SATAKUNTALIITON SÄÄNNÖT
SATAKUNTALIITON SÄÄNNÖT
19.2.2018
SATAKUNTALIITON SÄÄNNÖT
4
III Talous sekä hallinnon ja talouden tarkastus 8
11
I OSA: Hallinnon ja toiminnan järjestäminen
11
Toimivalta henkilöstöasioissa 15
Asiakirjahallinnon järjestäminen 20
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 28
29
Maakuntavaltuuston toiminta 29
Maakuntavaltuuston kokoukset 30
Enemmistövaali ja suhteellinen vaali 36
Valtuutetun aloite- ja kyselyoikeus 38
III OSA: Päätöksenteko- ja hallintomenettely
39
Toimielinten ja viranhaltijoiden toimivalta 46
Luottamushenkilöiden palkkiosääntö 50
SISÄISEN VALVONNAN JA TARKASTUKSEN OHJEET
54
1 Sisäisen valvonnan perusteet 54
SATAKUNTALIITON HANKEHALLINNOINNIN OHJEET
66
1.Hankehallinnoinnin tehtävä 66
3.Hankehallinnointi: kansallinen ja EU -rahoitus 69
SATAKUNNAN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS
71
III luku Yhteistyöryhmän tehtävät 74
IV luku Sihteeristö ja maaseutujaosto 76
78
Päivitetty maakuntavaltuusto 11.12.2020 § 21
1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Satakuntaliitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Satakuntaliitto. Kotipaikka on Porin kaupunki.
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Eura, Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Jämijärvi,
Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä ja Ulvila.
3 § Toiminta-ajatus ja tehtävät
Satakuntaliitto toimii Satakunnan maakunnan, sen kuntien ja asukkaiden eduksi kehittämis-, edunvalvonta-, tutkimus- ja suunnitteluorganisaationa.
Satakuntaliiton tehtävänä on
- edistää maakunnan henkistä ja aineellista vaurastumista sekä hyvän ympäristön turvaamista sekä valvoa maakunnan etua,
- vahvistaa maakunnan sisäistä sekä kuntien ja kuntayhtymien välistä yhteistyötä sekä toimia maakunnallisena yhteistyöelimenä maakunnan kehittämisasioissa,
- hoitaa alueiden kehittämisestä annetun lain mukaiset aluekehitysviranomaisen tehtävät ts. huolehtia toimialueellaan yleisestä aluepoliittisesta suunnittelusta, aluekehittämisohjelmien valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta sekä aluehallintoviranomaisille kuuluvien aluekehitystoimenpiteiden yhteensovittamisesta,
- avustaa ja palvella kuntia niiden tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa,
- huolehtia alueellaan maakuntakaavan laatimisesta ja muista maakuntakaavoitukseen liittyvistä tehtävistä ja edistää maakuntakaavan toteuttamista sekä
- huolehtia lainsäädäntöön perustuvista muista tehtävistä sekä jäsenkuntien yhdessä sille osoittamista tehtävistä.
Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa täyttä korvausta vastaan suorittaakseen kuntayhtymän toimialaan liittyvän toimeksiannon muiltakin kuin jäsenkunnilta.
Edustajainkokous
4 § Edustus edustajainkokouksessa
Jäsenkunnat valitsevat edustajat edustajainkokoukseen kunnan edellisen vuoden alun asukaslu- vun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa neljää tuhatta asu- kasta kohti, kuitenkin enintään viidennes rajoittamattomasta kokonaisedustajamäärästä. Rajoitusta
ei sovelleta kesken valtuustokauden tapahtuvissa kuntajaon muutoksissa, ellei muutoksen yhtey- dessä järjestetä ylimääräisiä kunnallisvaaleja.
Kullekin edustajalle valitaan henkilökohtainen varaedustaja. Kullakin edustajalla on edustajainkokouksessa yksi ääni.
Edustajan ja varaedustajan on oltava jäsenkuntien valtuutettuja.
5 § Edustajainkokous
Edustajainkokous pidetään kunnallisvaalien jälkeisen vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Maakuntahallitus päättää edustajainkokouksen ajasta ja paikasta.
Kutsu edustajainkokoukseen on toimitettava kirjallisesti jäsenkunnille vähintään kolme kuukautta ennen kokousta.
Jäsenkuntien on kirjallisesti ilmoitettava valitsemiensa kokousedustajien nimet maakuntahallitukselle viimeistään kuukautta ennen edustajainkokousta.
Edustajainkokouksen esityslista on lähetettävä kokousedustajille viimeistään kymmenen päivää ennen edustajainkokousta.
6 § Edustajainkokouksen järjestäytyminen
Maakuntahallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen, minkä jälkeen edustajainkokous valitsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lisäksi edustajainkokous valitsee itselleen sihtee- rin ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.
7 § Edustajainkokouksen päätösvaltaisuus
Kuntien edustajainkokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet edustajista on saapuvilla.
8 § Edustajainkokouksen päätöksenteko
Edustajainkokouksen päätöksenteossa noudatetaan soveltuvin osin maakuntavaltuuston työjärjestyksen määräyksiä.
9 § Edustajainkokouksen tehtävät
Edustajainkokous:
1) valitsee jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet, ellei tässä perussopimuksessa ole muuta määrätty sekä
2) käsittelee maakuntahallituksen antaman kertomuksen edellisen edustajainkokouksen jälkeen tapahtuneesta kuntayhtymän toiminnasta.
Yhtymävaltuusto
10 § Yhtymävaltuuston nimi
Yhtymävaltuustosta käytetään nimitystä Satakunnan maakuntavaltuusto, lyhennettynä maakuntavaltuusto.
11 § Maakuntavaltuuston jäsenten valinta
Maakuntavaltuustoon valitaan jäsenet kunnan edellisen vuoden alun asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa neljää tuhatta asukasta kohti, kuiten- kin enintään viidennes rajoittamattomasta kokonaisjäsenmäärästä.
Kullekin valtuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi.
Maakuntavaltuuston jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja, ja valtuustossa edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Mikäli valtuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai muusta syystä eroaa valtuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen on mahdollisuuksien mukaan edustettava samaa poliittista ryhmää kuin se, jonka tilalle hänet valitaan.
Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, uudet jäsenkunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon tämän perussopimuksen mukaisesti.
Kuntajaon muutokset otetaan huomioon valtuuston kokoonpanossa siten, että valtuustoon valittavien edustajien lukumäärä lasketaan perussopimusta vastaavalla tavalla muutosta seuraa- van valtuustokauden alusta lukien, ellei muutoksen yhteydessä järjestetä ylimääräisiä kunnallis- vaaleja.
12 § Jäsenten äänivalta
Kullakin valtuuston jäsenellä on yksi ääni. Mikäli jäsen on estynyt tai poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle.
13 § Päätösvaltaisuus
Maakuntavaltuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla.
Maakuntavaltuuston kokouskutsun lähettämisestä määrätään maakuntavaltuuston työjärjestyk- sessä.
14 § Maakuntavaltuuston kokoukset
Maakuntavaltuusto kokoontuu tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kahteen kokoukseen vuo- dessa, kevät- ja syyskokoukseen.
15 § Maakuntavaltuuston tehtävät
Jäsenkunnat käyttävät maakuntavaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa Satakuntaliiton asioissa.
Maakuntavaltuuston kevätkokouksessa maakuntavaltuusto
1. valitsee maakuntavaltuustolle puheenjohtajan ja valtuuston työjärjestyksessä määrätyn
määrän varapuheenjohtajia
2. käsittelee hallituksen kertomuksen kuntayhtymän toiminnasta edellisenä vuonna sekä tilintarkastuskertomuksen ja siinä tehtyjen mahdollisten muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot
3. päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan arviointikertomus, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta
4. valitsee hallituksen jäsenet, näiden henkilökohtaiset varajäsenet sekä puheenjohtajan ja päättämänsä määrän varapuheenjohtajia
5. asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten sekä valitsee tarkastuslautakunnan esityksen perus- teella yhden tai useamman tilintarkastajan sekä varatilintarkastajat
6. käsittelee muut maakuntavaltuuston päätettävät asiat.
Maakuntavaltuuston syyskokouksessa maakuntavaltuusto
1. hyväksyy seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion
2. hyväksyy kolmea tai useampaa vuotta koskevan taloussuunnitelman
3. päättää jäsenkuntien seuraavan kalenterivuoden maksuosuuksista sekä maksuajoista
4. käsittelee muut maakuntavaltuuston päätettävät asiat.
Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntavaltuuston työjärjestyksen, hallintosäännön ja tarpeelliset johtosäännöt.
Maakuntavaltuusto valitsee liiton johtajan, josta käytetään nimitystä maakuntajohtaja.
Hallitus
16 § Kokoonpano ja nimi
Hallitukseen valitaan maakuntavaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi 13 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksesta käytetään nimitystä maakuntahallitus.
Hallitusta valittaessa pyritään sen lisäksi, mitä kuntalaissa on säädetty, ottamaan huomioon alueellinen edustavuus ja jäsenkuntien erilaisuus.
17 § Hallituksen tehtävät
Hallitus valvoo yhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset.
Hallituksen tehtävistä ja kokoontumisesta annetaan tarkemmat määräykset hallintosäännössä.
18 § Nimenkirjoitusoikeus
Hallintosäännössä määrätään, kenellä on oikeus allekirjoittaa asiakirjat kuntayhtymän puolesta.
Tarkastuslautakunta
19 § Määräykset tarkastuslautakunnasta
Tarkastuslautakuntaa koskevat määräykset ovat tarkastussäännössä.
Maakuntien yhteistoiminnan aluejako, tehtävät ja päätöksenteko 20 § Yhteistoiminta-alue
Alueiden kehittämislain mukaisen yhteistoiminta-alueen muodostavat Satakunta ja Varsinais- Suomi.
21 § Toimielimet ja päätöksenteko
Alueiden kehittämislain mukaisen yhteistoiminnan piiriin kuuluvien asioiden käsittelyyn liittyvät päätökset tehdään maakunnan liittojen yhtäpitävillä päätöksillä.
Päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä.
Päätökset maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä.
III Talous sekä hallinnon ja talouden tarkastus
22 § Peruspääoma
Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.
Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää maakuntavaltuusto.
Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämän pääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää maakuntavaltuusto.
23 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät niiden maksuosuuksien suhteen mukaan, mitkä jäsenkunnille on 26 §:n 1 momentin nojalla viimeksi päättyneeltä varainhoitovuodelta määrätty. Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkunta- osuuksista.
24 § Talousarvio ja -suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.
Seuraavan kalenterivuoden talousarvio- ja suunnitelmaehdotus on toimitettava jäsenkunnille 31.10. mennessä ja hyväksytty talousarvio- ja suunnitelma 30.11. mennessä.
Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.
25 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy maakuntavaltuusto.
26 § Jäsenkuntien maksuosuudet
Se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina.
Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä kalenterivuotena toimitetussa kunnallis- ja yhteisöverotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen kunnallis- ja yhteisöveron määrien suhteessa.
Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana valtuuston päättämissä erissä ja päättäminä aikoina
27 § Investoinnit ja pitkäaikaisen vieraan pääoman rahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoon valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena tai oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättävät jäsenkunnat hankekohtaisesti.
Perustamishankkeen arvioitu kustannus jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntaosuuk- siksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa, ellei muusta jakoperusteesta ole sovittu hankekohtaisesti.
Jäsenkunnalta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainan lyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi. Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitse- misestä sijoituspääomarahastoon päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin.
28 § Rahastojen perustaminen
Sijoituspääomarahaston perustamisesta ja sen säännöstä päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin. Muun rahaston perustamisesta ja sen säännöstä päättää yhtymävaltuusto.
29 § Viivästyskorko
Jäsenkunnan maksuerän tai muun maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron.
30 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet ja esittelijä. 31 § Kuntayhtymästä eroavien ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan maakuntavaltuuston päätöksellä sen jäsenkuntaosuus tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan jäsenkuntaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
32 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan, mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty Satakuntaliiton tarkastussäännössä.
Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.
33 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa maakuntahallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.
Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden maksuosuuksien suhteen mukaan, mitkä jäsenkunnille on 26 §:n 1 momentin nojalla viimeksi päättyneeltä varainhoitovuodelta määrätty. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
34 § Uuden jäsenkunnan ottaminen
Milloin kunta liitetään valtioneuvoston päätöksellä kuntayhtymän alueeseen, saa kunta jäsenyyden ilman eri hakemusta päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien. Muussa tapauksessa esitys jäsenyydestä tehdään kuntayhtymälle ja jäseneksi hyväksyminen tapahtuu perussopimuksen hyväksymismenettelyn mukaisesti.
35 § Kuntayhtymästä eroaminen tai kuntaliitos
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden lopussa.
Mikäli kunta valtioneuvoston päätöksellä poistetaan kuntayhtymän alueesta tai kunta liitetään toiseen jäsenkuntaan, saa kuntayhtymän alueesta poistuva kunta tai toiseen jäsenkuntaan yhdis- tyvä
kunta eron ilman eri hakemusta päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.
36 § Voimaantulo ja soveltaminen
Perussopimus tullut voimaan 1.7.2000 Tarkistettu maakuntavaltuustossa 28.4.2017
Päivitetty maakuntavaltuusto 11.12.2020 § 20
I OSA: Hallinnon ja toiminnan järjestäminen
I LUKU
Maakunnan johtaminen
1 §
Hallintosäännön soveltaminen
Satakuntaliiton hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelyssä noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä, ellei laissa ole toisin säädetty.
Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan seuraavilla asiakir- joilla:
- jäsenkuntien hyväksymä perussopimus
- maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestys
2 § Johtamisjärjestelmä
Kuntayhtymää johdetaan Satakuntaliiton toimintastrategian ja talous- ja toi- mintasuunnitelman mukaisesti.
Maakuntavaltuusto vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta sekä käyt- tää kuntayhtymän päätösvaltaa. Maakuntavaltuusto siirtää toimivaltaansa hal- lintosäännön määräyksillä.
Maakuntahallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpa- nosta ja laillisuuden valvonnasta. Maakuntahallitus johtaa kuntayhtymän toi- mintaa, hallintoa ja taloutta. Maakuntahallitus vastaa kuntayhtymän toiminnan yhteensovittamisesta, henkilöstöpolitiikasta ja huolehtii kuntayhtymän sisäi- sestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä.
Maakuntajohtaja johtaa maakuntahallituksen alaisena kuntayhtymän hallin- toa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Maakuntajohtaja vastaa asioiden val- mistelusta maakuntahallituksen käsiteltäväksi.
Maakuntajohtajalla on apunaan toimialajohtajista koostuva johtoryhmä.
3 §
Esittely maakuntahallituksessa
Maakuntahallituksen esittelijänä toimii maakuntajohtaja. Maakuntajohtajan ol- lessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty.
4 §
Maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtävät
Maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtäviin kuuluu:
1. johtaa maakuntahallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa sekä pitämällä sopivin tavoin yhteyttä maakunnan asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin;
2. vastata maakuntajohtajan johtajasopimuksen valmistelusta ja huolehtia maakuntahallituksen ja -valtuuston kytkemisestä valmisteluprosessiin tarkoi- tuksenmukaisella tavalla; sekä
3. vastata siitä, että maakuntajohtajan kanssa käydään vuosittain tavoite- ja arviointikeskustelut.
5 §
Kuntayhtymän viestintä
Maakuntahallitus johtaa kuntayhtymän viestintää ja tiedottamista. Maakunta- hallitus hyväksyy tiedotusohjeet viestinnän ja tiedottamisen periaatteista sekä nimeää viestinnästä ja tiedottamisesta vastaavat viran- ja toimenhaltijat.
Toimielimet luovat omalla toimialallaan edellytyksiä läpinäkyvälle toiminnalle asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.
Maakuntahallitus, toimikunnat, maakuntajohtaja sekä toimialojen johtavat vi- ranhaltijat huolehtivat, että maakunnan asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat riittävästi tietoja valmisteltavina olevista yleisesti merkittävistä asioista ja voi- vat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden valmisteluun. Viestinnässä käyte- tään selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otetaan huomioon maakunnan eri asukasryhmien tarpeet.
II LUKU
Toimielinorganisaatio
6 §
Kuntayhtymän toimielimet
Kuntayhtymällä on maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja tarkastuslauta- kunta.
Maakunnassa on alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden ja raken- nerahasto-ohjelman toimeenpanon yhteensovittamista varten maakunnan yh- teistyöryhmä. Maakuntahallitus asettaa yhteistyöryhmän aluekehityslainsää- dännössä säädettyjen tahojen edustajista. Yhteistyöryhmän tehtävät määritel- lään tarkemmin kulloinkin voimassa olevassa laissa alueiden kehittämisestä. Yhteistyöryhmää koskevista tarkemmista määräyksistä säädetään yhteistyö- ryhmän työjärjestyksessä, jonka hyväksyy maakuntahallitus.
Maakuntavaltuusto voi perustaa muita pysyviä toimikuntia, neuvottelukuntia ja yhteistyöryhmiä.
7 §
Toimielinten koko ja toimikausi
Maakuntavaltuuston ja -hallituksen koko ja toimikausi määräytyvät kuntayhty- män perussopimuksen mukaisesti. Jäsenkunnat nimeävät valtuuston jäsenet perussopimuksessa sovitulla tavalla.
Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakun- nan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja.
Muiden kuin yllä mainittujen toimielinten osalta koosta ja toimikaudesta päät- tää se toimielin, joka tekee toimielimen asettamispäätöksen. Toimielimen toi- mikausi ei voi olla pidempi kuin sen asettaneen toimielimen toimikausi.
III LUKU
Henkilöstöorganisaatio
8 §
Henkilöstö- ja toimialaorganisaatio
Virasto on jaettu hallinnollisesti seuraaviin toimialoihin:
1. Aluekehityksen toimiala, jonka johtajana toimii aluekehitysjohtaja.
2. Alueiden käytön toimiala, jonka johtajana toimii alueiden käytön johtaja.
3. Hallintopalvelujen toimiala, jonka johtajana toimii hallintojohtaja.
Maakuntahallitus päättää tulosalueiden tehtävistä ja tehtävien hoidon järjes- tämisestä siltä osin kuin niistä ei ole lainsäädännössä tai tässä hallintosään- nössä määrätty.
9 § Maakuntajohtaja
Maakuntajohtaja vastaa maakuntahallituksen toimialan toiminnasta sekä joh- taa ja kehittää toimintaa maakuntahallituksen alaisuudessa.
Maakuntajohtaja on toimialajohtajien esimies.
10 § Toimialajohtajat
Toimialajohtaja on toimialansa henkilöstön esimies ja vastaa toimialan toimin- nallisten tavoitteiden ja ydinprosessien toteuttamisesta maakuntajohtajan ja maakuntahallituksen alaisuudessa.
IV LUKU
Toimivalta henkilöstöasioissa
11 §
Maakuntahallituksen yleistoimivalta
Mikäli toimivallasta henkilöstöasioissa ei ole säädetty laissa eikä hallintosään- nössä, toimivalta on maakuntahallituksella.
