VALTIOIDEN VÄLISET MATKAILUSOPIMUKSET

VALTIOIDEN VÄLISET MATKAILUSOPIMUKSET

Xxxxx Xxxxxxx

Suomi ja Neuvostoliitto solmivat valtioiden tai paremminkin hallitusten välisen matkailusopimuk- sen vuonna 1974. Asia oli jo aiemmin 60-luvulla ollut esillä Neuvostoliiton aloitteesta, mutta tuol- loin Suomi – syystä tai toisesta – ei ollut valmis so- pimuksen solmimiseen. Ehkä yksi syy oli Suomen matkailualan koordinoimattomuus ja hajanaisuus hallinnossa.

Sopimus valmisteltiin MEKin ja Neuvostoliiton matkailuhallinnon kesken. Virallisia neuvotteluja johti ulkoasianministeriön oikeudellisen osaston edustaja (Xxxx Xxxxxxxxxx). Suomessa suhtaudut- tiin edelleenkin jonkin verran epäluuloisesti sopi- muksen tekemiseen. Kuitenkin kasvavassa määrin matkailuelinkeino alkoi nähdä sopimuksen enem- män mahdollisuuksia antavana kuin pelkkänä byro-

M□

edellytykset turismivaihdolle, joka hyödytti kumpaakin osapuolta. Suomalaisten lähikohteita olivat Leningrad ja Viipuri. (Kuva: Xxxxx Xxxxxxx, 1968)

116 MARKKINOINTI KOTIMAASSA JA ULKOMAILLA

kratiana tai ulkopolitiikan jatkeena, joksi sitä usein väitettiin.

Sopimuksen puoltajat näkivät, että sopimus antaa puitteet järjestää kaupallisten osapuolten neuvotteluille myönteisiä tekijöitä. mm. avaamalla sellaisia ovia, jotka yleensä olivat vaikeasti tavoi- tettavia. Tuohon aikaan niin Neuvostoliitosta kuin muistakin sosialistista maista ulkomaille suuntau- tuva matkailu oli valtion päätösvaltaan kuuluvaa. Keskitetysti päätettiin, minkälaisia ryhmiä ja mihin maihin näistä maista lähetettiin.

Sopimus siis saatiin neuvoteltua ja valtion so- pimuksena se piti ratifioida. Oikeusoppineet kat- soivat, että ratifiointi edellytti lakia, koska Suomi sopimuksessa sitoutui tiettyjen menojen suorit- tamiseen. Ratifiointi lakina tarkoitti samalla, että sopimuksen toimenpiteet kuuluivat lakisääteisiin menoihin, joihin vanhan hallitusmuodon mukaan hallituksen oli esitettävä budjettiehdotuksessaan määräraha. Näin ollen matkailusopimusten sovel- taminen ei – ainakaan teoriassa – ollut pois MEKin ”oikeista” markkinointimäärärahoista, koska sillä oli oma erityinen perustansa.

Vastaavanlainen sopimus tehtiin sitten kaikki- en Euroopan sosialististen maiden kanssa. Ensim- mäisten joukossa olivat Puola, Bulgaria ja Tsekko- slovakia. Näiden kanssa sopimus tehtiin 1975-76. Myöhemmin 70-luvulla tehtiin vielä sopimukset Ro- manian, Unkarin, Jugoslavian ja DDR:n kanssa.

Yksi kummajainen tässä joukossa oli Irak, jonka kanssa sopimus tehtiin 1979. Irakin kanssa käytiin kahdet neuvottelut, joiden jälkeen lähinnä Suomen osapuoli totesi, että mitään todellista yhteistyötä oli vaikea saada, kun Irakin toiveena oli lähinnä lä- hettää mahdollisimman monta stipendiaattia Suo- meen opiskelemaan suomalaisten kustannuksella. Irakin kanssa tehdyn matkailusopimuksen syntykin oli erikoinen, sillä Suomen ulkoministeriö tarjosi sitä Irakin haluaman, Suomelle paljon kalliimman

kulttuurisopimuksen sijaan. Matkailusopimus oli siten kompensaatiota suomalaisten merkittävistä rakennusprojekteista Xxxxxx Xxxxxxxxx valtakau- den alkutaipaleella.

Muut sopimukset johtivat kohtuullisen aktii- viseen yhteistyöhön. Vaihdoimme kehittämisoh- jelmia, tilastoja, tutkimuksia ja asiantuntijoita. Merkittävin yhteistyömuoto oli kuitenkin valokuva- näyttelyt, joita järjestimme vastavuoroisesti kunkin sopimusmaan kanssa. Vilkkainta näyttelyjen vaihto oli Neuvostoliiton kanssa. Järjestimme molemmissa maissa kolme vuosittaista näyttelyä. Neuvostoliitos- sa näyttelyt kiinnostivat kovastikin suurta yleisöä. Myös Suomessa ajan henkeen kuului, että etenkin näyttelyjen avajaisiin osallistui varsin korkea-arvoi- nen kutsuvierasjoukko maaherran tai kaupungin johdon edustajien johdolla.

Yksi merkittävä Suomen osapuolen toimenpide oli yrityksemme vähentää ns. vodkaturismin hait- toja. Se tapahtui yhdessä yleisradion tietoiskutuo- tannon kanssa. Teetimme parin minuutin filmin, jossa näyttelijä Xxxx Xxxxxxxx toimi seuramatkalla Neuvostoliitossa tyypillisen vodkaturistin tapaan, minkä seurauksena hänen päänsä filmin edetessä alkoi yhä enemmän ja enemmän muistuttaa sian päätä. Loppukuvissa hän retkotti jonkin monumen- taalisen rakennuksen seinää vasten sekä ulkoisesti että sisäisesti sikana kännissä.

Kiinan kanssa allekirjoitettiin ”Memorandum of Understanding” 80-luvulla. Se loi yhteyden Kiinan matkailuhallintoon, mistä on ollut etua matkailun Kiinasta ulkomaille alettua merkittävimmissä mää- rin tapahtua. Myös Kuuban kanssa on käyty keskus- teluja matkailusopimuksesta Suomen ulkomaan- kauppaministerin Kuuban vierailun yhteydessä. Keskustelut eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen, mikä tilanne vastasi Suomen matkailuhallinnon ta- voitteita.

Markkinointi kotimaassa ja ulkomailla

117