Aktia Henkivakuutus Oy

Aktia Henkivakuutus Oy (jatkossa ”yhtiö”, ”henkiyhtiö” tai Aktia Henkivakuutus) on vakavarainen suomalainen henkiva- kuutusyhtiö, jolla on pitkä ja vankka kokemus henkivakuut- tamisesta Suomessa. Vakuutuskannassa on noin 100 000 yksityis- ja yritysasiakkaiden ottamaa vakuutusta ja yhtiöllä on useita yhteistyökumppaneita finanssialalla. Yhtiön palve- luksessa on noin 70 henkilöä. Aktia Henkivakuutus on Aktia Pankki Oyj:n sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö ja osa Aktia-konsernia.

Vuonna 2022 yhtiön markkinaympäristö muuttui merkittä- västi. Alkuvuonna syttynyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan oli osasyy tilanteeseen, jossa inflaatiota suitsiakseen kes- kuspankit kiristivät rahapolitiikkaansa. Korot lähtivät monen vuoden tauon jälkeen nousuun ja vaikuttivat yhtiön korko- painotteisen sijoitussalkun markkina-arvoon negatiivisesti. Korkomuutoksesta johtuen kuitenkin yhtiön vakavaraisuus- asema vahvistui merkittävästi. Sijoitusmarkkinoilla vallinnut epävarmuus vaikutti asiakkaiden sijoitushalukkuuteen, joka näkyi edellistä vuotta alhaisempana maksutulona sijoitus- sidonnaisiin vakuutuksiin. Riskivakuutusliiketoiminta jatkui vakaana johtuen hyvästä uusmyynnin kehityksestä.

Liiketoiminnan kehittäminen jatkui strategian mukaisesti. Vuoden aikana yhtiö toi markkinoille muun muassa ensim- mäisen täysin digitaalisesti tarjottavan vakavan sairauden turvan. Riskihenkivakuutusten jakeluyhteistyötä kehitettiin edelleen. Sijoitussidonnaista tarjoamaa laajennettiin uusilla sijoituskohteilla. Muut merkittävät liiketoiminnan kehittä- misen projektit liittyivät IFRS 17 -kirjanpitostandardiin sekä yhtiön vakuutusten hoitojärjestelmän uudistamiseen. Lisäksi yhtiössä panostettiin merkittävästi asiakas-, jakelija- ja henki- löstökokemuksen kehittämiseen. Yhtiö päätti luopua sairas- kuluvakuutusliiketoiminnasta, jonka uusmyynti on lopetettu jo joitakin vuosia sitten. Tämän ja muuttuneen toimintaympä- ristön johdosta yhtiössä käytiin loppuvuodesta yhteistoimin- talain mukaiset muutosneuvottelut hyvässä hengessä. Uusi organisaatio tuli voimaan 1.1.2023.

Yhtiön vuoden 2022 tilinpäätös (FAS) osoittaa 6,7 miljoo- nan euron tappiollisen tuloksen (2021: 9,3 miljoonan euron voitto). Tappio johtuu pääosin yhtiön tekemästä korkosuo- jasta. Yhtiön operatiivinen kannattavuus oli kuitenkin hyvällä tasolla, ja sen liikekustannussuhde oli 106,8 % (98,9 %). Liike- kustannussuhde nousi kasvaneen vakuutusmyynnin myötä, sekä palkkiokustannukset että henkilöstökustannukset nousivat. Riskivakuutusten vahinkosuhde oli hyvällä tasolla, 56 % (49 %). Yhtiön sijoitusten tuotto oli markkina-arvoin laskettuna -10,2 % (1,3 %) vuonna 2022.

Hallintojärjestelmä

Yhtiön johtoryhmän kokoonpanoa täydennettiin loppu- vuodesta 2021. Yhtiön hallintojärjestelmää, sisältäen muun muassa johtoryhmän jäsenten tehtävät, vastuut ja kokous- käytännöt, on tarkennettu raportointikauden aikana.

Yhtiön hallitukseen valittiin neljäs jäsen, Xxxxx Xxxxx, joka aloitti tehtävässä 17.3.2022.

Riskinottohalukkuus ja riskiprofiili

Yhtiön riskinottohalukkuus määritellään osittain yhtiön, osittain konsernin kokonaisedun mukaisesti, erityisesti siten, että konsernin tulee selviytyä tiukemmista pääoma- ja viran- omaisvaateista kiristyvässä markkinatilanteessa. Konsernin tavoite henkiyhtiölle on pääomapuskurin pitäminen riittävän suurena, jotta se täyttää vakavaraisuusmääräysten asettamat vaatimukset.

Konsernin strategisten tavoitteiden perusteella tiettyjä riskienhallinnan toimia on tehostettu siltä osin, kun strategian muutokset voivat altistaa yhtiön riskeille, joita ei aiemmin

xxx xxxxxxxxxx. Syynä tähän on se, että sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden sijoituskohdevalikoimaa on laajennettu ei-likvideihin ja vaikeaselkoisiin sijoituskohteisiin. Yhtiöön kohdistuvien riskien ei tältä osin odoteta kasvavan, mutta asia on otettava huomioon riskien hallinnassa.

Korkosidonnaisen sijoitussalkun osalta riskejä ei ole tarkoitus aktiivisesti kasvattaa, joskin aiemmin tehdyt sijoitukset tule- vat pääomakutsujen myötä kasvattamaan esimerkiksi osake- ja kiinteistöriskiä vuoden aikana. Samanaikaisesti yhtiö on kuitenkin aktiivisesti alkanut tutkia mahdollisuuksia irtautua suurista yksittäissijoituksista hallitusti korkosidonnaisen vas- tuuvelan ja sitä vastaavan sijoitussalkun pienentyessä.

Vakuutustuotteiden osalta yhtiö keskittyy edelleen – sijoitus- sidonnaisten lisäksi – kannattaviin riskivakuutustuotteisiin.

Yhtiö parantaa riskienhallintaansa näiden tuotteiden tarjoa- misessa, esimerkiksi kohderyhmäkeskittymien osalta. Tämän perusteella yhtiölle on laadittu uusi vakuutuspolitiikka.

Arvostus vakavaraisuustarkoituksiin

Yhtiön virallinen tilinpäätös tehdään FAS-säännösten mukaan. Aktia-konsernin tilinpäätös tehdään IFRS-tilinpäätösperiaattei- den mukaan, ja IFRS-korjattuja arvoja käytetään lähtökohtana vakavaraisuustarkoitusta varten tehtävässä arvostuksessa.

Salkuissa olevat varat arvioidaan vakavaraisuustarkoitusta varten best effort -periaatteen mukaan mahdollisimman lähellä olevaan markkina-arvoon, joka saadaan aktiivisilta ja

likvideiltä markkinoilta. Tiettyjen omaisuusluokkien osalta tämä ei ole mahdollista, joten esim. pääomasijoitukset, kiin- teistörahastot ja suoraan omistetut kiinteistöt arvostetaan vaihtoehtoisten menetelmien avulla.

Vakuutustekninen vastuuvelka arvostetaan vakavaraisuus- tarkoitusta varten markkina-arvoon, jonka mukaan voidaan olettaa, että velvoitteet ovat siirrettävissä toiselle vakuutus- yhtiölle. Määrä lasketaan parhaan estimaatin ja riskimarginaa- lin summana. Paras estimaatti vastaa vakuutussitoumuksista syntyvien arvioitujen tulevien kassavirtojen diskontattua nykyarvoa ottaen huomioon sopimusrajat sääntelyn edel- lyttämällä tavalla. Sijoitussidonnaisten vakuutusten osalta yhtiö muutti vuoden 2022 lopussa sopimusrajatulkintaansa niin, että tulevia maksuja ja niistä johtuvia kassavirtoja ei enää huomioida tässä laskennassa. Diskonttaukseen käyte- tään EIOPA:n (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen) julkaisemia korkoja. Korkosidonnaisten vakuutusten parhaan estimaatin osalta sovelletaan korkoa, johon on tehty ns. vola- tiliteettikorjaus, ja osaan kannasta sovelletaan lisäksi vakuu- tusteknistä vastuuvelkaa koskevaa siirtymäsäännöstä.

Pääomanhallinta

Yhtiön oma varallisuus oli 194,6 miljoonaa euroa 31.12.2022 (31.12.2021: 245,8), ja se muodostui kokonaisuudessaan perusvarallisuudesta. Vakavaraisuuspääomavaatimuksen (SCR) täyttämiseksi hyväksyttävä oma perusvarallisuus oli vuoden 2022 lopussa yhteensä 183,2 (244,7) miljoonaa euroa, SCR-vaatimus oli 75,2 (108,9) miljoonaa euroa, eli niiden suhde oli 243 % (225 %). Vähimmäispääomavaati-

muksen (MCR) täyttämiseksi hyväksyttävä oma varallisuus oli vuoden 2022 lopussa yhteensä 149,9 (195,8) miljoonaa euroa, MCR-vaatimus oli 21,8 (27,5) miljoonaa euroa, eli niiden suhde oli 688 % (711 %). Pääomavaatimusten (sekä SCR että MCR) täyttämiseksi hyväksyttävän varallisuuden osalta 145,6 (190,2) miljoonaa euroa oli luokan 1 varallisuutta, ja loput luokan 2 varallisuutta.

Yhtiöllä on Finanssivalvonnan lupa tehdä vähennyksiä vakuu- tusteknisestä vastuuvelasta siirtymäkauden ajan. Vuoden 2022 lopussa siirtymäsäännöksen soveltaminen lisäsi yhtiön omaa varallisuutta 35,5 (39,0) miljoonaa euroa. Vaikutus pienenee vuosittain lineaarisesti, ja vuoden 2032 alusta se

on nolla. Ellei siirtymäsäännöstä sovellettaisi, hyväksyttävän oman varallisuuden ja SCR-vaatimuksen suhde olisi vuoden- vaihteessa ollut 181 % (174 %) ja hyväksyttävän oman varal- lisuuden ja MCR-vaatimuksen suhde olisi ollut 496 % (530

%). Siirtymäsäännöksen vaikutusta yhtiön vakavaraisuuteen kuvataan tarkemmin luvussa E.

Oman varallisuuden pienenemisen syynä on ensisijaisesti osinkojen jako, mikä monen vuoden tauon jälkeen on taas mahdollista pääomatilanteen niin salliessa. SCR-vaateen pie- nenemisen syyt ovat moninaiset, ja niitä avataan tarkemmin

osioissa C ja E.

Raportointiajankohdan jälkeen yhtiön hallitus on helmikuussa 2023 ehdottanut yhtiökokoukselle 6,3 miljoonan euron suuruista osingonmaksua, mikä vähentää omaa varallisuutta saman verran. Osingonmaksun odotetaan tapahtuvan vuoden 2023 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Yhtiön strategian mukaisesti tavoitteena on maksaa vuosit- tain 60–80 % IFRS-tuloksesta osinkona, kuitenkin niin, että pääomavaateet täyttyvät. Sisäiset tavoitetasot pääoman tur- vaavalle kattavuudelle ovat 150–200 % ilman siirtymäsääntöjä sekä 175–200 % siirtymäsäännöt huomioiden.

A. Liiketoiminta ja tuloksellisuus

A.1. Liiketoiminta

Aktia Henkivakuutus Oy on vakavarainen suomalainen henkivakuutusyhtiö, joka tarjoaa sekä yksityis- että yritysasi- akkaille joustavia säästämisen ja sijoittamisen ratkaisuja sekä henkilöturvia. Yhtiön toimilupa kattaa vapaaehtoisten henki-, säästö- ja eläkevakuutusten, kapitalisaatiosopimusten sekä tiettyjen sairausvakuutusten myöntämisen. Yhtiöllä on noin 74 000 yksityisasiakasta ja lähes 6 000 yritysasiakasta. Yhtiö toimii Suomessa, kotipaikka on Turku.

Aktia Henkivakuutus on Aktia Pankki Oyj:n sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö ja osa Aktia-konsernia. Henkivakuutus on yksi Aktia-konsernin kolmesta liiketoiminta-alueesta pank- kiliiketoiminnan ja varainhoitoliiketoiminnan rinnalla. Aktia Henkivakuutuksella on kaksi kokonaan omistettua ja kaksi osaomisteista kiinteistöyhtiötä, jotka ovat yhtiön sijoitussalk- kuihin liittyviä kiinteistösijoituksia.

Aktian vuoteen 2025 ulottuva strategia tukee Aktian kasvu- tavoitteita sekä vie yhtiötä kohti visiota olla ”johtava varain- hoitajapankki”. Kasvustrategia rakentuu erityisesti tiiviille yhteistyölle Aktian kolmen liiketoiminta-alueen välillä. Vahva keskittyminen varallisuuden hoitoon on keskeistä Aktian kai- kessa liiketoiminnassa. Aktia Henkivakuutus keskittyy omassa strategiassaan tukemaan kasvua kehittämällä joustavia ja kilpailukykyisiä ratkaisuja vaativien varainhoitoasiakkaiden tarpeisiin sekä tarjoamalla henkilöturvia useamman jakeluka- navan kautta. Yhtiön strategisiin painopistealueisiin kuuluvat lisäksi asiakas-, jakelija- ja henkilöstökokeman kehittäminen sekä operatiivisen tehokkuuden varmistaminen muun muassa automatisoinnin sekä järjestelmäkehittämisen avulla.

Aktia Henkivakuutus tarjoaa tuotteitaan asiamiesten välityk- sellä. Aktia Pankin lisäksi jakelijoina toimivat Suomen Yrittä- jäturva Oy, Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö, JEPPIS Invest Oy, POP Pankit, Suomen Hypoteekkiyhdistys sekä Ålands Ömsesidiga Försäkringsbolag.

Taulukko 1

Nimi	Aktia Henkivakuutus Oy
Oikeudellinen muoto	Osakeyhtiö
Valvontaviranomainen	Finanssivalvonta, Xxxxxxxxxxxxxx 0, XX 000, 00000 Xxxxxxxx, puh. 09 183 51, xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
Valvontatoimihenkilö	Xxxx Xxxxxxxxxxx, puh. 09 183 55 22, xxxx.xxxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
Ulkoinen tilintarkastaja	KPMG Oy Ab, Xxxxxxxxxxxxxxxx 0 X, XX 0000, 00000 Xxxxxxxx, puh. 000 000 0000, xxxxxxx@xxxx.xx
Omistusrakenne	Aktia Pankki Oyj:n kokonaan omistama (100 %)

Perustiedot

A.2. Vakuutustoiminnan tuloksellisuus

Yhtiön vuoden 2022 tilinpäätös (FAS) osoittaa -2,1 (2021: 11,5) miljoonan euron kokonaistuloksen ennen veroja ja tilinpää- tössiirtoja ja -6,7 (9,3) miljoonan kokonaistuloksen niiden vähentämisen jälkeen. Tappiosta 24,0 miljoonaa euroa liittyy yhtiön ottamiin korkosuojiin, joiden tehtävänä on suojata vastuuvelkaa vakavaraisuuslaskennassa. Voimassa olevien tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden mukaan vastuuvelkaa ei arvosteta suoraan nykyiselle korkotasolle, joten tuloslaskel- massa näkyvät vain negatiiviset arvostuserot suojauksista.

Korkojen nousun seurauksena vastuuvelan korkotäydennystä purettiin joulukuussa 6,3 miljoonalla eurolla. Ilman näitä vaikutuksia tulos oli 11,0 miljoonaa euroa. Maksutulo oli 141,2 (151,9) miljoonaa euroa ja riskivakuutusten vahinkosuhde 56

% (49 %). Liikekustannussuhde oli 106,8 % (98,9 %).

Yhtiön tulos jakautuu eri vakuutuslajeihin taulukon 2 mukai- sesti:

Taulukko 2

Tulos (1 000 euroa)	2022	2021
Riskivakuutukset	3 913	6 774
Korkosidonnainen eläkevakuutus	-6 003	-2 985
Korkosidonnainen säästövakuutus	-2 286	-757
Sijoitussidonnainen eläkevakuutus	1 199	1 870
Sijoitussidonnainen säästövakuutus	2 779	3 069
Muut erät	-1 716	3 559
Tulos ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja	-2 114	11 532
Verot ja tilinpäätössiirrot	-4 546	-2 277
Tulos	-6 660	9 255

Tulos on laskettu maksettujen vakuutusmaksujen, maksettujen korvausten, vastuuvelan muutosten, sijoitusten kirjatun tuoton sekä vakuutuslajeittain tiettyjen jakoperusteiden mukaan jaettujen liikekulujen perusteella.

Solvenssi II -liiketoiminta-alojen mukaan jaetut vakuutusmaksut, korvaukset ja kulut löytyvät liitteessä 2 olevasta taulukosta.

A.3. Sijoitustoiminnan tuloksellisuus

Aktia Henkivakuutuksen sijoitusomaisuus koostuu sijoitussi- donnaisia vakuutuksia kattavista sijoituksista, ja sijoituksista, jotka kattavat yhtiön omia varoja sekä muista vakuutuksista muodostuvia vastuita.

Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevaa sijoi- tusomaisuutta muutetaan siten, että se jatkuvasti vastaa sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin valittuja sijoituskohteita niin hyvin kuin mahdollista. Näiden sijoitusten arvonmuutokset vastaavat suurimmalta osin sijoitussidonnaisten vakuutusten

tulevien korvausten arvonmuutosta, ja niiden vaikutus yhtiön sijoitustulokseen ja markkinariskeihin on suhteessa vähäinen.

Omia varoja ja muita kuin sijoitussidonnaisia vakuutuksia kattavan sijoitusomaisuuden käypä arvo 31.12.2022 oli 515 miljoonaa euroa (642 miljoonaa euroa) sisältäen pankkitilien saldot, avointen johdannaissopimusten nettonykyarvon, sekä johdannaisista annetut ja saadut vakuudet.

Yhtiön perusallokaation mukaisesti sijoitusomaisuus pai-

nottuu voimakkaasti korko- ja kiinteistösijoituksiin. Sijoi- tussuunnitelmana vuodelle 2022 oli maltillisesti kasvattaa noteerattujen osakkeiden ja rahamarkkinasijoitusten sekä valtionlainojen allokaatio-osuuksia luottoriskillisten yrityslai- nojen kustannuksella siten, ettei sijoitusomaisuuden koko- naisriskitaso olennaisesti kasva suhteessa vuoteen 2021.

Lisäksi suunnitelmana oli jatkaa 2021 aloitettua korkosuojaus- toimintaa ja kasvattaa laskuperustekorkosidonnaisista vakuu- tuksista muodostuvan vastuuvelan suojausastetta.

Taulukko 3

Sijoitusallokaatio käyvin arvoin

1 000 euroa	31.12.2022		31.12.2021
Osakkeet	12 806	2,5 %	8 034	1,3 %
Korkosijoitukset	327 664	63,6 %	384 876	60,0 %
Valtionobligaatiot	90 850	17,6 %	116 555	18,2 %
Rahoituslaitosten jvk:t	31 694	6,2 %	37 318	5,8 %
Muiden yritysten jvk:t	143 664	27,9 %	157 460	24,5 %
Kehittyvät markkinat	37 239	7,2 %	45 557	7,1 %
High Yield	21 455	4,2 %	24 432	3,8 %
Trade Finance	2 322	0,5 %	3 035	0,5 %
Yhdistelmärahastot	440	0,1 %	519	0,1 %
Vaihtoehtoiset sijoitukset	28 667	5,6 %	24 774	3,9 %
Private Equity & Venture Capital	21 513	4,2 %	18 855	2,9 %
Infrastruktuurisijoitukset	7 154	1,4 %	5 919	0,9 %
Kiinteistöt	72 721	14,1 %	88 137	13,7 %
Suorat omistukset	48 696	9,5 %	47 181	7,3 %
Kiinteistörahastot	24 025	4,7 %	40 956	6,4 %
Rahamarkkina	55 314	10,7 %	90 306	14,1 %
Johdannaiset	-23 929	-4,6 %	-869	-0,1 %
Johdannaisvakuudet	26 873	5,2 %	0	-
Tiliraha ja käteinen	14 732	2,9 %	46 718	7,3 %
Yhteensä	514 848	100,0 %	641 976	100,0 %

Aktia Henkivakuutus lähti vuoteen 2022 tilanteesta, jossa tilisaldojen ja rahamarkkinasijoitusten allokaatio-osuudet ylittivät selvästi tavoitepainonsa marraskuussa tehdyn Tier 2 -pääomalainaemission jäljiltä. Yhtiö oli vuoden 2021 aikana aloittanut vastuuvelan suojaamisen, mutta suojausaste 31.12.2021 oli vielä suhteessa alhainen. Yhtiö hyötyi vuoden 2022 aikana tästä poikkeuksellisesta lähtötilanteesta. Suuri kassa osaltaan rajoitti vaikeaksi osoittautuneen sijoitusvuo- den tappioita ja vastuuvelan korkoriskin alisuojaus vahvisti

yhtiön vakavaraisuutta korkojen noustua voimakkaasti erityi- sesti vuoden kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Vuosi 2022 oli vaikea sijoitusvuosi, jonka aikana kaikki pääomaisuuslajit olivat selvästi tappiollisia. Yhtiön sijoi- tusomaisuuden tuotto käyvin arvoin oli -61,7 miljoonaa euroa (8,0 miljoonaa euroa) sisältäen vastuuvelkaa suojaavien koronvaihtosopimusten arvonmuutoksen. Tuotto sitoutu- neelle pääomalle oli -10,19 % (1,28 %). Kiinteistötuotto +21,77

% on poikkeuksellisen suuri yhtiön kirjattua kesäkuussa 11 miljoonan euron suuruisen myyntivoiton yksittäiseen kiin- teistösijoitusyhtiöön liittyen, mikä kasvattaa osaltaan myös sijoitusomaisuuden yhteenlaskettua tuottoa.

