Contract

1 Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Maaseudun Työnantajaliiton, Metsäpalvelutyönantajien, Yksityismetsätalouden Työnantajien jäsenten ja Metsähallituksen palveluksessa puutavaran valmistuksessa, metsänhoito- ja metsänparannustöissä, muissa metsätöissä, uittotöissä sekä näihin liittyvissä töissä työskentelevien työntekijäin työsuhteisiin.

2 Sopijapuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tähän sopimukseen sidotut työnantajat ja työntekijät noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä.

3 Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan sopijaosapuolten välistä liitteenä olevaa:

1 luottamusmiessopimusta

2 sopimusta työsuojeluyhteistoiminnasta

3 koulutussopimusta

4 tämän työehtosopimuksen perusteella kirjallisesti tehtyjä paikallisia sopimuksia

2 §

Työsopimuksen solmiminen ja päättäminen Työsopimuksen solmiminen

1 Työnantajalla on oikeus ottaa työhön ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

Työnantajalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa lähinnä hänen työmaalla olevaa edustajaansa.

3 Työsopimus tehdään suullisesti tai kirjallisesti joko määräajaksi, määrättyä työtä varten tai toistaiseksi jatkumaan tarkoitetuksi. Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jos ehdot eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta.

Työsopimuksen päättäminen

4 Työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa, mikäli työsopimus on tehty määräajaksi tai jos työntekijä on otettu suorittamaan määrätty työ, mistä hänelle on ilmoitettu työhön otettaessa.

5 Toistaiseksi jatkumaan tarkoitetun työsopimuksen irtisanomisajat ovat: Työnantajan irtisanoessa:

Työsuhde jatkunut

enintään 1 vuosi 14 päivää

yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän irtisanoessa:

Työsuhde jatkunut

enintään 5 vuotta 14 päivää

yli 5 vuotta 1 kuukausi

Lomauttaminen

6 Työsopimuslain 5 luvun 2 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjen perusteiden täyttyessä työnantajalla on oikeus kahden viikon ilmoitusaikaa noudattaen lomauttaa työntekijä siten että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

7 Työsuhteen kestäessä työnantaja ja työntekijä voivat sopia määrä- aikaisesta lomauttamisesta, mikäli se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.

Pakkasen, helteen tai lumiolosuhteen muuttuessa äkillisesti sellaiseksi, ettei kohtuudella voida vaatia työskentelyä maastossa, voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia paikallisesti työajan lyhennyspäivien tai jaksovapaiden käytöstä ilman ennakkoilmoitusaikaa tai sopia tilannekohtaisesti välittömästä lomauttamisesta.

Lomautuksen keskeyttäminen

8 Mikäli lomautuksen kestäessä työnantaja tarjoaa työntekijälle lyhytaikaisesti työtä, työnantaja voi keskeyttää lomautuksen. Lomautus jatkuu tällaisen työn päätyttyä ilman uutta lomautusilmoitusta. Ellei työntekijä lomautuksen kestäessä ottamansa satunnaisen työn tai muun pätevän esteen takia voi ottaa vastaan tarjottua lyhytaikaista työtä, tulee hänen ilmoittaa esteestä välittömästi.

Lyhytaikaisena on pidettävä enintään neljä viikkoa kestävää työtä.

Lomautuksesta ja irtisanomisesta ilmoittaminen

9 Milloin lomautuksen perusteena on taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuva työn väheneminen, on työnantajan, xxxxxxxxxxx välttämättömyyden tultua hänen tietoonsa, saatettava asia luottamusmiehen tietoon. Mikäli lomautus koskee vähintään 10 työntekijää, työnantajan on ilmoitettava tästä myös työvoimaviranomaisille, paitsi jos hänellä on muun lain kuin työsopimuslain perusteella vastaava velvollisuus.

10 Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi lomautuksen syy, alkamisaika sekä lomautuksen kesto tai arvioitu kesto.

11 Milloin irtisanomisen perusteena on taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuva työn väheneminen, on työnantajan irtisanomisen välttämättömyyden tultua hänen tietoonsa meneteltävä ilmoittamisen suhteen 9. kohdassa mainitulla tavalla.

Työvoiman vähentämisjärjestys

12 Muusta kuin työntekijöistä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä, että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan, työntekijän työllistämismahdollisuuksiin hänen luontaisella työalueellaan ja hänen huoltovelvollisuutensa määrään.

Työllistämisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana

Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen.

Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin. Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava:

1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;

2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa.

Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

3 § Työaika

1 Tämän sopimuksen piiriin kuuluvissa töissä työaika järjestetään siten kuin se töiden järjestelyn kannalta on tarkoituksenmukaista. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

2 Säännöllinen työaika

Jos on sovittu työskentelystä niin, että vuorokautinen työaika ylittää 8 tuntia vuorokaudessa maksetaan kahdelta ensimmäiseltä ylittävältä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäessä 40 tuntia, maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä vaihdettavaksi osin tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana, huomioiden ylityön korotusosan vaikutuksen vapaa-ajan pituuteen.

3 Keskimääräinen työaika

Työaika voidaan paikallisesti sopia keskimääräiseksi siten, että työaika enintään 52 viikon jaksona tasoittuu keskimäärin 40 tunniksi viikossa. Mikäli työaika tasoittumisjaksoa käytettäessä ei jakson aikana tasoitu keskimäärin 40 tunniksi viikossa, maksetaan ylittäviltä tunneilta 50 %:lla korotettu palkka.

Käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmää, kertyy työntekijälle yksi kahdeksan tunnin mittainen lisävapaa tehtyä 40 säännöllisen työajan ylittävää työtuntia kohden, mikäli paikallisesti ei ole sovittu lisävapaan kertymisjärjestelmästä.

Lisävapaalta maksetaan työntekijälle työssäoloa vastaava palkka. Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat että lisävapaata ei pidetä vapaapäivinä,

maksetaan näinä päivinä tehdystä työstä normaali palkka ja lisävapaata vastaava korvaus.

Työajan tasoittaminen käytettäessä keskimääräistä työaikaa

Ellei paikallisesti muusta sovita, tasoitetaan työaika työnantajan ilmoittamana ajankohtana keskimäärin 40 viikkotuntiin yhdenjaksoisena tasoittamisvapaana, joka muodostetaan kertyneestä jaksotyöajasta ja lisävapaasta. Jaksoon voidaan yhdistää myös muita työehtosopimuksen tai paikallisen sopimuksen perusteella kertyneitä palkallisia vapaita.

4 Muut työaikamääräykset

Työntekijä tekee työaikailmoituksen työnantajalle erikseen sovittavalla tavalla. Toteutunut työaika kirjataan vähintään 1/4 tunnin tarkkuudella. Toteutuneeksi työajaksi lasketaan aika, jona työntekijä on työnantajan käytettävissä työn tekemispaikalla. Aikapalkkaisessa työssä voidaan sopia, että työmatkat sisältyvät työaikaan. Hakkuutyössä työmatkat sisältyvät työaikaan palkkaustavasta riippumatta.

5 Työn tekemisestä sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vappuna tai itsenäisyyspäivänä, maksetaan palkkoihin 100 %:n korotus jos työn tekeminen perustuu työnantajan määräykseen.

6 Tarvittaessa työnantaja voi määrätä työajan ja työhöntulojärjestyksen tämän työehtosopimuksen sallimissa rajoissa.

7 Lepo- ja virkistystauoista voidaan sopia paikallisesti. Kun vuorokautinen yhdenjaksoinen työaika on 6 tuntia pidempi, on työntekijälle annettava mahdollisuus vähintään puoli tuntia kestävään lepoaikaan, jota ei lueta työaikaan.

Työnantajan järjestäessä työajan keskimääräiseksi tulee työntekijälle antaa vähintään 11 tunnin yhdenjaksoinen lepo vuorokautta kohti ja vähintään 24 tunnin yhdenjaksoinen lepo viikkoa kohti, ellei paikallisesti toisin sovita.

8 Työntekijällä on oikeus osallistua Teollisuusliiton hallinnon kokouksiin, työehtoneuvotteluihin sekä eri hallintoelimiin joihin liitto on valinnut heidät. Työntekijän on ilmoitettava tästä menostaan työnantajalle ja vaadittaessa esitettävä kirjallinen kutsu. Työnantaja ei ole palkanmaksuvelvollinen poissaolon ajalta, ellei paikallisesti muusta sovita. Poissaoloaika on työssäolon veroista aikaa vuosilomaa ansaittaessa.

Työajan lyhentäminen

9 Metsäalan työntekijöiden työaikaa lyhennetään vuoden 1984 ja 1986 tulopoliittisten sopimusten perusteella seuraavasti, ellei ole sovittu muusta työajan lyhentämismenettelystä:

vähintään	17 työpäivää	1	vapaapäivä
"	34 "	2	vapaapäivää
"	51 "	3	"
"	68 "	4	"
"	85 "	5	"
"	102 "	6	"
"	120 "	7	"
"	138 "	8	"
"	156 "	9	"
"	174 "	10	"
"	192 "	11	"
"	210 "	12.5	"

Metsähallituksen työntekijöille kertyy vapaata kalenterivuoden aikana tehdyistä työpäivistä seuraavasti:

vähintään	21 työpäivää	1	vapaapäivä
”	42 "	2	vapaapäivää
”	63 "	3	”
”	84 "	4	”
”	105 "	5	”
”	126 "	6	”
”	147 "	7	”
”	168"	8	”
”	189 "	9	”
”	210 "	10,5	”

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään lakisääteisen vuosiloman ylittävät vuosilomajärjestelyt sekä vuosittain säännöllisesti toistuvat vapaapäivät, kunnes edellä mainitun kohdan vuotuisen työajan lyhennyksen määrä ylittää nämä vapaa-aikajärjestelyt.

Tehdyiksi työpäiviksi lasketaan vuosilomapäiviä lukuun ottamatta kaikki säännölliset työpäivät, joilta työnantaja työehtosopimuksen mukaan on palkanmaksuvelvollinen, sekä ne poissaolopäivät, jotka aiheutuvat kunnallisista luottamustehtävistä tai osallistumisesta Teollisuusliiton valtuuston tai -hallituksen kokouksiin tai alan työehtosopimus- neuvotteluihin ja työehtosopimusneuvottelukunnan asettamien yhteisten työryhmien kokouksiin.

Vapaapäivät annetaan työntekijälle yhdessä tai useammassa erässä työnantajan ilmoittamana ajankohtana. Vapaan antamisesta työnantajan on ilmoitettava hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa aikaisemmin. Vapaapäivät pyritään antamaan kertymisvuoden aikana, kuitenkin viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Pidetyltä vapaapäivältä maksettava korvaus lasketaan jakamalla kahden edellisen palkanmaksukauden ansio ko. palkanmaksukausiin sisältyvien työpäivien lukumäärällä, ellei laskentatavasta paikallisesti ole toisin sovittu. Suoritettu korvaus on vuosilomakorvaukseen oikeuttavaa palkkaa.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ei makseta erillistä työajan lyhentämiskorvausta.

