ULKOMAANLIIKENTEEN KAUPPA-ALUKSIA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Suomen Merimies-Unioni SMU ry Suomen Varustamot ry

ULKOMAANLIIKENTEEN KAUPPA-ALUKSIA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

1.3.2021 - 29.2.2024

1 Johdanto

1. Suomen Varustamot toiselta puolen ja Suomen Merimies-Unioni toiselta puolen tekevät täten seuraavan työehtosopimuksen, joka koskee kansi- ja konemiehistön sekä taloushen- kilökunnan palkkaus- ja työehtoja ulkomaanliikenteessä olevissa rahti-, pientonnisto-, ropax- ja muissa vastaavissa kauppa-aluksissa, jotka kuuluvat merityöaikalain (296/1976) sovelta- mispiiriin ja jotka eivät ole perinteisiä matkustaja-aluksia. Sopimusta ei sovelleta työhön, jota tehdään työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain (248/1982) soveltamispiiriin kuuluvilla aluksilla.

2. Aluksissa, jotka on katsastettu ulkomaanliikenteeseen, noudatetaan näitä ehtoja silloin- kin, kun alus tekee matkoja Suomen satamien välillä.

3. Työntekijän on suoritettava tehtävänsä kunnollisesti lain ja hyvän merimiestavan mukai- sesti, laivapalveluksessa noudatettava raittiutta, hyvää järjestystä ja kuria sekä käyttäytyvä kohteliaasti. Alusta ja sen kuntoa on hoidettava huolellisuudella. Aluksen kulutustarvikkei- den ja muonan käytössä on noudatettava säästäväisyyttä.

2 Määritelmät

1. Tässä työehtosopimuksessa tarkoitetaan:

rahtialuksella kauppa-alusta, joka ei ole matkustaja-alus;

pientonnistoaluksella1) alle 1600 brt kuivalasti-, säiliö- ja erikoisalusta;

ropax-aluksella alusta, joka on rekisteröity matkustaja-alukseksi, mutta joka kuljettaa myös lastia ja joka ei ole perinteinen matkustaja-alus;

matkustaja-aluksella alusta, joka voimassa olevien määräysten mukaan on katsastettava matkustaja-alukseksi;

peruspalkalla palkkaa, johon sisältyy taulukkopalkka, pätevyyslisät, suuraluslisä ja matkus- taja-aluslisä;

korotetulla peruspalkalla palkkaa, johon sisältyy peruspalkka ja yt-lisä;

1) Kun hyväksytään uusia pientonnistoaluksia tämän sopimuksen piiriin, niin lähtökohta on vuoden 1947 -alus- mittaussäännöt (Oslo-konventio). Jos aluksella ei ole Oslo-konvention mukaista mittakirjaa tai –todistusta, niin aluksen kokoa arvioidaan vuoden 1969 alusmittausyleissopimuksen (Lontoon konventio) seuraavasti. Lontoon konvention BT-luvut kerrotaan roro-alusten osalta luvulla 0,25 ja lolo-alusten osalta kertoimella 0,4. Näin saa- daan alukselle lukema, joka keskimäärin vastaa vanhan Oslo-konvention mukaisia brt-vetoisuuksia. Muiden alustyyppien osalta kertoimet sovitaan tapauskohtaisesti. Tämä ei vaikuta 1.3.2005 Suomen lipun alla olevien alusten sopimusalakäytäntöön, jollei niihin tehdä vetoisuuteen vaikuttavia muutostöitä.

kuukausipalkalla palkkaa, johon sisältyy peruspalkka/korotettu peruspalkka, kokemuslisä, öljynkuljetuslisä ja valtamerilisä;

kuukausiansiolla palkkaa, johon sisältyy kuukausipalkka, muut lisät, korvaukset, ylityö, ruoka- ja asuntokorvaus; sekä

takuupalkalla palkkaa, joka sisältää korvauksen säännöllisenä työaikana tehdystä työstä, sovitusta määrästä ylityötä, kokemuslisät sekä muut sovitut erinäiset lisät ja korvaukset ja jonka työntekijän on oikeutettu saamaan joka palkanmaksukausi siitä riippumatta, teete- täänkö hänellä sovittua ylityömäärää tai työtä vai ei.

A TYÖEHDOT

3 Yleistä

3.1 Miehistön pätevyys

1. Ulkomaanliikenteen aluksissa työsuhteessa olevalla kansi- ja konemiehistöllä sekä ta- loushenkilökunnalla tulee olla pätevyystodistus, joka perustuu voimassa olevaan laivavä- estä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annettuun lakiin (1687/2009) sekä Valtioneuvoston asetukseen aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä (508/2018)

3.2 Miehistön lukumäärä

1. Varustamon on sovittava aluksiin otettavan laivahenkilökunnan lukumäärästä ja pätevyy- destä sekä lastialuksiin tehtävistä takuupalkkasopimuksista Suomen Merimies-Unionin kanssa. Takuupalkkasopimuksella voidaan sopia toisin myös pientonnistoalusten palkka- ja työehdoista. Laivahenkilökunnan lukumäärän osalta on otettava huomioon se, että vahtia käyville työntekijöille taataan riittävä lepo. Miehityksestä sopimisen helpottamiseksi osapuo- let ovat laatineet malliperusmiehistöt eri aluskokoluokille. Miehitystaulukot, joita sovelletaan pientonnistoalusten osalta vähimmäismiehityksinä, ovat työehtosopimuksen liitteenä 2. En- nen miehityssopimuksen tekemistä varustamon on neuvoteltava miehityksestä pääluotta- musmiehen kanssa.

2. Varustamon ja Suomen Merimies-Unionin välinen miehityssopimus on oltava nähtävänä aluksen ilmoitustaululla. Miehityssopimuksen mukaisiin vakansseihin/toimiin otettavat työn- tekijät on palkattava toistaiseksi voimassa oleviin työsopimussuhteisiin, ellei laista tai tästä työehtosopimuksesta muuta johdu.

3. Varustamon on esitettävä Suomen Merimies-Unionille, pääluottamusmiehelle, erityistyö- suojeluvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle uudisrakennuksia ja muita uusia aluksia kos- kevat asuntopiirustukset sekä piirustukset asuintiloihin tehtävistä, miehistön asumiseen olennaisesti vaikuttavista muutoksista ja korjauksista. Asuintilojen järjestelyissä ja uudisra- kennusten suunnittelussa on otettava huomioon se, että kaikilla toistaiseksi voimassa ole- vassa työsopimussuhteessa olevilla työntekijöillä ja heidän sijaisillaan on mahdollisuus yk- sinasumiseen.

4. Pursimies/kansikorjausmies on oltava vähintään 1000 dw-tonnin aluksissa.

3.3 Työhönotto

1. Miehistön työhön ottamisesta ulkomaanliikenteessä oleviin suomalaisiin aluksiin on voi- massa, mitä siitä allekirjoittaneiden yhdistysten välillä on sovittu ja erikseen säädetty.

2. Yllä olevaan viitaten Suomen Merimies-Unioni on ilmoittanut pitävänsä kiinni siitä tavasta, joka nyt vallitsee käytännössä, että muita kuin Merimies-Unionin jäseniä, milloin sellaisia on saatavissa ja heillä on vaadittu pätevyys, ei voida ottaa toimeen aluksille.

3. Merenkulun työnantajaliitot sitä vastoin väittävät, että miehistöön kuuluva merimies voi- daan ottaa toimeen riippumatta siitä, onko hän Merimies-Unionin jäsen tai ei.

4. Xxxxxxx työntekijän kanssa on sovittu työhön ottamisesta eikä hänen kanssaan työnanta- jasta johtuvasta syystä tehdä sopimusta, on hän oikeutettu saamaan vahingonkorvauksen kuten sopimuksen rikkomisesta.

3.4 Määräaikainen työsopimus

1. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä merityösopimuslain 1 luvun 4 §:n säännöksistä ilmenevien tarkoitusperien mukaisesti, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä, tai jos työnanta- jalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä perusteltu syy määräai- kaisen työsopimuksen tekemiseen. Tämän kohdan tarkoituksena on estää työntekijän irti- sanomissuojan ja työntekijälle työsuhteen kestosta johtuvien etujen kiertäminen. 2) (Liite 3)

3.5 Irtisanominen ja lomautus

1. Irtisanomisen ja lomautuksen yhteydessä on noudatettava mitä tästä erikseen on sovittu. (Liite 4)

3.6 Osa-aikatyö

1. Merimieseläkelain mukaiseen osa-aikaeläkkeeseen ja osatyökyvyttömyyseläkkeeseen liittyvä osa-aikatyö sekä merityösopimuslain mukainen osittainen hoitovapaa sekä osittainen vanhempainvapaa toteutetaan liitteen 5.1 mukaisesti.

2. Jos tämän sopimuksen voimassa ollessa toteutetaan sellaisia lainsäädännöllisiä tai sopi- musperusteisia ratkaisuja, joilla parannetaan osa-aikatyössä olevien etuuksia, parannukset toteutetaan myös tämän kohdan mukaisilla osa-aikatyöntekijöillä.

2) SMU/SV ptk 1.9.2017. Merityösopimuslain (756/2011) 1 luvun 4 §:n mukaan työsopimus on voimassa tois- taiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Hallituksen esityksen (174/2010 s. 44) mu- kaan perusteltu syy määräaikaisen sopimuksen tekemiselle on esimerkiksi sijaisuus. Xxxxxxxx hallituksen esi- tyksen kohdan mukaan sijaisuuden tulee olla yksilöitävissä.

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että määräaikaisen sopimuksen tekemiseen tulee olla lain edellyttämä perus- teltu syy ja sijaisuus tulee olla hallituksen esityksen mukaisesti yksilöitävissä. Tämän vuoksi osapuolet totea- vat, että kyseisen lain ja hallituksen esityksen pohjalta määräaikaisia sopimuksia tehtäessä työnantajan tulee kirjata työsopimukseen, kenen henkilön sijaisena määräaikainen työntekijä on. Määräaikaisuuden perustee- seen ei kuitenkaan tarvitse kirjata, mikä sijaistettavan työntekijän poissaolon syy. Osapuolet toteavat, että tällä varmistetaan lain edellyttämä perusteltu syy ja sijaisuuden riittävä yksilöitävyys.

Määräaikainen työsuhde (esim. sijaisuus) lakkaa normaalisti sopimuksessa sovitun määräajan päätyttyä, jollei muusta sovita.

3. Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että työntekijä olisi ter- veytensä perusteella kelpaamaton työskentelemään aluksella. Osapuolet suosittelevat, että työnantaja pyrkii selvittämään yhdessä työntekijän kanssa mahdollisuudet osa-aikatyön jär- jestämiseen osatyökyvyttömyyseläkkeellä olon ajaksi.

4. Mikäli työntekijä on oikeutettu merimieseläkelakien mukaiseen osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen ja mikäli hän on sopinut työnantajan kanssa työajan lyhentämisestä 50 %:lla, häneen noudatetaan liitteen 5.1 määräyksiä.

3.7 Harjoittelijat

1. Osapuolet toteavat, että harjoittelijoiden käyttö ei saa johtaa vakituisen työvoiman kor- vaamiseen.

3.8 Järjestysmies

1. Osapuolet toteavat, että järjestysmies toimii työtehtäväänsä hoitaessaan merityösopi- muslain 13 luvun 18 §:n mukaisena päällikköä avustavana henkilönä.

3.9 Ulkopuolinen työvoima

1. Ulkopuolisen työvoiman käyttämiseen turvaudutaan vasta, kun on ensin selvitetty, onko aluksen oman henkilökunnan käyttäminen töiden suorittamiseen mahdollista ja miten ulko- puolisen työvoiman käyttäminen tulee vaikuttamaan oman henkilökunnan työllisyyteen ja työtehtäviin.

4 Työaikasäännökset

4.1 Yleistä 3)

1. Työaika ulkomaanliikenteessä järjestetään voimassa olevan merityöaikalain mukaan, ellei seuraavista säännöksistä muuta johdu.

2. Aluksella on pidettävä merityöaikalain mukaista työaikapäiväkirjaa. Työnantajan on kirjat- tava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijäkohtaisesti. Jos työnantaja on laiminlyönyt työaikakirjanpidon, tehdyt työtunnit ja niistä aiheutuvat korvaukset lasketaan työntekijän esittämän työaikakirjanpidon mukaisesti.

3. Ellei tässä sopimuksessa tai tämän sopimuksen kohdassa 3.2 tarkoitetussa sopimuk- sessa ole toisin määrätty, taloustyöntekijän säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan ja- kaa enintään kahteen (2) osaan. Tämä rajoitus ei koske ruokailu- ja kahvitaukojen aiheutta- maa keskeytystä.

4. Näissä säännöksissä tarkoitetaan:

vuorotyöntekijällä työntekijää, jonka työ on jaettu vahtivuoroihin;

3) SMU/SV ptk 1.9.2017. Osapuolet toteavat yhteisenä näkemyksenään, että merityöaikalain (296/1976) 19 a

§:n mukaan työvuoroluettelosta on käytävä ilmi merityöaikalain 9 a §:ssä (vähimmäislepoaika) tarkoitettujen lepoaikojen ajankohdat ja tätä tulee noudattaa työvuoroluetteloita laadittaessa.

päivätyöntekijällä työntekijää, jonka työtä ei ole jaettu vahtivuoroihin ja joka ei ole talous- työntekijä;

taloustyöntekijällä työntekijää, joka on otettu toimeen laivaväen tai matkustajien muoni- tusta tahi muita tällaiseen työhön liittyviä tehtäviä varten taikka toimistotyöhön tai muuhun sen kaltaiseen tehtävään, joka ei ole kansi-, kone- tai radiopalvelua;

vuorokaudella kello 00:n ja kello 24:n välistä aikaa; satamavuorokaudella vuorokautta, jonka ajan alus on satamassa; merivuorokaudella vuorokautta, jonka ajan alus on matkalla;

tulo- ja lähtövuorokaudella vuorokautta, jonka aikana alus tulee satamaan tai lähtee sa- tamasta. Milloin aluksen sekä tulo että lähtö sattuu samalle vuorokaudelle, määräytyy työ- aika viimeisen tapahtuman mukaisesti;

viikolla aikaa maanantaista kello 00.00 sunnuntaihin kello 24.00; sekä

pyhäpäivällä sunnuntaita tai muuta kirkollista juhlapäivää sekä itsenäisyyspäivää ja vapun- päivää.

4.1.1 Erityissäännöksiä matkustaja-aluksissa

1. Merityöaikalain vähimmäislepoaikoihin viitaten, tulee työntekijälle antaa vähintään kuu- den (6) tunnin keskeytymätön lepo ja lisäksi tulee pyrkiä siihen, että työntekijälle annetaan mahdollisuus kahdeksan (8) tunnin keskeytymättömään lepoon.

2. Merityöaikalain ylityömääräyksistä poiketen on vuorokautiseksi enimmäistyöajaksi sovittu 12 tuntia 16 tunnin sijasta (ei koske erikseen sovittuja aluksia /liikennealueita). Säännöllinen työaika tulee sovittaa merityöaikalain puitteissa siten, että työt järjestetään niin, että sään- nölliseksi työajaksi tulee maanantaista perjantaihin joko neljä (4) tai kahdeksan (8) tuntia, ellei jäljempänä ole sovittu lyhyemmästä työajasta.

4.2 Vuorotyöntekijän työaika muissa kuin pientonnistoaluksissa

4.2.1 Merivuorokausi

1. Vuorotyöntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

2. Pyhäpäivinä voidaan vuorotyöntekijä velvoittaa suorittamaan ainoastaan merityöaikalain 7 § 2 momentin 1-7 kohdissa tarkoitettua työtä.

3. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta kello 12.00 jälkeen suo- ritetusta työstä, tarpeellisia vahtivuoroja lukuun ottamatta, suoritettava ylityökorvaus.

4. Aluksen päällikkö voi vahtivuorossa olevien kanssa vapaasti sopia myös sellaisten laivan kunnossapitämistä tarkoitettavien töiden suorittamisesta kello 18.00 – 06.00, jos ne eivät häiritse muiden lepoa.

4.2.2 Tulovuorokausi

1. Vuorotyöntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

2. Pyhäpäivinä voidaan vuorotyöntekijä velvoittaa suorittamaan ainoastaan merityöaikalain 7 § 2 momentin 1-7 kohdissa tarkoitettua työtä.