Taulukko 4

Sijoitustoiminnan nettotulot	Nettotulot	Sijoitettu pääoma	Sijoitetun pääoman tuotto	Sijoitetun pääoman tuotto
1 000 euroa	2022			2021
Korkosijoitukset yhteensä	-74 231	491 132	-15,11 %	-0,72 %
Lainasaatavat	-13 941	72 082	-19,34 %	-5,00 %
Joukkovelkakirjat	-60 018	299 417	-20,05 %	-0,04 %
Muut	-272	119 634	-0,23 %	0,16 %
Osakesijoitukset yhteensä	-2 106	43 371	-4,86 %	24,88 %
Noteeratut osakkeet	-3 507	16 840	-20,82 %	22,89 %
Pääomasijoitukset	1 283	24 005	5,34 %	26,62 %
Muut ei-noteeratut osakkeet	-	-	-	-
Kiinteistösijoitukset yhteensä	15 548	71 413	21,77 %	10,70 %
Suorat kiinteistösijoitukset	1 376	46 758	2,94 %	17,25 %
Kiinteistörahastot	14 173	24 654	57,49 %	3,65 %
Muut sijoitukset	-	-	-
Hedgerahastosijoitukset	-	-	-
Hyödykesijoitukset	-	-	-
Muut	-	-	-
Sijoitukset yhteensä	-60 789	605 916	-10,03 %	1,54 %
Tulot ja menot, joita ei kohdisteta eri sijoituslajeihin	-951	605 916	-0,16 %	-0,26 %
Nettotulot	-61 740	605 916	-10,19 %	1,28 %

Yhtiö käyttää omaisuudenhoitajanaan Aktia Pankin varainhoi- toa koskien sekä sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevia sijoituskoreja, että laskuperustekorollisen ja omien varojen katteena olevia korkosijoituksia, osakkeita ja vaihto- ehtoisia sijoituksia.

Varainhoitosopimus on toistaiseksi voimassa oleva ja luon- teeltaan pitkäaikainen. Aktia Henkivakuutuksen maksama varainhoitopalkkio ei sisällä tuottosidonnaisia elementtejä. Omaisuudenhoito noudattaa Aktia-ryhmän yhteisiä omista- jaohjauksen ja vastuullisen sijoittamisen periaatteita (www. xxxxx.xxx).

Aktia Henkivakuutus laatii itse itsenäisesti ja varainhoitajasta riippumatta oman sijoitusstrategiansa ja -suunnitelmansa sisältäen omaisuudenhoidon ohjausta varten asetettavat

limiitit, allokaatiorajoitteet, perusallokaation sekä tuloksel- lisuutta arvioitaessa käytettävät vertailuindeksit. Yhtiön sijoitusstrategia- ja suunnitelma ottavat huomioon henkiva- kuutusvastuiden luonteen, ja siitä johdettavat lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeet sijoitustoiminnan organisoimista koskien.

A.4. Muiden toimien tuloksellisuus

Yhtiö ei harjoita muuta kuin yllä olevissa luvuissa kuvattua toimintaa.

A.5. Muut tiedot

Muuta olennaista raportoitavaa tietoa ei ole.

B. Hallintojärjestelmä

B.1. Yleistiedot hallintojärjestelmästä

B.1.1. Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelinten rakenne

Aktia Henkivakuutus on Aktia Pankki Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Yhtiöön sovelletaan Aktia-konsernin määräyksiä ja ohjeita, prosesseja ja menettelytapoja. Yhtiön tehtävänä on tuottaa Aktia-konsernille sen strategiaa tuke- via henkivakuuttamisen palveluita sekä tarjota palveluita valituille jakelijoille. Henkivakuutus on yksi Aktia-konser- nin kolmesta liiketoiminta-alueesta pankkiliiketoiminnan ja varainhoitoliiketoiminnan rinnalla.

Ylintä päätösvaltaa yhtiössä käyttää yhtiökokous. Yhtiöko- kouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaan varsinai- selle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä mahdolliset muut ehdotukset. Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle tarvittaessa.

Yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähin- tään kolme (3) ja enintään viisi (5) jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous. Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestä- misestä. Xxxxxxxx päättää merkittävimmistä strategisista linjauksista, sijoitusstrategiasta ja -suunnitelmasta sisältäen merkittävimmät yksittäiset sijoitukset, vahvistaa yhtiön pääoman- ja riskienhallinnan linjaukset ja tavoitteet, tekee ehdotuksen voitonjaosta yhtiökokoukselle sekä nimittää toimitusjohtajan. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito, varainhoito, hallinto, toiminta ja riskienhallinta on organisoitu tarkoituksenmukaisesti. Hallituksen toimintaa ohjaa voi- massa oleva lainsäädäntö ja muu alaa koskeva sääntely, sekä Aktia-konsernin määräykset ja yhtiön hallituksen työjärjestys. Hallituksen on johdettava yhtiötä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden sekä luotettavaa hallintoa tukevien periaat- teiden mukaisesti huomioiden yhtiön, sen osakkeenomista- jien ja vakuutuksenottajien edut.

Yhtiön hallituksessa on ollut ajalla 1.1.–31.12.2022 Xxxx Xxx- xxxxx (puheenjohtaja), Xxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxx (17.3.2022 alkaen).

Aktia Henkivakuutuksen toimitusjohtajalla on kokonaisvas- tuu yhtiön operatiivisesta toiminnasta sekä yhtiön juoksevan hallinnon hoitamisesta hallituksen antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti.

Toimitusjohtajana on toiminut ajalla 1.1.–31.12.2022 Xxxxxx Xxxxxx.

Toimitusjohtajan tukena toimii johtoryhmä, jonka muodosta- vat toimitusjohtajan lisäksi taloudesta vastaava johtaja, tase- hallinnasta, keskeisimmistä liiketoiminnoista ja hallinnosta

vastaavat johtajat. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii yhtiön toimitusjohtaja. Johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa toiminnan suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa sekä valmistella hallituksessa käsiteltäviä asioita. Johtoryhmä valmistelee yhtiön strategista suunnitte- lua ja vuosisuunnittelua, vastaa strategian ja vuosisuunnitel- mien implementoinnista ja valvoo suunnitelmien toteutumista ja taloudellista raportointia. Johtoryhmän vastuulla ovat myös riskienhallintaan, lakisääteiseen hallinnointiin, vaatimusten- mukaisuuden noudattamiseen ja finanssialaa koskeviin vaati- muksiin liittyvät asiat ja politiikat sekä niiden implementointi. Johtoryhmän keskeisiä tehtäviä ovat myös Aktia-konsernin sisäisen yhteistoiminnan kehittäminen ja yhteisten kehitys- hankkeiden edistäminen.

Johtoryhmä kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa sekä pääsääntöisesti kerran viikossa palaveriin, jossa käsitellään juoksevia asioita.

Johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa eikä itsenäisiä päätöksenteko-oikeuksia. Kuul- tuaan johtoryhmää päätökset johtoryhmässä käsiteltävistä asioista tekee johtoryhmän puheenjohtaja ja se johtoryhmän jäsen, jonka vastuulla käsiteltävä asia on.

Yhtiön hallintojärjestelmää, sisältäen muun muassa johto- ryhmän jäsenten tehtävät, vastuut ja kokouskäytännöt, on tarkennettu raportointikauden aikana.

Aktia-konsernissa liiketoiminnat ja niiden tukitoiminnot omistavat kaikki toimintansa riskit ja vastaavat siten sisäi- sestä valvonnasta ja riskienvalvonnasta. Liiketoimintojen on raportoitava mahdollisista poikkeamista annettujen ohjeiden mukaisesti.

Yhtiön ulkoinen tilintarkastaja tilikaudella 2022 oli KPMG Oy Ab, josta KHT Xxxxxx Xxxxxxxxxx oli päävastuullinen tilintar- kastaja.

Raportointikauden aikana yhtiön hallitukseen valittiin neljäs jäsen, Xxxxx Xxxxx, joka aloitti 17.3.2022. Yhtiön ylimmässä johdossa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2022 aikana. Yhtiöllä ei ole ollut merkittäviä transaktioita Aktian osakkeen- omistajien, hallituksen jäsenten tai muiden ylimmän johdon jäsenten kanssa raportointijakson aikana.

B.1.2. Keskeiset sekä kriittiset ja tärkeät operatiiviset toiminnot

Yhtiön keskeiset toiminnot ovat aktuaaritoiminto, comp- liace-toiminto, riskienhallintatoiminto sekä sisäinen tarkastus.

Keskeisistä toiminnoista vastaavien henkilöiden luotetta- vuuden, sopivuuden ja ammattitaidon arviointi tehdään

Aktia-konsernin ohjeistuksen mukaisesti. Mikäli keskeinen toiminto on ulkoistettu, tehdään arviointi myös palveluntar- joajan palveluksessa olevasta henkilöstä, joka on nimetty keskeisestä toiminnosta vastaavaksi henkilöksi.

Yhtiön kriittisiä tai tärkeitä operatiivisia toimintoja ovat vakuutusten hoito, korvauskäsittely, vakuutustuotteiden kehittäminen ja hinnoittelu, varojen sijoittaminen ja hoito, jatkuvasta päivittäisestä järjestelmien ylläpidosta ja tuesta huolehtiminen, jälleenvakuutusten hoitaminen, kirjanpito ja business control, tietojen säilyttämisestä huolehtiminen ja arkistointi sekä riski- ja vakavaraisuusarviosta huolehtiminen.

Kullekin keskeiselle sekä kriittiselle ja tärkeälle toiminnolle on nimetty vastuullinen henkilö yhtiön johtoryhmästä.

B.1.3. Palkitseminen

Aktia-konsernin palkitsemispolitiikka tarkistetaan vuosittain ja se hyväksytään konserniyhtiön hallituksessa. Palkitse- mispolitiikka määrittää ne periaatteet, joihin palkitseminen Aktia-konsernissa perustuu. Aktian palkitsemisperiaatteiden mukaisesti palkitsemisen tulee tukea Aktian mahdollisuuksia rekrytoida ja kehittää sekä sitouttaa innostuneita, osaavia

ja tulosorientoituneita työntekijöitä ja tukea monipuolista osaamista, yhteistyötä ja johtajuutta. Palkitsemisperiaatteet tukevat erinomaisesta suoriutumisesta palkitsemista sekä ohjaavat kohti työn kehittämistä konsernin strategian, tavoit- teiden ja arvojen mukaisesti. Palkitsemisperiaatteet tukevat Aktia-konsernin riskinottohalukkuuden mukaista riskienhal- lintaa sekä yhdenvertaisuusperiaatteita ja läpinäkyvyyttä.

Palkitsemispolitiikassa on huomioitu vakuutusyhtiöiden pal- kitsemista koskevat säädökset ja ohjeet sekä vakuutusalaa koskeva työehtosopimus. Palkitsemiseen liittyvien asioiden valmistelusta vastaa Aktian konsernihallituksen palkitsemis- ja corporate governance -valiokunta. Aktia Henkivakuutus noudattaa konsernitasoista palkitsemispolitiikkaa, jonka mukaisesti palkkiojärjestelmä koostuu seuraavista osista:

• kiinteä palkka ja luontoisedut

• muuttuva palkkio (lyhyen aikavälin tulos- ja suoritusperusteinen palkitsemisjärjestelmä, pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelma)

• lisäeläkkeet.

Kiinteä kuukausipalkka on vakaa lähtökohta perustoiminnoille ja niiden kehittämiselle. Vuosittaisten lisäpalkkioiden tarkoi- tuksena on tukea kasvua toimintavuoden aikana ja lyhyellä aikavälillä toteutettavia toiminnan muutoksia. Osakepalkkio-oh- jelman tarkoituksena on tukea Aktia-konsernin pitkän aikavälin strategiaa. Aktia-konsernin palkitsemisjärjestelmä arvioidaan vuosittain ja sitä muutetaan yrityksen kehityksen mukaisesti.

Aktian konsernihallitus päättää muista mahdollisista palkitse- misjärjestelmistä, kuten lisäpalkkiojärjestelmistä ja vapaaeh- toisesta Aktia Una -osakesäästöohjelmasta.

B.2. Sopivuudelle ja luotettavuudelle asetettavat vaatimukset

Sopivuudelle ja luotettavuudelle asetettavat vaatimukset perustuvat vakuutusyhtiölakiin ja Finanssivalvonnan mää- räyksiin ja ohjeisiin sekä Aktia konsernin sisäisiin ohjeisiin sopivuudelle ja luotettavuudelle asetettavista vaatimuksista. Aktia Henkivakuutuksella on lisäksi erikseen arviointimenet- tely yksittäisen hallituksen jäsenen kompetenssin arviointiin sekä hallituksen kollektiivisen kompetenssin arviointiin.

Sopivuuden ja luotettavuuden arvioinnin kohteena ovat:

• yhtiön hallituksen jäsenet

• toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa

• keskeisistä ja kriittisistä toiminnoista vastaavat henkilöt. Sopivuus arvioidaan:

• nimittäessä uusi henkilö tehtävään, jonka perusteella

henkilö kuuluu arviointimenettelyn piiriin

• kun henkilö nimitetään uuteen tehtävään, joka kuuluu arviointimenettelyn piiriin,

• kun henkilö on ilmoitettava Finanssivalvonnalle.

Yhtiön hallituksen, toimitusjohtajan, hänen sijaisensa sekä keskeisistä, kriittisistä ja tärkeistä toiminnoista vastaavien henkilöiden sopivuus ja luotettavuus varmistetaan kahden vuoden välein. Sopivuuden ja luotettavuuden säännölli- sessä arvioinnissa noudatetaan Aktia-konsernin hallituksen ohjesääntöä johdon jäsenten ja muiden johtavassa asemassa olevien henkilöiden sopivuuden arviointia, perehdyttämistä sekä kouluttamista varten.

Sopivuutta ja luotettavuutta koskevien vaatimusten täyttä- minen edellyttää sitä, että henkilöllä on tehtävän ja siihen liittyvien vastuiden hoitamiseksi riittävä ammatillinen pätevyys, osaaminen ja kokemus. Arvioinnissa otetaan lisäksi tarvit- taessa huomioon vakuutustoimintaan, vakuutusmatematiik- kaan, kirjanpitoon, myyntiin ja markkinointiin, tietotekniikkaan ja johtamiseen liittyvä osaaminen ja kokemus. Sopivuutta ja luotettavuutta koskevaan arvioon sisältyy myös arvio henkilön rehellisyydestä ja henkilökohtaisesta taloudellisesta tilanteesta.

B.3. Riskienhallintajärjestelmä, mukaan luettuina riski- ja vakavaraisuusarviointi

B.3.1. Kuvaus riskienhallinnan yleisperiaatteista

Riskienhallinnalla tarkoitetaan menetelmiä ja toimintatapoja, joilla tunnistetaan, analysoidaan ja ennaltaehkäistään eri riski- tyyppejä järjestelmällisellä tavalla vahvistetun riskinottohalun mukaisesti. Riskienhallintaprosessin avulla pyritään tunnis- tamaan liiketoimintaan kohdistuvat riskit mahdollisimman kattavasti ja myös varmistumaan siitä, että riskien vaikutuk- set arvioidaan, niitä voidaan hallita, rajoittaa ja valvoa.

Aktia-konsernin hallinnon lähtökohtana on ns. teollisen kokonaisuuden periaate, mikä merkitsee sitä, että konsernin osien tulee täydentää toisiaan ja että tavoitteena on konser- nin kokonaisvaltainen kilpailukyky. Konsernia ja sen osia tulee johtaa ammattimaisesti ja terveiden liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti. Edellytyksenä on tehokas ja tarkoituksenmu- kainen johtamismalli, hyvä johtajuus ja vastuunkantaminen sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta.

Aktia-konsernin riskienhallintajärjestelmän tavoitteena on tehokas sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä terve compliance- ja riskikulttuuri. Riskikulttuurilla tarkoitetaan

yhtiön riskitietoisuuteen, riskinottamiseen ja riskienhallintaan liittyviä sääntöjä, asenteita ja käytöstä sekä riskeihin liitty- viä päätöksiä ohjaavia tarkastuksia. Riskikulttuurin perusta muodostuu Aktian sisäisistä säännöistä, johdon sisäisestä viestinnästä sekä Aktia-konsernin liiketoimintaa, strategiaa ja riskiprofiilia koskevasta sisäisestä koulutuksesta.

Henkivakuutusliiketoiminnan luonteeseen kuuluu riskin hal- littu ottaminen, sen hallinta ja riskin hinnoittelu.

B.3.2. Riskienhallintajärjestelmän rakenne

Aktian konsernihallitus on nimittänyt kolme valiokuntaa, joiden tehtävänä on päättää määrätyistä asioista sekä valmis- tella asioita hallituksen käsittelyyn.

Riskivaliokunta valmistelee riskinottoon ja riskienhallintaan liittyviä asioita sekä käsittelee myös keskeiset riskeihin liitty- vät pääoma- ja likviditeettiprosessit ja -arvioinnit. Valiokunta valmistelee vuosisuunnitelmaa ja rutiineja sekä riskienval- vonnan ja compliance-toiminnon menettelytapoja koskevat päätökset konsernihallituksen vahvistettaviksi ja saa tiedoksi riskienvalvonnan ja compliance-toiminnon raportit.

Tarkastusvaliokunta varmistaa taloudellisen raportoinnin sekä sisäisen valvonnan ja tarkastuksen tarkoituksenmukaisen järjestämisen. Valiokunta valmistelee sisäisen tarkastuksen periaatteet ja konsernin sisäisen tarkastussuunnitelman.

Valiokunta saa tiedoksi tilintarkastajan ja sisäisen tarkastuk- sen raportit ja arvioi muun sisäisen raportoinnin riippuvuutta. Tarkastusvaliokunta arvioi tilintarkastajan tai tilintarkastusyh- teisön riippumattomuutta ja erityisesti lisäpalvelujen tarjontaa.

Palkitsemis- ja corporate governance -valiokunta valmistelee ja esittelee hallitukselle päätösehdotukset, jotka koskevat konsernin palkitsemispolitiikkaa ja -raporttia. Valiokunta valmistelee ja käsittelee myös konsernin hallinto- ja ohjausjär- jestelmien kehittämistä koskevia asioita.

Aktia Henkivakuutus on ulkoistanut compliance-toiminnon, riskienvalvonnan ja sisäisen tarkastuksen konsernille. Vaikka tytäryhtiöiden riskejä säädellään ja hallitaan merkittäviltä osin konsernista, on henkiyhtiön hallitus vastuussa yhtiön hallin- nasta ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Yhtiön riskienhallintaa ohjaavat keskeisimmät ohjeet ja prosessit:

• ORSA, yhtiön oma riski- ja vakavaraisuusarviointi

• Ohjaa yhtiön riskien- ja pääomanhallintaa sekä tukee yhtiön toiminnan ohjausta ja strategista suunnittelua.

• Riskienhallintasuunnitelma

• Määritellään yhtiön toiminnot ja tärkeimmät niihin liittyvät riskit, eri toimintojen riskienhallinnan tavoitteet, riskinottamisen rajat, vastuut, mittarit ja valvontaperiaatteet.

• Hallintojärjestelmää koskeva dokumentaatio

• Yhtiön kuvaus hallintojärjestelmästä, hallituksen työjärjestys, yhtiön valmius- ja jatkuvuussuunnitelmat.

• Kriittisten prosessien kuvaukset ja direktiivit

• Vahvistetaan mm. yhtiössä käytettävät oikeudet.

