OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS VUOSILLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 §:n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Oulun yliopisto on jatkanut määrätietoisesti työtään kansainvälisenä tiedeyliopistona kehittämällä vahvuusalojaan yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin vastaamiseksi. Kansainvälistyminen on edennyt nopeasti, opintopolkuja on joustavoitettu, tiedon ja julkaisemisen avoimuutta on kehitetty ripeästi ja Oulun yliopiston hallinnoimat infrastruktuurit on järjestetty yhteiskäytön pohjalle. Sijoituksemme tärkeimmissä kansainvälisissä yliopistoarvioinneissa on arvioinnista riippuen sijoilla 250.-500. maailmassa ja 4.-6. Suomen yliopistojen joukossa. Esimerkiksi tuoreessa alakohtaisessa QS Top Universities -arvioinnissa ja Times Higher Educationin alakohtaisessa arvioinnissa sijoituksemme on Suomen 2.-3. kolmella tieteenalalla.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on toteuttanut Oulun yliopiston auditoinnin ja antanut yliopistolle laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta 28.2.2018 alkaen. Oulun yliopiston laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnalle asetetut kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia korkeakoulujen laadunhallinnan periaatteita ja suosituksia. Auditointiraportin mukaan yksi laatujärjestelmän vahvuuksista on, että johtoryhmä johtaa laatujärjestelmää strategisesti ja henkilöstö, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät osallistuvat hyvin sen toteuttamiseen. Yliopisto on myös kehittänyt laatujärjestelmää systemaattisesti sekä henkilökuntaa ja opiskelijoita osallistavasti ja huomioi auditointiryhmän kehittämissuositukset koskien laatujärjestelmän kattavuutta eri yksiköissä ja ydintoiminnoissa, sisäistä viestintää (ml. opiskelijat) sekä pedagogisten käytäntöjen kehittämistä tukemaan opiskelijalähtöistä oppimista ja läpäisyä. Yliopistossa on laajan yhteistyön ja luottamuksen luonnehtimat hyvät työskentelyolosuhteet ja ilmapiiri, ja henkilöstö ja opiskelijat saavat ammattimaista tukea kaikissa muutosprosesseissa.

Yhteiskunnan muutoksiin vastaamiseksi Oulun yliopisto on reagoinut alakohtaisiin koulutustarpeisiin käynnistämällä ohjelmistotuotannon DI- ja FM-muuntokoulutusta sekä tarjoamalla muiden korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa yhteistyössä tietotekniikan ja ohjelmistotuotannon täydennyskoulutusta Pohjois-Suomen ohella myös ns. Väli-Suomen alueelle sekä osallistumalla tekniikan verkostoyhteistyö FiTechin kautta Varsinais-Suomen alueen, ICT-alan (ns. koodaripaketti) ja energian varastointiin liittyvään koulutusyhteistyöhön. Aiemmin on käynnistetty rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuun mukaisesti alan koulutus sekä vahvistettu kaivannaisalan koulutusta. Alue- ja alakohtaisena innovaatio- ja osaamiskeskittymänä Oulun Innovaatioallianssi on tunnettu ja tunnustettu toimija.

Tellus Innovation Arena monialaisen yliopiston kohtaamispaikkana edistää kaikkine toimintamuotoineen osaamisen ja tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista. Myös Kontinkankaan kampukselle on rakenteilla vuonna 2019 käyttöön otettava Tellus. Yrittäjyyden sivuaineopinnot (5 x 5 op) on tarjolla kaikille opiskelijoille. Osaamisen siirtämiseksi on otettu käyttöön uusia toimintamalleja esimerkiksi ICT-alalla, jossa jo jonkin aikaa toimineen 5G-ekosysteemin rinnalle on avattu Analytics+ sekä SuperIoT -ekosysteemit, joiden avulla yritykset voivat hyödyntää keinoälyn, painettavan elektroniikan ym. uusien tekniikoiden innovaatioita liiketoiminnassaan. Vuoden 2018 lopussa Oulun yliopisto perusti Innovaatiokeskuksen, jonka

tehtävänä on hoitaa immateriaalioikeuksiin (IPR) liittyvät palvelut, yritysyhteistyön koordinoidun hoitamisen yhteistyössä tiedekuntien kanssa sekä kaikki liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät palvelut ideoinnista, hautomo- ja kiihdyttämötoimintojen kautta rahoituksen hankkimiseen lupaavimmille yritysaihioille.

Henkilöstö tulee koostumaan noin kymmenen hengen tiimistä niin Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun kuin yhden tai useamman Oulun alueen yrittäjyyttä tukevan organisaation työntekijöistä.

Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) yhteisten toimintojen suunnittelu on käynnistetty työryhmissä silmällä pitäen vuonna 2020 tapahtuvaa Oamk:n muuttoa Linnanmaan kampukselle.

Oulun yliopisto on vahvistanut kansainvälisyyttään keskittämällä teemaan kuuluvat tehtävät uuden strategian ja tiedepolitiikan yksikön alaisuuteen. Oulun yliopiston kansainvälisen vaikuttavuuden lähitulevaisuuden painopisteet ovat koulutusviennin ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön vahvistaminen, mukaan lukien tutkijaliikkuvuuden ja tutkimusinfrastruktuurin houkuttelevuuden lisääminen.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Oulun yliopisto vahvistaa rooliaan Oulun Innovaatioallianssissa ja tähän kytkeytyvässä yritysyhteistyössä alueen kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Yliopisto kehittää paikallisten koulutus- ja tutkimusyksiköiden sekä Life Sciences -alan yritysten kanssa bioalan, terveysalan sekä ICT-osaamisen verkottunutta OuluHealth -osaamiskeskittymää. Tavoitteena on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivis paikallinen yhteistyö, voimavarojen kokoaminen ja rahoituspohjan laajentaminen.

Oulun ja Lapin yliopistot vahvistavat Pohjois-Suomen yliopistokoulutuksen vaikuttavuutta tiivistämällä yhteistyötään erityisesti arktisessa tutkimuksessa ja koulutuksessa, kasvatustieteissä, yhteiskuntatieteissä ja kauppatieteissä. Yliopistot laativat yhteistyössä alueen muiden korkeakoulujen (Centria, Diak, KAMK, Lapin AMK, OAMK) ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa suuntaviivat Pohjois-Suomen korkeakoulujen vaikuttavuuden ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi vuoden 2017 aikana. Tavoitteena on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivistyvä alueellinen yhteistyö ja voimavarojen kokoaminen.

Yliopisto syventää yhteistyötään ja sujuvoittaa yhteistyön käytäntöjä Lynet-verkoston toimijoiden kanssa erityisesti yhteisesti resursoitavien toimitilojen ja infrastruktuurien kautta ympäristö- ja energiasektorilla ja luonnontieteellisillä aloilla.

Yliopisto sopii tekniikan alan yliopistokoulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa tekniikan alan yhteistyöstä ja työnjaosta siten, että toiminnan epätarkoituksenmukaista päällekkäisyyttä puretaan ja yhteistyötä lisätään erityisesti kalliiden tutkimusinfrastruktuurien hankinnassa ja käyttämisessä.

