VAPO OY TYÖEHTOSOPIMUS
VAPO OY TYÖEHTOSOPIMUS
METO - METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY Perusosa
Ajalle 1.11.2014–31.1.2017
1 §
SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA
1 Sopimus sitoo sopijapuolia, Vapo Oy:tä ja METO - Metsäalan Asiantun- tijat ry:tä.
2 Sopimuksen määräyksiä sovelletaan Vapo Oy:n sekä sen palvelukses- sa olevien METO - Metsäalan Asiantuntijat ry:n toimipaikkaosastojen tai/ja alueyhdistysten jäseninä olevien Vapon liiketoimintojen, tuotannon ja logistiikan toimihenkilöiden välisiin työsuhteisiin.
3 Toimihenkilöillä tarkoitetaan tässä sopimuksessa henkilöä, joka toimen edellyttämän tietopuolisen ja käytännöllisen pätevyyden omaavana toi- mii jäljempänä määritellyissä tehtävissä, eli
a) henkilöä, joka työsopimussuhteensa perusteella toimii työnantajan edustajana työntekijöihin nähden ja joka työnantajalle kuuluvaa oikeutta ja valtaa käyttäen, jakaa, johtaa, valvoo tai tarkkailee työtä ottamatta säännöllisesti osaa itse työhön ja osallistumatta työntekijän urakka- ansioihin
b) henkilöä, joka välittömästi johtamatta työntekijäin työtä suunnittelee, ohjaa ja tarkastaa alaansa kuuluvia toimenpiteitä tai edustaa työnanta- jaa vastaanotoissa tai luovutuksissa sekä henkilöä, joka työskentelee teknisissä-, koulutus-, neuvonta- tai tutkimustehtävissä.
Sopimus ei koske:
a) Vapon johdossa sen toimintaan vaikuttavassa asemassa toimivia toimihenkilöitä.
4 Mikäli yksittäistapauksissa syntyy erimielisyyttä siitä, onko toimihenkilö tämän sopimuksen alainen, selvitetään se sopijapuolten välisissä neu- votteluissa.
2 §
YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
1 Sopimus pyrkii säilyttämään työnantajan ja toimihenkilöiden välillä vallitsevat luottamukselliset suhteet, järjestämään työehtoja yleensä, ehkäisemään erimielisyyksien syntymistä ja helpottamaan ehkä sattuvi- en erimielisyyksien selvittämistä.
2 Toimihenkilön tulee työssään valvoa ja edistää työnantajan etuja, nou- dattaa täydellistä vaiteliaisuutta Vapon toimintaa, kuten suunnittelua, ko- keiluja, tutkimuksia, hinnoittelua ja liikesuhteita koskevissa asioissa, se- kä tarkoin ja säästäväisesti hoitaa hänen huostaansa uskottuja varoja ja muuta omaisuutta.
3 Työnantajan tulee luottamuksella neuvotella toimihenkilön kanssa tämän hoidettavana olevista asioista ja myönteisesti tukea toimihenkilöä hänen tehtävissään erikoisesti ottaen huomioon hänen asemansa työn- antajan edustajana.
4 Sopijapuolet ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että tämän sopimuksen määräyksiä noudatetaan.
3 § JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS
1 Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
2 Toimihenkilöllä on oikeus toimia tähän työehtosopimukseen sidotun liiton ja sen jäsenyhdistysten luottamustehtävissä. Meto – Metsäalan Asiantuntijat ry:n tai sen keskusjärjestöjen luottamustehtävään valitulla toimihenkilöllä on oikeus saada mainitun tehtävän hoitamista varten tar- peellinen määrä vapaa-aikaa. Kussakin yksittäistapauksessa on kui- tenkin asiasta sovittava ao. esimiehen kanssa.
3 Milloin toimihenkilö katsoo tulleensa erotetuksi tai toimessaan syrjityksi toimintansa vuoksi alansa ammatillisissa järjestöissä, on, ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asia pyrittävä kiireellisesti selvit- tämään tämän sopimuksen sopijapuolten välisissä neuvotteluissa.
4 § TYÖSUHDE
1 Työnantajalla on oikeus suunnitella, ohjata ja järjestää työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa toimihenkilö.
2 Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia enintään 4 kuukauden pituisesta koeajasta, jolloin työsopimus ilman irtisanomista voidaan molemmin puolin purkaa. Jos työnantaja järjestää toimihenkilölle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Määräaikaisessa työsopimuksessa koeaika saa kuitenkin olla enintään puolet työsuhteen kestosta, kuitenkin siten, että koeaika on enintään 4 kuukautta.
Ellei työsopimusta ole purettu koeajan kestäessä, jatkuu työsuhde ilman eri ilmoitusta.
3 Työnantajalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa myös henkilöä, jolle toimihenkilön toimeen ottaminen ja erottaminen kuuluu.
5 §
KUNNALLISET LUOTTAMUSTEHTÄVÄT
Mikäli kunnan- tai kaupunginvaltuuston, kunnan- tai kaupunginhallituk- sen, vaalilautakunnan, tai vaalitoimikunnan kokous taikka vaalitoimitus pidetään toimihenkilön työaikana, maksaa työnantaja palkan ja toimi- henkilön vastaavalta ajalta kunnalta saaman ansiomenetyksen korvauk- sen erotuksen.
6 §
IRTISANOMINEN JA LOMAUTUS
1 Työsuhteen irtisanomiseen ja lomauttamiseen noudatetaan EK:n ja STTK:n välistä irtisanomissuojasopimusta, kuitenkin siten, että lomau- tusilmoitusaika 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut vähemmän kuin 5 vuotta ja 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut 5 vuotta tai kauemmin.
7 §
RYHMITTELYMÄÄRITELMÄT JA PALKKAUS
1 Toimihenkilön palkka määritellään kuukausipalkkana, joka määräytyy palkkaryhmittelyn ja henkilökohtaisen pätevyyden, kuten monipuolisen ammattitaidon ja tuloksellisten työsuoritusten perusteella.
Neuvottelut toimihenkilön pätevyyden vaikutuksesta palkkaan käydään esimiehen ja toimihenkilön kesken vähintään kerran vuodessa. Esimies tekee tarvittavat esitykset henkilökohtaisten palkkojen korottamisesta.
2 Palkkaryhmät A1-A2
Toimihenkilöt, jotka vastaavat taloudelliselta tai operatiiviselta kannalta vaativista tehtävistä siten, että heidän alaisuuteensa kuuluu määrätyistä työmaista, tuotantolaitoksista, korjaamoista jne. muodostettu kokonai- suus. Heidän alaisuuteensa voi kuulua myös edelliseen rinnastettava it- senäisesti johdettu tuotantoyksikkö tms.