Työntekijälle, joka työsopimuksen mukaan on työssä enintään kaksi kuukautta, voidaan paikallisesti sopia kertyneet vapaapäivät maksettavaksi korvauksena palkanmaksukausittain. Korvauksen suuruus on 5,9 % työntekijän palkasta. Metsähallituksen työntekijät 4,8 %.

Työsuhteen päättyessä kertyneistä ja pitämättömistä vapaapäivistä maksetaan työntekijälle niitä vastaava korvaus.

Mikäli työsuhteen päättyessä työntekijälle on annettu vapaapäiviä enemmän kuin kertymä edellyttää, voi työnantaja vähentää niiden palkkaa vastaavan summan lopputilityksestä.

Pidetyt työajanlyhennyspäivät ovat tehtyjen työpäivien veroisia vuosiloman pituutta määrättäessä.

4 § Palkkamääräykset

4.1 Palkkaustavat

Palkkaustapoina voidaan käyttää aikapalkkaa (tunti- tai kuukausipalkkaa) tai suoritepalkkaa.

Työnantajan on palkkaustavan valinnassa kiinnitettävä huomiota siihen, että käytetään aina tehtävään työhön parhaiten soveltuvaa palkkaustapaa.

Paikallisesti sopien voidaan kehittää ja käyttöönottaa erilaisia laatuun, määrään tai johonkin muuhun tuotannolliseen tekijään perustuvia palkkaustapoja.

4.2 Palkkaperusteet

Peruspalkat määräytyvät työn vaativuuden ja työntekijän ammattikokemuksen perusteella. Korotettuun työkohtaiseen peruspalkkaan oikeuttavaan ammattikokemukseen lasketaan täydet

työskentelykuukaudet metsäalan mukaisista työtehtävistä. Toisen työnantajan palveluksessa olon huomioimiseksi työntekijän tulee esittää siitä hyväksyttävä selvitys työsuhteen alkaessa, jotta se voidaan ottaa huomioon.

4.3 Vaativuusryhmittely ja työkohtaiset palkat €/h

Sisääntulopalkka:

Sisääntulopalkkaa voidaan maksaa enintään 3 kuukauden ajan, harjoittelijoille, työharjoittelu- ja oppisopimusoppilaille, jonka jälkeen tehtävästä riippuen heihin noudatetaan vaativuusryhmän mukaista palkkaa.

Vaativuusryhmä I

Lyhyttä opastusta ja normaalia vastuuta vaativat metsätyöt. Työhön ei sisälly tiedonkeruuta ja laadunseurantaa. Työnjohto osoittaa tämän vaativuusryhmän työt työn tekemispaikalla. Työnjohto valvoo ja vastaa työn tekemisestä.

Vaativuusryhmä II

Normaalia ammattitaitoa ja vastuuta vaativat itsenäiset metsätyöt, johon sisältyy omaan työsuoritukseen liittyvää tiedon keruuta ja laadun seurantaa.

Esimerkkejä vaativuusryhmän töistä:

– Istutustyö

– Normaalit moottori- ja raivaussahatyöt

– Pystykarsinta

– Muut metsähoidon perustyöt

Vaativuusryhmä III

Normaalia ammattitaitoa vaativat metsätyöt, johon sisältyy myös muiden työntekijöiden ja alihankkijoiden tiedonkeruuta ja laadun seurantaa.

Esimerkkejä vaativuusryhmän töistä:

– Erilliset suunnittelu-, mittaustehtävät,

– Laadun seuranta- ja kontrollointi,

– Vaaralliset työt, kuten myrskytuhoalueiden työt ja tai hakkuu- ja raivaustyöt, jos on mahdollisuus alittaa asetetut turvaetäisyydet varottavien sähkölinjojen läheisyydessä.

– Hakkuu- ja raivaustyöt yleisten teiden tai asumusten läheisyydessä.

– Kulotus/siihen liittyvä jälkityö

– Uittotyö

Vaativuusryhmä IV

Erityistä ammattitaitoa vaativat metsätyöt. Erityisen vaaralliset ja vastuulliset metsätyöt, kuten myrsky- tai lumituhojen korjuu sähkölinjoilla. Esimerkiksi metsänhoidon ja korjuukohteiden suunnittelu ja tietotallennus, koulutus-, opastus- ja ohjaustehtävät.

Palkat 1.4.2022 – 31.3.2023

		Ammattikokemus
Palkka €/h	Peruspalkka	yli 2 vuotta	yli 6 vuotta	yli 10 vuotta	yli 15 vuotta
Sisääntulopalkka	8,92
VR I	10,03	10,44	11,04	11,74	12,24
VR II	11,15	11,59	12,26	13,04	13,60
VR III	11,93	12,41	13,12	13,96	14,55
VR IV	12,82	13,33	14,10	15,00	15,64

Palkat 1.4.2023 – 31.1.2024

		Ammattikokemus
Palkka €/h	Peruspalkka	yli 2 vuotta	yli 6 vuotta	yli 10 vuotta	yli 15 vuotta
Sisääntulopalkka	9,05
VR I	10,19	10,59	11,20	11,92	12,43
VR II	11,32	11,77	12,45	13,24	13,81
VR III	12,11	12,59	13,32	14,17	14,77
VR IV	13,01	13,54	14,32	15,23	15,88

Työntekijän henkilökohtainen aikapalkka on hänen perustuntipalkka ammattikokemus huomioiden. Mikäli työntekijän säännöllisen työajan käytännön tuntipalkka on sovittu tätä korkeammaksi, sovelletaan kuitenkin sovittua korkeampaa vaihtoehtoa.

4.4 Henkilökohtainen palkanosa

Mikäli työpaikalla on käytössä paikallisesti sovittu henkilökohtaisen palkanosan määrittely, voidaan sillä korvata ammattikokemuksen perusteella muodostuva työkohtainen palkka. Henkilökohtaisen palkanosan määrittely tulee tehdä kirjallisena. Henkilökohtainen palkanosa on vähintään 2 – 24% työkohtaisesta palkasta.

Työntekijöiden henkilökohtaiset palkanosat tulee työnantajan tarkistaa vuosittain. Henkilökohtaisen palkanosan osuus määritetään, kun siihen on edellytykset, kuitenkin viimeistään 3 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

Mikäli työntekijän pätevyyttä ei ole määritetty työehtosopimuksen mukaisesti, maksetaan henkilökohtainen palkanosa vähintään 12 % suuruisena.

4.5 Suoritepalkka

Suoritepalkkauksen perusteista on sovittava työmaakohtaisesti ennen varsinaista työsuoritusta ja palkkausperusteet on annettava kirjallisesti. Työntekijän työskennellessä normaalilla suoritetyövauhdilla, tulee suoritepalkan ylittää työntekijän henkilökohtainen aikapalkka kahden kuukauden tarkastelujaksolla.

Normaalilla suoritetyövauhdilla tarkoitetaan vastaavissa työmaaolosuhteissa ja työvaikeustekijöillä suoritepalkkatyössä saavutettavaa keskimääräistä ansiotasoa tunnissa.

Suoritepalkkausten perusteista sovittaessa on moottori- tai raivaussahan osuus hinnoittelussa otettava huomioon, mikäli sitä ei korvata erikseen käyttötuntikorvauksena.

Suoritepalkkaisessa työssä korotetaan säähaitan ja pimeyden aiheuttaman ansionmenetyksen korvauksena tammi-, helmi-, maalis-, marras- ja joulukuun aikana päättyneen palkanmaksukauden hinnoittelua 3 %:n suuruisella työvaikeustekijällä.

4.6 Työmäärän toteaminen

Työmittausmenetelminä käytetään yleiseen käyttöön tai kokeilukäyttöön hyväksyttyjä mittausmenetelmiä. Paikallisesti voidaan sopijaosapuolten suostumuksella sopia uusia mittausmenetelmiä kokeilukäyttöön.

4.7 Kuukausipalkka

Kuukausipalkkauksessa kerrotaan henkilökohtainen aikapalkka luvulla 172.

Kuukausipalkalla työskenneltäessä laskettaessa osa - ajalta maksettavan palkan suuruutta saadaan päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien säännöllisten työpäivien määrällä.

4.8 Vuoro- ja yötyö

Vuorotyössä työskentelevän ja yötyötä klo 22.00 – 6.00 välisenä aikana tekevän työntekijän palkkaa korotetaan sopimusjakson aikana seuraavan taulukon mukaisesti.

Työnantajan tulee ilmoittaa etukäteen työntekijöille työvuorojen kellonajat sekä muut vuorotyöhön liittyvät järjestelyt ja muutoksista viimeistään työntekijän edellisen työvuoron päättyessä.

Taulukko: Vuorotyössä ja yötyössä tuntipalkkaan tehtävät korotukset. 1.4.2022 alkaen

	. €/tunti
Toinen vuoro	1,01
Kolmas vuoro	1,79
Yötyö (klo 22.00-06.00)	1,75

4.9 Varallaolo

Varallaololla tarkoitetaan tilannetta, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan tavoitettavissa niin, että hän kutsun saatuaan on valmiudessa saapua sovittuun kokoontumispaikkaan sovitussa ajassa. Varallaolosta maksetaan lähtövalmiusaikaan perustuva korvaus seuraavasti:

1 h lähtövalmiusajalta 50 % henkilökohtaisesta aikapalkasta 2 h lähtövalmiusajalta 25 % henkilökohtaisesta aikapalkasta 3 h lähtövalmiusajalta 10 % henkilökohtaisesta aikapalkasta

Varallaolon alkamisajasta, kestosta, lähtövalmiusajasta ja kokoontumispaikasta sovitaan aina tapauskohtaisesti. Varallaoloaikaa ei lueta työajaksi.

4.10 Moottori- ja raivaussahakorvaus

Kun työ tehdään työntekijän moottori- tai raivaussahalla käyttäen työntekijän hankkimia poltto- ja voiteluaineita, maksetaan seuraavan taulukon mukainen prosentti- tai käyttötuntikorvaus.

Suoritepalkan moottori- ja raivaussahakorvaus (kohta 4.5)

Taulukko: Työvälinekorvaukset.

Sopimusjakso/ teräketjuöljyn tyyppi	Osuus työkohtaisesta palkasta (vaativuusryhmä 2)	Käyttötunti- korvaus €/käyttötunti
1.4.2022 - 31.3.2023
mineraaliöljy	26,40 %	5,22
1.4.2023 – 31.1.2024

4.11 Muut työvälineet

Varsinaiset sepät, puusepät ja kirvesmiehet, jotka jatkuvassa työsuhteessa käyttävät omia työkalujaan, saavat siitä neljännesvuosittain korvauksen, joka vastaa 25 työtunnin henkilökohtaista aikapalkkaa.