12 § Henkilöstövalinnat
Maakuntavaltuusto valitsee maakuntajohtajan.
Maakuntahallitus päättää aluekehitysjohtajan, hallintojohtajan ja alueiden käy- tönjohtajan ja muun virkasuhteisen henkilöstön valinnasta.
Maakuntahallitus nimittää maakuntajohtajan sijaisen. Maakuntajohtaja päät- tää muista sijaisjärjestelyistä.
Muun kuin yllä mainitun henkilöstön ottamisesta vakituiseen tai määräaikai- seen työsuhteeseen päättää maakuntajohtaja sen toimialajohtajan esittelystä, jonka toimialalle tehtävä sijoittuu. Mikäli työsuhde sijoittuu maakuntajohtajan työtiimiin, valinta tehdään hallintojohtajan esittelystä.
Maakuntajohtaja päättää henkilöstön virka- ja työehtosopimusten soveltami- sesta.
13 §
Virkamääräysten ja työsopimusten allekirjoittaminen sekä työantajan edustaminen
Virkamääräykset ja työsopimukset allekirjoittavat maakuntajohtaja ja hallinto- johtaja, jotka toimivat työnantajan edustajina.
14 §
Viran perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkanimikkeen muuttaminen
Maakuntahallitus päättää viran ja toimen perustamisesta, lakkauttamisesta ja virkanimikkeen muuttamisesta.
15 §
Päätösvalta virka- tai työsuhteeseen liittyvissä yksityiskohdissa
Maakuntajohtajan virkasuhteeseen liittyvistä yksityiskohdista päättää maa- kuntahallitus.
Maakuntajohtaja sijoittaa viranhaltijat ja työntekijät toimialoille ja omaa työtään tukevaan työtiimiin sekä vahvistaa välittömille alaisilleen viranhaltijoille ja työn- tekijöille toimenkuvan, jota tarkistetaan tarvittaessa
Toimialojen johtajat vahvistavat alaisilleen viranhaltijoille ja työntekijöille toi- menkuvan, jota tarkistetaan tarvittaessa.
Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen.
16 §
Virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi
Maakuntahallitus päättää viran muuttamisesta työsuhteeksi.
17 § Kelpoisuusvaatimukset
Maakuntajohtajan tehtävään vaaditaan tehtävään soveltuva ylempi korkea- koulututkinto, hyvä käytännön kokemus maakuntaliiton toimialaan kuuluvissa tehtävissä ja käytännössä osoitettu johtamistaito.
Toimialajohtajilta vaaditaan tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja käytännön kokemus toimialaan kuuluvissa tehtävissä.
Muuhun virka- tai työsuhteeseen ottava viranomainen päättää virka- tai työ- suhteen kelpoisuusvaatimuksista päättäessään sen perustamisesta tai haet- tavaksi julistamisesta.
18 §
Haettavaksi julistaminen
Viran tai toimen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija tai työntekijä avoinna olevaan virkaan tai toimeen. Maakuntajohtajan viran ju- listaa haettavaksi maakuntahallitus.
19 §
Palvelussuhteeseen ottaminen
Virkasuhteeseen voidaan ottaa henkilö vain julkisella menettelyllä. Kunnalli- sesta viranhaltijasta annetun lain perusteiden täyttyessä voidaan virkasuhtee- seen ottaa henkilö myös ilman hakumenettelyä.
Työsopimussuhteisten osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä virkasuhteis- ten osalta on säädetty.
20 §
Virkaan ottaminen virkaan valitun irtisanouduttua ennen virantoimituksen alkamista
Jos haettavana olleeseen virkaan tai virkasuhteeseen valittu irtisanoutuu en- nen virantoimituksen alkamista eikä varalle ole valittu toista henkilöä, voidaan viranhaltija valita niiden virkaa tai virkasuhdetta hakeneiden joukosta, jotka ilmoittavat hakemuksensa edelleen olevan voimassa.
Harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat
Maakuntahallitus päättää maakuntajohtajan enintään vuoden kestävästä virka- tai työvapaasta sekä sen keskeyttämisestä ja peruuttamisesta.
Maakuntajohtaja päättää muun henkilöstön virka- ja työvapaista ja niiden kes- keyttämisestä ja peruuttamisesta hallintojohtajan esittelystä. Hallintojohtajan ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisensa.
Toimialajohtaja myöntää alaiselleen viranhaltijalle ja työntekijälle harkinnan- varaisen virkavapauden ja työloman enintään 30 kalenteripäiväksi kerrallaan, mikäli harkittavaksi ei tule virkavapauden tai työloman ajalta maksettavan pal- kan määrä.
22 §
Muut kuin harkinnanvaraiset virkavapaat
Maakuntahallituksen puheenjohtaja päättää maakuntajohtajan sellaisesta vir- kavapaudesta tai työlomasta, johon viranhaltijalla on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus.
Maakuntajohtaja päättää toimialajohtajien sellaisesta virkavapaudesta tai työ- lomasta, johon viranhaltijalla on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuk- sen nojalla ehdoton oikeus.
Toimialajohtaja päättää alaistensa sellaisesta virkavapaudesta tai työlomasta, johon viranhaltijalla tai työntekijällä on lainsäädännön tai virka- ja työehtoso- pimuksen nojalla ehdoton oikeus.
23 § Vuosilomat
Maakuntahallituksen puheenjohtaja myöntää maakuntajohtajalle vuosiloman, mikä annetaan tiedoksi maakuntahallitukselle.
Maakuntajohtaja myöntää toimialajohtajien vuosilomat. Toimialajohtajat myöntävät toimialansa henkilöstön vuosilomat.
24 §
Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen
Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen päättää maakuntahallitus.
25 § Sivutoimet
Sivutoimilupahakemuksen ratkaisee ja sivutoimiluvan peruuttamisesta sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää maakunta- johtaja. Sivutoimi-ilmoituksen hyväksymisestä ja kieltämisestä päättää toimi- alajohtaja viranhaltijapäätöksellä.
26 §
Viranhaltijan työ- ja toimintakyvyn selvittäminen
Maakuntahallituksen puheenjohtaja päättää kunnallisen viranhaltijalain nojalla terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä maakuntajohtajalta sekä maa- kuntajohtajan määräämisestä terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutki- muksiin.
Maakuntajohtaja päättää hallintojohtajan esittelystä terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä kunnallisen viranhaltijalain nojalla sekä määräämisestä terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Hallintojohtajan ollessa esteellinen esittelijänä toimii hänen sijaisensa.
27 §
Virantoimituksesta pidättäminen
Maakuntavaltuusto päättää maakuntajohtajan virantoimituksesta pidättämi- sestä. Väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä ennen päättävän toi- mielimen kokousta päättää maakuntavaltuuston puheenjohtaja.
Muun viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää maakuntahalli- tus
28 §
Virka- tai työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi
Virka- tai työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää palvelussuhtee- seen ottanut viranomainen.
29 § Lomauttaminen
Maakuntahallitus päättää henkilöstön lomauttamisen periaatteista.
Viranhaltijan tai työntekijän lomauttamisesta päättää palvelussuhteeseen ot- tanut viranomainen.
30 §
Palvelussuhteen päättyminen
Palvelussuhteen purkamisesta ja irtisanomisesta päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen.
Viranhaltijan ilmoitus virkasuhteen irtisanomisesta ja työntekijän ilmoitus työ- suhteen irtisanomisesta saatetaan palvelussuhteeseen ottamisesta päättä- neen viranomaisen tietoon.
31 §
Menetettyjen ansioiden korvaaminen ja palkan takaisinperiminen
Viranhaltijalle kunnallisen viranhaltijalain nojalla maksettavista korvauksista päättää virkaan ottanut viranomainen.
Aiheettomasti maksetun palkan tai muun virkasuhteesta johtuvan taloudelli- sen etuuden takaisinperinnästä päättää virkaan ottanut viranomainen.
32 § Henkilökohtaiset lisät
Maakuntajohtaja päättää henkilöstölle myönnettävästä henkilökohtaisesta palkanlisästä hallintojohtajan esittelystä. Hallintojohtajan ollessa esteellinen esittelijänä toimii hänen sijaisensa.
Hallintojohtaja myöntää henkilöstön vuosisidonnaiset, virkaehtosopimusten mukaiset lisät
33 §
Virka- ja työehtosopimuksen toimeenpano
Maakuntajohtaja päättää hallintojohtajan esittelystä sellaisista virka- ja työeh- tosopimuksessa määrätyistä asioista, joissa kuntayhtymälle on jätetty mää- räysten soveltamiseen harkintavaltaa.
34 § Matkamääräykset
Virka- ja virantoimitusmatkoihin sovelletaan virka- ja työehtosopimuksen li- säksi maakuntahallituksen hyväksymää Satakuntaliiton toimintatapaohjetta.
Toimialajohtajat antavat matkamääräykset alaisilleen viranhaltijoille ja työnte- kijöille.
35 §
Ylityö, lisätyö ja varallaolo
Kukin esimies määrää tarvittaessa alaisensa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- tai sunnuntaityöhön sekä varallaoloon.
V LUKU
Tiedonhallinnan ja asiakirjahallinnon järjestäminen
Tiedonhallinnalla tarkoitetaan viranomaisen tehtävien hoidossa tai sen muussa toiminnassa synty- viin tarpeisiin perustuvia toimia ja tietoturvallisuustoimenpiteitä viranomaimen tietoaineistojen, niiden käsittelyvaiheiden ja tietoaineistoihin sisältyvien tietojen hallinnoimiseksi riippumatta tietoaineistojen tallentamistavasta ja muista käsittelytavoista.
Asiakirjahallinto ohjaa, valvoo ja kehittää asiakirjatietojen tuottamista, käsittelyä, säilyttämistä, hävit- tämistä ja arkistointia sekä pitää hakumenetelmien avulla asiakirjatiedot helposti saatavilla.
36 §
Maakuntahallituksen asiakirjahallinnon tehtävät
Maakuntahallitus vastaa siitä, että tiedonhallintalain mukaiset vastuut, käytän- nöt ja valvonta on määritelty.
Tiedonhallinnan toteuttamiseen liittyvien tehtävien vastuut ovat:
1. vastuu tiedonhallintalain mukaisten kuvausten koostamisesta ja ylläpi- dosta
2. vastuu tiedonhallintalaissa säädetystä tietoaineistojen sähköiseen muo- toon muuttamisesta ja saatavuudesta,
3. vastuu tietoturvallisuusjärjestelyistä, tietojärjestelmien toiminnasta ja yh- teentoimivuudesta sekä tietovarantojen yhteentoimivuudesta
4. vastuu asianhallinnan ja palvelujen tiedonhallinnan järjestämisestä sekä tietoaineistojen säilyttämisen järjestämisestä.
Maakuntahallitus vastaa siitä, että asiakirjahallinnon ohjeistus, käytännöt, vastuut ja valvonta on määritelty eri tehtävissä sekä
5. vastaa hyvän tiedonhallintatavan ja hyvän henkilötietojen käsittelyn toteut- tamisesta;
6. määrää viraston asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan;
7. antaa tarkemmat määräykset asiakirjahallinnon hoitamisesta ja asiakirja- hallinnon johtavan viranhaltijan, toimialojen sekä toimialojen asiakirjahal- linnosta vastaavien henkilöiden tehtävistä;
8. päättää tiedonohjaussuunnitelman (TOS, eAMS, AMS) yleisistä periaat- teista (sisältö, laadinnan vastuut, vahvistaminen käyttöön, valvonta ja seu- ranta); sekä
9. nimeää arkistonmuodostajat ja rekisterinpitäjät, mikäli hallintosäännössä ei ole määrätty rekisterinpitäjää.
37 §
Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät
Asiakirjahallintoa johtava viranhaltija johtaa maakuntahallituksen alaisena asiakirjahallintoa ja vastaa pysyvästi säilytettävistä asiakirjatiedoista sekä:
1. vastaa maakuntahallituksen asiakirjahallinnon viranomaistehtävien val- mistelusta ja täytäntöönpanosta;
2. ohjaa ja kehittää asiakirjahallintoa osana viraston tiedonhallintaa;
3. hyväksyy tiedonkäsittelyn, säilytyksen ja arkistoinnin ohjeistuksen;
4. vastaa keskusarkistosta ja pysyvästi säilytettävistä asiakirjatiedoista;
5. laatii asiakirjahallinnon ohjeen ja valvoo, että tehtävät hoidetaan annettu- jen ohjeiden mukaisesti; sekä
6. huolehtii asiakirjahallintoon liittyvästä koulutuksesta ja neuvonnasta.
V LUKU
Talous ja valvonta
38 §
Talousarvio ja taloussuunnitelma sekä sitovuustaso
Maakuntahallitus hyväksyy suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaoh- jeet.
Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarviossa sitovat toiminnan ja talouden ta- voitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot.
Talousarviosta päättäessään maakuntavaltuusto määrittelee, mitkä ovat sen sitovina hyväksymät toiminnan tavoitteet. Maavaltuusto antaa talousarvion noudattamista koskevat määräykset, miten talousarvio ja sen perustelut sito- vat viraston viranomaisia.
39 §
Talousarvion täytäntöönpano ja toiminnan ja talouden seuranta
Maakuntavaltuuston hyväksymä talousarvio toimii käyttösuunnitelmana. Maa- kuntahallitus vastaa talousarvion ja taloussuunnitelman toteutumisesta.
Maakuntajohtaja ja hallintojohtaja vastaavat talousarvion määrärahojen käy- töstä. Toimialajohtajat vastaavat oman toimialansa tehtävien toteuttamisesta.
Toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan maakuntahallitukselle sen päättämällä tavalla.
40 §
Talousarvion muutokset
Talousarvioon tehtävät muutokset on esiteltävä maakuntavaltuustolle siten, että maakuntavaltuusto ehtii käsitellä muutosehdotukset talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen maakun- tavaltuustolle ei voi enää tehdä talousarvion muutosehdotusta.
Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toi- minnan tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnan tavoitteiden tai tu- loarvion muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutukset määrära- hoihin.
41 §
Omaisuuden luovuttaminen ja vuokraaminen
Kuntayhtymän omaisuuden luovuttamisesta ja vuokraamisesta päättää maa- kuntahallitus maakuntavaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti.
42 §
Omaisuuden myyminen
Maakuntahallitus päättää käyttöomaisuuden myymisestä. Hallintojohtaja päättää kuntayhtymän tarpeettomaksi käyneen irtaimen omaisuuden myymi- sestä.
43 §
Poistosuunnitelman hyväksyminen
Maakuntavaltuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet.
Maakuntahallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuun- nitelmat.
Maakuntahallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan.
44 §
Rahatoimen hoitaminen
Kuntayhtymän rahatoimen tehtäviä ovat maksuvalmiuden ylläpitäminen, mak- suliikenteen hoito, lainarahoitus ja rahavarojen sijoittaminen.
Maakuntavaltuusto päättää kuntayhtymän kokonaisvarallisuuden hoidon ja si- joitustoiminnan perusteista. Maakuntavaltuusto päättää lainan ottamisen ja lainan antamisen periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä maa- kuntavaltuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista.
Maakuntahallitus päättää lainan ottamisesta ja lainan antamisesta noudattaen maakuntavaltuuston hyväksymiä periaatteita. Maakuntahallitus voi siirtää lai- nan ottamiseen ja lainan antamiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viran- omaiselle.
Kuntayhtymän varojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta kuntayhtymän edun mu- kaisesti päättää maakuntajohtaja hallintojohtajan esittelystä.
Muutoin kuntayhtymän rahatoimesta vastaa maakuntahallitus. Rahatoimen käytännön hoitamisesta vastaa hallintojohtaja.
45 §
Maksuista päättäminen
Maakuntavaltuusto päättää kuntayhtymän palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä periaatteista.
Maakuntahallitus päättää tarkemmin maksujen perusteista ja euromääristä. Maakuntahallitus voi siirtää maksuista päättämiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viranomaiselle.
46 §
Asiakirjojen antamisesta perittävät maksut
Pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu.
Jos tiedon esille hakeminen vaatii erityistoimenpiteitä, tiedonhausta peritään kiinteä perusmaksu, joka porrastetaan haun vaativuuden mukaan. Kopiosta ja tulosteesta peritään tällöin kiinteän perusmaksun lisäksi sivukohtainen maksu.
Maakuntahallitus päättää tarkemmin asiakirjojen antamisesta perittävien mak- sujen perusteista ja euromääristä.
47 § Hankinnat
Maakuntahallitus päättää kuntayhtymän hankinnoista. Maakuntahallitus voi delegoida hankintoihin liittyvää päätösvaltaa alaiselleen viranhaltijalle.
48 §
Tilien käyttöoikeus ja maksumääräys
Pankkitilien käyttöoikeus on maakuntajohtajalla, hallintojohtajalla ja maakun- tajohtajan sijaisella sekä maakuntahallituksen nimeämillä henkilöillä.
Kuntayhtymän laskujen hyväksymisestä päättää maakuntahallitus valtuusto- kausittain ja tarpeen mukaan.
Maksuunpanomääräyksen hyväksyy hallintojohtaja tai hänen sijaisensa.
VI LUKU
Ulkoinen valvonta
49 §
Ulkoinen ja sisäinen valvonta
Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.
Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoi- sesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Tarkastus- lautakunnan kokoonpanosta on säädetty hallintosäännön 7§:ssä.
Sisäinen valvonta on osa johtamista. Maakuntahallitus vastaa sisäisen val- vonnan järjestämisestä.
50 §
Tarkastuslautakunnan kokoukset
Tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. Tilin- tarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on läsnäolovelvollisuus lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättä- essä.
Maakuntahallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakunnan kokouk- siin.
Tarkastuslautakunnan päätökset tehdään puheenjohtajan esittelystä. Ko- kousmenettelyssä noudatetaan muutoin XII luvun määräyksiä.
51 §
Tarkastuslautakunnan tehtävät ja raportointi
Sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, tarkastuslautakunnan on
1. seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muu- toinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tar- peen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi;
2. huolehdittava, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen julkishallinnon hyvän tilitar- kastustavan edellyttämässä laajuudessa; sekä
3. tehtävä aloitteita ja esityksiä tarkastuslautakunnan, tilintarkastajan ja si- säisen tarkastuksen tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tar- koituksenmukaisella tavalla.
Arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain maakuntavaltuustolle annetta- vassa arviointikertomuksessa. Ennen arviointikertomuksen valmistumista tar- kastuslautakunta voi antaa maakuntavaltuustolle tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä. Tarkastuslautakunta voi raportoida tilikauden aikana maakunta- valtuustolle myös muista merkittävistä havainnoista.
52 §
Sidonnaisuusilmoituksiin liittyvät tehtävät
Tarkastuslautakunta valvoo kuntalaissa tarkoitettujen sidonnaisuuksien ilmoit- tamisvelvollisuuden noudattamista ja huolehtii sidonnaisuusrekisterin julkisten tietojen julkaisemisesta kuntayhtymän verkkosivuilla.
Tarkastuslautakunta on sidonnaisuusrekisterin rekisterinpitäjä.
