ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 3

Työehtosopimus tulee voimaan 25.2.2022. Sopimuskausi päättyy 31.1.2024. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkanko- rotuksista 15.12.2022 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päätty- mään 31.1.2023.

2 Palkankorotukset

2.1 Vuosi 2022

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista

Palkkaratkaisusta neuvotellaan ensisijaisesti paikallisesti ottaen huomioon Kansallisoopperan ja -baletin kokonaistaloudellinen tilanne, erityisesti julkisen rahoituksen kehittyminen, omarahoituspotentiaali ja kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää Kansallisooppe- ran ja -baletin tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkara- kennetta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, työnantajan palkkapolitiikan to- teuttamista sekä oikaista mahdollisia vinoumia.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteu- tustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään luottamusmiehen kanssa 31.3.2022 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.

Palkantarkistuksen toteutustapa, ellei paikallista palkkaratkaisua

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkkoja korotetaan 1,5 % suu- ruisella yleiskorotuksella viimeistään 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.

Lisäksi työnantaja käyttää sopimuksen voimaantulon jälkeen, kuitenkin viimeis- tään 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta, työn- tekijöiden palkkojen korottamiseen 0,5 %, jonka jakamisesta työnantaja päättää.

Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuu- luvien kuukausipalkkaisten työntekijöiden tammikuun 2022 peruskuukausipal- koista.

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkapoliittisia tavoitteita, palk- kauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta. Työntekijöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä korotusten jakamisessa. Yri- tyskohtaista erää voidaan käyttää myös palkkausjärjestelmän kehittämiseen. Korotusten kohdentamisessa otetaan huomioon työssä suoriutuminen, jota ar- vioidaan Kansallisoopperan ja -baletin strategisten tavoitteiden perusteella.

Yrityskohtaisen erän kohdentamisen jälkeen työnantaja selvittää kohtuullisessa ajassa luottamusmiehelle, miten yrityskohtainen erä on jaettu sekä erän koh- distumisen perusteet. Selvityksessä tulee käydä ilmi palkankorotusten saanei- den työntekijöiden lukumäärä, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä pal- kankorotusten kokonaismäärä. Lisäksi erän käytöstä ja jakoperusteista infor- moidaan henkilöstöä.

Taulukkopalkat vuosi 2022

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta 1,5 %:lla.

Luottamusmieskorvaus

Luottamusmiehen korvausta korotetaan 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta 2,0 %:lla.

2.2 Palkantarkistukset vuonna 2023

Vuoden 2023 palkantarkistukset toteutetaan samalla tavalla kuin vuoden 2022 palkantarkistukset. Ensisijaisena vaihtoehtona on paikallinen palkkaratkaisu. Toissijaisen palkkaratkaisun kustannusvaikutus ja sen jakautuminen sovitaan osapuolten neuvotteluissa 15. joulukuuta 2022 mennessä.

Osapuolet tarkastelevat 15.12.2022 mennessä arvioitavissa olevia julkisen ra- hoituksen ja talouden näkymiä tämän työehtosopimuksen soveltamisalueella. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 15.12.2022 mennessä 1.5.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta toteutettavien pal- kantarkistusten kustannusvaikutuksesta ja sen jakautumisesta. Samassa

yhteydessä voidaan tarkastella edellytyksiä sopimuskauden jatkamiseen 31.1.2024 jälkeiselle ajalle.

Mikäli 1.5.2023 toteutettavan toissijaisen vaihtoehdon mukaisen palkantarkis- tuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen 15.12.2022 mennessä, voi kum- pikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 31.1.2023. Irti- sanomista koskeva ilmoitus on kirjallisesti toimitettava viimeistään 31.12.2022 toiselle sopijaosapuolelle.

3 Työehtosopimukseen tehtävät muutokset

3.1 Päivätyöntekijän viikonlopputyö

Muutetaan työehtosopimuksen 6 § 3. kappale kuulumaan seuraavasti:

Mikäli päivätyöntekijällä teetetään työtä viikonloppuisin, ilmoitetaan siitä neljä viikkoa ennen työn tekemistä. Samalla ilmoitetaan viikoittainen vapaa-aika siltä viikolta. Äkillisessä tilanteessa neljän viikon ilmoitusajasta voidaan poiketa. Täl- löin viikonloppuun ajoittuvasta työstä on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa en- nen työn tekemistä.

3.2 Yhteistoimintalain mukainen vuoropuheluvelvoite

Lisätään uusi 45 §, joka kuuluu seuraavasti:

Paikallisesti voidaan sopia toisin yhteistoimintalain 2 luvusta. Paikallisesti ei kui- tenkaan voida sopia siitä, että vuoropuhelua ei vuosittain käydä lainkaan.

3.3 Luottamusmiehelle annettavat tiedot

Muutetaan työehtosopimuksen liitteenä 6 olevan luottamusmiessopimuksen 5 §:n 1 kappale kuulumaan seuraavasti:

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada yhteistoimintalain (1333/2021) 11 §:n mukaiset tiedot ja saada haltuunsa näitä koskevat selvitykset, mikäli niitä val- mistetaan Oopperan ja Baletin käyttöön.

Soveltamisohje

Tiedoilla tarkoitetaan tilastotietoja.

Selvityksillä tarkoitetaan paitsi valmiita tutkimuksia myös sellaisia tietoja, jotka voidaan erikseen selvittää Oopperan ja Baletin hal- lussa olevasta sen itsensä valmistamasta aineistosta.

4 Muut asiat

4.1 Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi

Paikallinen selvitystyöryhmä on todennut, että nykyisen työehtosopimuksen liit- teen 1 mukainen henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi ei vastaa paikallisten osapuolten tarpeita, ja se vaatii kehittämistä. Tästä syystä vuonna 2022 voidaan poiketa työehtosopimuksen liitteen 1 kohtien 3-8 mukaisesta henkilökohtaisen palkanosan arvioinnista. Tässä tapauksessa henkilökohtaiseen työsuorituk- seen perustuva palkanosa määräytyy vuoden 2021 arvioinnin perusteella. Työntekijän sitä erikseen pyytäessä tulee arviointi kuitenkin tehdä. Työntekijän tulee esittää tämä pyyntö kirjallisesti 4.3.2022 mennessä.

Paikallisesti selvitetään työehtosopimuksen liitteen 1 kohtien 3-6 mukaisen suo- ritusarviointijärjestelmän uudistamis- ja kehittämistarpeita. Paikalliset osapuolet raportoivat sopimusosapuolille selvitystyön tuloksista.

4.2 Perhevapaita koskeva työryhmäkirjaus

Liitot asettavat työryhmän selvittämään perhevapaauudistuksen vaikutuksia työehtosopimukseen. Perhevapaauudistuksen osalta liitot toteavat, että sopi- muskauden aikana tulevat perhevapaita koskevat lainsäädäntömuutokset eivät vaikuta työehtosopimuksessa määriteltyihin äitiys- tai isyysvapaan palkallisiin jaksoihin. Äitiys- ja isyysvapaan palkkaa maksetaan työehtosopimuksen mukai- sesti laissa määriteltyjen vapaiden nimikkeistä riippumatta. Xxxxxxxx seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja huomioi yhdessä sovittavalla tavalla kus- tannusneutraalisti uudistuksesta aiheutuvat muutostarpeet työehtojen kehittä- misessä.

4.3 Jatkuvan neuvottelun periaate

Sopimusosapuolet noudattavat sopimus- ja neuvottelutoiminnassaan jatkuvan neuvottelun periaatetta. Osapuolet voivat ottaa käsittelyyn esille nousevia asi- oita sopimuskauden aikana ja tarvittaessa sopia työehtosopimuksen muuttami- sesta kesken sopimuskauden.

5 Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

Uusi sopimuskausi päättyy 31.1.2024. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 15.12.2022 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.1.2023.

Sopimus jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjallisesti viimeistään kaksi kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Uu- desta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai so- pimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

Sopimuksen irtisanoja on velvollinen irtisanomisen yhteydessä ilmoittamaan kirjallisesti pääkohdittain ne muutokset, jotka työehtosopimukseen halutaan tehdä. Muussa tapauksessa irtisanominen on mitätön.

Helsingissä, 25. päivänä helmikuuta 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri TEATTERI- JA MEDIATYÖNTEKIJÖIDEN LIITTO RY

Xxxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxx Xxxxxxx

TYÖEHTOSOPIMUS 2022–2024

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry Temen välinen Suomen kansallisoopperan ja -baletin kuukausipalkkaisia päi- vätekniikan työntekijöitä koskeva työehtosopimus

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteitä:

Liite 1: Oopperan päivätekniikan palkat, tehtäväryhmät ja työnimikkeet Liite 2: Päivätekniikan tehtävänimikkeet

Liite 3: Päivätekniikan tuntipalkkaisia työntekijöitä koskevat määräykset Liite 4: Sopimus päivätekniikan vuosivapaasta

Liite 5: Paikallinen sopiminen Liite 6: Luottamusmiessopimus

Mikäli samasta tilanteesta on sovittu sekä työehtosopimuksessa että työehto- sopimuksen liitteessä, ja säännökset ovat keskenään ristiriidassa, noudatetaan sellaisessa tilanteessa sitä mitä työehtosopimuksen liitteessä on sovittu.

I YLEINEN OSA ‌

1 § Soveltamisala ‌

Tällä sopimuksella sovitaan Suomen kansallisoopperan ja -baletin vakituisessa ja tilapäisessä työsuhteessa olevien kuukausipalkkaisten päivätekniikan henki- lökunnan työ- ja palkkaehdoista jäljempänä ilmenevällä tavalla.

Soveltamisohje

Päivätekniikan osastopäälliköt eivät kuulu työehtosopimuksen so- veltamisalan piiriin.

2 § Työrauhavelvoite ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen on kielletty.

Allekirjoittaneet osapuolet ovat kukin omalta osaltaan velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

3 § Työnjohto ja valvonta ‌

Oopperalla on oikeus johtaa, jakaa ja valvoa työtä sekä ottaa ja erottaa työnte- kijä.

4 § Työsuhteen alkaminen ja päättyminen Työsuhteen alkaminen ‌

Työsuhde ja siihen perustuvat oikeudet alkavat siitä päivästä, jona työntekijä tosiasiallisesti ryhtyy työhön.

Työntekijän on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan kul- loinkin voimassa olevan käytännön mukaisesti. Xxxxxx todistusta esitetä, työso- pimus raukeaa määräajan päättymisen jälkeisestä päivästä lukien.

Työsopimus tulee tehdä aina kirjallisesti. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty ennen työnteon alkamista, tulee kirjallinen työsopimus tehdä ilman aiheetonta viivytystä

Työsuhteen alkaessa voidaan sopia enintään 6 kuukauden koeajasta.

Työsuhteen irtisanomisajat

Irtisanominen on aina toimitettava ensisijaisesti kirjallisesti. Mikäli irtisanomisen toimittamista ei voida olosuhteiden johdosta toimittaa kirjallisesti, voidaan se toimittaa myös muulla tavoin todisteellisesti.

Ellei muusta ole sovittu, noudatetaan seuraavia irtisanomisaikoja:

Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä, työnantajan on irtisanoessaan työso- pimuksen noudatettava

• 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

• yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

• kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta;

• neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdek- san vuotta, mutta enintään 12 vuotta;

• kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta;

Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä, työntekijän on irtisanoessaan työso- pimuksen noudatettava

• 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;

• yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

Työsuhteen purkaminen

Purkaminen on aina toimitettava ensisijaisesti kirjallisesti. Mikäli purkamisen toi- mittamista ei voida olosuhteiden johdosta toimittaa kirjallisesti, voidaan se toi- mittaa myös muulla tavoin todisteellisesti.

5 § Työntekijän ja työnantajan tehtävät ja velvollisuudet ‌

Työntekijä on velvollinen tekemään tehtäväryhmänsä sisällä pääasiassa tehtä- vänimikkeensä mukaisia oopperan toimintaa palvelevia tekniseen ja esitystoi- mintaan liittyviä töitä.

