KESKUKSEN PERUSTAMISEKSI

MUUTETTU YLEISSOPIMUS EUROOPAN KESKIPITKIEN SÄÄENNUSTEIDEN

KESKUKSEN PERUSTAMISEKSI

Tämän yleissopimuksen osapuolet, jotka

TOTEAVAT, että säähän liittyvät elämää ja terveyttä sekä taloutta ja omaisuutta uhkaavat tekijät ovat yhä merkittävämpiä;

OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että keskipitkien sääennusteiden parantaminen vaikuttaa väestön suojeluun ja turvallisuuteen;

OVAT VAKUUTTUNEITA myös siitä, että tätä tarkoitusta varten suoritettu tieteellinen ja tekninen tutkimus on arvokas kannustin ilmatieteen kehittämiselle Euroopassa;

KATSOVAT, että tämän tarkoituksen ja näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää enemmän resursseja, kuin on tavallisesti käytettävissä kansallisella tasolla;

KATSOVAT, että keskipitkien sääennusteiden huomattava parantaminen on tärkeää Euroopan talouselämän kannalta;

VAHVISTAVAT, että itsenäisen, kansainvälisesti tunnustetun eurooppalaisen keskuksen perustaminen on paras keino tämän tarkoituksen ja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että tällainen keskus voi merkittävästi myötävaikuttaa ympäristönseurannan tieteellisen perustan kehittämiseen;

TOTEAVAT, että tällainen keskus voi myös edistää tiedemiesten jatkokoulutusta;

OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että tällaisen keskuksen toiminta on välttämätöntä tiettyjen Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) sekä muiden asiaankuuluvien järjestöjen ohjelmien kannalta;

KATSOVAT, että tällaisen keskuksen perustamisella voi olla tärkeä merkitys Euroopan teollisuuden kehittämiselle tietojenkäsittelyn alalla;

TOTEAVAT, että keskuksen jäseniksi halutaan lisää valtioita,

ovat sopineet seuraavaa:

1 artikla – Perustaminen, neuvosto, jäsenvaltiot, toimipaikka ja kielet

1. Perustetaan Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus, jäljempänä 'keskus'.

2. Keskuksen elimet ovat neuvosto ja pääjohtaja. Neuvostoa avustavat tieteellinen neuvoa-antava komitea ja rahoituskomitea. Jokainen elin ja komitea toimii tässä yleissopimuksessa asetettujen ehtojen ja rajoitusten puitteissa.

3. Keskuksen jäseniä, jäljempänä 'jäsenvaltiot', ovat tämän yleissopimuksen osapuolet.

4. Keskuksella on oikeushenkilön asema jokaisen jäsenvaltion alueella. Se on erityisesti kelpoinen tekemään sopimuksia, hankkimaan irtainta ja kiinteätä omaisuutta sekä olemaan osallisena oikeustoimissa.

5. Sen toimipaikaksi tulee Shinfield Park lähellä Readingia Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan alueella, ellei neuvosto 6 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti toisin päätä.

6. Keskuksen viralliset kielet ovat jäsenvaltioiden viralliset kielet.

Sen työkielet ovat englanti, ranska ja saksa.

Neuvosto määrää 6 artiklan 2 kohdan l alakohdan mukaisesti, missä määrin virallisia kieliä ja työkieliä käytetään.

2 artikla – Tarkoitus, tavoitteet ja toiminta

1. Keskuksen ensisijaisena tarkoituksena on kehittää keskipitkien sääennusteiden laatimisvalmiuksia ja toimittaa keskipitkiä sääennusteita jäsenvaltioille.

2. Keskuksen tavoitteina on

a) kehittää ja käyttää säännöllisesti maailmanlaajuisia malleja ja data-assimilaatiojärjestelmiä maan vesivaipan ja ilmakehän dynamiikasta, termodynamiikasta ja rakenteesta ja maapallojärjestelmän vuorovaikuttavista osista tarkoituksenaan:

i) laatia ennusteita numeerisilla menetelmillä;

ii) toimittaa lähtöarvot ennusteiden laatimiselle; ja

iii) edistää asiaankuuluvien maapallojärjestelmän osien seurantaa;

b) suorittaa tieteellistä ja teknistä tutkimusta näiden ennusteiden laadun parantamiseksi;

c) kerätä ja tallentaa asiaankuuluvaa tietoa;

d) saattaa a ja b alakohdan tuotokset sekä c alakohdan tiedot jäsenvaltioiden käyttöön asianmukaisimmalla tavalla;

e) antaa jäsenvaltioiden käyttöön näiden tutkimustyötä, ensisijaisesti numeerisen sääennustuksen tutkimusta, varten riittävän osan tietokoneaikaansa; osuuden suuruudesta päättää neuvosto;

f) avustaa Maailman ilmatieteellisen järjestön ohjelmien toteuttamisessa;

g) avustaa jäsenvaltioiden tieteellisen henkilöstön jatkokoulutuksessa numeeristen sääennusteiden alalla.

3. Keskus hankkii 1 kohdassa määritellyn tarkoituksen sekä 2 kohdassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat laitteistot ja ylläpitää niitä.

4. Yleensä keskus julkaisee tai antaa muulla tavalla käyttöön neuvoston määräämin ehdoin toimintansa tieteelliset ja tekniset tulokset, mikäli ne eivät kuulu 15 artiklan soveltamisalaan.

5. Keskus voi toimia kolmansien osapuolten lukuun, jos toiminta on keskuksen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaista jos neuvosto on hyväksynyt sen 6 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti. Tällaisista toiminnoista aiheutuneista kuluista vastaa kyseinen kolmas osapuoli.

6. Keskus voi toteuttaa valinnaisia ohjelmia 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3 artikla – Yhteistyö muiden tahojen kanssa

1. Tavoitteidensa saavuttamiseksi keskus tekee kansainvälisten ilmatieteen perinteiden mukaisesti mahdollisimman läheistä yhteistyötä jäsenvaltioiden hallitusten ja kansallisten laitosten, keskuksen jäseniin kuulumattomien valtioiden sekä sellaisten kansainvälisten hallitustenvälisten tai valtioista riippumattomien tieteellisten ja teknisten järjestöjen kanssa, joiden toiminta liittyy keskuksen tavoitteisiin.

2. Keskus voi tehdä tätä tarkoitusta varten yhteistyösopimuksia

a) valtioiden kanssa 6 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tai 6 artiklan 3 kohdan j alakohdassa määrätyin ehdoin,

b) jäsenvaltioiden kansallisten tieteellisten ja teknisten laitosten sekä 1 kohdassa tarkoitettujen kansainvälisten järjestöjen kanssa 6 artiklan 3 kohdan j alakohdassa määrätyin ehdoin,

c) keskukseen kuulumattomien valtioiden kansallisten tieteellisten ja teknisten laitosten kanssa 6 artiklan 1 kohdan e alakohdassa määrätyin ehdoin.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen yhteistyösopimusten perusteella voidaan ottaa käyttöön keskuksen tietokoneaikaa, joka muutoin on varattu jäsenvaltioiden julkisille laitoksille.

4 artikla – Neuvosto

1. Neuvostolla on valtuudet ryhtyä tämän yleissopimuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin ja hyväksyä ne.

2. Neuvostoon kuuluu kustakin jäsenvaltiosta enintään kaksi edustajaa, joista toisen olisi edustettava maansa kansallista ilmatieteen laitosta. Näillä edustajilla voi kokouksissa olla apunaan neuvonantajia.

Maailman ilmatieteellisen järjestön edustaja kutsutaan osallistumaan neuvoston työskentelyyn tarkkailijana.

3. Neuvosto valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka voidaan valita enintään kaksi kertaa uudelleen peräkkäin.

