FINNAIR OYJ:N JA
FINNAIR OYJ:N JA
FINNAIRIN INSINÖÖRIT XX
YLEMMÄT FINTO RY:N
välinen Finnair Oyj:tä koskeva
T Y Ö E H T O S O P I M U S
1.3.2022 – 28.2.2023
1.3.2022-28.2.2023
3
3 § Työnjohto ja järjestäytymisoikeus 3
3
6 § Muutokset ohjesääntöihin 4
4
10 § Henkilökohtainen tavoitepalkkio 5
11 § Kehitys- ja palautekeskustelu 5
5
12.2. Työaikamääräyksistä poikkeaminen 5
12.3. Työajan lyhentämisen malli 6
15.1§ Töihin kutsu vapaa-ajalta 7
17 § Lisä- ja ylityön korvaaminen 8
17.1 § Korvaus tehtyjen tuntien mukaan rahana tai vapaana 8
17.2 § Kiinteä kuukausikorvaus 8
18 § Paikallisesti sovittavat työajat 8
18.1 § Paikallisen sopimuksen osapuolet 8
18.2 § Keskimääräinen säännöllinen työaika 8
18.3 § Työajan tilapäinen pidentäminen 9
19 § Muut työaikajärjestelyt 9
20 § Vapaapäivät säännöllisessä työajassa 9
10
22 § Matkustusajan ja matkakustannusten korvaukset 10
6 OIKEUS PALKKAAN POISSAOLOAJALTA
10
24.1. § Työkykyä ylläpitävät vapaat 11
24.2. § Muut tilapäiset poissaolot 11
25 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa 11
26 § Kertausharjoitus tai muut maanpuolustustehtävät 11
12
28 § Lomaraha Ei voimassa 2021-2022 12
12
29 § Korvaus oppituntien pitämisestä 12
9 NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
13
34.1 § Luottamusmiehen valinta ja tehtävä 13
34.2 § Luottamusmiehen asema ja irtisanomissuoja 13
34.3 § Tietojenantovelvoite 13
36 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 14
14
38 § Työsopimuksella myönnetyt edut 14
39 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite 14
40 § Sopimuksen voimassaoloaika 15
1 YLEISTÄ
1 § Soveltamisala (1.1.2022 alkaen)
Tätä sopimusta sovelletaan Finnair Oyj:n, Finnair Cargo Oy:n, Finnair Technical Ser- vices Oy:n, sekä Finnair Kitchen Oy:n ,Finnair Travel Retail Oy:n ja Oy Aurinkomatkat
– Suntours Ltd. Ab:n palveluksessa oleviin sopimusalan 08 tehtävissä toimiviin hen- kilöihin. Sopimusta ei sovelleta yhtiöiden johtoon kuuluviin henkilöihin eikä heihin ver- rattaviin asiantuntijoihin. Jäljempänä työnantajaa sanotaan yhtiöksi ja ylempää toimi- henkilöä toimihenkilöksi. FINNAIRIN Insinöörit ja Ylemmät FINTO ry:tä kutsutaan jäl- jempänä yhdistykseksi.
Pöytäkirjamerkintä: Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, etteivät yhtiörakenteessa mah- dollisesti tapahtuvat tulevat muutokset rajaa tämän sopimuksen soveltamisalaa.
2 § Kokoontumisoikeus
Yhdistys voi työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työpaikalla työsuhdeasioista. Mi- käli kokousjärjestelyistä ja menettelytavoista sovitaan etukäteen työnantajan kanssa, kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen yhdistyksen, YTN ry:n sekä asi- anomaisen keskusjärjestön edustajia.
3 § Työnjohto ja järjestäytymisoikeus
Yhtiöllä on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenki- löitä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vai eivät. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
2 TYÖSUHDE
4 § Työsuhteen alkaminen
Työsopimus tehdään kirjallisesti ja mikäli mahdollista ennen työsuhteen alkua, kuiten- kin viimeistään 1 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Työsopimukseen ei saa sisällyttää määräyksiä, jotka rajoittavat toimihenkilön yhtiön kanssa tekemän työ- sopimuksen päättymisen jälkeisiä työsopimuksia. Yhtiön ja toimihenkilön välisen suh- teen tulee olla luottamuksellinen. Yhtiö tukee toimihenkilöä hänen hoitaessaan toin- taan ja toimiessaan yhtiön edustajana. Uuden toimihenkilön työsuhteen alussa sovel- letaan työsopimuslain mukaista koeaikaa, jonka aikana työsopimus voidaan molem- min puolin päättää ilman irtisanomisaikaa. Toimihenkilön siirtyessä konsernin sisällä, voidaan hänen ja yhtiön väliseen uuteen työsopimukseen ottaa koeaikaehto, jos toi- mihenkilön työtehtävät olennaisesti poikkeavat entisistä työtehtävistä. Jos työsuhde tällöin päätetään koeaikaan vedoten, toimihenkilö palaa aikaisemman työsopimuk- sensa mukaiseen työhönsä, entisin ehdoin.
