Maankäyttösopimus koskien tonttia 167‐4‐43‐9
Maankäyttösopimus koskien tonttia 167‐4‐43‐9
1. Sopijaosapuolet:
a) Joensuun kaupunki (Y‐ tunnus 0242746‐2) PL 148
80100 Joensuu
Kaupunkirakennelautakunnan päätös xx.xx.2021 § xx (dnro xx/2021) (Myöhemmin tässä sopimuksessa Kaupunki)
b) Pohjois‐Karjalan Osuuskauppa PL 102
80101 Joensuu
(Myöhemmin tässä sopimuksessa Maanomistaja)
2. Sopimusalue
Sopimus koskee Maanomistajan omistamaa asemakaavan mukaista tonttia 167‐4‐43‐9, jonka pinta‐ala on 3170 m2 (”Sopimusalue”). Sopimusalue on rajattu tämän sopimuksen liitekarttaan 1.
3. Sopimusalueen nykyinen kaavoitustilanne
Sopimusalueella on voimassa Joensuun kaupunginvaltuuston 18.3.1970 hyväksymä asemakaava nro 703. Alue on asemakaavassa osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (AL). Tontin pinta‐ala on 3170 m2, sallittu kerrosluku on I ja tonttitehokkuus 0,4. Rakennusoikeudeksi määräytyy tontin tehokkuusluvun ja pinta‐alan perusteella 1268 k‐m2.
4. Asemakaavan muutosehdotus nro 1677 (Xxxxxxxxxxx 00 ja ympä‐ ristö)
Asemakaavaehdotuksessa Sopimusalue on tonttia 167‐4‐43‐9 ja asuin‐, liike‐ ja toimistorakennus‐ ten korttelialuetta, AL. Tontin pinta‐ala on 3170 m² sekä kerrosluku tontilla vaihtelee rakennus‐ aloittain I, II ja VI. Tontin kokonaisrakennusoikeus on 6280 k‐m2.
Kaavamuutos mahdollistaa nykyisen kaavan salliman liikerakentamisen lisäksi myös asunto‐ ja toi‐ mistorakentamisen tontilla. Käyttötarkoituksen muutoksen lisäksi rakennusoikeus kasvaa koko‐ naisuudessaan 5012 k‐m2.
5. Sopimuksen tarkoitus
Kaupunki ja Maanomistaja sopivat maankäyttö‐ ja rakennuslain 12 a luvun mukaisesti tällä sopimuk‐ sella asemakaavaehdotuksen nro 1677 mukaisesta sopimuksen kohteen toteuttamisesta ja Maan‐ omistajan osallistumisesta kaavamuutosaluetta palvelevan yhdyskuntarakentamisen kaupungille aiheuttamiin ja aiheutuviin kustannuksiin.
Maankäyttösopimus on neuvoteltu kaupunginvaltuuston hyväksymän maapoliittiseen ohjelman (KV 23.4.2018 § 54) linjatun mukaisesti.
Toimivalta asemakaavan hyväksymisessä on maankäyttö‐ ja rakennuslain (132/99) 52 §:n mukai‐ sesti kaupunginvaltuustolla eikä tämä sopimus rajaa millään tavoin valtuuston toimivaltaa asiassa.
6. Kunnallistekniikan järjestäminen
6.1 Kaupungin kunnallistekniikan ja katualueiden rakentaminen
Asemakaavamuutos ei edellytä kaupungilta kunnallistekniikan rakentamista. Kyseessä on tontilla tapahtuva täydennysrakentaminen, jossa rakentaminen liittyy olemassa olevaan katualueella kul‐ kevaan kunnallistekniikkaan.
6.2 Vesi‐ ja jätevesihuollon järjestäminen
Maanomistajalla on velvollisuus liittyä kaupungin vesi‐ ja jätevesihuollon verkostoihin elleivät Kau‐ punki ja Maanomistaja vesihuoltolain puitteissa erikseen toisin sovi. Kaupunki perii sopimuksen kohteena olevalta alueelta normaalin taksan mukaiset vesi‐ ja jätevesihuollon liittymismaksut sekä vesi‐ ja jätevesimaksut.
6.3 Hulevedet
Maanomistaja vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Jos hulevesiä ei voida hoitaa kiinteis‐ töllä, kiinteistön tulee liittyä kaupungin tai vesihuoltolaitoksen hulevesijärjestelmään sen mukaan kuin siitä yleisesti säädetään.
