LIITE

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 16.8.2017

COM(2017) 427 final

ANNEX 1

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston päätökseksi

Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien välistä yhteyttä koskevan Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta

FI FI

Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välinen SOPIMUS niiden kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien välisestä yhteydestä

EUROOPAN UNIONI,

jäljempänä ’unioni’, sekä

SVEITSIN VALALIITTO,

jäljempänä ’Sveitsi’,

jäljempänä ’osapuolet’, jotka

OVAT TIETOISIA ilmastonmuutoksen ja kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseen tarvittavien kansainvälisten toimien aiheuttamasta maailmanlaajuisesta haasteesta;

PANEVAT MERKILLE kansainväliset sitoumukset, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä, erityisesti ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen ja siihen liittyvän Kioton pöytäkirjan;

OTTAVAT HUOMIOON, että Sveitsillä ja unionilla on sama tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vuoteen 2020 mennessä ja sen jälkeen;

OVAT TIETOISIA siitä, että unionin ja Sveitsin päästökauppajärjestelmien tarkistukset tulevia kaupankäyntijaksoja varten voivat edellyttää sopimuksen tarkastelua uudelleen, jotta vähintään pidetään ennallaan osapuolten sitoumukset päästöjen vähentämiseksi;

TIEDOSTAVAT, että päästökauppajärjestelmät ovat tehokas väline kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti;

KATSOVAT, että päästökauppajärjestelmien kytkeminen yhteen edistää vakaiden kansainvälisten hiilimarkkinoiden luomista ja vahvistaa edelleen järjestelmänsä yhteen kytkeneiden osapuolten ponnisteluja päästöjensä vähentämiseksi;

KATSOVAT, että kytkemällä päästökauppajärjestelmät toisiinsa vältetään hiilivuotoa ja kilpailun vääristymistä yhteen kytkettyjen järjestelmien välillä ja varmistetaan yhdistettyjen hiilimarkkinoiden asianmukainen toiminta;

OTTAVAT HUOMIOON direktiivillä 2003/87/EY, sellaisena kuin se on muutettuna, perustetun unionin päästökauppajärjestelmän, ja Sveitsin päästökauppajärjestelmän, jota säännellään hiilidioksidia koskevalla Sveitsin lailla ja siihen liittyvän asetuksella;

PALAUTTAVAT MIELIIN, että Norja, Islanti ja Liechtenstein osallistuvat unionin päästökauppajärjestelmään;

OTTAVAT HUOMIOON, että ratifioinnin ajankohdasta riippuen järjestelmien välisen yhteyden tulisi olla toiminnallinen 1 päivästä tammikuuta 2019 tai 1 päivästä tammikuuta 2020 alkaen tämän rajoittamatta sitä, että Sveitsi tai unioni soveltavat keskeisiä perusteita aikaisemmin, tai väliaikaista soveltamista;

OVAT TIETOISIA siitä, että päästökauppajärjestelmien kytkeminen edellyttää pääsyä arkaluonteisiin tietoihin sekä niiden vaihtoa osapuolten välillä ja sen vuoksi asianmukaisia turvatoimia;

TOTEAVAT, että tämä sopimus ei vaikuta säännöksiin, joilla osapuolet asettavat tavoitteensa niiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle, jotka eivät kuulu päästökauppajärjestelmien soveltamisalaan;

TUNNUSTAVAT, että tällä sopimuksella ei rajoiteta Sveitsin ja Ranskan välisiä sopimuksia, jotka liittyvät EuroAirport Basel-Mulhouse-Freiburg -lentoaseman kahdenväliseen asemaan, sellaisena kuin siitä määrätään yleissopimuksella “Convention franco-suisse du 4 juillet 1949 relative à la construction et à l’exploitation de l’aéroport de Bâle-Mulhouse”, edellyttäen, että kahdenvälisessä sopimuksessa noudatetaan tässä sopimuksessa määritettyjä keskeisiä perusteita ja teknisiä määräyksiä;

TUNNUSTAVAT, että tämän sopimuksen määräykset on laadittu ottaen huomioon läheiset yhteydet ja erityinen suhde Sveitsin ja unionin välillä;

SUHTAUTUVAT MYÖNTEISESTI ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) 21. osapuolikokouksessa 12 päivänä joulukuuta 2015 saavutettuun sopimukseen ja tiedostavat, että siitä johtuvia laskentakysymyksiä tarkastellaan ajallaan,

OVAT SOPINEET SEURAAVASTA:

I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla Tavoite

Tällä sopimuksella luodaan yhteys unionin päästökauppajärjestelmän ja Sveitsin päästökauppajärjestelmän välillä.

2 artikla Keskeiset perusteet

Osapuolten päästökauppajärjestelmien on täytettävä vähintään liitteessä I esitetyt keskeiset perusteet.

II LUKU TEKNISET MÄÄRÄYKSET

3 artikla Rekisterit

1. Osapuolten rekisterien on täytettävä liitteessä I olevassa C osassa esitetyt perusteet.

2. Unionin päästökaupan ja Sveitsin päästökaupan välisen yhteyden toteuttamiseksi käytännössä luodaan suora yhteys unionin rekisterin Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) ja Sveitsin rekisterin täydentävän tapahtumalokin (SSTL) välillä, mikä mahdollistaa kussakin järjestelmässä myönnettyjen päästöoikeuksien siirron rekisterien välillä.

3. Rekisterien välistä yhteyttä muun muassa

a. hallinnoi Sveitsin puolesta Sveitsin rekisterinvalvoja ja unionin puolesta unionin keskusvalvoja,

b. käytetään kullakin oikeudenkäyttöalueella sovellettavan lainsäädännön mukaisesti,

c. tuetaan liiketoimien mahdollistamiseksi automaattisilla prosesseilla, jotka sisältyvät sekä Sveitsin rekisteriin että unionin rekisteriin,

d. toteutetaan siten, että varmistetaan mahdollisimman pitkälle yhdenmukainen toimivuus sekä Sveitsin rekisterin että unionin rekisterin käyttäjille.

4. Sveitsin rekisterinvalvoja, unionin keskusvalvoja tai molemmat valvojat yhdessä voivat väliaikaisesti sulkea rekisterien välisen yhteyden järjestelmän huollon, tietoturvaloukkauksen tai turvallisuusriskin vuoksi asiaan sovellettavan Sveitsin ja Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti. Osapuolten on ilmoitettava mahdollisimman pian järjestelmän huollon, tietoturvaloukkauksen tai turvallisuusriskin vuoksi tehtävästä rekisterien välisen yhteyden väliaikaisesta sulkemisesta ja pidettävä se mahdollisimman lyhyenä.

5. Osapuolten on toimittava viipymättä ja tiiviissä yhteistyössä ja käytettävä oikeudenkäyttöalueellaan käytettävissä olevia toimenpiteitä, jotta ehkäistään petokset ja säilytetään yhteen kytkettyjen päästökauppajärjestelmien markkinoiden eheys. Yhteen kytketyn päästökauppajärjestelmän yhteydessä Sveitsin rekisterivalvoja, unionin keskusvalvoja ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalliset valvojat työskentelevät yhdessä minimoidakseen riskin rekistereihin liittyvästä petoksesta, väärinkäytöstä tai rikollisesta toiminnasta, reagoidakseen tällaisiin tapauksiin ja suojellakseen rekisterien välisen yhteyden eheyttä. Valvojien sopimat toimenpiteet, joilla vastataan riskiin petoksesta, väärinkäytöstä tai rikollisesta toiminnasta, hyväksytään sekakomitean päätöksellä.

6. Sveitsin rekisterivalvojan ja unionin keskusvalvojan on määritettävä yhteiset toimintamenettelyt, jotka liittyvät teknisiin tai muihin asioihin, jotka ovat tarpeen järjestelmien kytkemiselle sekä kansallisen lainsäädännön ensisijaisten säännösten huomioon ottamiseksi. Valvojien laatimat yhteiset toimintamenettelyt tulevat voimaan, kun sekakomitea on tehnyt päätöksen.

7. Sveitsin rekisterinvalvojan ja unionin keskusvalvojan on laadittava yhteyttä koskevat tekniset standardit (LTS), jotka perustuvat liitteessä II esitettyihin periaatteisiin ja joissa

kuvataan yksityiskohtaiset vaatimukset vakaan ja turvallisen yhteyden luomiselle Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) ja Sveitsin rekisterin täydentävän tapahtumalokin (SSTL) välillä. Valvojien laatimat LTS-standardit tulevat voimaan, kun sekakomitea on tehnyt päätöksensä.

8. Rekisteriyhteyden täytäntöönpanoa ja toimintaa koskevat ratkaisua edellyttävät kysymykset ratkaistaan kuulemalla nopeasti Sveitsin rekisterivalvojaa ja unionin keskusvalvojaa sekä määritettyjen yhteisten toimintamenettelyjen mukaisesti.

4 artikla Päästöoikeudet ja tilinpito

1. Päästöoikeudet, joita voidaan käyttää vaatimusten noudattamiseen yhden osapuolen päästökauppajärjestelmässä, tunnustetaan vaatimusten noudattamista varten toisen osapuolen päästökauppajärjestelmässä.

Päästöoikeudella tarkoitetaan oikeutta päästää ympäristöön yhtä hiilidioksiditonnia vastaava määrä tiettynä ajanjaksona. Päästöoikeus myönnetään EU:n päästökauppajärjestelmässä tai Sveitsin päästökauppajärjestelmässä ja sitä voidaan käyttää vaatimusten täyttämiseen Sveitsin tai unionin päästökauppajärjestelmässä.

2. Yhdessä järjestelmässä asetettuja tiettyjen päästöoikeuksien käyttöä koskevia rajoituksia voidaan soveltaa toisessa järjestelmässä.

3. Rekisterinvalvojien ja tilinhaltijoiden on voitava tunnistaa päästöoikeuden myöntänyt päästökauppajärjestelmä ainakin päästöoikeuden sarjanumeron maakoodin perusteella.

4. Kunkin osapuolen on ilmoitettava toiselle osapuolelle vähintään vuosittain hallussaan olevien toisessa järjestelmässä myönnettyjen päästöoikeuksien määrä sekä velvoitteiden täyttämiseksi palautettujen vai vapaaehtoisesti mitätöityjen toisessa järjestelmässä myönnettyjen päästöoikeuksien määrä.

