Terveys- palvelualan
Terveys- palvelualan
1.4. 2020
⸻ 30. 4.2022
Kädessäsi on Tehyn, SuPerin ja ERTOn eli Sote ry:n neuvottelema työehtosopimus. Työehtosopimuksen avulla varmistamme terveyspalvelualalle reilut työehdot.
Olemme neuvotelleet työntekijän puolesta mm.
• palkan vähimmäistason
• palkankorotukset
• lomarahan
• palkalliset arkipyhävapaat
• ilta-, yö- ja lauantailisät
• perhevapaiden palkat
Laki ei siis takaa mitään edellisistä automaattisesti, vaan ne tulevat aina työehtosopimuksesta. Lisäksi olemme neuvotelleet lakia paremmat ehdot esimerkik- si seuraavista:
• pidempi vuosiloma
• lyhyemmät työajat
• sairausajan palkka pidemmälle ajalle
Vain jäseniemme tuella voimme pitää yllä ja parantaa nykyisiä työehtoja. Mitä enemmän Tehyyn, SuPeriin ja ERTOon kuuluvia jäseniä työpaikoilla on, sen parempia ehtoja saamme alalle neuvoteltua.
Lue lisää: xxxx.xx, xxxxxxxxxxx.xx ja xxxx.xx
Terveyspalvelualan työehtosopimus 1.4.2020–30.4.2022
Sisällys
Terveyspalvelualan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja 8
1 § Sopimuksen soveltamisala 20
3 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus 21
13 § Varallaolo ja hälytysluonteinen työ 33
14 § Lauantaityökorvaus ja aattolisä 34
18 § Päivärahat ja matkakustannusten korvaus 38
19 § Työntekijän sairastuminen 39
20 § Lääkärintarkastukset ja rokotukset 41
21 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa 42
26 § Kokoontuminen työpaikalla ja henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta 46
27 § Ammattijärjestöjen jäsenmaksujen perintä 46
28 § Koulutus ja työhyvinvointi 47
29 § Keskusjärjestösopimukset 47
31 § Voimassa olevat etuudet 48
32 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 48
33 § Sopimuksen voimassaoloaika 49
Terveyspalvelualan matkustussääntö 50
2 § Työmatkasta maksettavat korvaukset 50
4 § Varsinaiset matkustuskustannukset 51
5 § Matkustustapa ja matkaluokka 51
12 § Majoittumiskorvauksen määrä 54
14 § Koulutuksen ajalta maksettavat korvaukset 54
15 § Ulkomaille tehtyjen työmatkojen kustannusten korvaukset 55
17 § Alennettu ulkomaanpäiväraha ja hotellikorvaus 56
18 § Ulkomaanpäivärahan määrä 56
19 § Erinäisten kulujen korvaaminen 56
Sopimus terveyspalvelualan eläkejärjestelmien kehittämisestä 58
1 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus 60
3 § Ammattiyhdistyskoulutus 61
1 § Sopimuksen soveltamisala ja sitovuus 64
3 § Luottamusmiehen valitseminen 66
4 § Luottamusmiehen työsuhde 66
5 § Luottamusmiehen tehtävät 68
6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja 68
7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä 70
8 § Ansionmenetyksen korvaaminen 71
9 § Säilytys- ja toimistotilat 72
10 § Luottamusmiesten koulutus 72
12 § Sopimuksen voimassaolo 73
Työsuojeluvaltuutettuja koskeva sopimus 74
1 § Sopimuksen soveltamisala ja sitovuus 74
3 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhde 75
4 § Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö 77
5 § Ansionmenetyksen korvaaminen 77
Työn vaativuuteen perustuva tehtäväkohtainen palkka 78
Vaativuusryhmittelyn soveltaminen 81
Palkkausjärjestelmän ylläpito ja työn vaativuuteen
perustuvan palkan muuttaminen 86
Puuttuvan koulutuksen vaikutus 87
Palvelusvuosiin laskettava aika 88
Päivä- ja tuntipalkan laskeminen 89
Lisät palkalliselta poissaololta 90
Palkka tilapäisissä työsuhteissa 90
Paikkakuntakalleusluokittelu 90
Kaaviokuva palkanmuodostuksesta 91
Työaikapankkiterveyspalvelualalle 96
Selviytymislauseke terveyspalvelualan työehtosopimukseen 99
Terveyspalvelualan työehtosopimuksen vuosilomamääräykset
siirryttäessä viisipäiväiseen vuosilomalaskentaan 101
Terveyspalvelualan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja
Allekirjoittaneet ovat sopineet työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavaa:
(Muutokset kursiivilla)
1. Sopimuksen voimassaolo
Uusi työehtosopimuskausi alkaa 1.4.2020 ja päättyy 30.4.2022.
2. Palkat
1.8.2020
Työntekijöiden 31.7.2020 voimassa olevia henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja ko- rotetaan 1.8.2020 lukien 1,3 %.
1.7.2021
Työntekijöiden 30.6.2021 voimassa olevia henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja ko- rotetaan 1.7.2021 lukien 2,0 %.
3. Luottamusmieskorvaukset ja työsuojeluvaltuutetun korvaukset
Luottamusmiesten, pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.8.2020 lukien 5 % pyöristettynä lähimpään euroon tai vähintään alla olevien taulukoiden mukaisesti.
Luottamusmies | |
Työntekijöiden määrä | euroa/kk |
5–25 | 62 |
26–50 | 65 |
51–100 | 70 |
101–150 | 82 |
151–200 | 93 |
201–299 | 122 |
300 tai yli | 139 |
1.8.2020 Pääluottamusmies | |
Työntekijöiden määrä | euroa/kk |
5–50 | 78 |
51–100 | 81 |
101–150 | 98 |
151–200 | 109 |
201–299 | 133 |
300 tai yli | 145 |
1.8.2020 Työsuojeluvaltuutettu | |
Työntekijöiden määrä | euroa/kk |
20–29 | 25 |
30–100 | 47 |
101–200 | 58 |
201–299 | 75 |
300 tai yli | 92 |
4. Tekstimuutokset | |
4.1. Soveltamisala: | |
1 § 1. kohta: |
Tällä työehtosopimuksella määrätään Hyvinvointiala HALIin kuuluvien terveyskyl- pylöiden ja kuntoutuslaitosten, sairaaloiden sekä lääkäri- ja työterveysasemien, terveydenhuollon kliinisten laboratorioiden sekä mainittuihin yrityksiin kuuluvien laboratorio-, röntgen-, muiden lääketieteellisten tutkimuslaitosten ja fysikaalisten hoitolaitosten palveluksessa olevien Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n jäsenjärjestöihin kuuluvien työntekijöiden palkka- ja työehdot:
Pöytäkirjamerkintä 1:
Tämä sopimus koskee lisäksi niitä em. työntekijäjärjestöjen jäseniä, jotka ovat
Hyvinvointiala HALIn terveyspalvelualalla toimivien muiden jäsen- yritysten (kuten vanhain- ja hoitokotien, erillisten röntgen- ja mui- den lääketieteellisten tutkimuslaitosten sekä erillisten fysikaalisten hoitolaitosten) palveluksessa, jos siitä järjestöjen välillä erikseen so- vitaan.
4.2. Työaika
Kilpailukykysopimuksen perusteella sovitut säännöllisen työajan pidennykset ovat voimassa 30.8.2020 asti.
Terveyspalvelualan työehtosopimuksen 1.4.2020–30.4.2022 mukaisia säännöllisiä työaikoja noudatetaan 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa alkavan työ- vuoroluettelon alusta lukien.
6 §:n 2. kohta:
Työntekijän vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia, ellei 2 §:n mukaisesti
sovita enintään 13 tunnin työvuorosta. Viikoittainen työaika on enintään 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa.
6 §:n 4. kohta:
Toimistotyössä vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 8,5 tuntia, ellei 2 §:n
mukaisesti sovita enintään 13 tunnin työvuorosta. Viikoittainen työaika on enin- tään 37 tuntia 30 minuuttia viikossa.
6 §:n 5. kohta:
Työntekijän säännöllinen työaika on kolmen viikon pituisena jaksona enintään 114 tuntia ja 45 minuuttia. Työvuoron pituus on enintään 10 tuntia ja yövuoron pituus enintään 12 tuntia, ellei 2 §:n mukaisesti sovita enintään 15 tunnin työvuorosta. Tällöin työntekijällä on oikeus toiseen 7 §:n 4. kappaleen mukaiseen virkistystau- koon.
6 §:n 7. kohta:
Kolmivuorotyöhön rinnastettavassa jaksotyössä säännöllinen työaika on enintään 114 tuntia kolmessa viikossa ja 228 tuntia kuudessa viikossa. Tämä koskee työtä, jossa on suunniteltu 3–7 yövuoroa kolmessa viikossa tai 5–13 yövuoroa kuudes- sa viikossa…
6 § 8. kohta: Keskeytynyt jakso
Keskeytyspäivät lyhentävät työaikajakson työaikaa kukin keskimääräisen päivätyö- ajan verran (7 h 39 min, kun työaika on 38 h 15 min/viikko). Asiaa selventää seu- raava taulukko.
Ylityökorvauksen laskeminen kolmen viikon työaikajaksolla Työaika on 114 t 45 min kolmessa viikossa
Laskentapäivien | 114 h 45 min | 129 h 45 min |
lukumäärä | 50 %:n ylityökynnys | 100 %:n ylityökynnys |
1 | 7.39 | 8.39 |
2 | 15.18 | 17.18 |
3 | 22.57 | 25.57 |
4 | 30.36 | 34.36 |
5 | 38.15 | 43.15 |
6 | 45.54 | 51.54 |
7 | 53.33 | 60.33 |
8 | 61.12 | 69.12 |
9 | 68.51 | 77.51 |
10 | 76.30 | 86.30 |
11 | 84.09 | 95.09 |
12 | 91.48 | 103.48 |
13 | 99.27 | 112.27 |
14 | 107.06 | 121.06 |
15 | 114.45 | 129.45 |
Yllättävä keskeytys
…
Mikäli jakso keskeytyy työsuhteen päättymisen, lomauttamisen tai muun palkatto- man jakson loppuun jatkuvan poissaolon vuoksi, lasketaan kesken jääneen jakson tosiasialliset työtunnit ja samalta ajalta tuntimäärä keskimääräisen päivittäisen työajan (7 h 39 min) perusteella. Keskimääräisen työajan ylittävät työtunnit korva- taan 10 §:n 5. kappaleen mukaisesti ylityönä.
6 §:n 9. kohta:
Perättäisten yövuorojen määrä on enintään viisi. Viiden peräkkäisen yövuoron lisäk- si työnantaja saa poikkeuksellisesti teettää lisä- tai ylityönä enintään kaksi yövuoroa työntekijän erikseen kutakin kertaa varten antamalla suostumuksella.
8 §:n 3. kohta:
Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa normaalityöaikamuodossa ja jaksotyössä 7 tunnilla 39 minuutilla, toimistotyössä 7 tunnilla 30 minuutilla sekä osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tuntimää- rän verran.
Keskeytyspäivien ulkopuoliset arkipyhät alentavat 50 %:n ja 100 %:n ylityökynnystä kukin keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.
10 §:n 5. kohta:
Säännöllisen työajan ylittävältä ensimmäiseltä 15 työtunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.
Mikäli kolmea viikkoa pidempään tasoittumisjaksoon sisältyvällä kolmen viikon jaksolla tehdään ylitöitä siten, että jakson työaika ylittää 129 h 45 min, tulee tämän ylittävistä kolmen viikon jaksoon sisältyvistä työtunneista maksaa 100 %:lla koro- tettu palkka.
Pidemmän tasoittumisjakson 50 %:n ylityökynnys lasketaan kertomalla kolmen viikon työaika (114 h 45 min.) jaksoon sisältyvien kolmiviikkoisjaksojen lukumää- rällä. Näin saadusta tuntimäärästä vähennetään tämän sopimuksen mukaiset ar- kipyhien ja keskeytyspäivien tunnit 6 §:n 8. kappaleen periaatteen mukaisesti. Las- kennassa voi käyttää myös kolmen viikon taulukkoa.
100 %:n ylityökynnys lasketaan kertomalla jaksoon sisältyvien kolmiviikkoisjakso- jen lukumäärä tuntimäärällä 129 h 45 min. Näin saadusta tuntimäärästä vähenne- tään edellä olevan suunnitteluohjeen mukaiset arkipyhien ja keskeytyspäivien mu- kaiset tunnit.
Uusi 10 § 10. kohta:
Työajan enimmäismäärä
Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia vii- kossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.
Liite 4. Työaikapankki terveyspalvelualalle
…
Vapaat säästetään työaikapankkiin tunteina ja minuutteina ja vapaa annetaan tun- teina tai työpäivinä (5/vk) siten, että kokonaisen vapaapäivän pituus on työntekijän keskimääräinen viikkotyöaika/5:llä eli täyttä työaikaa tekevällä normaali- ja jakso- työssä 7 h 39 min ja toimistotyöajassa 7 h 30 min.
4.3. Muut tekstimuutokset
13 §:n 1. kohta:
Varallaoloon noudatetaan työaikalain säännöksiä, ellei tästä pykälästä muuta joh- du. Jos työntekijän on oltava päivystysvalmiudessa työpaikalla tai sen välittömässä
läheisyydessä työnantajan osoittamassa päivystystilassa, aika luetaan työajaksi. Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräytymisperusteiden sekä varallaolon ehto- jen on oltava työntekijän tiedossa varallaolosta sovittaessa.
13 § Hälytyskorvaus
Hälytyskorvauksen määrä on 1.8.2020 alkaen 18 €.
Uusi 16 §:n 12. kohta:
Siirtymisestä viisipäiväiseen vuosilomaviikkoon on sovittu liitteessä 6.
Uusi 17 § 7. kohta:
Lomarahaa voidaan vaihtaa vapaaksi, jos siitä työpaikalla sovitaan. Xxxxxxxxx va- paaksi vaihtamisen mahdollisuudesta lomanmääräytymisvuoden osalta sovitaan kir- jallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Yksittäisen työntekijän osalta lo- marahan vapaaksi vaihtaminen edellyttää edellä mainitun sopimuksen lisäksi, että siitä sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä.
Vapaa annetaan kesä- tai talvilomakaudella. Vapaan ajankohta sovitaan lomaraha- vapaasta sovittaessa. Vapaa rinnastetaan työssäoloon loman ansainnassa. Työn- tekijän sairastuessa ennen lomarahavapaan alkamista tai sen aikana, siirtyy sai- rausloman ajalle osuva vapaa työntekijän pyynnöstä pidettäväksi myöhempänä ajankohtana, kuten työehtosopimuksen liitteen 4 työaikapankkisopimuksen 6. koh- dassa on määrätty tai korvataan rahana, jos niin sovitaan.
Vapaan ajalta maksetaan säännöllisen palkan lisäksi epämukavan työajan korvauk- set palkkasopimuksen 21. kohdan mukaisesti. Lomarahavapaan ajalta maksettavan palkan määrän on vastattava lomarahan määrää.
Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan vastaavana rahakorvauksena.
19 § 1:
Vaihtelevan työajan sopimukset ja sairausajan palkkamääräyksen täsmentäminen
• Lisätään 19 §:n 1. kohtaan ”…Tällaisessa työsuhteessa sairausajan palkka maksetaan vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti tai jos olo- suhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työ- kykyisenä ollut työssä..”
20 §:
Lääkärintarkastukset ja rokotukset
1. Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa
alla mainituissa tapauksissa. Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta mene- tystä välttäen ja ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella se- kä että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle. Siinä tapauksessa, et- tä työntekijä saa lääkärintarkastuksen ja alla mainittujen tutkimusten ajalta sairausajan palkkaa, eivät tämän pykälän määräykset tule sovellettaviksi.
a. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset
Työntekijä käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuk- sessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä se- kä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.
Työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:
• sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen
• krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi
• hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi
• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeel- linen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuo- lella
• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttö- myys.
b. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuk- sissa.
c. Äkillinen hammassairaus
Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos hammassai- raus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii
samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
d) Työn edellyttämä rokotus
Työntekijällä on oikeus käydä työn edellyttämässä rokotuksessa työaikana, jollei se ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana.
2. Seuraavissa tarkastuksissa käynti on työajaksi luettavaa aikaa:
a. Lakisääteiset lääkärintarkastukset
Työntekijä käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston päätök- sessä ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa. Tä- mä koskee myös nuorten työntekijöiden suojelusta annetussa lais- sa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä tartuntatautilain tai muun lain edellyttämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lähettää työntekijän taik- ka jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksen sisällä toisiin työtehtäviin.
Työntekijälle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkas- tukseen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, työnantaja maksaa myös päivärahan. Tar- kastukset on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen ja niistä on ilmoitettava etukäteen työnantajalle
21 §:n 3 kohta:
Äitiysvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palkkaa 72 arkipäivän ajalta
edellyttäen, että työsuhde on ennen loman alkua jatkunut keskeytyksettä vähin- tään 3 kuukautta. Mikäli työntekijän uusi äitiysvapaa alkaa palkattomien vapaiden aikana,
kyseistä palkkaa ei makseta tällaisten palkattomien vapaiden aikana, ellei lainsäädännöstä muuta johdu. Kuitenkin palkattoman vapaan päätyttyä maksetaan
äitiysvapaan palkkaa, jos em. palkallista äitiysvapaan alusta alkavaa jaksoa on jäl- jellä.
Mikäli työntekijän uusi äitiysvapaa alkaa hoitovapaan aikana, työnantaja maksaa työntekijälle kyseisen äitiysvapaan palkan muiden äitiysvapaan palkkaa koskevien edellytysten täyttyessä.
22 § 9 kohta:
Työntekijä saa osallistua valittuna edustajana työaikana pidettäviin STTK:n, So- siaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n, Toimihenkilöliitto ERTO ry:n, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n ja Tehy ry:n edustaja-, liitto-, vuosi-, valtuuston ja hallituksen kokouksiin sekä Sote ry:n hallituksen taustaryhmän ko- kouksiin. Tällaisen poissaolon ajalta ei työntekijän palkka- ja vuosilomaetuja vä- hennetä. Työehtosopijapuolet suosittavat, että edellä mainitulla tavalla työntekijä saa osallistua myös edellä mainittujen järjestöjen työttömyyskassojen hallitusten kokouksiin.
24 § Työpuvut:
Jos työntekijä itse kustantaa huollon korvaus on 1.8.2020 alkaen 10,50 €/kk.
25 § Henkilöstön edustajat
1. Luottamusmiehistä on sovittu liittojen välillä erillisellä luottamusmiessopi- muksella ja työsuojeluvaltuutetuista on sovittu työsuojeluvaltuutettuja kos- kevassa sopimuksessa.
Lisätään työsuojeluvaltuutettuja koskevaan sopimukseen seuraava kappale:
Työnantajan on vapautettava työsuojeluvaltuutettu työsuojelutehtävien hoitamista varten säännöllisistä tehtävistään sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka tämä tarvit- see työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten, jollei pätevä syy tilapäisesti ole vapautuksen esteenä.
Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautusaikaa määrättäessä otetaan huomioon tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentely- paikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne, töiden järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä muut työntekijöi- den turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat työturvalli- suuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.
28 § Koulutus ja työhyvinvointi:
uusi 2. kohta:
Allekirjoittajajärjestöt suosittavat, että työntekijän henkilökohtaisen ammattitaidon ja työhyvinvoinnin kehittämistarpeita on tarkasteltava työntekijän ja esimiehen vä- lillä vuosittain.
Koulutussopimus:
Lisätään 1 § ammatillisen koulutuksen kappaleeseen lause:
Koulutus luetaan työajaksi kuten työaikalaki edellyttää.
Liite 1. Palkkasopimus:
Palkkasopimus ja terveyspalvelualan palkkausjärjestelmän soveltamisohje on yhdis- tetty. Tarkoituksena on helpottaa työehtosopimuksen luettavuutta, ei muuttaa palk- kausjärjestelmää. Soveltamisohjeet on siirretty kunkin asiakokonaisuuden yhteyteen ja otsikoitu soveltamisohjeeksi.
Soveltamisohjeessa annetaan työpaikan osapuolille työehtosopimustekstiä täyden- täviä soveltamisohjeita terveyspalvelualan palkkausjärjestelmän käyttöönotossa, so- veltamisessa ja ylläpidossa.