Tilanteen niin salliessa voidaan työntekijälle antaa muitakin kuin omaan tehtä- vänkuvaan kuuluvia avustavia töitä.

Työnantajan on selvitettävä uudelle työntekijälle mitä työehtosopimusta hänen työsuhteessaan sovelletaan sekä luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmä.

Jos työnantaja on antanut työntekijälle parempia etuja, taikka työnantaja ja työntekijä ovat sopineet paremmista eduista kuin tämä työehtosopimus edellyt- tää, ei näitä etuja tämän sopimuksen perusteella huononneta.

II TYÖAIKA ‌

6 § Säännöllinen työaika ja sen järjestäminen ‌

Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Työaika voidaan sijoittaa pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin kello 07.00- 17.00 väliseksi ajaksi. Työntekijän kanssa voidaan sopia säännöllisen työajan sijoittamisesta myös tätä myöhemmin, jolloin säännöllisenä työaikana tehtävän työvuoron on päätyttävä viimeistään klo 23.00.

Työntekijälle maksetaan klo 17.00 – 23.00 välillä säännöllisenä työaikana tee- tetystä työstä 20 % suuruinen iltatyölisä perustuntipalkkaan. Klo 23.00 jälkeen tehtävästä työstä maksettavasta korotuksesta palkkaan sovitaan työntekijän kanssa kulloinkin erikseen.

Vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla paikallisesti sovittavalla tavalla. Työajan pidennys voidaan toteuttaa kokonaisina päivinä, tunteina tai näiden

yhdistelmänä. Työajan pidentäminen voi olla myös osa työnantajan suunnitte- lemaa työtä tukevaa koulutusta ja perehdytystä. Jos työajan pidennyksen muo- dosta tai ajankohdasta ei päästä yhteisymmärrykseen, työnantaja toteuttaa työ- ajan pidentämisen sijoittamalla 12 tuntia sekä syys- että kevätnäytäntökaudelle. Tämä määräys on voimassa 28.2.2021 saakka.

Työnantaja voi vuoden aikana osoittaa työntekijälle seitsemän tuntia koulutusta ja kaksi tuntia työtä säännöllisen työajan lisäksi yksinkertaisella tuntipalkalla. Tämä on säännöllistä työaikaa eikä se muodosta erillistä lisä- tai ylityön kor- vausperustetta. Seitsemän tunnin koulutus tulee järjestää yhtenä päivänä. Kah- den tunnin työajan pidennys voidaan jakaa enintään kahdelle päivälle. Näitä koulutus- tai työtunteja ei voida sijoittaa sunnuntaille tai kansalliselle juhlapäi- välle.

7 § Työvuoron aikaiset lepoajat ‌

Mikäli työvuoro on yli seitsemän tuntia, annetaan työntekijälle yksi säännöllinen puoli tuntia kestävä lepotauko, joka luetaan työaikaan. Lepotauko sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan työvuoron keskivaiheille. Lisäksi annetaan kaksi 15 minuutin mittaista virkistystaukoa, jotka luetaan työaikaan.

Alle seitsemän tunnin työvuoroon, joka kestää vähintään 4 tuntia, tulee sisältyä vähintään kaksi työaikaan luettavaa 15 minuutin pituista virkistystaukoa, mikäli siihen ei kuulu puolen tunnin ruokataukoa.

8 § Vuorokautinen lepoaika ‌

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 10 tunnin lepoaika.

Pöytäkirjamerkintä 1

Vähimmäislepoajasta voidaan poiketa työaikalain (872/2019) 25

§:n mukaisesti. Pöytäkirjamerkintä 2

Lepoaikaa lyhentävällä työllä tarkoitetaan sitä työtä, joka lyhentää edellä tarkoitettua lepoaikaa.

9 § Viikkolepo ‌

Viikon aikana annetaan vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön lepoaika.

Viikkolepo voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjak- son aikana. Lepoajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia.

Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viik- koon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

Viikkolevon aikana työhön käytetty aika on korvattava työntekijälle mahdollisim- man pian, kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa saamatta jäänyttä lepoaikaa vastaavalla ajalla. Korvaus voidaan sopia maksettavaksi rahassa peruskuukausipalkan ja muiden tämän työehtosopimuksen mukaan maksettavien korvausten lisäksi yksinker- taisena tuntipalkkana.

Soveltamisohje

Viikkolevon aikana tehty työ korvataan siltä osin kuin se lyhentää lepoajan vähimmäismäärää.

10 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan ‌

Helatorstai, juhannusaatto, kiirastorstai, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä sekä muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva vapunpäivä, itse- näisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä, uudenvuodenaatto, uuden- vuodenpäivä sekä loppiainen ovat ylimääräisiä vapaapäiviä.

Niillä viikoilla, joihin sisältyy edellä mainittu työaikaa lyhentävä arkipyhä tai aat- topäivä, edellä tämän työehtosopimuksen 6 §:ssä tarkoitettu viikoittainen sään- nöllinen työaika on 8 tuntia lyhyempi kutakin mainittua ylimääräistä vapaapäi- vää kohden. Vapunpäivälle sattuva helatorstai ei kuitenkaan lyhennä työaikaa.

Pöytäkirjamerkintä

Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt eivät muuta 14 §:n mukaisia yli- työrajoja.

11 § Työvuoroluettelo ‌

Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi säännöllisen työ- ajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat. Työvuoroluettelo on annettava työn- tekijöille tiedoksi viimeistään edellisen viikon torstaina siten, että siitä ilmenevät työntekijän työvuorot yhdeltä viikolta sitovasti ja seuraavalta alustavasti sekä viikoittainen vapaa-aika ja muut vapaapäivät kahdelta viikolta sitovasti.

Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä tai työntekijän suostumuksella. Muutokseen on pyrittävä, mi- käli mahdollista, mahdollisimman pian ja olosuhteisiin soveltuvalla tavalla ilmoi- tettava sille, jota muutos koskee.

Työvuoroluettelo voidaan antaa myös toistaiseksi. Tällöin työvuoroluetteloa voi- daan muuttaa tuotannollisista tai töiden järjestelyyn liittyvistä syistä taikka työn- tekijän kanssa sopimalla.

Työnantajan velvollisuudesta laatia työvuoroluettelo voidaan poiketa sellaisen työntekijän tai työntekijäryhmän osalta, joilla on mahdollisuus vaikuttaa työ- aikoihinsa työehtosopimuksen 6 §:n määräysten ja työnantajan asettamissa ra- joissa.

12 § Työajan enimmäismäärä ‌

Työaikalain (872/2019) 18 §:n mukaisen työajan enimmäismäärän tasoittumis- jakson pituus on 12 kuukautta.

III TYÖAIKAKORVAUKSET ‌

13 § Lisätyö ja siitä maksettava korvaus ‌

Lisätyötä on työaikalain 16 §:n mukainen työnantajan aloitteesta sovitun työajan lisäksi tehty työ. Lisätyö korvataan maksamalla korottamaton tuntipalkka tai an- tamalla vapaa-aikaa yksi tunti kultakin lisätyötunnilta.

14 § Ylityö ja siitä maksettava korvaus ‌

Ylityöllä tarkoitetaan työnantajan aloitteesta tehtyä työtä, johon käytetty aika on luotettavasti selvitetty ja jota tehdään säännöllisen työajan lisäksi.

Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään 6 §:ssä tarkoitetun säännöllisen työ- vuoron lisäksi.

Viikoittainen ylityö

Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään 6 §:ssä tarkoitetun säännöllisen viikoit- taisen työajan lisäksi.

Ylityön korvaaminen

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta puolitois- takertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipal- kan lisäksi.

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta puolitoista- kertainen ja seuraavilta kaksinkertainen perustuntipalkka peruskuukausipalkan lisäksi.

Ylityöstä maksettava rahakorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan va- paa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus las- ketaan noudattaen määräyksiä ylityöstä maksettavasta korvauksesta.

15 § Sunnuntaityökorvaus ‌

Työntekijällä voidaan teettää sunnuntaityötä. Sunnuntaina, kirkollisena juhla- päivänä, itsenäisyyspäivänä, vapunpäivänä, pääsiäislauantaina, juhannuspäi- vänä ja juhannus- ja jouluaattona sekä uudenvuoden ja vapun aaton klo 18.00 jälkeen tehtyä työtä pidetään sunnuntaityönä.

Sunnuntaityönä pidetään myös niiden viikonloppujen lauantaina klo 18.00 jäl- keen tehtyä työtä, jolloin työntekijä tekee työtä myös sunnuntaina työvuoron.

Pöytäkirjamerkintä

Sunnuntaityönä pidetään lauantaina klo 18 jälkeen tehtyä työtä, mi- käli työntekijä tekee lauantaina alkaneen työvuoron lisäksi sunnun- taina erillisen työvuoron. Mikäli työntekijä ei tee sunnuntaina eril- listä työvuoroa lauantaina alkaneen työvuoron lisäksi, pidetään sunnuntaityönä lauantaina alkaneen vuoron osalta vain sunnuntain puolella tehtyä työtä.

Kyseisinä päivinä tehdystä työstä maksetaan varsinaisen palkan li- säksi korottamaton tuntipalkka kultakin työtunnilta tai annetaan vastaava vapaa-aika säännöllisenä työaikana. Sunnuntaityökor- vaus voidaan maksaa joko rahana tai antaa vastaavana vapaana.

Soveltamisohje

Sunnuntaityöstä on säädetty työaikalain 17 §:n 7 momentissa. Oopperassa taiteellista työtä tehdään laatunsa vuoksi säännölli- sesti kaikkina viikonpäivinä. Päivätyöntekijöiltä sunnuntaityön teet- täminen edellyttää erillistä suostumusta.

16 § Työaikakorvausten suorittaminen ‌

Lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvauksen tai niiden sijaan annetavan vapaan suorit- tamisen edellytyksenä on, että työhön käytetty aika on luotettavasti selvitetty ja työ on suoritettu työnantajan antaman määräyksen perusteella.

Lisä-, yli- ja sunnuntaityön rahakorvauksen laskemiseksi tarvittava tuntipalkka saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka päivätekniikassa lu- vulla 154.

17 § Hälytysluonteinen työ ja siitä maksettavat korvaukset ‌

Hälytysluonteisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja työntekijä joutuu tulemaan säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

Hälytysluonteista työtä ei kuitenkaan ole työ, joka jatkuu keskeytyksettä työtun- tijärjestelmään merkityn työvuoron jälkeen.

Hälytysluonteisen työn aiheuttaman ylimääräisen haitan korvauksena suorite- taan erillistä ns. hälytysrahaa seuraavasti:

a) perustuntipalkka kahdelta tunnilta, jos hälytyskutsu on annettu klo 06.00

- 21.00 välisenä aikana.

b) perustuntipalkka kolmelta tunnilta, jos hälytyskutsu on annettu klo 21.00

- 06.00 välisenä aikana.

c) lyhyemmästä kuin yhden tunnin pituisesta hälytysluonteisesta työstä maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

d) hälytysluonteista työtä ei voida korvata lyhentämällä vastaavasti työnte- kijän säännöllistä työaikaa.

Mikäli hälytystyö on ylityötä, maksetaan tästä työstä myös ylityökorvaus tämän työehtosopimuksen ylityömääräyksien mukaisesti.

Hälytysrahan maksaminen ei vähennä oikeutta työehtosopimuksen mukaisiin muihin korvauksiin.

Milloin kutsu hälytysluonteiseen työhön on annettu klo 21.00 - 06.00 välisenä aikana, ja työ on lisäksi tehty mainittuna aikavälinä, maksetaan näin tehdystä työstä kaksinkertainen perustuntipalkka.

18 § Hätätyö ‌

Mikäli työntekijä joutuu olemaan työssä, jonka on aiheuttanut luonnontapaturma, tapaturma tai muu seikka, jota ei ennakolta ole voitu tietää ja tämä on saanut aikaan keskeytyksen oopperan säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen taikka hengen, terveyden tai omaisuuden joutumisen vaa- ranalaiseksi, pidetään työtä hätätyönä. Tällaisen työn tekemisestä ei ole oi- keutta kieltäytyä.