5. Osapuolten on pidettävä kirjaa päästöoikeuksien nettivirroista Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) puitteissa hyväksyttyjen laskentaperiaatteiden ja -sääntöjen mukaisesti, kun ne ovat tulleet voimaan. Tämä mekanismi määritetään tämän sopimuksen liitteessä, joka hyväksytään sekakomitean päätöksellä.

6. Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden tultua voimaan osapuolten on siirrettävä tai hankittava riittävä määrä sallittuja päästömääräyksiköitä, jotka ovat voimassa Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella, sovituin välein, ja mikäli sopimus irtisanotaan, 16 artiklan mukaisesti, laskeakseen päästöoikeuksien nettivirrat osapuolten välillä siinä määrin kuin päästökauppajärjestelmän toiminnanharjoittajat ovat palauttaneet kyseisiä päästöoikeuksia vaatimusten täyttämiseksi, ja siinä määrin kuin kyseiset päästöoikeudet vastaavat Kioton pöytäkirjan liitteeseen A sisältyviä päästöjä. Kyseisiä liiketoimia koskevat järjestelyt määritetään tämän sopimuksen liitteessä, jonka sekakomitea hyväksyy, kun Kioton pöytäkirjan muutos on tullut voimaan. Liite sisältää myös sopimuksen sen varojen osuuden hallinnasta, jota sovelletaan sallittujen päästömääräyksiköiden ensimmäiseen kansainväliseen siirtoon.

5 artikla Huutokaupat

1. Osapuolet voivat myydä päästöoikeuksia ainoastaan huutokaupalla.

2. Kummankin päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat toiminnanharjoittajat voivat hakea lupaa tehdä tarjous päästöoikeuksien huutokaupoissa. Toimeksiantajille on annettava pääsy päästöoikeuksien huutokauppoihin kummassakin päästökauppajärjestelmässä syrjimättömällä tavalla. Huutokauppojen riippumattomuuden varmistamiseksi huutokauppoihin osallistumisen mahdollisuus voidaan laajentaa ainoastaan sellaisiin muihin osallistujien luokkiin, joita säännellään jonkin osapuolen lainsäädännöllä tai joilla on nimenomaisesti lupa osallistua huutokauppoihin.

3. Huutokauppaaminen on suoritettava avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä tavalla sekä liitteessä I olevassa D osassa esitettyjen perusteiden mukaisesti.

III LUKU ILMAILU

6 artikla

Ilmailutoiminnan sisällyttäminen päästökauppajärjestelmään

Osapuolten on sisällytettävä ilmailutoiminta päästökauppajärjestelmiinsä liitteessä I olevassa B osassa esitettyjen keskeisten perusteiden mukaisesti. Ilmailutoiminnan sisällyttämisessä Sveitsin päästökauppajärjestelmään on noudatettava samoja periaatteita kuin EU:n päästökauppajärjestelmässä, erityisesti mitä tulee kattavuutta, enimmäismäärää ja päästöoikeuksien jakoa koskeviin sääntöihin.

7 artikla

Sopimuksen tarkasteleminen uudelleen ilmailutoimintaan liittyvien muutosten yhteydessä

1. Jos unionin päästökauppajärjestelmässä tehdään ilmailuun liittyviä muutoksia, sekakomitea tarkastelee uudelleen tähän liittyvää liitteessä I olevaa B osaa 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2. Sekakomitea kokoontuu joka tapauksessa vuoden 2018 loppuun mennessä tarkastellakseen uudelleen sopimuksen määräyksiä, jotka koskevat ilmailutoiminnan sisällyttämisen laajuutta, 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

IV LUKU ARKALUONTEISET TIEDOT JA TURVALLISUUS

8 artikla Arkaluonteiset tiedot

1. ’Arkaluonteisilla tiedoilla’ tarkoitetaan joko suullisessa, visuaalisessa, sähköisessä, magneettisessa tai asiakirjamuodossa taikka muun materiaalin muodossa olevia tietoja ja aineistoja, mukaan lukien laitteet ja teknologia, joita on toimitettu tai vaihdettu osapuolten välillä tähän sopimukseen liittyen ja i) joiden luvaton ilmitulo voisi aiheuttaa eriasteista vahinkoa tai haittaa Sveitsin, unionin tai yhden tai usean unionin jäsenvaltion eduille; ii) joka on suojattava luvattomalta julkistamiselta osapuolten turvallisuusetujen vuoksi; ja iii) jonka jokin osapuolista on merkinnyt arkaluonteiseksi.

2. Rajoittamatta osapuolten lakien ja asetusten soveltamista kunkin osapuolen on suojeltava arkaluonteisia tietoja erityisesti, jotta estetään luvaton pääsy tietoihin ja suojataan niiden eheys, liitteessä II esitettyjen tietoturvavaatimusten, liitteessä III esitettyjen turvallisuusluokkien ja liitteessä IV esitettyjen käsittelyohjeiden mukaisesti. ’Käsittelyllä’ tarkoitetaan arkaluonteisten tietojen tai niitä sisältävien muiden tietojen luontia, muokkaamista, säilytystä, siirtoa tai tuhoamista.

9 artikla Turvallisuusluokat

1. Kukin osapuoli on yksin vastuussa julkaisemiensa tietojen merkitsemisestä arkaluontoisiksi sekä julkaisemiensa tietojen turvallisuusluokan alentamisesta tai poistamisesta. Jos molemmat osapuolet yhteisesti julkaisevat arkaluonteisia tietoja, osapuolten on sovittava yhdessä merkitsemisestä ja turvallisuusluokasta sekä julkaisemiensa tietojen turvallisuusluokan alentamisesta tai poistamisesta.

2. Arkaluonteisten tietojen merkintä on joko ETS CRITICAL, ETS SENSITIVE tai ETS LIMITED liitteessä III lueteltujen turvallisuusluokkien mukaisesti.

3. Tiedot julkaisevan osapuolen tietojen alkuperäisen lähettäjän olisi alennettava arkaluonteisten tietojen turvallisuusluokkaa heti, kun tiedot eivät enää edellytä korkeamman tason suojelua, tai poistettava turvallisuusluokkamerkintä heti, kun tiedot eivät enää edellytä sitä, että estetään luvaton pääsy tietoihin ja suojataan niiden eheys.

4. Tiedot julkistavan osapuolen on ilmoitettava vastaanottavalle osapuolelle kaikista uusista arkaluonteisista tiedoista ja niiden turvallisuusluokasta sekä kaikista turvallisuusluokan alentamisista tai turvallisuusluokkamerkinnän poistamisista.

5. Osapuolten on laadittava yhteinen luettelo arkaluonteisista tiedoista ja ylläpidettävä sitä.

V LUKU LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITTYMINEN

10 artikla Lainsäädännön kehittyminen

1. Tällä sopimuksella ei rajoiteta kummankaan osapuolen oikeutta muuttaa tai antaa tämän sopimuksen kannalta olennaista lainsäädäntöä, mukaan lukien oikeus hyväksyä tiukempia suojatoimenpiteitä.

2. Osapuolten on ilmoitettava toisilleen kirjallisesti viipymättä, jos toinen osapuolista laatii lainsäädäntöä alalla, jolla on merkitystä tälle sopimukselle. Tätä varten sekakomitean on luotava prosessi säännöllistä tiedotusta ja konsultaatiota varten.

3. Edellä olevan 2 kohdan mukaista ilmoitusta varten kumpikin osapuoli voi pyytää tätä koskevaa keskustelua sekakomiteassa 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti erityisesti sen arvioimiseksi, vaikuttaisiko lainsäädäntö suoraan liitteessä I esitettyihin perusteisiin.

4. Kun jompikumpi osapuolista antaa ehdotuksen säädökseksi, jolla on merkitystä tälle sopimukselle, siitä on lähetettävä kopio toisen osapuolen edustajalle tai edustajille sekakomiteassa.

5. Kun jompikumpi osapuoli antaa säädöksen, jolla on merkitystä tälle sopimukselle, siitä on lähetettävä kopio toisen osapuolen edustajalle tai edustajille sekakomiteassa.

6. Jos sekakomitea päättelee, että lainsäädäntö vaikuttaa suoraan liitteessä I esitettyihin perusteisiin, sekakomitean tehtävä päätös vastaavasta muutoksesta asiaa koskevaan liitteen I osaan. Tällainen päätös on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on toimitettu sekakomitean käsiteltäväksi.

7. Jos päätöstä liitteen I muuttamisesta ei voida tehdä 6 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, sekakomitea tutkii kahdeksan kuukauden kuluessa siitä, kun asia on toimitettu sen käsiteltäväksi, kaikkia muita mahdollisuuksia sopimuksen hyvän toiminnan jatkamiseksi, ja tekee kaikki tämän edellyttämät päätökset.

11 artikla Koordinointi

1. Osapuolten on koordinoitava toimintaansa aloilla, joilla on merkitystä tämän sopimuksen kannalta, ja erityisesti liittyen liitteissä esitettyihin perusteisiin, jotta varmistetaan tämän sopimuksen asianmukainen toiminta ja osapuolten päästökaupan jatkuva eheys sekä yhteen kytkettyjen päästökauppajärjestelmien kilpailun kohtuuton vääristyminen.

2. Tällainen koordinointi toteutetaan erityisesti virallisen ja epävirallisen tietojen vaihdon tai toimittamisen avulla sekä, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää, sekakomiteassa toteutettavien konsultaatioiden avulla.

VI LUKU SEKAKOMITEA

12 artikla Sekakomitean kokoonpano ja toiminta

1. Perustetaan sekakomitea, joka muodostuu osapuolten edustajista.

2. Kumpikin osapuoli voi pyytää kokouksen koolle kutsumista, ja sekakomitea kokoontuu 30 päivän kuluessa tällaisesta pyynnöstä.

3. Sekakomitean tässä sopimuksessa määrätyissä tapauksissa tekemät päätökset ovat voimaan tultuaan osapuolia sitovia, ja osapuolten on toteutettava tarvittavat toimet niiden täytäntöönpanon ja soveltamisen varmistamiseksi.

4. Sekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä. Molempien osapuolten on sovittava sekakomitean tekemistä päätöksistä.

5. Sekakomitea voi päättää alakomiteoiden tai työryhmien perustamisesta avustamaan sitä tehtäviensä hoitamisessa.

13 artikla Sekakomitean tehtävät

1. Sekakomitea vastaa tämän sopimuksen hallinnoinnista ja moitteettomasta soveltamisesta.

2. Sekakomitea voi päättää uuden liitteen hyväksymisestä sopimukseen tai sopimuksessa jo olevan liitteen muuttamisesta.

3. Sekakomitea keskustelee muutoksista, joita jompikumpi osapuolista on ehdottanut tämän sopimuksen artikloihin. Jos sekakomitea kannattaa ehdotusta, se toimittaa ehdotuksen osapuolille niiden hyväksyttäväksi niiden tähän liittyvien sisäisten menettelyjen mukaisesti.

4. Kun tehdään pyyntö 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sekakomitea keskustelee ehdotetusta lainsäädännöstä ja erityisesti siitä, johtaisiko lainsäädäntö siihen, ettei osapuolen päästökauppajärjestelmä enää täytä liitteissä esitettyjä perusteita.

5. Tämän sopimuksen soveltamisen keskeytyessä 15 artiklan mukaisesti tai ennen 16 artiklan mukaista sopimuksen irtisanomista koskevaa ilmoitusta sekakomitea järjestää keskustelun ja pyrkii pääsemään sopimukseen, jotta keskeyttäminen voidaan lopettaa tai irtisanominen estää.

6. Sekakomitea pyrkii ratkaisemaan osapuolten sen käsiteltäväksi saattamat riidat 14 artiklan mukaisesti.

7. Sekakomitea tarkastelee määräajoin uudelleen sopimusta, mikäli jommassakummassa päästökauppajärjestelmässä tapahtuu merkittävää kehitystä, mukaan lukien markkinavalvonta tai uuden päästökauppakauden alkaminen, erityisesti sen varmistamiseksi, että yhteys ei heikennä kummankaan osapuolen kansallisia päästövähennystavoitteita eikä niiden hiilimarkkinoiden eheyttä eikä moitteetonta toimintaa.

8. Sekakomitean tehtävät rajoittuvat tässä sopimuksessa tarkoitettuihin tehtäviin.

VII LUKU RIITOJEN RATKAISEMINEN

14 artikla Riitojen ratkaiseminen

1. Osapuolten on saatettava niiden väliset tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat sekakomitean ratkaistaviksi.

2. Jos sekakomitea ei pysty ratkaisemaan riitoja kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on toimitettu sen käsiteltäväksi, riita saatetaan jommankumman osapuolen pyynnöstä pysyvän välitystuomioistuimen käsiteltäväksi pysyvän välitystuomioistuimen vuonna 2012 antamien sääntöjen mukaisesti.

3. Riitojen ratkaisumenettelyä sovelletaan edelleen sopimuksen soveltamisen keskeyttämisen tai irtisanomisen jälkeen 1 kohdan mukaisesti riitoihin, jotka ovat syntyneet sopimuksen soveltamisen aikana.

VIII LUKU KESKEYTTÄMINEN JA IRTISANOMINEN

15 artikla

4 artiklan 1 kohdan soveltamisen keskeyttäminen

1. Osapuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan soveltamisen seuraavissa olosuhteissa tämän kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan soveltamista:

a. Jos jompikumpi osapuolista katsoo, että toinen osapuoli ei noudata ollenkaan tai osittain tämän sopimuksen 2 artiklasta, 3 artiklan 1 kohdasta, 4 artiklan 1 kohdasta, 5 artiklan 3 kohdasta, 6 artiklasta, 8 artiklan 2 kohdasta, 10 artiklan 2 kohdasta, 10 artiklan 4–5 kohdasta ja 18 artiklan 2 kohdasta johtuvia velvoitteita.

b. Jos yksi osapuolista ilmoittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti aikomuksestaan kytkeä sen päästökauppajärjestelmä jonkin kolmannen osapuolen päästökauppajärjestelmään.

c. Jos yksi osapuolista ilmoittaa toiselle osapuolelle kirjallisesti aikomuksestaan päättää sopimuksen soveltaminen.

2. Osapuolen on ilmoitettava toiselle osapuolelle kirjallisesti päätöksestään keskeyttää 4 artiklan 1 kohdan soveltaminen sekä perustelut tälle keskeyttämiselle. Päätös on julkaistava välittömästi sen jälkeen, kun siitä on ilmoitettu toiselle osapuolelle.

3. Sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan soveltamisen keskeyttäminen on kestoltaan väliaikainen. Jos 4 artiklan 1 kohdan soveltaminen keskeytetään tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, keskeyttäminen päättyy, kun riita ratkaistaan 14 artiklan mukaisesti. Jos 4 artiklan 1 kohdan soveltaminen keskeytetään tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan tai 1

kohdan c alakohdan mukaisesti, keskeytys on väliaikaiselta kestoltaan 3 kuukautta. Osapuoli voi päättää lyhentää tai pidentää keskeytyksen kestoa.

4. Keskeytyksen aikana päästöoikeuksia ei voida palauttaa velvoitteiden täyttämiseksi päästökauppajärjestelmässä, josta ne eivät ole peräisin. Kaikki muut liiketoimet ovat edelleen mahdollisia.

5. Jos sekakomiteassa ei ole pyydetty keskustelua siitä alkaen, kun lainsäädäntöehdotus siirretään 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti, siihen saakka, kun asetetaan 10 artiklan 6 kohdassa asetettu määräaika, tai kun tällainen keskustelu on käyty ja sekakomitea on päätellyt, että uusi lainsäädäntö ei suoraan vaikuta perusteisiin, osapuoli voi jättää keskeyttämättä 4 artiklan 1 kohdan soveltamisen sillä perusteella, että toinen osapuoli ei enää noudata velvoitettaan täyttää liitteessä I esitetyt perusteet.

16 artikla Irtisanominen

1. Osapuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen milloin tahansa ilmoittamalla toiselle osapuolelle päätöksestään kirjallisesti ja sekakomiteaa kuultuaan. Päättyminen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun siitä on ilmoitettu toiselle osapuolelle. Päätös on julkaistava välittömästi sen jälkeen, kun siitä on ilmoitettu toiselle osapuolelle.

2. Jos jommankumman osapuolen päästökauppajärjestelmää ei jatketa tai se lakkautetaan, tämä sopimus päättyy automaattisesti kyseessä olevan päästökauppajärjestelmän viimeisenä toimintapäivänä.

3. Jos sopimus irtisanotaan, osapuolten on sovittava siitä, miten jatkossa käytetään tietoja ja tallennetaan tiedot, jotka niiden välillä on jo ilmoitettu, lukuun ottamatta tietoja, joita pidetään kussakin rekisterissä. Jos asiasta ei päästä sopimukseen, kummallakin osapuolella on oikeus pyytää ilmoitettujen tietojen poistamista.

IX LUKU LOPPUMÄÄRÄYKSET

17 artikla Täytäntöönpano

1. Osapuolten on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, jotta varmistetaan tästä sopimuksesta, myös sekakomitean päätöksistä, johtuvat velvoitteet.

2. Osapuolten on pidättäydyttävä kaikista toimenpiteistä, jotka voivat vaarantaa tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen.

18 artikla

Yhteydet kolmansiin osapuoliin

1. Tämän sopimuksen osapuolet voivat neuvotella kolmannen osapuolen kanssa päästökauppajärjestelmänsä kytkemisestä niiden päästökauppajärjestelmiin.

2. Jos tämän sopimuksen osapuoli neuvottelee järjestelmänsä kytkemisestä kolmannen osapuolen järjestelmään, sen on ilmoitettava asiasta sopimuksen toiselle osapuolelle ja tiedotettava sille säännöllisesti neuvottelujen tilasta.

3. Ennen kuin tämän sopimuksen osapuolen järjestelmä kytketään kolmannen osapuolen järjestelmään, tämän sopimuksen toisen osapuolen on päätettävä, hyväksyykö se toisen kytkemistä koskevan sopimuksen vai irtisanooko se tämän sopimuksen. Jos se hyväksyy toisen sopimuksen, 4 artiklan 1 kohdan soveltamisen keskeyttäminen loppuu.

4. Jos jonkin osapuolen järjestelmä kytketään yhteen kolmannen osapuolen järjestelmän kanssa, tämän sopimuksen määräyksiä voidaan tarkistaa.

19 artikla Liitteet

Tämän sopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa.

20 artikla Kielet

Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.

21 artikla Ratifiointi ja voimaantulo

1. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi, ellei sitä irtisanota 16 kohdan mukaisesti.

2. Osapuolten on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä sopimus omia sisäisiä menettelyjään noudattaen.

3. Osapuolten on ratifioitava sopimus tai vaihdettava ratifioimisasiakirjansa vasta, kun ne katsovat, että kaikki tässä sopimuksessa määritetyt kytkemiseen liittyvät ehdot on täytetty.

4. Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta sen jälkeen, kun osapuolet ovat vaihtaneet ratifiointiasiakirjansa.

5. Sopimuksen 4 artiklan 6 kohdan tuleminen voimaan riippuu siitä, että molemmat osapuolet ovat ratifioineet kahdeksannessa osapuolikokouksessa hyväksytyn Kioton pöytäkirjan Dohan muutoksen (päätös 1/CMP.8; toinen velvoitekausi) ja se on tullut niiden osalta voimaan.

22 artikla Väliaikainen soveltaminen

Ennen sopimuksen voimaantuloa sen 11–13 artiklaa sovelletaan väliaikaisesti tämän sopimuksen allekirjoituspäivämäärästä alkaen.

Tehty .....