3. Lauantaisin sekä loppiais-, pitkäperjantain-, vapun-, helatorstain, pyhäinpäivän ja itsenäi- syyspäivän aattoina, varsinainen työaika on enintään kahdeksan (8) ja vähintään kolme (3) tuntia. Ylityökorvaus on suoritettava kaikesta yli kolmen (3) tunnin tehdystä työstä lukuun ottamatta vahtivuoron aikana tehtyä työtä, johon rinnastetaan myös aluksen kiinnitys ja sii- hen liittyvät työt. Aluksen kiinnityksen jälkeen älköön vuorotyöntekijää, joka em. perusteella on tehnyt työtä kolme (3) tuntia tai enemmän, velvoittako suorittamaan säännöllistä laiva- työtä.

4. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta kello 12.00 jälkeen suo- ritetusta työstä, tarpeellisia vahtivuoroja lukuun ottamatta, suoritettava ylityökorvaus.

5. Säännöllinen työaika on vahtivuoroja ja aluksen kiinnitystöitä lukuun ottamatta sijoitettava yhtäjaksoisesti. Tämä rajoitus ei koske ruokailu- ja kahvitaukojen aiheuttamaa keskeytystä.

4.2.3 Lähtövuorokausi

1. Vuorotyöntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

2. Pyhäpäivinä voidaan vuorotyöntekijä velvoittaa suorittamaan ainoastaan merityöaikalain 7 § 2 momentin 1-7 kohdissa tarkoitettua työtä.

3. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta kello 12.00 jälkeen suo- ritetusta työstä, tarpeellisia vahtivuoroja lukuun ottamatta, suoritettava ylityökorvaus.

4. Säännöllinen työaika on vahtivuoroja ja aluksen irrotus- ja merikuntoon saattamistöitä lukuun ottamatta sijoitettava yhtäjaksoisesti. Tämä rajoitus ei koske ruokailu- ja kahvitauko- jen aiheuttamaa keskeytystä.

4.2.4 Satamavuorokausi

1. Vuorotyöntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

2. Pyhäpäivänä tai lauantaina, joka on satamavuorokausi, vuorotyöntekijää ei saa pitää työssä. (MtL 7 § 3 momentti). Tämän estämättä voidaan työntekijä korvausta vastaan vel- voittaa tekemään ylityötä. (MtL 9 § 1 momentti)

3. Säännöllinen työaika on sijoitettava siten, ettei vuorotyöntekijä joudu olemaan työssä muuna kuin kello 06.00 ja kello 18.00 välisenä aikana.

4. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona sekä loppiais-, pitkäperjantain-, va- pun-, helatorstain, pyhäinpäivän ja itsenäisyyspäivän aattoina, varsinainen työaika on kolme

(3) tuntia ja se on sijoitettava kello 06.00 ja 12.00 väliselle ajalle. Mainittujen aattojen sattu- essa lauantaiksi maksetaan tehdystä työstä ylityökorvaus.

4.3 Taloustyöntekijän työaika muissa kuin pientonnistoaluksissa

4.3.1 Rahtialuksia koskevat säännökset

4.3.1.1 Meri-, tulo- ja lähtövuorokausi

1. Taloustyöntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

2. Säännöllinen työaika on sijoitettava siten, ettei rahtialuksen taloustyöntekijä joudu ole- maan työssä muuna kuin kello 06.00 ja kello 19.00 välisenä aikana. (MtL 5 § 1 momentin 4- kohta)

4.3.1.2 Satamavuorokausi

1. Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. Taloustyöntekijän säännöllinen työaika pyhäpäiväksi tai lauantaiksi sattu- vana satamavuorokautena on kuitenkin enintään viisi (5) tuntia.

2. Säännöllinen työaika on sijoitettava siten, ettei rahtialuksen taloustyöntekijä joudu ole- maan työssä muuna kuin kello 06.00 ja kello 19.00 välisenä aikana eikä pyhäpäivänä tai lauantaiksi sattuvana satamavuorokautena muuna kuin kello 06.00 ja kello 15.00 välisenä aikana. (MtL 5 § 1 momentin 4-kohta)

3. Rahtialuksen taloustyöntekijä voidaan pyhäpäiväksi sattuvana satamavuorokautena vel- voittaa tekemään ainoastaan laivaväen ja matkustajien muonituksen vaatimaa työtä, tar- peellista tarjoilua sekä helppoa puhdistustyötä. (MtL 8 § 2 momentti)

4. Osapuolet ovat sopineet (poikkeus MtL:n 12 § 2 momentti), että aluksen ollessa sata- massa pyhäpäivänä maksetaan taloustyöntekijälle säännöllisenä työaikana tehdystä työtun- nista 1/63 kuukausipalkasta.

5. Säännöllinen työaika pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona sekä loppiais-, pitkäperjantai-, vapun-, helatorstain, pyhäinpäivän ja itsenäisyyspäivän aattoina, on enin- tään viisi (5) tuntia.

4.3.2 Matkustaja-aluksia koskevat määräykset

4.3.2.1 Meri-, tulo- ja lähtövuorokausi

1. Taloustyöntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

2. Säännöllinen työaika on sijoitettava siten, ettei matkustaja-aluksen taloustyöntekijän joudu olemaan työssä 14 tuntia pitemmän jakson aikana vuorokaudessa. (MtL 5 § 1 mo- mentin 3-kohta)

3. Osapuolet ovat sopineet, että edellä sanotusta poiketen voidaan taloushenkilökuntaan kuuluvan säännöllinen työaika sijoittaa enintään kahteen (2) osaan vuorokaudessa kuitenkin

siten, että työntekijälle annetaan vähintään kahdeksan (8) tunnin yhtäjaksoinen lepo vuoro- kaudessa. Tämä edellyttää, että asia käsitellään yt-lain tarkoittamassa järjestyksessä aluk- sella.

4.3.2.2 Satamavuorokausi

1. Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. Taloustyöntekijän säännöllinen työaika pyhäpäiväksi tai lauantaiksi sattu- vana satamavuorokautena on kuitenkin enintään viisi (5) tuntia kun matkustajat eivät ole aluksessa.

2. Säännöllinen työaika on sijoitettava siten, ettei matkustaja-aluksen taloustyöntekijän joudu olemaan työssä 14 tuntia pitemmän jakson aikana vuorokaudessa. (MtL 5 § 1 mo- mentin 3-kohta)

3. Xxxxxxx matkustaja-aluksessa ei satamavuorokautena ole matkustajia saa edellä tarkoi- tettu jakso kuitenkin olla enintään 12 tunnin pituinen ja sen tulee päättyä muuna arkipäivinä kuin lauantaina ennen kello 19.00 sekä pyhäpäivänä ja lauantaina ennen kello 15.00. (MtL 5 § 2 momentti)

4. Jos matkustajat eivät ole aluksessa, voidaan työntekijä pyhäpäiväksi sattuvana satama- vuorokautena velvoittaa tekemään ainoastaan laivaväen ja matkustajien muonituksen vaa- timaa työtä, tarpeellista tarjoilua sekä helppoa puhdistustyötä. (MtL 8 § 2 momentti)

5. Osapuolet ovat sopineet (poikkeus MtL:n 12 § 2 momentti), että aluksen ollessa sata- massa pyhäpäivänä maksetaan taloustyöntekijälle säännöllisenä työaikana tehdystä työtun- nista 1/63 kuukausipalkasta.

6. Säännöllinen työaika pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona sekä loppiais-, pitkäperjantai-, vapun-, helatorstain, pyhäinpäivän ja itsenäisyyspäivän aattoina, on enin- tään viisi (5) tuntia.

4.3.2.3 Järjestysmiehen työaika

1. Järjestysmiehen säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. Säännöllinen työaika voidaan meri-, tulo-, lähtö- ja satama- vuorokauden aikana sijoittaa kahteen (2) jaksoon.

4.4 Päivätyöntekijän työaika muissa kuin pientonnistoaluksissa

4.4.1 Merivuorokausi

1. Päivätyöntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. (Huom. kohta 5.)

2. Pyhäpäivänä älköön päivämiestä velvoittako säännöllisenä työnä suorittamaan laivatyötä.

3. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta klo 12.00 jälkeen suori- tetusta työstä suoritettava ylityökorvaus. (Työaika on tavanomaisten arkipäivien aamupäi- vän pituinen esim. 07.00-08.00, 08.30-12.00 = 4,5 t.)

4. Säännöllinen työaika on sijoitettava siten, ettei päivätyöntekijän joudu merivuorokautena olemaan työssä muuna kuin kello 06.00 ja kello 18.00 välisenä aikana.

5. Päivätyöntekijän työaika arkilauantaiksi sattuvana merivuorokautena on kolme (3) tuntia, jolloin työaika on sijoitettava kello 06.00 ja kello 12.00 väliselle ajalle. Edellä mainittu ylityö on korvattava merityöaikalain 14 §:n mukaisesti erityisellä vastikkeella.

6. Kohdan 5 määräysten lisäksi päivämies on oikeutettu vastikkeeseen, milloin hän sopi- muksesta tekee työtä lauantaisin yli kolmen (3) tunnin. Sopimuksesta voi päivämies tehdä työtä enintään kahdeksan (8) tuntia myös pyhäpäivänä vastikekorvausta vastaan.

4.4.2 Tulovuorokausi

1. Päivätyöntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. (Huom. kohta 6)

2. Säännöllinen työaika on aluksen kiinnitystä lukuun ottamatta sijoitettava yhtäjaksoisesti. Tämä rajoitus ei koske ruokailu- ja kahvitaukojen aiheuttamaa keskeytystä.

3. Loppiais-, pitkäperjantain-, vapun-, helatorstain, pyhäinpäivän- ja itsenäisyydenpäivän aattoina säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia. Ylityökorvaus on suoritet- tava kaikesta yli kolmen (3) tunnin tehdystä työstä lukuun ottamatta aluksen kiinnitystä ja siihen liittyviä töitä. Säännöllinen työaika on sijoitettava jos alus saapuu ennen kello 12.00, kello 06.00 ja kello 12.00 väliselle ajalle ja jos alus saapuu kello 12.00 jälkeen, kello 06.00 ja kello 18.00 väliselle ajalle.

4. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta kello 12.00 jälkeen suo- ritetusta työstä suoritettava ylityökorvaus.

5. Pyhäpäivänä älköön päivämiestä velvoittako säännöllisenä työnä suorittamaan laivatyötä.

6. Päivätyöntekijän työaika arkilauantaiksi sattuvana tulovuorokautena on kolme (3) tuntia, jolloin työaika on sijoitettava kello 06.00 ja kello 12.00 väliselle ajalle. Edellä mainittu ylityö on korvattava merityöaikalain 14 §:n mukaisesti erityisellä vastikkeella.

4.4.3 Lähtövuorokausi

1. Päivätyöntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa. (Huom. kohta 5)

2. Säännöllinen työaika on aluksen irrotus- ja merikuntoon saattamistöitä lukuun ottamatta sijoitettava yhtäjaksoisesti. Tämä rajoitus ei koske ruokailu- ja kahvitaukojen aiheuttamaa keskeytystä.

3. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona on kaikesta klo 12.00 jälkeen suori- tetusta työstä suoritettava ylityökorvaus.

4. Pyhäpäivänä älköön päivämiestä velvoittako säännöllisenä työnä suorittamaan laivatyötä.

5. Päivätyöntekijän työaika arkilauantaiksi sattuvana lähtövuorokautena on kolme (3) tuntia. Edellä mainittu ylityö on korvattava merityöaikalain 14 §:n mukaisesti erityisellä vastikkeella.

4.4.4 Satamavuorokausi

1. Päivätyöntekijän säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

2. Pyhäpäivänä älköön päivämiestä velvoittako säännöllisenä työnä suorittamaan laivatyötä.

3. Satamalauantaina tehdystä työstä on maksettava ylityökorvaus.

4. Säännöllinen työaika on sijoitettava siten, ettei päivätyöntekijä joudu satamavuorokau- tena olemaan työssä muuna kuin kello 06.00 ja 18.00 välisenä aikana.

5. Pääsiäis-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaattona sekä loppiais-, pitkäperjantain-, va- pun-, helatorstain, pyhäinpäivän- ja itsenäisyyden päivän aattoina säännöllinen työaika on kolme (3) tuntia ja se on sijoitettava kello 06.00 ja kello 12.00 väliselle ajalle, paitsi mainittu- jen aattojen sattuessa lauantaipäiväksi, jolloin tehdystä työstä on maksettava ylityökorvaus.

4.4.5 Päivätyöntekijän pyhä- ja lauantaityö matkustaja-aluksissa

1. Vuorottelujärjestelmän toimivuuden edistämiseksi on matkustaja-aluksissa myös päivä- miehille annettava mahdollisuus tehdä työtä vastikekorvausta vastaan kahdeksan (8) tuntia pyhä- ja aattopäivinä sekä lauantaisin. Tämä työaika järjestetään enintään kahdessa (2) jaksossa vuorokaudessa. Kansimiehistöllä ei kuitenkaan saa teettää kello 18.00 - 06.00 vä- lisenä aikana varsinaisena laivatyönä aluksen kunnostustöitä, kuten esim. ruosteen hak- kausta, maalausta ja niihin rinnastettavia töitä.

4.4.6 Päivätyöntekijän vuorotyö

1. Milloin päivätyöntekijä on määrätty vuorokautta lyhyemmäksi ajaksi vahtivuoroihin, on hä- nen säännöllisenä työajastaan voimassa, mitä merityöaikasäännöksissä päivätyöntekijästä on määrätty.

2. Työntekijä, joka vuoromatkoina toimii vuoro- ja päivätyöntekijänä, on aluksen satamaan tulon jälkeen pidettävä vastikemääräyksen suhteen siinä asemassa, jossa hän aluksen tul- lessa satamaan oli, kunnes uusi matka satamasta alkaa.

4.5 Satamavahti muissa kuin pientonnistoaluksissa

1. Sen estämättä mitä edellä työajan sijoittamisesta on säädetty, säännöllinen työaika voi- daan satamavahdin järjestämistä varten sijoittaa muuna arkipäivänä kuin lauantaina myös kello 18.00 ja kello 06.00 väliselle ajalle. (MtL 5 § 3 momentti)

4.6 Korvaus ylityöstä muissa kuin pientonnistoaluksissa

4.6.1 Varsinainen ylityökorvaus (MtL 13 §)

4.6.1.1 Rahana suoritettava ylityökorvaus

1. Rahana suoritettava ylityökorvaus on tunnilta arkipäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/102 ja pyhäpäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/63 työntekijän kuukausipalkasta.

4.6.1.2 Korvausperusteet

1. Ylityökorvauksen laskemisen perusteeksi on otettava kuukausipalkka. (=peruspalkka/ko- rotettu peruspalkka ja mahdolliset kokemuslisät; sinä aikana, jolloin valtamerilisä ja/tai öljyn- kuljetuslisä maksetaan, on myöskin sellainen lisä otettava mukaan laskettaessa ylityökor- vauksen suuruutta.)

4.6.1.3 Ylityön muuttaminen vapaa-ajaksi

1. Katso vuorottelujärjestelmä (kohta 5.)

4.6.2 Vastikkeena suoritettava ylityökorvaus

4.6.2.1 Lakisääteinen vastike (MtL 12 § 2 momentti)

1. Säännöllisenä työaikana arkilauantaina, juhannusaattona sekä jouluaattona sen ollessa arkipäivä ja pyhäpäivänä tehdystä työstä on työntekijä oikeutettu työhön käytettyä aikaa vastaavaan vastikkeeseen.

4.6.2.2 Työaikamääräys

1. Työntekijän säännöllinen työaika on enintään 40 tuntia viikossa (maanantaista perjantai- hin) siten, että 38 tunnista ylimenevä osa (2 tuntia) korvataan vastikkeena.

4.6.2.3 Lisävastike

1) Merivuorokausi

1. Lakisääteisen vastikkeen lisäksi työntekijä on oikeutettu lisävastikkeeseen kahdeksan (8) tuntia merivuorokaudelta, joka on pyhäpäivä.

2) Tulo- ja/tai lähtövuorokausi

2. Tulo- ja lähtövuorokautena, joka on pyhäpäivä, syntyy lisävastiketta aluksen ollessa me- rellä yksi (1) tunti kutakin alkavaa kolmen (3) tunnin jaksoa kohti.

3. Kun rahtialuksen sekä tulo että lähtö sattuu pyhäpäiväksi, rinnastetaan satamassa olo- aika merellä oloaikaan, mikäli työvuorossa oleva työntekijä on estynyt poistumasta aluk- sesta.

4. Matkustaja-aluksella tulo- ja/tai lähtövuorokautena, joka on pyhäpäivä, satamassa oloaika rinnastetaan merellä oloaikaan, mikäli työvuorossa oleva työntekijä on estynyt poistumasta aluksesta.