Profiili - Oulun yliopiston (OY) profiilia on kehitetty omien vahvuuksien pohjalta sekä huomioiden muiden ylipistojen profiloituminen. Vuonna 2016 aloitettiin OY:ssa kahden profiloivan teeman vahvistaminen, joita ovat maa-lähiavaruuden ympäristön tutkimus sekä jokapaikan langattomat sensorijärjestelmät. 2017 on käynnistynyt fysiikan ja terästutkimuksen integraatio monialaiseksi maailmanluokan terästutkimuksen keskukseksi sekä lääketieteellisen, biolääketieteellisen ja ihmistieteiden tutkimuksen yhdistäminen tärkeän fibroosi-prosessin tutkimiseksi monimuotoisten kroonisten sairauksien ja ennenaikaisen vanhenemisen riskitekijänä. Neljännen profilaatiohaun rahoituksella käynnistimme 2018 kaksi teemaa: Arktiset vuorovaikutukset: luonnon ja ihmisten vasteiden ymmärtäminen osana globaalimuutoksen hillintää (ArcI), sekä Z-sukupolvi ja sen jälkeen: Ihmisen kyvykkyyden ja älykkäiden teknologioiden yhteisevoluutio 21. vuosisadalla (GenZ). Lippulaivaohjelmaan kuuluva viidennen ja kuudennen sukupolven langattomien teknologioiden kehittämihanke (6Genesis) valittiin toisena kahdesta ensimmäisestä hankkeesta. 6G- tutkimuksessa haetaan fysiikan äärirajoja niin informaatioteknologiassa kuin materiaalitieteessä ja tutkimustulokset tuodaan mahdollisimman nopeasi elinkeinoelämän käyttöön ja hyödynnettäväksi.

Viidenteen profilaatiohakuun olemme esittäneet kolme teemaa: digitaalinen terveys, kiertotalouden epäorgaaniset sivuvirrat sekä kaikkien profilaatioteemojen vahvistamiseksi matematiikan ja tekoälyn osaamisen vahvistaminen.

OY on veturi Oulun Innovaatioalliansissa, kahdeksan sopimuskumppanin strategisessa yhteistyössä, jolla pyritään vahvistamaan Oulun asemaa kansainvälisenä ja Pohjoismaiden nopeimmin kasvavana kaupunkiseutuna. Toimintamallissa Oulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa on keskitetty viiden ekosysteemin toiminta-alueelle. UNIFI:n tilaamassa ja vuonna 2017 julkistetussa yliopistojen taloudellista vaikuttavuutta selvittävässä raportissa Oulun Innovaatioallianssi nostettiin esiin hyvänä esimerkkinä partnerien välisestä yhteistyöstä.

Terveysalan vaikuttavuus ja käytettävyystutkimus linkittyneenä tietopohjaiseen terveystutkimukseen, langattomaan tietotekniikkaan, 5G-tutkimukseen, data-analytiikkaan, tekoälyn, konenäön ja biosignaalien tutkimukseen on merkittävä osaamisalue OY:ssa, ja olemmekin tehneet sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen Suomen Digiterveys -osaamiskeskuksen perustamiseksi ja kansallisen koordinaattorin roolin myöntämistä OY:lle. Oulun kaupungin aluekehityksen neuvotteluissa esitetään Oulun vahvuuksien hyödyntämistä kansallisessa sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä ja SoteDigi Oy:n kansallisen kehittämissalkun toteuttamisessa.

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) hallitus on päättänyt siirtää kaksi Oamkin kampuksista Linnanmaalle OY:lla nykyisin käytössä oleviin tiloihin. Pääasiallinen muuttovuosi on 2020. Oulun yliopisto osti 31.8.2018 Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajilta yhteensä 50,5 % osakekannasta. Omistusjärjestelyn jälkeen OY ja Oamk muodostavat konsernin. Muodostuva korkeakoulukokonaisuus on kooltaan, vetovoimaisuudeltaan ja kansainvälisyydeltään merkittävä opetuksen ja tutkimuksen keskittymä. Konsernissa yhteisesti hoidettavia tehtäviä valmistellaan yhteisissä työryhmissä.

OY vahvistaa arktista tutkimustaan edellä kuvatuilla ArcI -profilaatiotoimella sekä Thule-instituutin fokuksen terävöittämisellä. Oulun ja Lapin yliopistot ovat vahvistaneet yhteistyötään erityisesti arktisessa tutkimuksessa hakemalla yhteisen neuvottelukunnan johdolla yhteisiä tutkimusteemoja vuosittaisissa työpajoissa. OY vastaa Arktisen yliopiston temaattisten verkostojen ja tutkimustoiminnan koordinaatiosta.

Toimintaa arktisen yliopiston puitteissa vahvistetaan ja tähän liittyen OY on 2017 paitsi täyttänyt UArctic Vice-President Research:n kansainvälisen haun kautta, yliopistoon 2017 rekrytoitu yhdysvaltalainen tutkija jatkaa ensimmäisessä Arktisen yliopiston "research chair" -tehtävässä. OY, LY, Helsingin yliopisto ja LUKE toimivat yhteistyössä pohjoismaisessa huippuyksikköhankkeessa NCoE ReiGN Reindeer husbandry in a Globalizing North - resilience, adaptations and pathways for actions.

Vuonna 2017 rakentunut Arctic 5 -yhteistyö Oulun, Lapin, Luulajan, Uumajan ja Tromssan yliopistojen kesken vahvistaa näiden yliopistojen keskinäistä toimintaa arktisessa tutkimuksessa. Arctic5-verkostolla on strateginen ohjausryhmä, johon kuuluvat yliopistojen rehtorit sekä operatiivisempi koordinaatioryhmä (kaksi edustajaa kustakin yliopistosta). Verkosto tuotti yliopistojen osaamisen vahvuuksiin liittyen kuusi temaattista tutkimuksen yhteistyöalaa. Ne liittyvät aluekehittämiseen, alkuperäiskansatutkimukseen, kaivostoiminta- ja energia-alaan sekä hyvinvointi- ja terveysalaan ja koulutukseen (erityisesti opettajakoulutus). Arctic Five - yhteistyössä suunnitellaan uusia malleja opetukseen ns. student-based learning ja work based learning - konsepteilla ja tähdätään Erasmus+ -yhteistyöhön. Vuonna 2018 perustettiin Thule-instituutin yhteyteen arktisten tutkijoiden verkosto, jolla vahvistetaan Oulun yliopiston arktisen tutkimuksen näkyvyyttä ja monitieteisten projektien suunnittelua. Myös tutkimuslaitosten tutkijat voivat liittyä verkostoon.

Muu yhteistyö ja työnjako Lapin yliopiston kanssa - Lapin yliopisto (LY) ja OY ovat selvittäneet tiedekuntalähtöisesti kasvatustieteeteellisen alan yhteistyön mahdollisuuksia ja tarpeita. OY ja LY ovat tiivistäneet yhteistyötään yhteiskuntatieteissä ja kauppatieteissä (esim. kauppatieteen tutkinto-ohjelmaan liittyvän oikeustieteen opetuksen hankkiminen LY:sta). Lisäksi yliopistot ovat sopineet, että LY:n sosiaalityön ja hallintotieteen oppiaineet toteuttavat OY:n terveyshallinto-, hoito- ja lääketieteen koulutusohjelmien kanssa hyvinvointijohtamisen perusopintokokonaisuuden (25 op). Pilotti käynnistettiin verkkopohjaisena opetuksena toteutettavaksi vuoden 2019 alussa. Yliopistoille yhteinen Hyvinvointijohtamisen täydennyskoulutus (25 op) toteutetaan vuosina 2020-21 OKM:n rahoituksella. Tuota kokonaisuutta ollaan parhaillaan suunnittelemassa. Saamekysymyksissä on tehty valtioneuvostolle aloite sovitteluosaamisen kehittämisestä.

Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteistyö - Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteistyöverkosto on ollut aktiivinen. Osapuolet ovat kokoontuneet säännöllisesti ja toiminnan painopisteeksi vuodelle 2019 on kaavailtu jatkuvan oppisen yhteistyön edistäminen. Myös valituille TKI-vahvuusalueille (terveen asumisen teema) on haettu hankerahoitusta.

KOTUMO -yhteistyön vahvistaminen - Oulu yliopisto on kehittänyt yhteistyötään tutkimuslaitosten IL, LUKE, SYKE, VTT, THL, TTL ja GTK ja EVIRA kanssa. Oulun yliopiston ja tutkimuslaitosten tiiviin ja monimuotoisen yhteistyön pohjalta laadittiin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten KoTuNet- yhteistyöryhmässä kuvaus kampusyhteistyön hyödyistä. Pääasiallisena toimintamuotona tutkimuslaitosyhteistyössä ovat yhteiset tutkimushankkeet, joiden määrää on onnistuttu kasvattamaan ja useita toimenpiteitä on käynnissä yhteisten hankkeiden määrän kasvattamiseksi edelleen etenkin EU:n suuntaan. Edellä mainitun lisäksi merkittävänä toimintamuotona on tutkimuslaitosten sekä yliopiston resursseilla ja osin ulkopuolisilla lahjoituksilla rahoitetut yhteisprofessuurit ja kliininen tutkija, joita on käynnissä 9. Suunnitteilla on lisäksi useita uusia yhteisprofessuureja, kuten myynti ja markkinointi sekä tietoturva.

Tekniikan alan yhteistyö ja työnjako - Oulun yliopisto on reagoinut tekniikan alan työvoimatarpeisiin

käynnistämällä ohjelmistotuotannon DI- ja FM-muuntokoulutusta sekä tarjoamalla muiden korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa yhteistyössä tietotekniikan ja ohjelmistotuotannon täydennyskoulutusta Pohjois-Suomen ohella myös ns. Väli-Suomen alueelle sekä osallistumalla tekniikan verkostoyhteistyö FiTechin kautta Varsinais-Suomen alueen, ICT-alan (ns. koodaripaketti) ja energian varastointiin liittyvään koulutusyhteistyöhön.

CASR (Centre for Advanced Steels Research) on vuonna 2006 perustettu OY:n terästutkimukseen keskittyvä tutkimusyhteisö, kts. xxxx://xxx.xxxx.xx/xxxx/. Toimintaa ollaan laajentamassa Suomessa siten, että CASR kattaa jatkossa tutkimusyksiköitä OY:n lisäksi Aallossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Åbo Akademissa ja VTT:ssä. Yrityksistä toiminnassa on mukana SSAB Europe Oy, Outokumpu Steel Oy, Ovako Oyj ja Outotec Oyj. Tuleva OY-vetoinen yhteisö muodostaa kansallisen osaamiskeskuksen, joka keskittyy terästen mekaaniseen, fysikaaliseen ja prosessimetallurgiaan sekä suunnitteluun ja mallinnukseen. Fysiikan ja terästutkimuksen profilaatiohanke tukee osaamiskeskuksen kehittymistä.

Molekyylilääketieteen alalla käynnistettiin vuonna 2017 Ulmin yliopiston (Saksa) kanssa toteutettavat maisteri- ja tohtoritasoiset kaksoistutkinto-ohjelmat, joissa hyödynnetään yliopistojen toisiaan täydentäviä painopistealoja. Ensimmäiset tohtoritason kaksoistutkinto-ohjelman opiskelijat valmistuivat vuonna 2018 ja ensimmäiset maisteritason kaksoistutkinto-ohjelman opiskelijat vuonna 2019.

Oulun yliopiston koordinoimassa Hilla-ohjelmassa on vuodesta 2015 alkaen kehitetty tutkimuksesta liiketoiminnaksi -mallia yhdessä paikallisten ja kansallisten osapuolien kanssa, tarkoituksena siirtää tieteelliset tulokset uudeksi, skaalattavaksi liiketoiminnaksi suomalaisille yrityksille. Ohjelma laajennettiin huhtikuussa 2018 uudeksi Allied ICT Finland -ohjelmaksi kattamaan kaikki suomalaiset ICT-keskittymät (AIF, xxxxx://xxxxxxxxx.xx/). Yhdeksän kaupunkia ja 18 yliopistoa ja tutkimusorganisaatiota on tähän mennessä liittynyt AIF:iin. AIF yhdistää ICT-tutkimuksen, kehittämistoiminnan ja innovaatiovoimavarat kansallisella tasolla; perustutkimuksen soveltavaan TKI-toimintaan sekä yritysten tarpeisiin. AIF-osapuolet valmistelevat yhdessä tutkimushankkeita ja jakavat tutkimusinfrastruktuureita. Osapuolet myös jakavat tutkimusprofiilinsa yhteisessä formaatissa.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen

tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Oulun yliopisto ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Yliopisto osallistuu alakohtaisten yhteisvalintojen kehittämiseen siten, että yhteisvalinta on käytössä pääsääntöisesti sopimuskauden loppuun mennessä ja mahdolliset valintakokeet toteutetaan yhteistyössä muiden alalla koulutusta tarjoavien yliopistojen kanssa. Yliopisto lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Yliopisto ottaa käyttöön todistusvalinnan kauppatieteen yhteisvalinnassa vuonna 2017. Yliopiston hakukohteita ja kandidaattiohjelmia yhdistellään sopimuskaudella nykyistä laajemmiksi ja kandidaattiohjelmien lukumäärä puolitetaan vuodesta 2017 alkaen.

Yliopisto parantaa koulutuksen laatua ja nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään parantamalla opintojen sujuvuutta ja läpäisevyyttä, kehittämällä moderneja oppimisympäristöjä, kansainvälistämällä opiskelukokemuksia ja lisäämällä työelämäyhteyksiä.

Yliopisto lisää mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun sekä opiskelun ympärivuotisuuteen. Yliopisto tukee opetushenkilökunnan digiopetustaitojen ja muiden pedagogisten taitojen syventämistä.

Vuonna 2018 Oulun yliopistossa jatkettiin strategiakauden mukaisen koulutuksen strategisen toimenpideohjelman 2016-2020 toteuttamista. Koulutuksen strategisen toimenpideohjelman toimenpidekokonaisuuksia ovat:

1) Koulutustarjonnan vetovoiman ja opiskelijoiden sitoutumisen parantaminen

2) Opintojen sujuvuuden edistäminen

3) Oppimisympäristöjen modernisaatio ja digitalisaatio sekä pedagoginen kehittäminen

4) Opiskelukokemuksen kansainvälistäminen

5) Koulutuksen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen lisääminen

6) Tehokas tohtorikoulutus

Toimenpiteiden jalkautus on tapahtunut sekä keskitetysti koulutuksen strategiarahoituksella että osana tiedekuntien toiminnan ja talouden suunnittelua. Koulutustarjonnan vetovoiman ja opiskelijoiden sitoutumisen parantamista on edistetty tutkinto-ohjelmauudistuksen, opetussuunnitelmauudistuksen sekä opiskelijamarkkinointitoimenpiteiden avulla. Opiskelijavalintojen uudistaminen jatkui, tavoitevuotena OKM:n kanssa sovittu 2020, jolloin valtaosa opiskelijoista tulee valita ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella. Todistusvalinnan 2020-2024 kriteerit valmisteltiin laajassa kansallisessa yhteistyössä ja alakohtaista yhteistyötä tehtiin myös niillä aloilla, joilla ei ole ollut aiempaa valintayhteistyötä.

