanssa kirjallisesti. Paikallisen palkkausjärjes- telmää koskevan sopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
Irtisanottaessa paikallinen palkkausjärjestelmää koskeva sopimus tulee työnantajan ja pääluottamusmiehen käydä neuvottelut irtisano- misen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ennen sopimuksen irtisanomista. Irtisanomisajan jälkeen siirrytään työehtosopimuksen mukaiseen palkkausjärjestelmään ja ennen paikallista palkkausjär- jestelmää käytössä olleisiin henkilökohtaisiin aikapalkkoihin. Tässä yhteydessä tehdään henkilökohtaisten aikapalkkojen korotukset ja tarkistukset työehtosopimuksen mukaisesti paikallisen palkkausjär- jestelmän käyttöönotosta alkaen.
5 Työaikakysymykset
Liitot käynnistävät kokeilun työaikamääräyksiin sekä työaikajärjes- telyihin liittyen. Kokeilu toteutetaan työehtosopimuskauden aikana, kuitenkin enintään vuoden 2024 loppuun saakka.
Paikallisesti sopien voidaan työpaikalla poiketa työehtosopimuksen 8 pykälän määräyksistä päivä- ja kaksivuorotyötä koskien. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava ehdottomia työaika- lain säännöksiä.
Jos paikallisessa sopimuksessa on poikettu työehtosopimuksen työ- aikamääräyksistä, sopimuksen keskeinen sisältö on saatettava liitoille tiedoksi ennen paikallisen sopimuksen käyttöönottoa.
Kokeilun tarkoituksena on edistää työaikaratkaisuja, joilla tuetaan yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöl- listen työaikatarpeiden huomioon ottamista.
Sovittaessa paikallisesti työehtosopimuksen 8 pykälän määräyksistä toisin, menetellään seuraavasti:
• pääluottamusmies ja työnantajan edustaja sopivat kirjallisesti poikkeamisen yleisistä edellytyksistä (kehyssopimus) ja
• työntekijä voi puolestaan sopia esimiehensä kanssa kirjallisesti kehyssopimuksen yksityiskohtaisesta toteuttamisesta.
Liitot tarvittaessa avustavat uusien työaikajärjestelyjen käyttöön- otossa ja tarkastelevat syksyllä 2023, onko kokeilun aikana olevien kokemusten tai muun valmistelun perusteella mahdollista sopia tar- vittavista muutoksista voimassa olevaan työehtosopimukseen.
6 Työryhmät
Liitot asettavat seuraavat työryhmät:
• palkkaus- ja työaikakysymykset
7 Pöytäkirjan tarkastaminen
Sovittiin, että Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxxx, Xxxx Xxxxx ja Tur- ja Xxxxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.
Vakuudeksi Xxxxx Xxxxxxxx
Tarkastettu Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx
Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
Työehtosopimus
Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välinen
PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖEHTOSOPIMUS
17.1.2022 - 30.11.2023
I YLEISTÄ
1 § Soveltamisala
Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan alempana mai- nituin poikkeuksin Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n teollisuuseristys- ja rakennuspeltialan jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijäin välisiin työsuhteisiin.
MTHL:n jäsenyritykset voivat harjoittaa muun muassa teollisuuseris- tystä, rakennuspeltityötä, telinetyötä sekä muita näihin rinnastettavia töitä.
Mikäli jokin muutakin kuin teollisuuseristystä ja rakennuspeltityötä harjoittava työnantaja on ainoastaan jonkun osaston osalta Metalliteol- lisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n jäsen, sovelle- taan tätä sopimusta vain mainitun osaston työntekijöiden työsuhteisiin edellä mainituin perustein.
Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä so- pimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.
2 §
Pykälä kumottu, keskusjärjestösopimukset viety osaksi työehtosopi- musta.
Soveltamisala
23
Irtisanomis- ajat työnanta- xxx xxxxxxxx- xxxx
Irtisanomis- ajat työnteki- jän irtisanou- tuessa
Koeaika
Sääolosuh- teista johtuva lomautus
3 §
Työsuhdetta koskevat määräykset
Mom. 1. Irtisanottaessa ja lomautettaessa työntekijöitä noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana Metalliteollisuudenharjoittajain Liit- to - MTHL:n Työnantajain ja Metallityöväen Liiton välillä 21.6.2007 solmittua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista.
Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan vähintään seuraavia irtisa- nomisaikoja:
Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen
Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika
enintään 1 vuosi 2 viikkoa
yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta 4 viikkoa
yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 6 viikkoa
yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 2 kuukautta
yli 15 vuotta 3 kuukautta
Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen
Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika
enintään 1 vuosi 1 viikko
yli 1 vuosi mutta enintään 5 vuotta 2 viikkoa
yli 5 vuotta 1 kuukausi
Koeaika määräytyy työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaisesti.
Mom. 2. Jos paikalliset osapuolet yhteisesti toteavat, että sääolosuhteet, tuuli, sade tai lämpötila estävät työntekijän kanssa sovitun työn suoritta- misen, työnantajan tulee pyrkiä järjestämään muuta työtä. Jos muun työn järjestäminen ei ole mahdollista, on työnantajalla oikeus lomauttaa työn- tekijä ilmoittamalla siitä viimeistään työpäivän tai työvuoron alkaessa.
Mikäli työntekijä on saapunut työpaikalle eikä edellä mainitusta syys- tä ole voinut ryhtyä työhön, maksaa työnantaja matka-ajan palkan ja matkakustannusten korvauksen työehtosopimuksen mukaisesti, jos
työpaikka sijaitsee edellä mainitussa sopimuksessa määriteltyjen ra- jojen ulkopuolella.
Sinä aikana, kun työntekijä on työnantajan palveluksessa, hänellä ei ole oikeutta urakoida omaan laskuun tai tehdä alansa töitä jollekin toiselle työnantajalle.
II PALKAT JA PALKKAPERUSTEET
Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa mahdollisuudesta palkkaukseen liittyviin työpaikkakohtaisiin kokei- luihin, joilla poiketaan työehtosopimuksen 4 ja 5 §:n määräyksistä.
4 §
Työkohtaiset tuntipalkat
Mom. 1. Työnvaativuuteen perustuvat työkohtaiset tuntipalkat ovat (senttiä/tunti) 1.2.2021 alkaen seuraavat:
TVR 1 Työtä voi tehdä ilman erityistä ammatti- koulutusta työpaikalla tapahtuneen
opastuksen jälkeen. 1009
TVR 2 Työtä voi tehdä lyhyehkön oppimisajan jälkeen. Töiden yksityiskohtainen opasta- minen melko vaikeaa. Työ edellyttää nor-
maalia huolellisuutta. 1089
TVR 3 Työnteon yhteydessä joudutaan toisinaan suunnittelemaan suorituksen yksityiskohtia ja/tai valitsemaan työmenetelmiä joistakin mahdollisista vaihtoehdoista. Työ vaatii
1-2 vuoden oppimisajan. Työ edellyttää
normaalia huolellisuutta. 1177
TVR 4 Työ edellyttää valmiutta tehdä valintoja työn yksityiskohtaisesta suoritustavasta. Työ vaatii 2-5 vuoden oppimisajan. Työ edellyttää melkoista huolellisuutta ja
tarkkuutta. 1271
TVR 5 Työ edellyttää harkintaa koskien työn yksi- tyiskohtaista suorittamista. Työ vaatii yli
5 vuoden oppimisajan. Työ edellyttää suurta huolellisuutta ja työlle on ominaista
Työkohtaiset tuntipalkat 1.2.2021
24 itsenäisten ratkaisujen teko. 1372 25
Työkohtaiset tuntipalkat 1.3.2022
Oppimisaika
Vastuu
Työolosuhteet
Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti palkanko- rotuksen ajankohdasta lukien.
Työn vaativuuteen perustuvat työkohtaiset tuntipalkat ovat (senttiä/ tunti) 1.3.2022 alkaen seuraavat:
TVR 1 1029
TVR 2 1112
TVR 3 1200
TVR4 1296
TVR 5 1400
Työkohtaiset palkat otetaan käyttöön työpaikkakohtaisesti palkanko- rotuksen ajankohdasta lukien.
Mom. 2. Työn vaativuuden määritys Työn vaatima oppimisaika
Oppimisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa työn vaatima suoritusvarmuus, normaali suoritustaso ja työnkulun edellyttämä harkinta keskimäärin saavutetaan. Oppimisaika määritetään työkoh- taisesti selvittämällä, mikä on tarpeellisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen vaatima aika.
Oppimisajan määrityksessä perusteena on yksinomaan työn vaatima oppimisaika.
Oppimisaika ei määräydy työntekijän työssäoloajan ja/tai koulutuksen perusteella.
Työn edellyttämä vastuu
Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvallisuudesta, tuotteesta tai suorit- teesta ja työvälineistä.
Työolosuhteet
Työt tehdään aloille tavanomaisissa työolosuhteissa. Kaikki työolo- suhteista ja materiaaleista johtuvat tekijät on huomioitu työkohtaisissa palkoissa.
Ohjetöiden työnvaativuusryhmät
Rakennuspelti- ja teollisuuseristysaloilla esiintyvien eräiden töiden työnvaativuusryhmät.
Töiden, joita ei ole mainittu tässä luettelossa, vaativuusryhmä määrite- tään työpaikkakohtaisesti sopimuksen mukaisin perustein ja verrataan niitä luettelossa oleviin ohjetöihin.
Työnvaativuusryhmä 1 Helpot ja kevyet aputyöt
Työnvaativuusryhmä 2
Vaativat ja raskaat aputyöt, helpot valmiiden osien asennustyöt, eristysten purkutyöt, telinealamiehen työt, telinetyöt lähtötasolta max. 3m kaidekorkeuteen
Työnvaativuusryhmä 3
Helpot raudoitus- ja villoitustyöt, poimulevytyöt, ilmastointi- ja eristyselementtien asennustyöt, osien valmistus tehtaalla, telineasennustyöt
Työnvaativuusryhmä 4
Villoitus, raudoitus, eristys, eristeen pellitys, rakennuspeltityö, ilmastointi- ja eristyselementtien asennustyöt, ilmastointityöt, kylmäsolumuovieristykset ja eristystyynyjen teko, vaativat telinetyöt.
Työnvaativuusryhmä 5
Vaativat eristys- ja rakennuspeltityöt, ilmastointityö, rautaraken- netyö, eristyksen raudoitustyöt, polyuretaanieristyksen peltityöt.
Ohjetyöt
Perustunti- palkka
Työkohtainen palkanosuus
Pätevyyslisä
5 §
Työntekijän palkka ja palkkaustavat Mom. 1. Perustuntipalkka
Täysin työkykyinen 18 vuotta täyttänyt työntekijä.
Työntekijän perustuntipalkka määräytyy hänen tekemänsä työn tai tekemiensä töiden vaativuuden (työkohtaisen palkanosuus) ja hänen työsuorituksensa (henkilökohtainen pätevyyslisä) perusteella.
Mom. 2. Työkohtainen palkan osuus
Työntekijän työkohtainen palkan osuus määritetään hänen säännön- mukaisesti tekemiensä töiden perusteella. Em. palkan osuuden suu- ruus määräytyy sen työnvaativuusryhmän työkohtaisen tuntipalkan perusteella, johon kuuluvat työt edustavat suurinta osuutta tehdyistä töistä.
Ohjeena töitä jaettaessa on pidettävä sitä, että työntekijälle ohjataan sellaisia töitä, jotka vastaavat hänelle säännönmukaisesti kuuluvien töiden vaativuutta.
Töiden ohjauksen periaatteena on myös se, että työntekijälle pyritään ohjaamaan hänen työsuoritustensa paranemisen myötä vaativampia töitä.
Työnvaativuusryhmät
Työnvaativuusryhmiä on viisi: TVR 1, TVR 2, TVR 3, TVR 4 ja TVR 5.
Työntekijän työnvaativuusryhmä määräytyy hänen pääasiassa teke- miensä töiden vaativuuden perusteella.
Mom. 3. Henkilökohtainen pätevyyslisä
Työntekijän henkilökohtaisen pätevyyslisän osuus määritetään työn kannalta merkityksellisten tekijöiden perusteella. Tekijät ovat amma- tinhallinta, monitaitoisuus, työtulos ja huolellisuus.
Ammattitaito määritellään tarkastamalla työntekijän taitoa suoriutua työn suorittamiseen liittyvistä valintatilanteista, jotka koskevat työs- kentelytapaa ja työmenetelmiä sekä niiden kehittämistä. Lisäksi ote- taan huomioon työntekijän suorittamat ammattitutkinnot.
Monitaitoisuus määritetään arvioimalla työntekijän kykyä ja käytet- tävyyttä tehdä erilaisia töitä organisaatiossa sekä valmiutta kehittää näitä taitoja.
Työtulos ja laatu määritetään vertaamalla työntekijän aikaansaamaa tulosta ja laatua työssä saavutettuun normaaliin työtulokseen ja vaa- dittavaan laatuun.
Näitä tekijöitä määriteltäessä otetaan huomioon ohjeiden määräysten ja työaikojen noudattaminen sekä työpaikkajärjestyksen ylläpito sekä yhteistyö tilaajan kanssa.
Henkilökohtaisen pätevyyslisän suuruus on vähintään 3 % ja enintään 25 % työkohtaisesta palkanosuudesta.
Työpaikan työntekijöille prosentteina määriteltyjen pätevyyslisien keskiarvon tulee olla 10–15 %:n välillä.
Henkilökohtaisen pätevyyslisän suuruuden määrittää työnantaja käyt- täen sopimuksessa olevia perusteita.
Henkilökohtainen pätevyyslisä määritellään työntekijälle niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Ennen henkilökohtaisen pätevyyslisän mää- ritystä työntekijän perustuntipalkkana käytetään työkohtaista palkan osuutta.
Henkilön suoritettua hyväksytysti ammatti- tai erikoisammattitutkin- non määritellään henkilön pätevyyslisä uudelleen.
Mom. 4. Nuoret työntekijät ja oppilaat
Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden ja ammatillisista oppilaitoksista an- netussa laissa tarkoitettujen 15 vuotta täyttäneiden oppisopimusoppi- laiden tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat 1.2.2021 alkaen seuraavat
Ammattitaito
Monitaitoi- suus
Vastuuntunto ja huolellisuus
Henkilökohtai- sen pätevyysli- sän suuruus
Pätevyyslisän määritysajan- kohta
Nuoret työntekijät 1.2.2021
1. oppivuosi | 845 |
2. oppivuosi | 887 |
3. oppivuosi | 931 |
4. oppivuosi | 978 |
Nuoret työntekijät 1.3.2022
Oppilaspalkat
Palkkaustavat
Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden ja ammatillisista oppilaitoksista an- netussa laissa tarkoitettujen 15 vuotta täyttäneiden oppisopimusoppi- laiden tuntipalkat (senttiä/tunti) ovat 1.3.2022 alkaen seuraavat
1. oppivuosi | 862 |
2. oppivuosi | 905 |
3. oppivuosi | 950 |
4. oppivuosi | 998 |
Työpaikkakohtaisesti tunti- ja kuukausipalkat otetaan käyttöön pal- kankorotuksen ajankohdasta lukien.
Soveltamisohje:
Edellä momentin 4 taulukossa mainitut palkkaluvut ovat tuntipalk- koja, joita sovelletaan ilman mitään lisiä.
Oppilaspalkat lisäkoulutuksesta
Lisäkoulutuksesta sovitun oppisopimuksen työharjoitteluajalta mak- setaan oppilaspalkkaa, joka on vähintään 2. oppivuoden palkka. Hen- kilölle, joka on työsuhteessa oppisopimusta solmittaessa, maksetaan oppilaspalkkaa hänen perustuntipalkkansa työkohtaisen palkan osuu- tensa suuruisena ellei paikallisesti sovita sitä korkeammasta palkasta.
Mom. 5. Palkkaustavat
Palkkaustavat jaetaan aikapalkkaan ja suorituspalkkoihin.
Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalk- ka.
Palkkaustavan valinta
Työkohtaisen palkkaustavan valinta perustuu työn ominaisuuksiin ja teknillisiin edellytyksiin. Näitä ovat mm. työn luonne, työmenetelmä ja sen vakiintuneisuus, suoritusnormien täsmällisyys sekä tuotannon häiriöt.
Aikapalkka
Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalk- ka, joka on vähintään perustuntipalkan suuruinen.
Soveltamisohje:
Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka muodostuu perustunti- palkasta ja mahdollisesta yrityskohtaisesta lisästä.
Työkohtaisen palkanosuuden ja henkilökohtaisen pätevyyslisän määrityksen (esim. 6 kk välein) jälkeen otetaan työntekijän pal- kassa käyttöön määrityksen osoittamat perustuntipalkat ja aika- palkat seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.
Suorituspalkat
Suorituspalkkaustapoja ovat suora urakka, osaurakka ja palkkiopalk- ka.
Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on tuo- tannon ja ansion kohottamiseksi työntekijöille varattava mahdollisuus suorittaa suorituspalkkatyötä.
Suora urakka on palkkaustapa, jossa koko palkka riippuu välittömästi ja yksinomaan työmäärästä.
Osaurakka on palkkaustapa, jossa on kiinteä ja työmäärästä riippuva muuttuva osuus.
Palkkiopalkka on palkkaustapa, jossa on kiinteä osuus ja työtuloksesta riippuva muuttuva palkkio-osuus. Palkkio-osuuden suuruus määräy- tyy tuotannon määrän, laadun tai muun tulostekijän perusteella taikka näiden yhdistelmänä.
Henkilökoh- tainen aikapalkka
Suora urakka Osaurakka
Palkkiopalkka
Urakkatyön hinnoittelu
Palkkiotyön hinnoittelu
Urakkahin- nasta sopimi- nen
Suorituspalkkatyön (urakkatyön) hinnoittelu
Urakkatyö tehdään tähän sopimukseen liittyvän urakkahinnoittelun mukaan.
Urakkahinnoittelun ulkopuolella olevan suorituspalkkatyön hinnoit- telun on perustuttava työkohtaisiin tuntipalkkoihin ja oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 25 % näitä palkkoja korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työte- hon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.
Palkkiotyön hinnoittelun on oltava sellainen, että työntekijän palkka on hänen aikaansaadessaan normaalin palkkiotyötuloksen 10 % hin- noitteluperustetta eli työn työkohtaista tuntipalkkaa korkeampi.
Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää työhinnoittelua ei ole laa- dittu, sovitaan mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista, kuitenkin viimeistään, kun puolet työstä on tehty, urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste sekä välttämättömiä tietoja urakkahinnan laske- misen perusteista.
Ellei työntekijä suostu ottamaan vastaan hänelle tarjottua urakkaa, maksetaan työn suorittamisesta työkohtainen tuntipalkka.
Pöytäkirjamerkintöjä:
1. Yllä olevan määräyksen perusteella älköön työntekijä perus- teettomasti hylätkö työehtosopimuksen mukaisesti hinnoiteltua urakkaa.
2. Mikäli työnantaja ottaa käyttöön uusia työstökoneita, tarveai- neita tai parempia työmenetelmiä, voidaan urakkahinnoittelu, sen jälkeen kun asiasta on Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto
- MTHL:n Työnantajat ry:n ja Teollisuusliitto ry:n kesken neuvo- teltu, muuttaa myös sopimuskauden aikana.
Ryhmäkohtaisissa urakkapalkoissa saa työntekijä osuutensa urakka- palkan muuttuvasta osuudesta, ellei toisin sovita, suhteessa perustun- tipalkkaansa ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut ryh- mätyöhön.
Mixxxxx xyöntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun urakan muun työn takia, eikä keskeytyksen aihe- uttanutta työtä voida järjestää urakalla, maksetaan työntekijälle kes- keytyksen ajalta, kuitenkin korkeintaan kuudelta työpäivältä, hänen keskituntipalkkansa.
Pöytäkirjamerkintä:
Yllä olevaa määräystä ei sovelleta silloin, kun urakka keskeytyy rakennusteknillisten töiden tai kun urakasta sovittaessa on todettu, että urakan keskeyttää työt, joita ei ole voitu urakoida. Tällaisesta työstä maksetaan aikapalkka.
Odotusajan palkka suorituspalkkatyössä
Jos työntekijä joutuu työmaalla odottamaan työtä tai tarveaineita, on hän velvollinen siitä riittävän ajoissa ilmoittamaan työnantajalle ja suorittamaan odotusaikana muuta alaan kuuluvaa työtä. Jos hän täs- tä huolimatta omatta syyttään joutuu odottamaan, maksetaan hänelle odotusajalta aikapalkka, jota ei vähennetä urakkahinnasta.
Urakkatyön välillä tehdyt tuntityöt ja odotustunnit on pyrittävä selvit- tämään päivittäin ja on ne selvitettävä viimeistään tilikausittain.
Urakan mittaus ja urakkavoiton maksu
Kun urakkatyö mitataan, voi työntekijöiden niin halutessa, urakkatyö- hön osallisista yksi olla läsnä ja maksetaan hänelle mittausajalta pe- rustuntipalkka, ellei mittausta suoriteta välittömästi työn valmistuttua, vaan työntekijät ovat ehtineet siirtyä uuteen työkohteeseen.
Työtä urakalla tehtäessä tulee työntekijäin tai urakkaryhmän etumie- hen saada kirjallinen tiliselvitys, josta ilmenee, millä perusteella ura-
Urakkapalkan jako
Urakan keskeytys
Odotusajan palkka suo- rituspalkka- työssä
Urakan mittaus ja urakkavoiton maksu
Palkkatakuu
Palkanmaksu- kausi
kan kokonaissumma on työhön osallisille jaettu. Myös tulee edellä mainitun saada jäljennös laskelmasta, että urakan kokonaissumma on urakkahinnoittelun ja erikseen kyseessä olevaa työtä varten sovittujen hintojen mukainen.
Jos urakkatyö kestää yli kaksi kuukautta, maksetaan työntekijöille kuukausittain, mikäli he niin vaativat, arvioitua valmistunutta työn määrää vastaavasta urakkavoitto-osuudesta 30 % urakkaennakkoa.
Urakkatyötä tehtäessä tulee, mikäli se on mahdollista, mittaus suorit- taa edellä mainittujen aikajaksojen lisäksi välittömästi urakan valmis- tuttua ja urakkapohjat on maksettava viikon kuluttua lähinnä seuraa- vana tilipäivänä.
Suorituspalkkatyössä maksetaan työntekijälle vähintään perustunti- palkka.
6 § Palkanmaksu
Palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa, ellei paikallisesti muuta sovita.
Jos palkanmaksupäivä on pyhäpäivä, suoritetaan palkanmaksu edel- lisenä päivänä.
Liitot suosittelevat, että työpaikoilla sovitaan palkanmaksusta rahalai- toksen välityksellä.
III TYÖNTUTKIMUKSET
7 § Työntutkimukset
Mom. 1. Menetelmien kehittämisen ja työnmittauksen tavoitteena on parantaa toiminnan tuottavuutta ja sitä kautta yritysten kilpailuky- kyä ja työsuhteiden jatkuvuutta. Työtä kehitettäessä ja mitattaessa noudatetaan pelti- ja teollisuuseristysalan yleissopimuksen 2 luvun kehittämistoimintaa koskevia periaatteita. Työntutkimukseen liittyviä menettelytapoja on selvitetty myös EK-SAK tuottavuustyöryhmän julkaisussa -Työntutkimuksen käsitteitä, menettelytapoja ja käyttö- kohteita.
Työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, työnantajan tulee antaa työntekijöiden edustajille riittävä selvitys ja koulutus tut- kimustavoista sekä siitä, miten tutkimusten tuloksia mahdollisesti so- velletaan työntekijöiden palkkaukseen.
Työnmittauksesta ja sen tarkoituksesta ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle ennen tutkimuksen aloittamista.
Mom. 2. Suorituspalkkauksen yksikköhinnan perustana olevan työn aika-arvon eli työarvon on vastattava työpaikan todellisia olosuhteita ja menetelmiä.
Töille, joiden hinnoittelu perustuu tarkkaan, esim. perusliiketason me- netelmän- ja ajanmääritykseen, jonka tarkkuuden ja tason liitot ovat yhteisesti hyväksyneet, sovitaan paikallisesti työkohtaisia tuntipalk- koja suuremmista rahakertoimista.
Osastoilla, joilla työt yleensä on hinnoiteltu työntutkimuksella, työn- tekijät voivat ehdottaa myös muiden töiden hinnoittelemista tarpeelli- sen laajuisena suoritettavalla työntutkimuksella. Ellei työnantaja esitä perusteltua syytä toisenlaiseen ratkaisuun, on tutkimus tehtävä mah- dollisimman nopeasti.
Mom. 3. Jos työntutkimuksen perusteella määritetystä yksikköhin- nasta on syntynyt erimielisyyttä ja työstä suoritetaan tämän vuoksi tarkistustutkimus, selvitetään luottamusmiehelle hänen niin halutes- saan tutkimuksen suoritustapa ja tulokset.
Työntutkimuk- sen tarkoitus
Työntutkimus ja työarvo
Tarkistus- tutkimus
Pakkotahtinen työ
Keskimääräi- nen viikkotyö- aika päivä- ja kaksivuoro- työssä
Mom. 4. Pakkotahtisella työllä tarkoitetaan työtä, jossa kone, pro- sessi, liukutyö tai muut tekijät määräävät etukäteen työn suoritta- misajankohdan, suoritustavan, -järjestyksen ja -tahdin ja kuormituksen kiinteyden.