5. Merellä olo lasketaan siitä lukien, kun alus irrotetaan matkalle lähtöä varten sataman lai- turista, jossa sen on ollut, tai jos se on ollut muualla kuin laiturissa lasketaan aika tällaisesta paikasta irrottautumisesta lukien. Merellä olon katsotaan päättyneen, kun alus on kiinnitetty edellä tarkoitettuun paikkaan, ja milloin se on ankkurissa edellyttäen, että alukselta on mah- dollisuus päästä maihin.

6. Jos edellä mainitussa paikassa viivytään enintään kolme (3) tuntia, ei se katkaise lisävas- tikkeen syntymistä.

4.6.3 Lakisääteisen ja lisävastikkeen käyttäminen

1. Kun aikaisemmin hankittuja vastikkeita käytetään vapaa-ajan muodossa maissa, vähen- netään vastiketta enintään kahdeksan (8) tuntia jokaisesta muusta arkivapaapäivästä paitsi lauantaista.

2. Annettaessa ansaittua vastiketta vapaa-ajan muodossa satamassa on vastike annettava joko neljän (4) tai kahdeksan (8) tunnin jaksoina.

3. Loppiais-, pitkäperjantain-, vapunpäivän-, helatorstain, pyhäinpäivän-, itsenäisyyspäivän ja uudenvuodenaattona vähennetään vastiketta kuitenkin enintään kolme (3) tuntia.

4. Edellä tarkoitettuja vapaapäiviä käytettäessä on soveltuvin osin noudatettava, mitä meri- miesten vuosilomalaissa (433/1984) on säädetty loman antamissatamasta sekä loman ajan- kohdan ilmoittamisesta. Tämä ei kuitenkaan koske MtL 14 §:n 1 momentin 2 kohdan mu- kaista vastikevapaata, jota annetaan vuorottelujärjestelmän lisäksi vapaa-aikana kotimaan satamassa tai sopimuksesta ulkomaan satamassa, jolloin vapaa-ajan on oltava vähintään vastikkeeseen oikeuttavan työajan pituinen.

4.6.4 Lakisääteisen ja lisävastikkeen korvaaminen

1. Mikäli vastike sovitaan korvattavaksi rahana, on jokaisesta tunnista maksettava vähintään 1/164 työntekijän kuukausipalkasta.

2. Työsuhteen päättyessä jäljellä olevat vastikkeet korvataan siten, että jokaisesta vastik- keeseen oikeuttavaa 6,5 tuntia kohden maksetaan yhden (1) päivän palkka.

4.6.4.1 Korvausperusteet

1. Xxxxxxx työntekijä työsuhdeaikanaan tilapäisesti on ollut sellaisessa työssä, josta makse- taan korkeampaa taulukkopalkkaa, korvataan hänelle merityöaikalain 14 § 1 momentin 1) ja

3) kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa vastike sen ammattinimikkeen edellyttämän palkan mukaan, missä vastike kulloinkin on ansaittu.

2. Vastikekorvauksia laskettaessa huomioidaan samat lisät kuin vuosilomapalkkaa lasket- taessa. Milloin työntekijä on ollut oikeutettu lisiin vain osan aikaa, otetaan ne huomioon siinä suhteessa kuin ne siltä ajalta on maksettu.

4.7 Työaika pientonnistoaluksissa

4.7.1 Satamavuorokausi

1. Alus on satamassa koko vuorokauden (00.00 – 24.00).

2. Maanantaista torstaihin päivittäinen työaika on kahdeksan (8) tuntia. Kahdeksan (8) tuntia ylittävästä työstä maksetaan ylityökorvaus. Perjantaina päivittäinen työaika on kuusi (6) tun- tia ja kuusi (6) tuntia ylittävästä työstä maksetaan ylityökorvaus. Lauantaina ja pyhäpäivänä tehdystä työstä maksetaan ylityökorvaus.

3. Satamavuorokautena on säännöllinen työaika sijoitettava merityöaikalain 5 §:n mukai- sesti kello 06.00 ja kello 18.00 välille. Kello 18.00 ja 06.00 välinen työ on aina ylityötä, josta maksetaan ylityökorvaus.

4. Jos työntekijä arkipäivänä maanantaista perjantaihin satamavuorokautena haluaa pitää kello 06.00-18.00 välisenä aikana nk. satamavapaata henkilökohtaisten asioiden hoitamista varten ja siitä sovitaan työnantajan kanssa, niin tästä satamavapaasta vähennetään täydeltä työpäivältä yksi (1) vapaapäivä tai puolelta työpäivältä puoli (0,5) vapaapäivää.

4.7.2 Meri-, tulo- ja lähtövuorokausi

1. Säännöllinen työaika on kaikkina viikonpäivinä enintään kahdeksan (8) tuntia ja 56 tuntia kalenteriviikossa. Tämän lisäksi takuupalkkaan sisältyvä vuorokautinen työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 65 tuntia viikossa.

4.7.3 Taloustyöntekijän säännöllisen työajan jakaminen

1. Ellei tässä sopimuksessa ole toisin määrätty, taloushenkilökuntaan kuuluvan työntekijän säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan jakaa enintään kahteen (2) osaan.

4.7.4 Palo-, pelastus- ja muut turvallisuusharjoitukset

1. Sen lisäksi, mitä aluksella pidettävistä palo-, pelastus- ja muista turvallisuusharjoituksista on erikseen säädetty, ne on pyrittävä toteuttamaan siten, että ne häiritsevät mahdollisimman vähän normaalien työtehtävien suorittamista ja työntekijän lepoaikoja sekä siten, että ne eivät aiheuta väsymystä.

4.7.5 Ylityö

1. Vuorokautisen työajan ylittävältä työajalta suoritetaan liitteen 1 mukainen ylityökorvaus.

2. Mikäli työaika kalenteriviikossa on enemmän kuin 65 tuntia ja siitä ei ole maksettu ylityö- korvausta vuorokautisen työaikasäännön mukaan, maksetaan siitä liitteen 1 mukainen yli- työkorvaus.

3. Työajan sovellutusohje: katso liite 6.

4.7.6 Lepoajat

1. Työntekijälle on annettava lepoajat merityöaikalain mukaisesti. Lisäksi työntekijälle on annettava kuuden (6) tunnin välein vähintään 20 minuutin pituinen ruokatauko, joka luetaan työaikaan, kun työtä tehdään ilman tavanmukaisia ruoka- ja kahvitaukoja.

4.8 Ruoka, ruoka-ajat ja lepotauot

1. Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijälle päivittäin kolme (3) ateriaa välipaloi- neen. Ruuan on oltava ravinto-opillisesti oikein valmistettua, vaihtelevaa, maukasta ja mää- rältään riittävää sekä laadukasta.

2. Merenkulun työmarkkinaosapuolet pitävät tarpeellisena, että ruoka- ja kahvitauot laivan ollessa satamassa järjestetään seuraavien aikarajojen välillä, elleivät erityiset syyt sitä estä:

aamiainen/kahviaamiainen 06.30 - 08.30

lounas 11.00 - 13.00

iltapäiväkahvi 15.00 - 16.30

päivällinen 16.30 - 18.30

3. Ruokatauko voidaan lyhentää vähintään puoleen tuntiin ja alkamisajankohta siirtää enin- tään tunnilla. Laivan eri osastojen edustajien sekä talousosaston esimiehen yhteisesti laa- tima ja päällikön hyväksymä ruokailujärjestys asetetaan näkyvälle paikalle ruokailutiloihin.

4. Aluksen työjohdosta vastaavien henkilöiden sekä talousosaston esimiehen tulee yhtei- sesti tarpeen mukaan suunnitella tarkoituksenmukainen ja mahdollisimman häiritsemätön ruokailujärjestelmä, ja heidän on myöskin laivakauppiaille, ahtausmiehille yms. ilmoitettava ruokailutauoista. Tarpeen vaatiessa olisi järjestettävä vuororuokailu (puolen tunnin vuorot). Jos jostakin syystä (esim. sataman erikoisolosuhteet) on pakko poiketa tavanomaisesta ruo- kailujärjestelmästä, on tästä mahdollisimman pian ilmoitettava keittiöhenkilökunnalle ja niille, jotka lähinnä hoitavat eri henkilökuntaryhmien työnjohtoa.

5. Milloin ylityötä teetetään kello 18.00 ja 06.00 välisenä aikana tulee työntekijälle jokaisen kahden tunnin työjakson jälkeen antaa 10 minuutin lepotauko, joka luetaan työajaksi. Xxxxx- xxx neljän (4) tunnin työjakson jälkeen annetaan puolen tunnin kahvitauko, jota ei lueta työ- aikaan. Tämä ei koske hätä- ja turvallisuuspalvelua.

6. Rahtialuksen tullessa satamaan pyhäpäivisin ja pyhäpäivien aattoina noudatetaan, jos alus on kiinnitetty laituriin ennen kello 10.00, iltapäiväruokailun suhteen samaa menettelyä kuin pyhäpäivisin ja pyhäpäivien aattoina aluksen ollessa satamassa on tapana. Tämä kos- kee myös sellaista ankkuripaikkaa, jossa alus lastataan tai puretaan.

7. Vähimmäislepoajoista, lepoaikojen merkitsemisestä asianomaisiin luetteloihin sekä palo-

, pelastus- ja muihin turvallisuusharjoituksiin osallistumisesta on säädetty merityöaikalaissa.

4.9 Aluksen arvioitu lähtöaika

1. Aluksen lähtöaika on ilmoitettava maihinmenoportaiden läheisyyteen pantavalla taululla, mikäli mahdollista, vähintään neljä (4) tuntia ennen arvioitua lähtöaikaa. Määräys ei kuiten- kaan koske aluksia, jotka ovat aikataulun mukaisessa liikenteessä.

5 Vuorottelujärjestelmä

5.1 Vuorottelu muissa kuin pientonnistoaluksissa

5.1.1 Yleistä

1. Vuorottelujärjestelmällä tarkoitetaan sellaista järjestelmää, jossa työntekijöiden työ- ja va- paavuorot toistuvat mahdollisimman säännönmukaisesti. Vuorottelujärjestelmä on laadit- tava merityöaikalain mukaisesti vähintään ajaksi, jonka kuluessa työ- ja vapaavuorot tasoit- tuvat kohdissa 5.1.2 ja 5.2.1 tarkoitettuihin aluksella noudatettuihin suhteisiin (1:1 tai 2:1).

2. Työnantaja laati ehdotuksensa vuorottelujärjestelmän lähemmästä toteutuksesta, josta sovitaan työnantajan edustajan ja laivaväen luottamusmiehen /edustajan kesken alla ole- vien säännösten mukaisesti.

3. Ellei vuorottelujärjestelmästä päästä yhteisymmärrykseen työnantajan ja laivaväen kes- ken, siirretään asia ratkaistavaksi työehtosopijapuolten välisiin neuvotteluihin, joissa nouda- tetaan työehtosopimuksessa määrättyä neuvottelujärjestystä.

4. Vuorottelujärjestelmästä pidetään kirjanpitoa samalla tavalla kuin merityöaikalaissa on määrätty työaikapäiväkirjanpidosta. Sovittu vuorottelujärjestelmä on sitä paitsi asetettava sopivaan paikkaan niiden henkilöiden nähtäväksi, joita se koskee.

5. Työntekijää ei voida velvoittaa jäämään vastoin suostumustaan töihin vapaavuoron ajaksi.

5.1.2 Vuorottelu rahtialuksissa

1. Vuorottelujärjestelmä toteutetaan vähintään suhteessa 2:1 - 1:1 (aikayksikkö työtä : ai- kayksikkö vapaata). Vuorottelujärjestelmän käytön sovellutuksessa tulee ottaa huomioon aluksen kulkuvuorot ja liikennealue, jolloin työvuoron pituus olisi järjestettävä niin, ettei se ylitä 4 - 5 kuukautta. Tästä voidaan poiketa yllättävän sairaustapauksen, kouluunmenon, asevelvollisuuden suorittamisen tai näihin rinnastettavien tapausten johdosta, sekä silloin kun alus on valtameren takaisessa satamassa, josta se saapuu sellaiseen satamaan, josta kotimatka voidaan järjestää huomattavasti pienemmin kustannuksin tai helpommin.

2. Vuorottelujärjestelmän toteuttamiseksi voidaan lakisääteisen vastikkeen, lisävastikkeen ja työajan lyhentämisen perusteella syntyvien vastikkeiden lisäksi käyttää palkkajakson tai vapaajaksoa edeltäneen työjakson aikana syntyneitä ylityötunteja ja erääntyneitä vuosilo- malain ja työehtosopimuksen perusteella syntyneitä lomapäiviä. Niiden antamisessa nou- datetaan kuitenkin merimiesten vuosilomalain määräyksiä.

3. Vuorottelujärjestelmän säännönmukaisuus voi vaihdella eri vuodenaikoina ja eri alustyyp- pien ja linjojen mukaan, kuitenkin siten, että vastikkeet ja vuosiloma pyritään jaksottamaan mielekkäällä tavalla aluksen sijainti ja mahdolliset työntekijän kotimatkat huomioon ottaen.

4. Ylityökorvaus suoritetaan rahana tai työntekijän suostumuksella vapaa-aikana. Vuorotte- lujärjestelmän niin vaatiessa saadaan ylitöitä muuttaa vastikkeiksi. Tällöin vastaa yksi ar- kiylityötunti 1,4 ja yksi pyhäylityötunti 2,0 vapaatuntia.

5. Mikäli suomalaisen työntekijän vapaavuoro alkaa ulkomaan satamassa ja matka Xxx- meen edellyttää matkustamista, joka kestää yli 12 tuntia, katsotaan vapaavuoron alkavan matkalle lähtöpäivää seuraavana päivänä kello 24.00. Muussa tapauksessa katsotaan va- paavuoron alkavan matkalle lähtöpäivänä kello 24.00. Jollei muusta sovita, tulee työntekijän palata vapaavuorolta siten, että hän säännönmukaisen työaikansa mukaisesti voi aloittaa matkan alukselle.

6. Mikäli työntekijälle on annettu enemmän vastikevapaata kuin kertyneet vastikkeet edel- lyttävät, häntä ei voida velvoittaa tekemään mahdollisia miinustunteja tai -päiviä palattuaan takaisin työhönsä. Myöskään vuosilomapäiviä ei voida käyttää miinustuntien ja -päivien kat- tamiseen. Samaa periaatetta on myös noudatettava kauppa-alussopimuksen perusteella laadittujen aluskohtaisten takuupalkkasopimusten osalta.

5.1.3 Vuorottelu matkustaja-aluksissa

5.1.3.1 Yleistä

1. Aluksella noudatetaan 1:1 vuorottelujärjestelmää. Vuorottelujärjestelmän vapaavuoro on yhtä pitkä kuin työvuoro.

2. Vuorottelujärjestelmän toteuttamiseksi voidaan lakisääteisen vastikkeen, lisävastikkeen ja työajan lyhentämisen perusteella syntyvien vastikkeiden lisäksi käyttää palkkajakson tai vapaajaksoa edeltäneen työjakson aikana syntyneitä ylityötunteja ja erääntyneitä vuosilo- malain ja työehtosopimuksen perusteella syntyneitä lomapäiviä. Niiden antamisessa nou- datetaan kuitenkin merimiesten vuosilomalain määräyksiä. Muuttaessa ylitöitä vapaaksi yksi arkiylityötunti vastaa 1,4 ja yksi pyhäylityötunti kahta (2) vapaatuntia.

3. Ne ylityötunnit, joita ei tarvita vuorottelujärjestelmän toteuttamiseksi, korvataan kuten tässä työehtosopimuksessa on sovittu ylityön korvaamisesta (kohta 4.6.1.1). Nämä ylityö- tunnit muutetaan, jos työntekijä esittää, vapaa-ajaksi kuten kappaleessa 2 on määrätty. Tä- män lisävapaan saaminen ei saa aiheuttaa lisätyövoiman tarvetta.

4. Vapaavuorojen ja työvuorojen tasaamiseksi otetaan tarvittaessa lisätyövoimaa. Tämä voi tulla kysymykseen esim. loma-, kurssi- ja sairaustapauksissa.

5. Osapuolet suosittelevat, että 1:1-vuorottelujärjestelmä toteutetaan keskimäärin enintään kahden (2) viikon jaksoissa (2 viikkoa työtä:2 viikkoa vapaata). Tästä voidaan kuitenkin poi- keta asianosaisten työntekijöiden keskinäisellä sopimuksella. Työnantajan edustajan tulee kuitenkin vahvistaa tällainen järjestely.