6.4 Johtojen ja laitteiden siirtäminen
Maanomistaja sopii sopimuksen kohteena olevalla alueella mahdollisesti olevien johtojen, kaape‐ lien ja putkien sekä niihin liittyvien laitteiden siirtämisestä ja siirrosta aiheutuvista kustannuksista johtojen, kaapeleiden ja putkien omistajien kanssa. Kaupunki ei osallistu mahdollisiin siirtokustan‐ nuksiin.
6.5 Rasitteet
Kaavamuutos ei edellyttäne rasitteiden perustamista.
6.6 Pysäköinnin järjestäminen
Maanomistaja on velvollinen järjestämään uuden asemakaavan vaatimat pysäköintipaikat omalle tontilleen tai muuten kaavassa erikseen määrätyn mukaisesti.
7. Maankäyttösopimuskorvaus
Maankäyttösopimuskorvauksen määräytymisen perusteena on kaavan mukaisen rakennusoikeu‐ den jakautuminen asuntorakentamiseen 4680 k‐m2 osalta ja päivittäistavarakaupan tarpeisiin 1600 k‐m2 osalta.
Maanomistaja osallistuu asemakaavan nro 1677 muutosalueen rakentamista palvelevan yhdyskun‐ tarakentamisen kaupungille aiheuttamiin kustannuksiin maksamalla Kaupungille maankäyttösopi‐ muskorvauksena nykyisellä kaavaratkaisulla määräyksineen viisisataakuusikymmentäseitse‐ mäntuhatta (567 000) euroa.
Maanomistaja maksaa korvauksen Kaupungille kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä, kun asema‐ kaavamuutos tai sen sopimusaluetta koskeva osa on saanut lainvoiman (korvauksen eräpäivä).
Maankäyttösopimuskorvaus ei sisällä mahdollista kaavoituksen erikseen laskuttamaa kaavoitus‐ maksua.
8. Vakuus
Tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi Maanomistaja on luovuttanut viidensa‐ dankuudenkymmenenseitsemäntuhannen (567 000) euron suuruisen tilipanttauksen maan‐ omistajan maankäyttösopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisen vakuudeksi. Tilipanttauk‐ sen saajana on Joensuun kaupunki.
Jos Maanomistaja ei täytä tämän sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan, Kaupungilla on oikeus muuttaa pantti rahaksi ja käyttää pantista kertyvät varat Kaupungin saatavan, viivästyskoron, peri‐ miskulujen sekä mahdollisten muiden Maanomistajan sitoumuksesta johtuvien toimenpiteiden Kaupungille aiheuttamien kustannusten korvaamiseen.
Pantin rahaksi muuttaminen tapahtuu ulosotosta säädetyssä järjestyksessä.
Vakuus vapautetaan, kun maankäyttösopimuskorvaus on maksettu kokonaisuudessaan. Kaupunki luovuttaa vakuuden takaisin vakuudenantajalle, mikäli sopimus raukeaa.
9. Viivästyskorko
Mikäli kohdassa 7 sovittua korvausta korkoineen ei kokonaan makseta eräpäivään mennessä, on Maanomistaja velvollinen suorittamaan viivästyneelle määrälle korkolain 4 §:n 1. momentin mu‐ kaista viivästyskorkoa aina maksupäivään asti.
10. Sopimuksen voimaantulo, sitovuus ja raukeaminen
Tämä sopimus tulee voimaan sopimuksen allekirjoituksin.
Mikäli asemakaavan muutos nro 1677 tulee voimaan sisällöltään olennaisesti toisenlaisena, kuin se on ollut tätä sopimusta laadittaessa, sopijapuolet sitoutuvat neuvottelemaan uuden sopimuksen. Uusi sopimus laaditaan tämän sopimuksen ehtojen mukaisena voimaan tullutta kaavaa vastaavaksi.
Tämä sopimus purkautuu, mikäli Joensuun kaupunginvaltuusto ei hyväksy kohdassa 4 tarkoitettua asemakaavaa tai asemakaavan hyväksymistä koskeva päätös kumotaan mahdollisen muutoksen‐ haun johdosta.
Osapuolet sopivat, että maankäyttösopimuksen purkautuessa edellä mainitulla tavalla ei korvauk‐ sia suoriteta puolin eikä toisin.