Jos työn pakkotahtisuutta ei voida poistaa työnjärjestelyillä ja työn- muotoilun avulla, on työntekijälle järjestettävä taukoja elpymistä ja henkilökohtaisia tarpeita varten. Tämä ei saa aiheuttaa keskeytystä työn kulussa. Taukoja määriteltäessä on otettava huomioon käytössä olevat henkilökohtaiset apuajat ja muu henkilökohtaiseen elpymiseen käytettävissä oleva aika.
IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET
Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa mahdollisuudesta työaikaan liittyviin työpaikkakohtaisiin kokeiluihin, joilla poiketaan työehtosopimuksen 8 §:n määräyksistä.
8 §
Säännöllinen työaika
Mom. 1. Säännöllisen työajan pituus
Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tun- tia työviikossa.
Päivä- ja kaksivuorotyö
Työskenneltäessä normaalisti täysaikaisesti eli 40-tuntisin työviikoin, tulee työaika päivä- ja kaksivuorotyössä tasata siten, että se on
vuonna 2022 keskimäärin 36,6 tuntia viikossa
” 2023 ” 36,2 ”
enintään kalenterivuoden aikana.
Työajan tasaamisessa keskimääräiseksi noudatetaan 2 momentin mää- räyksiä.
Kolmivuorotyö
Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä noudatetaan liitteen mukaista sopimusta työajasta kolmivuorotyössä.
Mom. 2. Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä
1. Työajan tasaaminen
Työajan tasaaminen toteutetaan momentin 1 mukaisiin keskimääräi- siin viikkotyöaikoihin käynti- ja palveluajat turvaten.
Keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimusten edellyttämät työajan lyhennykset on muutettu kalenterivuotta koskevaksi keski- määräiseksi viikkotyöajaksi. Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jou- luaatto tasaavat viikkotyöaikaa. Keskimääräinen viikkotyöaika voi kalenterivuosittain työntekijäkohtaisesti vaihdella riippuen siitä, onko työnantaja tai työntekijä mahdollisesti jäljempänä sovitun mukaisesti siirtänyt tasaamisvapaata seuraavalle vuodelle taikka siitä, onko tasaa- misvapaan määrästä paikallisesti sovittu toisin momentin 3 tarkoitta- malla tavalla.
Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajan tasaamisva- paata 12,5 päivää kalenterivuodessa. Vuosilomapäiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.
Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitä- mällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan.
Työajan tasaaminen voidaan paikallisesti sopien toteuttaa myös lyhen- tämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa taikka eri työajan tasaa- misvaihtoehtoja yhdistelemällä.
Ellei työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti en- nen vapaan pitämistä muuta sovita.
Työnantaja voi siirtää tasaamisvapaan annettavaksi viimeistään seu- raavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Työnantaja ja työnteki-
Kolmivuorotyö
Työajan tasaa- minen
Tasaamis- vapaan antaminen
Työajan tasaa- misesta joh- tuvan ansion vähentymisen korvaaminen
jä voivat sopia tasaamisvapaan siirtämisestä annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden loppuun mennessä. Pääluottamusmiehelle anxx- xxxx xelvitys tasaamisvapaiden siirtokäytännöistä.
Siirtää voidaan sellainen tasaamisvapaa, josta tasaamislisää ei ole maksettu. Siirretyn tasaamisvapaan osalta tasaamislisä maksetaan va- paan pitämisen yhteydessä. Siirrettävän tasaamisvapaan määrästä ja tasaamislisän maksamisajankohdasta voidaan työnantajan ja työnte- kijän välillä sopia toisin.
Soveltamisohje:
Vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.
Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työ- kohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksivuo- rotyö. Siirryttäessä muuhun työaikamuotoon, esim. kolmivuoro- työhön, määräytyy työaika siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.
Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa olevan työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei poissaoleville ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoi- tettua vapaata pitänyt.
2. Työajan tasaamislisä
Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokai- selta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskente- lemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on 6,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansi- osta. Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jolta työnan- taja maksaa sairausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta ku- luu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 9 §:n 6 mo- mentin mukaista keskituntiansiota.
Ansaitut lisät maksetaan sillä palkanmaksukaudella, jolloin tasaamis- vapaa pidetään, ellei paikallisesti muuta sovita.
3. Kuukausipalkkaiset työntekijät
Kuukausipalkkaisen työntekijän osalta tässä momentissa tarkoitettu työajan tasaaminen toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta.
4. Työajan tasaaminen ja vuosilomaoikeus
Pidetyt työajan tasaamispäivät eivät aiheuta vuosilomaoikeuden me- nettämistä.
Mom. 3. Työajan järjestäminen paikallisesti sopien, säännöllisen työajan lisääminen sekä vähentäminen
Työajan sijoittamisella voidaan merkittävästi edistää työpaikan konei- den, laitteiden ja muiden voimavarojen hyväksikäyttöä samoin kuin työntekijöiden työaikaa koskevien toivomusten toteutumista. Työ- aikajärjestelyt voivat tarvittaessa vaihdella esim. vuoden eri aikoina, tuotanto-osastoittain, kone- tai työntekijäryhmittäin samankin työpai- kan eri osastoilla.
Erilaisten työaikamuotojen ja eripituisten työaikojen käytön lisäämi- nen sekä useat työajan sijoittamisen vaihtoehdot luovat mahdollisuuk- sia saada työajat sekä tuotannon että työntekijöiden tarpeita vastaa- viksi.
Paikallisesti voidaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti sopia:
1. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enim- mäispituus 1. momentin 1. kappaleesta poikkeavasti;
2. yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta työaikapankki-sopimuksessa;
3. työvuorokauden ja työviikon alkaminen;
4. vuorokautisen työajan lepoaika;
5. työtuntijärjestelmän muuttaminen.
Kuukausi- palkka ja työajan tasaaminen
Vuosiloma
Työajan jär- jestäminen
Paikallinen sopiminen
Sopiminen säännöllisen työajan lisäämisestä sekä vähentämisestä
A. Aloite ja sopimisen perusteet
kuukausipalkka * 0,051 * työajaksi sovitun tasaamisvapaan määrä 100 tuntia (12,5 päivää)
Aloitteen sopia säännöllisen työajan lisäämisestä voi tehdä joko työn- antaja tai työntekijöiden edustajana pääluottamusmies taikka palvelus- vuosilisää koskien yksittäinen työntekijä.
Perusteita tällaiselle sopimiselle voivat muun muassa olla:
• työvoiman lisätarve ja mahdollisuus ohjata työtä yrityksen omille ammattityöntekijöille
• vajaatyöllisyystilanne
• työntekijän oma toive
B. Työajan lisääminen
Työajan lisäämiseksi paikallisesti voidaan työnantajan ja pääluotta- musmiehen välillä sopia (kehyssopimus) siitä, että työntekijällä on mahdollista työsuhteensa aikana sopia työnantajan edustajan kanssa toisin työajan tasaamisvapaan määrästä enintään 48 tunnin/6 päivän osalta.
Kehyssopimuksessa on hyvä mainita työnantajan ja työntekijän sopi- muksissa määriteltäviksi asioiksi esimerkiksi: monestako tasaamisva- paapäivästä sovitaan menettelytavat muutostilanteissa etukäteen työ- tuntijärjestelmään merkittyjen tasaamisvapaiden sopiminen työajaksi milloin sopimus tehdään ja sopimuksen voimaantulo
Sopimukset on tehtävä kirjallisesti ja ne voivat koskea kalenterivuotta kerrallaan. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys sopimiskäytän- nöistä.
Mikäli kuukausipalkkaisen työntekijän työajan tasaamisvapaan määrästä tai antamisesta on tämän sopimuskohdan mukaisesti toisin sovittu, hänel- le maksetaan erillinen kiinteä kuukausikorvaus kaikilta kalenterikuukau- silta. Sitä ei oteta huomioon muiden palkkaerien laskennassa.
Erillisen kiinteän kuukausikorvauksen suuruus lasketaan seuraavan kaavan mukaan
C. Työajan vähentäminen
Työajan vähentämiseksi voidaan työnantajan ja työntekijän välillä vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen – tarkemmat määräykset asiasta on työehtosopimuksen 13 §:n 6 momentissa.
Mom. 4. Työtuntijärjestelmä
Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä enintään vuo- den pituinen ajanjakso, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä. Mikäli säännöllisen työajan sijoittumisen yksityiskohtai- nen ilmoittaminen työtuntijärjestelmässä koko tasoittumisjaksoksi on sen pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikea- ta, voidaan työtuntijärjestelmä tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi.
Työtuntijärjestelmää laadittaessa pidetään tavoitteena, että työnteki- jällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, sen tulee, mikä- li mahdollista, olla lauantai. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva vii- konpäivä, sen tulee ilmetä etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmästä.
Työtuntijärjestelmän muuttaminen
Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista, vaiku- tuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpaikalla työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
Muutoksesta ilmoittaminen
Ellei paikallisesti toisin sovita, pysyvästä muutoksesta voimassa ole- vaan työtuntijärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muu-
Työtuntijär- jestelmän laadinta
Vapaapäivien sijoittelu
Työtuntijärjes- telmän muut- taminen
toksesta, mikäli mahdollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltä- vänä päivänä.
5. Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi Säännöllistä työaikaa keskimääräiseksi järjestettäessä noudatetaan enintään vuoden pituista tasoittumisajanjaksoa.
Tilapäisen muutoksen määritelmä
Soveltamisohje:
Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijärjestelmään.
Työajan muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä.
Mom. 5. Työajan järjestäminen muutoin kuin paikallisesti sopien
Ellei paikallisesti ole 3 momentin mukaisesti sovittu työajan järjestä- misestä, on työaika järjestettävä seuraavasti:
1. Työvuorokausi
Työvuorokausi alkaa päivätyössä klo 7.00. Työviikko alkaa maanan- taina. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikkovapaakorvauksen (viikkolepokorvauksen) laskemisessa käytettävä vuorokausi määräy- tyvät työvuorokauden mukaan.
2. Päivittäisen työajan sijoitus
Työaika päivätyössä alkaa klo 7.00, ellei työnantaja ole tuotannon teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvistanut lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa muuta työaikaa.
3. Päivittäinen lepoaika
Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi poistua työ- paikaltaan. Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia.
4. Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen
Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään kol- men viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.
Sovittaessa työntekijä voi työskennellä jatkuvasti myös samassa vuo- rossa.
Mom. 6. Vuorotyölisät
Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta eri- tyistä vuorotyölisää (senttiä/tunti) seuraavasti sen palkanmaksukau- den alusta, jonka alkamispäivä on 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen:
Vuorotyö, ilta- ja yötyö
Iltavuoro (esim. klo 14–22) 123 senttiä/tunti
yövuoro (esim. klo 22–06) 226 senttiä/tunti
Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tunneilta eri- tyistä vuorotyölisää (senttiä/tunti) seuraavasti sen palkanmaksukau- den alusta, jonka alkamispäivä on 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen, ellei vuorotyölisän maksamisesta tai sen suuruudesta paikallisesti ole muuta sovittu:
Vuorotyö, ilta- ja yötyö
Iltavuoro (esim. klo 14–22) 125 senttiä/tunti
yövuoro (esim. klo 22–06) 231 senttiä/tunti
Vuorotyölisä katsotaan myös sopimuksen mukaan suoritetuksi, mil- loin vuorokautta kohti maksettu lisäkorvaus eri vuoroilla muullakin tavalla jaettuna yhteensä vastaa yllä mainittuja määriä.
Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukainen vuo- rotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä.
Soveltamisohje:
Määräystä sovelletaan, jos vuorotyöntekijä tekee vuorokautisena tai viikoittaisena ylityönä työtä, joka muutoin työtuntijärjestelmän mukaan on järjestetty säännölliseksi vuorotyöksi.
Vuorotyölisän ylityökorvaus sisältyy tämän työehtosopimuksen 9 §:n 6 momentin mukaisen keskituntiansion perusteella lasket-
Vuorotyö- ilta- ja yötyölisät 1.2.2021
Vuorotyö- ilta- ja yötyölisät 1.3.2022
Työaikaa kos- kevat yleiset määräykset
tavaan ylityölisään. Vuorotyöntekijälle suoritetaan näin ollen ylityöajalta vuorotyölisä yksinkertaisena.
Mom. 7. Työajan järjestämisessä noudatetaan myös seuraavia työai- kaa koskevia yleisiä määräyksiä:
1. Työajan seuranta
Työnantaja voi järjestää työajan seurannan. Järjestelyn tulee olla sel- lainen, ettei se aiheuta työntekijöille turhaa ajanhukkaa.
2. Arkipyhäviikot ja vapaapäivät
Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lau- antain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia, lukuun ottamatta pääsi- äislauantaita, juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi.
Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, helatorstai-, itse- näisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeiset lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.
3. Peseytyminen
Peseytymistä varten saa työntekijä, mikäli työn teknillinen laatu ei sitä estä, lopettaa työnsä 5 minuuttia ennen ruokataukoa ja ennen päivit- täisen työajan päättymistä. Mainittua 5 minuutin aikaa ei saa väärin- käyttää.
4. Kahvitauko
Jos paikallisesti ei muuta sovita, työntekijällä on oikeus kahteen kah- vitaukoon päivässä, mikäli 10 minuuttia pitempää työnkeskeytystä ei synny.
Kun työaika on alle 8 tuntia vuorokaudessa, työntekijällä on oikeus yhteen kahvitaukoon.
5. Jaksotyö (periodityö)
Työaikalain 7 §:n mukaisessa työssä säännöllinen työaika määräytyy lain 7 §:n mukaan.
6. Yötyö
Yötyötä saadaan teettää työaikalain 8 §:n säännöksiä noudattaen tai
sopimalla paikallisesti.
Mom. 8. Työaikapankki
1. Käsite ja tarkoitus
Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyttööno- tettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lainaamisesta sekä yhdistämisestä toi- siinsa pitkäjänteisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista koskevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopimuksella, ellei toisin sovita.
Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpai- lukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista.
2. Työaikapankin käyttöönotto
Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdista sovi- taan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti. Työaika- pankin käyttöönottosopimuksessa on sovittava ainakin
1. keitä sopimus koskee;
2. mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu;
3. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärät;
4. työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella;
5. palkkaperuste, jonka perusteella aikaa ja/tai rahaa säästetään tai lainataan;
6. työajan tasoittumisjakson pituus;
7. työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön.
Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/tai viikoittaisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat.
Työaikapan- kin käsite ja tarkoitus
Sovittavat asiat
Tuntirajat, tasoittumis- jakso
Menettely työsuhteen päättyessä
Sopimuksen irtisanominen
Työpäivän tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.
3. Työaikapankin käyttö
Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia vapaasti. So- vittaessa yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta, saa keskimääräinen säännöllinenviikkotyöaikakuitenkinollaenintääntyöaikalainmukainen.
Kokonaisina työpäivinä annettavat vapaat luetaan työssäolon veroi- seksi ajaksi vuosiloman pituutta laskettaessa.
4. Työsuhteen päättyminen
Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päättymistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päättyessä työaikapankissa on säästettyä aika- tai rahasaldoa, ne maksetaan lopputilin yhteydessä paikallisesti sovitulla tavalla. Lainatut aika- ja rahasaldot peritään lopputilissä.
Pöytäkirjamerkintä:
Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta johtuvasta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko irtisa- nomisajaksi, irtisanomishetkellä olevaa työaikapankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä.
5. Työaikapankkisopimuksen irtisanominen Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ellei paikallisesti muuta sovita. Työaikasaldojen tasaaminen tapahtuu irti- sanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai rahasaldoja ei ole tasattu irtisa- nomisajan kuluessa, niiden maksaminen ja takaisin periminen suorite- taan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti toisin sovita.
6. Työaikapankki kolmivuorotyössä
Tämän momentin määräyksiä voidaan soveltaa myös kolmivuoro- työssä.
Mom. 9. Työaikalain noudattaminen
Muilta osin noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä.
9 §
Ylityö, sunnuntaityö ja viikkovapaan aikana tehty työ
Mom. 1. Ylityötä tehdään työaikaan nähden laissa säädetyin rajoituk- sin ja maksetaan siitä paitsi työpalkkaa, lain edellyttämää alla maini- tuin tavoin laskettua ylityölisää.
Työajan enimmäismäärä noudattaa työaikalaissa säädettyjä rajoituk- sia. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalente- rivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso. Tarkastelujakso alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuo- den vaihtumisen jälkeen.
Vuorokautinen ylityö
Mom. 2. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan 8 §:n 1 momentin
1. kappaleessa mainitun säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai 8 §:n 4 momentin mukaisesti sovitun tätä pidemmän sään- nöllisen vuorokautisen työajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.
Mikäli työaika on työehtosopimuksen 8 §:n 4 momentin nojalla jär- jestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan vuo- rokautiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työvuorokautena ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jon- ka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.
Arkilauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokau- tisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityölisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.
Viikkoylityö
Mom. 3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työ- ehtosopimuksen 8 §:n 1 momentin 1 kappaleen mukaan määräytyvän
Ylityö
Työajan enim- mäismäärä
Vuorokautinen ylityö
Vuorokautisen ylityön kor- vaaminen
Viikkotyöaika 40 t/vko
Viikkotyöaika yli 40 t/vko
Viikottaisen ylityön kor- vaaminen
TES-ylityö
TES-ylityö eräissä tilan- teissa
säännöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan.
Mikäli viikoittainen säännöllinen työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi se työ, joka kunakin työviikkona ylittää työtuntijärjestelmän mukaan asianomaisen työviikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtun- timäärän.
Keskeytymättömässä vuorotyössä työ katsotaan ylityöksi vain, jos yli- työtuntien korvaamisesta vapaa-ajalla ei ole sovittu.
Viikoittaiseen ylityöhön ei lasketa mukaan saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työ- palkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.
Kun viikoittaisen ylityön lisää on maksettu 8 tunnilta, korvataan sen jälkeen työviikon muut ylityölisään oikeuttavat tunnit ylityölisällä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta riippumatta siitä, onko ky- symyksessä viikoittainen vai vuorokautinen ylityö.
Työajan ylittyminen arkipyhäviikkoina (TES-ylityö)
Mom. 4. Arkipyhäviikkoina, jolloin työntekijä on ollut työssä kyseisen työviikon työtuntijärjestelmän tuntimäärän mukaisen työajan, makse- taan hänelle tämän lisäksi tehdystä ylityöstä siten kuin viikoittaisesta ylityöstä, mikäli sitä ei ole korvattava vuorokautisena ylityönä.
Ellei pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehty työ edellisen kappaleen perusteella tule korvatuksi 100 %:n viikkoylityö- lisällä, suoritetaan tämä lisä sanotusta työstä 100 %:n suuruisena.
Sanottuina päivinä voidaan työtä tehdä työaikalain 17 §:n 7 momentin mukaisin edellytyksin.
Mom. 5. Mikäli työntekijällä työajan tasaamisen, vuosiloman, sairau- den, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuk- sen, työnantajan määräyksestä tehdyn matkan tai reservin harjoituksen takia ei ole työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjes-
telmän mukaisina vapaapäivinä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista ylityölisää siten, kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Soveltamisohje:
Tässä momentissa oleva maininta lomautuksesta ei koske lyhen- nettyä työviikkoa.
Ylityöstä maksettava lisä, keskituntiansio
Mom. 6. Ylityöstä maksettava lisä maksetaan kunkin työntekijän säännöllisenä työaikana saaman keskituntiansion perusteella siten, että helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana suoritetusta työstä lisä pe- rustuu työntekijän edellisen vuoden viimeisen vuosineljänneksen kes- kituntiansioon, touko-, kesä- ja heinäkuun aikana suoritetusta työstä työvuoden ensimmäisen vuosineljänneksen, elo-, syys- ja lokakuun ai- kana suoritetusta työstä saman vuoden toisen vuosineljänneksen sekä marras-, joulu- ja tammikuun aikana suoritetusta työstä kolmannen vuosineljänneksen keskituntiansioon.
Yllä mainitut kuukausijaksot lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tili- kausien mukaan huomioonottaen, että tilikauden jakautuessa kahdel- le vuosineljännekselle tai kahdelle yllämainituista maksukausista, se luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suurempi määrä säännöllisiä työtunteja. Milloin keskituntiansio on perustuntipalkkaa pienempi, maksetaan ylityöstä perustuntipalkan mukaan.
Pöytäkirjamerkintä:
Momentissa 6 tarkoitettuun keskituntiansioon säännöllisenä työ- aikana sisältyy urakka- tai aikatyössä saatu ansio huomioonottaen mahdollinen vuorotyölisä.
Edellä mainittu keskituntiansio saadaan jakamalla työntekijän 6. mo- mentin mukaan kulloinkin kysymykseen tulevan vuosineljänneksen aikana saama edellisen kohdan mukaan muodostuva ansio, ylityölisää ja sunnuntaityökorotusta lukuunottamatta, saman vuosineljänneksen työtuntien kokonaislukumäärällä.
Pitkäaikaisesta, eri vuosineljännesten osalle jakautuneesta urakas- ta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota laskettaessa jakaa
Ylityölisän laskenta
Vuosinel- jänneksen määrittely
Keskituntian- sio
Uudet työnte- kijät
Yksi ylityökä- site
Selvitys yli- työstä paikal- lista sopimusta laadittaessa
suoritettujen työtuntien osoittamassa suhteessa ko. vuosineljännesten kesken.
Mom. 7. Vastatulleelle työntekijälle maksetaan ylityölisää korkein- taan neljän kuukauden aikana perustuntipalkkansa mukaan.
Paikallinen sopiminen, yksi ylityökäsite
Mom. 8. Paikallisesti voidaan 2 ja 3 momenteista poiketen sopia sii- tä, että ylityölisä määräytyy tämän momentin mukaisesti. Jos yhdestä ylityökäsitteestä on paikallisesti sovittu voimassa olleen työehtoso- pimuksen perusteella, noudatetaan tuolloin tehtyä sopimusta, ellei muusta sovita.
1 Paikallisesti sovitaan ylityölisän suuruudesta jäljempänä olevista vaihtoehdoista valiten:
a) Ylityölisä maksetaan 55 %:n suuruisena kaikilta ylityölisään oikeuttavilta tunneilta.
b) Ylityölisä maksetaan sadalta ensimmäiseltä ylityölisään oikeuttavalta tunnilta 50 %:n suuruisena ja seuraavilta 100
%:nsuuruisena.
c) Ylityölisä maksetaan viideltäkymmeneltä ensimmäiseltä ylityölisään oikeuttavalta tunnilta 35 %:n suuruisena, seuraavalta sadalta tunnilta 65 %:n suuruisena ja sitä seuraavilta tunneilta 100 %:n suuruisena.
d) Ylityölisän suuruus ja mahdollinen tunteihin perustuva porrastus sovitaan paikallisesti edellä mainittuja esimerkkejä mukaillen.
Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pitkältä ajanjak- solta työpaikan nykyisen ylityökorvausjärjestelmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. monipuolisten työaikajärjestelyiden edistämiseen, kustannusten hallintaan ja ylityön korvaamista koskevi- en periaatteiden yksinkertaistamiseen.
Jos ylityölisän suuruus perustuu porrastettuun järjestelmään, voi tunti- rajojen seuranta-ajanjakso olla enintään vuoden pituinen.
Paikallinen sopimus koskee tämän pykälän 2 ja 3 momenteissa tarkoi- tettua ylityötä sekä 4 momentissa tarkoitettua tes-ylityötä.
Paikallisella sopimuksella ei ole vaikutusta 9 momentin mukaiseen sunnuntaityökorotukseen tai 10 momentin mukaiseen viikkovapaa- korvaukseen.
2 Mikäli ylityön korvaamisesta ei muuta sovita, ylityö korvataan 1 a- kohdan mukaisesti, ellei riittävän pitkältä ajalta laskettu työpaikan keskimääräinen ylityölisäprosentti ole tätä suurempi.
Pöytäkirjamerkintä:
Työpaikan keskimääräinen ylityöprosentti lasketaan seuraavasti:
Työntekijöille kertyneiden ylityöprosenttien summa jaetaan ylityö- lisään oikeuttaneiden tehtyjen työtuntien summalla.
Työntekijöille kertyneiden ylityöprosenttien summalla tarkoitetaan kulumassa olevana vuonna sopimuksentekohetkeen mennessä ja tätä edeltävänä vuonna kertyneitä ylityöprosentteja.
Tehdyillä työtunneilla tarkoitetaan ylityölisään oikeuttaneiden työtuntien summaa vastaavalta ajalta.
3 On suositeltavaa, että työpaikalla arvioidaan esimerkiksi vuosittain ylityökorvausjärjestelmän toimivuutta ja tavoitteiden toteutumista. Arvion perusteella päätetään mahdollisista muutoksista paikalli- seen sopimukseen.
4 Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti.
5 Paikallinen sopimus voidaan solmia olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajan.
Sunnuntaityö
Viikkolepo
Soveltamisohje:
Määräaikainen sopimus tulee kyseeseen lähinnä niissä tapauk- sissa, joissa ylityön korvaamistapaa koskevan sopimuksen käyttö rajoittuu vain osaan työntekijöitä tai on voimassa vain tietyn pai- kallisesti sovitun työaikajärjestelyn kestoajan.
Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen on toi- mitettava kirjallisesti. Irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei siitä ole muuta sovittu. Jos käytössä on tehtyjen ylityölisään oikeuttavien tuntien mukaan porrastettu korvaamistapa, sopimus päättyy kuitenkin aikaisintaan sen seurantajakson päättyessä, joka lähinnä seuraa sopimuksen irtisanomisajan päättymistä, ellei muusta sovita.