• Sijoitusstrategia ja vuosittainen sijoitussuunnitelma

• Ohjaavat markkinariskien ottamista sisältäen

mm. sijoitusomaisuuden perusallokaation rajoineen, johdannaistenkäytön periaatteet ja suunnitelman jälleensijoitus-, jälleenrahoitus- ja keskittymäriskien hallinnoimiseksi.

• Vakuutuspolitiikka

• Linjaa mm. vakuutettavat riskit sekä jälleenvakuutuksen periaatteet.

Yhtiön johtoryhmä käsittelee kuukausittain tasehallintaan liittyviä asioita, kuten sijoitussalkun tilannetta ja vakavarai- suuden kehitystä sekä maksuvalmiutta. Johtoryhmä seuraa myös vakuutusriskien hallintaa, kuten vastuuvalintaan liittyviä linjauksia ja ohjeita sekä huolehtii yhtiön jatkuvuus- ja valmiussuunnittelusta. Yhtiön pääaktuaari vastaa siitä, että vakuutusten hinnoittelussa ja vastuuvelan laskennassa käy- tettävät periaatteet ovat riittävät.

Riskienvalvonta valvoo korkosidonnaiseen vakuutuskantaan liittyviä markkinariskejä sekä sitä, että sijoitustoimintaa noudatetaan sijoitusstrategian mukaisesti sekä määriteltyjen limiittien puitteissa. Lisäksi riskienvalvonta valvoo yhtiön vakavaraisuutta sekä operatiivisia riskejä.

B.3.3. Riskienvalvontatoiminto

Aktia-konsernissa on liiketoiminnasta riippumaton riskienval- vontatoiminto, joka valvoo ja arvioi konsernin ja sen tytä- ryhtiöiden riskienhallintaa sekä raportoi riskeistä johdolle ja hallitukselle. Toiminto valvoo, että kaikkien toimintojen riskejä mitataan, analysoidaan ja seurataan tarkoituksenmukaisesti, ja laatii arvion konsernin kokonaisriskipositiosta suhteessa hallituksen vahvistamiin strategioihin ja riskinottohaluun.

Tytäryhtiöiden riskienvalvonnassa otetaan huomioon niiden

liiketoiminnan erityispiirteet ja -sääntely. Riskienvalvontatoi- mintoa ohjaavat hallituksen vuosittain vahvistamat periaat- teet sekä toiminnon vuosisuunnitelma.

Konsernin yhteiset dokumentoidut riskienhallintatoiminnon ohjeet, joissa määritellään riskienhallintastrategia, hyväksy- tään erikseen henkiyhtiön hallituksessa. Riskinsietokyvyn rajat määritellään yhdessä konsernin limiittipolitiikan kanssa. Riskienvalvontatoiminto raportoi lisäksi neljännesvuosittain ja tarvittaessa useammin suoraan henkiyhtiön hallitukselle. Riskienvalvonta laatii vuosittain selvityksen toiminnastaan sekä olennaisista vaikutuksista hallitukselle.

B.3.4. Sääntöjen noudattamista valvova compliance- toiminto

Aktia-konsernilla on compliance-toiminto, joka on liiketoimin- nasta riippumaton. Konsernin compliance-toiminto vastaa neuvonta-, valvonta- ja raportointitehtävistä liittyen asiak- kaan suojaan, tietosuojaa, markkinakäyttäytymistä, lupia ja valvontaa sekä rahanpesua koskevien sääntöjen noudatta- misesta. Compliance-toiminto tukee Aktian liiketoimintaa, ja sen tehtävänä on valvoa, että konsernin toiminta on tältä osin lainsäädännön mukaista. Compliance-toiminto avustaa toimi- vaa johtoa ja muita linjavastuullisia esimiehiä sovellettavien sääntöjen tuntemisessa ja noudattamisessa, sekä sääntöjen puutteelliseen noudattamiseen liittyvien riskien tunnistami- sessa, käsittelemisessä ja raportoinnissa.

Compliance-toimintoa ohjaavat konsernihallituksen vuosittain vahvistamat compliance-toiminnon periaatteet ja vuosisuun- nitelmat. Compliance-toiminnon ohjeet on dokumentoitu,

ja ne sisältävät tiedot toiminnon missiosta, organisaatiosta, tehtävistä ja raportoinnista.

B.3.5. Riski- ja vakavaraisuusarviointi (ORSA)

Yhtiön oma riski- ja vakavaraisuusarviointi (Own Risk and Sol- vency Assessment, ORSA) toimii yhtenä yhtiön keskeisistä toiminnan ohjauksen ja strategisen suunnittelun työvälineenä sekä on olennainen osa yhtiön riskien- ja pääomanhallintaa. Se tuottaa hallitukselle ja toimivalle johdolle tietoa yhtiön vakavaraisuusasemasta ja pääoman riittävyydestä eri ske- naarioilla.

Yhtiöllä on ohjeistus, jossa määritellään se vuosittainen prosessi, jonka mukaan yhtiön oma riski- ja vakavaraisuusar- viointi (ORSA) tehdään. Koska yhtiö on konsernin kokonais- suunnittelun alainen esim. riskinottohalukkuuden, strategian ja pääomasuunnittelun osalta, on tarkoituksenmukaista, että näiden suunnittelu tapahtuu mahdollisimman suurelta osin samanaikaisesti muiden konserniyhtiöiden kanssa.

Tämän vuoksi yhtiön ORSA-prosessi on ajoitettu rinnakkai- sesti konsernin pääoman arvion eli ICAAP-prosessin kanssa siten, että kummassakin esimerkiksi strategian ja riskipara- metrien valmistelu sekä analyysien ja raportin tekeminen teh-

dään samaan aikaan vuodesta (xxxxx Xxxxx 5). Pyrkimyksenä on, että vuosittainen ORSA-raportti sekä sen hyväksyntä voidaan saattaa päätökseen joulukuun aikana.

ORSA-prosessin vuosikello alkaa konsernin ja henkiyhtiön strategian päivittämisellä keväällä ensimmäisen neljännek- sen jälkeen, kun konsernin riskivaliokunta on ottanut kantaa ensimmäisen neljänneksen riskiraportointiin. Sen jälkeen val- mistelevat yksiköt aloittavat työnsä riskimallien muuttamisen ja päivittämisen parissa tarpeen mukaan. Limiitit ja skenaariot ovat saatavilla konsernihallituksen käsittelyä varten kolman- nen neljänneksen lopun jälkeen. Sen jälkeen ICAAP ja ORSA käsitellään erikseen konsernin riskivaliokunnassa sekä kussa- kin hallituksessa, ja hallitukset hyväksyvät ne.

Yhtiön hallituksella on lopullinen vastuu yhtiön ohjaamisesta, ja se on siten vastuussa myös ORSA-prosessista. Lisäksi halli- tus osallistuu yhteistyössä riskienvalvonnan, aktuaaritoimin- non, tasehallinnan ja toimivan johdon kanssa ORSA-riskipara- metrien, riskinottohalun ja limiittien vuosittaisen päivityksen valmistelevaan työhön. Hallitus myös hyväksyy ORSA-ohjaus- dokumentin, ORSA-arvioinnin, sisäisen ORSA-riskiraportin ja ORSA-valvontaraportin. Hallituksen on esiteltävä ORSA-ra- portin yhteydessä toimenpidesuunnitelma mahdollisille riskilimiittien rikkomuksille, joita ennakoidaan tulevaisuuteen katsovassa arvioinnissa.

Kuvio 5

→ ICAAP & ORSA-

dokumentaatio

→ Konsernin riskipolitiikka osa I

• Luottoriski

• Markkinariski

• Konglomeraatin limiitit

→ Riskienvalvonnan vuosisuunnitelma + budjetti

Riskiraportti- ja pääoma-arviointi

→ Konsernin riskipolitiikka osa II

• Sisäinen valvonta

• Operatiiviset riskit

• Compliance-riskit

→ Elpymissuunnitelma

→ Capital and Risk Management-raportti

→ Riskienvalvonnan vuosiraportti

Riskiraportti- ja pääoma-arviointi

→ Strategian valmistelu

→ RiskU:n ICAAP & ORSA

-valmistelu

→ RiskU:n riskipolitiikka- valmistelu

→ IRB-mallien validointiraportti

Riskiraportti- ja pääoma-arviointi

→ Konsernin riskipolitiikka osa III

• ILAAP

• Likviditeetinhallinta

→ Strategiapäivitys ja alustavat ICAAP-laskelmat

Riskienvalvonta ja aktuaaritoiminto ovat yksikköinä pää- vastuussa ORSA-raporttia varten tarvittavien riskilukujen, laskelmien ja analyysien tuottamisesta. Riskiparametrit

ja sijoituspolitiikkaan ja strategiaan perustuvat oletukset laskelmia varten tehdään yhteistyössä tasehallinnan kanssa, missä päätöksistä vastaa henkiyhtiön tasehallintajohtaja.

Riskienvalvonnan on tarvittaessa valmisteltava ehdotus ris- kiparametrien mahdollisesta korjauksesta ja dokumentoitava nämä muutokset sekä ORSA-ohjausdokumentin ja ICAAP-oh- jausdokumentin mahdolliset korjaukset. Aktuaaritoiminnon on tarvittaessa valmisteltava ehdotus vakuutusteknisten parametrien mahdolliseksi korjaamiseksi ja dokumentoitava nämä muutokset. Riskienvalvonta ja aktuaaritoiminto autta- vat tarvittaessa asiantuntijalausunnoilla hallituksen kokouk- sissa ORSA:a tai ICAAP:ia koskevissa kysymyksissä.

Henkivakuutuksen johtoryhmässä on vuoden 2022 ajan toiminut tasehallinnasta vastaava johtaja, jonka vastuualuee- seen kuuluvat muun muassa varojen sijoittaminen ja hoito, sijoitusstrategia ja suunnitelma sekä tase-, keskittymä- ja maksuvalmiusriskit. Tasehallintaan liittyviä tehtäviä työste- tään tiiviissä yhteistyössä konsernin tasehallinnan kanssa, mihin myös henkiyhtiön tasehallinnanjohtaja kuuluu.

ORSA-arviointi suoritetaan yhtiön ORSA-direktiivissä määritellyn vakiomenettelyn mukaisesti. Tähän kuvaukseen sisältyy vuosittain valmisteltava kattava ORSA-raportti, sekä viranomaisraportoinnin (Solvenssi II) yhteydessä laskettavat sisäiset ORSA-avainluvut, jotka tuotetaan neljännesvuosit- tain. Tiheyttä voidaan vaihtaa tarvittaessa, esimerkiksi jos

toimintaympäristössä tai riskiprofiilissa tapahtuu merkittäviä muutoksia siten, että tarvitaan ylimääräinen raportointiajan- kohta. Käytännössä seurantaa voidaan tehdä myös päivittäi- sellä tasolla, joskin vastuuvelan osalta kassavirtaennustetta päivitetään yleensä vain kvartaaleittain.

ORSA-raportin ja avainlukujen lisäksi ORSA-prosessiin kuuluu oleellisena riskienhallinnan ja aktuaaritoiminnon yhdessä henkiyhtiön johtoryhmän ja hallituksen kanssa järjestettävät tilaisuudet (3–4 vuodessa), joissa käsitellään ajankohtaisia riskiteemoja sekä niiden käsittelyä ORSAn puitteissa.

Yhtiön tuotekehityksessä otetaan huomioon se, että uusien tuotteiden pääomavaatimukset eivät vaaranna yhtiön pää- oman riittävyyttä.

B.3.6. Vakavaraisuustavoitteet

Vakavaraisuustarve syntyy vakuutus- ja sijoitustoimintaan liittyvistä riskeistä, joita yhtiö ei kykene tai ole halukas suojaamaan, ja joihin liittyvät mahdolliset tappiot on siten katettava yhtiön omista pääomista.

Vakavaraisuuspääomavaatimus (SCR) on pääomalle asetettu vähimmäismäärä, jolla yhtiö voi harjoittaa liiketoimintaansa ilman että valvova viranomainen puuttuu siihen. Vaatimus on asetettu vastaamaan 99,5 % luottamustasoa sille, että yhtiö säilyttää maksukykynsä ja kykenee vastaamaan tulevista sitoumuksistaan yhden vuoden ennustehorisontilla. Riskitul- kintansa puolesta tämä luottamustaso vastaa tunnetuimpien luottoluokituslaitosten luottoluokitusta Baa/BBB velkasaami-

sille, jos kohta EU-komission asettama laskentatapa vakava- raisuuspääomavaatimuksen suuruudelle ei vastaa luottoluo- kittajien käyttämiä menetelmiä.

Vakavaraisuuspääomavaatimuksen lisäksi Aktia-konsernin hallitus on vahvistanut yhtiölle viranomaisvaateen kaikissa tilanteissa ylittävät strategiset vakavaraisuustavoitteet, jotka koskevat sekä yhtiön raportoimaa virallista vakavaraisuusase- maa, eli vakavaraisuuspääoman ja vakavaraisuusvaatimuksen suhdetta, että vakavaraisuusasemaa ilman yhtiön käyttämiä vakavaraisuuden siirtymäsäännöksiä.

Yhtiö pyrkii ylläpitämään strategisia vakavaraisuustavoittei- taan mm.

• pääomahuollon keinoin, eli emittoimalla osakepääomaa sekä vakavaraisuuspääomaan luettavia pääomalainoja.

• sijoittamalla oman sijoitusomaisuutensa mahdollisimman tuottavasti ja turvaavasti, ja siten, että vakuutusteknisestä vastuuvelasta muodostuvat markkinariskit tulevat riittävällä tasolla katetuiksi.

• rajoittamalla vakuutusriskejään vastuuvalinnan ja jälleenvakuuttamisen avulla.

• rajoittamalla voitonjakoaan.

Vakavaraisuusvaatimuksen lisäksi yhtiö ottaa vakuutus- ja sijoitustoiminnassaan huomioon myös muita kuin viranomais- vaatimuksista johdettuja riskimittareita, ja se pyrkii toimin- nassaan mm. rajoittamaan konserni- ja segmenttituloksen markkinariskillisyyttä.

B.4. Sisäinen valvontajärjestelmä

Sisäisen valvonnan tehtävänä on varmistaa, että Aktia-kon- sernin toiminnassa noudatetaan sääntelyn vaatimuksia sekä hallituksen vahvistamia toiminnan suuntaviivoja. Aktiassa sovelletaan sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan ”kolmen puolustuslinjan” menetelmää. Sisäistä valvontaa toteutetaan näin ollen kaikilla organisaation tasoilla. Sisäisen valvonnan asianmukainen järjestäminen ja sen toiminnan turvaaminen kuuluvat Aktia-konsernin hallituksen tehtäviin.

Ensimmäinen puolustuslinja eli liiketoiminta ja sen tukitoi- minnot omistavat kaikki toimintansa riskit ja vastaavat siten sisäisestä valvonnasta ja riskienvalvonnasta. Ensimmäinen puolustuslinja määrittelee, implementoi ja valvoo operatiivisia prosesseja, ohjausjärjestelmiä sekä toteuttaa sisäistä valvon- taa ja riskienhallintaa päivittäistoiminnan osana.

Taloudellisten raportointiprosessien lisäksi riskienvalvonta- toiminto, compliance-toiminto ja Aktia Henkivakuutuksen riippumaton aktuaaritoiminto toimivat toisessa puolustuslin- jassa. Toisen puolustuslinjan toiminnot tukevat liiketoimintaa eli riskienomistajia sekä valmistelevat konsernitasoisia peri- aatteita, sisäisiä sääntöjä ja prosesseja sekä valvovat niiden ja ulkoisen sääntelyn noudattamista.

Sisäinen tarkastus muodostaa kolmannen puolustuslinjan. Sisäinen tarkastus arvioi konsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa sekä sisäisten sääntöjen ja ulkoisen sääntelyn noudattamista. Kaikki toisen ja kolmannen puolustuslinjan toiminnot toimivat itsenäisesti ja liiketoiminnasta riippumat- tomasti. Riskienvalvontatoiminto, compliance-toiminto ja sisäinen tarkastus raportoivat suoraan konsernin hallitukselle sekä konsernin säänneltyjen tytäryhtiöiden, kuten Aktia Henkivakuutuksen, hallituksille. Aktia Henkivakuutuksen riip- pumaton aktuaaritoiminto raportoi Aktia Henkivakuutuksen hallitukselle.

Konsernihallitus vahvistaa konsernin periaatteet, ohjeet, ris- kistrategiat ja riskinottohalun ja vahvistaa siten konsernin ris- kienhallinnan rajat. Konsernihallitus vastaa siitä, että riskien käsittely toteutetaan tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja vastuullisesti ja että Aktian työskentelytavat takaavat, että Aktia-konsernin liiketoiminta on lainmukaista.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä koskeva hallituksen ohjesääntö on Aktia-konsernin dokumentti, joka pitää sisällään sen johtamismallin ja kulttuurin sekä mää- rittelee, kuinka konsernin hallituksen, konserninjohtajan, konsernin johtoryhmän jäsenten, keskitettyjen toimintojen päälliköiden, tytäryhtiöiden ja linjavastuullisten esimiesten on hoidettava riskienvalvonta sisäisessä valvonnassa. Siinä määritellään myös, kuinka kaksijakoisuuden periaate (neljän silmän periaate), säännölliset tarkistukset, raportointi ja tie-

donkulku hoidetaan sekä kuinka sisäistä valvontaa arvioidaan ja seurataan. Henkiyhtiön hallitus on päättänyt, että yhtiö seuraa yleistä konsernimääräystä.

Yllä mainitun yleisen määräyksen lisäksi konsernissa ja yhtiössä sovellettavien sääntöjen ja ohjeiden kokoelmaa on pidettävä osana sisäistä valvontaa. Yhtiön sisäisen valvon- nan ja riskienhallinnan järjestelmän lähtökohta on, että sen on oltava riittävän kattava yhtiön toiminta huomioon ottaen. Sisäinen valvonta on prosessi, joka käsittää henkiyhtiön johdon ja muun henkilökunnan suorittaman valvonnan sekä kaikki toimenpiteet, joiden avulla yhtiön on tarkoitus varmis- taa vahvistetun riskinottohalun rajoissa:

• vastuullisesti harjoitettava tarkoituksenmukainen ja tehokas toiminta

• riskien riittävä tunnistaminen, mittaaminen ja vähentäminen sekä niiden käsittely

• luotettavat ja oikeat taloudelliset ja muut tiedot johdolle, sijoittajille ja muille ulkoisille sidosryhmille,

• vakaat hallinto- ja laskentamenettelytavat

• sisäisten sääntöjen ja ulkoisen sääntelyn noudattaminen (compliance), erityisesti finanssialaan sovellettava sääntely, kuten rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyvä sääntely, mutta myös tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskeva sääntely,

• toiminnan, tietojen ja yhtiön omien sekä asiakkaiden varojen riittävä suoraaminen,

• riittävät ja tarkoituksenmukaiset järjestelmät toiminnan tueksi. Nämä järjestelmät, tietojärjestelmät mukaan lukien, voivat olla Aktian omia tai sellaisia, joita käytetään sellaisissa tilanteissa, joissa Aktia on ulkoistanut osan toimintaansa kolmannelle osapuolelle.

Aktia Henkivakuutuksen keskeiset valvovat toiminnot eivät ole vuoden 2022 aikana esittäneet, että yhtiön sisäisessä valvonnassa esiintyisi olennaisia puutteita.

B.5. Sisäisen tarkastuksen toiminto

Aktia-konsernissa toimii sisäisen tarkastuksen toiminto, joka on liiketoiminnoista riippumaton yksikkö. Sen tehtävänä on tarkastaa sisäisen valvontajärjestelmän riittävyyttä ja tehok- kuutta sekä suoritettujen tehtävien laatua ja sitä kautta (tuo- malla esiin havaittuja puutteita ja kehittämisalueita) edistää tarvittavia muutoksia. Konsernin hallitus päättää vuosittain sisäisen tarkastuksen toiminnan periaatteista sekä konsernin tarkastussuunnitelmasta. Sisäinen tarkastus raportoi neljän- nesvuosittain tärkeimmistä havainnoistaan, toimenpiteiden seurannasta sekä tarkastussuunnitelman toteutumisesta suoraan Aktia-konsernin hallitukselle, tarkastusvaliokunnalle sekä Aktia Henkivakuutuksen hallitukselle.

Sisäinen tarkastus toimii kansainvälisen ohjeistuksen mukai- sesti, johon kuuluvat sisäisen tarkastuksen määritelmä, eet- tiset säännöt ja ammattimaisen sisäisen tarkastuksen ohjeet, Sen lisäksi toiminnassa noudatetaan lainsäädäntöä ja muita alaa koskevia viranomaismääräyksiä.

