LÄÄKÄRISOPIMUKSEN (LS) 2001–2002 MUUTOKSET SISÄLLYS
Parikka 29.8.2001
LÄÄKÄRISOPIMUKSEN (LS) 2001–2002 MUUTOKSET SISÄLLYS
1 Palkantarkistusten ja muiden sopimusmuutosten
toteuttamisajankohdat 3
2 Palkkausjärjestelmän uudistaminen 3
2.1 Yhteenveto palkkausjärjestelmään tehdyistä keskeisistä muutoksista 3
2.2 Tehtäväkohtaisten peruspalkkojen määrittäminen työn
vaativuuden mukaan 4
2.3 Henkilökohtaista lisää koskevat uudet määräykset 4
2.3.1 Yleistä henkilökohtaisesta lisästä, yhtäläisyydet ja erot KVTES:n henkilökohtaiseen lisään 4
2.3.1.1 Mistä lisä on muodostettu 4
2.3.1.2 Lisän yleiset myöntämisperusteet 4
2.3.1.3 Henkilökohtaisen lisän ns. vuosisidonnainen osa 5
2.3.2 Tieto-taitolisien ja pätevyyslisien muuttaminen henkilökohtaisiksi lisiksi 6
2.3.3 Henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärä eräillä ryhmillä 6
2.3.4 Kokemuslisien muuttaminen osaksi peruspalkkaa ja osaksi
henkilökohtaista lisää 8
2.3.4.1 Kokemuslisän siirto peruspalkkaan tai peruspalkan korottaminen
1. kokemuslisää vastaavasti 8
2.3.4.2 Xxxxxx ja kolmannen kokemuslisän muuttuminen henkilökohtaisen
lisän ns. vuosisidonnaiseksi osaksi 8
2.4 Terveyskeskuksen lääkärien ja hammaslääkärien ns. eläkeryhmän
mukaisten palkkioiden siirto peruspalkkaan 1.1.2002 lukien 9
3 Henkilökohtaisten palkkojen yleiskorotukset 9
3.1 Yleismääräykset 9
3.2 Omalääkärien väestöosan korotus 9
3.3 Amanuenssien palkkauksen määräytyminen 10
3.4. Henkilökohtaisen peruspalkan korottaminen vähintään palkkahinnoittelun alarajaan 10
4 Paikalliset järjestelyerät 1.9.2001 ja 1.6.2002 10
4.1 Terveyskeskuksen lääkärit (muut kuin omalääkärit) ja hammaslääkärit 10
4.2 Terveyskeskuksen omalääkärit 11
4.3 Eläinlääkärit 12
4.4 Sairaalalääkärit ja sairaalahammaslääkärit 12
5 Palkkahinnoittelu- ja muut sopimusmuutokset pääpiirteittäin liitekohtaisesti 12
5.1 Terveyskeskuksen lääkärit (liite 1) 12
5.1.1 Liitteet yhdistetty 12
5.1.2 Palkkahinnoittelumuutokset (liitteen 1 1 §) 13
5.1.3 Omalääkärien varsinainen palkka muuttuu (yleisen osan 8 §) 14
5.1.4 Omalääkärien vastaanottotoiminnan käyntipalkkioiden maksuperuste
muuttuu (liitteen 1 5 §) 14
5.1.5 Muutoksia terveyskeskuksen lääkärien toimenpideluetteloon
sekä korotuksia lisätyön ja päivystysajan käyntipalkkioihin 14
5.2 Terveyskeskuksen hammaslääkärit (liite 2) 15
5.2.1 Palkkahinnoittelumuutokset (liitteen 2 1 §) 15
Parikka 29.8.2001
5.2.2 Muutos terveyskeskuksen hammaslääkärien vuosiloma ym. ajan
palkkaan (yleisen osan 9 §) 16
5.2.3 Muutoksia toimenpidepalkkiojärjestelmään ja yksintekeville korotetut
palkkiot kliinisestä lisätyöstä 16
5.3 Sairaalalääkärit 17
5.3.1 Palkkahinnoittelumuutokset 17
5.3.2 Vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvausten rakenne
uudistettu (liitteen 3 5 §:n 1 mom.) 17
5.3.3 Sairaaloiden sivuviranhaltijat (liitteen 3 6 §, liitteen 4 4 §) 18
5.4 Sairaalahammaslääkärit (liite 4) 18
5.5 Eläinlääkärit (liite 5) 19
6 Muita sopimukseen liittyviä kysymyksiä 19
6.1 Sädelomakysymys 19
6.2 Työaikamääräysten ja -järjestelyjen uudistaminen ja kehittäminen 20
6.3 Palkkausjärjestelmien kehittämistyötä jatketaan 20
6.4 Aputaulukko lomarahavapaiden pitämisestä/lomarahan maksamisesta 21
Parikka 29.8.2001
1
Palkantarkistusten ja muiden sopimusmuutosten toteuttamisajankohdat
Lääkärisopimukseen 2001–2002 perustuvat palkantarkistukset ja muut so- pimusmuutokset tulevat voimaan joko 1.9.2001 tai 1.6.2002 lukuun ottamat- ta
– allekirjoituspöytäkirjan 9 §:ssä määrättyä terveyskeskuksen lääkärien ja hammaslääkärien ns. eläkeryhmän mukaisten palkkioiden sisällyt- tämistä peruspalkkaan 1.1.2002 lukien
– allekirjoituspöytäkirjan 10 §:n 1 mom:n 2 kohdan pöytäkirjamerkinnäs- sä todettua hammaslääkärien vuosilomapalkan ym. muutosta, joka to- teutuu käytännössä 1.4.2002 lukien
– sairaaloiden amanuensseja, joiden palkkaus on uudessa sopimukses- sa muutettu määräytymään KVTES:n palkkausluvun 2 §:n vähimmäis- palkkamääräyksen mukaan ja joiden osalta siis tarkistukset toteute- taan 1.9.2001 ja 1.3.2002.
Elokuun 2001 loppuun saakka noudatetaan LS:n 2000 määräyksiä.
2
Palkkausjärjestelmän uudistaminen
2.1
Yhteenveto palkkausjärjestelmään tehdyistä keskeisistä muutoksista
Uusi lääkärisopimus sisältää seuraavat palkkausjärjestelmään liittyvät muu- tokset 1.9.2001 lukien:
• Aloitetaan tehtävien vaativuuden arviointi ja peruspalkkojen saattami- nen keskenään vaativuuden edellyttämään suhteeseen toisiinsa näh- den KVTES:n palkkausluvun 3 §:n 2 mom:ssa määrätyllä tavalla.
• Yhdistetään kokemuslisät ja henkilökohtaiset tms. lisät sopimuksen yleisen osan 10 §:ssä tarkoitetuksi henkilökohtaiseksi lisäksi siten, että
– peruspalkkaan sisältyneet tieto-taitolisät ja pätevyyslisät tms. siir- retään henkilökohtaiseksi lisäksi
– ensimmäinen kokemuslisä (5 %) siirretään peruspalkkaan tai, jos viranhaltijalla ei ole yhtään kokemuslisää, peruspalkkaa korote- taan 1. kokemuslisää vastaavalla määrällä
– muut kokemuslisät muuttuvat henkilökohtaiseksi lisäksi, sen ns. vuosisidonnaiseksi osaksi
– sopimuksessa taataan henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä yksilötasolla määrättyjen palvelusvuosien jälkeen (henkilökohtai- sen lisän ns. vuosisidonnainen osa)
– henkilökohtaisia lisiä on em. vuosisidonnaisen osan lisäksi mak- settava kunta/kuntayhtymäkohtaisesti vähintään sopimuksessa sanottu vähimmäismäärä.
Parikka 29.8.2001
• Sopimusliitteissä olevien palkkahinnoittelujen rakenteita on uudistettu jäljempänä tarkemmin todetulla tavalla. Palkkahinnoittelujen kehittä- mistä paremmin työn vaativuutta tukeviksi jatketaan sopimuskauden aikana työryhmässä. Samalla selvitetään sopimuksessa olevien toi- menpidejärjestelmien tms. suoriteperusteisten korvausten uudistamis- tarpeet.
2.2
Tehtäväkohtaisten peruspalkkojen määrittäminen työn vaativuuden mukaan
Lääkärisopimuksen piiriin kuuluvilla aloitetaan tehtävien vaativuuden arviointi ja peruspalkkojen saattaminen keskenään vaativuuden edellyttämään suh- teeseen toisiinsa nähden 1.9.2001 lukien (vrt. KVTES:n palkkausluvun 3 §:n 2 mom:n pöytäkirjamerkintä). Vaativuustekijät on määritelty KVTES:n 3 §:n 2 mom:n soveltamisohjeessa ja pöytäkirjamerkinnässä ja tarkempia ohjeita asiasta on annettu yleiskirjeessä 30/01. Lisäksi LS:n yleisen osan 5 §:n so- veltamisohjeessa on pyritty tuomaan esille lääkärintyön vaativuuden arvioin- tiin liittyvä kysymyksiä.