IV VUOSILOMAT JA MUUT VUOSITTAISET VAPAAT ‌

19 § Vuosiloman, vuosilomapalkan ja lomarahan ansainta ‌

Vuosiloman pituus määräytyy sen mukaan kuinka kauan työntekijä on ollut oop- peran palveluksessa

Pöytäkirjamerkintä 1

(Aikaisemmin voimassa olleet edut) Työehtosopimuksen vuosilo- mamääräykset eivät muuta työsuhteen ehtoja niiden päivätyönte- kijöiden osalta, jotka ovat olleet oopperan työsuhteessa 28.2.1994 ja joiden voimassa olevissa työsopimuksissa on sovittu työehtoso- pimusta paremmasta vuosivapaaoikeudesta, eikä niiden päivä- työntekijöiden osalta, joiden voimassa oleva työsopimus ooppe- raan on solmittu 1.3.1994 – 31.12.1996 välisenä aikana, sen tasoi- sena kuin he ovat saaneet vuoden 1996 lomakaudella työaikako- keilun aikana voimassa olleiden sopimusmääräysten mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä 2

Suomen kansallisoopperan ja -baletin päivätekniikan työntekijöi- den osalta sovelletaan tämän työehtosopimuksen liitettä 3, jossa on sovittu mahdollisuudesta kerryttää vuosivapaata ns. aikaisem- min voimassa olleiden etujen suuntaisesti.

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa seuraavasti:

Jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt alle 1 vuoden, kaksi arkipäivää jokaista vuosilomalain mu- kaista lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Jos työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt vähintään 1 vuoden, kaksi ja puoli arkipäivää jokaista vuo- silomalain mukaista lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Jos työsuhde on yhteensä vähintään 10 vuotta, kolme arkipäivää jokaista vuo- silomalain mukaista lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomanmääräytymisvuosi on vuosilomalain mukainen.

20 § Vuosiloman antaminen ‌

Vuosiloma annetaan ensisijaisesti lomakauden aikana. Työntekijällä on kuiten- kin oikeus, mikäli tehtävät sen sallivat, saada lomakauden aikana annettava lomansa joko kokonaan tai osaksi muunakin aikana kuin lomakautena.

Vuosilomasta on ilmoitettava viimeistään kuusi viikkoa ennen sen alkamista.

Pöytäkirjamerkintä

Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työn- tekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoitta- misessa. (Tämän kappaleen tarkoituksena on kertoa vuosilomalain sisällöstä eikä se ole osa työehtosopimusta.)

Vuosiloman yhtäjaksoisuudesta voidaan poiketa vierailunäytäntöjen tai muun erityisen syyn vuoksi.

Vuosilomalle lähdettäessä on työntekijälle ilmoitettava ensimmäinen loman jäl- keinen työpäivä, ja viimeistään 2 viikkoa ennen loman päättymistä täsmällinen työvuoro.

21 § Vuosilomapalkka ‌

Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta hänen normaalia kuukausipalk- kaansa vastaava määrä kertyneen vuosiloman mukaisesti. Vuosilomapalkkaa määrättäessä otetaan huomioon säännöllisenä työaikana ilta-, yö- ja sunnun- taityöstä maksettavat korvaukset.

22 § Lomaraha ‌

Lomarahana maksetaan 50 % vuosilomapalkasta. Lomaraha maksetaan lomal- tapaluun jälkeen viimeistään seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Xxxxxxxxx ei makseta lomalta tai sen osalta, jos työntekijä on välittömästi en- nen loman tai sen osan alkamista tai välittömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut työstä pois luvattomasti tai ilman pätevää syytä.

Lomaraha maksetaan lomakorvauksiin. Xxxxxxxxx ei kuitenkaan makseta lo- makorvauksiin, jos työnantaja päättää työntekijän työsuhteen työsopimuslain 7 luvun 2 §:n tai 8 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla työntekijän moitittavan menet- telyn vuoksi tai koeajalla.

Lomarahaa ei makseta lomakorvaukseen, jos työntekijä jättää irtisanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsopimuksen tärkeän syyn sitä vaa- timatta.

23 § Lomakorvaus ‌

Työsuhteen päättyessä työntekijälle suoritetaan täysiltä lomanmääräytymis- kuukausilta vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta.

24 § Muut vapaat ‌

Jouluaatto ja joulupäivä ovat vapaapäiviä.

V POISSAOLOT ‌

25 § Sairastuminen ‌

Työntekijällä on oikeus saada olla poissa työstä, jos hän on todistetusta sairau- desta, viasta tai vammasta johtuen työkyvytön ja tämän työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään.

Työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään hyväksyttävä lääkärintodistus. Työkyvyttömyys voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään kolmen päivän pituisen työkyvyttömyyden osalta. Työnantajalla on perustellusta syystä oikeus vaatia lääkärintodistus myös enintään 3 päivää kestävän työky- vyttömyyden ajalta.

26 § Sairausajan palkka ‌

Työntekijällä on oikeus saada 25 §:ssä tarkoitetun sairauspoissaolon ajalta

• varsinainen palkkansa, mikäli sairausajan päivien lukumäärä kalenteri- vuodessa on enintään 60;

• 75 % varsinaisesta palkasta siltä osin, kuin sairausajan päivien luku- määrä kalenterivuodessa ylittää 60; sekä

• 60 % varsinaisesta palkasta siltä osin kuin yhdenjaksoisten sairausajan päivien lukumäärä ylittää 180 sairausajan alkamispäivästä lukien.

Sairausajan palkka maksetaan kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen 1 ja 3 koh- tien mukaisesti myös silloin, kun yhdenjaksoisten sairausajan päivien määrä on ylittänyt 180.

Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan työsuhteen alusta lukien. Alle kuu- kauden kestäneissä työsuhteissa maksetaan sairastumispäivältä ja 9 seuraa- valta arkipäivältä 50 % varsinaisesta palkasta.

Sairausajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen kun sairausaika on myönnetty jat- kuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi. Sairausaika kat- sotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30 kalenteripäivän pitui- nen työssäolo.

Sairausajan palkkaa laskettaessa otetaan huomioon säännöllisenä työaikana edellisenä kalenterivuonna työntekijälle ilta- ja yötyöstä sekä sunnuntaityöstä maksettujen korvausten keskiarvon mukaan laskettu summa.

Palkkaa ei makseta silloin, kun työkyvyttömyys on työntekijän itselleen tahalli- sesti tai törkeällä tuottamuksella aiheuttama.

27 § Työtapaturma ja ammattitauti ‌

Jos työntekijä tapaturman tai ammattitaudin johdosta on tullut työkyvyttömäksi, maksetaan hänelle työkyvyttömyyden vuoksi myönnetyltä sairausajalta kutakin työtapaturmaa ja ammattitautia kohden varsinainen palkkansa 90 päivän ajan- jaksolta tai sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta, yhteensä kuitenkin enintään yhden vuoden ajalta.

Palkkaa ei makseta silloin, kun työtapaturma on työntekijän itselleen tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella aiheuttama.

Mikäli tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmakorvausta ei myönnetä täysi- määräisenä, maksetaan työntekijälle sairausajan palkka 26 §:n mukaisesti.

28 § Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja adoptiovapaa ‌

Työntekijällä on oikeus saada äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä var- sinainen palkkansa edellyttäen, että

1. työntekijä on ollut oopperan palveluksessa välittömästi ja keskeytyksettä ennen äitiysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta;

2. äitiysvapaata on xxxxxx viimeistään kaksi kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista; ja

3. työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausva- kuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synny- tysajasta.

Työntekijällä on oikeus saada isyysvapaan kuudelta ensimmäiseltä arkipäivältä varsinainen palkkansa. Isyysvapaan palkanmaksun edellytykset ovat samat kuin 1. kohdassa on todettu äitiysvapaan palkanmaksun edellytyksistä.

Erityisäitiys- tai vanhempainvapaan ajalta ei työntekijälle makseta palkkaa. Mikäli työntekijä adoptoi alle 6-vuotiaan lapsen, hänelle annetaan lapsen hal- tuunottopäivästä alkaen 72 arkipäivän pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen loma. Työntekijän on ilmoitettava adoptiosta viivyttelemättä saatu- aan siitä tiedon. Adoptiovapaan palkanmaksun edellytykset ovat samat kuin 1. kohdassa on todettu äitiysvapaan palkanmaksun edellytyksistä.

Soveltamisohje

Palkallisen adoptiovapaan voi pitää jompikumpi adoptiovanhem- mista 28 §:n 4. kohdan mukaisesti.

29 § Tilapäinen hoitovapaa ‌

Työntekijällä on oikeus saada alle kymmenvuotiaan tai vammaisen lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle kymmenvuotiaan tai vam- maisen lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Xxx- xxx molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät saa pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.

Soveltamisohje

Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvi- oidusta kestoajasta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työnteki- jän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta, kuitenkin enin- tään neljältä työpäivältä. Palkka maksetaan 26 §:n mukaisesti.

Palkan maksamisen edellytyksenä on, että poissaolo on sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyk- senä on lisäksi, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin mitä työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan. Työntekijän on pyynnöstä esitettävä selvitys myös toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.

Soveltamisohje

Työntekijän osittaisesta hoitovapaasta ja poissaolosta pakottavista perhesyistä on säädetty työsopimuslain 4 luvussa.

30 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle ‌

Työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-, isyys- ja äitiysra- haan siirtyy palkallisen sairauspoissaolon tai isyys- ja äitiysvapaan ajalta työn- antajalle siltä osin kuin päivä-, isyys- ja äitiysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkan määrää.

Työntekijä, jolle maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti palkkaa sairauspois- saolon tai isyys- ja äitiysvapaan ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä mää- räyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain nojalla työnantajalle suo- ritettavan päivä-, isyys- ja äitiysrahan hakemista varten.

Sairausajan, isyys- ja äitiysvapaa-ajan palkka maksetaan vähennettynä päivä-, isyys- tai äitiysrahan määrällä, jos oikeus päivä-, isyys- tai äitiysrahaan ei siirry työnantajalle siksi, että työntekijä on laiminlyönyt noudattaa edellisessä

momentissa tarkoitettuja määräyksiä ja ohjeita taikka päivä-, isyys- tai äitiysra- hoja ei muusta syystä makseta tai ne maksetaan vähennettynä.

Mikäli kertausharjoitusten ajalla on maksettu työntekijälle palkkaa, oikeus ker- tausharjoituksista maksettuihin päivärahoihin siirtyy työnantajalle.

31 § Eräät muut poissaolot ‌

Työntekijän palkasta ja vuosilomasta ei vähennetä hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairauden, läheisen omaisen kuoleman tai yhteiskunnallisen luottamustehtävän, muuttovapaan, työntekijän 50- ja 60-vuotispäivien ja omien vihkiäisten sekä varusmiespalveluksen edellyttämän kutsunnan ja reservin har- joitusten vuoksi annettavaa lyhyttä tilapäistä vapaata. Tällaisesta vapaasta on sovittava asianomaisen esimiehen kanssa.

Pöytäkirjamerkintä

Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, jotka asuvat tai ovat asuneet työnte- kijän kanssa samassa taloudessa, työntekijän vanhempia, veljiä ja sisaria.

Mitä edellä on sanottu aviopuolisosta, sovelletaan myös avopuoli- soon.

32 § Opintovapaa ‌

Opintovapaalakia sovellettaessa synnytyksestä aiheutuvan työkyvyttömyyden katsotaan alkavan synnytyksestä ja päättyvän kuuden viikon kuluttua, ellei lää- kärintodistuksesta muuta ilmene.

Opintovapaalakia ei sovelleta ammattiyhdistyskoulutukseen.

Soveltamisohje

Opintovapaasta on säädetty opintovapaalaissa ja -asetuksessa.