Ellei paikallisen sopimuksen voimassaolon päättyessä ole päästy yhteisymmärrykseen uudesta ylityölisän määräytymistavasta, nou- datetaan momenttien 2 ja 3 mukaisia korvaamistapoja.
6 Paikallista sopimista tukevaa aineistoa on liittojen kotisivuilla
xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.
Sunnuntaityö
Mom. 9. Sunnuntaina ja muuna juhlapäivänä suoritettu työ, jota sa- nottuina päivinä tehdään huomioonottaen, mitä edellä momentin 1 mukaisesti vuorokauden vaihtumisesta on sovittu, on sunnuntaityötä, josta palkan lisäksi lain mukaan maksettavana korotuksena suoritetaan tämän pykälän 6 momentin mukaan laskettu keskituntiansio.
Arkipyhiksi keskeytyvissä työaikamuodoissa voi pääluottamusmies tiistaiksi, keskiviikoksi tai torstaiksi osuvan juhlapäivän (uudenvuo- denpäivä, loppiainen, vappu, helatorstai, joulupäivä, tapaninpäivä) osalta kirjallisesti sopia sunnuntaityökorotuksen maksamisesta tai sen suuruudesta. Tämä mahdollistaa säännöllisen työajan siirron kustan- nusneutraalisti työtuntijärjestelmän mukaiselle vapaapäivälle.
Viikkolepo ja viikkolepokorvaus
Mom. 10. Työntekijälle, joka tilapäisesti on työssä sunnuntaina, on, mikäli mahdollista, järjestettävä lain määräämä viikoittainen vapaa-ai- ka (viikkolepo) ensisijaisesti saman viikon lauantaina.
Työntekijälle, jota tilapäisesti tarvitaan viikoittaisena vapaa-aikanaan työhön, jonka vuoksi työtuntijärjestelmästä ilmenevä viikkolepo ei to- teudu, korvataan viikkolevon aikana työhön käytetty aika lyhentämäl- lä hänen säännöllistä työaikaansa viikkolevon aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla viimeistään kolmen seuraavan kalenterikuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita.
Työntekijän suostumuksella voidaan viikkolepokorvaus antaa myös siten, että hänelle suoritetaan työpalkan sekä mahdollisten ylityö- ja sunnuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100 % keskituntiansiosta. Tätä laskettaessa otetaan huomioon ne työtunnit, joina hän on ollut työssä sen työvuorokauden aikana, jona viikkolepo olisi viimeistään ollut annettava.
Työntekijän kanssa on sovittava ennen viikkolepopäivänä tehtävää työtä, korvataanko menetetty viikkolepo antamalla vastaava vapaa vai maksamalla siitä rahakorvaus.
Pöytäkirjamerkintä:
Viikkolevon ei katsota toteutuvan aikana, jolloin työntekijä on poissa työstä oman sairautensa tai sairaan lapsen hoidon vuoksi. Työntekijälle korvataan hänen menettämänsä viikkolepo 9 §:n 10 momentin mukaisesti, ellei hän saa viikkolepoaan muutoin.
V ERINÄISET KORVAUKSET
10 §
Työskentely tehdasalueen ulkopuolella Mom. 1. Yleisiä määräyksiä
Työtehtävien edellyttämät matkat tehdään tarkoituksenmukaisella ta- valla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.
Matka katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä lähtee välittömästi komennuspaikalle suuntautuvalle matkalle työpaikalta tai asunnos- taan, ja päättyneeksi silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työn- tekijä voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa, katso-
Viikkolepo korvaus
Matkustamis- velvollisuus
Matka-aika
Vakinainen työpaikka
Korvaus matkustuskus- tannusksista
Oman auton käyttö
taan matka päättyneeksi silloin, kun hän palaa asuntoonsa.
Soveltamisohje:
Matkaan katsotaan kuuluvan myös se välttämätön odotus, joka julkisten liikennevälineiden kulkuvuoroista johtuen liikenneväli- neestä toiseen vaihdettaessa saattaa aiheutua.
Vakinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa työntekijä varsi- naisesti työskentelee.
Jos työntekijä joutuu jatkuvasti työskentelemään yrityksen toiminnan luonteen vuoksi eri työpaikoilla, työnantajan tulee työhönoton yhtey- dessä selvittää työntekijälle hänen vakinainen työpaikkansa tätä pykä- lää sovellettaessa. Mikäli tähän määritykseen vaikuttavat seikat olen- naisesti muuttuvat, työnantajan tulee antaa työntekijälle tästä selvitys.
Mom. 2. Matkakustannusten korvaaminen
Työntekijälle maksetaan korvaus matkakustannuksista ja korvaus- ta työvuorokautena matkustamiseen käytetyltä ajalta sekä korvausta työkomennuksesta syntyvistä ylimääräisistä kustannuksista siten kuin jäljempänä tässä momentissa sanotaan.
a) Matkakustannukset
Kaikki komennuspaikalle tai sieltä takaisin tai toiselle komennuspai- kalle matkustamisesta aiheutuvat tarpeelliset matkakustannukset kor- vaa työnantaja. Tarpeellisiksi matkakustannuksiksi luetaan rautatie-, laiva-, lento- ym. matkalippujen hinnat toisessa luokassa, matkata- varakustannukset sekä, jos matkustetaan yöllä, makuupaikkalippujen hinnat toisessa luokassa.
Jos työntekijän oman auton käytöstä matkatyössä on ennen matkaa sovittu, maksetaan siitä sekä työnantajan kanssa sovitusta muiden hen- kilöiden tai tavaran kuljetuksesta omalla autolla korvaus. Korvauksen suuruus on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.
b) Matka-ajan korvaus työmatkoilta
Matkustamiseen käytetyltä ajalta maksetaan työntekijälle henkilökoh- taista aikapalkkaa.
Jos työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, edellä mainittua korvausta ei makseta klo 21.00–07.00 väliseltä ajalta.
Tapauksissa, joissa työnantaja määrää työntekijän komennuskohtee- seen, joka on yli 55 kilometrin etäisyydellä vakinaisesta työpaikasta, jonne hän kulkee kotoa päivittäin ja kodin ja työntekemispaikan väli- nen työmatka on yli 55 kilometriä, menetellään seuraavasti:
Työnantaja maksaa matkakustannukset ja matka-ajan palkan siitä yh- densuuntaisesta työmatkan osuudesta, joka ylittää 20 km.
Matka-ajan korvaamista koskevista periaatteista voidaan paikallisesti sopia toisinkin.
c) Päiväraha
Kun työntekemispaikka on yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 55 kilometrin etäisyydellä työntekijän vakinaisesta työpai- kasta ja asunnosta, maksetaan päivärahaa kultakin matkavuorokau- delta seuraavasti:
- Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 12 tuntia.
- Osapäivärahaa maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.
- Ateriakorvaus maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia.
- Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaa- vuorokaudesta, joka käsittää vähintään 2 ja enintään
6 tuntia, maksetaan osapäiväraha.
Matkavuorokausi on enintään 24 tunnin pituinen ajanjakso, joka alkaa työntekijän lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Mat- kavuorokausi päättyy työntekijän palatessa työmatkalta työpaikalleen
Korvaus matka-ajalta
Päivittäinen komennus, yli 55 km
Päivärahan maksamisen edellytykset
Matkavuoro- kausi
Päivärahan määrä
Päivärahan vähennykset
Ateriakor- vauksen edellytykset
tai asunnolleen.
Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain verovapaak- si vahvistaa. Vahvistetut päivärahamääräykset löytyvät liittojen koti- sivuilta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.
Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.
Soveltamisohje:
Kun työntekijälle on järjestetty ilmainen ruoka tai asunto, ei ole merkitystä, onko se työnantajan tai jonkun muun, esim. tilaajan järjestämä.
d) Ateriakorvaus
Kun työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinai- sesta työpaikasta ja asunnosta tai yhteisesti todetusta lähtöpisteestä ja työmatka kestää yli 6 tuntia, korvataan työntekijälle ateriakorvausta päivältä 1/4 kotimaan päivärahasta ja työmatkasta syntyneet tarpeel- liset matkakulut.
Mikäli matkoihin kuluva aika julkisia kulkuneuvoja käyttäen ja niiden säännöllisen todellisen kulkuajan mukaan tai työnantajan järjestämää kuljetusta käyttäen ylittää tunnin päivässä, maksetaan työmatkasta syntyvien matkakulujen lisäksi henkilökohtaisen aikapalkan mukaista matka-ajan palkkaa.
Soveltamisohje:
Työntekijän lähtiessä työaikana työhuoneelta työpaikalle tai työpaikalta työhuoneelle maksaa työnantaja kaikki matkakustan-
nukset sekä matka-ajalta henkilökohtaisen aikapalkan mukaisen korvauksen.
Ateriakorvaus on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain vahvis- taa. Vahvistetut ateriakorvausmääräykset löytyvät liittojen kotisivuilta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.
e) Yöpymiskustannukset
Yöpymiskustannukset korvataan maksamalla joko majoittumiskus- tannukset tai yömatkaraha seuraavasti:
Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnanta- ja korvaa työkomennuksen aikaiset majoittumiskustannukset hyväk- symänsä selvityksen mukaisesti.
Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömatkaraha maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai matkan ajaksi makuupaikkaa.
Yömatkaraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain vahvis- taa. Vahvistetut yömatkarahamääräykset löytyvät liittojen kotisivuilta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.
Yömatkarahaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on perusteetto- masti jättänyt käyttämättä hyväkseen työnantajan varaaman ja ilmoit- taman majoittumismahdollisuuden.
f) Asunnon hankkiminen
Työnantaja selvittää ennen työntekijän työkomennukselle lähtöä asun- non saannin mahdollisuudet komennuspaikkakunnalla tai sen lähis- töllä tai varaa tarvittaessa työntekijälle sieltä asunnon.
Asunnossa tulee olla normaali kalustus, liinavaatteet sekä olosuh- teisiin nähden riittävät sosiaaliset ja virkistystilat.
Mikäli työnantaja komennuspaikkakunnalla kiinteässä työkohteessa
Ateriakorva- uksen määrä
Majoittumis- kustannukset
Yömatkaraha
Yömatkarahan suuruus
Asunto komen- nuspakka- kunnalle tai lähistölle
Erityistilanteet
Matkakustan- nusten korvaus komennus- paikkakun- nalla
Sairaalapäivä- raha komen- nuspaikkakun- nalla
järjestää työntekijälle asunnon, tulee työnantajan tähän tarkoitukseen hankkiman majoituskaluston olla sellaista, että asumistilaa kutakin majoitettavaa työntekijää kohti on vähintään 10 m2 ja että samaan huoneeseen majoitetaan enintään kaksi henkilöä. Tämän lisäksi ma- joitustilojen yhteyteen varataan olosuhteisiin nähden riittävät sosiaali- set ja virkistystilat.
Mikäli työskentely komennuspaikkakunnalla jatkuu keskeytyksittä yli kaksi kuukautta, majoitetaan yksi henkilö huonetta kohti ottaen huo- mioon komennuspaikkakunnan olosuhteet.
Työnantajan hankkimassa majoitukseen käytetyssä asuntovau- nussa tulee olla asumistilaa 7 m3 majoitettua työntekijää kohti.
g) Erikoismääräyksiä
Kun kyseessä on pitkä työkomennus, sovitaan työnantajan ja työnteki- jäin kesken niistä perusteista, joiden nojalla työntekijälle voidaan kus- sakin tapauksessa erikseen myöntää työstä vapaata välttämättömien henkilökohtaisten asioiden hoitoa varten hänen kotipaikkakunnallaan edellyttäen, että vapaan myöntäminen on mahdollista työn säännölli- sen kulun häiriintymättä.
Jos komennuspaikkakunnalla ei ole työkohteen läheisyydessä saa- tavissa asuntoa ja työntekijä joutuu tämän vuoksi asumaan yli 15 kilo- metrin etäisyydellä työmaalta, työntekijälle maksetaan korvaus matka- kustannuksista. Korvauksen suuruus määräytyy ensisijaisesti yleisten kulkuvälineiden kyseiseltä matkalta perimän maksun mukaisesti. Jos sopivien yleisten kulkuyhteyksien puuttuessa joudutaan käyttämään omaa autoa, sovelletaan oman auton käyttöä koskevaa sopimuskohtaa.
Kun työntekijä on työssä pyhä- ja juhlapäivinä komennuspaikkakun- nalla, jossa hänelle kustannetaan ilmainen ruoka ja asunto, on hänellä oikeus saada, mikäli hän niin haluaa, vastaava korvaus ruoasta raha- na.
Jos työntekijä määrätään komennuspaikkakunnalla sairaalahoitoon, työnantaja maksaa hänelle päivärahan asemesta sairaalapäivärahana 2,50 € vuorokaudelta siihen saakka, kunnes työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa työntekijän työkyvyttömyyden takia lak-
kaa. Edellä olevaa oikeutta työntekijällä ei kuitenkaan ole, mikäli hä- nellä on oikeus saada korvaus sairaalan perimästä hoitopäivämaksusta työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella.
Tapauksissa, joissa työntekijä on komennuspaikalla poissa työstä il- man hyväksyttävää syytä, menetellään päivärahan suhteen seuraavasti:
1. Vapaapäiviltä maksettava päiväraha
Jos poissaolo välittömästi liittyy työpäivää seuraavaan taikka sitä edeltävään vapaapäivään, ei päivärahaa seuraavalta tai edeltävältä va- paapäivältä makseta.
2. Päiväraha työpäivältä
Päivärahan määrää poissaolopäivältä vähennetään suhteessa siihen ai- kaan, jonka työntekijä on ollut tekemättä työtä.
Jos työntekijä ennen pääsiäis-, juhannus- tai joulupäivää on komen- nuspaikkakunnalla tehnyt yhtäjaksoisesti työtä vähintään 3 viikkoa, on hän, mikäli työn teknillinen laatu tai muut pakottavat syyt eivät sitä estä, oikeutettu mainituiksi juhlapäiviksi matkustamaan kotiinsa. Tällöin työnantaja korvaa hänelle a)-kohdan mukaisesti matkakustan- nukset kotipaikalle ja sieltä takaisin työpaikalle sekä matkan ajalta b)-kohdan mukaisen matka-ajan korvauksen sekä edelleen c)-kohdan mukaisen päivärahan ja e)-kohdan 3. kappaleen mukaisin edellytyksin yömatkarahan.
Sama koskee muitakin työntekijöitä, jotka työnantaja mainituiksi juh- lapyhiksi lähettää kotiin, sekä vuosiloman takia tapahtuvaa kotimat- kaa.
Jos työnantaja lähettää työntekijän tämän sairauden tai tapaturman vuoksi kotiin, maksaa hän kotimatkasta aiheutuvat kustannukset tä- män sopimuskohdan mukaisesti. Matka-ajan korvausta maksetaan kuitenkin vain siltä säännöllisen työajan osalta, jolta sairasajan palk- kaa ei makseta.
Soveltamisohje:
Aiheeton poissaolo ja päiväraha
Eräät kotimat- kat
Paikallinen sopiminen
Sopimus ulkomaantyön perusteista
Ulkomaan päiväraha
Työmaa rajan läheisyydessä
Tässä sopimuskohdassa tarkoitettujen matkojen osalta kestää työnantajan korvausvelvollisuus työntekijän tosiasialliseen kotiin saakka.
Työntekijän tulee pyynnöstä antaa työnantajalle selvitys kotinsa sijaintipaikasta.
Tässä momentissa mainituista päivärahaa, ateria- ja matkakustannus- ten korvausta ja matka-ajan palkkaa koskevista periaatteista voidaan paikallisesti sopia toisinkin.
Mom. 3. Työ ulkomailla
Ulkomailla tehtävän ns. matkatyön palkkaehdoista, palkanmaksuta- vasta ym. työsuhteeseen liittyvistä taloudellisista eduista on työnanta- jan ja työntekijän ennen matkan alkamista sovittava. Suositeltavaa on, että sopimus tehdään kirjallisesti.
Sovittavia asioita ovat muun muassa:
- sopijaosapuolet
- asemamaa
- sopimuksen voimassaolo
- asunnon hankkiminen
- työtehtävät
- palkka ja päivärahat
- työaika ja ylityö
- vuosiloma
- kotimatkat
Pöytäkirjamerkintä:
Ulkomaan komennukselle ei työntekijää tule määrätä ilman hänen suostumustaan, ellei kyseessä ole työntekijä, jonka kanssa tehty työsopimus edellyttää matkustamista myös ulkomaille.
Päivärahaa maksetaan seuraavasti:
Päivärahan määrä kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.
Venäjän ja Suomen rajan läheisyydessä olevilla uudisrakennustyö- mailla, kuten Kostamuksessa, Svetogorskissa ja Kamenogorskissa sekä muissa vastaavanlaisissa työkohteissa, sovitaan matkatyön aihe-
uttamien kustannusten korvaamisesta liittojen yhteisesti hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Mikäli tiettyyn kohteeseen soveltuvia peri- aatteita ei ole liittojen kesken hyväksytty, neuvottelevat liitot asiasta tämän sopimuksen 27 §:ssä olevaa neuvottelujärjestystä noudattaen. Siihen saakka, kunnes liitot ovat hyväksyneet yhteiset periaatteet, kor- vataan matkatyön aiheuttamat kustannukset tämän pykälän 2 momen- tin mukaisesti.
Soveltamisohje:
Säännös koskee vain sellaisia Venäjän ja Suomen rajan läheisyy- dessä sijaitsevia rakennus- tai asennustyömaita, joilla työskentelee useita suomalaisia yrityksiä. Sen sijaan muualla Venäjällä sijait- sevissa työkohteissa ja asutuskeskuksissa sijaitsevilla työmailla korvataan kustannukset tämän pykälän 3 momentin nojalla, jolloin päiväraha määräytyy tämän momentin mukaisesti.
Edellä tarkoitettu päiväraha on kokonaiskorvaus tavanomaisista ku- luista ulkomailla.
Mikäli työntekijä saa ilmaisen asunnon tai ruoan taikka molemmat, vähennetään päivärahaa vastaavasti. Asunnon osuudeksi tällöin kat- sotaan 1/4 päivärahasta, ellei paikallisesti muuta sovita.
Mikäli työn suorittaminen kestää vähintään kaksi kuukautta, voidaan paikallisesti sopia päivärahojen suuruudesta ottaen huomioon paikalli- set olosuhteet ja ne toimenpiteet, joihin työnantaja mahdollisesti on ryhtynyt oleskelua silmällä pitäen.
Muuten sovelletaan ulkomailla tehtävän matkatyön osalta tämän työ- ehtosopimuksen määräyksiä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa kyseisen maan lainsäädännön kanssa.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Ruotsin työehtosopimusten soveltamisvelvollisuuden perusteella noudatetaan Ruotsin osalta seuraavia poikkeusmääräyksiä:
a) yritys, joka liittyy Ruotsissa olevien työmaidensa osalta jonkin ruotsalaisen työnantajaliiton jäseneksi ja näin ollen on velvollinen soveltamaan Ruotsissa voimassa olevaa työehtoso- pimusta sinne lähettämiinsä työntekijöihin, vapautuu Suomessa
Vähennykset ulkomaan päivärahasta
Poikkeusmää- räykset
voimassa olevien työehtosopimusten soveltamisesta;
60 61
b) työnantaja ei ole velvollinen soveltamaan vastaavalta ajalta samoihin työntekijöihin Suomessa voimassa olevia lain ja työehtosopimusten määräyksiä vuosilomapalkan ja loman korvauksen laskemisesta ja maksamisesta;
c) Ruotsin kyseisen työehtosopimuksen mukaan maksettuja palkkoja tai sovellettuja työehtoja ei oteta huomioon määrättä- essä Suomeen palanneen työntekijän palkka- tai muita työehtoja Suomessa voimassa olevien työehtosopimusten mukaan;
d) edellä olevia pöytäkirjamerkinnän kohtia a) - c) sovel- letaan myös siinä tapauksessa, että yritys on solminut erillisen työehtosopimuksen ruotsalaisen ammattiliiton kanssa.
Mikäli työnantaja noudattaa muuallakin kuin Ruotsissa kyseessä ole- van maan erityisalan työehtosopimusta palkkoihin ja muihin työehtoi- hin nähden, maksetaan myös päivärahakorvaukset saman sopimuksen päivärahamääräysten mukaisesti huomioiden tämän pykälän 3 mom. määräykset.
11 §
Työvälineiden korvaus
Mom. 1. Eristyspeltisepälle maksetaan työväline korvausta 1,50 euroa ja eristäjälle 0,40 euroa työssäolopäivää kohden silloin, kun heillä on käytössään vähintään seuraavat työvälineet:
Eristyspeltiseppä
1 kpl suorakulma
2 kpl lukkopihtejä
1 kpl piikki
1 kpl niittauspihdit
1 kpl porakone
1 kpl vannekiristäjä
Eristäjän työvälineet Villapuukko Metrimitta Linjapihdit
Sivuleikkurit tai puutarhasakset Villakoukku
Työntekijän käyttäessä työssään henkilökohtaisia työvälineitä, makse- taan työvälinekorvausta työpäivää kohti seuraavasti:
sähkökäyttöinen kuvioleikkuri ja
akkukäyttöinen porakone 1,00 €
mekaaninen kaidesikkikone 1,20 ”
akkukäyttöinen sikkikone 3,00 ”
Soveltamisohje:
Mikäli eristyspeltisepällä on myöskin luettelossa mainitut eristäjän työvälineet ja hän tekee työhönsä liittyvät eristykset itse, maksetaan hänelle molemmat työvälinekorvaukset.
Mom. 2. Raskaat työkoneet, jotka ovat työnantajan nimellä:
1 kpl pelikaanisakset 12’’
1 kpl nivelelliset nokkasakset 12’’
1 kpl kuviosakset
1 kpl metrimitta 1 kpl iso harppi
1 kpl pieni harppi
1 kpl 20 metrin jatkojohto 1 kpl peltisepän vasara
1 kpl kosakkavasara
3 kpl ruuvimeisseleitä
Korvaus eristyspelti- sepälle omien työvälineiden käytöstä
Kanttikoneet 1 m ja 2 m
Sikkikoneet n:o 1 ja n:o 3 Pyöristyskoneet
Peltileikkurit (kaarisakset 1 m) Niittipumput tai akkuniittikone Hitsausmuuntajat kaapeleineen Vannerautaleikkurit
Mom. 3. Milloin rakennuspeltiseppä joutuu työskentelemään omilla täydellisillä käsityövälineillä, suorittaa työnantaja tästä korvauksena
Työväline- korvaus rakennuspelti- sepälle
Korvattavat arkipyhät
65,00 euroa neljännesvuosittain. (Pelti) Työvälineluettelo
Luettelo peltisepän työvälineiden vähimmäismääristä, joka oikeuttaa työvälinekorvauksen saamiseen.
Peltisakset, suorat 1 kpl Peltisakset, oikean ja vasemman käden 1 kpl Kosakka tai mosa 1 kpl
Vasara, peltisepän 1 kpl
Timpurin vasara 1 kpl
Listapihdit 1 kpl
Laattapihdit 1 kpl
Nokkapihdit 1 kpl
Aukaisupihdit 1 kpl
Poikkisaumapihdit 1 kpl
Lukkopihdit 2 kpl
Puukko 1 kpl
Ruuvitaltta 1 kpl
Ryppyrauta 1 kpl
Suorakulma 1 kpl
Niittauspihdit 1 kpl
Mitta 1 kpl
12 § Arkipyhäkorvaus
Mom. 1. Muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta uudenvuodenpäivältä, loppiaiselta, pitkäperjantailta, toisel- ta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jou- luaatolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä maksetaan työn- tekijälle arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka. Palkalla tarkoitetaan tämän työehtosopimuksen 5 §:n 5 momentin mukaista työntekijän henkilökohtaista aikapalkkaa.
Soveltamisohje:
Osa-aikatyötä tekevän työntekijän arkipyhäkorvaus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä oleva arkipyhäkorvaus.
Mom. 2. Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään 1 kuukauden ennen kyseistä arkipyhää ja edellyttäen, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jäl- keen lähinnä seuraavana työpäivänä.
Soveltamisohje:
Jos työtuntijärjestelmän mukaisen työajan noudattamista koskeva edellytyssääntö aiheuttaisi arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, menetys koskee vain yhtä mainituista arkipyhistä.
Mom. 3. Arkipyhäkorvaus maksetaan tämän pykälän tarkoittamalle työntekijälle myös sellaisilta 1. momentin mukaisesti määritellyiltä arkipyhiltä, jotka sattuvat
- vuosiloman ajaksi
- ajaksi, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan tai synnytysvapaan palkkaa
- lakisääteisen isyysvapaan ajaksi
- 15 §:n 10 momentissa tarkoitetun lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi
- taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan enintään 2 viik- koa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen ajaksi.
- palvelusvuosilisävapaan ajaksi
Jos poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä on johtunut muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arki- pyhäkorvausta kuitenkaan makseta.
Mom. 4. Ellei työntekijällä ole sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi oikeutta lain mukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle tässä pykälässä tarkoitettu arkipyhäkor- vaus 3. momentin mukaiselle työkyvyttömyysajalle muuksi viikonpäi- väksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä.