Muutokset palkkasopimukseen löytyvät liitteestä 1. Kaikki muutokset ovat selkeyt- täviä.
Otsikon ”Työnvaativuuteen perustuva tehtäväkohtainen palkka” ensimmäisen kap- paleen alle lisätään selkeyttävä määräys:
Selkeyttävä määräys:
Työnvaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän tarkoituksena on maksaa vaati- vammasta työstä korkeampi palkka.
Palkkasopimuksen vaativuusryhmittelyn soveltamiskappaleen loppuun lisätään:
Selkeyttävä määräys:
Lisäksi palkan määrää korottavat tehtävään sisältyvät erityistekijät.
Palkkausjärjestelmä mahdollistaa, että tehtävä voidaan sijoittaa korkeampaan palk- karyhmään kuin työehtosopimuksen esimerkkiluettelo edellyttää. Erityistekijälisän kriteerien täyttymistä arvioidaan suhteessa kyseisen vaativuusryhmän normaalita- soon.
Palkkasopimuksen erityistekijälisäkappaleeseen tehdään seuraavat selkeytykset: Kullakin työpaikalla on määriteltävä palkkaa korottavat erityistekijät.
Jos työtehtävän sisältö poikkeaa vaativuusryhmän tavanomaisista tehtävänsisäl- löistä ja vaativuusryhmän töiden normaalista vaativuustasosta, palkan määrää ko- rottavat ainakin seuraavat erityistekijät, jos niitä sisältyy työpaikan työtehtäviin, luettelo ei ole tyhjentävä:
• työn edellyttämä erityinen työkokemus
Esim. dialyysihoidon tai astmahoidon hallitseminen.
Erikoissairaanhoidon erityisen pitkää työkokemusta ja osaamista edellyt- tävät tehtävät kuten patologian, kipsimestarin ja leikkaushoidon suunnit- telijan erityisosaaminen, työskentely erikoissairaanhoidon synnytyssalissa.
Erikoissairaanhoidon vaativissa tehtävissä kuten tehohoidossa, leikka- ussalissa, päivystyksessä tai synnytyssalissa sama tehtävänimike voi si- sältää erilaisia osaamistasoja/vaativuustasoja, kuten perehtymisvaihe, osaamisvaihe tai kokenut. Näistä ainakin osaamisvaihe tai kokenut vaihe tms. itsenäisen työskentelyn vaihe, on huomioitava erityistekijänä.
• tiiminvetäjän tms. osittainen esimiesvastuu
Esim. tiiminvetovastuu, osittainen esimiesvastuu, toistuvat esimiehen ly- hytaikaiset sijaistamiset.
• erityinen taloudellinen vastuu
Esim. suurasiakkuuksista vastaaminen.
• poikkeuksellisen vaativat työolosuhteet
• työn edellyttämät erityistaidot (esim. kielitaito, erityinen koulutus)
Esim. diabeteshoitaja, haavahoitaja, hygieniahoitaja/hygieniavastaava, muistihoitaja, kivunhoito, säteilyturvallisuusvastaava, PACS -pääkäyttäjyys.
• muut erityistekijät ja -vastuut
Esim. Oman työn ohella oleva ICT-tukihenkilön tai ICT-pääkäyttäjän roolit, jotka eivät kuulu tehtävän varsinaiseen luonteeseen ja lisäävät tehtävän vaativuutta.
Lisävastuut, jotka eivät kuulu tehtävän varsinaiseen luonteeseen ja lisää- vät tehtävän vaativuutta, kuten turvallisuus-, laatu- tai hankintavastaava.
Työpaikalla käydään yhdessä läpi erityistekijöiden työpaikkakohtaiset soveltamis- periaatteet. Jos työpaikalla on luottamusmies, periaatteet käydään läpi yhdessä
hänen kanssaan. Soveltamisperiaatteissa määritellään, mitkä erityistekijät työ- paikalla vaikuttavat palkkaan ja minkä periaatteen mukaan eri tekijöiden vaikutus palkkaan määräytyy. Soveltamisperiaatteet tarkistetaan vuosittain. Soveltamispe- riaatteet sekä erityistekijälisän saajien lukumäärä, erityistekijälisien arvot ja jakau- tuminen eri ammattinimikkeiden välillä on oltava kaikkien työntekijöiden nähtävillä työpaikalla.
Työpaikan erityistekijälisän voi poistaa vain, jos lisään oikeuttavaa tehtävää ei enää ole työpaikalla.
3.Työryhmät
Osapuolet perustavat työryhmän selvittämään mahdollisuuksia edistää henkistä ja fyysistä työturvallisuutta työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseksi, työurien pidentämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Samassa yhteydes- sä selvitetään työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttöä sekä alan työsuojeluorganisaa- tion roolia ja toimivuutta.
Osapuolet perustavat palkkausjärjestelmätyöryhmän, jonka tarkoituksena on selvit- tää työn vaativuuden arviointiin liittyviä määräyksiä:
• tehtävien sijoittaminen oikeaan vaativuusryhmään,
• tehtävien vaativuuden arvioiminen mahdollisimman objektiivisesti,
• työn vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän tavoitteiden toteutta- minen siten, että tehtävät ovat työn vaativuuden edellyttämässä suhtees- sa toisiinsa,
• Lisäksi selvitetään erityistekijöitä ja niistä maksettavia erityistekijälisiä.
Helsingissä 23.6.2020
Hyvinvointiala HALI ry
Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry
Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry
Työehtosopimus 1.4.2020–30.4.2022
1 § Sopimuksen soveltamisala
1. Tällä työehtosopimuksella määrätään Hyvinvointiala HALIin kuuluvien ter- veyskylpylöiden ja kuntoutuslaitosten, sairaaloiden sekä lääkäri- ja työter- veysasemien, terveydenhuollon kliinisten laboratorioiden sekä mainittuihin yrityksiin kuuluvien laboratorio-, röntgen-, muiden lääketieteellisten tutki- muslaitosten ja fysikaalisten hoitolaitosten palveluksessa olevien Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n jäsenjärjestöihin kuuluvien työn- tekijöiden palkka- ja työehdot:
Pöytäkirjamerkintä 1:
Tämä sopimus koskee lisäksi niitä em. työntekijäjärjestöjen jäse- niä, jotka ovat Hyvinvointiala HALIn terveyspalvelualalla toimivien muiden jäsenyritysten (kuten vanhain- ja hoitokotien, erillisten rönt- gen- ja muiden lääketieteellisten tutkimuslaitosten sekä erillisten fy- sikaalisten hoitolaitosten) palveluksessa, jos siitä järjestöjen välillä erikseen sovitaan.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Tämä sopimus ei kuitenkaan koske yrityksen johtoa, itsenäisten osastojen päälliköitä eikä vastaavia, tämän sopimuksen palkkaryh- missä mainitsemattomia työtehtäviä hoitavia, jotka edustavat työn- antajaa tämän työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkkoja ja työehtoja määrättäessä. Sopimus koskee kuitenkin osas- tonhoitajia ja näihin rinnastettavia vastaavia hoitajia.
2 § Paikallinen sopiminen
1. Tämän työehtosopimuksen erikseen mainituista määräyksistä voidaan so- pia paikallisesti toisin tämän pykälän mukaisesti. Työehtosopimuksen mai- ninnat sopimismahdollisuudesta ilman viittausta tähän pykälään mahdol- listavat työnantajan ja työntekijän välisen sopimisen ilman tämän pykälän menettelytapamääräyksiä.
2. Sopijapuolia ovat työnantaja ja luottamusmies tai työnantaja ja työntekijä. Luottamusmiehen kanssa tehtävää sopimusta saa soveltaa kaikkiin työnte- kijöihin, ellei sen soveltamisalaan sovita rajauksia tai muita ehtoja.
3. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on mainittava sopijapuolet, keitä sopimus koskee, sopimuksen sisältö, työehtosopimuksesta poikkeamisen perusteet ja se, mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia toisin sekä sopimuksen voimassaoloaika.
4. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi. Toistaiseksi voimas- sa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kk, ellei sopijapuolten kesken sovita lyhyemmästä irtisanomisajasta. Yli vuoden kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. So- vitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu irtisanomi- sesta huolimatta jakson loppuun.
5. Työehtosopimuksen päättyessä voimassa oleva paikallinen sopimus jatkuu sovitun mukaisesti.
6. Työpaikalla tehty paikallinen sopimus suositellaan toimitettavaksi tiedok- si työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöille. Allekirjoittajajärjestöillä on pyynnöstä oikeus saada sopimus tiedokseen.
7. Paikallisen sopimisen edellytyksenä suositellaan, että allekirjoittajajärjes- tön luottamusmies on osallistunut ainakin luottamusmiehen perus- ja jat- kokurssille.
3 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä 5
§:n edellytyksin erottaa työntekijöitä.
2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on vastoin tämän pykälän määräyksiä ero- tettu hänen kuulumisensa vuoksi työntekijäin järjestöön, on hänen, ennen kuin muihin toimenpiteisiin ryhdytään, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.
1. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia työsopimuslain mukaisesta koeajasta, jonka aikana työsuhde voidaan kummaltakin puolen purkaa työsopimuslain 1 luvun 4 §:n 4. momentissa mainituin edellytyksin ilman irtisanomisaikaa. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.
Pöytäkirjamerkintä:
12 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saadaan sopia enintään puoleksi työsuhteen kestosta.
2. Työsopimukset tehdään kirjallisina. Enintään viikon kestävästä määräaikai- sesta työsuhteesta voidaan kuitenkin sopia myös suullisesti edellyttäen, et- tä työntekijälle ilmoitetaan kirjallisesti työsuhteen kestoaika ja säännöllinen työaika. Ennen työsuhteen alkua työntekijän on vaadittaessa esitettävä lää- kärintodistus soveltuvuudestaan työtehtävään. Työsopimus raukeaa, ellei todistusta esitetä kohtuullisessa määräajassa.
3. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain mukaisin perustein.
4. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa, kuka toimii työpaikan työntekijöi- den luottamusmiehenä ja missä luottamusmies on tavattavissa. Työnteki- jän niin halutessa luottamusmiehellä on oikeus tarkistaa työsopimus.
5 § Työsuhteen päättyminen
1. Ellei pitemmästä irtisanomisajasta ole kirjallisesti tai muutoin todistetta- vasti sovittu, noudatetaan työnantajan irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen osalta alla mainittuja työsuhteen keskeytyksettö- mästä jatkumisajasta riippuvia irtisanomisaikoja:
Enintään 1 vuosi 14 vrk
1–4 vuotta 1 kk
4–8 vuotta 2 kk
8–12 vuotta 4 kk
yli 12 vuotta 6 kk
2. Työntekijän irtisanoessa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen ovat irtisanomisajat työsuhteen keskeytymättömän keston mukaan seuraavat:
0–5 vuotta 14 vrk
yli 5 vuotta 1 kk
3. Työsopimuslain 7 luvun 7 ja 8 §:ssä (työnantajan velkasaneeraus, konkurs- si ja kuolema) tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan laissa säädettyjä irti- sanomisaikoja.
4. Irtisanominen toimitetaan todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen lakkaamisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti viivytyksettä työnte- kijälle. Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.
5. Määräaikainen työsopimus päättyy määräajan päättyessä.
Pöytäkirjamerkintä:
Yli kahdeksan kuukautta kestävä määräaikainen työsopimus voi- daan irtisanoa edellä mainituin irtisanomisajoin, ellei työnantajan ja työntekijän välillä ole muuta sovittu. Enintään kahdeksan kuukauden määräaikaisen työsuhteen osalta voidaan sopia vähintään yhden vii- kon irtisanomisajasta.
6. Xxxxxxxx määräytyy työsopimuslain mukaan.
7. Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdeturvasta on määräyk- siä luottamusmiessopimuksessa ja työsuojeluvaltuutettuja koskevassa so- pimuksessa.
8. Muilta osin työsuhteen päättämiseen sovelletaan työsopimuslain määräyk- siä siten ja niillä seuraamuksilla, mitä mainitussa laissa on säädetty.
6 § Työaika
Työaikamuodot
1. Terveyspalvelualalla voidaan soveltaa kolmea eri työaikamuotoa
Jaksotyöaikaa voidaan soveltaa sairaaloissa sekä terveyskylpylöiden, kuntoutuslaitosten ja lääkäriasemien ympäri vuorokauden toimivilla vuo- deosastoilla ja säännönmukaisesti ympäri vuorokauden toimivilla päivys- tyspoliklinikoilla sekä hoitokodeissa.
Toimistotyöaikaa sovelletaan säännönmukaisesti toimistotöissä työskente- leviin lukuun ottamatta asiakas- ja potilaspalvelutehtävissä olevia.
Normaalityöaikaa sovelletaan muihin kuin jakso- tai toimistotyöajan piiris- sä oleviin.
Kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidennyksen poistuminen:
Kilpailukykysopimuksen perusteella sovitut säännöllisen työajan pidennykset ovat voimassa 30.8.2020 asti.
Terveyspalvelualan työehtosopimuksen 1.4.2020–30.4.2022 mukaisia sään- nöllisiä työaikoja noudatetaan 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankoh- taa alkavan työvuoroluettelon alusta lukien.
Säännöllinen työaika normaalityöaikamuodossa
2. Työntekijän vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia, ellei 2
§:n mukaisesti sovita enintään 13 tunnin työvuorosta. Viikoittainen työaika on 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa alkavan työvuoroluette- lon alusta lukien enintään 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa.
3. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös tasoittumisjak- soihin siten, että se keskimäärin on edellä mainittu. Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona nousta 48 tuntia suuremmaksi ja työajan tulee tasoittua keskimäärin edellä mainituksi enintään 12 viikon pituisena ajanjaksona. 2 §:n mukaisesti voidaan sopia enintään vuoden pi- tuisesta tasoittumisjaksosta. Työvuorolista tehdään siten, kuin 13. kappa- leessa on määrätty.
Säännöllinen työaika toimistotyössä
4. Toimistotyössä vuorokautinen säännöllinen työaika on enintään 8,5 tuntia, ellei 2 §:n mukaisesti sovita enintään 13 tunnin työvuorosta. Viikoittainen työaika on 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa alkavan työvuo- roluettelon alusta lukien enintään 37 tuntia 30 minuuttia viikossa.
Tämän pykälän 3. kappaleen mukaisesti viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös tasoittumisjaksoihin siten, että se keskimäärin on edellä mainittu.
Säännöllinen työaika jaksotyössä
5. Työntekijän säännöllinen työaika on 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa alkavan työvuoroluettelon alusta lukien kolmen viikon pituisena jaksona enintään 114 tuntia ja 45 minuuttia. Työvuoron pituus on enintään 10 tuntia ja yövuoron pituus enintään 12 tuntia, ellei 2 §:n mukaisesti sovita enintään 15 tunnin työvuorosta. Tällöin työntekijällä on oikeus toiseen 7 §:n
4. kappaleen mukaiseen virkistystaukoon.
Pöytäkirjamerkintä:
Jos jaksotyötä on ennen 1.3.1990 sovellettu yrityksessä työehtoso- pimuksen mukaan edellä määrättyä laajemmin, voidaan käytäntöä jatkaa.
6. Edellisen kappaleen mukainen työaika voidaan järjestää tasoittumisjak- soihin siten, että se tasoittuu enintään 2 kolmiviikkoisjakson aikana edellä mainittuun tuntimäärään. Tällöin säännöllinen työaika ei saa ylittää 126 tun- tia kolmen viikon aikana. 2 §:n mukaisesti voidaan sopia enintään vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta.
7. Kolmivuorotyöhön rinnastettavassa jaksotyössä säännöllinen työaika on 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa alkavan työvuoroluettelon alusta lukien enintään 114 tuntia kolmessa viikossa ja 228 tuntia kuudessa viikossa. Tämä koskee työtä, jossa on suunniteltu 3–7 yövuoroa kolmessa viikossa tai 5–13 yövuoroa kuudessa viikossa. Yövuorolla tarkoitetaan täl- löin vähintään 8 tunnin pituista työvuoroa, josta vähintään 7 tuntia on kello 22–07 välisenä aikana. Tätä määräystä ei sovelleta arkipyhäjaksoilla. Jos työaika ylittää työaikajaksolla edellä mainitut määrät, maksetaan tehdyltä ajalta siltä osin, kun ei ole kysymys tämän sopimuksen mukaisesta ylityös- tä, yksinkertainen tuntipalkka. Tällöin käytetään kuukausipalkan jakajana lu- kua 162. Tasoittumisjaksoja voidaan käyttää 6. kappaleen mukaisesti.
8. Keskeytyneen ja arkipyhiä sisältävän jakson työaika ja ylityökynnys määräy- tyvät laskenta- ja keskeytyspäivien perusteella seuraavasti.
Laskentapäivillä tarkoitetaan työssäolojakson maanantain ja perjantain vä- lisiä päiviä. Keskeytyspäivillä tarkoitetaan työvuorolistan laadintahetkellä tiedossa olevia poissaolojakson maanantain ja perjantain välisiä päiviä.
Keskeytynyt jakso
Keskeytyspäivät lyhentävät työaikajakson työaikaa kukin keskimääräisen päivätyöajan verran (7h 39 min, kun työaika on 38 h 15 min). Asiaa selven- tää seuraava taulukko.
Ylityökorvauksen laskeminen kolmen viikon työaikajaksolla
Työaika on 114 h 45 min kolmessa viikossa
Laskentapäivien | 114 h 45 min | 129 h 45 min |
lukumäärä | 50 %:n ylityökynnys | 100 %:n ylityökynnys |
1 | 7.39 | 8.39 |
2 | 15.18 | 17.18 |
3 | 22.57 | 25.57 |
4 | 30.36 | 34.36 |
5 | 38.15 | 43.15 |
6 | 45.54 | 51.54 |
7 | 53.33 | 60.33 |
8 | 61.12 | 69.12 |
9 | 68.51 | 77.51 |
10 | 76.30 | 86.30 |
11 | 84.09 | 95.09 |
12 | 91.48 | 103.48 |
13 | 99.27 | 112.27 |
14 | 107.06 | 121.06 |
15 | 114.45 | 129.45 |
Työntekijän maanantaista perjantaihin kestävän vuosiloman tai muun työlo- man jälkeinen lauantai ja sunnuntai suunnitellaan työvuorolistaan vapaapäi- viksi. Vastaavasti suunnitellaan maanantaista lauantaihin kestävän vuosilo- man tai muun työloman jälkeinen sunnuntai vapaapäiväksi.
Keskeytyvälle työjaksolle tulee työvuorolista laatia siten, ettei laskentapäivien työaika ylitä edellä olevien suunnitteluohjeiden mukaista ylityökynnystä.
Yllättävä keskeytys
Työvuorolistan julkaisemisen jälkeen tietoon tulevat poissaolot eivät muu- ta julkaistua listaa. Yllättävän poissaolopäivän työaika otetaan ylityölasken- nassa huomioon siten kuin se on työvuorolistaan merkitty ja jakson ylityö- kynnystä ei muuteta.
Jakson sisälle ajoittuva palkaton poissaolo alentaa yllättävissä keskeytyk- sissä jakson säännöllistä työaikaa ja ylityökynnystä työvuorolistaan suunni- tellun työajan mukaisesti.
Mikäli jakso keskeytyy työsuhteen päättymisen, lomauttamisen tai muun palkattoman jakson loppuun jatkuvan poissaolon vuoksi, lasketaan kesken jääneen jakson tosiasialliset työtunnit ja samalta ajalta tuntimäärä keskimää- räisen päivittäisen työajan (7 h 39 min) perusteella. Keskimääräisen työajan ylittävät työtunnit korvataan 10 §:n 5. kappaleen mukaisesti ylityönä.
Perättäisten yövuorojen enimmäismäärä
9. Perättäisten yövuorojen määrä on enintään viisi. Viiden peräkkäisen yövuo- ron lisäksi työnantaja saa poikkeuksellisesti teettää lisä- tai ylityönä enintään kaksi yövuoroa työntekijän erikseen kutakin kertaa varten antamalla suostu- muksella.
Työajan sijoittelu
10. Työviikko ja -jakso alkavat sunnuntai- ja maanantaivuorokausien vaihteessa.
11. Säännöllinen työaika normaalityöaikamuodossa sijoitetaan kello 6.00 ja kello 22.00 väliselle ajalle, ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovi- ta. Toimistotyöaika sijoitetaan kello 6.30 ja kello 19.00 väliselle ajalle, ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita.