11. Sopimuksen liitteet
Tämän sopimuksen liitteitä ovat:
LIITE 1: Asemakaavamuutosehdotuksen nro 1677 (Xxxxxxxxxxx 00 ja ympäristö) kartta merkin‐töi‐ neen
12. Sopimuksen jakelu
Tätä sopimusta on tehty kolme (3) samansisältöistä kappaletta, yksi kullekin sopijaosapuolelle ja yksi kaupanvahvistajalle
13. Sopimuksen hyväksyminen ja erimielisyyksien ratkaiseminen
Hyväksymme tämän sopimuksen ehdot ja sitoudumme noudattamaan niitä.
Tähän sopimukseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan Pohjois‐Karjalan käräjäoikeudessa.
Joensuussa xx. kesäkuuta 2022 JOENSUUN KAUPUNKI
Xxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx
kaupunkiympäristöjohtaja kaupungingeodeetti
Paikka ja aika edellä mainitut.
Pohjois‐Karjalan Osuuskauppa
Xxxx Xxxxxx
Xxxx Xxxxxxxxxx
12 35
7
Liite 1, 1/7
III
kt kt
81
9
kt
13
4 6
III
14
III
5
kt
2
26
SUVANTOKATU
16
III
3
4
III
2
III
6943900
487300
11
4
12
27
I V
11 23
35 dBA
29 22
13 III I V
19
MERIMIEHENKATU
35 dBA
17 I V
VI
35 dBA
28 2340
28 m- 1
Suvantokatu
3 27
I
AL
le kt
ma-p
24 26
35 dBA
35 dBA
35 dBA
I VI
42
ma-ajo
VII 43
1540
27
9 2400
25 21
20
80
18 10
15
VI
3000
8
1t0
p
le
le
4A3K
11
jä p
+81.8
lpa-ajo
p
V I
26
VI 21I0V0
I V IV
12
kt
kt
KALEVANKATU
13
V I kt kt
10
8
44
21 20 kt
21 13 I V 9 V
20 I V kt
18 11
7 17 kt
13
16 kt
6943700
kt 5
487200
I V
19 18 III
7
17
19 6
I
kt
26
5
I V 270 106 20
10
kt
18
19
30 40 50
I V
14 2 16
15
14
I V
13
100
5
15 14
3
16
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
AK
0020000
Asuinkerrostalojen korttelialue.
AL
0060000
Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
0820000
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
0840000
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
0850000
Osa-alueen raja.
0860000
Ohjeellinen osa-alueen raja.
0870000
Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu.
Liite 1, 2/7
IV
43
SUVANTOKAT
1540
VII
+ 81.8
0880000
3
Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero.
0910000
Kaupungin- tai kunnanosan numero.
0930000
Korttelin numero.
0950000
Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.
0960000
Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.
1000000
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.
1070100
Pihakannen tai maanpinnan likimääräinen korkeusasema.
V 1130000
Rakennusala.
jä
1130120
Jätteiden keräyspaikkaa varten varattu alueen osa.
m- 1
1150001
Rakennusalan osa, jonka ensimmäiseen kerrokseen saa rakentaa liiketiloja.
t
1170000
Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen.
ma-p
ma-ajo
lpa-ajo
35 dBA
le
p
1220200
Maanalainen tila pysäköintiä varten.
1240100
Ohjeellinen alueen osa, johon saa sijoittaa maanalaisiin tiloihin johtavan ajoluiskan.
1240200
Ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa pihakannelle johtavan ajoluiskan.
1270100
Rakennukseen jätettävä kulkuaukko, sijainti ohjeellinen, yhteys sitova.
1320000
Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dBA.
1330000
Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa.
1340000
Istutettava alueen osa.
1360000
Katu.
1510000
Pysäköimispaikka.
1590000
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
Liite 1, 4/7
1. Uudisrakennusten pääasiallisina julkisivumateriaaleina on käytettävä kiviaineisia tai muita kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia julkisivumateriaaleja. Mahdolliset elementtisaumat tulee häivyttää sauman sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla. Julkisivumateriaalien värisävyjen tulee vaihdella rakennuksittain ja niiden tulee muodostaa hallittu kokonaisuus. Maantasokerroksen julkisivumateriaalina tulee käyttää pääosin kiviaineista laattaa kuten puristelaattaa, luonnonkivilaattaa tai paikalla muurattua tiiltä.
2. Rakennusten tulee olla massoittelultaan ja julkisivujen sommittelultaan sellaisia, että ne muodostavat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen ympäristöön sopivan kokonaisuuden.