Toimihenkilöt, jotka hoitavat itsenäisesti erittäin vaativia suunnittelu-, myynti-, maanhankinta- tai muita erikoistehtäviä tai, jotka itsenäisesti hoitavat koneiden ja laitteiden huoltoon tai niiden valmistukseen ja suunnitteluun kuuluvia erittäin vaativia tehtäviä.
Ryhmän A1 peruspalkka on 1.3.2015 alkaen 3289 euroa/kk ja 1.3.2016 alkaen 3302 euroa/kk.
Ryhmän A2 peruspalkka on 1.3.2015 alkaen 2860 euroa/kk ja 1.3.2016 alkaen 2871 euroa/kk.
Palkkaryhmä B
Toimihenkilöt, jotka vastaavat itsenäisesti oman toimialueensa operatii- visista toiminnoista, kuten tuotannosta, raaka-aineen hankinnasta, laa- dusta ja kustannuksista.
Toimihenkilöt, jotka tekevät vaativia suunnittelu-, myynti-, maanhankin- ta-, neuvonta-, tai muita erikoistehtäviä tai, jotka hoitavat koneiden ja laitteiden huoltoon tai niiden valmistukseen ja suunnitteluun kuuluvia vaativia tehtäviä.
Ryhmän peruspalkka on 1.3.2015 alkaen 2487 euroa/kk ja 1.3.2016 al- kaen 2497 euroa/kk
Palkkaryhmä C
Toimihenkilöt, jotka ohjaavat ja neuvovat työtä työmaan, korjaamon, tuotantolaitoksen tms. määrätyllä osalla.
Toimihenkilöt, jotka suorittavat vaativuudeltaan tähän ryhmään rinnas- tettavia muita tehtäviä.
Ryhmän peruspalkka on 1.3.2015 alkaen 2162 euroa/kk ja 1.3.2016 al- kaen 2171 euroa/kk.
Palkkaryhmä E
Toimihenkilöt, jotka hoitavat kuljetusten ohjaamista logistiikkakeskuk- sessa tai vastaavassa ja joihin sovelletaan työehtosopimuksen 12§:n kohdan 3 mukaista työaikaa.
Ryhmän peruspalkka on 1.3.2015 alkaen 2870 euroa/kk ja 1.3.2016 al- kaen 2881 euroa/kk.
3 1.3.2015 toimihenkilöiden kuukausipalkkoja korotetaan 20 euron yleis- korotuksella ja 1.3.2016 0,4% yleiskorotuksella.
4 Työnantajan tulee toimihenkilön työsuhteen alkaessa tai tehtävien muuttuessa kirjallisesti ilmoittaa toimihenkilöille, mihin palkkaryhmään toimihenkilö kuuluu.
5 Toimen palkkaryhmä määräytyy toimenkuvauksen ja ryhmittelymääritelmien perusteella.
6 Toimihenkilön palkan tulee olla vähintään toimihenkilöä koskevan peruspalkan suuruinen.
7 Toimihenkilölle voidaan työsuhteen alussa maksaa yhtä palkkaryhmää alempaa palkkaa sinä ajanjaksona, jolloin hän tarvitsee perehdyttämistä ja tukea, kuitenkin enintään yhden vuoden ajan. Palkkaryhmissä C ja E vastaava alenema on enintään 15 %. Esimiehen päätöksellä henkilö siirretään hänen varsinaiseen palkkaryhmään.
8 Sopijapuolet tarkkailevat kerran vuodessa koottavan tilaston nojalla toimihenkilöiden kuukausiansioiden tasoa. Tilastosta tulee näkyä toimi- henkilöiden lukumäärät ja keskipalkat palkkaryhmittäin (keskipalkka ei sisällä mahdollisia kiinteitä ylityökorvauksia, luontaisetuja, eikä tulos- palkkioita).
8 § SIJAISUUSKORVAUS
Xxxxxxx toimihenkilö hoitaa toisen sijaisena omaa tehtävää vaativampia tehtäviä, maksetaan hänelle omasta toimesta tulevan palkan lisäksi eril- lisenä korvauksena 14 - 35 % hänen henkilökohtaisesta palkastaan.
Xxxxxxx toimihenkilö on kiinteän ylityökorvauksen piirissä ja hoitaa oman toimen ohella toisen toimihenkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmää- rän lisääntymisen suhteessa omasta toimesta tulevan palkan lisäksi eril- lisenä sijaisuuskorvauksena 14 - 35 % hänen henkilökohtaisesta palkas- taan.
Sijaisuuskorvausta suoritetaan yli neljän viikon vuosiloman sijaisuuksis- ta ja muista yli viikon sijaisuuksista. Korvaus maksetaan koko sijaisuus- ajalta. Korvaus sekä muihin työehtoihin liittyvät kysymykset tulee selvit- tää ennen sijaisuuden alkamista.
9 §
MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUS
1 Matkakustannusten korvauksen suhteen noudatetaan kulloinkin voi- massaolevaa Vapo-konsernin matkustussääntöä sekä verohallinnon vuosittain vahvistamia verovapaita matkakustannusten korvausperiaat- teita.
2 Kullekin toimihenkilölle määritellään hänen varsinainen toimipaikkansa (tukikohta tai vastaava). Samanaikaisesti toimihenkilöllä voi olla vain yk- si varsinainen toimipaikka.
Työnantaja ei korvaa toimihenkilön asunnon ja hänen varsinaisen toimipaikkansa välisiä matkoja.
Xxxxxx toimihenkilö aloittaa tai lopettaa työnsä työmaansa sellaisessa työpisteessä, johon matka hänen asunnoltaan on pitempi kuin matka asunnolta hänen varsinaiseen toimipaikkaansa ja hän joutuu kulkemaan matkan omalla ajoneuvolla, maksetaan hänelle matkakorvausta edellä mainittujen matkojen erotuksesta Vapon matkustussäännön mukaan.
Mikäli toimihenkilö asunnon ja varsinaisen toimipaikkansa välisellä matkalla työnantajan määräyksestä kuljettaa tarvikkeita tai suorittaa muita työnantajan määräämiä tehtäviä, maksetaan tältä matkan osuu- delta korvaus Vapon matkustussäännön mukaan.
3 Mikäli toimihenkilö joutuu muuttamaan työnantajan pyynnöstä, työnanta- ja korvaa muuttokustannukset.
10 § ETÄTYÖJÄRJESTELYT
Milloin toimihenkilö osin tai kokonaan tekee työtä kotoa käsin, työnanta- ja varustaa kotikonttorin tarvittavilla tietoliikenneyhteyksillä, kannattaval- la tietokoneella ja tarvittaessa tulostimella.
11 §
TYÖTERVEYSHUOLTO, SAIRAUSAJAN PALKKA JA ERÄÄT PALKALLISET VAPAAPÄIVÄT
1 Lääkärin palkkioiden, lääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon osalta noudatetaan Vapo Oy:n työterveyshuollon ohjetta. Xxxxxxx- ja äitiyslo- man ajan palkan osalta noudatetaan Vapo Oy:n ohjetta palkanmaksusta sairaus- ja äitiysloman ajalta.