Pöytäkirjamerkintä:
Työajan sijoittelussa noudatetaan kuitenkin edelleen tämän sopi- muksen allekirjoitushetkellä voimassa ollutta työsopimuksiin perus- tuvaa käytäntöä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä muuta sovita.
12. Työntekijän työpäivä tai työvuoro järjestetään yhdenjaksoiseksi (ruokailu- tauosta aiheutuvin poikkeuksin). Tästä voidaan sopia toisin työnantajan ja työntekijän välillä. Työvuoroluetteloa laadittaessa tulee välttää epätarkoi- tuksenmukaisen lyhyitä työvuoroja. Alle neljän tunnin työvuoroja ei työpai- kalla tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy sitä edellytä.
Työvuoroluettelon laatiminen
13. Työvuoroista laaditaan etukäteen vähintään kolmen viikon ajalle työvuoro- luettelo, joka on saatettava työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin ja vähintään
viikkoa ennen kunkin jakson alkua. Työvuoron muutoksista sovitaan työnte- kijän kanssa. Jos työajan tasoittumisjakso on kolmea viikkoa pidempi, suo- sitellaan työvuoroluettelo laadittavaksi kuuden viikon ajalle.
Työaikasuunnitelman laatiminen
14. Ennen 2 §:n mukaan pidemmästä tasoittumisjaksosta sopimista selvittävät työnantaja ja luottamusmies tai työnantaja ja työntekijä järjestelmän perus- teet ja laajuuden.
Tasoittumisjaksolle on etukäteen laadittava työaikasuunnitelma, josta työn- tekijälle ilmenee mahdollisuuksien mukaan kunkin viikon tai kolmiviikkois- jakson työaika ja tällöin tiedossa olevat työajan sijoitteluun vaikuttavat seikat, kuten pidemmät vapaajaksot tai jaksot, joiden aikana tehdään nor- maalia pidempää työaikaa.
Pöytäkirjamerkintä:
Työntekijälle on ilmoitettava vuosiloman alkaessa, milloin hänen on palattava vuosilomaltaan työhön.
7 § Lepoajat
1. Työntekijälle annetaan työaikalain edellyttämä viikoittainen vapaa-aika.
2. Työntekijälle annetaan työaikalain mukaisen viikoittaisen vapaa-ajan lisäk- si yksi vapaapäivä viikossa. Vapaa-aika on vähintään 24 tunnin pituinen ja sijoitetaan, mikäli mahdollista kiinteästi lainmukaisen viikoittaisen va- paa-ajan yhteyteen, ja on lähinnä lauantai.
Vapaapäivä annetaan saman viikon, jakson tai tasoittumisjakson aikana. Vapaa-päivää voidaan siirtää enintään 3 kalenteriviikkoa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita vapaan siirtämisestä enintään 12 kalenteriviik- koa. Siirretty vapaapäivä on annettava toisen vapaapäivän yhteydessä.
3. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika on vähintään 5 tuntia, annetaan työntekijälle 1/2 tunnin–tunnin pituinen, työaikaan kuulumaton ruokatauko, jolloin hän voi poistua työpaikalta. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika on 5–6 tuntia, voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia siitä, ettei ruo- kataukoa anneta.
Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan myös sopia mahdollisuudesta
ruokailla työn aikana, jolloin ruokatauon pituus on vähintään 20 minuuttia. Työsopimuksella sovitaan siitä, mitä edellä olevista vaihtoehdoista käytetään.
4. Työntekijälle annetaan työn aikana sellaisena työnjohdon määräämänä ai- kana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta käy päinsä, yksi kymmenen minuutin pituinen virkistystauko.
8 § Arkipyhät
1. Jäljempänä mainitut päivät ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos ne on mah- dollista tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Nämä päivät ovat:
• pitkäperjantai,
• toinen pääsiäispäivä,
• helatorstai,
• juhannusaatto sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva
• uudenvuodenpäivä
• vapunpäivä,
• xxxxxxxxxx,
• itsenäisyyspäivä,
• jouluaatto,
• joulupäivä ja tapaninpäivä.
2. Jollei edellä mainittuja päiviä ole mahdollista järjestää vapaapäiviksi, an- netaan vastaava kokonainen vapaapäivä samaan työvuoroluetteloon si- sältyvänä aikana. Työnantajan ja työntekijän välillä voidaan sopia vapaan antamisesta muuna ajankohtana, jolloin vapaapäivä on annettava toisen va- paapäivän yhteydessä.
3. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai työjakson säännöllistä työaikaa normaalityöaikamuodossa ja jaksotyössä 7 tunnilla 39 minuutilla ja toimistotyössä 7 tunnilla 30 minuutilla 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseis- tä ajankohtaa alkavan työvuoroluettelon alusta lukien sekä osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.
Keskeytyspäivien ulkopuoliset arkipyhät alentavat 50 %:n ja 100 %:n ylityö- kynnystä kukin keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.
4. Arkipyhälyhennys ei koske enintään yhden viikon kestäviä työsuhteita.
1. Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään työntekijän säännöllisen työajan lisäksi, mutta joka ei ole ylityötä. Lisätyö korvataan antamalla joko vastaava palkallinen vapaa aika tai rahakorvauksena yksinkertainen tuntipalkka teh- dyltä tunnilta. Lisätyö edellyttää työntekijän suostumusta.
10 § Ylityö
1. Ylityötä saadaan teettää työntekijäin suostumuksella lain sallimissa rajoissa.
2. Työnantajan ja työntekijän näin sopiessa voidaan ylityöstä maksettava palk- ka vaihtaa vastaavasti korotettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Työntekijän jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, varataan hänelle mah- dollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai ruokailla työn lomassa.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Jos työntekijä ei ole voinut jäljempänä mainituista syistä tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän työskente- lee työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään, korvataan va- paapäivänä tehty työ siten kuin viikkoylityöstä on sovittu. Tällaisia syitä ovat sairaus, tapaturma, työnantajan määräyksestä suoritettu matka, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtunut lomau- tus ja työnantajan järjestämä tai koulutussopimuksen tarkoittama koulutus.
Ylityö normaalityöaikamuodossa
3. Ylityötä on työ, jota tehdään normaalityöaikamuodossa vuorokautisen, vii- koittaisen, keskimääräisen vuorokautisen ja viikoittaisen säännöllisen työ- ajan lisäksi. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittai- sesta ylityöstä maksetaan 5 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Ylityö jaksotyössä
4. Jaksotyössä ylityötä on työ, jota tehdään tämän sopimuksen 6 §:n 5. kap- paleessa määritellyn säännöllisen työajan lisäksi. Ylityötä on myös 6 §:n 8. kappaleen mukainen arkipyhäjaksojen ja keskeytyneiden jaksojen säännöl- lisen työajan ylittävä työ.
5. Säännöllisen työajan ylittävältä ensimmäiseltä 15 työtunnilta maksetaan 50
%:lla korotettu ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.
Mikäli kolmea viikkoa pidempään tasoittumisjaksoon sisältyvällä kolmen viikon jaksolla tehdään ylitöitä siten, että jakson työaika ylittää 31.8.2020 lu- kien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa alkavan työvuoroluettelon alusta lukien 129 h 45 min, tulee tämän ylittävistä kolmen viikon jaksoon sisältyvistä työ- tunneista maksaa 100 %:lla korotettu palkka.
Pidemmän tasoittumisjakson 50 %:n ylityökynnys lasketaan kertomalla kol- men viikon työaika (114 h 45 min 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajan- kohtaa alkavan työvuoroluettelon alusta lukien) jaksoon sisältyvien kolmi- viikkoisjaksojen lukumäärällä. Näin saadusta tuntimäärästä vähennetään tämän sopimuksen mukaiset arkipyhien ja keskeytyspäivien tunnit 6 §:n 8. kappaleen periaatteen mukaisesti. Laskennassa voi käyttää myös kolmen viikon taulukkoa.
100 %:n ylityökynnys lasketaan kertomalla jaksoon sisältyvien kolmiviik- koisjaksojen lukumäärä tuntimäärällä 129 h 45 min (31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa alkavan työvuoroluettelon alusta lukien). Näin saadusta tuntimäärästä vähennetään edellä olevan suunnitteluohjeen mu- kaiset arkipyhien ja keskeytyspäivien mukaiset tunnit.
6. Yli- tai yötyöstä kertynyt tai muu vastaava työaikahyvitys jaksotyössä toteu- tetaan seuraavasti:
Jos työaikahyvityksen pitämisestä sovitaan ennen työvuorolistan julkaise- mista, se toteutetaan siten, että työaikahyvitys alentaa jakson työaikaa ja ylityökynnystä.
Jos työaikahyvityksen pitämisestä sovitaan työvuorolistan julkaisemisen jälkeen, jakson ylityökynnys alenee työaikahyvityksen määrällä.
7. Tämän sopimuksen 6 §:n 4. kappaleessa mainituissa töissä on vuorokau- tista ylityötä työ, joka ylittää 8 tuntia päivässä tai käytettäessä vuorokau- tisen työajan pidennystä, työtuntilistaan merkityn vuorokautisen työajan. Tällainen ylityö korvataan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seu- raavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.
8. Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään tämän sopimuksen tarkoittaman viikkotyöajan tai keskimääräisen viikkotyöajan lisäksi tasoittumisjaksolla. Siitä maksetaan 5 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
9. Sunnuntaina ja pyhäpäivänä tehdystä ylityöstä maksetaan sunnuntai- ja yli- työkorvauksina kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 150 %:lla ja seuraavilta tun- neilta 200 %:lla korotettu palkka.
Työajan enimmäismäärä
10. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tun- tia viikossa 12 kuukauden ajanjakson aikana.
11 § Sunnuntaityö
1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaita ja kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehtävää työtä. Sunnuntai luetaan alka- vaksi lauantaina ja aattopäivänä klo 18.00.
2. Sunnuntaityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Se voidaan vaihtaa vastaavasti korotettuun vapaa-aikaan, jos työnantajan ja työntekijän välillä siitä sovitaan.
3. Sunnuntaina ja pyhäpäivinä tehdystä ylityöstä toimistotyössä on määräyk- siä 10 §:n 9. kappaleessa. Korvaus sisältää myös sunnuntaityökorvauksen.
12 § Ilta- ja yötyökorvaus
1. Työstä, jota tehdään kello 18.00–22.00 välisenä aikana, työntekijälle mak- setaan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä 15 %:n suuruista iltatyölisää. Se lasketaan palkkasopimuksen 20. kohdan mukaisesta tuntipalkasta.
2. Työstä, jota tehdään kello 22.00–07.00 välisenä aikana, työntekijälle mak- setaan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä 35 %:n suuruista yötyökorvausta. Se lasketaan palkkasopimuksen 20. kohdan mukaisesta tuntipalkasta. Jak- sotyössä kyseisen lisän suuruus on 45 %.
3. Ilta- ja yötyö voidaan korvata myös aikahyvityksenä, jos siitä sovitaan työn- antajan ja työntekijän välillä.
13 § Varallaolo ja hälytysluonteinen työ
1. Varallaoloon noudatetaan työaikalain säännöksiä, ellei tästä pykälästä muuta johdu. Jos työntekijän on oltava päivystysvalmiudessa työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä työnantajan osoittamassa päivystysti- lassa, aika luetaan työajaksi. Varallaolokorvauksen määrä tai sen määräyty- misperusteiden sekä varallaolon ehtojen on oltava työntekijän tiedossa varal- laolosta sovittaessa.
2. Jos työntekijän on sopimuksen mukaan oleskeltava asunnossaan, josta hä- net voidaan tarvittaessa kutsua työhön, maksetaan hänelle tällaisesta va- rallaolosta korvauksena puolet varallaoloajasta joko rahana tai sitä vastaa- vana vapaana.
3. Työnantajan ja työntekijän kesken voidaan sopia muunlaisesta kuin edelli- sessä kappaleessa mainitusta varallaolosta siten, että työntekijä voi valita liikkuma alueensa ja, että hänet voidaan kutsua työhön puhelimen tai muun välineen avulla. Työntekijällä on velvollisuus pitää puhelinta tai muuta laitet- ta toimintavalmiina mukanaan. Tällaisesta vapaamuotoisesta varallaolosta maksetaan 35 % tuntipalkasta, jos työhön on saavuttava alle 60 minuutin. Korvaus on 20 % tuntipalkasta, jos työhön on saavuttava edellä mainittua pitemmässä ajassa kutsun jälkeen.
4. Sunnuntaikorvaukseen oikeuttavana aikana tapahtuneesta varallaolosta maksettavaa raha- tai vapaa-aikakorvausta laskettaessa otetaan huomioon myös sunnuntaikorvaus.
Pöytäkirjamerkintä:
Jos vakiintuneena käytäntönä on noudatettu 3. ja 4. kappaleista poikkeavaa, työntekijöille edullisempaa menettelyä, tätä voidaan jat- kaa. Tällöin arvioidaan kappaleita 3 ja 4 yhdessä.
5. Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta aiheutu- vasta häiriöstä maksetaan hälytysraha, jonka suuruus on 16,08 euroa. Häly- tysrahan määrä on 1.8.2020 alkaen 18 euroa.
6. Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä kutsutaan suostumuksensa perusteella vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpai- kalta ja ilman, että hän on sopinut varallaolosta tai tällaisesta työstä etukä- teen. Hälytysrahaan oikeuttavan työhön kutsumisen tulee edellyttää enin- tään kuuden tunnin kuluttua tapahtuvaa työhön saapumista. Tätä aikaa laskettaessa ei oteta mukaan yötunteja klo 22–06.
7. Työnantaja korvaa työntekijälle varallaolon ja hälytysluonteisen työn yhtey- dessä tapahtuneista työmatkoista aiheutuvat todelliset matkakustannukset sovitun kulkuneuvon käyttämisestä.
Mikäli työhön saapumisen pitää tapahtua viimeistään kolmen tunnin ku- luessa hälytyksestä, maksetaan hälytysraha 50 %:lla korotettuna.
14 § Lauantaityökorvaus ja aattolisä
1. Lukuun ottamatta pääsiäislauantaita ja lauantaiksi sattuvaa joulu- ja juhan- nusaattoa, arkilauantaina kultakin tehdyltä työtunnilta klo 07.00–18.00 väli- senä aikana suoritetaan erillinen 20 %:n suuruinen korvaus, joka lasketaan palkkasopimuksen 20. kohdan mukaisesta tuntipalkasta.
2. Joulu- ja juhannusaattona sekä pääsiäislauantaina kello 00–18.00 välisel- tä ajalta maksetaan kultakin tehdyltä työtunnilta erillinen 100 %:n suuruinen korvaus, joka lasketaan tämän sopimuksen palkkasopimuksen 20. kohdan mukaisesta tuntipalkasta.
3. Tässä pykälässä mainitut korvaukset voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-ai- kaan, jos työnantaja ja työntekijä siitä sopivat.
15 § Palkkaus
1. Palkkauksesta on sovittu erillisessä palkkasopimuksessa (liite 1, sivu 78).
1. Vuosilomaedut määräytyvät vuosilomalain ja jäljempänä olevien määräys- ten mukaisesti.
2. Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa 2 arkipäivää kutakin lomanmää- räytymisvuoden kuukautta kohti.
3. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden tai jolla on kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta, on oikeus saada lo- maa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
4. Jos työntekijällä on 5 vuotta palvelusvuosiin oikeuttavaa palvelua, hänellä on oikeus saada 2,5 arkipäivää vuosilomaa kutakin lomanmääräytymisvuo- den kuukautta kohden.
5. Jos työntekijällä on 15 vuotta palvelusvuosiin oikeuttavaa palvelua, on hänellä oikeus saada 3 arkipäivää vuosilomaa kutakin lomanmääräytymis- vuoden kuukautta kohti.
6. Siltä osin, kun xxxxxxxxxx on tämän pykälän mukaisesti 30 päivää tai enemmän, lisätään loman pituutta kuudella päivällä. Siltä osin kuin lomaoi- keus on tämän pykälän mukaisesti 25–29 päivää, lisätään loman pituutta 3 päivällä.
Pöytäkirjamerkintä:
Työntekijän mahdollista edellä tässä pykälässä mainittua pitempää vuosilomaa koskevaa etua ei tällä työehtosopimuksella huononneta.
7. Vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaan. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jäl- keen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua. Kappaleessa 5. tarkoite- tusta lomasta annetaan kuitenkin 30 lomapäivää ylittävä loman osa työn- antajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua tai työntekijän suostumuksella muulloinkin sen kalente- rivuoden kuluessa, jonka aikana lomaan oikeuttava lomanmääräytymisvuo- si päättyy. Kappaleessa 6. tarkoitettu loman osuus annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana lomakaudella tai lomakauden jälkeen ennen seu- raavan vuoden lomakauden alkua.
8. Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada palkkansa vuosilomalain mukaisesti. Sen lisäksi kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauan- taityötä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys vuosilo- ma-ajan palkkaan ja vuosilomakorvaukseen. Työaikakorvauksista suori- tettava rahakorvaus otetaan huomioon vuosiloma-ajan palkassa niin, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilomapäivä-palkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lo- manmääräytymisvuoden aikana maksetut työaikakorvaukset ovat olleet sa- malta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisen työajan palkoista.
9. Prosentuaalinen vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus määräytyvät vuo- silomalain mukaan. Jos työntekijän vuosilomapalkka tai vuosilomakorvaus määräytyy prosenttimääräisenä ja hänelle on kertynyt lomapäiviä enemmän kuin 24, korotetaan hänelle maksettavaa lomakorvausta 9 %:n lisäksi kuta- kin lomapäivää kohden 0,44 %.
10. Jos työntekijä tekee osa-aikatyötä ja saa osasairauspäivärahaa lomalle läh- töhetkellä, maksetaan vuosilomapalkka sen mukaan, mikä palkka olisi ollut, jos henkilö ei olisi osa-aikasairauslomalla.
11. Lomapalkka maksetaan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei työntekijä viimeistään kuukautta ennen loman alkua pyydä lomapalkan maksamista vuosilomalain mukaisesti. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan käyttäen jakajana lukua 25 ja kertojana lomapäi- vien lukumäärää, ellei 2 §:n mukaisesti paikallisesti sovita osakuukauden palkanlaskentasäännön käyttämisestä.
12. Siirtymisestä viisipäiväiseen vuosilomaviikkoon on sovittu liitteessä 6.
17 § Lomaraha
1. Työntekijälle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen työehtosopimuksen mu- kaisen vuosilomansa palkasta, ei kuitenkaan työehtosopimuksen 16 §:n 6. kappaleen mukaisen vuosiloman palkasta.
Lomaraha lasketaan kesäkuun säännöllisen kuukausipalkan perusteella ja maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä, ellei työnantajan ja työn- tekijän välillä toisin sovita. Säännöllinen kuukausipalkka sisältää joka kuu- kausi saman suuruisena maksettavan palkan tehtäväkohtaisine ja henkilö- kohtaisine lisineen.
Esimerkki: Työntekijä on ansainnut lomaa 30 arkipäivää ilman lisä- lomapäiviä. Lomanmääräytymisvuoden tuntikohtaiset lisät ovat olleet 8 % lomanmääräytymisvuoden kuukausipalkoista. Lomaraha on 50 % x 30/25 x 8 %:lla korotettu kesäkuun säännöllinen kuukau- sipalkka (tilapäisiä muutoksia tai palkattomia poissaoloja ei oteta huomioon). Työsuhteen päättyessä lomaraha lasketaan työsuhteen päättymishetken kuukausipalkan perusteella.
Mikäli työntekijän lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti tai vuosilomalain 10 § 4 momentin mukaisissa muutostilanteissa lo- manmääräytymisvuoden aikaisen kuukausipalkan perusteella, on lomarahan suuruus 50 % tuntikohtaiset lisät sisältävästä lomapal- kasta lukuun ottamatta 16 § 6. kohdan lisälomapäiväosuutta.
2. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosiloman- sa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana. Oikeus lomarahaan syntyy myös, jos työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman pää- tyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuk- sella tai vuosilomalain 2 luvun 7 §:n tarkoittamasta taikka muusta päteväs- tä syystä.
Pöytäkirjamerkintä:
Lomarahaa maksettaessa työntekijän työstä poissaolo työsopimus- lain 3 luvun 1 §:n mukaisella hoitovapaalla rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työstä työnantajan suostumuksella. Lo- marahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä palaa työhön lain tarkoittaman ennakkoilmoituksen tai siihen myöhemmin perus- tellusta syystä tehdyn muutoksen mukaisesti.