4.12 Työnantajan työvälineet

Työnantajan työvälineiden säilytyksestä, varastoinnista, huoltotilan käytöstä ja näistä aiheutuvien kulujen korvaamisesta on sovittava työntekijän kanssa erikseen. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

5 §

Palkan maksaminen

Palkka ja korvaukset maksetaan työsuhteen kestäessä joka toinen viikko tai sovittaessa kerran kuukaudessa, jolloin palkka on nostettavissa työntekijän osoittamassa rahalaitoksessa sovittuna päivänä.

Palkka voidaan maksaa edellä mainitun käytännön sijasta paikallisesti sopien kahden viikon palkanmaksukausittain arvioidun työmäärän tai työtuloksen perusteella.

Työnantajan on palkanmaksun yhteydessä annettava työntekijälle kirjallinen palkkalaskelma maksetuista palkoista, niiden määräytymisperusteista ja korvauksista palkanmaksukausittain.

Työntekijäkohtaisesti voidaan sopia, että laskelman voi toimittaa sähköisesti.

Huomautukset palkanmaksuperustetta, palkan laskemista ja rahamäärää vastaan on tehtävä välittömästi, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa palkanmaksutositteen saamisesta.

Palkanmaksun viivästyessä maksupäivästä, maksetaan tilittämättä olevalta palkan osalta korkolain mukainen viivästyskorko.

Palkanmaksun viivästyessä työsuhteen päättyessä työnantajasta johtuvasta syystä, suorituspalkan osalta yli kolme viikkoa työn valmistumisesta ja aikapalkan osalta yli viikon, työntekijällä on oikeus saada henkilökohtainen aikapalkkansa enintään kuudelta päivältä

6 §

Korvaukset ja lisät

6.1 Kulkemiskorvaus

Kilometrikorvaukset

Jos työmatkalle ei voida järjestää työaikoihin eikä -matkoihin soveltuvia muita liikenneyhteyksiä, voi työntekijä sovittuaan siitä työnantajan kanssa kulkea työmatkat hallinnassaan olevalla henkilöautolla ja kuljettaa sille vahvistetun henkilöluvun rajoissa muitakin työntekijöitä, kuitenkin enintään kolmea. Kilometrikorvaukset ja muut matkakustannusten korvaukset tarkistetaan sopimuksen voimassa ollessa vastaamaan kulloinkin voimassa olevia Verohallituksen vahvistamia korvauksia.

Korvaukset maksetaan autolla, mopedilla, moottoripyörällä, moottorikelkalla ja moottoriveneellä suoritetuista matkoista. Traktori rinnastetaan kilometrikorvausten osalta autoon. Lisäkorvaus maksetaan kevytperävaunun, asuntovaunun tai taukotuvan hinaamisesta sekä sellaisista autossa kuljetettavista koneista ja muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri (ei koske työntekijöiden omia työvälineitä).

Taulukko: Kilometrikorvaukset eri ajoneuvoille.

Ajoneuvo:	1.1.2022 €/km	1.1.2023 €/km
Auto	0,46
Mopedi	0,19
Moottoripyörä	0,35
Moottorikelkka	1,10
Mönkijä	1,04
Moottorivene	0,80
Lisäkorvaukset:
Lisähenkilö	0,03
Kevytperävaunu	0,08
Asuntovaunu	0,12
Taukotupa	0,23
Koneet ja muut esineet (yli 80 kg)	0,03

Jos työntekijä, sovittuaan siitä työnantajan kanssa, käyttää omistamaansa kevytperävaunua, taukotupaa tai asuntovaunua, on käytöstä sovittava korvaus erikseen edellä mainitun kilometrikorvauksen lisäksi.

Työmatkaan käytetyn ajan korvaukset

Kun päivittäinen työmatka ylittää autolla tai moottoripyörällä 54 km, maksetaan työmatkaan käytetyn ajan korvauksena seuraavan taulukon mukainen kilometrikorvaus.

Taulukko: Työmatkaan käytetyn ajan korvaus, kuljettaessa autolla tai moottoripyörällä.

Päivittäin kuljettu matka yhteensä

1.4.2022

€/km

yli 54 km

0,07

Kun työmatka suoritetaan osittain tai kokonaan moottoriveneellä tai moottorikelkalla, tämä matka kerrotaan luvulla neljä (4). Näin saatu laskennallinen matka lisätään autolla tai moottoripyörällä kuljettuun matkaan laskettaessa maksettavaa työmatkaan käytetyn ajan korvausta.

Kun työntekijä kuljettaa omaan työmatkaansa liittyen työnantajan autolla muita työntekijöitä, maksetaan hänelle korvauksena ajotunnilta henkilökohtainen aikapalkka.

Matkat mitataan lyhintä tarkoituksenmukaista reittiä käyttäen lähtöpaikasta työmaan (=palstan) lähimpään laitaan ja takaisin. Aikapalkkatyössä voidaan työmatkaan käytetty aika sisällyttää työaikaan.

Työmatkan estyminen

Jos työmatka työnantajan järjestäessä kuljetuksen sään aiheuttaman esteen takia tai työnantajasta riippuvasta syystä muutoin viivästyy tai keskeytyy, maksetaan työntekijälle esteen kestoajalta henkilökohtainen aikapalkka kuitenkin enintään 3 päivältä. Työntekijän on ilmoitettava esteestä välittömästi työnantajalle.

Kustannuskorvaus yöpymistapauksissa

Jos työntekijä työnantajan määräyksestä tai sovittuaan siitä työnantajan kanssa työskentelee niin kaukana vakinaisesta asuinpaikastaan, ettei hänellä ole tilaisuutta yöpyä varsinaisessa asunnossaan, maksetaan hänelle seuraavan taulukon mukainen ylläpitokorvaus.

Asianmukaiseksi majoitukseksi katsotaan työmaa-asunto, jossa on vähintään lämpö, valaistus, vesi, makuusija vuodevaatteineen, mahdollisuus ruoan valmistukseen tai se on kohtuullisen matkan päästä saatavana, sekä peseytymismahdollisuus.

Taulukko: Kustannuskorvaus yöpymistapauksissa

(päivitys Verohallinnon päivärahojen muutosta vastaavalla kertoimella)

Korvaus alkaen

€/yöpymis- vuorokausi

1.1.2022

23,91

1.1.2023

Kotona käynnin korvaus

Työnantajan järjestämästä asunnosta käsin työskenteleville työntekijöille työnantaja kustantaa kotona käynnin kerran viikossa saunomismahdollisuuden järjestämiseksi. Kotona käynti korvataan yleisten kulkuneuvojen mukaisesti kuitenkin niin, että työnantajan korvattava kustannusosuus on enintään seuraavan taulukon mukainen summa.

Taulukko: Kotona käynnin korvaus

(päivitys Verohallinnon kilometrikorvauksen muutosta vastaavalla kertoimella)

Korvaus alkaen	€/kerta
1.1.2022	57,37
1.1.2023

6.2 Arkipyhäkorvaus

Arkipyhäkorvauksena maksetaan työntekijälle, kun työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään kaksi kuukautta ennen loppiaista, vapunpäivää, helatorstaita ja tapaninpäivää näiltä päiviltä työntekijän henkilökohtainen aikapalkka. Arkipyhäkorvaus maksetaan vain, jos ko. pyhä muutoin olisi ollut työntekijän työpäivä.

Uittotyöntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään neljä viikkoa ennen vapunpäivää tai juhannuspäivää, maksetaan ko. päivältä arkipyhäkorvauksena henkilökohtainen aikapalkka. Uittotyöntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään neljä viikkoa ennen loppiaista tai helatorstaita, maksetaan mainitun päivän osuessa päiväksi, joka muuten olisi ollut työntekijän työpäivä, tältä päivältä arkipyhäkorvauksena henkilökohtainen aikapalkka.

Arkipyhänä tehdystä työstä maksetaan palkan lisäksi sunnuntaityökorotus sekä arkipyhäkorvaus.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ei makseta erillistä arkipyhäkorvausta

6.3 Arkipyhien vaikutus kuukausipalkkaisen työaikaan

Viikoittaista työaikaa lyhentäviä muuksi päiviksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvat:

uudenvuodenpäivä loppiainen pitkäperjantai toinen pääsiäispäivä vapunpäivä helatorstai itsenäisyyspäivä tapaninpäivä

6.4 Metsäalan luottamustehtävät

Työntekijälle, joka hoitaa metsäalan luottamustehtäviä maksetaan ansionmenetyksen korvauksena henkilökohtainen aikapalkka vähennettynä ko. henkilön luottamustehtävän hoidosta mahdollisesti muualta saama korvaus, lukuun ottamatta kokouspalkkiota.

Luottamustehtäviksi katsotaan:

- metsäoppilaitoksen neuvottelukunnan, metsäkeskuksen johtokunnan,

- kunnan metsälautakunnan

- katselmustoimikunnan ja

- alueellisen metsäsertifiointitoimikunnan tai -seurantaryhmän

- alueellisen metsäneuvoston

- Opetushallituksen asettama työelämätoimikunta (ent. tutkintotoimikunta)

jäsenyys. Korvaus suoritetaan myös varajäsenelle, joka varsinaisen jäsenen ollessa estyneenä osallistuu luottamustehtävien hoitoon.

6.5 Merkkipäivät

Työntekijälle myönnetään vapaapäivä hänen omana hääpäivänään, lähiomaisen hautajaispäivänä sekä työntekijän täyttäessä 50 tai 60 vuotta, milloin em. päivät sattuvat hänen työpäiväkseen, jolloin korvauksena maksetaan työntekijän henkilökohtainen aikapalkka.

Lähiomaisena pidetään työntekijän aviopuolisoa, lapsia ja xxxxxxxxxx, hänen vanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä aviopuolison vanhempia.

6.6 Ammattitutkintoraha

Mikäli työntekijä suorittaa ammatti- tai erityisammattitutkinnon, maksetaan hänelle tästä kertakorvauksena 300 € ammattitutkinnosta ja 400 € erikoisammattitutkinnosta, ellei työntekijä saa muutoin työnantajan järjestämää ammattitutkintokorvausta vähintään em. suuruisena.

6.7 Kutsunta, reservin harjoitukset, väestönsuojelukoulutus

Ensimmäisen kerran varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan tai valintatilaisuuteen ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle työnantaja maksaa ensimmäiseltä päivältä henkilökohtaisen aikapalkan. Reservin harjoitusten ja väestösuojelukoulutuksen ajalta työnantaja maksaa työntekijälle henkilökohtaista aikapalkkaa.

Työnantaja voi vähentää edellä mainituista palkoista valtion maksaman korvauksen, siten että työntekijä saa valtion maksaman korvauksen kanssa henkilökohtaisen aikapalkan.

6.8 Yhteydenpito ja paikantaminen

Työnantaja korvaa työntekijälle oman puhelimen käytöstä työhön liittyvissä asioissa puhelimen hankinta- ja käyttökuluja paikallisesti sovittavalla tavalla.

Mikäli työnantajan ja työntekijän välillä on sovittu työntekijän omistamien tietoteknisten laitteiden käytöstä työnantajan ja työntekijän väliseen yhteydenpitoon tai muihin työtehtäviin, maksetaan työntekijälle tästä aiheutuneet kulut mukaan luettuna liittymästä aiheutuneet kulut paikallisesti sovittavalla tavalla. Näihin tehtäviin käytetty aika luetaan työaikaan.