2 Toimihenkilö, joka sairauden tai tapaturman takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työantajalle siitä sekä mil- loin esteen arvioidaan päättyvän. Työnantajan sitä vaatiessa on toimi- henkilön esitettävä työnantajan hyväksymä lääkärintodistus.
3 Jos toimihenkilö on hänen kanssaan työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa, ei työnantaja xxx xxxxxxxxxxx suorit- tamaan palkkaa tällaisen sairauden ajalta.
4 Kun alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, maksetaan äidille tai isälle välttämättömästä poissaolosta lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi palkka enintään kolmelta päivältä.
Palkan maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sairaudesta.
Saman sairauden takia palkka maksetaan vain toiselle vanhemmista.
5 Toimihenkilölle myönnetään muun perheenjäsenen kuin alle 10- vuotiaan lapsen sairastumispäivänä palkallinen vapautus työstä, mikäli se on hoidon järjestämiseksi välttämätöntä.
6 Toimihenkilölle myönnetään vapautus työstä omana hääpäivänään, sekä hänen 50- ja 60-vuotispäivänään.
7 Toimihenkilölle myönnetään vapautus työstä lähiomaisen hautajaispäi- vänä, perheenjäsenen kuolemantapauksen vuoksi. Lähiomaisella tarkoi- tetaan toimihenkilön puolisoa, lapsia, lastenlapsia, vanhempia ja iso- vanhempia sekä hänen puolisonsa lapsia, lastenlapsia, vanhempia ja isovanhempia sekä toimihenkilön veljiä ja sisaria.
12 §
SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA
1 Työnjohtajien ja heihin verrattavien työaika on enintään 8 tuntia päiväs- sä ja 40 tuntia viikossa. Työviikko alkaa maanantaina.
2 Pääasiallisesti toimistotyössä työskentelevien toimihenkilöiden säännöl- linen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. Työviikko al- kaa maanantaina.
3 Palkkaryhmään E kuuluvilla toimihenkilöillä, jotka ovat työssä logistiik- kakeskuksessa tai vastaavassa on säännöllinen työaika 8 tuntia vuoro- kaudessa ja keskimäärin 40 tuntia viikossa.
Päivittäisen työvuoron alkamis- ja päättymisaika vaihtelevat. Työvuoron tulee sijoittua klo 6.00–22.00 välille. Työvuorojen tulee säännöllisesti vähintään kolmen viikon välein vaihtua. Vuorolisiä ei makseta.
Työtuntijärjestelmän mukaisessa jaksossa tulee toimihenki- lölle antaa keskimäärin kaksi vapaapäivää viikkoa kohti.
Työvuorolista on laadittava viimeistään viikkoa ennen jak- son alkua. Jakson pituus on vähintään 3 viikkoa ja enintään 9 viikkoa.
Tasoittumisjakso on 1.9–30.8. Tasoittumisjakso voi olla myös vuotta lyhyempi, mikäli tästä on asianomaisen toimi- henkilön kanssa sovittu. Lyhyempää tasoittumisjaksoa käy- tetään tilanteissa, joissa henkilö siirtyy toiseen työaikamuo- toon kesken tasoittumisjakson. Tällöin jaksotyön on tasoitut- tava ennen kuin siirrytään toiseen työaikamuotoon.
4 Muista työaikamuodoista sovitaan tarvittaessa sopijapuolten kesken
13 §
KIINTEÄT YLITYÖKORVAUKSET JA VAPAAMUOTOINEN TYÖAIKA
Tämän sopimuksen piiriin kuuluvan toimihenkilön ja työnantajan välillä voidaan sopia, että lisä-, ylityö- ja sunnuntaityökorvaukset maksetaan erillisenä kuukausikorvauksena. Korvauksen tulee olla täsmällisesti ra- hana yksilöity palkanlisä, euroa/kuukausi.
Korvauksen tulee tasoltaan vastata työehtosopimuksen mukaan mää- räytyvää ylityökorvausta ja siitä sovitaan vuosittain esimiesalaiskeskus- telun yhteydessä.
Sopimus on voimassa seuraavaan vastaavaan keskusteluun saakka, kuitenkin enintään 1,5 vuotta sen allekirjoittamisesta.
Mikäli tarkistamista koskevan keskustelun yhteydessä ei päästä sopi- mukseen korvauksen tasosta, siirrytään välittömästi työehtosopimuksen mukaiseen menettelyyn.
Viikoittaisella vapaa-ajalla tehdystä työstä maksettavaa ”viikkolepokor- vausta” ei voida sisällyttää em. kiinteään korvaukseen. Työsopimus, jonka mukaan ylityö on otettu huomioon kuukausipalkassa, ei ole tältä osin pätevä.
Mikäli on sovittu edellä mainitulla tavalla kiinteästä ylityökorvauksesta ja toimihenkilön työ on luonteeltaan itsenäistä ja hän tekee työtä sellaisis- sa olosuhteissa, ettei työnantajalla ole tosiasiallista mahdollisuutta ohja- ta ja valvoa työtä, voidaan soveltaa seuraavaa työaikamallia.
Työnantaja ja toimihenkilö pyrkivät yhdessä töiden suunnittelulla, koulu- tuksella, teknisiä apuvälineitä käyttäen ja muilla toimenpiteillä siihen, etteivät työt muodostu toimihenkilölle liian rasittaviksi eikä päivittäinen työaika kohtuuttoman pitkäksi.
Toimihenkilöön noudatetaan ns. vapaamuotoista työaikaa, jonka pituus voi päivittäin ja viikoittain vaihdella. Viisipäiväisen työviikon ohjeellinen työaika on 40 tuntia. Työaikaa koskevaa kirjanpitoa ei pidetä. Myöskään päivittäistä työn alkamista tai päättymistä ei mahdollisesti erikseen sovit- tua toimistoaikaa lukuun ottamatta määritellä. Työpäivän aikana toimi- henkilö voi hoitaa myös omia asioitaan.
14 §
TYÖAJAN LYHENTÄMINEN
1 Toimihenkilön, jonka vuosiloma on enintään 30 päivää ja työaika 40 tuntia viikossa tai 8 tuntia päivässä, työaikaa lyhennetään enintään 12,5 päivällä kalenterivuodessa siten, että hän ansaitsee yhden vapaapäivän kutakin 17 työpäivää kohden.
Ennen 2.1.1984 Vapo oy:n palvelukseen tulleiden toimihenkilöiden, joilla on 30 päivän vuosilomaoikeusoikeus ja oikeus talvilomapidennykseen, vähentää talvilomapidennys vastaavasti työajan lyhennyspäivien määrää. Mikäli pidennyspäiviä on täysimääräiset kuusi (6 pv), vähentää se työajan lyhennyspäiviä viidellä (lauantain vaikutus).