Mikäli opintovapaalla oleva anoo äitiysvapaata, keskeytetään opin- tovapaan vuoksi myönnetty työloma kahdeksannesta työkyvyttö- myyspäivästä lukien. Tällöin ensimmäisenä työkyvyttömyyspäi- vänä pidetään synnytyspäivää ja työkyvyttömyyden katsotaan jat- kuvan kuusi viikkoa synnytyksestä, ellei työkyvyttömyys lääkärinto- distuksen mukaan ole alkanut aikaisemmin tai kestänyt kauemmin. Kyseinen aika (viisi viikkoa tai lääkärintodistuksen mukainen tätä pidempi työkyvyttömyysaika) on yleensä palkallista äitiysvapaata. Välittömästi tämän äitiysvapaan jälkeen jatkuu opintovapaan vuoksi myönnetty työloma.

VI PALKKAUS ‌

33 § Palkkausperusteet ‌

Palkkauksesta ja palkkausperusteista on säädetty työehtosopimuksen liitteessä 1.

Mikäli työntekijän kanssa sovitaan, tai hänet työsopimuksensa perusteella mää- rätään hoitamaan tilapäisesti omaa tehtävätasoaan alemmin palkattua tehtävää, maksetaan hänelle tältä ajalta hänen oman tehtävätasonsa mukainen palkka.

Mikäli työntekijän kanssa sovitaan, tai hänet työsopimuksensa perusteella mää- rätään hoitamaan tilapäisesti omaa tehtävätasoaan korkeammin palkattua teh- tävää yli kuukauden ajaksi, maksetaan hänelle työskentelyn alusta lukien tä- män tehtävätason mukainen palkka.

34 § Palkanmaksu ‌

Palkka maksetaan säännöllisesti ennakolta ilmoitettuina, kulloinkin voimassa olevina kiinteinä palkanmaksupäivinä.

35 § Palkan laskeminen kuukautta lyhyemmältä ajalta ‌

Milloin työntekijän palkka lasketaan vajaalta kalenterikuukaudelta, lasketaan kalenteripäivän palkka jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa ole- vien kalenteripäivien lukumäärällä.

36 § Matkustaminen, matkustamisen lukeminen työajaksi ja matkakustannusten korvaaminen ‌

Matkakustannusten korvaamiseen sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa Ve- rohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Työmatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain työtehtävien suorittami- seen käytetty aika. Työmatkoja asunnosta työpaikalle ja takaisin tai työmatkan matka-aikoja ei lueta työajaksi. Mikäli työntekijä on käyttänyt työaikaansa työ- matkan matkustusaikaan, hänen työaikaansa ei tämän vuoksi pidennetä.

Matkustamiseen käytetty aika, joka tapahtuu säännöllisen työvuoron ulkopuo- lella yhden matkavuorokauden aikana ja jonka aikana ei yövytä muualla, korva- taan työntekijälle yksinkertaisella tuntipalkalla. Matka-aikana korvataan yhden matkavuorokauden aikana enintään 8 tunnin pituinen aika. Koulutuksiin liitty- vistä matkoista ei makseta matka-ajan korvausta.

Työnantajan järjestämä kuljetus työantajan määräämästä lähtöpaikasta työteh- tävän suorituspaikkaan ja sieltä palaaminen lähtöpaikkaan luetaan työaikaan.

Matkustaminen voidaan sijoittaa sunnuntai- tai pyhäpäivälle tai muulle työnteki- jän työtuntijärjestelmän mukaiselle vapaapäivälle. Tällöin työmatkasta makse- taan matka-ajan palkka säännöllistä työaikaa vastaavasti enintään kahdeksalta tunnilta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

VII ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

37 § Työpuku ja suojavaatetus ‌

Ooppera hankkii työssä tarvittavien varusteiden ja suojavaatetuksen lisäksi työntekijälle käytettäväksi henkilökohtaisen, tehtävien kannalta tarkoituksen- mukaisen työpuvun sellaisessa työssä, jossa työpuvun käyttöä on pidettävä työn luonteen tai olosuhteiden vuoksi tarpeellisena.

38 § Työehtosopimuksen määräyksistä poikkeaminen ‌

Tämän työehtosopimuksen määräyksistä voidaan poiketa sopimalla siitä pai- kallisesti liitteen 5 mukaisesti.

39 § Järjestäytymisvapaus ‌

Järjestäytymisvapaus on molemmin puolin loukkaamaton.

40 § Jäsenmaksuperintä ‌

Ooppera pidättää, mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, hänen pal- kastaan palkanmaksukuukausittain ammattiliiton jäsenmaksut, jotka tilitetään ammattiliiton ilmoittamalle pankkitilille.

41 § Koulutustilaisuudet Ammatillinen koulutus ‌

Xxxxxxx työnantaja määrää työntekijän ammattitaidon edistämistä tarkoittavaan koulutustilaisuuteen, työnantaja maksaa kurssimaksun ja täysylläpitokorvauk- sen kurssin ajalta. Matkustamisen ja matkakustannusten korvaamisen osalta noudatetaan 36 §:n matkustusmääräyksiä.

42 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on en- sin neuvoteltava asianomaisen esimiehen ja työntekijän tai luottamusmiehen

kesken ja ellei sovintoa synny, luottamusmiehen ja oopperan välillä. Jollei näin päästä yksimielisyyteen ja jos jompikumpi osapuolista haluaa viedä asian ns. liittotasokäsittelyyn, laaditaan asiasta muistio, jonka perusteella käsittely liitto- tasolla tapahtuu. Osapuolet voivat kukin saattaa asian tarvittaessa työtuomiois- tuimen ratkaistavaksi.

43 § Neuvottelu- ja kanneoikeuden vanhentuminen ‌

Liittoneuvotteluja on vaadittava vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päätty- misestä, jonka aikana vaatimuksen perusteena oleva tapahtuma on sattunut tai olosuhde syntynyt.

Kanne työtuomioistuimessa on pantava vireille neljän kuukauden kuluessa liit- toneuvottelujen päättymisestä.

44 § Paikallinen sopiminen ‌

Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien edistämistä. Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamukseen perus- tuvaa vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Sopimusosapuolet ko- rostavat sellaisten yhteisten toimintamallien löytämistä, joilla edistetään sekä Kansallisoopperan ja -baletin että sen henkilöstön etuja tasapainoisella tavalla.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella kehitetään Kansallisoopperan ja - baletin toimintaa ja vahvistetaan tehokkuutta ja resurssien tarkoituksenmu- kaista käyttöä. Samalla luodaan edellytykset tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiselle.

Sopimusosapuolet sitoutuvat paikallisen sopimisen valmiuksien kehittämiseen vahvistamalla paikallisten osapuolten osaamista, keskinäistä luottamusta ja tahtoa. Sopimusosapuolet tukevat luottamusmiehen mahdollisuuksia osallistua paikallista sopimista koskevaan koulutukseen, joka parantaa hänen valmiuksi- aan toimia luottamusmiestehtävässä.

45 § Yhteistoimintalain mukainen vuoropuheluvelvoite ‌

Paikallisesti voidaan sopia toisin yhteistoimintalain 2 luvusta. Paikallisesti ei kui- tenkaan voida sopia siitä, että vuoropuhelua ei vuosittain käydä lainkaan.

46 § Selviytymislauseke ‌

Mikäli Suomen Kansallisoopperan ja –baletin julkisista varoista saaman rahoi- tuksen määrä alenee olennaisesti, rahoituksen muodossa tapahtuu olennaisia muutoksia tai Kansallisoopperan ja –baletin talouden kokonaistilanne olennai- sesti heikkenee ja työnantaja on joutumassa taloudellisiin vaikeuksiin, jotka saattaisivat johtaa työvoiman käytön vähentämiseen, paikallisesti arvioidaan

työehtosopimusmääräysten soveltuvuutta muuttuneessa tilanteessa. Muuttu- neiden olosuhteiden pohjalta sovitaan luottamusmiehen kanssa paikallisesti työehtosopimuksen määräyksistä poikkeamisesta toimintaedellytysten ja työ- paikkojen turvaamiseksi. Sopimus tehdään vuodeksi kerrallaan, ja se voidaan tarvittaessa uudistaa, jos sopimuksen tekemiseen johtaneet olosuhteet ovat edelleen olemassa. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantunti- joita.

Jos paikallisesti katsotaan, että olosuhteiden muuttuminen edellyttää työehto- sopimuksen määräysten muuttamista, tarvittavista muutoksista sovitaan sopi- musosapuolten välillä Kansallisoopperan ja -baletin toimintaedellytysten ja työ- paikkojen turvaamiseksi.

47 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

Työehtosopimus liitteineen tulee voimaan 25. päivänä helmikuuta 2022 alkaen ja on voimassa 31. tammikuuta 2024 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolen irtisanota vähintään kaksi (2) kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Mikäli osapuolet eivät kuiten- kaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 15.12.2022 men- nessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.1.2023. Irtisanomi- sesta huolimatta noudatetaan sopimusmääräyksiä kuitenkin siihen ajankohtaan saakka, jona uutta sopimusta koskevien neuvottelujen on todettu päättyneen.

Helsingissä, 25. päivänä helmikuuta 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

TEATTERI- JA MEDIATYÖNTEKIJÖIDEN LIITTO RY TEME

LIITE 1: OOPPERAN PÄIVÄTEKNIIKAN PALKAT, TEHTÄVÄRYHMÄT JA TYÖNIMIKKEET ‌

Päivätekniikan palkat 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta

Vaativuustaso 3 Vaativuustaso 4

Perus- osa

2,108.49 Perus-

osa

2,219.97

VR	Alle 5 vuotta	5-9 vuotta	yli 10 vuotta
9	2,213.92	2,319.35	2,424.75
10	2,256.08	2,361.50	2,466.93
11	2,277.17	2,382.60	2,488.01
12	2,319.35	2,424.75	2,530.18
13	2,361.50	2,466.93	2,572.36
14	2,403.68	2,509.11	2,614.54
15	2,424.75	2,530.18	2,635.61
16	2,466.93	2,572.36	2,677.78
17	2,488.01	2,593.44	2,698.86
18	2,509.11	2,614.54	2,719.96
19	2,530.18	2,635.61	2,741.04
20	2,551.28	2,656.69	2,762.12
21	2,572.36	2,677.78	2,783.21
22	2,593.44	2,698.86	2,804.29
23	2,614.54	2,719.96	2,825.37
24	2,635.61	2,741.04	2,846.47
25	2,656.69	2,762.12	2,867.55
26	2,677.78	2,783.21	2,888.63
27	2,698.86	2,804.29	2,909.72
28	2,719.96	2,825.37	2,930.80
29	2,741.04	2,846.47	2,951.88
30	2,783.21	2,888.63	2,994.05
31	2,804.29	2,909.72	3,015.14
32	2,825.37	2,930.80	3,036.23
33	2,867.55	2,972.98	3,078.40
34	2,888.63	2,994.05	3,099.48
35	2,909.72	3,015.14	3,120.57
36	2,951.88	3,057.30	3,162.73

VR	Alle 5 vuotta	5-9 vuotta	yli 10 vuotta
9	2,330.97	2,441.97	2,552.97
10	2,375.36	2,486.35	2,597.35
11	2,397.56	2,508.56	2,619.56
12	2,441.97	2,552.97	2,663.97
13	2,486.35	2,597.35	2,708.35
14	2,530.76	2,641.76	2,752.76
15	2,552.97	2,663.97	2,774.96
16	2,597.35	2,708.35	2,819.36
17	2,619.56	2,730.56	2,841.56
18	2,641.76	2,752.76	2,863.75
19	2,663.97	2,774.96	2,885.96
20	2,686.16	2,797.16	2,908.16
21	2,708.35	2,819.36	2,930.36
22	2,730.56	2,841.56	2,952.55
23	2,752.76	2,863.75	2,974.75
24	2,774.96	2,885.96	2,996.96
25	2,797.16	2,908.16	3,019.16
26	2,819.36	2,930.36	3,041.36
27	2,841.56	2,952.55	3,063.55
28	2,863.75	2,974.75	3,085.75
29	2,885.96	2,996.96	3,107.96
30	2,930.36	3,041.36	3,152.35
31	2,952.55	3,063.55	3,174.55
32	2,974.75	3,085.75	3,196.75
33	3,019.16	3,130.16	3,241.15
34	3,041.36	3,152.35	3,263.35
35	3,063.55	3,174.55	3,285.56
36	3,107.96	3,218.96	3,329.95