Sisäinen tarkastus tarkistaa ja arvioi muun muassa keskeis- ten toimintojen toimintaa, tietojärjestelmiä, resurssoinnin riittävyyttä, sisäisiä rutiineja ja prosesseja, asiakaskontakteja ja metodeja riippumattomasti ja objektiiviseksi. Lisäksi ORSA (Own Risk and Solvency Assessment) tarkastetaan erikseen.

B.6. Aktuaaritoiminto

Aktia Henkivakuutuksen aktuaaritoiminto on organisoitu osaksi Aktuaaritoimi -yksikköä (1.1.2023 alkaen). Aktuaaritoi- men tehtävänä on toimeenpanna vakuutusyhtiölaissa (VYL:n 6 luvun 18 § ja 20 §) aktuaaritoiminnolle asetetut lakisääteiset tehtävät, kuten:

• varmistaa vastuuvelan laskennan menetelmien ja mallien sekä vastuuvelan laskennassa tehtyjen oletusten asianmukaisuus

• arvioida vastuuvelan laskennassa käytettyjen tietojen riittävyyttä ja laatua

• verrata parhaita estimaatteja kokemusperäisiin tietoihin

• valvoa vakuutusteknisen vastuuvelan laskentaa

• raportoida yhtiön hallitukselle vastuuvelan laskennan luotettavuudesta ja asianmukaisuudesta

• antaa yhtiön hallitukselle lausunto jälleenvakuutusjärjestelyjen tarkoituksenmukaisuudesta

• osallistua riskienhallintajärjestelmän tehokkaaseen täytäntöönpanoon sekä riski- ja vakavaraisuusarvion laatimiseen.

Lisäksi aktuaaritoiminto analysoi säännöllisesti riskiliikkeen tulosta, antaa suosituksia ja lausuntoja vakuutusten myöntä- misen ja hinnoitteluun tehtävien liiketoimintapäätösten tueksi sekä lausuu mm. yhtiön vakuutuspolitiikasta. Aktuaaritoimin- nosta vastaa pääaktuaari, joka toimii myös yhtiön vastuulli- sena vakuutusmatemaatikkona. Pääaktuaari vastaa aktuaari- toiminnon toiminnasta, resursseista sekä osaamisesta.

Vuoden 2022 aikana aktuaaritoiminto on koostunut kah- desta aktuaarista vastuullisen vakuutusmatemaatikon ollessa heistä toinen. Toiminto on riippumaton ja raportoi toiminnon vastuualueisiin kuuluvista asioista suoraan yhtiön hallitukselle. Hallitus vahvistaa tuotteiden laskuperusteet sekä vähäistä merkittävämmät muutokset hinnoittelussa ja vastuuvelan laskentaperiaatteissa. Yhtiön muista matemaat- tisista tehtävistä vastasi vuonna 2022 pääaktuaarin johtama vakuutustekninen yksikkö.

Yhtiöllä on vastuullinen vakuutusmatemaatikko, joka täyttää vakuutusyhtiölaissa vaaditut kelpoisuusehdot. Vastuullisen vakuutusmatemaatikon tehtävänä on huolehtia yhtiössä sovellettavien vakuutusmatemaattisten menetelmien asian- mukaisuudesta sekä siitä, että yhtiön vakuutusmaksujen ja vastuuvelan määräämistapa ja määrä täyttävät sääntelyn edellyttämät vaatimukset. Lisäksi vastuullinen vakuutus- matemaatikko tuottaa riskienhallintaa ja sijoitustoimintaa varten selvityksen yhtiön hallitukselle vastuuvelan luonteen ja tuottovaateen sekä vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden ylläpidon asettamista vaatimuksista sekä yhtiön vakuutustek- nisten riskien hallinnan asianmukaisuudesta.

Aktuaaritoimi -yksikössä toimii aktuaaritoiminnon lisäksi matemaatikkoja, joiden tehtävänä on tukea aktuaaritoimintoa, tuotekehitystä, hinnoittelua ja vakuutuskannan hallintaa.

B.7. Ulkoistaminen

Aktia Henkivakuutus noudattaa ulkoistamisessa Aktia-kon- sernin ohjeita ja määräyksiä ulkoistamisesta, jotka perustu- vat vakuutusyhtiölakiin ja Finanssivalvonnan määräyksiin

ja ohjeisiin. Sääntelyn mukaan yhtiö ei voi ulkoistaa tärkeitä toimintoja, jos ulkoistaminen johtaa hallintojärjestelmän olen- naiseen heikentymiseen, operatiivisen riskin kohtuuttomaan kasvamiseen tai jos vakuutuksenottajien, vakuutettujen ja korvauksensaajien palvelu heikentyisi. Ulkoistuksesta riippu- matta yhtiö vastaa itse siitä, että ulkoistettu toiminto täyttää vakuutusyhtiölle asetetut vaatimukset.

Seuraavia toimintoja pidetään ulkoistamisen kannalta tär- keinä:

• aktuaaritoiminto

• riskienhallintatoiminto

• compliance

• sisäinen tarkastus

• vakuutusten hoito

• korvauskäsittely

• vakuutustuotteiden kehittäminen ja hinnoittelu

• varojen sijoittaminen ja hoito

• jatkuvasta päivittäisestä järjestelmien ylläpidosta ja tuesta huolehtiminen

• jälleenvakuutusten hoitaminen

• kirjanpito ja Business Control

• tietojen säilyttämisestä huolehtiminen ja arkistointi

• riski- ja vakavaraisuusarviosta huolehtiminen.

Yhtiö on ulkoistanut osan hallinnon ja hallintojärjestelmän kannalta keskeisistä ja kriittisistä tai tärkeistä toiminnoista Aktia Pankki Oyj:lle. Näihin kuuluvat mm. riskienvalvonta, compliance, sisäinen tarkastus, IT-toiminnot tietyin osin sekä sijoitustoiminta ja sijoitussalkunhoito.

Merkittävimmät Aktia-konsernin ulkopuolelle tehdyt ulkois- tukset ovat Evitec Oy:n ylläpitämä vakuutusmuotoisten sijoi- tustuotteiden hoitojärjestelmä sekä riskihenkilövakuutusten konesalitoimintojen hankkiminen Tieto Oyj:ltä.

B.8. Muut tiedot

Yhtiön hallintojärjestelmää arvioidaan vuosittain. Hallituk- sen ja yhtiön johdon arvion mukaan hallintojärjestelmä on soveltuva ja riittävän kattava ottaen huomioon toiminnan ja ne riskit, joille yhtiö altistuu.

Yhtiön hallintojärjestelmästä ei yleisesti ottaen ole muita olennaisia tietoja ilmoitettavaksi.

C. Riskiprofiili

Markkinariski on edelleen yhtiön selvästi suurin riski. Vuoden 2022 ORSA-arvioinnissa markkinariskin kontribuution arvioi- tiin olevan 65,6 % (63,1 %) koko sisäisestä ORSA-pääomatar- peesta, kun taas vakuutustekniset riskit olivat 31,0 % (34,3

%), operatiiviset riskit 2,7 % (2,0 %) ja muut riskit 0,7 % (0,6

%). Markkinariski aiheutuu markkinoiden muutoksista, jotka vaikuttavat osittain sijoitussalkkuihin mutta myös vakuutus- teknisen vastuuvelan arvoon. Erityisesti korkoriski on tärkeä, koska se on mahdollinen vaikkakin usein haasteellinen hallita, ja se vaikuttaa taseen kumpaankin puoleen. Haasteelliseksi korkoriskin tekee se, että sen vaikutus vastuuvelan kautta

on likvidien markkinoiden puuttuessa pitkälle teoreettinen, ainakin pitkien vastuiden osalta.

Vakuutusteknisten riskien arvioidaan yleisluontoisesti ottaen olevan hyvin määritellyt, ja lisäksi selvästi vakaampia kuin markkinariskit. Nykyisten sopimusten arvioidaan riskiensä osalta vähenevän tasaisesti ja hallitusti ajan kuluessa. Yhtiö on riskivakuutusten osalta vahvistanut rajat sille, kuinka suuria summia voidaan pitää omalla riskillä. Ylimenevä osa jälleenvakuutetaan. Hallitus hyväksyy vuosittain jälleenva- kuutusjärjestelyt pääaktuaarin ehdotuksesta.

Operatiiviset riskit luokitellaan yhtiön riskienhallintasuunni- telmassa yksityiskohtaisemmin kuin esimerkiksi Solvenssi II:n operatiivisten riskien laskelmassa, ja ORSA:ssa operatiiviset riskit arvioidaan tämän suunnitelman kuvauksen mukaisesti. Vuodesta 2022 lähtien henkiyhtiön operatiivisen toiminnan sisäiseen riskienhallintaan pyritään myös tekemään paran- nuksia esimerkiksi vastuun valinnan ja seurannan suhteen.

Osana tätä työtä yhtiölle on tehty uusi vakuuttamispolitikka vuoden 2022 lopussa.

Henkiyhtiön sijoitussalkku koostui 31.12.2022 ensisijaisesti korkosijoituksista niiden osuuden ollessa 74,4 % (74,0 %). Lisäksi 14,1 % (13,7 %) on sijoitettu suoriin kiinteistöomis- tuksiin tai kiinteistörahastoihin, 2,5 % (1,3 %) noteerattuihin osakkeisiin sekä 5,6 % (3,9 %) vaihtoehtoisiin sijoituksiin (käytännössä listaamattomiin osakkeisiin ja pääomasijoitus- rahastoihin). Raportointihetkellä sijoituksista 2,9 % (7,3 %) oli kassavaroissa, -4,6 % (-0,1 %) johdannaisissa (swap-sopimuk- sia), sekä 5,2 % (0,0 %) takauksina johdannaisista CSA-vaih- don puitteissa.

Korkosidonnaisten vastuiden katteena oleva koko salkku oli 514,9 (642,0) miljoonaa euroa. Sijoitussidonnaisten vastuiden katteena oleva salkku koostuu sijoitusinstrumenteista, jotka osin ovat vakuutuksenottajien itsensä valitsemia, ja osin salkunhoitajien valitsemia valtakirjan valtuuttamana. Näiden arvo oli raportointihetkellä 1 001,6 (1 154,0) miljoonaa euroa. Omistettujen osuuksien positiota tarkistetaan päivittäin, jotta se vastaisi salkkuihin tehtyjä muutoksia.

Sijoitussalkut voivat sisältää myös arvopapereita, joiden täy- dellistä riskiprofiilia on hankala arvioida. Tällaisia instrument- teja ovat esimerkiksi toisiin rahastoihin sijoittava rahasto, mikäli yhtiöllä ei ole riittävää tietoa toissijaisen rahaston sisältämistä kohde-etuuksista. Varovaisuusperiaatetta nou- datetaan näiden instrumenttien osalta siten, että määrää on rajoitettu limiittien avulla ja riskilaskennassa niiden suhteen käytetään turvaavia oletuksia. Kokonaisuutena salkussa on vain vähän tähän kategoriaan kuuluvia instrumentteja ja käy- tännössä kyse on sijoitusrahastoista pääoma- ja infrastruk- tuurisegmenteissä.

Henkiyhtiön salkkuihin hankittaville uusille rahastoille teh- dään nykyään ennen ensihankintaa erillinen selvitys rapor- toinnin riittävyydestä. Uusiin rahoitusvälineluokkiin on – jos sellaisiin sijoitetaan – tehtävä erillinen arviointi, jonka periaat- teet on dokumentoitu konsernin uuden tuotteen hyväksymis- menettelyä koskevissa ohjeissa.

Riskiherkkyyden mittaamiseen käytetään Solvenssi II -stan- dardimenetelmän lisäksi myös konsernin sisäistä menetel- mää, ns. markkinariskilimiittiä. Markkinariskilimiitti on kiinteä eurosumma, jonka on kaikkina aikoina ylitettävä vertailu- lukunsa. Vertailuluku mittaa salkun riskiherkkyyttä, ja se lasketaan korko-, luotto-, valuutta-, osake- ja kiinteistöstres- sin riskivaikutuksen korreloituna summana. Riskiherkkyyspa- rametrit ovat samat kaikille konserniyhtiöille, joiden riskilukua mitataan ja mittaus tehdään päivätasolla. Henkiyhtiön limiitti vuonna 2022 oli 105 miljoonaa euroa, ja sitä alennetaan 100 miljoonaan euroon vuodelle 2023.

Yhtiön riskiluku 31.12.2022 oli 61,7 (85,8) miljoonaa euroa, ja se alitti siten 100 (105) miljoonan euron limiittinsä 162,1 % (122,4 %) kateasteella. Yksittäisten riskien riskilukuja käsitel- lään erikseen tämän luvun osaluvuissa. Markkinariskilimiitin vertailuluvuksi asetetaan 80 % yksittäisiä markkinariskejä vastaavasta korreloidusta summasta, missä 20 prosentin vähennys vastaa yhteisöveron vaikutusta.

Solvenssi II:n vakavaraisuuspääomavaatimusta käsitellään erikseen luvussa X.2.

C.1. Vakuutusriski

Vakuutusriski voidaan jakaa vakuutustekniseen riskiin sekä vastuuvalinnan riskiin. Näistä vakuutustekniset riskit tarkoit- tavat riskiä, että vakuutussopimuksista aiheutuvat todelliset korvaukset ja kulut ylittävät tuotot suuremmassa määrin, kun mitä vastuuvelan laskennassa on oletettu. Vastuuvalinnan riskit taas liittyvät siihen, että yhtiö on hyväksynyt riskejä vakuutettavaksi virheellisesti esimerkiksi sellaiselle yksit- täiselle henkilölle, jolle kyseistä vakuutusta ei olisi pitänyt

myöntää, tai yleisemmin liian laajasti tietylle väestönryhmälle, ikäryhmälle, tuotteelle tai maantieteelliselle alueelle vakuu- tuspolitiikkaansa ja strategiaansa nähden.

Vakuutusteknisiä riskejä aiheuttavat aina biometriset fakto- rit, kulukehitys, asiakaskäyttäytyminen ja vahinkotiheyden kehitys. Lisäksi niitä voi aiheuttaa virheellinen hinnoittelu, riit- tämätön jälleenvakuutus tai riittämättömät vastuuvelan vara- ukset. Uudet sopimukset voi hinnoitella suhteellisen vapaasti, mutta lainsäädäntö rajoittaa osittain mahdollisuuksia muuttaa vanhojen sopimusten vakuutusmaksuja tai muita ehtoja.

Vastuuvalinnan riskejä hallitaan seuraamalla tarkasti eri tuotteiden kannattavuutta ja vahinkosuhteita. Jälleenvakuu- tusta käytetään yksittäisten suurten vakuutustapahtumien riskien rajoittamiseen sekä tulosvolatiliteetin vähentämiseen. Jälleenvakuutuksen vaikutusta tulokseen ja vakavaraisuu- teen seurataan säännöllisesti, ja jälleenvakuutusjärjestelyjen sopivuutta arvioidaan vähintään vuosittain.

Vakavaraisuuslaskelmassa vakuutusriskit jaetaan lyhen- tyneeseen tai pidentyneeseen elinikään liittyviin riskeihin, vammautumiseen ja sairauteen, asiakaskäyttäytymiseen, hoitokustannuksiin ja katastrofiriskeihin. Näiden pääomavaa- teet saadaan laskemalla kuinka edellä mainittujen tekijöiden oletetun kehityksen muutokset vaikuttavat yhtiön omaan varallisuuteen. Tämä tehdään erikseen kullekin riskimoduu- lille ja yhdistetään henki- ja sairausvakuutusvelvoitteiden kokonaisvakuutusriskeiksi SCR-standardikaavan mukaisesti.

Henkivakuutusvelvoitteiden kokonaisvakuutusriski oli 45,8 (67,4) miljoonaa euroa ja sairausvelvoitteiden 1,9 (3,4) miljoo- naa euroa 31.12.2022. Henki- ja sairausvelvoitteiden osaris- kien välinen jako löytyy taulukosta 6:

Taulukko 6

Osariskit (1 000 euroa)	31.12.2022		31.12.2021
Osariskit (1 000 euroa)	Xxxxx	Xxxxxxx	Xxxxx	Xxxxxxx
Kuolevuusriski	6 342	6	8 789	7
Pitkäikäisyysriski	6 183	1	9 489	40
Työkyvyttömyys- ja	149	1 271	331	2 678
sairastuvuusriski
Raukeamisriski	30 423	393	49 861	360
Hoitokuluriski	16 367	561	18 877	927
Katastrofiriski	4 631	432	4 924	422
Hajautus	-18 329	-771	-24 876	-984
Vakuutusriski	45 766	1 894	67 395	3 449

Henkivakuutusvelvoitteiden osalta muutos edelliseen jaksoon verrattuna johtuu pääasiassa korkotason noususta, joidenkin vakuutuskantojen hieman muuttuneista takaisinosto-oletuk- sista sekä sijoitussidonnaisten vakuutusten säästöjen piene- nemisestä ja niiden sopimusrajojen muuttuneesta tulkinnasta, mitkä kaikki ovat pienentäneet erityisesti raukeamisriskiä.

Pieniä muutoksia on lisäksi tehty joihinkin muihin oletuksiin, joihin kassavirtaennusteet perustuvat. Pääasiallinen syy sai- rausvelvoitteiden vakuutusriskin pienenemiseen on muutos sopimusrajojen tulkinnassa tiettyjen vakuutuskantojen osalta, yhtiön tekemien vähäisten vakuutusehtomuutosten johdosta. Muutokset sopimusrajojen tulkinnoissa tehtiin 31.12.2022 ja ne tarkoittavat sitä, että tulevia vakuutusmaksuja ja niihin liittyviä velvoitteita ei enää huomioida ajallisesti yhtä pitkälle tulevaisuuteen kuin ennen.

Eri osariskit on huomioitu ORSAn kvantitatiivisessa mallissa samalla tavalla kuin virallisessa vakavaraisuuslaskelmassa.

C.2. Markkinariski

Yhtiön markkinariskit jaetaan korkoriskiin, luottoriskiin, valuut- tariskiin, osakeriskiin, kiinteistöriskiin ja keskittymäriskiin.

Yhtiön markkinariskiherkkyys mitataan laskemalla markki- nariskin Solvenssi II -vaade standardikaavan mukaisesti sekä sisäisillä malleilla. Näistä tärkein on aiemmin mainittu mark- kinariskilimiitti, jonka herkkyyslukuja käytetään myös yhtiön omassa ORSA-luvussa markkinariskien osalta.

Korkoriski on merkittävin yhtiön vakuutusvastuisiin liittyvä markkinariski. Se vaikuttaa toisaalta tuottovaatimusten

ja taatun asiakaskoron kautta kannattavuuteen, toisaalta varojen ja velkojen markkina-arvostuksen kautta vakavarai- suuteen. Vakavaraisuuden kannalta korkoriski muodostuu saatavien ja maksettavien tulevien kassavirtojen nykyarvon erotuksesta. Maksuvalmiuden ja riskinoton kannalta korko- riski muodostuu asiakkaille taattujen korkojen ja riskittö- män markkinakoron erosta. Jos asiakkaalle taattu korko on riskitöntä korkoa korkeampi, vaaditaan sijoitustoiminnalta korkeampaa riskinottoa. Tuotetasolla tämä riski on olennai- nen erityisesti laskuperustekorkoon sidottujen säästö- ja eläkevakuutusten osalta.

Numeerisesti yhtiön virallinen korkoriskivaade on alhaisten korkojen aikana ollut hyvin pieni, ja vuosina 2019–2021 käy- tännössä nolla, koska standardikaavan mukaisen Solvenssi II

-pääomavaateen laskentatapa ei sisällä stressiä negatiivisten korkojen laskusta. Loppuvuodesta 2022 korkoriski alkoi kui- tenkin taas kasvaa markkinakorkojen noustua takaisin positii- visiksi. Korkojen laskua vastaan tehdyt korkosuojatoimenpiteet aiheuttivat sen, että yhtiön korkoriski on nyt herkkä noususke- naariolle oltuaan aiemmin herkkä laskuskenaariolle. Nousevia korkoja vastaan suojaamista ei ole katsottu vielä aiheelliseksi.

Korkoriski vaikuttaa yhtiön taseeseen, vaikka sääntely ei nykymuodossa sitä tehokkaasti huomioikaan, ja sisäisessä laskennassa käytetty menetelmä, jossa myös negatiiviset korot saavat stressikertoimen, kuvailee riskiä huomattavasti paremmin. Sisäisessä mallissa riski on myös matalien kor- kojen aikana ollut realistisempi, mutta myös sisäisen mallin puitteissa skenaarion merkki on vaihtunut stressistä alaspäin

stressiin ylöspäin. Numeerisesti riski näyttää ainakin tilapäi- sesti vähentyneen kulkiessaan nollakohtansa ohi. Sisäinen korkoriskikomponentti laski vuoden aikana 25,3 miljoonasta eurosta (riski korkojen laskiessa) 3,3 miljoonaan euroon (riski korkojen noustessa) ohittaen jossakin neljännen kvartaalin aikana nollatason. SCR-laskennassa riski johtui yläsuunnan stressistä ja oli 11,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 lopussa vastaava riski oli nolla.