7 §

Tapaturma- ja sairaustapaukset Ensiapu

1 Tapaturma- ja sairaustapauksista on niin pian kuin se on mahdollista tehtävä ilmoitus työnantajalle. Työssä sattuneesta tapaturmasta suoritetaan korvaus voimassa olevan lain mukaan. Jos työntekijä työaikana sairastuu, työnantaja huolehtii ensiavusta sekä tarvittaessa järjestää sairaan kuljetuksen kotiin tai lääkärin hoitoon. Tällaisen ensiavun ja kuljetuksen kustantaa työnantaja. Milloin kuljetus joudutaan järjestämään työnantajan voimatta todeta sen tarpeellisuutta, tulee työntekijän työnantajan sitä vaatiessa kuljetuskorvauksen saadakseen esittää asianmukainen lääkärintodistus sairaudestaan. Tällaisen

lääkärintodistuksen hankinnasta aiheutuvat lääkärinkulut suorittaa työnantaja.

Sairausajan palkka

2 Sairausajan palkan maksaminen edellyttää työntekijän viivyttelemättä työnantajalle toimittamaa ja työnantajan hyväksymää selvitystä sairaudesta tai tapaturmasta, joka estää työntekijän työnteon.

Hyväksyttävänä selvityksenä työkyvyttömyydestä pidetään työntekijän omaa ilmoitusta lyhyissä, enintään kolme (3) vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa, ellei ole työntekijän ja työnantajan kesken ole toisin sovittu. Tällä työehtosopimusmääräyksellä ei oteta kantaa paikallisesti sovittuihin omailmoitus käytäntöihin

Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä, sairausajan palkan toisen sairauspäivän alusta, joka työssä ollessa olisi ollut työntekijän työpäivä alla olevan asetelman mukaisiin ajanjaksoihin sisältyviltä työpäiviltä.

Työsuhteen kesto Ajanjakson pituus vähintään 1 kuukausi 28 kalenteripäivää

" 3 vuotta 35 "

" 7 " 44 "

" 10 " 56 "

Kun työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään yhden viikon mutta alle kuukauden maksaa työnantaja 50 % sairausajan palkasta, kuitenkin enintään niiltä työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Karenssipäiviltä maksettavan palkan suhteen ja myös muutoinkin noudatetaan tämän pykälän määräyksiä.

Toistuvasti peräkkäisinä uittokausina saman työnantajan palveluksessa edellisen uittokauden päättyessä ollut työntekijä rinnastetaan seuraavan uittokauden alkaessa sairaus- ja tapaturma-ajan palkanmaksussa vähintään yhden kuukauden työsuhteessa olleeseen työntekijään.

Jos työntekijän työkyvyttömyys saman sairauden johdosta alkaa uudelleen 30 kalenteripäivän kuluessa siitä päivästä, jolta hänelle viimeksi suoritettiin työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, ei työntekijä ole oikeutettu uuteen tämän kohdan mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairausajan palkka maksetaan yhteensä enintään edellä mainitulta ajanjaksolta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu Kelan paikallistoimiston tekemän ratkaisun perusteella.

Sairausajan palkka maksetaan ensimmäisen sairauspäivän alusta, joka työssä ollessa olisi ollut työntekijän työpäivä kun

– työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai

– työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen sairauden alkamista tai

– työkyvyttömyys jatkuu vähintään kuusi arkipäivää.

3 Milloin työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia korvausta ansion menetyksestä sairausvakuutuslain, tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain nojalla, vähennetään korvaus samalta ajalta maksettavasta sairausajan palkasta. Jos palkka on jo maksettu, työnantajalla on oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.

Työnantaja maksaa työntekijälle hänelle kuuluvan täyden sairausajan palkan ja perii sitten itselleen työntekijän antaman valtakirjan nojalla tälle edellä mainituin perustein mahdollisesti tulevat muut korvaukset.

Jos sairausvakuutuslain (SVL) päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

4 Sairausajan palkkaa ei makseta, jos työntekijä on aikaansaanut taudin tahallisesti tai aiheuttanut sen rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla tuottamuksella.

5 Työsuhde katsotaan jatkuvaksi myös siinä tapauksessa, että työntekijä välittömästi siirtyy saman työnantajan palveluksessa ollessaan muusta työstä metsätyöhön.

6 Sairausajan palkkana maksetaan työntekijälle hänen keskiansionsa mukainen palkka laskettuna sairautta edeltäneeltä kahdelta palkanmaksukaudelta, ellei laskentatavasta paikallisesti ole toisin sovittu.

6 §:n 6.4 kohdan tarkoittamana arkipyhänä sairaana olevalle työntekijälle sairausajan palkka maksetaan henkilökohtaisen aikapalkan suuruisena.

Raskausvapaa

7 Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, maksetaan raskausvapaan ajalta palkkaa 30 päivän pituiseen ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä työsopimuslain 4 luvun 1 §:n nojalla tulevan raskausvapaan alkamispäivästä alkaen.

Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 3 vuotta ennen synnytystä, maksetaan raskausvapaan ajalta palkkaa 42

päivän pituiseen ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä työsopimuslain 4 luvun 1 §:n nojalla tulevan raskausvapaan alkamispäivästä alkaen.

Työntekijälle, joka adoptoi alle 7-vuotiaan lapsen, maksetaan edellä olevien sääntöjen mukaisesti palkkaa vanhempainvapaan ajalta työsopimuslain 4 luvun 1 §:n nojalla tulevan vanhempainvapaan alkamispäivästä alkaen.

Lääkärintarkastukset

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

8 Työterveydenhuoltolain (1383/2001) 12 §:n 1 momentin 2. kohdan sekä siitä annetun valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) 10 §:n mukaisiin terveystarkastuksiin sekä niistä johtuviin lääkärin määräämiin, työssä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista tekijöistä johtuviin lisätarkastuksiin työaikana osallistuvalle työntekijälle maksetaan menetetyltä työajalta ansionmenetys kohdassa 6 esitetyn sairausajan palkan laskentatavan mukaisesti.

Työhöntulotarkastuksen tapahtuessa ennen työsuhteen alkamista suoritetaan ansionmenetyskorvaus alimman työkohtaisen palkan mukaan.

Tarkastuksiin osallistumisesta aiheutuvat matka- ja muut välittömät kustannukset maksaa työnantaja.

Muut lääkärintarkastukset

9 Tarkastuksiin työaikana osallistuvalle työntekijälle maksetaan menetetyltä työajalta ansionmenetys kohdassa 6 esitetyn sairausajan palkan laskentatavan mukaisesti alla mainituissa tapauksissa edellyttäen, että

– kysymyksessä on sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen,

– muissa kuin em. tapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei kohtuullisen ajan (esimerkiksi viikon) kuluessa ole saatavissa työajan ulkopuolella,

– työntekijä ilmoittaa lääkäriin menostaan työnantajalle etukäteen tai niin pian kuin se on mahdollista.

Uusi tai uusiutuva sairaus

– Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus.

– Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta.

– Milloin työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi.

Aikaisemmin todettu sairaus

– Xxxxxxxxx sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

– Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

– Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoislääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen hankkimiseksi.

Laboratorio- ja röntgentutkimukset Ansionmenetys korvataan

– Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Kyseiset tutkimukset korvataan vain, jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä ajankohtana siten, ettei työntekijällä ole mahdollisuutta päästä tutkimukseen työajan ulkopuolella.

Ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata

– mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa,

– palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta,

– milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta.

Alle 10-vuotiaan lapsen hoito

10 Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan työntekijälle tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus hänen huollettavanaan olevan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta, kuitenkin enintään kolmelta päivältä. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan sekä, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään yhden kuukauden. Tätä kohtaa sovellettaessa opiskelu toisella paikkakunnalla rinnastetaan ansiotyöhön. Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle lapsen huoltajalle.

Edellä sanottua sovelletaan adoptiovanhempiin, eri taloudessa asuvaan huoltajaan sekä rekisteröidyssä parisuhteessa eläviin.

Vaikeasti sairaan lapsen hoito

11 Työntekijällä, jonka lapsella on valtioneuvoston päätöksen 1315/89 (VNp sairausvakuutuslain 23 d §:n 2 momentissa tarkoitetuista vaikeista sairauksista ja vammoista) 1 §:n mukainen vaikea vamma, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 23 d §:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen taikka sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

8 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan metsäalan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

9 § Vuosiloma

Työntekijän oikeus vuosilomaan määräytyy vuosilomalain mukaan.

Lomapalkka

Työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa siten kuin vuosilomalaissa säädetään.

Viikko- tai kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada lomansa ajalta sama palkka kuin työssä ollessaan.

Aikapalkalla työskentelevän työntekijän palkka lasketaan kertomalla hänen keskipäiväpalkkansa lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella.

Paikallisesti voidaan sopia käytettäväksi myös edellisen kalenterivuoden keskipäiväansiota lisättynä mahdollisilla palkankorotuksilla.

Vuosilomapalkan suuruus on päiväpalkka kerrottuna lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella:

Lomapäivien lukumäärä	Kerroin
2	1,8
3	2,7
4	3,6
5	4,5
6	5,4
7	6,3
8	7,2
9	8,1
10	9,0
11	9,9
12	10,8
13	11,8
14	12,7
15	13,6
16	14,5
17	15,5
18	16,4
19	17,4
20	18,3
21	19,3
22	20,3
23	21,3
24	22,2
25	23,2
26	24,1
27	25,0
28	25,9
29	26,9
30	27,8

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 0,9 lomapäivää kohden. Uittotyöntekijän vuosilomapalkan ja lomarahan määräytymiseen vaikuttava työsuhteen kestoaika lasketaan summaamalla saman työnantajan palveluksessa peräkkäisinä työkausina tehdyn työn työaika kuukausina. Kun kuukausien summa on vähintään 12 kk, on uittotyöntekijä oikeutettu yhden vuoden työsuhteen keston edellyttämään vuosilomapalkkaan ja lomarahaan.

Lomaraha

Lomarahana maksetaan lomapalkan tai työsuhteen päättyessä maksettavan lomakorvauksen maksamisen yhteydessä 50 % työntekijän vuosilomapalkasta.

Lomakorvaus

Työntekijälle, joka on sopimuksen mukaan ollut työssä niin lyhyen ajan tai harvoina päivinä, että hänelle ei ole kertynyt vuosilomalain mukaan lomapäiviä maksetaan lomakorvauksena 13,5 % palkoista.

Korvauksesta on 2/3 lomapalkkaa ja 1/3 lomarahaa.