TEKNIIKAN VAATIVUUSTASOKARTTA JA TEHTÄVÄKOHTAINEN PERUSPALKKA

TASO JA YLEISKUVAUS
VAATIVUUSTASO 1	Tiedot ja taidot	Vastuu
Vaativuustasolle 1 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan ammattitehtä- viä	Tehtävä edellyttää: Koulutus/ammattitaito • xxxx xxxxxxxxxxxx perustut- kinto tai • työn kautta saatujen amma- tillisten käytännön tietojen ja taitojen sekä alan työmene- telmien hallinta	Tehtävään sisältyy: vastuu oman työn suorittami- sesta
	Vuorovaikutustaidot • suullisen ja kirjallisen viestin- nän perustaidot • yhden vieraan kielen perus- tietojen ja -taitojen osaami- nen
VAATIVUUSTASO 2	Tiedot ja taidot	Vastuu
Vaativuustasolle 2 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan vaativia am- mattitehtäviä	Tehtävä edellyttää: Koulutus/ammattitaito • xxxx xxxxxxxxxxxx perustut- kinto ja • ammatillisesti erikoistunei- den tietojen ja taitojen sekä työmenetelmien hallinta	Tehtävään sisältyy: • vastuu oman työn priori- soinnista • osateosvastuu
	Vuorovaikutustaidot • suullisen ja kirjallisen viestin- nän perustaidot • yhden vieraan kielen perus- tietojen ja -taitojen osaami- nen

VAATIVUUSTASO 3	Tiedot ja taidot	Vastuu
Vaativuustasolle 3 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan erikoisam- mattitehtäviä	Tehtävä edellyttää: Koulutus/ammattitaito • xxxx xxxxxxxxxxxx perustut- kinto ja • ammatillisesti erikoistunei- den tietojen ja taitojen sekä työmenetelmien syvällinen hallinta ja kehittäminen	Tehtävään sisältyy: • vastuu oman työn itse- näisestä suunnittelusta ja kehittämisestä • osateosvastuu
	Vuorovaikutustaidot • suullisen ja kirjallisen viestin- nän perustaidot

	• yhden vieraan kielen perus- tietojen ja -taitojen osaami- nen
VAATIVUUSTASO 4	Tiedot ja taidot	Vastuu
Vaativuustasolle 4 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan työnjohtoteh- täviä tai laajojen teos- tai jär- jestelmäkokonaisuuksien vastuutehtäviä	Tehtävä edellyttää: Koulutus/ammattitaito • xxxx xxxxxxxxxxxx perustut- kinto ja • laaja-alainen kokonaisuuk- sien hahmottaminen ja hal- linta	Tehtävään sisältyy: • kokonaisvastuu (esim. teosvastuu. järjestelmä- vastuu) • työnjohtovastuu
	Vuorovaikutustaidot • asiakokonaisuuksien suulli- nen ja kirjallinen esittäminen • ainakin yhden vieraan kielen ammattisanaston hallinta
	Muut taidot • työnjohtotehtävässä edelly- tetään työnjohtotaitoja
VAATIVUUSTASO 5	Tiedot ja taidot	Vastuu
Vaativuustasolle 5 sijoittuvat työt ovat luonteeltaan esimies- ja asiantuntijatehtäviä	Tehtävä edellyttää: Koulutus/ammattitaito • ammattikorkeakoulututkinto tai • yliopisto-/korkeakoulutut- kinto ja • syvällinen erityisosaaminen	Tehtävään sisältyy: • osaston työn suunnit- telu- ja koulutusvastuu • osavastuu osaston ta- loudellisesta vastuusta • esimiesvastuu
	Vuorovaikutustaidot • itsenäisesti luotujen analyy- sien ja selvitysten esittämi- nen suullisesti ja kirjallisesti • ainakin yhden vieraan kielen laaja sekä suullinen että kir- jallinen osaaminen • toisten asenteisiin vaikutta- mista ja eri ryhmien ristirii- taisten tavoitteiden yhteen- sovittamista
	Muut taidot • esimiestehtävässä edellyte- tään esimiestaitoja

HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSA

1. Palkkaustekijät

Tehtävän vaativuuden arviointiin perustuvassa palkkausjärjestelmässä on kolme palkkaustekijää:

• tehtäväkohtainen peruspalkka (perustuu vaativuustasokartan perus- teella muodostettavaan peruspalkkaan)

• kokemuslisä

• henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa

2. Kokemuslisä

Palkkataulukon ensimmäinen porras on tarkoitettu työntekijöille. joilla on työko- kemusta alle 5 vuotta. seuraava niille. joilla on kokemusta vähintään 5 mutta alle 10 vuotta ja korkein niille. joilla on työkokemusta vähintään 10 vuotta. Työ- kokemukseksi lasketaan kaikki työ oopperan ja teatterin alalla. radio-. tv- ja elo- kuvatyö sekä muukin työ. joka pätevöittää oopperan työtehtävään.

3. Suoritusarvioinnin arviointitekijät ja -kriteerit

Suoritusarviointi koskee työntekijän suoriutumista tehtävässään ja hänelle ase- tetuista tavoitteista.

Suoriutumisen arvioinnissa lähtökohtana on. että kunkin työntekijän henkilökoh- tainen suoriutuminen arvioidaan suhteessa hänen oman perustehtävänsä vaa- tivuustasoon.

Alla on kuvattu suoritusarvioinnin arviointitekijät alakohdittain 1.1. – 3.3. (esim.

1.1. osaaminen). Kunkin alakohdan osalta on kirjattu auki arvioinnissa apuna käytettäviä kysymyksiä. joiden perusteella esimiehet arvioivat kutakin arviointi- tekijää.

1 Ammatin ja työtehtävien hallinta

• osaaminen

o miten henkilö hallitsee oman tehtäväalueensa kokonaisuuden: tiedot taidot. menetelmät ja välineet

• tavoitteellisuus ja kehittyminen

o miten henkilö vastaa uusiin haasteisiin ja ideoihin ja suhtautuu uu- siin tehtäviin ja toimintatapoihin

o miten henkilö kehittää omaa osaamistaan

o kuinka halukas henkilö on työskentelemään uusilla välineillä ja uusien menettelytapojen avulla

• erityisosaaminen

o onko henkilöllä työyhteisöä hyödyttävää erityisosaamista tai –asi- antuntemusta

o onko henkilöllä työyhteisöä hyödyttävää. omaa perustehtäväänsä laajempaa osaamista

Laatu ja tuloksellisuus

• työn laatu ja tulokset

o työn laatu suhteessa työtehtävien vaatimuksiin ja tavoitteisiin

• aikaansaavuus ja tehokkuus

o työntekijälle asetettujen esim. määrällisten tai aikataulutavoittei- den toteutuminen

• kokonaistehokkuus työtehtävien hoidossa

• huolellisuus resurssien käytössä

• työn organisoiminen ja kehittäminen

o miten henkilö osaa keskittyä olennaiseen

o miten henkilö organisoi ja kehittää työtä

Yhteistyö ja vastuullisuus työssä

• yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

o miten henkilö toimii yhteistyössä työyhteisössä ja ulkopuolisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa

o miten henkilö edistää yhteisöllisyyttä ja hyvää ilmapiiriä

o miten henkilö toimii ristiriitatilanteissa

• oma-aloitteisuus

o miten henkilö on rakentavalla tavalla oma-aloitteinen työssään

o miten oma-aloitteinen henkilö on toimintatapojen ja työyhteisön kehittämisessä

• sitoutuminen työhön ja työyhteisöön

o miten henkilö osallistuu työyhteisön kehittämiseen

o kuinka henkilö noudattaa yhdessä sovittuja toimintatapoja

o kuinka henkilö sitoutuu työtehtäviinsä. työyhteisönsä tavoitteisiin ja arvoihin

4. Työsuorituksen arviointiasteikko

Kukin työsuorituksen arviointitekijä (edellä esitetyt alakohdat) arvioidaan seu- raavalla asteikolla pistein 1- 4.

4. erinomainen suoriutuminen: henkilö ylittää selvästi arviointitekijälle ase- tetut vaatimukset ja tavoitteet.

3. hyvä suoriutuminen: henkilö ylittää arviointitekijälle asetetut vaatimukset ja tavoitteet.

2. normaali suoriutuminen (perustaso): henkilö suoriutuu normaalisti arvi- ointitekijälle asetetuista vaatimuksista ja tavoitteista.

1. välttävä suoriutuminen: henkilö alittaa arviointitekijälle asetetut vaati- mukset ja tavoitteet.

Oletuksena on se. että kukin työntekijä suoriutuu hänelle annetuista tehtävistä normaalisti. Tällöin arviointi on asteikon tasolla 2. Poikkeamat normaalista työ- suorituksesta ylös tai alaspäin tulee aina kirjallisesti perustella.

5. Henkilökohtaisen palkanosan muodostuminen käytännössä

Henkilökohtaista palkanosaa muodostettaessa annetaan jokaisesta arviointite- kijästä (esim. 1.1. osaaminen) pisteitä 1 – 4. Kaikkien arviointitekijöiden pisteet lasketaan yhteen ja verrataan yhteispisteistä laadittuun prosenttitaulukkoon. Yhteispisteiden perusteella muodostuu henkilökohtaisen palkanosan prosentti- osuus.

Henkilökohtainen palkanosuus määritellään siis prosentteina työntekijän tehtä- väkohtaisesta peruspalkasta.

6. Arviointimenettely

Työntekijän henkilökohtaista työsuoritusta arvioidaan ja suoritustasoa tarkastel- laan vuosittain. Esimies. jonka tulee tuntea työntekijän työ ja jonka tehtäviin kuuluu alaisen työtehtävien antaminen ja valvonta. tekee suoritusarvioinnin ja tekee ehdotuksen arviointituloksesta ja suoritustasosta linjajohtajalle. Jos esi- mies ei tunne alaistaan tai hänen työtehtäviään. on varauduttava ottamaan kes- kusteluun mukaan sellainen esimies. joka tuntee alaisen ja hänen työnsä.

Kun kyse on työntekijäryhmistä. joilla on vaihtuvia esimiehiä keskustelevat he työsuorituksen arvioinnista sekä arvioivat yhdessä jokaisen ryhmän työntekijän. Näistä arvioista laaditaan kunkin työntekijän osalta suorituksen keskiarvo. joka tulee työntekijän työsuorituksen arvioksi. Työntekijän esimies kommunikoi ky- seisen arvion työntekijälle alla esitetyllä tavalla.

Työntekijä ja hänen esimiehensä käyvät suullisen keskustelun työsuorituksesta ennakolta sovittuna päivänä. Siinä käydään läpi molempien osapuolten näke- mykset työsuorituksesta. Jos arvioinnin lopputuloksesta on näkemysero. esi- miehen ja työntekijän tulee keskustella erikseen näkemyserojen perusteista. Poikkeamat normaalista työsuorituksesta ylös tai alaspäin tulee perustella jär- jestelmän sisältämillä kriteereillä. Mikäli työsuoritus alittaa esimiehen arvioinnin perusteella normaalin työsuorituksen. on esimiehen keskusteltava alaisen kanssa tarpeellisista kehittämistoimista.

Sekä työntekijä että esimies allekirjoittavat arvioinnin. Työntekijä voi halutes- saan ilmaista lomakkeessa. jos hän on tyytymätön esimiehen suorittamaan ar- viointiin. Mikäli työntekijä esittää perustellun pyynnön uudelle arviointikeskuste- lulle. käydään se uudelleen. Pyynnössä tulee yksilöidä. miltä osin työntekijä on arvioinnista erimielinen. Esimiehellä ja alaisella on mahdollisuus pyytää tällöin avustaja arviointikeskusteluun. Uutta keskustelua on pyydettävä ilman aihee- tonta viivytystä.