5 § Tehtäväsiirrot
Tehtäväsiirroista tulee neuvotella toimihenkilön kanssa. Jos asiasta ei päästä molem- pia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, siirretään asia ennen siirron toteutumista toi- mihenkilön esimiehen, tämän sopimuksen sopimusalasta vastaavan yhtiön edustajan ja toimihenkilöiden luottamusmiehen yhdessä tarkasteltavaksi ja sopimusratkaisun löytämiseksi.
6 § Muutokset ohjesääntöihin
Jos toimihenkilöä koskeviin yhtiön ohjesääntöihin tehdään muutoksia tai laaditaan uu- sia ohjesääntöjä, sopijapuolena olevalle yhdistykselle varataan mahdollisuus riittävän ajoissa ennen niiden hyväksymistä antaa niistä lausuntonsa.
7 § Työsuhteen päättyminen
Yhtiön irtisanoessa toimihenkilön työsopimuksen noudatetaan seuraavia irtisanomis- aikoja työsuhteen jatkuttua:
enintään yhden vuoden 14 päivää
yli 1 mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi
yli 4 mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
yli 8 mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
yli 12 vuotta 6 kuukautta
Toimihenkilön on puolestaan noudatettava irtisanoessaan työsopimuksen 14 vuoro- kauden pituista irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta ja yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta. Toimihenkilö va- pautuu kuitenkin työstä edellä mainittuja irtisanomisaikoja nopeammin, mikäli toimi- henkilö ja yhtiö siitä erikseen sopivat.
Irtisanomisaika voidaan kuitenkin sopia olemaan molemmin puolin 2 kk. Xxxxxx toimi- henkilön työsuhde jatkuu yli 8 vuotta, noudatetaan pidempiä, yllä mainittuja irtisano- misaikoja.
8 § Lomautus
Lomautusta koskeva ilmoitusaika on 1 kuukausi. Poikkeusolosuhteissa yhtiö ja luotta- musmies pyrkivät sopimaan lyhyemmän ilmoitusajan käytöstä, ei kuitenkaan lyhyem- mästä kuin työsopimuslain tarkoittamasta vähimmäisajasta.
3 PALKAT
9 § Palkat
Yhtiö sitoutuu noudattamaan yksilöllistä, palkitsevaa ja kannustavaa palkkapolitiikkaa. Toimihenkilön palkasta sovitaan yhtiön ja toimihenkilön kesken työsopimuksella. Yk- silölliseen ja kannustavaan palkkaukseen pääsemiseksi palkkausjärjestelmiä kehite- tään yhteistyössä sopijapuolena olevan yhdistyksen kanssa. Osapuolet voivat lisäksi sopia erikseen toimihenkilöiden palkkojen yleiskorotuksesta. Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka luontoisetuineen. Tuntipalkka lasketaan jakamalla toimihenkilön kuu- kausipalkka luvulla 148. Kuukausipalkkaisen toimihenkilön päiväpalkka lasketaan ja- kamalla kuukausipalkka palkanmaksujaksoon sisältyvien työpäivien lukumäärällä. Tuntipalkkaisen toimihenkilön päiväpalkka lasketaan kertomalla hänen tuntipalk- kansa tavanomaiseen työpäivään sisältyvien työtuntien määrällä. Palkanmaksupäivä on kunkin kuukauden viimeinen päivä tai sitä edeltävä lähin arkipäivä. Henkilökohtai- nen ansioerittely laaditaan ja toimitetaan toimihenkilölle ensisijaisesti sähköisenä (esim. OmaPosti). Määrättyjä palkanmaksupäiviä noudatetaan myös työsuhteen päättyessä. Mikäli työsuhteen päättymisen ja näin määräytyvän palkanmaksupäivän välinen aika on lyhyempi kuin 10 päivää, noudatetaan 10 päivän laskenta-aikaa.
10 § Henkilökohtainen tavoitepalkkio
Xxxxxxxx toimihenkilöille annetaan henkilökohtainen tavoite ja kannustimet sen toteut- tamiseksi kulloinkin vallitsevan politiikan mukaisesti.
11 § Kehitys- ja palautekeskustelu
Toimihenkilöllä on oikeus vähintään 2 kertaa vuodessa käytävään kehityskeskuste- luun. Kehityskeskustelussa arvioidaan toimihenkilön työsuoritusta, asetetaan tarvitta- essa tavoitteet ja käydään lävitse mahdollisuudet toimihenkilön ammattitaidon kehit- tämiseen. Samassa yhteydessä todetaan myös toimihenkilön palkkakehitys sekä hä- neen sovellettavan henkilökohtaisen palkitsemisjärjestelmän mukainen tavoite- asetanta ja toteuma.
4 TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET
12 § Säännöllinen työaika
Säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37,5 tuntia viikossa. Työaikaan kuulumaton lepoaika on 30 minuutin pituinen. 30 minuutin lepo- aikaa noudatetaan myös paikallisesti sovittavissa työajoissa.
