TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1
Kaupunkiraideliikenne 1.3.2023 – 31.3.2025
Sisällysluettelo
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1
1. LUKU | YLEISET MÄÄRÄYKSET 8
1. § Työehtosopimuksen soveltamisala 8
5. § Työsuhteen alkaminen ja työsopimus 9
7. § Yleiset velvollisuudet 10
8. § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen 10
9. § Määräaikainen työsopimus 10
10. § Työsopimuksen purkaminen tai purkautuneena pitäminen 10
4. LUKU | TYÖAIKA - TYÖAIKALAIN 7 §:N ALAINEN TYÖ (JAKSOTYÖ) 12
14. § Säännöllisen työajan pituus 12
15. § Keskimääräinen säännöllinen työaika 12
16. § Työviikko ja työjakso 13
17. § Työajan tasausvapaapäiväjärjestelyt 13
18. § Työvuorojen pituus ja jakaminen 14
19. § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan 15
21. § Yötyön aikahyvitys ja yötyölisä 16
4.6 TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA 17
22. § Työajaksi luettava aika 17
23. § Matka-ajan lukeminen työajaksi 17
24. § Muu työajaksi luettava aika 17
25. § Päivittäinen lepoaika 18
27. § Viikoittainen vapaa-aika ja toinen viikoittainen vapaapäivä 19
28. § Työtuntijärjestelmän laatiminen 20
29. § Työtuntijärjestelmän muuttaminen 20
30. § Työvuoron keskeyttämisestä, peruuntumisesta tai jakamisesta aiheutuva korvaus 21
31. § Työaikakorvausten laskeminen 21
32. § Työajan tasoittuminen täysiksi tunneiksi 22
33. § Iltatyölisä ja yötyölisä 22
38. § Korvaus työvuoron muuttamisesta 23
42. § Ylityön enimmäismäärät 24
44. § Poissaolon vaikutus ylityön ja lisätyön korvaamiseen 25
45. § Ylityökorvaukset helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävässä työjaksossa 25
4.12 ASUNTOVARALLAOLO JA VARALLAOLO 25
46. § Asuntovarallaolo ja varallaolo 25
4.13 OSA-AIKATYÖN MÄÄRÄYKSET 26
48. § Osa-aikatyö ja vuosiloma 26
50. § Työkohtainen erikoislisä 27
51. § Tilapäiset muutokset työssä 28
53. § Muutokset palkkausperusteessa 28
54. § Palkan laskeminen poissaolon ajalta 29
55. § Palkanmaksun korjaaminen ja palkan vähentäminen 29
56. § Palkkaerittely ja jäsenmaksun periminen 29
58. § Matkakustannusten korvaaminen 30
7.1 SAIRAUSPOISSAOLO JA SAIRAUSAJAN PALKKA 31
60. § Oikeus sairausajan palkkaan 31
61. § Työsuhteen keston määräytyminen 32
62. § Työkyvyttömyyden osoittaminen 32
63. § Sairausajan palkan laskeminen 32
64. § Perhevapaat ja poissaolo pakottavista perhesyistä 34
65. § Palkanmaksu raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta 34
66. § Palkanmaksu tilapäisen hoitovapaan ajalta 35
66 a. § ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi 36
67. § Merkkipäivät ja perhesyyt 36
68. § Maanpuolustus ja väestönsuojelu 36
69. § Keskusjärjestökokoukset 37
70. § Kunnalliset luottamustoimet 37
8. LUKU | VUOSILOMA JA LOMARAHA 38
75. § Työssäolon veroinen aika 38
76. § Vuosilomapalkka ja vuosilomalisä 39
78. § Vuosiloman antaminen ja jakaminen 41
79. § Työntekijän kuuleminen ja vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen 41
80. § Vuosiloman ja talvilomanpidennyspäivien siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi 42
81. § Vuosiloman säästäminen 42
83. § Lomaraha ja sen määräytyminen 43
9. LUKU | SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 46
9.1 TYÖTURVALLISUUS JA SUOJAVÄLINEET 46
9.2 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO 47
86. § Oikeus terveyden- ja sairaanhoitoon 47
87. § Terveystarkastukset ja kustannusten korvaaminen 47
89. § Työpaikan tilaisuudet 48
10. LUKU | ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 48
91. § Ammatti- tai muu koulutus 49
11. LUKU | YHTEISTOIMINTA JA HENKILÖSTÖN EDUSTUS 49
93. § Neuvotteluajan laskenta 49
96. § Työsuojeluvaltuutetut 52
12. LUKU | ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN JA TYÖRAUHA 53
97. § Työehtosopimukseen kohdistuvat erimielisyydet 53
99. § Työnseisauksen estäminen 54
13. LUKU | SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN 54
100. § Voimassaolo ja irtisanominen 54
PALKKALIITE 4. | KAUPUNKIRAIDELIIKENTEESEEEN LIITTYVÄT TYÖT 55
4. § Henkilökohtainen osuus (0-18 %) 56
5. § Henkilökohtaisen osuuden minimi 58
Liite 2 / Työsopimuksen irtisanomista ja lomautusta koskeva sopimus 73
Liite 3 / Matkakustannusten korvaamista koskeva sopimus 85
Liite 5 / Palkat, lisät ja palkkiot 92
TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA RAUTATIEALAN TYÖEHTOSOPIMUS
Aika 2.3.2023
Paikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Läsnä Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n edustajat
Rautatiealan työehtosopimuksen osapuolet ovat tänään 2.3.2023 allekirjoittaneet valtakun- nansovittelijan 1.3.2023 antaman sovintoehdotuksen mukaiset muutokset työehtosopimuk- seen.
1. Sopimuksen voimassaoloaika ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen
Sopimuskausi alkaa 1.3.2023 ja päättyy 31.3.2025. Sopimus korvaa osapuolten kes- ken ajalle 1.3.2022 – 28.2.2023 sovitun työehtosopimuksen.
2. Palkantarkistukset
2.1. Kertaerä vuonna 2023
Kertaerän suuruus on 500 euroa ja se maksetaan huhtikuun 2023 palkanmaksun yh- teydessä.
Kertaerä maksetaan vain niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on al- kanut viimeistään 1.10.2022 ja on edelleen voimassa kertaerän maksupäivänä. Ker- taerä maksetaan myös, jos työntekijä on lomautettuna, sairaana tai perhevapaalla.
Osa-aikaiselle työntekijälle kertaerän määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työ- ajan suhteessa.
Kertaerää ei makseta, jos työntekijä on itse irtisanoutunut ennen kertaerän mak- suajankohtaa.
Kertaerää ei oteta huomioon muita palkkaeriä maksettaessa, muun muassa vuosilo- mapalkkaa, -lisää, lomarahaa, ylityökorvausta tai keskitunti/päiväansiota lasketta- essa.
2.2. Yleiskorotuksen suuruus ja ajankohta Vuosi 2023
Työntekijän palkka ja taulukkopalkat
Työntekijän palkkaa ja taulukkopalkkoja sekä takuuosia korotetaan 1.5.2023 tai lä- hinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 3,0 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.
Euromääräiset lisät ja palkkiot
Alla lueteltuja euromääräisiä lisiä/palkkioita korotetaan 1.5.2023 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 3,0 prosentilla.
palkkaliite 1 | työhönsidonnaisuuslisä |
työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa | |
kielilisä | |
kielitaitolisä | |
radio-ohjauslisät | |
palkkaliite 2 | olosuhde/kammiolisä |
hankalan työn lisä | |
junakaluston siirtolisä | |
palkkaliite 4 | monitoimikuljettajan lisä |
yhteiset | yötyölisä |
yötyölisä yksivuorotyössä | |
pylväs-mastolisä luottamusmiespalkkio, työsuojeluvaltuute- tun palkkio |
Vuosi 2024
Työntekijän palkka ja taulukkopalkat
Työntekijän palkkaa ja taulukkopalkkoja sekä takuuosia korotetaan 1.6.2024 tai lä- hinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 3,0 prosentin suuruisella yleiskorotuksella.
Euromääräiset lisät ja palkkiot
Alla lueteltuja euromääräisiä lisiä/palkkioita korotetaan 1.6.2024 tai lähinnä sen jäl- keen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 3,0 prosentilla.
palkkaliite 1 | työhönsidonnaisuuslisä |
työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa | |
kielilisä | |
kielitaitolisä | |
radio-ohjauslisät | |
palkkaliite 2 | olosuhde/kammiolisä |
hankalan työn lisä | |
junakaluston siirtolisä | |
palkkaliite 4 | monitoimikuljettajan lisä |
yhteiset | yötyölisä |
yötyölisä yksivuorotyössä | |
pylväs-mastolisä luottamusmiespalkkio, työsuojeluvaltuute- tun palkkio |
2.3. Keskitetty järjestelyerä palkkaliitteessä 4
Lisäksi palkkaliitteen 4 kaupunkiraideliikenteeseen liittyvät työt raitiovaununkuljetta- jan, metrojunankuljettajan ja kaupunkiraideliikennekuljettajan ohjekuukausipalkkoja korotetaan
1.5.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien | 107 euroa |
1.6.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta lukien | 100 euroa |
3. Rakenteelliset muutokset Työehtosopimusmuutokset
Muutetaan 5 § 2 momentti kuulumaan seuraavasti:
2. Työhönottajan on todistettavasti ilmoitettava työsopimusta tehtäessä työnteki- jälle työn laatu, työpaikka, työpaikkakunta ja mahdollinen työalue. Samoin työn- tekijälle on ilmoitettava, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa määrä- ajan tai muutoin katsottava määräaikaiseksi taikka onko työsopimus katsottava toistaiseksi voimassa olevaksi. Milloin työsopimus on tarkoitettu olemaan voi- massa määräajan tai muutoin katsotaan määräaikaiseksi, työntekijälle on sa- malla ilmoitettava sen pituus joko kalenteriajan mukaan tai muutoin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla. Työntekijän kanssa on aina tehtävä kirjallinen tai sähköinen työsopimus.
Muutetaan 34 § 2 momentti ja 69 § 2 momentti kuulumaan seuraavasti: (13.5.2022 allekirjoituspöytäkirjan mukainen työryhmäkirjaus)
Luottamusmiehelle on ennen työtuntijärjestelmän suunniteltua voimaantuloa varat- tava tilaisuus tutustua sitä koskevaan ehdotukseen vähintään 6 päivän aikana ja an- taa siitä lausuntonsa välittömästi sen jälkeen. Työnantajan tulee kuitenkin varata luot- tamusmiehelle tilaisuus tutustua ehdotukseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja heti kun työvuorosuunnitelma on valmis.
Muutetaan 52 § 7 momentti kuulumaan seuraavasti:
Paikallisesti voidaan sopia varallaoloon liittyvistä työehdoista muullakin tavoin.
Lisätään 62 § uusi 6 momentti kuulumaan seuraavasti:
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisesti määräajaksi siitä, että työntekijälle maksetaan klo 21.00–06.00 väliseltä ajalta yötyölisää vähintään 38 % yksinkertai- sesta tuntipalkasta, jolloin aikahyvitystä ei anneta. Jos kuitenkin viimeistään kello
04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yötyölisää myös klo 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.
Muutetaan 21 § Yötyön aikahyvitys ja yötyölisä kohtaa 6 kuulumaan seuraavasti:
6. Jos työnantaja ei anna yötyön aikahyvitystä, maksetaan klo 21.00–06.00 väli- seltä ajalta yötyölisää vähintään 38 %. Jos kuitenkin viimeistään kello 04.00 aloi- tettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yötyölisää myös klo 06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepo- aikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka. Työnantaja ja työntekijä voi- vat sopia kirjallisesti määräajaksi siitä, että noudatetaan kohdan 1 määräyksiä.
Muutetaan 87 § 3 momentti kuulumaan seuraavasti:
Paikallisesti voidaan sopia varallaolon korvaamisesta joko rahakorvauksena tai työ- ajaksi lukemalla. Korvausmuotoja voidaan käyttää ajallisesti jaksotettuna esimerkiksi korvaamalla varallaolo arkipäivinä rahakorvauksella ja viikonloppuna työajaksi luke- malla. Paikallisesti voidaan sopia varallaoloon liittyvistä työehdoista muullakin tavoin.
Muutetaan alkaen 107 § 2 momentti kuulumaan seuraavasti:
1. Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 1 §:n mukai- seen raskausrahaan, maksetaan palkka raskausvapaalta yhteensä enintään 40 yhdenjaksoiselta arkipäivältä.
2. Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 5 §:n 1–3 momentin tai 9 luvun 9 §:n nojalla vanhempainrahaan, maksetaan palkka van- hempainvapaalta 32 ensimmäiseltä vanhempainrahapäivältä. Palkka makse- taan siten kuin 105 §:ssä määrätään. Tämän ylittävältä ajalta myönnettävä van- hempainvapaa on palkatonta.
3. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut ennen raskausva- paan ja vanhempainvapaan alkua työsuhteessa samaan työnantajaan vähin- tään kuusi kuukautta
Soveltamisohje:
Ei synnyttävän vanhemman palkallinen vanhempainvapaa on enintään 32 päivää
Siirtymämääräys:
Tämän kohdan määräyksiä noudatetaan 1. tammikuuta 2024 lukien niihin työntekijöi- hin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain muutoksia ja joiden oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen alkaa sopimuksen voimaantulon jälkeen.
Muihin työntekijöihin noudatetaan työsuhteessa 28.2.2023 voimassa olleita (31.12.2023 saakka voimassa olevia) työehtosopimuksen raskaus- ja vanhempain- vapaan määräyksiä.
Kaupunkiraideliikenne palkkaliite 4
Muutetaan 65 § 2 momentti kuulumaan seuraavasti:
1. Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 1 §:n mukai- seen raskausrahaan, maksetaan palkka raskausvapaalta yhteensä enintään 40 yhdenjaksoiselta arkipäivältä.
2. Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 5 §:n 1–3 momentin tai 9 luvun 9 §:n nojalla vanhempainrahaan, maksetaan palkka van- hempainvapaalta 32 ensimmäiseltä vanhempainrahapäivältä. Palkka
maksetaan siten kuin 105 §:ssä määrätään. Tämän ylittävältä ajalta myönnet- tävä vanhempainvapaa on palkatonta.
3. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut ennen raskausva- paan ja vanhempainvapaan alkua työsuhteessa samaan työnantajaan vähin- tään kuusi kuukautta
Soveltamisohje:
Ei synnyttävän vanhemman palkallinen vanhempainvapaa on enintään 32 päi- vää.
Siirtymämääräys:
Tämän kohdan määräyksiä noudatetaan 1. tammikuuta 2024 lukien niihin työn- tekijöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain muutoksia ja joiden oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen alkaa sopimuk- sen voimaantulon jälkeen.
Muihin työntekijöihin noudatetaan työsuhteessa 28.2.2023 voimassa olleita (31.12.2023 saakka voimassa olevia) työehtosopimuksen raskaus- ja vanhem- painvapaan määräyksiä.
4. VR-Yhtymä Oyj:tä koskevan yrityskohtaisen keskimääräisen työajan kokeilu- hankkeen jatkaminen
Osapuolet jatkavat VR-Yhtymä Oyj:tä koskevaa 19.3.2020 allekirjoitettua yrityskoh- taista kaukoliikenteen keskimääräistä työajan kokeilua/pilottia tämän työehtosopi- muksen voimassaoloajan 31.3.2025 saakka. Osapuolet arvioivat kokeilun jatkoa erik- seen 31.10.2023 mennessä ja sopivat tarvittaessa keskimääräisen työajan kokeiluun tulevista mahdollisista muutoksista.
5. Työryhmät
Palkkaliite 4 työryhmä
Osapuolet perustavat työryhmän neuvottelemaan uudesta palkkausjärjestelmästä, jonka tarkoitus on korvata nykyinen järjestelmä. Työryhmän tehtävänä on erityisesti neuvotella työkohtaisiin ohjekuukausipalkkoihin perustuvan järjestelmän uudistami- sesta. Uudella järjestelmällä pystytään arvioimaan vanhoja ja mahdollisesti uusia teh- täviä. Työryhmän toimeksiantoon kuuluu myös henkilökohtaisen osuuden ja muiden palkkauksen määräytymiseen vaikuttavien tekijöiden mahdollinen muuttaminen. Työ toteutetaan kustannusneutraalisti.
6. Päiväys ja allekirjoitukset
Helsingissä, maaliskuun 2. päivänä 2023
PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY
▇▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ Minna Ääri
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY
▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇-▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇
1. LUKU | YLEISET MÄÄRÄYKSET
1. § Työehtosopimuksen soveltamisala
1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan rautatiealaan liittyvissä töissä seuraavasti:
− | Rautatieliikenteeseen liittyvät työt | Palkkaliite 1 |
− | Rautatiekalustoon liittyvät työt | Palkkaliite 2 |
− | Radanpitoon ja ratalaitteisiin liittyvät työt | Palkkaliite 3 |
− | Kaupunkiraideliikenteeseen liittyvät työt | Palkkaliite 4 |
2. Palkkoja ja työehtoja koskevat erityismääräykset ovat sopimuksen palkka- liitteissä.
2. § Yleiset sopimukset
1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:
− | Yleissopimus | Liite 1 |
− | Irtisanomissuojasopimus | Liite 2 |
− | Matkakustannuksia koskeva sopimus | Liite 3 |
2. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen osalta noudatetaan keskusjärjestö- jen tekemää sopimusta. Voimassaolevat ryhmähenkivakuutusehdot ja kor- vaussummat ovat saatavilla Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolin inter- netosoitteessa ▇▇▇▇://▇▇▇.▇▇▇▇.▇▇.
3. § Paikallinen sopiminen
1. Jäljempänä todetuissa työehtosopimusmääräyksissä valtuutettujen asioi- den osalta paikallinen sopiminen on mahdollista työehtosopimuksen neu- vottelujärjestyksen mukaisesti yrityksen ja allekirjoittaneen työntekijäjärjes- tön tai työnantajan edustajan ja pääluottamusmiehen tai heidän valtuutta- miensa välillä. Luottamusmiesten kanssa tehty sopimus sitoo niitä työnte- kijöitä, joita heidän on katsottava edustavan.
2. Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei irtisanomisajasta ole muuta sovittu.
3. Sopimus on tehtävä kirjallisena ja tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on voimassa olevan työehtosopimuksen osa.
4. Luvun 4 työaikaa ja korvauksia koskevista määräyksistä voidaan sopia pai- kallisesti toisin.
4. § Selviytymislauseke
1. Mikäli sopimuksen piirissä olevat yritykset joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan ta- loudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen yritysten toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopi- muskaudella.
2. LUKU | TYÖSUHDE
5. § Työsuhteen alkaminen ja työsopimus
1. Työnantajalla on työsopimuslain mukaan oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijä.
2. Työhönottajan on todistettavasti ilmoitettava työsopimusta tehtäessä työn- tekijälle työn laatu, työpaikka, työpaikkakunta ja mahdollinen työalue. Sa- moin työntekijälle on ilmoitettava, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voi- massa määräajan tai muutoin katsottava määräaikaiseksi taikka onko työ- sopimus katsottava toistaiseksi voimassa olevaksi. Milloin työsopimus on tarkoitettu olemaan voimassa määräajan tai muutoin katsotaan määräai- kaiseksi, työntekijälle on samalla ilmoitettava sen pituus joko kalenteriajan mukaan tai muutoin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla. Työntekijän kanssa on aina tehtävä kirjallinen tai sähköinen työsopimus.
3. Työsopimuksessa voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perheva- paan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuu- kaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30:tä kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä
4. Työntekijän työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnantaja työntekijän työhön ottaessaan ilmoittaa työn alkavan ja työntekijä sopimuk- sen mukaisesti ryhtyy työhön.
5. Työhön ottamisesta on välittömästi ilmoitettava ao. luottamusmiehelle, jolla on oikeus saada jäljennös kirjallisesta työsopimuksesta.
6. Työntekijälle annettavaan perehdyttämiskoulutukseen sisällytetään myös pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun opastus yhteistoimintajärjes- telmistä.
6. § Ulkomaan työkomennus
1. Ulkomaan työkomennuksen osalta solmitaan työnantajan ja työntekijän vä- linen kirjallinen komennussopimus, jossa selvitetään palkkaukseen, työai- kaan, majoitukseen, vakuutuksiin, sairastumisiin, kotona käynteihin,
vuosilomiin ja vastaaviin liittyvät asiat. Sopimuksesta tulee toimittaa tieto luottamusmiehelle.
7. § Yleiset velvollisuudet
1. Työntekijän tulee suorittaa työnsä ahkerasti ja huolellisesti, noudattaa tar- koin työaikaa sekä välttää työssä kaikkea, mikä voi saattaa hänen tai hänen työtoverinsa turvallisuuden vaaranalaiseksi tai turmella työnantajan omai- suutta.
2. Työpaikalla on ehdottomasti kielletty alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena oleminen.
3. Työstä poisjäämisestä on työnantajan kanssa etukäteen sovittava.
4. Työntekijän on oltava työsopimuksen mukaisessa kokoontumispaikassa työajan alkaessa valmiina työskentelyyn. Kokoontumispaikkana (lähtöpaik- kana) pidetään sitä paikkaa, josta työntekijä saa normaalisti työmääräyk- sensä tai jossa hän, työnantajan määräyksestä, pysyväisluontoisesti säilyt- tää työhönsä liittyviä välineitä ja varusteita.
5. Paikallisesti, olosuhteista riippuen, voidaan varsinaisen kokoontumispai- kan tilalle sopia tilapäisesti muukin paikka, missä työntekijän on oltava työ- ajan alkaessa. Tilapäinen kokoontumispaikan muutos ei saa huonontaa työntekijän aikaisempia etuuksia.
8. § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen
1. Lomauttamisen sekä, työsuhteen jatkuttua yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta, toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomisen osalta noudatetaan irtisanomissuojaa ja lomautuksen perusteita koskevia erillisiä määräyksiä. (Liite 2)
9. § Määräaikainen työsopimus
1. Irtisanomisaikaa ei noudateta, jos työsopimus on tehty määräajaksi. Työ- suhde päättyy tällöin määräajan päättyessä tai työn tultua suoritetuksi.
10. § Työsopimuksen purkaminen tai purkautuneena pitäminen
1. Työsopimus, jossa on sovittu koeajasta, voidaan purkaa molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa.
2. Työsopimus voidaan purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta työsopimus- lain 8 luvussa mainituista syistä.
3. Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää eikä sinä aikana ole ilmoittanut pätevää estettä, työnantajalla on oikeus käsitellä
työsopimusta purkautuneena. Ennen työsopimuksen purkamista työnanta- jan on kuultava asiasta asianomaista luottamusmiestä.
4. Jos työntekijä voi kuitenkin näyttää toteen, että hänellä ei ole voittamatto- mien esteiden vuoksi ollut mahdollisuutta esittää edellä mainitussa määrä- ajassa pätevää selvitystä poisjäämisensä syystä, mutta hän esittää tämän selvityksen heti esteen päätyttyä, työsopimuksen purkautuminen peruun- tuu.
11. § Työn vähyys
1. Työsuhde voi päättyä myös työn vähyyden vuoksi. Ennen kuin työntekijä kuitenkaan irtisanotaan tästä syystä, siirretään hänet, mikäli mahdollista työpaikassaan ammattiaan vastaavaan tai muutoin hänelle soveltuvaan työhön. Ellei edellä mainittuun siirtoon ole mahdollisuutta, voidaan työnte- kijä hänen suostumuksellaan siirtää jollekin muulle yrityksen työpaikalle, missä työvoiman tarvetta esiintyy. Siirron jälkeen työntekijän palkka mää- räytyy uuden työn mukaan.
2. Jos työn vähyys jollakin 1 §:ssä mainitulla työalalla on yleinen, neuvotellaan sopimuspuolten kesken työajan lyhentämisestä.
3. Jos edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta irtisanomisia joudutaan suorittamaan, sanotaan irti yleensä ensin työntekijä, joka on ollut työssä vähimmän aikaa ja jolla on pienemmät huoltovelvollisuudet, ellei häntä am- mattinsa vuoksi ole pidettävä työssä välttämättömänä. Ennen tällaisia irti- sanomis- ja siirtotoimenpiteitä tulee työnjohdon kuulla luottamusmiestä.
4. Kun töiden määrä kasvaa ja työntekijöiden lukumäärää on tämän johdosta lisättävä, pyritään tällöin ottamaan työhön ensisijaisesti aikaisemmin yrityk- sen palveluksessa olleita, töiden vähyyden takia irtisanottuja työntekijöitä.
12. § Menettelymääräyksiä
1. Sairauden perusteella tapahtuneesta työsuhteen päättämisestä tai sairaus- poissaolo-oikeuden väärinkäytöstä aiheutuneet erimielisyydet, ratkaistaan tämän työehtosopimuksen erimielisyyksien ratkaisumenettelyä noudat- taen. Tarvittaessa asiantuntijalääkäri osallistuu asian käsittelyyn.
2. Työsuhteen päättäminen on suoritettava todistettavasti. Työntekijälle on samalla ilmoitettava syy työsuhteen päättymiseen. Työsopimuksen irtisa- nominen tai purkaminen on tehtävä kirjallisesti.
3. Työntekijällä on oikeus työsuhteen kestäessä saada väliaikainen työtodis- tus.
4. LUKU | TYÖAIKA - TYÖAIKALAIN 7 §:N ALAINEN TYÖ (JAKSOTYÖ)
4.1 YLEISTÄ
13. § Soveltamisala
1. Työaika palkkaliitteen 4 tehtävissä määräytyy tämän luvun ja työaikalain 7
§:n mukaisesti.
2. Kaupunkiraideliikenteen valvomoiden (liikenteenohjaus, tekniset- ja turva- valvomot) työtehtävissä työajassa ja palkkausperusteissa voidaan noudat- taa työnantajan päätöksellä Rautatiealan työehtosopimuksen 3. luvun ja palkkaliitteen 3 kohdan 2 palkkausperusteiden määräyksiä.
4.2 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA
14. § Säännöllisen työajan pituus
1. Säännöllinen työaika on 115 tuntia kolmen viikon työjaksossa.
2. Säännöllinen työaika voidaan, milloin se työn järjestelyjen takia tai työnte- kijälle epätarkoituksenmukaisten työvuorojen estämiseksi on välttämä- töntä, järjestää myös siten, että se on kahdessa kolmen viikon työjaksossa 230 tuntia. Säännöllinen työaika ei saa missään yksittäisessä vuorotaulun kohdassa ylittää 118 tuntia työjaksossa.
15. § Keskimääräinen säännöllinen työaika
1. Keskimääräinen säännöllinen työaika enintään 27 viikon tasoittumisjak- soilla on 115 tuntia 3 viikon jaksossa, jolloin säännöllinen työaika 3 viikon jaksossa voi olla enintään 120 tuntia.
2. Tasoittumisjakson pituus pitää ilmoittaa ennen tasoittumisjakson käyttöön- ottoa. Työntekijälle on annettava tasoittumissuunnitelma tasoittumisjakson ajalle.
3. Työvuoroluettelo julkaistaan kolmen viikon ajanjaksolle ja lisäksi julkaistaan sitomaton työvuoroluettelon luonnos seuraavalle kolmen viikon jaksolle.
4. Ylityönä korvataan kaikki laaditun työvuoroluetteloon merkityn tuntimäärän ylittävä, työnantajan aloitteesta työntekijän suostumuksella teetetty työ. Yli- työkorvauksena maksetaan 3 viikon säännöllisen työajan ylittäviltä 12 en- simmäiseltä työtunnilta 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla koro- tettu yksinkertainen tuntipalkka.
5. Työehtosopimuksen 19 § mukaiset arkipyhät lyhentävät keskimääräistä säännöllistä työaikaa kahdeksalla tunnilla kutakin arkipyhää kohti.
6. Arkipyhästä johtuva työajan lyhennys toteutetaan 19 §:stä poikkeavasti an- tamalla työntekijälle vapaa kyseisen työajan tasoittumisjakson aikana tai työntekijän suostumuksella muuna aikana.
7. Jos 19 §:n mukaisesta arkipyhästä johtuvaa työajan lyhennystä ei ole voitu antaa edellä mainitulla tavalla, maksetaan ylittävältä työajalta korvauksena 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
Tasoitusjakson tai työsuhteen päättyminen
8. Työsuhteen ollessa voimassa tasoittumisjakson päättyessä työajan ehti- mättä tasoittua keskimäärin 115 tuntiin, korvataan keskimääräisen työajan ylittävät tunnit ylityönä. Korvattavat tunnit maksetaan 50 % korotettuna. Keskimääräisen työajan ollessa tasoittumisjakson päättyessä alle 115 tun- tia, ei mahdollisesti jäljelle jäävää tuntialijäämää peritä työntekijältä.
9. Jos työsuhde päättyy työntekijän irtisanoutumiseen tai muuten työnteki- jästä johtuvasta syystä kesken tasoittumisjakson, ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 115 tuntiin, korvataan saamatta jäänyt ansio laske- malla, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on jaksoa kohti 115 tun- tia pidempi. Ylimääräiset tunnit korvataan työntekijälle 50 % korotettuna. Vastaavaa sovelletaan siirrettäessä työntekijä toisen työaikamuotoon kes- ken tasoittumisjakson.
10. Työsuhteen päättyessä tuotannollisista tai taloudellisista syistä, korvataan työsuhteen päättyessä keskimäärin 115 tuntia ylittävät tunnit 50 % korotet- tuna työntekijälle. Keskimääräisen työajan ollessa tasoittumisjakson päät- tyessä alle 115 tuntia, ei mahdollisesti jäljelle jäävää tuntialijäämää peritä työntekijältä.
11. Työnantaja ja pääluottamusmies voivat sopia paikallisesti toisin tämän py- kälän keskimääräisen työajan määräyksistä.
16. § Työviikko ja työjakso
1. Työviikolla tarkoitetaan maanantaina kello 00.00 alkavaa ja seuraavana sunnuntaina kello 24.00 päättyvää ajanjaksoa.
2. Työjaksolla tarkoitetaan maanantaina kello 00.00 alkavaa ja kolmantena seuraavana sunnuntaina kello 24.00 päättyvää ajanjaksoa.
4.3 TYÖAIKAJÄRJESTELYT
17. § Työajan tasausvapaapäiväjärjestelyt
1. Säännöllinen työaika voidaan paikallisesti sopimalla järjestää 27 viikon ai- kana siten, että se on keskimäärin 115 tuntia kolmen viikon työjaksossa ja että kolmen viikon työjakson säännöllinen työaika on keskimäärin 120 tun- tia.
2. Tasausvapaata kertyy työssäolo- ja vuosiloma-ajalta 1 tunti 40 minuuttia viikossa.
Työkyvyttömyysajalta kertymää syntyy vain alle viiden päivän jaksolta.
3. Työaika tasoitetaan antamalla työntekijälle yhteensä kymmenen tasausva- paapäivää kalenterivuodessa. Tasausvapaapäivät voidaan pitää, vaikka niitä ei olisi vielä ansaittukaan.
4. Tasausvapaapäiväjärjestelyissä työtuntijärjestelmän käyttöönotosta on paikallisesti erikseen sovittava. Työtuntijärjestelmästä on käytävä ilmi säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajat sekä ennakkoon sovitut ta- sausvapaapäivät.
5. Työtuntijärjestelmään merkittynä tasausvapaapäivänä tehty työaika pyri- tään ensisijaisesti korvaamaan antamalla myöhemmin vastaavan pituinen vapaa-aika. Jos työntekijälle ei voida antaa vapaata, saamatta jäänyt va- paa korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla.
6. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus siirtää työtuntijärjestelmään merkityt tasausvapaapäivät, jos hän on niiden alkaessa työkyvytön. Tasausvapaa- päiviä ei saa sijoittaa vuosiloman keskelle. Tasausvapaapäivät voidaan an- taa siitä erikseen sovittaessa myös vuosiloman yhteyteen joko sen alkuun tai loppuun.
18. § Työvuorojen pituus ja jakaminen
1. Työtuntijärjestelmän mukainen työvuoro saa olla enintään 10 tuntia. Paikal- lisesti sopimalla työvuoron pituus saa olla enintään 12 tuntia.
2. Edellä mainitut työvuorojen pituudet saadaan ylittää vain, kun työvuorojen muunlainen järjestely aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai huomattavia järjestelyvaikeuksia taikka, kun työtä ennakolta arvaamattomasta syystä on jatkettava yli enimmäisajan tai siitä on työntekijöiden tai heidän luottamus- miestensä kanssa etukäteen sovittu.
3. Alle seitsemän tunnin työvuoroja ei tule pääsääntöisesti työpaikalla käyttää. Työpäivä voi olla alle 7 tuntia, mutta kuitenkin vähintään 5 tuntia. Työvuo- rojen pituuksista voidaan sopia paikallisesti toisin.
4. Työvuoroa ei saa tarpeettomasti jakaa useampaan osaan, vaan se on työn vaatimukset ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen koetettava saada mahdollisimman yhdenjaksoiseksi.
5. ▇▇▇▇▇▇▇ työvuoron jakamista ei voida välttää, sen jakaminen on sallittua enin- tään kahteen osaan, joista kumpikaan ei saa olla alle kahden tunnin pitui- nen. Poikkeustapaukset, esimerkiksi jakaminen kolmeen osaan, on sovit- tava paikallisesti.
6. Yövuoroa ei saa jakaa useampaan osaan ilman lepohuoneen käyttömah- dollisuutta.
Ajoaika ja tauot
Ajoajan pituus
7. Tauotuksen sisältämä ajoaika voi olla enintään 5h 30min. Ajoaikaan tulee sisältyä yksi 10 minuutin pituinen tauko, (voi olla myös kahvitauko), joka sijoitetaan ajoajan sisälle, ellei taukoa paikallisesti sovita ajoajan alkuun tai loppuun. Tällaista taukoa ei tarvitse antaa, jos ajoaika on alle 3,5 tuntia.
Tauot
Päivittäin järjestetään yksi 10 minuutin pituinen työaikaan kuuluva kahvitauko, joka sijoitetaan ajoajan sisälle, ellei taukoa paikallisesti sovita ajoajan alkuun tai loppuun.
Palkkaliitteen 4. alaisissa töissä työtehtävät voivat alkaa ja päättyä eri pai- koissa. Näissä tapauksissa työn aloittamis- ja lopettamispaikoissa on oltava käytössä henkilöstötilat. Mikäli ajorupeama vuoron lopussa päättyy paikkaan, jossa ei ole käytettävissä henkilöstötiloja, käytetään siirtymisen määrittelyyn 22.
§ 2. kohdan mukaista menettelyä.
4.4 ARKIPYHÄT
19. § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan
1. Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä asianomaisen viikon tai työjakson työai- kaa: juhannuspäivä ja pyhäinpäivä sekä lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattu- vat uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu- päivä ja tapaninpäivä.
2. Pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuoden- päivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä lyhentävät kukin asianomaisen työjakson säännöllistä työai- kaa kahdeksalla tunnilla.
3. Jos työaikaa ei siinä työjaksossa, joka sisältää helatorstain tai muuksi päi- väksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, va- punpäivän tai itsenäisyyspäivän ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta ylityökorvausta siten kuin 45 §:ssä on sovittu.
4. Jos työaikaa ei siinä työjaksossa, joka sisältää pitkäperjantain, toisen pää- siäispäivän, juhannusaaton tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnun- taiksi sattuvan jouluaaton, joulupäivän, tapaninpäivän tai loppiaisen ole voitu lyhentää, maksetaan ylittävältä työajalta lisätyökorvausta siten kuin 40 §:ssä on sovittu.
4.5 YÖTYÖ
20. § Yötyö
1. Jaksotyössä saa teettää yötyötä.
2. Yötyötunneiksi katsotaan klo 22.00 - 06.00 välinen aika sekä yötyön veroi- sina pidettävät jatkotunnit. Yövuoroksi katsotaan kello 22.00 - 06.00 väli- seen aikaan sattunut, vähintään 3 tunnin pituinen työaika.
3. Yötyön tulee jakautua tasaisesti koko työjaksolle.
4. Yövuorojärjestelyt on hoidettava siten, että samalla henkilöllä ei teetetä kol- mea yövuoroa enempää peräkkäin, ellei paikallisesti toisin sovita, eikä 50 yövuorotuntia (ilman yötyön aikahyvitystä) enempää työjaksossa. Yövuoro- tuntien enimmäismäärästä voidaan paikallisesti sopia aina 70 vuorotuntiin asti.
21. § Yötyön aikahyvitys ja yötyölisä
1. Yötyötä tekevä työntekijä saa aikahyvitystä 20 minuuttia tuntia kohden työstä, joka on tehty kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana. Jos kuitenkin vii- meistään kello 04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, pidetään jatkoai- kana suoritettua työtä yötyön aikahyvitystä laskettaessa myös yötyön ve- roisena ensimmäiseen vähintään kahden tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka.
2. Työvuoroja laadittaessa on yötyön aikahyvitys otettava huomioon ja sisäl- lytettävä työjakson enimmäisaikaan. Yötyön aikahyvitys ei rajoita työvuoron pituutta.
3. Yötyön aikahyvitykseen oikeuttavalta ajalta maksetaan yötyölisää liitteen 5 mukainen euromäärä.
4. Yötyön aikahyvitystä ei anneta varallaolosta, joka on suoritettu muualla kuin työpaikalla. Yötyön aikahyvityksestä ei makseta sunnuntaityökor- vausta. Yötyön aikahyvitystä ei huomioida laskettaessa ylityön enimmäis- aikoja.
5. Yötyön aikahyvitystä laskettaessa työaika tasoitetaan työjaksoittain täysiin tunteihin.
6. Jos työnantaja ei anna yötyön aikahyvitystä, maksetaan klo 21.00–06.00 väliseltä ajalta yötyölisää vähintään 38 %. Jos kuitenkin viimeistään kello
04.00 aloitettu työ jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yötyölisää myös klo
06.00 jälkeen tehdystä työstä ensimmäiseen kahden tunnin pituiseen yh- denjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään kello 12.00 saakka. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisesti määräajaksi siitä, että nou- datetaan kohdan 1 määräyksiä.
4.6 TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA
22. § Työajaksi luettava aika
1. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on vel- vollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.
2. Seuraavat ohjeelliset valmistelu- ja lopetusajat kuuluvat työaikaan seuraa- vasti.
Työpäivän alussa hallista lähdettäessä 7 min
Työpäivän lopussa halliin lopetettaessa 3 min Siirtymä- ja matkustajapalveluaika ruokatauon
jälkeen 5 min
Siirtymä- ja matkustajapalveluaika työpäivän
alussa vaihtopaikalta lähdettäessä 5 min
Valmistelu- ja lopetusajoista voidaan sopia paikallisesti toisin pääluotta- musmiehen kanssa.
Muut siirtymäajat määritellään yhdessä pääluottamusmiehen kanssa yksik- kökohtaisesti.
23. § Matka-ajan lukeminen työajaksi
1. Työmatkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidet- tävä työsuorituksena.
2. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu kulkemiseen tai kuljetukseen työnanta- jan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan palaamiseen.
3. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu työnantajan määräyksestä työnantajan autolla ajamiseen, jos kyydissä on kuljetettavia työntekijöitä tai työkaluja.
4. Siirtyminen työvuoron sisällä luetaan työajaksi. Siirtymisellä tarkoitetaan varikon ja vaihtopaikan välillä tehtyä tai muuta vastaavaa meno- tai paluu- matkaa työhön osallistumatta.
5. Työtehtävät voivat alkaa ja päättyä eri paikoissa. Siirtyminen aloitus- ja lo- petuspaikan välillä ei tällöin kuulu työaikaan.
24. § Muu työajaksi luettava aika
1. Jos työvuoro joudutaan painavasta syystä kokonaan peruuttamaan, alusta lyhentämään tai myöhemmäksi siirtämään ja siitä ilmoitetaan työntekijälle
hänen jo saavuttuaan työpaikalle, hänelle luetaan turhasta työpaikalla käynnistä työajaksi kaksi tuntia.
2. Työaikaan luetaan enintään tunnin kestävä junien valmistelu- ja lopetus- aikojen välinen aika.
3. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu työstä johtuneessa tai työnantajaan koh- distuneessa rikosasiassa, jossa työntekijä on syyttäjän toimesta haastettu joko todistajaksi tai paikalle tulovelvoittein asianomistajaksi jutun selvittä- miseksi tuomioistuimessa tai esitutkinnassa poliisiviranomaisen luona kuu- lemiseen. Työajan ulkopuolella toiselle paikkakunnalle tehdyistä matkoista maksetaan yksinkertainen tuntipalkka enintään 8 tunnilta.
4. Aika, joka kuluu työnantajan toimesta järjestettäviin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin osallistumiseen (Kaupunkiraideliikenteessä lii- kenneturvallisuustehtäviä hoitavien työntekijöiden), myös silloin, kun tutki- mukset ja tarkastukset tapahtuvat työntekijän vapaa-aikana. Työajan ulko- puolella toiselle paikkakunnalle tehdyistä matkoista maksetaan yksinkertai- nen tuntipalkka enintään 8 tunnilta.
5. Työajaksi luetaan aika, joka kuluu valtion asettamien komiteoiden, neuvot- telu-, lauta- ja toimikuntien sekä työryhmien kokoukseen osallistumiseen, ei kuitenkaan, jos kokous pidetään työntekijän vapaa-aikana ja siitä mak- setaan eri korvaus.
6. Pidemmän poissaolon jälkeen on huolehdittava työntekijän perehdytyk- sestä. Perehdytyksen käytännöistä on sovittava paikallisesti.
4.7 LEPOAJAT
25. § Päivittäinen lepoaika
1. Työntekijälle on annettava vähintään tunnin kestävä päivittäinen lepoaika, jos työvuoro ylittää 6 tuntia.
2. Yhden tunnin lepoaika voidaan tarvittaessa paikallisesti sopien lyhentää puoleksi tunniksi siten, että työntekijä saa sen aikana esteettömästi poistua työpaikalta.
3. Jaksotyössä voidaan järjestää tilaisuus aterioida työn lomassa, jolloin tauon pituus on enintään 30 minuuttia, joka luetaan työajaksi.
4. Jos työntekijällä on oikeus tai tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi.
5. Työntekijälle annetaan mahdollisuus nauttia työn lomassa kahvia tai virvok- keita.
6. Ylityötä teetettäessä annetaan työntekijälle heti säännöllisen työajan pää- tyttyä 15 minuutin pituinen tauko, joka luetaan työaikaan sekä sopivin 4
tunnin välein, tilaisuus taukoon. Jos työntekijällä ei ole oikeutta poistua työ- paikalta, tämä aika luetaan työaikaan.
26. § Vuorokausilepo
1. Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tun- nin aikana vähintään 9 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, jollei kysy- myksessä ole työaikalain 39 §:ssä tarkoitettu tai varallaoloaikana tehty työ.
2. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, työnantajan edustaja ja pääluottamusmies voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämi- sestä työntekijän suostumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vä- hintään seitsemän tuntia.
27. § Viikoittainen vapaa-aika ja toinen viikoittainen vapaapäivä
1. Työntekijälle on annettava kalenteriviikoittain sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 30 tuntia kestävä yhden- jaksoinen vapaa-aika. Ellei vapaa-aikaan sisälly kokonaista kalenterivuoro- kautta, sen vähimmäispituus on 36 tuntia.