Tarkastuslautakunnan on saatettava sidonnaisuusilmoitukset maakuntaval- tuustolle tiedoksi kerran vuodessa.
53 §
Tilintarkastusyhteisön valinta
Maakuntavaltuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintar- kastusyhteisön, jonka tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslauta- kunnan hyväksymä yhteisö (JHTT-yhteisö). Yhteisön on määrättävä vastuun- alaiseksi tilintarkastajaksi julkishallinnon ja -talouden hyväksytty tilintarkastaja (JHTT-tilintarkastaja). Tilintarkastaja toimii tehtävässään virkavastuulla.
Jos tilintarkastajia valitaan useampi kuin yksi, tilintarkastajat vastaavat tilintar- kastuksesta yhteisvastuullisesti.
Tilintarkastusyhteisö valitaan enintään kuuden tilikauden hallinnon ja talouden tarkastamista varten.
54 §
Tilintarkastajan tehtävät
Tilintarkastajan tehtävistä säädetään kuntalaissa.
Tilintarkastaja voi ottaa tarkastuslautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa julkishallinnon hyvän tilintar- kastustavan kanssa.
55 §
Tilintarkastuskertomus ja muu raportointi
Tilintarkastuskertomus tulee laatia ja käsitellä siten kuin kuntalaki määrää.
Tilintarkastaja ilmoittaa havaitsemistaan olennaisista epäkohdista viipymättä maakuntahallitukselle annettavassa tilintarkastuspöytäkirjassa. Tilintarkas- tuspöytäkirja annetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle.
Tilintarkastaja raportoi tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastusha- vainnoistaan tarkastuslautakunnan määräämällä tavalla.
56 §
Tarkastuslautakunnan valmistelu maakuntavaltuustolle
Tarkastuslautakunta antaa maakuntavaltuustolle arvionsa kuntayhtymän toi- minnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta ennen tilintarkastus-
kertomuksen valtuustokäsittelyä. Xxxxxxxxxx esittää arvionsa myös tilintar- kastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä an- tamista selityksistä ja maakuntahallituksen lausunnosta.
Tarkastuslautakunta esittää maakuntavaltuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin sen valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta.
VII LUKU
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
57 §
Maakuntahallituksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät
Maakuntahallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhal- linnan järjestämisestä sekä
1. hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menet- telytavat;
2. valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuk- sen mukaisesti ja tuloksellisesti; sekä
3. antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sekä selvityksen merkittä- vimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä.
58 §
Viranhaltijoiden ja esimiesten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät
Maakuntajohtaja sekä toimialajohtajat vastaavat sisäisen valvonnan ja ris- kienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueellaan, ohjeis- tavat alaisiaan sekä raportoivat maakuntahallituksen antamien ohjeiden mu- kaisesti.
Toimialajohtajat vastaavat vastuualueensa riskien tunnistamisesta, arvioin- nista, riskienhallinnan toimenpiteiden toteutuksesta ja toimivuudesta sekä ra- portoivat maakuntahallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.
59 §
Sisäisen tarkastuksen tehtävät
Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja tuloksellisuutta, raportoi arvioinnin tulok- sista sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. Sisäi- nen tarkastus raportoi maakuntahallitukselle sekä maakuntajohtajalle.
Sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, tehtävät ja vastuut määritellään maakuntahallituksen hyväksymässä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeessa.
II OSA: Valtuusto
VIII LUKU
Maakuntavaltuuston toiminta
60 §
Maakuntavaltuuston toiminnan järjestelyt
Maakuntavaltuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle maakuntahallituksen puheenjohtaja. Kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes maakuntavaltuuston puheen- johtaja ja varapuheenjohtajat on valittu.
Maakuntavaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei maakuntavaltuusto ole päättänyt, että puheenjohtajiston toimikausi on maakuntavaltuuston toimi- kautta lyhyempi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaa- litoimituksessa. Vaalipäätös voi olla yksimielinen, jolloin vaalia ei tarvitse toi- mittaa.
Maakuntavaltuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmis- telua johtaa maakuntavaltuuston puheenjohtaja, jollei maakuntavaltuusto toi- sin päätä.
Maakuntavaltuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muista sihtee- rintehtävistä vastaa maakuntavaltuuston määräämä viranhaltija.
61 §
Valtuustoryhmän muodostaminen ja valtuustoryhmän nimi
Valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä valtuustotyöskentelyä varten.
Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annet- tava maakuntavaltuuston puheenjohtajalle kirjallinen ilmoitus. Kaikkien ryh- mään liittyvien valtuutettujen on allekirjoitettava ilmoitus.
Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 mo- mentissa tarkoitetun ilmoituksen.
Maakuntavaltuusto hyväksyy valtuustoryhmien nimet. Nimi ei saa olla sopi- maton. Puolueen valtuustoryhmästä eronneiden valtuutettujen muodostaman uuden valtuustoryhmän nimestä ei saa aiheutua sekaantumisvaaraa puolu- een valtuustoryhmän nimen kanssa.
62 §
Muutokset valtuustoryhmän kokoonpanossa
Valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti maakuntavaltuuston puheenjohtajalle valtuustoryhmään liittymisestä ja siitä eroamisesta. Liittymisilmoituksessa on oltava asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen.
Jos valtuutettu eroaa valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti maakuntavaltuuston puheenjohtajalle.
IX LUKU
Maakuntavaltuuston kokoukset
63 §
Maakuntavaltuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous
Maakuntavaltuusto voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää.
Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, jo- hon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous). Yleisölle on järjestettävä mahdollisuus seurata sähköistä kokousta internetin kautta sekä kokouskutsussa mainitussa tilassa.
Suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuultavissa tai nähtävissä.
Maakuntahallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että sähköisiin ko- kouksiin tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla.
64 § Kokouskutsu
Kokouskutsun antaa maakuntavaltuuston puheenjohtaja tai puheenjohtajan ollessa estyneenä varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava ko- kouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat.
Kokouskutsussa on mainittava, jos kyseessä on sähköinen kokous ja ilmoitet- tava verkko-osoite sekä tila, jossa yleisö voi seurata kokousta. Kokouskut- sussa on mainittava jos osa kokousasioista käsitellään suljetussa kokouk- sessa.
Kokouskutsu on lähetettävä vähintään 14 päivää ennen maakuntavaltuuston kokousta kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo-oi- keus tai -velvollisuus. Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava kuntayh- tymän verkkosivuilla.
65 § Esityslista
Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset maa- kuntavaltuuston päätöksiksi, on mahdollisuuksien mukaan lähetettävä ko- kouskutsun yhteydessä, kuitenkin viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Jos esityslistalla, liitteissä tai oheismateriaaleissa on salassa pidettäviä tietoja, asiakirjaan tehdään merkintä salassapidosta.
66 §
Sähköinen kokouskutsu
Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali voidaan lähettää sähköi- sesti. Tällöin maakuntahallituksen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että tar- vittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat käytettä- vissä.
67 §
Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kuntayhtymän verkkosivuilla
Esityslista julkaistaan kuntayhtymän verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esi- tyslistalta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä. Erityisestä syystä verkossa julkaistavalta esityslistalta voidaan poistaa yksittäinen kokousasia. Esityslistan liitteitä julkaistaan kun- tayhtymän verkkosivuilla harkinnan mukaan.
68 § Jatkokokous
Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsitel- tyä, käsittelemättä jääneet asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tar- vitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen viesti jatkokokouksen ajasta ja paikasta.
69 §
Varavaltuutetun kutsuminen
Valtuutetun, joka ei pääse kokoukseen tai on esteellinen käsittelemään esi- tyslistalla olevaa asiaa, on viipymättä ilmoitettava esteestä tai esteellisyydestä maakuntavaltuuston puheenjohtajalle tai sihteerille.
Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyy- destä puheenjohtajan tai sihteerin on kutsuttava valtuutetun sijaan perussopi- muksen 13 §:ssä tarkoitettu henkilökohtainen varajäsen.
70 §
Läsnäolo kokouksessa
Maakuntahallituksen puheenjohtajan ja maakuntajohtajan on oltava läsnä maakuntavaltuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden kä- sittelyä. Maakuntahallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus.
Edellä mainituilla henkilöillä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei pää- töksen tekemiseen, elleivät he ole samalla valtuutettuja.
Maakuntavaltuusto päättää muiden henkilöiden puheoikeudesta.
71 §
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan sähköisesti tai nimenhuu- dolla, joka toimitetaan jäsenkunnittain aakkosjärjestyksessä.
Todettuaan läsnä olevat valtuutetut puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.
Xxxxxxxxxxx jälkeen saapuvan valtuutetun on ilmoittauduttava välittömästi puheenjohtajalle. Poistumisesta kesken kokouksen on ilmoitettava puheen- johtajalle.
Kun varavaltuutettu osallistuu kokoukseen ja varsinainen valtuutettu saapuu kesken kokouksen, tulee valtuutettu välittömästi varavaltuutetun tilalle.
Puheenjohtaja voi kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä tarvitta- essa todeta uudelleen läsnäolijat.
Mikäli puheenjohtaja toteaa maakuntavaltuuston menettäneen päätösvaltai- suuden, hänen on keskeytettävä tai lopetettava kokous.
72 §
Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja
Puheenjohtaja johtaa kokousta kuntalain säätämällä tavalla.
Puheenjohtaja voi tarvittaessa maakuntavaltuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana ko- koukseen jäsenenä.
Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jos- sakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheen- johtaja.
73 § Esteellisyys
Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteel- lisyydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava paikaltaan. Jos asia käsitellään suljetussa ko- kouksessa, esteellisen henkilön on poistuttava kokouksesta.
Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteelli- syys maakuntavaltuuston ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvit- taessa antaa selvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Annettuaan pyydetyn selvityksen asianomaisen henkilön on poistuttava paikaltaan.
Henkilö, jonka esteellisyyden maakuntavaltuusto ratkaisee, saa osallistua es- teellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain hallintolaissa tarkoitetussa poik- keustilanteessa.
Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan.
74 §
Asioiden käsittelyjärjestys
Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, ellei maakuntaval- tuusto toisin päätä.
Maakuntahallituksen ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos asian on valmistellut tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta, tarkastuslauta- kunnan tai tilapäisen lautakunnan ehdotus on pohjaehdotus.
Jos maakuntahallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muut- tanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin maakuntavaltuusto on teh- nyt päätöksen asiasta, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. Jos ehdotus on peruutettu ennen kuin maakuntavaltuusto on tehnyt päätöksen asiassa, asia on poistettava esityslistalta.
75 § Puheenvuorot
Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella.
Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla pu- heenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö.
Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poi- keten puheenjohtaja voi antaa:
1. asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä;
2. puheenvuoron maakuntahallituksen puheenjohtajalle, maakuntajohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, kun käsitellään kyseisen toimielimen valmistelemaa asiaa; sekä
3. repliikki- ja kannatuspuheenvuoron.
Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava en- nen muita.
Kokouksen kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asi- assa rajoittaa valtuutettujen puheenvuorojen pituutta siten, että ryhmäpu- heenvuoro voi kestää 10 minuuttia ja muu puheenvuoro 5 minuuttia.
Kokouspaikalla puheenvuoro on pidettävä omalta paikalta tai puhujakorok- keelta.
76 § Pöydällepano
Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepa- nosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksy- minen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään yksimielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja kes- keyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu.
Asia, jota käsitellään ensimmäisen kerran maakuntavaltuustossa eikä esitys- listaa ole toimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista pyytää
asian pöydällepanoa. Muissa tilanteissa asian pöydällepanosta päätetään enemmistöpäätöksellä.
77 §
Ehdotukset ja keskustelun päättäminen
Ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii.
Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Pu- heenjohtaja selostaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdo- tusta kannatettu.
78 §
Xxxxx äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen
Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen valtuuston päätökseksi.
Jos puheenjohtaja toteaa valtuuston yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen valtuuston päätökseksi.
79 §
Äänestykseen otettavat ehdotukset
Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen. Pohjaehdotus ja ryhmäpuheenvuorossa tehty ehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka niitä ei olisi kannatettu.
Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen.
80 §
Äänestystapa ja äänestysjärjestys
Äänestys toimitetaan äänestyskoneella, nimenhuudolla tai valtuuston päättä- mällä muulla tavalla. Äänestys toimitetaan avoimesti.
Jos äänestykseen otettavia ehdotuksia on enemmän kuin kaksi, puheenjoh- taja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen. Äänestysjärjes- tys määräytyy seuraavien periaatteiden mukaan:
1. Ensin otetaan äänestykseen kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta. Voittanut ehdotus asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eni- ten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan. Näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tar- koittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista eh- dotuksista voittanutta vastaan.
2. Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, otetaan ensin äänestykseen määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä.
3. Jos ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista eh- dotuksista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erik- seen.
Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kanna- tus tai yksimielisyys, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan.
Puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksena syntyvän päätöksen.
81 §
Toimenpidealoite (ponsi)
Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä käsiteltyyn asiaan liittyvän toimenpidealoitteen. Toimenpidealoite osoitetaan maakuntahallitukselle. Se ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä saa muuttaa tai laajentaa päätöstä.
82 §
Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen
Maakuntavaltuuston pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkir- jasta tässä hallintosäännössä toisaalla määrätään.
Maakuntavaltuusto valitsee jokaisessa kokouksessa kaksi valtuutettua tarkas- tamaan kokouksesta laaditun pöytäkirjan siltä osin kuin pöytäkirjaa ei tarkas- teta kokouksessa.
83 §
Päätösten tiedoksianto
Maakuntavaltuuston pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kuntayhtymän verkkosivuilla siten kuin kun- talaissa säädetään.
X LUKU
Enemmistövaali ja suhteellinen vaali
84 §
Vaaleja koskevat yleiset määräykset
Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajä- senet ovat henkilökohtaisia, varsinaisen ja henkilökohtaisen varajäsenen muodostamat ehdokasparit on hyväksyttävä ennen vaalia.
Enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, jos yksikin sitä vaatii. Suhteellinen vaali toimitetaan aina suljetuin lipuin. Suljetussa lippuäänestyksessä äänes- täjän on taitettava äänestyslippu siten, ettei sen sisältö ole näkyvissä.
Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan val- tuuston puheenjohtajalle puheenjohtajan määräämässä järjestyksessä.
Äänestysliput sekä arvonnassa käytetyt liput on säilytettävä vaalipäätöksen lainvoimaisuuteen saakka. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, liput on säi- lytettävä suljetussa kuoressa.
85 § Enemmistövaali
86 §
Enemmistövaalissa äänen voi antaa kenelle tahansa vaalikelpoiselle ehdok- kaalle tai ehdokasparille. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, toimielimen jä- senellä on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin on valittavia henkilöitä tai ehdokaspareja.
Yhdelle ehdokkaalle tai ehdokasparille voi antaa vain yhden äänen. Kaikkia ääniä ei ole pakko käyttää.
Kun enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkas- tajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituk- sessa, jollei valtuusto toisin päätä.
Maakuntavaltuuston vaalilautakunta
Maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimitta- mista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen.
Maakuntavaltuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toi- sin päätä.
87 §
Ehdokaslistojen laatiminen
Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan tai ehdokasparin nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä.
88 §
Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Vähin- tään kahden valtuutetun on allekirjoitettava ehdokaslista. Ensimmäinen alle- kirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa listan maakuntavaltuuston puheen- johtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 87 §:ssä tarkoitetut oikaisut.
Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto
89 §
Maakuntavaltuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava maakuntavaltuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan.
Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen
Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, maakuntavaltuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa todetaan virheitä, annetaan asiamie- helle tilaisuus korjata virheet vaalilautakunnan asettamassa määräajassa.
Jos sama henkilö on ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana use- ammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdok- kaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään.
90 §
Ehdokaslistojen yhdistelmä
91 §
Ehdokaslistojen oikaisuja varten varatun määräajan päätyttyä vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslis- talle merkitään järjestysnumero.
Ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista ehdokaslistojen yhdistelmä annetaan valtuutetuille tiedoksi ja luetaan ääneen maakuntavaltuustolle.
Suhteellisen vaalin toimittaminen
92 §
Äänestyslippuun merkitään sen ehdokaslistan numero, jolle ääni annetaan. Valtuutetut antavat nimenhuudon määräämässä järjestyksessä maakuntaval- tuuston puheenjohtajalle äänestyslippunsa.
Suhteellisen vaalin tuloksen toteaminen
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja ilmoittaa vaalin tuloksen noudat- taen soveltuvin osin, mitä kuntavaaleista säädetään.
Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen maakuntaval- tuuston puheenjohtajalle, joka toteaa vaalin tuloksen maakuntavaltuustolle.
XI LUKU
Valtuutetun aloite- ja kyselyoikeus
93 §
Valtuutettujen aloitteet
Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen valtuustoryhmällä ja valtuutetulla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hal- lintoa koskevissa asioissa. Aloite annetaan puheenjohtajalle.
Aloite on sitä enempää käsittelemättä lähetettävä maakuntahallituksen val- misteltavaksi. Maakuntavaltuusto voi päättää, että aloitteessa tarkoitetun asian valmistelusta käydään lähetekeskustelu.
Maakuntahallituksen on vuosittain maakuntavaltuuston ensimmäisessä ko- kouksessa esitettävä maakuntavaltuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja maakuntahallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita maakuntavaltuusto ei edel- lisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitet- tava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Maakuntavaltuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.
94 §
Maakuntahallitukselle osoitettava kysymys
Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä maakuntahallitukselle kirjallisen kysymyksen kuntayhtymän toiminnasta ja hallinnosta. Maakuntahallituksen on vastattava kysymykseen seuraavassa maakuntavaltuuston kokouksessa.
Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään kannatettu ehdotus tilapäisen valiokun- nan asettamisesta selvittämään kysymyksessä tarkoitettua asiaa, maakunta- valtuuston on päätettävä, asetetaanko tilapäinen valiokunta. Muuta päätöstä ei asiassa saa tehdä.
95 § Kyselytunti
Valtuutetulla on oikeus esittää maakuntahallitukselle kyselytunnilla vastatta- vaksi lyhyitä enintään kahden minuutin pituisia kysymyksiä kuntayhtymän hal- lintoa ja taloutta koskevista asioista.
Kyselytunti järjestetään ennen maakuntavaltuuston kokousta, jollei maakun- tavaltuusto toisin päätä. Kyselytunti on julkinen.
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja toimii puheenjohtajana kyselytunnilla. Maakuntahallituksen puheenjohtaja tai hänen määräämänsä vastaa kysymyk- siin. Kysymyksiin vastataan saapumisjärjestyksessä, ellei puheenjohtaja toi- sin päätä. Xxxxxxxxxx saatuaan kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskus- telua.
Kysymys on toimitettava kirjallisena viimeistään kolmekymmentä päivää en- nen maakuntavaltuuston kokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyse- lytuntiin.
III OSA: Päätöksenteko- ja hallintomenettely
XII LUKU
Kokousmenettely
96 §
Määräysten soveltaminen
Tämän luvun määräyksiä noudatetaan maakuntavaltuustoa ja edustajainko- kousta lukuun ottamatta kuntayhtymän toimielinten kokouksissa. Luvun mää- räyksiä noudatetaan toissijaisina hallintosäännön muihin lukuihin nähden, jollei erikseen ole toisin määrätty.