Soveltamisohje:
a) Työviikko alkaa maanantaina
Säännöllistä työaikaa tekevän toimihenkilön viikoittaiset vapaapäivät ovat lauantai ja sunnuntai. Vapaapäivinä tehty työ on lisä- tai ylityötä. Edellä mainituista menettelyta- voista voidaan luottamusmiehen ja yhtiön kesken sopia toisin, ennen toimihenkilön kanssa sopimista.
12.2. Työaikamääräyksistä poikkeaminen
Paikallinen sopimus
Paikallisesti sopien voidaan poiketa työehtosopimuksen 12 §:n ja työsopimuksen työ- aikaa koskevista määräyksistä siten, että säännöllistä työaikaa voidaan pidentää enin- tään 24 tuntia vuodessa. Osapuolten on kuitenkin kaikissa tapauksissa noudatettava ehdottomia työaikalain säännöksiä.
Tässä tarkoitettu työaika on säännöllistä työaikaa, jolta maksetaan peruspalkan mu- kainen korvaus mahdollisine vuoro- ja olosuhdelisineen. Mikäli työaika sijoitetaan ar- kipyhäpäiville, arkipyhän ajalta maksetaan työaikalain mukainen sunnuntaityökorotus, ellei luottamusmiehen kanssa toisin kirjallisesti sovita.
Järjestelyä suunniteltaessa tulee keskustella järjestelyn tarpeesta, hyödystä yrityk- selle ja osapuolten työaikatarpeista sekä sopia toteutustavasta. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa kirjallisesti. Paikallisesti sovittavan järjestelyn tarkoituksena on edistää työaikaratkaisuja, joilla huomioidaan sekä yrityksen että toimihenkilöiden tarpeet.
Työnantajan osoitus
Mikäli paikallisesti sopien ei saada toteutettua perustellun tuotannon tarpeen edellyt- tämää työajan sijoittamista, työnantaja voi työehtosopimuksen 12 §:ssä ja työsopi- muksessa sovitun säännöllisen työajan lisäksi osoittaa toimihenkilölle kalenterivuoden aikana työtuntijärjestelmän ulkopuolella enintään 8 tuntia säännöllistä työaikaa. Työ- aika tulee ensisijaisesti käyttää ammatillista osaamista kehittävään ja/tai ylläpitävään koulutukseen. Mikäli edellä mainittuja tarpeita ei ole, työaika voidaan käyttää joko ko- konaan tai osittain työtehtävien hoitamiseen.
Tässä tarkoitettu työaika on säännöllistä työaikaa, jolta maksetaan peruspalkan mu- kainen korvaus mahdollisine vuoro- ja olosuhdelisineen.
Työaika voidaan osoittaa joko yksittäisinä tunteina tai kokonaisena päivänä. Työajan käytön tarpeesta, sisällöstä ja ajankohdasta keskustellaan hyvissä ajoin ennen ajan- kohtaa. Mikäli työaika sijoitetaan arkipyhäpäiville, arkipyhän ajalta maksetaan työai- kalain mukainen sunnuntaityökorotus, ellei toisin kirjallisesti sovita luottamusmiehen kanssa. Sunnuntaille työaikaa voidaan sijoittaa vain toimihenkilön kanssa erikseen sopien.
12.3. Työajan lyhentämisen malli
Työajan lyhentämisen malli koskee kaikkia työaikamuotoja seuraavin ehdoin:
- Toimihenkilö on täyttänyt 58 vuotta. Myös alle 58-vuotiaiden kanssa voidaan sopia työajan lyhennyksestä.
- Vuorotyöntekijöiden osalta lyhennys toteutetaan paikallisen sopimuksen mallin mu- kaisesti, lähtökohtaisesti aina 20%, kokonaisina vuoroina.
- Resurssitilanteen mukaan työnantaja suhtautuu myötämielisesti.
- Työaikaa lyhennetään 10-20%, tapauskohtaisesti voi sopia myös muusta. Työajan lyhennys toteutetaan joko kokonaisina vuoroina tai lyhyempänä päivittäisenä työai- kana.
- Mikäli työnantaja kieltäytyy sopimasta työajan lyhentämisestä, on kieltäytymisen pe- rusteet ilmoitettava. Tapaukset käydään tarvittaessa läpi työnantajan ja luottamus- miehen kesken.
- Siirtymisajankohdasta sovitaan tapauskohtaisesti, tarkoituksena on siirtyä lyhennet- tyyn työaikaan niin pian kuin mahdollista olosuhteet huomioiden.
- Sopimukset työajan lyhentämisestä ovat voimassa toistaiseksi tai henkilön niin halu- tessa määräaikaisesti.
13 § Lisätyö
Lisätyötä on säännöllisen vuorokautisen 7 tunnin 30 minuutin työajan ylittävä työaika 8 tuntiin asti ja säännöllisen viikoittaisen 37,5 tunnin ylittävä työaika 40 tuntiin asti.