3. Vanhuus-, rintamamies- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosiloma- palkasta ja vuosilomakorvauksesta.
4. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työnteki- jälle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin makset- tavan lomarahan määrä lasketaan työntekijän palvelukseen astuessa sovel- lettavan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Tämä määräys koskee myös aseetonta ja siviilipalvelusta sekä naisten vapaaehtoista asepalvelusta.
5. Xxxxxxxx maksetaan myös työntekijälle työsuhteen päättyessä maksetta- vasta vuosilomakorvauksesta edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhden- jaksoisesti yli yhden viikon.
6. Xxxxxxxxx ei makseta työntekijälle, joka on välittömästi loman päätyt- tyä ollut poissa työstä ilman pätevää syytä, jättää irtisanomisajan noudat- tamatta tai purkaa määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisaikaa nou- dattamatta. Xxxxxxxxx ei myöskään makseta, jos työnantaja päättää työsuhteen muusta työntekijästä johtuvasta syystä kuin työkyvyttömyydes- tä johtuen. Lomaraha maksetaan kuitenkin, mikäli työsuhteen päättäminen katsotaan lain vastaiseksi.
7. Lomarahaa voidaan vaihtaa vapaaksi, jos siitä työpaikalla sovitaan. Lomara- han vapaaksi vaihtamisen mahdollisuudesta lomanmääräytymisvuoden osal- ta sovitaan kirjallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Yksittäisen työntekijän osalta lomarahan vapaaksi vaihtaminen edellyttää edellä maini- tun sopimuksen lisäksi, että siitä sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä.
Vapaa annetaan kesä- tai talvilomakaudella. Vapaan ajankohta sovitaan lo- marahavapaasta sovittaessa. Vapaa rinnastetaan työssäoloon loman an- sainnassa. Työntekijän sairastuessa ennen lomarahavapaan alkamista tai sen aikana, siirtyy sairausloman ajalle osuva vapaa työntekijän pyynnöstä pidettäväksi myöhempänä ajankohtana, kuten työehtosopimuksen liitteen 4 työaikapankkisopimuksen 6. kohdassa on määrätty tai korvataan rahana, jos niin sovitaan.
Vapaan ajalta maksetaan säännöllisen palkan lisäksi epämukavan työajan korvaukset palkkasopimuksen 21. kohdan mukaisesti. Lomarahavapaan ajal- ta maksettavan palkan määrän on vastattava lomarahan määrää.
Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan vastaavana rahakorvauk- sena.
18 § Päivärahat ja matkakustannusten korvaus
1. Päivärahat ja matkakustannusten korvaukset maksetaan tämän sopimuk- sen osana olevan matkustussäännön mukaisesti.
19 § Työntekijän sairastuminen
1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai ta- paturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapa- turmaa tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan palkkansa seuraavasti:
• 28 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt alle 3 vuotta,
• 35 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta,
• 42 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta mutta alle 10 vuotta,
• 56 kalenteripäivältä, mikäli yhtäjaksoinen työsuhde on kestänyt yli 10 vuotta.
Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 7 päivän kuluessa työhön pa- luusta lasketaan poissaolojaksot yhteen palkallisen jakson pituutta lasket- taessa.
Vaihtelevan työajan työsopimuksessa työntekijän työaika ja työajan perus- teella maksettava palkka vaihtelevat työnantajan tarjoaman työn määrän mukaisesti. Tällaisessa työsuhteessa sairausajan palkka maksetaan vah- vistetun työvuoroluettelon mukaisesti tai jos olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä. Työ- vuoroluettelon päättymisen jälkeiseltä ajalta sairausajan palkka määräytyy työntekijän toteutuneen keskimääräisen työajan perusteella. Se lasketaan sellaisen ajanjakson perusteella (esimerkiksi 6 kk tai edellinen lomanmää- räytymisvuosi), joka osoittaa sen keskimääräisen työajan, jota hän sairaus- poissaolonsa aikana olisi tehnyt.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Mikäli työntekijän työsuhde ei ole kestänyt 1. kappaleessa mainittua aikaa, maksetaan hänelle täysi palkka sairausajalta kuitenkin enin- tään kahdelta viikolta.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapa- uksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissa- olon ajalta palkkaa tai palkan ja sairauspäivärahan erotusta työehto- sopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä 3:
Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukai- nen palkka.
2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:
a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajan- jaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päivä- palkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.
b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja ha- kee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle.
Pöytäkirjamerkintä:
Työehtosopimusosapuolet suosittelevat vaihtoehtoa b.
3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin, mihin hänellä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vä- hentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päiväraha- na suorittamatta.
4. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työky- vyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuk- sen perusteella taikka sairausvakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa kor- vaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
5. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.
6. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärin- todistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja täl- löin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemia- tilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terve- ydenhoitajan antamalla todistuksella.
20 § Lääkärintarkastukset ja rokotukset
1. Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa alla mainituissa tapauksissa. Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta mene- tystä välttäen ja ettei tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella se- kä että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle. Siinä tapauksessa, et- tä työntekijä saa lääkärintarkastuksen ja alla mainittujen tutkimusten ajalta sairausajan palkkaa, eivät tämän pykälän määräykset tule sovellettaviksi.
a. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset
Työntekijä käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkas- tuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutu- vaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.
Työntekijä käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkastuk- sessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:
• sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen
• krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi
• hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi
• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeelli- nen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella
• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttö- myys.
b. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tut- kimuksissa.
c. Äkillinen hammassairaus
Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos ham- massairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyy- den, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoite- taan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
d. Työn edellyttämä rokotus
Työntekijällä on oikeus käydä työn edellyttämässä rokotuksessa työaikana, jollei se ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana.
2. Seuraavissa tarkastuksissa käynti on työajaksi luettavaa aikaa:
a. Lakisääteiset lääkärintarkastukset
Työntekijä käy sellaisessa terveystarkastuksessa, jota tarkoitetaan lakisää- teistä työterveyshuoltoa koskevassa valtioneuvoston päätöksessä ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa. Tämä koskee myös nuorten työntekijöiden suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä tartuntatautilain tai muun lain edellyttämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lähet- tää työntekijän taikka jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksen sisällä toisiin työtehtäviin.
Työntekijälle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tutkimuk- siin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tut- kimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, työnantaja maksaa myös päivärahan. Tarkastukset on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen ja niistä on ilmoitettava etukäteen työnantajalle.
21 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa
1. Työntekijän oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaa- seen ja osittaiseen hoitovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairaus- vakuutuslain perusteella.
2. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- ja vanhem- painvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan ve- roisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.
3. Äitiysvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palkkaa 72 arki- päivän ajalta edellyttäen, että työsuhde on ennen loman alkua jatkunut kes- keytyksettä vähintään 3 kuukautta. Mikäli työntekijän uusi äitiysvapaa al- kaa palkattomien vapaiden aikana, kyseistä palkkaa ei makseta tällaisten palkattomien vapaiden aikana, ellei lainsäädännöstä muuta johdu. Kuiten- kin palkattoman vapaan päätyttyä maksetaan äitiysvapaan palkkaa, jos em. palkallista äitiysvapaan alusta alkavaa jaksoa on jäljellä.
Mikäli työntekijän uusi äitiysvapaa alkaa hoitovapaan aikana, työnantaja maksaa työntekijälle kyseisen äitiysvapaan palkan muiden äitiysvapaan palk- kaa koskevien edellytysten täyttyessä.
4. Isyysvapaan ajalta työnantaja maksaa työntekijälle täyttä palkkaa kuudelta ensimmäiseltä arkipäivältä. Isyysvapaan palkanmaksun edellytykset ovat sa- mat kuin 3. kohdassa on todettu äitiysvapaan palkanmaksun edellytyksistä.
22 § Tilapäinen poissaolo
1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen pal- kattomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sai- raustapauksesta. Työntekijällä on oikeus palkattomaan poissaoloon kiireel- liseen perheasiaan liittyvän pakottavan syyn vuoksi sellaisen sairauden tai onnettomuuden sattuessa, jolloin työntekijän välitön läsnäolo on välttämä- tön. Tällaisten poissaolojen takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.
2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus enin- tään neljä työpäivää kestävään tilapäiseen hoitovapaaseen työsopimuslain 4 luvun 6 §:n mukaisesti. Lapsen huoltajalle maksetaan palkkaa sairaus- ajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoi- tamiseksi. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.
Pöytäkirjamerkintä:
Äkillisen lyhytaikaisen poissaolon pituus määräytyy sen mukaisesti, mikä
on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Palkallise- na poissaolo ei kuitenkaan saa ylittää kolmea työpäivää.
Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että mo- lemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajista ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.
Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka ilman erillistä asumusero- tai avioeropäätöstä pysyvästi on muuttanut asumaan erilleen aviopuolisostaan sekä henkilö, jonka puoliso on tosiasiallisesti estynyt osallistumasta lap- sen hoitoon (esim. suorittamassa asevelvollisuutta, naisten vapaaehtoista asepalvelusta, reservin kertausharjoituksissa, asuu opiskelun vuoksi toisel- la paikkakunnalla, sairaalahoidossa, matkoilla).
Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksa- mista koskevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvi- tys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.
Edellä olevan poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.
Edellä oleva koskee myös yli 10-vuotiasta vammaista lasta, jos hoidon jär- jestäminen tai hoidon tarpeellisuus sitä edellyttävät ja muut edellä olevat edellytykset täyttyvät.
3. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:ssä tar- koitettua vaikeaa sairautta tai vammaa, on oikeus olla palkattomasti poissa työstä osallistuakseen tarpeelliseen lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoi- don opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.
4. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen pois- saoloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta. Työnantaja järjestää mah- dollisuuden lyhyeen tilapäiseen poissaoloon, joka johtuu lähiomaisen hau- tajaisista. Tähän luetaan sekä siunaustilaisuus että hautaan laskeminen. Lähiomaisella tarkoitetaan tässä puolisoa, vanhempia, isovanhempia, lap- sia, veljiä ja sisaria sekä appivanhempia. Tällaisen poissaolon takia ei työn- tekijän vuosilomaetuja eikä ansiota vähennetä.
5. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaa- leja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäse- nenä toimivalta työntekijältä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, et- tä mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja
kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen erotus siltä osin, kuin ansionmenetyksen korvaus mahdollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.
6. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merk- kipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
7. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omaa vihkimistään varten.
8. Työntekijän osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen ei alenna hänen ansiotaan.
9. Työntekijä saa osallistua valittuna edustajana työaikana pidettäviin STTK:n, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n, Toimihenkilöliitto ERTO ry:n, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n ja Tehy ry:n edustaja-, liit- to-, vuosi-, valtuuston ja hallituksen sekä Sote ry:n hallituksen taustaryhmän kokouksiin. Tällaisen poissaolon ajalta ei työntekijän palkka- ja vuosilomae- tuja vähennetä. Työehtosopijapuolet suosittavat, että edellä mainitulla ta- valla työntekijä saa osallistua myös edellä mainittujen järjestöjen työttö- myyskassojen hallitusten kokouksiin.
23 § Ryhmähenkivakuutus
1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenki- vakuutuksen siten kuin siitä kulloinkin on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
24 § Työpuvut
1. Jos työnantaja edellyttää työntekijän työssään käyttävän tietynlaista pukua, työnantaja hankkii ja huoltaa sen. Muun kuin suojavaateluonteisen puvun huollosta voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä toisin. Jos työn- tekijä itse kustantaa sen huollon, työnantaja maksaa korvauksena tästä 10 euroa kuukaudessa. 1.8.2020 alkaen korvaus on 10,50 € kuukaudessa.
25 § Henkilöstön edustajat
1. Luottamusmiehistä on sovittu liittojen välillä erillisellä luottamusmiessopi- muksella ja työsuojeluvaltuutetuista on sovittu työsuojeluvaltuutettuja kos- kevassa sopimuksessa.
26 § Kokoontuminen työpaikalla ja henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta
1. Henkilöstön keskinäiseen tiedotustoimintaan noudatetaan sitä, mitä kes- kusjärjestöjen välillä on sovittu.
2. Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestön rekisteröidyillä jäsenyhdistyk- sillä ja näiden alayhdistyksillä ja niiden työpaikoilla olevilla osastoilla, työ- huonekunnilla tai vastaavilla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä sekä erik- seen sovittaessa muuna vapaa-aikana) järjestää kokouksia työpaikan työ- suhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:
• Kokouksesta on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kol- me päivää ennen aiottua kokousta
• Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen lä- heisyydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tar- koituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygie- niasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liiketoimintaa.
• Pidettävän kokouksen järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Jonkun järjestön luottamushenkilöistä tulee olla kokouksessa saapuvilla.
• Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen tämän sopimuk- sen osapuolina olevan neuvottelujärjestön ja niiden alayhdistysten sekä asianomaisen keskusjärjestön edustajia.
3. Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. kappaleessa mainitun yhdistyksen tai alaosaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää si- tä varten asetetulle ilmoitustaululle siten, kuin keskusjärjestöjen välillä on sovittu.
27 § Ammattijärjestöjen jäsenmaksujen perintä
1. Työntekijän pyytäessä työnantaja tekee hänen kanssaan erikseen vahvis- tettua perintälomaketta käyttäen sopimuksen työehtosopimukseen sidotun ammattijärjestön jäsenmaksun perimisestä.
2. Perintämenettely on seuraava:
• Työnantaja pidättää työntekijän palkasta työnantajalle ilmoitetun jäsen- maksun työntekijän palkanmaksun yhteydessä.
• Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut hänelle ilmoitetulle tilille annettujen ohjeiden mukaisesti perintäkausittain.
• Työnantaja tekee ammattijärjestölle seuraavan vuoden tammikuun lop- puun mennessä selvityksen koko edellisen vuoden aikana perityistä jä- senmaksuista. Jos jäsenmaksun perintä tapahtuu useammin kuin neljä kertaa vuodessa, työnantaja antaa lisäksi selvityksen viimeistään 15.8. kesäkuun loppuun mennessä perityistä jäsenmaksuista.
• Työnantaja antaa perityistä jäsenmaksuista tiedon työntekijälle palkka- laskelmassa tai muulla vastaavalla tavalla.
• Työnantaja antaa työntekijälle todistuksen jäsenmaksujen perinnästä kunkin vuoden verotusta varten.
28 § Koulutus ja työhyvinvointi
1. Koulutukseen noudatetaan liittojen välistä koulutussopimusta.
2. Allekirjoittajajärjestöt suosittavat, että työntekijän henkilökohtaisen ammat- titaidon ja työhyvinvoinnin kehittämistarpeita on tarkasteltava työntekijän ja esimiehen välillä vuosittain.
29 § Keskusjärjestösopimukset
1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusjärjes- tösopimuksia siinä muodossa kuin ne olivat voimassa ennen 15.2.2017 se- kä suosituksia:
– PT/STTK Yhteistoimintasopimus + allekirjoituspöytäkirja 2001
– LETL/TNJ Kuntoutussuositus 1995
– EK/STTK Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden kä- sittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla 2015
– PT/STTK Hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja 2000
Pöytäkirjamerkintä:
PT:n (ent. LTK:n) ja STTK:n välisissä sopimuksissa sanalla yhdys- mies tarkoitetaan luottamusmiestä ja sanalla tekninen toimihenkilö työntekijää.
2. Jos edellä mainittuihin suosituksiin tehdään sopimuskauden aikana kes- kusjärjestöjen välillä muutoksia, noudatetaan niitä siitä päivästä lukien, jol- loin allekirjoittaneet osapuolet ovat sopineet muutosten liittämisestä tähän työehtosopimukseen.
30 § Työrauhavelvoite
1. Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuu- dessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, ovat kielletyt riippu- matta niiden luonteesta tai laadusta.
31 § Voimassa olevat etuudet
1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaminen ei saa merkitä työntekijän voi- massa olevien etuuksien huononemista.
32 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
1. Tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa ja rikkomista koskevista erimie- lisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edustajan ja työnte- kijän tai asianomaisen luottamusmiehen välillä.
2. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on mikä- li mahdollista erimielisyyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laadittava muistio. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappalee- na, josta annetaan yksi kummallekin osapuolelle. Muistion valmistuttua voi jompikumpi osapuolista alistaa erimielisyysasian sopijapuolten eli liittojen ratkaistavaksi.
3. Neuvottelut sekä yritys että liittotasolla pyritään aloittamaan kahden viikon kuluessa ja käymään asiallisesti ja tarpeetonta viivytystä välttäen.
4. Ellei sopijapuolten välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
33 § Sopimuksen voimassaoloaika
1. Tämä sopimus on voimassa 1.4.2020–30.4.2022 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummankaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.
2. Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muutosesi- tyksiä koskeva muistio toiselle sopijapuolelle.
3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siksi, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.
Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2020 Hyvinvointiala HALI ry
Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry
Terveyspalvelualan matkustussääntö
1 § Yleistä
1. Työntekijälle suoritetaan työnantajan määräyksestä suoritetusta matkasta korvauksena matkustuskustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvaus- ta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa ja kurssipäivärahaa.
2. Matkustuskustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita työnteki- jällä on ollut työmatkan johdosta.
2 § Työmatkasta maksettavat korvaukset
1. Työntekijän matka asunnosta työpaikkaan ja takaisin eli työmatka, ei oikeu- ta tässä matkustussäännössä tarkoitettuihin korvauksiin muissa kuin tä- män pykälän 2. kohdassa tarkoitetussa tapauksessa.
2. Mikäli työntekijän työpaikka siirretään tilapäisesti niin, että hänen työmat- kakustannuksensa vakinaisesta asunnosta uuteen työpaikkaan ovat huo- mattavasti suuremmat kuin vakinaiseen työpaikkaan, korvataan matka- kustannukset hänen tavanomaisia matkakustannuksiaan ylittävältä osalta enintään kuuden kuukauden ajan.
3 § Matkaluokka
1. Matkustuskustannusten korvausta suoritetaan edullisimman matkaluokan mukaan.
2. Työmatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin se, huomioon ottaen matkan ja työntekijän hoidettavien tehtävien tar- koituksenmukainen suorittaminen, on mahdollista. Kokonaiskustannuksia arvioitaessa on otettava huomion paitsi matkustuskustannusten korvaus ja päiväraha, myös kulkuneuvon käyttämisellä mahdollisesti saavutettu työ- ajan säästö.
3. Työmatkasta ei suoriteta korvausta enempää kuin olisi maksettava, jos matka olisi tehty 1. kohdassa tarkoitetulla, työnantajalle edullisimmalla ta- valla, ellei työnantajan ja työntekijän välillä ole toisin sovittu.
4 § Varsinaiset matkustuskustannukset
1. Työntekijälle suoritetaan korvaus matkalipuista sekä hänen suorittamis- taan paikka- ja makuupaikkalipuista, rahtimaksuista sekä muista niihin ver- rattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista mak- suista. Tällaisina maksuina ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi muita kuin jäljempänä mainittuja auton seisontapaikkamaksuja.
2. Lentokentällä autosta perittävä seisontapaikkamaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin työmatkaa kohden.
3. Jos työntekijä on joutunut suorittamaan eri maksuja työvälineiden tai mui- den sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita hänen on ollut pidettävä muka- naan, korvataan suoritettu määrä.
5 § Matkustustapa ja matkaluokka
1. Matkustuskustannusten korvausta suoritetaan seuraavien perusteiden mu- kaan:
Matkustustapa
Rautatiellä Maksu paikasta
Laivalla Maksu paikasta
Lentokoneella Maksu yhdestä paikasta
Raitiotiellä, linja-autolla Maksu yhdestä paikasta tai muulla kulkuneuvolla
Vuokra-autolla Suoritettu, kuitenkin enintään virallisen taksan
mukainen kuljetusmaksu
Vuokramoottoriveneellä Suoritettu, kuitenkin enintään kohtuulliseksi katsottava maksu
Muulla tavalla 10 senttiä kilometriltä taikka se korkeampi kohtuulliseksi katsottava maksu, jonka työntekijä osoittaa suorittaneensa
1. Työntekijän omalla tai hallinnassaan olevalla kulkuneuvolla tekemästä työ- matkasta suoritetaan matkustuskustannusten korvausta seuraavasti:
Autolla 43 senttiä ensimmäiseltä 5000 kilometriltä ja 38 senttiä seuraavilta kilometreiltä.