Edellytykset
Arkipyhä- korvauksen edellytykset
Luvaton poissaolo
Itsenäisyys- päivä
Oikeus vapaa- seen
Kutsunta
Reservin harjoitukset
Mom. 5. Arkipyhäkorvausta ei makseta viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle.
13 §
Muita korvauksia ja etuja
Mom. 1. Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstä:
- päivänä, jona hänet vihitään avioliittoon
- 50- ja 60-vuotispäivänään
- läheisen omaisen hautauspäivänä.
Vapaan antamiseen käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata.
Mom. 2. Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kutsunta- päivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän.
Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.
Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsunta- toimitus pidetään.
Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan ansion menetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvi- tyksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä sään- nöllisenä työaikanaan.
Mom. 3. Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.
Työnantaja saa vähentää maksettavan reserviläispalkan työtuntijärjes- telmän mukaisten työpäivien osalta.
Soveltamisohje:
Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka pelastuslain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.
Mom. 4. Työntekijällä, joka on valittu Teollisuusliitto ry:n liittohalli- tukseen, liittovaltuustoon tai liittokokoukseen, on oikeus saada vapaa- ta milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä.
Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys kokoukseen osallis- tumiseen tarvitsemastaan ajasta.
Mom. 5. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset suoritetaan työ- ehtosopimuksen 5 §:n 5 momentin mukaisella työntekijän henkilö- kohtaisella aikapalkalla.
Mom. 6. Joulukuun 1. päivää lähinnä seuraavan palkanmaksun yhtey- dessä suoritetaan työntekijälle palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä edeltävän marraskuun loppuun men- nessä yhdenjaksoisesti kestänyt.
Lisä määräytyy seuraavasti:
Työsuhteen Lisänä maksettava euromäärä
kesto lasketaan kaavasta:
10 mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x AP 15 mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x AP 20 mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x AP 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x AP
jossa
Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeut- tavien kuukausien lukumäärä
AP on työehtosopimuksen 5 §:n 5 momentin tarkoittama työnte- kijän henkilökohtainen aikapalkka.
Soveltamisohje:
Teollisuuslii- ton hallin- toelimien kokoukset
Palvelus- vuosilisä
Tarkastelu- ajankohta
Työsuhteen päättyessä
Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suuruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien luku- määrän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä.
1. Se, kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä perusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle suoritetaan, todetaan vuosittain
30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastus- ajankohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta laskettaessa noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.
Soveltamisohje:
Jos työntekijä on siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai osa-aikatyötä tehnyt työntekijä kokoaikatyöhön edellisen perus- teen toteamishetken (30.11.) jälkeen, suhteutetaan edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä siten, että sen katsotaan jakautuvan kahteentoista osaan ja niiltä täysiltä kuukausilta, joina työntekijä on ollut sanottuna ajanjaksona osa-aikainen, kerrotaan tätä vastaava suhteellinen osuus palvelusvuosilisästä osa-aikatyön työviikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
2. Mikäli lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päät- tyy ennen lisän vuosittaista maksua, suoritetaan työntekijälle lopputi- lin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta laskettuna kultakin sellai- selta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle viimeksi palvelusvuosilisänä suoritettiin.
3. Palvelusvuosilisä suoritetaan erillisenä lisänä. Sitä ei oteta huo- mioon työehtosopimuksen 9 §:n 6 momentin mukaista eikä 18 §:n 3 momentin 1. kohdan mukaista keskituntiansiota laskettaessa.
4. Työnantaja ja työntekijä voivat vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan va- paaseen. Vapaa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkastusajankoh- dan jälkeen. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan ajankohdasta tai menettelytavasta, jota vapaan pitämisessä noudatetaan. Sopimus on
tehtävä kirjallisesti. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys vaihto- käytännöistä.
Palvelusvuosilisävapaa luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosilo- man pituutta laskettaessa.Vapaan ajalta maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle aikapalkan suuruinen korvaus.
Mom. 7. Ellei paikallisesti palvelusvuosilisän maksamisen ajankoh- dasta muuta sovita, maksetaan työntekijälle joulukuun 1. päivää lähin- nä seuraavan palkanmaksun yhteydessä palvelusvuosilisää sen mu- kaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on tätä joulukuuta edeltävän marraskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti kestänyt.
Soveltamisohje:
Paikallisella sopimuksella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti kos- kevaa palvelusvuosilisän maksutapaa.
Mom. 8. Työntekijälle, joka hyväksyttävästi suorittaa yhdessä sovitun pelti- ja teollisuuseristysalan ammattitutkinnon tai erikoisammattitut- kinnon, maksetaan tutkinnon suorittamista seuraavan palkanmaksu- kauden yhteydessä ammattitutkintopalkkio, jonka suuruus on:
Ammattitutkinto 200 €
Erikoisammattitutkinto 300 €
Pöytäkirjamerkintä:
Tämän lisäksi työntekijän suorittamasta ammatti- ja erikois- ammattitutkinnosta on tietyin edellytyksin mahdollista saada koulutusrahaston maksama ammattitutkintostipendi, määrältään 330 euroa.
VI TYÖTURVALLISUUS
14 § Työturvallisuus
Mom. 1. Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huo- lehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä
Maksuajan- kohta
Ammattitutkin- topalkkio
Työnantajan ja työntekijän velvollisuudet
Ilmoitus- velvollisuus
Vaarallisesta työstä pidät- täytyminen
Henkilösuo- jainten hankita
tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuh- teisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilö- kohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.
Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muus- ta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työnte- kijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.
Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti an- tamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän tulee huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle työturvallisuuslain 15 §:n mukaisesti antamia henkilösuojaimia ja muita varusteita.
Mom. 2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ja työ- suojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilösuojaimissa tai muissa laitteissa havait- semistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle.
Työntekijän ilmoitusvelvollisuus ei vaikuta korvausvastuuseen, joka määräytyy yksinomaan lain mukaan.
Mom. 3. Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä. Sama oikeus työntekijällä on, jos työtä varten ei ole asennettu viranomaisen tai työsuojelupäällikön määräämiä tahi työsuojelutoimikunnan tai vastaavan yhteistoiminta- elimen yksimielisesti ehdottamia varmuuslaitteita.
Mom. 4. Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammatti- tautitilastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voidaan työstä todeta, että henkilönsuojainten käyttö olennaisesti parantaa työturvallisuus- tai terveysolosuhteita, työnantaja hankkii tällaisen suojaimen työpaikalle työntekijän käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain 15 tai 20 §:n mukaan ei olisi välttämätöntä.
Samoin menetellään, jos työntekijä voidaan tehokkaasti suojata hai- toilta, jotka aiheutuisivat työn erityisestä kosteudesta, märkyydestä,
vedosta, kuumuudesta tai kylmyydestä, voimakkaasta valosta tai muusta vaarallisesta säteilystä.
Soveltamisohje:
Asiaa käsittelevä yhteistyöelin on yrityksen työsuojelutoimikunta tai vastaava. Myös yrityksen terveydenhuoltohenkilöstölle tulee antaa mahdollisuus lausua mielipiteensä hankittavaksi ehdote- tuista suojaimista.
Yhteisellä toteamisella tarkoitetaan määräyksessä sitä, että yhteistyöelimessä edustettuna olevat eri ryhmät ovat han- kintaehdotuksesta samaa mieltä.
Edellä sanottu ei tarkoita tavanomaista työvaatetusta, jota työnteki- jä työssään käyttää estääkseen omia vaatteitaan tai itseään likaantu- masta.
Töissä, joissa työvaatteiden kuluminen on normaalia selvästi suurem- pi, annetaan työntekijälle kohtuulliseksi katsottava määrä suojapukuja ja -käsineitä.
Mom. 5. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveys- huolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haitto- jen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi käyttäen riit- tävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita. Työterveyshuolto tulee järjestää siten kuin työterveyshuoltolaissa säädetään.
Mom. 6. Työsuojeluvaltuutetun työstä vapauttamisen osalta noudate- taan pelti- ja teollisuuseristysalan yleissopimusta.
Mom. 7. Työnantaja antaa työntekijälle suojapuvun ja tämän jälkeen annetaan yksi suojapuku vuodessa. Työn sitä edellyttäessä antaa työn- antaja työntekijälle myös turvajalkineet. Tämän jälkeen uudet turva- jalkineet annetaan niiden kunnon sitä edellyttäessä.
Työterveys- huollon järjes- täminen
Suojapuku ja turvajalkineet
Sairastumi- sesta ilmoitta- minen
Ilmoituksen laiminlyönti
Sairausajan palkanmaksun edellytykset
VII SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
15 §
Xxxxxxxxxxx, äitiys-, isyys- ja tilapäinen hoitovapaa
A. Sairausajan palkka
Mom. 1. Ilmoitus työkyvyttömyydestä
Työntekijä on velvollinen viipymättä ja, mikäli mahdollista, ennen työvuoron alkua ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.
Soveltamisohje:
Sairastumisesta ilmoitetaan lähimmälle esimiehelle tai työnan- tajan nimeämälle muulle henkilölle. Työnantajan tulee saattaa ilmoittamista koskevat menettelytavat työntekijöiden tietoon.
Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö velvollisuutensa ilmoittaa vii- pymättä sairastumisestaan työnantajalle, maksetaan sairausajan palkkaa aikaisintaan siitä päivästä lukien, jona ilmoitus on tehty.
Mom. 2. Palkanmaksun edellytykset
Sairausajan palkka maksetaan seuraavin edellytyksin:
1. Työntekijä on sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttö- myyden vuoksi estynyt tekemästä työtä.
2. Työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä selvitys.
Soveltamisohje:
1 Työkyvyttömyyden toteaminen
Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella.
Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kir- joittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelle.
Epidemioiden aikana voi lääkäri antaa työterveyshoitajalle oikeu- den kirjoittaa tutkimuksensa perusteella todistuksia enintään kol- meksi vuorokaudeksi kerrallaan. Kertautuvan todistuksen antajan tulee olla aina sama terveydenhoitaja. Uusiutumistapauksessa
on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdolliseen lääkärinhoidon tarpeeseen. Ennen kuin hoitajan antamaa todistusta voidaan pitää selvityksenä työkyvyttömyydestä, hänen tulee todeta yhdessä lää- kärin kanssa tilanteen olevan em. tavalla sellainen, että hoitaja voi antaa todistuksia työkyvyttömyydestä.
2 Yrityksen terveyspalvelujen käytön ensisijaisuus
Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan pal- kan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväk- syttävän syyn muun lääkärin käyttöön.
3 Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet
Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodis- tusta, hän voi osoittaa työntekijän nimeämänsä lääkärin tarkastet- tavaksi. Työnantaja maksaa uuden lääkärintodistuksen hankkimi- sesta johtuvat kustannukset.
Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtoso- pimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
4 Sairauspoissaolojen hallinta ja työntekijän oma ilmoitus Sairauspoissaolojen hallinta
Työpaikan sairauspoissaolojen hallinta toteutuu parhaiten yritysjohdon, esimiesten, henkilöstön ja sen edustajien sekä työ- terveyshuollon yhteistyönä. Tehokas vaikuttaminen edellyttää toi- mintamallia, joka koostuu ongelmien kartoituksesta, tavoitteiden asettamisesta ja käytännön toimenpiteistä. Yhtenä toimenpiteenä voi olla jäljempänä tarkemmin määritelty oma ilmoitus -menettely.
Työntekijän oma ilmoitus lyhytaikaisista sairauspoissaoloista
Sairauspoissaolojen vähentämiseksi voidaan paikallisesti sopia oma ilmoitus –menettelyn käyttöönotosta työpaikalla. Sopimus on tehtävä kirjallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä. Sopimus voi koskea enintään kolme vuorokautta kestäviä pois-
Sairausajan palkanmaksun perusteet
Kalenteriajan- jakso
saoloja. Oma ilmoitus –menettelyä sovelletaan vain työntekijän omiin sairauspoissaoloihin.
Paikallisesti sovittavia asioita voivat olla muun muassa:
• sopimuksen tavoitteet
• keitä sopimus koskee
• kenelle ilmoitus tehdään
• millä tavalla ilmoitetaan
• miten ilmoitus kirjataan
• kuinka toimitaan sairauden jatkuessa
• mahdolliset rajoitukset hyväksyttävien poissaolojen määrään
• työnantajan oikeus määrätä työntekijä (työterveys)lääkärin tarkastettavaksi
• väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poiketa sairaus- ajan palkan maksuperusteista ilmenneissä väärinkäytöstilanteissa
• sopimuksen toteutumisen seuranta
• sopimuksen kesto, irtisanomismahdollisuus.
Mom. 3. Korvausajanjakson pituus
Sairausajan palkka maksetaan henkilökohtaisen aikapalkan mukai- sesti sen pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:
Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhtäjak- soisesti:
vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää
10 vuotta tai kauemmin 56 päivää
Sairausajan palkka maksetaan kunkin korvattavan työpäivän työtunti- järjestelmän mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta.
Vähintään 6 kuukauden työsuhteet
Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yh- denjaksoisesti vähintään 6 kuukautta, sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työntekijän työssä ollessa olisi ollut hänen työpäivänsä.
Odotus- eli karenssipäivä yhden kuukauden, mutta alle 6 kuu- kautta jatkuneissa työsuhteissa
Sairausajan palkka maksetaan toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työntekijän työssä ollessa olisi ollut hänen työpäivänsä. Ensim- mäinen poissaolopäivä on karenssipäivä.
Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastumispäi- vän jälkeen vähintään kuusi (6) arkipäivää maksaa työnantaja palkan myös karenssipäivältä.
Jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta, maksetaan sairausajan palkka myös karenssipäivältä.
Alle 1 kuukauden työsuhde
Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksaa työnantaja sai- rausajan palkkana 50 % työntekijän henkilökohtaisesta aikapalkasta. Sairausajan palkkaa maksetaan enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Sairausajan palkan maksamisen edellytykset samoin kuin karenssipäivä määräy- tyvät tämän pykälän mukaisesti. Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vas- taavasti aika, jolta palkkaa on maksettava.
Sairastuminen kesken työpäivän
Jos työntekijä tulee sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömäksi kesken työpäivänsä, maksetaan hänelle hänen sinä päivänä menettä- mältään säännölliseltä työajalta henkilökohtaisen aikapalkan mukai- nen korvaus.
Odotus- eli karenssipäivä
Karenssi ja tapaturma
Sairastumi- nen kesken työpäivän
Saman sairauden uusiutuminen alle 30 päivän kuluessa
Tahallisesti aiheutettu sairaus tai tapaturma
Soveltamisohje:
Määräys tarkoittaa sitä, että alle 6 kuukauden työsuhteissa työky- vyttömyyden jatkuessa seuraava työpäivä on karenssipäivä.
Jos työntekijä jo työhön tullessaan on sairauden vuoksi työky- vytön, kyseistä päivää pidetään alle 6 kuukauden työsuhteissa karenssipäivänä.
Saman sairauden uusiutuminen
Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päi- vän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, aloitetaan sairausajan palkan maksa- minen ilman karenssipäivää, jos korvausajanjakso ei tämän sairauden osalta ole tullut täyteen. Sairausajan palkan maksamista jatketaan, kunnes sairaus- tai korvausajanjakso on päättynyt.
Soveltamisohje:
Korvausajanjakson ei saman sairauden uusiutuessa tarvitse olla yhdenjaksoinen, vaan se voi koostua useasta työkyvyttömyys-ajanjaksosta.
Onko kysymyksessä sama vaiko eri sairaus, ratkaistaan epäsel- vässä tapauksessa sairausvakuutuslain tulkintoja noudattaen.
Jos sairaudesta tai tapaturmasta aiheutunut työkyvyttömyys on alkanut jostakin toisesta sairaudesta tai tapaturmasta aiheutu- neen työkyvyttömyyden aikana tai välittömästi sen jälkeen eikä työntekijä ole ollut välillä työkykyisenä työssä, katsotaan saira- usajanjaksot sairausajan palkan maksamisen kannalta samaksi työkyvyttömyydeksi.
Mom. 4. Sairausajan palkan epääminen
Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aiheuttanut sairau- den tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmieli- sellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.
Soveltamisohje:
Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa makseta.
Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuksen päättämiseen työsopimuslain säännösten perusteella.
Mom. 5. Sairausajan palkan maksuajankohta
Jos työntekijä on viipymättä ilmoittanut työkyvyttömyydestään eikä sairausajan palkan perusteissa tai määrässä ole epäselvyyttä, työnan- tajan maksaa työntekijälle sairausajan palkan säännöllisen palkanmak- sun yhteydessä odottamatta päivä- tai äitiysrahan tai niihin verrattavan muun korvauksen saamista.
Mom. 6. Sairausajan palkka ja lomautus
Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön lomau- tusilmoitusta annettaessa ja sairaus jatkuu lomautuksen jo alettua, maksetaan sairausajan palkka tämän pykälän mukaisesti myös lomau- tusajalta, kunnes työkyvyttömyys tai korvausajanjakso on päättynyt.
Jos työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, sai- rausajan palkka maksetaan lomautuksen alkamiseen asti, jolloin myös korvausajanjakson laskeminen keskeytyy. Jos työntekijä on sairaana lomautuksen päättyessä, sairausajan palkkaa maksetaan tämän pykä- län mukaisesti, kunnes sairaus tai korvausajanjakso päättyy.
Lomautusajalta sairausajan palkkaa ei em. poikkeuksin makseta. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys alkaa lomautuksen aikana ja jatkuu lomautuksen jo päätyttyä, työnantajan sairausajan palkan mak- suvelvollisuus alkaa tämän pykälän mukaisesti siten, että lomautuksen päättymisen jälkeen ensimmäinen työpäivä on alle 6 kuukauden työ- suhteissa karenssipäivä, joka on myös sairausajan palkan maksamis- ajanjakson ensimmäinen päivä.
Mom. 7. Korvaava työ
Työntekijä ei välttämättä aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täy- sin työkyvytön. Työntekijälle saattaa olla mahdollista osoittaa jotakin
Sairausajan palkan maksu
Työkyvyttö- myys ennen lomautusilmo- tusta
Lomautus- ilmoituksen jälkeen
Lomautuksen päättyessä
Työkyvyt- tömyys ja korvaava työ
muuta kuin hänen vakituista työtään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa työtä tai joskus myös työntekijälle soveltuvaa koulutusta. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa kuvata ne mahdolli- set rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätöksen osoittaa työntekijälle korvaavaa työtä on pe- rustuttava lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.
Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsi- teltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkä- rin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.
Tarkempaa ohjeistusta korvaavasta työstä on liittojen kotisivuilla;
xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx.
Mom. 8. Täydentävät määräykset
1) Ohjaaminen työehtosopimuksen määräysten oikeaan sovelta- miseen
Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien mää- räysten oikeaan soveltamiseen.
Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositel- tavaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä.
Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairauspois- saolojen saaminen mahdollisimman vähäiseksi. On suositeltavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden vähentämiseksi.
Esimiehellä on parhaat mahdollisuudet sekä ensisijainen velvollisuus selvittää poissaolojen syyt ja muut niihin liittyvät kysymykset ja tar- vittaessa puuttua toistuviin tai pitkittyneisiin poissaoloihin. Poissaolo- ja ehkäiseviin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä ennakoivasti.
Mahdollisten ongelmatapausten hoitamisessa korostuu esimiesten yhteistyön tarve työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon, työsuojelun
asiantuntijoiden ja henkilöstön edustajien kanssa.
2) Sairauskassa
Työntekijälle, joka on työnantajan tukeman sairauskassan jäsen, työn- antaja on velvollinen maksamaan tämän pykälän mukaisen sairausajan palkan ehdolla, että sairauskassa vapautetaan suorittamasta hänelle sairausavustusta siltä ajalta, jolta työnantaja tämän pykälän mukaises- ti on palkkaa maksanut. Mikäli sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu yli sen ajan, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa, vastaa sairauskassa sääntöjensä mukaisesti jat- kuvan avustuksen maksamisesta.
3) Työpaikkakassa
Mikäli työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen kassa, työnan- taja voi toteuttaa tähän pykälään perustuvat velvollisuutensa siten, että kassa maksaa sairausajan palkan ja työnantaja maksaa kassalle kannatusmaksun, joka vastaa sairausvakuutuslain ulkopuolella mak- settavasta avustuksesta aiheutuvia kustannuksia.
Äitiys- ja isyysvapaa
Mom. 9. Äitiys- ja isyysvapaan palkka
Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta en- nen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta henkilökohtai- sen aikapalkan mukaista palkkaa 56 päivän pituisen kalenteriajanjak- son työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä työsopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiysvapaan alkamispäivästä lukien.
Työntekijälle annetaan isyysvapaaksi aika, johon hänelle sairausva- kuutuslain mukaan tulevan isyysrahan katsotaan kohdistuvan.
Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 9 kuukautta ennen isyysvapaan alkamista, maksetaan hänen isyysvapaansa ajalta henkilökohtaisen aikapalkan mukaista palkkaa enintään kuuden arki- päivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä.
Äitiys- ja isyysvapaan palkka
Adoptio
Alle 10-vuo- tiaan lapsen hoito
Jos naispuolinen työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä 56 päivän pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava vapaa, jonka ajalta työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa äitiysvapaan palkan maksa- mista koskevien työehtosopimusmääräysten mukaisesti.
Lapsen sairastuminen
Mom. 10. Sairaan lapsen hoito
Työntekijällä on oikeus saada palkallista tilapäistä vapaata alle 10- vuotiaan oman lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi seuraavin edellytyksin:
a) Selvitys lapsen sairastumisesta
Lapsen sairaudesta ja siitä johtuvasta työntekijän työstä poissaolon tarpeesta on annettava sama selvitys kuin työehtosopimuksessa ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan henkilön omasta sairaudesta.
b) Poissaoloon oikeutetut henkilöt
Poissaoloon oikeutettuja ovat vakituisesti lapsen kanssa samassa ta- loudessa asuvat
- lapsen biologiset vanhemmat
- lapsen ottovanhemmat tai
- muut lapsen huoltajat.
Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa (etävanhempi).
c) Poissaolo-oikeutta käyttävä henkilö
Päätös siitä, kumpi vanhemmista käyttää oikeutta tämän momentin mukaiseen poissaoloon tai käyttääkö oikeutta muu lapsen kanssa sa- massa taloudessa vakituisesti asuva, tehdään lapsen huoltajien kesken.
Työnantajalla on oikeus saada selvitys siitä, että lapsen huoltajat eivät yhtäaikaisesti käytä edellä mainittua poissaolo-oikeuttaan.
d) Poissaolon tarkoitus ja kesto
Työntekijän poissaolon on oltava välttämätöntä äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Työnantajalla on oike- us saada selvitys lapsen hoitopaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään.
Poissaolon kesto voi olla 1, 2, 3 tai 4 työpäivää kerrallaan.
Pöytäkirjamerkintä:
Poissaolo on välttämätöntä ainoastaan niin kauan, kun lapsen hoito on saatu järjestettyä.
Tarpeellisiin ja mahdollisiin toimiin lapsen hoidon järjestämiseksi on ryhdyttävä myös työntekijän vapaapäivinä.
e) Huoltajan ansiotyöedellytys
Työntekijän oikeus korvaukseen poissaolon ajalta edellyttää, että sa- massa taloudessa vakituisesti asuvat lapsen molemmat huoltajat ovat ansiotyössä tai toinen huoltajista on estynyt osallistumasta lapsen hoi- toon kodin ulkopuolella tapahtuvan tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen ja ase- tai siviilipalvelusvelvoitteiden vuoksi.
f) Molemmat huoltajat vuorotyössä
Jos lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyös- sä siten, että huoltajien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkil- lisesti sairastunutta lasta siihen saakka, kun toinen huoltajista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.
Korvaus lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta maksetaan tämän työeh- tosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti.
Jos lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän
Sama työantaja ja vuorotyö
Lapsen sama sairaus
Lapsi sairas- tuu kesken työpäivän
Vaikeasti sairaan tai vammaisen lapsen hoito
Lain perus- teella maksettavien korvausten vähentäminen
kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin korvausta tämän momentin mukaisesti, jatketaan korvauksen maksamista ilman ka- renssipäivää siihen asti, kun edellä mainittu 4 työpäivän korvausajan- jakso on tämän sairauden osalta täyttynyt.
Saman sairauden uusiutumisena ei pidetä kahden tai useamman lap- sen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään toisen huoltajan ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta uusiutumistapausta.
Jos lapsi sairastuu äkillisesti kesken työpäivän ja toinen huoltajista joutuu järjestämään hoidon tai hoitamaan lasta tässä momentissa tar- koitetulla tavalla, maksetaan hänelle hänen sinä päivänä menettämäl- tään säännölliseltä työajalta keskituntiansion mukainen korvaus.
Tässä momentissa tarkoitetut palkalliset poissaolopäivät rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.
Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston asetuksen (valtioneu- voston asetus sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta, 4 §) mukainen vaikea sairaus tai vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutus- kurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
Vähennykset
Mom. 11. Vähennykset sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan pal- kasta
Xxxxxxxxxxx tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta vähennetään, mitä työn- tekijä saa saman työkyvyttömyyden tai synnytyksen takia samalta ajanjaksolta päivä- tai äitiys- ja isyysrahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää korvausta sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuu- tuksen perusteella.