4. Neuvosto kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Neuvosto kutsutaan koolle, jos puheenjohtaja tai vähintään kolmasosa jäsenvaltioista sitä pyytää. Neuvoston kokoukset pidetään keskuksen toimipaikassa, mikäli neuvosto ei poikkeustapauksissa toisin päätä.

5. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voivat pyytää pääjohtajan apua tehtäviensä suorittamisessa.

6. Neuvosto voi perustaa neuvoa-antavia komiteoita, joiden kokoonpanon ja tehtävät se määrää.

5 artikla – Neuvostossa äänestäminen

1. Neuvoston kokousten päätösvaltaisuus edellyttää jäsenvaltioiden äänioikeutettujen edustajien enemmistön läsnäoloa.

2. Jokaisella jäsenvaltiolla on neuvostossa yksi ääni. Jäsenvaltio, jonka maksamattomat jäsenmaksut ylittävät 13 artiklan mukaisesti siltä perittävien maksujen määrän kuluvalta ja sitä edelliseltä varainhoitovuodelta, menettää äänioikeutensa neuvostossa. Neuvosto voi kuitenkin 6 artiklan

3 kohdan l alakohdan mukaisesti myöntää tällaiselle jäsenvaltiolle äänioikeuden.

3. Kokoustensa välillä neuvosto voi ratkaista kiireelliset asiat postiäänestyksellä. Sellaisissa tapauksissa äänioikeutettujen jäsenvaltioiden enemmistö on edellytyksenä päätösvaltaisuudelle.

4. Yksimielisyydestä tai tässä yleissopimuksessa määrätyistä eri enemmistöistä päätettäessä otetaan huomioon vain päätöksen puolesta tai sitä vastaan annetut äänet sekä tapauksissa, joissa neuvosto toimii 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti, äänestykseen osallistuvien jäsenvaltioiden jäsenmaksut.

6 artikla – Ääntenenemmistöt

1. Yksimielisesti neuvosto

a) määrää keskuksen toimintaohjelman täytäntöönpanosta johtuvien menojen ylärajan viideksi tämän yleissopimuksen voimaantuloa seuraavaksi vuodeksi;

b) päättää 23 artiklan mukaisesti valtioiden liittymisestä ja määrää 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti liittymisehdot;

c) päättää 20 artiklan mukaisesti jäsenvaltion erottamisesta, jolloin asianomainen valtio ei osallistu tätä asiaa koskevaan äänestykseen;

d) päättää 21 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti keskuksen lakkauttamisesta;

e) valtuuttaa pääjohtajan neuvottelemaan yhteistyösopimuksista keskukseen kuulumattomien valtioiden sekä niiden kansallisten tieteellisten ja teknisten laitosten kanssa; se voi myös valtuuttaa pääjohtajan tekemään tällaisia sopimuksia;

f) tekee 16 artiklassa tarkoitetun erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan 22 artiklan mukaisesti tarvittavia lisäsopimuksia kyseisen pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi;

g) päättää keskuksen toimipaikan siirrosta 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä, edellyttäen että näiden valtioiden jäsenmaksut muodostavat vähintään kaksi kolmasosaa jäsenmaksujen kokonaismäärästä keskuksen talousarviossa, neuvosto

a) hyväksyy keskuksen varainhoitoa koskevat määräykset;

b) hyväksyy 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti vuotuisen talousarvion, siihen liitetyn henkilöstötaulukon ja tarvittaessa korjaavia tai täydentäviä lisätalousarvioita sekä vahvistaa yleisen ennakkoarvion menoista ja tuloista seuraavien kolmen varainhoitovuoden ajaksi; mikäli neuvosto ei ole vielä hyväksynyt talousarviota, se antaa pääjohtajalle luvan tehdä kyseisen kuukauden aikana sitoumuksia ja suorittaa maksuja, jotka ylittävät 12 artiklan

5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa määrätyn enimmäismäärän;

c) hyväksyy 1 kohdan a alakohdan määräykset huomioon ottaen keskuksen toimintaohjelman 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

d) tekee pääjohtajan ehdotuksesta kiinteää omaisuutta ja hankittua tai vuokrattua, keskukselle huomattavia kuluja aiheuttavia laitteistoja koskevia päätöksiä;

e) hyväksyy valinnaisten ohjelmien menettelyn 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

f) hyväksyy yksittäiset valinnaiset ohjelmat 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

g) hyväksyy kolmansien osapuolten pyytämät toiminnot 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

h) päättää keskuksen tuotteiden ja sen työn muiden tulosten jakelupolitiikasta;

i) päättää, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, mikäli tämä yleissopimus 19 artiklan mukaisesti irtisanotaan;

j) päättää keskuksen lakkauttamatta jättämisestä, mikäli tämä yleissopimus irtisanotaan

21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla; irtisanoutuvat jäsenvaltiot eivät osallistu asiaa koskevaan äänestykseen;

k) päättää 21 artiklan 3 kohdan mukaisesti keskuksen lakkauttamisehdoista, mikäli se lakkautetaan;

l) päättää 1 artiklan 6 kohdan mukaisesti, missä määrin virallisia kieliä ja työkieliä käytetään.

3. Kahden kolmasosan enemmistöllä neuvosto

a) vahvistaa työjärjestyksensä;

b) hyväksyy keskuksen henkilöstösäännöt ja henkilöstön palkkaluokat sekä määrää muut henkilöstön edut ja niitä koskevat ehdot; se määrää myös virkailijoiden tekijänoikeudet näiden tehtäviensä puitteissa suorittamaan työhön;

c) hyväksyy 16 artiklan mukaisesti keskuksen ja sen valtion välillä, jonka alueella keskuksen toimipaikka sijaitsee, tehtävän sopimuksen;

d) nimittää keskuksen pääjohtajan ja apulaisjohtajan enintään viideksi vuodeksi; kummankin toimikauden voi uudistaa yhden tai useamman kerran enintään viideksi vuodeksi kerrallaan;

e) määrää tilintarkastajien lukumäärän, toimikauden ja palkan sekä nimeää heidät 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

f) voi tilapäisesti tai lopullisesti keskeyttää pääjohtajan tai apulaisjohtajan toimikauden ottaen huomioon heihin sovellettavat henkilöstösääntöjen määräykset;

g) vahvistaa 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti tieteellisen neuvoa-antavan komitean työjärjestyksen;

h) hyväksyy 13 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden jäsenmaksujen suuruudet sekä päättää 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti jonkin jäsenvaltion jäsenmaksun alentamisesta erityisolosuhteiden vallitessa kyseisessä valtiossa;

i) tarkastaa joka vuosi edellisen varainhoitovuoden tilinpäätöksen sekä keskuksen varat ja velat tutkittuaan tarkastuskertomuksen ja vapauttaa pääjohtajan vastuusta talousarvion soveltamisen suhteen;

j) valtuuttaa pääjohtajan neuvottelemaan yhteistyösopimuksista jäsenvaltioiden sekä sellaisten kansallisten tieteellisten ja teknisten laitosten kanssa ja kansainvälisten hallitustenvälisten tai valtioista riippumattomien tieteellisten ja teknisten järjestöjen kanssa, joiden toiminta liittyy keskuksen tavoitteisiin; se voi myös valtuuttaa pääjohtajan tekemään tällaisia sopimuksia;

k) määrää, millä ehdoilla 15 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltioille myönnetyt luvat voidaan laajentaa käsittämään muita aloja kuin sääennustus;

l) päättää 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa jäsenvaltion oikeudesta säilyttää äänioikeutensa; kyseinen valtio ei tällöin osallistu äänestykseen;

m) suosittelee jäsenvaltioille 18 artiklan mukaisesti tähän yleissopimukseen tehtäviä muutoksia;

n) määrää 16 artiklassa tarkoitetun erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan 17 artiklan mukaisesti, mihin henkilöstöryhmiin sovelletaan pöytäkirjan 13 ja 15 artiklaa sekä mihin asiantuntijaryhmiin sovelletaan pöytäkirjan 14 artiklaa;

o) hyväksyy keskuksen pitkän aikavälin strategian 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4. Mikäli erityistä enemmistöä ei ole mainittu, neuvosto tekee päätöksensä yksinkertaisella enemmistöllä.