Korkosuojia on viime vuoden lopusta lähtien täydennetty uusilla koronvaihtosopimuksilla (swap) tavoitteinaan vakava- raisuuspääoman sekä tulevan IFRS-tuloksen korkoherkkyyk- sien pienentäminen. Yhtiön Tier 2 -pääomalaina (56 miljoonaa euroa) on suojattu vaihtuvakorkoiseksi vastaanottajaswapin (receiver swap) avulla. Lisäksi yhtiön vakuutusteknisen vastuuvelan suojaksi on tehty yhteensä 13 kpl vastaanotta- jaswappia yhteenlasketulta suojateholtaan -137 000 euroa per korkopiste (tulos korkojen noustessa). Lisäksi on tehty

3 maksajaswappia (payer swap) yhteenlasketulta suojauste- holtaan 20 000 euroa per korkopiste (tulos korkojen nous- tessa) suojaamaan yksittäisiä pitkiä korkosijoituksia korkojen nousulta. Korkosuojien nettomääräinen vaikutus on -117 000 euroa per korkopiste.

Muutokset luottoriskipreemioissa muodostavat edelleen merkittävän riskin yhtiölle, vaikka euromääräinen riski onkin pienentynyt huomattavasti vuoden 2022 aikana. Sisäisessä markkinariskilimiitissä luottoriskipreemioriski on nyt 15,2 (23,4) miljoonaa euroa. SCR-laskennan mukaan riski on 18,4 (27,8) miljoonaa euroa. Lasku johtuu ensisijaisesti henkiyhtiön oman salkun allokaatiomuutoksista sekä siitä, että riskittömän koron nousu on aiheuttanut korkoinstrumenttien arvonlaskun, johon luottoriskipreemioiden vaikutus on suoraan sidoksissa.

Osakeriskiä sisältävät omistukset liittyvät pääasiassa pääomasijoitusrahastoihin ja vastaaviin vaihtoehtoisiin sijoituksiin, jotka ovat tällä hetkellä kasvava sijoitusluokka. Salkussa oli 31.12.2022 pörssiosakkeita 12,8 (8,0) miljoonan euron edestä. Salkuissa, joilla katetaan sijoitussidonnaiset vakuutukset, on suuri osuus osake- tai yhdistelmärahas- toja, ja vaikka riski on suurimmaksi osin vakuutuksenottajan vastuulla, kannan suuri koko vaikuttaa siten että myös yhtiön

osakeriski on huomattava. Osakeriski oli 31.12.2022 sisäisessä mallissa 31,6 (33,8) miljoonaa euroa. SCR-laskennassa riski on 19,0 (26,5) miljoonaa euroa samana ajankohtana.

Yhtiön kiinteistöriski aiheutuu sijoituksista epäsuoriin kiin- teistöinstrumentteihin, esimerkiksi kiinteistörahastoihin, tai suoriin kiinteistöomistuksiin. Vuodenvaihteessa kiinteistösi- joitukset olivat 72,7 (88,1) miljoonaa euroa. Monet kohteista ovat lainoitettuja, mikä kasvattaa kiinteistöriskiä suhteessa käypään arvoon. Kiinteistöriski on osakeriskin jälkeen toiseksi suurin riski sekä yhtiön sisäisessä laskelmassa että SCR-las- kelmassa suuruudeltaan 25,6 (33,0) miljoonaa euroa. Riski on huomattavasti pienentynyt vuoden aikana yksittäisen suuren kiinteistörahaston myynnin seurauksena.

Valuuttariski korkosidonnaisten vakuutusten salkussa aiheutuu paikallisvaluuttamääräisiin joukkovelkakirjalainoihin sijoittavista korkorahastoista. Lisäksi osa pääomasijoitusra- hasto-omistuksista on arvostettu Yhdysvaltain dollareissa tai muissa eurooppalaisissa valuutoissa. Sijoitussidonnaisissa salkuissa on osake- ja korko-omistuksia noin sadassa eri valuutassa, jotka liittyvät ensisijaisesti kehittyviin markkinoi- hin sijoittaviin rahastoihin. Valuuttariskin suuruus sisäisessä mallissa oli vuodenvaihteessa 16,5 (16,3) miljoonaa euroa.

SCR-laskennassa riski on 12,4 (14,2) miljoonaa euroa.

Keskittymäriskiä esiintyy, kun salkussa on monia erilaisia saman yhtiön tai konserniryhmän sijoitusinstrumentteja. Salkku on hyvin hajautettu, eikä se sisällä suurempia kes- kittymiä, pois lukien Alandia Försäkring Abp:n emittoimat pääomalainat, joiden yhteenlaskettu nimellisarvo on 60 miljoonaa euroa. Lainat vastaanotettiin maksuna silloisen Försäkringsaktiebolaget Liv-Alandian vakuutuskannan siirron yhteydessä 2020. Sisäisessä mallissa keskittymäriskille ei

ole erillistä numeerista komponenttia, mutta riskit pidetään käytännössä toivottujen rajojen sisäpuolella limiittien avulla. SCR-laskennassa keskittymäriski oli 10,1 (12,9) miljoonaa

euroa 31.12.2022.

Vaikka muut yksittäisten kiinteistö- tai pääomasijoitusten keskittymät eivät ole verrattavissa yllä mainittuun Alandia Försäkring Abp:n pääomalainaan, ne on kuitenkin huomioi- tava yhtiön pitkän tähtäimen suunnittelussa likvidiytensä suhteen. Vuoden 2022 aikana kirjoitettu sijoitusstrategia sisältää suunnitelman miten yksittäisistä omistuksista voi- daan irtautua hallitusti.

Markkinariskit ovat suuruusluokassa lähestyneet toisiaan vuoden aikana, mikä johtaa siihen, että myös hajautusvaiku- tus on parantunut.

Sisäisessä mallissa käytetyt korkosokit perustuvat histo- riallisille korkovaihteluille, ja ne heijastavat sekä korkeiden että matalien korkojen skenaarioita. Taulukossa 7 esitetyt riskikomponentit on laskettu seuraavalla tavalla määritettyjen stressiskenaarioiden mukaan:

Korkoriskin stressivaikutusta ylöspäin mitataan käyttä- mällä koronnoususkenaariota, jota sovelletaan riskittömään, Euribor- ja swapkorkoihin perustuvaan, korkokäyrään. Koron- nousu vastaa 99,5 % luottamustasoa (5. suurin koronnousu tuhannesta) yhden vuoden ennustehorisontilla tai vähintään sata korkopistettä. Stressivaikutus tarkistetaan vuosittain kolmannen vuosineljänneksen yhteydessä, ja sitä sovelletaan vuodenvaihteesta alkaen.

Korkoriskin stressivaikutusta alaspäin mitataan langetta- malla stressi, jota sovelletaan riskittömään, Euribor- ja swap- korkoihin perustuvaan, korkokäyrään. Koronlasku vastaa 99,5

% luottamustasoa (5. suurin koronlasku tuhannesta) yhden vuoden ennustehorisontilla tai vähintään

-50 korkopistettä. Stressivaikutus tarkistetaan vuosittain kolmannen vuosineljänneksen yhteydessä, ja sitä sovelletaan vuodenvaihteesta alkaen.

Luottoriski (spreadriski) kuvaa riskiä, että vastapuolikoh- taiset riskipreemiot kasvavat. Muutoksen suuruus on vuo- sittain tarkistettava luku, joka perustuu luottoluokiteltujen korkoinstrumenttien tuottokäyriin ja sijoituksen tyyppiin. Riski määritellään luottoriskipreemioiden suurimpana nou- suna 99,5 % luottamustasolla. Valtiokäyrissä otetaan lisäksi huomioon luottoluokitus stressikertoimen suuruutta mallin- taessa. Pankki- ja yrityskäyrissä stressikertoimet vaihtelevat 23 ja 1 473 korkopisteen välillä ja valtiokäyrissä 23 ja 334 korkopisteen välillä. Kullekin sijoitukselle ominaista diskont- tauskäyrää siirretään yhdensuuntaisesti tämän arvon verran, jotta saadaan sijoituksen sokin alainen arvo.

Valuuttariski kuvaa eri valuuttojen arvonmuutoksesta muo- dostuvaa riskiä suhteessa euroon. Kutakin valuuttaa testa- taan sokilla ylöspäin ja alaspäin, ja kullekin valuutalle valitaan

huonompi vaihtoehto, minkä jälkeen kaikkien valuuttojen vai- kutus summataan. Prosentuaalinen sokkivaikutus vastaa 99,5

% -luottamustasoa vastaavaa sokkia ylös- ja alaspäin yhden vuoden ennustehorisontilla. Sokki ylöspäin vaihtelee 12,2 % ja 39,0 % välillä ja sokki alaspäin -15,9 % ja -32,0 % välillä.

Osake- ja kiinteistöriski kuvaa sitä riskiä, jossa osakkeiden ja kiinteistöjen markkina-arvo laskee. Pörssinoteeratuille osakkeille sokki valitaan siten, että se vastaa 99,5 % luotta- mustasoa (5. suurin lasku tuhannesta) sellaisen indeksikorin arvomuutoksesta, joka koostuu kymmenestä globaalista osa- keindeksistä. Sokin suuruus oli vuodenvaihteen laskennassa

-53 %. Ei-pörssinoteeratuille osakkeille ja kiinteistöille sokki valitaan asiantuntijalausunnon perusteella, sokit ovat -60 % osakkeille ja -25 % kiinteistöille.

Herkkyysanalyysin riskikomponentit perustuvat niille stres- seille, joita käytetään konsernin markkinariskilimiitissä ja yhtiön ORSA:ssa yllä kuvaillun mukaisesti, ja ne eroavat esimerkiksi virallisen vakavaraisuuslaskelman vastaavista riskeistä.

Taulukko 7

Riskianalyysi

Sijoitussalkku 31.12.2022 31.12.2021

milj. euroa milj. euroa

Vastuuvelka* 31.12.2022 31.12.2021

milj. euroa milj. euroa

Yhteensä

31.12.2022 31.12.2021

milj. euroa %** milj. euroa %**

Korkosidonnaiset erät
Markkina-arvo	497,7	539,7	-318,6	-436,9	179,1	90,0 %	102,8	64,3 %
Korkoriski ylös	-28,0	-28,6	23,9	40,8	-4,1	-2,1 %	12,2	7,6 %
Korkoriski alas	37,8	41,6	-38,2	-65,5	-0,4	-0,2 %	-23,9	-15,0 %
Luottosprediriski	-14,5	-22,3	0,0	0,1	-14,5	-7,3 %	-22,2	-13,9 %
Valuuttariski	-12,4	-9,8	0,1	0,6	-12,3	-6,2 %	-9,2	-5,8 %
Osakeriski	-21,5	-15,6	0,4	1,5	-21,1	-10,6 %	-14,1	-8,9 %
Kiinteistöriski	-25,6	-33,1	0,0	0,0	-25,6	-12,9 %	-33,1	-20,7 %
Sijoitussidonnaiset erät
Markkina-arvo	1 001,6	1 155,3	-981,7	-1 098,3	19,9	10,0 %	57,0	35,7 %
Korkoriski ylös	-13,8	-15,4	14,6	15,6	0,8	0,4 %	0,2	0,1 %
Korkoriski alas	13,9	16,4	-15,3	-17,8	-1,4	-0,7 %	-1,4	-0,9 %
Luottosprediriski	-18,4	-21,4	17,7	20,2	-0,7	-0,4 %	-1,2	-0,8 %
Valuuttariski	-108,9	-127,6	104,7	120,5	-4,2	-2,1 %	-7,1	-4,4 %
Osakeriski	-271,9	-353,1	261,4	333,4	-10,5	-5,3 %	-19,7	-12,3 %
Kiinteistöriski	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0 %	0,0	0,0 %
Yhteensä
Markkina-arvo	1 499,3	1 695,0	-1 300,3	-1 535,2	199,0	100,0 %	159,8	100,0 %
Korkoriski ylös	-41,8	-44,0	38,5	56,4	-3,3	-1,7 %	12,4	7,8 %
Korkoriski alas	51,7	58,0	-53,5	-83,3	-1,8	-0,9 %	-25,3	-15,8 %
Luottosprediriski	-32,9	-43,7	17,7	20,3	-15,2	-7,6 %	-23,4	-14,6 %
Valuuttariski	-121,3	-137,4	104,8	121,1	-16,5	-8,3 %	-16,3	-10,2 %
Osakeriski	-293,4	-368,7	261,8	334,9	-31,6	-15,9 %	-33,8	-21,2 %
Kiinteistöriski	-25,6	-33,1	0,0	0,0	-25,6	-12,9 %	-33,1	-20,7 %

* Vastuuvelan arvot ovat riskineutraaleja arvoja, jotka saadaan diskonttaamalla simuloituja kassavirtoja. Tämän vuoksi ne eroavat kirjanpidollisesta vastuuvelasta.

** Prosenttiosuus lasketaan markkina-arvotetusta salkun ja vastuuvelan ylijäämästä (199,0 vuonna 2022)

C.3. Luottoriski

Markkinariskeissä huomioidun luottoriskipreemioiden mahdollisen leventymisen lisäksi yhtiö altistuu nk. eksplisiit- tiselle luottoriskille. Eksplisiittinen luottoriski liittyy sellaisiin vastapuoliin, joiden luottoluokitusta markkinat eivät jatku- vasti hinnoittele. Käytännössä tämä tarkoittaa ensiksi pieniä toimijoita, joilta yhtiöllä on saatavia, mutta toisaalta isoja toimijoita, joiden saatavan luonne on sellainen, että markkinat eivät kykene hinnoittelemaan sitä. Jälkimmäiset ovat käytän- nössä sopimuksia, jotka on tehty suoraan yhtiön ja vastapuo- len välillä, ja joilla ei siksi ole julkisia markkinoita, tai joiden sopimusten hinnoittelemista varten tarvittaviin yksityiskoh- tiin yhtiöllä ei ole pääsyä.

Lukumääräisesti suurin ryhmä muodostuu mahdollisista pientoimijavelallisista, eli käytännössä vakuutuksenottajista. Näihin liittyvät riskit ovat kuitenkin pienet tuoteominaisuuk- sien ja ehtojen vuoksi, sillä maksamaton maksu johtaa lähes poikkeuksetta vakuutussopimuksen irtisanomiseen niissä sopimuksissa, joissa luottoriskiä saattaisi muuten muodostua.

Suurimmat luottoriskit liittyvät siksi seuraavan tyyppisiin sopimuksiin:

• tilivaluutta (pankissa)

• johdannaiset

• jälleenvakuutussopimukset.

Tilivaluutan luottoriski on sidottu tiliä hoitavan pankin luotto- riskiin. Koska suurin osa yhtiön tilivaroista on kaikkina aikoina emoyhtiö Aktia Pankki Oyj:n tileillä, ja näiden kahden yhtiön välisen luottoriskin katsotaan olevan nolla, tilivaluutan luotto- riski on pieni, ja se aiheutuu käytännössä yhtiön käyttämien muiden pankkien tilisaldoista.

Vuonna 2021 aloitettiin johdannaissopimusten tekeminen koronvaihtosopimusten muodossa, ja näiden täydentämistä on jatkettu vuoden 2022 aikana. Näistä aiheutuu luottoriskiä johdannaisten vastapuoliin nähden. Yhtiöllä on käytössä päi- vittäinen CSA-vakuudenvaihtoprosessi, joka vähentää luot- toriskejä huomattavasti. Johdannaisia löytyy myös useista rahastoista, mutta näissä tapauksissa yhtiöllä ei ole suoria velvoitteita vastapuolia kohtaan. Sama pätee myös niihin rahastoihin, joita tarjotaan asiakkaille sijoitussidonnaisten vakuutusten kautta, ja jotka voivat myös sisältää johdannaisia.

Näin ollen yhtiö ei huomioi luottoriskiä erikseen sisäisessä mallinnuksessa, vaan suorien ja epäsuorien johdannaisten riski lasketaan nollaksi vakuudenvaihdon ansiosta. Jos vakuudenvaihtoa ei ole, riski lasketaan sisäisissä malleissa osaksi spreadriskiä. SCR-laskennassa luottoriskille on oma komponenttinsa, jonka suuruus oli vuodenvaihteessa 0,8 (2,3) miljoonaa euroa. Tähän riskilukuun sisältyy myös jäl- leenvakuutusvastapuolten luottoriski.

C.4. Likviditeettiriski

Riittämättömän likviditeetin, eli maksuvalmiuden, riski voi rea- lisoitua, jos yhtiöllä ei tiettynä aikana ole riittäviä varoja vel- voitteidensa täyttämiseen, esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa varojen realisointi ei onnistuisi riittävän nopeasti.

Riskiä hallitaan pitämällä riittävää kassavarojen puskuria lähi- tulevaisuudessa tapahtuvia maksuja varten. Salkku sisältää nykyisellään yhä suuremman osuuden instrumentteja ilman kiinteitä kassavirtoja, mutta enemmistö salkun sijoituksista on kuitenkin erittäin likvidiä, ja instrumentit voidaan reali- soida lyhyessä ajassa. Yhtiön likviditeettiriski arvioidaan näin ollen edelleen pieneksi. Vuoden aikana tehdyt uudet joh- dannaissopimukset ja niiden vakuudenvaihtoprosessi tuovat kuitenkin mukanaan maksuvalmiustarpeen, joka toteutuu korkojen noustessa. Yhtiön ORSA:ssa tällaisen tarpeen riskejä on myös arvioitu.

Korkojen nousu vuoden lopussa altisti siis odotetusti yhtiön huomattavasti suurempaan maksuvalmiustarpeeseen kuin aiemmin. Yhtiön johdannaispositio oli vuoden vaihteessa vahvasti negatiivinen, ja yhtiöllä oli CSA-johdannaisvaihtoso- pimuksen puitteissa 26,8 miljoonaa euroa maksettuja vakuuk- sia johdannaisvastapuoltensa hallussa. Yhtiön kassa on kuitenkin vuoden alussa ollut normaalitilannetta suurempi, ja lisäksi yhtiöllä on ollut paljon realisoitavissa olevia sijoituksia hyvin lyhyisiin korkosijoituksiin ja rahastoihin. Tämän vuoksi tilanne ei ole tuottanut maksuvalmiuden näkökulmasta mer- kittäviä haasteita.

Tuleviin vakuutusmaksuihin sisältyvä odotettavissa oleva voitto Komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 artik- lan 260.2 mukaisesti laskettuna oli kokonaisuudessaan 66,2 miljoonaa euroa 31.12.2022.

C.5. Operatiivinen riski

Aktiassa operatiivisella riskillä tarkoitetaan tappion riskiä, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, riittämättömistä tai epäluotettavista järjestel- mistä, riittämättömästä tai epäluotettavasta informaatiosta, puutteellisista kvantitatiivisista malleista, muista sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan puutteista, henkilöstöstä tai ulkoisista tekijöistä. Operatiivisiin riskeihin kuuluvat myös oikeudelliset riskit ja compliance-riskit, mutta eivät strategi- set riskit. Operatiivisen riskitapahtuman aiheuttama vahinko voi olla suora tai epäsuora taloudellinen tappio Aktialle, mutta se voi myös merkitä Aktian maineeseen kohdistuvaa riskiä.

Kaikkeen Aktian toimintaan sisältyy operatiivisia riskejä. Aktia-konsernin hallituksen päätöksellä operatiivisten riskien tulee yleisesti ottaen olla normaalilla tasolla suhteessa Aktian toimintaan. Normaali riskitaso edellyttää, että sitovaa säänte- lyä ja voimassa olevaa lainsäädäntöä noudatetaan.

Tietoturvan riskitaso on pääosin normaali, mutta kriittisten prosessien ja palveluiden, kuten kriittisiksi luokiteltujen tietojärjestelmien, palvelujen, prosessien ja palveluntarjoajien, osalta alhainen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien kriittis- ten järjestelmien tietoturvallisuustaso tulee pitää korkeana, varmistetaan Aktian toiminnan katkeamattomuus tärkeiden manuaalisten ja automaattisten tietojenkäsittely toimenpi- teiden ja tietoverkkojen osalta, estetään tiedon tahallinen tai tahaton tuhoaminen tai tiedon korruptoituminen sekä mini- moida mahdollisesta häiriöstä johtuvat vahingot.