97 §
Toimielimen päätöksentekotavat
Toimielin voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää.
Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, jo- hon osallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous).
Xxxxxxxxx voi myös tehdä päätöksiä suljetussa sähköisessä päätöksenteko- menettelyssä ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely).
Maakuntahallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa, että sähköisiin kokouk- siin ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn tarvittavat tekniset laitteet, jär- jestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla.
98 §
Sähköinen kokous
Xxxxxxxxx voi pitää kokouksen sähköisesti.
Suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa salassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuultavissa tai nähtävissä.
99 §
Sähköinen päätöksentekomenettely
Xxxxxxxxx voi päättää asioita sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kunta- lain mukaisesti. Päätöksentekomenettelyä voidaan käyttää kaikkiin toimieli- men päätösvaltaan kuuluviin asioihin.
100 §
Kokousaika ja -paikka
Xxxxxxxxx päättää kokoustensa ajan ja paikan.
Xxxxxx pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouk- sen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan.
Puheenjohtaja voi perustellusta syystä peruuttaa kokouksen.
101 §
Kokouskutsu
Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapu- heenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsussa on mainittava, mitä toimielimen päätöksen- tekotapaa noudatetaan kunkin asian kohdalla. Jos asia käsitellään sähköi- sessä päätöksentekomenettelyssä, tulee kutsussa ilmaista, mihin mennessä asia on käsiteltävä sähköisesti.
Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset toi- mielimen päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Jos esityslistalla, liitteissä tai oheismateriaalissa on salassa pidettäviä tietoja, asiakirjaan tehdään merkintä salassapidosta.
Kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä vähintään viittä päivää ennen ko- kousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Kokouskutsu ja esityslista lähete- tään sähköpostitse jäsenille, varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus. Maakuntahallituksen kokouskutsut lähetetään tiedoksi myös maakuntahallituksen varajäsenille ja jäsenkunnille.
102 §
Sähköinen kokouskutsu
Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali voidaan lähettää tai toimit- taa saataville sähköisesti. Tällöin maakuntahallitus tai sen nimeämä viranhal- tija vastaa siitä, että tähän tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietolii- kenneyhteydet ovat käytettävissä.
103 §
Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kuntayhtymän verkkosivuilla
Esityslista julkaistaan kuntayhtymän verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esi- tyslistalta poistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä. Verkossa julkaistavalta esityslistalta voidaan poistaa yk- sittäisiä kokousasioita, joihin ei liity erityistä tiedottamisintressiä tai mikäli eri- tyisestä syystä asian valmistelua ei julkisteta ennen päätöksentekoa. Esitys- listan liitteitä julkaistaan verkossa harkinnan mukaan ottaen huomioon maa- kunnan asukkaiden tiedonsaanti-intressit.
104 §
Jatkokokous
Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsitel- tyä, käsittelemättä jääneet asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tar- vitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen viesti jatkokokouksen ajasta ja paikasta sekä jatkokokouksen päätöksentekota- vasta.
105 §
Varajäsenen kutsuminen
Toimielimen jäsenen on kutsuttava varajäsen sijaansa, mikäli hän ei pääse kokoukseen. Kun jäsen on esteellinen jossakin kokousasiassa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen yksittäisen asian käsittelyyn.
Myös puheenjohtaja tai toimielimen sihteeri voivat toimittaa kutsun varajäse- nelle.
106 §
Läsnäolo kokouksessa
Toimielimen jäsenten ja esittelijän lisäksi toimielimen kokouksessa on läsnä- olo- ja puheoikeus:
– maakuntavaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla maakuntahal- lituksen kokouksessa kuntalain mukaisesti; sekä
– maakuntahallituksen puheenjohtajalla ja maakuntajohtajalla muiden toimie- linten kokouksessa, ei kuitenkaan tarkastuslautakunnan eikä maakuntaval- tuuston tilapäisen valiokunnan kokouksessa eikä vaalilaissa säädettyjen vaa- litoimielinten kokouksissa.
Xxxxxxxxx päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta.
Xxxxxxxxx voi päättää asiantuntijan kuulemisesta yksittäisessä asiassa. Asian- tuntija voi olla läsnä kokouksessa asiasta käytävän keskustelun päättymiseen asti.
107 §
Maakuntahallituksen edustaja muissa toimielimissä
Maakuntahallitus voi 2 momentista ilmenevin rajoituksin määrätä muihin toi- mielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouk- sessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös maakuntahallituksen varajäsen tai maakuntajohtaja.
Maakuntahallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakuntaan, maa- kuntavaltuuston tilapäiseen valiokuntaan eikä vaalilaissa säädettyihin vaalitoi- mielimiin.
108 §
Kokouksen julkisuus
Kokouksen julkisuudesta säädetään kuntalaissa.
Xxx toimielin päättää pitää julkisen sähköisen kokouksen, yleisölle on järjes- tettävä mahdollisuus seurata kokousta internetin kautta sekä kokouskutsussa mainitussa tilassa.
109 §
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.
110 §
Tilapäinen puheenjohtaja
Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jos- sakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheen- johtaja.
111 §
Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot
Puheenjohtajan tehtävistä kokouksen johtamisessa ja toimielimen jäsenen puheenvuoroista säädetään kuntalaissa.
Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä.
112 §
Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely
Xxxxxxxxx voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kan- natettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.
Jos esittelijän ehdotus on asian palauttaminen valmisteltavaksi, toimielin voi ratkaista asian päätöksellään vain perustellusta syystä.
113 §
Esittelijät
Maakuntahallituksen esittelystä määrätään tämän hallintosäännön 3 §:ssä.
Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty.
114 §
Esittely
Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Vaalilaissa säädetyissä vaalitoimielimissä asiat päätetään kuitenkin puheenjohtajan se- lostuksen pohjalta.
Esittelijä vastaa esittelemiensä kokousasioiden asianmukaisesta valmiste- lusta ja on velvollinen tekemään toimielimelle päätösehdotuksen.
Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on kes- kustelun aikana muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan, muutettu ehdo- tus on pohjaehdotus.
Jos esittelijä ehdottaa asian poistamista esityslistalta, asia poistetaan, jollei toimielin toisin päätä.
Xxxxxxxxx voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Xxxxxxxxx voi tällöin päättää, että puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana eikä vaadi kannatusta.
115 §
Esteellisyys
Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteel- lisyydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava kokouksesta.
Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteelli- syys toimielimen ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa an- taa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvi- oinnissa. Annettuaan pyydetyn selvityksen asianomaisen henkilön on poistut- tava kokouksesta.
Henkilö, jonka esteellisyyden toimielin ratkaisee, saa osallistua esteellisyyt- tään koskevan asian käsittelyyn vain hallintolaissa tarkoitetussa poikkeusti- lanteessa.
Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan.
116 §
Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi
Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepa- nosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksy- minen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään yksimielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja kes- keyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu.
117 §
Ehdotukset ja keskustelun päättäminen
Ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii.
Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Pu- heenjohtaja selostaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdo- tusta kannatettu.
118 §
Xxxxx äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen
Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen toimielimen päätökseksi.
Jos puheenjohtaja toteaa toimielimen yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen toimielimen päätökseksi.
119 §
Äänestykseen otettavat ehdotukset
Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen.
Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen.
120 §
Äänestys ja vaali
Äänestykseen ja vaaliin sovelletaan tässä luvussa määrätyn lisäksi muilta osin, mitä toisaalla määrätään äänestys- ja vaalimenettelystä maakuntaval- tuustossa.
121 §
Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen
Pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa pöytäkirjanpitäjä toimielimen pu- heenjohtajan johdolla. Jos puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä ovat eri mieltä kokouksen kulusta, pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mu- kaan.
Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä.
Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua toimielimen jä- sentä, jollei toimielin ole muuta päättänyt.
Pöytäkirja voidaan allekirjoittaa ja tarkastaa sähköisesti. Sähköisessä päätök- sentekomenettelyssä tehtyjä päätöksiä koskeva pöytäkirja tai sen osa voi- daan tarkastaa erikseen ennen kokousta.
Toimielimen pöytäkirjaan merkitään ainakin: Järjestäytymistietoina
• toimielimen nimi
• merkintä käytetyistä päätöksentekotavoista (varsinainen kokous, sähköi- nen kokous, yksilöidään päätökset, jotka on tehty sähköisessä päätöksen- tekomenettelyssä)
• kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouksen keskeytykset
• kokouspaikka
• läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä
• kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Asian käsittelytietoina
• asiaotsikko
• selostus asiasta
• esittelijän päätösehdotus
• esteellisyys ja perustelut
• tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu
• äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä ää-
nestyksen tulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkir- jasta
• vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos
• asiassa tehty päätös
• eriävä mielipide
Muuna tietoina
• salassapitomerkinnät
• puheenjohtajan allekirjoitus
• pöytäkirjanpitäjän varmennus
• merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta
• merkintä nähtävänä pitämisestä yleisessä tietoverkossa, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä
Pöytäkirjaan liitetään päätöksiä koskevat oikaisuvaatimusohjeet ja valitus- osoitukset sekä muutoksenhakukiellot.
Toimielimen pöytäkirjan sisältöä koskevia määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemissä päätöksissä.
Maakuntahallitus antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita pöytäkirjan laatimi- sesta.
122 §
Päätösten tiedoksianto
Maakuntahallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisu-vaati- musohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtä- vänä kuntayhtymän verkkosivuilla siten kuin kuntalaissa tarkemmin sääde- tään.
Muun viranomaisen pöytäkirja annetaan vastaavalla tavalla tiedoksi, jos asi- anomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.
Maakuntahallitus antaa ohjeet salassapito- ja tietosuojavelvoitteiden huomi- oon ottamisesta annettaessa päätöksiä tiedoksi yleisessä tietoverkossa. Lau- takunta voi antaa tarkentavaa ohjeistusta omalla toimialallaan.
XIII LUKU
Toimielinten ja viranhaltijoiden toimivalta
123 §
Maakuntahallitus
Maakuntahallitus johtaa kuntayhtymän toimintaa ja vastaa kuntalaissa sille säädetyistä tehtävistä sekä:
1. antaa selityksen maakuntavaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen joh- dosta;
2. nimeää kuntayhtymän edustajat niiden yhteisöjen tai laitosten päätöksen- teko- ja hallintoelimiin, joissa kuntayhtymä on osallisena, sekä sellaisiin toimielimiin, joissa käytetään kuntayhtymän äänivaltaa;
3. hyväksyy vuosittaisen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja suunnitelmaan tarvittavat muutokset. Lisäksi se hyväksyy osaltaan laki- sääteiset yhteistyösopimukset;
4. antaa kuntayhtymän nimissä lausunnot valtion viranomaisten merkittä- vistä suunnitelmista ja toimenpiteistä ja niiden rahoituksesta sekä tekee esitykset kaikista niistä asioista, joilla on olennaista merkitystä maakunnan kehittämisen tai kuntayhtymän toiminnan kannalta. Maakuntahallitus voi siirtää lausuntoja antamista tai esitysten tekemistä koskevaa päätösvaltaa maakuntajohtajalle tai muulle sen nimeämälle viranhaltijalle;
5. vastaa EU-rahastovaroihin ja muihin kansallisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvästä päätöksenteosta. Maakuntahallitus voi siirtää EU- tai kansallisiin rahastovaroihin liittyvää päätösvaltaa maakuntajohtajalle tai muulle viran- haltijalle;
6. asettaa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten lainsäädännössä tarkoitetun maakunnan yhteistyöryhmän ja nimeää sille puheenjohtajan ja kolme varapuheenjohtajaa. Yhteistyöryhmässä olevien osapuolten edus- tajat ja varaedustajat sekä varapuheenjohtajat nimetään osapuolten eh- dotuksesta; sekä
7. päättää maakuntakaavan laadinnan vireillepanosta, laadinnan yhtey- dessä saatuihin lausuntoihin, huomautuksiin ja muistutuksiin annettavista vastineista sekä alueiden käyttöä koskevista lausunnoista. Maakuntahal- litus päättää rakennuslain tarkoittamia yleiskaavoja tai niitä vastaavia suunnitelmia koskevista lausunnoista ja muista lausunnoista, joilla on olennaista merkitystä maakunnallisiin ja seudullisiin tavoitteisiin tai suun- nittelunäkökohtiin nähden. Maakuntahallitus voi siirtää päätösvaltaa lau- suntojen antamisesta mainituissa asioissa maakuntajohtajalle tai muulle viranhaltijalle.
124 §
Maakuntajohtaja
Maakuntajohtaja päättää seuraavista asioista:
Maakuntajohtaja nimeää kuntayhtymän edustajat sellaisiin toimielimiin, joissa käytetään kuntayhtymän äänivaltaa.
Maakuntajohtaja päättää kuntayhtymän edustustilaisuuksien järjestämisistä.
Maakuntajohtaja voi asettaa työryhmiä. Maakuntajohtaja asettaa Satakunta- liiton toteuttamien hankkeiden ohjausryhmät.
Maakuntajohtaja myöntää maakuntavaakunan käyttöluvan.
125 §
Muut viranhaltijat
Hallintojohtaja
1. päättää kuntayhtymälle osoitetun arvopostin ja muiden arvolähetysten kuittaajat sekä vastaanottajat;
2. päättää kuntayhtymän omaisuuden vakuuttamisesta vahinkojen varalle sekä henkilöstön vakuuttamisesta tai vakuutusta vastaavan turvan järjes- tämisestä; sekä
3. päättää kuntayhtymän tarpeettomaksi käyneen irtaimen omaisuuden myy- misestä.
4. johtaa Satakuntaliiton asiakirjahallintoa Alueiden käytön johtaja
1. päättää alueiden käytön toimialaa koskevista sellaisista lausunnoista,
joissa voidaan antaa seutukaavan tai maakuntakaavan perusteella sel- keän myönteinen tai kielteinen lausunto.
2. nimeää toimialaa koskeviin yhteistyöryhmiin ja -elimiin kuntayhtymän edustajat
Aluekehitysjohtaja
1. päättää aluekehitysmäärärahojen valvonnasta, maakuntahallituksen myöntämien aluekehitysmäärärahojen EU:n ja kansallisten osuuksien määräämisestä ja muista aluekehitysmäärärahoihin liittyvistä asioista, jotka eivät vaikuta edunsaajille myönnettyjen aluekehitysmäärärahojen (avustusten) määrään ja muut maakuntahallituksen hyväksymien hanke- hallinnoinnin ohjeiden mukaiset tehtävät.
2. nimeää toimialaa koskeviin yhteistyöryhmiin ja -elimiin kuntayhtymän edustajat
Aluekehitysjohtaja tekee aluekehitysmäärärahojen myöntämistä ja aluekehi- tysmäärärahojen hylkäämistä koskevat päätöksensä maakuntahallituksen erikseen nimeämän viranhaltijan esittelystä.
126 §
Toimivallan edelleen siirtäminen
Toimielin voi siirtää sille tässä luvussa määrättyä toimivaltaa edelleen alaisel- leen viranomaiselle. Se, jolle toimivaltaa on edelleen siirretty, ei voi enää siir- tää toimivaltaa edelleen.
127 §
Xxxxxxxxxx päättää asiakirjan antamisesta
Maakuntavaltuuston asiakirjoja koskevat tietopyynnöt ratkaisee hallintojoh- taja.
Xxxxxxxxx voi päättämässään laajuudessa siirtää asiakirjan antamista koske- vaa viranomaisen ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.
128 §
Asiakirjojen allekirjoittaminen ja puhevalta
Maakuntahallituksen puheenjohtajalla ja maakuntajohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa maakuntahallituksen puolesta.
Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen toimituskirjan ja kirjelmän allekir- joittaa maakuntahallituksen puheenjohtaja tai maakuntajohtaja ja varmentaa hallintojohtaja tai toimialajohtaja.
Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen päätökseen perustuvat sopimuk- set ja sitoumukset allekirjoittaa maakuntajohtaja tai hänen estyneenä olles- saan hänen sijaisekseen määrätty ja varmentaa toimialajohtaja tai hallintojoh- taja. Erityisestä syystä maakuntahallitus voi delegoida toimivallan asiassa muullekin viranhaltijalle.
Toimielimen puheenjohtaja tai pöytäkirjanpitäjä voi allekirjoittaa toimielimen päätökseen perustuvan asiakirjan, xxxxx toimielin ole päättänyt toisin.
Xxxx toimielimen toimituskirjan ja kirjelmän allekirjoittaa puheenjohtaja ja var- mentaa toimielimen sihteeri.
Toimielimen pöytäkirjanotteen allekirjoittaa pöytäkirjanpitäjä tai muu toimieli- men määräämä henkilö.
Toimielimen asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi hallintojohtaja tai toimielimen arkistosta vastaava henkilö.
Viranhaltijan päätöksistä annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi hallintojohtaja tai arkistosta vastaava henkilö.
Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija.
Kuntayhtymän hallinnoimien projektien osalta sopimuksien ja sitoumuksien al- lekirjoitusoikeus on sillä toimialajohtajalla, jonka toimialalla projektin hallin- nointi on määrätty.
Euroopan komission ohjelmiin liittyvien sopimusten ja sitoumusten sekä toi- meenpanopäätösten osalta allekirjoitusoikeus on ohjelman toimeenpanosta vastaavalla viranhaltijalla.
129 §
Todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaminen
Todisteellisen tiedoksiannon voi kuntayhtymän puolesta vastaanottaa maa- kuntajohtaja, maakuntajohtajan varahenkilö sekä hallintojohtaja tai hänen va- rahenkilönsä.
130 §
Maakuntahallituksen otto-oikeus
Asian ottamisesta maakuntahallituksen käsiteltäväksi voi päättää maakunta- hallitus, maakuntahallituksen puheenjohtaja tai maakuntajohtaja.
131 §
Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen
Maakuntahallituksen alaisen viranomaisen, maakuntahallituksen jaoston sekä lautakunnan alaisen viranomaisen ja lautakunnan jaoston on ilmoitettava maakuntahallitukselle tekemistään ottokelpoisista päätöksistä lukuun otta- matta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista maakuntahallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan.
Maakuntahallituksen alaisen viranomaisen on saatettava pöytäkirja tai päätös edellisessä pykälässä mainittujen tahojen tietoon seitsemän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta tai päätöksen allekirjoittamisesta.
Päätös asian siirtämisestä maakuntahallituksen käsiteltäväksi on tehtävä kun- talaissa oikaisuvaatimuksen jättämiselle säädetyn ajan kuluessa.
Ne viranhaltijan päätökset, joita ei ole otettu maakuntahallituksen ratkaista- vaksi, tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi.
XIV LUKU
Luottamushenkilöiden palkkiosääntö
132 §
Soveltamisala
Satakuntaliiton luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta ja korvausta ansionmenetyksestä sekä kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon jär- jestämisestä tai muusta vastaavasta syystä, ja matkakustannusten korvausta ja päivärahaa tämän palkkiosäännön mukaan.