Valintakokeiden ja avoimen yliopiston opintoihin tai muihin vaihtoehtoisiin valintareitteihin perustuvien valintatapojen suunnittelu aloitettiin. Kauppatieteen kevään 2017 yhteishaussa valintakiintiöstä oli varattu 20% täytettäväksi suoralla todistusvalinnalla. Vuoden 2018 yhteisvalinnassa kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan piirissä olevien hakukohteiden valintakiintiöistä täytettiin 60 % suoralla todistusvalinnalla ja 40% valintakokeen perusteella. Koulu- ja lukioyhteistyötä on tiivistetty mm. OuLUMA-toiminnan sekä

lukioille tarjottavien opintojen suunnittelun puitteissa. Tehtävään on palkattu lukioyhteistyön koordinaattori.

Opintojen sujuvuuden edistämiseksi on kiinnitetty huomiota tutkintokoulutuksen rakenteisiin ja laatuun. Tutkinto-ohjelmaportfolio 2017 uudistettiin laaja-alaistamalla OKM:n ohjauksen mukaisesti kandiohjelmia, mikä mahdollisti niiden määrän puolittamisen. Oulun yliopiston hallituksen päätettyä vuoden 2017 tutkinto- ohjelmaportfoliosta ja aloituspaikkamääristä käynnistettiin opetussuunnitelmien uudistaminen. Uudistetut opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 2017 syyslukukaudella. Opetussuunnitelmissa on noudatettu ECTS- oheistuksen mukaisia tutkinto-ohjelmien rakenteita siten, että opintoja on mahdollista edistää esteettömästi ja kokonaisuus edistää sujuvaa opiskelua. Sähköinen opintojaksopalautejärjestelmä xxxx://xxx.xxxx.xxXxxxx yliopistonode/34858 otettiin käyttöön 2017. Lisäksi on suunniteltu ja toteutettu osana OPS-työtä joustavia opintopolkuja sekä lisätty ristiinopiskelun mahdollisuuksia muiden korkeakoulujen kanssa. Hyvä esimerkki toiminnasta on arkkitehti- ja rakennusarkkitehtiopiskelijoiden yhteinen hirsirakentamisen kesäkoulu, joka toteutettiin ensimmäisen kerran kesällä 2017 ja toistettiin kesällä 2018. Oulun yliopisto tarjoaa v. 2020 alkaen pedagogisia opintoja ammattikorkeakoulun musiikin opiskelijoille ja ammattikorkeakoulu vastaavasti instrumenttiopintoja yliopiston musiikkipedagogeille. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelman kandivaiheen suunnittelu on tehty tiiviissä yhteistyössä. Erityisesti vuoden 2018 aikana laajennettiin omaopettajatoimintaa maisterivaiheeseen ja uusille omaopettajille järjestettiin lisäkoulutuksia, vahvistettiin opintopsykologiresurssia ja kerättiin koulutuksen laatua koskevaa palautetta eri kanavista. Tutkinto- ohjelmien rakenteet arvioitiin suhteessa kehittämistavoitteisiin ja tuloksia hyödynnetään OPS2020 - valmistelussa. Kesäopintotarjonta koottiin yhteen ja kv-kesäkoulutoimintaa sekä avoimen yliopiston kurssien toteuttamista tuettiin.

Oppimisympäristön modernisaatiota ja digitalisaatiota sekä pedagogista kehittämistä on edistetty sisäisessä DIGIT-strategiahankkeessa, jossa laadittiin aluksi selvitys tieto- ja viestintätekniikan käytön nykytilasta osana tutkinto-ohjelmien opetusta. Tulosten perusteella on laadittu kehittämissuosituksia sekä toteutettu opettajille suunnattuja valmennuksia (mm. opetusvideotyöpajat), perustettu digituutoriverkosto ja järjestetty Digiloikka-tapahtumia, joihin on kutsuttu myös sidosryhmiä. DIGIT-hanke on ollut mukana uudistamassa ja toteuttamassa uusien opiskelijoiden orientaatioviikkoa ja on tuottanut sen osaksi mini-innovaatiotyöpajan (Future Factory). Lisäksi tiedekunnissa toteutettiin digitaalisen opetuksen pilottihankkeita (mm. ohjelmoinnin verkko-opetus ja matematiikan Moodle-oppimisympäristö).Vuonna 2018 valittiin jokaisesta tutkinto- ohjelmasta vähintään yksi opintojakso digipedakehittämisen kohteeksi. Opintojaksojen kehittämistä tuetaan mm. chat-palvelun ja viikoittaisen digipedavinkin avulla. Opiskelijoiden sähköinen asiointijärjestelmä OSAT, jossa voi tehdä mm. AHOT-hakemuksen, otettiin käyttöön 2017. Vuoden 2018 aikana toteutettiin Optiman korvaavan verkko-oppimisympäristön eri vaihtoehtojen katselmointi ja valinta (Moodle). Uuteen oppimisympäristöön siirtyminen on aloitettu henkilökunnan koulutuksien ja pilotointien avulla. Eri hankkeissa kartoitettiin opiskelijatuutoroinnin ja omaopettajatoiminnan olemassa olevia käytäntöjä ja uusien opiskelijoiden alkuvaiheen kokemuksia. Uutena on tarjolla 5 op laajuinen suomeksi ja englanniksi opetettava yliopistopedagogiikan johdantokurssi.

Opiskelukokemuksen kansainvälistämiseksi yliopiston hallitus päätti lukuvuosimaksuista ja apurahalinjauksista kesäkuussa 2016, ja vuoden 2017 valinnat toteutettiin tämän mukaisesti. Koulutusviennin kehittämissuunnitelma käsiteltiin OY:n hallituksessa helmikuussa 2018. Koulutusviennin tukipalvelut on organisoitu siten, että tiedekuntia ja niiden tutkinto-ohjelmia voidaan jatkossa tukea entistä paremmin koulutusviennin toteutuksessa. Kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta, erityisesti lyhytkestoisia opiskelijavaihtoja, tuettiin Oulun kaupungin juhla-apurahan mahdollistaman lisäapurahan avulla. Tieto- ja

sähkötekniikan tiedekunnassa aloitettiin Nanjing Institute of Technologyn (NJIT) kanssa tilauskoulutuksena kaksoistutkintoon johtava tietojenkäsittelytieteiden kandidaattiohjelma syksyllä 2018. Kv-opiskelijoille järjestettiin suomen kielen kursseja sekä tuettiin OYY:n järjestämää LÖYLY2018 - find a job in Oulu - työelämätapahtumaa.

Koulutuksen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen lisääminen: Opiskelijoiden työelämäpalveluiden konseptista ja organisoitumisesta tehtiin suunnitelma eri sidosryhmien kanssa yhteistyössä ja palvelutoiminto otettiin käyttöön 17.1.2019. Jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan ja toimintamallin pitkäjänteinen kehittäminen (avoin yo, tutkinnon osat) aloitettiin yhteistyössä ELY- ja TE-keskuksen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Täydennyskoulutuksen tarjonta tuotiin helpommin löydettäväksi: xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxx/ Positiivisen rakennemuutoksen aiheuttamiin työvoimatarpeisiin vastattiin käynnistämällä ICT-alojen muuntokoulutusta sekä osallistumalla tekniikan verkostoyliopisto FiTechin Varsinais-Suomen innovaatioyhteisön toimintaan. Lisäksi laadittiin yhteistyössä Business Oulun kanssa Luovien alojen osaamiskartoitus.