Lisätyöstä, jota tehdään 7 tunnin 30 minuutin - 8 tunnin välisenä aikana vuorokau- dessa ja 37,5 - 40 tunnin välisenä aikana viikossa maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka. Lisätyöstä maksetaan seuraavasti sovellettaessa tämän sopimuksen 18 §:ssä olevaa keskimääräistä viikkotyöaikaa:
Lisätyöstä, jota tehdään 0,5 tuntia tasoittumisjärjestelmän mukaisen säännöllisen vuo- rokautisen työajan lisäksi ja seuraavat 2,5 tuntia tasoittumisjärjestelmän mukaisen säännöllisen viikkotyöajan lisäksi, maksetaan 50 prosentilla korotettua tuntipalkkaa.
14 § Ylityö
Ylityöksi luetaan työ, jota tehdään työnantajan aloitteesta laissa säädettyjen säännöl- lisen työajan enimmäismäärien lisäksi. Ylityöstä maksetaan palkkaa työaikalain mu- kaisin perustein. Ylityössä noudatetaan työaikalain mukaisten perusteiden lisäksi seu- raavaa:
1. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tun- teja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.
2. Jos kohdassa 1. mainittu ylityö jatkuu yli 7 tuntia, varataan palkallinen vapaa- päivä seuraavaksi työvuoroksi, jos työvuoro olisi seuraavana päivänä. Jos ei näin voida menetellä, maksetaan säännöllisenä työaikana tehdystä työstä 100 prosentilla korotettu palkka.
3. Sovellettaessa tämän sopimuksen 18 §:ssä olevaa keskimääräistä viikkotyö- aikaa ylityötä on työ, jota tehdään tasoittumisjärjestelmän mukaisten säännöl- listen työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
4. Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivänä sekä niiden aattoina tehdystä vuorokautisesta ja viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
5. Pääsääntönä on, että lisä- ja ylityö korvataan rahana korotusosien mukaan. Sovittaessa ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan vaihtaa vastaa- vaan vapaaseen.
6. Vuorotyöntekijöiden osalta säännöllisen työajan lisäksi tehty työ on ylityötä, joka korvataan 100 prosentilla korotettuna.
15 § Hälytysluonteinen työ
Hälytysluonteinen työ korvataan rahana. Toimihenkilö ja yhtiö voivat sopia hälytys- luonteisen työn korvaamisesta myös toisin.
15.1§ Töihin kutsu vapaa-ajalta
Jos toimihenkilö kutsutaan työvuoroon, joka alkaa 24 tunnin sisällä kutsusta, on työ hälytystyötä. Kirjaus ei koske normaalin työvuoron jatkamista ylityönä.
Hälytysluonteiseen työhön kutsutulle maksetaan työhön valmistautumiseen, työn päättämiseen ja työmatkaan käytetystä todellisesta ajasta, kuitenkin vähintään 2 tun- nilta. Hälytysluonteisesta työajasta suoritetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Häly- tysluontoisen työn alkaessa ennen kello 23.00 ja jatkuessa seuraavana aamuna yli kello 03.00 varataan palkallinen vapaapäivä seuraavaksi työpäiväksi, jos työpäivä olisi seuraavana päivänä. Jos ei näin voida menetellä ja hälytysluonteinen työ jatkuu sään- nöllisenä työaikana tehdyllä työllä, maksetaan säännöllisenä työaikana tehdystä työstä 100 prosentilla korotettu palkka.
16 § Vuorotyö
Toimihenkilö ja yhtiö voivat sopia toimihenkilön siirtymisestä vuorotyöhön. Vuorotyön ehdoista voidaan sopia paikallisesti luottamusmiehen ja yhtiön kesken. Paikallisessa sopimuksessa voidaan sopia lauantai- ja pyhäpäiviä koskevista korvausperusteista
Vuorotyötä tekevälle toimihenkilölle maksetaan iltavuorolisänä 13 prosenttia perus- tuntipalkasta kello 15.00 – 23.00 välisenä aikana ja yövuorolisänä 25 prosenttia pe- rustuntipalkasta kello 23.00 – 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä. Jouluaaton kello
15.00 ja ensimmäisen joulupäivän klo 24.00 välisenä aikana maksetaan tehdyiltä työ- tunneilta ylimääräisenä korvauksena kolmikertainen tuntipalkka. Juhannusaaton kello
12.00 - 24.00 välisenä aikana tehdyiltä työtunneilta maksetaan peruspalkasta 25 pro- sentilla korotettua lisää, ellei paikallisesti toisin sovita. Sunnuntaina tai kirkollisena py- häpäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu sunnuntaityölisä. Tä- män lisäksi maksetaan ilta- ja yövuorolisät normaalisti.
17 § Lisä- ja ylityön korvaaminen
17.1 § Korvaus tehtyjen tuntien mukaan rahana tai vapaana
Pääsääntönä on, että lisä- ja ylityö korvataan rahana korotusosien mukaan. Sovitta- essa ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa- seen.