Ks. lisäksi allekirjoituspöytäkirjan 11–13 §:n määräykset paikallisten järjeste- lyerien käytöstä ja tehtävien vaativuuden arvioinnin yleisiä perusteita koske- vien neuvottelujen käymisestä järjestelyeristä päätettäessä.
2.3
Henkilökohtaista lisää koskevat uudet määräykset
Henkilökohtaista lisää koskeva määräys on lääkärisopimuksen yleisen osan 10 §:ssä.
2.3.1
Yleistä henkilökohtaisesta lisästä, yhtäläisyydet ja erot KVTES:n henkilökohtaiseen lisään
2.3.1.1
Mistä lisä on muodostettu
LS:n yleisen osan 10 §:ssä määrättyyn henkilökohtaiseen lisään on yhdistet- ty KVTES:n kaksi palkkaelementtiä: Kokemuslisäjärjestelmä ja henkilökoh- tainen lisä. Tämän lisäksi on LS:ssa 2000 olleet, myöntämisperusteiltaan henkilökohtaista lisää muistuttaneet lisät (terveyskeskuslääkärien tieto- taitolisä, omalääkärien henkilökohtainen palkanlisä ja sairaalalääkärien pä- tevyyslisä) yhdistetty määräykseen.
2.3.1.2
Lisän yleiset myöntämisperusteet
LS:n yleisen osan 10 §:n 1 mom:n yleismääräys henkilökohtaisesta lisästä vastaa sisällöltään KVTES:n palkkausluvun 10 §:ssä määrättyä henkilökoh- taista lisää: Lisän myöntämisperusteina ovat viranhaltijan henkilökohtainen ammatinhallinta ja pätevyys sekä henkilökohtaiset työtulokset.
Parikka 29.8.2001
KVTES:n liitteessä 8 on kerrottu tarkemmin lisän yleisistä perusteista, arvi- ointimenettelystä ja asian paikallisesta käsittelystä. LS:n yleisen osan 10 §:n 1 mom:n soveltamisohjeessa taas on pyritty tuomaan esille lisän suhdetta muihin palkanosiin. Usein on perusteltua tarkastella rinnakkain viranhaltijan tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteita ja henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteita, koska näin tulee arvoiduksi ja otetuiksi jommassa kummassa palkanosassa huomioon myös ongelmalliset raja-alueet (esim. johtuuko viranhaltijan työhön liittyvä jokin piirre hänen varsinaisesta tehtä- västään vai hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan).
Katso lisäksi allekirjoituspöytäkirjan 11–13 §:n määräykset paikallisten järjes- telyerien käytöstä sekä henkilökohtaisen ammatinhallinnan ja henkilökoh- taisten tulosten arvioinnin yleisiä perusteita koskevien neuvottelujen käymi- sestä järjestelyeristä päätettäessä.
Henkilökohtaisen lisän tavoitteena on parantaa viranhaltijan työtuloksia ja ammattitaitoa sekä vaikuttaa myönteisesti henkilöstön näkemyksiin ja sitou- tumiseen työyhteisön/organisaation tavoitteisiin ja lisätä henkilöstön työtyy- tyväisyyttä. Paras hyöty työsuorituksen arvioinnista saavutetaan yleensä, kun arviointi on säännöllistä ja arviointijärjestelmästä eli siitä, mitä ja millä mitataan, vallitsee yhteisymmärrys johdon, esimiesten ja henkilöstön välillä, kun esimiehet tuntevat alaistensa työt sekä kun viranhaltijoiden tehtävät ja tavoitteet ovat oikein asetetut ja tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa on otettu huomioon viranhaltijasta riippumattomat ympäristötekijät.
2.3.1.3
Henkilökohtaisen lisän ns. vuosisidonnainen osa
Koska henkilökohtaiseen lisään on yhdistetty osa nykyisestä kokemuslisäjär- jestelmästä (osa siirretty peruspalkkaan), on yleisen osan 10 §:n 2 mom:iin otettu takuu lisän vähimmäismäärästä tiettyjen palvelusvuosien jälkeen (henkilökohtaisen lisän ns. vuosisidonnainen osuus)
Henkilökohtaisen lisän suuruus on määräyksessä todetun seitsemän palve- lusvuoden jälkeen aina vähintään 5 % peruspalkasta ja 10 palvelusvuoden jälkeen vähintään 10 % peruspalkasta. riippumatta lisän yleisten myöntä- misperusteiden täyttymisestä. Yleensä kuitenkin myös henkilön ammattitaito karttuu palvelusvuosien myötä. Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelusaika on sama kuin KVTES:n mukaan kokemuslisiin oikeuttava aika ja myös palvelusajat lasketaan samalla tavalla.
Lisäksi on huomattava, että kun esimerkiksi KVTES:n vuosilomaluvun 5 §:n 3 mom:ssa on vuosiloman pituus määrätty kokemuslisään oikeuttavan ajan mukaan, tarkoittaa tämä lääkärisopimuksen piiriin kuuluvilla em. vuosisidon- naiseen osaan oikeuttavaa aikaa.
Todettakoon vielä, että samalla tavalla kuin kokemuslisiin ja siis vuosilomaan oikeuttavaksi ajaksi on esim. lääkäreillä yleensä luettu aiempi toimiminen hoitohenkilöstön tehtävissä tai amanuenssina (lääkäriharjoittelijana), luetaan em. palvelusaika myös henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oi-
Parikka 29.8.2001
keuttavaksi palvelusajaksi. Useimmitenhan kyseessä on ollut toimiminen vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista voidaan katsoa olevan olen- naista hyötyä lääkärin tehtävissä.
2.3.2
Tieto-taitolisien ja pätevyyslisien muuttaminen henkilökohtaisiksi lisiksi
Asiaa koskevat määräykset ovat allekirjoituspöytäkirjan 6 §:ssä ja yleisen osan 10 §:n 3 mom:n siirtymänmääräyksessä.
Terveyskeskuslääkäreille 31.8.2001 maksetut tieto-taitolisät (LS 2000 liite 1 1 §:n 5.4 kohta) sekä sairaalalääkäreille ja sairaalahammaslääkäreille mak- setut pätevyyslisät (LS 2000 liitteiden 4 ja 5 1 §:n 2 mom) irrotetaan 1.9.2001 lukien ao. viranhaltijoiden peruspalkasta ja siirretään yleisen osan 10 §:ssä tarkoitetuksi henkilökohtaiseksi lisäksi. Viranhaltijalle aiemmin myönnetyt em. lisät säilyvät henkilökohtaisena lisänä niin kauan kuin lisän myöntämisperusteissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Terveyskeskuksen hammaslääkäreillä siirrettiin tieto-taitolisät henkilökohtai- seksi lisäksi jo vuoden 2000 lääkärisopimuksessa. Nyt siis myös muilla ryh- millä toteutetaan sama menettely. Em. lisien myöntämisperusteet ovat sopi- muksen mukaan olleet pitkälti samanlaisia kuin KVTES:ssa tarkoitetun hen- kilökohtaisen lisänkin.
Myös LS:n 2000 liitteen 2 7 §:n 1 mom:n perusteella terveyskeskuksen oma- lääkäreille maksetut henkilökohtaiset palkanlisät muuttuvat em. 10 §:ssä määrätyksi henkilökohtaiseksi lisäksi. Lähinnä lisän nimi muuttuu, koska lisä ei ole kuulunut peruspalkkaan. Lisää on kuitenkin voitu maksaa paitsi puh- taasti henkilökohtaisten tulosten perusteella myös tavanomaista vaativampi- en tehtävien takia taikka vain muita omalääkäreitä suuremman työmäärän perusteella. Kun omalääkärille maksettu henkilökohtainen lisä muutetaan em. 10 §:ssä tarkoitetuksi lisäksi, voi olla samalla paikallaan selvittää, kuu- luisiko osa siitä luonteensa puolesta peruspalkkaan. Aiemmin omaksuttua käytäntöä maksaa henkilökohtaista lisää – nyt siis uudessa 10 §:ssä tarkoi- tettua – muita lääkäreitä suuremman työmäärän perusteella voidaan edel- leen jatkaa (ks. yleisen osan 10 §:n 1 mom:n soveltamisohjeen kohdan 3 esimerkki sekä toisaalta yleisen osan 5 §:n soveltamisohjeen kohta 3).