Tohtorikoulutuksen organisointiuudistus valmisteltiin koulutuspalveluiden uudistuksen rinnalla vuonna 2016. Uusi neljään tohtorikoulutustoimikuntaan perustuva rakenne otettiin käyttöön 1.1.2017. Uusi ohjelmarakenne vastaa tohtorikoulutustoimikuntien määrää ja tehostaa tohtorikoulutuksen suunnittelua ja toteutusta Tohtorikoulutuksen erilaisten prosessien sähköistämistä jatkettiin. Tohtoriopiskelijoiden mentorointiohjelmaa toteutettiin valtakunnallisen TOHTOS-hankkeen (1.3.2016-30.6.2018) puitteissa. Lisäksi toteutettiin väitöskirjaohjaajille työpaja. Tohtorin tutkintoja suoritettiin vuonna 2018 ennätysmäärä (199). Käynnissä on myös tohtorikoulutuksen laadunvarmistamiseen sekä valmistumisen nopeuttamiseen liittyviä kehitystoimenpiteitä.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön ja sekä taiteelliseen toimintaan.

Oulun yliopisto hyödyntää profiloitumisessaan monialaisuuttaan ja vahvistaa poikkitieteellisen tutkimuksen edellytyksiä. Yliopisto kehittää palvelujaan ja toimintatapojaan tutkimuksen vaikuttavuuden tunnistamiseksi ja tutkijoiden tukemiseksi tarkoituksenmukaisten vaikuttavuuskanavien ja kumppanien löytämisessä. Yliopiston avoimen tieteen toimintapa nousee sopimuskauden aikana vähintään tasolle kolme.

Tutkimuksen strategisen ohjauksen painopistealueita vuonna 2018 ovat olleet jatkaa Oulun yliopiston (OY) profiilin määrittämistä Suomen Akatemian yliopistojen profilaatio-ohjelman viidennen kauden suunnittelulla sekä neljännen kauden käynnistämisellä, uuden kansalliseen lippulaiva-ohjelman hankkeen käynnistäminen, tutkimuksen huippujen ja kärkihankkeiden tukeminen, kansallisen terveysalan strategian toteuttaminen, korkeatasoisten kansainvälisten tutkijoiden rekrytointi tenure track -prosessin kautta, tohtorikoulutuksen tukeminen, ja infrastruktuureja koskevat toimet sekä uuden tutkimusaineistojen hallinnan ja datapolitiikan jalkauttaminen tutkimusyksiköihin. Fokusalue- ja tutkimusyksikkörakenne tukee tutkimuksen strategista ohjausta ja tuloksellisuuden seurantaa sekä resurssien suuntaamista korkeatasoisille tutkimusryhmille.

Laadun, kansainvälistymisen ja vaikuttavuuden edistäminen ovat kaikkien kehittämistoimien tavoitteina.

OY osallistuu kansallisen terveysalan tutkimus- ja innovaatiostrategian mukaisiin yhteisiin organisaatioihin ja toimintoihin. OY on yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa aktiivinen toimija kansallisen terveysalan tutkimus- ja innovaatiostrategian toteuttamisessa biopankki-, genomi-, syöpä- ja neurotieteellisessä tutkimuksessa.

Olemme tehneet sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen Suomen Digiterveys -osaamiskeskuksen perustamiseksi ja kansallisen koordinaattorin roolin myöntämistä OY:lle.

Kansainvälisen haun käyttöä professuurien täytön osalta on vahvistettu. OY:n ensimmäinen tenure track - ohjelma (2012 - 2018) perustuu kansainväliseen kilpailtuun hakuun, jolla rekrytoidaan erityisen lupaavia nuoria tutkijoita ja alallaan johtavia tutkijoita. Toteutamme tenure track -rekrytointeja myös kansallisessa yliopistojen profilaatio-ohjelmassa ja etenkin 2017 alkaen myös tiedekunnat ovat ryhtyneet hyödyntämään tenure track -periaatteita vapautuvien vakanssiensa täytössä. 2018 on hyväksytty 24 tenure track -rekrytointia. Oulun yliopisto osoittaa strategista rahoitusta myös uusiin kärkiprofiiliaan tukeviin ad hoc -huipputason rekrytointeihin, joita on tehty sekä 2017 että 2018.

Väitelleiden tutkijoiden määrää suhteessa tohtorikoulutettaviin lisätään tiedekuntien ja muiden yksiköiden henkilöstösuunnittelussa. Vuonna 2016 käynnistettiin post doc -ohjelma, jolla suunnataan rahoitusta arvioinneissa menestyneille tutkimusryhmille tutkijatohtorin palkkaamiseen. Ohjelma toteutetaan pääosin osana fokusinstituuttien määräaikaisia tutkimusprojekteja sekä profilaatioon liittyvien strategisten rekrytointien tukemiseksi.

Vuonna 2018 käynnistettiin fokusinstituuttien yhteyteen ohjelma uusien tutkimusavausten toteuttamiseksi sekä huippututkimuksen osaamisen levittämiseksi laajemmin yliopistossamme. Ohjelmassa suunnattiin 2018 alkaen 19 4-vuotista tohtorikoulutusvakanssia itsenäisen toimintansa alkuvaiheessa olevien ryhmänjohtajien tutkimuksen tukemiseksi. Tellus-toiminnan yhteydessä käynnistettiin Rapid Research Radicals (3R) - ohjelma, jonka tavoitteena on edistää uusien ideoiden tunnistamista ja muodostumista sekä monitieteisyyden hyödyntämistä tutkimuksen kehittämisessä. 3R-fasilitaation myötä fokusinstituutit ovat aloittaneet uusia monitieteisiä toimia fokusalueiden sisällä ja näiden kesken. Tähän lukeutuvassa uudessa merkittävässä ohjelmassa, Class of '18, vahvistetaan itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten tutkijoiden tietoja, taitoja ja ominaisuuksia heidän menestymisekseen tutkimuksessa ja sen johtamisessa sekä tunnistetaan uusia tieteidenvälisiä yhteistyömahdollisuuksia.

Vuoden 2016 alusta aloitti toimintansa OY:n infrastruktuuriyksikkö, johon sisällytettiin yliopiston kansainväliset, kansalliset ja tiedekuntarajat ylittävät laajat sisäiset infrastruktuurit. Näitä yliopistotason infrastruktuureja ovat Biocenter Oulun infrastruktuurikeskus BCO-CORE, Biodiversiteettiyksikkö, Koe- eläinkeskus, Leaf-oppimisympäristö, Mikro- ja nanoteknologian keskus, sekä Oulangan tutkimusasema. OY

on liittynyt Helsingin yliopiston koordinoimaan The Finnish Long-Term Socio-Ecological Research (FinLTSER) -verkostoon 2010. Puitesopimus tämän verkoston osalta on uusittu 2018. Oulangan tutkimusaseman merkitys tässä verkostossa on vahva. FinLTSER -toimijoiden esitys infrastruktuurista (eLTER) on hyväksytty Euroopan tutkimusinfrastruktuurien (ESFRI) tiekartan päivitykseen 2018 ja hankkeen valmisteluvaihe on käynnistynyt.

2017-2018 toteutettiin yhdessä Oulun kaupungin kanssa useiden edellä mainittujen infrastruktuuripalveluiden tehostettu näkyvyys ja palvelupolku ulkopuolisille käyttäjille osana 6Aika -kaupunkien avointen innovaatioalustojen kehittämishanketta. Vuonna 2018 käynnistettiin tietojärjestelmähankinta infrastruktuuriyksiköiden markkinoinnin, palveluiden saatavuuden ja käytön sekä julkaisutoiminnan raportoinnin parantamiseksi. Vuonna 2018 julkaistiin myös Oulun yliopiston infrastruktuuripolitiikka: Avoimet tutkimusinfrastruktuurit.