Soveltamisohje:
Tässä kappaleessa mainitulla sopimuksella tarkoitetaan työnan- tajan ja työntekijän väliseen työsuhteeseen liittyvää tai muutoin heidän välillään tehtyä sopimusta, muttei sen sijaan työntekijän ja jonkun kolmannen henkilön välistä sopimusta. Päivärahaan verrattavilla korvauksilla tarkoitetaan muita päivärahan kaltaisia ansionmenetyksen johdosta maksettavia etuuksia, kuten esim. työ- ja tapaturmaeläke.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan tai äitiys- ja isyysvapaan palkan, on hän oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen päi- vä- tai äitiys- ja isyysrahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
Soveltamisohje:
Jos työntekijä on sairaana päivän, jolloin lyhennetyn työviikon takia ei työskennellä, työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta em. päivä- tai äitiys- ja isyysrahaan kyseiseltä päivältä.
Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itses- tään johtuvista syistä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausloman tai äitiys- ja isyysvapaan palkasta se päiväraha tai sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt mak- satta.
16 § Lääkärintarkastukset
Mom. 1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen, mikäli tämä työsuhteen aikana lähetetään tai määrätään terveystarkastukseen taikka tutkimuksiin silloin kun nämä perustuvat
- valtioneuvoston asetukseen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöi- den ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/01) ja hyväksyttyyn työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan
Korvaus työn- antajalle
Itseaiheutettu päivärahan alentuminen
Lakisääteinen lääkärintar- kastus
Ansionmene- tyksen korvaus
Maksettavat korvaukset
Muut kuin lakisääteiset lääkärintar- kastukset
Välitön tarve lääkärintar- kastukselle
- nuorten työntekijäin suojelusta annettuun lakiin (998/93)
- säteilylakiin (592/91)
- tartuntatautilakiin (583/86).
Ansionmenetys korvataan tarkastuksessa ja tutkimuksessa sekä niihin liittyvissä matkoissa työntekijän menettämiä säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.
Työnantaja maksaa myös korvauksen välttämättömistä matkakus- tannuksista sekä tämän työehtosopimuksen 10 §:n mukaisen päivä- rahan silloin, kun työntekijä lähetetään edellä mainituissa säännök- sissä tarkoitettuihin tarkastuksiin tai tutkimuksiin taikka määrätään näiden perusteella jälkitarkastukseen.
Jos tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, hänelle maksetaan korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairaus- vakuutuslain 11 luvun 7 §:n mukaisen sairauspäivärahan vähimmäis- määrää.
Mom. 2. Muita kuin lakisääteisiä lääkärintarkastuksia koskevat an- sionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat:
a) Perusedellytykset
(koskevat kaikkia b)-kohdan tapauksia 1 - 5)
1 Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti.
2. Muissa kuin kohdassa 1. tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmata- pauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
3. Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukä- teen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.
4. Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen.
5. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palk- kaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suori- tetun lääkärintarkastuksen ajalta.
6. Jos sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahalli- suudesta, ei ansion menetystä korvata.
b) Erityisedellytykset
Ansion menetys korvataan:
1. Uusi tai uusiutuva sairaus
Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sai- raus.
Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta. Milloin työntekijä sairausoirei- den vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.
2. Aikaisemmin todettu sairaus
Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyt- täen, että kysymyksessä on ao. erikoislääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.
Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.
Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmä- lasien hankkimiseksi.
Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tar-
Ilmoitusvelvol- lisuus lääkä- riin menosta
Lääkärintar- kastuksen, sairausajan ja karenssipäivän yhtäaikaisuus
Äkillinen ham- massairaus
peellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella.
Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työky- vyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyk- siä.
3. Laboratorio- ja röntgentutkimukset
Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio-, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta. Tutkimuksen tu- lee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laborato- rio, röntgen- tai siihen rinnastettavan tutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. tutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankoh- tana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuk- sella.
4. Xxxxxxxxxx liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi vält- tämättömän tarkastuksen sekä synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten (työsopimuslaki 4 luku 8 § 2 momentti) ajalta, ellei työn- tekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella. Edellytyksenä on, että tarkastus tai tutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Työntekijän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liittymisestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämät- tömyydestä työaikana.
5. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimen- piteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolel- la. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkä- rin antamalla todistuksella.
Mom. 3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suo- riteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten
xxxxxxxxxxxxx karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.
Mom. 4. Edellä mainitut korvaukset ansionmenetyksestä maksetaan henkilökohtaisen aikapalkan mukaisella palkalla.
Ansion menetyksen korvauksesta toimitettava vähennys tehdään sa- malla tavoin kuin asiasta on sairausajan palkan osalta työehtosopi- muksen 15 §:n 11 momentissa sovittu.
17 § Vakuutukset
Mom. 1. Työnantaja vakuuttaa murron ja tulipalon varalta työnteki- jäin vaatteet ja työkalut, joiden arvosta sovitaan paikallisesti. Työn- antajan työkalut on vietävä niille varattuun paikkaan, jolloin niistä vastaa työnantaja. Työnantaja vastaa myös työntekijäin työkaluista, milloin ne on säilytetty työkalusuojassa tai työhuoneella lukitussa ti- lassa. Muun rikoksen kuin murron kautta kadonneesta omaisuudesta ei työnantaja vastaa.
Mom. 2. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä kos- kevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
18 § Vuosiloma
Mom. 1. Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.
Mom. 2. Työssäolopäivien veroiset päivät
Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näitä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK r.y.:n edustajakokouk- seen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tu- lee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
Korvauspe- ruste
Vuosilomapal- kan jaksotta- minen
Lomaraha
Lomarahan maksamisen ajankohta
Vuosilomapalkan maksamisen jaksottamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy palkanmaksukausittain vuosi- loman aikana. Lomapalkka tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudes- saan maksettuna viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka.
Soveltamisohje:
Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koske- vaa vuosilomapalkan maksutapaa.
Mom. 3. Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosiloma- palkastaan.
Ellei paikallisesti lomarahan maksamisen ajankohdasta muuta sovita, maksetaan lomaraha seuraavasti:
Puolet lomakauteen liittyvästä lomarahasta maksetaan vuosilomapal- kan yhteydessä ennen vuosiloman alkamista. Loput maksetaan vii- meistään sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän lomakau- teen liittyvä loma on kokonaisuudessaan pidetty ja palkka vuosiloman jälkeiseltä ensimmäiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.
Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuh- teen kuitenkin olla voimassa vielä vuosiloman viimeisenä päivänä.
Talvilomaan liittyvä lomaraha voidaan maksaa kokonaisuudessaan loman pitämisen jälkeen, silloin kun palkka talviloman jälkeiseltä en- simmäiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.
Soveltamisohje:
Sopimus lomarahojen maksamisen ajankohdasta tehdään työ- ehtosopimuksen neuvottelujärjestystä noudattaen kirjallisesti. Xxxxxxxx tulee kuitenkin näissäkin tapauksissa sopia kokonaisuu- dessaan maksettavaksi viimeistään ennen seuraavan lomanmää- räytymisvuoden alkamista.
Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työntekijöitä yleisesti koske- vaa lomarahan maksutapaa.
Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan paikallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen työehtosopimuksen mukaan oikeutettu.
Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvas- ta syystä.
Soveltamisohje:
Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy.
Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle tai lykätylle vanhuuseläk- keelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosiloma- palkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.
Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvollisuuden suorittamiseksi maksetaan lomaraha siitä lomapalkasta ja lomakor- vauksesta, johon hän on oikeutettu palvelukseen astuessaan.
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus
1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentape- rusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmää- räytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 3
§:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräy- tyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:
Työsuhteen päättyessä
Eläkkeelle siirryttäessä
Lomapäivien kerroin lukumäärä
2 | 16,0 |
3 | 23,5 |
4 | 31,0 |
5 | 37,8 |
6 | 44,5 |
7 | 51,1 |
8 | 57,6 |
9 | 64,8 |
10 | 72,0 |
11 | 79,2 |
12 | 86,4 |
13 | 94,0 |
14 | 101,6 |
15 | 108,8 |
16 | 116,0 |
17 | 123,6 |
18 | 131,2 |
19 | 138,8 |
20 | 146,4 |
21 | 154,4 |
22 | 162,4 |
23 | 170,0 |
24 | 177,6 |
25 | 185,2 |
26 | 192,8 |
27 | 200,0 |
28 | 207,2 |
29 | 214,8 |
30 | 222,4 |
Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllis- ten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä. Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lo- mapäivää kohden. Todettiin, että kun lomapäivien lukumäärä loman säästämisestä johtuen on pienempi kuin 30, käytetään lomapalkkaa laskettaessa pidettävien lomapäivien lukumäärän mukaista kerrointa.
3) Vuosilomapäiviä täydentävät lisävapaapäivät
Jos lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma alittaa 24 päivää vuosilomalain 7§:n 2 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun poissaolon takia, on työntekijällä oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kulta- kin lisävapaapäivän tunnilta palkkaansa vastaava korvaus henki- lökohtaisen aikapalkan mukaan. Kuukausipalkkaisen työntekijän lisävapaapäiviltä maksettavan palkkaa vastaavan korvauksen las- kentaperusteena käytetään päiväpalkkaa, joka saadaan jakamalla kuukausipalkka jakajalla 25.
VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
19 § Ammattiyhdistysmaksut
Jos työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja pidättää pal- kasta Teollisuusliitto ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukau- sittain liiton nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin liittojen välillä 11.8.2017 allekirjoitetussa jäsenmaksujen perin- nän menettelytapoja koskevassa pöytäkirjassa on sovittu. Työntekijäl- le annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.
20 §
Ilmoitustaulujen käyttö
Työnantaja on velvollinen luovuttamaan työntekijöiden käyttöön il- moitustaulun sijoitettuna paikallisesti sovittavaan paikkaan ja käytet- täväksi työntekijöiden joko työpaikkakohtaisia taikka liiton ja paikal- lisen ammattiosaston ilmoituksia varten.
21 § Luottamusmiehet
Mom. 1. Luottamusmiehiin sovelletaan tämän työehtoso- pimuksen osana voimassaolevaa luottamusmiessopimusta.
Kokouksen järjestäjä
Kokousasiat Sopiminen
Kokouspaikka
Järjestäjän vastuu
Ulkopuoliset osanottajat
Mom. 2. Pääluottamusmiehelle maksettava kuukausikorvaus mää- räytyy pelti- ja teollisuuseristysalan luottamusmiessopimuksen 9 §:n mukaan.
22 §
Kokoontuminen työpaikoilla
Liitot sopivat siitä, että kullakin työpaikalla on Teollisuusliitto ry:n ammattiosastolla, työhuonekunnalla ja järjestäytyneellä työntekijä- ryhmällä mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokailutauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovit- taessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työ- paikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:
1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tar- koittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdol- lista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoituk- seen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvitta- essa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Ko- kouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuo- tantotoimintaa.
3. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilo- jen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjät. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saa- puvilla.
4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtoso- pimuksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asian- omaisten keskusjärjestöjen edustajia.
Aikaisemmin kokousten pitoon liittyviä työpaikkakohtaisia sopimuk- sia voidaan muuttaa vain yhteisesti sopimalla.
Soveltamisohje:
Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun muassa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopimisen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päi- vää ennen kokousta. Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämiseen on ilmaantunut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhemminkin. Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edel- lytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua Teollisuusliitto ry:n ja sen alayhdistyksen sekä asian- omaisten keskusjärjestöjen edustajia. Kokoukseen osallistuvan edustajan nimi ja asema ao. yhdistyksen organisaatiossa tulee hyvissä ajoin ennen kokousta ilmoittaa työnantajalle. Ilman täl- laista ilmoitusta ei työnantaja ole velvollinen sallimaan edustajan osanottoa kokoukseen.
23 § Koulutustoiminta
Koulutustoiminnassa noudatetaan pelti- ja teollisuuseristysalan ylei- sopimuksen 5 luvun määräyksiä. Sopimus on tämän työehtosopimuk- sen liitteenä.
Niissä tapauksissa, joissa työnantajan mainitun pöytäkirjan mukaan tulee korvata ansion menetys, maksetaan korvaus työehtosopimuksen 5 §:ssä mainitun henkilökohtaisen aikapalkan mukaan.
24 § Lakkorajoitusmääräys
Teollisuusliitto ry:n mahdollisesti hyväksymä lakko jollakin toisella teknologiateollisuuden toiminta-alalla ei koske tämän sopimuksen piiriin kuuluvien Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat ry:n jäsenyritysten työntekijöitä.
Paikallinen neuvottelujär- jestys
25 §
Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen Mom. 1. Neuvotteluvelvollisuus
Työehtosopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskeva erimielisyys on pyrittävä ratkaisemaan työpaikalla käytävin neuvot- teluin.
Pöytäkirjamerkintä:
Liitot antavat pyydettäessä paikallisille osapuolille neuvottelujen kaikissa vaiheissa ohjausta ja neuvontaa edistääkseen erimielisyy- den ratkaisemista työpaikalla. Erimielisyyden siirtämistä liittojen ratkaistavaksi on pidettävä vasta viimeisenä keinona.
Työpaikalla tulee todeta työehtosopimuksen mukaisen neuvottelujär- jestyksen eri tasoilla toimivien henkilöiden, erityisesti luottamusmies- ten ja esimiesten vastuualue ja valtuudet työsuhdeasioissa.
Painostuskielto
Neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvan asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.
Mom. 2. Paikallinen neuvottelujärjestys erimielisyysasioissa
Työntekijän palkkausta ja työehtoja koskevasta asiasta neuvotellaan ensin työntekijän ja hänen esimiehensä välillä. Ellei työntekijä ole saa- nut asiaa selvitetyksi esimiehensä kanssa, hän voi saattaa asian neuvo- teltavaksi luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä.
Ellei luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisessä neuvotte- lussa päästä sovintoon, voidaan asia siirtää neuvoteltavaksi pääluot- tamusmiehen ja työnantajan edustajan kanssa.
Jos asia koskee luottamusmiehen toimialueen työntekijöitä yleisesti, voidaan neuvottelut aloittaa suoraan luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välillä.
Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä. Välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaati- van erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantu- nut. Neuvottelut on käytävä viivyttelemättä.
Mom. 3. Alistaminen liitoille
Ellei erimielisyydestä päästä paikallisten osapuolten kesken sovin- toon, voidaan asia jommankumman paikallisen osapuolen vaatimuk- sesta alistaa liittojen ratkaistavaksi.
Erimieliseksi jäädystä asiasta laaditaan yhteinen muistio, jossa on määritelty erimielisyyden kohteena oleva asia sekä selostettu osa- puolten perustellut kannat. Muistio laaditaan kahtena kappaleena, yksi kumpaakin liittoa varten. Pääluottamusmies ja työnantajan edustaja allekirjoittavat muistion. Muistio laaditaan liittojen kotisivuilta saata- vissa olevalle lomakkeelle.
Asian palauttaminen
Jos paikallisen neuvottelujärjestyksen noudattaminen on erimielisyys- asiassa olennaisesti laiminlyöty, liitot voivat palauttaa asian työpaikal- le neuvoteltavaksi.
Pöytäkirjamerkintä:
Ennen erimielisyysmuistion lähettämistä liitoille tulee pääluotta- musmiehen ja työnantajan edustajan tarpeellisin jatkoneuvotteluin pyrkiä vielä asian sovinnolliseen ratkaisemiseen työpaikalla. Erimielisyysmuistiolomakkeessa on tätä koskevaa ohjeistusta.
Paikalliset osapuolet voivat yhdessä erimielisyysmuistion lähettämi- sen sijasta pyytää liitoilta sovintoesityksen tai sitovan ratkaisun an- tamista riitakysymykseen. Jos liitot antavat sitovan ratkaisun, se on lopullinen.
Mom. 4. Liittojen erimielisyysasiassa saavuttama yksimielinen kanta sitoo paikallisia osapuolia.
Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista on neuvottelujär- jestyksen mukaisesti neuvoteltu liittojen kesken pääsemättä yksimie- lisyyteen, voidaan alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Neuvottelujen aloittaminen
Muistion laadinta
Liittojen sovintoesitys
Sitovuus
Työtuomiois- tuin
Sovellettava työehtosopi- mus
Työvoiman vähentäminen
Työvoimaa vuokraavan yrityksen soveltama työ- ehtosopimus
Käyttötilanteet
Vuokratyövoi- man käytön kesto
Paikallinen sopiminen
26 §
Ulkopuolisen työvoiman käyttö Mom.1. Alihankinta
Alihankintaa koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija sitoutuu noudattamaan alansa normaali- tai yleissitovaa työehtosopi- musta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.
Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa joudutaan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin.
Mom. 2. Vuokratyövoiman käyttö
Jos työvoimaa vuokraava yritys ei ole sidottu normaali- tai yleissito- vaan työehtosopimukseen, otetaan työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin ehto, jossa työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudat- tamaan pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.
Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö tilanteisiin, joissa töitä ei voida teettää yrityksen palveluksessa olevilla työntekijöillä.
Tarkoituksenmukaista ei ole, että vuokratyöntekijät työskentelevät pidemmän ajan ja laajamittaisemmin yrityksen normaaleissa töissä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena. Vuokratyöntekijöitä ei tule käyttää töissä, joissa on pysyvä työvoiman tarve.
Vuokratyövoiman käytön periaatteista voidaan sopia paikallisesti toi- sin. Sopimus tehdään kirjallisesti pääluottamusmiehen kanssa.
Mom. 3. Tiedottaminen henkilöstön edustajille
Työnantaja tiedottaa tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisesta työvoimasta etukäteen pääluottamusmiehelle ja työ- suojeluvaltuutetulle. Jos tämä ei ole työn kiireellisyyden tai muun sen
kaltaisen syyn takia mahdollista, voidaan tiedottaminen tehdä näissä poikkeustilanteissa myös jälkikäteen viivytyksettä.
Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluottamusmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.
27 §
Paikallinen sopiminen
Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla syntyy edellytykset työhyvinvoinnin paranta- miselle. Paikallinen sopiminen on ennen kaikkea toiminnan kehittä- misen väline.
Kullakin työpaikalla määritetään yhteistuumin tavoitteet, joihin pai- kallisesti sopien pyritään. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tavoitteita on arvioitava myös alati uudelleen. Tarpeellisista keinoista sovitaan, kun tavoitteet on selvitetty.
Toimintatapana paikallinen sopiminen koskee koko työyhteisöä. Se edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnanta- jan ja henkilöstön välillä.
Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyk- sestä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloit- teellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Työehtosopimusmääräyksiä sovel- letaan sellaisinaan, jos niiden nähdään parhaiten täyttävän osapuolten tavoitteet.
Tavoitteet
Toimintatapa
Osapuolten vastuu
Osapuolet
Sitovuus
Sopimuksen muoto
Sopimuksen kesto
Paikallisen sopimisen neuvottelujärjestys
Mahdollisuus paikalliseen sopimiseen ilmenee kustakin työehtosopi- musmääräyksestä (ks. myös työehtosopimuksen liite s. 220).
Paikallisen sopimisen osapuolina ovat, ellei asianomaisesta työehtosopimusmääräyksestä muuta johdu,
- työntekijä ja esimies,
- luottamusmies ja työnantaja,
- pääluottamusmies ja työnantaja.
Sopimuksen osapuolina ovat luottamusmies ja työnantaja, jos sopi- muksen tarkoittaman järjestelyn on tarkoitus koskea luottamusmiehen toimialueen työntekijöitä yleisesti tai jos yksilötasoisilla sopimuksilla olisi olennaisia vaikutuksia myös muiden työntekijöiden työskente- lyyn.
Paikallinen sopimus voidaan tehdä myös siten, että luottamusmie- hen ja työnantajan kesken sovitaan asiasta yleisesti (kehyssopimus) ja jätetään mahdollisuus yksityiskohdista sopimiseen työntekijän ja työnantajan välillä.
Jos asianomainen työehtosopimusmääräys edellyttää sopimista pää- luottamusmiehen tai luottamusmiehen kanssa ja jos näitä ei työpaikal- le ole valittu, voi sopimuksen tehdä myös jäljempänä mainittu paikal- lisen sopimisen työryhmä.
Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä, joita luottamusmiehen on katsottava edustavan.
Sopimus on solmittava kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää.
Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistai- seksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtoso- pimuksen osa.
Paikallisen sopimisen valmiudet ja sopimusten seuranta
Paikallinen sopiminen edellyttää molemmilta osapuolilta tietoja ja taitoja, jotka liittyvät muun muassa työehtosopimuksen tuntemiseen, neuvotteluosaamiseen, yritystalouteen sekä tuotanto- ja palvelutoi- minnan kehittämiseen. Tärkeätä on tunnistaa paikallisen sopimisen laatua parantavat kehittämiskohteet ja toimia tavoitteellisesti niiden korjaamiseksi.
Työpaikan paikallisten sopimusten laatimista, kehittämistä ja seuran- taa varten työpaikalla on työpaikan olosuhteisiin perehtynyt paikalli- sen sopimisen työryhmä. Työryhmässä on vähintään kaksi työnantajan ja kaksi työntekijöiden edustajaa, joista toinen on pääluottamusmies. Jos työpaikalla ei ole valittu pääluottamusmiestä, työtekijät valitsevat keskuudestaan ryhmään kaksi jäsentä. Ryhmän toimikausi on kaksi vuotta kerrallaan luottamusmieskausien mukaisesti. Ryhmän jäsenillä on oikeus osallistua liittojen yhteisesti sopimaan paikallisen sopimi- sen koulutukseen.
Neuvoteltavien asioiden luonteesta ja työpaikan koosta voi johtua, että paikalliseen sopimiseen osallistuu pääneuvottelijoiden ohella myös muita työpaikan henkilöitä asiantuntijoina. Ennen neuvottelujen aloittamista tulee sopia siitä, että osapuolten neuvottelukokoonpanot ovat kooltaan tasasuhtaiset.
Paikalliset sopimukset ovat keskeinen osa työehtojen määräytymis- järjestelmää, joten on huolehdittava siitä, että sopimukset ovat työpai- kalla asianmukaisesti nähtävillä. Paikallisten sopimusten toimivuus edellyttää niiden vuosittaista seurantaa ja tarpeen mukaista päivittä- mistä.
IX TEOLLISUUSERISTYSTÄ KOSKEVA URAKKAHINNOITTELU
28 §
Sen mukaan, poikkeaako työn vaikeus töiden yleisestä keskitasosta, voidaan maksaa enintään 10 % alhaisempia hintoja (telineittä tehdyt vaakasuorat putkistot tai niihin vaikeudeltaan verrattavat) tai enintään 20 % korkeampia hintoja (turpiinin alustat ja höyryvoimakattiloiden öljypolttimoihin liittyvät sekä niihin vaikeudeltaan verrattavat eristys- työt).
Jos työ tehdään käynnissä olevien tehtaiden tai laitosten alueella, koro- tetaan mitoitus- ja asennustöiden voimassa olevia urakkahintoja 10 % ryhmissä A, B, C, D, E ja F.
29 §
1. Hinnat käsittävät asennuksen käyttäen metallilevyjä, joiden paksuus on 0,4 -1,0 mm ja jotka työstetään ja liitetään yhteen niittaamalla tai ruuveja käyttäen.
2. Haponkestävää tai ruostumatonta levyä käytettäessä korotetaan peltityön urakkahintoja 20 %.
3. Hinnat edellyttävät, että työnantaja asettaa käytettäväksi 11 §:n 2 mom. mukaiset tarvittavat raskaat työkoneet.
4. Ns. susitöiden osalta maksetaan niissä tapauksissa, joissa työn hylkääminen ei johdu työntekijästä, työstä sovittu urakkahinta.
Marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana ulkona teh- dystä työstä maksetaan 15 %:n korotus urakkahintoihin (ei koske aikapalkkaa). Lisää ei makseta katolla ja seinillä varustetuilla putkisilloilla tai niihin verrattavissa tiloissa tehdystä työstä.
Työryhmän etumiehen palkasta sovitaan kulloinkin erikseen työn- antajan ja ko. työntekijän välillä. Tätä etumieslisää ei vähennetä urakkasummasta.
Urakkahinta sisältää palautettavien tarvikkeiden ja ylimääräisten osien kokoamisen yhteen paikkaan.
30 §
Urakan mittaamisperusteet
A. Neliöpinnat valmiin eristystyön päältä.
B. Putket keskiviivaa myöten seuraavasti:
B 1.
Eristetyn osan pituus, 1 pääte
B 2.
Eristettyjen osien pituudet, 2 päätettä
B 3.
Eristettyjen osien pituudet, 2 päätä, 1 laippakotelo
B 4.
Eristettyjen osien pituudet, 2 päätä, 1 venttiilikotelo
B 5. Putkenkulma
1 putkenkulma, pituus keskiviivaa myöten
B 6. Putkenkulma
1 putkenkulma, 1 välikappale, pituus keskiviivaa myöten
B 7. Putkenkulma
1 putkenkulma, 4 välikappaletta, pituus keskiviivaa myöten
B 9.
1 kartio 1,5 x taulukko C 1
B 10. Avattavat kotelot
B 8. T-kappale
1 kotelo B 10
1 T-kappale, pituus keskiviivaa myöten
B 11.
Maksuperusteena käytettävä eristyksen ulkohalkaisija lasketaan seu- raavasti:
Putken ulkohalkaisija + 2 x määrätty eristysvahvuus + 5 mm.
Kotelon halkaisija () lasketaan jakamalla kotelon kehä (ympärysmitta) piillä.
Litteän putkipaketin eristyksestä maksetaan suurimman halkaisijan mukainen hinta korotettuna 50 %:lla.
B 15. Venttiilikotelo
B 14.