Jos työtehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä, suoritetaan edellä sanotut kilometrimaksut 7 sentillä korotet- tuna. Milloin työntekijä on joutunut kuljettamaan autossaan koneita tai lait- teita, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri, suoritetaan kor- vaus kilometriltä 3 sentillä korotettuna.
2. Jos työntekijä työnantajan määräyksestä tai suostumuksella kuljettaa au- tossaan muita henkilöitä, suoritetaan em. korvauksen lisäksi kunkin muka- na seuraavan osalta 3 sentillä kilometriltä.
7 § Matkavuorokausi
1. Matkavuorokausi, jota käytetään päivärahan määräämisen perusteena, on se enintään 24 tuntia kestävä ajanjakso, joka alkaa työntekijän lähtemises- tä työpaikastaan tai asunnostaan ja päättyy hänen palaamiseensa työpaik- kaansa tai asuntoonsa.
Pöytäkirjamerkintä:
Työmatkan ei katsota päättyneen, jos työntekijä palaa työpaikalle ai- noastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista taikka muuta lyhytaikaista työtehtävää varten edellyttäen, että hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa työmatkaa.
2. Päivärahaa voidaan suorittaa, kun työmatka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyy- delle työtekijän asunnosta ja työpaikasta, mitattuna yleisesti käytettyä kulku- tietä sen mukaan, tapahtuuko lähtö ja paluu asunnosta vai työpaikasta.
8 § Osa- ja kokopäiväraha
1. Osapäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli kuusi tuntia.
2. Kokopäivärahaa suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.
3. Kun työmatka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden ajan ja työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, näin muodostunut vajaakin matkavuorokausi oikeut- taa uuteen päivärahaan; päiväraha suoritetaan tällöin osapäivärahana, jos ylittävä aika on enintään 10 tuntia ja kokopäivärahana, jos ylittävä aika on enemmän kuin 10 tuntia.
9 § Päivärahan suuruus
1. Päiväraha suoritetaan:
• osapäivärahana 20 euroa jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matka- vuorokaudelta, jona matkaan käytetty aika ylittää 8 §:n 1. tai 3. kohdissa mainitut vähimmäisajat ja
• kokopäivärahana 43 euroa jokaiselta päivärahaan oikeuttavalta matka- vuorokaudelta, jona matkaan käytetty aika ylittää 8 §:n 2. ja 3. kohdissa mainitut vähimmäisajat.
• Milloin työntekijä jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruokailun, maksetaan päiväraha tältä osin 50 %:lla alennettuna.
Pöytäkirjamerkintä:
Kokopäivärahan alennus suoritetaan, jos työntekijä on saanut kaksi ilmaista ateriaa matkavuorokauden aikana. Osapäivärahan alennus suoritetaan, jos työntekijä on saanut yhden ilmaisen aterian.
10 § Ateriakorvaus
1. Xxxxxxx työmatkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta työntekijä on aterioinut omalla kustannuksellaan muualla kuin tavanomaisessa ruokailu- paikassaan vähintään kymmenen kilometrin etäisyydellä työpaikastaan tai asunnostaan ja matka on kestänyt yli kuusi tuntia, suoritetaan hänelle ate- riakorvausta, joka on 10,75 euroa.
11 § Majoittumiskorvaus
1. Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi matkalaskuun liitettä- vän, majoitusliikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen mukaisesti,
kuitenkin enintään vahvistetun enimmäismäärän suuruisena. Milloin majoit- tumismaksuun sisältyy ateriaetuuksia, suoritetaan korvaus vain huoneen hinnan osalta.
2. Majoittumiskorvauksen saaminen edellyttää, että työntekijä on ollut majoit- tumispaikkakunnalla kello 21.00 ja 07.00 välisenä aikana vähintään neljä tuntia.
12 § Majoittumiskorvauksen määrä
1. Edellä 11 §:ssä tarkoitettujen majoittumiskorvausten enimmäismäärät, ellei työnantajan ja työntekijän välillä ole toisin sovittu ovat:
• Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alue 141 euroa/vrk
• Muut kunnat 100 euroa/vrk
13 § Yömatkaraha
1. Yömatkaraha suoritetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta matkavuoro- kaudelta, josta työmatkaan on käytetty yli 12 tuntia ja josta ajasta vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00 ja 07.00 välisenä aikana, paitsi milloin työn- tekijälle suoritetaan majoittumiskorvausta tai hän saa eri korvauksen junan makuupaikasta tai laivan hyttipaikasta taikka milloin työntekijällä ei muu- toin ole työnantajan järjestämän kohtuulliset vaatimukset täyttävän mak- suttoman majoituksen johdosta yöpymiskustannuksia. Yömatkarahan suu- ruus on 14 euroa matkavuorokaudelta.
14 § Koulutuksen ajalta maksettavat korvaukset
1. Mikäli työntekijä osallistuu työnantajan lähettämänä ammattitaidon edis- tämiseen tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, suoritetaan matkustuskustan- nusten korvausta, päivärahaa ja majoittumiskorvausta koulutustilaisuudes- ta tämän matkustussäännön mukaisesti.
Pöytäkirjamerkintä:
Tämän pykälän soveltamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko aloite koulutukseen osallistumisesta ollut työnantajan vai työntekijän.
2. Koulutuksen ajalta maksettava kurssipäiväraha määräytyy seuraavasti:
• 1–21 päivien ajalta kurssipäiväraha on koko- tai osapäivärahan tai ate- riakorvauksen suuruinen
• 22–28 päivältä suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 70 % ko- ko tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä ja
• sitä seuraavilta päiviltä, mutta kuitenkin enintään vuoden kestävältä kurssiajalta suoritetaan kurssipäivärahaa, jonka suuruus on 55 % koko- tai osapäivärahan tai ateriakorvauksen määrästä.
• Xxxxxxx työnantaja on järjestänyt kurssille osallistujalle maksuttoman ruoan ja xxxxxxxxxxx, kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, ei kurssirahaa makseta.
• Jos työntekijä järjestää itse majoituksen, suoritetaan yömatkarahaa si- ten, kuin edellä on määrätty.
15 § Ulkomaille tehtyjen työmatkojen kustannusten korvaukset
1. Matkustuskustannusten korvauksen, päivärahan ja hotellikorvauksen suo- rittamisen osalta noudatetaan 1–7 §: n sekä 11 §:n 2. kohdan määräyksiä.
16 § Ulkomaan päiväraha
1. Työntekijällä on oikeus sitä maata tai aluetta varten sovittuun päivärahaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta lai- va tai lentokone on viimeksi lähtenyt tahi Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.
2. Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, on työntekijällä oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päivärahaan, jonka suuruus on 35 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta, ja jos yli kahdella- toista tunnilla, hänellä on oikeus kyseisen matkavuorokauden ajalta päi- värahaan, jonka suuruus on 65 % viimeisen ulkomailla päättyneen täyden matkavuorokauden mukaisesta päivärahasta. Edellä tarkoitetun täyden matkavuorokauden päätyttyä kotimaassa alkavilta matkavuorokausilta työntekijän päivärahat määräytyvät kotimaan korvausten mukaisesti.
17 § Alennettu ulkomaanpäiväraha ja hotellikorvaus
1. Milloin työntekijä jonakin matkavuorokautena on saanut hotellihuoneen hin- taan sisältyneen tai työnantajan muutoin erikseen kustantaman ruokailun, päiväraha maksetaan tältä osin alennettuna 50 prosentilla, kun on kysymys lounaasta ja päivällisestä tai 25 prosentilla, kun on kysymys lounaasta tai päivällisestä.
2. Hotellikorvaus maksetaan laskua vastaan. Korvaus käsittää huoneen pe- rushinnan, mahdollisen veron ja kiinteän palvelusrahan. Matkalaskun yhtey- dessä on esitettävä hotellilasku.
3. Hotellikorvauksen saaminen edellyttää, että työntekijä on ollut hotellin si- jaintipaikkakunnalla kello 21.00–07.00 vähintään neljä tuntia ja että työnan- tajan kanssa on sovittu ko. hotellin käytöstä.
18 § Ulkomaanpäivärahan määrä
1. Ulkomaan päivärahan määrät matkavuorokaudelta ja kutakin maata tai aluetta varten ovat kulloinkin voimassa olevan verohallituksen työn suorit- tamisesta aiheutuneiden kustannusten arvioimisesta ennakonpidätystä toi- mitettaessa koskevan päätöksen enimmäismäärien mukaiset.
19 § Erinäisten kulujen korvaaminen
1. Työmatkasta aiheutuvina kuluina korvataan lisäksi seuraavat kulut:
1) lentokenttävero
2) välttämättömät matkan järjestelyihin liittyvät puhelin ja sähkekulut
3) passi- (1 vuotta) ja viisumimaksut sekä välttämättömät rokotusmaksut
4) matkatavaravakuutuksen vakuutusmaksu enintään 1600 euron va- kuutusmäärästä ja matkustajavakuutuksen vakuutusmaksu määräl- tään enintään 50 euroa
5) muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.
1. Asianomaisella on oikeus saada työmatkaa varten ennakkoa.
21 § Matkalasku
1. Matkalasku on laadittava työnantajan antamien ohjeiden mukaisesti. Mat- kalaskuun on liitettävä tarvittavat tositteet.
2. Matkalasku on esitettävä viipymättä matkan päätyttyä.
3. Matkakustannusten korvaukset maksetaan ilman aiheetonta viivytystä.
22 § Yhteensovitus
1. Mikäli yrityksessä on voimassa matkustussääntö, voidaan sitä noudattaa, jos se antaa vähintään samat etuudet työntekijälle kuin tämä matkustus- sääntö.
23 § Voimassaoloaika
1. Tämä matkustussääntö on voimassa 1.4.2020 lukien terveyspalvelualan työehtosopimuksen osana.
2. Verohallituksen antaessa uuden päätöksen työn suorittamisesta aiheutu- neiden kustannusten arvioimisesta ennakonpidätystä toimitettaessa sopi- vat osapuolet vastaavista muutoksista tämän matkustussäännön kilomet- rikorvauksen, päivärahojen, ateriakorvauksen ja majoittumiskorvauksen suuruuteen samasta ajankohdasta lukien.
Helsingissä 23. päivänä kesäkuuta 2020 Hyvinvointiala HALI ry
Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry
Sopimus terveyspalvelualan eläkejärjestelmien kehittämisestä
1. Terveydenhuoltoalaa koskevasta 31.10.1994 päättyneestä työehtosopimuk- sesta sekä entisiä toimiehtosopimuslaitoksia koskevista niveltämis- ja erillis- pöytäkirjoista poistetaan määräykset siitä, että vähimmäispalkkaa voidaan alentaa neljällä prosentilla tai yhdellä palkkaluokalla, jos työntekijä kuuluu lisäeläkejärjestelmän piiriin, joka pääsääntöisesti vastaa kunta- ja valtiosekto- rin tasoa.
Tilalle otetaan seuraavan sisältöinen määräys:
”Jos työntekijä on kuulunut 31.10.1994 asti voimassa olleen työehtosopimuk- sen tai sen liitteenä olleiden niveltämis- ja erillispöytäkirjojen lisäeläke-etuuksia koskevien määräysten piiriin, voi työntekijä valita, haluaako hän luopua edusta tai jatkaa sitä edelleen seuraavin edellytyksin:
Työntekijä maksaa työnantajan kustantaman TEL:n mukaisen vähimmäiseh- toja paremman vapaaehtoisen lisäeläke-edun kustannuksista TEL 11 §:n mu- kaisesti enintään puolet siitä eläkevakuutuksen maksusta, millä lain mukaisia vähimmäisehtoja vastaava vakuutusmaksu nousee. Lisäetuna ei tällöin pidetä työntekijälle TEL 1 §:n säännöksistä poiketen järjestettyä eläketurvaa TEL:in mukaisten vähimmäisehtojen osalta. Työntekijän maksuosuus, joka lasketaan hänen oman lisäeläkkeensä maksusta, ei kuitenkaan voi olla enempää kuin kaksi ja puoli prosenttia laskettuna eläkemaksun perusteena olevasta palkasta.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Edellä mainittu työntekijän valinnanmahdollisuus ja maksuosuus ei koske valtiokonttorin hoitamaa, valtion budjetista maksettavaa lisäeläkejärjestel- mää.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Työntekijän valinnanmahdollisuus ja maksuosuus ei koske myöskään mui- ta valtiokonttorin hoitamia lisäeläkejärjestelmiä. Työehtosopimusosapuolet pyrkivät myötävaikuttamaan siihen, että edellä olevat muutokset voidaan lain puitteissa toteuttaa myös näiden laitosten eläkejärjestelmien osalta.
2. Työnantaja huolehtii yhdessä vakuutuslaitoksen kanssa siitä, että työnteki- jällä on käytettävissään riittävät perusteet ratkaisulle, haluaako hän jäädä lisäeläkejärjestelmän piiriin vai ei.
3. Tässä sopimuksessa mainitut muutokset voidaan toteuttaa sen kuukauden alusta, josta lähtien se on eläkevakuutusyhtiössä teknisesti mahdollista.
4. Näillä määräyksillä ei sinänsä heikennetä voimassa olevia lisäeläkejärjestelmiä.
5. Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimus- kauden aikana seurata tämän sopimuksen toteutumista. Sen tehtävänä on li- säksi selvittää mahdollisuudet, elleivät ne muutoin toteudu, yhdenmukaistaa lisäeläkejärjestelmien työntekijöiden maksuosuudet eri vakuutuksen ylläpito- järjestelmissä lukuun ottamatta 1. kohdan 1. pöytäkirjamerkinnässä mainittua järjestelmää.
6. Tällä sopimuksella on sama voima ja velvoittavuus kuin tänään allekirjoitetulla terveyspalvelualan työehtosopimuksella.
Terveyspalvelualan työnantajaliitto ry Terveydenhuoltoalan neuvottelujärjestö ry
Koulutussopimus
1 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus
1. Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähdettäes- sä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansiome- netys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista to- detaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus. Koulutus luetaan työajaksi kuten työaikalaki edellyttää.
2. Työnantajien ja työntekijöiden kannalta on tärkeää, että ammatillinen osaa- minen säilyy ja kehittyy työelämän muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Joustavin koulutusratkaisuin on jokaisen ulottuville pyrittävä tuomaan mah- dollisuus osaamisen ajan tasalla pitämiseksi ja ammatissa kehittymiseksi.
3. Työnantajien vastuulla on järjestää henkilöstölle mahdollisuus hyvään am- matilliseen hallintaan työtehtävien muutoksia ja kehittymistä tukevan suun- nitelmallisen henkilöstökoulutuksen avulla. Osapuolet ovat yhtä mieltä sii- tä, että tällainen koulutus tulee suunnitella paikallisessa yhteistyössä yt-lain mukaisin menettelyin. Myös työntekijöillä on henkilökohtainen vastuu am- mattitaitonsa ylläpitämisestä. Osapuolet toteavat, että alan henkilöstön koulutukseen suositellaan käytettäväksi valtioneuvoston periaatepäätök- sen mukaisesti keskimäärin vähintään 3 päivää vuodessa ottaen huomioon mm. henkilöstön työtehtävät ja koulutus sekä työyhteisön toimintojen kehit- tämisvaihe. Työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaisesti työnantaja huomioi myös pidempiaikaisten määräaikaisten työntekijöiden mahdollisuuden osallistua täydennyskoulutukseen.
2 § Yhteinen koulutus
1. Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan työpaikan osapuolille yhteisesti annet- tua koulutusta yhteistoiminnasta ja sen kohdealueista.
2. Yhteistoimintasopimusten edellyttämän koulutuksen järjestävät
• työmarkkinoiden keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti,
• yhteistoimintasopimusten edellyttämät keskusjärjestöjen tai niiden jä- senliittojen yhteistoimintaelimet kuten Työturvallisuuskeskus tai sen työalatoimikunnat
• työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa.
3. Yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti, mikäli työpaikan koko sen sallii. Tämä on tarkoituksenmukaisin tapa, koska siten paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi.
4. Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Perus- kurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimi- kunnan jäsenet, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu ja sellainen työsuojeluasiamies, jonka tehtävänä on jokin erikoisala.
5. Yhteiseen koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai, ellei sel- laista ole, työnantajan ja luottamusmiehen kesken.
6. Koulutukseen osallistuville yhteistoimintaelimen jäsenille ja sopimusten edellyttämille työntekijöiden edustajille maksetaan korvaus kuten 1 §:ssä on määrätty.
7. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjär- jestelmiä koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.
3 § Ammattiyhdistyskoulutus
A. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat
1. Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestön tai sen jäsenjärjestöjen osoit- tamalle enintään kuukauden kestävälle koulutussopimuksen mukaiselle työmarkkinakurssille annetaan työntekijälle tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnal- le käy päinsä. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle vii- meistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan myöntä- minen tuottaisi tuntuvaa haittaa.
2. llmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vä- hintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitem- mästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.
3. Ammattiyhdistysliikkeen työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityi- sesti työsuojeluvaltuutettuihin.
4. Xxxxxxx työntekijä on edellä mainitussa järjestyksessä osallistunut Aktiivi- instituutin ns. kolmen kuukauden kurssille, ei hänen työsuhteensa kurssin vuoksi katkea.
B. Korvaukset
1. Kohdassa A 1 tarkoitetuille ja sopijapuolten hyväksymille kursseille saavat, pääluottamusmies, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu, työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluasiamies ja työntekijöiden valit- sema yt-menettelyyn tai henkilöstön edustajana yrityksen hallintoon osal- listuva muukin kuin edellä mainittu edustaja, osallistua ilman, että heidän säännöllisen työajan ansionsa vähenee. Luottamusmiehen osalta ansion- menetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yh- teistyötehtäviin yrityksessä. Koulutuspäivä luetaan työajaksi enintään työn- tekijän keskimääräisen päivittäisen työajan verran.
2. Sovittiin, että ammattiosaston tai vastaavan paikallisyhdistyksen puheen- johtajalla on oikeus osallistua ay-koulutukseen samoilla ehdoilla kuin luottamusmies edellyttäen, että he työskentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 30 asianomaisen alan työntekijää ja että asianomaisessa am- mattiosastossa tai vastaavassa on vähintään 30 jäsentä.
3. Varaluottamusmiehellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä osallis- tua ansiota menettämättä luottamusmieskursseille edellyttäen, että se yri- tyksen toimintaa haittaamatta on järjestettävissä, eikä kuitenkaan saman- aikaisesti luottamusmiehen kanssa.
4. Luottamusmiehille ja edellä tarkoitetulle puheenjohtajalle korvataan vastaa- vasti heidän osallistuessaan Aktiivi-instituutin järjestämälle kolmen kuukau- den kurssille ansionmenetys yhden kuukauden osalta, edellyttäen, että ky- seinen henkilö kurssin päätyttyä palaa entiseen työpaikkaansa.
C. Ammattiyhdistyskoulutuksen laajuus
1. Sopimuksen tarkoittamaa ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa var- ten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeää kaksi edustajaa.
2. Koulutustyöryhmä hyväksyy edellä 2 kohdassa tarkoitettujen korvausten piiriin kuuluvien kurssien määrät kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.
3. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.
4. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurs- sit mahdollisuuksien mukaan viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäi- sen kurssin alkua.
4 § Sosiaaliset edut
1. Osallistuminen 3 §:ssä tarkoitettuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuo- siloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
5 § Voimassaoloaika
1. Tämä sopimus on voimassa terveyspalvelualan työehtosopimuksen osana.
Hyvinvointiala HALI ry
Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry
Luottamusmiessopimus
Johdanto
1. Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asian- mukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaise- maan työnantajan ja työntekijöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tul- kinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijöiden välil- lä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan yl- läpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä ta- valla.
2. Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvottelume- nettely vähentää yrityksen ja työntekijöiden välisiä sekä työntekijöiden kes- kinäisiä kitkatekijöitä ja voi siten huomattavasti edistää sekä yrityksen ta- voitteiden saavuttamista että työntekijöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden lisääntymistä. Paikallinen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyö- dylliseksi molempiin suuntiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstö- kysymyksissä ja siten toimia osana yrityksen informaatio- ja osallistumis- järjestelmää.
3. Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi allekirjoittaneet järjestöt ovat tehneet seuraavan luottamusmiessopimuksen:
1 § Sopimuksen soveltamisala ja sitovuus
1. Tämä luottamusmiessopimus sitoo työehtosopimuksen sovellutuspiirissä olevia työnantajia ja työntekijöitä.
2 § Luottamusmies
1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden tämän pykälän 2., 3. ja 4. kappaleiden mukaisesti valitsemaa pääluottamusmiestä, varapääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja vara- luottamusmiestä.