Tiedekunnissa toimii korkeatasoisia kansainvälisiä infrastruktuureja kuten Pohjois-Suomen syntymäkohortit 1966 ja 1986 lääketieteellisessä tiedekunnassa, fysiikan infrastruktuuri MAX IV, joka toimii Lundissa Ruotsissa ja jonka Suomen koordinaatio tapahtuu OY:sta sekä kaivosalan minipilottilaboratorio. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa toimii Open UBI Oulu real-world -laboratorio ja yhteistyössä VTT:n kanssa 5G-testiverkko ja FabLab koulutus- ja tutkimusympäristö. OY on osallisena Pohjois-Suomen biopankki Borealis-yhtymässä, jonka muita osakkaita ovat Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirit sekä Nordlab-laboratorio.

Suomen kansallisen tutkimusinfrastruktuurien 2014-2020 tiekartan päivitys ja kaikkien tiekarttainfrastruktuurien arviointi valmistuivat 2018. Oulun yliopisto on mukana 13 tiekartan infrastruktuurissa ja näistä kolmen kansainvälisen infrastruktuurin Suomen osallistuminen koordinoidaan Oulun yliopistosta. Akatemian rahoitusta sai vuonna 2018 kaksi uutta, tiekartan ulkopuolista infrastruktuuria: Painetun älykkyyden infrastruktuuri (Printed Intelligence, PII) ja Tulevaisuuden langattomien verkkojen tutkimusinfrastruktuuri (Research Infrastructure for Future Wireless Communication Networks, FUWIRI).

Molempia johdetaan Oulun yliopistosta käsin.

Tutkimuksen strategisen johtamisen tueksi ja siihen liittyvän täydentävän rahoituksen hankkimiseksi on vakiinnutettu tutkimuksen tukipalvelut -toiminto, joka on osa uudelleen organisoitua palvelurakennetta ja kuuluu tiedekuntia tukevaan lähipalveluklusteriin. Toiminnossa tiedekuntiin sijoitettujen

tutkimuspalvelu-päälliköiden tehtävänä on tarjota tiedekunnan tutkijoille ajantasainen ja kattava tilannekuva täydentävän rahoituksen mahdollisuuksista. Lisäksi vuoden 2017 aikana on lisätty resursseja tiedeviestintään sijoittamalla lähipalveluklustereihin tiedeviestinnän asiantuntijat tutkijoiden tueksi.

Vuoden 2018 lopussa Oulun yliopisto päätti perustaa Innovaatiokeskuksen. Sen tehtävänä on hoitaa immateriaalioikeuksiin (IPR) liittyvät palvelut, yritysyhteistyön koordinoidun hoitamisen yhteistyössä tiedekuntien kanssa sekä kaikki liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät palvelut ideoinnista, hautomo- ja kiihdyttämötoimintojen kautta rahoituksen hankkimiseen lupaavimmille yritysaihioille. Henkilöstö tulee koostumaan noin kymmenen hengen tiimistä niin Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun kuin yhden tai useamman Oulun alueen yrittäjyyttä tukevan organisaation työntekijöistä.

Vuonna 2018 yliopisto myönsi rahoitusta 9 Proof-of Concept (PoC)-hankkeelle. Sen tarkoituksena on tukea kaupallisesti potentiaalisen idean ensimmäistä toteutusta idean toteutettavuuden osoittamiseksi sekä edistää Tekesin TUTLI-projektien tai tilaustutkimushankkeiden aloittamista. Vuonna 2018 OY sai 5 uutta Business

Finlandin TUTLI ("tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa") -rahoituspäätöstä. OY:n tutkimuksesta syntyneisiin spin out -yrityksiin (yritykset nuorempia kuin 5 vuotta) investoitiin yksityistä rahoitusta vuoden aikana noin 3 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 aikana perustettiin 3 uutta tutkimukseen perustuvaa yritystä.

Yliopisto on kaikkiaan pienenä omistajana seitsemässä spin out - yrityksessä.

Tellus Innovation Arena on vakiinnuttanut paikkaansa monialaisen tiedeyliopiston kohtaamispaikkana, jossa kohtaavat niin opiskelijat, henkilöstö kuin sidosryhmät, ml. yritykset. Useat keskustelut syntyvät sattumalta kohdatessa ja tällaisella informaalilla vuorovaikutuksella on iso rooli innovaatiotoiminnassa, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen aktivoinnissa ja yliopistoyhteisöllisyyden tukemisessa. Tellus toimintakonseptin kehittäminen ja toteuttaminen Kontinkankaan kampukselle on jatkunut vuoden 2018 aikana ja Xxxxxx Xxxxxxxxxxxx avataan elokuussa 2019.

Oulun yliopisto on julkaissut vuonna 2018 vastuullisen tutkimuksen ohjelman, jonka yhtenä osana on saattaa avoin tiede ja tutkimus (ATT) luontevaksi osaksi yliopiston kaikkea toimintaa. Ohjelma sisältää avoimuuden periaatteiden lisäksi julkaisemista, tutkimusaineistoja sekä avoimia tutkimusinfrastruktuureita koskevat uudet yliopistotasoiset linjaukset. Erillisessä toimenpideohjelmassa kuvataan ohjelman jalkautus, palvelut sekä niiden käytännön toteutus, vastuutahot, aikataulut ja seuranta. Oulun yliopisto on viimeisimmän OKM:n avoimuusarviointitaulukon toiseksi korkeimmalla 4-tasolla kolmanneksi parhaana yliopistona heti Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston jälkeen. Siten OKM:n asettama tavoite saavuttaa vähintään taso 3 tuloskaudella 2017-2020 on toteutunut. Uusi arvio tehdään vuonna 2019. Oulun yliopisto on jatkanut määrätietoisesti avoimen tiedeyhteisön kehittämistä ja avoimuuden vaatiman toimintakulttuurin laaja-alaista vahvistamista yhdistämällä avoimuuden sekä eettisyyden periaatteet uudella ja rakentavalla tavalla vastuullisuuden käsitteen alle.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Oulun yliopisto panostaa johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen ja esimiestehtävien houkuttelevuuteen henkilöstöohjelmansa (2017-2020) mukaisesti. Vuoden 2018 alussa järjestettiin kaikissa tiedekunnissa dekaanitapaaminen, jossa käytiin läpi ko. tiedekunnan tavoitteita ja niitä haasteita, joihin johtamisella pyritään vastaamaan. Samassa yhteydessä tarkasteltiin palveluita, joita mm. dekaanin ja koulutusdekaanin työn tueksi on tarjolla. Dekaanitapaamisen jatkona järjestettiin tiedekuntakohtaiset esimiesfoorumit, joihin dekaani kutsui tiedekuntansa kaikki esimiehet. Esimiesfoorumissa käsiteltiin valikoituja henkilöstöjohtamiseen liittyviä teemoja esimiestyön laadun näkökulmasta yhdessä henkilöstöpalveluiden

asiantuntijoiden kanssa.