1.9.2001 lukien muuttuvat myös viranhaltijoille 31.8.2001 maksetut KVTES:n 10 §:ssä (KVTES 2000 11 §) tarkoitetut henkilökohtaiset lisät LS:n 10 §:ssä tarkoitetuksi henkilökohtaiseksi lisäksi. Kyseessä on vain sopimustekninen muutos, koska lääkärisopimuksen 10 §:ssä tarkoitetun henkilökohtaisen li- sän myöntämisperusteet ja lisän luonne ovat samat kuin KVTES:ssa.
2.3.3
Henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärä eräillä ryhmillä
Asiaa koskeva määräys on yleisen osan 10 §:n 3 mom:ssa ja sen sovelta- misohjeessa sekä allekirjoituspöytäkirjan 11 §:n soveltamisohjeessa.
Parikka 29.8.2001
Koska henkilökohtaisten tulosten palkitseminen eli yksilöllisyyden huomioon ottaminen on keskeisimpiä motivaation synnyttäviä seikkoja, on perusteltua pyrkiä kasvattamaan henkilökohtaisen lisän suhteellista osuutta palkkauk- sessa nykyisestä. Tästä syystä on pidetty tarkoituksenmukaisena ottaa
10 §:n 3 mom:iin lisän määrällistä volyymiä koskeva määräys. Osaltaan tä- hän on vaikuttanut myös se, että LS:n tietotaitolisää ym. koskeneet määrä- ykset sisällytettiin henkilökohtaiseen lisään.
Em. 10 §:n 3 mom:ssa ilmenevä henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärä (prosenttia peruspalkkojen yhteismäärästä) on muodostettu siitä markka- määrästä, joka ao. ryhmille palkkatutkimusten mukaan on keskimäärin mak- settu KVTES:n mukaisina henkilökohtaisina lisinä sekä nyt henkilökohtaisek- si lisäksi muuttuneina terveyskeskuslääkärien tieto-taitolisinä, omalääkärien henkilökohtaisina palkanlisinä ja sairaalalääkärien pätevyyslisinä. Xxxxxx- xxxxxxxxx määräys tuli terveyskeskuksen hammaslääkäreille jo LS:ssa 2000 toteutetun palkkarakenneuudistuksen yhteydessä, jolloin hammaslääkärien tieto-taitolisät muutettiin KVTES:ssa tarkoitetuksi henkilökohtaiseksi lisäksi.
Em. tavalla muodostettua vähimmäismäärää on kasvatettu terveyskeskuk- sen lääkäreillä ja hammaslääkäreillä 1.9.2001 suoritettavaa paikallista järjes- telyerää vastaavasti (ks. allekirjoituspöytäkirjan 11 §:n soveltamisohje).
Omalääkärien kohdalla em. vähimmäismäärää on kasvatettu edelleen 1.6.2002 suoritettavaa järjestelyerää vastaavasti. Katso lisäksi allekirjoitus- pöytäkirjan 11–12 § sekä paikallista järjestelyerää koskevaa selostusta jäl- jempänä kohdissa 4.1 - 4.2 ja 4.4.
Kaikki henkilökohtaiseksi lisäksi allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n perusteella muuttuneet lisät sisältyvät luonnollisesti em. 10 §:n 3 mom:ssa määrättyyn vähimmäismäärään (ks. 10 §:n 3 mom:n siirtymämääräys). Täyttyykö mää- räyksessä sanottu lisien vähimmäismäärä paikallisesti jo 1.9.2001 vai pitää- kö lisiin käyttää aiempaa enemmän (myöntää uusia lisiä tai kasvattaa jo myönnettyjen markkamääriä), riippuu siitä, missä laajuudessa KVTES:n
10 §:ssä tarkoitettuja henkilökohtaisia lisä ja LS:ssa 2000 määrättyjä terve- yskeskuslääkärien tietotaitolisä, omalääkärien henkilökohtaisia palkanlisä ja sairaalalääkärien pätevyyslisä on aiemmin paikallisesti käytetty.
Koska 10 §:n 3 mom:n määräys tulee voimaan 1.9.2001 lukien eli kesken kalenterivuotta, lasketaan lisiin 1.9. – 31.12.2001 käytettävä vähimmäismää- rä em. kuukausien peruspalkkojen yhteismäärästä (ks. em. 3 mom:n siirty- mämääräys). Yksinkertaisinta on kuitenkin ottaa lähtökohdaksi esim. syys- kuun peruspalkkojen yhteismäärä ja laskea, paljonko tämän perusteella tulisi kuukausitasolla maksaa henkilökohtaisia lisiä syys- joulukuun ajan. Jatkossa voidaan lisiin vuosittain käytettävä vähimmäismäärä laskea esim. edellisen vuoden peruspalkkojen yhteismäärästä. Tarkoituksena ei siis ole, että lisiin käytettävän vähimmäismäärän täyttymistä tarkasteltaisiin esim. kuukausittain tai että vuoden lopussa tarkistettaisiin, onko vähimmäismäärä ao. vuodelta täyttynyt, vaan lisiin kalenterivuosittain käytettävä rahamäärä lasketaan ker- ran.
Parikka 29.8.2001
2.3.4
Kokemuslisien muuttaminen osaksi peruspalkkaa ja osaksi henkilökohtaista lisää
2.3.4.1
Kokemuslisän siirto peruspalkkaan tai peruspalkan korottaminen 1. kokemuslisää vastaavasti Asiaa koskeva määräys on allekirjoituspöytäkirjan 7 §:ssä.
Sopimuksen piiriin kuuluvalla viranhaltijalla oleva 1 kokemuslisä 5 % (4 v) siirretään 1.9.2001 lukien peruspalkkaan, minkä ohella peruspalkkaa korote- taan allekirjoituspöytäkirjan 3 §:stä ilmenevällä yleiskorotuksella (5 %). Näin ollen viranhaltijan peruspalkkaa siis korotetaan 1.9.2001 lukien yhteensä vä- hintään 10 %:lla.
Mikäli viranhaltijalla ei ole yhtään kokemuslisää, hänen peruspalkkaansa ko- rotetaan kuitenkin 1. kokemuslisää vastaavalla määrällä. Siis myös hänen henkilökohtaisen peruspalkkansa korotusprosentti on 10.
Koska LS:n 2000 mukaan ei amanuensseilla, terveyskeskuksessa eurokou- lutusvaiheessa olevilla lääkäreillä ja osalaillistuksen omaavilla hammaslää- käreillä eikä lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen opiskeli- joilla ole ollut ao. tehtävässä oikeutta kokemuslisiin, ei heidän peruspalk- kaansa myöskään nyt koroteta 1. kokemuslisää vastaavalla määrällä, vaan vain yleiskorotuksella (ks. amanuenssien palkkausmääräys yleisen osan
4 §).
Myös sopimuksen palkkahinnoitteluja on korotettu kauttaaltaan (poikk. em. opiskelijat ym.) 1. kokemuslisää ja yleiskorotusta vastaavasti eli vähintään 10 %. Lisäksi palkkahinnoitteluihin on tehty jäljempänä selostettuja raken- teellisia uudistuksia ja tasokorotuksia, joiden seurauksena palkkahinnoittelun alaraja nousee edellä todettua enemmän.
2.3.4.2
Toisen ja kolmannen kokemuslisän muuttuminen henkilökohtaisen lisän ns. vuosisidonnaiseksi osaksi
Asiaa koskevat määräykset ovat allekirjoituspöytäkirjan 7 §:n 1 mom:n 1 kohdassa ja yleisen osan 10 §:n 2 mom:ssa sekä sen soveltamisohjeessa ja siirtymämääräyksessä.
Siirtymävaiheessa sopimuksen piiriin kuuluvalla viranhaltijalla mahdollisesti olleet 2. kokemuslisä (7 v 5 %) ja 3. kokemuslisä (10 v 5 %) muuttuvat ylei- sen osan 10 §:n 2 mom:ssa tarkoitetuksi henkilökohtaisen lisän vuosisidon- naiseksi osaksi. Käytännössä vain kokemuslisien nimi muuttuu "henkilökoh- taiseksi lisäksi", koska henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseen osaan oi- keuttava palvelusaika on sama kuin KVTES:n mukaan kokemuslisiin oikeut- tava aika eikä esimerkiksi palvelusaikoja lasketa uudelleen määräyksen voimaan tullessa. Henkilökohtaiseksi lisäksi muuttuva, viranhaltijalla ollut 2. ja 3. kokemuslisän yhteismäärä säilyy viranhaltijalla niin kauan kuin hänen palvelussuhteensa samaan työnantajaan jatkuu keskeytymättä ja hän toimii
Parikka 29.8.2001
vastaavan tyyppisissä tehtävissä. Ks. lisäksi selostusta edellä kohdassa 2.3.1.3.