5.1.3.2 Erinäiset kausiliikennettä koskevat säännökset

1. Kausiliikennealuksessa noudatetaan 1:1-vuorottelujärjestelmää. Vuorottelujärjestelmä voidaan toteuttaa siten, että työvuoro on pitempi kuin vapaavuoro, kuitenkin niin, että työ- vuoron pituus on korkeintaan 14 vuorokautta, ja että vapaavuorot yhteensä ovat vähintään yhtä pitkät kuin työvuorot. Purjehduskauden aikana noudatetaan vähintään 2:1–vuorottelu- järjestelmää.

2. Vuorottelujärjestelmä voidaan osapuolten sopimuksella toteuttaa siten, että osa vapaa- vuoroista siirretään annettavaksi vapaa-aikana purjehduskauden ulkopuolella heti sen pää- tyttyä työsuhteen pidennyksenä. Tähän voidaan käyttää:

1) lakisääteistä ja lisävastikkeista sekä työnajan lyhentämisen perusteella syntyviä vastikkeita ja erääntyneitä vuosilomalain ja työehtosopimuksen perusteella synty- neitä lomapäiviä; sekä

2) ne ylityötunnit, joita ei tarvita vuorottelujärjestelmän toteuttamiseksi, muutettuna va- paa-ajaksi siten, että yksi arkiylityötunti vastaa 1,4 ja yksi pyhäylityötunti kahta (2) vapaatuntia.

5.2 Vuorottelu pientonnistoaluksissa

5.2.1 Yleistä

1. Vuorottelujärjestelmästä pidetään kirjanpitoa. Sovittu vuorottelujärjestelmä on asetettava sopivaan paikkaan niiden henkilöiden nähtäväksi, joita se koskee.

2. Aluksella noudatetaan osastoittain tai ammattiryhmittäin 1:1 (yksi jakso työtä, yksi jakso vapaata) tai 2:1 (kaksi jaksoa työtä, yksi jakso vapaata) vuorottelujärjestelmää kuitenkin si- ten, että kesä-elokuun aikana noudatetaan 1:1-vuorottelua. Kukin osasto ja ammattiryhmä valitsee aluksella, kumpaa vuorottelujärjestelmää noudatetaan.

3. Ellei vuorottelujärjestelmästä päästä yhteisymmärrykseen työnantajan ja laivaväen kes- ken, siirretään asia ratkaistavaksi työehtosopijapuolten välisiin neuvotteluihin, joissa nouda- tetaan kohdassa 15 määrättyä neuvottelujärjestystä.

4. Työjakson pituus on enintään kahdeksan (8) viikkoa, kuitenkin niin, että kaukoliikenteessä voi työjakson pituus olla enintään 16 viikkoa.

5. Vuorottelujärjestelmän toteuttamiseksi hankitaan aluksella oloajalta 0,45 (2:1-vuorottelu- järjestelmä) tai 0,8 (1:1-vuorottelujärjestelmä) päivää vapaata jokaiselta aluksella olopäi- vältä ja vastaavasti vapaavuorolla oltaessa vähennetään jokaiselta vuorotteluvapaapäivältä yksi (1) edellä mainitulla tavalla ansaittu vapaapäivä.

6. Maksettaessa ansaittuja vapaapäiviä rahana työsuhteen päättyessä tai muutoin poik- keuksellisesti työsuhteen kestäessä, käytetään päiväpalkan jakajana 1/30 takuupalkasta ko- kemuslisineen. Samaa päiväpalkan laskentakaavaa käytetään muunkin palkallisen vapaa- ajan kuten esim. sairausajan palkan laskennassa.

7. Vuorottelujärjestelmän toteuttamiseen voidaan lisäksi käyttää erääntyneitä vuosilomalain perusteella syntyneitä lomapäiviä kuitenkin siten, että niiden antamisessa noudatetaan me- rimiesten vuosilomalain määräyksiä. Vuorottelujärjestelmään tulee kuitenkin sijoittaa kesä- elokuun aikana yksi vähintään 30 päivän yhtäjaksoinen palkallinen vapaa-aika.

8. Mikäli vaihtopäivänä tehdään työtä, syntyy vapaata liitteessä 6 olevien kaavojen mukai- sesti.

9. Mikäli työntekijälle on annettu enemmän vapaata kuin kertyneet vapaapäivät edellyttävät, häntä ei voida velvoittaa tekemään mahdollisia miinuspäiviä palattuaan takaisin työhönsä. Myöskään vuosilomapäiviä ei voida käyttää miinustuntien ja -päivien kattamiseen. Samaa periaatetta on myös noudatettava kauppa-alussopimuksen perusteella laadittujen aluskoh- taisten takuupalkkasopimusten osalta.

5.2.2 Vapaavuoron alkaminen ja päättyminen ulkomaan satamassa

1. Mikäli suomalaisen työntekijän vapaavuoro alkaa tai päättyy ulkomaan satamassa, nou- datetaan myös näiltä osin vuosilomalain (433/1984) 7 §:n määräyksiä.

6 Poissaolo

6.1 50- ja 60-vuotispäivä

1. Työntekijä, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta, on oikeu- tettu yhteen ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään 50- ja 60-vuotispäivänsä johdosta. Sama etuus voidaan myöntää työntekijälle, jolla on meripalvelusta Suomen kauppalaivas- tossa vähintään 10 vuotta edellyttäen, että hänen työsuhteensa on jatkunut keskeytymättä merkkipäivää välittömästi edeltäneet kuusi (6) kuukautta.

6.2 Äkillinen sairaustapaus, hautauspäivä ja oma vihkipäivä

1. Työntekijälle myönnetään hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen johdosta lyhyt tilapäinen palkallinen vapautus työstä, kuitenkin enintään kolme (3) päivää. Työntekijälle myönnetään niin ikään vastaava vapautus työstä hänen läheisen omaisensa

hautauspäivänä sekä hänen omana vihkipäivänään, kuitenkin enintään kahdeksi (2) päi- väksi.

2. Vapautuksen myöntämisen edellytyksenä on tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa, että se asianomaisen työntekijän tehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa on mahdollista.

3. Läheisellä omaisella tarkoitetaan työntekijän avio- ja avopuolisoa, rekisteröidyn parisuh- teen puolisoa, lapsia, avio- ja avopuolison lapsia, rekisteröidyn xxxxxxxxxxx puolison lapsia, työntekijän xxxxxxxxx ja isovanhempia ja hänen avio- ja avopuolisonsa ja rekisteröidyn pa- risuhteen puolison vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.

4. Avopuolisolla tarkoitetaan avioliiton omaisessa suhteessa yhteisessä taloudessa eläviä henkilöitä.

6.3 Vaikeasti sairaan lapsen hoito

1. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa Valtioneuvoston päätöksen (130/1985) (vaikeasti sai- raan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävästä avustuksesta) tarkoittamaa vai- keaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen VNp:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolostaan etukäteen työn- antajan kanssa.

6.4 Järjestötoimintaan osallistuminen

1. Xxx Xxxxxxxx-Unionin jäsen valitaan Unionin edustajakokoukseen edustajaksi, Unionin valtuuston tai Unionin hallituksen jäseneksi, tulee työnantajan, milloin se haitatta käy päinsä, myöntää valituksi tulleelle, ellei alla olevasta muuta johdu, palkatonta vapautusta työstä tar- peellisten kokousmatkojen suorittamiseksi.

2. Myönnetty vapaa voidaan tapaus tapaukselta sopia asianomaisen henkilön kanssa vä- hennettäväksi aikaisemmin hankituista vastikkeista tai muista vapaa-ajoista. Myös vuosilo- mapäivien käyttö on mahdollista.

6.5 Sairausloma, äitiysloma ja isyysvapaa

1. Työntekijällä, joka on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työ- tään, on oikeus saada työnteon estymisen ajalta sairausajan palkkaan enintään 60 päivältä. Jos työntekijä on työsuhteen päättyessä kykenemätön työhönsä sairauden, vamman tai ta- paturman vuoksi, hänellä on oikeus sairausajan palkkaa vastaavaan korvaukseen, mikäli hänellä olisi työsuhteen jatkuessa ollut oikeus saada sairausajan palkkaa.

2. Äitiysrahaan oikeutetulla työntekijällä on oikeus saada palkka 78 arkipäivältä äitiyspäivä- rahakauden alkamisesta lukien (äitiysloma).

3. Isyysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen isyysrahan erotus 12 päivän ajalta.

6.6 Todistajana esiintyminen ja koulutukseen osallistuminen vapaajakson aikana

1. Jos työntekijä joutuu osallistumaan työnantajan puolesta todistajana oikeudenkäyntiin tai poliisikuulusteluun, tähän käytetty aika luetaan työajaksi.

2. Mikäli työntekijä osallistuu työnantajan osoittamaan koulutukseen tai kurssille vapaajak- sonsa aikana, hänellä on oikeus pitää näin menettämänsä vapaa-aika myöhemmin.

6.7 Hoitoonohjaus pientonnistoaluksissa

1. Jos hoitoonohjauksen mukaisesta hoidosta on sovittu työnantajan kanssa, maksaa työn- antaja vapaaehtoisen laitoshoidon ajalta sairasajan palkkaa työehtosopimuksen mukaisesti. (Liite 10.2)

7 Vuosilomasäännökset

7.1 Yleistä

1. Vuosiloma määräytyy merimiesten vuosilomalain (433/1984) mukaisesti, siihen myöhem- min tehtyine muutoksineen.

2. Yli viiden (5) vuoden työsuhteen jälkeen, pientonnistoaluksissa yli viiden (5) vuoden työ- suhteen jälkeen samassa varustamossa, vuosiloman pituus on 16 arkipäivää täydeltä lo- manmääräytymiskaudelta.

3. Työntekijä, joka perättäisinä vuosina on ollut työsuhteessa saman varustamon tai varus- tamoyhtymän kausiliikenteen matkustaja-aluksissa 60 kuukautta, on oikeutettu saamaan vuosilomaa 2,67 arkipäivää jokaiselta lomanmääräytymiskuukaudelta.

4. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Siirto-oikeus koskee myös työehtosopimukseen perustuvia vuosilomapäiviä.

5. Jos loman pituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, päivän osa on annettava täytenä lomapäivänä. Jos työntekijälle maksetaan työsuhteen päättyessä vuosi- lomapalkkaa vastaava lomakorvaus ja jos lomapäivien lukumääräksi ei tule kokonaisluku, päivien osa on laskettava täydeksi lomapäiväksi.

7.2 Vuosilomapalkka muissa kuin pientonnistoaluksissa

1. Vuosilomapalkka lasketaan sen palkan mukaan, jonka työntekijä saa vakinaisesta työs- tään vuosiloman alkamisajankohtana. Jos työntekijä lomanmääräytymiskauden aikana on tilapäisesti ollut yhteensä vähintään yhden kuukauden sellaisessa työssä, josta maksetaan korkeampaa taulukkopalkkaa, korotetaan vuosilomapalkka/lomakorvaus samassa suh- teessa.

2. Lomapalkkaan kuuluvat taulukkopalkka mahdollisine pätevyyslisineen ja kokemuslisät. Tämän lisäksi lasketaan lomapalkkaan öljynkuljetuslisä, valtamerilisä, pukuraha, matkus- taja-aluslisä, suuraluslisä, YT-lisä sekä sodanvaaralisä siinä suhteessa, kuin niitä loman- määräytymiskauden aikana on maksettu.

3. Matkustaja-aluksissa suoritettavat palvelurahat, jotka maksetaan työvuorolta, otetaan huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa.

4. Loman aikana suoritettavasta luontoisetujen korvauksesta on voimassa, mitä muualla tässä työehtosopimuksessa siitä on määrätty.

7.3 Vuosilomapalkka pientonnistoaluksissa

1. Vuosiloman ajalta maksetaan palkka, joka saadaan kertomalla työntekijän keskimääräi- nen päiväpalkka lomapäivien määrällä. Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan jakamalla työntekijän takuupalkka kokemuslisineen 30:llä ja kertomalla näin saatu tulos kertoimella 1,18.

2. Lomapalkkaan kuuluvat takuupalkka ja mahdolliset kokemuslisät. Tämän lisäksi laske- taan lomapalkkaan niin kutsutut kiinteät lisät siinä suhteessa kuin niitä lomanmääräytymis- kauden aikana on maksettu.

3. Vuosiloman ajalta suoritetaan myös luontoisetukorvaus liitteen 1 mukaisesti. Luontois- edut maksetaan myös sunnuntailta, kirkolliselta juhlapäivältä, itsenäisyyspäivältä, juhannus- aatolta ja vapunpäivältä sekä jouluaatolta ja pääsiäislauantailta. Luontoisetukorvausta ei kuitenkaan suoriteta vuorottelujärjestelmän mukaiselta vapaajaksolta.

7.4 Lomaraha

1. Merimiesten vuosilomalain perusteella vuosilomaan oikeutetulle työntekijälle suoritetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan (lomarahaa laskettaessa huomioidaan myös luontoisedut).

2. Muissa kuin pientonnistoaluksissa lomaraha lasketaan korotetusta (MvL 13 § 2 momentti) päiväpalkasta ja korottamattomista luontoiseduista.

3. Lomaraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka.

4. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan alkaessa sitä vastaava osa lomarahoista noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty.

5. Työntekijä, joka kausiliikenteen aluksessa on ollut työsuhteessa koko purjehduskauden, on työsuhteen päättyessä oikeutettu lomarahaan.

8 Matkat

8.1 Yleistä

1. Työsuhteen alkaessa työnantaja korvaa matkakustannukset Suomessa kotoa alukselle.

2. Sijaisena toimivan työntekijän työsuhteen alkamisesta ja päättymisestä aiheutuvat matkat Suomessa ja ulkomailla työnantaja korvaa koti-alus-koti periaatteen mukaisesti. Kotimatka on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.

3.Työntekijä voi käyttää työmatkaan omaa autoaan. Oman auton käyttö korvataan verohal- linnon voimassa olevan ohjeen mukaisesti kuitenkin siten, että korvaus kilometriltä on 2/3 verohallinnon määräämästä enimmäismäärästä.

8.2 Matkakorvaus muissa kuin pientonnistoaluksissa

1. Kun työntekijä palveluksen takia lähetetään laivalle tai laivasta, on työnantajan makset- tava matkakulut ja huolehdittava siitä, että hän matkan kestäessä saa kohtuullisen ravinnon yli kuusi (6) tuntia kestäviltä matkoilta. Tällöin asialliset matkakulut korvataan laskun mu- kaan.

2. Jos työntekijän on matkustettava laivassa tai rautateillä yöaikaan, on hän oikeutettu kor- vaukseen II luokan makuupaikasta tai ellei II luokkaa ole, turisti- tai sitä vastaavan luokan makuupaikasta, missä makuupaikka on saatavissa ja milloin sitä tosiasiallisesti on käytetty.

3. Varustamon laskuun tehtävillä matkoilla on talousosaston esimies matkan tapahtuessa rautateillä tai laivassa, oikeutettu matkustamaan I tai sitä vastaavassa luokassa ja lentoko- neen turisti- tai säästöluokassa. Jos matka tapahtuu ulkomailla, on hän oikeutettu matkus- tamaan luokassa, joka vallitseviin olosuhteisiin nähden vastaa mainittua luokkaa. Asialliset matkakulut korvataan laskun mukaan.

4. Taksia voidaan käyttää kohtuullisessa määrin (ks. palkkaliite) linja-auto- tai rautatie- tai lentoaseman ja sataman välillä, kun

- linja-autoyhteyttä ei ole,

- työntekijää on pyydetty palaamaan alukselle sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuneuvot eivät ole liikenteessä, tai kun

- taksin käytöstä on ennakolta sovittu päällikön tai varustamon ja työntekijän kesken.

5. Taksikulut korvataan vain esitetyn tositteen tai poikkeustapauksissa muun luotettavan selvityksen perusteella.

8.3 Matkakorvaus pientonnistoaluksissa

1. Mikäli työntekijä joutuu lähtemään työnantajan määräyksestä matkalle työhöntulopäivää edeltävänä päivänä ja matka on aloitettu ennen kello 21.00, tämä päivä lasketaan puoleksi (0,5) työpäiväksi ja työhöntulopäivä täydeksi (1) työpäiväksi.

2. Laivanvarustamon laskuun tehtävillä matkoilla on työntekijä matkan tapahtuessa rauta- tiellä tai laivassa oikeutettu matkustamaan I luokassa (kokkistuertti) / II luokassa (miehistö) ja lentokoneessa turisti- tai säästöluokassa. Jos matka tapahtuu ulkomailla, on hän oikeu- tettu matkustamaan luokassa, joka vallitseviin olosuhteisiin nähden vastaa mainittua luok- kaa.