7 artikla – Tieteellinen neuvoa-antava komitea

1. Tieteelliseen neuvoa-antavaan komiteaan kuuluu kaksitoista omissa nimissään toimivaa neuvoston neljäksi vuodeksi nimeämää jäsentä. Komitean jäsenistä vaihtuu vuosittain neljäsosa. Jokainen jäsen voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Maailman ilmatieteellisen järjestön edustaja kutsutaan osallistumaan komitean työhön.

Komitean jäsenet valitaan jäsenvaltioiden tiedemiesten keskuudesta, ja he edustavat mahdollisimman laajasti keskuksen toimintaan liittyviä aloja. Pääjohtaja esittää neuvostolle ehdokasluettelon.

2. Komitea laatii neuvostolle lausuntoja ja suosituksia pääjohtajan keskuksen toiminnasta laatimasta ohjelmaluonnoksesta sekä muista neuvoston sille esittämistä asioista. Pääjohtaja tiedottaa neuvostolle ohjelman täytäntöönpanosta. Komitea antaa lausuntoja saaduista tuloksista.

3. Komitea voi kutsua asiantuntijoita, varsinkin keskusta käyttävistä laitoksista, osallistumaan sen työhön, kun on löydettävä ratkaisu erityisongelmiin.

4. Komitea laatii työjärjestyksensä, joka tulee voimaan neuvoston vahvistettua sen 6 artiklan 3 kohdan g alakohdan mukaisesti.

8 artikla – Rahoituskomitea

1. Rahoituskomiteaan kuuluu:

a) edustaja jokaisesta neljästä eniten maksavasta jäsenvaltiosta;

b) valtioidensa vuodeksi kerrallaan nimeämät jäsenet muista jäsenvaltioista; jokainen näistä valtioista saa olla edustettuna komiteassa enintään kaksi kertaa peräkkäin. Näiden jäsenten lukumäärä on viidennes muiden jäsenvaltioiden lukumäärästä.

2. Komitea laatii varainhoitoa koskevien määräysten mukaisesti neuvostolle lausuntoja ja suosituksia kaikista talousasioista, jotka neuvosto sille esittää, sekä toimii niiden rahoitusta koskevien toimivaltuuksien mukaisesti, jotka neuvosto on sille antanut.

9 artikla – Pääjohtaja

1. Pääjohtaja on keskuksen korkein toimeenpaneva virkamies. Hän edustaa keskusta kolmansien osapuolten kanssa käytävissä keskusteluissa. Hän on tilivelvollinen neuvostolle keskukselle määrättyjen tehtävien täytäntöönpanosta. Hän osallistuu ilman äänioikeutta kaikkiin neuvoston kokouksiin.

Neuvosto nimeää tilapäisen pääjohtajan.

2. Pääjohtaja:

a) toteuttaa kaikki keskuksen asianmukaisen toiminnan edellyttämät toimenpiteet;

b) käyttää hänelle henkilöstösääntöjen nojalla ja 10 artiklan 4 kohta huomioon ottaen annettuja toimivaltuuksia;

c) esittää neuvostolle keskuksen toimintaa koskevan ohjelmaluonnoksen, pitkän aikavälin strategian sekä tieteellisen neuvoa-antavan komitean lausunnot ja suositukset;

d) laatii ja panee täytäntöön keskuksen talousarvion varainhoitoa koskevien määräysten mukaisesti;

e) pitää tarkkaa kirjaa kaikista keskuksen tuloista ja menoista varainhoitoa koskevien määräysten mukaisesti;

f) luovuttaa vuosittain neuvoston hyväksyttäväksi varainhoitoa koskevien määräysten mukaisesti laaditun kertomuksen keskuksen talousarvion täytäntöönpanosta, keskuksen varoista ja veloista sekä keskuksen toiminnasta;

g) tekee 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja 3 kohdan j alakohdan mukaisesti keskuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia yhteistyösopimuksia.

3. Keskuksen muu henkilöstö auttaa pääjohtajaa hänen tehtäviensä suorittamisessa.

10 artikla – Henkilöstö

1. Jollei toisesta alakohdasta muuta johdu, keskuksen henkilöstöön sovelletaan neuvoston 6 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti hyväksymiä henkilöstösääntöjä.

Jos henkilöstösääntöjä ei sovelleta jonkun henkilön työsuhteeseen, sovelletaan sen valtion lainsäädäntöä, jonka alueella kyseinen henkilö työskentelee.

2. Henkilöstön palvelukseenotto perustuu henkilökohtaisiin ansioihin, ottaen huomioon keskuksen kansainvälisyyden. Mitään virkaa ei saa varata jonkin määrätyn jäsenvaltion kansalaisille.

3. Keskus voi ottaa määräajaksi palvelukseen jäsenvaltioiden kansallisista laitoksista lähetettyjä henkilöitä.

4. Neuvosto hyväksyy henkilöstösäännöissä määriteltyjen korkeimpien virkamiesten sekä talouspäällikön ja tämän apulaisen palvelukseenoton ja erottamisen.

5. Henkilöstösääntöjen tai henkilöstön työsopimusten soveltamisesta johtuvat erimielisyydet ratkaistaan henkilöstösääntöjen mukaisesti.

6. Jokainen keskuksen palveluksessa oleva virkamies on pääjohtajan alainen ja noudattaa neuvoston hyväksymiä yleisiä määräyksiä.

7. Jokaisen jäsenvaltion on kunnioitettava pääjohtajan ja muiden keskuksen virkamiesten tehtävien kansainvälistä luonnetta. Tehtäviään suorittaessaan pääjohtaja ja muut keskuksen virkamiehet eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai muulta keskuksen ulkopuoliselta viranomaiselta.

11 artikla – Toimintaohjelma, lyhyen aikavälin strategia ja valinnaiset ohjelmat

1. Neuvosto hyväksyy keskuksen toimintaohjelman pääjohtajan ehdotuksesta 6 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

Ohjelma kattaa periaatteessa neljän vuoden toimikauden, ja siihen tehdään vuosittain tarpeellisia muutoksia ja lisäyksiä. Siinä määrätään enimmäiskulut ohjelman voimassaolon ajaksi ja esitetään arvio ohjelman täytäntöönpanosta johtuvista kuluista jokaisen vuoden ja jokaisen tärkeän menoluokan osalta.

Menojen enimmäismäärää voidaan muuttaa vain 6 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

2. Keskuksen pitkän aikavälin strategia valmistellaan neuvoston päättäminä aikoina ja sen päättämille ajanjaksoille. Neuvosto tarkastelee sen valmistelua vähintään joka viides vuosi. Pitkän aikavälin strategiassa esitetään näkemys keskuksen strategisista tavoitteista ja osoitetaan keskuksen työn ennakoitu suunta strategiakaudella.

Neuvosto hyväksyy strategian pääjohtajan ehdotuksesta 6 artiklan 3 kohdan o alakohdan mukaisesti.