2. Pääluottamusmiehellä tarkoitetaan työehtosopimusalan kattavaa yritys- kohtaista luottamusmiestä, jonka toimintapiirissä on useita toimintayksik-
kökohtaisia luottamusmiehiä.
3. Yritykseen luottamusmiehen valitsevat yrityksen palveluksessa olevat sa- man työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työehtosopimuksen osapuolena olevaan liittoon tai yhdistykseen järjestäytyneet työntekijät.
4. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän so- pimuksen tarkoittamia eri luottamusmiehiä sen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin. Yrityskohtaisesti sovitaan Sote ry:n tai Sote ry:n valtuuttaman luottamusmiehen/pääluottamusmiehen kanssa luottamus- miesten lukumäärä, toimintaedellytykset ja toiminta-alue ottaen huomioon työntekijöiden lukumäärä, yrityksen laajuus ja toimipisteiden etäisyys sekä niiden lukumäärä, työpaikan luonne ja varsinaisen luottamusmiehen mah- dollisuudet tavata työntekijät. Lisäksi otetaan huomioon yrityksen yhteis- toimintajärjestelmä. Ellei luottamusmiesten lukumäärästä, toimintaedelly- tyksistä ja toiminta-alueesta päästä sopimukseen, asia siirretään liittojen ratkaistavaksi.
5. Milloin yrityksen eri työpaikkoja varten on valittu useampia luottamusmie- hiä, voidaan yrityskohtaisesti sopia siitä, että joku luottamusmiehistä toimii työntekijöiden edustajana käytäessä paikallisia neuvotteluja työnantajan kanssa silloin, kun asia koskee kaikkia yrityksen eri työpaikkoja. Tällaises- sa tapauksessa työnantajalle ilmoitetaan, kuka luottamusmiehistä hoitaa tällaisia tehtäviä.
6. Elleivät liitot toisin sovi, voidaan edellä 1. kappaleessa mainitulle pääluot- tamusmiehelle sekä 2., 3. ja 4. kappaleissa mainituille luottamusmiehille valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja vel- vollisuudet.
7. Edellä 4. kappaleessa mainitut osapuolet voivat sopia alakohtaisesti, mil- loin se paikallisen neuvottelumenettelyn onnistumisen ja luottamusmiesjär- jestelmän kannalta on tarkoituksenmukaista, luottamusmiesten valinnasta yritysten osastoihin (osastokohtainen luottamusmies). Tällöin sopimuk- sessa tulee määritellä luottamusmiehen valintaa, oikeudellista asemaa, tehtäviä, toimintavapautta, ansion ja matkakustannusten korvaamista se- kä neuvottelujärjestystä koskevat sopimusehdot, mikäli ne poikkeavat täs- tä sopimuksesta.
8. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen tai työpaikan työntekijä, joka työskentelee ao. työehtosopimuksen
soveltamisalalla ja on tämän työehtosopimukseen sidotun työntekijäjärjes- tön jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.
9. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajen- tuessa taikka liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin ver- rattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan luottamus- miesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan yrityksen tai sen toimintayksikön muuttunutta kokoa ja rakennetta.
10. Luottamusmiehellä on oikeus saada työnantajalta pyydettäessä kirjallisena tieto siitä, kuka toimii työnantajan edustajana hänen edustamansa henki- löstöryhmän osalta.
3 § Luottamusmiehen valitseminen
1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille jär- jestäytyneille työntekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaa- liajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdollinen vara- luottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika lue- taan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.
2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään se- kä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle luottamusmiesjärjestön antamin valtuuksin.
3. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, mil- loin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.
4 § Luottamusmiehen työsuhde
1. Luottamusmiehen tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä on tässä sopimuksessa sovittu niistä luottamusmiehen työsuhteeseen liittyvis- tä seikoista, jotka poikkeavat muiden työntekijöiden työsuhteen ehdoista. Muissa kohden luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilö- kohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyk- siä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.
2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa
heikentää luottamusmiestehtävän takia.
3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vä- hempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen am- mattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.
4. Jos luottamusmieheksi/ pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinai- nen työ vaikeuttaa luottamusmiehen/pääluottamusmiehen tehtävien hoita- mista on hänelle ottaen huomioon yrityksen tai sen toimintayksikön olosuh- teet ja luottamusmiehen ammattitaito, järjestettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.
5. Työstään täysin vapautetun pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
6. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamus- mies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmie- helle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oi- keus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.
7. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työso- pimuslain 7 luvun 10 §:n 1. momentin edellyttämää työntekijöiden enem- mistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena ole- van työntekijäjärjestön toimesta.
8. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain mää- räyksiä.
9. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
10. Kohtien 1–9 määräyksiä on sovellettava myös asianmukaisesti ehdol- le asetettuun luottamusmies- tai pääluottamusmiesehdokkaaseen, jos- ta on kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalissa
luottamusmieheksi tai pääluottamusmieheksi valituksi tulleen osalta vaa- lin järjestäjän todettua vaalituloksen. Kyseisiä määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä tai pääluottamusmiehenä toimineeseen työnteki- jään kuusi kuukautta hänen luottamusmies- tai pääluottamusmiestehtävän- sä päättymisen jälkeen.
11. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä mer- kitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työn- antaja antaa tiedon myös työntekijäliitolle.
12. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vas- taisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähin- tään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin TSL 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Xxxxxxxxx li- säävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuk- sia on loukattu.
13. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa pai- nostaa eikä erottaa työstä. Mikäli sopimusten tarkoittaman luottamusmie- hen työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa luottamusmiehelle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kan- ne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.
5 § Luottamusmiehen tehtävät
1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työ- ehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.
2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän väli- siin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.
3. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilös- tön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja
1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki eri-
mielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.
2. Ao. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen työntekijöitä koskevat tiedot:
a) työntekijän suku- ja etunimet sekä toimipiste
b) uusien työntekijöiden työsuhteiden alkamispäivä
c) tiedot irtisanotuista, lomautetuista ja osa-aikaistetuista työntekijöistä
d) xxxxxx opiskelijoista, harjoittelijoista ja vuokratyövoiman käytöstä
e) tiedot määräaikaisista työsuhteista, työsuhteen sovittu kesto sekä mää- räaikaisuuden peruste
f) vaativuusryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu, erityistekijälisän saajien lukumäärä, erityistekijälisien arvot ja ja- kautuminen eri ammattinimikkeiden välillä
g) koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä, myös työhön kutsuttavat ja muu tilapäinen henkilöstö
Luottamusmiehellä on oikeus saada edellä mainitut tiedot kaksi kertaa vuo- dessa, kuitenkin uusien työntekijöiden osalta neljännesvuosittain.
3. Luottamusmiehellä on oikeus saada kaikki tarpeelliset paikallisen sopimi- sen neuvotteluihin liittyvät tiedot kirjallisesti hyvissä ajoin ennen neuvotte- lujen aloittamista sekä oikeus saada pyytämiään lisätietoja.
4. Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tie- toja työhönoton yhteydessä kerätään.
5. Uudelle luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys työpaikal- la käytössä olevasta palkkausjärjestelmästä.
6. Mikäli yrityksessä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamus- miehiä, sovitaan liittojen kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luotta- musmiesten kesken jaetaan.
7. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luottamusvaltuutetulla perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.
8. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoita- mista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.
7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä
1. Luottamusmiehelle varataan riittävästi vapautusta työstä luottamusmies- tehtävien hoitamista varten. Riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon edustettavien työntekijöiden määrä, yrityksen yhteistoimintajärjestelmä, yhteistoiminnan laajuus sekä yritystoiminnan henkilöstön asemaan ai- heuttamat muutokset. Ellei syytä muuhun arviointiin ole, luottamusmiehel- le annetaan vapautusta edustettujen työntekijöiden lukumäärästä riippuen seuraavaa:
Työntekijöiden määrä | Vapautuksen määrä t./3 vko |
5–25 | 3–7 |
26–49 | 8–11 |
50–99 | 11–15 |
100–199 | 14–18 |
200–299 | 18–21 |
300–499 | 22–27 |
500 tai yli | 27–32 |
2. Pääluottamusmiehelle järjestetään tehtäviensä hoitamista varten tarvit- taessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstä.
Pääluottamusmies on kokonaan vapautettu työstään, jos edustettavien työntekijöiden lukumäärä on vähintään 800, elleivät työnantaja ja pääluotta- musmies yhteisesti muuta sovi.
Pääluottamusmiehen ajankäyttö on vähintään luottamusmiehen ajankäytön suuruinen. Edustettavien työntekijöiden lukumäärän lisäksi on huomioita- va pääluottamusmiehen toimialueen laajuus ja aidon neuvottelutoiminnan mahdollistaminen. Jos luottamusmies toimii myös pääluottamusmiehenä ja/tai työsuojeluvaltuutettuna, otetaan tämä lisäävänä tekijänä huomioon työssä vapautuksen määrää arvioitaessa.
3. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä mainit- tu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toimin- nalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmu- kaisesti hoitaa.
4. Vapautusaika on merkittävä työvuoroluetteloon.
8 § Ansionmenetyksen korvaaminen
1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimies- saan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Luottamusmiehen ansiot eivät saa tehtävän hoitamisen vuoksi alentua. An- sionmenetyksen korvaamisessa otetaan huomioon tuntikohtaiset lisät kuten vuosilomapalkassa.
2. Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskorvausta luottamusmies- tehtävistä hänen työpaikkansa työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuulu- vien työntekijöiden lukumäärän perusteella (1.8.2020 alkaen) seuraavasti:
Luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten korvauksia korotetaan 5 % pyö- ristettynä lähimpään euroon tai vähintään alla olevien taulukoiden mukaisesti.
Työntekijöiden määrä | euroa/kk |
5–25 | 62 |
26–50 | 65 |
51–100 | 70 |
101–150 | 82 |
151–200 | 93 |
201–299 | 122 |
300 tai yli | 139 |
3. Pääluottamusmiehelle maksetaan vastaavasti hänen toimialueellaan ole- vien työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden luku- määrän perusteella seuraavasti:
Työntekijöiden määrä | euroa/kk |
5–50 | 78 |
51–100 | 81 |
101–150 | 98 |
151–200 | 109 |
201–299 | 133 |
300 tai yli | 145 |
4. Korvausta ei makseta varaluottamusmiehelle. Varaluottamusmiehen hoita- essa luottamusmiehen tehtäviä vähintään kahden viikon ajanjakson, mak- setaan korvaus kuitenkin hänelle.
5. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä sään- nöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityö- korvaus tai sovitaan liittokohtaisesti taikka työnantajan ja luottamusmiehen välillä muunlaisesta lisäkorvauksesta.
6. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista var- ten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matka- kustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.
9 § Säilytys- ja toimistotilat
1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville toimistovälineille ja asiakirjoille siten, että vain luottamusmiehellä on pää- sy tietoihin (esim. lukittava kaappi). Yrityskohtaisella ja alueellisen toimin- tayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovutet- tavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työn- antajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmies- tehtävien hoitamiseen tällaisessa toimistotilassa olevia toimistovälineitä (mm. yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjel- mat sekä internet-yhteys ja sähköposti). Luottamusmiehellä on oikeus käyt- tää työnantajan puhelinta tai matkapuhelinta luottamusmiehen tehtävien hoitamista varten.
10 § Luottamusmiesten koulutus
1. Luottamusmiehen osallistumisesta koulutukseen on sovittu erillisessä kou- lutussopimuksessa. Luottamusmiehelle laaditaan koulutussuunnitelma vuosittain. Uuden luottamusmiehen kanssa on kuukauden kuluessa valin- nasta sovittava peruskoulutuksesta ja sen ajankohdasta sekä laadittava kou- lutussuunnitelma.
2. Pääluottamusmiehen luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö työntekijän ammatti- taidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista kou- lutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta. Koulu- tuksen sisältöä ratkaistaessa kiinnitetään huomiota työstä vapautukseen,
luottamusmieskauden kestoon ja sinä aikana tapahtuneisiin työmenetelmi- en muutoksiin.
11 § Neuvottelujärjestys
1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.
2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitet- tävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai työntekijän itsensä välillä.
3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.
4. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on erimieli- syyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laadittava, mikäli mah- dollista, muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osa- puolelle.
5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujär- jestystä.
6. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen perus- te on riitautettu.
12 § Sopimuksen voimassaolo
1. Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopimuksen osana.
Hyvinvointiala HALI ry
Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry
Työsuojeluvaltuutettuja koskeva sopimus
Johdanto
Allekirjoittaneet järjestöt ovat tehneet seuraavan työsuojeluvaltuutettuja kos- kevan sopimuksen. Työsuojeluvaltuutettua koskevat määräykset on koos- tettu terveyspalvelualan työehtosopimuksen luottamusmiessopimuksesta (1.2.2018–31.3.2020) sekä PT:n ja STTK:n yhteistoimintasopimuksen (2001) 6
§:stä ja 7 §:stä soveltuvin osin. Sopimus täydentää työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta annettua lakia (20.1.2006/44).
1 § Sopimuksen soveltamisala ja sitovuus
1. Tämä työsuojeluvaltuutettuja koskeva sopimus sitoo työehtosopimuksen sovellutuspiirissä olevia työnantajia ja työntekijöitä.
2 § Työsuojeluvaltuutettu
Valinta
1. Työpaikan työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi vara- valtuutettua sellaiselle työpaikalle, jossa henkilöstön määrä on säännöllises- ti vähintään 10. Myös pienemmille työpaikoille ko. valtuutetut voidaan valita.
2. Toimihenkilöt voivat valita oman työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetut.
Ilmoitukset
3. Työntekijät ilmoittavat työnantajalle kirjallisesti valitut valtuutetut. Työsuoje- luvaltuutetun ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii varavaltuutettu sen jälkeen, kun sijaisuudesta on ilmoitettu työnantajalle.
Tehtävät
4. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työ- paikan yhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44) 31 §:n mukaan, jota tältä osin noudatetaan tämän sopimuksen osana.
Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on tarvittaessa osallistua työ- suojelutoimikunnassa tai vastaavassa työsuojeluyhteistoimintaelimessä käsi- teltävien asioiden valmisteluun.
Jos samalla työpaikalla työskentelee toisen työnantajan palveluksessa olevia työntekijöitä, heillä on oikeus kääntyä työpaikan työsuojeluvaltuutetun puoleen työpaikan olosuhteista johtuvissa työsuojeluasioissa.
Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oi- keudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.
Työskentelytilat
5. Työsuojeluvaltuutetulle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riit- tävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä.
Työnantaja huolehtii siitä, että työsuojeluvaltuutetulla on käytettävissä tämän tehtävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset sekä muut työsuojelu- määräykset ja ohjeet.
Tarvittaessa edellä mainitut asiakirjat hankitaan myös muiden työsuojeluelin- ten käyttöön siten kuin työsuojelutoimikunnassa sovitaan.
Koulutus
6. Uuden työsuojeluvaltuutetun kanssa on kuukauden kuluessa valinnasta so- vittava peruskoulutuksesta ja sen ajankohdasta sekä laadittava koulutussuun- nitelma.
3 § Työsuojeluvaltuutetun työsuhde
1.Työsuojeluvaltuutetun tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellytyksenä on tässä sopimuksessa sovittu niistä työsuojeluvaltuutetun työsuhteeseen liittyvis- tä seikoista, jotka poikkeavat muiden työntekijöiden työsuhteen ehdoista. Muis- sa kohden työsuojeluvaltuutettu on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Työsuojeluvaltuutettu on velvollinen henkilö- kohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.
2.Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää työsuojeluvaltuutettutehtävän takia.
3. Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli työsuojelu- valtuutetuksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen
xxxxxx, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Työsuojeluvaltuutettutehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.
4. Jos työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa tehtävien hoitamista on hänelle ottaen huomioon yrityksen tai sen toimintayksikön olosuh- teet ja työsuojeluvaltuutetun ammattitaito, järjestettävä muuta työtä. Tällainen jär- jestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.
5. Työstään täysin vapautetun työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
6. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotan- nollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että työsuojeluvaltuutettu joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos työsuojeluvaltuutetulle ei voi- da tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräykses- tä voidaan poiketa. Jos työsuojeluvaltuutettu katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvit- tämistä järjestöjen välillä.
7. Muutoin ei työsuojeluvaltuutetun työsopimusta irtisanota noudattamatta työso- pimuslain 7 luvun 10 §:n 1. momentin edellyttämää työntekijöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan työntekijä- järjestön toimesta.
8. Työsuojeluvaltuutetun työsuhdetta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain mää- räyksiä.
9. Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa työsuojelu- valtuutettua ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.
10. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan työsuojeluvaltuutetulle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Työsuoje- luvaltuutetulle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irti- sanomisen syy. Työsuojeluvaltuutetulle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös työntekijäliitolle.
11. Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vas- taisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin TSL 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.
12. Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa pai-
nostaa eikä erottaa työstä. Mikäli sopimusten tarkoittaman työsuojeluvaltuutetun työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa työsuojelu- valtuutetulle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nos- tetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.
4 § Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö
1. Työnantajan on vapautettava työsuojeluvaltuutettu työsuojelutehtävien hoitamista varten säännöllisistä tehtävistään sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka tämä tarvit- see työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten, jollei pätevä syy tilapäisesti ole vapautuksen esteenä.
Työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaikaa määrättäessä otetaan huomioon tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentely- paikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne, töiden järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä muut työntekijöi- den turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat työturvalli- suuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.
5 § Ansionmenetyksen korvaaminen
1.Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojelutehtävien hoitamisesta korvausta työpaikan työntekijöiden säännöllisen lukumäärän perusteella (1.8.2020 alkaen) seuraavasti:
Työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 5 % pyöristettynä lähimpään euroon tai vähintään alla olevien taulukoiden mukaisesti.
Työntekijöiden lukumäärä | euroa/kk |
20–29 | 25 |
30–100 | 47 |
101–200 | 58 |
201–299 | 75 |
300 tai yli | 92 |
6 § Sopimuksen voimassaolo
1. Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopimuksen osana.
Hyvinvointiala HALI ry
Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry
Palkkasopimus
Liite 1
Terveyspalvelualan palkkausjärjestelmä
1. Palkkasopimus ja soveltamisohje on yhdistetty 1.4.2020. Tarkoituksena on helpottaa työehtosopimuksen luettavuutta, ei muuttaa palkkausjärjestelmää. Soveltamisohjeet on siirretty kunkin asiakokonaisuuden yhteyteen ja otsikoi- tu soveltamisohjeeksi.
Soveltamisohjeessa annetaan työpaikan osapuolille työehtosopimustekstiä täydentäviä soveltamisohjeita terveyspalvelualan palkkausjärjestelmän käyt- töönotossa, soveltamisessa ja ylläpidossa.
Työn vaativuuteen perustuva tehtäväkohtainen palkka
2. Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuteen perus- tuva palkka muodostuu vaatimusryhmittelyn mukaisesta palkasta ja siihen mahdollisesti vaikuttavista erityistekijöistä.
Työn vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän tarkoituksena on mak- saa vaativammasta työstä korkeampi palkka.
Vaativuusryhmittely Vaativuusryhmä 1 (Palkat sivulla 92)
OSAAMINEN JA HARKINTA Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan työhön
opastuksella tai lyhyellä koulutuksella. Työssä on selkeät ohjeet ja työsken- telytilanteet toistuvat päivittäin samankaltaisina.
TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Työn tekemisen vaikutukset ulottuvat mahdollisesti lähimpään työyhteisöön tai vähäisessä määrin asiakkaisiin. Vaikutukset ovat rajattuja ja helposti muutettavissa.
VUOROVAIKUTUS TYÖSSÄ Työhön sisältyvä vuorovaikutus ja yhteistyö eri tahojen kanssa on vähäisessä määrin aloitteellisuutta vaativaa ja sisältö on lähinnä valmiin tiedon antamista ja vastaanottamista. Työlle on tunnus-
omaista kanssakäyminen lähityöyhteisössä.
Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti erilaiset avustavat tehtävät, kuten esi- merkiksi sairaala-, hoito- ja toimistoapulaisen tehtävät.