Aktia-konsernin hallitus on osana konsernin riskienhallinnan kehikkoa vahvistanut ohjesäännön operatiivisten riskien hallinnasta ja raportoinnista sisältäen myös tietoturvallisuu- den ja tietosuojan. Aktian hallintamallin mukaisesti Aktia Henkivakuutuksen hallitus on myös vahvistanut kyseisen ohjesäännön.

Operatiivisten riskitapahtumien välttämiseksi Aktia pyrkii ylläpitämään riittävää vakuutussuojaa esimerkiksi väärin- käytöksistä, tietojärjestelmiin tunkeutumisesta tai muusta rikollisesta toiminnasta aiheutuvien vahinkojen varalta. Aktia tai sen johto ei kuitenkaan saa ottaa vakuutusta hallinnollis- ten sakkojen tai seuraamusmaksujen varalle, sillä sellaisen menettelyn ei katsota olevan hyvän vakuutustavan mukaista.

Aktian riskienhallintapolitiikan mukaisesti yhtiön tärkeimpiin toimintoihin liittyvät riskit, ulkoistetut toiminnot mukaan lukien, on kartoitettava säännöllisesti. Riskikartoituksen tuloksena on todennäköisyys- ja vaikutusarvio, jonka perus- teella otetaan kantaa siihen, miten riskejä on hallittava.

Säännöllisen riskikartoituksen ohella on ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa laadittava riittävät toimintaohjeet operatiivis- ten riskien vähentämiseksi keskeisillä ja riskialttiilla alueilla.

Ohjeiden tulee kattaa mm. oikeudelliset riskit, henkilöstöriskit ja jatkuvuussuunnittelun periaatteet.

Riskitapahtumat, joilla on merkittävää taloudellista vaiku- tusta, mukaan lukien läheltä piti -tapahtumat, kirjataan ja raportoidaan eteenpäin, ja riskitapahtuman aiheuttaneisiin prosesseihin, järjestelmiin, osaamiseen tai sisäiseen valvon- taan liittyviin puutteisiin puututaan järjestelmällisesti. Myös mahdolliset seuraamukset asiakkaille pyritään hoitamaan nopeasti ja proaktiivisesti. Konsernin riskienvalvonta analysoi riskitapahtumia koskevat tiedot järjestelmällisesti ja laatii toimenpidesuunnitelmat riskien vähentämiseksi prosessi- tai konsernitasolla. Riskienvalvonta vastaa myös säännöllisestä raportoinnista sekä henkiyhtiön että konsernin hallitukselle.

Henkiyhtiön johto on vastuussa yhtiön operatiivisten riskien hallinnasta. Riskien hallintaan kuuluu koko organisaation sisäisten prosessien ja sisäisen valvonnan laadun jatkuva kehittäminen. Johto vastaa prosessien ja menettelytapo- jen mukauttamisesta konsernin johtoryhmän asettamiin tavoitteisiin sekä ohjeiden riittävyydestä. Prosessikuvauksia laaditaan tarpeen mukaan.

Sisäisessä ORSA-mallissa operatiiviset riskit jaetaan

• prosessiriskiin

• tavoitteisiin, suunnitteluun ja raportointiin liittyviin riskeihin

• projektiriskiin

• IT-riskiin

• henkilöstöriskiin

• ulkopuolisiin toimijoihin liittyviin riskeihin

• rikoksen riskiin

• fyysisen turvallisuuden vaarantamisen riskiin.

Nämä kvantifioidaan ja lasketaan yhteen operatiivisen riskin yhteisriskiluvuksi. Tämä luku oli 5,3 (4,9) miljoonaa euroa 31.12.2022. Virallisessa vakavaraisuuslaskelmassa operatiivi- nen riski oli 3,0 (3,5) miljoonaa euroa samana ajankohtana.

C.6. Muut olennaiset riskit

Yhtiö ei ole tällä hetkellä tunnistanut muita toiminnan kan- nalta merkittäviä riskejä.

C.7. Muut tiedot

Muita olennaisia yhtiön riskiprofiilia koskevia tietoja ei ole.

D. Arvostus vakavaraisuustarkoituksiin

D.1. Varat

Yhtiön virallisessa tilinpäätöksessä käytetään FAS-kirjanpi- tostandardia. Konsernin tilinpäätös tehdään IFRS-standardin mukaan, ja sitä varten tehdään tiettyjen erien korjauksia henkiyhtiön osalta.

Useimmat omaisuuserät ovat samat FAS:in ja IFRS:n mukaan, eivät kuitenkaan kaikki. Tärkein poikkeus on sijoitussalkut.

Vakavaraisuustarkoitusta varten nämä arvostetaan markki- na-arvoon alla kuvatun mallin mukaisesti. Solvenssi II -taseen varojen tärkeimmät erät ovat tiivistettynä seuraavat:

Aineettomat hyödykkeet arvostetaan Solvenssi II:ssa nol- laksi. FAS:issa niillä voi olla positiivinen arvo.

Laskennalliset verosaamiset arvostetaan Solvenssi II:ssa siten, kuin IFRS- korjaukset on tehtävä FAS-tilinpäätökseen kertomalla IFRS- ja FAS-arvojen (salkuissa markkina-arvot ja FAS-arvot) välinen ero ajantasaisella veroprosentilla. Vastuu- velan kohdalla tämä tehdään vastaavalla tavalla kertomalla vakavaraisuuslaskelman vakuutusteknisen vastuuvelan ja vastuuvelan FAS-arvon välinen ero ajantasaisella veropro- sentilla. Laskennalliset verosaamiset aiheutuvat niistä eristä, joiden FAS-arvo on suurempi kuin niiden markkina-arvo (kun velkaerät on esitetty negatiivisina). FAS:issa ei huomioida laskennallisia verosaamisia. Yhtiö huomioi laskennallisia verosaamisia solvenssilaskennan taseessa vain siltä osin, kun laskennallisia verovelkoja on vastaavissa määrin taseen velkapuolella.

Sijoitukset otetaan huomioon Solvenssi II:ssa markkina-ar- voonsa. Nämä jaetaan Xxxxxxxxx XX -arvostusluokkiin taulukon 8 kuvausten mukaisesti:

Taulukko 8

Kategoria	Osuus
Korkosidonnainen salkku
Siteerattu markkinahinta aktiivisilla markkinoilla samalle	56,8 %
arvopaperille
Siteerattu markkinahinta aktiivisilla markkinoilla	19,5 %
samankaltaiselle arvopaperille
Vaihtoehtoiset arvostusmenetelmät	13,4 %
Kiinteistöjen arvostus	10,3 %
Sijoitussidonnainen salkku
Siteerattu markkinahinta aktiivisilla markkinoilla samalle	98,1 %
arvopaperille
Vaihtoehtoiset arvostusmenetelmät	1,9 %

Suurin osa rahoitusvälineistä arvioidaan siis oman mark- kinoilla siteeratun hintansa mukaan. Luokkaan ”siteerattu markkinahinta aktiivisilla markkinoilla samankaltaiselle arvo- paperille” kuuluvat Alandia Försäkring Abp:n Tier 2 -lainat sekä sijoitustodistukset, jotka on tehty suoraan vastapuolen kanssa. Luokasta ”vaihtoehtoiset arvostusmenetelmät” löytyvät pääomasijoitukset ja kiinteistörahasto-omistukset, joiden kiinteistöjä koskevat arvostukset perustuvat yksit- täisten kolmansien osapuolten arvioihin ja pääomasijoituksia koskevat arvostukset rahastonhoitajan arvioihin, koska ne ovat sijoituksen luonteen vuoksi usein parhaat sijoituksesta saatavilla olevat tiedot. Suoraan omistetut kiinteistöt on tau- lukossa laitettu omaan kategoriaansa ”kiinteistöjen arvostus”. Kiinteistöt arvostetaan markkinaehtoisesti ulkopuolisten arvostajien toimesta kaksi kertaa vuodessa. Tämä ei ole viral- linen kategoria, ja esim. Solvenssi II -raportoinnissa suoraan omistetut kiinteistöt raportoidaan luokassa ”vaihtoehtoiset arvostusmenetelmät”.

Vakuutussaamiset ja saamiset vakuutusedustajilta arvos- tetaan Solvenssi II:ssa FAS-arvoonsa.

Rahavarat arvostetaan Solvenssi II:ssa FAS-arvoonsa.

Saamiset jälleenvakuutussopimuksista arvioiduille tuleville vakuutustapahtumille arvostetaan Solvenssi II:ssa osiossa

D.2. tehdyn kuvauksen mukaisesti. FAS:issa niitä ei huomi- oida.

Muut varat arvostetaan Solvenssi II:ssa pääasiallisesti IFRS-arvoonsa.

Yhteenveto FAS- ja Solvenssi II-taseiden välisistä arvostuse- roista esitetään taulukossa 10.

Xxxxxxxxx XX -tase esitellään yksityiskohtaisesti tämän doku- mentin liitteessä 1.

D.2. Vakuutustekninen vastuuvelka

Vakavaraisuustarkoitusta varten vakuutustekninen vastuu- velka arvostetaan markkina-arvoon tätä tarkoitusta varten laadittujen laskentaperiaatteiden mukaan. Periaatteet vastaavat niitä sääntöjä ja sitä henkeä mitä lainsäädännön perusteella, erityisesti EU-komission delegoidussa asetuk- sessa (2015/35, osasto I, luku III), edellytetään. Vastuuvelka muodostuu parhaan estimaatin ja riskimarginaalin summasta.

Paras estimaatti perustuu ennusteisiin tulevista kassa- virroista, joiden odotetaan syntyvän, kun yhtiö täyttää velvoitteensa vakuutuksenottajia tai edunsaajia kohtaan solmittujen vakuutussopimusten mukaisesti, huomioiden sopimusrajat sääntelyn edellyttämällä tavalla. Kassavirtaen-

nusteet perustuvat vakuutusmatemaattisiin malleihin ja niihin liittyviin oletuksiin, joiden odotetaan kuvaavan kassavirtojen määrään tai ajankohtaan vaikuttavia tekijöitä. Olennaisim- mat huomioon otettavat tekijät markkinatietojen lisäksi ovat ne, jotka kuvaavat kuolevuuden, vammautumistiheyden, vakuutuksenottajien käyttäytymisen, tiettyjen vakuutusla- jien vahinkosuhteiden, jäljellä olevan vakuutusajan aikaisten vakuutusten hoitokulujen sekä yhtiön eri tilanteissa suoritta- mien toimenpiteiden odotettua kehitystä. Mallit perustuvat osittain aiempaan tilastointiin ja osittain asiantuntija-arvioihin siitä, mikä painoarvo annetaan historialliselle toteutumalle ja odotettaville mahdollisille trendeille.

Kuolevuusmalli perustuu kansalliseen tilastointiin kuolevuu- desta Suomessa. Vammautumismallit perustuvat niihin las- kuperusteisiin, joita yhtiö soveltaa osaan vakuutuskannasta tilinpäätöksessä, ja vahinkosuhdeoletukset perustuvat sovel- tuvissa tapauksissa historiallisiin tietoihin, joissa mahdollisilla trendeillä on erityinen paino.

Vakuutuksenottajien käyttäytyminen huomioidaan oletuksilla siitä, missä laajuudessa vakuutussopimusten valinnaisuuksia hyödynnetään ennen kaikkea takaisinostojen, lisämaksujen ja eläkeajan siirtämisen osalta. Näistä tehtyjen oletusten lähtö- kohtana ovat aiemmat kokemukset.

Yhtiön toimenpiteet liittyvät ennen kaikkea oletuksiin mah- dollisten asiakashyvitysten suuruudesta kohtuusperiaatteen täyttämiseksi jatkossa tavoitteiden mukaisesti.

Hoitokulut perustuvat historialliseen allokaatioon eri vakuu- tuskantojen välillä ja arvioon tulevasta kehityksestä, huomioi- den myös kuluihin liittyvät inflaatio-oletukset.

Kyseisiin ennusteisiin liittyy väistämättä epävarmuutta. Koska aikaperspektiivi on pitkä suuressa osassa velvoitteita, voi todellinen toteuma poiketa mallien ennusteista erityisesti sellaisten kassavirtojen kohdalla, joiden odotetaan synty-

vän kauempana tulevaisuudessa. Yhtiön aktuaarit arvioivat säännöllisesti, kuinka hyvin tehdyt mallit ja arviot vastaavat todellisuutta. Malleja tai niihin liittyviä oletuksia päivitetään

tarvittaessa, tavoitteena saada aikaan mahdollisimman oikeita arvioita.

Riskimarginaali on erä, joka lisätään parhaaseen estimaat- tiin siten, että vakuutustekninen vastuuvelka vastaa sitä summaa, jonka toisen vakuutusyhtiön, joka ottaisi vastatak- seen yhtiön velvoitteet, odotetaan vaativan korvauksena tästä siirrosta. Riskimarginaalin suuruus perustuu jatkossa vaadittavan vakavaraisuuspääoman kustannukseen. Tässä laskennassa huomioitavien osariskien tulevien vuosien arviot yhdistetään kyseisen vuoden vakavaraisuusvaateeksi, ja diskontataan nykyhetkeen käyttäen riskitöntä korkoa.

Jälleenvakuutussopimuksiin perustuvat saamiset arvoste- taan erikseen ja siinä huomioidaan vähennys vastapuolten mahdollisesta maksukyvyttömyydestä johtuen. Ne esitetään jälleenvakuutusmaksut huomioiden varojen puolella vakava- raisuustaseessa.

Kassavirrat diskontataan nykyarvoonsa käyttäen EIOPA:n julkaisemia korkoja. Korkosidonnaisten vakuutusten parasta estimaattia varten käytetään volatiliteettikorjattua korkokäy- rää. Raportointihetkellä volatiliteettikorjauksen soveltaminen pienensi vastuuvelkaa 5,3 (1,2) miljoonaa euroa. Liitteen 4 taulukosta selviää, kuinka volatiliteettikorjauksen nollaaminen vaikuttaisi yhtiön taloudelliseen asemaan muilta osin.

Finanssivalvonta on myöntänyt yhtiölle luvan käyttää vakuu- tusteknisen vastuuvelan siirtymäsäännöstä vakavaraisuuslas- kelmassa vuoden 2031 loppuun asti. Vähennystä sovelletaan merkittävään osaan korkosidonnaisista säästö-, eläke- ja ryhmäeläkevakuutuksista, ja vuoden 2022 lopussa vähennys pienensi vastuuvelkaa yhteensä 44,4 (48,8) miljoonaa euroa. Vähennyksen vaikutus pienenee vuosittain jokaisen vuoden alusta reilulla 4,4 miljoonalla eurolla. Liitteen 4 taulukosta sel- viää, kuinka yhtiön taloudelliseen asemaan raportointihetkellä olisi vaikuttanut, jos mainittua siirtymäsääntöä ei sovellettaisi.

Vakuutusteknisen vastuuvelan arvo vakuutusluokkaa kohden vuoden 2022 lopussa käy ilmi taulukosta 9.

Taulukko 9

31.12.2022 (1 000 euroa)	Arvo vakavaraisuuslaskennassa				Arvo FAS:ssa
31.12.2022 (1 000 euroa)	Paras estimaatti	Riskimarginaali	Vakuutustekninen vastuuvelka	Saamiset jälleenvakuutus- sopimuksista	Vastuuvelka
Sairausvakuutus	12 452	124	12 576	100	11 260
Ylijäämään oikeuttavat vakuutukset	338 169	7 660	345 830	-24	347 971
Sijoitussidonnaiset vakuutukset	975 397	6 329	981 726	0	1 001 799
Muut henkivakuutukset	-52 880	13 028	-39 852	-4 535	13 979
Yhteensä	1 273 138	27 142	1 300 280	-4 459	1 375 010

Korkosidonnaisten säästö-, eläke- ja ryhmäeläkevakuutusten osalta merkittävin ero tilinpäätöksen arvostuksiin syntyy siitä, että diskonttaus tehdään vakavaraisuustarkoitusta varten EIOPA:n julkaisemalla korkokäyrällä. Tilinpäätöksessä arvo perustuu joko retrospektiivisesti laskettuun kertyneeseen säästöön tai sitten diskonttaukseen käytetään laskupe- rustekorkoa, ja arvoa täydennetään lisäksi korko- ja muilla tarvittavilla varauksilla. Nämä vakuutukset kuuluvat luokkaan ”Ylijäämään oikeuttavat vakuutukset” ja korkotason nousun myötä kyseisen luokan vakavaraisuuslaskennan mukainen vastuuvelka oli raportointihetkellä tilinpäätöksen vastuu- velkaa pienempi, kun vielä viime vuodenvaihteessa arvo vakavaraisuuslaskennassa oli huomattavasti tilinpäätöksen mukaista arvoa korkeampi. Näin vaikka korkojen nousun seu- rauksena myös tulevien harkinnanvaraisten lisäetujen arvo vakavaraisuuslaskennan vastuuvelassa on noussut ja ylittää nyt selvästi viime vuodenvaihteen tason.

Luokkaan ”Muut henkivakuutukset” sisältyy mm. merkit- tävä osa kuolemanvaravakuutuksista. Näissä vakuutuksissa todetun hyvän kannattavuuden odotetaan jatkuvan, mikä heijastuu siinä, että niiden arvostus vakavaraisuustarkoitusta varten alittaa selvästi tilinpäätökseen tehdyt turvaavat vara- ukset. Tilinpäätöksessä näiden arvo perustuu suurelta osin siihen osaan maksetuista vakuutusmaksuista, jotka kohdistu- vat raportointihetken jälkeiseen aikaan, lisättynä varauksilla tunnettuja ja tuntemattomia vakuutustapahtumia varten.

Sijoitussidonnaisten vakuutusten arvo on matalampi vaka- varaisuuslaskelmassa kuin tilinpäätöksessä, mikä johtuu pääasiassa ylijäämästä, jonka liikekustannusliikkeen odote- taan antavan jatkossa. Tilinpäätöksessä niiden arvo perustuu kertyneeseen vakuutussäästöön. Yhtiö muutti 31.12.2022 tulkintaansa sopimusrajoista niin, että sijoitussidonnaisten vakuutusten osalta tulevien vakuutusmaksujen ei enää oleteta kuuluvan nykyisten sopimusrajojen piiriin. Tulkinnan muutos nosti vakavaraisuuslaskennan mukaista vastuuvelkaa raportointihetkellä noin 8,3 miljoonaa euroa.

Sairauskuluvakuutusten kohdalla on sovellettu tiettyä varo- vaisuutta vakavaraisuuslaskelman oletuksiin korvauskulujen viime vuosien aikaisen kehityksen vuoksi. Varovaisuus- periaatteella valittujen oletusten sekä riskimarginaalilisän vuoksi sairausvakuutusten arvo on myös kokonaisuutena aavistuksen korkeampi vakavaraisuuslaskennassa kuin tilinpäätöksessä. Tilinpäätöksessä nämä arvostetaan suurelta osin vastaavilla periaatteilla mitä yllä kuvattiin luokan “Muut henkivakuutukset” osalta.

Vakuutusriskien pienenemisen ja korkojen nousun myötä riskimarginaali on pienentynyt kaikissa vakuutusluokissa selvästi vuoden 2022 aikana.

Aiemmista vuosista poiketen yhtiö on 31.12.2022 muuttanut jälleenvakuutussopimuksiin perustuvien saamisten esitys- tapaa vakavaraisuustaseessa. Tämä erä sisältää nyt myös

oletetut tulevat jälleenvakuutusmaksut, kun nämä maksut aiemmin esitettiin osana vakuutusteknisen vastuuvelan parasta estimaattia.

Vuoden aikana on myös tehty muutamia muita muutoksia las- kennan oletuksiin, mutta ne eivät ole merkittävästi vaikutta- neet vastuuvelkaan kokonaisuutena.

D.3. Muut velat

Tässä kohdassa käsitellään muita velkoja kuin vakuutustek- nistä vastuuvelkaa, jota käsitellään erikseen kohdassa D.2.

Laskennalliset verovelat arvostetaan Solvenssi II:ssa samalla tavoin kuin laskennalliset verosaamiset mutta siten, että ne aiheutuvat niistä eristä, joiden FAS-arvo on pienempi kuin niiden markkina-arvo (kun velkaerät on esitetty negatiivi- sina). FAS:issa ei huomioida laskennallisia verovelkoja.

Omaan perusvarallisuuteen kuuluvat etuoikeudeltaan huo- nommat velat sisältää yhtiön Tier 2 -lainan. Solvenssi II:ssa

ja IFRS:ssä erä arvostetaan markkina-arvoon, josta luottos- preadin vaikutus on eliminoitu. FAS-taseessa erä arvostetaan lainan nimellisarvoon.

Muut velat arvostetaan Solvenssi II:ssa pääasiallisesti IFRS-arvoonsa.