17.2 § Kiinteä kuukausikorvaus
Lisä- ja ylityöt voidaan sopia korvattavaksi erillisellä ja erikseen todetulla kiinteällä kuukausikorvauksella. Korvauksesta sovitaan tavoite-/kehityskeskustelun yhteydessä ko. henkilön ja hänen esimiehensä välillä yksikön HR-vastaavaa konsultoiden. Sopi- mus on syytä tehdä kirjallisena ja siitä tulee ilmetä korvausperusteet ja määrä. Mikäli olosuhteet sopimuksen tarkoittamalla kaudella olennaisesti muuttuvat, voi kumpikin osapuoli pyytää uutta neuvottelua sopimuksen sisällöstä.
Työaika raportoidaan yhtiön ohjeistuksen mukaan. Työaikailmoituksen hyväksyy esi- mies.
18 § Paikallisesti sovittavat työajat
18.1 § Paikallisen sopimuksen osapuolet
Sopijapuolina voivat olla toimihenkilö ja esimies tai luottamusmies ja yhtiö.
18.2 § Keskimääräinen säännöllinen työaika
Paikallisesti voidaan sopia toimihenkilön viikoittaisen säännöllisen työajan järjestämi- sestä siten, että se on keskimäärin 35 tuntia viikossa enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona, huomioiden kuitenkin 20 §:ssä mainittujen työaikaa lyhentävien vapaa- päivien vaikutus. Lisäksi sovitaan ainakin julkaistavan työvuorolistan pituudesta, jul- kaisusta, säännöllisen työajan maksimimäärästä listaa kohti, työvuorojen sijoittelusta, sekä työvuorojen maksimi ja minimipituudesta. Huomioitava on yövuorojakson jälkei- nen lepoaika. Työajan tasoittumisjärjestelmä on laadittava vähintään ajaksi, jonka ku- luessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Tasoittu- misjaksoon tulee sisältyä keskimäärin 2 vapaapäivää viikkoa kohti, joista vähintään yhden tulee kuukausittain olla viikonloppuvapaa (la ja su) kesälomakauden ulkopuo-
lella. Julkaistavassa työvuorolistassa tulee olla ainakin päivittäisen säännöllisen työ- ajan alkamis- ja päättymisajankohta sekä vapaapäivät. Työajan tasoittumisjärjestel- män saatetaan toimihenkilön tietoon viimeistään 2 viikkoa ennen sen käyttöön otta- mista.
18.3 § Työajan tilapäinen pidentäminen
Paikallisesti voidaan sopia, että säännöllistä vuorokautista työaikaa tilapäisesti piden- netään enintään kahdella tunnilla. Edellytyksenä on, että viikkotuntien lukumäärä ta- soittuu enintään 4 viikon pituisena ajanjaksona 37,5 tunnin säännölliseen viikkotyöai- kaan. Viikoittainen työaika saa olla enintään 48 tuntia. Pidennyksestä sovitaan vii- meistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.
19 § Muut työaikajärjestelyt
Erilaisten työaikajärjestelyjen käyttöönottoa suunniteltaessa on tarkoituksenmukaista selvittää myös mahdollisuudet liukuvaan ja porrastettuun työaikaan siirtymiseen.
20 § Vapaapäivät säännöllisessä työajassa
Palkallisia vapaapäiviä ovat:
• arkipyhät
• uudenvuodenpäivän viikon lauantai
• loppiaisviikon lauantai
• pääsiäislauantai
• pääsiäisen jälkeinen lauantai
• helatorstaiviikon lauantai
• vapunpäivän viikon lauantai
• juhannusaatto
• itsenäisyyspäiväviikon lauantai
• jouluaatto
• joulun jälkeinen lauantai
Edellä mainitut päivät lasketaan työssäolon veroisiksi päiviksi.
21 § Varallaolo
Jos toimihenkilö on velvollinen vapaa-ajallaan olemaan ennalta sovitusti varalla niin, että hänet tarvittaessa voidaan sovitulla tavalla kutsua työhön, hänelle maksetaan siltä ajalta, jonka hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, puoli palkkaa laskettuna kuukausipalkasta.
Varallaoloaikaa ei lasketa työaikaan. Tarkoituksenmukaisuussyistä varallaolokorvaus pyritään suorittamaan kuitenkin tapauskohtaisesti sovittavalla kiinteällä lisällä.
5 MATKUSTUSMÄÄRÄYKSET
22 § Matkustusajan ja matkakustannusten korvaukset
1. Ylemmän toimihenkilön työhön voi kuulua myös matkustaminen. Matka on suori- tettava tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä ai- heudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoito välttämättä vaatii.
2. Työmatka suoritetaan ja matkoista ylemmälle toimihenkilölle aiheutuvat kustan- nukset ja päiväraha suoritetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mu- kaan.