3. Valinnainen ohjelma on yhden tai useamman jäsenvaltion ehdottama ohjelma, joka edistää keskuksen tarkoituksen ja tavoitteiden saavuttamista 2 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti ja johon kaikki jäsenvaltiot osallistuvat lukuun ottamatta niitä, jotka ovat virallisesti ilmoittaneet jäävänsä ohjelman ulkopuolelle.

a) Neuvosto hyväksyy valinnaisten ohjelmien menettelyn 6 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaisesti.

b) Neuvosto hyväksyy yksittäiset valinnaiset ohjelmat 6 artiklan 2 kohdan f alakohdan mukaisesti.

12 artikla – Talousarvio

1. Keskuksen talousarvio laaditaan varainhoitoa koskevien määräysten mukaisesti jokaista varainhoitovuotta varten ennen kyseisen vuoden alkua.

Keskuksen menot katetaan jäsenvaltioiden jäsenmaksuilla ja muilla keskukselle kertyvillä tuloilla.

Talousarviossa osoitettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Talousarvio laaditaan sen maan valuutassa, jonka alueella keskuksen toimipaikka sijaitsee.

2. Kaikki keskuksen tulot ja menot on tarkoin selvitettävä jokaista varainhoitovuotta varten laaditussa talousarviossa.

Varainhoitovuoden ylittäviä maksusitoumusmäärärahoja voidaan myöntää varainhoitoa koskevien määräysten ehtojen mukaisesti.

Lisäksi laaditaan yleinen ennakkoarvio menoista ja tuloista kunkin pääryhmän osalta kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

3. Neuvosto hyväksyy 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti kunkin varainhoitovuoden talousarvion, siihen liitetyn henkilöstötaulukon, mahdolliset lisätalousarviot ja korjaavat talousarviot sekä yleisen ennakkoarvion menoista ja tuloista seuraavien kolmen varainhoitovuoden aikana.

4. Neuvoston hyväksyttyä talousarvion

a) kukin jäsenvaltio on velvollinen antamaan talousarviossa sille määrätyn jäsenmaksun keskuksen käyttöön;

b) pääjohtajalla on lupa tehdä sitoumuksia ja suorittaa maksuja asianomaisiin tarkoituksiin varattujen määrärahojen rajoissa.

5. Mikäli talousarviota ei ole hyväksytty varainhoitovuoden alkuun mennessä, pääjohtaja voi tehdä sitoumuksia ja suorittaa maksuja joka kuukausi yhteen kahdenteentoistaosaan asti edellisen varainhoitovuoden talousarvion mukaisista määrärahoista, edellyttäen ettei hänellä ole käytettävissään enempää kuin yksi kahdestoistaosa talousarvioesityksen mukaisista varoista.

Jäsenvaltiot maksavat tilapäisesti joka kuukausi 13 artiklassa määrätyn taulukon mukaisesti ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi tarvittavat jäsenmaksut.

6. Talousarvio pannaan täytäntöön varainhoitoa koskevien määräysten mukaisesti.

13 artikla – Jäsenvaltioiden jäsenmaksut

1. Jokainen jäsenvaltio maksaa keskukselle jäsenmaksun neuvoston 6 artiklan 3 kohdan h alakohdan mukaisesti kolmeksi vuodeksi hyväksymän taulukon mukaan. Taulukko perustuu kunkin valtion keskimääräiseen bruttokansantuloon kolmelta viimeiseltä kalenterivuodelta, joilta tilastot ovat käytettävissä.

2. Neuvosto voi 6 artiklan 3 kohdan h alakohdan mukaisesti päättää tilapäisesti alentaa jonkin valtion jäsenmaksua asianomaisessa valtiossa vallitsevien erityisolosuhteiden johdosta. Erityisolosuhteiksi katsotaan erityisesti tilanne, jossa jäsenvaltiolla on neuvoston 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti määräämää maksua alhaisempi bruttokansantulo henkeä kohti.

3. Mikäli jokin valtio liittyy tähän yleissopimukseen sen voimaantulon jälkeen, neuvosto muuttaa maksuosuuksia 1 kohdassa määrätyn laskutavan mukaisesti. Uusi taulukko tulee voimaan, kun asianomaisesta valtiosta tulee yleissopimuksen osapuoli.

Valtio, joka liittyy yleissopimukseen sen vuoden joulukuun 31 päivän jälkeen, jolloin sopimus on tullut voimaan, on velvollinen maksamaan 1 kohdassa määrätyn jäsenmaksun lisäksi kertasuoritteisen lisämaksun keskuksen aikaisempien menojen osalta. Neuvosto päättää lisämaksun suuruuden

6 artiklan 1 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

Jollei neuvosto 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti toisin päätä, vähennetään toisen alakohdan mukaisesti maksettu lisämaksu muiden jäsenvaltioiden jäsenmaksuista. Vähennys lasketaan suhteessa kunkin valtion edellisen varainhoitovuoden aikana maksamaan jäsenmaksuun.

4. Mikäli jonkin valtion jäsenyys päättyy tämän yleissopimuksen voimaan tultua, neuvosto muuttaa maksuosuuksia 1 kohdassa määrätyn laskutavan mukaan. Uusi taulukko tulee voimaan, kun asianomaisen valtion jäsenyys päättyy.

5. Jäsenmaksujen maksutavat määritellään varainhoitoa koskevissa määräyksissä.

14 artikla – Tilintarkastus

1. Kirjanpito kaikista talousarviossa osoitetuista tuloista ja menoista sekä kaikista varoista ja veloista on varainhoitoa koskevien määräysten ehtojen mukaisesti luovutettava tarkastettavaksi tilintarkastajille, joiden riippumattomuus on kiistämätön. Tositteisiin perustuvan ja tarvittaessa paikan päällä suoritettavan tilintarkastuksen tarkoituksena on osoittaa, että kaikki tulot ja menot on laillisesti ja sääntöjenmukaisesti hankittu ja käytetty ja että keskuksen varainhoito on ollut moitteetonta. Tilintarkastajat toimittavat tarkastustensa tulokset vuosittain neuvostolle.

2. Neuvosto päättää rahoituskomitean 6 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisesta ehdotuksesta tilintarkastajien lukumäärän, toimikauden pituuden ja palkkion suuruuden sekä nimittää heidät.

3. Pääjohtaja antaa tilintarkastajille kaikki 1 kohdassa tarkoitettuun tilintarkastukseen tarvittavat tiedot.

15 artikla – Omaisuusoikeudet ja luvat

1. Keskuksella on maailmanlaajuinen yksinoikeus kaikkiin sen tuotteisiin ja muihin työn tuloksiin.

2. Jokaiselle jäsenvaltiolle myönnetään maksutta omiin tarpeisiinsa sääennustuksen alalla yleisiä käyttölupia ja mahdollisia muita teollisia omaisuusoikeuksia, tietokoneohjelmia ja keskukselle kuuluvia tämän yleissopimuksen mukaisen työn tuloksena saatuja teknisiä tietoja koskevia yleisiä käyttöoikeuksia.

3. Mikäli keskuksella ei ole 2 kohdassa tarkoitettuja oikeuksia, se pyrkii saamaan tarvittavat oikeudet neuvoston määräämin ehdoin.

4. Neuvosto määrää 6 artiklan 3 kohdan k alakohdan mukaisesti ehdot, joilla 2 kohdassa tarkoitettuja lupia ja oikeuksia voidaan laajentaa käsittämään muita aloja kuin sääennustus.