2.4
Terveyskeskuksen lääkärien ja hammaslääkärien ns. eläkeryhmän mukaisten palkkioiden siirto peruspalkkaan 1.1.2002 lukien
1.1.2002 lukien kumotaan LS:n 2000 yleisen osan 20 §:n määräys terveys- keskuksen lääkärien ja hammaslääkärien ns. eläkeryhmän mukaisten palk- kioiden huomioon ottamisesta vuosiloma- ja virkavapausajan palkassa. Sa- malla korotetaan määräyksen soveltamispiiriin kuuluneiden terveyskeskuk- sen lääkärien ja hammaslääkärien peruspalkkaa siten kuin allekirjoituspöy- täkirjan 9 §:ssä on tarkemmin selostettu.
3
Henkilökohtaisten palkkojen yleiskorotukset
3.1
Yleismääräykset Henkilökohtaisten peruspalkkojen korotukset ilmenevät allekirjoituspöytäkir- jan 3 §:stä ja vastaavat korotukset on tehty myös sopimuksen palkkahinnoit- teluihin (huomaa samalla kokemuslisäuudistuksesta johtuva henkilökohtai- sen peruspalkan korotus, ks. selostusta edellä kohdassa 2.3.4.1 ja allekirjoi- tuspöytäkirjan 7 §).
Yleiskorotus suoritetaan myös viranhaltijalle 31.8.2001 maksettuun KVTES:n 10 §:ssä tarkoitettuun henkilökohtaiseen lisään ja yleiskorotuksella korote- taan myös henkilökohtaiseksi lisäksi muutettuja terveyskeskuslääkärien tie- to-taitolisää, omalääkärien henkilökohtaista palkanlisää sekä sairaalalääkä- rien ja -hammaslääkärien pätevyyslisää (ks. allekirjoituspöytäkirjan 4 § ja
6 §). Jos viranhaltijalle on maksettu useampaa em. lisää, muodostaa lisien yhteismäärä LS:n yleisen osan 10 §:ssä tarkoitetun henkilökohtaisen lisän ja siis tätä yhteismäärää yleiskorotetaan.
Koska yleisen osan 10 §:n 2 mom:n siirtymämääräyksen mukaan henkilö- kohtaisen lisän ns. vuosisidonnainen osa (eli 2. ja 3. kokemuslisää vastaava markkamäärä) lasketaan 1.9.2001 uudelleen viranhaltijan uudesta peruspal- kasta, tulee 1.9.2001 yleiskorotus otetuksi automaattisesti huomioon eikä henkilökohtaisen lisän vuosidonnaista osaa siis yleiskoroteta erikseen. Vas- taavasti menetellään 1.6.2002 tilanteessa.
3.2
Omalääkärien väestöosan korotus
Liitteen 1 piiriin kuuluvan omalääkärin väestöosan korotus on 1.9.2001 luki- en peruspalkan 5 %:n yleiskorotusta korkeampi eli yhteensä 12 % (ks. alle- kirjoituspöytäkirjan 3 §:n 2 mom. ja 7 §:n 3 mom.). Väestöosaan on yleisko- rotuksen (5 %) lisäksi suunnattu keskitettyä järjestelyerää (tasokorotus 4,5 % eli 0,6 % omalääkärien palkkasummasta). Myös kokemuslisäuudistukseen liittynyttä peruspalkan korotusta on kompensoitu väestöosaan (tasokorotus 2,5 % eli 0,4 % omalääkärien palkkasummasta). Näin on haluttu varmistaa,
Parikka 29.8.2001
ettei väestöosan suhteellinen osuus päiväajan ansioista ainakaan pienenisi nykyiseen verrattuna.
3.3
Amanuenssien palkkauksen määräytyminen
Yleisen osan 4 §:ssä tarkoitettujen sairaaloiden amanuenssien eli lääkärihar- joittelijoiden palkkaus on uudessa lääkärisopimuksessa muutettu määräyty- mään KVTES:n palkkausluvun 2 §:n vähimmäispalkkamääräyksen mukaan. Näin ollen amanuenssien palkkaus tarkistetaan 1.9.2001 ja 1.3.2002 lukien KVTES:n 2 §:n mukaiseksi eikä heidän palkkaansa suoriteta lääkärisopi- muksessa 1.9.2001 ja 1.6.2002 määrättyjä yleis- yms. korotuksia.
3.4
Henkilökohtaisen peruspalkan korottaminen vähintään palkkahinnoittelun alarajaan
Viranhaltijan peruspalkkaan suoritetaan aina vähintään allekirjoituspöytäkir- jan 3 §:ssä määrätty yleiskorotus, mutta mikäli viranhaltijan peruspalkka em. yleiskorotuksen jälkeen jää sopimuksessa määrätyn, häneen sovellettavan palkkahinnoittelukohdan palkka-asteikon alarajan alapuolelle, hänen perus- palkkaansa korotetaan kuitenkin aina vähintään palkka-asteikon alarajaan.
Palkkahinnoitteluihin tehdyistä rakenteellisista ym. uudistuksista voi seurata allekirjoituspöytäkirjan 3 §:ssä sanottua yleiskorotusta (ja 7 §:ssä määrättyä kokemuslisäjärjestelmän uudistusta) korkeampi peruspalkan korotus.
4
Paikalliset järjestelyerät 1.9.2001 ja 1.6.2002
Paikallista järjestelyerää koskevat määräykset ovat allekirjoituspöytäkirjan 11–13 §:ssä. Paikallisen järjestelyerän käytön yhteydessä tulee otettavaksi huomioon yleisen osan 10 §:n 3 mom:n määräys henkilökohtaisen lisän vä- himmäismäärästä eräillä ryhmillä (ks. myös em. määräyksen siirtymämäärä- ys ja soveltamisohje).
4.1
Terveyskeskuksen lääkärit (muut kuin omalääkärit) ja hammaslääkärit
Järjestelyerä 1.9.2001 Allekirjoituspöytäkirjan 11 §:n mukaan terveyskeskuksen lääkäreillä (muut kuin omalääkärit) ja hammaslääkäreillä käytetään 1.9 2001 paikallinen jär- jestelyerä henkilökohtaisiin lisiin.
Em. järjestelyerän osalta on huomattava, että henkilökohtaisiin lisiin on käy- tettävä 1.9.2001 lukien vähintään sellainen rahamäärä, että yleisen osan
10 §:n 3 mom:ssa määrätty vähimmäismäärä eli terveyskeskuksen lääkäreil- lä 2,55 % ja hammaslääkäreillä 2,8 % peruspalkkojen yhteismäärästä täyt- tyy. Näin siitä huolimatta, että järjestelyerä 0,5 % palkkasummasta ei tähän riittäisi. Koska terveyskeskuksen lääkärien tieto-taitolisät on siirretty yleisen osan 10 §:ssä tarkoitetuiksi henkilökohtaisiksi lisiksi, ne kartuttavat osaltaan henkilökohtaisiin lisiin jo käytettyä määrää eli sisältyvät em. 10 §:n 3
Parikka 29.8.2001
mom:ssa määrättyyn vähimmäismäärään (2,55 %:iin peruspalkkojen yhteis- määrästä). Hammaslääkärien kohdalla siihen sisältyvät heille maksetut KVTES:n mukaiset henkilökohtaiset lisät (ks. LS 2000 liitteen 3 2 § henkilö- kohtaisen lisän vähimmäismäärä). Katso 10 §:n 3 mom:n siirtymämääräys ja selostusta edellä kohdassa 2.3.3.
Jos taas yleisen osan 10 §:n 3 mom:ssa määrätty vähimmäismäärä täyttyy jo muutoinkin, ei 0,5 % :n järjestelyerää tarvitse käyttää, vaan palkantarkis- tuksia (henkilökohtaisina lisinä tai tehtäväkohtaisen palkan korotuksina) to- teutetaan paikallisesti katsottavan tarpeen mukaan.
Paikallinen järjestelyerä 1.6.2002 käytetään terveyskeskuksen lääkäreillä (muut kuin omalääkärit) ja hammaslääkäreillä ensisijaisesti tehtävien vaati- vuuden arvioinnin edellyttämiin peruspalkkojen tarkistuksiin ja toissijaisesti henkilökohtaisiin lisiin.