2 Tehdyiksi työpäiviksi lasketaan työpäivien ohella myös ne toimihenkilön sairauspäivät, joilta työnantaja maksaa palkkaa sekä päivät, jolloin toimihenkilö osallistuu työnantajan määräämään ja kustantamaan koulutukseen. Vuosilomapäiviä ei lasketa tehdyiksi työpäiviksi.
3 Työnantaja ilmoittaa vapaan antamisesta vähintään viikkoa ennen, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita. Vapaa annetaan viimeistään kertymisvuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei toimihenkilön ja työnantajan välillä ole toisin sovittu.
4 Työajan lyhentäminen toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Toimihenkilölle maksetaan vapaan ajalta hänen normaali kuukausipalkkansa.
5 Mikäli kertynyttä vapaata ei ole annettu siihen mennessä, kun toimihenkilön työsuhde päättyy, maksetaan kertyneitä vapaapäiviä vastaava palkka.
Mikäli vapaapäiviä on annettu enemmän kuin niitä on kertynyt, työnantaja on oikeutettu vähentämään liikaa annettuja vapaapäiviä vastaavan palkan lopputilistä.
6 Vapaapäivän palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21.
7 Työajan lyhentämispäiviä pidetään vuosiloman pituutta laskettaessa työssäolopäivien veroisina päivinä.
15 § ARKIPYHÄVIIKOT
1 Arkipyhäviikolla on arkipyhäksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä lukuun ottamatta
- uudenvuodenpäivän viikon lauantaita,
- loppiaisviikon lauantaita,
- pääsiäislauantaita,
- pääsiäisen jälkeistä lauantaita,
- vapunpäivän viikon lauantaita,
- juhannusaattoa,
- itsenäisyyspäiväviikon lauantaita,
- jouluaattoa ja
- joulun jälkeistä lauantaita,
jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotantotekniset syyt muuta vaadi.
2 Mikäli tuotannolliset syyt edellyttävät työskentelyä mainittuina päivinä, on tällaisen vapaapäivän menettäminen korvattava muuna aikana tai korvaamalla niinä vapaapäivinä suoritettu työ samalla tavoin kuin mitä viikkoylityöstä on sanottu.
16 § YLITYÖ
1 Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään laissa säädettyjen työajan säännöllis- ten enimmäismäärien lisäksi.
2 Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta ja viikkoylityöstä kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla sekä seuraa- vilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
3 Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160, kun viikkotyöaika on 40 tuntia. Mikäli viikkotyöaika on 37,5 tuntia, jakaja on 158.
4 Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katso- taan työ ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi sii- hen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden sään- nöllistä työaikaa laskettaessa.
5 Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön
tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa.
6 Ylityöstä suoritettava palkka voidaan toimihenkilöiden suostumuksella vaihtoehtoisesti antaa turpeen nostokauden ulkopuolella tai tuotantokat- kojen yhteydessä palkallisena vapaa-aikana. Tällainen vapaa-aika rin- nastetaan vuosilomaa ansaittaessa vuosilomalaissa mainittuihin työssä- olopäivien veroisiin päiviin.
17 §
OSA-AJAN PALKKA
Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta saadaan päivältä maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukau- teen sisältyvien säännöllisten työpäivien määrällä.
Säännöllisten työpäivien määrä kuukausittain on eri vuosina seuraava:
2014 | 2015 | 2016 | ||
tammikuu | 21 | 20 | 19 | |
helmikuu | 20 | 20 | 21 | |
maaliskuu | 21 | 22 | 21 | |
huhtikuu | 20 | 20 | 21 | |
toukokuu | 20 | 19 | 21 | |
kesäkuu | 20 | 21 | 21 | |
heinäkuu | 23 | 23 | 21 | |
elokuu | 21 | 21 | 23 | |
syyskuu | 22 | 22 | 22 | |
lokakuu | 23 | 22 | 21 | |
marraskuu | 20 | 21 | 22 | |
joulukuu | 20 | 21 | 20 | |
18 § VARALLAOLO |
Määrättyyn paikkaan sidottu varallaolo
Jos toimihenkilö sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muualla päivystysvalmiudessa, josta hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta puoli palkkaa laskettuna säännöllisestä peruspalkasta. Työnantaja ja toimihenkilö voi- vat myös sopia, että korvaus annetaan vastaavana vapaana.
Milloin kysymyksessä on määrättyyn paikkaan sidotusta varallaolosta ei varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus saa haitata kohtuuttomasti toimihenkilön vapaa-ajan käyttöä. Varallaolon on pysyttävä kohtuullise- na huomioiden lepoajat. Sopijapuolet seuraavat määrättyyn paikkaan sidotun varallaolon toteutumista (seurantajakso 1.9. – 31.8).
Ns. vapaamuotoinen varallaolo
Varallaolo voidaan järjestää ns. vapaamuotoisena, jolla tarkoitetaan pu- helinpäivystystä häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi.
a) Työnantaja ja toimihenkilö sopivat säännöllisen työajan ulkopuolella tehtävästä puhelinpäivystyksestä ja sen kestosta ennen päivystyksen alkamista.
b) Puhelinpäivystyksestä vastaava toimihenkilö sitoutuu siihen, että hän on tavoitettavissa puhelimitse vuorokaudenajasta riippumatta ja velvolli- nen hoitamaan sovittujen prosessien häiriöttömän kulun varmistavaa ohjausta puhelinta käyttäen. Toimihenkilö voi vapaasti valita oleskelu- paikkansa eikä hän ole sidottu oleskelemaan asunnossaan.
c) Puhelinpäivystyksen pituus voi olla enintään kaksi viikkoa kerrallaan, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita. Aika määritellään kokonaisina vuorokausina.
d) Mikäli puhelinpäivystyksen aikana ryhdytään puhelintyöskentelyä lu- kuun ottamatta muuhun työntekoon, maksetaan siitä korvaus työehto- sopimusmääräysten mukaisesti.
e) Vapaamuotoisen varallaolon päivystyskorvauksena maksetaan arki- päiviltä (ma klo 12 – pe klo 12) 10 % ja pyhänseudulta (pe klo 12 – ma klo 12) 28 % päiväpalkasta, ellei paikallisesti muuta kirjallisesti sovita. Päivystyskorvaus lasketaan toimihenkilön henkilökohtaisesta kuukausi- palkasta päiväpalkaksi muutettuna ja maksetaan niiltä vuorokausilta, joina päivystystä suoritetaan. Päiväpalkka saadaan jakamalla henkilö- kohtainen kuukausipalkka luvulla 21,5. Muussa osa-ajan palkanlasken- nassa käytetään työehtosopimuksen mukaista menettelyä.