133 §
Kokouspalkkiot
Satakuntaliiton toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat palkkiot:
1. Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja tarkastuslautakunta 115 euroa
2. Muut toimielimet 86 euroa
Puheenjohtajalle tai kokouksessa puheenjohtajana toimivalle varapuheenjoh- tajalle suoritetaan kokouspalkkio, joka vastaa asianomaisen toimielimen jäse- nen 1 momentissa mainittua kokouspalkkiota korotettuna 50 %:lla.
Maakuntavaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle, joka osallistuu maakuntahallituksen kokoukseen, samoin kuin maakuntahallituksen puheen- johtajalle, varapuheenjohtajalle ja jäsenelle, joka osallistuu maakuntavaltuus- ton kokoukseen tai muiden hallintoelinten kokouksiin maakuntahallituksen määräämänä edustajana, suoritetaan kokouspalkkio samojen perusteiden mukaan kuin asianomaisen hallintoelimen jäsenille.
134 §
Samana päivänä pidetyt kokoukset
Yli kolme tuntia kestävältä kokoukselta suoritetaan 131 §:n 1 momentissa mai- nitun kokouspalkkion lisäksi 50 % sanotun kokouspalkkion määrästä jokaista kolmen tunnin jälkeen alkavaa tuntia kohden, ei kuitenkaan enää kokouksen kestettyä yli kuusi tuntia.
Jos sama toimielin pitää samana kalenterivuorokautena useamman kuin yh- den kokouksen katsotaan ne kokouspalkkiota laskettaessa yhdeksi ko- koukseksi, ellei kokousten välinen aika ole yli neljä tuntia.
135 §
Vuosipalkkiot
Maakuntavaltuuston puheenjohtajalle suoritetaan 131 §:ssä määrättyjen ko- kouspalkkioiden lisäksi vuosipalkkiota 1 150 euroa ja maakuntahallituksen pu- heenjohtajalle 2 900 euroa.
Mikäli puheenjohtaja on estynyt hoitamasta tehtäviään, lakkaa hänen oikeu- tensa vuosipalkkioon, kun este on jatkunut yhdenjaksoisesti kuukauden. Tästä alkaen maksetaan varapuheenjohtajalle kutakin kalenterivuorokautta
kohden vuosipalkkion 365:s osa siihen saakka, kunnes puheenjohtaja palaa hoitamaan tehtäviään.
136 §
Ns. toimituspalkkio
Kun maakuntavaltuusto, maakuntahallitus tai muu hallintoelin on valinnut luot- tamushenkilön sellaiseen edustajainkokoukseen, toimikuntaan tai muuhun vastaavanlaiseen luottamustehtävään, josta ei makseta muuta palkkiota, suo- ritetaan tälle tehtävän valinneen hallintoelimen jäsenen kokouspalkkiota vas- taava palkkio (ns. toimituspalkkio).
137 §
Tilintarkastajat
Tilintarkastajille suoritetaan palkkio laskun perusteella.
138 §
Ansionmenetyksen korvaus
Luottamushenkilöille suoritetaan korvausta säännöllisen työajan ansionmene- tyksestä ja luottamustoimen vuoksi aiheutuvista 1 §:ssä tarkoitetuista kustan- nuksista kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta tunnilta kalenterivuorokaudessa, enintään 25,00 euroa/h.
Saadakseen korvausta työansiomenetyksestä luottamushenkilön tulee esittää työnantajan todistus siitä. Todistuksesta on myös käytävä ilmi, että luottamus- toimen hoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa. Ansionmenetyksen korvaaminen edellyttää, että todellista ansionmenetystä on syntynyt ja että se voi olla enintään tosiasi- allista menetystä vastaava. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö sisältää enimmäismäärän ansion-menetyksen korvaukselle. Oman ilmoituksen perus- teella maksettavan ansionmenetyskorvauksen edellytyksenä on, että luotta- mushenkilö ei saa samalta ajalta palkka- tai muuta ansiotuloa.
Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kir- jallisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestään.
Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettua todistusta tai selvitystä ei vaadita, jos korvattava määrä on enintään 15,00 euroa/h. Luottamushenkilön tulee tällöin kuitenkin antaa kirjallinen vakuutus ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustannusten määrästä.
Saadakseen korvaustaan kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheu- tuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaa- vasta syystä, luottamushenkilön tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys tällai- sista kustannuksistaan.
Ansionmenetyksen korvauksella korvataan luottamustoimen hoitamisen vuoksi menetettyä tai vähentynyttä ansiota, eikä se ole korvausta menetetystä työajasta. Jos tehtävät voidaan säännöllisen työajan ansioiden vähenemättä suorittaa muulloin tai luottamustehtävää on hoidettu, esim. vuosiloman tai va- paapäivän aikana, ei ansionmenetyksen korvausta makseta, koska korvatta- vaa ansionmenetystä ei ole aiheutunut.
Korvaus voi kohdistua vain siihen säännöllisen työajan ansiotuloon, josta luot- tamushenkilö saa pääasiallisen toimeentulonsa. Ansionmenetyksen on tullut kohdistua säännölliseen työaikaan. Näin ollen ylitöistä tai muista lisäpalkki- oista ei korvausta makseta.
139 §
Ansionmenetysten ja kustannusten korvaaminen
Ansionmenetysten ja kustannusten korvaamista koskeva esitys on mikäli mahdollista tehtävä kolmen kuukauden kuluessa tai viimeistään kuuden kuu- kauden kuluessa sille taholle Satakuntaliiton virastossa, jolle voimassaolevien määräysten mukaan korvauksen hyväksyminen kuuluu.
140 §
Palkkioiden maksamisaika
Tässä säännössä mainitut palkkiot maksetaan neljännesvuosittain.
141 §
Matkakustannusten korvaus
Luottamushenkilöiden kokousmatkoista ja muista luottamustoimen hoita- miseksi tehdyistä matkoista suoritetaan matkakustannusten korvausta, päivä- rahaa, ateriakorvausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa, kurssipäivära- haa ja korvausta ulkomaille tehdystä virkamatkasta soveltuvin osin kunnalli- sen yleisen virka- ja työehtosopimusten määräysten mukaisesti.
Jos luottamushenkilö tilapäisesti työskentelee, opiskelee, lomailee tai muutoin oleskelee muualla kuin kotipaikkakunnalla, korvataan hänelle matkat vain va- kinaisesta asunnosta luottamustoimen hoitopaikkaan.
Mikäli Satakuntaliiton tai muun järjestäjän toimesta kokous- tai muuhun tilai- suuteen on järjestetty yhteiskuljetus, korvataan matkat vain kokoontumis- tai noutopaikalle.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä ei sovelleta valtion, kuntien, jär- jestöjen tai muiden tahojen nimeämiin neuvottelu- ja toimikuntien sekä työryh- mien jäseniin.
XV LUKU
142 §
Aloiteoikeus
Maakunnan asukkaalla sekä maakunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kuntayhtymän toimintaa koskevissa asioissa. Palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita palveluaan koskevassa asiassa.
Aloite tulee tehdä kirjallisesti tai sähköisellä asiakirjalla. Aloitteesta tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä aloitteen tekijän nimi, kotikunta ja yhteystie- dot.
143 §
Aloitteen käsittely
Aloitteen käsittelee se kuntayhtymän viranomainen, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä aloitteen tarkoittamassa asiassa. Jos toimivaltainen viranomainen on toimielin, aloitteista ja aloitteiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä on annettava toimielimelle tieto jäljempänä määrätyllä tavalla.
Maakuntahallituksen on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä maakuntavaltuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä. Maakuntavaltuusto voi samalla päät- tää, mitkä aloitteista on loppuun käsitelty.
Muun toimielimen kuin maakuntavaltuuston toimivaltaan kuuluvista aloitteista on annettava tieto toimielimelle niiden päättämällä tavalla. Toimielin voi sa- malla päättää, mitkä aloitteista ovat loppuun käsiteltyjä.
Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kuntayhtymään kuuluvan jäsenkunnan asukkaista, aloite on kuuden kuukauden kuluessa vireille tulosta otettava toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi.
144 §
Aloitteen tekijälle annettavat tiedot
Aloitteen tekijälle on ilmoitettava kuukauden kuluessa aloitteen saapumisesta, missä viranomaisessa aloite käsitellään, arvioitu käsittelyaika sekä keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä.
Sen jälkeen kun aloite on käsitelty loppuun, aloitteen tekijälle on ilmoitettava, onko aloite johtanut toimenpiteisiin.
Hallintosääntö hyväksytty maakuntavaltuustossa 28.4.2017
SISÄISEN VALVONNAN JA TARKASTUKSEN OHJEET
Hyväksytty maakuntahallituksessa 25.10.1999
Tarkistettu maakuntahallituksessa 19.11.2001
Tarkistettu maakuntahallituksessa 25.8 2003
Tarkistettu maakuntahallituksessa 14.6.2010
1 Sisäisen valvonnan perusteet
Satakuntaliiton toiminnot on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava niin, että organisaation kai- killa tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Ulkoinen valvonta on toimivasta johdosta riippumatonta ja siitä vastaavat ammattitilintarkastaja ja tarkastuslautakunta.
Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden saa- vuttamisesta. Johdon on varmistettava, että oikeanlainen sisäisen valvonnan rakenne luodaan ja että se pidetään tehokkaana tarkastamalla sitä ja pitämällä se ajan tasalla.
Sisäisen valvonnan rakenne määritellään organisaation sisäiseksi suunnitelmaksi sisältäen johdon suhtautumistavan, menetelmät, menettelytavat ja muut toimenpiteet, jotka antavat kohtuullisen var- muuden siitä, että seuraavat yleiset tavoitteet saavutetaan:
- varmistetaan toiminnan tuloksellisuus ja jatkuvuus;
- edistetään organisaation tehtävien mukaisesti toimintojen säännönmukaisuutta, taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä tuotteiden ja palveluiden laatua;
- vältytään resurssien menetyksiltä, jotka aiheutuvat tuhlauksesta, väärinkäytöksistä, huonosta hoidosta, virheistä ja petoksista sekä muista epäsäännönmukaisuuksista;
- pystytään tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään virheitä sekä hallitsemaan riskejä;
- noudatetaan lakeja, säännöksiä ja johdon ohjeita sekä
- kehitetään ja ylläpidetään luotettavia tietoja taloudesta ja hallinnosta ja esitetään ne rehellisesti määräaikaisissa raporteissa.
1.1 Sisäisen valvonnan järjestäminen
Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on maakuntahallituksella. Toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntajohtajalla sekä linjojen vastuuhenkilöillä alaisensa toiminnan osalta.
Maakuntahallitus on antanut nämä yleiset ohjeet sisäisen valvonnan järjestämisestä.
1.2 Yleiset velvollisuudet
Jokainen liiton palveluksessa oleva on velvollinen noudattamaan omaa toimintaansa koskevia sää- döksiä, määräyksiä ja päätöksiä sekä toimimaan niin, että hänelle, hänen linjalleen ja vastuualueel- leen asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.
Johdon velvollisuus on tiedottaa organisaatiolle sisäisestä valvonnasta, koska jo sillä on ennaltaeh- käisevä vaikutus.
Liitossa tulee kaikkien saatavilla olla kansio, johon tallennetaan sisäisen valvonnan ohjeistus ja val- vonnasta kertyneet raportit.
1.3 Sisäisen valvonnan osa-alueet
Sisäinen valvonta jakaantuu:
- sisäiseen tarkkailuun,
- luottamusmiesten suorittamaan seurantaan ja
- sisäiseen tarkastukseen.
Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toimintaa liittyen työvaiheiden, erillisten toimenpiteiden ja varojen käy- tön valvontaan. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, aiotulla ja hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Sisäinen tarkkailu on jokai- sen esimiehen tehtävä ja velvollisuus ja esimiestyötä, joka tapahtuu
- tavanomaisen toiminnan yhteydessä tapahtuvana seurantana
- systemaattisena arviointitietojen hankkimisena
- tuloskeskusteluina.
Seuranta on ennen muuta luottamushenkilöille kuuluva osa sisäistä valvontaa. Seurannan tehtävänä on raportointivelvoitteen asettaminen ja raportoinnin toteutuksen valvonta. Olennaista on tehtyjen päätösten ja raporteissa kuvattujen tulosten vertailu.
Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa. Se on aktiivista, systemaattista ja julkista toimintaa. Sisäinen tarkastus on valvonnan erityistoimenpide ja se tehdään maakuntajohtajan alai- suudessa. Se on tarkastustarkoituksessa tehtyä valvontaa ja tarkastuksen kohde tietää suorituk- sensa olevan arvioinnin kohteena. Sisäisen tarkastuksen kohteena ovat toimintalinjaukset, toiminta- periaatteet ja tavoitteiden toteutuminen. Sisäisen tarkastuksen raportointi on analysoivaa ja totea- vaa. Se voi sisältää suosituksia todettujen heikkouksien ja puutteiden korjaamiseksi.
Satakuntaliitossa sisäiseen tarkastukseen kuuluu:
1. Kassan tarkastus vähintään kolme kertaa vuodessa siitä ennalta ilmoittamatta
2. Tositeaineiston oikeellisuuden tarkastus ja vertailu kirjanpitoon pistokokein
3. Liiton tulojen ja saatavien perinnän seuranta ja tarkastus
4. Muut maakuntajohtajan antamat tarkastustehtävät.
Sisäisen tarkastuksen toimenpiteet suorittaa hallintojohtaja.
Suunnittelu- ja seurantajärjestelmä on johdon käytössä oleva sisäisen valvonnan väline, jonka avulla hankitaan kohtuullinen varmuus tavoitteiden saavuttamisesta. Suunnittelu varmistaa, että tavoitteet tulevat asetetuksi - seuranta varmistaa, että toiminta on tavoitteiden mukaista sekä oikean informaa- tion tuottamista ja hyväksikäyttöä.
2.1 Strateginen suunnittelu
Satakuntaliitolla on maakuntavaltuuston hyväksymä toiminta-ajatus, jossa ilmaistaan millaiseksi ja miten Satakuntaliittoa pitkällä tähtäimellä kehitetään.
Suunnittelun pohjaksi tehdään tarvittavia analyysejä esim. SWOT –analyysi, sidosryhmäanalyysi tai palvelu- ja talousanalyysi. Toiminta-ajatuksen sekä analyysien pohjalta kehitetään pitkän aikavälin tavoitteet ja määritellään painopistealueet.
Talousarvio ja -suunnitelma tarkistetaan vuosittain. Talousarvio ja -suunnitelma sisältää linjojen ja vastuualueiden toimintasuunnitelmat, taloussuunnitelman sekä talousarvion.
2.2 Suunnitteluprosessi
Maakuntahallitus ohjaa ja valvoo suunnitteluprosessia. Maakuntahallitus antaa talousarvion ja ta- loussuunnitelman laatimisohjeet sekä raamin, jossa annetaan toiminnoille taloudelliset resurssit. Talousarvioraamin lähtökohtana on arvio tuloperusteista ja taserakenteen tarkastelu.
Maakuntahallitus määrittelee aikataulun ja käsittelyvaiheet. Valmisteluprosessiin osallistuu koko or- ganisaatio.
2.3 Talousarvio ja -suunnitelma
Maakuntavaltuusto päättää talousarvioasetelmasta, jolla määritellään käyttötalouden tulosaluetasot ja investointien hanke/hankeryhmätasot, joille valtuusto antaa talousarviossa määrärahat, tuloarviot ja sitovat tavoitteet.
Jokaiselle tulosalueelle ja hankkeelle/hankeryhmälle talousarviossa nimetään tilivelvollinen toimielin.
Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään liiton toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoit- teiden tulee tukea liiton toiminta-ajatusta ja ohjata toimintaa liiton hyväksymää tavoitetilaa kohti. Ta- voitteet tulee asettaa niin, että maakuntavaltuusto voi niiden avulla ohjata toiminnan kehittämissuun- taa. Tavoitteiden tulee olla mahdollisuuksien mukaan täsmällisesti muotoiltuja, aikaan sidottuja, mi- tattavia tai muutoin todennettavissa olevia.
Jokaiselle tavoitteelle nimetään vastuullinen viranhaltija tai työntekijä.
2.4 Talousarvion täytäntöönpano
Valtuusto päättää talousarvion sitovuudesta ja maakuntahallitus käyttösuunnitelman sitovuudesta.
Ensiarvoisen tärkeää on tiedottaminen ja koko organisaation sitouttaminen toimimaan hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti.
3.1 Toimintakertomus ja osavuosiraportit
Toiminnan ja talouden toteutumisesta annetaan puolivuotisraportti maakuntahallitukselle elokuun kokouksessa.
Toimintakertomus on osa liiton tilinpäätöstä, jossa maakuntahallitus antaa valtuustolle selvityksen sen tilikaudelle asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta.
Tavoitteiden toteuttamisen seuranta ja poikkeamiin reagointi hyvissä ajoin kuuluu linjojen päälliköille ja tavoitteesta vastuulliselle viranhaltijalle tai työntekijälle. Raportteja kehitetään antamaan riittävästi oikeaa, ajan tasalla olevaa ja selkeää tietoa päätöksenteon valmisteluun ja tulosten seurantaan.
Tavoitteiden toteutumista seurataan myös tuloskeskusteluissa, maakuntapoliittisessa johtoryh- mässä ja tutkijoiden ja suunnittelijoiden kokouksissa.
3.2 Kirjanpito
Kirjanpitojärjestelmän tulee tuottaa luotettavaa, oikea-aikaista ja riittävää tietoa päätöksenteon val- misteluun ja tulosten seurantaan.
Kirjanpitäjä vastaa siitä, että liiton kirjanpito ja sisäinen laskenta hoidetaan hyvää kirjanpitotapaa noudattaen ja kirjanpito on ajan tasalla. Tarvittavat täsmäykset ja raportoinnit suoritetaan kuukausit- tain.
Hyvä kirjanpitotapa
Hyvä kirjanpito perustuu seuraaviin lähtökohtiin:
- kirjanpidon meno-tulo -teoria,
- kirjanpitolaki ja asetus,
- kuntalaki,
- kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeet ja suositukset,
- Kuntaliiton suositukset ja
- EU:n direktiivit maakunnan liittoa (kuntaa) koskevin osin.
Kirjaamisen laajuus
Asiakasvaroista, jos ne on erotettu liiton varoista ja veloista, on pidettävä erillistä sisäisen valvonnan kannalta riittävää kirjanpitoa. Taseen ulkopuolella käsitellään myös valuuttatermini-sopimukset, swap –sopimukset ja vastuut, mikäli ne eivät ylitä tavanomaiseksi katsottua liikeriskiä.
Tilipuitteet
Tilipuitteisto muodostuu tuloslaskelma- ja tasetileistä sekä investointierittelytileistä. Tilipuitteiden pe- rustana on talousarvio ja käyttösuunnitelma.
Kirjaussuunnitelma
Peruskirjana kirjanpidossa käytetään päiväkirjaa, johon viennit kirjataan aikajärjestyksessä viivytyk- settä päiväkohtaisesti ja pääkirjaa, jossa tiedot näkyvät tileittäin asiajärjestyksessä.