4.2
Terveyskeskuksen omalääkärit
Omalääkäreillä kummatkin paikalliset järjestelyerät (1.9.2001 ja 1.6.2002) suunnataan henkilökohtaisiin lisiin, mutta järjestelyeriä koskevat määräykset poikkeavat jonkin verran toisistaan:
1.9.2001 paikallisesti käytettävän järjestelyerän suuruuden ratkaisee yleisen osan 10 §:n 3 mom:ssa määrätyn henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärän eli 1,21% peruspalkkojen yhteismäärästä täyttyminen. Järjestelyeränä joudu- taan siis paikallisesti käyttämään 0,5 % palkkasummasta tai sitä enemmän taikka sitä vähemmän (ks. selostusta kohdassa 4.1, vastaava menettely).
1.6.2002 on järjestelyeränä käytettävä 1,91 % peruspalkkojen yhteismääräs- tä. Samassa yhteydessä on lisäksi varmistettava, että yleisen osan 10 §:n 3 mom:ssa määrätty henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärä 1.6.2002 eli 3,12 % peruspalkkojen yhteismäärästä täyttyy.
Omalääkäreillä 1.6.2002 paikallisen järjestelyerän markkamäärä lasketaan peruspalkkojen yhteismäärästä (vrt. muilla ryhmillä palkkasummasta), mistä syystä omalääkärien järjestelyerä "näyttää" muiden lääkäriryhmien järjeste- lyerää suuremmalta. Valtakunnallisilla keskiarvoluvuilla laskettuna vastaa esim. 1 % omalääkärien palkkasummasta 1,9 % omalääkärien peruspalkko- jen yhteismäärästä (perusosan peruspalkat ovat keskim. 51 % omalääkärien kokonaisansoista).
Omalääkäreille 1.6.2002 lukien henkilökohtaisina lisinä vähintään maksetta- va määrä eli 3,12 % peruspalkkojen yhteismäärästä muodostuu seuraavista eristä:
– vuoden 2000 palkkatutkimuksen mukaan omalääkäreille henkilökoh- taisina palkanosina ym. maksettu määrä eli 0,35 % peruspalkkojen yh- teismäärästä
Parikka 29.8.2001
– 1.9.2001 järjestelyerä 0,5 % palkkasummasta eli 0,86 % peruspalkko- jen yhteismäärästä
– 1.6.2001 järjestelyerä 1 % palkkasummasta eli 1,91, omalääkärien pe- ruspalkkojen yhteismäärästä.
4.3
Eläinlääkärit Eläinlääkäreillä on 1.9.2001 kaikki erät käytetty keskitetysti palkkahinnoitte- lun rakenteiden uudistamiseen. Näin ollen eläinlääkärit eivät ole 1.9.2001 paikallisen järjestelyerän piirissä (ks. allekirjoituspöytäkirjan 11 §:n 3 kohta). 1.6.2002 järjestelyerä koskee myös eläinlääkäreitä (ks. allekirjoituspöytäkir- jan 12 §:n 1 kohta).
4.4
Sairaalalääkärit ja sairaalahammaslääkärit
Sairaalalääkäreillä ja sairaalahammaslääkäreillä käytetään 1.9.2001 järjeste- lyerä (0,5 % palkkasummasta) tehtäväkohtaisten peruspalkkojen tarkistuk- siin niiden saattamiseen työn vaativuuden edellyttämään suhteeseen toisiin- sa nähden ja 1.6.2002 järjestelyerä (1 % palkkasummasta) ensisijassa teh- täväkohtaisten peruspalkkojen tarkistuksiin em. tavalla ja toissijaisesti ylei- sen osan 10 §:ssä tarkoitettuihin henkilökohtaisiin lisiin.
Järjestelyerien käyttöä harkittaessa on syytä ottaa huomioon myös yleisen osan 10 §:n 3 mom:n määräys henkilökohtaisten lisien vähimmäismäärästä. Koska sairaalalääkärien pätevyyslisät on muutettu em. määräyksessä tarkoi- tetuksi henkilökohtaisiksi lisiksi, lasketaan ne mukaan em. 10 §:n 3 mom.ssa tarkoitettuun vähimmäismäärään (ks. selostusta edellä kohdassa 2.3.3 sekä yleisen osan 10 §:n 3 mom:n siirtymämääräys).
5
Palkkahinnoittelu- ja muut sopimusmuutokset pääpiirteittäin liitekohtaisesti
Jäljempänä todettujen palkkahinnoittelumuutosten lisäksi hinnoitteluja on ko- rotettu kauttaaltaan yleiskorotuksilla 1.9.2001 (5 %) ja 1.6.2002 (1,5 %) sekä yhtä kokemuslisää vastaavalla määrällä (5 %; ei kuitenkaan eurokoulutus- vaiheessa olevat ja opiskelijat).
5.1
Terveyskeskuksen lääkärit (liite 1)
5.1.1
Liitteet yhdistetty LS:n 2000 terveyskeskuksen lääkäreitä koskevat liitteet 1 ja 2 on yhdistetty ja osa liitteiden määräyksistä on siirretty yleiseen osaan. Yleisestä osasta löytyvät mm. omalääkäreitä koskevien erityismääräysten soveltamisedelly- tykset eli mm. vastuuväestöjä koskevat määräykset ja ohjeet (3 §), varsinai- sen palkan määritelmä (8 §) ja tavoitettavuusaika (13 §). Liitteessä 1 on jat- kettu myös markkamääräisten korvausten kirjoittamista taulukon muotoon, jolloin taulukon tarkempi soveltaminen ilmenee ao. sopimusmääräyksestä ja taulukon alla olevista soveltamisohjeista.
Parikka 29.8.2001
Omalääkärien vastuuväestöjen osalta on yleisen osan 3 §:n soveltamisoh- jeissa kiinnitetty enenevässä määrin huomiota mm. vastuuväestöjen muu- toksista ja erilaisista rakenteista johtuvaan työmäärään, sen seurantaan ja huomioon ottamiseen palkkauksessa.
5.1.2
Palkkahinnoittelumuutokset (liitteen 1 1 §)
Muutokset 1.9.2001 Liitteen 1 palkkahinnoitteluun on tehty yleiskorotuksen ja kokemuslisäuudis- tuksen ohella 1.9.2001 lukien seuraavat muutokset:
– Terveyskeskuslääkärien (muut kuin omalääkärit) vähimmäisperuspalk- ka on nostettu samalle tasolle kuin se LS:n 2000 mukaan olisi ollut vii- den terveyskeskuslääkärinä toimitun palvelusvuoden jälkeen (vrt. LS 2000 hinnoittelukohta 5.3).
– Osatoiminnasta vastaavan terveyskeskuslääkärin (muut kuin omalää- kärit) palkka on määritelty itsenäisesti kytkemättä sitä enää perusviran palkkaukseen (ks. LS:n 2000 liitteen 1 1 §:n kohta 4). Uusi vähimmäis- palkka on määrätty sen mukaan, mikä se olisi LS:n 2000 mukaan ollut 8:n terveyskeskuslääkärinä toimitun palvelusvuoden jälkeen lisättynä osatoiminnasta vastaavan korotuksella (6,5 %), minkä lisäksi perus- palkkaa on tasokorotettu (noin 3 %) liitteen palkkahinnoittelujen saat- tamiseksi keskenään paremmin tehtävien vaativuuden mukaiseen jär- jestykseen.
– Alle 15 000 väestöpohjan terveyskeskuksen vastaavan terveyskeskus- lääkärin (omalääkäri tai muu) palkka on määrätty samalla lailla kuin muidenkin johtavien lääkärien eli hinnoittelukohdan 1 mukaan (vrt. LS 2000 liitteiden 1 ja 2 hinnoittelukohta 1.2, palkka määräytyi kohdan 2 Muut ylilääkärit mukaan).
– Omalääkärinä toimivien terveyskeskuslääkärien palkkahinnoitteluihin ei ole 1.9.2001 tehty muutoksia lukuun ottamatta em. alle 15 000 väes- töpohjan terveyskeskuksen vastaavan terveyskeskuslääkärin hinnoitte- lukohdan muutosta.
Muutokset 1.6.2002 Liitteen 1 palkkahinnoitteluun on tehty yleiskorotuksen ohella 1.6.2002 lukien seuraavat muutokset:
– Terveyskeskuslääkärin (muu kuin omalääkäri) vähimmäispalkka on nostettu samalla tasolle kuin se LS:n 2000 mukaan olisi ollut 8:n terve- yskeskuslääkärinä toimitun palvelusvuoden jälkeen.