3. Asialliset matka- ja ruokakulut korvataan laskun mukaan tai yleisten valtion matkakustan- nusten korvausperiaatteiden mukaisesti. Edellä mainittua korvausperiaatetta voidaan myös soveltaa telakoinnin yhteydessä tai uudisrakennusten vastaanottovalvojiin, milloin ruokaa ei tarjota aluksessa. Asialliset taksikulut korvataan linja-auto-, rautatie- tai lentoaseman ja sa- taman välillä, jos käytettävissä ei ole julkista liikennevälinettä tai matka joudutaan tekemään sellaisena vuorokauden aikana, jolloin tällainen kulkuneuvo ei ole liikenteessä.

4. Työntekijän, joka haluaa käyttää hyväkseen merityösopimuslaissa säädetyn edun va- paasta kotimatkasta, on ilmoitettava varustamolle aikeestaan matkustaa kotiinsa niin hy- vissä ajoin, että sijainen ehditään lähettää alukselle.

5. Varustamon laskuun tehtävällä lentomatkalla on työntekijä oikeutettu ottamaan mu- kaansa matkatavaraa omakohtaista käyttöä varten enintään 30 kg. Maksun 30 kg ylittävältä osalta suorittaa ko. työntekijä. Mahdollisesta varustamon lukuun mukana olevasta tavarasta menevän ylipainomaksun suorittaa varustamo.

8.4 Lomamatkat

1. Työntekijä, joka palaa työhön vuosilomaltaan, vastikevapaaltaan tai vuorottelujärjestel- män tarkoittamalta vapaavuoroltaan ja sairaslomaltaan on oikeutettu saaman työnantajalta Suomessa olevan kodin ja aluksen välisestä paluumatkasta juna-, linja-auto, laiva- tai alen- netun lentolipun hinnan. Milloin alennusta ei myönnetä, korvataan turistiluokan lentolipun hinta.

2. Ellei merimiesten vuosilomalaista muuta johdu, on työntekijä, joka kirjallisesti on sopinut varustamon kanssa palaavansa toimeen vuosiloman jälkeen varustamon kustannuksella cross-trade liikenteessä olevaan alukseen, oikeutettu vapaaseen kotimatkaan. Kohtuulliset asunto- ja ravintokustannukset matkan aikana korvataan laskun mukaan.

3. Rahtialuksessa työskentelevän työntekijän palatessa vuosilomaltaan, vastikevapaaltaan tai vuorottelujärjestelmän tarkoittamalta vapaavuoroltaan ja sairaslomaltaan alukselle, mak- setaan, ellei työnantajan ja työntekijän kesken ennakolta ole toisin sovittu, taksikustannuk- set työhönpaluupaikkakunnan linja-auto- tai rautatieaseman tai lentoyhtiön kaupunkitermi- naalin (tai lentoaseman, jos matka sieltä on lyhyempi) ja sataman/kotipaikkakunnalla kodin välillä, kun

- yleistä liikenneyhteyttä em. välillä ei ole, tai

- työntekijää on pyydetty palaamaan alukselle sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuneuvot eivät ole liikenteessä.

4. Taksikulut korvataan vain esitetyn tositteen tai poikkeustapauksissa muun luotettavan selvityksen perusteella. Enimmäismäärä ilmenee liitteestä 1.

5. Mikäli vuorottelujärjestelmän mukainen vaihto tapahtuu sellaisena ajankohtana, ettei töitä tai kotimatkaa voida aloittaa välittömästi, maksaa työnantaja yöpymisestä aiheutuneet kus- tannukset. Mikäli matka joudutaan keskeyttämään siksi, että sitä ei voida suorittaa liiken- neyhteyksien puuttumisen vuoksi yhdenjaksoisesti, ja mikäli työntekijä joutuu tämän vuoksi yöpymään matkan aikana, työnantaja maksaa yöpymisestä johtuvat kustannukset.

8.5 Kokousmatkat

1. Merimies-Unioni maksaa Unionin edustajakokouksen edustajaksi, Unionin valtuustoon tai Unionin hallituksen jäseneksi valitun Merimies-Unionin jäsenen mahdolliset matkakulut.

9 Vaatetus

9.1 Suojavaatetus

1. Aluksissa on varattava työntekijän käyttöön tarpeellinen määrä asianmukaisia suojapu- kuja ja -jalkineita sekä muita henkilökohtaisia suojavälineitä.

2. Matkustaja- ja roro-alusten lastitiloissa työskenteleville työntekijöille hankitaan työnanta- jan kustannuksella CE-merkityt yhtenäiset suojahaalarit varustettuna heijastavilla nauhoilla.

3. Työnantajan työntekijän käyttöön hankkimat/varaamat suojavaatteet pesetetään työnan- tajan kustannuksella tai ko. vaatteet pestään työaikana.

4. Ruiskumaalauksessa ja vaarallista lastia sisältäneiden säiliöiden puhdistuksessa sekä muissa niihin verrattavissa töissä on työntekijöiden käytettävä työnantajan hankkimia suo- janaamareita ja muita suojavälineitä.

9.2 Taloushenkilökunnan työvaatteet

1. Matkustaja-aluksissa sekä aluksissa, joissa työnantaja vaati erityisten varustamon ohjei- den mukaisesti valmistettujen työvaatteiden käyttämistä talousosastossa, tulee työnantajan hankkia vaatimansa vaatekappaleet taloushenkilökunnan käyttöön.

2. Taloushenkilökuntaan kuuluvalla on oikeus pesettää työnantajan hänen käyttöönsä luo- vuttamat työvaatteet työnantajan kustannuksella tai suorittaa ko. vaatteiden pesu työaikana. Tämä koskee myös keittiöhenkilökunnan omia erityisiä työtakkeja, työhousuja, esiliinoja sekä kokin myssyjä.

3. Työnantaja kustantaa keittiöhenkilökunnan työtakit, työhousut ja lakit niiden käyttöä edel- lytettäessä.

10 Siivous

1. Ruokailuastioiden ja -välineiden pesu sekä ruokailutilojen järjestäminen ja puhdistaminen on toimitettava jokaisen ruokailun jälkeen. Puhdistamistyön suorittamiseen on varattava ti- laisuus säännöllisenä työaikana.

2. Makuuhytit on järjestettävä ja puhdistettava päivittäin. Lisäksi makuuhytit ja ruokailutilat on perusteellisesti puhdistettava ja pestävä kerran viikossa.

3. Nämä työt suoritetaan säännöllisenä työaikana.

4. Ellei tässä pykälässä tarkoitettuja töitä voidaan suorittaa säännöllisenä työaikana, on ne suoritettava ylityönä säädettyä ylityökorvausta vastaan. Ylityönä ei pidetä sanotunlaista työtä, jonka vahdissa oleva suorittaa pyhäpäivänä.

5. Suosituksena todetaan työntekijän edistävän omalta osaltaan siisteyttä ja viihtyisyyttä si- jaamalla oman vuoteensa.

6. Taloushenkilökunnan suorittama siivoustyö kuuluu talousosaston esimiehen valvontaan.

11 Vapaa-ajan vakuutus

1. Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijän vapaa-aikana ja laivaurheilutoimin- nan puitteissa sattuvan tapaturman varalta samoin ehdoin kuin työtapaturman varalta laissa on säädetty. Vapaa-ajaksi katsotaan tällöin myös vastikevapaa sekä merimiesten vuosilo- malain mukainen loma.

2. Työnantaja on myös velvollinen järjestämään laivaväen vapaa-ajan lisävakuutuksen, jolla korvataan sivullisen työntekijälle tahallisesti aiheuttama vamma edellyttäen, ettei vahingoit- tunut ole omalla menettelyllään ratkaisevasti myötävaikuttanut vamman aiheuttaneeseen tapahtumaan.

3. Jos työnantaja on laiminlyönyt nämä velvollisuudet, vastaa hän kuitenkin siitä, että työn- tekijä tai hänen oikeudenomistajansa saa hyväkseen tässä sovitut tapaturmakorvaukset.

4. Kun työntekijää kohtaa tapaturma, hänen on siitä heti ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle, jonka tulee vaadittaessa antaa työntekijälle siitä todistus. Tapaturmailmoitus on viipymättä tapaturman tapahduttua laivanpäällikön tai varustamon toimesta lähetettävä asi- anomaiselle vakuutuslaitokselle.

5. Jos laivan päällikkö tai varustamo laiminlyö tapaturmailmoituksen ajoissa lähettämisen vakuutuslaitokselle, vastaa varustamo siitä, että työntekijä kuitenkin saa hyväksensä lain mukaisen tapaturmakorvauksen.

6. Työntekijälle sairauden sattuessa tämän sopimuksen mukaan kuuluvat edut taataan hä- nelle myös tapaturmatapauksissa.

7. Näiden lisäksi työnantaja ottaa työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen.

12 Kuolleen kotiinkuljetus

1. Ulkomaanliikenteessä kuolleen työntekijän ruumiin kotiinkuljetuksen hoitaa ja kustantaa varustamo merityösopimuslain mukaisesti.

13 Muusikoita koskevat lisämääräykset

Muusikoita, solisteja, tiskijukkia ja vahvistinlaitteiden hoitajia (jäljempänä muusikko) koske- vat lisämääräykset:

1. Työaika

1) Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa. Tästä esiintymisaika on enintään 6,5 tuntia, jonka yli menevältä ajalta suoritetaan ylityö- korvaus.

2) Säännöllinen työaika järjestetään enintään kolmeen jaksoon vuorokaudessa läh- tien kello 00.00

3) Jos työjaksojen välinen aika on lyhyempi kuin kaksi tuntia, tauko lasketaan työ- ajaksi.

4) Jokaista esiintymistyötuntia kohden pidetään 15 minuutin tauko, joka luetaan työ- ajaksi.

2. Vuorottelumääräyksiä ei sovelleta muusikkoon, jonka työsuhde on sovittu kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan pituudeksi.

3. Pukuraha maksetaan liitteen 1 mukaisesti.

4. Jos työkunnan esiintyminen radioidaan tai televisioidaan, suoritetaan työkunnalle tältä ajalta ylimääräisenä korvauksena palkkiota radio- ja televisioalaa koskevien työehtosopi- musten mukaan.

5. Muusikot ovat oikeutettuja kutakin ohjelmanumeroa kohden vähintään kahden (2) tunnin palkalliseen harjoitteluun.

6. Rahtikustannukset korvataan soveltuvin osin kuten kotimatkat.

7. Työkunnan esittämää musiikkia ei saa siirtää äänensiirtolaitteiden /television välityksellä toiseen osaan laivaa ilman työkunnan suostumusta.

8. Muusikon hytin tulisi kohtuusnäkökohdat huomioon ottaen sijaita mahdollisimman melut- tomassa paikassa. Tämän vuoksi tulee hytin sijainnista ja yksityiskohdista sopia aluskohtai- sesti viimeistään kahden (2) viikon kuluessa työsuhteen alkamisesta ao. työkunnan/työnte- kijän ja varustamon välillä. Elleivät osapuolet pääse sopimukseen, voi kumpikin osapuoli irtisanoa työsopimuksen päättyväksi seitsemän (7) päivän kuluttua irtisanomisesta lukien.

14 Satamassa julistettu lakko/sulku/saarto

1. Jos jossakin satamassa, johon alus saapuu tai jossa se on, on laillisella tavalla päätetty ja kuulutettu lakko, sulku tai saarto, älköön työntekijöitä määrättäkö suorittamaan rii- danalaista työtä enempää kuin mikä on välttämätöntä laivan varustamiseksi elintarvikkeilla, polttoaineella ja muulla mitä ehdottomasti tarvitaan satamasta lähtöä varten.

15 Neuvottelumenettely

15.1 Osapuolten väliset neuvottelut

1. Mikäli erimielisyyksiä tämän työehtosopimuksen soveltamisesta ei ole voitu paikallisesti selvittää, luottamusmiessopimuksen tarkoittamassa järjestyksessä, tai Merimies-Unionin ja varustamon välisissä neuvotteluissa, on, milloin jommaltakummalta puolelta sitä pyydetään, tämän sopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen pyrittävä neuvotteluteitse selvittämään eri- mielisyydet. Sen puolen järjestö, joka katsoo selvittelyn tarpeelliseksi, tehköön siitä toiselle perustellun kirjallisen esityksen, johon on samalla tavoin viipymättä ja viimeistään yhden (1) kuukauden kuluessa perustellusti vastattava.

2. Jos jompikumpi sopimuspuoli katsoo toisen ilmeisesti rikkoneen tätä sopimusta tai meri- miestä koskevia säännöksiä, ei sen vuoksi saa ryhtyä mihinkään muuhun toimenpiteeseen ennen kuin asianomaiset sopimusjärjestöt ovat yrittäneet neuvotteluin päästä yhteisymmär- rykseen paitsi, jos toinen osapuoli ei ole vastannut perustellusti toisen kirjalliseen esitykseen viipymättä tai viimeistään yhden (1) kuukauden kuluessa.

3. Jos riitaisuutta, joka on syntynyt tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta, ei ole saatu neuvotteluteitse selvitetyksi, jätettäköön se työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

4. Asia voidaan myös jättää viisimiehisen alempana mainitulla tavalla kokoonpannun väli- miesoikeuden käsiteltäväksi ja lopullisesti ratkaistavaksi.

15.2 Jatkuvan neuvottelun periaate

1. Mikäli toinen tämän työehtosopimuksen osapuolista haluaa tehdä aloitteen sopimuksen muuttamisesta taikka täydentämisestä, on tämän tehtävä siitä toiselle osapuolelle perusteltu kirjallinen esitys, johon tämän on viipymättä vastattava samalla tavalla kirjallisesti.

2. Mikäli osapuolet pääsevät sopimukseen sopimuksen muuttamisesta taikka täydentämi- sestä, muutos voidaan saattaa voimaan osapuolten sopimalla tavalla siitä riippumatta, että työehtosopimuksen voimassaolokausi ei ole päättynyt.

3. Muutoin osapuolten väliseen neuvottelumenettelyyn sovelletaan, mitä tässä sopimuk- sessa on määrätty neuvottelujärjestyksestä.

4. Edellä olevalla ei ole muutettu osapuolten välillä työehtosopimuslain perusteella voi- massa olevaa työrauhavelvoitetta. Näin ollen, mikäli jatkuvan neuvottelun periaatteen mu- kaisesti käydyissä neuvotteluissa ei saavuteta tulosta, tämä ei tarkoita sen työehtosopimuk- sen määräyksen, johon muutosehdotus on kohdistunut, voimassa olon lakkaamista, saati tähän liittyvän työrauhavelvoitteen kumoutumista.

15.3 Välimiesoikeus

1. Tämän työehtosopimuksen osapuolet valitsevat erikseen jokaista riita-asiaa varten kaksi

(2) jäsentä kumpikin. Puheenjohtajana toimii välimiesoikeuden valitsema henkilö tai mikäli valinnasta ei päästä yksimielisyyteen, valtakunnansovittelijan määräämä henkilö. Välimie- het määräävät kussakin asiassa erikseen, onko jommankumman riitapuolen kokonaan tai yhdessä toisen kanssa maksettava välimiesten kokoontumisesta ja asian käsittelystä aiheu- tuneet kustannukset sekä onko riitapuoli velvoitettava ja kuinka suurella määrällä korvaa- maan toisen puolen oikeudenkäyntikulut.

2. Välimiesten on tätä sopimusta ja työehtosopimuslakia soveltaen käsiteltävä ja ratkaistava asia noudattaen mitä kulloinkin voimassa oleva laki välimiesmenettelystä säätää.

16 Järjestötoiminta

16.1 Työhuonekunnat/Ammattiosastot

1. Suomen Merimies-Unionin jäsenten perustamilla työhuonekunnilla on oikeus järjestää työpaikoilla kokouksia, kuitenkin niin, etteivät ne häiritse työntekoa.

2. Ammattiosastojen valituilla toimihenkilöillä on oikeus käydä jäsenasioissa aluksilla.

3. Ammattiosastojen ilmoitukset, kokouskutsut ja tiedotteet saadaan laittaa luottamusmies- sopimuksen tarkoittamalle ilmoitustaululle aluksella.

16.2 Asiamiehet

1. Suomen Merimies-Unionin asiamiehillä on oikeus Unionin ja ammatillisissa asioissa käydä laivoissa. Asiamiehellä on oltava Unionin antama valtakirja ja käynti ei saa häiritä laivaväen työntekoa.