Polttoainetoimituksiin liittyvä varallaolo toimitusten häiriöttömän kulun varmistamiseksi
a) Polttoainetoimituksiin liittyvä määrättyyn paikkaan sidottu varallaolo
Palkkaryhmään E kuuluvalle toimihenkilölle maksetaan siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta puoli palkkaa lasket- tuna säännöllisestä peruspalkasta.
Kun palkkaryhmään E kuuluva toimihenkilö tekee töitä määrättyyn paik- kaan sidottuna varallaoloaikana, maksetaan hänelle työajalta normaali palkka ilman ylityökorvausta (lisätyö). Työajalta ei makseta varallaolo- korvausta. Mikäli työjakso varallaoloaikana on puolta tuntia lyhyempi, maksetaan työjaksolta puolen tunnin palkka ja mikäli työjakso on pi- dempi kuin puolituntia, maksetaan palkka jokaiselta alkavalta puolelta tunnilta. Tämä edellä kuvattu lisätyö annetaan ensisijaisesti vapaana.
Mikäli muun kuin palkkaryhmään E kuuluvan toimihenkilön kanssa on sovittu polttoainetoimituksiin liittyvästä paikkaan sidotusta varallaolosta, siitä maksettavat kokonaiskorvaukset ovat seuraavat:
• Arki klo 16.00 – 08.00; kokonaiskorvaus 1.10.2013 alkaen 148 eu- roa; 1.3.2015 149 euroa; 1.3.2016 150 euroa, joka sisältää varalla- olon ja mahdollisen lisätyön varallaoloaikana toimitusten häiriöttö- män kulun varmistamiseksi
• lauantai klo 08.00 - 08.00; kokonaiskorvaus 1.10.2013 alkaen 224 euroa; 1.3.2015 alkaen 226 euroa; 1.3.2016 alkaen 227 euroa, joka sisältää varallaolon ja mahdollisen lisätyön toimitusten häiriöttömän kulun varmistamiseksi
• sunnuntai tai arkipyhä klo 08.00 – 08.00; kokonaiskorvaus 1.10.2013 alkaen 224 euroa; 1.3.2015 alkaen 226 euroa; 1.3.2016 alkaen 227 euroa, joka sisältää varallaolon ja lisätyön toimitusten häiriöttömän kulun varmistamiseksi. Lisäksi henkilö ansaitsee yhden normaali työvuoron mittaisen palkallisen vapaapäivän, joka annetaan ensisi- jaisesti vapaana kahden viikon kuluessa ao. ajankohdasta.
b) Polttoainetoimituksiin liittyvä vapaamuotoinen varallaolo
Polttoainetoimituksiin liittyvällä vapaamuotoisella varallaololla tarkoite- taan säännöllisen työajan ulkopuolella tehtävää puhelinpäivystystä toi- mitusten häiriöttömän kulun varmistamiseksi.
Puhelinpäivystyksestä vastaava toimihenkilö sitoutuu siihen, että hän on tavoitettavissa puhelimitse vuorokaudenajasta riippumatta ja velvollinen hoitamaan sovittujen prosessien häiriöttömän kulun varmistavaa ohjaus- ta puhelinta käyttäen. Toimihenkilö voi vapaasti valita oleskelupaikkansa eikä hän ole sidottu oleskelemaan asunnossaan.
Puhelinpäivystyksen pituus voi olla enintään kaksi viikkoa kerrallaan, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita. Aika määritellään kokonaisina vuorokausina.
Vapaamuotoisen varallaolon päivystyskorvauksena maksetaan arkipäi- viltä (ma klo 12 – pe klo 12) 10 % ja pyhänseudulta (pe klo 12 – ma klo 12) 28 % päiväpalkasta, ellei paikallisesti muuta kirjallisesti sovita. Päi- vystyskorvaus lasketaan toimihenkilön henkilökohtaisesta kuukausipal- kasta päiväpalkaksi muutettuna ja maksetaan niiltä vuorokausilta, joina päivystystä suoritetaan. Päiväpalkka saadaan jakamalla henkilökohtai- nen kuukausipalkka luvulla 21,5. Muussa osa-ajan palkanlaskennassa käytetään työehtosopimuksen mukaista menettelyä.
Mikäli puhelinpäivystyksen aikana ryhdytään puhelintyöskentelyä lukuun ottamatta muuhun työntekoon, maksetaan siitä korvaus lisätyön mukai- sesti, joka pidetään ensisijaisesti vapaana.
19 § SEISOKKIAIKA
1 Toimihenkilön suorittaessa työtä ns. seisokkiaikana seisokin alaisessa tuotantolaitoksessa tai sen osastossa, maksetaan hänelle suorittamas- taan työstä häneen sovellettavasta työaikamuodosta riippumatta tältä ajalta tulevan muun palkan lisäksi yksinkertainen peruspalkka. Perus- palkka lasketaan siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan lu- vulla 160, kun viikkotyöaika on 40 tuntia. Mikäli viikkotyöaika on 37,5 tuntia, jakaja on 158.
2 Seisokkiajalla tarkoitetaan aikaa, jolloin palkkasopimuksissa erikseen sovitun pyhä- tai juhlapyhän johdosta koko tuotantolaitoksen tai sen osaston toiminta on pysähdyksissä.
20 §
HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ
1 Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolel- la hänen jo poistuttuaan työpaikalta.
2 Hälytysrahan suuruus määräytyy kutsun antamisajankohdan perusteella seuraavasti:
a) kahden tunnin palkka, jos kutsu annetaan klo 16.00 mennessä päät- tyvällä säännöllisellä työajalla tai työajan jälkeen ennen klo 21.00 ja
b) kolmen tunnin palkka, jos kutsu annetaan klo 21.00 ja 06.00 välisenä aikana.
3 Milloin kutsu hälytysluontoiseen työhön on annettu klo 21.00 ja 06.00 välisenä aikana maksetaan työhön käytetyltä ajalta 100 prosentilla koro- tettu peruspalkka, mihin sisältyvät mahdolliset ylityökorotukset. Lasket- taessa maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava siten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160, kun viikkotyö- aika on 40 tuntia. Mikäli viikkotyöaika on 37,5 tuntia, jakaja on 158.
4 Lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluontoisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.
5 Hälytysluontoista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti toimi- henkilön säännöllistä työaikaa.
21 § SUNNUNTAITYÖ
1 Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, makse- taan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen peruspalkka.
Palkkaryhmään E kuuluville toimihenkilöille korotus annetaan ensisijai- sesti korotusta vastaavana vapaana.
22 § LEPOAJAT
1 Toimihenkilölle on annettava sunnuntaiksi tai, jollei se ole mahdollista, muuna saman viikon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjaksoi- nen viikkolepo.