Kirjanpidosta on oltava ajan tasalla oleva menetelmäkuvaus, josta ilmenee kirjanpito-ohjelmien vä- linen integrointi.
Kirjanpidon tositteet on säilytettävä kirjausjärjestyksessä siten, että tositteiden ja kirjausten välinen yhteys voidaan vaikeuksitta todeta.
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut suosituksen kuntien ulkoisen kirjanpidon tilikarttamal- liksi. Tilikartta huomioi tuloslaskelma- ja tasekaavojen edellyttämät ryhmittelyt ja taloustilaston luoki- tukset. Niitä yksilöidymmät tilinimikkeet ja tilinumerointi ovat ohjeellisia, joista voidaan poiketa edel- lyttäen, että tiedontarpeet ja kirjanpidon tietojärjestelmä sitä edellyttävät. Muutoksista päättää kirjan- pitäjä.
Kirjaamisperusteet
Tulot ja menot jaksotetaan suoriteperusteen mukaisesti. Myös talousarvion määrärahat esitetään suoriteperusteisesti.
Tosite
Tositteiden merkinnät on tehtävä selvästi ja pysyvästi eikä niitä saa poistaa tai tehdä epäselvästi. Virheellinen merkintä on korjattava yläpuolelle tehtävällä selvällä korjausmerkinnällä. Korjauslakan käyttö on kielletty. Virheellinen kirjaus on korjattava oikaisukirjauksella, joka tehdään tositteeseen perustuvana.
Varastokirjanpito
Tilinpäätöksessä varastot arvostetaan joko hankinta- tai valmistusarvoonsa tai alempaan todennä- köiseen luovutushintaan.
Leasing-sopimukset
Rahoitussopimuksella hankitun käyttöomaisuuden, joka lunastetaan kokonaan liitolle, määräraha varataan kokonaiskustannuksena ja kirjaus suoritetaan taseeseen merkittyä velkaa vähentäen to- teutuneiden kustannusten mukaisesti.
Investoinnit
Mikäli investointimenon arvioidaan kohdistuvan useammalle vuodelle, hyväksyy maakuntavaltuusto investoinnin hankintamenoa koskevan kokonaiskustannusarvion.
Talousarvion laadinnan yhteydessä valtuusto hyväksyy investointivarausta koskevan suunnitelman. Se tehdään määriteltyyn investointihankkeeseen ja puretaan viimeistään sinä vuonna, kun hankeen viimeinen erä on merkitty taloussuunnitelmaan.
Käyttöomaisuuden aktivointiraja on 8.400 euroa ja käyttöikä vähintään kolme vuotta.
Avustukset
Milloin liitto on myöntänyt talousarviovaroistaan yleishyödylliselle yhdistykselle tai yhteisölle avus- tusta, tämän on toimitettava varainhoitovuoden päättyessä raportti avustuksen käytöstä, mikäli avus- tus on yli 1.700 euroa.
Tilinpäätöksen laadintaa koskevat ohjeet
Talousarvion seuranta ja liikelaitosten kirjanpidollinen eriyttäminen edellyttävät, että tilikauden ai- kana kirjataan myös sisäisiä liiketapahtumia. Liiton ulkoisessa tilinpäätöksessä sisäiset erät on eli- minoitava.
Talousarvion laadinnan yhteydessä sisäisiä eriä ei oteta määrärahaksi. Tuloslaskelmasta laaditaan kaksi toteutumisvertailua, joista toisessa sisäiset erät on eliminoitu.
Rahoituslaskelmaa ei johdeta kahdenkertaisin viennein tuloslaskelman ja taseen tapaan, vaan se laaditaan erillislaskelmana.
Kirjanpitoaineiston säilyttäminen
Kirjanpidon tositteet on säilytettävä kirjausjärjestyksessä siten, että tositteiden ja kirjausten välinen yhteys voidaan vaikeuksitta todeta.
3.3 Kustannuslaskenta
Kustannuslaskennan tavoitteena on edistää kustannustietoisuutta organisaation kaikilla tasoilla. Li- säksi kustannuslaskennan on tuotettava tietoa toimivalle johdolle ja päätöksenteolle siitä, mihin käy- tettävissä olevat resurssit on järkevintä uhrata, jotta voidaan saavuttaa tavoitteiden mukaiset tulok- set.
Kirjanpito seuraa talouden resurssien jakoa ja käyttöä rahoitusvaikutteisesti. Tämä informaatio ei ole riittävä palveluiden hinnan määrittelemiseksi. Hinta muodostuu välittömien kassamenojen lisäksi muilta tulosalueilta ja -yksiköiltä hankittujen palveluiden kustannuksista.
Omakustannushinnan muodostuminen:
1. Palvelun, tuotteen yms. välittömät kustannukset
2. Kiinteistökustannukset; sisäiset vuokrat, johon sisältyy myöskin suunnitelman mukaiset poistot pääomavuokrana,
3. Muut sisäiset ja kustannuslaskennalliset erät esim. menonsiirrot (tukipalvelut, työllistä- minen yms.), alv-palautus ja laskennallinen korko. Laskennallinen korko tulisi ottaa mukaan ainakin silloin kuin palveluita myydään ulkopuolelle. Laskennallinen korko on korvausta käyttöomaisuuteen sitoutuneen pääoman käytöstä.
Vyörytyserien jakoperusteista sovitaan erikseen.
Johtamisjärjestelmä on organisaation sisäisen valvonnan suunnitelma, joka sisältää johdon suhtau- tumistavan, keskeiset johdon ohjeet, joilla edistetään tuloksellisuutta, keskitytään oleellisimpaan ja varmistetaan tietojen oikeellisuus sekä mahdollistetaan osallistuminen ja sitoutuminen.
4.1 Organisaatiorakenne
Organisaatiorakenne on esitetty maakuntavaltuuston hyväksymässä hallintosäännössä. Organisaa- tiorakenteen tulee vastata liiton toimintaa, joten sitä on tarpeen mukaan tarkistettava. Tehokkuuden, laadun tarkkailun ja sisäisen valvonnan kannalta on mahdollisimman vähäportainen organisaatiora- kenne paras.
4.2 Vastuun ja valtuuksien jako
Tavoitteena on selkeät ja toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset valta- ja vastuusuhteet. Toimintaa ohjaavat säännöt ja ohjeet tulee pitää ajan tasalla.
Valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä on määritelty toimielinten ja viranhaltijoiden ratkaisu- ja päätösvalta.
Hallintosäännön lisäksi toimintaa ja sisäistä valvontaa ohjataan ja varmistetaan vahvistetuilla sään- nöillä ja ohjeilla, talousarviolla ja –suunnitelmalla, maakuntahallituksen ja esimiesten antamilla oh- jeilla ja määräyksillä.
Ohjeet valvonnan toteuttamisesta ja merkittävät valvontatoimenpiteet dokumentoidaan.
Vain henkilöt, joilla on toimivalta, saavat myöntää valtuudet liiketoimiin ja merkittäviin tapahtumiin. Nämä on toteutettava myönnetyn toimivallan puitteissa. Kaikki liiketoimet ja merkittävät tapahtumat on dokumentoitava ja dokumentoinnin on oltava helposti saatavilla tarkastusta varten.
Maakuntahallituksen, maakuntajohtajan ja muiden viranhaltijoiden toimintavaltuuksia koskevat pää- tökset (esim. taloudelliset hankintavaltuudet, laskujen vastaanottajat ja hyväksyjät yms.) kerätään sisäisen valvonnan kansioon.
Tilivelvolliset vastaavat, että toiminnassa noudatetaan hyväksyttyä talousarviota ja käyttösuunnitel- maa ja että asetetut tavoitteet saavutetaan.
Maakuntahallitus valitsee toimikaudekseen laskujen hyväksyjät ja maakuntajohtaja laskujen vas- taanottajat.
Liiton tilien ja luottokorttien käyttöoikeudesta päättää maakuntahallitus. Liiton päätilien käyttöoikeus on ainoastaan maakuntajohtajalla ja hallintojohtajalla.
Viestinnän toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota, koska asetettujen tavoitteiden täsmällinen toteu- tuminen sekä selkeä vastuun ja toimintavaltuuksien tiedostaminen vaativat oikeaa tietoa. Erilaiset yhteistoimintamuodot; johtoryhmätyö, tuloskeskustelut yms. ovat spontaanin ja jatkuvan työrutiinei- hin sisältyvän kanssakäymisen lisäksi tärkeä osa henkilöjohtamista.
Tuloskeskusteluissa käydään läpi yksittäisten henkilöiden vastuut ja valtuudet oman työnsä osalta.
4.3 Hallintokulttuuri
Julkisuusperiaate
Julkisuusperiaatetta voidaan pitää tietynlaisena välillisenä valvontakeinona. Julkisuusperiaate näkyy kunnallishallinnossa mm. valtuuston kokousten julkisuutena, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuk- sien säännöksinä, aloiteoikeutena, tiedottamisvelvollisuutena, mahdollisuutena kansanäänestyk- seen, asiakirjojen julkisuutena, päätösten nähtävillä pitovelvollisuutena.
Julkisuus liittyy hallintoprosessin kaikkiin vaiheisiin asian vireille tulosta, päätöksen valmisteluun, asian esittelyyn, varsinaiseen päätöksentekoon, toimeenpanoon ja toimeenpanon valvontaan. Vi- ranhaltijapäätökset pidetään nähtävillä siltä osin kuin ne ovat julkisia.
Toimielimet tekevät puolivuosittain päätökset pöytäkirjojen nähtävillä olo ajoista. Toimielinten päätökset ovat nähtävillä Satakuntaliiton toimistolla ja liiton kotisivuilla.
Kunnallisen päätöksenteon ja valmistelun julkisuusperiaate edellyttää aktiivista ja avointa tiedotta- mista. Maakuntahallitus on hyväksynyt tiedotusohjeet, joissa on määritelty tiedotuksesta vastaavat.
Päätöksentekoprosessi
Huolellinen valmistelu on päätöksenteon perusta. Hyvin valmisteltu esitys on lyhyt, mutta kuitenkin niin kattava, että siitä pystyy ulkopuolinenkin vaivatta muodostamaan oman kantansa. Erityisesti viranhaltijapäätöksissä valmisteluun tulee kiinnittää huomiota.
Asian käsittelyssä esittelijän ja valmistelijan vastuu on selkeästi rajattava. Asian esittelijä vastaa esi- tyksestään.
Toimikuntien ja viranhaltijoiden päätösten valvontajärjestelmän tulee olla aukoton. Päätökset, myös viranhaltijapäätökset, on asianmukaisesti pidettävä nähtävillä, annettava tiedoksi ja pantava täytän- töön. Niihin on myös lisättävä oikaisuvaatimusohjeet tai valitusosoitus. Täytäntöönpanot tulee doku- mentoida mahdollista tarkistamista varten. Maakuntahallitus valtuuston osalta sekä maakuntajohtaja vastaavat päätösten valvontajärjestelmän toteutumisesta.
Toimivaltaisen viranhaltijan on pidettävä päätöksistään numeroitua päätöspöytäkirjaa. Viranhaltija- päätösten osalta tulee valvonnassa kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin asioihin:
- päätös on tehty toimivallan puitteissa ja se on riittävästi perusteltu,
- se on annettu tiedoksi asianomaisille,
- päätös on ollut lainmukaisesti nähtävillä,
- mahdolliset esteellisyydet päätöksentekoon on otettu huomioon,
- päätökset on annettu oikaisuvaatimusajan kuluessa tiedoksi toimielimelle, jolle otto- oikeus kuuluu.
Otto-oikeuden turvaamiseksi tulee maakuntahallituksen puheenjohtajan tarkistaa päätöspöytäkirjat riittävän usein. Maakuntahallitus voi antaa asiasta tarvittaessa tarkempia ohjeita.
Esteellisyydet asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa tulee ottaa huomioon. Esteettömyydestä huolehtiminen tulee ulottaa hallinnon kaikille tasoille. Ensisijainen vastuu esteellisyyden ilmoittami- sesta on asianomaisella itsellään.
Toimielinten tulee toimikausittain kartoittaa jäsentensä ja esittelijöiden esteellisyydet.
Hyvä taloudenhoito on systemaattista toimintaa, joka
- sopeuttaa käytettävissä olevat resurssit olemassa oleviin tarpeisiin,
- tuottaa johtamiseen tarvittavat tiedot oikein ja oikea-aikaisena,
- antaa talouden tilasta luotettavan kuvan.
Liiton taloudenhoidosta vastaavat ensisijaisesti tilivelvolliset.
Tilivelvollisten tulee osaltaan valvoa, että toiminnassa noudatetaan hyväksyttyä talousarviota ja käyt- tösuunnitelmaa.
5.1 Tositteiden merkintä
Vastaanottajan on tarkistettava, että tositteen tarkoittama tavara, työsuoritus tai muu palvelus on saatu. Vastaanottajan on varustettava tosite tai siihen liittyvä selvitys päivämäärällä ja nimikirjoituk- sellaan. Tarvittaessa vastaanottajan on täydennettävä tositetta. Tavaran tai palveluksen käyttötar- koitus on merkittävä tositteeseen, jos se muutoin jäisi epäselväksi. Vastaanottaja ei saa olla sellai- nen henkilö, joka on tavaran myynyt tai henkilö, jolle hankinnasta saattaisi olla henkilökohtaista hyö- tyä tai vahinkoa.
Hyväksyjän on tarkistettava, että tosite on muodollisesti ja asiallisesti oikea, tositteessa on vastaan- ottomerkintä ja oikea tilimerkintä, maksunsaajan nimi ja osoite, toimitusajankohta, kohde, määrä, yksikköhinnat ja alennukset ja että menon suorittamiseen on käytettävissä määräraha ja tarvittaessa asianmukainen päätös.
Hyväksyjän on huolehdittava, ettei käytettävissä olevaa määrärahaa ylitetä. Hyväksyjän on huoleh- dittava, että laskut ja muut maksutositteet tulevat viivytyksettä hyväksytyiksi ja toimitetaan makset- tavaksi niin, etteivät maksut viivästy. Viivästyskoroista vastaa laskujen hyväksyjä ja hänen tulee mer- kitä vastaanottomerkintä viivästyskorkolaskuihin.
Hyväksyjä ja vastaanottaja eivät voi olla sama henkilö. Omia tai alainen esimiehensä laskuja ei voi hyväksyä.
Liiton sisäisestä oikaisu- ja korjaustositteesta tulee ilmetä korjauksen tai oikaisun peruste. Tositteen hyväksyy alkuperäisen tositteen hyväksyjä. Muistiotositteet allekirjoittaa kirjanpitäjä ja hyväksyy hal- lintojohtaja.
5.2 Maksujen suoritus ja tulojen vastaanottaminen
Laskujen maksatus hoidetaan keskitetysti. Laskujen kirjaaminen ostoreskontraan hoidetaan keski- tetysti, mutta se voidaan myöskin hajauttaa, mikäli se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.
Laskut maksetaan pääsääntöisesti eräpäivänä tai sitä seuraavana pankkipäivänä, mikäli eräpäivä sattuu viikonloppuun tai arkipyhään. Mikäli käteisalennukset ovat tuntuvia, lasku voidaan maksaa eräpäivää aikaisemmin.
Konekielistä maksuvälitystä käytettäessä maksu on todennettava maksutapahtumaluettelolla. Luet- teloon on merkittävä ainakin maksupäivä, velkojan nimitieto, velkojan laskulle antama yksilötunnus ja laskun loppusumma, joiden avulla laskun maksaminen voidaan todentaa. Maksutapahtumaluet- telo on täsmättävä pankin antamaan tiliotteeseen. Maksutapahtumaluettelon allekirjoittaa henkilö, jolle maakuntahallitus on antanut tilinkäyttöoikeuden. Pankki- ja postisiirtotiliä käytettäessä tosittee- seen on liitettävä rahalaitoksen antama päivätty kuittaus.
Maksuaineiston käsittelystä on oltava ajan tasalla oleva menetelmäkuvaus. Liitolle tulevat rahasuoritukset on ohjattava liiton pankkitileille.
5.3 Materiaalihallinto
Hankinnoissa on periaatteena taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä tarpeettoman varastoin- nin välttäminen. Hankinnoissa ja varastoinnissa voidaan soveltuvin osin harjoittaa yhteistoimintaa muiden kuntayhtymien ja kuntien kanssa.
Tavaran ja palvelujen hankinnassa on noudatettava lakia julkisista hankinnoista ja niitä täydentäviä muita ohjeita ja määräyksiä.
Liiton varastot on inventoitava vähintään kerran vuodessa kuitenkin aina kun varastosta vastaava henkilö vaihtuu.
Materiaalia varastoon vastaanotettaessa on tarkistettava, että se on lähetysilmoituksen mukainen. Materiaalin varastoon vastaanottaa ja kuittaa saaduksi sekä merkitsee kirjanpitoon henkilö, jonka tehtäviin varastonhoito kuuluu.
5.4 Omaisuuden luettelointi
Kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta, arvopapereista, saamisista ja muusta omaisuudesta sekä so- pimuksista ja sitoumuksista, vakuutusasiakirjoista, vakuuksista ja talousarviolainoista on pidettävä luetteloa tai atk-rekisteriä.
Käyttöomaisuuskirjanpidon aktivointiraja on 8.400 euroa. Käyttöomaisuuskirjanpito-ohjelmalla pide- tään yllä myöskin sellaisen irtaimiston luetteloa, josta ei tehdä poistoja. Tähän irtaimisto-luetteloon merkitään esineet tai esineryhmät, jotka ovat arvoltaan vähintään 350 euroa ja joiden käyttöaika on vähintään kolme vuotta. Irtaimistoluetteloon voidaan ottaa arvoltaan vähäisem-piäkin esineitä, mikäli se on tarkoituksenmukaista. Esineisiin tehdään liiton omistusmerkintä siltä osin kuin se on tarkoituk- senmukaista ja se voidaan tehdä esineen arvoa alentamatta ja kohtuullisin kustannuksin.
Irtaimistoluettelosta on poistettava esineet, joilla ei enää ole käyttö- tai vaihtoarvoa. Poistosta päät- tää hallintojohtaja. Poistetun mutta käyttökelpoisen irtaimiston myynnistä päättää hallintojohtaja.
5.5 Maksuvalmiussuunnittelu
Kassanhallinnan päätavoitteena on ohjata rahavirtoja ja vähentää rahavirtoihin sitoutunutta pää- omaa maksuvalmiussuunnittelulla ja kassaennusteilla, lähtevän ja tulevan rahavirran hallinnalla, si- joittamalla kassaylijämä tuottavasti, kattamalla kassa-alijäämä tarkoituksenmukaisesti ja edullisesti, huolehtimalla pankkisuhteista sekä hallitsemalla rahatoimen riskit.
Maksuvalmiussuunnittelulla ennakoidaan kassaperusteisten menojen ja tulojen kehitys enintään vuoden pituiselta ajanjaksona. Tavoitteena on yli- ja alijäämätilanteiden kartoittaminen sekä riittävän kassavarannon määrittäminen, jolloin ylijäämä voidaan sijoittaa tuottavammin ja alijäämätilanteet ennakoida ajoissa.