1 kotelo B 11
B 15. Laippakotelo
1 ohitus B 14
C 1. Kartiot laitteissa
Neliöhinnat otetaan taulukosta sileäpelti I Pyöreä pinta
Vaippa
Pinta-alaporrastuksessa otetaan huomioon koko laitteen vaippapinta.
Kuva 1
Kuva 2
Kuva 3
Kuva 4
31 §
Urakkahinnoittelu käyttäen 11 §:n 2 mom. työkoneita
Teollisuuseristystyössä käytetään tässä pykälässä olevia yksikköhinto- ja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen. Sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2023 tai lähin- nä sen jälkeen, lukuja korotetaan allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti ja uudet urakkahinnat löytyvät liittojen nettisivuilla olevasta, sähköisestä työehtosopimuksesta.
Käytettäessä tässä pykälässä olevia yksikköhintoja LVI-eristystyössä kerrotaan ne kertoimella 0,8.
Ryhmä A Neliöpinnat
Sileä pelti I Villoitustyö snt/m2
Pyöreä Peltityö
pinta snt/m2 mineraalivillalevy mineraalivillamatto Asen-
Vaippa | snt/ m² | snt/ m² | 30-59 | 60- 89 | 90- 140 | 30- 59 | 60- 89 | 90- 120 |
alle 10 m² | 1073 | 577 | 327 | 347 | 357 | 489 | 523 | 536 |
alle 30 m² | 765 | 328 | 263 | 275 | 281 | 398 | 413 | 422 |
alle 50 m² | 599 | 256 | 211 | 222 | 230 | 316 | 332 | 341 |
alle 100 m² | 572 | 191 | 143 | 162 | 187 | 236 | 246 | 281 |
alle 150 m² | 532 | 176 | 139 | 147 | 160 | 210 | 222 | 242 |
yli 150 m² | 000 | 000 | 000 | 131 | 136 | 183 | 195 | 202 |
tasaseinä | 403 | 135 | 124 | 131 | 133 | 183 | 195 | 202 |
nus Teko
mineraali- mineraali-
Kanava- pinta | snt/m² | snt/m² |
Näkyvät reunat, sikattu muut kantattu | 620 | 264 |
Xxxxx- xxxxx (Brynzell) | 693 | 297 |
Villoitus jäykistetylle pinnalle | - | - |
Asennus Teko villalevy villamatto
30- | 60- | 90- | 30- | 60- | 90- |
59 | 89 | 120 | 59 | 89 | 120 |
258 | 270 | 281 | 315 | 329 | 345 |
258 | 270 | 281 | 315 | 329 | 345 |
455 | 477 | 501 | 455 | 477 | 501 |
(SFS 3978 kuvan 20b leikk. A-A ja C-C sekä myös leikk. B-B levyvillaa käytettäessä).
Vaipan pinta-ala hinnoitellaan laitteen tai säiliön vaippapinta-alan mukaan. Päätyjen ja kartioiden villoitustyöhinnat niiden oman pinta-alan mukaan. Jos kanavapinta jäykistetään riistiinkanttauksella, korotetaan neliöhintoja 5
%.
Jos työ tehdään telineiltä, korotetaan hintoja 10 % sisältäen tavaran nostot maan tasalta telineille.
Muotolevyt II
Villoitustyö snt/m2
Pyöreä Peltityö
pinta snt/m2 mineraalivillalevy mineraalivillamatto Vaippa 00-00 00-00 00-000 00-00 00-00 00-000
Kanavapinta, pellin pituus
258 | 269 | 281 | 315 | 328 | 345 |
192 | 204 | 212 | 315 | 328 | 345 |
192 | 204 | 212 | 315 | 328 | 345 |
<1500 863
Kanavapinta, pellin pituus 1500 tai yli 719
Kattilapinta 536
Villoitus jäy- kistetylle pin-
nalle - 456 477 000 000 000 000
(SFS 3978 kuvan 20b leikk. A-A ja C-C sekä myös leikk. B-B levy- villaa käytettäessä).
Jos työ tehdään telineiltä, korotetaan hintoja 10 % sisältäen tavaran nostot maan tasalta telineille.
Pystysäiliöt
Villoitustyö snt/m2
Pyöreä Peltityö
pinta snt/m2 mineraalivillalevy mineraalivillamatto
Vaippa | 00-00 | 00-00 | 00-000 | 00-00 | 00-00 | 00-000 | |
alle 30 m² | 784 | 263 | 274 | 281 | 399 | 413 | 421 |
alle 50 m2 | 000 | 000 | 000 | 230 | 316 | 332 | 342 |
alle 150 m² | 501 | 140 | 147 | 160 | 210 | 222 | 243 |
alle 600 m² | 396 | 115 | 125 | 129 | 175 | 185 | 191 |
yli 600 m² | 362 | 115 | 125 | 129 | 175 | 185 | 191 |
Jos tehdään telineiltä alle 10 metrin korkeudella, korotetaan hintoja 10 % ja työskentelykorkeuden ollessa yli 10 metriä, korotus on 15 % sisältäen tavaran nostot maan tasalta telineille.
Katot
Kaksinkertaisin saumoin
Peltityö Villoitustyö snt/m2 snt/m² mineraalivillalevy
Katon pinta ala 00-00 00-00 90-140
alle 10 m² | 3971 | 437 | 464 | 482 |
alle 30 m² | 2916 | 317 | 339 | 350 |
alle 50 m² | 2024 | 258 | 269 | 287 |
alle 100 m² | 1389 | 232 | 246 | 260 |
alle 150 m² | 1119 | 212 | 225 | 230 |
alle 300 m² | 887 | 183 | 189 | 191 |
yli 300 m² | 744 | 150 | 155 | 159 |
Esivalmistetun katon asennus profiilisaumoin
Peltityö Villoitustyöt snt/m2 snt/m² mineraalivillalevy
Esivalmistetun säiliön kartion asennus profiilisaumoin
(SFS 3978 kuva 26 a)
Peltityö Villoitustyöt snt/m2 snt/m2 mineraalivillalevy tai
mineraalivillamatto
Vaippa | 00-00 | 00-00 | 90-120 | |
alle 10 m2 | 1558 | 531 | 558 | 583 |
alle 30 m2 | 1021 | 384 | 411 | 424 |
alle 50 m2 | 804 | 310 | 326 | 345 |
alle 100 m2 | 709 | 282 | 295 | 313 |
alle 150 m2 | 000 | 000 | 000 | 279 |
yli 150 m2 | 000 | 000 | 000 | 233 |
- hinnat sisältävät tavaran nostot maan tasalta asennuskohteeseen
- asennuskohteen ollessa yli 10 metrin korkeudella, korotetaan hintoja 5 %.
Katon pinta-ala 00-00 00-00 90-140
alle 10 m2 | 1832 | 481 | 512 | 532 |
alle 30 m2 | 1204 | 348 | 373 | 388 |
alle 50 m2 | 000 | 000 | 000 | 313 |
alle 100 m2 | 832 | 256 | 269 | 288 |
yli 100 m2 | 780 | 233 | 247 | 252 |
Xxxxx kiinnitys reunalistaan ja profiilipäiden tulppaus kuuluu
hintaan.
Jos jäykistepalkit katon päällä
- villoitustyöhinta + 20 %, kun katon pinta-ala alle 100 m2
- villoitustyöhinta + 10 %, kun katon pinta-ala 100 m2 tai yli
- hinnat sisältävät tavaran nostot maan tasalta asennuskohteeseen
- asennuskohteen ollessa yli 10 metrin korkeudella, korotetaan hintoja 5%.
B 2.
Ryhmä B. Suorat putket
Villoitus matolla
Kuutiopaino 135 kg/mt saakka
B 5.
Villoitus mineraalivillakourulla (snt/m)
Eristyspaksuus mm
Eristeen paksuus mm Putken
Ns/ulko Ø 1 x mineraalikuitumatto mm
40 50 60 80 100 120
100/114 | 366 | 366 | 385 | 385 | 437 | 485 |
125/140 | 334 | 334 | 352 | 362 | 427 | 481 |
150/169 | 334 | 334 | 352 | 399 | 466 | 515 |
175/194 | 334 | 336 | 380 | 425 | 497 | 549 |
200/219 | 342 | 366 | 410 | 454 | 533 | 581 |
225/241 | 369 | 393 | 434 | 484 | 560 | 614 |
250/273 | 407 | 427 | 473 | 523 | 603 | 655 |
300/323 | 466 | 486 | 536 | 582 | 668 | 719 |
350/368 | 515 | 541 | 589 | 643 | 729 | 781 |
400/419 | 575 | 597 | 653 | 707 | 796 | 849 |
450/470 | 638 | 660 | 716 | 772 | 863 | 918 |
500/521 | 732 | 760 | 821 | 876 | 975 | 1031 |
600/612 | 846 | 872 | 942 | 998 | 1102 | 1159 |
700/714 | 975 | 1002 | 1076 | 1131 | 1245 | 1301 |
800/816 | 1103 | 1130 | 1213 | 1266 | 1387 | 1449 |
900/914 | 1230 | 1254 | 1344 | 0000 | 0000 | 0000 |
1000/1016 | 1359 | 1387 | 1482 | 1538 | 1671 | 1730 |
Jos putken ulko Ø on yli 1016 mm, käytetään ryhmä A:n neliöpinnat
-taulukon alle 50 m2 hintoja.
Eristetystä putkenkulmasta maksetaan lisämaksua 1,5 putkimetrin hinta las- kettuna ko. putkikoon mukaan.
Mikäli villoitus suoritetaan määrämittaan leikatulla verkkomatolla, asennus- hintoja alennetaan 20 prosentilla.
20 | 30 | 40 | 50 | 60 | 80 | 100 | 120 | 140 | |
15/17 | 123 | 123 | 123 | 123 | 123 | 123 | |||
20/27 | 123 | 123 | 123 | 123 | 123 | 123 | |||
25/32 | 123 | 123 | 123 | 123 | 123 | 123 | 130 | 159 | |
30/38 | 123 | 123 | 123 | 123 | 123 | 127 | 141 | 169 | |
40/48 | 123 | 123 | 123 | 123 | 123 | 138 | 152 | 179 | |
50/60 | 123 | 123 | 123 | 128 | 148 | 163 | 193 | ||
65/76 | 123 | 123 | 133 | 141 | 159 | 175 | 206 | ||
80/89 | 123 | 135 | 143 | 151 | 169 | 186 | 214 | ||
100/114 | 138 | 151 | 155 | 164 | 181 | 204 | 230 | ||
125/140 | 000 | 000 | 000 | 164 | 180 | 197 | 221 | ||
150/169 | 148 | 158 | 166 | 179 | 192 | 213 | 234 | 263 | |
175/194 | 000 | 000 | 000 | 188 | 206 | 227 | 251 | 277 | |
200/219 | 165 | 179 | 186 | 196 | 217 | 238 | 267 | 296 | |
250/273 | 188 | 196 | 210 | 221 | 247 | 271 | 302 | 334 | |
300/323 | 211 | 223 | 236 | 251 | 276 | 306 | 336 | 373 | |
350/368 | 000 | 000 | 000 | 338 | 369 | 411 | |||
400/419 | 297 | 310 | 342 | 374 | 408 | 449 | |||
500/521 | 385 | 406 | 438 | 468 | 509 | 567 | |||
600/612 | 454 | 472 | 509 | 542 | 585 | 652 | |||
700/714 | 000 | 000 | 000 | 631 | 680 | 754 | |||
800/816 | 619 | 646 | 684 | 723 | 773 | 866 | |||
900/914 | 711 | 730 | 774 | 814 | 870 | 975 | |||
1000/1016 | 805 | 825 | 873 | 912 | 975 | 1095 |
Jos eristekerroksia on enemmän kuin yksi, maksetaan seuraavilta kerroksilta snt/m2.
NS/ulko Ø mm
Eristyspaksuus mm
00-00 | 00-00 | 100-120 |
393 | 410 | 431 |
Hinnat ovat hintoja eristekerrosta kohti.
Kaksi- tai useampilävisteisestä kannakkeesta maksetaan lisähinta seu- raavasti:
- Putkikoolla alle NS 200,
0,3 x vastaava jm-hinta kannaketta kohti;
- putkikoolla NS 200-500,
0,5 x vastaava jm-hinta kannaketta kohti;
- putkikoolla NS 600-1200,
1,0 x vastaava jm-hinta kannaketta kohti.
Valmiista kulmakourusta ei makseta erillistä kulman hintaa. Villoitetusta putkikulmasta maksetaan lisämaksuna kappalehinta, joka vastaa ko. putkikoon 1,5 metrin hintaa.
kiinteiltä telineiltä, hintoja korotetaan 5 %.
C 7.
Ryhmä C. Muotokappaleet
Ø mm | 1100 | 1200 | 1300 | 1400 | 1500 | 1600 | 1700 | 1800 | 1900 |
0 | 2916 | 3171 | 3429 | 3685 | 3949 | 4208 | 0000 | 0000 | 0000 |
50 | 3045 | 3302 | 3559 | 3816 | 4074 | 4334 | 4594 | 4848 | 5108 |
Kartiot laitteissa snt/kpl
Tehdasvalmisteiset segmenttikäyrät lisähinta 0,8 x jm-hinta (mitattuna käyrän keskiviivan mukaan).
B2 ja B5
Hinnat sisältävät nostot maan tasalta asennuskohteeseen, jos työ teh- dään yli 5 metrin korkeudella, korotetaan hintoja 5 %. Jos työ tehdään
2000 | 2100 | 2200 | 2300 | 2400 | 2500 | 2600 | 2700 | 2800 | Ø mm |
0000 | 0000 | 0000 | 6062 | 6327 | 6587 | 6851 | 7115 | 7375 | 0 |
5375 | 5667 | 5927 | 6189 | 6455 | 6720 | 6983 | 7244 | 7508 | 50 |
Ø yli 2850 mm 120 snt/50 mm Kartiot tehdään osista pellin toinen reuna kantattuna. C7
Hinnat sisältävät nostot maan tasalta asennuskohteeseen.
Jos työ tehdään yli 5 metrin korkeudella, korotetaan hintoja 5 %. Jos työ tehdään kiinteiltä telineiltä, hintoja korotetaan 5 %.
Ryhmä C. Muotokappaleet snt/yksikkö
Listan valmistus ja asennus sisältäen enintään 3 taivutusta 298/m Valmiin listan asennus 181 m
Profiilitiivisteen asennus 181/m
Aukko 183/kpl
Aukko sisältäen kauluksen teon 415/kpl
Läpiviennit profiililevyyn koko 500 x 500 ja < 0,25 m2
(vertaa SFS 3978 mukainen kuva 27) 1456/kpl
työ sisältää kaulustuksen teon
Läpiviennit profiililevyyn, suuremmat kuin edellä, korotus
151/0,1 m2
Sinkilän kiinnitysrauta 154/m2
Xxxxx X. Muut työt
Alumiinisen ohkolevyn kiinnitys tasopinnalle 64/m²
Miesluukku profiililevyyn (vertaa SFS 3978 mukainen kuva 27) Pohjan hinta kuten edellä läpiviennin hinta profiililevyyn
Miesluukun valmistus halkaisijan ollessa max 1000 mm 4040/kpl
*Miesluukun asennus 1010/kpl
*Ohitus tai loveus laitteessa tai säiliössä 1607/kpl
*Ohitus, jatkuva suorassa putkessa 233/m
*Ohitus, käyrässä 233/välikpl
*Viisto-ohituksesta maksetaan taulukon F7 (valmiin asennus) hinnat kerrottuna 1,4:llä.
Ryhmä D. Hitsaustyöt snt/yksikkö
Piikit, 6 kpl/m² 96/m²
Jos työ tehdään tyssähitsauskoneella, hinta kerrotaan 0,7:llä
Pinnan hionta, lisähinta 52/m2
Pystyputken eristeen tukivanne, valmistus (kuva 1 s. 101) 468/kpl Edellinen kaksiosaisena, valmistus 632/kpl Riippuraudoituksen tukivanteen asennus (kuva 2 s.101) 252/m Riippuraudoituksen tukivanteen valmistus 63/m Eristyksen tukivanne (sisävanteellinen), valmistus (kuva 3 s.102) 160/m Valmistusjigi sisävanteelliselle tukivanteelle 883/kpl
Päällysteen tukivanteen asennus pystykannat 113/m
Päällysteen tukivanteen valmistus 31/m
Lasikuitunauhan ja teippinauhan kiinnitys säiliöiden
vanteisiin (tarrakiinnitys) 14/jm
Metalliverkon kiinnitys 137/m²
Betoni- tai vetometalliverkko 201/m²
Pellin saumojen tiivistäminen kitillä 98/saumametri
liimanauhalla 73/saumametri
Alumiinisen ohkolevyn tai muovikelmun leikkaus ja kiinnitys
alle 200 mm 91/m
200 mm - 300 mm 111/m
301 mm - 400 mm 145/m
401 mm - 500 mm 196/m
501 mm - 642 mm 247/m
Urakkahintoihin sisältyy 15 % mineraalikuitulisä ja 20 % aputyölisä
*; D; E
Hinnat sisältävät nostot maan tasalta asennuskohteeseen.
Jos työ tehdään yli 5 metrin korkeudella, korotetaan hintoja 5 %. Jos työ tehdään kiinteiltä telineiltä, hintoja korotetaan 5 %.
F 4.
Peltipäällysteen asennus snt/m
Putken | ||||||||
NS/ulko Ø | 20 | 30 | 40 | 50 | 60 | 70 | 80 | 90 |
15/17 | 185 | 185 | 185 | 185 | 185 | 185 | 185 | 185 |
20/27 | 185 | 185 | 185 | 185 | 185 | 185 | 185 | 185 |
25/32 | 185 | 185 | 185 | 185 | 185 | 185 | 185 | 185 |
30/38 | 185 | 185 | 185 | 185 | 185 | 185 | 185 | 198 |
40/48 | 185 | 185 | 185 | 185 | 193 | 197 | 197 | 199 |
50/60 | 185 | 185 | 185 | 193 | 197 | 197 | 198 | 206 |
65/76 | 185 | 185 | 185 | 197 | 197 | 197 | 204 | 214 |
80/89 | 185 | 185 | 193 | 197 | 197 | 199 | 209 | 215 |
100/114 | 185 | 193 | 197 | 197 | 202 | 213 | 215 | 228 |
125/140 | 179 | 179 | 181 | 188 | 195 | 203 | 210 | 217 |
150/000 | 000 | 000 | 191 | 195 | 206 | 212 | 223 | 229 |
175/194 | 185 | 192 | 196 | 208 | 216 | 225 | 232 | 238 |
200/219 | 195 | 201 | 210 | 217 | 227 | 233 | 244 | 251 |
225/241 | 203 | 208 | 217 | 228 | 234 | 244 | 251 | 259 |
250/273 | 213 | 223 | 230 | 238 | 248 | 254 | 264 | 276 |
300/000 | 000 | 000 | 252 | 260 | 273 | 289 | 300 | 318 |
350/368 | 252 | 265 | 276 | 295 | 308 | 320 | 334 | 352 |
400/419 | 286 | 302 | 314 | 329 | 342 | 358 | 372 | 383 |
450/470 | 322 | 336 | 352 | 365 | 380 | 420 | 431 | 440 |
500/521 | 376 | 392 | 431 | 450 | 459 | 474 | 486 | 504 |
600/000 | 000 | 000 | 495 | 513 | 528 | 542 | 559 | 574 |
700/714 | 543 | 561 | 575 | 618 | 636 | 652 | 672 | 689 |
800/816 | 653 | 674 | 690 | 716 | 732 | 750 | 768 | 792 |
900/914 | 749 | 766 | 789 | 847 | 864 | 884 | 909 | 851 |
1000/1016 | 888 | 912 | 938 | 867 | 881 | 903 | 913 | 941 |
Putken | ||||||||
100 | 120 | 140 | 160 | 180 | 200 | 220 | 240 | NS/ulkoØ |
185 | 208 | 228 | 248 | 266 | 283 | 305 | 335 | 15/17 |
196 | 215 | 231 | 250 | 268 | 285 | 314 | 344 | 20/27 |
200 | 215 | 233 | 252 | 271 | 289 | 316 | 348 | 25/32 |
204 | 220 | 237 | 255 | 275 | 291 | 325 | 353 | 30/38 |
209 | 224 | 243 | 259 | 277 | 296 | 337 | 366 | 40/48 |
214 | 230 | 248 | 267 | 284 | 309 | 345 | 375 | 50/60 |
220 | 237 | 254 | 274 | 290 | 329 | 359 | 392 | 65/76 |
225 | 244 | 259 | 277 | 297 | 337 | 368 | 400 | 80/89 |
237 | 254 | 274 | 289 | 324 | 357 | 391 | 417 | 100/114 |
227 | 244 | 259 | 282 | 315 | 342 | 372 | 426 | 125/140 |
236 | 253 | 271 | 308 | 336 | 365 | 417 | 440 | 150/169 |
250 | 264 | 300 | 326 | 357 | 381 | 434 | 462 | 175/194 |
259 | 279 | 314 | 342 | 372 | 426 | 450 | 481 | 200/219 |
267 | 303 | 331 | 359 | 412 | 431 | 464 | 495 | 225/241 |
299 | 326 | 354 | 381 | 433 | 459 | 489 | 518 | 250/273 |
332 | 360 | 415 | 440 | 467 | 496 | 526 | 528 | 300/323 |
000 | 000 | 000 | 470 | 500 | 531 | 533 | 560 | 350/368 |
426 | 450 | 481 | 506 | 541 | 596 | 569 | 604 | 400/419 |
457 | 486 | 516 | 547 | 604 | 578 | 612 | 646 | 450/470 |
518 | 549 | 602 | 639 | 617 | 653 | 686 | 754 | 500/521 |
617 | 651 | 688 | 726 | 692 | 767 | 802 | 850 | 600/612 |
715 | 749 | 790 | 784 | 827 | 866 | 901 | 938 | 700/714 |
850 | 888 | 853 | 881 | 913 | 987 | 1011 | 1052 | 800/816 |
866 | 901 | 938 | 993 | 1029 | 1071 | 1111 | 1152 | 900/914 |
987 | 1011 | 1052 | 1091 | 1131 | 1170 | 1212 | 1257 | 1000/1016 |
Peltipäällysteen asennushinta saadaan taulukosta.
F 6.
Putken päätteen asennus
Ø mm 200 300 400 500 600 700 000 000 0000
91 96 114 147 164 195 211 227 241
Valmistuksen tekokerroin työmaalla tehtäessä on 3 (sisältää keskireiän teon).
1100 1200 1300 Ø mm
255 268 282
F 7.
T kpl. Y kpl, kartio, ohitus; asennus
Ø mm | 300 | 400 | 500 | 600 | 700 | 800 | 900 | 1000 | 1100 | 1200 | 1300 | Ø mm | |
000 | 000 | 000 | 411 | 474 | 537 | 603 | 667 | 000 | 000 | 000 |
Mikäli työssä lyhennetään T - Y - tai ohituskappaletta, kerrotaan taulukon hinta kertoimella 2. Valmistuksen tekokerroin työmaalla tehtäessä on 3.
F 8.
Ø mm | 200 | 300 | 400 | 500 | 600 | 700 | 000 | 000 | 0000 |
0 | 124 | 124 | 153 | 180 | 221 | 260 | 296 | 329 | 367 |
50 | 130 | 142 | 163 | 196 | 241 | 278 | 312 | 348 | 385 |
Kulman välikappaleen asennus
1100 1200 1300 Ø mm
403 | 450 | 501 | 0 |
425 | 479 | 525 | 50 |
Valmistuksen tekokerroin työmaalla tehtäessä on 3.
Laippakotelon asennus
Ø mm | 300 | 400 | 500 | 600 | 700 | 800 | 900 | 1000 |
0 | 333 | 409 | 483 | 560 | 636 | 711 | 791 | 864 |
50 | 355 | 430 | 508 | 583 | 662 | 734 | 811 | 887 |
1100 | 1200 | 1300 | 1400 | 1500 | 1600 | 1700 | 1800 | 1900 | Ø mm |
941 | 1018 | 1091 | 1168 | 1244 | 1320 | 1397 | 1473 | 1548 | 0 |
961 | 1039 | 1113 | 1193 | 1269 | 1343 | 1418 | 1493 | 1570 | 50 |
Kotelot 3:sta osasta + 15 % ” 4:stä osasta + 30 % ” 5:stä osasta + 45 %
Mikäli reiät tehdään asennuksen yhteydessä, maksetaan lisähintana 65 % taulukon perushinnasta.
Katkaisu sisältyy hintoihin.
Valmistuksen tekokerroin työmaalla tehtäessä on 5.
F 10.
Kun venttiili- ja laippakotelon avattavaan päätyyn tehdään kuva B 15 mu- kainen kaulus, maksetaan tästä työstä per pääty taulukon F7 mukainen hinta. Kotelot tehtynä lukittuvalla konesaumalla (pitsburger -sauma) 20 %:n ko-
rotus.
Venttiilikotelot, sisältäen karareiän
Ø mm | 300 | 400 | 500 | 600 | 700 | 800 | 900 | 1000 |
0 | 480 | 571 | 661 | 749 | 840 | 930 | 1023 | 1112 |
50 | 509 | 602 | 690 | 781 | 874 | 959 | 1053 | 1142 |
1100 | 1200 | 1300 | 1400 | 1500 | 1600 | 1700 | 1800 | 1900 | Ø mm | |
1202 | 1293 | 1383 | 0000 | 0000 | 0000 | 1741 | 1833 | 1926 | 0 | |
1233 | 1320 | 1413 | 1505 | 1593 | 1685 | 1773 | 1865 | 1953 | 50 |
Kotelot 3:sta osasta + 15 % ” 4:stä osasta + 30 % ” 5:stä osasta + 50 %
Mikäli päätyreiät tehdään asennuksen yhteydessä, maksetaan lisähintana 65
% taulukon perushinnasta. Katkaisu huomioitu hinnoissa.