2. Jos syntyy epäselvyyttä työntekijän palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on Suomen Merimies-Unionin asiamiehelle annettava kaikki valituksenalaisen tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

17 Aluksen luovuttaminen ja lipun vaihto

1. Mikäli varustamo luovuttaa aluksen tai vaihtaa sen lippuvaltiota ja mikäli toimenpide joh- taa tilanteeseen, jossa työnantajalla on merityösopimuslain 8 luvun 3 §:n mukainen peruste työsopimuksen irtisanomiseen, varustamon ja sen työntekijöiden välisissä yt-neuvotteluissa on pyrittävä sopimaan riittävän pitkästä, työntekijöiden uudelleen työllistymisen mahdollis- tavasta siirtymäajasta.

2. Jos näissä neuvotteluissa ei päästä varustamoa ja työntekijöitä tyydyttävään lopputulok- seen, asia siirretään ratkaistavaksi työehtosopimusosapuolten kesken.

3. Työehtosopimusosapuolet voivat myös neuvotella varustamon kannattavuutta paranta- vista toimenpiteistä, joilla aluksen luovuttaminen tai sen lippuvaltion vaihtaminen voidaan välttää, jos jompikumpi yt-neuvottelujen osapuolista edellä kuvatussa tilanteessa sitä pyy- tää.

4. Jos alus jatkaa luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen liikennöintiä samassa liikenteessä ja jos työntekijä jatkaa työskentelyä aluksella luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen, luovut- taja vastaa siitä, että työntekijälle maksetaan vähintään osapuolten välisen työehtosopimuk- sen suuruista palkkaa irtisanomisajalta.

5. Jos työntekijä ei jatka työskentelyä aluksella luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen ja jos luovuttajalla ei ole tarjota työntekijälle hänen ammattiaan vastaavaa työtä irtisanomisajaksi sekä jos työntekijä siirtyy irtisanomisaikana kolmannen työnantajan palvelukseen, eikä hän enää tämän johdosta ole työnantajan/luovuttajan käytettävissä, hän on kuitenkin oikeutettu saamaan hyväkseen palkan koko irtisanomisajalta edellyttäen, että hän on ilmoittanut siirty- misestä ennen kuin luovuttaja on ilmoittanut mahdollisesta korvaavasta työstä.

B PALKKAEHDOT MUISSA KUIN PIENTONNISTOALUKSISSA

18 Palkanmaksu

1. Palkka maksetaan sen päivän alusta, jolloin työntekijä saapuu työhön, taikka jos hänen sopimuksentekopaikaltaan täytyy tehdä matka päästäkseen alukselle, sen päivän alusta, jolloin hän matkalle lähtee, taikka aluksen myöhästyessä siitä päivästä, jona työntekijän va- rustamon ohjeen mukaan oli saavuttava alukseen.

2. Työsuhteen kestäessä maksetaan työntekijän palkka kuukausipalkkana. Työsuhteen päättyessä maksettavan viimeisen palkan on oltava työntekijän käytettävissä tai nostetta- vissa viipymättä, kuitenkin viimeistään kuudentena (6) arkipäivänä työsuhteen päättymi- sestä. Sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa palkkaa ei pidetä selvänä esimerkiksi siksi, että kaikki palkan osan suuruuden laskemista varten tarvittavat tiedot eivät ole vielä tiedossa työsuhteen päättyessä, viimeisen palkan on oltava työntekijän käytettävissä tai nostetta- vissa viimeistään kymmenentenä (10) arkipäivänä työsuhteen päättymisestä.

3. Palkka maksetaan kuukausipalkkana myös niiltä kuukausilta, jolloin työntekijä on ollut kokonaan tai osaksi palkallisella vapaalla maissa.

4. Kun työsuhde alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden, lasketaan palkka tällaisen kuukauden osalta jakamalla kuukausipalkka 30:llä ja kertomalla tulos tämän kuukauden työ- suhdepäivien lukumäärällä.

5. Muutoin palkan maksamisessa noudatetaan mitä merityösopimuslain 2 luvussa sekä me- rimiesten vuosilomalain 13 §:ssä sekä 15 §:n 1 momentissa on säädetty.

6. Aluksen ollessa satamassa työntekijällä on merityösopimuslain 2 luvun 20 §:n mukaan oikeus saada palkkansa kerran viikossa sanotun lain säätämin rajoituksin. Sellainen palkan- maksu on päivänä, jolloin työntekijä voimassa olevien määräysten mukaisesti nauttii puolta vapaapäivää, mikäli mahdollista, tehtävä ennen kello 12.00.

7. Työnantajan on annettava maksaessaan palkan tai tehdessään palkkaan korjauksia työn- tekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

8. Merityösopimuslain tai muun vastaavan lain mukaisella täydellä palkalla tarkoitetaan edellä kohdassa 2 määriteltyä kuukausiansiota.

19 Puuttuvanmiehen palkka

1. Katso liite 7.

20 Taulukkopalkat

20.1 Yleistä

1. Työsopimusta tehtäessä tulee käyttää työehtosopimuksen mukaisia ammattinimikkeitä.

2. Mikäli kuitenkin sopimuskauden aikana katsotaan tarpeelliseksi lisätä ammattinimikkeitä, joita ei ole mainittu sopimuksessa, tulee palkka- ym. ehdoista ensin sopia allekirjoittaja- osapuolten kesken.

3. Jos jollakin tämän taulukon alaisella henkilöllä on uuden palkkausasteikon voimaantul- lessa siinä mainittua suurempi palkka, ei hänen palkkansa vähennetä.

20.2 Erinäiset palkkausperusteet

1. Yhdelle konemiehistä (ei koske sähkömiestä) on maksettava vähintään donkeymiehen palkka.

2. Mikäli tankkialuksessa ei ole pumppumiestä, on sille miehistöön kuuluvalle, joka hoitaa pumppumiehen tehtävät, maksettava pumppumiehen palkka.

3. Otettaessa laivaan konepäivämies on hänelle maksettava vähintään kone/moottorimie- hen palkka. Milloin häneltä vaaditaan sorvaus- tai hitsaustaitoa, on hänelle maksettava kor- jausmiehen palkka.

4. Ellei 6000 dw-tonnin aluksissa ole kirvesmiestä on yhdelle matruuseista maksettava kir- vesmiehen palkka.

5. Aluksessa, jossa ei ole talousosaston esimiestä/kokkistuerttia, on kokkia sopimusehtojen suhteen pidettävä kokkistuerttina.

6. Vähintään 6000 dw-tonnin aluksissa yhdelle matruuseista on maksettava korjausmiehen palkka.

20.3 Palkat rahtialuksissa

1. Katso liite 1.

20.4 Palkat matkustaja-aluksissa

1. Katso liite 1.

21 Palkanlisät

21.1 Kokemuslisä

1. Työntekijä on oikeutettu kokemuslisään, joka vastaa 5 % peruspalkasta 3, 5, 8, 11, 14 ja 17 vuoden keskeytymättömän työsuhteen jälkeen samassa varustamossa.

2. Neljä ensimmäistä kokemuslisää maksetaan varustamosta riippumatta työntekijälle, joka on ollut työsuhteessa vähintään 3, 5, 8 tai vastaavasti 11 vuotta.

3. Seuraavia varustamoon sidottuja kokemuslisiä laskettaessa huomioidaan enintään yh- dentoista vuoden työsuhde varustamosta riippumatta.

4. Taloushenkilökuntaan kuuluva työntekijä saa neljä ensimmäistä kokemuslisää varusta- mosta riippumatta, edellyttäen, että hän on ollut työsuhteessa talousosastossa aluksessa vähintään 3, 5, 8 tai vastaavasti 11 vuotta. Seuraavia varustamoon sidottuja kokemuslisiä laskettaessa huomioidaan enintään yhdentoista vuoden työsuhde talousosastossa aluk- sessa varustamosta riippumatta.

5. Kokemuslisään oikeutettava aikaa laskettaessa on varustamoja, jotka ovat yhteisen joh- don alaisina, pidettävä yhtenä varustamona.

6. Xxxxxxx työntekijä palaa uudelleen varustamoon työsuhteeseen, on hän kokemuslisiä las- kettaessa oikeutettu lukemaan hyväkseen aikaisemman keskeytymättömän työsuhdeai- kansa varustamossa.

7. Työntekijän tulee esittää asianmukaiset todistukset em. työnantajasta riippumattomien työsuhteiden osalta, jotta nämä ajat huomioitaisiin.

21.1.1 Kokemuslisään oikeuttava aika

1. Kokemuslisiin oikeuttava aika on hankittava sisäliikennettä kaukaisemmassa liikenteessä (= rannikko- tai sitä kaukaisemmassa liikenteessä). Varustamosta riippumattomiin kokemus- lisiin luetaan hyväksi myös ulkomaalaisella aluksella hankittu palvelusaika.

2. Kokemuslisään oikeuttavaan aikaan luetaan myös aika, jolloin työntekijä on ollut vuosi- tai vastikelomalla sekä myös aika, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta:

1) työpaikan muiden työntekijöiden vuosilomien takia;

2) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia, jos hän on palannut työhön välittömästi tällaisen esteen lakattua;

3) merimiesten vuosilomalain 3 § 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun keskeytyksen johdosta;

4) työterveyshuoltolaissa (1383/2001) tai laivaväen lääkärintarkastuksista annetussa laissa (1171/2010) tarkoitetun tai työnantajan määräämän tahi sairaudesta taikka tapaturmasta johtuvan lääkärintarkastuksen vuoksi;

5) merityösopimuslaissa säädetyn äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainloman ai- kana;

6) sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todistajana kuule- misen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella;

7) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia;

8) työnsä edellyttämän matkustamisen takia, mikäli tällaisia matkustuspäiviä ei muuten luettaisi hänen työpäivikseen;

9) muusta syystä, mikäli työnantaja lain mukaan on ollut velvollinen maksamaan työn- tekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan; sekä

10) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työssäolopäivien veroisiksi voidaan sopia luettavaksi vain 30 päivää kerrallaan.

21.1.2 Työsuhteen keskeytykset

21.1.2.1 Kausiliikenne

1. Kausiliikenteessä olevan matkustaja-aluksen työntekijälle lasketaan hyväksi se aika, jonka hän peräkkäisinä purjehduskausina on ollut työsuhteessa kausiliikenteen matkustaja- aluksissa. Tällöin katsotaan kokemuslisiä laskettaessa 11 kuukautta yhdeksi (1) vuodeksi.

21.1.2.2 Keskeytykset työntekijästä riippumattomista syistä

1. Jos työntekijän työsuhde päättyy hänestä riippumattomista syistä, joita ovat varustamon konkurssi, varustamon lopettaminen sekä liikkeen luovutus ja merityösopimuslain 12 luvun 4 §:ssä mainitut syyt, hän on seuraavassa työsuhteessaan oikeutettu laskemaan hyväkseen ne kokemuslisät, jotka hänellä edellisen työsuhteen päättyessä oli.

21.2 Öljynkuljetuslisä

1. Öljynkuljetuslisä on 10 % peruspalkasta säiliöaluksissa, jotka kuljettavat poltto-, raaka- tai voiteluöljyä ja/tai niihin rinnastettavia aineita. Lisä maksetaan myös aluksissa, jotka kuljet- tavat puristettuja, nesteytettyjä tai paineen alla liuotettuja kaasuja, tulenarkoja nesteitä, tu- lenarkoja itsesytytykselle alttiita aineita, jotka veden kanssa synnyttävät syttyviä kaasuja, orgaanisia peroksideja, hapettavia, myrkyllisiä, saastuttavia tai muita vaarallisia aineita.

2. Aluksen ollessa satamassa lisä maksetaan enintään 20 päivältä tulopäivän jälkeen, kui- tenkin aina siltä ajalta, minkä lastissa tai osalastissa oleva alus joutuu olemaan satamassa ja/tai redillä.

21.3 Valtamerilisä

1. Valtameriliikenteessä toimivassa aluksessa suoritetaan valtamerilisä liitteen 1. mukai- sesti.

2. Lisä maksetaan

1) kaikilla aluksilla, jotka ovat säännöllisesti linjaliikenteessä valtamerentakaisiin sata- miin, koko työssäoloajalta kuitenkin enintään 20 päivältä sellaiselta ajalta, jolloin alus on poissa liikenteestä korjauksen tai muun syyn takia;

2) muilla valtamerentakaisiin satamiin kulkevilla aluksilla siitä päivästä lukien, jolloin alus lähtee viimeisestä Euroopan liikenteeseen kuuluvasta lastaus- tai purkaussa- tamasta valtameren takaisiin satamiin ja siihen päivään saakka, jolloin alus saapuu ensimmäiseen Euroopan liikenteeseen kuuluvaan lastaus- tai purkaussatamaan ja enintään 20 päivältä tämän jälkeen. Jos kuitenkin tällainen alus tekee kaksi tai use- ampaa jatkuvaa matkaa valtameriliikenteessä, maksetaan lisä kuten yllä myöskin

satama-ajalta ensimmäiseltä matkalta paluun jälkeen. Verrattavissa lastaus- ja pur- kaussatamaan on tässä suhteessa myös korjaus- ja riisumissatama. Edelleen on ko. lisä maksettava, jos alus liikenteessä Pohjoisella Jäämerellä on saapunut sata- maan, joka sijaitsee 45º itäisen pituusasteen itäpuolella.

3. Euroopan liikenteellä tarkoitetaan liikennettä itämerenliikennealueen ulkopuolella Vienan- meren satamiin pohjoisessa, 11º läntiseen pituuteen lännessä sekä Välimerelle ja siihen liittyville vesille, ei kuitenkaan Suezia kauemmaksi.

21.3.1 Korotettu valtamerilisä

1. Valtamerilisä maksetaan korotettuna 125 %:lla siltä ajalta, jonka alus yksinomaan on lii- kenteessä Pohjois- ja/tai Etelä-Amerikan satamien välillä sen alueen sisäpuolella, jonka ra- jana idässä on 30º läntistä pituutta, etelässä 60º eteläistä leveyttä ja lännessä 170º läntistä pituutta.

2. Korotettu lisä maksetaan siitä päivästä lukien, jolloin alus yllä mainitun alueen sisäpuolella alkaa lastata toista sanotun alueen sisäpuolella olevaa satamaa varten siihen päivään saakka, jolloin alus lähtee viimeisestä alueen sisäpuolella olevasta satamasta.

21.4 Suuraluslisä

1. Vähintään 30 000 dwt:n aluksissa alipäällystön (pursimies, kirvesmies, pumppumies, säh- kömies ja korjausmies, sorvari ja donkeymies) peruspalkka on 2,5 % ja vähintään 80 000 dwt:n aluksessa 5 % vastaavaa taulukkopalkkaa korkeampi.

21.5 Yleistoimi

1. Yleistoimeen otettu työntekijä on oikeutettu 10 %:lla korotettuun peruspalkkaan. (Palkka yt-lisineen liitteessä 1.)

21.6 Kokki-stuertin pätevyyslisä

1. Kokki-stuertti, jolla on talousesimiehen pätevyystodistus, on oikeutettu taulukkopalkkaa 10 % korkeampaan peruspalkkaan.

2. Kokki-stuertti, jolla on talousesimiehen pätevyystodistus, on edellisen kohdan lisäksi oi- keutettu liitteen 1 mukaiseen, peruspalkkaa korottavaan pätevyyslisään.

21.7 Stuertin pukuraha

1. Pukuraha maksetaan liitteen 1 mukaisesti säännöllisessä liikenteessä kulkevassa aluk- sessa, jos virkapukua käytetään. Niin sanotun patrullipuvun tai vastaavan vaateparren käyt- täminen ei oikeuta pukurahaan.

2. Virka- ja arvomerkkejä luovuttaa laivanvarustamo maksutta, jos stuerttia vaaditaan käyt- tämään niitä.

21.8 Varustamolisä matkustaja-aluksissa

1. Kone- ja kansimiehistölle maksetaan liitteen 1 mukainen varustamolisä. (Varustamolisä on sisällytetty palkkataulukkoihin kohdassa 20.4)

22 Erinäiset korvaukset

22.1 Varallaolokorvaus

1. Mikäli työntekijä määrätään vapaa-aikanaan jäämään alukselle varallaoloa varten meri- työsopimuslain 4 luvun 6 §:n perusteella, tai muun siihen liittyvän tärkeän syyn vuoksi, kor- vataan hänelle jokaiselta alkaneelta tunnilta

arkipäivänä 1/320 kuukausipalkasta ja

pyhäpäivänä 1/160 kuukausipalkasta.

2. Varallaoloaikana tehdystä työstä maksetaan varallaolokorvauksen asemasta ylityökor- vaus. Ilmoitus varallaolosta on työntekijälle pyrittävä antamaan hyvissä ajoin ennen sään- nöllisen työajan päättymistä.