2. Viikoittaisen vapaa-ajan antamista koskevista määräyksistä voidaan poi- keta seuraavissa tapauksissa:
a) milloin säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,
b) työaikalain 19 §:ssä mainitussa hätätyössä,
c) milloin työn tekninen laatu ei salli joidenkin työntekijäin täydellistä va- pauttamista työstä, sekä
d) milloin työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi
3. Edellä 2. momentin d-alakohdan perusteella saamatta jäänyt viikkolepo korvataan työntekijän suostumuksella henkilökohtaisen tuntipalkan suurui- sena rahakorvauksena tai annetaan vastaava vapaa-aika viimeistään seu- raavan kalenterikuukauden aikana. Korvaustavasta on ennen työn teettä- mistä sovittava työnantajan edustajan ja työntekijän kesken. Rahakorvaus on maksettava, mikäli mahdollista, seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
4. Pääsääntöisesti työntekijällä on viikon aikana kaksi peräkkäistä vapaapäi- vää ja vapaapäivät sijoittuvat mahdollisimman tasaisesti jokaiselle viikolle. Jos viikkolepopäivä on sunnuntai, toisen vapaapäivän tulee, mikäli mahdol- lista olla lauantai.
5. Jos liikenteeseen liittyvissä töissä viikkolevon yhteyteen järjestettyyn yh- denjaksoiseen vapaa-aikaan ei sisälly kahta kokonaista kalenterivuoro- kautta, vapaa-ajan tulee olla vähintään 54 tuntia.
6. Jos arkipyhäviikoilla, tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista, uu- denvuodenpäivän, vapunpäivän, helatorstain, itsenäisyyspäivän, joulupäi- vän ja tapaninpäivän sisältävien viikkojen lauantait, pääsiäislauantai, toisen pääsiäispäivän jälkeinen lauantai sekä juhannus- ja jouluaatto järjestetään vapaapäiviksi. Jos niitä tehtävien luonteen vuoksi ei ole mahdollista antaa vapaapäivinä, työaika kyseisillä työjaksoilla pyritään lyhentämään anta- malla vapaapäivä jonakin muuna päivänä saman työjakson kuluessa.
7. Arkipyhävapaiden ja arkipyhiin liittyvien työvuorojärjestelyiden ilmoittami- sesta määrätään 29 §:n 5. momentissa.
4.8 TYÖTUNTIJÄRJESTELMÄ
28. § Työtuntijärjestelmän laatiminen
1. Työnantajan on laadittava jokaista työpaikkaa varten työvuoroluettelo (vuo- rotaulu), josta ilmenee työn alkaminen ja päättyminen sekä ruokailu- ja le- poajat.
2. Luottamusmiehelle on ennen työvuoroluettelon suunniteltua voimaantuloa varattava tilaisuus tutustua sitä koskevaan ehdotukseen vähintään 3 päi- vän aikana ja antaa siitä lausuntonsa välittömästi sen jälkeen. Työnantaja ja pääluottamusmies voivat sopia toisin työaikamääräyksistä.
3. Vahvistetun työvuoroluettelon voimaan saattamisesta on työntekijälle ilmoi- tettava vähintään seitsemän päivää ennen sen käyttöönottoa.
4. Niille työntekijöille, joita varten ei ole mahdollista tehdä vuorotaulua (ns. Heittomiehet), ilmoitettava työvuoroista, niihin luettuna varallaolot, viimeis- tään työvuoroa edeltävänä päivänä klo 17.00. Vapaapäivistä tulee laatia ennakkosuunnitelma työjaksoa varten ja tätä suunnitelmaa on pidettävä sa- massa arvossa kuin muitakin vuorotauluja. Silloin, kun heittomiehillä jak- sottainen työaika on tullut ylitetyksi tai ylittyy ko. työvuorossa maksetaan yksinkertaisen tuntipalkan mukainen korvaus.
5. Heittomieheksi katsotaan henkilö, jota ei ole pysyvästi sijoitettu vuorotau- luun vähintään kolmen viikon pituiseksi ajanjaksoksi.
Heittolisä
6. Heittovuorossa työskentelevälle maksetaan heittojakson ns. heittopäiviltä (ei ole suunniteltua työvuoroa eikä suunniteltua vapaata) heittolisää 3,50 euroa.
29. § Työtuntijärjestelmän muuttaminen
1. Työtuntijärjestelmää voidaan sen käyttöönoton jälkeen tilapäisesti muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä paina- vasta syystä.
2. Painavalla syyllä, joka oikeuttaa etukäteen laaditun työtuntijärjestelmän muuttamiseen, tarkoitetaan sellaisia yllättäviä, työtuntijärjestelmän laa- dinta-aikaan tuntemattomia seikkoja, joiden sattuessa turvataan työpaikan palvelu- ja tuotantotoiminnan jatkuminen.
3. Painava syy työvuoron muuttamiselle tai jopa koko työvuoron peruuttami- selle voi syntyä raitiovaunun- tai ratavauriosta, rata- tai turvalaitetöistä tai asiakkaasta johtuvasta ennakoimattomasta tai äkillisestä liikennetilan- teesta tai -häiriöstä.
4. Satunnaisista muutoksista varsinaiseen työaikaan ja sen kuluessa pidettä- viin lepoaikoihin ilmoitetaan työntekijälle, mikäli mahdollista edellisenä päi- vänä.
5. Arkipyhävapaat ja niihin liittyvät työvuorojärjestelyt on suunniteltava ja il- moitettava ennakkoon riittävän hyvissä ajoin ja ennakkoilmoitus annettava vähintään seitsemän vuorokautta ennen muutosta. Ennakkoilmoitus anne- taan myös luottamusmiehelle.
30. § Työvuoron keskeyttämisestä, peruuntumisesta tai jakamisesta aiheutuva korvaus
1. Allejääntitapauksesta tai työntekijään kohdistuneesta työkyvyttömyyteen johtaneesta fyysisestä väkivallasta aiheutuneesta työvuoron keskeyttämi- sestä tai peruuntumisesta aiheutunut ansionmenetys korvataan työtuntijär- jestelmän mukaisesti.
2. Työhönsidonnaisuuslisä
Työntekijälle suoritetaan työvuoron jakamisesta aiheutuneiden haittojen korvauksena työhönsidonnaisuuslisää. Pääsääntöisesti kaksiosaista työ- päivää tekevälle kuljettajalle maksetaan kuukausikorvauksena 10 %:n suu- ruista varsinaiseen palkkaan kuuluvaa kiinteää lisää laskettuna tehtäväkoh- taisesta palkasta. Muutoin korvaus maksetaan niiltä työtunneilta, jona kul- jettaja tekee kaksiosaista päivää.
Kaksiosaisissa työvuoroissa klo 18.30 ylimenevältä työajalta maksetaan 50
%:lla korotettua tuntipalkkaa.
Soveltamisohje:
Työhönsidonnaisuuslisää ei makseta päivittäiseltä lepoajalta (ruo- katunnilta).
4.9 TYÖAIKAKORVAUKSET
31. § Työaikakorvausten laskeminen
1. Yksinkertainen tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 160.
32. § Työajan tasoittuminen täysiksi tunneiksi
1. Tasoitus täysiksi tunneiksi tapahtuu työjaksoittain tai palkanmaksukausit- tain siten, että 1/2 tuntia lyhyempi aika jätetään huomioon ottamatta sekä 1/2 tuntia tai sitä pitempi aika korotetaan lähemmäksi täydeksi tunniksi (29 min alaspäin ja 30 min ylöspäin).
33. § Iltatyölisä ja yötyölisä
1. Iltatyölisää maksetaan kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana 15 % yksinker- taisesta tuntipalkasta.
2. Yötyölisää maksetaan klo 21.00 – 06.00 välisenä aikana 38 % yksinkertai- sesta tuntipalkasta, jos yötyön aikahyvitys ei ole käytössä.
34. § Lauantaityökorvaus
1. Muuna arkilauantaina kuin pääsiäislauantaina kello 06.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisen työajan työvuoron työstä maksetaan lauan- taityökorvauksena 25 % asianomaisen työntekijän yksinkertaisesta tunti- palkasta.
2. Jos lauantaityökorvaukseen oikeuttava työ on samalla ylityötä, siitä on li- säksi maksettava ylityökorvaus lauantaityökorvauksella, joka lasketaan työntekijän yksinkertaisesta tuntipalkasta.
35. § Sunnuntaityökorvaus
1. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja va- punpäivänä tehdystä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka. Jos työ on ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus, joka lasketaan työntekijän yksinkertaisesta tuntipalkasta.
2. Sunnuntaityökorvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päi- vänä kello 18.00 - 24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.
36. § Aattopäivänlisä
1. Pääsiäislauantaina sekä juhannus- tai jouluaattona kello 00.00 - 18.00 vä- lisenä aikana tehdystä työstä maksetaan aattopäivänlisänä tunnilta yksin- kertaista tuntipalkkaa vastaava lisä. Jos aattopäivänlisään oikeuttava työ on samalla ylityötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus, joka lasketaan työntekijän yksikertaisesta tuntipalkasta.
2. Jouluaaton sattuessa sunnuntaiksi maksetaan aattopäivänlisää ja sunnun- taityökorvausta klo 00.00 - 18.00 välisenä aikana tehdystä työstä samanai- kaisesti.
37. § Hätätyö
1. Hätätyön teettämisessä noudatetaan työaikalain 19 §:ään. Työntekijä äl- köön kieltäytykö tekemästä hätätyöstä.
2. Hätätyössä saa poiketa niistä tämän työehtosopimuksen määräyksistä, jotka vastaavat työaikalain 19 §:n 1 momentissa lueteltuja säännöksiä.
3. Jos hätätyö muodostuu ylityöksi, se korvataan kuten ylityö.
4. Hätätyöhön käytettyä työaikaa ei lueta tässä työehtosopimuksessa sovittui- hin ylityön enimmäismääriin.
5. Hätätyöhön määräämisen on tapahduttava kirjallisesti. Jollei se ole mah- dollista, on suullisesti annettu määräys ensi tilassa ja viimeistään viikon ku- luessa vahvistettava kirjallisesti.
6. Työsuojeluviranomaiselle hätätyöstä annettavaa ilmoitusta vastaava ilmoi- tus on annettava myös asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle ja pääluotta- musmiehelle.
7. Työnantajan tulee huolehtia hätätyöhön osallistuvien työntekijäin ruokai- lusta ja siitä aiheutuvista kustannuksista.
38. § Korvaus työvuoron muuttamisesta
1. Korvaus työvuoron muuttamisesta
a) Yksinkertaisen tuntipalkan suuruinen muutoskorvaus maksetaan:
− Työvuoron tai sen osan poiketessa ennalta vahvistetusta siten, että se alkaa yli tunnin suunniteltua aikaisemmin tai päättyy suun- niteltua myöhemmin, ja muutoksesta ilmoitetaan ennen työvuoron alkua ja alle 7 vuorokautta ennen muutoksen voimaantuloa.
− varallaoloon sovittuna päivänä ennen varallaolon alkamista tai sen päättymisen jälkeen
b) Kaksinkertaisen tuntipalkan suuruinen muutoskorvaus maksetaan:
− Kun suunnitellusta poikkeava ylimääräinen työvuoro kohdistuu ko- konaisuudessaan työvuoroluettelossa ilmoitettuun vapaa-aikaan ja muutoksesta ilmoitetaan alle 7 vuorokautta ennen muutoksen voimaantuloa.
3. Liikenteeseen liittyvissä töissä maksetaan työntekijälle yksinkertaisen tun- tipalkan suuruinen korvaus, kun ns. heittovuoroissa toimiva kutsutaan työ- hön, ja siitä ilmoitetaan työtä edeltävän päivän klo 17.00 jälkeen.
4. Jos työvuoroa joudutaan kesken työvuoron jatkamaan vähintään puoli tun- tia, työntekijälle maksetaan 30 euron suuruinen korvaus. Työntekijä on vel- vollinen suorittamaan esimerkiksi kaupunkiraideliikenteen myöhästymisen
tapauksissa työvuoroon merkityt työtehtävät, jos asiasta ei erikseen esimie- hen kanssa toisin sovita tai jos lepoaikaa koskevat määräykset eivät tätä estä.
Tämän määräyksen 1.-3. kohdan mukaisia korvauksia maksetaan enintään yksi kerrallaan muutoksen kohteena olevaa työvuoroa kohden. Mitään edellä mainittuja kohtien 1-4. korvauksia ei makseta, jos työvuoron muutos tapahtuu henkilön omasta pyynnöstä tai kyseessä on hätätyö.
4.10 LISÄTYÖ
39. § Lisätyön määritelmä
1. Lisätyötä on työnantajan määräyksestä arkipyhäviikkojen mukaisten viikoit- taisten työaikojen lisäksi tehty työ, siltä osin kuin se ei ole ylityötä.
40. § Lisätyön korvaaminen
1. Työjaksoissa, johon sisältyy yksi edellä 19 § 4. momentissa mainittu arki- pyhä, maksetaan lisätyökorvauksena jakson säännöllisen työajan 107 tun- tia ylittäviltä tunneilta 50 %:lla korotettu yksinkertainen tuntipalkka.
2. Jos työjakso sisältää useampia 19 § 4. momentissa mainittuja arkipyhiä, lisätyökorvauksen perusteena olevaa jakson säännöllisen työajan tunti- määrää alennetaan 8 tuntia kutakin arkipyhää kohti.
3. Työntekijän suostumuksella ja etukäteen sovittuna voidaan lisätyökorvaus vaihtaa palkalliseksi vapaaksi. Vapaa-aika on annettava lisätyön tekemistä seuraavien kuuden kuukauden aikana.
4. Poissaolon vaikutuksesta lisätyön korvaamiseen noudatetaan vastaavasti, mitä 44 §:ssä määrätään.
4.11 YLITYÖ
41. § Ylityön määritelmä
1. Ylityötä on sovitun säännöllisen jaksottaisen työajan lisäksi työnantajan aloitteesta tehty työ.
42. § Ylityön enimmäismäärät
1. Työntekijän työaika ei saa ylityö mukaan lukien ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa kuuden kuukauden ajanjakson aikana.
43. § Ylityön korvaaminen
1. Työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan ylittäviltä 18 ensimmäiseltä työtunnilta 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu yksinker- tainen tuntipalkka.
2. Työehtosopimuksen 15 §:n mukaisessa keskimääräisessä työajassa yli- työnä korvataan kaikki laaditun työvuoroluetteloon merkityn tuntimäärän ylittävä, työnantajan aloitteesta työntekijän suostumuksella teetetty työ. Yli- työkorvauksena maksetaan 3 viikon säännöllisen työajan ylittäviltä 12 en- simmäiseltä työtunnilta 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla koro- tettu yksinkertainen tuntipalkka.
3. Työntekijän suostumuksella ja etukäteen sovittuna voidaan tehty ylityö vaihtaa vastaavaksi vapaa-ajaksi säännöllisenä työaikana. Vapaa-ajan pi- tuus lasketaan kuten ylityökorvaus. Vapaa-aika on annettava ylityön teke- mistä seuraavien kuuden kuukauden aikana.
44. § Poissaolon vaikutus ylityön ja lisätyön korvaamiseen
1. Sairauden, vuosiloman tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi keskeyty- neessä jaksossa työntekijän poissaolon kohdalla työssäolon veroisena ai- kana pidetään vahvistetun työvuoroluettelon mukaista työaikaa eli kyseisen vuoron kohdalle merkittyä työaikaa mahdollisine yötyön aikahyvityksineen.
2. Ns. heittomiehillä tai jos työvuoroluettelo ei ole muusta syystä julkaistu, käy- tetään työntekijän poissaolon kohdalla työssäolon veroisena aikana keski- määräistä arvoa 7 tuntia 40 minuuttia poissaolopäivää kohti. Vuosiloman osalta merkitään laskennalliseksi työajaksi enintään 5 päivää kalenteriviik- koa kohden.
45. § Ylityökorvaukset helatorstain tai muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvan uudenvuodenpäivän, vapunpäivän tai itsenäisyyspäivän sisältävässä työjaksossa
1. Työntekijälle maksetaan otsikossa tarkoitetun päivän sisältävässä työjak- sossa säännöllisen työajan 107 tuntia ylittäviltä 26 ensimmäiseltä työtun- nilta ylityökorvauksena 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla koro- tettu yksinkertainen tuntipalkka.
4.12 ASUNTOVARALLAOLO JA VARALLAOLO
46. § Asuntovarallaolo ja varallaolo
1. ▇▇▇▇▇▇▇ työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asun- nossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, ei sitä aikaa, jonka hän täten työtä suorittamatta joutuu olemaan sidottuna lueta työai- kaan.
2. Vähintään puolet varallaoloon työntekijän asunnossa käytetystä ajasta on korvattava joko rahana yksinkertaisella tuntipalkalla tai lukemalla se työ- ajaksi.
3. Paikallisesti voidaan sopia varallaolon korvaamisesta joko rahakorvauk- sena tai työajaksi lukemalla. Korvausmuotoja voidaan käyttää ajallisesti jaksotettuna esimerkiksi korvaamalla varallaolo arkipäivinä rahakorvauk- sella ja viikonloppuna työajaksi lukemalla.
4. Paikallisesti voidaan sopia varallaoloon liittyvistä työehdoista muullakin ta- voin.
4.13 OSA-AIKATYÖN MÄÄRÄYKSET
47. § Yleistä
1. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan tässä luvussa tilanteita, joissa kokoaikatyössä oleva siirtyy osa-aikatyöhön, osa-aikaeläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläk- keelle tai osa-aikalisälle. Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan tällä tavalla osa- aikatyöhön siirtynyttä työntekijää.
2. Osa-aikatyöhön siirtyvän työntekijän palkka lasketaan kokoaikatyön pal- kasta osa-aikatyön suhteellisen osuuden mukaan.
3. Osa aikatyössä tulee välttää sovitun työajan ylittämistä. Jos kuitenkin jou- dutaan työskentelemään yli sovitun työajan, tulee menetellä siten, että an- netaan vapaa jonain sopivana ajankohtana työssäoloaikana.
48. § Osa-aikatyö ja vuosiloma
1. Lomaraha, vuosilomalisä ja palvelusvuosilisä maksetaan ennen osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä viimeisen palkanmaksun yhtey- dessä kuten työsuhteen päättyessä. Vuosilomalisän maksaminen tässä kohdassa tarkoitetulla tavalla liittyy ainoastaan tilanteisiin, joissa työaika ja vastaavasti palkkaus muuttuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymi- sen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista 76 §:n 8. momentin mukaisesti.
2. Osa-aikatyöntekijä ansaitsee lomaa myös niiltä kuukausilta, joiden aikana hänelle tulee työssäolopäiviä tai työssäolon veroisia päiviä kuukauden ai- kana osa-aikatyöstä johtuen alle 14 päivää.
3. Osa-aikaisen vuosiloma määrätään kuten kokoaikaisen työntekijän vuosi- loma. Loma annetaan pääsääntöisesti täysinä kalenteriviikkoina. Vajaitten kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäivien osalta määrätään kutakin täl- laisista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden lisäksi yksi vapaa arkilau- antai lomapäiväksi.
5. LUKU | PALKAT
49. § Palkan määräytyminen
1. Työntekijälle maksetaan palkkaliitteissä sovitun palkkausjärjestelmän mu- kaista työn vaativuuteen, kokemukseen ja henkilökohtaiseen osuuteen sekä tuotanto- tai olosuhdelisiin perustuvaa palkkaa.
2. Työn vaativuus ja sijoittuminen palkkaryhmiin määritellään palkkaliitteissä sovitun järjestelmän perusteella. Vaativuuden määrittelyä varten sovitaan yrityskohtaisesti työnantajan ja työntekijöiden edustajista koostuva vaati- vuuden määrittelyryhmä tai pariteettiryhmä palkkaliitteissä 1-3. Tarkemmat määräykset ovat palkkaliitteissä.
3. Töiden ohjausperiaatteena on, että työntekijälle ohjataan sellaisia töitä, jotka vastaavat hänelle määritettyä töiden palkkaryhmittelyä. Töiden oh- jausperiaatteena on myös se, että työntekijälle pyritään ohjaamaan hänen työnsuoritustensa paranemisen myötä työnvaativuudeltaan vaativampia töitä.
4. Oppisopimuskoulutuksessa olevien palkat määräytyvät palkkaliitteiden mu- kaisesti.
5. Työkohtainen palkanosa on:
a) Oppisopimuskoulutukseen tullessa palkkaryhmän 1 työkohtainen palkka x 0,85
b) Oppisopimuskoulutusajalta 12 kk - 18 kk palkkaryhmän 1 työkohtainen palkka x 0,90
c) Oppisopimuskoulutusajalta 18 kk - 24 kk palkkaryhmän 1 työkohtainen palkka x 0,95
6. Tämän jälkeen palkka määräytyy normaalisti palkkaliitteiden mukaan.
50. § Työkohtainen erikoislisä
1. Erityistä vaativuutta ja tarkkuutta vaativissa töissä, projektiluontoisessa teh- tävissä tai vaikeissa olosuhteissa, ellei tekijää ole muutoin otettu palkkauk- sessa huomioon, maksetaan työkohtaista erikoislisää tehdyltä tunnilta enintään 10 % palkkaryhmän työkohtaisesta ohjekuukausipalkasta lasket- tuna.
2. Työkohtaisen erikoislisän maksuperusteet ratkaisee työnantajan edustaja. Ratkaisussa tulee ottaa huomioon pääluottamusmiehen tekemät esitykset.
3. Työnjohtajan sijaisena toimivalle työntekijälle voidaan palkkaliitteissä 2 ja 3 maksaa työkohtaista erikoislisää enintään 10 %.