16 artikla – Erioikeudet ja vapaudet sekä vastuut

Keskuksen, sen henkilöstön ja asiantuntijoiden sekä jäsenvaltioiden edustajien nauttimista erioikeuksista ja vapauksista jäsenvaltioiden alueella määrätään tähän yleissopimukseen liitetyssä ja sen erottamattoman osan muodostavassa pöytäkirjassa sekä keskuksen ja sen valtion välillä tehdyssä sopimuksessa, jonka alueella keskuksen toimipaikka sijaitsee. Neuvosto hyväksyy sopimuksen 6 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

17 artikla – Riidat

1. Kaikki jäsenvaltioiden väliset taikka yhden tai useamman jäsenvaltion ja keskuksen väliset, tämän yleissopimuksen tai siihen liitetyn, 16 artiklassa tarkoitetun erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan tulkinnasta 24 artiklassa mainitusta tapauksesta johtuvat erimielisyydet, joita ei voida sopia neuvoston myötävaikutuksella, annetaan riidan osapuolen pyynnöstä 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti perustetun välimiesoikeuden käsiteltäväksi, mikäli riidan osapuolet eivät kolmen kuukauden kuluessa päädy muuhun ratkaisuun.

2. Riidan kummatkin osapuolet, riippumatta siitä, muodostaako ne yksi tai useampi jäsenvaltio, nimeävät yhden jäsenen välimiesoikeuteen kahden kuukauden kuluessa siitä, kun 1 kohdassa mainittu pyyntö on vastaanotettu. Nämä jäsenet nimeävät kahden kuukauden kuluessa toisen jäsenen nimeämisestä kolmannen jäsenen, joka toimii välimiesoikeuden puheenjohtajana ja joka ei saa olla riidan osapuolena olevan jäsenvaltion kansalainen. Mikäli jotakin kolmesta välimiesoikeuden jäsenestä ei ole nimetty määräajan kuluessa, Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja nimeää hänet osapuolten pyynnöstä.

Välimiesoikeus tekee päätöksensä enemmistöllä. Sen päätökset sitovat riidan osapuolia. Kukin osapuoli maksaa nimeämänsä välimiesoikeuden jäsenen sekä asianomaisen osapuolen edustamisesta välimiesoikeudessa johtuvat kulut. Kumpikin riidan osapuoli maksaa yhtäläisin osin välimiesoikeuden puheenjohtajan ja mahdolliset muut kulut, jollei välimiesoikeus toisin päätä. Välimiesoikeus määrittelee muut menettelysääntönsä.

18 artikla – Yleissopimuksen muuttaminen

1. Jokainen jäsenvaltio voi lähettää pääjohtajalle ehdotuksia tämän yleissopimuksen muuttamisesta. Pääjohtaja toimittaa ehdotukset muille jäsenvaltioille vähintään kolme kuukautta ennen, kuin neuvoston on määrä ryhtyä niitä tutkimaan. Neuvosto tutkii ehdotukset ja voi 6 artiklan 3 kohdan m alakohdan mukaisesti suositella jäsenvaltioille ehdotettujen muutosten hyväksymistä.

2. Jäsenvaltiot voivat hyväksyä neuvoston suosittelemat muutokset ainoastaan kirjallisesti. Ne tulevat voimaan kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut viimeisen kirjallisen hyväksymisilmoituksen.

19 artikla – Yleissopimuksen irtisanominen

1. Jokainen jäsenvaltio voi irtisanoa tämän yleissopimuksen sen oltua voimassa viisi vuotta ilmoittamalla siitä Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille. Irtisanominen tulee voimaan kahden varainhoitovuoden kuluttua sen vuoden lopusta, jonka aikana ilmoitus on tehty.

2. Tämän yleissopimuksen irtisanonut jäsenvaltio on velvollinen suorittamaan maksuosuutensa irtisanomisen voimaantuloa edeltävistä keskuksen sitoumuksista ja noudattamaan niitä velvoitteita, joihin se on sitoutunut keskuksen jäsenvaltiona ennen irtisanoutumisensa voimaantuloa.

3. Tästä yleissopimuksesta irtisanoutunut jäsenvaltio menettää oikeutensa keskuksen varoihin ja on velvollinen korvaamaan neuvoston 6 artiklan 2 kohdan i alakohdan mukaisesti määräämin ehdoin keskukselle mahdolliset omaisuuden menetykset alueellaan, jollei tehdä erityistä sopimusta, joka takaisi keskukselle oikeuden käyttää kyseistä omaisuutta.

20 artikla – Velvollisuuksien täyttämättä jättäminen

Jokaiselta jäsenvaltiolta, joka ei täytä tästä yleissopimuksesta johtuvia velvollisuuksiaan, voidaan neuvoston 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisella päätöksellä erottaa jäsenyydestä. Tällaisissa tapauksissa noudatetaan soveltuvin osin 19 artiklan 2 ja 3 kohdan määräyksiä.

21 artikla – Keskuksen lakkauttaminen

1. Jollei neuvosto 6 artiklan 2 kohdan j alakohdan mukaisesti toisin päätä, lakkautetaan keskus siinä tapauksessa, että yhden tai useamman jäsenvaltion irtisanoutuminen tästä yleissopimuksesta merkitsee jäsenvaltioiden alkuperäisten jäsenmaksujen korottamista yli yhdellä viidesosalla.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tapauksen lisäksi keskus voidaan lakkauttaa milloin tahansa neuvoston 6 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisella päätöksellä.

3. Jos keskus lakkautetaan, neuvosto nimeää selvitysmiehen.

Jollei neuvosto 6 artiklan 2 kohdan j alakohdan mukaisesti toisin päätä, jaetaan lakkauttamisen jälkeen mahdollinen ylijäämä suhteessa jäsenvaltioiden kesken kunkin tosiasiallisesti maksamiin jäsenmaksuihin siltä ajalta, jolloin ne ovat olleet keskuksen jäseniä.

Mahdolliset vajaukset jaetaan suhteessa jäsenvaltioiden kesken niille asianomaiseksi vuodeksi määrättyihin jäsenmaksuihin.

22 artikla – Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten liitteessä mainituille Euroopan valtioille 11 päivään huhtikuuta 1974 Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristössä.

Se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristön arkistoon.

2. Tämä yleissopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona vähintään kaksi kolmasosaa allekirjoittajavaltioista, mukaan luettuna se valtio, jonka alueella keskuksen toimipaikka sijaitsee, on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa edellyttäen, että näiden valtioiden jäsenmaksut edustavat vähintään 80 prosenttia jäsenmaksujen kokonaismäärästä laskettuna liitteessä esitetyn taulukon mukaan.

Muiden allekirjoittajavaltioiden osalta tämä yleissopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona asianomainen valtio on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.

23 artikla – Valtioiden liittyminen

1. Tämän yleissopimuksen tultua voimaan jokainen valtio, joka ei ole sen allekirjoittajavaltio, voi liittyä siihen neuvoston 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesta suostumuksesta. Xxxxxx, joka haluaa liittyä tähän yleissopimukseen, ilmoittaa tästä pääjohtajalle, joka antaa liittymispyynnön tiedoksi jäsenvaltioille vähintään kolme kuukautta ennen pyynnön esittämistä neuvostolle päätettäväksi. Neuvosto määrää kyseisen valtion liittymisehdot 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2. Liittymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön arkistoon. Tämä yleissopimus tulee voimaan kunkin liittyvän valtion osalta sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona asianomainen valtio on tallettanut liittymiskirjansa.

24 artikla – Allekirjoitusten ja niihin liittyvien asioiden ilmoittaminen

Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri ilmoittaa kaikille allekirjoittajavaltioille ja liittyville valtioille

a) kaikista tämän yleissopimuksen allekirjoituksista;

b) kaikista ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjojen tallettamisista;

c) tämän yleissopimuksen voimaantulemisesta;

d) kaikista kirjallisista tähän yleissopimukseen tehtyjen muutosten hyväksymisilmoituksista;

e) kaikista muutosten hyväksymisistä ja voimaantulemisista;

f) kaikista tämän yleissopimuksen irtisanomisista tai keskuksen jäsenyyden menetyksistä.