3. Jos työntekijä vapaa-aikanaan määrätään saapumaan alukselle työhön jonkin tehtävän suorittamista varten, maksetaan siitä kahden (2) arkiylityötunnin korvaus siinä tapauksessa, ettei hän edellä ensimmäisessä kappaleessa määrätyn perusteella ole oikeutettu varallaolo- korvaukseen.

4. Mikäli rahti- tai matkustaja-aluksen kansi- ja konemiehistöön kuuluva työntekijä määrä- tään aluksen ollessa merellä olemaan vapaa-aikanaan työntekovalmiudessa siten, että hän joutuu kantamaan mukanaan hakulaitetta, radiopuhelinta tai muuta vastaavaa teknistä apu- välinettä, hänelle maksetaan valmiudessa oloon käytetyltä ajalta korvaus kuten edellisessä kappaleessa on määrätty.

22.2 Lastinkäsittelykorvaus

1. Mikäli aluksen miehistön jäsen osallistuu poikkeustapauksessa lastinkäsittelyyn, kiinni- tykseen ja/tai irrotukseen aluksessa, hänelle maksetaan tavanomaisen palkan ohella jokai- selta lastinkäsittelyyn käytetyltä tunnilta 4) korvaus, jonka suuruus on 1/164 taulukkopal- kasta. Vinssimiehelle suoritetaan lastinkäsittelykorvaus, kun hän ajaa vinssiä lastauksen ja purkauksen yhteydessä.

22.3 Tarjoilukorvaus

22.3.1 Rahtialukset

1) Tilapäiset matkustajat

1. Jos rahtilaivassa tilapäisesti kuljetetaan matkustajia tai vieraita, maksaa varustamo näistä talousosaston esimiehelle, kokkistuertille, kokille, II kokille ja talousapulaiselle kullekin, mi- käli heille matkustajien tai vieraiden kuljetuksesta on aiheutunut lisätyötä, korvausta liitteen 1 mukaan seuraavasti:

1) perusmaksu maksetaan kutakin matkustajaa kohden;

2) lisäkorvaus maksetaan kutakin matkustajaa ja päivää kohden.

4) Soveltamisohje: osapuolet toteavat yhteisenä näkemyksenään, että lastinkäsittelykorvaus makse- taan aina täysiltä tunneilta (30.5.3016)

Tämä on määräys, joka edellyttää taloushenkilökunnan työmäärän lisääntymistä ja koskee ainoastaan sellaisia lastilaivoja, joissa ei ole ylimääräistä palveluskuntaa matkustajia varten tai joissa henkilökunta ei jo ennestään saa mitään korvausta matkustajista.

2. Matkustajaksi tai vieraaksi katsotaan henkilö, myös laivaväkeen kuuluvan perhejäsen, joka vuorokautta pitemmän ajan on laivalla.

2) Tilapäiset ruokavieraat

3. Kun lastialuksessa tilapäisesti laivanvarustajan/päällikön suostumuksella tarjotaan ruo- kaa muille kuin edellä tässä kohdassa tarkoitetuille henkilöille, maksetaan keittiöhenkilökun- nalle kullekin liitteen 1 mukainen korvaus henkilöä ja päivää kohden ruokailukertojen luku- määrästä riippumatta. Tämä korvaus maksetaan myös maista tulleen työväen ruokaillessa aluksessa. Korvausta ei makseta luotseista, tulli- ja vartiomiehistä eikä myöskään laivaväen perheenjäsenistä.

22.3.2 Matkustaja-alukset

1. Talousapulaiselle maksetaan, kun matkustaja-aluksessa laivaväen messeissä tilapäisesti varustamon/päällikön suostumuksella tarjotaan ruokaa muille kuin laivaväkeen kuuluville henkilöille liitteen 1 mukainen korvaus tilapäistä ruokailijaa ja päivää kohden ruokailukerto- jen lukumäärästä riippumatta. Korvausta ei kuitenkaan makseta luotseista, tulli- ja vartio- miehistä eikä myöskään laivaväen perheenjäsenistä.

22.4 Yötyökorvaus rahtialuksessa

1. Rahtialuksessa konehuoneen ollessa miehittämättömänä vuorotyöntekijälle suoritetaan yötyökorvaus kello 00.00-04.00 tehdystä työstä.

22.5 Likaisen työn korvaus

1. Työntekijällä on oikeus saada liitteestä 1 ilmenevä korvaus likaisesta työstä joka kerralta, kun hän joutuu siivoamaan tai työssään käsittelemään tavanomaisesta poikkeavassa mää- rin oksennusta, ulosteita tai muita vastaavia eritteitä taikka verta. Työstä, joka tehdään jäte- vesisäiliöiden ja –kuilujen sekä putkistojen puhdistamiseksi, avaamiseksi ja korjaamiseksi ja jossa joudutaan käsittelemään edellä mainittuja eritteitä tai verta, maksetaan kuitenkin liitteestä 1 ilmenevä korvaus jokaiselta alkavalta tunnilta.

2. Edellä tarkoitetuissa tilanteissa on otettava yhteyttä työnjohtoon, jolloin samalla todetaan, onko kysymyksessä em. erikseen korvattava työ.

22.6 Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta

1. Mikäli aluksella työskentelee harjoittelija, hänen välittömästä ohjaamisestaan vastaavaksi on nimettävä miehistön jäsen, jolle maksetaan tavanomaisen palkan ohella jokaiselta oh- jaamiseen käytettävältä vuorokaudelta palkkaliitteen mukaista korvausta.

22.7 Sodanvaaralisä

1. Mikäli alus kulkee sodanvaara-alueella tai sodanvaaran kaltaiseksi määritetyllä alueella, noudatetaan mitä sodanvaarasopimuksessa on määrätty. (Liite 14.)

23 Taloushenkilökunnan palveluraha matkustaja-aluksissa

1. Palveluraha maksetaan 3 % aluksella suoritetusta tarjoilusta ja myynnistä, lukuun otta- matta myymälässä pulloittain myytävää alkoholia. Palvelurahan vähimmäismäärät liitteessä 1.

2. Vuodepaikkojen kunnostamisesta maksetaan palvelurahaa liitteen 1 mukaisesti. Tämä ei koske Merimies-Unionin ja varustamon erikseen sopimia risteilyaluksia. Hyttiemäntä/-siivoo- jan taulukkopalkkaan sisältyy palveluraha 20 vuodepaikasta vuorokaudessa.

3. Palveluraha maksetaan vain Suomen Merimies-Unioni jäsenille ja se jaetaan taloushen- kilökuntaan kuuluvien kesken varustamon ja Merimies-Unionin siitä erikseen sopimalla ta- valla. Palveluraha ei sisällä ylityökorvausta.

4. Edellä 1 ja 2 kohdissa mainitut palvelurahat, jotka maksetaan työvuorolta, otetaan huo- mioon vuosi- ja sairaslomapalkkaa laskettaessa.

24 Luontoisedut

24.1 Korvaus ravinnosta ja asunnosta

1. Milloin työntekijälle ei ole varattu ravintoa ja asuntoa aluksessa, varustamon on järjestet- tävä vastaavat edut maissa tai suoritettava hänelle näitä etuja vastaava kohtuullinen kor- vaus. Kohtuulliseksi ravintokorvaukseksi katsotaan liitteen 1 mukaiset euromäärät.

2. Asialliset kulut asunnosta korvataan laskun mukaan.

24.2 Luontoisetujen korvaus vuosiloman aikana

1. Xxxxxxx luontoiseduista maksetaan sen suuruisina kuin tämän työehtosopimuksen liit- teessä 1 on mainittu.

2. Merimiesten vuosilomalain 13 § 2 momentin kerrointa 1,18 jolla korotetaan työntekijän päiväpalkkaa vuosiloman aikana, ei ole sovellettava loman aikana maksettaviin luontoisetu- jen korvauksiin.

3. Loman aikana maksetaan luontoisetujen korvaus myös sunnuntailta, kirkolliselta juhla- päivältä, itsenäisyyspäivältä, juhannusaatolta ja vapunpäivältä sekä jouluaatolta ja pääsiäis- lauantailta.

4. Lomakorvausta maksettaessa korvataan luontoisedut vain niiltä päiviltä, joilta kyseessä oleva lomakorvaus maksetaan.

24.3 Luontoisetujen korvaus vastikeaikana

1. Xxxxxxx luontoiseduista maksetaan sen suuruisena kuin tämän työehtosopimuksen liit- teessä 1 on mainittu.

2. Xxxxxxx vastike suoritetaan arkipäivänä annettavana vapaa-aikana, on työntekijä oikeu- tettu luontoisetujen korvaukseen merimiesten vuosilomalaissa säädettyjen perusteiden mu- kaisesti koko vastikevapaa-ajalta. Luontoisedut maksetaan siis myös vastikevapaa-aikaan

sisältyviltä lauantailta, sunnuntailta, kirkollisilta juhlapäiviltä, itsenäisyyspäivältä, juhannus- aatolta, vapunpäivältä sekä jouluaatolta, vaikka näiltä päiviltä ei vähennetä vastiketunteja.

3. Puolen päivän vastikevapaa vuorottelun puitteissa, oikeuttaa puolen päivän luontoisetu- korvaukseen.

4. Xxxxxxx vastike suoritetaan vapaa-aikana kotimaan satamassa tai sopimuksesta ulkomaan satamassa on työntekijä oikeutettu luontoisetujen korvaukseen merimiesten vuosiloma- laissa säädettyjen perusteiden mukaisesti jokaiselta täydeltä vastikepäivältä ja niihin liitty- viltä lauantai- ja/tai pyhäpäiviltä, kun hän ei ruokaile aluksessa edellyttäen, että hän on il- moittanut tästä talousosaston esimiehelle viimeistään edellisenä päivänä ennen työajan päättymistä.

5. Työntekijä on oikeutettu luontoisetujen korvaukseen poistuessaan Suomen satamassa aluksesta lauantain ja/tai sunnuntain ajaksi, edellyttäen, että hän ei ruokaile aluksessa ja että hän on ilmoittanut tästä talousosaston esimiehelle viimeistään edellisenä päivänä en- nen työajan päättymistä.

24.4 Luontoisetujen korvaus sairausaikana

1. Kun työntekijä on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi estynyt tekemään työtään, hänellä on oikeus saada työnteon estymisen ajalta liitteen 1 mukainen luontoisetukorvaus, kuitenkin enintään 42 päivältä, vaikka hän palaa kotiinsa. Korvausta ei kuitenkaan makseta siltä ajalta, kun työntekijää hoidetaan sairaalassa.

24.5 Vuosilomakorvaukseen sisältyvä ravinto- ja asuntokorvaus lyhyissä työsuh- teissa

1. Alle 14 vuorokauden mittaisissa työsuhteissa vuosilomakorvaukseen sisältyvä ravinto- ja asuntokorvaus suoritetaan seuraavasti:

1-3 vrk:n työsuhde 0,5 x ravinto- ja asuntokorvaus

4-6 vrk:n työsuhde 1 x ravinto- ja asuntokorvaus

7-9 vrk:n työsuhde 1,5 x ravinto- ja asuntokorvaus

10-13 vrk:n työsuhde 2 x ravinto- ja asuntokorvaus

C PALKKAEHDOT PIENTONNISTOALUKSISSA

25.1 Palkkaus

1. Työnantajan on annettava maksaessaan palkan tai tehdessään palkkaan korjauksia työn- tekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

25.1.1 Takuupalkat

1. 1:1- ja 2:1-vuorottelun mukaiset takuupalkkataulukot liitteenä 1.

2. Rahana suoritettava ylityökorvaus on tunnilta arkipäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/106 ja pyhäpäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/67 työntekijän kuukausipalkasta.

25.1.2 Kokemuslisät

1. Kokemuslisä, joka vastaa 4 % takuupalkasta, lasketaan 3, 7, 10 ja 13 vuoden palvelun sekä 1.1.2002 lukien 16 vuoden meripalvelun (palvelulla tarkoitetaan koko työsuhteen kes- toaikaa) jälkeen. EU- tai ETA-maihin rekisteröidyillä aluksilla sekä varustamoon kuuluvan ulkomaisen yhtiön aluksella kokemuslisäkertymään oikeuttavat kaikki miehistöasemassa palvellut vuodet. Kokemuslisiin oikeuttava palvelusaikaa on rannikko- tai sitä laajemmassa liikenteessä saatu palvelusaika.

2. Tässä sopimuksessa tarkoitetun palvelusajan pituutta määritettäessä katsotaan yhteisen johdon alaisina olevien varustamoiden sekä varustamoiden, joista toinen omistaa toisesta vähintään 51 %, muodostavan saman varustamon.

3. Kokemuslisään oikeuttavaan aikaan luetaan myös aika, milloin työntekijä työsuhteen kes- täessä on estynyt työtä suorittamasta

1) työpaikan muiden työntekijäin vuosilomien takia;

2) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia, jos hän on palannut työhön välittömästi tällaisen esteen lakattua;

3) merimiesten vuosilomalain 3 §:n 2 momentin 3-kohdassa tarkoitetun keskey- tyksen johdosta;

4) työterveyshuoltolaissa (1383/2001) tai laivaväen lääkärintarkastuksista xxxx- xxxxx laissa (1171/2010) tarkoitetun tai työnantajan määräämän tahi sairau- desta taikka tapaturmasta johtuvan lääkärintarkastuksen vuoksi;

5) merityösopimuslaissa säädetyn äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainlo- man aikana;

6) sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todistajana kuulemisen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kiel- täytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella;

7) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia;

8) työnsä edellyttämän matkustamisen takia, mikäli tällaisia matkustuspäiviä ei muuten luettaisi hänen työpäivikseen;

9) muusta syystä, mikäli työnantaja lain mukaan on ollut velvollinen maksamaan työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan; sekä

10) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työssäolopäivien veroisiksi voidaan sopia luetta- vaksi vain 30 päivää kerrallaan.

25.1.3 Lastinkäsittelykorvaus

1. Lastinkäsittelyä on työ, joka ei ole perinteistä aluksen merikelpoiseksi saattamiseen liitty- vää merimiestyötä. Lastinkäsittelyyn kuuluu myös lastin siirto, lastin tuenta, kiinnitys tai irro- tus, jota tehdään lastiruumissa aluksen ollessa satamassa.

2. Milloin aluksen laivaväki poikkeustapauksissa osallistuu varsinaiseen lastinkäsittelyyn tai kylmäkonttien kytkemiseen aluksessa, siitä maksetaan tavanomaisen palkan ohella jokai- selta tunnilta 5)1/164 takuupalkasta.

5 Soveltamisohje: osapuolet toteavat yhteisenä näkemyksenään, että lastinkäsittelykorvaus maksetaan aina täysiltä tunneilta (30.5.3016)

3. Milloin roro-aluksen laivaväki poikkeustapauksessa osallistuu lastinkäsittelyyn, kiinnityk- seen ja/tai irrotukseen taikka kylmäkonttien kytkemiseen aluksessa, siitä maksetaan tavan- omaisen palkan ohella jokaiselta tunnilta 1/164 takuupalkasta.

4. Työaikakirjanpitoon on merkittävä erikseen kaikki ne tunnit, mitkä liittyvät lastinkäsittelyyn.

5. Suomen Varustamot ry:n jäsenvarustamoiden alusten laivaväki voi suorittaa poikkeusta- pauksissa edellä mainittua lastinkäsittelytyötä, jota perinteisesti ovat tehneet ahtaustyönte- kijät. Tämä edellyttää, että asiasta on sovittu ennakolta periaatteet työntekijöiden suostu- muksella heitä edustavien ammattiliittojen kanssa.

25.1.4 Valtamerilisä ja säiliö- ja erikoisaluslisä

1. Kun alus on valtameriliikenteessä, korotetaan takuupalkkoja 3 %:lla. Valtameriliikenteellä tarkoitetaan liikennettä seuraavien rajojen ulkopuolella: 11° läntistä pituutta, 30° pohjoista leveyttä ja 45° itäistä pituutta.

2. Kun alus on liikenteessä yksinomaan Pohjois- ja/tai Etelä-Amerikan satamien välillä ja sen alueen sisäpuolella, jonka rajana on idässä 30° läntistä pituutta, etelässä 60° eteläistä leveyttä ja lännessä 170° läntistä pituutta, korotetaan takuupalkkoja 1 kappaleen 3 %:n ase- masta 7 %:lla.

3. Yllä olevat lisät lasketaan takuupalkkataulukon 0-taulukosta ja lisätään kuukausiansioon. Lisää maksetaan työntekijän matkustaessa alukselle Suomesta ja palatessa alukselta Suo- meen; matkallelähtövuorokauden alusta matkaltapaluuvuorokauden loppuun.