– Terveyskeskuslääkärin (omalääkärit ja muut) hinnoittelukohtaa 5 on tasokorotettu 4 %.
– Ylilääkärien, apulaisylilääkärien ja osatoiminnasta vastaavien terveys- keskuslääkärien hinnoittelukohtia 1– 4 on tasokorotettu 6 %.
Parikka 29.8.2001
5.1.3
Omalääkärien varsinainen palkka muuttuu (yleisen osan 8 §)
1.9.2001 lukien muuttuu myös omalääkärien varsinainen palkka. Yleisen osan 10 §:ssä määrätty henkilökohtainen lisä luetaan perusosaan ja siis var- sinaiseen palkkaan kuten muillakin viranhaltijoilla. Varsinainen palkka vuosi- loman ja palkallisen virkavapauden aikana on perus- ja väestöosien yhteis- määrä.
5.1.4
Omalääkärien vastaanottotoiminnan käyntipalkkioiden maksuperuste muuttuu (liitteen 1 5 §)
Omalääkärille maksetaan toisen lääkärin perusvastuuväestöön kuuluvan po- tilaan käynnistä päiväajan vastaanottotoiminnan käyntipalkkio myös silloin, kun potilaan oma lääkäri on päivystysvapaalla.
5.1.5
Muutoksia terveyskeskuksen lääkärien toimenpideluetteloon sekä korotuksia lisätyön ja päivystysajan käyntipalkkioihin
Toimenpiteet Toimenpideluetteloon 1.9.2001 tehdyt muutokset on merkitty reunaviivoin. Joitakin toimenpiteitä on poistettu tai siirretty ryhmästä toiseen taikka lisätty uusia toimenpiteitä.
Uusi RO-ryhmä Toimenpideluetteloon on perustettu uusi R0-ryhmä (15 mk, muussa työpaik- kapäivystyksessä ja vapaamuotoisessa päivystyksessä 17 mk, ks. liitteen 1 4 §). Tähän ryhmään kuuluu toimenpide 001 Lääkärin potilaalle puhelimitse antama hoito-ohje. Toimenpide on korvattava lähinnä vain silloin, kun lääkäri kirjaa annetun ohjeen sairauskertomukseen ja toimenpide korvaa yleensä vastaanottokäynnin.
Uudella toimenpiteellä pyritään tukemaan sellaista toimintaa ja potilaan hoi- toa puhelimitse niissä tapauksissa, joissa se hyväksyttävien hoitokäytäntöjen mukaan on mahdollista. Tämä tulee vähentämään potilaiden käyntejä vas- taanotoilla yksinkertaisten, puhelimitse hoidettavissa olevien asioiden tai vaivojen takia. Esimerkki korvattavasta toimenpiteestä on virtsatietulehduk- sen hoito tapauksessa, jossa Käypä hoito-ohjelman mukaan lääkehoito voi- daan määrätä ilman laboratoriotutkimuksia omalle potilaalle. Toisena esi- merkkinä voidaan mainita potilaalle puhelimitse annettu hoito-ohje aiemmin tehdyn vastaanottokäynnin jälkeen siinä vaiheessa, kun esim. otetut labora- toriokokeet ja röntgenkuvat on tulkittu.
Em. toimenpiteen etuja ja haittoja tullaan seuraamaan tarkasti, koska ky- seessä on täysin uudentyyppinen ”toimenpide” ja siitä saadut kokemukset ratkaisevat osaltaan toimenpidepalkkiojärjestelmän kehittämissuuntaa. Mikäli toimenpiteen soveltamisessa syntyy ongelmia, sopijaosapuolet selvittävät asian yhdessä
Sopimuksen kustannusarvioissa on lähdetty siitä, että em. uusi toimenpide lisäisi palkkakustannuksia eli nostaisi terveyskeskuksen lääkärien ansioita
Parikka 29.8.2001
runsaalla 1 %:lla. Uusien R0-ryhmän mukaan korvattavien toimenpiteiden vastapainona tulee jonkin verran jäämään pois omalääkäreillä palkkioon oi- keuttavia päiväajan käyntejä sekä lääkärien lisätyö- ja päivystysajan käynte- jä. Myös LS:ssa 2000 ollut lisätyö- ja päivystysajan puhelinkonsultaatiopalk- kio on poistettu sopimuksesta.
Toimenpideluetteloon on otettu uutena toimenpiteenä myös Saattohoidon kotikäynti, R III 303 (150,20 mk; lisätyöaikana sekä muussa työpaikka- päivystyksessä ja vapaamuotoisessa päivystyksessä 172,50 mk). Samanai- kaisesti tämän palkkion kanssa ei makseta liitteessä 1 muutoin määrättyjä käyntipalkkioita (ks. liitteen 1 5 ja 7 §; omalääkärin kotikäynti 77,30 tai 111 mk; lääkärien päivystysaikana tekemät kotikäynnit 67,10–98 mk).
Käyntipalkkiot Lisätyön käyntipalkkio (muut kuin omalääkärit) on muutettu lääkärin perus- palkasta riippumattomaksi ja päivystysajan käyntipalkkioita on korotettu kes- kimäärin noin 4 %:lla.
5.2
Terveyskeskuksen hammaslääkärit (liite 2)
5.2.1
Palkkahinnoittelumuutokset (liitteen 2 1 §)
Muutokset 1.9.2001 Liitteen 2 palkkahinnoitteluun on tehty yleiskorotuksen ja kokemuslisäuudis- tuksen ohella 1.9.2001 lukien seuraavat muutokset:
– Alle 15 000 väestöpohjan terveyskeskuksen vastaavan terveyskes- kushammaslääkärin palkka on määrätty samalla lailla kuin muidenkin johtavien lääkärien eli hinnoittelukohdan 1 mukaan.
– Apulaisylihammaslääkärin hinnoittelua on tasokorotettu noin 3 %.
– Osatoiminnasta vastaavan terveyskeskushammaslääkärin peruspalkka on määritelty itsenäisesti kytkemättä sitä enää perusviran palkkaan (vrt. LS:n 2000 liite 3 4 kohta) sekä tasokorotettu 2 %.
– Oikojahammaslääkärin ym., jolta puuttuu erikoishammaslääkärin päte- vyys mutta joka suorittaa yli puolet työajastaan po. tehtäviä, perus- palkka on korotettu erikoishammaslääkärin tasolle.
Muutokset 1.6.2002 Liitteen 2 palkkahinnoitteluun on tehty yleiskorotuksen ohella 1.6.2002 lukien seuraavat muutokset:
– Terveyskeskushammaslääkärin palkkahinnoittelukohtaa 5 on tasokoro- tettu 4 %.
– Ylihammaslääkärien, apulaisylihammaslääkärien ja osatoiminnasta vastaavien terveyskeskushammaslääkärien palkkahinnoittelukohtia 1– 4 on tasokorotettu 6 %.
Parikka 29.8.2001
5.2.2
Muutos terveyskeskuksen hammaslääkärien vuosiloma- ym. ajan palkkaan (yleisen osan 9 §)
Vuosiloma- ym. palkkaa koskeva määräys on siirretty liitteestä yleisen osan 9 §:ään ja em. palkassa huomioon otettavia toimenpidepalkkioita on muutet- tu (vrt. LS:n 2000 liitteen 3 4 §). Lisäksi on syytä huomata, että em. palkassa huomioon otettu toimenpide 301 on siirretty liitteen 2 3 §:n potilaskohtaiseksi osaksi, mutta se otetaan edelleen mukaan vuosiloma- ym. palkkaa lasketta- essa.
Käytännössä muutos konkretisoituu vasta 1.4.2002 lukien, koska allekirjoi- tuspöytäkirjan 10 §:n 1 mom:n 2 kohdan pöytäkirjamerkinnän mukaan uutta määräystä sovelletaan vasta 1.4.2001 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman palkkaan ja 1.4.2002 jälkeen myönnettävien virkava- pausaikojen palkkaan. Siihen asti noudatetaan LS:n 2000 liitteen 3 4 §:n määräystä sellaisenaan.
5.2.3
Muutoksia toimenpidepalkkiojärjestelmään ja yksintekeville korotetut palkkiot kliinisestä lisätyöstä
Terveyskeskuksen hammaslääkärien toimenpideluetteloa on muutettu (toi- menpiteitä poistettu, siirretty ryhmästä toiseen tai sisältöjä muutettu) ja liit- teen 2 4 §:ssä määrättyjä toimenpidepalkkioita on korotettu kohdennetusti (THL 4 ja THL 6 sekä lisätyö-, päivystys- ja ensiapukäynnit). Toimenpideluet- telon muuttuneet kohdat on merkitty reunaviivoin.