Tämän yleissopimuksen ja kaikkien siihen tehtyjen muutosten tultua voimaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri kirjaa ne Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeristössä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

25 artikla – Ensimmäinen varainhoitovuosi

1. Ensimmäinen varainhoitovuosi alkaa tämän yleissopimuksen voimaantulopäivänä ja päättyy saman vuoden joulukuun 31 päivänä. Siinä tapauksessa, että sopimus tulee voimaan kalenterivuoden toisella puoliskolla, varainhoitovuosi jatkuu seuraavan vuoden joulukuun 31 päivään.

2. Allekirjoittajavaltiot, jotka eivät ole ratifioineet tai hyväksyneet tätä yleissopimusta, voivat olla edustettuina neuvoston kokouksissa ja osallistua sen työhön ilman äänioikeutta kahdentoista kuukauden ajan tämän yleissopimuksen voimaantulosta. Neuvosto voi 6 artiklan 3 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti jatkaa tätä aikaa kuudella kuukaudella.

3. Neuvoa-antava tieteellinen komitea päättää ensimmäisessä kokouksessaan arpomalla, mitkä ovat ne komitean yhdeksän jäsentä, joiden toimikausi päättyy 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti komitean ensimmäisen, toisen ja kolmannen toimintavuoden lopussa.

26 artikla – Yleissopimuksen talletus

Tämä yleissopimus ja kaikki siihen tehdyt muutokset, jotka on laadittu englannin, espanjan, hollannin, iirin, italian, kreikan, norjan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen, tanskan ja turkin kielellä yhtenä ainoana kappaleena, jonka jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen, talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön arkistoon, ja tämä pääsihteeristö toimittaa niistä oikeaksi todistetut jäljennökset kaikkien allekirjoittajavaltioiden ja liittyvien valtioiden hallituksille.

LIITE TILAPÄISET MAKSUOSUUDET

Alla oleva taulukko on tarkoitettu yksinomaan yleissopimuksen 22 artiklan 2 kohdan soveltamiseen. Se ei vaikuta millään tavoin neuvoston 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti tekemiin päätöksiin tulevista maksuosuuksista.

Yleissopimuksen laadintaan osallistuneet maat	%
Alankomaat	3,92
Belgia	3,25
Espanja	4,16
Irlanti	0,50
Italia	11,75
Itävalta	1,81
Jugoslavia	1,65
Kreikka	1,18
Luxemburg	0,12
Norja	1,40
Portugali	0,79
Ranska	19,75
Ruotsi	4,19
Saksan liittotasavalta	21,12
Suomi	1,33
Sveitsi	2,63
Tanska	1,98
Turkki	1,81
Yhdistynyt kuningaskunta	16,66

EUROOPAN KESKIPITKIEN SÄÄENNUSTEIDEN KESKUKSEN ERIOIKEUKSIA JA VAPAUKSIA KOSKEVA MUUTETTU PÖYTÄKIRJA

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen perustamisesta tehdyn yleissopimuksen osapuolet, jotka HALUAVAT määritellä keskuksen asianmukaisen toiminnan edellyttämät erioikeudet ja vapaudet, OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 ARTIKLA

1. Keskuksen tilat ovat loukkaamattomia, jollei tämän pöytäkirjan määräyksistä muuta johdu.

2. Sen valtion viranomaiset, jonka alueella keskuksen toimipaikka sijaitsee, voivat päästä keskuksen tiloihin vain pääjohtajan tai hänen nimeämänsä henkilön luvalla. Tulipalon tai muun välittömiä ehkäisytoimenpiteitä vaativan onnettomuuden sattuessa voidaan pääjohtajan olettaa antavan luvan.

3. Keskus ei saa sallia tilojensa käyttöä turvapaikkana henkilöille, jotka yrittävät välttyä pidätykseltä tai virallisten asiakirjojen tiedoksiantamiselta.

2 ARTIKLA

Keskuksen arkistot ovat loukkaamattomia.

3 ARTIKLA

1. Keskuksella on virallisen toimintansa puitteissa lainkäytöllinen ja täytäntöönpanoa koskeva koskemattomuus, lukuun ottamatta seuraavia tilanteita:

a) keskus luopuu koskemattomuudesta neuvoston päätöksellä jossakin erityistapauksessa. Keskuksen katsotaan kuitenkin luopuneen koskemattomuudesta, jos toimivaltainen kansallinen viranomainen tai vastapuoli on esittänyt luopumispyynnön, eikä keskus ole viidentoista päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta ilmoittanut, ettei se luovu koskemattomuudesta;

b) kolmas osapuoli nostaa siviilikanteen vahingosta, jonka on aiheuttanut keskuksen omistama tai keskuksen käytössä ollut ajoneuvo, tai liikennerikoksesta;

c) kyseessä on joko tämän pöytäkirjan 23 artiklassa tai keskuksen perustamisesta tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä 'yleissopimus', 17 artiklassa tarkoitetussa välimiesmenettelyssä annetun päätöksen täytäntöönpano;

d) kyseessä on keskuksen henkilöstön jäsenelle maksamien palkkojen ja palkkioiden pidättäminen hallinnollisten tai oikeusviranomaisten päätöksellä.

2. Riitakysymyksissä, joissa on osapuolena keskuksen henkilöstön jäsen tai asiantuntija, jolle vaaditaan lainkäytöllistä koskemattomuutta 13 tai 14 artiklan nojalla, asianomaisen henkilöstön jäsenen tai asiantuntijan vastuu siirretään keskukselle.

3. Jollei 1 kohdasta muuta johdu, keskuksen omaisuus ja varat on niiden sijainnista riippumatta vapautettu hallinnollisista tai tilapäisistä oikeudellisista toiminnan rajoituksista kuten takavarikosta, menettämisseuraamuksesta ja pakkolunastuksesta lukuun ottamatta tilanteita, joissa vapautuksen kumoaminen väliaikaisesti on tarpeen sellaisten onnettomuuksien ehkäisemiseksi tai tutkimiseksi, joissa on osallisena keskukselle kuuluva tai sen lukuun käytetty ajoneuvo.

4 ARTIKLA

1. Keskus sekä sen omaisuus ja tulot ovat keskuksen virallisen toiminnan osalta vapautetut kaikista välittömistä veroista.

2. Keskuksen suorittaessa virallista toimintaansa varten välttämättömiä huomattavan arvokkaita hankintoja tai käyttäessä huomattavan arvokkaita palveluja, joiden hintaan sisältyy veroja ja maksuja veroja ja maksuja perineen jäsenvaltion on toteutettava aiheelliset toimenpiteet hyvittääkseen tai maksaakseen takaisin keskukselle verot ja maksut.

3. Vapautus ei koske sellaisia veroja ja maksuja, jotka ovat ainoastaan korvausta yleishyödyllisistä palveluista.

5 ARTIKLA

Keskuksen maahantuomat tai maastaviemät tavarat, joita keskuksen virallinen toiminta edellyttää, on vapautettu kaikista tulleista, veroista ja tulliin liittyvistä maksuista lukuun ottamatta sellaisia maksuja, jotka peritään suoritetuista palveluista. Nämä tavarat on myös vapautettu kaikista tuonti- ja vientirajoituksista ja

-kielloista. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimivaltansa rajoissa kaikki aiheelliset toimenpiteet jotta kyseisten tavaroiden tulliselvitys sujuisi mahdollisimman nopeasti.

6 ARTIKLA

Edellä olevan 4 tai 5 artiklan mukaista vapautusta ei myönnetä niiden tavaroiden osalta, jotka on ostettu ja maahantuotu keskuksen henkilöstön jäsenten tai 14 artiklassa tarkoitetun asiantuntijan henkilökohtaiseen käyttöön.