Keskitetysti tarjotun henkilöstökoulutuksen tarjonnan painopisteenä vuonna 2018 oli tutkimus- (esim. rahoitusinstrumentit ja tutkijoiden viestintä) ja opetustehtäviin liittyvä koulutus (erityisesti digitaalisuus). Yliopiston henkilöstöohjelman mukaisesti esimies- ja johtamistyön tukemiseen panostettiin vahvasti ja vuonna 2018 käynnistyivät tutkimus- ja palveluyksiköiden johtajille kohdistettu oman esimiestyön tarkasteluun tähtäävä valmennusohjelma UniLead sekä edistyneille post doc -tutkijoille suunnattu ensimmäinen tiedejohtamisen koulutusohjelma Science Leadership Program (Class of '18). Ohjelmassa vahvistetaan tutkijatohtoreiden tietoja, taitoja ja ominaisuuksia heidän menestymisekseen tutkimuksessa ja sen johtamisessa sekä tunnistetaan uusia tieteidenvälisiä yhteistyömahdollisuuksia. UniLead -ohjelmaan osallistui vuoden 2018 aikana 33 henkilöä, mukaan lukien yliopiston työvaliokunta. Science Leadership - ohjelmaan puolestaan osallistui 19 tutkijaa.

Yksiköiden henkilöstösuunnittelu on tähdännyt tutkijaurarakenteen kehittämiseen (tenure track, henkilökohtainen urapolku) ja eri uravaiheisiin kuuluvien tehtävien määrän tasapainottamiseen sekä tutkimushenkilöstön kansainvälistämiseen. Tätä on mahdollistettu tutkimuksen strategiarahoituksen suuntaamisella. Rekrytointiaktiivisuus kasvoi merkittävästi vuonna 2018. Henkilöstöohjelman mukaisesti rekrytoinnissa panostettiin mm. avoimuuden, läpinäkyvyyden ja yhdenvertaisuuden lisäämiseen ja työnantajakuvan rakentamiseen. Yliopistossa julkaistiin kaikkiaan 328 ulkoista työpaikkailmoitusta Saima - rekrytointijärjestelmän kautta (182 vuonna 2017 ja 85 vuonna 2016). Koska osa ilmoituksista sisälsi useita tehtäviä, avoimia paikkoja oli kaikkiaan noin 365. Hakuilmoituksista 15 koski professori- ja 38 tenure track - tehtäviä (13 ja 18 vuonna 2017). Pääosa haettavaista tehtävistä (71 %) oli opetus- ja tutkimustehtäviä.

Hakemuksia tehtäviin tuli 7484 (kahtena edellisvuonna 2286 ja 4380).

Kansainvälisen henkilöstön osuus on kasvanut edelleen vuoden 2018 aikana edelleen ja on nyt 19,5% koko henkilökunnasta. Yhteensä Oulun yliopiston henkilöstössä on edustettuna 72 kansallisuutta. Myös yli kuukauden kestäneiden tutkijavierailujen määrä kasvoi (77 vs. edellisvuosien 45 ja 60).

Vuonna 2017 toteutettiin koko yliopiston laajuinen tukipalvelujen organisaatiomuutos sekä käytiin henkilöstön vähentämistä koskevat yhteistoiminta-neuvottelut. Muutoksen tavoitteena oli prosessien ja niiden palvelukokonaisuuksien tehostaminen ja kehittäminen. Palveluita on uudistettu ja organisoitu uudelleen siten, että jatkossa palvelut on järjestetty kolmelle tasolle: yhteiset palvelut, tiedekuntaklusterien lähipalvelutiimit sekä tiedekunnan omat palvelut. Työntekijöitä on sijoitettu uudelleen uuden rakenteen mukaisiin tehtäviin heidän osaamisensa ja kokemuksensa perusteella. Uusi palvelurakenne astui voimaan 1.8.2017.

Työhyvinvoinnin kehittämistä yliopistotasolla ja yksiköissä on vuonna 2018 jatkettu vuosittain päivitetyn työkykyjohtamisen toimintasuunnitelman pohjalta. Painopiste hyvinvoinnin kehittämisen osalta oli esimiesten osaamisen kehittyminen eri osa-alueilla huomioiden myös esimiesten oma hyvinvointi Oura- mittausten pohjalta. Työhyvinvoinnin tarkastelussa Oulun yliopistolla on käytössä useiden yliopistojen käyttämä hyvinvointikysely. Syksyllä 2017 toteutetussa kyselyssä henkilöstön osallistumisaste koheni huomattavasti nousten 75%:iin. Kyselyn tulosten mukaan Oulun yliopiston sijoitus yliopistotason vertailussa nousi kolmanneksi kahdeksannelta sijalta ja vastausten arvot nousivat kaikilla osa-alueilla. Yksiköissä käsiteltiin syksyllä 2017 toteutetun hyvinvointikyselyn tuloksia, joiden pohjalta jatkettiin hyvinvoinnin kehittämistä.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta jatkoi aiemman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteiden toteuttamista ja jalkauttamista yksiköihin. Lisäksi tehtiin naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain mukainen selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista.

Opiskelijoiden osallistumista yliopistoyhteisön toimintaan on lisätty mm. johdon ja yliopiston eri elimissä toimivien hallinnon opiskelijaedustajien säännöllisten tapaamisten avulla. Vuonna 2017 koko yliopistossa käyttöön otettu sähköinen opintojaksopalautejärjestelmä tukee kandipalautteen ja kv-opiskelijoilta kerättävän ISB-palautteen ohella opiskelijalähtöisen toimintakulttuurin kehittämistä.

3. OULUN YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Oulun yliopisto on monialainen ja kansainvälinen tiedeyliopisto, joka osallistuu globaalien haasteiden ratkaisemiseen omilla vahvuusalueillaan. Yliopisto toimii tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten kanssa. Yliopisto on merkittävä Pohjois-Suomen ja arktisen alueen innovaatiotoimija.

Uudistetun strategiansa mukaisesti Oulun yliopisto on kansainvälinen tiede- ja innovaatioyliopisto, joka osallistuu globaalien haasteiden ratkaisemiseen omilla vahvuusalueillaan. Yliopiston tutkimus on vahvuusaloillaan kansainvälistä huippua ja monilla aloilla ylletään kansainväliselle tasolle. Yliopisto tarjoaa tutkimukseen perustuvaa korkeakoulutusta ja kouluttaa nuorisoa palvelemaan yhteiskuntaa ja ihmiskuntaa. Yliopiston työn tuloksena syntyy uutta tutkimukseen perustuvaa tietoa, osaamista ja tulevaisuuden osaajia, sekä mahdollisuuksia innovaatioihin.

Uuden sopimuskauden sopimuksen mukaisesti Oulun yliopisto toteuttaa strategiaansa ja kehittää edelleen profiiliaan yhteistyön ja työnjaon selkeyttämiseksi ja tiivistämiseksi muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä voimavarojen käytön tehostamiseksi ja laadun vahvistamiseksi. Arktisuuteen liittyvää tutkimusta ja yhteistyötä on merkittävästi kehitetty. Muun kuin tulosperusteisen rahoituksen osuuden (tärkeimpinä strategiaperusteisen rahoituksen porrastus, profilointirahoitus, kärkihankerahoitus) osuuden kasvaessa ja etenkin yliopistolaitoksen rahoituskehysongelmien myötä toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen on kuitenkin vaikeutunut. Myös Business Finlandin (aiemmin TEKES) rahoitusvolyymin lasku sekä EU:n koheesiorahoituksen mahdollinen leikkaaminen vaikuttavat merkittävällä tavalla heikentävästi yliopistoon.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Yliopisto on määritellyt vahvuusaloikseen 1) kestävyyttä materiaalien ja systeemien avulla, 2) molekulaarinen ja ympäristöllinen perusta elinikäiselle terveydelle, 3) digitaalisia ratkaisuja havaitsemiseen ja vuorovaikutuksiin, 4) maan ja lähiavaruuden järjestelmä ja ympäristön muutos ja 5) muutoksessa olevien ihmisten ymmärtäminen.