51. § Tilapäiset muutokset työssä
1. ▇▇▇▇▇▇▇ työntekijä tilapäisesti on estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve vaatii, hän on velvollinen suorittamaan muutakin työtä. Jos tilapäinen työ on alemmin palkattua, työntekijälle maksetaan sen työn mu- kainen palkka, josta hänet on siirretty, kuitenkin enintään työsopimuksen irtisanomisajan pituiselta ajalta. Jos tilapäinen työ on korkeammin palkattua ja työntekijällä on siihen vaadittava ammattitaito, hänelle maksetaan tila- päistä työtä vastaava korkeampi palkka tehdyiltä työtunneilta.
2. Jos kaupunkiraideliikenteeseen liittyvissä töissä korkeampipalkkaisen teh- tävän hoitaminen on välittömästi ennen työn keskeytystä (vuosiloma ja sai- rauspoissaolo) kestänyt vähintään kolme kuukautta, palkka työn keskey- tyksen ajalta maksetaan tämän korkeamman palkan mukaan.
3. Vuosittaisen työnvaativuuden uudelleenmäärittely ja henkilöiden sijoittumi- nen palkkaryhmiin toteutetaan yhteisesti sovitun seurantajärjestelmän pe- rusteella. Työnvaativuuden määrittelyn ja henkilöiden sijoittamisen palkka- ryhmiin ratkaisee työnantajan edustaja kuultuaan yhteisesti sovitun työn- vaativuusryhmän esitykset.
4. Jos tilapäinen este suorittaa varsinaista henkilölle määritettyä työn palkka- ryhmän mukaista työtä aiheutuu työntekijästä itsestään johtuvasta syystä ja hän siirtyy alemman palkkaryhmän työhön, määräytyy henkilölle makset- tava palkka tämän uuden työn mukaisesti. Uuden työn mukainen palkka maksetaan näihin tehtäviin siirtymistä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.
52. § Palkan erääntyminen
1. Palkka maksetaan kerran tai kahdesti kuukaudessa työntekijän ilmoitta- maan rahalaitokseen.
2. Palkka on maksettava kuukauden 15. tai viimeisenä päivänä. Jos palkan- maksupäivä on arkilauantai tai pyhäpäivä, palkka maksetaan näitä päiviä edeltävänä arkipäivänä. Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan nor- maaleina palkanmaksupäivinä.
3. Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun etuuden laskentakausi on päättynyt, kuitenkin viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.
53. § Muutokset palkkausperusteessa
1. Työntekijän palkkauksen perusteissa tapahtuvat muutokset toteutetaan seuraavan kalenterikuukauden tai muun palkanmaksukauden alusta lu- kien.
2. Palkkausjärjestelmän uudistamiseen liittyvä uuden ja vanhan palkkaraken- teen mukainen palkkojen erotus otetaan huomioon erillisenä lisänä (ta- kuuosana). Takuuosa (vanha ja muutoksen yhteydessä syntyvät uudet) muutetaan kiinteäksi (kelluva) palkan osaksi niin, ettei takuuosaan enää vaikuta tehtäväkohtaisen tai henkilökohtaisen osuuden muutos. Tällöin siis tehtäväkohtaisen osuuden tai henkilökohtaisen osuuden muutos vähentää tai korottaa ao. henkilön kuukausittaista kokonaispalkkaa. Takuuosaan mahdollisesti tulevat yleiskorotukset sovitaan kussakin tapauksessa ▇▇▇▇- seen työehtosopimusneuvotteluissa.
54. § Palkan laskeminen poissaolon ajalta
1. Työntekijän päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka ao. kuukauden kalenteripäivillä, jolloin palkka vähennetään jokaiselta poissaoloa vastaa- valta kalenteripäivältä.
2. Palkkaliitteissä 2 ja 3 alle 8 tunnin palkaton poissaolo vähennetään kerto- malla yksinkertainen tuntipalkka poissaolotunneilla.
55. § Palkanmaksun korjaaminen ja palkan vähentäminen
1. Yli sadan euron virhe palkanmaksussa korjataan välittömästi pankin väli- tyksellä.
2. Muistutukset palkan suuruuteen nähden on tehtävä työnantajalle, mikäli mahdollista viikon kuluessa palkanmaksupäivästä lukien.
3. Jos työntekijä satunnaisesti, ei kuitenkaan toistuvasti, saapuu työajan alka- misen jälkeen työhönsä, ei palkkaa myöhästymisen vuoksi vähennetä, jos myöhästyminen ei ole 5 minuuttia pidempi. Jos kysymyksessä on pidempi myöhästyminen, voidaan palkka maksaa lähinnä seuraavan puolen tunnin alusta lukien.
56. § Palkkaerittely ja jäsenmaksun periminen
1. Työntekijälle etukäteen annettavan palkkaerittelyn tulee olla riittävän yksi- tyiskohtainen siten, että siitä käy ilmi, miten palkka on muodostunut.
2. Työnantaja huolehtii siitä, että sopijapuolena olevan työntekijäyhdistyksen jäsenmaksu peritään palkanmaksun yhteydessä niiltä työntekijöiltä, jotka siihen ovat yhdistykselle valtakirjan antaneet. Näin kannetut jäsenmaksut tilitetään työntekijäyhdistykselle.
6. LUKU | MATKUSTAMINEN
57. § Matkustaminen työssä
1. Milloin työmaa, jolle työntekijä määrätään, katsotaan pitkäaikaiseksi tai py- syväksi, on kysymyksessä siirto. Jos uusi työmaa on tarkoitettukin vain ly- hytaikaiseksi tai sen pysyväisluontoisuutta ei voida ennakolta todeta, on kysymyksessä tilapäisluontoinen työmaan muuttaminen, mikä katsotaan komennukseksi.
2. Komennukselle määräämisestä työntekijälle tulee ilmoittaa 30 päivää en- nen lähtöpäivää. Ilmoitusaikaa ei noudateta Rautatieliikenteeseen liitty- vissä komennuksissa. Samalla tulee ilmoittaa myös komennuksen arvioitu kestoaika. Myös komennuspaikkakunnalla käytössä olevat työaikajärjeste- lyt tulee ilmoittaa komennukselle lähtevälle viikkoa ennen komennuksen al- kamista.
3. Pysyvästä tai pitkäaikaisesta siirrosta toiselle paikkakunnalle työntekijälle tulee ilmoittaa etukäteen. Ennakkoilmoitusajan pituus on vähintään työnte- kijän irtisanomisajan pituinen aika ennen siirron toteuttamista.
58. § Matkakustannusten korvaaminen
1. Matkakustannusten korvauksista määrätään tässä pykälässä sanotun li- säksi liitteessä 3.
2. Ulkomaan työn ja rajanylitysrahan osalta noudatetaan, mitä siitä yrityskoh- taisesti erikseen sovitaan.
59. § Matka-ajan korvaus
1. Työajan ulkopuolella tapahtuvasta päivittäisestä työmatkasta, kokoontu- mispaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja takaisin maksetaan kor- vausta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan, kuitenkin enintään 8 tunnilta.
2. Työ- tai komennusmatkaan, johon ei sisälly työtehtäviä, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi. Tältä ajalta maksetaan kuitenkin korvausta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan enintään 8 tunnilta. Työ- tai komennusmatkan ei tule asettaa työntekijää parempaan eikä huonompaan asemaan kuin hänen työskennellessään varsinaisella sijoituspaikalla.
3. Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työn- tekijä matkan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa, kuitenkin enin- tään niin pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan palkan. Sunnuntai- ja pyhäpäivinä sekä muuna työtuntijärjestel- män edellyttämänä vapaapäivänä suoritetusta matkasta maksetaan matka- ajan korvausta työntekijän säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään 8 tun- nilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.
4. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan ulkopuolella tehdystä työ- ja komennusmatkasta maksettavan korvauksen vaihtamisesta vastaavaksi vapaa-ajaksi.
7. LUKU | POISSAOLOT
7.1 SAIRAUSPOISSAOLO JA SAIRAUSAJAN PALKKA
60. § Oikeus sairausajan palkkaan
1. Työntekijälle maksetaan todistetusta sairaudesta johtuvan työkyvyttömyy- den aiheuttaman yhdenjaksoisen poissaolon ajalta keskipäiväansion mu- kaan laskettua palkkaa työsuhteen kestoajasta riippuen seuraavasti:
a) kun työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden kuukau- den 21 päivän ajanjaksolta (sairausajan palkkaa ei makseta ensimmäi- seltä sairauspäivältä, jos työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti alle kuusi kuukautta);
b) kun työsuhde on kestänyt vähintään yhden vuoden, 21 päivän ajanjak- solta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään puolen vuoden ajalta;
c) kun työsuhde on kestänyt vähintään kolme vuotta, 28 päivän ajanjak- solta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään puolen vuoden ajalta; ja
d) kun työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta, 35 päivän ajanjaksolta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, kuitenkin yhteensä enintään puolen vuoden ajalta.
2. Täysimääräinen keskipäiväansion mukainen sairausajan palkka suorite- taan edellä 4 kohdassa mainitussa tapauksessa 28 päivää ylittävältä osalta kuitenkin vain kerran kalenterivuoden aikana.
3. Sairausajan palkkaa maksetaan edellä 1. momentin b) – d) alakohdassa määrätyn puolen vuoden lisäksi 6 kuukauden ajalta, jos työntekijä on 8 kuu- kauden kuluessa sairauspoissaolon alkamisesta hakenut eläkelaitokselta työkyvyttömyyseläkettä, kuitenkin enintään sitä seuraavan kalenterikuu- kauden loppuun asti, jonka aikana eläke on myönnetty tai eläkeasia on elä- kelaitoksessa lopullisesti ratkaistu.
4. Jos työntekijä sairastuu kesken työvuoron, hänelle maksetaan tältä päivältä palkka työpalkkana. Sairausajan palkkaa maksetaan ensimmäisestä täy- destä sairauspäivästä alkaen.
5. Jos työntekijä työtapaturman, ammattitaudin tai työtehtäviensä johdosta häntä kohdanneen väkivallan vuoksi on tullut kykenemättömäksi suoritta- maan työtään, hänelle maksetaan työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyn
yhdenjaksoisen sairauspoissaolon ajalta jäljempänä määritellyllä tavalla keskipäiväansion mukaan laskettu palkka 90 päivän ajanjaksolta ja sen jäl- keen 2/3 siitä yhteensä enintään vuoden ajalta.
6. Mikäli tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmakorvausta ei edellä tar- koitetussa tapauksessa myönnetä täysimääräisenä, maksetaan työnteki- jälle sairausajan palkka edellä olevan 1. momentin a) – d) alakohdan mu- kaisesti.
7. Sairauspoissaolo katsotaan yhdenjaksoiseksi, jollei työntekijä sairauspois- saolojen välillä ole ollut työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jollei sairauspoissaolot ole johtuneet selvästi eri sairausta- pauksista taikka eri työtapaturma-, ammattitauti- tai väkivaltatapauksista.
61. § Työsuhteen keston määräytyminen
1. Työsuhteen kestoajaksi luetaan kaikki tämän työehtosopimuksen palkka- liitteen 4. soveltamisalalla tapahtunut palvelus.
2. Aikaisemman palveluksen hyväksi lukemisen edellytyksenä tulee olla edellä 60 §:n 1. momentin b) – d) alakohtien tarkoittamissa tapauksissa vähintään kuusi kuukautta jatkunut työsuhde välittömästi ennen sairastu- mista.
3. Työsuhteen kestoajaksi ei kuitenkaan lueta aikaa, jolloin työntekijä on saa- nut työkyvyttömyyseläkettä tai ollut lomautettuna tai palkattomalla lomalla, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain mukaista erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainrahaa. Työsuhteen kestoaikaan luetaan omaishoi- tovapaalla oloaika.
62. § Työkyvyttömyyden osoittaminen
1. Työntekijän on todistettava sairautensa työnantajan vahvistaman kaavan mukaisella lääkärintodistuksella tai sairausvakuutuslain mukaisen päivära- han hakemista varten vahvistetun kaavan mukaisella lääkärintodistuksella, terveyskeskuksen terveydenhoitajan antamalla todistuksella taikka työnan- tajan osoittaman terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuk- sella.
2. Jos sairaus kestää enintään kolme vuorokautta, työntekijä voi todistaa sai- rautensa myös muulla työnantajan hyväksymällä luotettavalla tavalla.
Jos sairaus kestää yli viisi vuorokautta, se on todistettava edellä mainitun mukaisella lääkärintodistuksella.
63. § Sairausajan palkan laskeminen
1. Työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa sairauspoissaoloon sisälty- viltä kalenteripäiviltä.
2. Sairausajan palkka lasketaan keskipäiväansion mukaan. Keskipäiväansio saadaan jakamalla kuukausipalkka kyseisen kuukauden kalenteripäivillä ja lisäämällä siihen alla määritelty sairauslomalisä.
3. Työntekijän sairausajan palkan laskennassa otetaan huomioon edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettujen alla todettujen lisäpalkkioi- den 1/300 sairauslomapäivää kohti (ns. sairauslomalisä:
− Sunnuntaityökorvaus
− Iltatyölisä
− Yötyölisä
− Hankalan työn lisä
− Pylväs- ja mastolisä
− Nosturinkäyttäjän tehopalkkio
− Luottamusmieslisä
− Lauantaityökorvaus
− Aattopäivänlisä
− Varallaolokorvaus
− Yksivuorotyössä yöllä maksettava erillinen korvaus
− Tuotantopalkkiolisä
− Työkohtainen erikoislisä, jota ei ole liitetty varsinaiseen kuukausipalk- kaan
− Työsuojelulisä
− Hälytysraha
− Työhönsidonnaisuuslisä
− Työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa
− Radio-ohjauslisät
63 a. § Korvaava työ
1. Työntekijä ei aina ole välttämättä sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Tästä syystä saattaa olla mahdollista osoittaa hänelle korvaa- vana työnä jotakin muuta työtä kuin hänen normaalia työtään tai normaalia työtä osittaisena. Työn asemasta kyseeseen voi tulla myös työntekijälle so- veltuva koulutus tai työntekijän toimiminen kouluttajana. Korvaava työ ei saa vaarantaa työntekijän toipumista tai terveyttä ja korvaava työ on tarvit- taessa keskeytettävä. Keskeyttämistarpeen määrittää työterveyslääkäri.
2. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on kuvat- tava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työnteki- jälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon.
3. Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin menette- lytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen kor- vaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.
4. Korvaavan työn tai koulutuksen aikana palkka säilyy vähintään työntekijän sen tehtävän mukaisena, jonka asemesta hän tekee korvaavaa työtä. Mi- käli korvaavana työnä tehtävä työ on paremmin palkattua, maksetaan tä- män tehtävän mukainen palkka, mikäli korvaavan työn kesto on kaksi viik- koa tai pidempi. Korvaava työ tai koulutus ei ole työkyvyttömyysaikaa. Kor- vaavan työn ajalta maksetaan henkilökohtaisen sairauslomalisän suurui- nen päiväkohtainen korvaus koko korvaavan työn ajanjaksolta – kuitenkin enintään siltä ajalta, jolta henkilöllä on työehtosopimuksen tai lain mukaan oikeus palkalliseen sairauslomaan.
Korvaavan työn jatkuessa, kun oikeus sairauslomalisään on jo päättynyt, työntekijälle maksetaan korvaavasta työstä hänen tavanomaista palk- kaansa ilman sairauslomalisää.
7.2 PERHEVAPAAT
64. § Perhevapaat ja poissaolo pakottavista perhesyistä
1. Perhevapaita ovat työsopimuslain (55/2001) mukaiset raskaus-, erityisras- kaus -, vanhempain-, hoito-, osittainen hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa. Perhevapaisiin sekä poissaoloon pakottavista perhesyistä, poissaolon per- heenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi sekä omaishoitovapaaseen noudatetaan, mitä työsopimuslain neljä luvussa on säädetty.
2. Tilapäistä hoitovapaata voi saada myös vammaisen lapsen hoitamista var- ten.
65. § Palkanmaksu raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta
1. Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 1 §:n mukaiseen raskausrahaan, maksetaan palkka raskausvapaalta yhteensä enintään 40 yhdenjaksoiselta arkipäivältä.
2. Työntekijälle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 5 §:n 1–3 momentin tai 9 luvun 9 §:n nojalla vanhempainrahaan, maksetaan palkka vanhempainvapaalta 32 ensimmäiseltä vanhempainrahapäivältä. Palkka maksetaan siten kuin 105 §:ssä määrätään. Tämän ylittävältä ajalta myönnettävä vanhempainvapaa on palkatonta.
3. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut ennen ras- kausvapaan ja vanhempainvapaan alkua työsuhteessa samaan työnanta- jaan vähintään kuusi kuukautta
Soveltamisohje:
Ei synnyttävän vanhemman palkallinen vanhempainvapaa on enintään 32 päivää.
Siirtymämääräys:
Tämän kohdan määräyksiä noudatetaan 1. tammikuuta 2024 lukien niihin työntekijöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuu- tuslain muutoksia ja joiden oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen al- kaa sopimuksen voimaantulon jälkeen.
Muihin työntekijöihin noudatetaan työsuhteessa 28.2.2023 voimassa olleita (31.12.2023 saakka voimassa olevia) työehtosopimuksen raskaus- ja van- hempainvapaan määräyksiä.
66. § Palkanmaksu tilapäisen hoitovapaan ajalta
1. Tilapäisen hoitovapaan kolmelta päivältä maksetaan työntekijälle palkka samojen perusteiden mukaisesti kuin sairausajan palkan osalta on sovittu. Näitä kolmea palkallista vapaapäivää laskettaessa ei oteta huomioon enin- tään kahta työntekijän muusta syystä johtuvaa lapsen äkillisen sairausta- pauksen vuoksi myönnettyyn yhdenjaksoiseen vapaa-aikaan sisältyvää va- paapäivää.
2. Palkan maksamisen edellytyksenä tilapäiseltä hoitovapaalta on, että vapaa on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Pal- kallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat tai huolta- jat ovat ansiotyössä tai työntekijä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairau- desta esitetään vastaava selvitys kuin työntekijän omasta sairaudesta vaa- ditaan.
3. Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi asuu erillään aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on asevelvollisuuden suorittamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai opiskelusta johtuvan toisella paikka- kunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osal- listumasta lapsen hoitoon.
4. Palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta ei kuitenkaan makseta sille lapsen vanhemmalle, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.
66 a. § ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi
1. Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.
2. Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työn- tekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta.
3. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.
7.3 MUUT POISSAOLOT
67. § Merkkipäivät ja perhesyyt
1. Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vam- maisen lapsen sairastumispäivä ovat palkallisia vapaapäiviä, milloin se työntekijän tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Työstä va- pautuspäiville maksetaan kuukausipalkan lisäksi sairauslomalisä.
2. Palkan maksamisen edellytyksenä tässä kohdassa tarkoitetun sairausta- pauksen johdosta myönnettävältä työstä vapautusajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön.
3. Lähiomaisella tarkoitetaan edellä työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, työntekijän vanhempia ja hänen aviopuoli- sonsa vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.
4. Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä työntekijän avio- puolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katsotaan myös ottolapsi ja kasvattilapsi.
5. Aviopuolisoon rinnastetaan rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli.
6. Aviopuolisoon verrattavana pidetään työntekijän kanssa samassa talou- dessa asuvaa avopuolisoa, jonka kanssa työntekijällä on yhteisesti huollet- tavia lapsia.
68. § Maanpuolustus ja väestönsuojelu
1. Työntekijälle, joka on kutsuttu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolus- tuskurssille tai pelastuslain nojalla väestönsuojelukoulutukseen, makse- taan tämän sopimuksen mukainen palkka vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.
2. Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle ei makseta asevelvollisuuslain nojalla reserviläispalkkaa, hänelle ei makseta myöskään edellä tarkoitettua palkkaa.
3. Edellä sanotun estämättä työntekijä on oikeutettu saamaan vuosilomapalk- kansa vähentämättömänä.
69. § Keskusjärjestökokoukset
1. Työntekijälle voidaan, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on mahdol- lista, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi, työntekijän osallistuessa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, val- tuusto ja hallitus tai niitä vastaavat elimet, sekä työehtosopimuksen osa- puolena olevan järjestön kokouksiin jollaisia ovat edustajakokous, liittoval- tuuston kokous ja hallituksen kokous silloin, kun niissä käsitellään työehto- sopimusasioita.
2. Työstä vapautuspäiville maksetaan kuukausipalkan lisäksi 94 §:n 4 mo- mentin mukaista luottamusmieslisää, jonka laskentaperusteena käytetään vuosilomalisää.
3. Työntekijälle ei makseta palkkaa tämän sopimuksen perusteella muulta työstä vapautusajalta eikä muulta poissaoloajalta.
4. Työntekijälle, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta syystä mutta on estynyt hakemasta työstä vapautusta, maksetaan tältä ajalta palkkaa niiden perusteiden mukaan, joiden mukaisesti hänellä tämän sopimuksen nojalla olisi oikeus palkan saamiseen, mikäli hänelle samasta syystä olisi myönnetty työstä vapautus. Asianomaisen tulee välittömästi ilmoittaa pois- saolon syy työnantajalle.
70. § Kunnalliset luottamustoimet
1. Työntekijälle, joka on estynyt hoitamasta tehtäväänsä kunnallisen luotta- mustoimen hoitamisen vuoksi, ei tältä ajalta makseta palkkaa.
71. § Menettelymääräykset
1. Edellä tarkoitetut korvaukset suoritetaan työntekijöille heidän sovittua sään- nöllisen työajan palkkaansa vähentämättä. Vapaa-ajan järjestämistä kos- keva pyyntö on esitettävä työnantajalle mahdollisimman ajoissa silloin, kun työntekijällä on riittävä tieto pyynnön perusteista.
8. LUKU | VUOSILOMA JA LOMARAHA
72. § Soveltamisala
1. Tämän työehtosopimuksen alaisiin työntekijöihin sovelletaan vuosilomala- kia (162/2005), jollei jäljempänä tässä sopimuksessa ole toisin sovittu.