4. Edellä mainittu lisä maksetaan kaikilla aluksilla, jotka ovat säännöllisesti linjaliikenteessä valtamerentakaisiin satamiin koko työssäoloajalta, kuitenkin enintään 20 päivää sellaiselta ajalta, jolloin alus on poissa liikenteestä korjauksen tai muun syyn takia.

5. Muilla valtamerentakaisiin satamiin kulkevilla aluksilla lisä maksetaan siitä päivästä lu- kien, jolloin alus lähtee viimeisestä Euroopan liikenteeseen kuuluvasta lastaus- tai purkaus- satamasta valtamerentakaisiin satamiin, siihen päivään saakka, jolloin alus saapuu ensim- mäiseen Euroopan liikenteeseen kuuluvaan lastaus- tai purkaussatamaan ja enintään 20 päivältä tämän jälkeen.

6. Jos kuitenkin tällainen alus tekee kaksi tai useampaa jatkuvaa matkaa valtameriliiken- teessä, maksetaan lisää kuten yllä myöskin satama-ajalta ensimmäiseltä matkalta paluun jälkeen. Verrattavissa lastaus- ja purkaussatamaan on tässä suhteessa myös korjaus- ja riisumissatama.

7. Korotettu lisä maksetaan siitä päivästä lukien, jolloin alus on yllämainitun liikenteen sisä- puolella, alkaa lastata toista sanotun alueen sisäpuolella olevaa satamaa varten, siihen päi- vään saakka, jolloin alus lähtee viimeisestä alueen sisäpuolella olevasta satamasta.

8. Säiliö- ja erikoisaluksissa, jotka kuljettavat poltto-, raaka- tai voiteluöljyä ja/tai niihin rin- nastettavia aineita taikka puristettuja, nesteytettyjä tai paineen alla liuotettuja kaasuja, tu- lenarkoja nesteitä, tulenarkoja itsesytytykselle alttiita aineita, jotka synnyttävät veden kanssa syttyviä kaasuja, orgaanisia peroksideja, hapettavia, myrkyllisiä, saastuttavia tai muita aineita, työskenteleville maksetaan säiliö- ja erikoisaluslisä, jonka suuruus on 10 % takuupalkasta.

9. Lisä maksetaan aluksen ollessa satamassa enintään 20 päivältä tulopäivän jälkeen, kui- tenkin aina siltä ajalta, jonka lastissa tai osalastissa oleva alus joutuu olemaan satamassa ja/tai redillä.

25.1.5 Tarjoilukorvaus

1. Jos pientonnistoaluksessa tilapäisesti kuljetetaan matkustajia tai vieraita, maksaa varus- tamo näistä kokkistuertille liitteen 1 mukaisesti korvauksen päivältä, mikäli hänelle matkus- tajien tai vieraiden kuljetuksesta on aiheutunut lisätöitä. Korvausta ei makseta laivaväen perheenjäsenistä.

25.1.6 Tilapäiset ruokavieraat

1. Kun pientonnistoaluksessa tilapäisesti varustajan/päällikön suostumuksella tarjotaan ruo- kaa, maksetaan kokkistuertille liitteen 1 mukainen korvaus henkilöä ja päivää kohden ruo- kailukertojen lukumäärästä riippumatta. Korvausta ei makseta luotseista, tulli- ja vartiomie- histä eikä myöskään laivaväen perheenjäsenistä.

25.1.7 Xxxxxxxxxx toimi (työtehtävien muutos)

1. Xxxxxxx työntekijä tilapäisesti on ollut vakinaista tointaan ylemmässä toimessa, korvataan hänelle vuorottelujärjestelmän mukaisina vapaapäivinä sen toimen edellyttämän palkan mu- kaan, missä vapaapäivät kulloinkin on ansaittu.

25.1.8 Puuttuvan miehen palkka

1. Jos työntekijämäärä matkan kestäessä vähenee, on siten syntynyt palkan säästö siltä ajalta, jonka alus on merellä, jaettava jäljellä olevien työntekijäin kesken sen mukaan, kuin kunkin työ on lisääntynyt, kuitenkin vain, mikäli työstä ei ole suoritettu ylityökorvausta sen mukaan, kuin siitä on säädetty erikseen.

2. Tätä säännöstä on sovellettava myös, milloin alus on matkan alkaessa ollut vajaamiehi- tetty.

25.1.9 Luontoisedut

1. Niissä tapauksissa, jolloin laivahenkilökunnalle ei voida varata ravintoa ja asuntoa laivalla, varustamon on järjestettävä vastaavat edut maissa tai suoritettava hänelle näitä etuja vas- taava kohtuullinen korvaus, kuitenkin vähintään yleisten valtion matkakustannusten kor- vausperiaatteiden mukaisesti

25.1.10 Sodanvaaralisä

1. Mikäli alus kulkee sodanvaara-alueella tai sodanvaaran kaltaiseksi määritetyllä alueella, noudatetaan mitä sodanvaarasopimuksessa on määrätty. (Liite 14)

25.1.11 Korvaus harjoittelijan ohjaamisesta

1. Mikäli aluksella työskentelee harjoittelija, hänen välittömästä ohjaamisestaan vastaavaksi on nimettävä miehistön jäsen, jolle maksetaan tavanomaisen palkan ohella jokaiselta oh- jaamiseen käytettävältä vuorokaudelta palkkaliitteen 1 mukaista korvausta.

25.1.12 Palkka työsuhteen päättyessä

1. Työsuhteen päättyessä maksettavan viimeisen palkan on oltava työntekijän käytettävissä tai nostettavissa viipymättä, kuitenkin viimeistään kuudentena (6) arkipäivänä työsuhteen päättymisestä. Sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa palkkaa ei pidetä selvänä esimer- kiksi siksi, että kaikki palkan osan suuruuden laskemista varten tarvittavat tiedot eivät ole vielä tiedossa työsuhteen päättyessä, viimeisen palkan on oltava työntekijän käytettävissä tai nostettavissa viimeistään kymmenentenä (10) arkipäivänä työsuhteen päättymisestä.

25.1.13 Vuosilomakorvaukseen sisältyvä ravinto- ja asuntokorvaus lyhyissä työsuh- teissa

1. Alle 14 vuorokauden mittaisissa työsuhteissa vuosilomakorvaukseen sisältyvä ravinto- ja asuntokorvaus suoritetaan seuraavasti:

1-3 vrk:n työsuhde 0,5 x ravinto- ja asuntokorvaus

4-6 vrk:n työsuhde 1 x ravinto- ja asuntokorvaus

7-9 vrk:n työsuhde 1,5 x ravinto- ja asuntokorvaus

10-13 vrk:n työsuhde 2 x ravinto- ja asuntokorvaus.

25.1.14 Täyden palkan määritelmä

1. Merityösopimuslain tai muun vastaavan lain mukaisella täydellä palkalla tarkoitetaan palk- kaa, joka sisältää tämän työehtosopimuksen tarkoittaman takuupalkan ja muut lisät sekä korvaukset.

25.1.15 Korvaus ruuan laittamisesta

1. Mikäli pientonnistoon kuuluvan aluksen miehistön jäsen joutuu tekemään ruokaa laivavä- elle, hänelle on maksettava palkkaliitteen mukainen korvaus. Korvaus maksetaan ainoas- taan yhdelle aluksen työntekijälle.

26 Työehtosopimuksen nähtävänäpito ja kääntäminen

1. Työnantajan on pidettävä työehtosopimus työntekijöiden vapaasti saatavilla aluksen il- moitustaululla.

2. Työehtosopimukseen osallisen työnantajajärjestön on yhden (1) kuukauden kuluessa so- pimuksen allekirjoittamisesta toimitettava se jäljennöksenä sekä sähköisesti työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaavalle ministeriölle.

3. Ulkomaanliikenteessä toimivissa aluksissa työehtosopimuksen on oltava nähtävillä myös englanninkielisenä. Työnantajajärjestö huolehtii riittävin osin työehtosopimuksen kääntämi- sestä englanniksi tai muulle aluksen työkielelle.

27 Voimassaoloaika

Tämä sopimus on voimassa maaliskuun 1. päivästä 2021 helmikuun 29. päivään 2024.

Puitesopimus 1 Yleistä

Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetussa laissa (1277/2007) on asetettu eräitä edellytyksiä sille, että valtiovalta omalta osaltaan taloudelli- sen avustuksen muodossa tukee pyrkimyksiä säilyttää suomalainen tonnisto ja merimies- kunta. Tuen edellytyksenä on, että kauppa-alusluetteloon merkittyihin aluksiin kohdistuvat työvoimakustannukset on saatettu työmarkkinaosapuolten sopimalla tavalla sellaiselle ta- solle, että ne huomioon ottaen valtion tuki mahdollistavat toiminnan kansainvälisessä liiken- teessä.

2 Kauppa-alusluetteloon ensimmäistä kertaa merkittävät muut kuin matkustaja-aluk- set

Edellä kohdassa 1 tarkoitetut työvoimakustannussäästöt toteutetaan kauppa-alusluetteloon ensimmäistä kertaa merkittävien muiden kuin matkustaja-alusten osalta ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskevan työehtosopimuksen (ulkomaan- liikenteen sopimus) kohdassa 3.2 tarkoitetuilla aluskohtaisilla laivahenkilökunnan lukumää- rää ja pätevyyttä koskevilla sopimuksilla sekä samassa kohdassa tarkoitetuilla takuupalkka- sopimuksilla (aluskohtaiset sopimukset), jotka kaikki solmitaan Suomen Varustamot ry:n jä- senvarustamoiden ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry:n välillä.

Säästöistä sovittaessa huomiota kiinnitetään ensisijaisesti seuraaviin kysymyksiin:

- palkkaehdot niihin liittyvine lisineen ja korvauksineen;

- palkkarakenne;

- työaikasäännökset mukaan lukien vuorottelujärjestelmä (1:1) ja ylityön korvaaminen;

- vuosilomasäännökset, mukaan lukien vuosilomapalkka; sekä

- merihenkilöstön määrä ja muut miehitykseen sekä laivaväkeen vaikuttavat kysymyk- set.

Elleivät työvoimakustannussäästöneuvottelut johda tulokseen, kummallakin osapuolella on oikeus irtisanoutua ulkomaanliikenteen sopimuksen määräyksistä kyseessä olevalla aluk- sella tehtävän työn osalta, jolloin ulkomaanliikenteen sopimuksen soveltaminen lakkaa kol- men (3) kuukauden kuluttua irtisanomisesta.

3 Kauppa-alusluetteloon merkittävät matkustaja-alukset

Osapuolet toteavat, että edellä kohdassa 1 tarkoitetut työmarkkinaosapuolten välillä sovit- tavaksi tarkoitetut työvoimakustannussäästöt on jo toteutettu 1.3.2001 voimaan tulleella ul- komaanliikenteen matkustaja-alussopimuksella.

4 Työvoimakustannussäästöjen uudelleen kohdentaminen

Mikäli lastialuksia koskevan aluskohtaisen sopimuksen osapuoli tai matkustaja-alussopi- mukseen sidottu esittää tämän puitesopimuksen tai ulkomaanliikenteen sopimuksen taikka aluskohtaisten sopimusten taikka matkustaja-alussopimuksen voimassa ollessa säästöjen uudelleen kohdentamista tai uudelleen mitoittamista, tästä on neuvoteltava noudattaen niitä periaatteita, jotka puitesopimuksen osapuolten välillä on erikseen sovittu ns. jatkuvan neu- vottelumenettelyn osalta.

5 Suhde muihin työehtosopimuksiin

Sinä aikana, kun tämä puitesopimus on voimassa, siihen tai ulkomaanliikenteen sopimuk- seen tahi aluskohtaiseen sopimukseen taikka matkustaja-alussopimukseen osallinen tai muutoin sidottu työnantajaosapuoli ei saa tehdä muun työntekijäyhdistyksen kanssa ulko- maanliikenteen sopimuksen tai aluskohtaisten sopimusten taikka matkustaja-alussopimuk- sen soveltamisalalle työntekijän kannalta epäedullisempaa uutta työehtosopimusta kuin ul- komaanliikenteen sopimus ja siihen perustuvat aluskohtaiset sopimukset tai matkustaja- alussopimus. Mikäli yllä mainittu työnantajaosapuoli tekee edellä mainittujen sopimusten voimassa ollessa niiden soveltamisalalle työehtosopimuksen korkeammista palkantarkistuk- sista tai muista työntekijän kannalta edullisemmista eduista, ulkomaanliikenteen sopimusta ja matkustaja-alussopimusta täydennetään vastaavilta osin.

Mikäli työnantajaosapuoli olisi ennen tämän puitesopimuksen voimaantuloa ollut aikaisem- min sidottu ulkomaanliikenteen sopimuksen tai lastialuksia koskevan aluskohtaisen sopi- muksen taikka matkustaja-alussopimuksen kanssa ristiriidassa olevaan työehtosopimuk- seen, noudatettavaksi tulee kuitenkin se työehtosopimus, joka on työntekijän kannalta edul- lisempi. Mikäli siitä, mikä työehtosopimus on edullisempi, syntyy erimielisyyttä, asia ratkais- taan tämän puitesopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen toimesta.

6 Voimassaolo

Tämä puitesopimus on voimassa ulkomaanliikenteen sopimuksen ja matkustaja-alussopi- muksen osana kuten ulkomaanliikenteen sopimus ja matkustaja-alussopimus.

Luettelo liitesopimuksista

(liitteet julkaistaan erillisenä vihkona)

LIITE 1 PALKKATAULUKKO

LIITE 2 MIEHITYSTAULUKKO

LIITE 3 Määräaikaiset työsopimussuhteet

LIITE 4 Merenkulkualan ulkomaanliikenteen sopimus irtisanomisen ja lomauttamisen perusteista

LIITE 5 OSA-AIKATYÖ (RAHTI)

LIITE 6 Vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön laskentaesimerkki pientonnisto- aluksilla

LIITE 7 Puuttuvan miehen palkka

LIITE 8 Sopimus työsuojelusta työpaikoilla merenkulun alalla

LIITE 9 Työsuojelusopimuksen tarkoittaman työalatoimikunnan malli

LIITE 10 Merenkulkualan terveydenhuoltosopimus

LIITE 10.1 Ulkomaanliikenteen päihdepolitiikka

LIITE 10.2 Alkoholi- ja päihdeaineiden väärinkäyttäjiä koskeva hoitoonohjausso- pimus

LIITE 11 Ulkomaanliikenteen luottamusmiessopimus

LIITE 11.1 Luottamusmiessopimuksen liite, malli pääluottamusmiessopimuksesta

LIITE 12 Koulutustoimintaa koskeva sopimus soveltamisohjeineen sekä me- rialan sovellutuksineen

LIITE 13 Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli

LIITE 14 SODANVAARASOPIMUS

Liite 16 Takuupalkkasopimuksen malli

Liite 17 Epäasiallinen kohtelu työpaikalla

Matkustaja-alusten taloushenkilökunta

AMMATTINIMIKKEET PALKKALUOKKA

Caferia-annostelija, nisse, tarjoilijaharjoittelija, 1

Baarioppilas, myymälä- ja varastoapulainen

Kylmäkön-, keittiö- ja talousapulainen sekä siivooja 2

Hyttiemäntä/-siivooja 1) ja muonavarastonhoitaja 3

Ylisiivoja ja lastenhoitaja 4

II-kokki ja II-kylmäkkö 5

Tarjoilija, kioskimyyjä, pikamyymälä-, sauna- ja cafeteria- 6

kassa, konferenssisihteeri ja ATK-harjoittelija

I-kokki ja I-kylmäkkö 7

Purserinapulainen, pikamyymälänhoitaja, varastonhoitaja, 8

konferenssiemäntä/-isäntä, viinikassa, cafeterianesimies, emäntä, pääsiivoja, terveydenhoitaja, muusikko, pelinhoitaja, croupier

ja ATK-konttoristi

Pääkylmäkkö 9

Xxxxxxxxxxx, baarimestari, konferenssipäällikkö, myymäläpäällikkö, 10

XXX-xxxxxxx, ruokasalin kassanhoitaja ja risteilyemäntä/-isäntä

Xxxxxxx, intendentin apulainen, ravintolapäällikkö, hotelli- 11

päällikkö, päähovimestari ja pääbaarimestari

Keittiömestari 2) 12

Stuertti ja keittiöpäällikkö 13

Intendentti - 2999 brt 14 a

3000 - 3999 brt 14 b

4000 - 14 c

1) Taulukkopalkkaan sisältyy palveluraha 20 vuodepaikasta vuorokaudessa

2) Milloin keittiömestari toimii keittiöpäällikkönä, maksetaan hänelle 13 palkkaluokan mukainen taulukkopalkka