Sveitsin valaliiton puolesta: Euroopan unionin puolesta:

Liite I Keskeiset perusteet

A. Keskeiset perusteet kiinteitä laitoksia varten

Keskeiset perusteet	Unionin päästökauppajärjestelmässä	Sveitsin päästökauppajärjestelmäss ä
Päästökauppajärjestelmään osallistumisen pakollisuus	Päästökauppaan osallistuminen on pakollista laitoksille, jotka harjoittavat jäljempänä mainittuja toimintoja ja joista aiheutuu jäljempänä mainittujen kasvihuonekaasujen päästöjä.	Päästökauppaan osallistuminen on pakollista laitoksille, jotka harjoittavat jäljempänä mainittuja toimintoja ja joista aiheutuu jäljempänä mainittujen kasvihuonekaasujen päästöjä.
Päästökaupan on katettava ainakin ne toiminnot, jotka sisältyvät seuraaviin:	Direktiivin 2003/87/EY liite I, sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä	Hiilidioksidia koskevan asetuksen 40 artiklan 1 kohta ja liite 6, sellaisena kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä
Päästökaupan on katettava ainakin ne kasvihuonekaasut, jotka sisältyvät seuraaviin:	Direktiivin 2003/87/EY liite II, sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä	Hiilidioksidia koskevan asetuksen 1 artiklan 1 kohta, sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä
Päästökauppajärjestelmässä on asetettava enimmäismäärä, joka on vähintäänkin yhtä tiukka kuin siitä säädetään	Direktiivi 2003/87/EY, sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä	• Hiilidioksidia koskevan lain 18 artiklan 1 kohta • Hiilidioksidia koskevan asetuksen 45 artiklan 1 kohta sellaisina kuin se ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä
Päästökauppajärjestelmän tavoitetason on oltava vähintään yhtä tiukka kuin siitä säädetään seuraavissa:	Direktiivin 2003/87/EY 9 ja 9 a artikla, sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä	• Hiilidioksidia koskevan lain 3 ja 18 artiklan 1 kohta • Hiilidioksidia koskevan asetuksen 45 artiklan 1 kohta ja liite 8 sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

Kansainvälisten hyvitysten laadullisen rajojen on oltava vähintään yhtä tiukkoja kuin niistä säädetään seuraavissa:

• Direktiivin 2003/87/EY 11 a ja 11 b artikla

• Komission asetus (EU) N:o 550/2011 teollisuuskaasuja käyttävistä hankkeista peräisin olevien kansainvälisten hyvitysten käyttöön sovellettavien tiettyjen rajoitusten määrittelemisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisesti

• Komission asetus (EU) N:o 389/2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 280/2004/EY ja N:o 406/2009/EY mukaisen unionin rekisterin perustamisesta ja komission asetusten (EU) N:o 920/2010 ja (EU) N:o 1193/2011 kumoamisesta, 58 artikla

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

• Hiilidioksidia koskevan lain 5 ja 6 artikla

• Hiilidioksidia koskevan asetuksen 4 artikla ja 4 a artiklan 1 kohta sekä liite 2

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

Kansainvälisten hyvitysten määrällisten rajojen on oltava vähintään yhtä tiukkoja kuin niistä säädetään seuraavissa:

• Direktiivin 2003/87/EY 11 a artikla

• Rekisteriasetus

• Komission asetus (EU) N:o 1123/2013, annettu 8 päivänä marraskuuta 2013, kansainvälisten päästöhyvitysten käyttöoikeuksien määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY nojalla

• Komission asetus (EU) N:o 389/2013, annettu 2 päivänä toukokuuta 2013

, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten

N:o 280/2004/EY ja N:o 406/2009/EY

mukaisen unionin rekisterin perustamisesta ja komission asetusten (EU) N:o 920/2010 ja (EU) N:o 1193/2011

kumoamisesta, 60 artikla

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

• Hiilidioksidia koskevan lain 3 artiklan 2 kohta ja 16 artiklan 2 kohta

• Hiilidioksidia koskevan asetuksen 48 artikla

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

Päästöoikeuksien jako maksutta lasketaan vertailulukujen ja korjauskertoimien perusteella. Enintään viisi prosenttia päästöoikeuksien määrästä kaudella 2013–

2020 asetetaan syrjään uusille osallistujille. Päästöoikeudet, joita ei jaeta maksutta, huutokaupataan. Tätä varten

päästökauppajärjestelmän on täytettävä vähintään seuraavat ehdot:

• Direktiivin 2003/87/EY 10, 10 a, 10 b ja 10 c kohta

• Päätös 2011/278/EU päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti

• Calculations for the determination of the cross- sectoral correction factor in the EU ETS in 2013 to 2020

• Hiilivuotoluettelo 2014

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

• Hiilidioksidia koskevan lain 18 artiklan 2 kohta ja 19 artiklan 2 ja 3 kohta

• Hiilidioksidia koskevan asetuksen 45 artiklan 2 kohta, 46 ja 47 artikla sekä Liite 9

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

Päästökauppajärjestelmässä on säädettävä

seuraamuksista, joita sovelletaan olosuhteissa ja laajuudessa, joista säädetään seuraavissa:

Direktiivin 2003/87/EY 16 artikla, sellaisena kuin se on voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

• Hiilidioksidia koskevan lain 21 artikla

• Hiilidioksidia koskevan asetuksen 56 artikla

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

Tarkkailun ja raportoinnin on oltava

päästökauppajärjestelmässä vähintään yhtä tiukkoja kuin niistä säädetään seuraavissa

• Direktiivin 2003/87/EY 14 artikla ja liite IV

• Komission asetus (EU) N:o 601/2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöje n tarkkailusta ja raportoinnista

• Komission asetus (EU) N:o 206/2014 asetuksen (EU) N:o 601/2012 muuttamisesta muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin lämmitysvaikutuskerroint en osalta

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

• Hiilidioksidia koskevan lain 20 artikla

• Hiilidioksidia koskevan asetuksen 49 artikla, 50– 53 artikla ja 55 artikla

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

Todentamisen ja akkreditoinnin on oltava päästökauppajärjestelmässä vähintään yhtä tiukkoja kuin niistä säädetään

• Direktiivin 2003/87/EY 15 artikla ja liite V

• komission asetus (EU) N:o 600/2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästörap orttien ja tonnikilometriraporttien todentamisesta ja todentajien akkreditoinnista

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

• Hiilidioksidia koskevan asetuksen 51–54 artikla, sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

B. Keskeiset perusteet ilmailua varten

Keskeiset perusteet

EU:ta varten

Sveitsiä varten

Päästökauppajärjestelmään osallistumisen pakollisuus

Päästökauppaan osallistuminen on pakollista ilmailutoiminnalle jäljempänä lueteltujen perusteiden mukaisesti.

Ilmailutoiminnan ja kasvihuonekaasujen sisällyttäminen järjestelmään sekä lentojen ja niistä aiheutuvien päästöjen osoittaminen lähtevien lentojen periaatteen mukaisesti siten kuin siitä säädetään seuraavissa:

o Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta

o Komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 17, 29, 35 ja 56 artikla ja liite VII

o Lennot Sveitsissä sijaitsevilta lentopaikoilta Euroopan talousalueella (ETA) sijaitseville lentopaikoille jätetään EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalan ulkopuolelle direktiivin 2003/87/EY, 25 a artiklan perusteella vuodesta 2017.

Hiilidioksidia koskevan lain ja hiilidioksidia koskevan

asetuksen mukaisesti, sellaisina kun ne ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä, 21

artiklan 4 kohdan mukaisesti:

1. Soveltamisala

Lennot, jotka lähtevät Sveitsin alueella sijaitsevilta lentopaikoilta tai saapuvat niille, lukuun ottamatta lentoja, jotka lähtevät Euroopan talousalueelta sijaitsevilta lentopaikoilta

Kaikkia järjestelmän soveltamisalaa koskevia väliaikaisia poikkeuksia, kuten asetuksessa (EU) N:o 421/2014 tarkoitetut poikkeukset, voidaan soveltaa Sveitsin päästökauppajärjestelmässä EU:n

päästökauppajärjestelmässä käyttöönotettujen poikkeusten mukaisesti. Ilmailutoiminnan osalta järjestelmä kattaa ainoastaan hiilidioksidipäästöt.

2. Soveltamisalan rajoitukset

Edellä olevassa 1 kohdassa mainittuun yleiseen soveltamisalaan eivät kuulu:

1. hallitsevaa monarkkia

ja hänen

perheenjäseniään, valtionpäämiehiä, hallituksen päämiehiä ja ministereitä virallisella vierailulla kuljettavat lennot, jos tämä on osoitettu asianmukaisesti lentosuunnitelmassa;

2. sotilas-, tulli- ja poliisilennot;

3. etsintä- ja

pelastustoimintaan liittyvät lennot, palonsammutuslennot, humanitaariset avustuslennot ja kiireelliset sairaankuljetuslennot;

4. lennot, jotka on suoritettu vuoden 7 päivänä joulukuuta 1944 tehdyn Kansainvälisen siviili- ilmailun yleissopimuksen liitteessä 2

määriteltyjen näkölentosääntöjen mukaisesti;

5. lennot, jotka päättyvät ilma-aluksen lähtölentopaikalle ja joiden aikana ei ole tehty suunniteltua välilaskua;

6. yksinomaan lentolupakirjan saamista tai ylläpitoa tai, kun kyseessä on ohjaamomiehistö, kelpuutuksen saamista varten suoritetut koululennot, joiden lentosuunnitelmissa on asianmukainen merkintä tästä; lentoja ei saa käyttää matkustajien ja/tai

rahdin kuljettamiseen eikä ilma-aluksen siirtoon;

7. yksinomaan tieteellistä tutkimusta varten suoritetut lennot;

8. yksinomaan ilma- alusten, ilma-alusten laitteiden tai maalaitteiden tarkastamista, testaamista tai hyväksyntää varten suoritetut lennot;

9. lennot sellaisilla ilma- aluksilla, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on alle 5 700 kg;

10. sellaisten kaupallisten ilma-aluksen käyttäjien lennot, joiden vuosittaiset kokonaispäästöt ovat alle 10 000 tonnia vuodessa Sveitsin päästökauppajärjestel män soveltamisalaan kuuluvien lentojen osalta tai joilla on alle

243 Sveitsin päästökauppajärjestel män soveltamisalaan kuuluvaa lentoa kolmen peräkkäisen neljän kuukauden jakson aikana, jos ilma-aluksen käyttäjät eivät kuulu unionin päästökauppajärjestel mään.