Työntekijälle, joka työsopimuksen mukaan on työssä enintään kaksi kuukautta, voidaan vuosilomapalkka maksaa edellisessä kappaleessa mainitun prosentuaalisen lomakorvauksen suuruisena palkan maksamisen yhteydessä

Vuosiloman jakaminen ja lisälomapäivien kertyminen

Lomakausi on 2.5 - 30.9. Paikallisesti voidaan sopia, että lomakausi on

1.1. - 31.12. Tällöin on kuitenkin annettava kesälomaa vähintään 12 arkipäivää yhdenjaksoisena lomana 2.5 - 30.9 välisenä aikana.

Mikäli paikallisesti on sovittu edellä sanotusti lomakaudesta, siirretystä lomasta kertyy lisälomapäiviä yksi päivä kuutta siirrettyä lomapäivää kohti.

10 § Turvavarusteet

Työnantaja hankkii toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan työntekijän käyttöön seuraavat turvavarusteet:

- moottorisahatöissä CE-hyväksytty metsuripuku 1-2 kpl

- raivaussahatöitä tekevälle työntekijälle raivaus- sahatyöntekijän housut ja metsuripusero 1 kpl

- moottori- ja raivaussahatöissä CE-hyväksytty kypäräpaketti sisältäen kypärän, kuulosuojaimet,

silmäsuojan, alusmyssyn ja niskasuojan 1 kpl

- moottorisahatöissä CE-hyväksytyt metsurin

turvajalkineet: kumi- ja nahkajalkineet 1+1 pr

- muissa töissä muut paikallisesti sovittavat

työhön soveltuvat suojajalkineet 1 pr

- sadeviitta ja sadeasu 1 kpl

- auringonvalolta suojaava päähine 1 kpl

- suojakäsineet 3 pr

- välipuku 1 kpl

- hakkuutöissä konkeloliina 1 kpl

Määräaikaiseen työsuhteeseen raivaus- tai moottorisahalla tehtäviin töihin tulevan työntekijän käyttöön työnantaja hankkii tarvittavat em. luettelon mukaiset turva- ja suojavarusteet.

Mikäli jokin em. varuste tulee käyttökelvottomaksi tavanomaisessa käytössä korvaa työnantaja vaurioituneen varusteen uudella vastaavalla varusteella tai korjauttaa sen.

Kasvinsuojelu- ja torjunta-aineita käsiteltäessä ja levitettäessä työnantaja hankkii työntekijän käyttöön työsuojelumääräysten mukaiset henkilönsuojaimet.

Työnantaja varaa työntekijän käyttöön lumikengät ja/tai suksivarusteet niitä työssään tarvitseville metsätyöntekijöille.

Paikallisesti sopien voidaan ottaa käyttöön muitakin tarkoituksenmukaisia tehtävien töiden edellyttämiä turva- ja suojavarusteita. Tällaiset varusteet ovat vaihtoehtoisia edellä mainituille varusteille.

Uittotöissä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevien työntekijöiden käyttöön työnantaja hankkii sadeasun tai sadeviitan joka kolmas vuosi sekä mikäli työolosuhteet niin edellyttävät turvajalkineet joka toinen vuosi ja välipuvun joka viides vuosi edellyttäen, ettei työntekijän käytössä ole mainittuja työnantajan hankkimia varusteita ja ettei hän kuulu muutoin turvavarusteiden jakelun piiriin.

11 § Taukovarustus

Työnantaja hankkii toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan työntekijän käyttöön taukotakin.

Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän käyttöön työnantaja hankkii taukotakin sää- tai työmaaolosuhteiden sitä edellyttäessä.

Mikäli taukotakki tulee tavanomaisessa käytössä käyttökelvottomaksi korvaa työnantaja käyttökelvottoman takin uudella tai korjauttaa sen.

Tämän pykälän määräykset vastaavat Valtioneuvoston asetuksen puunkorjuutyön turvallisuudesta säädöksiä taukovarustuksesta.

12 §

Erimielisyyksien käsittely ja neuvottelujärjestys

Mikäli työntekijällä on muistutettavaa työehtosopimuksen tai siihen liittyvien muiden sopimusten tulkintaa tai soveltamista vastaan, tulee hänen viipymättä ilmoittaa siitä työnantajalle. Erimielisyydet on pyrittävä selvittämään paikallisesti työntekijän ja työnantajan kesken.

Ellei työnantajan ja työntekijän välisissä neuvotteluissa aikaansaada ratkaisua, siirretään erimielisyys luottamusmiehen ja työnantajan käsiteltäväksi.

Ellei paikallisneuvotteluissa saavuteta yksimielisyyttä, siirtyy asia sopijaosapuolten selvitettäväksi.

Tätä varten tulee paikallistason neuvotteluista laatia kirjallinen muistio, josta ilmenee erimielisyyden aihe, osapuolten näkemykset ja vaatimukset sekä näiden perustelut.

Osapuolilla on oikeus käyttää sopijaosapuolten edustajia avustajinaan neuvotteluissa edellyttäen, että asiasta on jo aikaisemmin neuvoteltu asianomaisten kesken ja liittojen edustajien tai edustajan osallistumisesta neuvotteluun sovitaan ennakolta.

Sopijaosapuolen esittäessä neuvotteluja edellä tarkoitetusta erimielisyydestä, on ne aloitettava ja saatettava loppuun tarpeetonta viivytystä välttäen.

Siinä tapauksessa, etteivät sopijaosapuolet ole voineet sopia erimielisyydestä, voidaan se saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

13 § Työrauha

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun, joukkoirtisanomiseen

ja -sanoutumiseen tai muuhun näihin verrattavaan työn kulkua estävään toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi tai lisäyksen saamiseksi siihen, on sen voimassaoloaikana kielletty.

14 §

Paikalliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen mahdollistamat paikalliset sopimukset suositellaan tehtäväksi kirjallisina, mikäli niiden luonne ja laajuus sitä edellyttävät.

15 §

Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen

Työnantaja pidättää, jos työntekijä on antanut siihen kirjallisen valtuutuksen (perintäsopimuksen), työntekijän palkasta palkanmaksukausittain Teollisuusliitto ry:n jäsenmaksut ja tilittää ne eräpäivään mennessä Teollisuusliitto ry:n nimeämälle pankkitilille.

Työnantajan ollessa pientyönantaja (enintään 5 työntekijää) voidaan ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättämisestä paikallisesti sopia toisin.

Työntekijän liittämiseksi järjestelmään työnantaja ja työntekijä tekevät jäsenmaksujen perintäsopimuksen. Jäsenmaksu peritään työntekijän ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ammattiosaston tai Teollisuusliitto ry:n kirjallisesti kalenterivuodeksi kerrallaan ilmoittaman perintäkausittain yhdensuuruisen %- tai €-määrän mukaan. Peritystä jäsenmaksusta annetaan tieto työntekijälle palkkalaskelmassa tai muulla vastaavalla tavalla.

Kalenterivuoden tai työsuhteen päättyessä työnantaja antaa työntekijälle veroviranomaisen hyväksymällä tavalla todistuksen perityistä jäsenmaksuista tai tekee ilmoituksen suoraan verottajalle. Työnantaja toimittaa kaksi kertaa vuodessa Teollisuusliitto ry:lle tai sen lukuun jäsenmaksuja hoitavalle taholle selvityksen pidätetyistä jäsenmaksuista liiton antaman ohjeistuksen mukaisesti.

Tehdystä perintäsopimuksesta ja sen päättymisestä välittyy tieto työntekijälle, työnantajalle, luottamusmiehelle ja Teollisuusliitto ry:lle. Työsuhteen päättyessä työntekijä ilmoittaa perintäsopimuksen päättymisestä Teollisuusliitto ry:lle. Työnantaja ilmoittaa työntekijän työsuhteen ja perintäsopimuksen päättymisestä seuraavassa Teollisuusliitto ry:lle tekemässään jäsenmaksuselvityksessä.

16 §

Sopijaosapuolten edustajat

Sopijaosapuolten edustajilla on oikeus käydä työmailla valvoakseen tämän sopimuksen toteutumista sovittuaan käynnistä työnantajan kanssa.

17 §

Sopimukseen yhtyminen

Työnantaja tai työnantajayhdistys, joka tämän sopimuksen voimassa ollessa tahtoo yhtyä siihen, ilmoittakoon siitä kirjallisesti sopijaosapuolille.

Sopimukseen yhtyminen edellyttää osapuolten antamaa suostumusta.

Sopimukseen yhtyneeseen työnantajaan tai työnantajayhdistykseen ja sen palveluksessa oleviin työntekijöihin noudatetaan sopimuksen määräyksiä yhtymisilmoituksen allekirjoittamispäivämäärästä lukien.

18 §

Voimassaolo ja irtisanominen

Sopimus tulee voimaan 1.2.2022 ja on voimassa 31.1.2024 saakka, josta päivästä lähtien sopimus jatkuu edelleen vuoden kerrallaan, jollei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen voimassaoloajan päättymistä ole jommalta kummalta puolelta kirjallisesti irtisanottu.

Jos tämä sopimus kokonaisuudessaan tai joiltakin osiltaan irtisanotaan, on irtisanovan puolen esitettävä vastapuolelle täydellinen muutosehdotus viimeistään sopimuksen voimassaolon päättyessä tai ensimmäisessä uutta sopimusta koskevassa neuvottelussa silloin, kun neuvottelut uudesta sopimuksesta aloitetaan aikaisemmin.

Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän sopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

Tämän sopimuksen alaan kuuluvien liitesopimusten voimassaoloon ja irtisanomiseen nähden on voimassa, mitä niissä on erikseen määrätty.

Helsingissä 2.3.2022

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO

Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx METSÄHALLITUS

Xxxx X. Niemelä Xxxxxx Xxxxx METSÄPALVELUTYÖNANTAJAT

Xxxxx Xxxxxxxxx YKSITYISMETSÄTALOUDEN TYÖNANTAJAT

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx TEOLLISUUSLIITTO

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 § Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan osana metsäalan työehtosopimusta.

2 § Luottamusmies

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työntekijöiden valitsemaa luottamusmiestä kullekin paikallisesti sovittavalle työnantajan toiminta-alueelle. Paikallisesti sopien luottamusmiesten tehtävät on mahdollista järjestellä toisinkin. Jos luottamusmiehen vaali antaa siihen mahdollisuuden, työsuojeluvaltuutettu voi toimia myös luottamusmiehenä.

3 §

Luottamusmiehen valinta

1 Luottamusmies ja hänen varamiehensä valitaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan vaaleilla työsuojeluvaltuutetun vaalitavan mukaisesti tai muuten paikallisesti sovittavalla tavalla.

Vaalikelpoisia (ehdokaskelpoisia) ja vaalioikeuden (äänioikeus) omaavia ovat työntekijät, jotka ovat kaksi viikkoa ennen vaalitapahtumaa metsäalan työehtosopimuksen mukaisissa työsuhteissa työnantajaan ja ovat Teollisuusliiton ammattiosaston jäseniä.

2 Vaalien toteutuksesta vastaa työntekijöiden paikallisesti sopima työnantajalle ilmoittama vaalitoimikunta. Vaalin tuloksesta vaalitoimikunta ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle, työntekijöille sekä Teollisuusliitolle.