73. § Määritelmät
1. Sen lisäksi, mitä vuosilomalain 4 §:ssä säädetään,
a) lomavuosi on kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy;
b) lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso;
c) talvilomanpidennys on 82 §:n mukaan määräytyvä, lomakauden ulko- puolella pidettävän loman pidennysosa;
d) varsinainen vuosiloma on vuosilomalain 5 §:ssä tarkoitettu loman osa ilman talvilomapidennystä;
e) säästövapaa on lomavuoden varsinaisesta vuosilomasta myöhemmin pidettäväksi siirretty loman osa.
74. § Vuosiloman pituus
1. Työntekijä saa vuosilomaa vuosilomalain 5 § 1 momentin mukaisesti kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hän on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä ollut välittömästi saman työnantajan palveluksessa vähintään yhden vuoden tai jos hänellä on päät- tyvältä lomanmääräytymisvuodelta kaksitoista täyttä lomanmääräytymis- kuukautta.
2. Jos työsuhde on jatkunut edellä sanottua lyhyemmän ajan, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymis- kuukaudelta.
75. § Työssäolon veroinen aika
1. Sen lisäksi, mitä vuosilomalain 7 §:ssä säädetään, työssäolopäivien veroi- sina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuh- teen kestäessä on estynyt tekemästä työtä:
a) sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen työstä vapau- tuksen johdosta. Mikäli palkallisten sairauslomapäivien määrä ei täytä vuosilomalain 7 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, pidetään lomanmääräytymisvuoden alusta lukien myös palkattomia sairauslomapäiviä työssäolon veroisina päivinä siihen määrään asti, että vuosilomalain määräys toteutuu;
b) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia tai määrättynä maanpuolustuskursseille, väestönsuojelukoulutukseen tai -palveluk- seen tai vapautettuna työstä palvelua varten suomalaisessa valvonta- joukossa tai koulutettavana edellä mainittua tai valmiusjoukkoa varten Suomessa tai Punaisen Ristin palveluksessa komennettuna katastro- fiaputehtäviin;
c) työnantajan järjestämiin tai sen muutoin osoittamiin oppikursseihin osallistumisen takia, mikäli kyseiseltä ajalta on maksettu palkkaa;
d) palkalliseen ammattiyhdistyskoulutukseen myönnetyn työstä vapau- tuksen takia, kuitenkin enintään 30 päivää koulutustilaisuutta kohti;
e) kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on lääkinnällisen kuntou- tuksen perusteella maksettu Kelan kuntoutusrahaa.
f) Lomarahan vapaaksi vaihdettu aika.
76. § Vuosilomapalkka ja vuosilomalisä
1. Työntekijällä on oikeus saada säännönmukainen palkkansa myös vuosilo- man ajalta. Palkka maksetaan tavanomaisina palkanmaksupäivinä, eikä työntekijällä ole oikeutta saada vuosilomapalkkaustaan ennen loman tai sen osan alkamista.
2. Jos työntekijä ei ole vuosilomalla koko palkanmaksukautta, lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25.
3. Vuosilomapalkan suuruus määräytyy loman alkamishetken palkan mukai- sesti. Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi vuosilomalisä kultakin vuosilomapäivältä ja talvilomanpidennyspäivältä. Vuosilomalisän suuruus on 1/300 edellisenä lomanmääräytymisvuotena maksettujen jäljempänä lueteltujen palkanlisien ja lisäpalkkioiden yhteis- määrästä.
4. Vuosilomalisään oikeuttavat palkanlisät ja lisäpalkkiot ovat:
− Sunnuntaityökorvaus
− Iltatyölisä
− Yötyölisä
− Hankalan työn lisä
− Pylväs- ja mastolisä
− Nosturinkäyttäjän tehopalkkio
− Luottamusmieslisä
− Lauantaityökorvaus
− Aattopäivänlisä
− Varallaolokorvaus
− Yksivuorotyössä yöllä maksettava erillinen korvaus
− Tuotantopalkkiolisä
− Työkohtainen erikoislisä, jota ei ole liitetty varsinaiseen kuukausipalk- kaan
− Hälytysraha
− Työhönsidonnaisuuslisä
− Työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa
− Työsuojelulisä
− radio-ohjauslisät
5. Vuosilomalisä maksetaan lomavuonna kesä-heinäkuun aikana sekä mah- dollisten talvilomapidennyspäivien osalta loka-marraskuun aikana. Työsuh- teen päättyessä vuosilomalisä maksetaan viimeisen palkanmaksun yhtey- dessä.
6. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräy- tymisvuoden aikana, vuosilomapalkka on yllä 1. - 3. momenteista poiketen 9 prosenttia, taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia työntekijälle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta makse- tusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Erillistä tässä työehtosopimuksessa tarkoitettua vuosilomalisää ei tällöin makseta.
7. Jos työntekijällä on 6 momentin tilanteessa oikeus talviloman pidennyspäi- viin, vuosilomapalkka määräytyy lomapäivien lukumäärän mukaan prosent- tiosuutena seuraavasti:
lomapäivien lukumäärä | prosentti |
31 | 11,8 |
32 | 12,1 |
33 | 12,4 |
8. Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut vasta loman- määräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, vuosilomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.
77. § Lomakorvaus
1. Lomakorvaus määräytyy vuosilomalain 17 §:n mukaisesti. Lomakorvauk- sena maksetaan lisäksi vuosilomalisä. Prosenttiperusteisena laskettavan lomakorvauksen lisäksi ei makseta erillistä vuosilomalisää.
2. Talvilomanpidennyksestä ei ole oikeutta saada lomakorvausta.
78. § Vuosiloman antaminen ja jakaminen
1. Vuosiloman antamisessa noudatetaan vuosilomalain 20 ja 21 §:ssä sääde- tyn lisäksi, mitä tässä pykälässä on sovittu.
2. Varsinainen vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana, joka on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika.
3. ▇▇▇▇▇▇▇ kuitenkin työtehtävien laatu tai muut syyt niin vaativat voidaan var- sinaisen vuosiloman 18 päivää ylittävä osuus antaa muunakin kuin 2. mo- mentissa mainittuna aikana saman lomavuoden kuluessa. Työntekijän suostumuksella voidaan varsinainen vuosiloma siirtää myös annettavaksi seuraavana vuonna ennen toukokuun 1. päivää.
Pöytäkirjamerkintä:
Töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä voidaan varsi- naisen vuosiloman 15 päivää ylittävä osuus antaa muunakin kuin
2. momentissa mainittuna aikana saman lomavuoden kuluessa.
4. Loma voidaan sijoittaa myös lomavuoden tammikuun 1. päivän ja huhti- kuun 30. päivän väliselle ajalle. Tällöin ei työntekijälle kuitenkaan anneta pitempää lomaa, kuin mitä hän on loman loppumishetkeen mennessä an- sainnut.
5. Vahvistetun työvuoroluettelon perusteella tulevia, jo ansaittuja vapaapäiviä ei vuosilomaan sisällytetä.
6. Työntekijälle, joka säännöllisesti noudattaa viisipäiväistä työviikkoa siten, että lauantai- ja sunnuntaipäivät ovat vapaat, lasketaan täysinä kalenteri- viikkoina myönnetyissä lomissa lomapäivien lukumäärä kyseisten viikkojen arkipäivien mukaisesti. Vajaitten kalenteriviikkojen ja yksittäisten lomapäi- vien osalta määrätään kutakin tällaisista päivistä koostuvaa viittä päivää kohden lisäksi yksi vapaa arkilauantai lomapäiväksi.
79. § Työntekijän kuuleminen ja vuosiloman ajankohdasta ilmoittaminen
1. Vuosilomat vahvistetaan etukäteen laadittavan suunnitelman mukaan. En- nen suunnitelman vahvistamista on työntekijälle tai tämän edustajalle va- rattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Asianomaisen pyynnöstä tai työnantajan päätöksellä, milloin siihen on olemassa painavat syyt, voidaan vahvistetusta suunnitelmasta poiketa.
2. Vuosiloman ajankohdasta ilmoittamisen osalta noudatetaan vuosilomalain määräyksiä.
80. § Vuosiloman ja talvilomanpidennyspäivien siirtäminen työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi
1. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyk- sen, sairauden, tapaturman johdosta työkyvytön, tai tartuntatautilääkärin määräämässä karanteenissa, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan.
2. Loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä 1 momentin mukaisesti myös, jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa erityisraskaus-, ras- kaus- tai vanhempainvapaan vuoksi työstä vapautettuna.
3. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus vuosiloman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että hän joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoi- toon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työ- kyvytön tai että hän tulee saamaan työstä vapautusta erityisraskaus-, ras- kaus- tai vanhempainvapaata varten.
4. Työntekijällä ei pääsääntöisesti ole oikeutta siirtää talvilomanpidennyspäi- viä. Jos työntekijän työkyvyttömyys kuitenkin alkaa vähintään kahta viikkoa ennen talvilomanpidennystä tai sen yhdenjaksoisen lomajakson alkua, jo- hon talvilomanpidennyspäivät sisältyvät, ja jatkuu talvilomanpidennyspäi- vien aikana, talvilomanpidennyspäivät on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan.
5. Työntekijällä on lisäksi pyynnöstä oikeus talvilomanpidennyspäivien siirtä- miseen, jos tiedetään, että hän on talvilomanpidennyspäivien aikana sai- rauden tai tapaturman vaatiman leikkaus- tai muun vastaavan hoidon takia työkyvytön ja jos hän ilmoittaa työkyvyttömyydestä kirjallisella luotettavalla selvityksellä vähintään kahta viikkoa ennen talvilomanpidennyspäivien tai sen yhdenjaksoisen lomajakson alkua, johon talvilomanpidennyspäivät kuuluvat.
6. Työntekijä on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen työkyvyttömyy- destään tai todistuksen karanteeniin määräämisestä pyytäessään siirtoa
81. § Vuosiloman säästäminen
1. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä säästää osan vuosit- taisista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.
2. Varsinaisesta vuosilomasta voidaan säästää joko osittain tai kokonaan 18 päivää ylittävä osa.
3. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajankohdasta on tehtävä suunnitelma viimeistään silloin, kun työnantaja varaa työnteki- jälle tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.
4. Säästövapaa annetaan työnantajan ja työntekijän tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymi- sestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.
5. Vuosilomapalkasta ja oikeudesta säästövapaan siirtämiseen on vastaa- vasti voimassa, mitä 76 §:ssä ja 80 §:ssä todetaan. Työsuhteen päättyessä pitämättä jääneestä säästövapaasta on maksettava korvaus sen mukaan kuin 77 §:ssä on sovittu.
6. Työsuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi työntekijällä on oikeus saada kor- vaus pitämättä jääneestä säästövapaasta. Korvaus määräytyy samoin kuin vuosilomakorvaus.
82. § Talvilomanpidennys
1. Milloin muuhun kuin säästövapaaseen kuuluvasta vuosilomasta osa pide- tään muulloin kuin 1.6.-30.9. välisenä aikana, myönnetään loma tältä osin pidennettynä puolella, kuitenkin enintään asianomaisen koko loman puo- lesta määrästä ja siten, että pidennys voi olla enintään kolme arkipäivää.
2. ▇▇▇▇▇▇▇ työsuhde katkeaa ennen lomakauden alkua tai alkaa lomakauden jälkeen, työntekijällä ei ole oikeutta loman pidennykseen.
3. Jos loman pidennystä laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonais- luku, annetaan päivän osa täytenä lomapäivänä.
4. Saamatta jääneestä talvilomanpidennyksestä ei ole oikeutta saada loma- korvausta.
83. § Lomaraha ja sen määräytyminen
1. Työntekijälle, lukuun ottamatta jäljempänä 9. momentissa tarkoitettuja ta- pauksia, maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut edellisenä lomanmääräytymisvuonna.
2. Lomapäiviksi ei lasketa talvilomanpidennyksestä johtuvia päiviä. Lomara- haa ei makseta talvilomanpidennyspäiviltä.
3. ▇▇▇▇▇▇▇▇ määräytyy sen tehtäväkohtaisen palkan mukaan, jossa työnte- kijä on kesäkuun viimeisenä päivänä. Jos työntekijä on työstä vapaana ke- säkuussa, määräytyy lomaraha sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 7. ja 8. momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha määräytyy vastaavasti ero- tai siirty- mähetken tehtävän palkan mukaan.
4. Palkkaliitteessä 1. ja 4. työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 % lo- mapäivän palkasta. Lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25.
5. Palkkaliitteessä 2. ja 3. työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 % lo- mapäivän palkasta. Lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25. Näin saatuun osamäärään lisätään 1/300 edellisenä lomanmää- räytymisvuonna maksettujen ja 76 §:ssä lueteltujen palkanlisien ja lisäpalk- kioiden yhteismäärästä.
6. Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 7. ja 8. momentissa tarkoi- tetuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan palkanmak- sun tai ”lopputilin” maksamisen yhteydessä.
7. Työsuhteen päättyessä lomaraha maksetaan kaikilta niiltä työsuhteen päättymiseen mennessä kertyneiltä lomapäiviltä, joilta sitä ei ole maksettu.
8. Työntekijälle, joka lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan tai siirtyy suo- malaisen valvontajoukon tai pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palvelukseen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellaisessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt tai sellaisessa kan- sainvälisessä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, makse- taan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jonka hän on an- sainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.
9. Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle maksetaan lomakorvaus prosent- tikorvauksena paitsi 76 §:n 6. ja 7. momentin tilanteissa.
10. Työnantajan kanssa sovittaessa ja työtilanteen sen salliessa voidaan loma- raha vaihtaa vapaaksi seuraavasti:
Vuosilomapäivät (ilman pidennyspäiviä) | Lomarahaa vastaavat vapaapäivät, joita ei pyöristetä |
36,0 | 18,0 |
33,0 | 16,5 |
30,0 | 15,0 |
27,5 | 14,0 |
27,0 | 13,5 |
25,0 | 12,5 |
24,0 | 12,0 |
22,5 | 11,5 |
22,0 | 11,0 |
21,0 | 10,5 |
20,0 | 10,0 |
18,0 | 9,0 |
17,5 | 9,0 |
16,0 | 8,0 |
15,0 | 7,5 |
14,0 | 7,0 |
12,5 | 6,5 |
12,0 | 6,0 |
10,0 | 5,0 |
9,0 | 4,5 |
8,0 | 4,0 |
7,5 | 4,0 |
6,0 | 3,0 |
5,0 | 2,5 |
4,0 | 2,0 |
3,0 | 1,5 |
2,5 | 1,5 |
2,0 | 1,0 |
Lomarahavapaat eivät siirry työkyvyttömyyden vuoksi missään tilanteessa.
9. LUKU | SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
9.1 TYÖTURVALLISUUS JA SUOJAVÄLINEET
84. § Yleiset määräykset
1. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työturvallisuuslakia ja muita työtur- vallisuuteen ja ammattitautien torjuntaan liittyviä lakeja, asetuksia ja viran- omaisten päätöksiä tarkoin noudatetaan.
2. Työntekijän tulee noudattaa työnantajan työturvallisuuden ylläpitämiseksi antamia ohjeita sekä käyttää säännösten edellyttämiä, työnantajan hänen käyttöönsä asettamia suojavälineitä.
85. § Suojavälineet
1. Työnantaja hankkii työntekijän käyttöön tehtävässä vaadittavan ja tarkoi- tuksenmukaisen työ- tai suojapuvun ja vastaa sen kunnostuksesta ja vaih- dosta tehtäväkohtaisesti määritellyin vaihtoajoin. Työnantaja vastaa tarvit- taessa työpuvun kemiallisesta pesettämisestä tai siitä aiheutuvista kustan- nuksista yhtiön kulloisenkin käytännön mukaisesti.
2. Työnantaja antaa työntekijän käyttöön erityisen suojavaatetuksen, jos se työn laatu tai työolosuhteet huomioon ottaen on työturvallisuuden ylläpitä- miseksi lain mukaan välttämätöntä. Erityinen suojavaatetus annetaan myös erittäin likaisissa, erittäin märissä ja liejuisissa töissä, jossa tavallinen työ- vaatetus ei ole riittävä. Työnantajan huolehtii suojavaatetuksen kunnossa- pidosta, jos suojavaatetusta ei anneta työntekijän omaksi.
3. Työntekijän käyttöön annetaan erityiset suojajalkineet, jos jalkaterään koh- distuva tapaturmavaara on työssä ilmeinen, sekä työturvallisuuden edellyt- tämät tarkoituksenmukaiset työkäsineet.
4. Työntekijälle annetaan näkökyvyn mukaan hiotut suojasilmälasit työssä, jossa on ilmeinen kipinöinnin, lastujen tai muiden tekijöiden iskujen taikka vaarallisten roiskeiden aiheuttama jatkuva tai toistuva silmätapaturman vaara, jos työntekijä tarvitsee silmälaseilla saatavan näön korjauksen eikä erillistä kasvojen tai silmien suojainta omien silmälasien lisäksi voida käyt- tää työn edellyttämän näkötarkkuuden takia.
5. Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä on työntekijöiden käytettä- vissä oltava työn luonne ja kesto sekä työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen riittävät ja asianmukaisesti varustetut työturvallisuuslain mukaiset henkilöstötilat.
9.2 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO
86. § Oikeus terveyden- ja sairaanhoitoon
1. Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen lakisääteinen ehkäisevä työ- terveyshuolto.
2. Työnantajan on laadittava työterveyshuollon kanssa kirjallinen sopimus palveluista ja toimintasuunnitelma työterveyshuollon toteuttamiseksi. Työ- terveyshuoltotoiminnan perusta on työpaikkaselvitys, josta työterveys- huolto tekee kirjallisen raportin. Työpaikkaselvityksessä esille tulleet asiat otetaan huomioon työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa ja päivitettäessä. Työnantajan on pidettävä työterveyshuoltosopimus ja työ- paikkaselvityksestä tehty raportti kaikkien työntekijöiden nähtävinä työpai- kalla.
3. Työnantajalla on lain edellyttämä velvollisuus järjestää työntekijöille sään- nölliset terveystarkastukset, jos työhön liittyy erityistä sairastumisen vaaraa tai muita terveydellisiä riskejä.
4. Työnantaja voi liittää myös sairaanhoitopalvelut osaksi työterveyshuoltoa. Työterveyteen painottunut sairaanhoito voi olla yleislääkäritasoista, tai sii- hen saattaa sisältyä terveydentilan selvittämiseen tarvittavat erikoislääkäri- konsultaatiot. Sairaanhoito voi sisältää myös laboratorio- ja röntgentutki- muksia.
5. Työnantajan on seurattava työntekijöidensä työkykyä ja työkyvyn vaaran- tuessa annettava varhaista tukea yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Tavoitteena on palauttaa työntekijän työkyky ja ehkäistä työkyvyttömyys. Työnantaja sopii varhaisen tuen toimintatavat yhteistyössä työterveyshuol- lon kanssa.
87. § Terveystarkastukset ja kustannusten korvaaminen
1. Työntekijä on velvollinen osallistumaan työtehtävänsä edellyttämiin tervey- dentilan seurantatarkastuksiin.
2. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen edellä mainittujen seu- rantatarkastusten sekä lakisääteisen työterveydenhuollon tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen ai- kana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin korvataan ansionmenetys nuorista työntekijöistä annetussa laissa ja sätei- lylaissa tarkoitetuista tutkimuksista.
3. Työntekijälle maksetaan korvaus edellä tarkoitetuista tutkimuksista ja jälki- tarkastuksista aiheutuneista matkakustannuksista, joita ovat matkustamis- kustannukset, päiväraha, ateriakorvaus, majoittumiskorvaus ja yö
matkaraha. Ansionmenetys korvataan myös muun lääkärintarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella.
9.3 MUUT MÄÄRÄYKSET
88. § Tapaturmavakuutus
1. Työntekijäin tapaturmavakuutuksesta on voimassa, mitä siitä työtapa- turma- ja ammattitautilaissa säädetään.
89. § Työpaikan tilaisuudet
1. Työpaikalla voidaan järjestää vuosittain henkilöstö-, virkistys-, ym. muita vastaavia tilaisuuksia paikallisesti yhteisesti todetulla tavalla siten, että mahdollisimman moni voi niihin osallistua.
10. LUKU | ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
90. § Työntutkimukset
1. Työpaikalla käytetään yleisesti käytössä olevia työnmittaustekniikkoja ja --
-järjestelmiä, joilla on merkitystä tuottavuuden kehittämisessä ja työnteki- jöiden ansiotason parantamisessa. Niiden johdosta ehkä tapahtuvat muu- tokset töiden järjestelyssä eivät kuitenkaan saa aiheuttaa työntekijän ylira- sittumista eivätkä myöskään haitallisesti vaikuttaa työpaikan ansiotasoon.
2. Työntutkimusohjelmasta ja sen tarkoituksesta on tiedotettava pääluotta- musmiehelle ja asianomaisten osastojen luottamusmiehille hyvissä ajoin ennen ohjelman toimeenpanoa.
3. Tutkimus voidaan suorittaa myös silloin, kun työntekijät sitä perustellusti ehdottavat ja se sopii työntutkimusohjelmaan.
4. Tutkimuksen aikana voidaan antaa ohjeita ja neuvoja työn suorituksesta, mutta työntekijää kohtaan ei saa harjoittaa painostusta.
5. Jos kysymyksessä on pitempiaikainen tutkimus, työntekijälle annetaan tut- kimuksen aikana sopivin välein selvitys tutkimuksen siihenastisista tapah- tumista.
6. Luottamusmiehelle on varattava mahdollisuus työpaikalla perehtyä mene- telmä- ja aikatutkimusten suoritustapaan samoin kuin työntutkimuspöytä- kirjaan ja niiden perusteella toimeenpantuihin uudistuksiin etenkin palkko- jen järjestelyssä.