Toimenpide 301, Järjestelmällisessä hoidossa olevan potilaan tutkimus ja hoitositoumus on siirretty toimenpideluettelosta liitteen 2 3 §:n Potilaskohtai- seksi osaksi.
Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota muuttuneisiin toimenpiteisiin 306 ja 411 (Kiireellistä ensiapua tarvitsevan potilaan hoitokäynti). Kummatkin em. toi- menpiteet koskevat säännöllistä työaikaa ja lisätyöaikaa. Erona on se, että toimenpiteen 411 tarkoittamassa tilanteessa potilas otetaan samana päivänä ylimääräisenä potilaana muiden potilaiden väliin. Onko potilas järjestelmälli- sessä hoidossa vai ei, ei ole toimenpiteiden soveltamisen kannalta enää merkitystä (vrt. LS:n 2000 luettelon toimenpiteet 218 ja 411).
Liitteen 2 7 §:ään on lisäksi otettu uusi määräys niitä tilanteita varten, että hammaslääkäri tekee kliinistä vastaanottotyötä lisätyöaikana ilman avusta- jaa. Lisätyön käynti- ja toimenpidepalkkiot maksetaan tällöin 30 %:lla korotet- tuina.
Parikka 29.8.2001
5.3
Sairaalalääkärit
5.3.1
Palkkahinnoittelumuutokset
Muutokset 1.9.2001 Liitteen 3 1 §:n palkkahinnoitteluun on tehty yleiskorotuksen ja kokemus- lisäjärjestelmän muutoksen ohella 1.9.2001 lukien seuraavat muutokset:
– Tulosvastaavia ylilääkäreitä ja sivutoimisia johtavia lääkäreitä koske- vaa hinnoittelukohtaa 1.3 on yksinkertaistettu sekä tarkistettu (vrt. LS 2000 1.3).
– Erikoislääkärin/osastonlääkärin palkkahinnoittelukohtaa 2 on tasokoro- tettu 3 % .
– Erikoistuvien lääkärien (apulaislääkärit) hinnoittelukohtaan 3 on muo- dostettu kaksi uutta hinnoitteluporrasta 2 ja 4 erikoistumiskoulutukses- sa toimitun vuoden perusteella.
Muutokset 1.6.2002 Liitteen 3 1 §:n palkkahinnoitteluun on tehty yleiskorotuksen lisäksi 1.6.2002 lukien seuraavat muutokset:
– Erikoislääkärien palkkahinnoittelukohtaa on tasokorotettu 5 %
– Ylilääkärien ym. palkkahinnoittelukohta 1 (kohdat 1.1–1.2) on tasoko- rotettu 6 %.
5.3.2
Vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvausten rakenne uudistettu (liitteen 3 5 §:n 1 mom.) Vapaamuotoinen päivystys
Sairaalalääkäreillä on vapaamuotoisen päivystyksen (eli takapäivystyksen) peruskorvausten rakenne uudistettu siten, että peruskorvaukset määräytyvät prosentuaalisesti laskettuna varsinaisen palkan korottamattomasta tuntipal- kasta. Lisäksi korvausten tasoa on korotettu. Peruskorvaus maksetaan edel- leen jokaiselta päivystystunnilta, myös siis aktiivityön ajalta (vrt. KVTES:n va- rallaolokorvaukset, jotka maksetaan vain aktiivityön ulkopuoliselta ajalta).
Uusittua korvausjärjestelmää ryhdytään soveltamaan 1.9.2001 tai sen jäl- keen ensiksi alkavan työaikajakson alusta lukien (ks. allekirjoituspöytäkirjan 2 §). Korvaukset nousevat 1.6.2002 lukien edelleen.
Kun otetaan huomioon varsinaisen tuntipalkan korotukset, nousevat perus- korvaukset 1.9.2001 lukien keskimäärin 14 % ja 1.6.2001 lukien 27 % verrat- tuna LS:een 2000 eli noin viidenneksen.
1.9.2001 muodostuu peruskorvausten tasoksi keskimäärin 23 % korottamat- tomasta tuntipalkasta (korvausten vaihteluväli lääkärille määrätystä valmius- ajasta ja päivystyksen ajankohdasta riippuen 17 %–28 % tuntipalkasta). Jos
Parikka 29.8.2001
em. korvauksiin sidottu sama rahamäärä suoritettaisiin vain aktiivityön ulko- puoliselta ajalta kuten mm. KVTES:n piirissä toimivien varallaolokorvaukset, vastaisivat korvaukset tasoltaan keskimääräin 27 % tuntipalkasta (vapaa- muotoisen päivystyksen tunneista on 19 % aktiivityötä). 1.6.2002 lukien nou- sevat em. korvaukset keskimäärin 26 %:iin tuntipalkasta ja, jos sama raha- määrä maksettaisiin vain aktiivityön ulkopuoliselta ajalta, keskimäärin
30 %:iin tuntipalkasta. Vertailuna todettakoon, että KVTES:n piirissä vapaa- muotoisen varallaolon korvaus on 20–30 % tuntipalkasta.
Muu työpaikkapäivystys
Muun työpaikkapäivystyksen peruskorvausten rakennetta ja tasoa ei ole muutettu (5 § 2 mom.), mutta palkkahinnoitteluun tehdyt alarajatarkistukset on heijastettu myös peruskorvausten luokkiin. Muun työpaikkapäivystyksen peruskorvaukset maksetaan siis lääkärille pääsääntöisesti entisen peruskor- vausluokan mukaan.
Aktiivipäivystys 1.6.2002 lukien kumoutuu liitteen 3 5 §:n 5 mom:n määräys aktiivipäivystyk- sen erillisestä rahakorvauksesta eikä em. korvauksia siis tämän jälkeen makseta.
Toimenpideluettelo 1999
Sairaalalääkärien kliinisen lisätyön 1.11.1999 voimaan tullutta toimenpide- luetteloa ei ole muutettu (KT:n yleiskirje 17/99) ja sitä siis sovelletaan edel- leen.
5.3.3
Sairaaloiden sivuviranhaltijat (liitteen 3 6 §, liitteen 4 4 §)
Sairaaloiden sivuviranhaltijoiden palkkahinnoittelukohdat "ylilääkäri" ja "apu- laisylilääkäri" on teknisesti yhdistetty samaan hinnoittelukohtaan ja perus- palkkioita on tarkistettu pääviranhaltijoiden palkkahinnoittelumuutoksia vas- taavasti. Myös kokemuslisä-/henkilökohtaisen lisän järjestelmän uudistus koskee sivuviranhaltijoita (mm. 1. kokemuslisä siirretään peruspalkkoihin ja muista kokemuslisistä muodostuu henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa). Sopimuksen yleisen osan 10 §:n 2 mom:ssa tarkoitettu henkilökohtai- sen lisän vuosisidonnainen osa lasketaan sivuviranhaltijan peruspalkkiosta vastaavasti kuin muilla peruspalkasta (vrt. LS 2000 mukaan kokemuslisät laskettiin sivuviranhaltijoilla peruspalkkioiden sekä henkilökohtaisen lisän ja tehtävälisän yhteismäärästä). Em. ehdotonta, henkilökohtaisen lisän vuo- sisidonnaista osaa ei lueta liitteen 3 6 §:n 3 mom:ssa määrättyyn henkilö- kohtaisen lisän ja tehtävälisän enimmäismäärään.
5.4
Sairaalahammaslääkärit (liite 4)
Liitteen 4 palkkahinnoitteluun on tehty sairaalalääkäreitä vastaavat muutok- set. Muilta osin liitettä ei ole muutettu.
Parikka 29.8.2001
Sairaalahammaslääkärien toimenpideluetteloon on tehty luettelosta tarkem- min ilmenevät muutokset (toimenpiteitä poistettu, siirretty ryhmästä toiseen ja lisätty uusia), jotka on merkitty reunaviivoin.
5.5
Eläinlääkärit (liite 5) Eläinlääkärien palkkahinnoittelun rakennetta on uudistettu teknisesti (hinnoit- telut taulukon muotoon) ja sisällöllisesti sekä suoritettu tasokorotuksia 1.9.2001 ja 1.6.2002 lukien muita lääkäriryhmiä vastaavasti. Lisäksi on eläin- lääkäreillä käytetty myös 1.9.2001 paikallinen järjestelyerä keskitetysti hin- noittelutarkistuksiin.