Luottamusmiehen tulee ilmoittaa työnantajalle, milloin hänen estyneenä ollessa tehtäviä hoitaa valittu varaluottamusmies.

4 Työnantajan toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka yksikön luovutuksen, sulautumisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan sitä vastaavan toimintayksikön muuttunutta kokoa ja rakennetta.

4 §

Luottamusmiehen työsuhde

1 Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa kuin muut työntekijät. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2 Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3 Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Tällä ei tarkoiteta muutoksia normaalin vuosityörytmin puitteissa. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4 Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata hänen edustamiensa työntekijöiden ansiokehitystä.

5 Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 tai 7 §:ssä taikka 8 §:n 1 momentissa säädetyillä perusteilla (taloudelliset ja tuotannolliset perusteet, saneerausmenettely ja työnantajan konkurssi) vain, jos luottamusmiehen työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla perusteella (työntekijän henkilöön liittyvä peruste) vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joita luottamusmies edustaa, antaa siihen suostumuksensa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Tämän kohdan irtisanomista ja työsuhteen purkamista koskevia määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen seuraavasti:

soveltamisaika työntekijämäärä, jota luottamusmies

on edustanut

4 kk enintään 20

6 " vähintään 21

6 Luottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä.

Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä on oikeus tämän työehtosopimuksen luottamusmiessopimuksen mukaiseen jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

7 Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

8 Työnantajan harkitessa luottamusmiehen työsuhteen purkamista on hänen ennen toimenpiteeseen ryhtymistä oltava yhteydessä häntä edustavaan sopijaosapuoleen. Kyseisen sopijaosapuolen saatua yhteydenoton tulee sen olla yhteydessä Teollisuusliittoon.

5 §

Luottamusmiehen tehtävät

1 Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista ja paikallista sopimista koskevissa asioissa.

2 Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

3 Jos syntyy epäselvyyttä ja erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

6 §

Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Luottamusmiehellä on oikeus paikallisesti erikseen sovittavalla tavalla saada neljännesvuosittain työnantajalta edustamiaan työntekijöitä koskevia seuraavia tietoja:

– työsuhteessa olevien työntekijäin nimet ja osoitteet

– uusien työntekijöiden palvelukseen tuloaika

– tiedot saavutetusta ansiotasosta aikapalkka- ja urakkatöissä. Kuutta työntekijää pienempien työntekijäryhmien ansiotasotietojen luovuttamiseen työnantajalla ei ole

velvollisuutta kuin ko. työntekijäin suostumuksella.

– tiedot mahdollisista metsätöihin liittyvistä kokeiluista.

Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä ja niistä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

Luottamusmiehellä on velvollisuus pitää saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 §

Luottamustehtävien hoitaminen

Tehtäviensä hoitamista varten luottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti tai säännöllisesti toistuen vapautusta työstään. Vapautuksen määrästä ja sen ajankohdasta sovitaan paikallisesti.

Arvioitaessa vapaa-ajan tarvetta on huomioitava mm.

– työntekijöiden määrä joita luottamusmies edustaa

– luottamusmiehen toimialueen laajuus

– käytössä olevat palkkausmuodot ja työmenetelmät

– työntekijöiden työtehtävissä tapahtuvat esimerkiksi vuodenajoista johtuvat muutokset

– uudet tai muuttuneet sopimusmääräykset tai työmenetelmien muutokset

– mahdolliset muut luottamusmiehen työstä vapautuksen määrään vaikuttavat tekijät.

Mikäli luottamusmies on valittu myös työsuojeluvaltuutetuksi, tämä otetaan huomioon luottamusmiehen ajankäytössä paikallisesti sovittavalla tavalla.

Mikäli luottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa luottamusmiestehtävät sinä aikana. Kiireellisten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa luottamusmiehelle vapautusta työstään muunakin työn kannalta sopivana aikana.

8 §

Ansionmenetyksen ja kustannusten korvaus

1 Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää toimiessaan työaikana luottamusmiestehtävissä tai muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Luottamusmiestehtäviä ovat myös ne neuvottelut, jotka luottamusmies käy toimipiirinsä muiden työntekijöiden

kanssa. Myös niistä tulee luottamusmiehen sopia etukäteen työnantajan kanssa. Samoin korvataan se ansionmenetys, joka aiheutuu osallistumisesta työsuojelutarkastajan työpaikalla suorittamaan tarkastukseen. Ansionmenetyksen korvausta määriteltäessä käytetään perusteena ko. luottamusmiehen kahden edellisen tilikauden keskimääräistä päivä- tai tuntiansiota.

2 Matkakustannusten korvaus

Työnantajan kanssa sovittujen luottamusmiestehtävien hoidon yhteydessä tehdyistä matkoista suoritetaan luottamusmiehelle korvausta metsäalan työehtosopimuksen 6 §:n kulkemiskorvausten mukaisesti.

3 Kustannuskorvaus työajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä Työnantaja maksaa luottamusmiehille työajan ulkopuolella suoritettavista luottamusmiestehtävistä aiheutuneista kustannuksista korvausta 90,00

€/kk sopimuskauden ajan.

Kustannuskorvaus maksetaan luottamusmiehelle myös:

– vuosiloman aikana

– sairasloman tai lomautuksen aikana, mikäli luottamusmies hoitaa tuolloin luottamusmiestehtäviä.

Kustannuskorvausta ei lomautus-, sairasloma tai muun vastaavan pitkäaikaisen esteen tapauksissa makseta, mikäli lomautus perustuu työnantajan määräykseen ja kestää koko kalenterikuukauden tai mikäli luottamusmies on sairaslomalla tai edellä mainitun pitkäaikaisen esteen vuoksi poissa töistä eikä voi tällöin hoitaa luottamusmiestehtäviä.

Kustannuskorvaus maksetaan vain luottamusmiehelle tai hänen sijaisenaan toimivalle varaluottamusmiehelle.

Luottamusmiehelle tämä korvaus suoritetaan verottomana, mikäli aiheutuneet kustannukset perustuvat kustannuskorvauslomakkeella velottaviin eriteltyihin kustannuksiin. Muussa tapauksessa korvaus on palkanluontoista tuloa ja siitä suoritetaan ennakonpidätys.

9 §

Luottamusmiehen koulutus

Luottamusmiehen koulutuksessa on voimassa, mitä siitä on metsäalan koulutussopimuksessa sanottu.

10 §

Erimielisyyksien käsittely ja neuvottelujärjestys

Erimielisyyksien käsittelyssä ja neuvottelujärjestyksessä noudatetaan metsäalan työehtosopimuksen määräyksiä.

11 §

Työvälineet, atk-yhteydet, toimistotila

Luottamusmiehen asiakirjojen säilyttämiseen työnantaja järjestää tarvittaessa tarpeellista tilaa. Luottamusmiesasioissa luottamusmies voi käyttää työaikana työnantajan puhelinta, tavanomaisia toimistovälineitä ja mahdollisuuksien mukaan yrityksessä ja yhteisössä yleisesti käytössä olevia atk-laitteita, niihin liittyviä toimisto-ohjelmia sekä internet yhteyttä (sähköposti). Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

12 §

Voimassaolo ja irtisanominen

Tämä sopimus liittyy 1.2.2022 voimaan tulevaan metsäalan työehtosopimukseen ja on voimassa 31.1.2024 saakka ja on sen voimassaoloon ja irtisanomiseen nähden soveltuvin osin noudatettava metsäalan työehtosopimuksen 18 §:n määräyksiä.

Helsingissä 2.3.2022

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO

Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx METSÄHALLITUS

Xxxx X. Niemelä Xxxxxx Xxxxx METSÄPALVELUTYÖNANTAJAT

Xxxxx Xxxxxxxxx YKSITYISMETSÄTALOUDEN TYÖNANTAJAT

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx TEOLLISUUSLIITTO

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

SOPIMUS TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA

1 § Soveltamisala

Sopimusta sovelletaan kaikkiin niihin metsäalan töihin, jotka mainitaan metsäalan työehtosopimuksen 1 §:ssä. Sopimukseen sidottuja ovat Metsähallitus, Metsäteollisuus ry ja Yksityismetsätalouden Työnantajat, jonka osalta sopimuksen soveltamisalasta on sovittu erillisellä pöytäkirjalla, kukin erikseen toiselta puolen sekä Teollisuusliitto toiselta puolen.

2 § Työpaikkakäsite

Työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaisella työpaikalla tarkoitetaan metsä- ja uittotöissä saman työnantajan valvonnassa olevaa yhden tai useamman työkohteen muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta, jota johtaa työnantajan organisaation puitteissa ratkaisu- ja toimeenpanovallan omaava virka- tai toimihenkilö.

Mikäli edellä mainittujen esimerkkien mukaista käytäntöä ei voida soveltaa jonkin työnantajan organisaatioon, on työpaikkakäsitteestä sovittava asianomaisen yrityksen ja Metsäalan Työalatoimikunnan kesken.

3 § Yhteistoimintaelimet

Työsuojelun yhteistoimintaelimiä ovat:

– Metsäalan Työalatoimikunta

– paikallisesti sovittu yhteistoimintaelin tai työsuojelutoimikunta

– työsuojelupäällikkö

– työsuojeluvaltuutetut

– työsuojeluvaravaltuutetut

– asiantuntijat

4 §

Paikalliset yhteistoimintaelimet

Työsuojelutoimikunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta.

Työsuojeluvaltuutetun, -varavaltuutetun ja mahdollisen työsuojelutoimikunnan vaaleissa noudatetaan Metsäalan Työalatoimikunnan vaaliohjeita.

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan työsuojeluorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

5 §

Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

1 Työsuojelun valvontalaki edellyttää, että työsuojeluvaltuutettu on vapautettava säännöllisestä työstään sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen.

2 Edellä olevan perusteella työsuojeluvaltuutetulle annettava vapaa-aika on kalenterikuukausittain seuraava:

Työntekijäin luku- Vapaa-aika

määrä työpaikalla työpäivä/kk

10 - 30	1
31 - 50	2
51 - 100	3
101 - 150	5
151 - 200	6
201 - 300	8
301 - 400	10
401 +	12

3 Työsuojeluvaltuutetun päivittäinen työaika hänen hoitaessaan työsuojeluvaltuutetun tehtäviä on 8 tuntia, mihin ei lueta matkoihin käytettyä aikaa.

4 Työsuojeluvaltuutetun vapaa-ajan laskentaperusteena oleva työpaikan työntekijäin lukumäärä todetaan työsuojelutoimikunnassa kutakin vuosineljännestä varten erikseen käytettävänä olevien tietojen ja laskelmien perusteella. Tällainen toteaminen suoritetaan kunkin vuosineljänneksen keskimmäisen kuukauden aikana pidettävässä kokouksessa. Vuosineljänneksen aikana ennen tätä toteamista mahdollisesti sattuneet poikkeamat vapaa-ajan pituudessa tasataan saman vuosineljänneksen jälkiosalla.