Vaativuusryhmä 2 (Palkat sivulla 92)
OSAAMINEN JA HARKINTA Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan esimerkiksi lyhyellä ammatillisella koulutuksella, vastaavan tasoisella oppisopimuskou- lutuksella, työpaikkakoulutuksella tai työkokemuksella. Työssä on yleisoh- jeet ja työtilanteet toistuvat yleensä samankaltaisina.
TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Työn tekemisen vaikutukset ulottuvat oman työn lisäksi lähimpään työyhteisöön tai asiakkaisiin. Vaikutukset ovat melko rajattuja ja yleensä kohtuullisilla keinoilla muutettavissa.
VUOROVAIKUTUS TYÖSSÄ Työhön sisältyvä vuorovaikutus ja yhteistyö eri tahojen kanssa on vähäisessä määrin aloitteellisuutta vaativaa ja sisältö on lähinnä valmiin tiedon antamista ja vastaanottamista. Työhön voi sisältyä myös henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisen henkilön aseman ja tilan- teen ymmärtämistä. Työlle on tunnusomaista kanssakäyminen työyhteisös- sä sekä rajatussa määrin asiakkaiden tai sidosryhmien kanssa.
Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti erilaiset perustyötehtävät, kuten esi- merkiksi hierojan, välinehuoltajan ja vastaanottoavustajan tehtävät sekä toi- miston rutiinitehtävät.
Vaativuusryhmä 3 (Palkat sivulla 92)
OSAAMINEN JA HARKINTA Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan esimerkiksi toisen asteen ammatillisella tutkinnolla, vastaavalla aikaisemmalla tutkin- nolla tai vastaavan tasoisella oppisopimuskoulutuksella. Työ edellyttää it- senäisiä valintoja menettelytavoissa.
TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Työn tekemisen vaikutukset ulottuvat myös lähintä työyhteisöä laajemmalle tai asiakkaisiin. Vaikutukset ovat mo- ninaisia ja usein vaikeasti muutettavissa.
VUOROVAIKUTUS TYÖSSÄ Työhön sisältyvä vuorovaikutus ja yhteistyö eri tahojen kanssa on aloitteellisuutta vaativaa, ja sen tarkoituksena on varmis- taa asioiden sujuminen ja tiedon oikea ymmärtäminen. Sen sisältö on esim. tiedottamista, neuvomista tai tiedon hankintaa toisilta. Työhön sisältyy tois-
tuvasti henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisen henkilön aseman tai ti- lanteen ymmärtämistä tai vuorovaikutusta asiakkaisiin tai sidosryhmiin.
Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti erilaiset ammattitehtävät, kuten esi- merkiksi lähihoitajan tehtävät ja vastaavan tasoiset hoito- ja vastaanotto- tehtävät sekä toimiston ammattitehtävät.
Vaativuusryhmä 4 (Palkat sivulla 92)
OSAAMINEN JA HARKINTA Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan esimerkik- si ammattikorkeakoulututkinnolla tai vastaavalla aikaisemmalla tutkinnol- la. Työ edellyttää itsenäistä useista eri lähteistä saatavan tiedon seurantaa, käytettävyyden arviointia ja yhteen sovittamista.
TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Työn tekemisen vaikutukset ulottuvat myös lähintä työyhteisöä laajemmalle tai useisiin asiakkaisiin. Vaikutukset ovat moninaisia ja yleensä vaikeasti muutettavissa tai jopa pysyviä. Vaiku- tukset saattavat heijastua myös organisaation toimintaedellytyksiin.
VUOROVAIKUTUS TYÖSSÄ Työhön sisältyvä vuorovaikutus ja yhteistyö eri tahojen kanssa on aktiivista toisiin ihmisiin vaikuttamista työyhteisön si- sällä tai sen ulkopuolella. Sen sisältö on esim. motivointia, neuvottelua, oh- jeistamista. Työhön sisältyy toistuvasti henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisen henkilön aseman tai tilanteen syvällistä ymmärtämistä tai vuorovai- kutusta asiakkaisiin tai sidosryhmiin ja näiden suhteiden ylläpitoa. Työ si- sältää säännöllisesti ongelmien käsittelyä ja niiden ratkaisemiseen osallis- tumista.
Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti erilaiset vaativat ammattitehtävät, ku- ten esimerkiksi sairaanhoitajan tehtävät ja vastaavan tasoiset hoitotehtävät sekä vaativat toimistotehtävät.
Vaativuusryhmä 5 (Palkat sivulla 92)
OSAAMINEN JA HARKINTA Tarvittavat tiedot ja taidot saadaan esimerkik- si ammattikorkeakoulututkinnolla tai vastaavalla aikaisemmalla tutkinnolla ja työkokemuksella. Työ edellyttää uusien ratkaisumallien löytämistä. Työ suoritetaan itsenäisesti toiminnan suunnitteluun tai asiantuntija-asemaan perustuen.
TYÖN VAIKUTUKSET JA VASTUU Työn tekemisen vaikutukset ulottuvat useisiin yksiköihin, sidosryhmiin, laajaan asiakaskuntaan tai ovat ratkaise- via organisaation tarjoamien palvelujen onnistumiselle. Vaikutukset ovat
pitkäaikaisia, vaikeasti muutettavissa ja jopa pysyviä. Vaikutukset heijastu- vat myös organisaation toimintaedellytyksiin. Työhön sisältyy merkittävää esimiesvastuuta tai erityisalueen asiantuntijavastuuta.
VUOROVAIKUTUS TYÖSSÄ Työhön sisältyvä vuorovaikutus ja yhteistyö eri tahojen kanssa on aktiivista toisiin ihmisiin vaikuttamista tai eri ryhmien ta- voitteiden yhteen sovittamista työyhteisön sisällä tai sen ulkopuolella. Sen sisältö on esim. motivointia, neuvottelua, kouluttamista. Työhön sisältyy toistuvasti vaativia henkilökontakteja, jotka edellyttävät toisten henkilöiden ja henkilöryhmien aseman tai tilanteen syvällistä ymmärtämistä tai vuoro- vaikutusta asiakkaisiin tai sidosryhmiin sekä näiden suhteiden solmimista ja ylläpitoa. Työ sisältää säännöllisesti laaja-alaisten ongelmien käsittelyä ja niiden ratkaisemiseen osallistumista.
Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti vaativat erityisosaamista edellyttävät asiantuntijatehtävät ja vaativat esimiestehtävät, kuten esimerkiksi osaston- ja apulaisosastonhoitajan sekä vastaavan hoitajan tehtävät.
Vaativuusryhmä 5b (Palkat sivulla 92)
Tähän ryhmään kuuluvat tyypillisesti kaikkein vaativimmat esimiestehtävät, joissa on alaisia ja/ tai merkittävä taloudellinen tai tulosvastuu, kuten esi- merkiksi vaativimmat osastonhoitajan, vastaavan hoitajan ja apulaisylihoi- tajan tehtävät.
Vaativuusryhmittelyn soveltaminen
3. Työ kuuluu siihen vaativuusryhmään, joka kokonaisuutena parhaiten vastaa työtehtävän edellyttämää osaamista ja muuta tehtävän vaativuutta. Kunkin vaativuusryhmän vähimmäispalkka on ko. ryhmän taulukkopalkka.
Lisäksi palkan määrää korottavat tehtävään sisältyvät erityistekijät. Palkkausjärjestelmä mahdollistaa, että tehtävä voidaan sijoittaa korkeam- paan palkkaryhmään kuin työehtosopimuksen esimerkkiluettelo edellyttää. Erityistekijälisän kriteerien täyttymistä arvioidaan suhteessa kyseisen vaati- vuusryhmän normaalitasoon.
Soveltamisohje
Vaativuusryhmää määriteltäessä arvioidaan työtehtävää, ei työnte- kijää. Arvioinnilla valitaan se vaativuusryhmä, joka kokonaisuutena parhaiten vastaa kyseisen työn sisältöä ja siinä vaadittavaa osaa- mista ja muita taitoja.
Vaativuusryhmiin sijoittaminen tapahtuu kolmen eri vaativuustekijä- kokonaisuuden perusteella: 1) osaaminen ja harkinta, 2) työn vaiku- tukset ja vastuu sekä 3) vuorovaikutus työssä.
Kohta 1
Osaamisen ja harkinnan osalta arvioidaan työtehtävän edellyttämää osaamista sekä sitä, kuinka itsenäistä työ on ja kuinka vaativia har- kintatilanteita työ sisältää.
Työ on sitä vaativampaa, mitä syvempää, laajempaa ja monipuoli- sempaa koulutuksella ja/tai työkokemuksella hankittua osaamista sen tekeminen edellyttää. Koulutuksella tarkoitetaan sekä ammatil- lista että jatko- ja täydennyskoulutusta. Vastaavasti harkinnan osal- ta työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän se vaatii itsenäisiä valin- toja menettelytavoissa ja mitä vähemmän suoraa ohjeistusta.
Kohta 2
Työn vaikutusten ja vastuun osalta arvioidaan työn sisältämää vas- tuuta sekä työn tekemisen vaikutusten laajuutta ja pysyvyyttä.
Työ on sitä vaativampaa, mitä laajemmin työn tekeminen vaikuttaa organisaation ulkoisiin ja/tai sisäisiin toimintaedellytyksiin ja asiak- kaisiin tai sidosryhmiin. Vastaavasti työ on sitä vaativampaa, mitä laaja-alaisempia ja pysyvämpiä päätöksiä ja ratkaisuja työtehtävään sisältyy ja mitä vaikeammin työn tekemisen vaikutukset, seuraukset ja tulokset ovat muutettavissa tai peruutettavissa.
Kohta 3
Vuorovaikutuksen osalta arvioidaan sekä vuorovaikutuksen laa- juutta että vuorovaikutuksen syvyyttä. Työ on sitä vaativampaa, mi- tä laajempaa työpaikan sisäistä tai organisaation ulkoisten tahojen kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä työ sisältää. Vas- taavasti työ on sitä vaativampaa, mitä enemmän oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta vuorovaikutus edellyttää ja mitä haasteellisemmasta tai tavoitteellisemmasta vuorovaikutuksesta on kyse.
Työ arvioidaan erikseen jokaisen vaativuustekijäkokonaisuuden osalta ja tämän jälkeen tehdään kokonaisarvio siitä, mikä vaativuus- ryhmä (1–5) parhaiten vastaa tehtävää työtä. Työ voi siis kokonai- suutena kuulua tiettyyn vaativuusryhmään, vaikka tehtävän sisältö poikkeaisikin yksittäisistä kyseisen vaativuusryhmän osatekijöistä. Vaativuusryhmien lopussa on arvioinnin tueksi kuvattu työtehtäviä, joita tyypillisesti kuuluu kuhunkin ryhmään.
4. Kullakin työpaikalla on määriteltävä palkkaa korottavat erityistekijät.
Jos työtehtävän sisältö poikkeaa vaativuusryhmän tavanomaisista tehtävänsisäl- löistä ja vaativuusryhmän töiden normaalista vaativuustasosta, palkan määrää ko- rottavat ainakin seuraavat erityistekijät, jos niitä sisältyy työpaikan työtehtäviin, luettelo ei ole tyhjentävä:
• työn edellyttämä erityinen työkokemus
Esim. dialyysihoidon tai astmahoidon hallitseminen.
Erikoissairaanhoidon erityisen pitkää työkokemusta ja osaamista edellyt- tävät tehtävät kuten patologian, kipsimestarin ja leikkaushoidon suunnit- telijan erityisosaaminen, työskentely erikoissairaanhoidon synnytyssalis- sa.
Erikoissairaanhoidon vaativissa tehtävissä kuten tehohoidossa, leikka- ussalissa, päivystyksessä tai synnytyssalissa sama tehtävänimike voi si- sältää erilaisia osaamistasoja/vaativuustasoja, kuten perehtymisvaihe, osaamisvaihe tai kokenut. Näistä ainakin osaamisvaihe tai kokenut vaihe tms. itsenäisen työskentelyn vaihe, on huomioitava erityistekijänä.
• tiiminvetäjän tms. osittainen esimiesvastuu
Esim. tiiminvetovastuu, osittainen esimiesvastuu, toistuvat esimiehen ly- hytaikaiset sijaistamiset.
• erityinen taloudellinen vastuu
Esim. suurasiakkuuksista vastaaminen.
• poikkeuksellisen vaativat työolosuhteet
• työn edellyttämät erityistaidot (esim. kielitaito, erityinen koulutus)
Esim. diabeteshoitaja, haavahoitaja, hygieniahoitaja/hygieniavastaava, muistihoitaja, kivunhoito, säteilyturvallisuusvastaava, PACS -pääkäyttäjyys.
• muut erityistekijät ja -vastuut
Esim. oman työn ohella oleva ICT-tukihenkilön tai ICT-pääkäyttäjän rooli, jotka eivät kuulu tehtävän varsinaiseen luonteeseen ja lisäävät tehtävän vaativuutta. Lisävastuut, jotka eivät kuulu tehtävän varsinaiseen luontee- seen ja lisäävät tehtävän vaativuutta kuten turvallisuus-, laatu- tai hankin- tavastaava.
Työpaikalla käydään yhdessä läpi erityistekijöiden työpaikkakohtaiset soveltamis- periaatteet. Jos työpaikalla on luottamusmies, periaatteet käydään läpi yhdessä hänen kanssaan. Soveltamisperiaatteissa määritellään, mitkä erityistekijät työ- paikalla vaikuttavat palkkaan ja minkä periaatteen mukaan eri tekijöiden vaikutus palkkaan määräytyy. Soveltamisperiaatteet tarkistetaan vuosittain. Soveltamispe- riaatteet sekä erityistekijälisän saajien lukumäärä, erityistekijälisien arvot ja jakau- tuminen eri ammattinimikkeiden välillä on oltava kaikkien työntekijöiden nähtävillä työpaikalla.
Työpaikan erityistekijälisän voi poistaa vain, jos lisään oikeuttavaa tehtävää ei enää ole työpaikalla.
Soveltamisohje
Palkkausjärjestelmän on tarkoitus ohjata työpaikkoja ottamaan tehtäväkohtaisissa palkoissa huomioon myös mahdollisia työnte- kijöiden yksilökohtaisiin työtehtäviin liittyviä vaativuusryhmän ta- vanomaisista tehtävänsisällöistä poikkeavia erityistekijöitä. Työeh- tosopimuksessa on lueteltu ne erityistekijät, joiden osalta on ainakin selvitettävä, löytyykö niitä työpaikan työtehtävistä. Paikallisesti on mahdollista soveltaa myös muita erityistekijöitä
Paikallisesti tulee määritellä, mitä erityistekijöitä työpaikan töihin si- sältyy ja miten erityistekijät vaikuttavat palkkaukseen.
Työpaikalla tulee ensin määritellä, mitä erityistekijöitä työpaikan työntekijöiden työtehtäviin sisältyy. Kysymys on sellaisista työteh- tävään sisältyvistä työn vaativuutta lisäävistä osatekijöistä, joiden ei voida katsoa sisältyvän vaativuusryhmän normaaliin työhön eikä tulevan kompensoiduksi vaativuusryhmän vähimmäispalkalla. Toi- seksi tulee määritellä, millä tavoin (esim. prosentuaalisina tai euro- määräisinä lisinä) erityistekijät otetaan huomioon tehtäväkohtaisis- sa palkoissa.
Nämä erityistekijöihin liittyvät soveltamisperiaatteet tulee työpaikal- la käydä läpi luottamusmiehen kanssa.
Soveltamisperiaatteet tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.
Tehtäväkohtaisen palkan erityistekijöiden työpaikkakohtaiset sovelta- misperiaatteet käydään läpi henkilöstön ja luottamusmiehen kanssa.
Allekirjoittajajärjestöt pitävät tärkeänä, että neuvotteluosapuolet miettivät yhdessä tehtäväkohtaisen palkan erityistekijöiden ja hen- kilökohtaisen palkanosan kriteerejä.
Palkan määräytyminen
5. Jokaisesta työpaikan tehtäväkokonaisuudesta laaditaan tehtävänkuvaus, josta ilmenevät vaativuusryhmään sijoittamisessa tarvittavat tiedot ja mah- dolliset tehtäväkohtaista palkkaa korottavat erityistekijät. Tehtävänkuvaus voidaan laatia työehtosopimuksen mallilomakkeelle (Liite 3.) tai työpaikalla voidaan laatia oma vastaavat tiedot sisältävä lomake.
Soveltamisohje
Tehtävän vaativuuden arviointi tapahtuu kirjallisen tehtävänkuvaus- lomakkeen avulla.
Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen pohjana on tehtävänku- vauslomake, jossa kuvataan työntekijän työtehtävän konkreettinen sisältö siten, että tehtävä voidaan sijoittaa tiettyyn vaativuusryh- mään ja voidaan arvioida, onko tehtävässä palkkaan vaikuttavia eri- tyistekijöitä.
Työntekijä täyttää tehtävänkuvauksen, tai työnantaja täyttää mallitehtävänkuvauk- sen tehtäväkokonaisuudesta ja työntekijä tekee siihen mahdolliset muutokset omien tehtäviensä osalta. Tehtävänkuvaus käydään läpi työnantajan ja työntekijän välillä ja osapuolet allekirjoittavat sen. Työnantaja hyväksyy lopullisen tehtävänku- vauksen.
Soveltamisohje
Tehtävänkuvauksessa voidaan käyttää työehtosopimuksen mallilo- maketta tai vastaavat tiedot sisältävää työpaikan omaa lomaketta. Työntekijä täyttää tehtävänkuvauslomakkeen, tai vaihtoehtoisesti työpaikalla voidaan laatia kustakin tehtäväkokonaisuudesta (esim. sairaanhoitajan tehtävät) yleinen tehtävänkuvaus, jota työntekijä voi täydentää tai muuttaa, siltä osin kuin hänen työnsä eroaa yleisestä kuvauksesta. Työntekijän täyttämä lomake tai täydentämä yleinen tehtävänkuvaus käydään läpi esimiehen kanssa ja viime kädessä tehtävänkuvauksen hyväksyy työnantaja. Käytyään läpi tehtävänku- vauksen osapuolet allekirjoittavat lomakkeen.
Työnantaja arvioi tehtäväkohtaisen palkan suuruuden tehtävänkuvauksen, työehto- sopimuksen vaativuusryhmittelyn ja työpaikkakohtaisten soveltamisperiaatteiden perusteella. Palkan määräytymisen perusteet käydään läpi työnantajan ja työnte- kijän välillä ja merkitään tehtävänkuvauslomakkeeseen. Työntekijän pyynnöstä pe- rusteet on käytävä läpi myös luottamusmiehen kanssa.
Soveltamisohje
Kun tehtävänkuvaukset on täytetty ja käyty läpi, työnantaja arvioi, mihin vaativuusryhmään työ kuuluu. Samoin arvioidaan, onko työssä työn vaativuutta lisääviä erityistekijöitä ja mikä on erityistekijöiden vaikutus palkkaan. Samassa vaativuusryhmässä voi olla vaativuu- deltaan erilaisia töitä. Tietyissä tilanteissa voi olla vaikea ratkais- ta oikeaa vaativuusryhmää. Tällöin on otettava huomioon, että osa töistä sijoittuu vaativuudeltaan vaativuusryhmien väliin ja tällöin työssä maksetaan lisäpalkkaa jonkin tai joidenkin erityistekijöiden perusteella.
Arvioinnin lopputulos käydään läpi työnantajan ja työntekijän välil- lä ja merkitään tehtävänkuvauslomakkeeseen. Perusteet on käytävä läpi myös luottamusmiehen kanssa, jos työntekijä niin haluaa.
Palkkausjärjestelmän ylläpito ja työn vaativuuteen perustuvan palkan muuttaminen
6. Työn vaativuuteen perustuva palkan määrittely tehdään uudestaan, jos työntekijän työtehtävän vaativuus muuttuu pysyvästi. Uutta palkkaa makse- taan tehtävän muutoksesta lukien.
Palkan määrittely tehdään uudestaan myös, jos työntekijän työtehtävän vaativuus muuttuu tilapäisesti vähintään neljän viikon ajaksi. Tämä ei kui- tenkaan koske vuosilomasijaisuuksia.
Työntekijällä on pyynnöstä oikeus saada tehtävänkuvauksensa ajantasai- suus tarkistetuksi vähintään kerran vuodessa. Tarkistus voidaan toteuttaa esimerkiksi kehityskeskustelun tai vastaavan yhteydessä.