Mikäli työntekijä on edelleen perustellusti eri mieltä esimiehen arvioinnista. hä- nellä on oikeus saattaa arviointi ylemmän esimiehen tarkistettavaksi. Tällöin henkilöstöpäällikön tulee mahdollisuuksien mukaan olla paikalla.

Työnantaja vahvistaa henkilökohtaiset suoritusarvioinnit.

Arvioinnin käyttöön ottamisen tapahtuu vasta sen jälkeen. kun arvioinnin suo- rittavat esimiehet ovat saaneet riittävän koulutuksen tehtävään ja arvioinnista on työntekijöille tiedotettu.

Seuranta perustetaan järjestelmää käyttöön otettaessa ja siinä on tasalukuinen määrä (enintään 3+3) työnantajien ja työntekijäpuolen nimeämiä edustajia. Ar- viointiryhmän tehtävänä on arvioida säännöllisin ajoin järjestelmän yleistä toi- mivuutta ja läpinäkyvyyttä.

7. Suoritustason muutokset Xxxxxxxxx suoritustason laskiessa:

Jos arviointikeskusteluiden seurauksena henkilökohtainen palkanosa on pie- nempi kuin aiemmin. ei tämä kuitenkaan välittömästi vaikuta palkan määräyty- miseen. Esimiehen ja työntekijän välillä todetaan yhteiset toimenpiteet. joilla työsuorituksen tasoa voidaan parantaa sekä sovitaan uuden arvioinnin ajan- kohta. Ajan tulee olla mahdollisimman lyhyt mutta kuitenkin sopivassa suh- teessa sovittuihin toimenpiteisiin.

Mikäli suoritustaso ei ole palautunut ennalleen. muutetaan palkkausjärjestel- män mukainen laskennallinen palkka vastaamaan uutta arviointia vastaavaksi tämän keskustelun jälkeen ilmoitetusta ajankohdasta lukien. Työntekijän reaa- lipalkka ei kuitenkaan laske. vaan erotuksesta muodostetaan euromääräinen siirtolisä. jota yleiskorotukset eivät koske ja jota ei oteta huomioon laskettaessa työehtosopimuksen perusteella sovittuja tulevia palkankorotuksia.

Seuraavan kerran palkkakeskustelu käydään taas normaalin aikataulun mukai- sesti samaan aikaan kuin muiden työntekijöiden palkkakeskustelu.

Työterveyshuollossa todettu työkyvyn tilapäinen tai pysyvä aleneminen ja siitä johtuva muutos työsuorituksessa ei ole sellainen seikka. jonka vuoksi henkilö- kohtaiseen suoritukseen perustuvaa palkanosaa voidaan pienentää.

Linjajohtaja vahvistaa arviointitulokset.

8. Eräät erityistapaukset

Uudet työntekijät saavat lähtöpisteiksi 16. näistä voidaan esimiehen erityspe- rusteluista poiketa ylöspäin. Työntekijä arvioidaan enintään 6 kuukauden kulu- essa työsuhteen alkamisesta. Näin menetellään. vaikka työntekijä olisi määrä- aikainen tai tuntipalkkainen.

TEKNIIKAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ - TERMINOLOGIAA

Ammattitaito:

Työn kautta saatujen ammatillisten käytännön tietojen ja taitojen sekä alan työmenetelmien hallinta (ammattitehtävät)

Tehtävän edellytyksenä on alan ammatillinen tutkinto tai perustutkinto. joka tu- kee kyseisen tehtävän omaksumista. Tehtävään kuuluu paljon eriluonteisten tehtävien suorittamista. mutta ne opitaan työtä tehtäessä. Perehdytykseen käy- tetään huomattavasti enemmän aikaa kuin käytännön tehtävissä. koska erilai- set työmenetelmät opitaan sitä mukaa kuin tällaisia tehtäviä tulee vastaan. Teh- tävät ohjeistetaan tarkasti työnjohdon toimesta toimintalistoin tai vastaavin.

Ammatillisesti erikoistuneiden tietojen ja taitojen hallinta sekä työmene- telmien hallinta (vaativat ammattitehtävät)

Tehtävään vaaditaan erikoisalan tutkinto tai hyvin lähelle erikoisalaa oleva am- matillinen perustutkinto. Koulutuksen lisäksi tehtävässä edellytetään osaamista siten. että alussa työntekijän tulee saavuttaa ammattitehtävän taso. josta käy- tännön työkokemuksen ja perehdytyksen kautta hän saavuttaa vaativassa am- mattitehtävässä vaaditun tason. Vaativassa ammattitehtävässä edellytetään käytännön kokemuksen perusteella hankittujen kädentaitoihin perustuvien me- netelmien hyvää hallintaa. Vaativassa ammattitehtävässä työskentelevä vastaa omien tehtäviensä priorisoinnista sekä voi suunnitella osakokonaisuuksien to- teuttamista yhdessä työnjohdon kanssa.

Ammatillisesti erikoistuneiden tietojen ja taitojen sekä työmenetelmien syvällinen hallinta ja kehittäminen (erikoisammattitehtävät)

Tehtävään vaaditaan erikoisalan tutkinto tai hyvin lähelle erikoisalaa oleva am- matillinen perustutkinto. Erikoisammattitehtävässä edellytetään käytännön ko- kemuksen perusteella hankittujen kädentaitoihin perustuvien useiden menetel- mien syvällistä hallintaa ja uusien menetelmien kehittämistä. Erikoisammatti- tehtävä edellyttää työhön liittyvää itsenäistä suunnittelua ja toteuttamista työn- johdon valvonnassa. Erikoisammattitehtävässä työskentelevä suunnittelee osakokonaisuuksien toteuttamista sekä myös toteuttaa niitä itsenäisesti edel- lyttäen. että työnjohdolta tai taiteelliselta työryhmältä on saatu siihen hyväk- syntä.

Laaja-alainen kokonaisuuksien hahmottaminen ja hallinta (työnjohtotehtä- vät tai laajat teos- tai järjestelmäkokonaisuuksien vastuutehtävät)

Tehtävässä ammatilliset tiedot ja taidot ovat samalla tasolla kuin erikoisammat- titehtävässä. Tehtävässä itsenäisyys työskentelyssä lisääntyy. Tehtävässä tu- lee hallita oma laaja osaamisalue erittäin hyvin. mutta sen lisäksi edellytetään kokonaisvaltaista käsitystä organisaation ja sidosryhmien toiminnoista ja tuo- tantoprosesseista. Tehtävään liittyy tyypillisesti vastuu teoksesta omalla osaa- misalueella sekä sitä kautta mahdollinen työnjohtovastuu.

Syvällinen erityisosaaminen (esimiestehtävät tai asiantuntijatehtävät) Työntekijä kykenee jollakin tekniikan erityisalalla tunnistamaan ongelmia ja rat- kaisemaan niitä tehokkaasti. esimerkiksi havaitsemaan ja hahmottamaan suu- resta määrästä informaatiota (kirja. mittausdata. verkkosivu) olennaiset asiat.

Työntekijällä on kyseiseltä erityisosaamisen alalta paljon aikaisempaa hyvin jär- jestyksessä olevaa tietoa. Syvällinen erityisosaaminen on taitoa. joka kehittyy pitkällisen kokemuksen tai koulutuksen sekä sisäistyneen tiedon myötä. Syväl- linen erityisosaaminen edellyttää pitkällisen koulutuksen sekä käytännön koke- muksen perusteella hankittujen kädentaitoihin perustuvien menetelmien syväl- listä hallintaa ja uusien menetelmien itsenäistä kehittämistä. Tehtävä edellyttää laajojen kirjallisten tuotosten laatimiskykyä. esim. analyysit ja selvitykset.

Vuorovaikutustaidot:

Kirjallinen ja suullinen viestintä

• Perustaidot (tasot 1 – 3)

o Työntekijä laatii itsenäisesti erilaisia listoja. kuten tarvike-. toi- minto-. tilaus-. puute- ja sovituslistoja jne.

• Asiakokonaisuuksien suullinen ja kirjallinen esittäminen (taso 4)

o Työntekijä laatii erilaisia raportteja (faktojen dokumentointi). esim. kokousmuistiot. yksinkertaiset ohjeet ja suunnitelmat. reklamaa- tiot. tilaukset. riskikartoitukset jne.

• Analyysien ja selvitysten laatiminen ja esittäminen kirjallisesti (taso 5)

o Työntekijä laatii itsenäisesti esim. projektisuunnitelman. jossa analysoitu ja kuvattu nykytilanne. tavoitteet ja toimenpiteet. Laatii suunnitelmasta tiivistelmän ja pp-esityksen sekä esittelee sen eri ryhmille suomeksi ja englanniksi.

• Toisten asenteisiin vaikuttamista ja eri ryhmien ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista (taso 5)

o Työntekijä pyrkii omalla asenteellaan ja rakentavalla keskustelulla alaisensa kanssa tarvittaessa muokkaamaan tai korjaamaan alai- sen asennetta työhön.

o Työntekijä pyrkii löytämään yhteisen ratkaisun omien ja toisen kollegan alaisten välisessä ristiriitatilanteessa.

Kielitaito

• yhden vieraan kielen perustietojen ja –taitojen hallinta (tasot 1 – 3)

o peruskoulupohja

o suullisen yleiskielen hallinta

o keskeisen ammattisanaston hallinta

• yhden vieraan kielen ammattisanaston hallinta (taso 4)

o keskeisen teatterialan sanaston hallinta

o sujuva suullinen kielitaito

o kyky tuottaa kirjallista materiaalia esim. listoja. teosdokumentteja

• yhden vieraan kielen laaja sekä suullinen että kirjallinen hallinta (taso 5)

o hallitaan laaja-alaisesti taiteen tai tekniikan eri sanastot

o suoriudutaan neuvottelu- ja ongelmanratkaisutilanteissa sujuvasti vieraalla kielellä

Vastuu:

• vastuu oman työn suorittamisesta (taso 1)

o työntekijä vastaa siitä. että hänelle tehtäväksi annetut työt tulevat suoritetuiksi

• vastuu oman työn priorisoinnista (taso 2)

o työntekijä vastaa itse siitä. että hän suorittaa hänelle annetut työ- tehtävät asianmukaisessa järjestyksessä. esim. kiireellisim- mät/tärkeimmät tehtävät ensin

• vastuu oman työn itsenäisestä suunnittelusta ja kehittämisestä (taso 3)

o työntekijä suunnittelee itse esim. sen. millä tavoin suorittaa anne- tut työtehtävät sekä kehittää niiden suorittamista

• osateosvastuu (tasot 2-3)

o työntekijällä on vastuu teoksen osakokonaisuuden suunnittelusta ja toteuttamisesta itsenäisesti työryhmältä tai esimieheltä saadun toimeksiannon mukaisesti

o teoksen osakokonaisuudella tarkoitetaan esimerkiksi henkilönos- tojen suunnittelua ja toteuttamista. lisää esimerkkejä xxxx jne.