2 Tämän pykälän säännöksistä voidaan kuitenkin tehdä poikkeuksia,
a) toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä,
b) milloin työn tekninen laatu ei salli joidenkin henkilöiden täydellistä työstä vapauttamista,
c) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana.
3 Kun työaika on kuutta tuntia pitempi, on toimihenkilölle annettava työn aikana ainakin yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika. Se voidaan kuitenkin sen jälkeen, kun siitä on paikallisesti sovittu, lyhentää 1/2 tuntiin asti. Toimihenkilöllä on oikeus poistua lepoaikana esteettö- mästi työpaikalta.
Tämä ei kuitenkaan koske sellaisia toimihenkilöitä, joiden työpaikalla olo on työn jatkumiselle välttämätöntä. Tällöin toimihenkilölle on annettava tilaisuus aterioida työn aikana.
4 Työn aikana annettua lepoaikaa ei lueta työaikaan, jos toimihenkilö saa sinä aikana esteettömästi poistua työpaikalta.
23 § VIIKKOLEPOKORVAUS
1 Toimihenkilölle suoritetaan hänen tilapäisesti viikkoleponsa aikana tekemästä työstä korvaus lyhentämällä vastaavasti hänen säännöllistä työaikaansa viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana tai, jos siitä etukäteen sovitaan, maksamalla viikkolepokorvaus tämän pykälän 6 kohdan mukaisesti kokonaisuudessaan rahana.
2 Jos työtä tehdään viikon kaikkina päivinä, on, ellei muuta ole sovittu, sunnuntai korvattava viikkolepopäivä päivätyössä.
3 Jos viikkolepopäivä on arkipäivä, ei toimihenkilöllä mahdollista ylityökor- vausta lukuun ottamatta ole vapaa-ajan lisäksi oikeutta muuhun korva- ukseen.
4 Jos viikkolepopäivänä tehty työ on sunnuntaityötä, on toimihenkilölle vapaa-ajan lisäksi maksettava tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sunnuntaityökorotukset.
5 Sillä viikolla, jona vastaava vapaa annetaan, on säännöllinen työaika työtuntijärjestelmän mukainen viikkotyöaika vähennettynä annetun va- paan tuntimäärällä.
6 Jos toimihenkilö siihen suostuu, voidaan viikkolepokorvaus suorittaa kokonaisuudessaan rahana siten, että hänelle suoritetaan kuukausipal- kan lisäksi työhön käytetyltä ajalta
- peruspalkka 100 %:lla korotettuna sekä
- tämän sopimuksen edellyttämät yli- ja sun- nuntaityökorotukset
Korvaustavasta on sovittava samalla kun sovitaan viikkolevon aikana tehtävästä työstä.
24 § VUOSILOMA
1 Toimihenkilöiden vuosilomiin noudatetaan vuosilomalain määräyksiä, el- lei jäljempänä ole toisin sovittu.
2 Ennen 1.1.1984 Vapon palvelukseen tulleilla toimihenkilöllä, joiden osalta on silloin sovittu 36 päivän lomaoikeudesta ja talvilomapidennyk- sestä, noudatetaan silloin sovittua vuosilomamenettelyä.
3 Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana. Työnantajan ja toimihenkilön sopimuksesta voidaan osa kesälomasta antaa lomakauden (2.5.-30.9.) ulkopuolella. Xxxxxxxxxx on kuitenkin käytettävä huhtikuun loppuun mennessä.
4 Vuosilomaa ei vähennä lyhyt tilapäisloma, jonka toimihenkilö on saanut perheessä sattuneen sairauden tai läheisen omaisen kuoleman vuoksi tai reservin kertausharjoitusten, väestönsuojelukurssin tai sellaisten yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoitamista varten, joista ei ole oikeutta kieltäytyä.
5 Lomapäiviksi luetaan kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, juhannusaatto, jouluaatto, pääsiäislauantai ja vappupäivä.
6 Mikäli vuosiloma jaetaan osiin, tulee vajaiden kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäivien osalta määrätä kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden yksi vapaa arkilauantai lomapäiväksi.
7 Kalenterikuukausi oikeuttaa lomaan, jos toimihenkilö on ollut työssä vähintään 14 päivää.
Osa-aikaisessa työsuhteessa olevalla toimihenkilöllä on oikeus lomaan kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työssä vähintään 35 tuntia.
8 Työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäiväs- tä lukien, jos hän on vuosiloman alkaessa tai sen aikana työkyvytön sai- rauden tai tapaturman vuoksi.
Työntekijällä on myös pyynnöstä oikeus loman tai sen osan siirtämi- seen, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sairaanhoi- toon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Mikäli henkilö haluaa vuosilomansa siirrettäväksi, tulee hänen välittö- mästi sairastuttuaan pyytää xxxxx siirtoa esimieheltään ja toimittaa ter- veydenhuollon ammattihenkilön kirjoittama sairauslomatodistus esimie- helleen. Vuosilomaa voidaan siirtää vasta ilmoituspäivästä lukien.
Työntekijä on loman siirron johdosta sairauslomalla. Xxxxxxxxxxxx pää- tyttyä vuosiloma jatkuu ja päättyy alkuperäisen vuosilomasuunnitelman mukaisesti. Xxxxxxx päättää siirretyn vuosiloman ajankohdan.
Oikeus vuosiloman siirtämiseen sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden perusteella ei koske lomarahavapaita eikä ns. xxxxx- xxx vapolaisten pidennyspäiviä.
9 Vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25.
10 Lomaltapaluuraha on 50 % vuosilomapalkasta. Se maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä.
Lomakauden ulkopuolella pidettävältä lomanpidennykseltä lomaltapaluurahaa ei makseta.
11 Eläkkeelle jääviä toimihenkilöitä lukuun ottamatta, ei työsuhteen päätty- essä maksettavasta vuosilomakorvauksesta makseta lomaltapaluura- haa. Työsuhteen aikana pidetystä lomasta lomakorvaus maksetaan.