3. Yhtiö korvaa ylemmälle toimihenkilölle viisumin hankinnasta aiheutuneet kustan- nukset huomioiden verottajan tulkinnat.
4. Matkustusaikaa ei lasketa työaikaan.
5. Jos matkustus tapahtuu edes osittain viikonloppuna (la ja/tai su), saa ylempi toi- mihenkilö matka-aikaa vastaavan vapaan. Vapaan pitämisen ajankohdasta sovi- taan ylemmän toimihenkilön ja esimiehen välillä.
6 OIKEUS PALKKAAN POISSAOLOAJALTA
23 § Sairausaika
Toimihenkilölle maksetaan yhteensä kalenterivuosittain sairauden, tapaturman, vian tai vamman aiheuttaman työkyvyttömyyden takia sairausajan palkkaa seuraavasti:
Työsuhde on kestänyt alle vuoden, 1 kuukaudelta
Työsuhde on kestänyt vähintään 1 vuoden, mutta vähemmän kuin 5 vuotta, 3 kuukau- delta
Työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta, 6 kuukaudelta.
Jos työkyvyttömyys jatkuu keskeytyksettä yli vuodenvaihteen siten, ettei toimihenkilö välillä palaa työhön, ei vuoden vaihtuminen kuitenkaan anna edellä sanottua pidem- pää oikeutta sairausajan palkkaan. Sairastuneen toimihenkilön on viipymättä ilmoitet- tava sairaudesta esimiehelleen. Vaadittaessa on toimihenkilön esitettävä yrityksen työterveyslääkärin tai yhtiön hyväksymä muu lääkärintodistus sairaudestaan. Jos toi- mihenkilö on työsopimusta tehtäessä tieten salannut työnantajalta sairautensa tai ai- heuttanut työkyvyttömyyden tahallisesti tai törkeällä tuottamuksellaan, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa sairauden ajalta. Täysi palkka luontoisetuineen maksetaan työkyvyttömyyden ajalta sen suuruisena kuin toimihenkilö olisi säännölli- senä työaikana ansainnut.
Muussa kuin säännöllisessä päivätyössä sairausajan palkka maksetaan vuosineljän- neksittäin laskettavan keskituntiansion perusteella 1+5 työkyvyttömyyspäivän jälkeen.
24 § Tilapäinen poissaolo
24.1. Työkykyä ylläpitävät vapaat
Ylemmän toimihenkilön täytettyä 50 vuotta 31.12.2020 mennessä, hänellä on oikeus vuosittain kahteen työkykyä ylläpitävään vapaapäivään. Toinen näistä voi olla osaston tai työyhteisön yhteinen työkykyä ylläpitävä toimintapäivä.
24.2. Muut tilapäiset poissaolot
Esimies voi myöntää yhden vapaapäivän lähiomaisen hautajaisiin.
Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä hänen perheensä piirissä sattu- van äkillisen sairaustapauksen, läheisen kuoleman tai muun tärkeän syyn takia an- nettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.
Soveltamisohje:
a) Lyhyen tilapäisen loman pituus määräytyy suhteessa määräyksessä tarkoitettui- hin tilanteisiin ja tarvittavaan matka-aikaan.
b) Lyhyt tilapäinen loma on 1, 2, 3 tai enintään 4 työpäivää.
c) Lähiomaisella tarkoitetaan tässä takenevassa tai etenevässä polvessa olevia lä- hisukulaisia, esim. aviopuolisoa, perheen lapsia, omia ja aviopuolison vanhempia sekä sisaruksia ja isovanhempia.
d) Xxxx oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Vapaan antaminen palkallisena edellyttää, että molemmat vanhem- mat ovat ansiotyössä tai kyseessä on yksinhuoltaja, ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sairaudesta vaaditaan.
25 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa
Toimihenkilön oikeus äitiys-, isyys ja vanhempainlomaan sekä hoitovapaaseen mää- räytyy työsopimuslain sekä sairausvakuutuslain ja -asetuksen mukaisesti. Toimihen- kilölle maksetaan äitiysloman alusta lukien täysi palkka 3 kuukauden ajalta edellyttäen, että työsuhde on kestänyt vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä. Xxxxxxx naispuoli- nen toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, hänelle annetaan samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä 3 kuukauden pituinen äitiyslomaan rin- nastettava palkallinen loma. Yhtiö ja toimihenkilö voivat sopia äitiysloman aikana teh- tävästä työstä. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, ettei työ saa olla vaarallista äidille tai syntyvälle lapselle. Kuuden viikon aikana synnytyksen jälkeen tehtävästä työstä voidaan sopia ainoastaan, milloin työ on erittäin kevyttä ja vaarattomuus osoi- tetaan lääkärintodistuksella. Sopimuksen perusteella äitiysloman aikana tehdyn työn saa niin toimihenkilö kuin yhtiökin keskeyttää milloin hyvänsä.