3. Rakennusten sisäänkäyntejä tulee korostaa katoksien ja materiaalien avulla.
4. Rakennusten arkkitehtuuria on korostettava julkisivuvalaistuksella.
5. Katujulkisivujen parvekkeet on toteutettava yhtenäisiksi osiksi kappalemaista rakennusmassaa tai niiden tulee olla sisäänvedettyjä tai muodostaa selkeä arkkitehtonisesti arvokas julkisivukokonaisuus. Suvantokadun katusivulle ei saa rakentaa parveketorneja.
6. Katualueen puoleisilla julkisivuilla ei sallita näkyvää betonisokkelia.
7. Ensimmäisen kerroksen liike-, palvelu- ja toimistotilojen julkisivujen pituudesta vähintään 50 % on oltava yhtenäisiä laajoja lasipintaisia näyteikkunoita.
8. Parvekkeet on suljettava katusivuilla vähintään 10 dBA:n melua suojaavalla rakenteella. Asuntojen parvekkeet saa ulottaa enintään 2 metriä katualueelle.
9. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa tehdä:
- 20 k-m2 ylittävät porrashuone- ja sisäaulatilojen osat kussakin kerroksessa, mikäli se lisää tilojen viihtyisyyttä, avaruutta, valoisuutta ja esteettömyyttä. Tällaisiksi tiloiksi ei lasketa käytävämäisiä tiloja.
- asumista palvelevia yhteistiloja enintään 50 k-m2 tonttia kohti. Yhteisiä tiloja voivat olla esim. yhteissauna, talopesulatilat, harrastetila, kerho- tai kokoontumistila.
- rakennuksen ensimmäisen ja kellarikerroksen pysäköintitilat.
Rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse varata auto- tai pyöräpaikkoja eivätkä ne vaikuta väestönsuojan mitoitukseen. Autopaikkoja ei tarvitse tehdä myöskään sitä kerrosalaa varten, joka on käytetty autopysäköintiin.
10. Asuinrakennusten korttelialueilla asunnot voidaan toteuttaa myös palveluasuntoina.
11. Asuinrakennuksissa saa maantaso- tai kellarikerrokseen sijoittaa asumista palvelevia yhteistiloja, liike-, harrastus- ja kokoontumistiloja sekä työhuoneita. Näitä tiloja voidaan käyttää myös lähipalvelujen järjestämiseen.
12. Rakennusten ja tonttialueiden järjestelyissä tulee ottaa huomioon apuvälineiden ja polkupyörien säilytyspaikkojen riittävyys ja sijoittaminen sen mukaan kuin rakennuksen käyttötarkoitus edellyttää. Pääsisäänkäynneistä tulee olla esteetön kulkuyhteys kadulle ja piha-alueelle.
13. Tonttirajalle sijoittuvan rakentamisen vuoksi tarpeelliset rasitteet tulee perustaa ennen rakennusluvan myöntämistä. Myös huolto- ja pelastustiet on huomioitava perustettavissa rasitteissa.
14. Ulko-oleskeluun on varattava yhtenäinen ja rakennuksen sisäänkäyntien kautta hyvin saavutettava alue. AL-korttelialueen ulko-oleskelualue (le) toteutetaan 1-krs rakennusosan katolle. Alueen on oltava esteetön ja kooltaan vähintään 7,5 % tontin pinta-alasta, aina kuitenkin vähintään 100 m2. Oleskelualue on kalustettava palvelemaan alueen pääasiallisia käyttäjiä. Oleskelualueelle tulee istuttaa viherkasveja, myös puita, ellei puiden istuttaminen ole piharakenteen vuoksi mahdotonta.
15. Pihakannen I-kerroksiselle rakennusalalle toiseen kerrokseen saa sijoittaa talousrakennuksen ja yhteiskäyttöön tarkoitettuja varasto-, katos- yms. tiloja. Rakennusten ja katosten yhteenlaskettu pinta-ala saa olla 175 m2 ja ne tulee sijoittaa siten, että ne lisäävät oleskelupihan viihtyisyyttä.
16. Tontit saa aidata. Aidan tulee materiaaliltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön.
17. Rakennuksiin saa toteuttaa aurinkopaneeleita ja viherkattoja.
18. Vesikatolle sijoitettavat aurinkopaneelit, tekniset varusteet ja laitteet on sijoitettava ja suunniteltava hallituksi osaksi rakennuksen kattomaisemaa ja arkkitehtuuria.