11. sellaisten Sveitsin päästökauppajärjestel mään kuuluvien ei- kaupallisten ilma- aluksen käyttäjien lennot, joiden lentojen vuosittaiset kokonaispäästöt ovat alle 1 000 tonnia

vuodessa, unionin päästökauppajärjestel mässä sovelletun poikkeuksen mukaisesti, jos ilma- aluksen käyttäjät eivät kuulu unionin päästökauppajärjestel mään.

Tietojenvaihto ilmailutoiminnan sisällyttämistä koskevien rajoitusten soveltamisesta

Osapuolet tekevät yhteistyötä soveltaessaan rajoituksia, jotka koskevat sitä, miten Sveitsin ja unionin päästökauppaan kuuluvien ammatillisten ja ei-ammatillisten ilma-alusten käyttäjät sisältyvät järjestelmään, liitteen 1B mukaisesti. Molemmat osapuolet varmistavat erityisesti asiaa koskevien tietojen nopean siirtämisen, jotta voidaan tunnistaa Sveitsin ja unionin päästökauppaan kuuluvat lennot ja ilma-aluksen käyttäjät.

Katto (ilma-alusten käyttäjille jaettavien päästöoikeuksien enimmäismäärä)

Direktiivin 2003/87/EU 3 c artiklan mukaisesti.

Enimmäismäärän on oltava yhtä tiukka kuin unionin päästökauppajärjestelmässä, erityisesti mitä tulee määrän vähentämisen prosenttiosuuteen eri vuosina ja päästökauppakausina. Enimmäismäärään sisältyvät päästöoikeudet on jaettava seuraavasti:

• 15 prosenttia huutokaupataan,

• 3 prosenttia siirretään erityisvarantoon,

• 82 prosenttia jaetaan maksutta.

Tätä jakoa voidaan tarkastella uudelleen tämän sopimuksen 6 ja 7 artiklan mukaisesti.

Vuoteen 2020

päästöoikeuksien kokonaismäärä lasketaan alhaalta ylöspäin maksutta jaettavien päästöoikeuksien perusteella edellä esitetyn jaon mukaisesti. Mahdolliset väliaikaiset poikkeukset järjestelmän soveltamisalasta edellyttäisivät vastaavia suhteellisia mukautuksia

		jaettaviin määriin. Vuodesta 2021 alkaen päästöoikeuksien kokonaismäärä määritetään vuoden 2020 kokonaismäärän perusteella ottaen huomioon mahdollinen prosenttimääräinen vähennys EU:n päästökauppajärjestelmän mukaisesti.
Päästöoikeuksien jako ilmailutoiminnalle päästöoikeuksien huutokauppaamisen kautta	Direktiivin 2003/87/EU 3 d artiklan mukaisesti.	Sveitsin huutokaupattavat päästöoikeudet huutokauppaa Sveitsin toimivaltainen viranomainen. Sveitsillä on oikeus Sveitsin päästöoikeuksien huutokauppaamisesta saataviin tuloihin.
Erityisvaranto tiettyjä ilma- alusten käyttäjiä varten	Direktiivin 2003/87/EU 3 f artiklan mukaisesti.	Päästöoikeuksia asetetaan syrjään erityisvarantoon uusia tulijoita ja nopeasti kasvavia ilma-alusten käyttäjiä varten, lukuun ottamatta sitä, että koska viitevuosi Sveitsin ilmailutoimintaa koskevien tietojen hankkimiselle on 2018, Sveitsillä ei ole erityisvarantoa vuoteen 2020 saakka.
Vertailuluku päästöoikeuksien jakamiselle maksutta ilma- alusten käyttäjille	Direktiivin 2003/87/EU 3 e artiklan mukaisesti.	Vertailuluku ei saa olla korkeampi kuin vertailuluku unionin päästökauppajärjestelmässä. Vuoteen 2020 vuosittainen vertailuarvo on 0,000642186914222035 päästöoikeutta tonnikilometriä kohti.
Päästöoikeuksien jakaminen maksutta ilma- alusten käyttäjille	Direktiivin 2003/87/EU 3 e artiklan mukaisesti. Päästöoikeuksien myöntämiseen tehtävät mukautukset olisi tehtävä direktiivin 2003/87/EY 25 a artiklan mukaisesti suhteessa vastaaviin raportointia ja päästöoikeuksien palauttamista	Ilma-alusten käyttäjille maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrä lasketaan kertomalla viitevuonna toteutuneet tonnikilometrit sovellettavalla vertailuarvolla.

	koskeviin velvoitteisiin, jotka johtuvat siitä, miten ETA:n ja Sveitsin väliset lennot tosiasiallisesti sisältyvät unionin päästökauppajärjestelmään.
Kansainvälisten hyvitysten laadullisen rajojen on oltava vähintään yhtä tiukkoja kuin niistä säädetään seuraavissa:	• Direktiivin 2003/87/EY 11 a ja 11 b artikla ja komission asetus (EU) N:o 389/2013, annettu 2 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 280/2004/EY ja N:o 406/2009/EY mukaisen unionin rekisterin perustamisesta ja komission asetusten (EU) N:o 920/2010 ja (EU) N:o 1193/2011 kumoamisesta.	• Hiilidioksidia koskevan lain 5 ja 6 artikla • Hiilidioksidia koskevan asetuksen 4 artikla ja 4 a artiklan 1 kohta sekä liite 2 sellaisina kun ne ovat voimassa tämän liitteen voimaantulopäivänä 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti:
Kansainvälisten hyvitysten määrälliset rajat	Direktiivin 2003/87/EU 11 a artiklan mukaisesti.	Käyttö on 1,5 prosenttia todennetuista päästöistä vuoteen 2020.
Tonnikilometritietojen hankinta viitevuodelta	Direktiivin 2003/87/EU 3 e artiklan mukaisesti.	Lukuun ottamatta sitä, mitä jäljempänä määrätään, tonnikilometritietojen hankinta on tehtävä samaan aikaan kuin tonnikilometritietojen hankinta unionin päästökauppajärjestelmää varten ja samaa lähestymistapaa käyttäen. Vuoteen 2020 ja noudattaen asetusta ilma-alusten käyttäjien toteuttamia tonnikilometrejä koskevien tietojen hankkimisesta, sellaisena kuin se on voimassa sopimuksen voimaantulopäivänä, viitevuosi Sveitsin ilmailutoimintaa koskevien tietojen hankinnalle on 2018.

Tarkkailu ja raportointi

• Direktiivin 2003/87/EY 14 artikla ja liite IV

• Komission asetus (EU) N:o 601/2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöje n tarkkailusta ja raportoinnista

• Komission asetus (EU) N:o 206/2014 asetuksen (EU) N:o 601/2012 muuttamisesta muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin lämmitysvaikutuskerroint en osalta

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

Tarkkailua ja raportointia koskevien määräysten on oltava yhtä tiukkoja kuin unionin päästökauppajärjestelmässä.

Todentaminen ja akkreditointi

• Direktiivin 2003/87/EY 15 artikla ja liite V

sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

Todentamista ja akkreditointia koskevien määräysten on oltava yhtä tiukkoja kuin unionin päästökauppajärjestelmässä.

Hallinnointi

Sovelletaan direktiivin 2003/87/EY 18 a artiklassa esitettyjä perusteita. Tätä varten ja 25 a artiklan mukaisesti Sveitsi katsotaan hallinnoivaksi jäsenvaltioksi sikäli kun kyseessä on ilma- alusten käyttäjien hallinnon osoittaminen Sveitsille ja EU:n (ETAn) jäsenvaltioille.

Hiilidioksidiasetuksen, sellaisena kuin se on voimassa sopimuksen voimaantulopäivämääränä, mukaisesti Sveitsi on vastuussa ilma-alusten käyttäjien hallinnoinnista, kun niillä on:

o Sveitsissä myönnetty

voimassa oleva liikennelupa, tai

Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat 25 a artiklan mukaisesti vastuussa kaikista niille osoitetuista ilma-alusten hallintoon liittyvistä tehtävistä, mukaan lukien tehtävät, jotka liittyvät Sveitsin päästökauppajärjestelmään (esim. sekä EU:n että Sveitsin ilmailutoimintojen todennettujen päästöselvitysten vastaanotto, päästöoikeuksien jako, myöntäminen ja siirto, vaatimusten noudattaminen ja sen valvonta jne.).

Euroopan komissio sopii kahdenvälisesti Sveitsin toimivaltaisten viranomaisten kanssa asiaa koskevien asiakirjojen ja tietojen luovuttamisesta.

Euroopan komissio varmistaa erityisesti, että Sveitsin toimivaltaisille viranomaisille siirretään direktiivin 2003/87/EY 25 a artiklan mukaisesti unionin päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia sellainen määrä, joka tarvitaan päästöoikeuksien jakoon

maksutta Sveitsin hallinnoimien ilma-alusten käyttäjille.

Kun on kyse kahdenvälisestä sopimuksesta, joka koskee EuroAirport Basel-Mulhouse- Freiburg -lentoasemaa

käyttävien lentojen hallinnoinnista eikä asiaan liity direktiivin 2003/87/EU muutosta, komissio helpottaa tarpeen mukaan sopimuksen täytäntöönpanoa sillä edellytyksellä, ettei se johda kaksinkertaiseen laskentaan.

o yhteen kytkettyjen järjestelmien piirissä

suurimmat arvioidut

ilmailun päästöt Sveitsissä.

Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset ovat vastuussa kaikista niille osoitetuista ilma-alusten käyttäjien

hallinnointiin liittyvistä tehtävistä, mukaan lukien tehtävät, jotka liittyvät unionin päästökauppajärjestelmään (esim. sekä EU:n että Sveitsin ilmailutoimintojen todennettujen päästöselvitysten vastaanotto, päästöoikeuksien jako, myöntäminen ja siirto, vaatimusten noudattaminen ja sen valvonta jne.).

Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset sopivat kahdenvälisesti Euroopan komission kanssa asiaa koskevien asiakirjojen ja tietojen luovuttamisesta.