Hallintojohtaja vastaa maksuvalmiudesta ja sen seurannasta.
5.6 Sijoituspolitiikka
Periaatteena on maksuvalmiuden turvaaminen, sijoitusriskien hallinta ja sijoitukselle saatava koh- tuullinen tuotto.
Liitto ei voi ryhtyä keinottelunomaiseen sijoitustoimintaan. Sijoitettavissa olevat varat on kuitenkin sijoitettava tuottavasti. Riskiltään pieniä lyhytaikaisia sijoitusvaihtoehtoja ovat esim. määräaikaistal- letukset, pankkien sijoitustodistukset ja kuntatodistukset. Lisäksi Kuntarahoituksen ja pankkien kor- korahastojen (varat on sijoitettu valtion tai pankkien velkasitoumuksiin) riskiä voidaan pitää pienenä.
Hallintojohtaja päättää liiton kassavarojen tilapäisestä sijoittamisesta.
5.7 Lainanoton periaatteet
Periaatteena rahoitusmarkkinoilla on rahoituskustannusten minimointi, korko- ja valuuttariskien hal- linta, lainan nostoajankohdan suunnittelu ja liiton imagon ylläpitäminen rahoituksensa hyvin huoleh- tivana laina-asiakkaana.
Lainarahoitusta käytetään vain investointien rahoittamiseen. Investoinneilla tarkoitetaan käyttöomai- suuden hankintaa, perusparannuksista aiheutuvia menoja ja muita pitkävaikutteisia menoja.
Lainat otetaan tarjousten perusteella. Korkotukilainojen saantimahdollisuus on aina kartoitettava en- sin. Ennen lainatarjousten lähettämistä on selvitettävä kokonaisrahoitustarpeen lisäksi lainan nosto- ajankohta, rahoituksen kohdeinvestoinnit, edellytettävä laina-aika, halutut rahoitusinstrumentit ja ta- voiteltavat korko- ja lyhennysehdot. Lainatarjouspyynnössä voidaan määritellä esimerkiksi laina- määrän lisäksi lainan valuutta, viitekorko, korkojakso, lyhennysohjelma ja lainatyyppi. Lainatarjous- ten vertailussa otetaan huomioon rahoituskustannukset sekä korko- ja valuuttariskit.
Lainasalkussa tulee olla tarkoituksenmukaisessa suhteessa sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia lai- noja. Lainojen lyhennysten tulee jakaantua tasaisesti. Valuuttalainojen (muiden kuin euromää-räis- ten) osuus voi olla korkeintaan 20 % lainamäärästä. Aktiivinen lainasalkun hoito edellyttää raha- markkinatilanteiden seurantaa ja niiden perusteella tehtäviä oikea-aikaisia ratkaisuja.
Riskien hallinta sisältää riskien kartoituksen, analysoinnin ja toiminnan suunnittelun, joka pitää sisällään ainakin seuraavat asiat:
- toimintaketjut ja vaaralliset työyhdistelmät,
- henkilöstöriskien hallinta,
- omaisuusriskien hallinta,
- tietoturvallisuusriskien hallinta ja
- ympäristöriskien hallinta.
6.1 Toimintaketjut ja vaaralliset työyhdistelmät
Toimintaketjujen tarkastelussa otetaan huomioon vaaralliset työyhdistelmät, toiminnan joustavuus ja jatkuvuuden turvaaminen. Niiltä osin kuin taloudellisista ja tehokkuussyitä vaarallisia työyhdistelmiä ei voida välttää, riskit tiedostetaan ja tarkkailua tehostetaan.
---
Toimintaketjujen osalta noudatetaan seuraavia järjestelyjä:
- työketjujen tarkastelulla pyritään toiminnat vastuuttamaan siten, ettei mitään tehtäviä jäisi tietämättä tai väärinkäsitysten takia tekemättä,
- linjojen johtajat huolehtivat riittävästä sisäisestä tiedonkulusta,
- sijaisuusjärjestelyjen tavoitteena on, että jokaisen tehtävän osalta vähintään kaksi henki- löä hallitsee sen ja he voivat tarvittaessa hoitaa toistensa töitä ainakin välttämättömien asioiden osalta,
- palkkalistat hyväksyy hallintojohtaja,
- palkka-ajoryhmät on suojattu salasanoilla; palkanlaskentaan ja palkka-ajoihin on käyttö- oikeudet vain kirjanpitäjällä
6.2 Henkilöstöriskien hallinta
Henkilöstön rekrytoinnissa ja palkkauksesta päättämisessä noudatetaan maakuntahallituksen, hal- lintosäännön ja virkasäännön ohjeita. Myös liiton henkilöstöpoliittisessa tarkastelussa käsitellään edellä mainittuja asioita.
Henkilöstöä koskevia asioita valmistellaan yhteistyössä henkilöstön kanssa. Lisäksi kehitetään edel- leen yhteistoimintamuotoja ja sisäistä tiedottamista.
Henkilöstön koulutuksen ohjauksella varmistetaan, että koko organisaatio pystyy vastaamaan jatku- vien ja nopeiden muutosten tuomiin haasteisiin.
Mahdollisiin henkilöstöriskeihin tulee varautua myös luomalla kattava varahenkilöjärjestelmä. Vastuu järjestelmän luomisesta on linjojen johtajilla.
6.3 Omaisuusriskien hallinta
Liiton omaisuuden riskit kartoitetaan ja niiden hallinnassa noudetaan esim. seuraavia toimen- piteitä:
- tarkistetaan vuosittain liiton vakuutusturva,
- kilpailutetaan vakuutusyhtiöt keskimäärin kerran valtuustokaudessa,
- selvitetään teknisten valvonta- ja turvalaitteiden käytön mahdollisuudet,
- todetaan tietoisesti otettavat riskit, joita ei kannata esim. vakuuttaa.
6.4 Tietoturvallisuusriskien hallinta
Tietoturvallisuusriskien hallinta on muodostunut yhä tärkeämmäksi, koska riippuvuus atk-järjestel- mien katkottomasta ja virheettömästä toiminnasta kasvaa, yleiset tietosuojavaatimukset ovat tiuken- tuneet ja taloudellisten riskien mahdollisuudet ovat lisääntyneet.
Tietoturvallisuusriskien minimoimista on esim:
- päivitetty virustentorjuntaohjelma,
- varmuuskopiointi; palvelimella olevien tiedostojen kopiointi joka päivä, lisäksi on viikko-, kuukausi- ja vuosikopiot,
- ohjeet työasemilla olevien tiedostojen kopioinnista,
- verkon ja palvelimen huoltosopimukset sekä ohjelmien ylläpitosopimukset ja käytön tuki,
- atk-ryhmän sekä kirjalliset että suulliset ohjeet ja neuvot,
- rajatut käyttöoikeudet; pääkäyttäjä, peruskäyttäjä, käyttäjä ja lukuoikeus,
- käyttöoikeuksien antaminen; vain pääkäyttäjällä ja hänen sijaisellaan on oikeus antaa ohjelmien käyttöoikeuksia hallintopäällikön päätöksen mukaisesti joko toistaiseksi tai määräajaksi,
- sähkökatkoksiin varautuminen ups-laitteella,
- asiattomien pääsyn estäminen palvelinkonehuoneeseen.
6. 5 Ympäristöriskien hallinta
Kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa otetaan huomioon kestävän kehityksen vaatimukset ja ympäristöriskien välttäminen.
SATAKUNTALIITON HANKEHALLINNOINNIN OHJEET
Voimassa 19.2.2018 alkaen
Hyväksytty maakuntahallituksessa 19.2.2018
Satakuntaliitto maakunnallisena aluekehitysviranomaisena vastaa kehittämisrahoituksen suuntaa- misesta maakunnassa. Tehtävä perustuu lakiin alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014). Tämän lisäksi toimintaa ohjaa Laki alueiden kehittämisestä ja rakennera- hastotoiminnan rahoittamisesta (8/2014). Toimintaan kuuluvaa EU-rahoitustoimintaa ohjaavat li- säksi mm. seuraavat asetukset ja säädökset: Asetus 356/2014, Asetus 357/2014, Asetus 358/2014, Asetus (EAKR)1301/2014, Asetus (ESR)1304/2013, Varainhoitoasetus (EU) 966/2012, Yleisasetus (EU) 1303/2013.
Hankehallinnoinnista vastaavana toimialana Satakuntaliiton aluekehityksen toimiala vastaa kehittä- misrahoituksen suuntaamisesta ja toteutumisen seurannasta. Aluekehitysjohtaja on hankehallin- noinnista vastaava toimialajohtaja.
Aluekehitysjohtaja ja hänen alaisuudessaan toimiva henkilökunta vastaa kansallisen tuen osalta myöntämiseen, maksamiseen ja jälkitoimenpiteiden tarkastamiseen liittyvistä tehtävistä sekä Euroo- pan rakennerahastohankkeiden osalta kohdentamispäätösten valmistelusta Satakunnan maakunta- hallitukselle ja valmistelusta EURA-2014 – järjestelmässä. Satakuntaliiton hankeryhmässä käsitel- lään kaikki päätöksentekoa varten valmistellut hankkeet. Satakuntaliiton hankeryhmä on maakunta- johtajan asettama. Ennen maakuntahallituksen päätöstä kaikki hankkeet käsitellään maakunnan yh- teistyöryhmän sihteeristössä.
Hallintojohtaja ja hänen alaisuudessaan toimiva henkilökunta vastaa kansallisen tuen maksamiseen liittyvistä tehtävistä.
Kansallisen rahoituksen osalta mahdollisista myönnettyjen tukien takaisinperinnästä vastaa maa- kuntahallitus maakuntajohtajan esittelystä.
2.1. Kansalliset aluekehitysmäärärahat
Aluekehitysjohtaja ja hänen alaisuudessaan toimiva henkilökunta vastaa kansallisen tuen osalta myöntämiseen, maksamiseen ja jälkitoimenpiteiden tarkastamiseen liittyvistä tehtävistä.
Maakuntien liitot voivat vuosina 2016-2018 myöntää alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käyn- nistämiseen suunnattuja kansallisia määrärahoja. Satakuntaliiton ns. AIKO-rahoitus suunnataan Sa- takunnan ennakoidun rakennemuutossuunnitelman (ERM) mukaisiin toimiin. Satakunnan ERM-oh- jelman teemoja ovat uudistuva teollisuus, kasvava biotalous ja muuttuvat palvelut (ERM-suunnitelma ja AIKO- ohjeet liitteenä).
Satakuntaliitolla on ollut käytössä maakunnan kehittämisrahaa. Kyseinen rahoitusinstrumentti ei ole enää valtion budjetissa, mutta säästyneistä varoista rahoitettuja hankkeita toteutetaan ja hallinnoi- daan vuoden 2018 aikana.
Maakuntahallitus tekee hankkeille rahoituspäätöksen Satakunnan kansallisen rahoituksen rahoitus- kehyksestä.
Ennen maakuntahallituksen rahoituspäätöstä kaikki hankkeet käsitellään Satakuntaliiton hankeryh- mässä sekä maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä.
2.2. Euroopan aluekehitysrahasto - EAKR
Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman hallintoviranomainen Suomessa on TEM. Vuoden 2014 alusta rakennerahasto-ohjelman hallintoa uudistettiin keskittä- mällä hallinto koordinoiviin maakuntaliitoihin sekä rakennerahasto (RR) ELY- keskuksiin. Satakunta kuuluu Länsi-Suomen alueeseen, jossa koordinoivana maakuntaliittona toimii Pirkanmaan liitto ja RR ELY -keskuksena Keski-Suomen ELY.
Lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 23 §:n mukaan maakunnan liitot voivat sopia yhteistyöstä laissa niille määrättyjen tehtävien hoidossa. Koordinoivan liiton (Pir- kanmaan liitto) ja perusliittojen (Satakuntaliitto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Keski- Suomen liitto) keskinäisistä oikeuksista ja velvollisuuksista näiden tehtävien hoidossa on laadittu erillinen sopimus, jonka mukaisesti koordinoiva liitto vastaa tämän sopimuksen osapuolten rahoitus- kehyksistä rahoitetuista hankkeista hallinto- ja todentamisviranomaiselle (sopimus liitteenä).
Satakuntaliitto on ns. perusliitto, jonka maakunnallista rahoituskehystä hallinnoidaan yhteistyösopi- mukseen perustuen Pirkanmaalla. Käytettävissä olevat maakunnalliset rahoituskehykset määritel- lään vuosittain maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmien rahoitustaulukoissa, jotka maakun- nan yhteistyöryhmät hyväksyvät.
Maakuntahallitus tekee hankkeille kohdentamispäätöksen eli varaa rahoituksen hankkeelle Sata- kunnan rahoituskehyksestä.
Ennen maakuntahallituksen kohdentamispäätöstä kaikki hankkeet käsitellään Satakuntaliiton han- keryhmässä sekä maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Maakunnan yhteistyöryhmän työjär- jestyksen mukaisesti kaikki yli 500 000€ (tukiosuus) hankkeet käsitellään myös maakunnan yhteis- työryhmässä.
3. Hankehallinnointi: kansallinen ja EU -rahoitus
Maakuntajohtaja:
• Esittelee kansallisen rahoituksen hankkeiden rahoituspäätökset maakuntahallituksen hyväk- syttäväksi.
• Esittelee Euroopan aluekehitysrahastohankkeiden (EAKR) kohdentamispäätökset maakun- tahallituksen hyväksyttäväksi.
• Vastaa kansallisen rahoituksen osalta jatkotoimenpiteistä
• Valmistelee ja esittelee myönnettyjen kansallisten tukien takaisinperintäpäätökset maakun- tahallituksen hyväksyttäväksi.
• Asettaa Satakuntaliiton hankeryhmän
Aluekehitysjohtaja:
• Päättää maakuntahallituksen usealle vuodelle tekemien kansallisten aluekehitysmääräraho- jen projektipäätösten jatkorahoituksesta.
• Päättää kansallisten aluekehitysmäärärahojen myöntämisestä ja hylkäämisestä koskien niitä kehittämishankkeita, joihin haettavan tai joille myönnettävän kansallisen kehittämisrahoituk- sen, sekä vastaavan valtion rahoitusosuuden rahoituksen määrä (avustus) on yhteensä enin- tään 20.000 euroa.
• Päättää kansallisten aluekehitysmäärärahojen valvonnasta, maakuntahallituksen myöntä- mien kansallisten aluekehitysmäärärahojen kansallisten osuuksien määräämisestä ja muista aluekehitysmäärärahoihin liittyvistä asioista sekä suorittaa maakuntahallituksen erikseen määräämät tehtävät.
• Vastaa kansallisten aluekehitysmäärärahojen osalta Satakuntaliiton kirjapidon ja hankerekis- terien täsmäytyksestä yhdessä hallintojohtajan kanssa.
• Vastaa kansallisten aluekehitysmäärärahojen sitoumus- ja maksatustietojen oikeellisuu- desta.
• Vastaa eri ministeriöiden edellyttämien kansallisten aluekehitysmäärärahoihin liittyvien ra- porttien valmistelusta.
• Vastaa hankeryhmän puheenjohtajana kansallisten ja Euroopan aluekehitysrahasto-hank- keiden valmistelijoiden ja yhteyshenkilöiden nimeämisestä.
• Päättää kansallisen aluekehitysrahoituksen hankkeiden toteuttamiseen liittyvistä ehdoista.
• Vastaa kehittämishankkeiden hallinnointiin liittyvän säännöstön seuraamisesta ja noudatta- misesta.
• Vastaa aluekehityksen toimialan riittävästä osaamisesta hankehallinnoinnin osalta.
• Vastaa Satakuntaliiton EU- ja kansallisen ohjelmatyön johtamisesta.
Hallintojohtaja:
• Päättää kansallisten aluekehitysmäärärahojen maksamisesta.
• Vastaa tarvittaessa kansallisten kehittämishankkeiden kirjanpidon tarkastamisesta.
• Vastaa Satakuntaliiton kirjapidon ja kansallisista aluekehittämishankkeista tehtyjen maksa- tusten täsmäytyksestä yhdessä aluekehitysjohtajan
• Vastata kansallisten kehittämishankkeiden hallinnointiin liittyvän säännöstön seuraamisesta ja noudattamisesta.
Valmistelijoiden tehtävänä on:
• Toimia kansallisten kehittämishankkeiden sekä Euroopan aluekehitysrahastohankkeiden (EAKR) hankevalmistelijoina (hakuprosessi, arviointi ja pisteytys) ja EAKR-hankkeiden val- mistelijoina EURA –järjestelmässä.
• Valmistella kansallisten kehittämishankkeiden päätösesitykset sekä Euroopan aluekehitys- rahastohankkeiden (EAKR) kohdentamispäätösesitykset maakuntahallitukselle.
• Valmistella Euroopan aluekehitysrahastohankkeiden (EAKR) hankepäätökset EURA –jär- jestelmässä.
• Toimia hankeryhmän päätöksen mukaisesti kansallisen aluekehitysrahoituksen ja Euroopan aluekehitysrahastohankkeiden (EAKR) yhteyshenkilönä.
• Osallistua tarvittaessa hankkeiden ohjausryhmien kokouksiin.
• Varmistaa hankesuunnitelmassa esitettyjen kustannusten ja rahoituserien oikeellisuus ja kansallisen rahoituksen osalta myös tukikelpoisuus.
• Varmistaa, että kehittämishankkeet toteutetaan rahoituspäätöksen ehtojen mukaisesti.
• Tarkastaa ja varmentaa, että kehittämishankkeiden maksatushakemusten toteutuneet kus- tannukset ovat rahoituspäätöksen ehtojen mukaisia sekä huolehtia hankkeita koskevista in- dikaattorikyselyistä ja muista selvityksistä.
• Huolehtia kehittämishankkeiden hallinnointiin liittyvän säännöstön seuraamisesta ja noudat- tamisesta.
• Valmistella Satakuntaliiton kirjanpidon ja hankerekisterien täsmäytys yhdessä xxxxxxxxxxx- xxxxxxxx kanssa.
• Huolehtia kansallisten aluekehitysmäärärahojen sitoumus- ja maksatustietojen oikeellisuu- desta.
Kansallisten aluekehitysmäärärahojen maksatustarkastajan tehtävänä on:
• Tarkastaa kansallisten hankkeiden maksatushakemukset ja varmistaa hankesuunnitelmassa esitettyjen kustannusten ja rahoituserien oikeellisuus ja tukikelpoisuus kansallisen rahoituk- sen osalta
• Valmistella maksatuspäätökset kansallisen rahoituksen osalta.
• Valmistella Satakuntaliiton kirjapidon ja hankerekisterien täsmäytys yhdessä rahoitusasian- tuntijan kanssa.
SATAKUNNAN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS
Hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 11.6.2014 Vahvistettu maakuntahallituksen kokouksessa 8.9.2014
Voimaantulo 9.9.2014
1 §
Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen toimikausi
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on alueen kehittämiseen vaikuttavien suunnittelu- asiakirjojen sekä kansallisten ja Euroopan unionin osarahoittamien ohjelmien toimeenpanon yh- teensovittamista varten perustettu toimielin. Maakunnan yhteistyö-ryhmä toimii yleisasetuksen 5. artiklan mukaisena kumppanuuselimenä maakunnassa.