Kotelot tehtynä lukittuvalla konesaumalla (pitsburger -sauma) 20 %:n ko- rotus.
Valmistuksen tekokerroin työmaalla tehtäessä on 5.
Kun venttiili- ja laippakotelon avattavaan päätyyn tehdään kuva B 15 mu- kainen kaulus, maksetaan tästä työstä per pääty taulukon F7 mukainen hinta.
F 11.
Zeppelin päädyn asennus snt/kpl
Ø mm | 1000 | 1100 | 1200 | 1300 | 1400 | 1500 | 1600 | 1700 | 1800 | 1900 | |
0 | 2873 | 3108 | 3347 | 3603 | 3873 | 4138 | 4430 | 4720 | 5060 | 5705 | |
00 | 0000 | 0000 | 0000 | 3693 | 3968 | 4233 | 4530 | 4813 | 5325 | 5985 |
2000 | 2100 | 2200 | 2300 | 2400 | 2500 | 2600 | 2700 | 2800 | Ø mm |
6806 | 7187 | 7924 | 8344 | 9161 | 9636 | 10537 | 11040 | 12021 | 0 |
6930 | 7316 | 8061 | 8488 | 9306 | 9785 | 10692 | 11200 | 12188 | 50 |
Yli 2850 mm 143 snt/50 mm F4; F6; F7; F8; F9; F10+F11
Hinnat sisältävät nostot maan tasalta asennuskohteeseen.
Jos työ tehdään yli 5 metrin korkeudella, korotetaan hintoja 5 %. Jos työ tehdään kiinteiltä telineiltä, hintoja korotetaan 5 %.
G.
Jäähdytys- /Matalapaine-eristystyöt Yleiset määräykset
Putket, joiden tuleva käyttölämpötila on 0 °C tai alle, katsotaan tämän sopi- muksen tarkoittamiksi jäähdytysputkistoiksi, kun sitä vastoin käyttölämpötilan ollessa 0 °C yläpuolella, sovelletaan kylmävesieristyshintoja, vaikka kysymyk- sessä olisi jäähdytysjärjestelmä.
G 1. Solukumieristys letkusta tai levystä asennettuna vesitiiviisti putkelle
Putken ulko Ø mm | Solukumieristyksen paksuus, mm 6 10 13 19 25 32 |
0 - 36 37 - 54 55 -76 77 -114 115 - 146 147 - 178 179 -220 245 273 324 365 406 508 | 160 160 160 210 210 210 160 160 160 210 210 225 160 160 168 213 225 251 194 206 217 263 286 312 263 274 286 331 354 381 305 316 328 381 404 431 389 400 411 472 495 522 450 461 472 537 560 587 499 511 522 591 613 640 591 602 613 690 712 739 644 655 667 751 773 800 732 743 754 846 869 895 911 922 933 1040 1063 1090 |
Putken solumuovieristys liimattuna: Taulukon yksikköhinnat korotettuna 20 %:lla.
Mikäli eristys tehdään Styrox-kourulla, käytetään siihen taulukon G 1 yksik- köhintoja.
Suurempien putkien sekä säiliöiden eristyshinta määräytyy seuraavasti:
G 2.
Solueristystä koskevat lisähinnoittelut
1. Kulma, mikäli se tehdään taivuttaen ilman leikkauksia, 1,00 jm.
2. Kulma, mikäli se tehdään letkua tai levyä leikkaamalla, 2,00 jm.
3. Haara, sisältää tarpeelliset leikkaukset 1,00 jm haaraputken mukaan
4. Mikäli 3. -kohdassa haaraputken koko on yli 70 mm, on kokonaishinta 439 snt
5. Mikäli 3. -kohdassa haaraputken koko on yli 115 mm, lisähinta
3. -kohdan lisäksi 294 snt.
6. Supistus (kartion teko) 258 snt
7. Putkipäätyjen eristys
mm | snt./m2 | |
- halkaisija | 0-000 | 000 |
- halkaisija | 000-000 | 000 |
- halkaisija | yli 250 | 233 |
8. Kuperien säiliöpäätyjen eristys; lisähinnat m2 -hintojen lisäksi:
8.1 Kartiopäädyn teko yhdellä kartioleikkauksella 183 snt
8.2 Kartiopäädyn teko keskeisillä kartioilla, kartiosektorilta 77 snt
8.3 Kartiopäädyn teko epäkeskeisillä kartioilla, kartiosektorilta 183 snt Hinnoittelu edellyttää, että kuperat säiliöpäädyt eristetään työnantajan ohjeiden mukaisesti.
8.4 Pumpun eristys 2192 snt./kpl.
Kannakkeiden eristys
9.2 Kannakkeen heilurin eristäminen 150 mm:n pituuteen asti 57 snt
9.3 Eristeen leikkaus tai kovertaminen sekä kannakekohtaan liimattavat erilliset eristyssuikaleet, yhteensä 57 snt
9.4 Mikäli 9.3 -kohdassa kannakkeen pidikeosa lävistää eristeen kahdesta kohdasta, pidikeosa myös eristetään, yhteensä 111 snt
9.5 Sankakannakkeet 729 snt./kpl.
mm | snt/m2 | |
- Eristysvahvuus | 6-15 | 587 |
- Eristysvahvuus | 15-32 | 684 |
Reiänteko muhvia (lämpömittaria tai vastaavaa) varten sekä muhvin eristys
snt
- suora muhvi 111
- vino muhvi 223
Putken | snt/kpl | Putken | snt/kpl | |||
ulko Ø mm | ulko Ø mm | |||||
11.1 | 0-60 | 294 | 11.1 | 0-60 | 606 | |
00-000 | 000 | 00-000 | 000 | |||
000-000 | 000 | 000-000 | 000 | |||
000-000 | 000 | 151-200 | 1023 | |||
000-000 | 000 | 000-000 | 0000 | |||
11.2 | 0-60 | 582 | 11.2 | 0-60 | 914 | |
00-000 | 000 | 00-000 | 0000 | |||
000-000 | 000 | 101-150 | 1425 | |||
151-200 | 1098 | 151-200 | 1535 | |||
000-000 | 0000 | 000-000 | 0000 | |||
11.3 | sisältyy | 11.3 | 0-60 | 1207 | ||
metrihintoihin | 00-000 | 0000 | ||||
101-150 | 1827 | |||||
151-200 | 2045 | |||||
000-000 | 0000 |
Laippojen eristys Venttiilien eristys
Solukumieristystä koskevat hinnoittelut edellyttävät,
1. että kontaktiliimaus suoritetaan putkea varten kaikissa ympäriliitoksissa ja saumoissa sekä lisäksi suurem- missa putkissa tarpeelliset kohdeliimaukset;
2. että eristys suoritetaan letkulla putkikoon ollessa korkeintaan 115 mm;
3. että eristäjä suorittaa tarvittaessa kourun halkaisun;
4. että työssä noudatetaan työturvallisuutta koskevia määräyksiä.
Miesluukun eristys Ø mm
0 - 300 mm 1432 snt
301 - 500 mm 1791 snt
G 3.
Mineraalikourut, päällystettynä ohuella muovilevyllä (genopac)
Putken | Mineraalivillakourujen paksuus, mm | ||||||
ulko Ø mm | 20 | 30 | 40 | 50 | 60 | 80 | 100 |
0 - 36 | 202 | 202 | 202 | 202 | 232 | 282 | 328 |
37 - 54 | 000 | 000 | 000 | 236 | 282 | 305 | 351 |
55 - 76 | 221 | 221 | 248 | 290 | 290 | 331 | 400 |
77 - 000 | 000 | 000 | 305 | 320 | 335 | 389 | 450 |
115 - 146 | 267 | 309 | 331 | 362 | 389 | 431 | 461 |
147 - 178 | 335 | 351 | 377 | 400 | 431 | 465 | 530 |
179 - 220 | 415 | 427 | 450 | 461 | 469 | 572 | 602 |
245 | 000 | 000 | 000 | 541 | 602 | 674 | |
273 | 491 | 545 | 545 | 583 | 674 | 686 | |
324 | 594 | 617 | 617 | 686 | 747 | 766 | |
365 | 636 | 693 | 693 | 751 | 777 | 842 | |
406 | 709 | 758 | 758 | 777 | 846 | 922 | |
508 | 831 | 880 | 880 | 895 | 930 | 991 | |
Käyristä ja ohituksen leikkauksesta maksetaan 0,5 metrin hinta putkikoon ja eris- tysvahvuuden mukaan.
Leikatut ja upotetut t-haarat 0,75 metrin hinta. Päätehelan kiinnitys 0,25 yks./kpl.
Erillinen eristyksen saumaus teippaamalla 0,20 yks./eristetty metri. Edellä mainittu hinta sisältää kannakereikien kittaukset. Mikäli kannakereikien kittaukset suori- tetaan työnantajan määräyksestä eri yhteydessä kuin teippaukset, kittaukset ovat hinnoittelematonta työtä.
Eristettäessä muhvillisia tai pannallisia viemäreitä taulukon yksikköarvoja koro- tetaan + 25 %, kyseiseen työtapaan ei sovelleta I Y 1:n tai I Y 2:n mukaisia koro- tuksia.
Ilmastointialumiinifoliomaton kiinnitys Ba / Be
Kanavan ulkohalkaisija D | Mattoeristyksen valmispaksuus, mm | ||||
mm | 20 | 30 | 40 | 50 | 60 |
100 | 282 | 293 | 301 | 370 | 392 |
125 | 290 | 301 | 309 | 377 | 400 |
160 | 297 | 309 | 316 | 385 | 408 |
200 | 335 | 347 | 370 | 438 | 476 |
000 | 000 | 000 | 404 | 469 | 541 |
315 | 434 | 450 | 472 | 552 | 602 |
400 | 549 | 564 | 587 | 678 | 732 |
000 | 000 | 000 | 655 | 754 | 785 |
000 | 000 | 000 | 743 | 853 | 888 |
800 | 758 | 781 | 834 | 960 | 998 |
1000 | 998 | 1029 | 1101 | 1265 | 1318 |
1250 | 1231 | 1269 | 1360 | 1566 | 1631 |
Kulmista ja T -haaroista maksetaan 1 metrin lisähinta
– Kartioista maksetaan 0,5 metrin lisähinta
– Eristettäessä ullakoilla, joissa vapaan työskentelytilan korkeus on alle 1,8 m, pistearvoja korotetaan 25 %:lla
MENETELMÄKUVAUKSET
1 Peltiputkien asennus Työsisältö
Putken siirto samalta tasanteelta enintään 25 m:n etäisyydeltä; nosto enintään viiden metrin korkeudelle.
Varmistetaan sikin laatu.
Putken asennus ja kiristys - Tarvittaessa tehdään uusia kiristysreikiä
Työvälineet
Vannekiristäjä
Ruuvitaltta suunnanvaihtajalla Piikki
Sähköporakone Lukkopihdit Niittaaja
2 Peltikulman osien asennus (välikappaleet ja syvävedetyt osat) Työsisältö
Putkikulman osien haku enintään 25 m:n etäisyydeltä; nosto enintään viiden metrin korkeudelle
Aloituspaikan valinta
Kiinnitys villoitettuun tai villoittamattomaan putkeen Isoilla halkaisijoilla käytetään kiristäjää tarvittaessa
Työvälineet
Vannekiristäjä Ruuvitaltta Niittaaja Villaveitsi Sähköporakone
3 Koteloiden asennus Venttiilikotelot ja laippakotelot Työsisältö
Koteloiden hakeminen ja siirtäminen työpaikalle enintään 25 m:n etäisyy-
deltä; nosto enintään viiden metrin korkeudelle
Reiän paikkojen mittaaminen ja merkkaaminen tarvittaessa Reikien teko norm. 1 kpl venttiilikoteloon
Eristyksen poistaminen tarvittaessa Lukkojen siirtäminen tarvittaessa Kotelon asennus
Työvälineet Rullamitta Huopakynä Peltisakset Sähköporakone Niittaaja Ruuvitaltta Harppi Villaveitsi
4 T- ja Y-kappaleiden, kartioiden ja päätteiden asennus Työsisältö
Muotokappaleiden hakeminen ja siirtäminen työpaikalle enintään 25 m:n etäisyydeltä; nosto enintään viiden metrin korkeudelle Muotokappaleen rei’itys tarvittaessa
Reiänteko päätteeseen tarvittaessa
Muotokappaleen asennus ja kiinnitys pop niiteillä tai ruuveilla
Työvälineet
Samat kuin koteloiden asennuksessa.
F taulukoissa mainitut hinnat perustuvat edellä olevaan menetelmä- kuvaukseen.
X PELTIALAA KOSKEVA URAKKAHINNOITTELU
32 §
Mom. 1.
Rakennuspeltialan töissä käytetään tässä pykälässä olevia yksikköhintoja sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen. Sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2023 tai lähinnä sen jälkeen, lukuja korotetaan allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti ja uudet urakkahinnat löytyvät liittojen nettisivuilla olevasta, sähköisestä työehtosopimuksesta.
Työt tehdään voimassa olevan RT-kortin määräysten sekä Työturvallisuuslain 738/02 mukaisesti.
Kohta 1
Peltikattojen perushinnat
Kokonaan käsityönä tehtävät kaksinkertaiset saumat €/m² 10,84 Kolmikulmarima €/m² 12,60
Nelikulmarima yksinkertaisella saumalla €/m² 15,18
A. Kattotyön perusmaksu koneellista saumausmenetelmää käyttäen
katot alle 100 m² | €/m² | 6,97 |
katot alle 200 m² | €/m² | 4,80 |
katot 200 m² ja yli | €/m² | 3,73 |
Hinnat koskevat saumausta, joka tapahtuu käsin työnnettävillä tai sähköisil- lä kiristäjillä (2 kertaa) tai muilla vastaavilla yhtä nopeilla laitteilla.
Erityisen vaativat, kokonaan käsityönä tehtävät katot hinnoitellaan työkohtaisesti.
Jos saumausnopeus poikkeaa oleellisesti tästä, ratkaisevat allekirjoittajaliitot tapaukset keskenään konekohtaisesti.
Hinnat edellyttävät, että saumat ja klammerit on valmistettu koneellisesti ja että tarveaineet on toimitettu katolle.
Hinnat edellyttävät, että sauman muoto on kuvan n:o 2 mukainen.
Lisämaksut ja korotukset ovat samat kuin peltialan työehtosopimuksen urakkahinnoittelussa kohta A:ssa mainituin poikkeuksin.
Koneella tehdyn rivin jatkaminen | €/kpl | 5,24 |
Räminänauha tai lisäkiinnityksen teko massalla | €/m2 | 0,33 |
Konekattorivin päättäminen ns. rotanhännillä | €/kpl | 2,18 |
Sellaisesta ns. sileästä työstä, jota ei voida tehdä koneellisesti, maksetaan peltialan työehtosopimuksen urakkahinnoittelun mukainen käsintehdyn katon neliöhinta.
Mittaus suoritetaan käsin tehdystä saumasta tehtyyn saumaan.
Konesaumakatoilla mitataan piipun-, paloluukun, muovikupujen ja tyvikartioiden juuret konesaumakatoksi ja siitä maksetaan työehtosopimuk- sen 31 § momentti 1 kohta 1 A mukainen konesaumakaton neliöhinta.
Katon jyrkkyyden ollessa 30º - 40º korotetaan A-kohdan mukaisia perus- maksuja 25 %:lla, jyrkkyyden ollessa 41º- 50º korotus on 35 %.
Piipun pellityksen hinnoittelu | ||
Ei satulaa, juurityö | €/kpl | 70,71 |
Yksipuoleinen satula | €/kpl | 81,59 |
Kakspuoleinen satula | €/kpl | 92,47 |
Piipun vaipan pellitys | €/m² | 13,06 |
Paloluukun pellitys kansineen juuren ollessa 150 mm. Sisämitta 600 mm x 600 mm. Kuva n:o 4
Kaksinkertaisilla saumoilla, €/kpl
- kahdelle riville tehtynä 86,30
- kolmelle riville tehtynä 94,14
Paloluukun pellitys kansineen juuren ollessa 300 mm. Sisämitta 600 mm x 600 mm. Kuva n:o 4.
Kaksinkertaisilla saumoilla, €/kpl
- kahdelle riville tehtynä 91,39
- kolmelle riville tehtynä 100,09
5-kulmaisen paloluukun hinta sovitaan työkohtaisesti.
Tyvikartioiden
ja ap-venttiilien perushinnat. Kuva n:o 5 | ||
WC-ilmatorvi | €/kpl | 15,25 |
WC-ilmatorven juuri tehtynä kahdelle | ||
riville | €/kpl | 22,41 |
WC-ilmatorvet, verstaalla tehtynä, | ||
ilman kiinnitystä | €/kpl | 5,17 |
Ullakon alipaineventtiili, hatulla | ||
varustettuna | ||
(juurikappaleen teko + asennus ja venttiilin asennus) €/kpl 22,88 | ||
Katolle tulevan keskusantennin juuri | €/kpl | 14,76 |
Juurikartio saumaamalla neljästä | ||
kappaleesta halkaisijaltaan = 200 mm | ||
(esim. keskusantennin putkeen) | €/kpl | 62,76 |
Kohta 1 B | ||
Peltikattojen perushintoihin kohtaan 1A tulevat korotukset.
Rivin mitan ollessa räystäällä rakennusaineseinään alle 3 jm maksetaan tältä alalta 20 %:n korotus.
Nostettaessa rivit seinälle maksetaan koko pystyosalta 20 %:n korotus.
Vanhojen kattojen uusimisen yhteydessä savupiipuissa tai harja- aidassa ilmenevistä ns. piipunkruunuista maksetaan, jos kruunussa
on vähintään kaksi hammasta ja jalka 15 %:n korotus piippujen perushintaan.
Kuparista tehtynä 25 %:n korotus Alumiinista tehtynä 20 %:n korotus
Kohta 1 C | ||
Lisähinnat peltikatolta | ||
Rypyillä pystyyn taitetut rivit (ei koske piippuja) | €/kpl | 0,76 |
Jos ns. pulpettimallisilla katoilla vaadi- taan yläkatto tehtäväksi ennen pystyosaa ja rivit joudutaan nostamaan ylös, makse- taan tästä haitasta | €/jm | 2,72 |
Lamellitalojen (eri tasossa olevat harjat) päätylistan ja seinänvieruspeltien yhdistä- miset molemmille lappeille tehtynä | €/kpl | 59,49 |
Katolla olevassa seinässä kattoseinäpinnan sisällä olevat ikkunat mitataan listoiksi, ik- kunan ympäristö, ikkunan ulkokulmaan saakka, joista maksetaan listatyöt hinnoit- telun mukaisesti. | ||
Uuden katteen tai uusien osien yhdistä- minen vanhaan peltiin | €/jm | 4,90 |
Peltikaton sisäjiiri, kuva n:o 8 | €/jm | 6,75 |
Ulkojiiri, kuva n:o 1 | 4,68 | |
Jalkarännistä puurimalla tai koukulla, kuva n:o 9 | €/jm | 14,90 |
Hinnat vanhoissa taloissa | ||
Vanhojen peltikattojen purkaminen | €/m² | 1,72 |
Maalipinnoitetusta levystä 10 %:n korotus (paikkamaalaus sisältyy hintaan).
Sama saumojen ollessa kaksinkertaiset | €/m² | 2,28 | tämän ylittäviltä neliöiltä, kohta 1, kokonaan kaksinkertaiset saumat mukaan €/m². | ||
Hintaan sisältyy myös irrotettujen peltien kuljetus pihalle kasaan. | Paloluukku kaksinkertaisilla saumoilla kansineen | €/kpl | 70,71 | ||
Vanhoilla katoilla on työn keskeytyessä | WC-ilmatorvi | €/kpl | 19,58 | ||
katto aina huolellisesti peitettävä. | Kohta 3 | ||||
Väliaikainen suojaaminen peitteellä | €/m2 | 0,98 | Listatöiden perushinnat | ||
Kohta 2 | Esim. Peruslistan valmistus, leikkaus + neljä kanttausta, kuva n:o 12 | €/jm | 0,76 | ||
Perushinnat aaltolevy-, kivi-, huopa- ja Minerit-levykatolla
Seinänvierukset, harja-aidat, sisäjiirit,
jalkarännit ym. siihen verrattavat työt €/m² 7,29
Jalkarännit kaksinkertaisilla saumoilla
puurimalla tai koukulla €/jm 12,73
Tiilien päälle tehtävän tassun
loveaminen €/jm 1,58
Tehtäessä piipunjuuret, seinänvierukset, harja-aidat, sisäjiirit, jalkarännit ym. niihin verrattavat työt alle
50 cm leveästä pellistä, se mitataan 50 cm:n levyisiksi.
Näillä katoilla suoritettavista listatöistä maksetaan listatöiden hinnoittelun mukaan listoja neliöimättä.
60 m² tai sitä suuremmilta yhtenäisiltä verhottavilta katonosilta maksetaan peltikattotyön perushintojen mukaan. (urakkahinnoittelu, kohta 1)
Piipun juuren ja vaipan pellitys ilman
sadekatosta 4 m² ja alle €/kpl 70,71
Listan kiinnitys. Mitoitus kuuluu kiinnityshintaan.
a) klammereilla tai vastaavilla jatkosaumoin
(klammerien teko kuuluu kiinnitykseen) €/jm 3,15
b) ikkunalista; ainoastaan takareunasta
ruuvaten jatkosaumoin, kuva n:o 12 €/jm, 1,85
c) ikkunalista; ainoastaan takareunasta
ruuvaten kuva nro 12 €/jm 1,52
d) reunalista molemmin puolin
ruuvaten jatkosaumoin, kuva 22 €/jm 2,28 reunalista molemmin puolin ruuvaten, kuva 22 €/jm 1,74
e)listan kiinnitys ruuveilla proppaamalla
jatkosaumoin €/jm 2,07
listan kiinnitys ruuveilla proppaamalla €/jm 1,85
f) kiinnitys edestä ja takaa, kiinnikkeet
kahdessa rivissä €/jm 1,63
Piipun juuren ja vaipan pellitys ilman | |||||
sadekatosta 4 m² ja alle, juuren takareuna | Kerroslista ikkunalinjassa, valmistus ja | ||||
tiivistelevystä tehtynä | €/kpl | 87,03 | kiinnitys | €/jm | 3,48 |
4 m² suuremmista piipuista maksetaan | |||||
jatkosaumoin €/jm 1,85
Listatöiden perushintoihin tulevat korotukset
Kuparista, messingistä ja ruostumattomasta teräksestä tehtynä 30
%:n korotus
Alumiinista tehtynä 20 %:n korotus | ||
Kohta 3 A | ||
Listatöiden lisähinnat | ||
Lista puhtaaksi muuratuilla seinillä klammerikiinnikkein | €/jm | 0,54 |
Lisähinta, kun ikkunalistoja sisäkautta asennettaessa ikkunat ovat paikoillaan. Sisältää ikkunoiden avauksen | €/m2. | 0,65 |
Leveyslisät listatöille | ||
Listan leveyden ollessa 40 - 60 cm | €/jm | 0,44 |
61 - 80 cm | €/jm | 0,87 |
Kohta 4 | ||
Kourutöiden perushinnat valmistus ja asennus (sisältää paikkamaalauksen) | ||
Suora kaksinkertainen, kuva n:o 17 | €/jm | 14,47 |
Kaareva kaksinkertainen | €/jm | 24,48 |
Yksinkertainen kouru, koukkujen varassa etulistalla tai raudalla | €/jm | 9,25 |
Yksinkertainen kouru, joka saumataan molemmin puolin kaksinkertaisilla saumoilla kattoon | €/jm | 11,64 |
Rullalevystä työnnettävällä rullatyökalulla valmistettu kouru | €/jm | 6,75 |
Rullatyökalulla tehty kouru etulistalla tai raudalla, kuva 23 | €/jm | 8,16 |
Yksinkertainen kouru koukkujen varassa eturaudalla | €/jm | 11,75 |
Sama kuin edellä, tukirauta myös alareunassa | €/jm | 13,60 |
Valmiin kourun asennus koukkujen varaan, leveys enintään 150 mm sisältäen koukkujen asennuksen | €/jm | 3,48 |
81 -100 cm | €/jm | 1,31 |
Listan kulmasta, kuva n:o 13 | €/kpl | 1,63 |
Kantatun ja nekatun ikkunapellin päästä, kuva n:o 14 | €/kpl | 0,54 |
Rappauskantti ikkunapellin päihin, päästä, kuva n:o 15 | €/kpl | 0,33 |
Vanhojen listojen poisto | €/jm | 2,06 |
Listan, jonka takareunassa on rappauskantti, kiinnitys | €/jm | 0,33 |
Listan ollessa alle 1 m maksetaan tästä 1 jm:n hinta. | ||
Lista alusrimsulla mitataan kahdeksi eri listaksi. |
etusivun peittävällä suoralla listalla ja
Kourun valmistukseen käytettävän levyn leikkuuleveyden ollessa yli 90 cm maksetaan 15 % korotus perushintaan.