Erityisesti Sveitsin toimivaltaiset viranomaiset siirtävät EU:n toimivaltaisille viranomaisille Sveitsin päästöoikeuksia sellaisen määrän, joka tarvitaan päästöoikeuksien jakoon maksutta EU:n (ETAn) hallinnoimien ilma-alusten käyttäjille.

Oikeudellinen täytäntöönpano	Osapuolten on valvottava päästökauppajärjestelmänsä määräysten noudattamista niiden ilma-alusten käyttäjien osalta, jotka eivät täytä velvoitteitaan omassa järjestelmässään, riippumatta siitä, hallinnoiko ilma-aluksen käyttäjää EU:n (ETAn) vai Sveitsin toimivaltainen viranomainen, kun ilma- aluksen käyttäjää hallinnoiman viranomaisen suorittama valvonta edellyttää lisätoimia.
Ilma-alusten käyttäjien hallinnoinnin osoittaminen	Direktiivin 25 a artiklan mukaisesti ilma-aluksen käyttäjien luettelossa, jonka komissio julkaisee direktiivin 2003/87/EY 18 a artiklan 3 kohdan mukaisesti, määritetään kutakin ilma- aluksen käyttäjää hallinnoiva valtio, Sveitsi mukaan lukien. Ilma-alusten käyttäjiä, joiden hallinnointi on osoitettu Sveitsille ensimmäisen kerran tämän sopimuksen tultua voimaan, hallinnoi Sveitsi kyseessä olevan vuoden 30 päivän huhtikuuta jälkeen ja ennen kyseessä olevan vuoden 1 päivää elokuuta. Molemmat osapuolet tekevät yhteistyötä asiaa koskevien asiakirjojen ja tietojen jakamiseksi. Ilma-aluksen käyttäjän hallinnoinnin osoittaminen ei vaikuta siihen, miten kyseisen ilma-aluksen käyttäjä kuuluu päästökauppajärjestelmään (esim. unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvalla ilma-aluksen käyttäjällä, jota hallinnoi Sveitsin toimivaltainen viranomainen, on samat velvoitteet unionin päästökauppajärjestelmässä kuin Sveitsin päästökauppajärjestelmässä ja päinvastoin).
Täytäntöönpanoa koskevat säännöt	Mahdolliset muut säännöt, joita tarvitaan työn ja yhteistyön järjestämiseksi ilmailutilin haltijoiden palvelupisteessä, laatii ja hyväksyy sekakomitea sen jälkeen, kun sopimus on allekirjoitettu tämän sopimuksen 12, 13 ja 22 artiklan mukaisesti. Näiden soveltaminen alkaa samaan aikaan kuin tämän sopimuksen soveltaminen
Eurocontrolilta saatava apu	Tämän sopimuksen ilmailua koskevan osan soveltamiseksi komissio sisällyttää Sveitsin niihin valtuuksiin, jotka on annettu Eurocontrolille unionin päästökauppajärjestelmän osalta.

C. Rekistereitä koskevat keskeiset perusteet

Kunkin osapuolen päästökauppajärjestelmän on sisällettävä rekisteri ja tapahtumaloki, joiden on täytettävä seuraavat keskeiset perusteet turvallisuusjärjestelyjen ja -menettelyjen sekä tilien avaamisen osalta.

Turvallisuusjärjestelyjä ja -menettelyjä koskevat keskeiset perusteet

Rekisterien ja tapahtumalokien avulla varmistetaan järjestelmään tallennettujen tietojen luottamuksellisuus, eheys, aitous ja saatavuus. Tätä varten osapuolten on pantava täytäntöön seuraavat turvallisuusjärjestelyt:

Keskeiset perusteet

Tilin käyttöä varten edellytetään kaksitasoista todennusjärjestelmää kaikkia käyttäjiä varten.

Tapahtuman varmennusmenettelyä tarvitaan liiketoimien käynnistämistä ja hyväksymistä varten. Vahvistuskoodi on lähetettävä käyttäjille kaistan ulkopuolella.

Yhden henkilön on käynnistettävä ja toisen henkilön hyväksyttävä (”kahden silmäparin periaate”) kaikki seuraavat toiminnot:

o kaikki jonkin valvojan toteuttamat toiminnot, paitsi jos kyseessä on perusteltu poikkeus, joka on määritelty LTS-pyynnössä;

o kaikki yksiköiden siirrot, paitsi jos toteutetaan vaihtoehtoinen toimenpide, jolla saavutetaan sama turvallisuustaso.

Käytössä on oltava ilmoitusjärjestelmä, joka ilmoittaa käyttäjille, kun toteutetaan toimintoja, joissa on mukana niiden tilejä ja niiden hallussa olevia päästöoikeuksia.

Siirron käynnistämisen ja sen toteuttamisen välillä on 26 tunnin viive, jotta kaikki käyttäjät voivat saada tiedot ja keskeyttää laittomaksi epäillyn siirron.

Sveitsin valvojan ja unionin keskusvalvojan on myös toteutettava toimia, joilla tiedotetaan käyttäjille niiden velvollisuuksista liittyen niiden järjestelmien turvallisuuteen (tietokone, verkko), tietojen käsittelyyn ja internetin selaamiseen.

TILIEN AVAAMISTA JA HALLINTAA KOSKEVAT KESKEISET PERUSTEET:

Tilien avaamisessa on noudatettava seuraavia keskeisiä perusteita:

Keskeiset perusteet

Toiminnanharjoittajan päästöoikeustilin avaaminen

Toiminnanharjoittajan tai toimivaltaisen viranomaisen hakemus toiminnanharjoittajan päästöoikeustilin avaamisesta osoitetaan kansalliselle valvojalle (Sveitsin osalta ympäristövirasto FOEN). Hakemuksessa on oltava riittävästi tietoja, joiden avulla voidaan tunnistaa päästökauppajärjestelmään kuuluva laitos, sekä laitoksen tunnus.

Ilma-aluksen käyttäjän päästöoikeustilin avaaminen

Kullakin Sveitsin ja unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvalla ilma-aluksen käyttäjällä on oltava yksi ilma-aluksen käyttäjän päästöoikeustili. Sveitsin viranomaisten hallinnoimien ilma-aluksen käyttäjien osalta tällaista tiliä pidetään Sveitsin rekisterissä. Ilma-aluksen käyttäjän tai sen valtuutetun käyttäjän on osoitettava hakemus kansalliselle valvojalle (Sveitsin osalta FOEN) 30 työpäivän kuluessa ilma-aluksen käyttäjän tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä tai sen siirtämisestä EU:n jäsenvaltiolta Sveitsin viranomaisille. Hakemuksen on sisällettävä hakijan liikennöimän ja joko Sveitsin ja/tai unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvan ilma-aluksen yksilölliset koodit.

Henkilön päästöoikeustilin avaaminen

Hakemus henkilön päästöoikeustilin avaamisesta osoitetaan kansalliselle valvojalle (Sveitsin osalta FOEN). Hakemuksen on sisällettävä riittävästi tietoja, joiden avulla voidaan tunnistaa tilinhaltija ja hakija ja vähintään:

• luonnollisen henkilön osalta: henkilöasiakirja ja yhteystiedot

• oikeushenkilön osalta:

o kopio kaupparekisteristä TAI

o oikeushenkilön perustamissäädös ja todiste oikeushenkilön rekisteröinnistä

• luonnollisen henkilön rikosrekisteri tai, kun kyseessä on oikeushenkilö, sen johtajien rikosrekisteri

Tili / Valtuutetut edustajat:

Kullakin tilillä on oltava vähintään yksi valtuutettu edustaja tai tilin edustaja, jonka nimittää mahdollinen tilin haltija. Valtuutetut edustajat/tilinedustajat käynnistävät tapahtumia ja muita prosesseja tilinhaltijan puolesta. Kun valtuutettu edustaja nimetään, valtuutetusta edustajasta on toimitettava seuraavat tiedot:

• nimi ja yhteystiedot

• henkilöasiakirja

• rikosrekisterit

Asiakirjojen tarkastaminen:

Kopio asiakirjasta, joka toimitetaan näyttönä henkilön päästöoikeustilin avaamista varten tai valtuutetuksi edustajaksi tai tilin edustajaksi nimeämistä varten, on todistettava oikeaksi. Kun kyseessä ovat asiakirjat, jotka on myönnetty jäljennöstä pyytävän jäsenvaltion ulkopuolella, jäljennös on laillistettava. Oikeaksi todistaminen tai laillistaminen ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi.

Kieltäytyminen tilin avaamisesta tai päivittämisestä tai tilin edustajan tai valtuutetun edustajan nimeämisestä

Kansallinen valvoja (Sveitsin osalta FOEN) voi kieltäytyä avaamasta tai päivittämästä tiliä tai nimeämästä tilin edustajaa tai valtuutettua edustajaa, mikäli kieltäytyminen on kohtuullinen ja perusteltu. Kieltäytyminen on perusteltava ainakin yhdellä seuraavista:

• toimitetut tiedot ja asiakirjat ovat puutteellisia, vanhentuneita tai muutoin epätarkkoja tai vääriä;

• mahdollinen valtuutettu edustaja on tutkittavana tai tuomittu edeltävien viiden vuoden aikana päästöoikeuksia tai Kioton yksiköitä koskevasta petoksesta, rahanpesusta, terrorismin rahoittamisesta tai muusta vakavasta rikoksesta, jossa tiliä voidaan käyttää;

• muu kansallisessa tai EU:n lainsäädännössä esitetty syy.

Tilitietojen säännöllinen tarkistaminen:

Tilinhaltijoiden on ilmoitettava välittömästi mahdollisista tili- tai käyttäjätietojen muutoksista kansalliselle valvojalle (Sveitsin osalta FOEN) sekä toimitettava tästä viipymättä sen kansallisen valvojan edellyttämät tiedot, joka on vastuussa tietojen päivittämisen hyväksymisestä.

Kansallisen valvojan on vähintään kerran kolmessa vuodessa tarkistettava, ovatko tiliä koskevat tiedot edelleen kattavia, ajantasaisia, tarkkoja ja totuudenmukaisia ja pyydettävä, että tilinomistaja ilmoittaa tarvittaessa mahdollisista muutoksista.