7 ARTIKLA

Edellä olevan 4 artiklan mukaisesti hankittuja tai 5 artiklan mukaisesti maahantuotuja tavaroita ei saa myydä, lahjoittaa tai vuokrata muutoin kuin vapautuksen myöntäneen valtion lainsäädännössä määrätyin edellytyksin.

8 ARTIKLA

1. Keskus voi ottaa vastaan ja pitää hallussaan kaikenlaisia varoja ja valuuttaa; voi määrätä niistä virallisessa toiminnassaan ja pitää tilejä minä tahansa valuuttana hyvänsä siinä määrin kuin sen velvoitteiden täyttäminen vaatii.

2. Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista keskus voi myös virallisen toimintansa puitteissa myös ottaa vastaan, pitää hallussaan ja luovuttaa arvopapereita, jollei muihin hallitustenvälisiin järjestöihin sovellettavassa arvopapereiden vaihtoa koskevassa asianomaisen jäsenvaltion sääntelyssä toisin määrätä.

9 ARTIKLA

Keskuksen virallisesti levittämien julkaisujen ja muun keskuksesta lähtevän tai sinne tulevan tiedotusmateriaalin kulkua ei saa millään tavoin rajoittaa.

10 ARTIKLA

1. Kunkin jäsenvaltion alueella keskus saa virallisen tiedonsiirtonsa osalta saman kohtelun, jonka kyseinen valtio myöntää kansalliselle ilmatieteen laitokselleen ottaen huomioon asianomaisen valtion kansainväliset televiestintäalan velvoitteet.

2. Kussakin jäsenvaltiossa keskus saa virallisissa viestintäyhteyksissään sekä kaikkien asiakirjojensa toimittamisessa saman kohtelun, jonka kyseinen valtio myöntää muille kansainvälisille järjestöille ottaen huomioon asianomaisen valtion kansainväliset televiestintäalan velvoitteet.

3. Keskuksen virallisia viestintäyhteyksiä ei saa millään tavoin sensuroida.

11 ARTIKLA

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet helpottaakseen jäsenvaltioiden edustajien, keskuksen henkilöstön jäsenten ja 14 artiklassa tarkoitettujen asiantuntijoiden maahantuloa, oleskelua ja maastapoistumista.

12 ARTIKLA

Keskuksen elinten ja komiteoiden työhön osallistuvilla jäsenvaltioiden edustajilla on tehtäviä hoitaessaan sekä matkalla kokouspaikkaan ja sieltä pois seuraavat erioikeudet, vapaudet ja helpotukset:

a) vapautus pidättämisestä, muusta vapaudenriistosta sekä henkilökohtaisten matkatavaroiden takavarikoinnista, paitsi tapauksissa, joissa heidät on yllätetty rikoksenteossa tai yrityksessä;

b) lainkäytöllinen koskemattomuus palveluksesta lähdettyään, virallisissa tehtävissä ja virkavallan puitteissa suoritettujen tekojen osalta, suulliset ja kirjalliset lausunnot mukaan luettuina; tämä vapautus ei koske jäsenvaltion edustajan liikennerikoksia tai hänelle kuuluvan tai hänen kuljettamansa ajoneuvon aiheuttamia vahinkoja;

c) kaikkien heidän virallisten asiakirjojensa loukkaamattomuussuoja;

d) vapautus kaikista ulkomaalaisten maahantulorajoituksista ja rekisteröintimuodollisuuksista;

e) samat tullihelpotukset henkilökohtaisten matkatavaroiden osalta ja samat erioikeudet valuutta- ja vaihtorajoitusten osalta kuin tilapäisellä virallisella käynnillä olevilla ulkomaisten hallitusten edustajilla.

13 ARTIKLA

Keskuksen henkilöstön jäsenillä on tämän pöytäkirjan määräysten rajoissa seuraavat erioikeudet, vapaudet ja helpotukset:

a) lainkäytöllinen koskemattomuus palveluksesta lähdettyään, virallisissa tehtävissä ja virkavallan puitteissa suoritettujen tekojen osalta, suulliset ja kirjalliset lausunnot mukaan luettuina; tämä vapautus ei koske jäsenvaltion edustajan liikennerikoksia tai hänelle kuuluvan tai hänen kuljettamansa ajoneuvon aiheuttamia vahinkoja;

b) vapautus kaikista asepalvelukseen liittyvistä velvollisuuksista;

c) kaikkien heidän virallisten asiakirjojensa loukkaamattomuussuoja;

d) sekä omalta kohdaltaan että heidän talouteensa kuuluvien perheenjäsenten osalta maahantulorajoituksista ja ulkomaalaisia koskevasta rekisteröinnistä myönnettävään vapautukseen liittyen sama kohtelu kuin yleensä myönnetään kansainvälisten järjestöjen henkilöstön jäsenille;

e) valuutta- ja vaihtorajoitusten osalta samat etuisuudet kuin kansainvälisten järjestöjen henkilöstön jäsenillä;

f) sekä omalta kohdaltaan että heidän talouteensa kuuluvien perheenjäsenten osalta kansainvälisen kriisin aikana samat kotiutusta koskevat helpotukset kuin kansainvälisten järjestöjen henkilöstöllä;

g) vähintään vuoden pituisen työnsä aloittaessaan oikeus tuoda asianomaiseen valtioon tullitta huonekalunsa ja muu henkilökohtainen irtaimistonsa sekä oikeus viedä ne tullitta maasta, kun työ asianomaisessa valtiossa päättyy, molemmissa tapauksissa aisanomaisen valtion hallituksen tarpeellisiksi katsomin edellytyksin, paitsi kun se kyse asianomaisessa maassa hankitusta omaisuudesta, johon kohdistuu vientikielto.

14 ARTIKLA

Asiantuntijat, jotka eivät kuulu keskuksen henkilöstöön mutta suorittavat siellä tai sen puolesta määrättyjä tehtäviä, nauttivat näitä tehtäviä suorittaessaan keskuksessa tai matkoilla seuraavia erioikeuksia, vapauksia ja helpotuksia siinä määrin kuin heidän tehtävänsä vaativat:

a) lainkäytöllinen koskemattomuus palveluksesta lähdettyään, virallisissa tehtävissä ja virkavallan puitteissa suoritettujen tekojen osalta, suulliset ja kirjalliset lausunnot mukaan luettuina; tämä vapautus ei koske jäsenvaltion edustajan liikennerikoksia tai hänelle kuuluvan tai hänen kuljettamansa ajoneuvon aiheuttamia vahinkoja;

b) heidän kaikkien virallisten asiakirjojensa loukkaamattomuus;

c) samat tullivapautukset henkilökohtaisten matkatavaroiden osalta ja samat erioikeudet valuuttasäännösten osalta kuin ulkomaisten hallitusten tilapäiselle viralliselle käynnille lähettämillä henkilöillä.

15 ARTIKLA

1. Neuvoston yleissopimuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti määräämät ehdot ja menettelytapa huomioon ottaen ja vuoden kuluessa yleissopimuksen voimaantulosta, ovat keskuksen henkilöstön jäsenille maksamat palkat ja palkkiot verotettavia keskuksen hyväksi tässä pöytäkirjassa määrätyin rajoituksin. Siitä päivästä lähtien, jolloin tämä vero peritään ovat kyseiset palkat ja palkkiot vapautetut kansallisesta tuloverotuksesta, joskin jäsenvaltiot pidättävät oikeuden ottaa nämä palkat ja palkkiot huomioon muiden tulojen verotettavuutta laskettaessa.

2. 1 kohdan määräykset eivät koske eläkkeitä tai vastaavia keskuksen suorittamia maksuja.