12 Työnantajan ja toimihenkilön kesken voidaan sopia lomaltapaluurahan vaihtamisesta vapaaksi.
25 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
26 §
TYÖRIIDAT, JOIHIN TOIMIHENKILÖT EIVÄT OSALLISTU
1 Jos työnantajan ja tämän sopimuksen ulkopuolella olevan henkilöryh- män välillä puhkeaa työriita (lakko, sulku, saarto jne.), joka ei ole sopi- musten tai viranomaisten antamien määräysten vastainen, tulee toimi- henkilön:
a) tavalliseen tapaan suorittaa ne tehtävät, jotka hänelle säännöllisesti toimensa perusteella kuuluvat,
b) suorittaa tehtäviä, jotka yleensä kuuluvat samassa yrityksessä työs- kenteleville tämän sopimuksen piiriin kuuluville toimihenkilöille,
c) suorittaa koneiden, työkalujen sekä muiden yrityksen omassa käytös- sä olevien laitteiden suojaamis- ja kunnossapitotöitä,
d) suorittaa sellaisia työselkkauksen piiriin kuulumattomia tehtäviä, jotka helpottavat ja jouduttavat työn uudelleen käyntiin panoa ja käynnissä pi- tämistä ja tehostamista selkkauksen päätyttyä, sekä
e) osallistua suojelutoimenpiteisiin, joilla tarkoitetaan työtä käytön keskeyttämiseksi teknillisesti sopivalla tavalla sekä toimenpiteitä ihmisiin kohdistuvan mahdollisen vaaran tai rakennuksiin ja muihin laitteisiin, aluksiin, koneisiin tai varavarastojen pilaantumisen ehkäisemiseksi; tä- hän verrattavissa on erittäin pakottavista syistä suoritettava työ, jota jo- ku on velvollinen lain tai asetuksen perusteella suorittamaan, sekä työ, jonka laiminlyönnistä voi joutua syytteeseen.
2 Sopimuksen tai viranomaisten määräysten vastaisen työriidan aikana tulee toimihenkilön hänen esimiehensä sitä vaatiessa mahdollisuuksien mukaan suorittaa kaikkea kysymykseen tulevaa työtä.
3 Työriidan kestäessä pyrkii työnantaja omalta osaltaan helpottamaan toimihenkilön asemaa työriidan alaiseen henkilöryhmään nähden.
27 § LUOTTAMUSMIEHET
1 Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneeseen järjestöön kuuluvilla toimihenkilöillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja vara- luottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa tämän tehtäviä.
2 Luottamusmiesten lukumäärän ja toimialueen vahvistavat sopijapuolet. Jommankumman sopijapuolen halutessa otetaan heidän lukumääränsä sopijapuolten käsiteltäväksi.
3 Tehtäväänsä valitun luottamusmiehen tulee olla Vapon palveluksessa.
4 Luottamusmiestehtävien hoitamista varten tulee asianomaisen esimie- hen antaa luottamusmiehelle tilapäistä vapautusta työn kannalta sopi- vana aikana.
5 Luottamusmiestä ei saa tässä pykälässä tarkoitettujen tehtävien hoita- misesta aiheutuvista syistä irtisanoa tai siirtää alempaan tehtävään.
6 Luottamusmiehen tehtävänä on toimihenkilöiden työsuhteita koskevien paikallisten kysymysten seuraaminen ja selvittely. Luottamusmies on oi- keutettu saamaan työnantajalta tehtävänsä hoitamista varten tarvittavat tiedot. Tehtävänsä täyttämiseksi luottamusmiehen tulee:
käsitellä ja tutkia ne palkka- ja muita työsuhdeasioita koskevat valituk- set, joista työnantajan ja toimihenkilön kesken ei ole päästy yksimieli- syyteen sekä tarvittaessa sovitella näitä erimielisyyksiä keskenään ja osapuolten kanssa
- tarvittavassa laajuudessa suorittaa tutkimuksia paikallisesti asiaan perehtyäkseen
- tarvittaessa ja vaadittaessa koota ja antaa alueeltaan tilastollisia ym. tietoja
- suorittaa muita tehtäviä, joita sopijapuolet katsovat tarpeellisiksi tur- veteollisuuden toimihenkilöiden työsuhdeasioissa
- osallistua sopijapuolten sopimaan luottamusmiestehtävän hoitamista edistävään koulutukseen.
7 Työnantajan on ilmoitettava asianomaisille luottamusmiehille mahdolli- simman aikaisessa vaiheessa alueen toimihenkilöiden työsuhteissa tai muissa vastaavissa asioissa tapahtuvista muutoksista.
8 Luottamusmiestehtäviä hoitavalle toimihenkilöiden luottamusmiehelle maksetaan erillinen korvaus, jonka suuruus on 160 euroa/kk; 1.3.2015 alkaen 168 euroa kuukaudessa.
Korvausta ei makseta siltä ajalta, jolloin luottamusmies vuosiloman, sairauden tai muun niihin verrattavan esteen vuoksi ei hoida luottamus- miestehtäviään. Milloin varaluottamusmies työnantajalle asian- mukaisesti tehdyn ilmoituksen ajalla hoitaa luottamusmiehen estyneenä ollessa tämän tehtäviä, maksetaan korvaus ko. kuukauden ajalta jaka- mattomana varaluottamusmiehelle.
28§
TYÖSUOJELUVALTUUTETUILLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET
Työsuojeluvaltuutetun korvaus on 69 euroa kuukaudessa; 1.3.2015 al- kaen 72 euroa kuukaudessa.
29 §
ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY
1 Tässä sopimuksessa ja sen liitteessä määritettyjen työehtojen sovelta- misesta sekä yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiä suhteita kos- kevista asioista tulee työnantajan ja toimihenkilön ensisijaisesti sopia keskenään.
2 Jos asianomaisten välillä syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta eikä sitä saada selvitetyksi heidän välil- lään, on asia jommankumman puolen sitä halutessa siirrettävä työn- antajan ja luottamusmiehen käsiteltäväksi.
3 Neuvottelupyyntö voidaan esittää myös suullisesti.
4 Edellä tarkoitettu neuvottelu on aloitettava viimeistään kahden viikon kuluessa neuvottelupyynnön esittämisestä lukien ja neuvottelut on käy- tävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen.
5 Mikäli työnantaja ja luottamusmies eivät ole päässeet ratkaisusta yksi- mielisyyteen tai osapuoli ei tyydy tehtyyn ratkaisuun, jätetään asia sopi- japuolten selvitettäväksi.
6 Milloin asia saatetaan sopijapuolten käsiteltäväksi, on siitä laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä aiheuttanut asia sekä molempien osapuolten kan- ta. Muistiosta on jätettävä kappaleet sopijapuolille.
7 Elleivät sopijapuolten väliset neuvottelut johda tulokseen voi jompikumpi sopijapuolista saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
8 Erimielisyydestä ja muustakin kysymyksestä, josta tahdotaan neuvotte- luja sopijapuolten kesken, on toiselle sopijapuolelle annettava kirjallinen ilmoitus ja neuvottelut aloitettava viimeistään kahden viikon kuluessa sen jälkeen. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä vält- täen.
9 Tämän sopimuksen soveltamisesta johtuvien erimielisyyksien johdosta ei sopimuksen voimassa ollessa saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin tai siihen verrattavaan joukkotoimenpiteeseen.
30 §
XXXXXXXX Tämä sopimus estää ryhtymästä lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen voi- massaoloaikana, samoin kuin joukkoirtisanomiseen tai joukkoirti- sanoutumiseen saman tarkoituksen saavuttamiseksi. Samoin on laita tämän sopimuksen liiteosaan nähden sen voimassa ollessa.