Yhteenveto FAS- ja Solvenssi II -taseiden välisistä arvostuse- roista esitetään taulukossa 10.

Xxxxxxxxx XX -tase esitellään yksityiskohtaisesti tämän doku- mentin liitteessä 1.

D.4. Vaihtoehtoiset arvostusmenetelmät

Yhtiö käyttää vaihtoehtoisia arvostusmenetelmiä pääomasi- joitusten, kiinteistörahastojen, infrastruktuurirahastojen sekä suoraan omistettujen kiinteistöjen arvostamiseen.

Pääomasijoitusrahastot ovat tyypillisesti sijoituksia, joissa sijoittaja sitoutuu osallisuuteen rahastossa, joka sijoittaa useaan pieneen startup-yritykseen. Koska yritykset ovat uusia ja useimmiten pieniä, sekä harvoin pörssinoteerattuja, osakkeelta puuttuu toimivat markkinat lähes kokonaan.

Yhtiön taloudellinen asema näkyy useimmiten ainoastaan yhtiön omasta raportoinnista ja tasekirjoista.

Pääomasijoitusrahasto on näiden yhtiöiden pääsidosryh- mänä itse paras tiivistämään nämä tiedot sijoittajille. Siksi pääomasijoitusrahastoissa käytetään menettelytapaa, jossa markkina-arvon katsotaan muodostuvan siitä arvosta, jonka rahasto raportoi kohde-etuutena oleville sijoituksille kvartaa- liraportoinnissaan. Vaikka arvon ei voida katsoa heijastavan toimivia markkinoita, eikä se ole erityisen läpinäkyvä, sen arvioidaan kuitenkin olevan paras arvio osuuksien arvosta. Uutta infrastruktuuria rakentavia rahastoja sekä kiinteistöra- hastoja koskee pääasiassa samat oletukset kuin pääomasi-

joitusrahastoja. Kiinteistörahastojen kohdalla rahastoyhtiöllä on kuitenkin mahdollisuus käyttää ulkopuolista asiantuntijaa kohde-etuutena olevien kiinteistöjen arvostamiseen.

Omiin kiinteistöomistuksiin käytetään kolmansien osapuolten arvostuksia yrityksiltä, joilla on kiinteistömarkkinoiden asian- tuntemus markkina-arvon määrittämiseen.

D.5. Muut tiedot

Vakavaraisuustarkoitusta varten tehtävästä arvostuksesta ei ole muuta olennaista raportoitavaa tietoa.

E. Pääomanhallinta

E.1. Omat varat

Konsernin sisäinen tavoite on allokoida pääoma emoyh- tiön ja eri tytäryhtiöiden välillä siten, että kaikissa yhtiöissä saavutetaan mahdollisimman tehokas ja samalla turvaava

pääomitusaste. Henkiyhtiö laski marraskuussa 2021 liikkeelle Tier 2 -pääomalainan 56 miljoonan euron nimellisarvolla, joka vahvisti yhtiön omaa varallisuutta huomattavasti.

Yhtiön oma varallisuus oli 194,6 (245,8) miljoonaa euroa 31.12.2022, ja se muodostui kokonaisuudessaan perusvaralli- suudesta. Yhtiö maksoi vuoden aikana Aktia Pankille osinkoa kahdessa erässä yhteensä 35 miljoonaa euroa.

Luokan 1 oma varallisuus, jota voi käyttää sekä vakavarai- suuspääomavaatimuksen (SCR) että vähimmäispääomavaa- timuksen (MCR) täyttämiseksi, muodostui osakepääomasta 23,2 (23,2) miljoonaa euroa ja täsmäytyserästä 122,3 (167,0) miljoonaa euroa. FAS-taseessa täsmäytyserää vastaavat muut rahastot ja aiemmat voittovarat, eri erien väliset arvos- tuserot FAS- ja vakavaraisuustaseissa sekä laskennalliset verot nettona.

Taulukko 10

Oma varallisuus (1 000 euroa)	31.12.2022	31.12.2021
Oma pääoma FAS:ssa	85 246	126 907
Osakepääoma ja ylikurssirahasto	23 225	23 225
Muut rahastot ja kertyneet voittovarat	62 021	103 682
Arvostuserot	75 400	79 179
Aineettomat hyödykkeet	-1 546	-1 004
Sijoitukset	-295	49 223
Vakuutustekninen vastuuvelka (netto)	70 271	30 570
Muut varat ja velat	6 971	390
Laskennalliset verot	-15 080	-15 836
Luokan 1 oma perusvarallisuus yhteensä	145 566	190 250
Etuoikeudeltaan huonommat velat	48 993	55 570
Luokan 2 oma perusvarallisuus yhteensä	48 993	55 570

Luokan 2 oma varallisuus koostuu yllä mainitusta vuonna 2021 liikkeelle lasketusta pääomalainasta. Tästä 37,6 (54,4) miljoonaa euroa oli SCR:n täyttämiseksi hyväksyttävää omaa varallisuutta ja 4,4 (5,5) miljoonaa euroa MCR:n täyttämiseksi hyväksyttävää omaa varallisuutta. Luokan 2 oman varallisuuden pieneneminen vuoden aikana johtuu korkotason

noususta, ja SCR:n ja MCR:n täyttämiseksi hyväksyttävän luokan 2 oman varallisuuden pieneneminen johtuu kyseisten pääomavaatimusten las- kusta.

Taulukko 11

Hyväksyttävä oma varallisuus (1 000 euroa)

31.12.2022

31.12.2021

SCR:n täyttämiseksi hyväksyttävä oma varallisuus yhteensä

183 181

244 689

josta luokan 1 oma perusvarallisuus

josta luokan 2 oma perusvarallisuus

145 566

37 614

190 250

54 439

MCR:n täyttämiseksi hyväksyttävä oma varallisuus yhteensä

000 000

000 756

josta luokan 1 oma perusvarallisuus

josta luokan 2 oma perusvarallisuus

145 566

4 357

190 250

5 506

Luokan 1 oman varallisuuden pieneneminen vuoden aikana johtuu lähinnä varojen ja vakuutusteknisen vastuuvelan markkina-arvon muutoksesta ennen kaikkea korkotason muutosten seurauksena, sekä osinkojen maksusta. Arvostu- serojen lasku on hieman pienentänyt laskennallisen verovelan nettopositiota. Yhtiö huomioi laskennalliset verosaamiset solvenssilaskennan taseessa vain siltä osin, kun laskennallisia verovelkoja on vastaavissa määrin taseen velkapuolella, joten omassa varallisuudessa ei huomioida mitään nettomääräisiä saamisia laskennallisten verojen osalta. Raportointiajankohdan laskennalliset verovelat ja -saamiset käyvät ilmi liitteestä 1.

Xxxxx vastuuvelan siirtymäsäännöksen soveltamista oma varallisuus olisi ollut 159,1 (206,8) miljoonaa euroa 31.12.2022,

josta 110,1 (151,2) miljoonaa euroa koostuu luokan 1 omasta varallisuudesta. Luokan 2 oma varallisuus oli yhteensä 49,0 (55,6) miljoonaa euroa, josta 42,1 (55,6) miljoonaa euroa oli SCR:n täyttämiseksi hyväksyttävää omaa varallisuutta ja 4,6 (5,9) miljoonaa euroa MCR:n täyttämiseksi hyväksyttävää omaa varallisuutta.

Vuonna 2022 yhtiö maksoi ensimmäisen kvartaalin aikana 20 miljoonan euron osingon ja toisen kvartaalin aikana 15 mil- joonan euron osingon. Yhtiön osinkopolitiikka määrää yhtiön jatkossa maksamaan osinkona vuosittain 60–80 % IFRS-tu- loksesta edellyttäen, että maksun reunaehdot, kuten pääoma- vaateen täyttyminen, toteutuu myös osingon maksun jälkeen.

Raportointiajankohdan jälkeen yhtiön hallitus on helmikuussa 2023 ehdottanut yhtiökokoukselle 6,3 miljoonan euron suu- ruista osingonmaksua, mikä vähentää luokan 1 omaa varalli- suutta saman verran. Osingonmaksun odotetaan tapahtuvan vuoden 2023 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Lisäksi vastuuvelan siirtymäsäännöksen suunnitelman mukainen väheneminen pienentää luokan 1 omaa varallisuutta noin 3,5 miljoonalla eurolla vuoden 2023 alusta.

Yhtiö ei käytä siirtymäsäännöstä oman pääoman ei-standar- dinomaiseen luokitteluun.

Yhtiön omaa varallisuutta kuvataan lisää liitteessä 5.

E.2. Vakavaraisuuspääomavaatimus ja vähimmäispääomavaatimus

Yhtiö soveltaa standardikaavaa vakavaraisuuspääomavaati- muksen laskemiseen. Vakavaraisuuspääomavaatimus oli 75,2 (108,9) miljoonaa euroa 31.12.2022, ja sen jakautuminen eri riskimoduuleihin käy ilmi taulukosta 12.

Taulukko 12

Vakavaraisuuspääomavaatimus riskimoduuleittain (1 000 euroa)	31.12.2022	31.12.2021
Markkinariski	62 754	83 027
Vastapuoliriski	769	2 298
Henkivakuutusriski	45 766	67 395
Sairausvakuutusriski	1 894	3 449
Hajautus	-23 902	-34 980
Perusvakavaraisuuspääomavaatimus (BSCR)	87 281	121 189
Operatiivinen riski	3 028	3 525
Tappioiden vaimennusvaikutuksen	0	0
korjaus - vastuuvelka
Tappioiden vaimennusvaikutuksen	-15 080	-15 836
korjaus - laskennalliset verot
Vakavaraisuuspääomavaatimus (SCR)	75 229	108 879

Vähimmäispääomavaatimus oli 21,8 (27,5) miljoonaa euroa 31.12.2022, ja tähän laskelmaan käytetyt syöttötiedot käyvät ilmi liitteen 7 taulukosta.

Ellei siirtymäsäännöksiä sovellettaisi, vakavaraisuuspääoma- vaatimus olisi ollut 84,2 (118,6) miljoonaa euroa 31.12.2022

ja vähimmäispääomavaatimus 23,1 (29,7) miljoonaa euroa samana ajankohtana.

Perusvakavaraisuuspääomavaatimuksen kaikki osariskit ovat pienentyneet vuoden aikana. Markkinariskien osalta muu- tokset johtuvat osin riskien toteutumisesta, koska pienem- mälle määrälle sijoituksia riskikin on pienempi. Tämä koskee erityisesti osake- ja spreadriskiä. Spreadriskin osalta riskiä on myös aktiivisesti pienennetty allokaatiossa. Kiinteistöriskiä vähensi merkittävä ulosmyynti vuoden aikana, sekä lainoitus- asteen väheneminen. Korkoriski on ainoana markkinariskila- jina noussut selvästi, mikä johtuu siitä, että korkojen nousu ja suojaustoimenpiteet ovat muuttaneet korkoriskin suuntaa, ja korkoriski on siis nykyisellään auki nousevia korkoja vasten, laskevien sijaan. Vakuutusriskien osalta tärkeimmät syyt riskien pienenemiselle ovat korkotason nousu sekä sijoitus- sidonnaisten vakuutusten säästöjen pieneneminen ja niiden sopimusrajatulkintoihin tehdyt muutokset. Näistä muutok- sista kerrotaan lisää osioissa C.1., C.2. ja C.3.

Laskennallisten verojen tappioita vähentävä vaikutus on hieman pienentynyt arvostuserojen laskun myötä. Syy vaiku- tuksen pienenemiseen on se, että yhtiö ei myöskään stressis-

kenaariossa huomioi mahdollisia nettomääräisiä laskennallisia verosaamisia.

Vähimmäispääomavaatimus laski selvästi vuoden 2022 aikana. Merkittävin syy laskulle oli syöttötietona käytettävän vastuuvelan parhaan estimaatin pieneneminen, mikä ylijää- mään oikeuttavien vakuutusten osalta johtui erityisesti kor- kotason noususta ja sijoitussidonnaisten vakuutusten osalta vakuutussäästöjen pienenemisestä.

Yhtiö ei käytä yrityskohtaisia parametrejä eikä sovella Komission delegoidun asetuksen artikloissa 90–112 mainittuja yksinkertaistettuja laskelmia.

E.3. Duraatiopohjaisen osakeriskialaosion käyttö vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskemisessa

Yhtiö ei sovella duraatioon perustuvaa osakeriskialamoduulia vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskennassa.

E.4. Standardikaavan ja käytetyn sisäisen mallin väliset erot

Yhtiö ei sovella osittaista sisäistä mallia eikä sisäistä mallia vakavaraisuuslaskelmassa.

E.5. Vähimmäispääomavaatimuksen ja vakavaraisuuspääomavaatimuksen täyttämättä jättäminen

Oma varallisuus on ylittänyt sekä vähimmäispääomavaati- muksen että vakavaraisuuspääomavaatimuksen koko vuoden 2022 aikana.

E.6. Muut tiedot

Yhtiön rahoituksesta ei ole muita raportoitavia tietoja.

Liitteet

Liite 1: Tase 31.12.2022 (1 000 euroa) (S.02.01.02)

Liite 2: Vakuutusmaksut, korvaukset ja kulut vakuutuslajeittain 2022 (1 000 euroa) (S.05.01.02)

Liite 3: Henkivakuutuksen ja SLT-sairausvakuutuksen vakuutustekninen vastuuvelka 31.12.2022 (1 000 euroa) (S.12.01.02)

Liite 4: Pitkäaikaisia takuita koskevien toimenpiteiden ja siirtymätoimenpiteiden vaikutukset 31.12.2022 (1 000 euroa) (S.22.01.21)

Liite 5: Oma varallisuus 31.12.2022 (1 000 euroa) (S.23.01.01)

Liite 6: Vakavaraisuuspääomavaatimus (SCR) - Standardikaavaa käyttävät yritykset 31.12.2022 (1 000 euroa) (S.25.01.21)

Liite 7: Vähimmäispääomavaatimus - Sekä henkivakuutus- että vahinkovakuutustoiminta 31.12.2022 (1 000 euroa) (S.28.02.01)

Liite 1 (1/2)

Tase 31.12.2022 (1 000 euroa) (S.02.01.02)

Solvenssi II -arvo

Varat, 1 000 euroa		C0010
Aineettomat hyödykkeet	R0030	-
Laskennalliset verosaamiset	R0040	12 260
Eläke-etuuksien ylijäämä	R0050	-
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (omassa käytössä)	R0060	143
Sijoitukset (muut kuin indeksi- ja sijoitussidonnaisiin sopimusten katteena olevat varat)	R0070	497 661
Kiinteistöt (muut kuin omassa käytössä olevat)	R0080	48 696
Omistusosuudet sidosyrityksissä, mukaan lukien omistusyhteydet	R0090	-
Osakkeet	R0100	2 609
Osakkeet – Listatut	R0110	-
Osakkeet – Listaamattomat	R0120	2 609
Joukkovelkakirjalainat	R0130	281 473
Valtion joukkovelkakirjalainat	R0140	90 850
Yrityslainat	R0150	190 623
Strukturoidut velkakirjat	R0160	-
Vakuudelliset arvopaperit	R0170	-
Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset	R0180	164 395
Johdannaiset	R0190	488
Talletukset, jotka eivät kuulu muihin rahavaroihin	R0200	-
Muut sijoitukset	R0210	-
Indeksi- ja sijoitussidonnaisiin sopimuksiin sijoitetut varat	R0220	1 001 595
Kiinnelainat ja muut lainat	R0230	-
Lainat, joiden vakuutena on vakuutussopimus	R0240	-
Kiinnelainat ja muut lainat yksityishenkilöille	R0250	-
Muut kiinnelainat ja lainat	R0260	-
Saamiset jälleenvakuutussopimuksista :	R0270	-4 459
Vahinkovakuutus ja NSLT-sairausvakuutus	R0280	-
Vahinkovakuutus, ilman sairausvakuutusta	R0290	-
NSLT-sairausvakuutus	R0300	-
Henkivakuutus ja SLT-sairausvakuutus, ilman sairausvakuutusta ja indeksi- ja sijoitussidonnaisia sopimuksia	R0310	-4 459
SLT-sairausvakuutus	R0320	100
Henkivakuutus, ilman sairausvakuutusta ja indeksi- ja sijoitussidonnaisia sopimuksia	R0330	-4 560
Indeksi- ja sijoitussidonnainen henkivakuutus	R0340	-
Jälleenvakuutustalletteet	R0350	-
Vakuutussaamiset ja saamiset vakuutusedustajilta	R0360	229
Saamiset jälleenvakuutustoiminnasta	R0370	-
Muut saamiset (myyntisaamiset, ei vakuutuksiin liittyvät)	R0380	28 822
Omat osakkeet (suorassa omistuksessa olevat)	R0390	-
Oman varallisuuden eriin tai maksettaviksi määrättyyn mutta vielä maksamattomaan alkupääomaan liittyvät saamiset	R0400	-
Rahavarat	R0410	14 732
Kaikki muut varat, joita ei ole esitetty muualla	R0420	3 795
Varat yhteensä	R0500	1 554 777

Liite 1 (2/2)

Tase 31.12.2022 (1 000 euroa) (S.02.01.02)

Solvenssi II -arvo

Velat, 1 000 euroa		C0010
Vakuutustekninen vastuuvelka – Vahinkovakuutus	R0510	-
Vakuutustekninen vastuuvelka – Vahinkovakuutus (ilman sairausvakuutusta)	R0520	-
Vakuutustekninen vastuuvelka kokonaisuutena laskettuna	R0530	-
Paras estimaatti	R0540	-
Riskimarginaali	R0550	-
Vakuutustekninen vastuuvelka – NSLT-sairausvakuutus	R0560	-
Vakuutustekninen vastuuvelka kokonaisuutena laskettuna	R0570	-
Paras estimaatti	R0580	-
Riskimarginaali	R0590	-
Vakuutustekninen vastuuvelka – Henkivakuutus (ilman indeksi- ja sijoitussidonnaisia sopimuksia)	R0600	318 554
Vakuutustekninen vastuuvelka – SLT-sairausvakuutus	R0610	12 576
Vakuutustekninen vastuuvelka kokonaisuutena laskettuna	R0620	-
Paras estimaatti	R0630	12 452
Riskimarginaali	R0640	124
Vakuutustekninen vastuuvelka – Henkivakuutus (ilman sairausvakuutusta sekä indeksi- ja sijoitussidonnaisia sopimuksia)	R0650	305 978
Vakuutustekninen vastuuvelka kokonaisuutena laskettuna	R0660	-
Paras estimaatti	R0670	285 289
Riskimarginaali	R0680	20 689
Vakuutustekninen vastuuvelka – Indeksi- ja sijoitussidonnainen toiminta	R0690	981 726
Vakuutustekninen vastuuvelka kokonaisuutena laskettuna	R0700	-
Paras estimaatti	R0710	975 397
Riskimarginaali	R0720	6 329
Ehdolliset velat	R0740	-
Muut varaukset kuin vakuutustekninen vastuuvelka	R0750	-
Eläkevelvoitteet	R0760	-
Jälleenvakuuttajilta pidätetyt talletteet	R0770	-
Laskennalliset verovelat	R0780	27 340
Johdannaiset	R0790	24 417
Velat luottolaitoksille	R0800	-
Muut rahoitusvelat kuin velat luottolaitoksille	R0810	2 317
Vakuutusvelat ja velat vakuutusedustajille	R0820	1 295
Jälleenvakuutusvelat	R0830	510
Velat (ostovelat, ei vakuutusvelat)	R0840	340
Etuoikeudeltaan huonommat velat	R0850	48 993
Omaan perusvarallisuuteen kuulumattomat etuoikeudeltaan huonommat velat	R0860	-
Omaan perusvarallisuuteen kuuluvat etuoikeudeltaan huonommat velat	R0870	48 993
Kaikki muut velat, joita ei ole esitetty muualla	R0880	3 719
Velat yhteensä	R0900	1 409 211
Ylijäämä, jonka verran varat ovat velkoja suuremmat	R1000	145 566

Liite 2

Vakuutusmaksut, korvaukset ja kulut vakuutuslajeittain 2022 (1 000 euroa) (S.05.01.02)