• osaston työn suunnittelu- ja koulutusvastuu (taso 5)

o työntekijä vastaa yhteistyössä päällikön kanssa osaston työn ja/tai koulutuksen suunnittelusta

• osavastuu osaston taloudellisesta vastuusta (taso 5)

o työntekijällä on taloudellinen vastuu omalta vastuualueeltaan. jol- loin tehtävään kuuluu budjetointi ja kustannusten seuranta

• kokonaisvastuu (tasot 4-5)

o seuraavat elementit sisältyvät kokonaisteosvastuuseen:

▪ työnjohto

▪ ryhmän työn suunnittelu (työvoiman käyttö. aikataulutus. työohjeiden laadinta)

▪ teoksen dokumentointi

▪ materiaalien/tarvikkeiden/laitteiden hankintaesityksen laa- timinen ja tilaaminen

▪ neuvottelut työryhmän kanssa

▪ neuvottelut ja kokoukset muiden sidosryhmien kanssa

o seuraavat elementit sisältyvät järjestelmävastuuseen:

▪ hallitsee järjestelmän hyvin. siten että kykenee perehdyttä- mään järjestelmän käytössä muita

▪ kykenee poistamaan tai ohittamaan järjestelmän vikatilan- teen itsenäisesti

▪ käyttää järjestelmää ainoana henkilönä harjoituksissa ja esityksissä

▪ vastuu kokonaisuudesta. sen ylläpidosta ja kehittämisestä

Muut taidot ja vastuut

• Työnjohtotaidot ja –vastuu (taso 4): Tehtävään voi sisältyä työnjohtovas- tuuta joko pysyvästi tai väliaikaisesti. Työnjohtotehtäviin kuuluvat mm.

o päätösten tekeminen. vastuun kantaminen ja jakaminen

o alaisten työn suunnittelu. johtaminen ja seuranta

o työyhteisön hyvinvoinnin ja työskentelyilmapiirin ylläpitäminen ja kehittäminen avoimella. oikeudenmukaisella. luotettavalla ja joh- donmukaisella toiminnalla

• Esimiestaidot ja –vastuu (taso 5): Esimiesvastuuseen sisältyy työnjohto- vastuun lisäksi mm.

o alaisten osaamisen kehittäminen

o työn laadun ja tulosten seuranta

o alaisten tukeminen. kannustaminen ja motivoiminen tavoitteiden saavuttamisessa

o myönteisen. toimivan ja aikaansaavan työyhteisön luominen

o kehityskeskustelujen käyminen

o hallinnolliset tehtävät

TEHTÄVÄNKUVAUSLOMAKE

tehtävän vaativuuden arviointia varten

A. Tehtävän perustiedot

Työnantaja:

Suomen Kansallisoopperan säätiö

Tehtävä:

Yksikkö:

Esimies:

Tehtävän hoitaja/työn- tekijä:

B. Tehtävän yleiskuvaus

1. Tehtävän pääasiallinen sisältö

Tehtävän sisältöä kuvataan lyhyesti. luetteloiden max 5-6 keskeisintä tehtäväaluetta. Yksit- täisiä työvaiheita ei luetella. [Päälliköt yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa laativat kullekin tehtävälle toimenkuvan/tehtävämäärittelyn. joka käydään sen jälkeen yhdessä työntekijän kanssa läpi]

C. Vaativuuskriteerit

1. Tiedot ja taidot

Koulutus (rastitetaan vain yksi kohta eli soveltuvin vaihtoehdoista) alan ammatillinen perustutkinto 1. 2. 3. 4.

ammattikorkeakoulututkinto 5

yliopisto/korkeakoulututkinto 5

Ammattitaito (rastitetaan vain yksi kohta eli soveltuvin vaihtoehdoista)

Työ edellyttää

työn kautta saatujen ammatillisten käytännön tietojen ja taitojen sekä alan työmenetelmien hallintaa 1

ammatillisesti erikoistuneiden tietojen ja taitojen sekä työmenetelmien hallintaa 2 ammatillisesti erikoistuneiden tietojen ja taitojen sekä työmenetelmien syvällistä hallintaa

ja kehittämistä 3

laaja-alaista kokonaisuuksien hahmottamista ja hallintaa 4 syvällistä erityisosaamista 5

Vuorovaikutustaidot (rastitetaan vain yksi kohta eli soveltuvin vaihtoehdoista)

Tehtävä edellyttää

suullisen ja kirjallisen viestinnän perustaitoja 1. 2. 3 asiakokonaisuuksien suullista ja kirjallista esittämistä 4

itsenäisesti luotujen analyysien ja selvitysten esittämistä suullisesti ja kirjallisesti 5 toisten asenteisiin vaikuttamista ja eri ryhmien ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista

Kielitaito (rastitetaan vain yksi kohta eli soveltuvin vaihtoehdoista) perustietoja ja -taitoja yhdestä vieraasta kielestä 1. 2. 3 ainakin yhden vieraan kielen ammattisanaston hallitsemista 4

ainakin yhden vieraan kielen laajaa sekä suullista että kirjallista hallitsemista 5

Muut taidot Tehtävä edellyttää

työnjohtotaitoja 4

esimiestaitoja 5

2. Vastuu

Tehtävä sisältää (rastitetaan kaikki soveltuvat kohdat) oman työn suorittamisvastuuta 1

oman työn priorisointivastuuta 2

oman työn itsenäistä suunnittelu- ja kehittämisvastuuta 3 osateosvastuuta 2. 3

kokonaisvastuuta (esim. kokonaisteosvastuu. järjestelmävastuu) 4 työnjohtovastuuta 4

osaston työn suunnittelu- ja koulutusvastuuta 5 osavastuuta osaston taloudellisesta vastuusta 5 esimiesvastuuta 5

D. Allekirjoitukset

Päiväys:

Esimies: Työntekijä:

TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI
Vaativuusluokka:	Perustelut:

HENKILÖKOHTAISEN SUORIUTUMISEN VAIKUTUS HENKILÖKOHTAISEN PALKAN- OSAN MÄÄRÄYTYMISEEN

Hensupisteet	Vaikutus
9	5 %
10	7 %
11	8 %
12	10 %
13	12 %
14	14 %
15	15 %
16	17 %
17	18 %
18	19 %
19	20 %
20	21 %
21	22 %
22	23 %
23	24 %
24	25 %
25	26 %
26	27 %
27	28 %
28	29 %
29	30 %
30	32 %
31	33 %
32	34 %
33	36 %
34	37 %
35	38 %
36	40 %

LIITE 2: PÄIVÄTEKNIIKAN TEHTÄVÄNIMIKKEET ‌

Suomen kansallisoopperan ja -baletin päivätekniikan 1.4.2014 voimassa olevat tehtävänimikkeet

• Xxxxxxx

• Hatuntekijä

• Koruntekijä

• Lavastemaalari

• Lavastemaalari (teosvastaava)

• Lavastemetallimies

• Lavastepuuseppä

• Lavasteverhoilija

• Ompelija

• Pukuvaraston hoitaja

• Tarpeistonvalmistaja

• Vaatturi

• Värjäri

Tämä liite ei ole osa työehtosopimusta. Työnantaja vahvistaa kulloinkin voi- massa olevat tehtävänimikkeet.

LIITE 3: PÄIVÄTEKNIIKAN TUNTIPALKKAISIA TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET ‌

1 § Soveltamisala

Suomen kansallisoopperan ja -baletin päivätekniikan tehtäväryhmittelyn mukai- siin työtehtäviin työsuhteeseen palkattuihin tuntipalkkaisiin työntekijöihin. joiden säännöllinen työaika on keskimäärin vähintään 20 tuntia viikossa. sovelletaan tämän työehtosopimuksen seuraavia määräyksiä soveltuvin osin:

2 § Työrauhavelvoite

3 § Työnjohto ja valvonta

4 § Työsuhteen alkaminen ja päättyminen

5 § Työntekijän ja työnantajan tehtävät ja velvollisuudet

6 §:n viides ja kuudes kappale (säännöllisen työajan pidentäminen) 13 § Lisätyö ja siitä maksettava korvaus

14 § Ylityö ja siitä maksettava korvaus 18 § Hätätyö

22 § Lomaraha

Xxxxxxxxx ei suoriteta lomakorvauksiin. 34 § Palkanmaksu

39 § Järjestäytymisvapaus

40 § Jäsenmaksuperintä

42 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Työajan ja lepoaikojen osalta sovelletaan tämän työehtosopimuksen II luvun ja liitteiden määräyksiä soveltuvin osin.

Työntekijälle ei saa ilman hänen suostumustaan määrätä alle 4 tunnin vuoroa.

2 § Tuntipalkan laskeminen

Tuntityöntekijän vähimmäistuntipalkka saadaan jakamalla liitteen 1. mukaan määräytyvä kuukausipalkkapalkka tämän työehtosopimuksen 16 §:n mukai- sesti. Tuntipalkan tulee vastata vähintään kyseisen tehtäväryhmän vähimmäis- palkkaa.

3 § Sairauspoissaolo

Jos työntekijä on osoittanut asianmukaisesti hyväksytyllä lääkärintodistuksella olevansa kykenemätön suorittamaan työtään. ja ellei tauti tai tapaturma ole sat- tunut oloissa. jotka ovat työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaisen sairausajan palkan maksamisen esteinä. hänelle maksetaan työsuhteen kestäessä sairaus- ajan palkkaa saman kalenterivuoden kuluessa seuraavasti:

Jos hänen työsuhteensa on jatkunut vähintään 30 kalenteripäivää välittömästi ennen sairauspoissaoloa. täysi palkka 14 kalenteripäivän pituiselta ajanjaksolta.

Sairausajan palkkaa maksetaan kalenterijakson puitteissa kuitenkin vain niiltä päiviltä. jotka sairauden aikana olisivat olleet työtuntijärjestelmän mukaisia työ- päiviä.

Mikäli työaika eri työpäivinä ja työviikkoina vaihtelee. arvioidaan keskimääräi- nen työaika sairautta edeltävän 60 kalenteripäivän työpäivien työajan keskiar- von mukaan.

Työntekijälle voidaan myöntää palkallista sairauspoissaoloa lääkärintodistusta vaatimatta enintään kolme päivää. jos sairaudesta esitetään työnantajan hyväk- symä työterveyshoitajan todistus.

4 § Vuosiloma

Vuosiloman pituus määräytyy tämän työehtosopimuksen 19 §:n mukaan. Vuo- siloman pituus määräytyy sen mukaan kuinka kauan työntekijä on ollut ooppe- ran palveluksessa.

Vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus lasketaan vuosilomalain 11 §:ssä tarkoi- tetulla tavalla.

5 § Arkipyhäkorvaus

Itsenäisyyspäivältä ja muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta vapunpäivältä maksetaan työntekijälle arkipyhäkorvauksena seitse- män tunnin palkka edellisen palkanmaksukauden säännöllisen työajan keski- tuntiansion mukaan riippumatta siitä. onko työntekijä ollut edellä mainittuina päi- vinä työssä vai vapaana.

Korvaus itsenäisyyspäivältä maksetaan työntekijälle edellyttäen. että hän on ol- lut työnantajan työssä vähintään kuusi tosiasiallista työpäivää ennen itsenäi- syyspäivää. eikä hän ole ollut poissa työstä itsenäisyyspäivää edeltävänä tai sen jälkeisenä työpäivänä.

Arkipyhäkorvausta ei kuitenkaan makseta. jos työntekijä on ollut arkipyhäkor- vausta edeltävänä tai sen jälkeisenä työpäivänä työstä poissa luvatta tai työn- antajan luvalla palkatta kummankin edellä mainituista päivistä.

Osa-aikaiselle työntekijälle maksetaan edellä mainitusta poiketen arkipyhäkor- vaus sen tuntimäärän mukaan. mikä ilman 1. kohdassa mainittua päivää olisi ollut hänen säännöllistä työaikaansa.

LIITE 4: SOPIMUS PÄIVÄTEKNIIKAN VUOSIVAPAASTA ‌

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee jokaista Suomen kansallisoopperan ja -baletin päivätek- niikan työntekijää. Sopimus ei koske tuntityöntekijöitä eikä niitä määräaikaisia työntekijöitä. jotka ovat olleet Kansallisoopperassa ja -baletissa yhtäjaksoisesti alle vuoden. Mikäli määräaikaisen työntekijän työsuhde kestää yhtäjaksoisesti yli vuoden. hän kuuluu sopimuksen piiriin.

2 § Sopimukseen sisältyvä lisätyövelvoite

Sopimuksen piiriin kuuluva työntekijä sitoutuu tekemään tämän työehtosopi- muksen luvussa 2 ja liitteessä 4 säädetyn työajan lisäksi lisätyötä vuosittain 20 tuntia 10 kuukauden aikana. 10 tuntia syyskaudella ja 10 tuntia kevätkaudella.