Oulun yliopiston strategia perustuu viiteen temaattiseen, kansainvälisesti merkittävään tutkimuksen fokusalueeseen. Näillä alueilla yliopisto osallistuu globaalien haasteiden ratkaisemiseen ja tuottaa uutta tietoa

kestävämmän, terveemmän, älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi. Yliopiston vahvuusaloilta (fokusalueilta) on tunnistettu ja suunnatulla rahoituksella tuettu niiden kärkiprofiilia luovia tutkimushankkeita.

Yliopisto edistää systemaattisesti strategisten fokusalojen korkealuokkaisen tutkimuksen edellytyksiä ja kärkiportfolion muodostumista valitsemalla avointen hakujen ja kansainvälisen paneeliarvioinnin perusteella määräaikaisia tutkimusprojekteja, joiden resursoimista vahvistetaan monitieteisten fokusinstituuttien kautta. Suomen Akatemian kanssa on tehty sopimus avusta hakemusten arvioijien valitsemiseksi. Keväällä 2017 saatiin päätökseen Kvantumin projektihaku kaudelle 2017-2020 ja syksyllä 2017 ja vuoden 2018 alussa Eudaimonia-instituutin ja Infotech Oulun projektihaut kaudelle 2018-2021. 2016-2019 on meneillään ja vuoden 2018 aikana on käynnistetty Biocenter Oulun seuraavan projektikauden suunnittelu. Yhteensä tutkimuksen fokusaloilla tuetaan 49 strategista määräaikaista kärkiprojektia; näitä projekteja on kaikissa tiedekunnissa ja laajasti eri tutkimusyksiköissä. Strategisten fokusalojen toiminta on kuvattu yliopiston avoimilla verkkosivuilla (xxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxx). Oulun yliopisto on vuoden 2018 aikana käynnistänyt kolmannen tutkimuksen kokonaisarviointinsa (RAE2020), joka toteutetaan vuosina 2019-2020.

Vuonna 2017 käynnistettiin uusi ohjelma, jolla edistämämme monitieteisyyttä ja uusia avauksia. Ohjelmassa suuntaamme 2018 aikana 20 4-vuotista tohtorikoulutusvakanssia uusien tutkimusavausten käynnistämiseksi sekä huippututkimuksen osaamisen levittämiseksi laajemmin yliopistossamme. Uusi ohjelma on suunnattu aloittaville tutkimusryhmien johtajille tarkoituksena kytkeä näiden uusien ryhmien tutkimus vakiintuneiden kärkihankkeiden yhteyteen. Suunnittelimme myös Tellus-toiminnan yhteyteen käynnistettävän Rapid Research Radicals (R3) -ohjelman, jonka tavoitteena on edistää uusien ideoiden tunnistamista ja muodostumista sekä monitieteisyyden hyödyntämistä tutkimuksen kehittämisessä.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ylemmät korkeakoulututkinnot	1 467
Kasvatusalat	250
Terveys- ja hyvinvointialat	47
Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat	150
Yhteiskuntatieteet ja palvelualat	30
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet	170
Luonnontieteet	190
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat	435
Hammaslääketiede	50
Lääketiede	145
Yliopistokohtaiset tavoitteet
Tohtorin tutkinnot	150
Alemmat korkeakoulututkinnot	1 290

Oulun yliopiston opettajankoulutuksen tutkintotavoitteet kaudella 2017-2020 ovat vuosittain: lastentarhanopettajat 80, erityislastentarhanopettajat 30, luokanopettajat 140, erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 20, humanistiset oppiaineet 58 ja matemaattis-luonnontieteelliset oppiaineet 70.

Yliopisto pienentää sisäänottomääriä humanistisilla koulutusaloilla, ottaen huomioon vähenevät kielten ja historian opettajankoulutustarpeet. Yliopisto suuntaa kasvatustieteellisen koulutusalan sisäänottojaan yleisestä kasvatustieteestä opettajankoulutuksen kasvaviin koulutustarpeisiin (lastentarhan- ja luokanopettajakoulutus, erityisopetuksen opettajatarpeet). Yliopisto lisää lastentarhanopettajakoulutuksen sisäänottoa 20 opiskelijalla vuodesta 2017 alkaen.

Kasvatustieteellisen koulutusalan sisäänottoja on suunnattu yleisestä kasvatustieteestä opettajankoulutukseen vuoden 2017 valinnoista alkaen. Lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty (+30 v.2017), ja sitouduttu edelleen lisäämään niitä lisäkoulutuksena (v. 2018 +20, v. 2019 +20, v. 2021 +30, v. 2022 +30). Lisäksi on käynnistetty erityislastentarhanopettajien maisterikoulutus. Saksan kieli säilyi edelleen Oulun yliopistossa, koska Itä-Suomen yliopisto ja Vaasan yliopisto tekivät koulutusvastuun muutokseen johtaneen poisvalinnan. Lääketieteen tutkinto-ohjelman aloituspaikkamäärää on kasvatettu sovitusti.

Tohtorikoulutuksella tuotamme elinkeinoelämän tarpeisiin riittävän määrän tutkijantaidot omaavia projektiosaajia, jotka työllistyvät hyvin. Tohtorikoulutuksen volyymi pidetään vakiintuneella tasollaan (vuonna 2018 ennätyksellinen 199 tohtoria, 3 vuoden keskiarvo 182, tavoite kaudelle 2017-2020 150).

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistolle perusrahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi yliopistolain (558/2009) 49§:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) 5, 6 ja 7 §:n ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (331/2016) perusteella yhteensä 154 328 000 euroa momentilta 29.40.50 seuraavasti:

a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 138 552 000 euroa.

Yliopiston valtakunnallisina tehtävinä on otettu huomioon Saamen kieli ja kulttuuri, Kajaanin yliopistokeskus, Sodankylän geofysiikan observatorio (sis. avaruustutkimus) ja harjoittelukoulu. Perusrahoitukseen sisältyy vuosittain yhteensä 9 075 000 euroa (rahoitustaso vuonna 2017) kauden 2017-2020 valtakunnallisten tehtävien perusteella.

Strategiarahoitusta kohdennetaan yliopiston strategian mukaiseen toimintaan 18 000 000 euroa vuonna 2017, 17 600 000

euroa vuonna 2018, 15 200 000 euroa vuonna 2019 ja 14 800 000 euroa vuonna 2020 ottaen huomioon yliopiston strategia ja sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Oulun Innovaatioallianssin toimintamallin uudistaminen ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä korkeakoulujen välinen yhteistyö

- Lastentarhaopettajakoulutuksen laajentaminen

- Joustavien opintopolkujen kehittäminen

- Lääketieteellisen koulutuksen laajentaminen kaudella 2013-2016

- KOTUMO -yhteistyön vahvistaminen

- Kansainvälistymistä vahvistavat toimenpiteet

- Kansainvälisen ja kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen

- Opetus- ja tutkimusaineistojen laaja avoimuus

- Koulutuksen uudelleen järjestäminen

b) Yliopiston valtionrahoitukseen sisältyy vuonna 2017 lisäksi 2 741 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaista rahoitusta laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella.

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 13 035 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

6. RAPORTOINTI

Yliopisto raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Yliopisto myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan yliopistojen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Yliopisto informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Johtaja Rehtori

LIITTEET