Tilien käytön estäminen:

Tilin käyttö voidaan estää, jos rekisteriä koskevia määräyksiä rikotaan tai jos käynnissä on tutkimus rekisteriä koskevien määräysten mahdollisesta rikkomisesta.

Luottamuksellisuus ja tietojen julkistaminen:

Unionin tapahtumalokissa, Sveitsin tapahtumalokissa, unionin rekisterissä, Sveitsin rekisterissä ja missä tahansa muussa Kioton pöytäkirjan rekisterissä olevia tietoja, mukaan luettuina kaikkien tilien talletukset, kaikki suoritetut tapahtumat, päästöoikeuksien yksilöivät yksikkötunnukset ja tilillä olevien Kioton yksiköiden, joita tapahtuma koskee tai joihin se vaikuttaa, ja yksikkösarjanumeroiden yksilöivät numeroarvot, on pidettävä luottamuksellisina.

Kyseisiä tietoja voidaan toimittaa julkisyhteisöille niiden pyynnöstä, jos kyseisillä pyynnöillä on oikeutettu tavoite ja ne ovat perusteltuja, oikeasuhteisia ja tarpeellisia (petosten, rahanpesun, terrorismin rahoituksen, muiden vakavien rikosten, markkinoiden manipuloinnin tai unionin lainsäädännön tai ETAn jäsenvaltion tai Sveitsin kansallisen lainsäädännön muun rikkomisten tutkinnan, selvittämisen, syytetutkinnan, verohallinnon, veronkannon, tilintarkastusten ja rahoitusvalvonnan vuoksi ja unionin päästökauppajärjestelmän toiminnan varmistamiseksi.)

D. Huutokauppapaikkoja ja huutokauppatoimia koskevat keskeiset perusteet

Osapuolten päästökauppajärjestelmissä huutokauppoja järjestävien tahojen on noudatettava seuraavia keskeisiä perusteita ja järjestettävä huutokaupat niiden mukaisesti.

	Keskeiset perusteet
1	Huutokaupan järjestävä taho on valittava prosessilla, jolla taataan avoimuus, oikeasuhteisuus, tasapuolinen kohtelu, syrjimättömyys ja kilpailu mahdollisten eri huutokauppapaikkojen välillä unionin tai kansallisen julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön perusteella.
2	Huutokaupan järjestävän tahon on oltava hyväksytty tämän toiminnan harjoittamiseen ja sen on huolehdittava tarvittavista suojatoimenpiteistä toiminnassaan. Näihin suojatoimenpiteisiin kuuluvat muun muassa järjestelyt, joilla voidaan havaita ja hallita eturistiriitojen mahdolliset haittavaikutukset, havaita ja hallita riskejä, joille markkinat altistuvat, ja lisäksi niihin kuuluvat avoimet ja syrjimättömät säännöt ja menettelyt, joilla varmistetaan hyvän kauppatavan mukainen ja asianmukainen huutokauppa, sekä riittävät taloudelliset resurssit, joilla helpotetaan asianmukaista toimintaa.
3	Huutokauppoihin osallistumisen edellytyksenä on asiakkaiden tuntemisvelvollisuustarkastuksia koskevien riittävien vähimmäisvaatimusten täyttäminen sen varmistamiseksi, että osallistujat eivät vaikuta huutokaupan sujumiseen haitallisesti.
4	Huutokauppaprosessin on oltava ennakoitavissa, erityisesti huutokauppojen ajoituksen ja jaksottamisen sekä huutokaupan kohteeksi tulevien arvioitujen päästöoikeuksien määrien osalta. Huutokauppamenettelyn keskeiset osat, mukaan lukien aikataulu, päivämäärät ja myynnin arvioidut määrät, on julkaistava huutokaupoista vastaavan tahon verkkosivuilla vähintään kuukausi ennen huutokaupan alkamista. Kaikista merkittävistä muutoksista on myös ilmoitettava etukäteen niin pian kuin se on käytännössä mahdollista.
5	Päästöoikeuksien huutokauppaaminen suoritetaan siten, että tavoitteena on vaikutusten minimoiminen kunkin osapuolen päästökauppajärjestelmään. Huutokaupasta vastaavan tahon on varmistettava, että huutokauppahinnat eivät merkittävästi eroa päästöoikeuksien hinnoista jälkimarkkinoilla huutokauppakauden aikana, koska tämä olisi osoitus puutteista huutokaupoissa.
6	Kaikki huutokauppoja koskevat ei-luotettavat tiedot, mukaan lukien kaikki lainsäädäntö, ohjeet ja lomakkeet, on julkaistava avoimella ja läpinäkyvällä tavalla. Kunkin järjestetyn huutokaupan tulokset julkaistaan heti kun se on käytännössä mahdollista, ja niiden on sisällettävä asiaa koskevat ei-luottamukselliset tiedot. Huutokauppojen tuloksia koskevat raportit on julkaistava vähintään vuosittain.

Päästöoikeuksien huutokauppoihin sovelletaan asianmukaisia sääntöjä ja määräyksiä, joilla huutokaupoissa vähennetään riskiä kilpailun vastaisesta toiminnasta, markkinoiden väärinkäytöstä, rahanpesusta ja terrorismin rahoituksesta. Tällaisten sääntöjen ja menettelyjen on mahdollisuuksien mukaan oltava vähintään yhtä tiukkoja kuin niiden, joita sovelletaan rahoitusmarkkinoihin kunkin osapuolen oikeudellisessa järjestelmässä. Erityisesti huutokaupoista vastaava taho vastaa siitä, että toteutetaan toimenpiteet, menettelyt ja prosessit, joilla varmistetaan huutokauppojen riippumattomuus. Sen on myös seurattava markkinatoimijoiden käyttäytymistä ja ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille kilpailun vastaisesta toiminnasta, markkinoiden väärinkäytöstä, rahanpesusta ja terrorismin rahoituksesta.

Toimivaltaisten viranomaisten on asianmukaisesti valvottava huutokauppoja järjestävää elintä sekä päästöoikeuksien huutokauppaa. Nimetyillä toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava riittävä oikeuskelpoisuus ja tekniset järjestelyt, jotta ne voivat valvoa:

• huutokauppapaikkojen organisaatiota ja toimintaa

• asiakkaiden puolesta toimivien ammattimaisten välittäjien organisaatiota ja toimintaa

• markkinatoimijoiden käyttäytymistä ja liiketoimia, jotta voidaan estää sisäpiirikaupat ja markkinoiden manipulointi

• markkinatoimijoiden liiketoimia, jotta voidaan estää rahanpesu ja terrorismin rahoitus.

Valvonnan on mahdollisuuksien mukaan oltava vähintään yhtä tiukkaa kuin sen, jota sovelletaan rahoitusmarkkinoihin kunkin osapuolen oikeudellisessa järjestelmässä.

Sveitsin on pyrittävä hyödyntämään yksityistä elintä päästöoikeuksiensa huutokauppaamista varten julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti.

Siihen saakka, kun tällaisen elimen kanssa tehdään sopimus, ja jos vuodessa huutokaupattavien päästöoikeuksien määrä on alle kynnysarvon, Sveitsi voi edelleen käyttää huutokauppoja varten tämänhetkisiä järjestelyjä eli FOENin järjestämiä huutokauppoja seuraavin edellytyksin:

1. Kynnysarvona on 1 000 000 päästöoikeutta, mukaan lukien ilmailutoimintaa varten huutokaupattavat päästöoikeudet.

2. Edellä esitettyjä perusteita sovelletaan, lukuun ottamatta perustetta 1 ja 2, mutta perustetta 7 ja 8 sovelletaan FOENiin ainoastaan siinä määrin kuin se on mahdollista. Keskeistä perustetta 3 sovelletaan yhdessä seuraavan määräyksen kanssa: lupa tehdä tarjouksia Sveitsin päästöoikeuksista niiden järjestelyjen mukaisesti, jotka olivat voimassa silloin, kun tähän sopimukseen päästiin, taataan ETAssa kaikille niille tahoille, joilla on lupa tehdä tarjouksia huutokaupoissa EU:ssa.

Sveitsi voi antaa luvan elimille, jotka järjestävät ETAssa pidettäviä huutokauppoja.

Liite II

Yhteyttä koskevat tekniset standardit (LTS)

Yhteyttä koskevissa teknisissä standardeissa on määritettävä:

• tiedonsiirtoyhteyden arkkitehtuuri

• tiedonsiirron turvallisuus

• xxxxxxxx toiminnoista (liiketoimet, täsmäytys)

• verkkopalvelujen määritelmä

• tietojen kirjausta koskevat vaatimukset

• operatiiviset järjestelyt (neuvontapalvelu, tuki)

• käyttöönottosuunnitelma ja testausmenettely

• turvallisuuden testausmenettely

LTS-standardeissa on määritettävä, että valvojien on toteutettava kohtuulliset toimet sen varmistamiseksi, että Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) ja Sveitsin rekisterin täydentävän tapahtumalokin (SSTL) välinen yhteys on toiminnassa 24 tuntia päivässä, 7 päivää viikossa ja että EUTL:n ja SSTL:n toiminnan ja niiden välisen yhteyden häiriöt pidetään mahdollisimman vähäisinä.

LTS-standardeissa on määritettävä, että Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) ja Sveitsin rekisterin täydentävän tapahtumalokin (SSTL) välinen yhteydenpito koostuu SOAP- yhteyskäytännön (Single Object Access) viestien turvatuista vaihdoista ja perustuu seuraavaan teknologiaan1:

• SOAP-yhteyskäytäntöön perustuvat verkkopalvelut

• laitteistoon perustuva virtuaalinen yksityisverkko (VPN)

• XML-merkintäkieli (Extended Markup Language)

• digitaalinen allekirjoitus sekä

• NTP-protokollat (Network Time Protocol).