Yhteistyöryhmän asettaa Satakuntaliiton maakuntahallitus. Yhteistyöryhmän toiminta kestää koko ohjelmakauden ja yhteistyöryhmän jäsenet asetetaan valtuustokausittain. Yhteistyöryhmän jäsenet asetetaan valtuustokaudeksi 2013-2016 ja uudelleen valtuustokaudeksi 2017-2020.
2 § Työjärjestyksen soveltaminen
Työjärjestys on laadittu alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista anne- tun lain (7/2014) ja alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) sekä mainittuja lakeja koskevien valtioneuvoston antamien asetusten mukaisesti.
Työjärjestyksessä määrätään asian valmistelusta, esittelystä ja päätöksenteosta yhteistyöryh- mässä, jaostojen perustamisesta, kokoonpanosta ja niiden tarkemmista tehtävistä.
Muutoin työjärjestyksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalaissa säädetään johtosään- nöstä, päätöksenteosta ja hallintomenettelystä. Viimeksi mainitussa on voimassa, mitä kuntalain 50, 54 ja 55 §:ssä sekä 57 - 62 §:ssä säädetään. Muilta osin yhteistyö-ryhmän hallintomenettelyyn sovelletaan hallintolakia (434/2003).
3 §
Luvun määräysten soveltaminen
Tämän luvun määräyksiä noudatetaan yhteistyöryhmässä ja sen maaseutujaostossa.
Tässä luvussa käytettäessä termiä yhteistyöryhmä tarkoitetaan sekä yhteistyöryhmää et-tä sen maaseutujaostoa, jollei kyseisessä pykälässä toisin säädetä.
Kokousaika ja paikka
Yhteistyöryhmä pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa.
Xxxxxx pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö yh- teistyöryhmän jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä.
5 §
Kokouksen koollekutsuminen
Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asia-lista). Ko- kouskutsu lähetetään jäsenille vähintään seitsemää (7) päivää ennen kokousta. Kokouksen esitys- lista lähetetään jäsenille kuitenkin vähintään neljää (4) päivää ennen kokousta.
6 § Päätösvaltaisuus
Yhteistyöryhmä on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.
7 § Varajäsenen kutsuminen
Yhteistyöryhmän jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava vara-jäsen si- jaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittele- mään.
8 § Kokouksen pitäminen
Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnäolijat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltai- suuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toisin päätetä.
Yhteistyöryhmä voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskut- sussa.
9 §
Läsnäolo yhteistyöryhmän kokouksissa ja jäsenten asema
Maakuntajohtaja voi osallistua yhteistyöryhmän kokouksiin ja myös muuhun yhteistyö-ryhmän toi- mintaan.
Yhteistyöryhmän kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus sihteeristön jäsenillä ja yhteistyöryhmän tai pääsihteerin kutsumilla asiantuntijoilla. Maaseutujaoston läsnäolo- ja puhe- oikeudesta päättää jaosto itse.
Maakunnan yhteistyöryhmän ja sen asettaman jaoston jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista vir- kavastuuta koskevia säännöksiä.
Esittely
Asiat päätetään yhteistyöryhmän kokouksessa esittelystä.
Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esi-tyslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin yhteistyöryhmä on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esitys-listalta, jollei yhteistyö- ryhmä toisin päätä.
Yhteistyöryhmän esittelijänä toimii pääsihteeri. Yhteistyöryhmän käsittelyyn tuotavat hankkeet esit- telee ohjelmakehyksestä rahoituksen myöntämispäätöksen valmistelevan organisaation edustaja.
Esittelijästä jaostoissa säädetään maaseutujaoston osalta jäljempänä erikseen.
11 § Valmistelu
Yhteistyöryhmässä käsiteltävät asiat valmistelee yhteistyöryhmän sihteeristö. Mikäli sihteeristö ei ole ollut yksimielinen asian valmistelussa, on tämä saatettava yhteistyö-ryhmän tietoon asiaa esi- teltäessä.
Maaseutujaostossa käsiteltävien asioiden valmistelusta säädetään jäljempänä erikseen.
12 § Esteellisyyden toteaminen
Esteellisyyden ilmoittaminen, arviointi ja ratkaisu kuuluvat ensisijaisesti yhteistyöryhmän jäsenelle tai muulle läsnäoloon oikeutetulle henkilölle itselleen. Yhteistyöryhmän puheenjohtajan on tarvitta- essa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys yhteistyöryhmän rat- kaistavaksi.
13 § Päätöksenteko ja äänestys
Yhteistyöryhmän on pyrittävä päätöksenteossa yksimielisyyteen. Jos päätöstä ei voida tehdä yksi- mielisesti, päätökseksi tulee ehdotus, jota kaksi kolmannesta äänestäneistä on kannattanut.
Rahoittava viranomainen voi poiketa yhteistyöryhmän rahoittamista koskevasta puoltavasta lau- sunnosta ainoastaan, jos tuen myöntäminen olisi vastoin Euroopan unionin tai kansallista lainsää- däntöä taikka jos hanke ei olisi ohjelmanmukainen. Jos rahoittajataho aikoo yhteistyöryhmän puol- tavasta lausunnosta huolimatta tehdä siitä poikkeavan rahoituspäätöksen, sen tulee antaa yhteis- työryhmälle asiasta tieto sekä edellä mainittuihin syihin liittyvät perustelut. Yhteistyöryhmän lausun- toa koskeviin päätöksiin ei saa hakea erikseen muutosta valittamalla. Yhteistyöryhmä saa valta- kunnallisiin teemoihin sisältyvistä hankkeista tiedot ao. ministeriöltä. Liike- ja ammattisalaisuuden piiriin kuuluvia yksittäisiä yrityshanke-esityksiä ei voida käsitellä maakunnan yhteistyöryhmässä.
Yhteistyöryhmä saa ennen päätöksentekoa yhteenvetotiedot saapuneista yritystukihakemuksista. Päätöksenteko voidaan hoitaa myös kirjallista menettelyä käyttäen.
14 § Eriävä mielipide
Päätöksentekoon osallistuneella, jos hän on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vas- taan, sekä asian esittelijällä, jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus ilmoittaa päätök- sestä eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkasta- mista esitetyt kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan.
15 §
Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen
Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjoh- taja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi pöytäkirjantarkastajaa.
Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä yhteistyöryhmän päättämänä aikana ja paikassa, jos yh- teistyöryhmä erikseen niin päättää.
Yhteistyöryhmän pöytäkirjaan merkitään:
1) järjestäytymistietoina:
toimielimen nimi;
kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
2) asian käsittelytietoina:
asiaotsikko selostus asiasta; päätösehdotus; esteellisyys;
tehdyt ja kannatetut ehdotukset;
äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos;
päätöksen toteaminen; sekä eriävä mielipide.
3) laillisuustietoina:
puheenjohtajan allekirjoitus; pöytäkirjanpitäjän varmennus; merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta.
Maaseutujaoston pöytäkirjan pitämisestä säädetään erikseen maaseutujaoston työjärjestyksessä.
III luku Yhteistyöryhmän tehtävät
16 § Yhteistyöryhmän tehtävät
Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on aktiivisesti edistää Satakunnan maakuntasuunnitelman sekä kulloisenkin maakuntaohjelman toteutumista ja nostaa esille uusia ideoita maakunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyöryhmä voi asettaa strategioiden toteutta- mista edistäviä työryhmiä tai nimetä vastuutahoja.
Yhteistyöryhmä linjaa ja ottaa kantaa aluekehityksen kannalta ajankohtaisiin asioihin ja edesauttaa laajojen merkittävien hankkeiden toteuttamista sekä niiden rahoittamista.
Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) mukai- sesti maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on alueen maakuntaohjelmassa määriteltyjen kehittä- mistavoitteiden toteuttamiseksi ja eri ohjelmien yhteensovittamiseksi:
1) hyväksyä ja tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma, jolla suunna- taan maakuntaan osoitettua rakennerahastojen ja vastaavaa kansallista rahoitusta sekä muuta alu- een kehittämiseen vaikuttavaa rahoitusta;
2) käsitellä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja tarvittavilta osin aluehallintoviraston esi- tykset strategisiksi tulostavoiteasiakirjoiksi;
3) antaa tarvittaessa lausuntoja sen toimialueelle kohdistuvista rakennerahasto-ohjelman valtakun- nallisista teemoista sekä maaseuturahaston tai muista aluekehityksen kannalta merkittävistä han- kesuunnitelmista sekä asettaa tärkeysjärjestykseen alueen osallistuminen niihin; lausunto ei ole rahoittajaa velvoittava;
4) antaa ALKE –lain 27 §:n 4 momentin mukainen ’sitova lausunto’ alueelliseen suunnitelmaan si- sältyvästä hankehakemuksesta, joka on maakunnan kehittämisen kannalta merkittävä tai kustan- nusarvioltaan suuri. Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee rakennerahasto-ohjelman:
- hankehakemukset, joiden kustannusarvioissa EU:n ja valtion tuen yhteenlaskettu osuus on yli 500 000,
- strategisesti uudentyyppiset, yhteistyöasiakirjasta poikkeavat tai muuten aluekehityksen kannalta merkittävät hankkeet, jotka rahoittava viranomainen, pääsihteeri tai puheenjohtajat päättävät tuoda yhteistyöryhmän käsiteltäväksi;
5) edesauttaa laajojen, aluekehittämisen kannalta merkittävien hankekokonaisuuksien valmistelua ja edistää niiden toteuttamista eri rahoitusvälineillä;
6) laatia tarvittaessa rakennerahasto-ohjelman seurantakomitean hyväksymiä tarkentavia alueelli- sia valintakriteerejä ja ilmoittaa niistä hallintoviranomaiselle sekä huolehtia tarvittavista menettely- tavoista niiden soveltamiseksi alueella;
7) määritellä tarvittavat alueelliset menettelyt, joilla varmistetaan rahoitettaviksi hyväksyttävien hankkeiden mahdollisten ympäristövaikutusten selvittäminen ennen rahoitus-päätöksen tekoa;
8) raportoida rakennerahasto-ohjelman toteutumisesta hallintoviranomaiselle ja tarvittaessa esittää sille rakennerahasto-ohjelmaa koskevia muutostarpeita;
9) tiedottaa rakennerahasto-ohjelman toimeenpanosta;
10) hoitaa tarvittaessa myös muita tehtäviinsä liittyviä ja rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoon liittyviä tehtäviä, joista tarvittaessa määrätään tarkemmin työjärjestyksessä.
IV luku Sihteeristö ja maaseutujaosto
17 § Sihteeristön kokoonpano
Maakunnan yhteistyöryhmä nimittää sihteeristön jäseniksi ja näiden henkilökohtaisiksi varajäse- niksi maakunnan yhteistyöryhmässä edustettuina olevien, ohjelmia rahoittavien viranomaisten pal- veluksessa olevia henkilöitä siten, että viranomaisten edustus tulee kattavasti huomioon otetuksi. Lisäksi sihteeristöön kutsutaan koordinoivan maakunnan liiton edustaja sekä Keski-Suomen ELY – keskuksen (RR-ELY) edustaja.
Pääsihteerinä (sihteeristön puheenjohtajana) toimii Satakuntaliiton aluekehitysjohtaja ja sihteerinä Satakuntaliiton EU-koordinaattori.
Maakuntajohtaja osallistuu tarpeen mukaan sihteeristön kokouksiin.
18 § Sihteeristön tehtävät
Sihteeristön tehtävänä on hoitaa yhteistyöryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpa- notehtäviä virkavastuulla.
Sihteeristön tehtävänä on lisäksi yhteensovitusta varten seurata ja sovittaa yhteen maa-kunnan alueella valmisteltavia kansallisten sekä rakennerahasto-ohjelmien, maaseuturahaston ja meri- ja kalatalousrahaston hankkeita ja raportoida niistä yhteistyöryhmälle.
Sihteeristö:
• käsittelee rahoittajaviranomaisille saapuneet rakennerahastohakemukset (pl. yritystu-kiha- kemukset) sekä maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn vietävät rahoitusesitykset ja saa muut tarvittavat yhteenvetotiedot maakunnan yhteistyöryhmäkäsittelyä varten;
• käsittelee muut Satakuntaa koskevat kansalliset ja EU-osarahoitteiset hankehakemukset ja yhteenvedot, jotka rahoittaja tuo yhteistyöryhmän käsittelyyn;
• vastaa alueellisesta menettelystä rahoitettaviksi esitettävien hankkeiden ympäristö- ja vä- hähiilisyysvaikutusten selvittämiseksi ennen rahoituspäätösten tekoa
• valmistelee maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman yhteistyöryhmän päätettäväksi;
• valmistelee tärkeitä aluekehitykseen liittyviä asioita maakunnan yhteistyöryhmän käsitte- lyyn;
• hoitaa muut yhteistyöryhmän sihteeristölle antamat tehtävät sekä huolehtii yhteistyö-ryh- män päätösten toimeenpanosta
19 § Maaseutujaosto
Maaseutujaoston kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään tarkemmin maaseutujaoston työjärjestyk- sessä.
Jaoston puheenjohtajana ja sihteerinä toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustaja. Jaosto valitsee itselleen varapuheenjohtajan. Jaosto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta.
Maaseutujaostossa ovat edustettuina mm. seuraavat tahot: Satakunnan ELY–keskus, Satakunta- liitto, alueen ympäristöjärjestöjen, tuottajien, yrittäjien ja paikallisten toimintaryhmien sekä tarvitta- essa muiden etujärjestöjen edustajat sekä ne, joiden myötävaikutuksella on olennainen edellytys maaseutuohjelman toteutumiselle.
Maaseutujaosto asetetaan maakunnan yhteistyöryhmän toimikautta vastaavaksi ajaksi.
20 §
Yhteistyöryhmän jäsenten ja asiantuntijoiden palkkiot ja korvaukset
Satakuntaliiton ja sen jäsenkuntien sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen edustajille maksetta- vista palkkioista, ansionmenetyskorvauksista, matkakustannuksista ja muista tehtävän hoitami- sesta aiheutuneista kustannuksista ja niiden korvaamisesta määrätään Satakuntaliiton luottamus- henkilöiden palkkiosäännössä.
Myös maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaostoon sovelletaan edellä 1. momentissa määrät- tyjä säädöksiä.
Valtion viranomaisten ja muiden valtionhallintoon kuuluvien organisaatioiden edustajil-le maksetta- vista palkkioista ja korvauksista vastaa se taho, jota jäsen edustaa. Sama koskee asiantuntijoita.
21 § Muutoksenhaku
Maakunnan yhteistyöryhmän päätöksestä haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin muutoksenhausta kuntayhtymän päätöksestä kuntalaissa säädetään.
Yhteistyöryhmän hankkeesta annettua lausuntoa koskevaan päätökseen ei voida hakea erikseen muutosta valittamalla.
1. Tarkoitus
Hankintaohjeen tarkoituksena on kuvata ne menettelytavat, joiden mukaan satakuntaliitossa teh- dään tavaroiden ja palvelujen hankintoja. sääntöä noudatetaan erityisesti hankintalain (laki julki- sista hankinnoista) ulkopuolelle jäävissä hankinnoissa.
2. Määritelmät
Hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa tai urakalla teettämistä.
3. Laki julkisista hankinnoista
Laki julkisista hankinnoista (1397/2016) eli hankintalaki perustuu EU:n hankintadirektiiveihin. Lain tavoitteena on tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus sekä toimivat sisämarkkinat, joiden saa- vuttamiseksi hankinnat tulee toteuttaa markkinoita hyödyntäen tasapuolisesti ja syrjimättömästi.
3.1.Kynnysarvot
Hankintalakia sovelletaan vain kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Kansalliset ja EU-komission kynnysarvot ovat ohjeen liitteenä.
4. Hankintalajit
4.1. Yhteishankinnat
Satakuntaliitto käyttää yhteishankintoihin kuntahankintojen puitesopimuksia soveltu- vin osin. Yhteishankinnalla hankittavat tuotteet ja palvelut kilpailutetaan sopimuskau- deksi kerrallaan yhteisesti koko hankintarenkaan alueella.
Yhteishankintapäätöksellä määriteltyjä hankintoja ei enää erikseen tarvitse kilpailut- taa. Hankintapäätökset tehdään soveltuvin osin hankintaohjeen kohdan 5. mukaisesti.
4.2. Erillishankinnat
Erillishankintoja ovat kaikki ne hankinnat, jotka eivät ole yhteishankintoja. Erillishan- kinnat tulee kilpailuttaa tarpeellisessa laajuudessa.
4.3. Palvelujen hankinta
Palvelujen hankinta-arvo määräaikaisissa sopimuksissa määritellään koko sopimus- kauden kokonaishinnan mukaan mahdollinen jäännösarvo mukaan lukien. Tois- taiseksi voimassa olevien sopimusten hankinta-arvo määritellään 48 kk:n kokonais- hinnan mukaan.
5. Hankintavaltuudet
Erillishankinnoista kansalliseen kynnysarvoon saakka päättää hallintojohtaja. Hän voi siirtää han- kintavaltuutta Satakuntaliiton muille viranhaltijoille.
Satakuntaliiton itse toteuttamien hankkeiden ja teknisen tuen osalta hankintapäätökset tekee maa- kuntajohtaja.
Kansallisen kynnysarvon ylittävistä erillishankinnoista päätöksen tekee maakuntahallitus.
6. Menettelytavat hankintoja tehtäessä
Hankinnat on suoritettava taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hankinnoissa on käytettävä hy- väksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet. Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaista- loudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin sen mukaan kuin tarjouspyynnössä on mainittu.
Hankinnoissa on noudatettava hankinnan suuruudesta riippumatta avoimuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita tarjoajia kohtaan hankintalain hengen mukaisesti.
Yli 4.000 € (ALV 0%) hankinnat tulee kilpailuttaa kirjallisesti ja niistä tulee tehdä viranhaltijan han- kintapäätös. Hintatarjoukset dokumentoidaan hankintapäätökseen. Päätökseen on liitettävä asian- mukaiset muutoksenhakuohjeet. Kirjalliset tarjouspyynnöt tulee pyytää vähintään kolmelta toimitta- jalta. Päätökset viedään tiedoksi maakuntahallitukselle.
Alle 4.000 € (ALV 0%) hankinnoissa on huomioitava kokonaistaloudellisuuden periaate ja hankin- nat tehdään hintavertailun kautta. Hankinnan perusteluiksi riittää esim. puhelin- tai sähköposti- tiedustelu ja hankinta-päätökseksi hyväksymismerkintä laskussa. Hintavertailut säilytetään hankin- tavuotta seuraavan kalenterivuoden ajan.
Hankinnoissa on otettava huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Hankinnoissa suositaan ym- päristöä huomioivia ja kierrätettävistä materiaaleista valmistettuja tuotteita.
Kiertäviltä myyntiedustajilta ei tehdä hankintoja.
Liiton alennus- ja tukkukortteja ei saa käyttää henkilökohtaisten ostojen tekemiseen