7. Menetelmä- ja aikatutkimuksilla määritettyjen tutkimustulosten työarvot (T) lasketaan Rationalisointineuvottelukunta SAK-TT (STK) RANK:n ohjeiden mukaan.
8. Tutkimuksista ja toimenpiteistä on ennen niihin ryhtymistä ilmoitettava myös niille työntekijöille, joiden työhön sanotut toimenpiteet kohdistuvat.
91. § Ammatti- tai muu koulutus
1. Ammatti- tai muu koulutus toteutetaan siten kuin yleissopimuksessa on sovittu. (Liite 1.)
2. Työnantaja pyrkii mahdollisuuksien mukaan edistämään pysyvän työvoi- mansa ammattikoulutusta. Työntekijöitä työkohteisiin sijoitettaessa pyri- tään mahdollisuuksien mukaan turvaamaan työntekijöiden eteenpäin pääsy ammattiurallaan.
3. Työntekijäin ammattiliittojen järjestämään ammattiyhdistyskoulutukseen annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle käy päinsä.
92. § Koulutus
1. Työnantaja voi osoittaa työntekijälle säännöllisen työajan lisäksi työn suo- rittamisen kannalta tarpeellista lisä-, täydennys-, kalusto-, turvallisuus- tai muuta koulutusta, joko luokka tai verkkokoulutuksena yhteensä enintään 16 tuntia kalenterivuodessa. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voi- daan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen työajan lisäksi. Koulutuksesta suoritettava korvaus perustuu työnantajan ennalta määrittä- mään kestoon ja on määrältään työntekijän yksinkertaisen tuntipalkan suu- ruinen. Koulutus järjestetään siten, että luokkaopetuksena voidaan pitää enintään 8 tuntia.
2. Koulutusta yhteensä 16 tuntia, josta luokkaopetusta voi olla 8 tuntia. Kaikki 16 tuntia voi olla verkkokoulutusta.
11. LUKU | YHTEISTOIMINTA JA HENKILÖSTÖN EDUSTUS
93. § Neuvotteluajan laskenta
1. Jos työpaikalla syntyy tarve irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työnteki- jöitä taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjär- jestelyistä johtuvista syistä, yhteistoimintalain (334/07) soveltamisalan pii- riin kuuluvan työnantajan on noudatettava yhteistoimintalain säännöksiä kuitenkin tässä kohdassa sovituin poikkeuksin. Yhteistoimintalaki ei ole työ- ehtosopimuksen osa. Tämän kohdan määräykset ovat lakia täydentäviä ja niillä korvataan lain vastaavat kohdat.
2. Yhteistoimintalain soveltamispiirissä olevan työnantajan harkitessa työnte- kijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista, tuo- tannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista
syistä yhteistoimintavelvoitteet katsotaan yhteistoimintalain 45 §:n neuvot- teluesityksen antamista ja 51 §:n kuuden viikon neuvotteluvelvoitteen täyt- tymistä koskevista säännöksistä poiketen täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty yhteistoimintalaissa edellytetyllä tavalla kirjallisen neuvotteluesityk- sen tekemisen jälkeen ja etukäteen annettujen tarpeellisten tietojen poh- jalta yhteistoimintalain 51 §:n mukaan kuuden viikon määräytyvän neuvot- teluajan, jollei lain nojalla ole sovittu muusta neuvotteluajasta.
94. § Luottamusmiehet
1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneella työntekijäjärjestöllä sekä sen alaisella paikallisella yhdistyksellä on oikeus asettaa pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä valvomaan tämän työehtosopimuksen noudattamista. Luottamusmiesjärjestelmä toteutetaan siten, kuin yleissopimuksessa, tässä pykälässä tai yrityskohtaisesti on sovittu.
2. Luottamusmiehen toimikauden määrää edellä mainittu työntekijäjärjestö. Luottamusmiehen asettamista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali, jonka toimittamisesta työntekijäjärjestö antaa tarvittavat ohjeet.
3. Työnantajan tulee ilmoittaa pääluottamusmiehelle etukäteen neljännesvuo- sittain suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä sekä antaa myös seurantaraportti toteutuneesta ulkopuolisen työvoiman käytöstä neljännes- vuosittain.
4. Pääluottamusmiehelle maksetaan varsinaisen kuukausipalkan lisäksi luot- tamusmieslisää siten että laskentaperusteena käytetään vuosilomalisää, jonka päiväarvosta saadaan tuntihinta jakamalla se luvulla 6,5.
5. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen työaikanaan suorittamiin luotta- musmiestehtäviin käytetty aika luetaan hänelle työajaksi. Jos pääluotta- musmies tai luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, luetaan myös tämä aika hänelle työ- ajaksi.
6. ▇▇▇▇▇▇▇ pääluottamusmies tai luottamusmies, työnantajan kanssa sovittu- aan tai työnantajan määräyksestä tekee matkoja, maksetaan hänelle mat- kakustannusten korvausta ja päivärahaa työehtosopimuksen mukaisesti.
7. Pääluottamusmiehelle järjestetään säännöllistä vapautusta työstä paikalli- sesti sovittuna ajankohtana alla olevan taulukon mukaan ja maksetaan eril- listä luottamusmiespalkkiota liitteen 5 mukaisesti (luottamusmiespalkkio).
Työpaikan työn- tekijöiden lukumäärä | Säännöllisen vapautuksen määrä |
< 49 | 4 tuntia viikossa |
50 - 99 | 8 tuntia viikossa |
100 - 199 | 16 tuntia viikossa |
200 - 299 | 24 tuntia viikossa |
300 - 399 | 32 tuntia viikossa |
400 - | kokonaan vapautettu |
8. Työstä vapautuksen pituutta vahvistettaessa todetaan työpaikan työnteki- jäin lukumäärä välittömästi pääluottamusmiesvaalien jälkeen sekä vastaa- vana ajankohtana vuosittain. Tämän mukaan määritettyä pituutta noudate- taan seuraavaan tarkistukseen saakka.
9. Palkkion suuruus määräytyy tammikuun 1. päivän tilanteen mukaan. Eril- listä palkkiota ei makseta päätoimiselle pääluottamusmiehelle.
10. Työpaikkaluottamusmiehelle järjestetään tarvittaessa luottamusmiestehtä- vien edellyttämä vapautus työstään sekä maksetaan erillistä luottamus- miespalkkiota (työpaikkaluottamusmies) liitteen 5 mukainen euromäärä kuukaudessa.
11. Luottamusmiespalkkioita ei makseta päällekkäin työsuojeluvaltuutetun palkkion kanssa.
12. Luottamusmiespalkkiota maksetaan pääluottamusmiehelle ja luottamus- miehelle kymmeneltä kuukaudelta vuodessa ja hänen varamiehelleen kah- delta kuukaudelta vuodessa. Varamiehelle suoritetaan luottamusmiespalk- kiota yhdeltä kuukaudelta vuoden kumpaiseltakin puoliskolta huhti- ja loka- kuussa kunakin vuonna.
13. Työnantaja järjestää pääluottamusmiehille sekä luottamusmiehille neuvot- telu- ja informaatiotilaisuuksia tarvittaessa.
14. Luottamusmiehille tulee antaa käyttöön voimassa oleva työehtosopimus siihen liittyvine pöytäkirjoineen sekä muut yleisiä työehtoja koskevat sopi- mukset ja määräykset soveltamisohjeineen ja työnantajakohtaisine erityis- määräyksineen.
15. Paikallisen sopimisen osapuolet sitoutuvat toiminnallaan vahvistamaan yh- teistyötä, luottamusta sekä kunnioitusta tässä sopimuksessa sovituissa asi- oissa. Tässä tarkoituksessa paikalliset osapuolet sitoutuvat kehittämään yrityksissä käytäntöjä muun muassa luottamusmiehen tiedonsaannin ja luottamusmiesten koulutusten sekä vapautustuntien kohdentamisen tehok- kaaksi järjestämiseksi.
16. Yhteistoimintaneuvotteluissa työnantajan on annettava luottamusmiehelle kaikki tarvittava asiaan liittyvä materiaali hyvissä ajoin. Tarvittaessa osa- puolet voivat käyttää asiantuntijoita.
17. Pääluottamusmiehen, luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuh- teen päättämisen perusteet käydään läpi liittojen välisissä neuvotteluissa ennen työsuhteen päättämisen toteuttamista.
95. § Asiamiehet
1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen työntekijäjärjestön valitsemilla asiamiehillä on oikeus tämän sopimuksen noudattamisen valvontaan, ja sen soveltamista ja tulkintaa koskevissa asioissa oikeus käydä työpaikoilla sovittuaan käynnistä työnantajan kanssa. Asiamiesten nimet on ilmoitet- tava työnantajalle.
2. Asiamiehillä on oikeus saada työpaikkojen esimiehiltä ne tiedot, jotka ovat heille tarpeen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.
96. § Työsuojeluvaltuutetut
1. Työsuojelutehtävissä toimiville tulee antaa riittävästi aikaa työsuojelutehtä- vien hoitamista varten. Vapautuksesta on sovittava etukäteen asianomai- sen esimiehen kanssa. Työsuojelutehtävien hoitamiseen tarvittavaa aikaa määriteltäessä on otettava huomioon työ- ja työskentelypaikan työntekijäin lukumäärä, työn laatu sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Tehtävistä tulee antaa palaute työsuojelupäällikölle.
2. Työsuojeluvaltuutetulle järjestetään säännöllistä vapautusta työstä paikalli- sesti sovittuna ajankohtana alla olevan taulukon mukaisesti ja maksetaan erillistä työsuojeluvaltuutetun palkkiota liitteen 5 mukaisesti.
Työpaikan työn- tekijöiden lukumäärä | Säännöllisen vapautuksen määrä |
< 49 | 4 tuntia viikossa |
50 – 99 | 8 tuntia viikossa |
100 – 199 | 16 tuntia viikossa |
200 - 299 | 24 tuntia viikossa |
300 - 399 | 32 tuntia viikossa |
400 - | kokonaan vapautettu |
3. Työstä vapautuksen pituutta vahvistettaessa todetaan työpaikan työnteki- jäin lukumäärä välittömästi työsuojeluvaltuutettujen vaalien jälkeen sekä vastaavana ajankohtana vuosittain. Tämän mukaan määritettyä pituutta noudatetaan seuraavaan tarkistukseen saakka.
4. Palkkion suuruus määräytyy tammikuun 1. päivän tilanteen mukaan. Eril- listä palkkiota ei makseta päätoimiselle työsuojeluvaltuutetulle.
5. Työsuojeluasiamiehelle maksetaan erillistä työsuojeluasiamiespalkkiota liitteen 5 mukaisesti.
6. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan palkkio kymmeneltä (10) kuukaudelta ja hänen varamiehelleen palkkio kahdelta (2) kuukaudelta vuodessa.
7. Palkkiota ei makseta päällekkäin luottamusmiehen palkkion kanssa.
8. Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan varsinaisen kuukausipalkan lisäksi työ- suojelulisää siten, että laskentaperusteena käytetään vuosilomalisää, jonka päiväarvosta saadaan tuntihinta jakamalla se luvulla 6,5.
12. LUKU | ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN JA TYÖRAUHA
97. § Työehtosopimukseen kohdistuvat erimielisyydet
1. Työntekijän tulee häntä itseään erityisesti koskevassa työasiassa ensin kääntyä esimiehensä puoleen.
2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvä erimielisyys pyritään viivytystä välttäen selvittämään ensi sijassa työpaikalla esimiehen ja luot- tamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla. Jos asia jää erimieliseksi, neuvottelusta kirjataan siinä esille tulevat seikat.
3. Jos asiaa ei saada työpaikalla ratkaistua, se voidaan saattaa työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken selvitettäväksi. Yrityskohtaisesti voidaan sopia tarkemmin erimielisyysasian käsittelystä. Jos yksimielisyyteen ei päästä, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja mo- lempien osapuolten kanta.
4. Jos yrityskohtaisissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, asia voi- daan siirtää työehtosopimuksen osapuolten välillä ratkaistavaksi. Neuvot- telut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kuukauden kuluessa neuvot- teluesityksen tekemisestä.
5. Jos työehtosopimuksen osapuolet eivät saa asiaa ratkaistua, se voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Asia voidaan työtuomioistuimen sijasta työehtosopimuksen osapuolten yhteisestä sopimuksesta saattaa välimiesten ratkaistavaksi. Tällöin noudatetaan lakia välimiesmenettelystä.
98. § Muut erimielisyydet
1. Jos muista kysymyksistä, jotka oleellisesti koskevat työsuhdeasioita, syn- tyy riitaisuuksia, työehtosopimuksen allekirjoittaneet osapuolet sitoutuvat tekemään parhaansa saadakseen riitaisuudet sovinnossa järjestetyiksi ja tässä tarkoituksessa noudattamaan seuraavaa menettelyä.
2. Jommankumman osapuolen esittäessä neuvotteluja ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään yhden viikon kuluttua esityksen tekemisestä. Neuvot- telut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei uhkavaatimusta työnseisauksesta saa esittää.
3. Jos neuvottelut eivät johda sovintoon, on sen osapuolen, joka aikoo turvau- tua työnseisaukseen, ilmoitettava siitä toiselle osapuolelle viimeistään kahta viikkoa ennen aiottua seisausta.
4. Työehtosopimuksen osapuolet pyrkivät kumpikin edistämään neuvottelu- suhteiden kehittämistä sekä omalta osaltaan valvomaan tehtyjen sopimus- ten noudattamista.
99. § Työnseisauksen estäminen
1. Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sul- kuun eikä boikottiin tai muihin niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän so- pimuksen muuttamista.
13. LUKU | SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN
100. § Voimassaolo ja irtisanominen
1. Tämä työehtosopimus on voimassa 1.3.2023 – 31.3.2025. Tämänkin jäl- keen sopimuksen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä ole vii- meistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä kirjallisesti irtisanottu.
2. Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan allekirjoittaneiden sopimus- puolten välillä tehtyä allekirjoituspöytäkirjaa.
PALKKALIITE 4. | KAUPUNKIRAIDELIIKENTEESEEEN LIITTYVÄT TYÖT
1. YLEISTÄ
1. § Soveltamisala
Tämän palkkaliitteen alaisiin töihin sisältyy raitiovaununkuljettaja, kuljettajakou- luttaja, liikenteenohjaaja ja esimiestehtävät.
2. § Työaika
Työaika määräytyy työaikalain 7 §:n ja tämän työehtosopimuksen 4 luvun mu- kaan.
Kaupunkiraideliikenteen valvomoiden (liikenteenohjaus, tekniset- ja turvavalvo- mot) työtehtävissä työajassa ja palkkausperusteissa voidaan noudattaa työn- antajan päätöksellä Rautatiealan työehtosopimuksen 3. luvun ja palkkaliitteen 3 kohdan 2 palkkausperusteiden määräyksiä.
2. PALKKAUSPERUSTEET
3. § Palkkaus
Kaupunkiraideliikenteeseen liittyvien töiden palkkaus koostuu työkohtaisesta ohjekuukausipalkasta, henkilökohtaisesta osuudesta ja erillisistä lisäpalkki- oista. Raitiovaununkuljettajan, metrojunankuljettajan, kaupunkiraideliikennekul- jettajan ja liikenteenohjaajan työkohtaiset ohjekuukausipalkat löytyvät liitteestä 5.
Raitiovaunun ja metrojunan kuljettaja Tehtävän tarkoitus:
Raitiovaunun tai metrojunan kuljettaminen annettujen ohjeistuksien mukaisesti siten, että saavutetaan vaadittu liikenteen luotettavuus sekä turvallisuus ja voi- daan toteuttaa annettu palvelulupaus.
Päätehtävät:
Raitovaunun tai metrojunan kuljettaminen ja siihen olennaisesti liittyvät työt ku- ten vaunujen tarkastukset, hiekoitus ja kevyet siivoustehtävät.
Kaupunkiraideliikennekuljettaja Tehtävän tarkoitus:
Raitiovaunun ja metrojunan kuljettaminen annettujen ohjeistuksien mukaisesti siten, että saavutetaan vaadittu liikenteen luotettavuus sekä turvallisuus ja voi- daan toteuttaa annettu palvelulupaus.
Päätehtävät:
Raitovaunun ja metrojunan kuljettaminen ja siihen olennaisesti liittyvät työt ku- ten vaunujen tarkastukset, hiekoitus ja kevyet siivoustehtävät.
Liikenteenohjaaja Tehtävän tarkoitus:
Raitiovaunuliikenteen häiriöttömän liikenteestä huolehtiminen annettujen oh- jeistusten mukaisesti, häiriötilanteista huolehtiminen sekä kuljettaja- ja asia- kasinformointi.
Päätehtävät:
Raitiovaunuraiteiston toiminnan ja kulun valvominen, raitiotien sähkönsyötön valvonta, luvananto ratatyöhön, henkilöstön käyttö, poikkeustilanteiden suun- nittelu, raportointi ja dokumentointi sekä ohjausjärjestelmän kehittäminen.
Monitoimikuljettajan lisä:
Erityisiin vaunujen päivittäishuoltoihin, tarkastuksiin tai huoltosiivouksiin sekä muiden työ- ja ratakoneiden kuljettamiseen osallistuvalle raitiovaununkuljetta- jalle maksetaan kiinteää monitoimikuljettajan lisää. Lisän määrä löytyy liitteestä 5.
Muista soveltamisalan tehtävien palkkauksesta sovitaan erikseen sopimus- osapuolten kesken.
Esimiestehtävälisä:
Esimiestehtävissä toimiville maksetaan esimieslisää 175,00 euroa kuukau- dessa.
4. § Henkilökohtainen osuus (0-18 %)
Työnantaja voi määrittää henkilökohtaisen osuuden määrittämisessä käytettä- vät tarkemmat alakriteerit ja käy ne läpi vuosittain pääluottamusmiehen kanssa.
1. AMMATTITAITO
Osaaminen (painoarvo 2)
Henkilöllä on koulutuksen ja kokemuksen kautta saadut syvät tiedot ja tai- dot sekä selviytyy tehtävistään täysin itsenäisesti ilman ohjaustarvetta.
Monitaitoisuus (painoarvo 1)
Henkilö pystyy erityisen ammattitaidon tai muun yrityksessä harvemmin tar- vittavan erityiskokemuksen avulla oman tehtäväkenttänsä ulkopuolisiin töi- hin.
Selviytyminen (painoarvo 1)
Henkilö selviytyy myös ennalta arvaamattomista tilapäisistä kuormitushui- puista ja muista poikkeavista tilanteista.
2. YHTEISTYÖKYKY
Viestintä (painoarvo 1)
Henkilö hankkii ja välittää työn ja työyhteisön kannalta tärkeää ja tarpeel- lista informaatiota.
Palvelualttius (painoarvo 2)
Henkilö on aktiivisesti halukas palvelualttiuteen tilanteiden vaatimalla ta- valla myös oman tehtäväkenttänsä ulkopuolella.
3. TYÖSKENTELYTAPA
Vastuullisuus (painoarvo 1,5)
Henkilö suhtautuu työhönsä vakavasti ja huolellisesti ja on valmis työssä tarvittavien taitojen ja kykyjen kehittämiseen.
Suhtautumistapa (painoarvo 1,5)
Henkilö noudattaa työhön kuuluvia säännöksiä ja määräyksiä sekä työyh- teisössä yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja järkevästi ja asianmukai- sesti sekä huomioi toisten työt ja olosuhteet eri tilanteissa.
Oma-aloitteisuus (painoarvo 1,5)
Henkilö on oma-aloitteinen ja ryhtyy ilman eri kehotusta hänelle kuuluviin tehtäviin
Jokainen edellä lueteltu ominaisuus arvioidaan seuraavan viisiportaisen asteikon perusteella.
1 piste | Vaatii kehittämistä |
2 pistettä | Perustaso |
3 pistettä | |
4 pistettä | |
5 pistettä | Erinomainen taso |
Minimi pistemäärä on 11,5 pistettä ja maksimi pistemäärä 57,5 pistettä.
Pisteen arvo on 0,4928 prosenttiyksikköä Henkilökohtaisen prosentin laskukaava [Pistemäärä * 0,4928 - 10,3333= heko %]
Henkilökohtainen prosentti ilmoitetaan kahden (2) desimaalin tarkkuudella.
Henkilökohtaisen osuuden määrittäminen suoritetaan seuraavia periaat- teita noudattaen:
− Määrittämisen suorittaa aina ao. työntekijän lähin esimies arviointilo- makkeella ja saatu tulos ja määräytymisperusteet on vaadittaessa sel- vitettävä ja annettava ao. henkilölle. Pääluottamusmiehellä on oikeus saada henkilökohtaisten palkanosuuksien jakautuma.
− Henkilökohtaisen osuuden määrä on 0 - 18 % arvioitavan tehtävän työ- kohtaisesta ohjekuukausipalkasta.
− Henkilökohtainen osuus määritellään viimeistään 3 kuukauden kulut- tua työsuhteen alkamisesta.
− Henkilökohtainen osuus tarkistetaan kerran vuodessa ja aina silloin kun, työntekijän tehtäväkentässä tapahtuu oleellisia muutoksia.
− Henkilökohtaisen osuuden muuttuessa työntekijän palkkaa muutetaan arviointia vastaavaksi arviointia seuraavan HEKO-kierroksen alussa. (Palkka voi myös laskea)
5. § Henkilökohtaisen osuuden minimi
Henkilökohtaisen osuuden minimi määritellään kokemusvuosien perusteella. Kokemukseen lasketaan kaikki tämän työehtosopimuksen palkkaliitteen 4. alai- sissa töissä hankittu kokemus, jonka lisäksi otetaan huomioon työsopimusta solmittaessa mahdollisesti sovittu muu työkokemus. Mikäli muu työkokemus on työsopimusta solmittaessa jäänyt huomiotta, työnantaja voi harkita mainitun muun työkokemuksen vaikutusta tehtävän henkilökohtaisen osuuden määritte- lyn yhteydessä, kun määrittely ensimmäisen kerran tehdään.