26 § Kertausharjoitus tai muut maanpuolustustehtävät
Toimihenkilön tullessa määrätyksi reservin kertausharjoituksiin, henkisen maanpuo- lustuksen kursseille tai väestönsuojelukursseille tms. maksetaan tältä ajalta palkkaa vähennettynä puolustusvoimien maksamalla reserviläisen palkalla. Päivät, jotka muu- toin olisivat olleet työpäiviä tänä aikana, luetaan työssäolopäivien veroiseksi.
Vapaapäiviltä maksettua reserviläispalkkaa ei vähennetä palkasta.
7 VUOSILOMA JA LOMARAHA
27 § Vuosiloma
Vuosiloma ja siitä suoritettava korvaus määräytyvät vuosilomalain mukaan kuitenkin siten, että toimihenkilöllä, jonka työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä jatkunut keskeytyksettä vähintään 14 vuoden ajan ja jolla on lomanmääräyty- misvuodelta täydet 12 lomaan oikeuttavaa kuukautta, on oikeus saada vuosilomaa 36 arkipäivää. Laskettaessa vuosilomapalkkaa ja vuosilomakorvausta lasketaan loma- päivän palkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 25. Vuosilomapalkka maksetaan vuo- siloman ajan palkanmaksujaksoin, ellei toimihenkilö pyydä sen maksamista ennen lo- man tai sen osan alkamista, tällöin vuosilomapalkka pyritään maksamaan vähintään kolme päivää ennen loman alkua. Edellä mainittu pyyntö on esitettävä työnantajalle viimeistään, kun loma tai sen osa hyväksytään.
28 § Lomaraha Ei voimassa 2021-2022
Toimihenkilölle suoritetaan lomarahana 50 prosenttia hänen vuosilomapalkastaan. Lomaraha maksetaan kesäloman osalta 31.5. ja talviloman osalta 30.11. palkanmak- sun yhteydessä. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia lomarahan korvaamisesta vastaavalla vapaalla, joka on pidettävä lomanmääräytymisvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, ellei toimihenkilön ja hänen esimiehensä kesken toi- sin sovita. Xxxxxxxx maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, jos työsuhde päättyy muusta kuin ylemmästä toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvä ylempi toimihenkilö saa lomarahaa 50 prosenttia siitä lomakorvauksesta, johon hän on oikeutettu.
8 ERINÄISET EDUT
29 § Korvaus oppituntien pitämisestä
Vähäisen koulutustoiminnan katsotaan kuuluvan ylemmän toimihenkilön työhön. Säännöllisemmästä tai projektiluonteisista, vähintään 9 opetustuntia kestävistä koulu- tustilaisuuksista sovitaan henkilökohtaisella työsopimuksella (OPO-sopimus).
9 opetustuntia kestävistä ja sitä pidemmistä koulutuksista maksetaan korvauksena 36,37 euroa tunnilta ensimmäisestä opetustunnista alkaen. Koulutusmääriä ja -kor- vausta arvioidaan tavoite-/kehityskeskustelun yhteydessä ko. henkilön ja hänen esi- miehensä välillä.
30 § Henkilöstölippuoikeus
Toimihenkilöllä on oikeus henkilöstölippuihin yhtiön voimassa olevan henkilöstön lip- puohjesäännön mukaisesti.
31 § Vakuutukset
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuu- tuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.
32 § Eläke
Toimihenkilön oikeus lisäeläkkeeseen määräytyy Finnairin Eläkesäätiön sääntöjen mukaisesti.
33 § Koulutuskorvaus
Yhtiön antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessään toimihenki- lön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheutta- mat suoranaiset kustannukset kuukausipalkkaa vähentämättä. Koulutuksen tapahtu- essa vieraalla paikkakunnalla maksetaan päiväraha ja muiden kustannusten korvauk- set matkustussäännön mukaan.
9 NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
34 § Luottamusmies
34.1 § Luottamusmiehen valinta ja tehtävä
Toimihenkilöt voivat valita keskuudestaan pääluottamusmiehen ja luottamusmiehiä yhteensä jokaista alkavaa sataa (100) edustettavaa kohden. Edustettavien määrä var- mistetaan vuosittain työnantajalta syyskuun loppuun mennessä saadun sopimusalan 08 henkilölistojen perusteella.
34.2 § Luottamusmiehen asema ja irtisanomissuoja
Luottamusmiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa asettaa työsuhteessaan muita toimi- henkilöitä huonompaan asemaan. Tämän työehtosopimuksen mukaisesti valitulla luottamusmiehellä on työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen irtisanomissuoja. Irti- sanomissuoja on voimassa 6 kuukautta hänen luottamushenkilötehtävänsä päättymi- sen jälkeen. Luottamusmiehelle on annettava samanlaiset mahdollisuudet niihin liitty- vine etuineen osallistua liittojen yhdessä toteamaan, luottamusmiehen tehtävien hoi- don kannalta tarpeelliseen, koulutukseen kuin muille luottamusmiehille annetaan. Työnantajan ja luottamusmiehen on selvitettävä luottamusmiestehtävän aikana, edel- lyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellai- sen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille toimihenkilöille.