		Henkivakuutusvelvoitteet						Henkijälleenvakuutus-
		Henkivakuutusvelvoitteet						velvoitteet
							Vahinko-
							vakuutus-
						Vahinko-	sopimuk-
						vakuutus-	siin poh-
						sopimuksiin	jautuvat ja
						pohjautuvat	muihin kuin
						ja sairaus-	sairausva-		Henki-
				Indeksi- ja		vakuutus-	kuutusvel-		vakuutuk-
			Ylijäämään	sijoitus-	Muu	velvoittei-	voitteisiin		sen
		Sairaus-	oikeuttava	sidonnainen	henki-	siin liittyvät	liittyvät	Sairaus-	jälleen-	Kokonais-
1 000 euroa		vakuutus	vakuutus	vakuutus	vakuutus	annuiteetit	annuiteetit	vakuutus	vakuutus	määrä
		C0210	C0220	C0230	C0240	C0250	C0260	C0270	C0280	C0300
Vakuutusmaksutulo
Brutto	R1410	12 426	4 678	112 472	12 613	-	-	-	-	142 189
Jälleenvakuuttajien	R1420	91	21	-	888	-	-	-	-	999
osuus
Netto	R1500	12 335	4 657	112 472	11 725	-	-	-	-	141 190
Vakuutusmaksutuotot
Brutto	R1510	12 426	4 678	112 472	12 613	-	-	-	-	142 189
Jälleenvakuuttajien	R1520	91	21	-	888	-	-	-	-	999
osuus
Netto	R1600	12 335	4 657	112 472	11 725	-	-	-	-	141 190
Korvauskulut
Brutto	R1610	6 565	37 752	64 047	3 637	-	-	-	-	112 001
Jälleenvakuuttajien	R1620	-	-	-	390	-	-	-	-	390
osuus
Netto	R1700	6 565	37 752	64 047	3 246	-	-	-	-	111 610
Muun vakuutusteknisen vastuuvelan muutokset
Brutto	R1710	-117	30 715	150 985	138	-	-	-	-	181 721
Jälleenvakuuttajien	R1720	-	-	-	-	-	-	-	-	-
osuus
Netto	R1800	-117	30 715	150 985	138	-	-	-	-	181 721
Aiheutuneet kulut	R1900	5 625	2 747	7 154	3 961	-	-	-	-	19 487
Muut kulut	R2500									875
Kulut yhteensä	R2600									20 362

Vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskeva kertomus 2022

Liite 3 (1/2)

LIITTEET

Henkivakuutuksen ja SLT-sairausvakuutuksen vakuutustekninen vastuuvelka 31.12.2022 (1 000 euroa) (S.12.01.02)

1 000 euroa		Ylijäämään oikeuttava vakuutus	Indeksi- ja sijoitussidonnainen vakuutus			Muu henkivakuutus			Vahinko- vakuutus- sopimuksiin pohjautuvat ja muuhun vakuutus- velvoitteeseen kuin sairaus- vakuutusvel- voitteisiin liittyvät annuiteetit	Hyväk- sytty jälleen- vakuutus	Yhteensä (muu henki- vakuutus kuin sairaus- vakuutus, mukaan lukien sijoitus- sidonnainen vakuutus)
1 000 euroa		Ylijäämään oikeuttava vakuutus		Optioita ja takuita sisältämät- tömät sopi- mukset	Opitioita tai takuita sisältävät sopimukset		Optioita ja takuita sisältämät- tömät sopi- mukset	Opitioita tai takuita sisältävät sopimukset		Hyväk- sytty jälleen- vakuutus
		C0020	C0030	C0040	C0050	C0060	C0070	C0080	C0090	C0100	C0150
Vakuutustekninen vastuuvelka kokonaisuutena laskettuna	R0010	-	-			-			-	-	-
Saamiset yhteensä jälleenvakuutussopimuksista/erillisyhtiöiltä ja rajoitetusta jälleenvakuutuksesta oikaistuina ennustetuilla tappioilla, jotka johtuvat vastapuolen maksukyvyttömyydestä ja liittyvät kokonaisuutena laskettuun vakuutustekniseen vastuuvelkaan	R0020	-	-			-			-	-	-
Vakuutustekninen vastuuvelka laskettuna parhaan estimaatin ja riskimarginaalin summana
Paras estimaatti
Bruttomääräinen paras estimaatti	R0030	382 533		975 397	-		-52 880	-	-	-	1 305 050
Saamiset yhteensä jälleenvakuutussopimuksista/erillisyhtiöiltä ja rajoitetusta jälleenvakuutuksesta oikaistuina ennustetuilla tappioilla, jotka johtuvat vastapuolen maksukyvyttömyydestä	R0080	-24		-	-		-4 535	-	-	-	-4 560
Paras estimaatti, josta on vähennetty saamiset jälleenvakuutussopimuksista/erillisyhtiöiltä ja rajoitetusta jälleenvakuutuksesta – Yhteensä	R0090	382 558		975 397	-		-48 345	-	-	-	1 309 609
Riskimarginaali	R0100	7 660	6 329			13 028			-	-	27 018
Vakuutusteknisen vastuuvelan siirtymätoimenpiteen määrä
Vakuutustekninen vastuuvelka kokonaisuutena laskettuna	R0110	-	-			-			-	-	-
Paras estimaatti	R0120	-44 364		-	-		-	-	-	-	-44 364
Riskimarginaali	R0130	-	-			-			-	-	-
Vakuutustekninen vastuuvelka – Yhteensä	R0200	345 830	981 726			-39 852			-	-	1 287 704

Liite 3 (2/2)

Henkivakuutuksen ja SLT-sairausvakuutuksen vakuutustekninen vastuuvelka 31.12.2022 (S.12.01.02)

1 000 euroa		Sairausvakuutus (ensivakuutus)			Vahinko- vakuutus- sopimuksiin pohjautuvat ja sairaus- vakuutusvel- voitteisiin liittyvät annuiteetit	Sairaus- vakuutus (hyväksytty jälleen- vakuutus)	Yhteensä (SLT- sairaus- vakuutus)
1 000 euroa			Optioita ja takuita sisältämät- tömät sopi- mukset	Opitioita tai takuita sisältävät sopimukset		Sairaus- vakuutus (hyväksytty jälleen- vakuutus)	Yhteensä (SLT- sairaus- vakuutus)
		C0160	C0170	C0180	C0190	C0200	C0210
Vakuutustekninen vastuuvelka kokonaisuutena laskettuna	R0010	-			-	-	-
Saamiset yhteensä jälleenvakuutussopimuksista/ erillisyhtiöiltä ja rajoitetusta jälleenvakuutuksesta oikaistuina ennustetuilla tappioilla, jotka johtuvat vastapuolen maksukyvyttömyydestä ja liittyvät kokonaisuutena laskettuun vakuutustekniseen vastuuvelkaan	R0020	-			-	-	-
Vakuutustekninen vastuuvelka laskettuna parhaan estimaatin ja riskimarginaalin summana
Paras estimaatti
Bruttomääräinen paras estimaatti	R0030		4 754	7 698	-	-	12 452
Saamiset yhteensä jälleenvakuutussopimuksista/ erillisyhtiöiltä ja rajoitetusta jälleenvakuutuksesta oikaistuina ennustetuilla tappioilla, jotka johtuvat vastapuolen maksukyvyttömyydestä	R0080		101	-1	-	-	100
Paras estimaatti, josta on vähennetty saamiset jälleenvakuutussopimuksista/erillisyhtiöiltä ja rajoitetusta jälleenvakuutuksesta – Yhteensä	R0090		4 653	7 699	-	-	12 352
Riskimarginaali	R0100	124			-	-	124
Vakuutusteknisen vastuuvelan siirtymätoimenpiteen määrä
Vakuutustekninen vastuuvelka kokonaisuutena laskettuna	R0110	-			-	-	-
Paras estimaatti	R0120		-	-	-	-	-
Riskimarginaali	R0130	-			-	-	-
Vakuutustekninen vastuuvelka – Yhteensä	R0200	12 576			-	-	12 576

Liite 4

Pitkäaikaisia takuita koskevien toimenpiteiden ja siirtymätoimenpiteiden vaikutukset 31.12.2022 (1 000 euroa) (S.22.01.21)

		Pitkäaikaisia takuita koskevien toimenpiteiden ja siirtymätoimen- piteiden määrä	Vakuutusteknisen vastuuvelan siirtymä- toimenpiteen vaikutukset	Korkojen siirtymä- toimenpiteen vaikutukset	Nollatun volatiliteetti- korjauksen vaikutukset	Nollatun vastaavuus- korjauksen vaikutukset
		C0010	C0030	C0050	C0070	C0090
Vakuutustekninen vastuuvelka	R0010	1 300 280	44 364	-	5 304	-
Oma perusvarallisuus	R0020	194 559	-35 491	-	-4 319	-
Vakavaraisuuspääomavaatimuksen täyttämiseksi	R0050	183 181	-31 016	-	-3 608	-
hyväksyttävä oma varallisuus
SCR	R0090	75 229	8 950	-	1 422	-
Vähimmäispääomavaatimuksen täyttämiseksi	R0100	149 924	-35 220	-	-4 278	-
hyväksyttävä oma varallisuus
Vähimmäispääomavaatimus	R0110	21 787	1 358	-	202	-

Liite 5 (1/2)

Oma varallisuus 31.12.2022 (1 000 euroa) (S.23.01.01)

1 000 euroa		Kokonais- määrä	Luokka 1 (T1) – käytettävissä rajoituksetta	Luokka 1 (T1) – käytettävissä rajoitetusti	Luokka 2 (T2)	Luokka 3 (T3)
		C0010	C0020	C0030	C0040	C0050
Oma perusvarallisuus ennen delegoidun asetuksen (EU) 2015/35 68
artiklan mukaisia muilla rahoitusaloilla olevien omistusyhteyksien
vähennyksiä
Tavanomainen osakepääoma (joka sisältää omat osakkeet)	R0010	21 751	21 751		-
Tavanomaiseen osakepääomaan liittyvä ylikurssirahasto	R0030	1 473	1 473		-
Alkupääoma, jäsenten maksuosuudet tai niitä vastaavat oman	R0040	-	-		-
perusvarallisuuden erät keskinäisten tai niitä vastaavien yritysten osalta
Etuoikeudeltaan huonommat jäsenten keskinäiset rahastot	R0050	-		-	-	-
Ylijäämävarallisuus	R0070	-	-	-
Etuoikeutetut osakkeet	R0090	-		-	-	-
Etuoikeutettuihin osakkeisiin liittyvä ylikurssirahasto	R0110	-		-	-	-
Täsmäytyserä	R0130	122 341	122 341
Etuoikeudeltaan huonommat velat	R0140	48 993		-	48 993	-
Laskennallisten nettoverosaamisten arvoa vastaava määrä	R0160	-				-
Muut valvontaviranomaisen omaksi perusvarallisuudeksi hyväksymät erät,	R0180	-	-	-	-	-
joita ei ole esitetty edellä
Tilinpäätöksen oma varallisuus, jota ei pitäisi esittää täsmäytyseränä
ja joka ei täytä Solvenssi II:n mukaisen oman varallisuuden
luokitteluperusteita
Tilinpäätöksen oma varallisuus, jota ei pitäisi esittää täsmäytyseränä	R0220	-
ja joka ei täytä Solvenssi II:n mukaisen oman varallisuuden
luokitteluperusteita
Vähennykset
Rahoitus- ja luottolaitoksiin oleviin omistusyhteyksiin perustuvat	R0230	-	-	-	-	-
vähennykset
Oma perusvarallisuus yhteensä vähennysten jälkeen	R0290	194 559	145 566	-	48 993	-
Oma lisävarallisuus
Maksamaton tavanomainen osakepääoma, joka on maksettava	R0300	-			-
vaadittaessa mutta jota ei ole vielä vaadittu maksettavaksi
Maksamaton eikä vielä maksettavaksi vaadittu alkupääoma, jäsenten	R0310	-			-
maksuosuudet tai vastaavat oman perusvarallisuuden erät, jotka on
maksettava vaadittaessa, keskinäisten tai niitä vastaavien yritysten osalta
Maksamattomat etuoikeutetut osakkeet, jotka on maksettava	R0320	-			-	-
vaadittaessa mutta joita ei ole vielä vaadittu maksettaviksi
Oikeudellisesti sitova sitoumus merkitä ja maksaa etuoikeudeltaan	R0330	-			-	-
huonommat velat vaadittaessa
Direktiivin 2009/138/EY 96 artiklan 2 kohdan mukaiset remburssit ja	R0340	-			-
takuut
Muut kuin direktiivin 2009/138/EY 96 artiklan 2 kohdan mukaiset	R0350	-			-	-
remburssit ja takuut
Direktiivin 2009/138/EY 96 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan	R0360	-			-
mukaiset jäseniltä vaaditut lisämaksut
Jäseniltä vaaditut lisämaksut – Muut kuin direktiivin 2009/138/EY 96	R0370	-			-	-
artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut
Muu oma lisävarallisuus	R0390	-			-	-
Oma lisävarallisuus yhteensä	R0400	-			-	-
Käytettävissä oleva ja hyväksyttävä oma varallisuus
SCR:n täyttämiseksi käytettävissä oleva oma varallisuus yhteensä	R0500	194 559	145 566	-	48 993	-
MCR:n täyttämiseksi käytettävissä oleva oma varallisuus yhteensä	R0510	194 559	145 566	-	48 993
SCR:n täyttämiseksi hyväksyttävä oma varallisuus yhteensä	R0540	183 181	145 566	-	37 614	-
MCR:n täyttämiseksi hyväksyttävä oma varallisuus yhteensä	R0550	149 924	145 566	-	4 357
SCR	R0580	75 229
MCR	R0600	21 787
Hyväksyttävän oman varallisuuden ja SCR:n suhdeluku	R0620	243,5 %
Hyväksyttävän oman varallisuuden ja MCR:n suhdeluku	R0640	688,1 %

Liite 5 (2/2)

Oma varallisuus 31.12.2022 (1 000 euroa) (S.23.01.01)

1 000 euroa
		C0060
Täsmäytyserä	R0700 R0710 R0720 R0730 R0740 R0760 R0770 R0780 R0790
Ylijäämä, jonka verran varat ovat velkoja suuremmat		145 566
Omat osakkeet (suorassa ja välillisessä omistuksessa olevat)		-
Odotettavissa olevat osingot, voitonjaot ja maksut		-
Muut oman perusvarallisuuden erät		23 225
Vastaavuuskorjauskantoja ja erillään pidettäviä rahastoja koskevat sidotun		-
oman pääoman erien oikaisut
Täsmäytyserä		122 341
Odotettavissa olevat voitot
Tuleviin vakuutusmaksuihin sisältyvät odotettavissa olevat voitot (EPIFP) –		65 414
Henkivakuutus
Tuleviin vakuutusmaksuihin sisältyvät odotettavissa olevat voitot (EPIFP) –		830
Vahinkovakuutus
Tuleviin vakuutusmaksuihin sisältyvät odotettavissa olevat voitot (EPIFP) yhteensä		66 244

Liite 6

Vakavaraisuuspääomavaatimus (SCR) - Standardikaavaa käyttävät yritykset 31.12.2022 (1 000 euroa) (S.25.01.21)

1 000 euroa		Brutto-SCR	Yrityskohtaiset parametrit	Yksinkertaistukset
		C0110	C0090	C0120
Markkinariski	R0010	62 754		-
Vastapuoliriski	R0020	769
Henkivakuutusriski	R0030	45 766	-	-
Sairausvakuutusriski	R0040	1 894	-	-
Vahinkovakuutusriski	R0050	-	-	-
Hajautus	R0060	-23 902
Aineettomien hyödykkeiden riski	R0070	-
Perusvakavaraisuuspääomavaatimus	R0100	87 281

Vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskenta, 1 000 euroa Arvo

		C0100
Operatiivinen riski	R0130	3 028
Vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvä tappioiden vaimennusvaikutus	R0140	-
Laskennallisiin veroihin liittyvä tappioiden vaimennusvaikutus	R0150	-15 080
Direktiivin 2003/41/EY 4 artiklan mukaisesti harjoitettavan liiketoiminnan	R0160	-
pääomavaatimus
Vakavaraisuuspääomavaatimus, ilman pääomavaatimuksen korotusta	R0200	75 229
Jo tehdyt pääomavaatimuksen korotukset	R0210	-
SCR	R0220	75 229
Muut tiedot SCR:stä		-
Duraatiopohjaista osakeriskiä koskevan alariskiosion pääomavaatimus	R0400	-
Jäljellä olevaa osaa koskevien nimellisten SCR:ien kokonaismäärä	R0410	-
Erillään pidettävien rahastojen nimellisten SCR:ien kokonaismäärä	R0420	-
Vastaavuuskorjauskantojen nimellisten SCR:ien kokonaismäärä	R0430	-
Erillään pidettävien rahastojen nimellisten SCR:ien yhdistämisestä johtuvat	R0440	-
hajautusvaikutukset 304 artiklaa varten

Verokantaa koskeva lähestymistapa, 1 000 euroa Kyllä/Ei

		C0109
Keskimääräiseen verokantaan pohjautuva lähestymistapa	R0590	2 - Ei

Laskennallisiin veroihin liittyvän tappioiden vaimennusvaikutuksen laskenta, 1 000 euroa

Laskennallisiin veroihin liittyvä

tappioiden vaimennusvaikutus

		C0130
Laskennallisiin veroihin liittyvä tappioiden vaimennusvaikutus	R0640	-15 080
Laskennallisten verovelkojen tuloutuksella perusteltu laskennallisiin veroihin	R0650	-15 080
liittyvä tappioiden vaimennusvaikutus
Todennäköisellä tulevalla verotettavalla taloudellisella voitolla perusteltu	R0660	-
laskennallisiin veroihin liittyvä tappioiden vaimennusvaikutus
Tappiontasauksella perusteltu laskennallisiin veroihin liittyvä tappioiden	R0670	-
vaimennusvaikutus, kuluva vuosi
Tappiontasauksella perusteltu laskennallisiin veroihin liittyvä tappioiden	R0680	-
vaimennusvaikutus, tulevat vuodet
Laskennallisiin veroihin liittyvän tappioiden vaimennusvaikutuksen	R0690	-18 062
enimmäismäärä

Liite 7

Vähimmäispääomavaatimus - Sekä henkivakuutus- että vahinkovakuutustoiminta 31.12.2022 (1 000 euroa) (S.28.02.01)

1 000 euroa		Vahinkovakuutus-toiminta	Henkivakuutus-toiminta
1 000 euroa		MCR(L,NL) Xxxxx	XXX(L,L) Tulos
		C0070	C0080
Henkivakuutus- ja henkijälleenvakuutusvelvoitteisiin sovellettava lineaarisen kaavan osa	R0200	975	21 071

		Nettomääräinen (vähennettynä jäl- leenvakuutussopi- musten/erillisyh- tiöiden osuudella) paras estimaatti ja vakuutustekni- nen vastuuvelka kokonaisuutena laskettuna	Nettomääräinen (vähennettynä jälleenvakuu- tussopimusten/ erillisyhtiöiden osuudella) koko- naisriskisumma	Nettomääräinen (vähennettynä jäl- leenvakuutussopi- musten/erillisyh- tiöiden osuudella) paras estimaatti ja vakuutustekni- nen vastuuvelka kokonaisuutena laskettuna	Nettomääräinen (vähennettynä jälleenvakuu- tussopimusten/ erillisyhtiöiden osuudella) koko- naisriskisumma
		C0090	C0100	C0110	C0120
Oikeuden ylijäämään sisältävät velvoitteet – Taatut etuudet	R0210	-		345 854
Oikeuden ylijäämään sisältävät velvoitteet – Tulevat harkinnanvaraiset lisäetuudet	R0220	-		21 674
Indeksi- ja sijoitussidonnaiset vakuutusvelvoitteet	R0230	-		975 397
Muut henki(jälleen)vakuutus- ja sairaus(jälleen)vakuutusvelvoittteet	R0240	12 352		-
Kaikkien henki(jälleen)vakuutusvelvoitteiden kokonaisriskisumma	R0250		1 022 756		3 676 707

Kokonais-MCR:n laskenta Arvo

		C0130
Lineaarinen MCR	R0300	21 787
SCR	R0310	75 229
MCR:n enimmäistaso	R0320	33 853
MCR:n vähimmäistaso	R0330	18 807
Yhdistetty MCR	R0340	21 787
MCR:n absoluuttinen vähimmäistaso	R0350	3 700

Vähimmäispääomavaatimus

R0400

21 787

Henki- ja vahinkovakuutustoiminnan nimellisen MCR:n laskenta, 1 000 euroa		Vahinkovakuutus- toiminta	Henkivakuutus- toiminta
		C0140	C0150
Nimellinen lineaarinen MCR	R0500	975	21 071
Nimellinen SCR, ilman korotusta (vuotuinen tai viimeisin laskenta)	R0510	3 328	71 901
Nimellisen MCR:n enimmäistaso	R0520	1 498	32 355
Nimellisen MCR:n vähimmäistaso	R0530	832	17 975
Xxxxxxxxxx yhdistetty MCR	R0540	975	21 071
Nimellisen MCR:n absoluuttinen vähimmäistaso	R0550	2 500	3 700
Nimellinen MCR	R0560	2 500	21 071