16 ARTIKLA

Mikään jäsenvaltio ei ole velvollinen myöntämään 12 artiklassa, 13 artiklan b, e, f, ja g alakohdassa sekä 14 artiklan c alakohdassa mainittuja erioikeuksia, vapauksia tai helpotuksia edustajilleen, kansalaisilleen tai muille henkilöille, jotka keskuksen palvelukseen astuessaan asuvat vakinaisesti asianomaisen valtion alueella.

17 ARTIKLA

Yleissopimuksen 6 artiklan 3 kohdan o alakohdassa määrätyn menettelytapasäännön mukaisesti toimien neuvosto päättää mihin henkilöstöryhmiin 13 ja 15 artiklan määräyksiä kokonaisuudessaan tai osaksi sovelletaan ja mihin asiantuntijaryhmiin 14 artiklan määräyksiä sovelletaan. Tällaisten henkilöiden nimet, arvot tai ammatit ja osoitteet toimitetaan määräajoin jäsenvaltioille.

18 ARTIKLA

Mikäli keskus perustaa henkilöstösääntöjen mukaisesti oman sosiaaliturvajärjestelmän tai liittyy jonkin toisen kansainvälisen järjestön sosiaaliturvajärjestelmään, vapautetaan keskus ja sen henkilöstön

jäsenet kaikista pakollisista kansallisista sosiaaliturvamaksuista asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa tätä varten 22 artiklan määräysten mukaisesti tehtävät sopimukset huomioon ottaen.

19 ARTIKLA

1. Tässä pöytäkirjassa tarkoitetut erioikeudet, vapaudet ja helpotukset myönnetään yksinomaan silmällä pitäen keskuksen sekä sen jäsenvaltioiden etuja eikä niitä nauttivien henkilöiden henkilökohtaista etua.

2. Toimivaltaisten viranomaisten oikeus ja velvollisuus on luopua vapauden myöntämisestä, jos se on esteenä oikeuden toteuttamiselle ja siitä voidaan luopua vahingoittamatta niitä tarkoitusperiä, joiden tähden se on myönnetty.

3. Edellä olevassa 2 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset ovat:

• jäsenvaltiot edustajiensa osalta

• neuvosto pääjohtajan kysymyksessä ollessa

• pääjohtaja muiden henkilöstön jäsenten ja 14 artiklassa tarkoitettujen asiantuntijoiden kohdalta.

20 ARTIKLA

1. Keskus tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa helpottaakseen oikeudenkäyttöä, varmistaakseen poliisimääräysten, kansanterveyttä koskevien määräysten, työtarkastusmääräysten ja vastaavan lainsäädännön määräysten noudattamisen sekä estääkseen tässä pöytäkirjassa määrättyjen erioikeuksien, vapauksien ja helpotusten väärinkäytön.

2. Yhteistyön menettelytavat voidaan määritellä 22 artiklassa tarkoitetuissa lisäsopimuksissa.

21 ARTIKLA

Tämän pöytäkirjan määräykset eivät millään tavoin saa vaikuttaa jäsenvaltioiden oikeuteen ryhtyä kaikkiin tarvittaviin varotoimenpiteisiin turvallisuutensa varmistamiseksi.

22 ARTIKLA

Keskus voi neuvoston yksimielisellä päätöksellä tehdä lisäsopimuksia minkä tahansa jäsenvaltion kanssa tämän pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi ja sopia muista järjestelyistä keskuksen asianmukaisen toiminnan ja sen etujen turvaamisen varmistamiseksi.

23 ARTIKLA

1. Keskus on velvollinen sisällyttämään kaikkiin tekemiinsä kirjallisiin sopimuksiin, jotka koskevat asioita, joiden osalta se nauttii vapautusta tuomiovallasta, henkilöstösääntöjen mukaisesti tehtyjä sopimuksia lukuun ottamatta, välitystuomiolausekkeen, jonka mukaan mahdolliset sopimuksen tulkintaa tai täytäntöönpanoa koskevat riitakysymykset annetaan jommankumman osapuolen pyynnöstä välitystuomioistuimen ratkaistavaksi.

2. Keskus on velvollinen vahinkoa kärsineen osapuolen pyynnöstä antamaan keskuksen henkilöille tai omaisuudelle aiheuttamaa menetystä tai vahinkoa koskevan riitakysymyksen välitystuomioistuimen päätettäväksi kompromissiratkaisulla.

3. Välitystuomiolauseke tai kompromissi määrää, miten välimiehet ja kolmas välimies nimetään, mitä lakia sovelletaan ja missä maassa välimiesoikeus kokoontuu. Välitysmenettelyssä noudatetaan asianomaisen maan menettelytapaa.

4. Välitystuomion täytäntöönpanon määräävät sen valtion voimassa olevat säännöt, jonka alueella välitystuomio pannaan täytäntöön.

24 ARTIKLA

1. Jokainen jäsenvaltio voi antaa yleissopimuksen 17 artiklassa tarkoitetulle välitystuomioistuimelle ratkaistavaksi minkä tahansa riitakysymyksen, joka koskee

• keskuksen aiheuttamaa vahinkoa;

• muuta keskuksen sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta; tai

• keskuksen henkilöstön jäsentä tai asiantuntijaa, joka 13 tai 14 artiklan nojalla nauttii vapautusta tuomiovallasta, mikäli tästä vapautuksesta ei 19 artiklan mukaisesti ole luovuttu.

2. Mikäli jäsenvaltio aikoo antaa jonkin riitakysymyksen ratkaistavaksi välitysmenettelyllä, on sen ilmoitettava asiasta pääjohtajalle, joka välittömästi toimittaa tiedon kaikille jäsenvaltioille.

3. Edellä olevassa 1 kohdassa määrättyä menettelytapaa ei noudateta keskuksen ja sen henkilöstön jäsenten välisissä virkaehtoja koskevissa riitakysymyksissä.

4. Välitystuomioistuimen päätös on lopullinen, eikä siihen voi hakea muutosta; se sitoo molempia osapuolia. Mikäli päätöksen sisällöstä tai soveltamisalasta syntyy erimielisyyksiä, välitystuomioistuin on jommankumman osapuolen pyynnöstä velvollinen tulkitsemaan sen.

25 ARTIKLA

Tässä pöytäkirjassa

a) 'keskuksen virallinen toiminta' tarkoittaa sen hallintoa ja sen toimintaa, jota toteutetaan sen yleissopimuksen 2 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi;

b) 'henkilöstön jäsen' tarkoittaa myös keskuksen pääjohtajaa.

26 ARTIKLA

Tämän pöytäkirjan määräykset tulkitaan ajatellen sen ensisijaista tarkoitusta, joka on sen mahdollistaminen, että keskus voi saavuttaa tavoitteensa kokonaisuudessaan ja tehokkaasti sekä suorittaa sille yleissopimuksessa määrätyt tehtävät.

YLEISSOPIMUKSEN JA PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUKSET

Valtio Allekirjoittamispäivä

Itävalta 22. tammikuuta 1974

Belgia 11. lokakuuta 1973

Tanska 11. lokakuuta 1973

Suomi 11. lokakuuta 1973

Ranska 11. lokakuuta 1973

Saksan liittotasavalta 11. lokakuuta 1973

Kreikka 11. lokakuuta 1973

Irlannin tasavalta 11. lokakuuta 1973

Italia 11. lokakuuta 1973

Alankomaat 11. lokakuuta 1973

Portugali 11. lokakuuta 1973

Espanja 11. lokakuuta 1973

Ruotsi 11. lokakuuta 1973

Sveitsi 11. lokakuuta 1973

Yhdistynyt kuningaskunta 11. lokakuuta 1973

Jugoslavia 11. lokakuuta 1973