Kyseinen lisätyömäärä on viikoittaisen 40 työtunnin lisäksi tehtyä lisätyötä. jonka tasoitusjakso on 1-6 kuukautta. eli syyskausi tai kevätkausi. Työntekijä sopii henkilökohtaisesti esimiehensä kanssa tuntien tekemisestä. Esimiehen on ilmoitettava vähintään 2 viikkoa aikaisemmin kyseisestä työstä työntekijälle. Li- sätyö sijoitetaan työpäivän alkuun tai loppuun ja lisätyön tekemisen järjeste- lyistä voidaan myös sopia edellä olevasta ja työehtosopimuksen liitteen 4 mää- räyksistä poikkeavasti työntekijäkohtaisesti.

Lisätyön tekemistä seurataan tuntiseurantalistassa omalla sarakkeellaan.

3 § Vuosivapaan kerryttäminen

Tällä sopimuksella ei muuteta niiden työntekijöiden oikeutta vuosivapaaseen. jotka ovat sen jo työehtosopimuksen ja sen siirtymäsäännösten puitteissa an- sainneet.

Edellä esitetty lisätyö korvataan vuosilomaan liittyen vuosivapaana niille työn- tekijöille. joiden työsuhde on alkanut tai alkaa 1.1.1997 jälkeen.

Täysi vuosiloma ja vuosivapaa ovat yhteensä 61 kalenteripäivää vuodessa.

Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan. Vuosilomalain 7 §:n mukaiset työssäolopäivien veroiset päivät ja tämän työehtosopimuksen V luvun mukaiset työlomapäivät kerryttävät vuosivapaaseen oikeuttavaa palvelusaikaa. lukuun ottamatta että vuosivapaata ei kerry äitiys-. erityisäitiys-. isyys- eikä vanhem- painvapaan ajalta.

Mikäli lomanmääräytymisvuoteen ei sisälly täyteen lomaan oikeuttavaa palve- lusaikaa. tehdään loman vähennystä vastaava vuosivapaan vähennys.

4 § Tarkasteluhetki

Vuosivapaan kertymistä vuosittain seurataan lakisääteisen vuosiloman kertymi- sen yhteydessä samalla ajanjaksolla lomanmääräytymisvuoden mukaan eli ke- sää edeltävän maaliskuun 31 päivän tilanteesta.

5 § Täyden vuosivapaan kertyminen

Täysi vuosivapaa kertyy työntekijälle asteittain työssäolokuukausien mukaan viidessä vuodessa seuraavasti:

Vuosilomaoikeus 24 – 30 päivää/vuosi (eli 2 pv – 2.5 pv/kk)

oopperan työsuhteiden yhteiskeston mukaan kertyvät vuosivapaapäivät

1 vuosi	12 kk * 0.500 pv/kk	= 6 kalenteripäivää
2 vuosi	12 kk * 0.917 pv/kk	= 11 kalenteripäivää
3 vuosi	12 kk * 1.333 pv/kk	= 16 kalenteripäivää
4 vuosi	12 kk * 1.750 pv/kk	= 21 kalenteripäivää
5 vuosi	12 kk * 2.167 pv/kk	= 26 kalenteripäivää

Vuosilomaoikeus 36 päivää/vuosi (eli 3 pv(kk)

oopperan työsuhteiden yhteiskeston mukaan kertyvät vuosivapaapäivät

1 vuosi	12 kk * 0.417 pv/kk	= 5 kalenteripäivää
2 vuosi	12 kk * 0.750 pv/kk	= 9 kalenteripäivää
3 vuosi	12 kk * 1.083 pv/kk	= 13 kalenteripäivää
4 vuosi	12 kk * 1.333 pv/kk	= 16 kalenteripäivää
5 vuosi	12 kk * 1.583 pv/kk	= 19 kalenteripäivää

6 § Sairauden vaikutus lisätyövelvoitteeseen. vuosivapaan kertymiseen ja ajankohtaan

Sairauspäivät lasketaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi ja sairaus ei vä- hennä vuosivapaaoikeutta. Jos työntekijä on sairaana kuukauden työpäivistä puolet tai sitä enemmän. ei työntekijällä ole velvoitetta tehdä kyseisen kuukau- den osalta kahden tunnin lisätyötä. Työntekijän sairastuminen ei oikeuta vuosi- vapaan ajankohdan siirtämiseen.

7 § Vuosivapaan pitäminen vapaana

Vuosiloma ja vuosivapaa pidetään. mikäli mahdollista. yhtäjaksoisesti. Työnte- kijäkohtaisesti voidaan sopia vapaan pitämisestä erillisissä jaksoissa. Tämä mahdollistaa sen. että eri osastot voivat tarvittaessa toimia 11 kk vuodessa. Työnantajalla on ensisijainen oikeus määrätä vuosiloman ja vuosivapaan pitä- misen ajankohta.

8 § Vuosivapaan korvaaminen työsuhteen päättyessä

Mikäli kertyneitä vuosivapaapäiviä ei voida antaa työntekijälle vapaana. ne kor- vataan rahana työsuhteen päätyttyä. Vuosivapaa on mahdollista antaa va- paana myös irtisanomisajan kuluessa.

9 § Lomaraha

Vuosivapaa ei oikeuta lomarahaan.

10 § Vuosivapaasopimuksen voimassaolo

Tämä työehtosopimuksen osana toteutettava sopimus päivätekniikan vuosiva- paasta astuu voimaan 1.4.2008 ja on määräaikaisena voimassa tämän työeh- tosopimuksen sopimuskauden loppuun.

11 § Työntekijäkohtainen tilanne sopimuksen astuessa voimaan

Tämän sopimuksen astuessa voimaan todetaan yhteisesti ne tämän työehtoso- pimuksen piiriin kuuluvat päivätekniikan työntekijät. joilla tämän sopimuksen mukaan kuuluu oikeus kerryttää vuosivapaata. Kunkin työntekijän kohdalla huo- mioidaan Suomen kansallisoopperan ja -baletin ja Oopperan tekniikan ammat- tiosasto ry:n välillä 2. helmikuuta 2005 solmitun sopimuksen soveltamisen ai- kana kerrytetyt vuosivapaat.

LIITE 5: PAIKALLINEN SOPIMINEN ‌

Työehtosopimusmääräyksissä mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista seuraavasti:

• Sopijapuolia ovat työnantaja ja työntekijä ja luottamusmies

• Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo niitä työntekijöitä. joita luottamusmies edustaa

• Sopimus on tehtävä kirjallisesti

• Sopimus voidaan tehdä olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajan

• Toistaiseksi voimassa olevan paikallisen sopimuksen irtisanomisaika on 6 viikkoa. ellei paikallisessa sopimuksessa ole muuta sovittu

• Määräaikaisessa sopimuksessa voidaan sopia irtisanomisajasta

• Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä

• Paikallinen sopimus on osa työehtosopimusta.

LIITE 6: LUOTTAMUSMIESSOPIMUS ‌

1 § Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on edistää Teatteri- ja mediatyönte- kijöiden liitto Teme ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välillä solmitun Suomen kansallisoopperan ja -baletin päivätekniikan työehtosopimuksen nou- dattamista. työnantajan ja työntekijän välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoi- tuksenmukaista. oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä sekä työrauhan yl- läpitämistä.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan työntekijää. jonka Teme ry:hyn järjestäyty- neet päivätekniikan työntekijät ovat yhdessä valinneet edustajakseen hoita- maan tässä liitteessä mainittuja tehtäviä.

2. Luottamusmiehen tulee olla Oopperan ja Baletin palveluksessa oleva työn- tekijä. joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtosopi- mukseen sidotun työntekijäliiton jäsen.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Teme ry:hyn järjestäytyneet työntekijät valitsevat päivätekniikan työntekijöi- den luottamusmiehen sekä varaluottamusmiehen. Vaali voidaan suorittaa myös työaikana ja -paikalla. mikäli vaalin järjestäminen ei häiritse työntekoa eikä Oopperan ja Baletin toimintaa.

2. Valitusta luottamusmiehestä on kirjallisesti ilmoitettava Oopperalle ja Bale- tille. Luottamusmiehen toimikausi on kaksi (2) vuotta. Uuden luottamusmie- hen toimikausi alkaa kalenterivuoden alusta.

4 § Luottamusmiehen tehtävät

Luottamusmiehen tehtävänä on

1. edustaa Suomen kansallisoopperan ja -baletin päivätekniikan työehtosopi- muksen soveltamista sekä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asi- oissa niitä työntekijöitä. jotka ovat hänet valtuuttaneet

2. välittää luottamusmiestoimintaan liittyviä tietoja ja ilmoituksia Oopperan ja Baletin. liiton ja työntekijöiden välillä. ja

3. osaltaan toimia Oopperan ja Xxxxxxx ja henkilöstön välisten suhteiden ja neu- vottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

5 § Tietojen ja selvitysten saanti

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada yhteistoimintalain (1333/2021) 11 §:n mukaiset tiedot ja saada haltuunsa näitä koskevat selvitykset, mikäli niitä valmistetaan Oopperan ja Baletin käyttöön.

Soveltamisohje

Tiedoilla tarkoitetaan tilastotietoja.

Selvityksillä tarkoitetaan paitsi valmiita tutkimuksia myös sellaisia tietoja, jotka voidaan erikseen selvittää Oopperan ja Baletin hal- lussa olevasta sen itsensä valmistamasta aineistosta.

Henkilötietojen luovuttamisessa noudatetaan mitä kulloinkin voimassa ole- vassa tietosuojalainsäädännössä on säädetty.

Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten annetut tiedot luottamuksellisina.

2. Jos syntyy erimielisyyttä tai epäselvyyttä työntekijän palkasta tai muista työ- suhteeseen liittyvistä asioista. luottamusmiehen tulee saada kaikki kysy- myksessä olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

6 § Luottamusmiehen asema

1. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan työehto- ja työsopimusten työ- suhdetta koskevia määräyksiä ja sopimuksia. työehtoja. työaikaa. työnjoh- don määräyksiä sekä muita työsuhteesta johtuvia velvoitteita.

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa siirtää ilman hänen suostumustaan toiseen tehtävään. jonka palkkaus on hänen aikaisemman tehtävänsä palkkausta huonompi. eikä luottamusmiestehtä- vän vuoksi irtisanoa tehtävästään.

3. Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen työsopimuksen vain työsopimus- laissa säädetyin perustein (viittausmääräys).

7 § Luottamusmiehen toimitilat

Luottamusmiehelle on pyrittävä järjestämään käyttöön asianmukaiset tavan- omaiset toimisto- ja tietoteknisetvälineet. työsähköposti. sekä sopiva tila. jossa hän voi säilyttää luottamusmiestehtävien hoitamista varten tarvittavia asiakirjoja ja toimistovälineitä.

8 § Luottamusmieskorvaus

Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävien hoitamisesta ansion- menetyksestä erilliskorvaus, jonka suuruus on 216,36 euroa kuukaudessa ja 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 220,69 eu- roa kuukaudessa.

Luottamusmiestehtävät hoidetaan ensisijaisesti luottamusmiehen omien työ- tehtävien ohella.

Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella. maksetaan näin menetetystä ajasta lisätyökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Xxxxx luottamusmiehelle voitaisiin suorittaa matkakustannusten korvaukset Oopperan ja Xxxxxxx matkustussäännön mukaisesti. edellytetään. että matkasta on sovittu luottamusmiehen ja työnantajan kesken. ja että matka on välttämätön luottamusmiestoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamiselle.

9 § Luottamusmiehen koulutus

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua sel- laiseen liittojen yhteisesti hyväksymään koulutukseen. mikä on omiaan lisää- mään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto TEME ry

Pieni Roobertinkatu 16, 2. krs

00120 Helsinki

Puh. 040 675 2787

xxx.xxxx.xx

Suomen kansallisooppera ja -baletti

Puh. 09 4030 21

Xxxxxxxxxxxxx 00

PL 176, 00251 Helsinki xxxxxxxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 3

Document Metadata