31§
JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE
Sopijapuolet noudattavat sopimuskaudella jatkuvan neuvottelun periaa- tetta siten, että sopijapuolten ollessa neuvoteltavasta asiasta yksimieli- siä, voidaan voimassa olevaa työehtosopimusta siltä osin muuttaa.
32 §
SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN
Tämä sopimus tulee voimaan 1.11.2014 ja on voimassa 31.1.2017 saakka. Osapuolet neuvottelevat sopimuskauden 1.9.2016 - 31.1.2017 osalta palkankorotuksista erikseen pohjautuen työllisyys- ja kasvusopi- muksen kohtaan 2.3. Tältä osin sopimus voidaan irtisanoa osapuolten kesken 4 kk irtisanomisajalla päättymään 30.8.2016 mikäli keskusjär- jestöt eivät ole päässeet 15.6.2015 mennessä sopimukseen palkoista (työllisyys- ja kasvusopimuksen kohta 2.3).
Uudesta sopimuksesta neuvoteltaessa sopimusmääräykset ovat voi- massa kunnes uusi sopimus on tehty tai sopimusneuvottelut on todettu yhdessä päättyneiksi taikka toinen osapuoli on todennut kirjallisesti so- pimusneuvottelut päättyneiksi.
Helsingissä, lokakuun 21.10.2013
VAPO OY
Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
METO - METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
METO - METSÄALAN ASIANTUNTIJAT RY PÖYTÄKIRJA
VAPO OY
NEUVOTTELUKUNTIEN KOKOUS
Aika 21.10.2013 kello 8.00 – 11.30
Xxxxxx XXXXX toimisto, Xxxxxxxxx 0, Xxxxxxxx
1 ( 2 )
Läsnä
Xxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx
1§ KOKOUKSEN AVAUS
Xxxxx Xxxxxxxx avasi kokouksen.
2§ JÄRJESTÄYTYMINEN
Puheenjohtajaksi valittiin Xxxxx Xxxxxxxx, sihteeriksi Xxxxx Xxxxxxx.
3§ TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISU AJALLE 1.11.2014 – 31.1.2017
3.1 Sopimuksen voimassaolo
Työehtosopimuksen voimassaoloaika on 1.11.2014 – 31.1.2017
3.2 Palkankorotus 1.3.2015
Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja korotetaan 1.3.2015 20 euron yleiskorotuksella.
Palkkaryhmittelyn mukaiset peruspalkat 1.3.2015 alkaen ovat seuraavat:
Palkkaryhmä A1 | 3289 |
Palkkaryhmä A2 | 2860 |
Palkkaryhmä B | 2487 |
Palkkaryhmä C | 2162 |
Palkkaryhmä E | 2870 |
3.3 Palkankorotus 1.3.2016
Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja korotetaan 1.3.2016 0,4 %:n yleiskorotuksella.
Palkkaryhmittelyn mukaiset peruspalkat 1.3.2016 alkaen ovat seuraavat:
Palkkaryhmä A1 | 3302 |
Palkkaryhmä A2 | 2871 |
Palkkaryhmä B | 2497 |
Palkkaryhmä C | 2171 |
Palkkaryhmä E | 2881 |
3.4. Muutokset varallaolon kokonaiskorvauksiin
Mikäli muun kuin palkkaryhmään E kuuluvan toimihenkilön kanssa on sovittu poltto- ainetoimituksiin liittyvästä paikkaan sidotusta varallaolosta, siitä maksettavat koko- naiskorvaukset muuttuvat seuraavasti:
Kokonaiskorvaus 1.10.2013 alkaen 148 euroa; 1.3.2015 alkaen 149 euroa; 1.3.2016
alkaen 150 euroa.
Kokonaiskorvaus 1.10.2013 alkaen 224 euroa; 1.3.2015 alkaen 226 euroa; 1.3.2016
alkaen 227 euroa.
3.5 Sopimuskausi 1.9.2016 -31.1.2017
Osapuolet neuvottelevat sopimuskauden 1.9.2016 - 31.1.2017 osalta palkankoro- tuksista erikseen pohjautuen työllisyys- ja kasvusopimuksen kohtaan 2.3. Tältä osin sopimus voidaan irtisanoa osapuolten kesken 4 kk irtisanomisajalla päättymään 30.8.2016 mikäli keskusjärjestöt eivät ole päässeet 15.6.2015 mennessä sopimuk- seen palkoista (työllisyys- ja kasvusopimuksen kohta 2.3).
3.6 Tekstimuutokset
Sovittiin työehtosopimuksen 24 § kohta 8 muutettavaksi seuraavaan muotoon:
Työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäivästä lukien, jos hän on vuosiloman alkaessa tai sen aikana työkyvytön sairauden tai tapaturman vuoksi.
Työntekijällä on myös pyynnöstä oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, jos tiede- tään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sairaanhoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Mikäli henkilö haluaa vuosilomansa siirrettäväksi, tulee hänen välittömästi sairastut- tuaan pyytää loman siirtoa esimieheltään ja toimittaa terveydenhuollon ammattihen- kilön kirjoittama sairauslomatodistus esimiehelleen. Vuosilomaa voidaan siirtää vas- ta ilmoituspäivästä lukien.
Työntekijä on loman siirron johdosta sairauslomalla. Sairausloman päätyttyä vuosi- loma jatkuu ja päättyy alkuperäisen vuosilomasuunnitelman mukaisesti. Xxxxxxx päättää siirretyn vuosiloman ajankohdan.
Oikeus vuosiloman siirtämiseen sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttö- myyden perusteella ei koske lomarahavapaita eikä ns. xxxxxxxx vapolaisten piden- nyspäiviä.
Sovittiin työehtosopimuksen 9 § kohta 1 muutettavaksi seuraavaan muotoon: Matkakustannusten korvauksen suhteen noudatetaan kulloinkin voimassaolevaa Vapo-konsernin matkustussääntöä sekä verohallinnon vuosittain vahvistamia vero- vapaita matkakustannusten korvausperiaatteita.
Sovittiin työehtosopimuksen 10 § muutettavaksi seuraavaan muotoon: ETÄTYÖJÄRJESTELYT
Milloin toimihenkilö osin tai kokonaan tekee työtä kotoa käsin, työnantaja varustaa kotikonttorin tarvittavilla tietoliikenneyhteyksillä, kannattavalla tietokoneella ja tarvit- taessa tulostimella.
3.7 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvaukset
Luottamusmieskorvaus 1.3.2015 alkaen on 168 euroa/kk ja työsuojeluvaltuutetun korvaus 1.3.2015 alkaen on 72 euroa/kk.
4 § SEURAAVA KOKOUS
Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx valmistelevat seuraavan tapaamisen.
5§ PÄÄTÖS
Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 11.30
Pöytäkirja tarkastettu
Vakuudeksi Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
.