19. Asumisen aputilat, talotekniset- ja saunatilat saa tehdä myös varsinaisen kerroksen yläpuolelle. Näiden tilojen etäisyyden rakennusten julkisivusta tulee olla vähintään yhtä paljon kuin rakennettavien tilojen korkeus. Saunaan liittyvä terassi on oltava kattamaton. Edellä mainittu rakentaminen ei ole sallittua Suvantokadun ja Kalevankadun kulmauksessa sijaitsevassa rakennuksessa. Merimiehenkatuun rajoittuvien rakennusten harjakorkeuksien on oltava samat.
20. Rakennusten katutasolla sijaitseviin kerroksiin ei saa sijoittaa asuntoja katualueen puolelle. Ensimmäisen kerroksen kadunpuoleisiin tiloihin saa sijoittaa toimisto- ja liiketiloja tai muita julkisivuiltaan laajasti aukotettuja tiloja.
21. Maanvaraisilla alueilla tonttien piha-alueet ja autojen avopysäköintipaikat tulee päällystää vettä läpäisevillä pinnoitteilla sadevesien imeytymisen edistämiseksi.
22. Suvanto- ja Kalevankadun kulmauksen rakennuksen 1. kerrokseen on rakennettava vähintään 100 k-m2 liiketilaa.
23. Kaavan alueelle saa laatia 3D-tonttijaon.
AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
Liite 1, 6/7
1. Autopaikkoja on tonttia varten varattava käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti:
- 1 ap / asuntojen kerrosalan 100 m2
- 1 ap / liiketilojen kerrosalan 50 m2
- 1 ap / toimisto-, ravintola- tai kokoustilojen kerrosalan 70 m2
- 1 ap / tehostetun palveluasumisen kerrosalan 190 m2
- 1 ap / erityisryhmien ARA-tuetun vuokra-asumisen kerrosalan 160 m2
- asumisen vieraspaikat: 1 ap / alkava 1500 k-m2, kuitenkin vähintään 2 ap / tontti
Jos autopaikkoja sijoitetaan pysäköintilaitoksiin, on osoitettava:
- 1 ap / asuntojen kerrosalan 110 m2
- 1 ap / liiketilojen kerrosalan 65 m2
- 1 ap / toimisto-, ravintola- ja kokoustilojen kerrosalan 85 m2.
2. Kiinteistön asukkaiden käytössä oleva, samaan kortteliin sijoitettu yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Vähennystä ei sovelleta tehostetussa palveluasumisessa. Kohdan 1. mukaisista autopaikoista saa yhteiskäyttöautolla korvata enintään 10 %.
3. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa autopaikkoja, jolloin pysäköintiin käytettyä kerrosalaa ei tarvitse ottaa huomioon pysäköintilaskelmassa.
4. Pysäköintialueet on erotettava istutuksin, aitauksin tms. jalankulkuun ja oleskeluun varatuista alueista.
5. Enintään neljä autopaikkaa voidaan siirtää tonttien 9 ja 10 kesken.
POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
1. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liiketilat: 1 ppp / 50 k-m2
Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: 1 ppp / 50 k-m2
Asuminen: 1 ppp / 40 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ppp / as
Palveluasuminen: 1 ppp / 80 k-m2
2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen.
3. Asumista palvelevat polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat sijaitsevat katoksissa, on lämpimiin sisätiloihin varattava käyttökelpoinen ja esteetön huoltotila polkupyörille. Muita tiloja palvelevista polkupyöräpaikoista vähintään puolet on katettava. Osa polkupyöräpaikoista voidaan osoittaa kellarin autopaikalle.
4. Kulkuyhteyksien pyöräteiltä ja jalankulkuväyliltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoilta pääsisäänkäynneille on oltava yhtenäiset. Kulkuyhteyksiä ei saa katkoa autopaikoilla tai autoiluun tarkoitetuilla kulkuyhteyksillä.
5. Katettujen polkupyöräpaikkojen on oltava runkolukittavia.
IV kaupunginosan korttelin 43 osan sekä katualueen asemakaavan muutos. XXXXXXXXXXX 00 JA YMPÄRISTÖ
KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU | ||||
Pohjakartta täyttää sille asetetut vaatimukset Tasokoordinaatisto ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N2000 Kaupungingeodeetti Xxxxx Xxxxx | Mittakaava | 1:1000 | Kaupunginvaltuusto | |
Laatimispäivä | 20.4.2022 | Voimaantulopäivä | ||
Suunnittelija | Xxxxxxxx, Huohvanainen | Diaarinumero | 213/00.00.00.00/0000 | |
vs. kaavoituspäällikkö Xxxx Xxxxx | Piirtäjä | Xxxxx Xxxxxxxx | Xxxxxxx | XX/1677 |