Työnantajan tulee huolehtia siitä, että luottamusmiehille ilmoitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asianomaisen työpaikan ylempiä toimihenkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista. Milloin syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenki- lön työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle toimihenkilön aloitteesta annettava kaikki valituksenalaisen tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.
Luottamusmiehille on annettava, ainakin kerran vuodessa automaattisesti, seuraavat tiedot tämän sopimuksen piiriin kuuluvista toimihenkilöistä:
1. Tiedot uusista toimihenkilöistä annetaan niin pian kuin mahdollista, kuitenkin vii- meistään 4 kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.
2. Pääluottamusmiehellä on oikeus lisäksi saada kirjallisesti tieto toimialueensa työntekijöiden nimestä, työtehtävästä, määräaikaisuudesta, koko/osa-aikaisuu- desta, tehtävän vaativuuden luokittelusta sekä työsuhteen alkamisajasta.
3. Palkkatilastotiedot tämän sopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden kuukausi- palkoista luontoisetuineen 2 kertaa vuodessa.
4. Oikeus perehtyä toimialueensa toimihenkilöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työlainsäädännön mukaisesti laadittuun lu- etteloon. Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtä- viensä hoitamista varten. Tietosuojan alaisia tietoja ja ei tule luovuttaa muille hen- kilöille ilman asianomaisen henkilökohtaista suostumusta. Miltään osin luottamus- miehen ei tule luovuttaa tietoja konsernin ulkopuolisille henkilöille. Muilta osin nou- datetaan, mitä TT:n ja Akava / YTN ry:n kesken on sovittu yhteyshenkilöjärjestel- mästä.
35 § Työsuojeluvaltuutettu
Toimihenkilön toimiessa työsuojeluvaltuutettuna tai varatyösuojeluvaltuutettuna xxxx- xxxx hänelle vapautusta työstä siten, että hän voi säännöllisenä työaikanaan hoitaa sekä työtehtävänsä että hänelle valtuutettuna kuuluvat välttämättömät yhteistyötehtä- vät.
36 § Erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevasta erimielisyydestä tai muusta työsuhdeasiaa koskevasta erimielisyydestä neuvotellaan ensin asianomaisen toimi- henkilön ja hänen esimiehensä kesken. Mikäli sopimukseen ei päästä, toimihenkilöllä on oikeus saattaa asia ylemmän esimiehen käsiteltäväksi. Tällöin häntä voi avustaa tai edustaa luottamusmies. Mikäli näinkään ei päästä sovintoon neuvotellaan asiasta luottamusmiehen ja toimihenkilöiden työsuhdeasioista vastaavan yhtiön edustajan kesken. Tarvittaessa asiasta voidaan vielä neuvotella paikallisesti sopijapuolena ole- van yhdistyksen ja yhtiön neuvottelukuntien kesken. Kumpikin osapuoli voi tehdä aloit- teen ja neuvotteluesitys on annettava kirjallisesti. Paikallinen neuvottelu aloitetaan ensi tilassa, kuitenkin viimeistään 2 viikon kuluessa neuvotteluesityksen tekemisestä. Neuvottelussa sovitaan tarvittaessa seuraavan neuvottelun ajankohta. Paikallisista neuvotteluista laaditaan osapuolen niin vaatiessa muistio, johon kirjataan asia, jota erimielisyys koskee, sekä osapuolten kannat. Mikäli sovintoa ei synny paikallisesti, voidaan osapuolen niin halutessa, pyytää liittoja tekemään sovintoehdotus erimieli- syyden ratkaisemiseksi. Liitoilla tarkoitetaan tässä toisaalta Palvelualojen Työnantajat Palta ry:tä ja toisaalta Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN ry:tä.
Mikäli sovintoa ei synny, kumpikin osapuoli voi saattaa asian työtuomioistuimen rat- kaistavaksi.
10 MUUT SÄÄNNÖKSET
38 § Työsopimuksella myönnetyt edut
Tällä sopimuksella ei huononneta toimihenkilölle työsopimuksessa tai muutoin myön- nettyjä etuja.
39 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite
Tämä sopimus sitoo sen 1 §:ssä tarkoitettuja osapuolia, jotka ovat sopimuksen voi- massa ollessa olleet siihen sidottuja työehtosopimuslain 4 §:n mukaisesti. Finnair Oyj ja FINNAIRIN Insinöörit ja Ylemmät FINTO ry ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että ne, joita sopimus sitoo, eivät riko sopimuksen määräyksiä. Tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa ovat kaikki työtaistelutoimenpiteet kiellettyjä.
40 § Sopimuksen voimassaoloaika
Sopimus on voimassa 1.3.2022-28.2.2023.
Tätä sopimusta on laadittu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuo- lelle.
Finnair Oyj ja sen tytäryhtiöt Finnairin Insinöörit ja Ylemmät FINTO ry