Olennaisin muutos palkkahinnoittelussa on se, että praktikkoeläinlääkäreitä koskevaan hinnoittelukohtaan 5 (muut praktikkoeläinlääkärit) sekä terveys- valvonnan johtajana tai vastaavana toimivia praktikkoeläinlääkäreitä koske- vaan hinnoittelukohtaan 4 on lisätty erikoiseläinlääkäreitä koskeva kohta.
Erikoiseläinlääkärin pätevyyden omaavat ovat olleet painopisteenä muutoin- kin hinnoitteluun tehdyissä tasokorotuksissa.
Henkilökohtaisen lisän/ kokemuslisäjärjestelmän uudistuksesta johtuen on liitteen 5 §:n määräys (Kokemuslisäpalkka) muutettu teknisesti sopimuksen yleisen osan 10 §:n 3 mom:ssa määrätyn henkilökohtaisen lisän vuosisidon- naisen osan laskentapalkaksi, minkä lisäksi em. palkkaa on poikkeukselli- sesti korotettu yleiskorotusta enemmän.
Muutosten seurauksena ovat liitteen 5 §:ssä määrätty vuosisidonnaisen osan laskentaperusteena käytettävä vähimmäispalkka ja 6 §:ssä määrätty vuosiloma- ja virkavapaus- ym. ajan vähimmäispalkka yhtä suuria, mikä yk- sinkertaistaa järjestelmää. Uuden sopimuksen mukaan em. vuosiloma- ja virkavapaus- ym. ajan vähimmäispalkkamääräystä sovelletaan mihin tahan- sa palkalliseen virkavapauteen (määräyksestä poistettu virkavapaiden luet- telo).
1.9.2001 lukien korottuvat myös päivystyksen peruskorvaukset ja sekä kun- nalliseläinlääkäritaksan käynti- ja puhelinpalkkiot.
6
Muita sopimukseen liittyvä kysymyksiä
6.1
Sädelomakysymys Sopijaosapuolet ovat sopimusneuvottelujen kuluessa todenneet, että säteily- loma-asetus on kumottu vuonna 1997 annetulla lailla ja että asetusta vas- taavat määräykset on siirtymäkauden jälkeen poistettu kaikista kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista. Paikallisesti on kuitenkin tehty valtakunnalli- sen virka- ja työehtosopimuksen 1999–2000 siirtymämääräyksistä poik- keavia määräaikaisia sopimuksia säteilylomaoikeudesta tai sen kompensoi- misesta.
Em. syystä ovat sopijaosapuolet sopineet, että uuden lääkärisopimuksen 2001–2002 täytäntöönpanon yhteydessä tulee paikallisesti selvittää em. määräaikaisten sopimusten vaikutukset ko. lääkärien henkilökohtaisessa
Parikka 29.8.2001
palkassa ja saattaa määräaikaiset ratkaisut päätökseen paikallisesti tarkoi- tuksenmukaisella tavalla ottaen huomioon tehtyjen paikallisten ratkaisujen tarkoitus.
Edellä todettu ei aiheuta tarkistuksia niihin paikallisiin ratkaisuihin, jotka on tehty aikoinaan kertaratkaisuina tai muutoin toistaiseksi voimassa olevina ratkaisuina.
6.2
Työaikamääräysten ja -järjestelyjen uudistaminen ja kehittäminen
Sopijaosapuolet tuovat allekirjoituspöytäkirjan 14 §:ssä (sovittelulautakunnan 16.8.2001 sovintoehdotuksen kohta 7) esille sen, että erikoissairaanhoidos- sa ja perusterveydenhuollossa tulee asiakkaiden tarpeet ja odotukset ottaa enenevässä määrin huomioon organisaation palveluajoissa ja henkilöstön työaikajärjestelyissä, sekä joustavien työaikajärjestelyjen merkitykseen or- ganisaation palveluresurssien tehokkaan käytön, henkilöstön yksilöllisten tarpeiden ja työsuojelun kannalta. Tähän liittyen osapuolet muistuttavat myös siitä, että lääkärien säännöllisten työaikojen alkamis- ja päättymisajan- kohdat voivat vaihdella ja työaikoja voidaan jaksottaa muutoinkin palvelutoi- minnan vaatimusten mukaisesti. Toiminnan sitä edellyttäessä voidaan mm. ajanvarauspotilaiden vastaanottotoimintaa jatkaa nykyistä käytäntöä pidem- pään esim. järjestämällä iltapoliklinikka säännöllisenä työaikana. Vastaava järjestely voi koskea etukäteen pitkiksi tiedettyjä leikkauksia ja muita lääkäri- palveluja.
Xxxxxx toiminnallisesta syystä on tarvetta olennaisesti ja pysyvästi muuttaa työvuoroluettelojen perusteella tavanomaisesti noudatettuja työaikajärjeste- lyjä, asiasta neuvotellaan ao. viranhaltijan kanssa tai, jos uudet järjestelyt koskevat vähintään viittä viranhaltijaa, viranhaltijoita edustavan luottamus- miehen kanssa pyrkien neuvotteluissa yhteisymmärrykseen (ks. lääkäriso- pimuksen yleisen osan liitteen 1, työvuoroluetteloa koskeva soveltamisohje, 4 kohta).
Sopijaosapuolet jatkavat sopimuskauden aikana myös LS:n 2000 allekirjoi- tuspöytäkirjan 5 §:n 2 kohdassa määrätyn lääkärien päivystyskorvaus- ja va- paapäiväjärjestelmien kehittämistyöryhmän työtä kiinnittäen erityistä huomio- ta työaikalainsäädännön velvoitteisiin ja työsuojelullisiin näkökohtiin sekä selvittävät paikallisten työaikajärjestelyjen toimivuutta ym.
6.3
Palkkausjärjestelmien kehittämistyötä jatketaan
Sopijaosapuolet selvittävät sopimuskauden aikana myös mahdollisuuksia kehittää sopimuksen palkkahinnoitteluja paremmin tehtävien vaativuutta tu- keviksi sekä erilaisten suoritesidonnaisten korvausten kehittämis- ja käyttö- mahdollisuuksia. Tavoitteena luonnollisesti on, että kiinteä palkanosa ja suo- ritesidonnaiset korvaukset muodostaisivat yhdessä toimivan ja motivoivan palkkausjärjestelmän kokonaisuuden (ks. työryhmät allekirjoituspöytäkirjan 16 §).
Parikka 29.8.2001
6.4
Aputaulukko lomarahavapaiden pitämisestä/lomarahan maksamisesta
Alla olevaa taulukkoa voidaan käyttää apuna maksettaessa lomarahaa, kun vain osa lomarahasta muutetaan vapaaksi ja osa maksetaan rahana.
LOMARAHAVAPAIDEN VAIKUTUS LOMARAHAN SUURUUTEEN
Lomaoikeus 38 päivää | |
Lomarahan suuruus on 72 % kk-palkasta ja koko lomarahasta kertyy lomarahapäiviä yhteensä 15 (3 viikkoa) | |
Pidettyjen lomarahavapaapäivien lkm | Rahana maksettava lomaraha, % |
1 | 67,2 |
2 | 62,4 |
3 | 57,6 |
4 | 52,8 |
5 | 48,0 |
6 | 43,2 |
7 | 38,4 |
8 | 33,6 |
9 | 28,8 |
10 | 24,0 |
11 | 19,2 |
12 | 14,4 |
13 | 9,6 |
13 | 4,8 |
15 | 0,0 |
Lomaoikeus 28 ja 30 päivää | |
Lomarahan suuruus on 60 % kk-palkasta ja koko lomarahasta kertyy lomarahapäiviä yhteensä 13 (2 viikkoa ja 3 päivää) | |
Pidettyjen lomarahavapaapäivien lkm | Rahana maksettava lomaraha, % |
1 | 55,4 |
2 | 50,8 |
3 | 46,2 |
4 | 41,5 |
5 | 36,9 |
6 | 32,3 |
7 | 27,7 |
8 | 23,1 |
9 | 18,5 |
10 | 13,8 |
11 | 9,2 |
12 | 4,6 |
13 | 0,0 |
Parikka 29.8.2001
Lomaoikeus 23 päivää | |
Lomarahan suuruus on 48 % kk-palkasta ja koko lomarahasta kertyy lomarahapäiviä yhteensä 10 (2 viikkoa) | |
Pidettyjen lomarahavapaapäivien lkm | Rahana maksettava lomaraha, % |
1 | 43,2 |
2 | 38,4 |
3 | 33,6 |
4 | 28,8 |
5 | 24,0 |
6 | 19,2 |
7 | 14,4 |
8 | 9,6 |
9 | 4,8 |
10 | 0,0 |