Henkilökohtainen osuus on 3 vuoden palveluksen jälkeen vähintään 3 % ja 7 vuoden palveluksen jälkeen vähintään 7 % työkohtaisesta ohjekuukausipal- kasta laskettuna.
Liite 1 / YLEISSOPIMUS
1. Yleisiä määräyksiä Perusoikeudet
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perus- taa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoi- keus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrji- mättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.
Työnjohto-oikeus
Työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ottaa toi- meen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.
Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin
Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jä- senten työpaikoilla.
Ennakkoilmoitus työtaisteluista
Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valta- kunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdol- lisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mai- nittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.
Organisaatio- yms. muutokset
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luo- vutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organi- saatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaorganisaatio tämän sopi- muksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Lakiviittaukset
Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoi- minnasta yrityksissä annettua lakia (30.3.2007/334) sekä työsuojelun valvon- nasta ja työpaikan työ-suojeluyhteistoiminnasta annettua lakia (20.1.2006/44), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.
2. Yhteistoiminta työpaikalla
Kehittämistoiminta
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.
Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian sovel- tamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn si- sällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdolli- suus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.
Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen li- sääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.
Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuo- tantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.
Yhteistoiminnan toteuttaminen
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Yhteis- toiminnassa on pyrittävä osapuolten väliseen yhteisymmärrykseen. Kehittämis- kohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasa- puolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Tarvittaessa työntekijäin edus- tajaksi voidaan nimetä myös ammattijärjestön edustaja.
Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoiminnasta yrityk- sissä annetun lain (30.3.2007/334), työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työ- suojeluyhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44), työterveyshuoltolain (21.12.2001/1383) sekä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (8.8.1986/609) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuo- lisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityk- sen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.
On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kyt- ketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työ- hönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotuk- seen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.
Tyky-toiminta
Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan yhteydessä seurataan yri- tyksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa oh- jeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.
Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa. He osallis- tuvat myös suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.
3. Yhteistoimintatehtävät ja yhteistoimintaorganisaatiot
3.1. Luottamusmiehiä koskevat määräykset
Luottamusmies
Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, pääluottamusmiestä, aluepääluottamusmiestä tai työpaikkaluot- tamusmiestä, jonka asianomainen ammattiosasto tai ammattiosastot tai tämän sopimuksen tarkoittama ammattijärjestö on valinnut edustajakseen hoitamaan tässä sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen työntekijä ja perehtynyt toi- mialueensa olosuhteisiin. Mikäli yrityksen henkilöstöryhmää varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tässä sopimuksen tarkoitettu pääluottamus- mies. Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaa luottamusmies tai päinvastoin.
Valitseminen
Aluepää-, tai pääluottamusmiesten sekä luottamusmiesten lukumäärästä, sijoi- tuksesta ja muista valintaan liittyvistä yksityiskohdista sovitaan yrityskohtaisesti. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoi- tuksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjes- telmän mukaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. yrityksen koko, henkilökunnan ja alayhdistysten jäsenten lukumäärä sekä yrityksessä suoritettavien tehtävien laatu ja laajuus. Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmies hoitaa työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.
Luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on asianomaisen työpaikan työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja va- raa nimetyille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.
Tehtävät
Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja työntekijöiden välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luotta- musmies toimii yhdistyksensä ja työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koske- vissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.
Neuvottelujärjestys
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimie- hensä kanssa, hän voi saattaa asian hoidettavaksi luottamusmiehen ja työnan- tajan edustajan välisissä neuvotteluissa.
Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, nouda- tetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työ- suhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnis- tettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitau- tettu.
3.2. Työsuojelua koskevat määräykset
Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työn- tekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työ- suojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44). Työsuojelun yhteistoiminnasta voidaan sopia yrityskohtaisesti.
Tehtävät
Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuu- luvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Varaval- tuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset teh- tävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoi- dettavaksi. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamie- hen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoi- minta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen.
Asiamies
Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan
3.1 neljännessä kappaleessa on luottamusmiehen valinnasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työoloihin vaikuttavat tekijät. Työsuo- jeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.
Toimikunta
Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituk- senmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteis- toimintaa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.
Soveltamisalan rajoitus
Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun yrityksessä työskentelee säännöllisesti yhteensä vä- hintään 20 työntekijää. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valit- tava, kun työntekijöiden lukumäärä on yhteensä vähintään 10.
3.3. Ilmoitukset
Työpaikalla toimivan ammattiosaston tai vastaavan on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle valituista luottamusmiehistä, varamiehen toimimisesta luottamus- miehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiestehtävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtä- vissä. Vastaavan ilmoituksen siitä, milloin varaluottamusmies toimii luottamus- miehen sijaisena, voi antaa myös luottamusmies. Varamiehen toimimisesta työ- suojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.
4. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen sekä muun henkilöstön edustajan asemaa koskevat määräykset
4.1. Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
Vapautus
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työs- tään. Muulla luottamusmiehellä kuin pääluottamusmiehellä, työsuojeluasiamie- hellä sekä muilla yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttä- mään yhteistoimintaan osallistuvilla henkilöstön edustajilla on oikeus saada ti- lapäisesti vapautus työstä.
Järjestettäessä edellä tarkoitettua vapautusta tulee ottaa huomioon muun mu- assa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärä, tuotannon ja toiminnan luonne sekä tehtävien määrä.
Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöi- sesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kannalta sopivana aikana.
Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henkilölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.
Ansionmenetyksen korvaaminen
Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilös- tön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtä- vissä.
Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuojelutoi- mikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimintaelimen jä- sen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ul- kopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.
Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan ansionmenetyksen kor- vaus toteutetaan siten, että kuukausipalkkainen työntekijä saa sen ansion, jonka hän olisi saanut työssä ollessaan.
Mikäli henkilöstön edustaja hänen tehtäviensä laajuuteen nähden kokonaan va- pautetaan varsinaisista työsuhteeseen kuuluvista tehtävistään, korvataan ansi- onmenetys edellisessä kappaleessa todetun mukaisesti, taikka palkkaus tode- taan kussakin tapauksessa erikseen.
Työnantajan toimesta asetettaviin työryhmiin nimetään henkilöstöjärjestöjen ehdotuksesta jäseniksi pääasiassa luottamushenkilöitä, mutta mahdollisesti myös muita henkilöitä henkilöstön edustajiksi. Viimeksi mainittujen henkilöiden osalta saadaan hänen työaikansa merkitä ja ansionmenetyksensä korvata ku- ten luottamusmiehelle työryhmätyöhön osallistumisen ajalta.
4.2. Asema
Työsuhde
Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muu henkilöstön edustaja on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäväänsä oman työnsä ohella vai onko hänelle an- nettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudatta- maan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestys määräyksiä.
Toimitilat
Työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoituksen- mukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Työnan- taja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voi- daan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen puhelinta ja tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjes- telyistä sovitaan paikallisesti.
Järjestöt toteavat yhteisenä tulkintanaan, että alue-, tai pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kohdalla tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen pii- riin kuuluu yrityksessä tai yhteisössä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja nii- hin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ot- taa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tai työsuo- jeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve ja ajankäytön määrä. Käy- tännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti
Palkka- ja siirtosuoja
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoita- essaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan. Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluval- tuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoita- mista, on hänelle, ottaen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitai- tonsa, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen an- sionsa alentumista.
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yri- tyksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.
Ammattitaidon ylläpitäminen
Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.
Luottamusmiehellä tulee olla sama mahdollisuus saada ammatissaan pätevöit- tävää koulutusta ja edetä kuin hänellä olisi muutoinkin.
Liikkeen luovutus
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luovutuk- sesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää
itsenäisyytensä. Jos luovutettu liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pää- luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymi- sestä lukien.
4.3. Työsuhdeturva
Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet
Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pää- luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hä- nelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Muu luottamusmies kuin aluepää- tai pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopi- muslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Yksilösuoja
Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai kä- sitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-3 §:n säännöksiä. Työ- sopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestys mää- räyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.
Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita ar- vioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
Ehdokassuoja
Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pää- luottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnantajalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettamisesta on kirjallisesti il- moitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaeli- melle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valit- tavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua tode- tuksi.
Jälkisuoja
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmie- henä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hä- nen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Korvaukset
Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tä- män sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työso- pimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentin perusteiden mukaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on lou- kattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaavassa toimintayksikössä säännölli- sesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähem- män, on edellä mainittu korvaus työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään neljän ja enintään 24 kuukauden palkka.
▇▇▇▇▇▇▇ tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräy- tyy työsopimuslain 12 luvun 1.1 §:n mukaisesti.
4.4. Varamiehet
Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja varaluotta- musmieheen sekä työsuojeluvaltuutetun varamieheen sinä aikana, kun he tä- män sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat sijaisina.
5. Työnantajan tiedottamisvelvoitteet Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot
Kerran vuodessa EK:n toimihenkilötilaston valmistuttua annetaan tämän sopi- muksen mukaiselle ammattijärjestölle palkkatilastotietoina kirjallisesti ne palk- kaerittelyt, jotka tilastosta tehdään.
Pääluottamusmiehellä on oikeus saada säännöllisen väliajoin tiedot oman toi- mialueensa tai työpaikkansa työvoimasta sekä työntekijöiden ansiotasosta sekä sen koostumuksesta ja kehityksestä. Tämän kohdan soveltamisesta sovi- taan tarkemmin yrityskohtaisesti. Pääluottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuukausiansiotietoja kuutta henkilöä pienemmistä ryhmistä.
Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa erimieli- syystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen tapauksen selvittä- miseksi tarpeelliset tiedot. Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuo- dessa tiedot toimialueensa työntekijöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alka- misajasta sekä yrityksen toimintayksiköstä tai sitä vastaavasta. Pyydettäessä on luottamusmiehelle annettava tieto uusista työntekijöistä.
Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yrityksessä kulloinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin.
Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta
Työnantajan tulee tiedottaa suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käyttöä kos- kevasta sopimuksesta niille luottamusmiehille, joiden edustaman henkilöstöryh- män työtehtäviä asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika. Luottamus- miehelle varataan mahdollisuus antaa asiasta lausunto, ellei olosuhteista tai muista seikoista muuta johdu.
Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot hänen toimialueellaan toimivasta ul- kopuolisesta työvoimasta ja yrityksen tiloissa toimivista alihankkijoista.
Työaikakirjanpito
Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa työntekijöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työaikalain mukai- sesti laadittuun luetteloon.
Tietojen luottamuksellisuus
Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoi- tamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.
Säädökset
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työ- suojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tar- peelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.
Yritystä koskevat tiedot
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
1) yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yri- tyksen taloudellisesta tilasta;
2) vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustan- nusrakenteen kehitysnäkymät;
3) vuosittain yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (30.3.2007/334) 16 §:n tarkoittama henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet.
Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä maini- tuissa tiedoissa.
Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, an- netaan yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (30.3.2007/334) 10 §:n tar- koittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjalli- sena.
Salassapitovelvollisuus
Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edusta- jien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työn- tekijälle tai henkilöstön edustajalle.
6. Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ja kokousten järjestäminen
Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekiste- röidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekun- nalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työ- markkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.
Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on myös oikeus jakaa jä- senilleen kokousilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.
Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mai- nitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen ko- kousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Kokousilmoitusten tai tie- donantojen julkaisemiseen voidaan käyttää myös sähköpostia. Sähköpostivies- tin ja ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.
7. Koulutus
7.1. Ammatillinen koulutus
Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työn- tekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Se, että kysymyksessä on tämän pykälän mukainen koulutus, todetaan ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista.
Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaatti-kurs- sien täysihoitomaksua ja muiden kuin internaattikurssien osalta ao. työehtoso- pimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan
ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta.
7.2. Yhteinen koulutus
Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai tämän sopimuksen allekirjoittaneet järjestöt tai yrityskohtaisesti työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tar- peelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurs- sille työsuojeluvaltuutettu.
Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus, kuten 7.1 kohdassa on mää- rätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luon- teesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjes- telmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistu- misesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.
7.3. Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
Työntekijöille annetaan tilaisuus osallistua kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuo- tannolle tai yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnite- tään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan pääluot- tamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia va- paan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.
Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Mil- loin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vä- hintään kuusi viikkoa ennen.
Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osal- listumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä ni- menomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukai- sesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.
7.4. Korvaukset
Kurssilta, joka on yrityskohtaisesti hyväksytty, työnantaja maksaa alue-, pää- luottamusmiehelle ja luottamusmiehelle, ja heidän varamiehilleen, työsuojelu- valtuutetulle, erityisvaltuutetulle ja piirivaltuutetulle sekä heidän varamiehensä,
työsuojeluasiamiehelle, työsuojelutoimikunnan, ja keskustoimikunnan jäsenille ja yhteistoimintaelinten jäsenille heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansionmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä tarkoitettujen luotta- musmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuksien osalta ammattiosaston pu- heenjohtajalle enintään kuukauden ajalta.
Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurs- sista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi ateriakor- vaus, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pidemmän kurssin osalta on 45,41euroa opetusohjelman mukaista kurssipäivää kohden. Yhden päivän mit- taisesta koulutustilaisuudesta kurssirahana maksetaan 22,71 euroa.
Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen mak- samaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.
7.5. Sosiaaliset edut
Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
8. Ulkopuolisen työvoiman käyttö
8.1. Yleistä
Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muo- dossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, han- kinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko- jne. sopimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimuk- seen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.
Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokraukseen, jol- loin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), te- kevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena.
Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäljempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäl- jempänä vuokratyövoimaksi.
Alihankintaa tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa alihankkija tai työvoimaa vuokraava yritys sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.
Työnantajan on mikäli mahdollista ilmoitettava pääluottamusmiehelle käyttä- mänsä aliurakoitsijan palveluksessa olevien työntekijöiden luottamusmiehen yhteystiedot.
8.2. Alihankinta
▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇ vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudutaan vä- hentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yrityksen muihin tehtäviin, ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankkijaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyöhön sopivat työntekijät työ- hönsä entisin palkkaeduin.
Työsopimukselle ei saa antaa sellaista muotoa, jonka mukaan kysymyksessä olisi itsenäinen yrittäjien välinen urakkasopimus silloin kun kyseessä itse asi- assa on työsopimus.
8.3. Vuokratyövoima
Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö vain työhuippujen tasaami- seen tai muutoin sellaisiin ajallisesti taikka laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikois- välineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työnteki- jöillä.
Työvoiman vuokraus on epätervettä, jos eri työvoimaa hankkivien yritysten toi- mittamat vuokratyöntekijät työskentelevät yrityksen normaalissa työssä sen va- kinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.
Vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä selvittää pääluotta- musmiehelle tällaisten työntekijöiden työskentelyyn liittyvät kysymykset.
9. Sopimuksen sitovuus
Tämä sopimus tulee voimaan 16.2.2005 ja on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
Yritykset ja allekirjoittanut ammattijärjestö voivat sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työ- suhdeturvaa koskevia sopimusmääräyksiä
Helsingissä, 8 päivänä helmikuuta 2005
LIIKENNE- JA ERITYISALOJEN TYÖNANTAJAT RY RAUTATIELÄISTEN LIITTO RY
Liite 2 / Työsopimuksen irtisanomista ja lomautusta koskeva sopimus I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Yleinen soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan osapuolten välisen rautatiealan työehtosopimuksen osana.
Tässä sopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan työsopimussuhteista työntekijää tai toimihenkilöä.
Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisano- mista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työnteki- jän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanotta- essa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske:
1) merimieslaissa (423/78),
2) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työ- suhteita.
Soveltamisohje Yleinen soveltamisala
Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.
Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myös- kään:
1) Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteella.
2) Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.
3) Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perus- teella.
4) Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työso- pimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella.
5) Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).
Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat kä- sitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.
Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työntekijästä johtu- vasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut
riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on purettu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.
Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1 - 2 §:n ja 9:4 - 5 §:n menettelytapasäännöksiä.
Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotan- nollisesta syystä.
2 § Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1
- 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.
Soveltamisohje
Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 - 2 §:ää, joissa on määritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.
Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.
Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippu- via syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huoli- mattomuutta työssä.
Asiallinen ja painava syy-käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään lu- ettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättä- minen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.
Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimus- lain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvol- lisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.
Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet koko- naisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.
Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.
Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituk- sen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.
3 § Irtisanomisajat
Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä | Irtisanomisaika | |
1. | enintään vuoden | 14 päivää |
2. | yli vuoden mutta enintään 4 vuotta | 1 kuukausi |
3. | yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
4. | yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta | 4 kuukautta |
5. | yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:
Työsuhde jatkunut keskeytyksettä | Irtisanomisaika | |
1. | enintään 5 vuotta | 14 päivää |
2. | yli 5 vuotta | 1 kuukausi |
Soveltamisohje
Työsuhteen kestoajan määräytyminen
Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräy- tyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovu- tus, raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa, omaishoitovapaa, asevel- vollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.
Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta täl- laista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuu- den suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista ase- velvollisuusaikaa.
Määräajan laskeminen
Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsää- dännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain las- kemisesta annetussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräaikoja, kuten irtisano- misaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomissuojasopimukseen sisältyviä määräai- koja laskettaessa noudatetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.
1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.
Esimerkki 1
Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusaikaa nou- dattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.
2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai -kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden vii- meistä päivää määräajan loppupäivänä.
Esimerkki 2
Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskey- tyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuu- kautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työnteki- jän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona mää- räaika päättyisi.
Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomisessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaa- toksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.
Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus
Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuo- tannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jäl- keen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä kos- keva määräaikainen työsopimus.
4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisai- kaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vas- taavalta ajalta.
Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.
Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvolli- suus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaa- vaksi.
Soveltamisohje
Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopi- muspuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapauksessa alakoh- taisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.
Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuh- teen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.
5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen
Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katso- taan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jäl- keen, kun ilmoitus on lähetetty.
Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan ta- saamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kir- jeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.
6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisa- nomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.
II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ
7 § Soveltamisala
Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.
8 § Irtisanomisen toimittaminen
Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.
9 § Työntekijän kuuleminen
Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mah- dollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuul- taessa käyttää avustajaa.
Soveltamisohje
Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luot- tamusmiestä tai työtoveria.
10 § Tuomioistuinkäsittely
Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovintoon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukainen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.
11 § Välimiesmenettely
Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomioistui- mesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrätä väli- miesten ratkaistavaksi.
12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta
Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperus- teiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työnte- kijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.
13 § Korvauksen määrä
Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.
Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen ar- vioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mah- dollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopi- muksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.
Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäiväraho- jen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.
Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työso- pimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.
Soveltamisohje
Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista me- netetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähennyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta,
80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkkinatuki kokonaisuudessaan. Kor- vauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähen- nys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuul- lista.
Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisano- mista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.
III LOMAUTUS
14 § Lomauttaminen
Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän ilmoitusai- kaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi. Lomautusilmoitus- ajasta voidaan sopia paikallisesti toisin työehtosopimuksen 3 §:n mukaisella paikallisella sopimuksella.
Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusilmoitus- ajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikai- sesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.
Lomautusta edeltävästä yhteistoimintalain (1333/2021) 23 §:n mukaisesta neu- votteluajasta voidaan sopia paikallisesti toisin työehtosopimuksen 3 §:n mukai- sella paikallisella sopimuksella.
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.
Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5
§:ssä.
Soveltamisohje
Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.
15 § Ennakkoselvitys
Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työnteki- jälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuu- desta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus koh- distuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työn- tekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuul- luksi annetusta selvityksestä.
Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työsopimus- lain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitet- tävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luot- tamusmiehen kanssa.
16 § Lomautusilmoitus
Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleen mukaan määräytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.
Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen to- distus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.
Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoitetuista tapauksista.
Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista
Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työnantaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkanmaksun lakatessa.
Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeettomuudesta tapauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvolli- suutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". ▇▇▇▇▇▇▇- ▇▇▇▇▇▇▇▇ koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevelvollisuuden suorittaminen. Toi- saalta lomautusilmoituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuksen päättymistä, työnantajan on kuitenkin an- nettava hänelle lomautusilmoitus.
Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa
Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.
Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enimmäisai- kaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työnteki- jän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.
Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lo- mautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työn- tekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoi- tusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmaksukausittain, ellei toisin so- vita.
Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoi- sesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomis- ajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.
Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksu- velvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti.
Poikkeukselliset lomautustilanteet
1. Lomautuksen peruuttaminen
Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Täl- löin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpanta- vien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.
2. Lomautuksen siirtäminen
Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tila- päistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajan- kohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lo- mautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoi- tusaikana ilmaantunut työ kestää.
Esimerkki:
Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4. alka- vasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi.
Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomau- tuksen alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2001.
3. Lomautuksen keskeyttäminen
Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttami- sen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tar- koitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnanta- jan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä
ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.
Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.
▇▇▇▇▇▇▇▇ ja lyhennetty työaika
Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lo- mautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirty- mistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennak- koselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siirryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.
Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muutta- misesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymiseen.
Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymi- sessä noudatettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimus- määräys keskusjärjestöjen välisen sopimuksen määräykset.
Työn alkamisesta ilmoittaminen
Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää ai- kaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Määräyk- sen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.
Muu työ lomautusaikana
Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lomau- tusajaksi muuta työtä. Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahin- koa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.
Asunto lomautusaikana
Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudate- taan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneis- toa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lo- mauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työntekijältä
vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuuden päät- tymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla ne- liömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vah- vistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista.
IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
17 § Työvoiman vähentämisjärjestys
Työvoiman vähentämisjärjestyksestä voidaan sopia yrityskohtaisesti samanai- kaisesti yt-neuvottelujen kanssa.
Sovittaessa irtisanomisjärjestyksestä on kiinnitettävä huomiota mm. tässä mo- mentissa todettuihin seikkoihin. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä ta- pahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomau- tetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.
Tässä tarkoitettu yrityskohtainen sopimus ei ole tämän työehtosopimuksen osa. Yrityskohtaisen sopimuksen tulkintaa ja noudattamista koskevissa riidoissa noudatetaan 2 vuoden kanneaikaa työsuhteen päättymisestä lukien.