LTS-standardeissa on asetettava turvallisuutta koskevia lisävaatimuksia Sveitsin rekisterille, Sveitsin rekisterin täydentävälle tapahtumalokille (SSTL), unionin rekisterille ja Euroopan unionin tapahtumalokille (EUTL), ja nämä on dokumentoitava turvallisuuden hallintasuunnitelmaan. Erityisesti LTS-standardeissa on määritettävä seuraavaa:

• Jos on syytä epäillä, että Sveitsin rekisterin, Sveitsin rekisterin täydentävän tapahtumalokin (SSTL), unionin rekisterin tai Euroopan unionin tapahtumalokin

1 Tätä teknologiaa käytetään tällä hetkellä yhteyden luomiseen unionin rekisterin ja kansainvälisen tapahtumalokin välillä sekä Sveitsin rekisterin ja kansainvälisen rekisterin välillä.

(EUTL) tietoturva on vaarantunut, molempien osapuolten on välittömästi ilmoitettava asiasta toisilleen ja keskeytettävä SSTL:n ja EUTL:n välisen yhteyden toiminta.

• Tietoturvaloukkauksen tapahtuessa osapuolet sitoutuvat jakamaan viipymättä tiedot keskenään. Siinä määrin kuin tekniset tiedot ovat käytettävissä, häiriötilanteesta lähetetään raportti (päiväys, syy, vaikutus, korjaustoimet) Sveitsin rekisterinvalvojan ja unionin keskusvalvojan välillä 24 tunnin kuluessa tietoturvaloukkauksesta.

LTS-standardeissa kuvattu tietoturvan testausmenettely on saatettava päätökseen ennen kuin SSTL:n ja EUTL:n välinen tiedonsiirtoyhteys luodaan ja kun tarvitaan SSTL:n tai EUTL:n uusi versio.

LTS-standardeissa esitetään kaksi testausympäristöä tuotantoympäristön lisäksi: kehityksen testausympäristö ja hyväksymisympäristö.

Osapuolten on Sveitsin rekisterinvalvojan ja unionin keskusvalvojan kautta osoitettava, että niiden järjestelmistä on suoritettu riippumaton tietoturva-arviointi viimeisten 12 kuukauden aikana LTS-standardeissa esitettyjen tietoturvavaatimusten mukaisesti. Tietoturvatestaus ja erityisesti penetraatiotestaus on suoritettava ohjelmiston kaikista merkittävistä uusista versioista LTS-standardeissa esitettyjen tietoturvavaatimusten mukaisesti. Penetraatiotestausta ei saa suorittaa ohjelmiston kehittäjä tai sen alihankkija.

Liite III Turvallisuusluokat ja käsittelyohjeet

Osapuolet sopivat käyttävänsä seuraavia turvallisuusluokkia, jotta voidaan tunnistaa sopimuksen yhteydessä käsitellyt ja vaihdetut arkaluonteiset tiedot:

• ETS Limited

• ETS Sensitive

• ETS Critical

Tiedot, joissa on merkintä "ETS Critical", ovat arkaluonteisempia kuin tiedot, joissa on merkintä "ETS Sensitive". Tiedot, joissa on merkintä "ETS Sensitive", ovat puolestaan arkaluonteisempia kuin tiedot, joissa on merkintä "ETS Limited".

Osapuolet sopivat laativansa käsittelyohjeet EU:n päästökauppajärjestelmän olemassa olevan turvallisuusluokittelukäytännön perusteella sekä Sveitsin tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain perusteella. Käsittelyohjeet toimitetaan sekakomitean hyväksyttäviksi. Hyväksymisen jälkeen kaikkia tietoja on käsiteltävä turvallisuusluokituksen mukaisesti käsittelyohjeita noudattaen.

Mikäli osapuolet ovat arvioineet turvallisuusluokan eri tavalla, sovelletaan korkeampaa luokitusta.

Kunkin osapuolen lainsäädännössä on oltava vastaavat keskeiset tietoturvavaatimukset seuraavia käsittelyvaiheita varten ja tässä yhteydessä on otettava huomioon päästökauppajärjestelmän turvallisuusluokat.

• Asiakirjan luominen

o Resurssit

o Turvallisuusluokka

• Tallennus

o Sähköinen asiakirja verkossa

o Sähköinen asiakirja paikallisympäristössä

o Paperiasiakirja

• Sähköinen siirto

o Puhelin ja matkapuhelin

o Faksi

o Sähköposti

o Tietojen siirto

• Fyysinen siirto

o Suullisesti

o Henkilökohtainen siirto

o Postipalvelu

• Käyttö

o Käsittely tietoteknisesti

o Painatus

o Kopiointi

o Poistaminen pysyvästä paikasta

• Tiedonhallinta

o Luokittelun ja vastaanottajien säännöllinen arviointi

o Arkistointi

o Poistaminen ja tuhoaminen

Liite IV

Päästökauppajärjestelmän turvallisuusluokkien määrittäminen

A.1- Luottamuksellisuus- ja eheysluokitus

Luottamuksellisuudella tarkoitetaan tietojen tai koko tietojärjestelmän taikka sen osan (esimerkiksi algoritmit, ohjelmat ja dokumentaatio) rajattua luonnetta; käyttöoikeudet on rajattu valtuutetuille henkilöille, elimille ja menettelyille.

Eheydellä tarkoitetaan varmuutta siitä, että tietojärjestelmää ja käsiteltyjä tietoja voidaan muuttaa ainoastaan tietoisin ja oikeutetuin toimin ja että järjestelmä tuottaa odotetut tulokset oikein ja täydellisesti.

Kaikkien päästökauppajärjestelmän tietojen osalta, jotka katsotaan arkaluonteisiksi, luottamuksellisuus- (ja eheys-)näkökohtaa on tarkasteltava sen kannalta, miten tietojen julkistaminen (tahattomasti muutettu, osittain tai kokonaan tuhottu) vaikuttaa yritystasolla.

Kunkin turvallisuusnäkökohdan kannalta luottamuksellisuus- ja eheysluokitus arvioidaan A.2 osassa annetun määritelmän perusteella, ja tietojen yleinen turvallisuusluokka arvioidaan A.3 osassa esitetyn asteikon avulla.

A.2- Luottamuksellisuus- ja eheysluokitus

A.2.1. Luokan ”Matala” määritelmä

Kaikki päästökauppajärjestelmään liittyvät tiedot, joiden paljastuminen asiattomille henkilöille ja/tai eheyden menetys aiheuttaisi osapuolille tai muille elimille kohtuullista vahinkoa, joka todennäköisesti

– vaikuttaisi jossakin määrin poliittisiin tai diplomaattisiin suhteisiin

– aiheuttaisi negatiivista paikallista julkisuutta osapuolten tai muiden elinten imagolle tai maineelle

– aiheuttaisi haittaa yksittäisille henkilöille

– vaikuttaisi työyhteisön ilmapiiriin tai henkilöstön tuottavuuteen

– aiheuttaisi rajallisia taloudellisia menetyksiä tai mahdollistaisi yksilöille tai yrityksille epäasianmukaisen voiton tai edun saamisen

– vaikuttaisi jossakin määrin osapuolten politiikan tehokkaaseen laatimiseen tai toteuttamiseen

– vaikuttaisi jossakin määrin osapuolten ja niiden toimintojen asianmukaiseen hallinnointiin.

A.2.2. Luokan ”Keskinkertainen” määritelmä

Kaikki päästökauppajärjestelmään liittyvät tiedot, joiden paljastuminen asiattomille henkilöille ja/tai eheyden menetys aiheuttaisi osapuolille tai muille elimille vahinkoa, joka todennäköisesti

– aiheuttaisi haittaa poliittisille tai diplomaattisille suhteille

– aiheuttaisi haittaa osapuolten tai muiden elinten imagolle tai maineelle

– aiheuttaisi ahdinkoa yksittäisille henkilöille

– huonontaisi työyhteisön ilmapiiriä tai henkilöstön tuottavuutta

– asettaisi osapuolet tai muut elimet epäedulliseen asemaan muiden osapuolten kanssa käytävissä kaupallisissa tai poliittisissa neuvotteluissa

– aiheuttaisi taloudellisia menetyksiä tai mahdollistaisi yksilöille tai yrityksille epäasianmukaisen voiton tai edun saamisen

– vaikuttaisi rikosten tutkintaan

– rikkoisi oikeudellisia tai sopimusvelvoitteita tietojen luottamuksellisuudesta

– vaikuttaisi osapuolten politiikan tehokkaaseen laatimiseen tai toteuttamiseen

– vaikuttaisi osapuolten ja niiden toimintojen asianmukaiseen hallinnointiin.

A.2.3. Luokan ”Korkea” määritelmä

— vaikuttaisi haitallisesti diplomaattisiin suhteisiin

— aiheuttaisi huomattavaa ahdinkoa yksittäisille henkilöille

— vaikeuttaisi osapuolten tai muiden osallistujien voimavarojen toiminnallisen tehokkuuden tai turvallisuuden ylläpitämistä

— aiheuttaisi taloudellisia menetyksiä tai mahdollistaisi yksilöille tai yrityksille epäasianmukaisen voiton tai edun saamisen

— rikkoisi asianmukaisia pyrkimyksiä säilyttää kolmansien osapuolten luovuttamat tiedot luottamuksellisina

— olisi tietojen julkistamista koskevien lakisääteisten rajoitusten vastaista

— haittaisi rikostutkintaa tai helpottaisi rikoksen tekemistä

— asettaisi osapuolet tai muut elimet huonompaan asemaan muiden osapuolten kanssa käytävissä kaupallisissa tai poliittisissa neuvotteluissa

— haittaisi osapuolten politiikan tehokasta laatimista tai toteuttamista

— heikentäisi osapuolten ja niiden toimintojen asianmukaista hallinnointia.

A.3 – Päästökauppajärjestelmän turvallisuusluokkien arviointi

Edellä olevassa osassa kuvatun luottamuksellisuus- ja eheysluokittelun perusteella tietojen arkaluonteisuus määritetään käyttäen seuraavaa taulukkoa:

Luottamuksellisuuden luokittelu

Eheyden luokittelu

Matala

Keskinkertainen

Korkea

Matala

ETS Limited

ETS Sensitive (tai ETS Limited*)

ETS Critical

Keskinkertainen

ETS Sensitive (tai ETS Limited*)

ETS Sensitive (tai ETS Critical *)

ETS Critical

Korkea

ETS Critical

* Mahdolliset vaihtelut arvioidaan tapauskohtaisesti.

Document Metadata

Table of Contents

LIITE

Document Metadata