Henkilökohtainen palkanosa
7. Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa hyvän työssä
suoriutumisen, henkilökohtaisen osaamisen tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Työntekijälle maksetaan vähintään henkilökoh- taisen palkanosan vuosisidonnaista osaa.
Henkilökohtaisen palkanosan perusteena voivat olla esim. työtulokset, työn sujuvuus ja tehokkuus, yhteistyökyky, joustavuus, kehittymiskyky ja -halu, huolellisuus, työkokemus ja sosiaaliset taidot sekä poikkeuksellisesti hen- kilöstön saatavuuteen liittyvät perusteet.
Henkilökohtaisen palkanosan maksuperusteet selvitetään henkilöstölle ja luottamusmiehelle. Henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi työnantajan ja työntekijän välillä. Maksuperusteet on oltava kaikkien työnte- kijöiden nähtävillä työpaikalla.
Soveltamisohje
Henkilökohtaisen palkanosan maksuperusteet selvitetään henkilös- tölle ja luottamusmiehelle.
Allekirjoittajajärjestöt pitävät tärkeänä, että neuvotteluosapuolet miettivät yhdessä tehtäväkohtaisen palkan erityistekijöiden ja hen- kilökohtaisen palkanosan kriteerejä.
Henkilökohtaista palkanosaa voidaan alentaa työtehtävän muuttuessa pysyvästi. Tällöin työntekijän palkka ei voi kuitenkaan laskea. Henkilökohtaista palkanosaa voidaan alentaa työntekijästä johtuvasta syystä vain poikkeuksellisesti, jos siihen on asiallinen ja painava syy.
Henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaisen takuun perusteella työntekijän henkilökohtaisen palkan on oltava 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 pro- senttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ja 7 palvelusvuoden täyttyessä vä- hintään 11 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta.
Puuttuvan koulutuksen vaikutus
8. Vailla työtehtävässä vaadittavaa koulutusta olevan työntekijän palkka saa olla enintään 10 % alempi kuin ko. vaativuusryhmän vähimmäispalkka. Työ- suhteessa olevan työntekijän aloittaessa oppisopimuskoulutuksen hänen palkkansa ei saa laskea.
9. Työntekijöille tai työntekijäryhmälle voidaan maksaa tulospalkkaa tai bo- nusta työn tuloksellisuuden perusteella. Maksamisperusteista ja kohderyh- mistä neuvotellaan paikallisesti.
Palvelusvuosiin laskettava aika
10. Palvelusvuosiin laskettavana palvelusaikana pidetään oman työnantajan palvelusta sekä sellaista muuta palvelusta, jossa työ on ollut samankaltais- ta ja säännöllinen työaika on ollut keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa.
Pöytäkirjamerkintä:
Työntekijän samana ajankohtana suorittamista palveluksista ote- taan ainoastaan yksi palvelussuhde huomioon.
Samana aikana suoritetut palvelusajat otetaan huomioon, jos ne yh- teensä ylittävät em. 19 tuntia viikossa, mutta mikään niistä ei erik- seen ylitä 19 tuntia viikossa.
Palvelu osa-aikaisessa työsuhteessa, jota ei edellä mainitulla tavalla lueta palvelusvuosiin, otetaan huomioon työajan suhteessa.
11. Palvelusvuosiin laskettaviksi ajaksi lasketaan opiskeluajasta kaksi vuotta, jos työntekijällä on työnantajan tämän tehtävissä edellyttämä akateeminen tutkinto tai kaksivuotinen opistoasteinen tutkinto ja yksi vuosi, jos työnteki- jällä on työnantajan edellyttämä kaksivuotinen kouluasteinen tutkinto tai yk- sivuotinen opistoasteinen tutkinto.
12. Palvelusvuosia laskettaessa vähennetään kuitenkin se aika, jona työnteki- jän työssäolo on ollut keskeytyneenä tai jona työssäolo palvelukseen otta- misen tapahduttua ei vielä ole alkanut, mikäli työnantaja ei ole kyseiseltä ajalta maksanut palkkaa.
13. Vähennykseksi ei kuitenkaan lueta aikaa, jona henkilön työssäolo on palve- lussuhteen kestäessä ollut keskeytyneenä vuosilomalain 2 luvun 7 §:n mu- kaisista syistä. Vähennykseksi ei myöskään lueta ko. kalenterivuoden aika- na enintään 30 päivää kestävän palkattoman työloman aikaa, jos työntekijä on ollut ko. kalenterivuoden aikana työssä vähintään yhden kuukauden. Vä- hennykseksi ei myöskään lueta enintään vuoden pituista poissaoloa ase- velvollisuuden, aseettoman ja siviilipalveluksen eikä naisten vapaaehtoisen asepalveluksen vuoksi.
14. Palvelusvuosiin lasketaan palvelusjaksosta vain täydet kalenterikuukaudet sekä 30 päivän yhdenjaksoinen palvelu. Jos työntekijä on ollut toistuvissa lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa, otetaan tällainen palvelu kuitenkin huomioon työajan suhteessa edellyttäen, että työntekijä esittää yhteenve- don työsuhteista kestoineen.
15. Oikeus vuosisidonnaiseen takuuseen perustuvaan korotukseen alkaa palve- lusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.
16. Työnantajan tulee työsuhteen alussa työsopimusta solmittaessa pyytää työntekijältä mahdolliset vuosisidonnaiseen takuuseen oikeuttavat tiedot. Työntekijän on tällöin esitettävä tarvittavat tiedot työkokemuksesta ennen lisän myöntämistä. Työsuhteen jatkuessa seuraava vuosisidonnainen takuu myönnetään työnantajan toimesta.
Osa-aikaisen palkka
17. Osa aikaisen työntekijän työehtosopimuksen mukainen kuukausipalkka määräytyy 6 §:n mukaisen säännöllisen työajan ja työsopimuksella sovitun lyhyemmän työajan välisessä suhteessa. Kuitenkin näin laskettua enintään keskimäärin alle 19 tuntia viikossa tekevän osa-aikatyöntekijän vähimmäis- palkkaa korotetaan 5 prosenttiyksiköllä.
Päivä- ja tuntipalkan laskeminen
18. Osakuukauden palkka lasketaan työsuhteen alkaessa tai päättyessä kes- ken palkanmaksukauden sekä palkattomien poissaolojen yhteydessä. Osa- kuukauden palkka lasketaan joko päivä- tai tuntipalkkana käyttäen jakaja- na työvuorolistan mukaista kuukauden työpäivien tai työtuntien lukumäärää taikka 20. kappaleessa tarkoitettua jakajaa. Kertojana käytetään palkkaan oikeuttavien työpäivien tai työtuntien lukumäärää ko. kuukautena.
19. Tämän sopimuksen 6 §:n mukaisessa jaksotyössä lasketaan osakuukau- den palkka 18. kappaleesta poiketen siten, että päiväpalkka saadaan jaka- malla kuukausipalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka kerrotaan työssäolojakson maanantain ja perjantain välille osuvien päivien lukumäärällä.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Työvuorolistan julkaisemisen jälkeen tietoon tulevat palkattomat poissaolot alentavat palkkaa poissaoloajan työtuntien mukaisesti. Tuntipalkka lasketaan 20. kohdan mukaisesti.
20. Laskettaessa lisä-, yli-, sunnuntai-, ilta-, yö-, lauantaityö- ym. korvausten pe- rusteena olevaa tuntipalkkaa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 163 silloin, kun työaika on tämän sopimuksen normaalityöaikamuodon ja jak- sontyön enimmäisviikkotyöaika. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasialli- sesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää. Tuntipal- kanjakaja toimistotyöajassa on 160.
Lisät palkalliselta poissaololta
21. Palkalliselta poissaoloajalta otetaan huomioon säännölliseltä työajalta tu- levat lisät siten, kuin tämän työehtosopimuksen 16 §:n 8. kappaleessa on määrätty.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Työntekijän ollessa yhden päivän palkattomasti poissa työstä vä- hennetään edellä mainitulla tavalla laskettu päiväpalkka työntekijän kuukausipalkasta.
Jos työpäivä jää tilapäisesti vajaaksi työntekijän pyynnöstä tai muu- toin, vähennetään kuukausipalkasta edellä mainitulla tavalla lasket- tu tuntipalkka kultakin poissaolotunnilta.
Palkka tilapäisissä työsuhteissa
22. Lyhyissä tilapäisissä enintään yhden viikon kestävissä työsuhteissa käytet- tävä tuntipalkka saadaan jakamalla asianomaisen vaativuusryhmän 7 pal- velusvuoden mukainen palkka työehtosopimuksen mukaisella tuntipalkan jakajalla sekä lisäämällä tuntipalkkaan erillisenä lisänä vuosilomalain mu- kainen lomakorvaus.
Paikkakuntakalleusluokittelu
23. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) on oma palkka- taulukkonsa ja muulla Suomella oma palkkataulukko (PKL I).
Palkan maksaminen
24. Xxxxxxx palkka sopimuksen mukaan maksetaan työntekijän pankkitilille, on
maksumääräys lähetettävä niin ajoissa, että palkan voidaan laskea olevan erääntymispäivänä työntekijän käytettävissä.
Kaaviokuva palkanmuodostuksesta
25. Lisätään seuraava kaaviokuva palkanmuodostumisesta
Työntekijän palkan muodostuminen
Koko prosessin on oltava avoin ja kirjallinen.
Muu henkilö- kohtainen palkanosa
Vuosi- sidonnainen takuu
Erityis- tekijälisä
Vaativuus- ryhmän mukainen palkka
Maksuperusteet selvitetään henkilöstölle ja luottamusmiehelle, käydään läpi työntekijän kanssa.
Määräytyy palvelusvuosien perusteella (4 / 7 vuotta).
Soveltamis-
periaatteet käydään vuosittain läpi luottamusmiehen kanssa.
Käydään työntekijän kanssa läpi erityistekijöiden vaikutus palkkaan ja merkitään tehtävänkuvaukseen.
Laaditaan kirjallinen tehtävänkuvaus yhdessä työntekijän kanssa.
Arvioidaan työehtosopimuksen kriteerien perusteella oikea vaativuusryhmä.
Tehtävänkuvaus tarkastetaan pyynnöstä vuosittain tai vaativuuden muuttuessa pysyvästi.
Henkilö- kohtainen palkanosa
Tehtävä- kohtainen palkka
4
3
2
1
Sopimuksen voimassaolo
26. Tämä sopimus on voimassa järjestöjen välisen työehtosopimuksen osana.
Palkkataulukot | ||
Palkkataulukko 1.8.2020 alkaen | ||
Vaativuusryhmä Hki ym | PKL I | |
VR 1 1847,46 | 1809,74 | |
VR 2 1971,12 | 1957,57 | |
VR 3 2146,93 | 2092,86 | |
VR 4 2485,75 | 2403,52 | |
VR 5 2675,93 | 2594,69 | |
VR 5b 3098,04 | 2989,42 | |
Palkkataulukko 1.7.2021 alkaen
Vaativuusryhmä | Hki ym | PKL I |
VR 1 | 1884,41 | 1845,93 |
VR 2 | 2010,54 | 1996,72 |
VR 3 | 2189,87 | 2134,72 |
VR 4 | 2535,47 | 2451,59 |
VR 5 | 2729,45 | 2646,58 |
VR 5b | 3160,00 | 3049,21 |
Tehtävänkuvauslomake
(lue koko lomake ennen sen täyttämistä)
Työnantaja (toimipiste) Tehtävänimike
1. Tehtävän pääasialliset tehtäväkokonaisuudet
• Olennaisimmat ja tärkeimmät tehtäväkokonaisuudet. Erilaisia työvaiheita ei tarvitse kuvata.
2. Muut tehtävän osa-alueet
• Esimerkiksi sijaisuudet, työryhmät, projektit, muut lisätehtävät.
3. Tehtävään liittyvä osaaminen ja harkinta
• Millaista koulutusta ja/tai työkokemusta tehtävässä vaaditaan?
• Mitä muita tietoja ja taitoja tehtävä edellyttää?
• Minkälaisia harkinta- ja valintatilanteita työ sisältää?
• Ohjataanko työtä ennalta määritellyillä ohjeilla, menettelytavoilla tai vakiintuneilla malleilla? Minkälaisilla?
4. Työn vaikutukset ja vastuu
• Kuvaa tehtävään liittyvän päätöksenteon ja vastuun luonnetta ja laajuutta
• Miten laajalle työn tekemisen vaikutukset ja seuraukset ulottuvat työyhteisössä tai sen ulkopuolella?
• Miten helposti työn tekemisen vaikutukset ja seuraukset ovat muutettavissa?
• Millä tavoin tehtävä vaikuttaa muiden työskentelyyn ja työpaikan toiminnan tavoittei- den saavuttamiseen?
5. Vuorovaikutus työssä
• Minkälaista organisaation sisäisten tai ulkoisten tahojen kanssa tapahtuvaa vuoro- vaikutusta ja yhteistyötä työ sisältää ja minkä tahojen kanssa?
• Mitkä ovat tehtävään sisältyvän vuorovaikutuksen tavoitteet (informaation jakaminen tai vastaanottaminen, motivointi, sitouttaminen ym.)?
6. Muuta
Mitkä muut asiat mahdollisesti vaikuttavat tehtävän vaativuuteen?
Olemme käyneet läpi tehtävänkuvauksen
/ /
Työntekijän allekirjoitus Työnantajan allekirjoitus
Palkan määräytymisen perusteet (vaativuusryhmä ja mahdollisten erityistekijöiden vaikutus palkkaan):
Työaikapankki terveyspalvelualalle
1. Työaikapankkimallin tarkoitus ja käyttöönotto
Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämiseksi ja työn ja vapaa-ajan yhteensovit- tamiseksi sekä toiminnallisesti järkevien ja tuloksellisten työaikajärjestelyjen mah- dollistamiseksi voidaan sopia työaikapankkijärjestelmästä alla olevien kohtien mu- kaisesti.
Työaikapankkijärjestelmästä sovitaan kirjallisesti työnantajan ja yksittäisen työnte- kijän välillä. Sopimus on voimassa toistaiseksi tai määräajan.
2. Työaikapankin osatekijät Työaikapankin osatekijöinä voivat olla:
• Lisä- tai ylityö ja ylityön korotusosa
• Lauantai-, sunnuntai-, ilta- ja yötyökorvaus
• Varallaolokorvaus
Vapaat säästetään työaikapankkiin tunteina ja minuutteina ja vapaa annetaan tun- teina tai työpäivinä (5/vk) siten, että kokonaisen vapaapäivän pituus on työntekijän keskimääräinen viikkotyöaika/5:llä eli täyttä työaikaa tekevällä normaali- ja jakso- työssä 7 h 39 min ja toimistotyöajassa 7 h 30 min 31.8.2020 lukien tai lähinnä ky- seistä ajankohtaa alkavan työvuoroluettelon alusta lukien.
Esimerkiksi:
1) Yksi vuorokautinen ylityötunti, joka korvataan 50 %:lla korotetulla perus- tuntipalkalla on 1 h 30 min, kun se siirretään työaikapankkiin.
2) Säännöllisenä työaikana tehdystä iltatyöstä maksettava iltatyölisä, 15 % perustuntipalkasta, on työaikapankkiin siirrettynä yhdeltä tunnilta 9 min.
Työaikapankin osatekijöiden siirtämisestä työaikapankkiin on sovittava esimiehen kanssa viimeistään samalla, kun sovitaan niiden tekemisestä. Työntekijällä on oi- keus säästää työaikapankkiin enintään 150 tuntia.
3. Työaikapankin kertymän pitäminen vapaana
Työaikapankkia käyttöönotettaessa on hyvä sopia työnantajan ja työntekijän välillä alustavasti siitä, milloin kertyneet työtunnit on tarkoitus käyttää. Vapaan ajankoh- dasta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Jollei vapaan ajankohdasta voi- da sopia, työntekijän on ilmoitettava sen pitämisestä viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmässä on mahdolli- simman hyvä yhteensovitus työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa.
4. Työaikapankin hallinnointi ja kirjanpito
Työaikapankkiin säästetyt työntunnit merkitään työaikakirjanpitoon, jonka sisällös- tä työntekijällä on pyynnöstä oikeus saada tiedot.
5. Työaikapankin vaikutus työsuhteen muihin ehtoihin
Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Työaika- pankkivapaa käsitellään työaikakirjanpidossa työssäoloaikana.
6. Työntekijän sairastuminen työaikapankkivapaan käytön yhteydessä
Jos työntekijä sairastuu ennen sovitun työaikapankkivapaan alkamista, sairaus- poissaolon ajalle suunniteltu vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajankohtana. Jos työntekijä sairastuu pankkivapaan aikana, ei työkyvyttömyysjak- son yhtä päivää ylittävää osaa lasketa työaikapankkivapaaksi, ellei lyhyemmästä ole sovittu. Pitämättä jäänyt vapaa siirtyy annettavaksi myöhemmin sovittavana ajankohtana. Jos sairauspoissaolo päättyy ennen sovitun vapaan päättymistä, va- paa jatkuu sovitun mukaisena. Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan työn- antajalle välittömästi työkyvyttömyyden alettua. Todistus työkyvyttömyydestä toi- mitetaan työnantajalle työpaikan käytännön mukaisesti.
7. Työaikapankkivapaan ajalta maksettava palkka
Työaikapankkivapaan ajalta maksetaan työntekijälle henkilökohtaisen säännölli- sen kuukausipalkan mukainen palkka.
Luontoisedut annetaan työaikapankkivapaan ajalta vähentämättöminä.
8. Työaikapankkisopimuksen päättyminen
Työsuhteen päättyessä tai irtisanottaessa työaikapankkisopimus työaikapankissa
pitämättä olevat tunnit maksetaan rahana, ellei sovita niiden pitämisestä vapaana ennen työsuhteen tai työaikapankkisopimuksen päättymistä. Vapaasta maksetta- van korvauksen suuruus määräytyy työsuhteen päättymishetkellä voimassa ole- vien palkkausperusteiden mukaan.
Sovittaessa työntekijällä on oikeus saada ja työnantajalla on oikeus antaa työaika- pankkiin kerrytetyt tunnit rahana myös työtehtävien tai palkkausperusteiden olen- naisesti muuttuessa.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus työaikapankista on irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
Yli vuoden kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.
Helsingissä 24.11.2011 Terveyspalvelualan liitto ry
Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry
Selviytymislauseke terveyspalvelualan työehtosopimukseen
Allekirjoittajajärjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että mikäli yritys on poikkeuk- sellisissa taloudellisissa vaikeuksissa ja sillä olisi työsopimuslain 7:3 §:n mukaiset perusteet irtisanoa työntekijöitä, paikallisesti voidaan sopia toisin työehtosopimuksen jäljempänä erikseen mainituista työehdoista.
Sopimuksen osapuolet
Sopijaosapuolia ovat työnantaja ja allekirjoittajajärjestön luottamusmies. Luottamusmiehen kanssa tehtävää sopimusta saa soveltaa kaikkiin työnte- kijöihin, ellei sen soveltamisalaan sovita rajauksia tai muita ehtoja. On suo- siteltavaa, että allekirjoittajajärjestön luottamusmiehelle on annettu tilai- suus käydä luottamusmieskurssien perus- ja jatkokurssit.
Sopimuksen edellytykset
Selviytymislausekkeen käyttöönotosta voidaan neuvotella paikallisesti, jos työnantaja on joutunut ennalta arvaamattomiin, taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämiseen. Taloudellisten vaikeuk- sien tulee koskea koko yritystä. Sopimus voidaan tehdä vain erittäin paina- vista ja poikkeuksellisista syistä tilanteissa, joissa se on välttämätön työn- antajan toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi.
Paikallisissa neuvotteluissa todetaan yhteisesti toimenpiteiden tarve ja mitoitus sekä vaikutus kriisistä selviytymiseen yhdessä muiden toimenpi- teiden kanssa. Perusteena ei voi olla kilpailuedun hankkiminen suhteessa muihin alan yrityksiin, eikä sopimusta voida tehdä pelkkiin talousarvioihin perustuen ellei perustetta ole jo olemassa.
Sopimuksen tehnyttä työntekijää ei voida lomauttaa, osa-aikaistaa tai irti- sanoa taloudellis-tuotannollisin syin sopimuksen voimassaoloaikana eikä 2 kuukauden kuluessa sen päättymisestä. Jos työnantaja toimii edellä maini- tun määräyksen vastaisesti, sopimus purkautuu välittömästi ja työnantaja korvaa sovitun säästön kyseisen työntekijän osalta.