5 Vapautuksen ajankohdasta on sovittava asianomaisen työnjohdon kanssa, ellei vapautus ole välttämätöntä työpaikalla sattuneen

poikkeuksellisen tapahtuman, kuten esimerkiksi työtapaturman sattumisen vuoksi. Vapautusta annettaessa on otettava huomioon työnjärjestelyyn liittyvät tekijät.

6 Työsuojeluvaltuutetun tulee pitää tehtäviensä suorittamisesta kirjaa, johon on merkittävä tehtävien suorittamisen päivämäärä, tehtävien laatu ja niihin käytetty aika. Tehtävien ja suoritettujen toimenpiteiden laatu voidaan ilmaista yksilöidyin, tässä sopimuksessa sekä työsuojelun valvontalaissa ja asetuksessa työsuojeluvaltuutetun tehtävistä käytetyin nimikkein. Kirjan sisältö on esitettävä nähtäväksi työsuojelutoimikunnassa toimikunnan tai sen jäsenen pyynnöstä. Salassapitovelvoitteen osalta noudatetaan työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen määräyksiä.

6 §

Asiakirjojen säilytys

Työsuojeluvaltuutetun asiakirjojen säilyttämiseen työnantaja järjestää tarvittaessa tarpeellista tilaa. Työsuojeluasioissa työsuojeluvaltuutettu voi käyttää myös työnantajan puhelinta työaikana. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

7 §

Työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturva

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, ellei työsuojeluvaltuutetun toimipiirin hänen edustamansa kaikki työntekijät ole lomautettuina tai irtisanottuina. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt tahallisesti tai huolimattomuudesta työvelvoitteensa täyttämättä.

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa työsuojeluvaltuutettua ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Tämän pykälän irtisanomista ja työsuhteen purkamista koskevia määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy

muun kuin vaalissa työsuojeluvaltuutetuksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Tämän pykälän irtisanomista ja työsuhteen purkamista koskevia määräyksiä on sovellettava työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään hänen työsuojeluvaltuutetun tehtävänsä päättymisen jälkeen seuraavasti:

soveltamisaika työntekijämäärä, jota työsuojeluvaltuutettu on edustanut

4 kk	enintään	20
6 kk	vähintään	21

Työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän työehtosopimuksen työsuojelusopimuksen mukaiseen jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Milloin työpaikalla säännöllisesti työskentelevien määrä on 20 tai vähemmän, on tämä korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

8 §

Työsuojeluvaltuutetun siirtäminen

Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli työsuojeluvaltuutetuksi valituksi tullessaan. Tällä ei tarkoiteta muutoksia normaalin vuosityörytmin puitteissa.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

9 § Varavaltuutettu

Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi. Työsuojeluvaltuutetun tulee antaa työnantajalle ilmoitus estymisestään ja varavaltuutetun tehtävään ryhtymisestä.

Varavaltuutettu saa vapautusta säännöllisestä työstään sellaiseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee 1 momentissa tarkoitettujen työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten.

Muilta osin varavaltuutetulla on työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaessaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.

10 § Asiantuntija

Työsuojelutoimikuntaan voidaan kutsua myös tämän sopimuksen piiriin kuulumattomia työnantajaan urakka- tai työsuhteessa olevia asiantuntijajäseniä sekä muitakin työsuojeluasiantuntijoita, jotka toimivat asiantuntijoina edustamaansa alaa koskevissa työsuojelukysymyksissä.

11 §

Työsuojeluvaltuutetun ansionmenetys ja matkakorvaukset

1 Työsuojeluvaltuutetun palkkaus

Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle hänen tehtäviensä hoitamiseen edellä 10 §:n 2. kohdassa käytetyiltä päiviltä korvauksen ansionmenetyksestä.

2 Työsuojeluvaltuutetun matkakorvaukset

Työsuojeluvaltuutetun matkakorvauksiin nähden noudatetaan, mitä sopijapuolten välillä on metsäalan työehtosopimuksen 6 §:n kulkemiskorvausten suhteen sovittu.

Mikäli työsuojeluvaltuutettu joutuu työajan ulkopuolella käyttämään matkoihin työmaalle ja takaisin tai työmaalta toiselle yli 3 tuntia päivässä, annetaan hänelle kuukausittain tehtäviensä hoitamista varten lisäaikaa, joka vastaa edellisen kuukauden aikana tarvittuja em. matka-ajan ylityksiä.

Työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö sopivat etukäteen työsuojeluvaltuutetun tarkastusmatkasuunnitelmasta.

Pitkien edestakaisten matkojen välttämiseksi ja työsuojelutoiminnan tehostamiseksi voi työsuojeluvaltuutettu, sovittuaan siitä etukäteen työsuojelupäällikön kanssa, yöpyä tarkastusmatkalla. Tällöin työnantaja järjestää ja kustantaa majoituksen.

Työsuojeluvaltuutetun yöpyessä tarkastusmatkalla paikkakuntansa ulkopuolella, maksetaan hänelle seuraavan taulukon mukainen ylläpitokorvaus.

Taulukko: Työsuojeluvaltuutetun ylläpitokorvaus

(päivitys Verohallinnon päivärahojen muutosta vastaavalla kertoimella)

Korvaus alkaen

€/vrk

1.1.2022

26,94

1.1.2023

Työsuojelutoiminta ei saa aiheuttaa työsuojeluvaltuutetulle ylimääräisiä kustannuksia. Mainittujen kustannusten korvaamiseksi suoritetaan työsuojeluvaltuutetulle sellaiselta tarkastusmatkalta, johon ei sisälly yöpymistä ja joka kestää yli 8 tuntia seuraavan taulukon mukainen korvaus.

Taulukko: Työsuojeluvaltuutetun kustannuskorvaus

(päivitys Verohallinnon päivärahojen muutosta vastaavalla kertoimella)

Korvaus alkaen

€/pv

1.1.2022

11,25

1.1.2023

3 Kustannuskorvaus työajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä

Työnantaja maksaa työsuojeluvaltuutetulle työajan ulkopuolella suoritettavista työsuojeluvaltuutetun tehtävistä aiheutuneista kustannuksista korvausta 90,00 €/kk sopimuskauden ajan.

Kustannuskorvaus maksetaan työsuojeluvaltuutetulle myös:

- vuosiloman aikana

- sairasloman tai lomautuksen aikana, mikäli työsuojeluvaltuutettu hoitaa tuolloin valtuutetun tehtäviä.

Kustannuskorvausta ei lomautus-, sairasloma tai muun vastaavan pitkäaikaisen esteen tapauksissa makseta, mikäli lomautus perustuu työnantajan määräykseen ja kestää koko kalenterikuukauden tai mikäli työsuojeluvaltuutettu on sairaslomalla tai edellä mainitun pitkäaikaisen esteen vuoksi poissa töistä eikä voi tällöin hoitaa valtuutetun tehtäviä.

Kustannuskorvaus maksetaan vain työsuojeluvaltuutetulle tai hänen sijaisenaan toimivalle varavaltuutetulle.

Työsuojeluvaltuutetulle tämä korvaus suoritetaan verottomana, mikäli aiheutuneet kustannukset perustuvat kustannuskorvauslomakkeella velottaviin eriteltyihin kustannuksiin. Muussa tapauksessa korvaus on palkanluontoista tuloa ja siitä suoritetaan ennakonpidätys.

12 §

Työsuojelutoimikunnan jäsenen korvaukset ja palkkiot

1 Työsuojelutoimikunnan jäsenen ansionmenetyksen korvaus

Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan jäsenen sekä sen sihteerin tehtävien hoitamisesta työaikana johtuvan ansion menetyksen.

2 Työsuojelutoimikunnan jäsenen palkkio työajan ulkopuolella

Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan kokouspalkkiot noudattaen valtion komiteoiden palkkioperusteita. Voimassa olevat kokouspalkkiot löytyvät valtiovarainministeriön verkkosivuilta.

Työsuojelutoimikunnan sihteerille maksetaan samansuuruinen kokouspalkkio kuin toimikunnan jäsenille sekä palkkio, joka on toimikunnan jäsenelle työajan ulkopuolella alle tunnin kestäneestä kokouksesta suoritettavan kokouspalkkion suuruinen.

Mikäli työsuojelutoimikunnalle on valittu sihteeri, maksetaan hänelle korvauksena kokouksen sihteerin tehtävistä lisäksi palkkio, joka on toimikunnan jäsenelle työajan ulkopuolella alle tunnin kestäneestä kokouksesta suoritettavan kokouspalkkion suuruinen.

3 Työsuojelutoimikunnan jäsenen matkakorvaus

Jos työsuojelutoimikunnan jäsen toimikunnan kokoukseen osallistumista varten joutuu käyttämään omaa kulkuneuvoaan, noudatetaan hänelle suoritettaviin korvauksiin nähden soveltuvin osin, mitä sopijapuolten välillä metsäalan työehtosopimuksen 6 §:n kulkemiskorvaus -kohdassa on määrätty.

13 § Koulutus

Koulutuksesta aiheutuvat matkakustannukset ja ansionmenetyksen korvaa työnantaja sen mukaisesti mitä sopijapuolten kesken on koulutussopimuksessa sovittu.

14 § Säädöskokoelmat

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitamista varten sekä työsuojelutoimikunnan käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

15 §

Voimassaolo ja irtisanominen

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO

Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx METSÄHALLITUS

Xxxx X. Niemelä Xxxxxx Xxxxx METSÄPALVELUTYÖNANTAJAT

Xxxxx Xxxxxxxxx YKSITYISMETSÄTALOUDEN TYÖNANTAJAT

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx TEOLLISUUSLIITTO

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

METSÄALAN KOULUTUSSOPIMUS

JOHDANTO

Yhteiskunnan kehittyminen, elinkeinorakenteen muuttuminen, työllisyyden ylläpitäminen ja tuottavuuden lisääminen sekä osallistumisjärjestelmien kehittäminen edellyttävät jatkuvaa, kaikkiin henkilöryhmiin kohdistuvaa suunnitelmallista koulutustoimintaa.

1 §

Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

1 Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys.

2 Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.

4 Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan

– asuin- ja koulutuspaikan välisiä matkakustannuksia

– kurssimaksuja sekä kustannuksia sellaisesta opetusmateriaalista, joka kurssiohjelmassa edellytetään hankittavaksi

– internaattikurssien täysihoitomaksua

5 Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka- ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta.

Viikko- ja kuukausipalkkaisen henkilön palkkaa ei kurssin eikä sen vaatimien matkojen ajalta vähennetä.

2 §

Yhteinen koulutus

1 Sopijapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.

2 Yhteistä koulutusta on

– työsuojeluun liittyvä koulutus

– työsuhdeasioihin liittyvä koulutus, kuten yhteiset työlainsäädäntö-, työehtosopimuskoulutukset sekä koulutus paikallisesta koulutuksesta

– muu työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteisesti sopima koulutus

3 Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu.

4 Koulutukseen osallistuvalle yhteistoimintaelimen jäsenelle ja sopimusten edellyttämälle työntekijäin edustajalle suoritetaan korvaus kuten 1 §:ssä on määrätty.