Kuparista tehtynä 25 %:n korotus Alumiinista tehtynä 20 %:n korotus
Kohta 4 A
Kourutöihin tulevat lisähinnat
Kourun päästä, kuva n:o 19, ja syöksy-
torven lähtökappaleesta, kuva n:o 17 €/kpl. 4,24
Kourun kulmasta, kuva n:o 20 €/kpl 9,46 Syöksytorven vinosta lähtökappaleesta
xxxxxxx, kuva n:o 17 €/kpl 6,31
Rakennusliikkeen vaatiessa katon tehtäväksi ennen kourun valmistumista, kun alapäät joudutaan nostamaan ylös kourun teon ajaksi,
maksetaan tästä haitasta lisähintana €/jm 1,41
Kourun koukkujen kiinnitys €/jm 0,65 Xxxxxx etusivun peittävän sileästä pellistä
tehdyn pystylistan leikkuuleveyden ollessa
31-62 cm, kuva n:o 21 €/jm 1,52
Kohta 5
Syöksytorvien kiinnitykset
Pyöreän syöksytorven kiinnitys €/jm 3,15
Kantillisen syöksytorven kiinnitys €/jm 3,15 Suppiloiden, polvien ja ulosheittäjän kiinnitys €/kpl 2,39 Kohta 6
Eri sopimuksella tehtävät työt Erikoisrakenteiset ulosheittäjät Xxxxxxxxxx etulistan teko Katolla esiintyvät ns. valoaukot
Räystäällä tai räystään alapuolella olevat ulokkeet (erkkerit) Myöhemmin tehtävät WC-ilmatorvet
Katolla esiintyvät vaikeat lisämaksutyöt Xxxxxxxxxxx suppilon teko
Kourun pellin jatkaminen leveyssuuntaan Suorien kaistojen teko ja kiinnitys
50º jyrkemmät konesaumakatot Kattoturvalaitteiden asennukset
Kuva n:o 2
Kohta 7
Tammi- ja helmikuun aikana, jolloin pimeys ja lumi vaikeuttavat työn suoritusta ulkosalla suoritetussa urakkatyössä, maksetaan 15 %:n ko- rotus, mikäli tätä ei ole otettu huomioon urakkahinnoittelua lasketta- essa.
Tiilikaton purkamisesta pellityskuntoon huolehtii työnantaja.
Piikkaukset, joita joudutaan suorittamaan betoni- tai muihin koviin paikkoihin, maksetaan siitä käytetystä ajasta aikapalkkaa urakkahin- nan lisäksi, ellei sitä työnantajan tai rakennusliikkeen puolesta suori- teta niin, että työ voi viivytyksettä jatkua.
Tehtäessä työaukko jälkityönä työ tehdään aikapalkalla.
Työpenkit, vanhoilla ja uusilla rakennuksilla tehdään aikapalkalla, el- lei niitä tehdä talon puolesta.
Lumen puhdistamisesta työnalaiselta katolta on maksettava siihen käytetystä ajasta aika-palkka, ellei sitä työnantajan tai rakennuttajan puolesta tehdä niin, että työ voi viivytyksettä jatkua.
Urakkahinta sisältää palautettavien tarvikkeiden ja ylimääräisten osien kokoamisen yhteen paikkaan ja työkohteen päivittäisen siivoamisen.
Työntekijät noudattavat työtehtävissään työpaikalla noudatettavaa laa- tujärjestelmää.
Sisäjiiri Rivipelti
Räystäspelti Vesiuoma
Kuva n:o 6
Kuva n:o 11
Listan kulmia 4 kpl Kulmat saumattu
Kuva n:o 13
Kuva n:o 15
Hikiura Vinotynkä
Kuva n:o 17
Kuva n:o 18
Kuva n:o 21
Kuva n:o 19
XI POIMULEVYTÖIDEN JA NIIDEN YHTEYDESSÄ TEHTÄVIEN ÄÄNI- JA LÄMPÖERISTETÖIDEN URAKKAHINNOITTELU
33 §
Tätä urakkahinnoittelua sovelletaan Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto
- MTHL:n Työnantajat ry:n rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenyri- tyksiin.
Tässä pykälässä olevia yksikköhintoja käytetään sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen. Sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2023 tai lähinnä sen jälkeen, lukuja korotetaan alle- kirjoituspöytäkirjan mukaisesti ja uudet urakkahinnat löytyvät liittojen netti- sivuilla olevasta, sähköisestä työehtosopimuksesta.
Kuva n:o 22 REUNALISTA
Kuva n:o 23 RULLATYÖKALULLA
VALMISTETTAVA KOURU KULMARAUDALLA JA
ETULISTALLA
Työt tehdään voimassa olevan RT-kortin määräysten mukaisesti.
KATOT
Kantavan poimulevyn asennus
Profiilin korkeus yli 120 mm 109 snt/m²
” ” 75 mm ja yli 70 snt/m²
” ” alle 75 mm 61 snt/m² Kiinnikkeet:
naula puualustaan (esiporattava) 6 snt/kpl
ruuvi ” 7 snt/kpl
naula ” 3 snt/kpl
naula naulaimella, automaatti
” ” käsinlataus 11 snt/kpl kierteistävä ruuvi, ruuvin halkaisija enintään 6,2 mm
teräsalusta kiinnitysalustan paksuus:
1,5 - 2,5 mm 13 snt/kpl
2,6 - 5,0 mm 17 snt/kpl
5,1 - 7,5 mm 19 snt/kpl
7,6 -10,0 mm 22 snt/kpl
yli 10,0 mm eri sopimuksella
peltiruuvi 6 snt/kpl
pop-niitti 7 snt/kpl
itseporautuva ruuvi 4 snt/kpl
Höyrysulun asennus
saumat teipaten 27 snt/m²
ilman teippausta 15 snt/m²
Kattovillan asennus
villan paksuus enintään 50 mm per eristyskerros 45 snt/m² paksuuslisä 3 %/cm jokaiselta 5 cm ylittävältä cm:ltä
Kiinnikkeet:
villan läpi menevät kiinnikkeet, itseporautuvat 11 snt/kpl kiinnikkeet, jotka vaativat esiporauksen 15 snt/kpl itseporautuvat huovan läpi menevät kiinnikkeet
metalli- ja puualusta 18 snt/kpl
SEINÄLEVYTYÖT
Seinälevyn asennus:
Profiilin korkeus 100 mm ja yli 233 snt/m²
” ” alle 100 mm 214 snt/ m² Seinälevyn asennustyöhön ei liity muita työvaiheita
(pelkkä seinälevy) 233 snt/m²
Kasetin asennus 155 snt/m²
Orsien asennus kiinnikkeillä
Kevytorsien asennus, paino enintään 15 kg/jm,
ei koske seinä- ja kattorakenteeseen liittyviä välilistoja 149 snt/jm Korkeuslisä:
Jos seinäpinnan painopisteen korkeus mitattuna telinetasosta ylittää kuusi ja puoli metriä (6,5), korotetaan seinälevyn ja kasetin hintaa 0,5 % kultakin metriltä. Korotus lasketaan puolen prosentin tarkkuudella (ks. piirros seur.
alue a1 alue a2 alue a3
tehdään perushinnalla, ei korkeuslisää korkeuslisä % = 0.5 x Y
korkeuslisä % = 0.5 x Y
KORKEUSLISÄN LASKEMINEN
Kiinnikkeet:
naula puualustaan 6 snt/kpl
ruuvi ” 8 snt/kpl
niitti ” 3 snt/kpl
naula naulaimella
automaatti 6 snt/kpl
käsinlataus 10 snt/kpl
kierteistävä ruuvi, teräsalusta
< 1,5 mm 12 snt/kpl
1,6 - 2,5 mm 18 snt/kpl
2,6 - 5,0 mm 21 snt/kpl
5,1 - 7,5 mm 28 snt/kpl
7,6 -10,0 mm 33 snt/kpl
> 10,0 mm eri sopimuksella
Villan asennus per eristyskerros (pehmeävilla)
ilman kiinnikkeitä 52 snt/m²
jäykkä eristys T-listojen varaan sisäpintaa teippaamatta 83 snt/m²
Kiinnikkeet:
knipping tai pop-niitti 12 snt/kpl
tuulisuojavilla 54 snt/m²
tuulisuojavilla, lujalevy paksuus 3 mm 61 snt/m²
SEINÄ- JA KATTOTYÖN YHTEYDESSÄ TEHTÄVÄT TYÖT
Villan leikkaus 23 snt/jm
Poimulevyn leikkaus, katkaisu ja halkaisu, alle 55 mm 108 snt/jm Poimulevynkatkaisu yli 55 mm 161 snt/jm Aukon teko leikkaamalla, peltiin (yksi pelti)
leikkauspituus enintään 50 cm (perushinta) 270 snt/kpl
Sivusaumojen tiivistys
saumanauhalla 11 snt/jm
pursotteella 16 snt/jm
Jos työtä haittaa alhainen lämpötila tai kosteus, sovitaan hinnat erikseen.
Listan asennushinnat poimulevytöiden yhteydessä
Listan leikkauslevy alle 300 mm | 92 | snt/jm | |
” alle 600 mm | 134 | snt/jm | |
” | alle 900 mm | 189 | snt/jm |
” | yli 900 mm | 244 | snt/jm |
Kiinnikkeet maksetaan asennustavan mukaan.
Jos listan kiinnitys tehdään poikkeavalla tavalla, noudatetaan työssä peltialan urakkahinnoittelua.
Pienen työn lisä
Pienissä rakennuskohteissa, joissa eri rakennusten yhteenlaskettu katto- tai sei- näpinta-ala on alle 600 m², korotetaan tässä hinnoittelussa olevia seinä- ja kat- totyön neliöhintoja oheisen käyrän osoittamalla prosenttimäärällä. Korotukset lasketaan pelti- ja villatyön perushintoihin katon ja seinän osalta erikseen.
Lyhyen levyn lisä
Käytettäessä seinä- tai kattotyössä alle 2,5 m levyjä korotetaan tässä hinnoit- telussa olevia seinä ja kattotyön neliömetrihintoja oheisen käyrän osoittamalla prosenttimäärällä. Korotus tulee ainoastaan siihen katon tai seinän osaan, jossa käytetään lyhyitä levyjä. Mikäli alle 2,5 m levystä tehdään eri kohteissa olevia pieniä alueita, sovitaan maksuperusteista työpaikkakohtaisesti.
Neliömetrit tarkoittavat valmista katto- tai seinäpintaa.
LYHYEN LEVYN LISÄ
PIENEN TYÖN LISÄ
LEVYN PITUUS M
SEURAAVAT TYÖT SISÄLTYVÄT URAKKAHINNOITTELUUN ILMAN ERI KORVAUSTA:
A. Levyjen, villojen ym. asennustarvikkeiden pakkauksien avaaminen ja pakkausmateriaalien kerääminen työnantajan osoittamaan työkohteessa olevaan paikkaan.
B. Levyjen ja villojen siirrot asennustasolla enintään 20 m matkan.
C. Kiinnikkeiden, ruuvien ym. asennuksessa tarvittavien tämänkaltaisten tar- vikkeiden ja käsityökalujen kuljetus säilytysvarastosta asennuspaikkaan.
D. Levyjen asentaminen paikalleen ja kiinnittäminen, levyjen liittäminen toisiinsa niittaamalla sekä niittauksessa tarvittavien reikien poraaminen.
E. Villat asennetaan aluslevyllisiä ruuveja tai klipsejä käyttäen kattoraken- teeseen. Villalevyjen avonaiset saumat tilkitään huolellisesti elleivät raot johdu virheestä rakenteessa tai materiaalissa.
F. Seinälevytöissä levynnostolaitteen käyttö ja levyjen vastaanotto kelkalla tai telineellä.
G. Sähkökäyttöisten työkalujen sähkökaapelien veto työmaakeskuksesta työkohteeseen. Ei koske hitsausvastuksia ja niihin liittyviä kaapeleita
H. Naulaimien huolto (voitelu ja puhdistus).
I. Kelkan siirrosta sovitaan erikseen ennen tämän hinnoittelun mukaisen työn alkua. (Peltialan työehtosopimuksessa mainittua kelkkalisää ei makseta.)
Urakkahinnoittelu edellyttää tässä sopimuksessa mainittuja nyt käytössä olevia työmenetelmiä ja työvälineitä. Mikäli työnantaja ottaa käyttöön uusia koneita, asennustarvikkeita tai työmenetelmiä, neuvotellaan hin- noittelun muuttamisesta näiltä osin.
Tämä hinnoittelu on kokonaisuus eikä siihen sovelleta muiden peltitöiden osalta mahdollisesti sovittuja lisähintoja eikä korotusprosentteja.
34 §
Sopimuksen voimassaoloaika Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa 17.1.2022 lukien 30.11.2023 saakka ja jatkuu sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
Työehtosopimus on irtisanottavissa päättymään 30.11.2022, jos osapuolet eivät pääse sopimukseen vuoden 2023 palkkaratkaisun perälaudan kustan- nusvaikutuksesta ja toteutustavasta.
Helsingissä 17. tammikuuta 2022 METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO
- MTHL:N TYÖNANTAJAT RY
Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx
TEOLLISUUSLIITTO RY
Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO
- MTHL:N TYÖNANTAJAT TEOLLISUUSLIITTO
SOPIMUS TYÖAJASTA KOLMIVUOROTYÖSSÄ
1 § Soveltamisala
Tämä sopimus koskee sekä keskeytyvän että keskeytymättömän kol- mivuorotyön työaikaa.
Määräykset, joissa ei mainita jompaakumpaa työaikamuotoa erikseen, koskevat niitä molempia. Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä sovelletaan myös maan alla tehtävässä kaivostyössä.
Soveltamisohje:
Määritelmät
Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.
Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa niin, että työskentely keskeytyy yleensä viikon- vaihteen ajaksi. Yrityksen tuotantotarpeiden ja käytännön vuoksi arkipyhäviikkojen työaika vaihtelee sen mukaisesti, keskeytyvätkö työt arkipyhinä vai eivät.
Arkipyhäviikot otetaan huomioon kuten muutkin työviikot, joten myös arkipyhät tasaavat työaikaa. Vuosilomapäiviä ei voida käyt- tää työajan tasaamiseen.
2 §
Keskimääräiset viikkotyöajat
Säännöllinen työaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä on keskimää- rin 35,8 tuntia viikossa.
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä säännöllinen työaika on kes- kimäärin 34,9 tuntia viikossa.
3 § Tasoittumisjakso
Työajan tulee enintään vuoden, pääsääntöisesti kalenterivuoden, pi- tuisena ajanjaksona tasoittua keskimäärin 2 §:ssä mainittuihin määriin viikossa.
4 § Työtuntijärjestelmä
Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu 2 §:ssä mainittuihin keskimää- riin viikossa.
Soveltamisohje:
Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomaisessa työ- kohteessa, osastolla tai työpaikalla on kolmivuorotyö.
5 §
Ruokailu kolmivuorotyössä
Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa tähän tarkoitukseen varatussa paikassa.
6 §
Siirtyminen työaikamuodosta toiseen
Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika ja siitä mak- settava erillinen lisä siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan.
7 §
Työtuntijärjestelmän muuttaminen
Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista, vaiku-
tuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpaikalla työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
Muutoksesta ilmoittaminen
Ellei neuvotteluissa toisin sovita, pysyvästä muutoksesta voimassa olevaan työtuntijärjestelmään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijäl- le kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa ja tilapäisestä muu- toksesta, mikäli mahdollista viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltä- vänä päivänä.
Soveltamisohje:
Tilapäisen muutoksen määritelmä
Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutoksen aiheuttaneen olotilan lakattua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijärjestelmään.
Hätätyö
Tämän pykälän määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastet- tavaa työtä.
8 §
Työajan tasaamislisä
Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta asianomaisessa työaikamuodos- sa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on keskeytyvässä kolmivuorotyössä 11,0 % ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 14,3 % työntekijän vuosinel- jänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta.
Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja kou- lutusajalta säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti saira- usajan palkkaa lapsen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu hei-
dän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Lisää ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 9 §:n 6 mo- mentin mukaista keskituntiansiota.
Kuukausipalkkaisen työntekijän työaika tasataan kuukausipalkkaa alentamatta.
9 §
Lisien maksamisajankohta
Ansaittujen lisien maksamisajankohdat sovitaan paikallisesti käytettä- vän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaisesti.
10 § Vuosiloma
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää käytet- täessä annetaan työntekijälle, mikäli tuotantotekniset syyt eivät perus- tellusti muuta vaadi tai paikallisesti toisin sovita, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.- 20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.
Edellä olevasta käyttämättä jäävät lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy.
Xxxxxxxx tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestelmissä an- netaan se lomanosa, joka ylittää 24 lomapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuo- den huhtikuun loppuun mennessä.
Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa, samoin kuin vuosi- lomien ajankohdista ilmoitettaessa, vuosilomalain määräyksiä.
Liitot pitävät kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että vuosilomien si- joittelu työtuntijärjestelmään pyrittäisiin toteuttamaan mahdollisim- man aikaisessa vaiheessa.
Sopimus työajasta kolmivuorotyössä
Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asian- omaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavan- omaisten vapaapäivien lukumäärällä.
11 § Ylityö
Työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukai- sen viikkotyöajan, korvataan siten kuin työehtosopimuksessa viikoit- taisesta ylityöstä on sovittu.
12 §
Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.
Pelti- ja teollisuuseristysalan yleissopimus
PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN YLEISSOPIMUS
1 LUKU
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopi- muksia.
Perusoikeudet
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaa- maton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöil- lä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henki- löstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä kä- siteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuk- sissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.
177
Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoi- tetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Organisaatio- yms. muutokset
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liik- keen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoiminta- organisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Lakiviittaukset
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yh- teistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/2007), lakia työsuoje- lun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006), työterveyshuoltolakia (1383/01), naisten ja miesten tasa-arvosta an- nettua lakia (609/86) ja yhdenvertaisuuslakia (2004/21), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.
2 LUKU
YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA
Kehittämistoiminta
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen pe- riaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, tekno- logian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.
Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknolo- gian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luo- daan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksi-
aan uusiin työtehtäviin.
Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormi- tuksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
Työpaikoilla järjestettävät työn- ja aikatutkimukset ovat tarpeellisia ja tarkoittavat paitsi työn tulosta myös työntekijöiden ansioiden ke- hittymistä, mutta niiden johdosta ehkä toteutettavat muutokset töiden järjestelyssä eivät saa haitallisesti vaikuttaa työntekijöiden normaalei- hin palkkatuloihin.
Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuotta- vuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seu- rantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.
Yhteistoiminnan toteuttaminen
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväis- luonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttami- seksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muo- dostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä.
Yhteistoimintaelin
Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sel- laisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittä- mistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoimin- ta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovit- tavassa laajuudessa.
Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.
On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteutta- minen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.
Tyky-toiminta
Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilös- töhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuun- nitelmaan.
Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työ- paikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suun- nitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.
3 LUKU
YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTA- ORGANISAATIOT
3.1
Työsuojelua koskevat määräykset
Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäälli- kön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuu- tetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuo- jeluasioissa annetun lain mukaisesti.
Tehtävät
Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työ- suojeluyhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lain- säädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä
ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsit- telyyn ja toteutukseen. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.
Asiamies
Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimi- alueesta sovitaan paikallisesti siten, että toimialueet muodostuvat tar- koituksenmukaisiksi. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. työsuojeluasiamiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioonottaen tavata toimialueen työntekijät. Lisäksi on otettava huomioon työsuoje- luriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.
Toimikunta
Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallises- ti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimin- tamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.
Soveltamisalan rajoitus
Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan sil- loin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työnte- kijää. Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuo- jeluvaltuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.
3.2
Ilmoitukset
Varamiehen toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuoje- luvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.
3.3
Säädösten hankkiminen
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumää- räykset.
4 LUKU
TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIA- MIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
4.1
Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus
Tehtäviensä hoitamista varten työsuojeluvaltuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistu- ville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapau- tus työstä.
Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumää- rään, tuotannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.
Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö on tarkoituksenmukaisinta sopia paikallisesti työpaikkakohtaisesti jäljempänä seuraavasta laskenta- kaavasta riippumatta. Mikäli työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ei ole edellä mainitusti sovittu, lasketaan vapautus työstä laskentakaavalla, jossa käytetään työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lu- kumäärää ja jäljempänä mainittujen toimialojen yhteydessä esitettyjä kertoimia.
Kerroin on annettu vaihteluvälinä ja sen keskiarvona. Vaihteluvälin käyttöön vaikuttavat työturvallisuus- ja työterveysriskit, työtapatur- mien ja ammattitautien vakavuus ja kehitys, työssä tapahtuvat muu- tokset, työn laatu, alueellinen laajuus ja sekä psyykkiset että fyysiset
työolosuhteet. Mikäli työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ei päästä sopimukseen, laskentakaavassa käytetään toimialojen yhteydessä esi- tettyjä rajalukujen keskiarvoja.
Vapautus työstä on kuitenkin aina vähintään 4 tuntia 4 perättäisen vii- kon aikana.
Työsuojeluvaltuutetulle myönnettävän vapaa-ajan määrää vahvistetta- essa työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä tode- taan välittömästi ennen työsuojeluvaltuutetun vaaleja sekä vastaavana ajankohtana vuoden kuluttua vaalien jälkeen. Tämän mukaan todetun vapautuksen pituutta noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.
Mikäli työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työn- johdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana.
Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen laskemiseksi sovitut toi- mialakohtaisten kertoimien vaihteluvälit ja vaihteluvälien keskiarvot
Toimialat (TOL 2002): Kertoimien vaihteluvälit ja keskiarvot:
I Kaivostoiminta (13) vaihteluväli 0,28 – 0,37
Metallien jalostus (27) keskiarvo 0,33
Metallituotteiden valmistus (28) Laivat, veneet, raideliikenteen kulkuneuvot (35)
II Koneiden ja laitteiden vaihteluväli 0,23 – 0,31 valmistus (29) keskiarvo 0,27 Sähkökoneiden ja –laitteiden
valmistus (31)
Kulkuneuvojen valmistus (34)
III Elektroniikkatuotteiden vaihteluväli 0,20 – 0,27
valmistus (30) keskiarvo 0,23 Tietoliikennetuotteiden
valmistus (32) Hienomekaanisten tuotteiden valmistus (33)
Työsuojeluvaltuutetulle korvataan ansionmenetyksen lisäksi, ellei muuta ole sovittu, kuukausittaista korvausta 1.3.2022 alkaen seuraa- vasti:
Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen laskeminen | Työstä vapautuksen | korvaus/kuukausi |
määrä tunteina/4 viikkoa | ||
Laskentakaava: | ||
työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä x kerroin | 4 - 8 | 88,00 € |
= aika tunteina / 4 viikkoa | 9 - 13 | 93,00 € |
14 - 18 | 103,00 € | |
Ansionmenetyksen korvaaminen | 19 - | 113,00 € |
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvotte- lussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnanta- jan kanssa sovituissa tehtävissä.
Jos työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoimikun- nan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työ- aikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorva- us tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Ansionmenetyksen korvauksen perusteena käytetään aikapalkkaa.
Työsuojeluvaltuutetulle korvataan ansionmenetyksen lisäksi, ellei muuta ole sovittu, kuukausittaista korvausta 1.2.2021 alkaen seuraa- vasti:
Työstä vapautuksen korvaus/kuukausi määrä tunteina/4 viikkoa
4 - 8 86,00 €
9 - 13 91,00 €
14 - 18 101,00 €
19 - 111,00 €
4.2
Asema Työsuhde
Työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muut henkilöstön edus- tajat ovat työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.
Liikkeen luovutus
Työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimat- ta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, työsuoje- luvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päätty- misestä lukien.
Toimitilat
Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työpai- kan koon edellyttäessä erityistä toimitilaa, työnantaja järjestää tar- koituksenmukaisen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Työpaikan koon sitä edellyttäessä
työsuojeluvaltuutetulla on tehtävien hoitamista varten oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Tavanomaisten toi- mistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yh- teys (sähköposti). Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Palkka- ja siirtosuoja
Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vä- hempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitai- tonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siir- täminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoi- tamista.
Ammattitaidon ylläpitäminen
Työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitai- don ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulutuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä va- pautukseen, toimikauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työme- netelmien muutoksiin.
4.3
Työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lo- mauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Yksilösuoja
Työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työn- tekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkau- tuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Työso- pimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjes- tysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.
Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin näh- den.
Ehdokassuoja
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kir- jallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaaval- le yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan työsuojeluvaltuutetun toi- xxxxxxxx alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.
Jälkisuoja
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös työsuoje- luvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Korvaukset
Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopi- muksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrät- tävä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vas- taavassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöi- den ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään 12 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.
4.4
Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan työsuojeluvaltuutetun varamie- heen sinä aikana, kun hän tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituk- sen mukaisesti toimii sijaisena.
5 LUKU
KOULUTUS
5.1
Ammatillinen koulutus
Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähet- täessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja sään- nöllisen työajan ansionmenetys perustuntipalkan mukaan. Jos koulu- tus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautu- mista.
Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurs- simaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateri- aalista, internaattikurssien täysihoitomaksua ja muiden kuin inter- naattikurssien osalta ao. työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei kor- vausta suoriteta. Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.
5.2
Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskus- järjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoi- tuksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kan- nalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulu- tusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan tai sitä korvaavan yhteistoimintaelimen jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä eri- koiskurssille työsuojeluvaltuutettu.
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 5.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti kou- lutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimes- sä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallis- tumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koske-