Soveltamisohje
Osapuolten välisessä yleissopimuksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitet- tujen erityisryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tä- män sopimuksen 17 §:n määräykseen nähden.
18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle
Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoi- man vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luot- tamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.
19 § Takaisinottaminen
Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisille ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai
samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, ta- kaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.
Soveltamisohje
Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoimatoi- mistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Pai- kallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla.
Työnantajan käännyttyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitet- tuja työntekijöitä työnhakijoina.
Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7 §:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa.
Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavan- omaiseen tapaan työhönosoitukset.
20 § Seuraamusjärjestelmä
Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työeh- tosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysy- myksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvol- lisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty.
Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopi- muslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.
Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käy- täntöä.
21 § Voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
Liite 3 / Matkakustannusten korvaamista koskeva sopimus
1 § Soveltamisala ja korvausten toissijaisuus
Tätä sopimusta sovelletaan työtekijöiden kotimaassa ja ulkomailla tehtyjen mat- kojen matkakustannusten korvaamiseen, ellei yrityskohtaisesti ole toisin sovittu.
Työntekijälle, jolla on oikeus saada tehtävän suorittamisesta matkakustannus- ten korvauksia tehtävän suorittamista pyytäneeltä toimeksiantajalta, ei suoriteta matkakustannusten korvauksia matkamääräyksen antaneen työnantajan va- roista.
2 § Matkakustannukset
Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisella on ollut matkan johdosta.
Työntekijälle maksetaan matkasta näiden sopimusmääräysten mukaisesti mat- kakustannusten korvauksena matkustamiskustannusten korvausta, päivära- haa, ateriakorvausta, ruokarahaa, majoittumis- tai hotellikorvausta, yömatkara- haa ja auto- ja junaliikenteessä matkarahaa sekä oppikurssien ajalta kurssipäi- värahaa. Lisäksi maksetaan eräitä erilliskorvauksia.
3 § Matkan käsite
Matkakustannusten korvaukseen oikeuttavaksi matkaksi katsotaan sellainen matka, jonka työntekijä esimiehen määräyksestä tekee työtehtävien hoitamista varten työpaikan ulkopuolelle.
Tässä sopimuksessa tarkoitettuna matkana ei pidetä matkaa asianomaisen asunnolta tai sitä vastaavalta paikalta (jäljempänä asunto) työpaikalle ja takai- sin.
Työpaikalla tarkoitetaan asianomaisen kiinteää toimipaikkaa, jossa hän työs- kentelee, tai mikäli hänellä ei työn luonteen vuoksi ole kiinteää toimipaikkaa, sitä vastaavaa paikkaa.
4 § Matkavuorokausi sekä matkan alkaminen ja päättyminen
Matkavuorokausi on matkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päät- tymisestä alkava 24 tuntia kestävä ajanjakso. Se alkaa, kun henkilö lähtee työ- paikastaan tai asunnostaan ja päättyy, kun hän palaa työpaikkaansa tai asun- toonsa.
Matkan ei kuitenkaan ole katsottava vielä päättyneen, kun asianomainen palaa työpaikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmääräysten saamista tai muuta niihin verrattavaa, lyhytaikaista työtehtävien hoitamista varten edellyttäen, että hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa mat- kaansa.
5 § Matkan tekotapa
Matka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin huo- mioon ottaen matkan ja asianomaisen hoidettavaksi määrättyjen tehtävien tar- koituksenmukaisen suorittamisen on mahdollista. Matkan kokonaiskustannuk- sia arvosteltaessa on otettava huomioon paitsi matkustamiskustannusten kor- vaus, päiväraha ja majoittumis- tai hotellikorvaus, työntekijän mahdollinen matka-ajan palkka ja muut matkakustannusten korvaukset, myös kulkuneuvon käyttämisellä mahdollisesti saavutettu ajan säästö.
Matkasta ei suoriteta korvausta enempää kuin mitä olisi ollut maksettava, jos matka olisi tehty 1 momentissa tarkoitetulla edullisimmalla tavalla.
6 § Korvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä
Työntekijän omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä matkasta suori- tetaan matkustamiskustannusten korvausta verohallinnon kalenterivuosittaisen päätöksen mukaan (▇▇▇.▇▇▇▇.▇▇), ellei jäljempänä toisin todeta.
Autolla
Kunkin 1.1. alkavan kalenterivuoden mittaisen ajokilometrien laskentakauden 5000 ensimmäiseltä kilometriltä maksetaan verohallinnon päätöksen mukainen korvaus, ja seuraavilta kilometreiltä maksetaan 11 prosenttia alhaisempi kor- vaus.
▇▇▇▇▇▇▇ ulkomaanmatkalla oleva on matkan tarkoituksesta tai erityisistä syistä johtuen oikeutettu käyttämään matkalla omaa autoa, suoritetaan korvaus tämän pykälän mukaisesti.
7 § Muut matkustamiskustannusten korvaukset
Asianomaiselle maksetaan korvaus matkalipusta sekä hänen suorittamistaan paikka- ja makuupaikkalipuista, välttämättömistä työvälineiden kuljettamisesta aiheutuneista rahtimaksuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.
Lentokentällä, rautatieasemalla ja hotellimajoituksen yhteydessä perittävä au- ton seisontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin matkaa kohti.
Taksilla, tilaus- tai vuokra-ajoneuvolla tai muulla tavalla suoritetusta matkasta korvataan maksettu kustannus, jos sen käyttö on perusteltua ottaen huomioon 5 §:n edellytykset.
8 § Eräät ulkomaanmatkojen erilliskorvaukset
Ulkomaan työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tositteiden mukaisesti seuraavat kulut:
1) lentokenttävero,
2) passi- ja viisumimaksut sekä välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,
3) taksin käyttö matkalla lentoasemalle tai lentoasemalta, milloin se on ilmei- sen välttämätöntä, taloudellista tai olosuhteisiin nähden tarkoituksenmu- kaista,
4) matkatavaravakuutuksen vakuutusmaksu enintään 1500 euron vakuutus- määrästä
5) välttämättömät matkan järjestelyihin ja työasioihin liittyvät puhelin- ja tele- kopiokulut asiallisin perusteluin,
6) hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä
7) muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.
9 § Päivärahan edellytyksenä olevan matkan pituus
Päivärahaa voidaan suorittaa, kun matka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle työntekijän asunnosta tai työpaikasta, mitattuna yleisesti käytettyä kulkutietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö asunnosta vai työpaikasta ja paluu vastaavasti asuntoon vai työpaikkaan.
10 § Osapäivärahan ja kokopäivärahan tuntirajat
Osapäiväraha suoritetaan, kun matka on kestänyt
1) yli 8 tuntia; tai
2) yli 6 tuntia, jos enemmän kuin 3 tuntia matkasta on tapahtunut kello 16.00
- 7.00 välisenä aikana.
Kokopäiväraha suoritetaan, kun matka on kestänyt yli 12 tuntia.
Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja mat- kaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, se oikeuttaa uuteen osapäivärahaan, ja yli 12 tunnilla se oikeuttaa uuteen koko- päivärahaan.
11 § Päivärahojen suuruus
Osapäivärahan tai kokopäivärahan suuruus määräytyy verohallinnon kalenteri- vuosittaisen päätöksen mukaan.
12 § Päiväraha ulkomaanmatkoilla
Työntekijällä on oikeus sitä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lento- koneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saa- puu.
Jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomailla päättyneen täyden mat- kavuorokauden yli kahdella tunnilla; on asianomaisella oikeus kyseisen matka- vuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 35 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kah- dellatoista tunnilla, hänellä on oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivä- rahaan, jonka suuruus on 65 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matka- vuorokauden mukaisesta päivärahasta. Edellä tarkoitetun (35 %:n tai 65 %:n mukaisesti korvatun) täyden matkavuorokauden päätyttyä kotimaassa määräy- tyvät sen jälkeen alkavilta matkavuorokausilta päivärahat kotimaan korvausten mukaisesti.
Mikäli matkaan käytetty kokonaisaika jää alle 24 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti. Jos matka on kui- tenkin kestänyt yli 15 tuntia ja siitä ajasta on työtehtävien hoidon tai muun pä- tevän syyn vuoksi oleskeltu yli viisi tuntia ulkomaan alueella, on asianomaisella oikeus kyseistä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan.
Työntekijällä, jonka työpaikka on ulkomailla, on 2 ja 3 momenteista poiketen oikeus saada sellaisesta matkasta, joka kestää kahdeksasta tunnista viiteen- toista tuntiin tahi jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuo- rokauden yli kahdella ja enintään viidellätoista tunnilla, tältä osin ulkomaan päi- väraha, joka on 50 % näiden sopimusmääräysten liitteessä sovitusta päivära- hasta, jota maksetaan siinä maassa tai alueella, jossa matka on tehty tai jonne se päättyy. Jos matka kestää yli viisitoista tuntia tai jos matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokauden yli viidellätoista tunnilla, suoritetaan ulko- maan päiväraha kokonaan.
Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti.
Päivärahan suuruudet matkavuorokaudelta kutakin maata tai aluetta varten määräytyvät verohallinnon kalenterivuosittaisen päätöksen mukaan.
13 § Maksuttomien aterioiden vaikutus päivärahoihin
▇▇▇▇▇▇▇ työntekijä on jonakin matkavuorokautena saanut tai hänellä olisi ollut mahdollisuus saada maksuton tai matkalipun tahi hotellihuoneen hintaan sisäl- tynyt muonitus, maksetaan päiväraha tai osapäiväraha kyseiseltä matkavuoro- kaudelta 50 %:lla alennettuna.
Kotimaan kokopäivärahan ja ulkomaan päivärahan alentamisen edellytyksenä on se, että asianomainen on syönyt tai hänellä olisi ollut mahdollisuus syödä kaksi ateriaa. Osapäivärahan alentamisen edellytyksenä on vastaavasti yhden aterian saaminen.
14 § Ateriakorvaus
Milloin kotimaassa tehdystä matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta työntekijä on aterioinut omalla kustannuksellaan tavanomaisen ruokailupaik- kansa ulkopuolella vähintään 10 kilometrin etäisyydellä työpaikastaan tahi asunnostaan ja matka on kestänyt yli 6 tuntia, maksetaan hänelle ateriakor- vausta yksi neljäsosa kokopäivärahan määrästä.
15 § Majoittumis- ja hotellikorvaus
Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi matkalaskuun liitettävän ma- joitusliikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukaisesti. Milloin majoit- tumismaksuun sisältyy aterioita, suoritetaan korvaus vain huoneen hinnan osalta.
Ulkomaanmatkoilla hotellikorvaus käsittää huoneen perushinnan, mahdolliset verot ja maakohtaisen käytännön mukaisesti perittävät kiinteät palvelusrahat.
Milloin työnantaja järjestää majoituksen, sitä on käytettävä, jos se täyttää koh- tuulliset vaatimukset. Jos työntekijä ei käytä työnantajan tarjoamaa majoitusta, korvausta maksetaan vain se määrä, minkä työnantaja olisi perinyt majoituk- sesta järjestämässään majoituspaikassa.
Majoittumiskorvauksen saaminen edellyttää, että asianomainen on ollut majoit- tumispaikkakunnalla klo 21.00 - 07.00 välisenä aikana vähintään neljä tuntia tai on ollut matkalla tahi työtehtäviä hoitamassa muualla kuin kotipaikkakunnallaan sanottuna aikana tämän ajan ja hänen on sen vuoksi ollut pakko majoittua.
Milloin paikallisista olosuhteista johtuvat erityiset syyt sitä edellyttävät, voidaan ulkomailla edellä mainituista kellonajoista riippumatta maksaa korvaus hotelli- huoneen käytöstä myös muuna aikana, kuitenkin enintään puolet hotellihuo- neen vuorokausihinnasta.
16 § Yömatkaraha
Yömatkarahaa maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuoro- kaudelta, josta matkaan on käytetty yli kaksitoista tuntia ja josta ajasta vähin- tään neljä tuntia on ollut kello 21.00 - 7.00 välisenä aikana ja jonka aikana asi- anomaisella olisi ollut oikeus majoittua työnantajan kustannuksella, mutta hän ei ole tehnyt niin.
Yömatkarahan suuruus määräytyy verohallinnon kalenterivuosittaisen päätök- sen mukaan.
Yömatkarahaa ei makseta, jos asianomaiselle suoritetaan majoittumis- tai ho- tellikorvausta tahi hän saa eri korvauksen junan makuupaikasta tai laivan hytti- paikasta taikka matka tapahtuu työnantajan käytettävänä olevalla laivalla tai ju- nassa, jossa matkustajalla on tilaisuus asua tahi milloin asianomaisella ei
muutoin ole työnantajan järjestämän maksuttoman majoituksen johdosta yöpy- miskustannuksia.
17 § Oppikurssilaisille suoritettavat korvaukset
Oppikurssilaiselle, jolla tarkoitetaan työpaikan ulkopuolella pidettäville työnan- tajan järjestämille tahi sen muutoin osoittamille oppikursseille määrättyä työn- tekijää, suoritetaan matkakustannusten korvausta matkoista kursseille ja takai- sin 5 – 7, 9 – 12 §:ien mukaisesti.
Enintään 21 vuorokautta kestävältä oppikurssilta (lyhyt oppikurssi) suoritetaan kurssiajalta päivärahaa tai ateriakorvausta sekä majoittumis- tai hotellikor- vausta tai yömatkarahaa 5, 8 – 12, 14 – 15 ja 18 §:ien mukaisesti.
Yli 21 päivää kestävältä yhdenjaksoiselta oppikurssilta (pitkä oppikurssi) suori- tetaan kurssin alusta lukien samoin edellytyksin kuin mitä 9 ja 10 §:ssä on päi- värahan saamisen osalta ja 15 §:ssä ateriakorvauksen saamisen osalta sanottu kurssipäivärahaa seuraavasti:
a) 1 - 21 päivien ajalta kurssipäiväraha on koko- tai osapäivärahan tai ate- riakorvauksen suuruinen,
b) 22-28 päiviltä suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 70 % koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä ja
c) sitä seuraavilta päiviltä, mutta kuitenkin enintään vuoden kestävältä kurs- siajalta, suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 55 % koko- tai osa- päivärahan tai ateriakorvauksen määrästä.
Milloin oppikursseille osallistuvalle on järjestetty mahdollisuus maksuttomaan ruokailuun, vähennetään kurssipäivärahasta 50 %. Jos työnantaja on järjestä- nyt myös maksuttoman, kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, vähen- netään kurssipäivärahasta lisäksi 25 %. Kasarmi-, leiri- tai muissa vastaavissa olosuhteissa järjestetystä maksuttomasta majoituksesta ei sanottua 25 %:n vä- hennystä kuitenkaan suoriteta.
Niiltä päiviltä, joilta oppikurssilainen on oikeutettu kurssipäivärahaan, ei suori- teta majoittumiskorvausta eikä yömatkarahaa.
Kun kurssit jakautuvat osiin ja niiden välinen aika ylittää 12 vuorokautta, pide- tään osia eri kursseina.
Ulkomailla pidettävän oppikurssin ajalta maksettavia päivärahoja alennetaan edellä mainittuja periaatteita noudattaen, ellei asianomaisen suostumuksella ole määrätty maksettavaksi alempia päivärahoja.
18 § Matka-ajan palkka
Matkapäiviltä maksetaan palkka siltä matkaan käytetyltä ajalta, jolta työntekijä matkan takia muuten on estynyt saamasta palkkaa kuitenkin enintään niin
pitkältä ajalta, että hän saa säännöllistä päivittäistä työaikaansa vastaavan pal- kan. Matka-aikaa ei lueta työaikaan.
Sunnuntai- ja pyhäpäivänä sekä muuna työntekijän työtuntijärjestelmän edellyt- tämänä vapaapäivänä suoritetusta matkasta maksetaan matka-ajan palkka asi- anomaisen säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yk- sinkertaisen tuntipalkan mukaan.
▇▇▇▇▇▇▇ työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suoritta- misesta ja työaikansa käytöstä, ei korvausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta.
19 § Ennakko
Työntekijällä on oikeus tarvittaessa saada ennakkoa matkaa varten. Alle 24 tun- tia kestävältä matkalta voidaan ennakko jättää päivärahan osalta suorittamatta.
20 § Matkalasku ja tositteet
Matkan kustannuksista on haettava korvausta kirjallisella matkalaskulla, joka on toimitettava työnantajalle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymi- sestä uhalla, että oikeus korvaukseen ja mahdollisesti maksettuun ennakkoon muutoin menetetään.
Erityisestä syystä voi työnantaja määrätä, että korvausta on haettava edellä mainittua lyhyemmänkin ajan kuluessa.
Työnantaja voi hakemuksesta myöntää luvan korvauksen maksamiseen, vaikka korvausta ei ole haettu määräajassa.
Matkalaskuun on liitettävä tositteet syntyneistä kustannuksista silloin, kun tosite niistä on ollut saatavilla.
21 § Voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
Liite 5 / Palkat, lisät ja palkkiot
PALKKALIITE 1. | RAUTATIELIIKENTEESEEEN LIITTYVÄT TYÖT
Työkohtaiset palkkaryhmät/vaativuustasot ja ohjekuukausipalkat palkkaryhmittäin (PR)
Pisteet | PR | 1.6.2022 | 1.5.2023 | 1.6.2024 |
alle 74 | 1 | 2 012,72 | 2 073,10 | 2 135,29 |
74- | 2 | 2 077,51 | 2 139,84 | 2 204,04 |
86- | 3 | 2 142,59 | 2 206,87 | 2 273,08 |
98- | 4 | 2 182,82 | 2 248,30 | 2 315,75 |
110- | 5 | 2 223,09 | 2 289,78 | 2 358,47 |
122- | 6 | 2 263,38 | 2 331,28 | 2 401,22 |
134- | 7 | 2 303,65 | 2 372,76 | 2 443,94 |
146- | 8 | 2 343,95 | 2 414,27 | 2 486,70 |
158- | 9 | 2 384,22 | 2 455,75 | 2 529,42 |
170- | 10 | 2 424,50 | 2 497,24 | 2 572,16 |
182- | 11 | 2 464,79 | 2 538,73 | 2 614,89 |
194- | 12 | 2 545,32 | 2 621,68 | 2 700,33 |
206- | 13 | 2 706,44 | 2 787,63 | 2 871,26 |
218- | 14 | 2 827,30 | 2 912,12 | 2 999,48 |
230- | 15 | 2 894,42 | 2 981,25 | 3 070,69 |
242- | 16 | 3 001,84 | 3 091,90 | 3 184,66 |
254- | 17 | 3 122,68 | 3 216,36 | 3 312,85 |
266- | 18 | 3 243,28 | 3 340,58 | 3 440,80 |
278- | 19 | 3 363,89 | 3 464,81 | 3 568,75 |
Pöytäkirjamerkintä:
Palkkataulukon palkkaryhmälisäykset 18 ja 19 tehdään myös PALTA ry:n ja JHL ry:n VR-Yhtymän henkilöstöä koskevaan ja rautatiealan työehtosopimusta täydentävään työehtosopimukseen.
Palkkataulukon palkkaryhmä 19 on voimassa 1.3.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.
Euromääräiset lisät (PL 1)
1.6.2022 | 1.5.2023 | 1.6.2024 | |
Työhönsidonnaisuuslisä 1 | 21,79 | 22,44 | 23,11 |
Työhönsidonnaisuuslisä 2 | 24,09 | 24,81 | 25,55 |
Työhönsidonnaisuuslisä 3 | 25,25 | 26,01 | 26,79 |
Työhönsidonnaisuuslisän täydennysosa | 3,91 | 4,03 | 4,15 |
Kielilisä 1 | 14,46 | 14,89 | 15,34 |
Kielilisä 2 | 19,29 | 19,87 | 20,47 |
Kielilisä 3 | 28,94 | 29,81 | 30,70 |
Kielitaitolisä 1 | 23,14 | 23,83 | 24,54 |
Kielitaitolisä 2 | 17,37 | 17,89 | 18,43 |
Radio-ohjauslisä (RO-lisä 1) | 3,26 | 3,36 | 3,46 |
Radio-ohjauslisä (RO-lisä 2) | 3,48 | 3,58 | 3,69 |
Radio-ohjauslisä (RO-lisä 3) | 4,58 | 4,72 | 4,86 |
Yötyölisä (62 §) | 0,51 | 0,53 | 0,55 |
PALKKALIITE 2. | RAUTATIEKALUSTOON LIITTYVÄT TYÖT
Työkohtaiset ohjekuukausipalkat työnvaativuus/palkkaryhmittäin (PR)
PR | 1.6.2022 | 1.5.2023 | 1.6.2024 |
1 | 1 971,22 | 2 030,36 | 2 091,27 |
2 | 2 053,03 | 2 114,62 | 2 178,06 |
3 | 2 148,60 | 2 213,06 | 2 279,45 |
4 | 2 251,14 | 2 318,67 | 2 388,23 |
5 | 2 366,89 | 2 437,90 | 2 511,04 |
6 | 2 483,99 | 2 558,51 | 2 635,27 |
7 | 2 594,19 | 2 672,02 | 2 752,18 |
8 | 2 696,46 | 2 777,35 | 2 860,67 |
9 | 2 803,01 | 2 887,10 | 2 973,71 |
10 | 2 913,66 | 3 001,07 | 3 091,10 |
Euromääräiset lisät (PL 2)
1.6.2022 | 1.5.2023 | 1.6.2024 | |
Olosuhde-/kammiolisä | 0,69 | 0,71 | 0,73 |
Hankalan työn lisä | 0,50 | 0,52 | 0,54 |
Junakaluston siirtolisä 1 (2. lk) | 137,01 | 141,12 | 145,35 |
Junakaluston siirtolisä 2 (1. lk) | 197,35 | 203,27 | 209,37 |