5 Koulutukseen osallistumisoikeudesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Varsinainen koulutukseen osallistuminen sovitaan ennakkoon työnantajan kanssa.

3 §

Ammatillisten järjestöjen antama koulutus (ay-koulutus)

Ammatillisilla järjestöillä tarkoitetaan tässä sopimuksessa Teollisuusliitto ry:tä

3.1 Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

1 Teollisuusliitto ry:n järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota myös työpaikan kokoon.

Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle tai ao. työntekijälle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

2 Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

3 Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä

sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia koulutussopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

4 Milloin työntekijä edellä olevassa järjestyksessä on osallistunut SAK:n ns. kolmen kuukauden kurssille, ei hänen työsuhteensa kurssin vuoksi katkea.

3.2 Korvaukset

1 Teollisuusliitto ry:n järjestämän tämän pykälän yllä olevissa kappaleissa tarkoitetun koulutuksen osalta, jonka koulutusryhmä on hyväksynyt ja jonka Teollisuusliitto ry. järjestää omissa opistoissaan tai erityisestä syystä muualla, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle ja työsuojelutoimikunnan jäsenelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä. Ko. korvaus maksetaan luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta sekä edellä mainituille työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta.

2 Edellä mainituissa koulutuslaitoksissa järjestettyjen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta työnantaja on velvollinen maksamaan korvauksen ansionmenetyksestä myös ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta, mikäli hän työskentelee yrityksessä, jossa on vähintään 100 metsäalan työntekijää ja hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

3 Luottamusmiehille ja ammattiosaston puheenjohtajalle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan Teollisuusliitto ry:n opistoissa järjestettävälle kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta, jos he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 metsäalan työntekijää, ja puheenjohtajan osalta, jos hänen johtamassaan ammattiosastossa on vähintään 50 jäsentä.

4 Lisäksi maksetaan 3.2 kohdassa tarkoitetuille työntekijöille kultakin kurssipäivältä kurssista aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi sopijaosapuolten välillä sovittu ateriakorvaus. Tätä korvausta ei kuitenkaan makseta pitemmältä ajalta kuin ansionmenetystä suoritetaan.

5 Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

6 Kaikkien em. korvausten suorittamisen edellytyksenä on, että kyseinen henkilö kurssin päätyttyä palaa entiseen työpaikkaansa.

4 §

Sosiaaliset edut

Osallistuminen 3 §:ssä tarkoitettuun ay-koulutus-tilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

5 § Ansionmenetys

1 Ansionmenetyksellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa sitä ansiota, jonka työntekijä koulutustilaisuuteen osallistuessaan menettää säännöllisen tai säännölliseksi katsottavan työaikansa osalta. Ansionmenetyksen laskentaperusteena käytetään metsäalan työehtosopimuksen sairausajan palkan laskennan perusteita ja laskentatapaa.

2 Ansionmenetyksestä voi työnantaja vähentää sen osan, jonka työntekijä mahdollisesti saa korvauksena koulutusajalta muualta, ei kuitenkaan ko. työntekijän ammattiliitoltaan tai omalta ammattiosastoltaan mahdollisesti saamaa avustusta.

6 §

Erimielisyyksien käsittely

Erimielisyyksien käsittelyssä noudatetaan metsäalan työehtosopimuksen mukaista neuvottelumenettelyä.

7 §

Voimassaolo ja irtisanominen

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO

Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx METSÄHALLITUS

Xxxx X. Niemelä Xxxxxx Xxxxx METSÄPALVELUTYÖNANTAJAT

Xxxxx Xxxxxxxxx YKSITYISMETSÄTALOUDEN TYÖNANTAJAT

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx TEOLLISUUSLIITTO

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

SOPIMUS METSÄALAN TYÖAIKAPANKISTA

1 § Tarkoitus

Metsäalalla työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa- ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti huomioiden työntekijöiden yksilölliset tarpeet. Järjestelmän tarkoituksena on myös turvata ympärivuotinen työllisyys sekä parantaa työn tuottavuutta sekä kustannustehokkuutta kohdentamalla työ parhaiten soveltuviin olosuhteisiin eri vuodenaikoina. Työaikapankkijärjestelmällä ei ole tarkoitus korvata työehtosopimuksen tarkoittamaa jaksotyötä vaan sitä voidaan käyttää myös sen yhteydessä. Järjestelmää voidaan soveltaa vain metsäalan työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä olevilla työpaikoilla.

2 § Järjestelmän piiriin kuuluvat työntekijät

Työaikapankkijärjestelmää voidaan soveltaa vakinaisissa työsuhteissa oleviin. Määräaikaisiin työntekijöihin voidaan järjestelmää soveltaa, jos työsuhteen kesto on pidempi kuin järjestelmän tasoittumisjakso.

Työaikapankkijärjestelmän käyttö, siihen liittymisen ja siitä eroaminen perustuu yksittäisen työntekijän osalta vapaaehtoisuuteen.

3 § Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminen

Yritys- tai työpaikkakohtainen työaikapankkisopimus sovitaan luottamusmiehen ja työnantajan välillä tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti. Sopimus laaditaan kirjallisesti ja siitä annetaan kopio jokaiselle järjestelmään liittyvälle työntekijälle. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia keskenään työaikapankkijärjestelmästä ja sen sisällöstä jolloin sopimuksesta tulee työsopimuksen osa.

Työntekijä liittyy ja eroaa työaikapankkijärjestelmästä kirjallisesti. Liittyminen tapahtuu siitä päivästä kun sopimus on allekirjoitettu. Järjestelmästä voi erota kolmen kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Järjestelmään liittymättä jättäminen tai siitä eroaminen ei vaadi perusteluja.

Jos työntekijä työsuhteen jatkuessa eroaa työaikapankkijärjestelmästä, annetaan työaikapankkisaatavat ensisijaisesti vapaana irtisanomisaikana tai erikseen sovittaessa muuna aikana ja ellei tämä ole mahdollista, rahana. Vuosilomaetuudet on annettava vapaana.

Työnantaja ei voi edellyttää järjestelmään liittymistä työsopimusta solmittaessa eikä koeaikana.

Työsuhteen päättyessä työntekijälle pyritään antamaan työaikapankkisaatavansa vapaana jäljellä olevana irtisanomis- tai ilmoitusaikana, ellei tämä ole mahdollista, rahana.

4 § Työaikapankkiin säästettävät erät

Lainsäädännön ja metsäalan työehtosopimuksen perustuen pankkiin käytettäviä osatekijöitä ovat mm.

• yli- ja sunnuntaityöt ja niiden korotusosat

• tuotospalkkioiden kautta kartutettu palkallinen vapaa

• jaksotyövapaat ja niiden lisävapaat

• vuosiloman säästövapaa

• vuosiloma ja yrityskohtaiset lisälomapäivät

• työajat lyhennyspäivät

Työntekijä päättää, mitä eriä ja kuinka paljon hän siirtää pankkiin. Työehtosopimuksen jaksotyön tasoittamisvapaajaksoa ei sovelleta siihen osan jaksotyöstä kertyvästä vapaasta joka siirretään työaikapankkiin. Kaikki siirrettävät erät muutetaan tunneiksi ja pankkiin talletetaan siten vain tunteja. Siirtojen kirjaamisesta ja todentamismenettelystä sovitaan paikallisesti.

5 § Palkanmaksu pidetyiltä vapailta

Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä palkka määräytyy vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti ja maksetaan yrityksen normaalin palkanmaksujärjestelmän mukaisesti.

6 § Työaikapankin enimmäismäärä

Työaikapankin enimmäismäärä on työntekijän kuuden kuukauden palkkaa vastaava tuntimäärä.

7 § Vapaiden pitäminen

Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdollisimman hyvä yhteensovitus työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa.

Työaikapankkiin kertyneiden vapaiden pitoajankohdasta ja muista käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti ottaen huomioon kulloisenkin työtilanteen ja työntekijän tarpeet vapaan pitämiseen. Mikäli yksittäisen työntekijän ja työnantajan tarpeet vapaan pitämisestä ja sen ajankohdasta ovat ristiriitaiset, sopijaosapuolet suosittavat paikallisesti sovittavaa menettelyä jossa työntekijä voi päättää puolesta työaikapankkiin kertynen vapaan ajankohdasta ja työnantaja toisesta puolesta. Jommankumman osapuolen päättämän vapaan yhdenjaksoinen aika on enintään kolme viikkoa ja siitä on ilmoitettava vähintään viikkoa ennen vapaajakson alkua.

8 § Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa

Työaikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa.

Jos työntekijä sairastuu vapaan aikana, siirtyy hän sairaslomalle normaalien työajan karenssimääräysten mukaisesti ja loppuosa vapaasta siirtyy myöhemmin pidettäväksi.

Työnantaja ei voi lomauttaa työntekijää ennen kuin kaikki työaikapankkiin säästetty vapaa on käytetty, ellei tästä erikseen työnantajan ja työntekijän välillä sovita.

9 § Järjestelmän voimassaolo ja muuttaminen

Työaikapankkia koskeva paikallinen sopimus sovitaan määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Muutoksia sopimukseen voidaan tehdä sen voimassa ollessa neuvottelujärjestelmää noudattaen. Jos sopimusta muutetaan, on siihen liittyneillä työntekijöillä oikeus irtisanoutua sopimuksesta irtisanomisaikaa noudattaen.

10 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus liittyy 1.2.2020 voimaan tulevaan metsäalan työehtosopimukseen ja on voimassa 31.1.2022 saakka ja on sen voimassaoloon ja irtisanomiseen nähden soveltuvin osin noudatettava metsäalan työehtosopimuksen 18 §:n määräyksiä.

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO

Xxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx METSÄHALLITUS

Xxxx X. Niemelä Xxxx Xxxxxxxx YKSITYISMETSÄTALOUDEN TYÖNANTAJAT

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx TEOLLISUUSLIITTO

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

METSÄALAN PALKKAUKSEN KOULUTUSAINEISTO

Metsäalan palkkauksen koulutusaineisto on saatavissa sähköisessä muodossa sopijapuolilta. Myös metsäpalkkataulukot ovat tilattavissa Excel-pohjaisina sopijaosapuolilta.

YHTEYSTIEDOT

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO

Annankatu 31 – 33 C 48, 00100 Helsinki

Puhelin (00) 000 00 000 Sähköposti: xxxx@xxxxxxxxxxx.xx

METSÄHALLITUS

PL 94 (Ratatie 11), 01301 Vantaa

Puhelin Vaihde 0206 39 4000 Sähköposti: xxxxxxxx@xxxxx.xx

YKSITYISMETSÄTALOUDEN TYÖNANTAJAT

Xxxxxxxxxxxxx 0 X 00, 00000 Xxxxxxxx Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xx-xx.xx

TEOLLISUUSLIITTO

Hakaniemenranta 1 A, PL 107, 00531 Helsinki

Puhelin Vaihde 020 774 001

Sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

Contract

Document Metadata