LIEKSAN KAUPUNKI, NURMEKSEN KAUPUNKI, JA VALTIMON KUNTA

Kuntajakoa esitetään muutettavaksi siten, että Nurmeksen, Lieksan ja Valtimon kunnat yhdistyvät uudeksi Pielisjärveksi. Teknisesti Nurmeksen ja Valtimon kunnat yhdistyvät Lieksan kaupunkiin (kuntanro 422). Jatkossa yhdistyneestä kaupungista käytetään termiä ”uusi kaupunki”.

1.2. Sopimuksen sitovuus, voimaantulo ja henkilöstön asema ‌

Tämä yhdistymissopimus astuu voimaan valtuustojen valtioneuvostolle tekemästä yh- distymisesityksestä alkaen. Uusi kunta aloittaa toimintansa 1.1.2017 ja yhdistymissopi- mus on voimassa kuntarakennelain mukaisesti kolme vuotta eli vuoden 2019 loppuun saakka.

Kuntarakennelain 29 §:n mukaisesti henkilöstöä koskeva irtisanomissuoja alkaa 1.1.2017 ja kestää viisi (5) vuotta vuoden 2021 loppuun saakka.

1.3. Uuden kunnan nimi ja vaakuna ‌

Uuden kaupungin nimi on Pielisjärvi ja se ottaa käyttöön Pielisjärven kunnan aiemman vaakunan.

2. KUNTIEN YHDISTYMISEN EDELLYTYKSET JA TAVOITTEET ‌

2.1. Kuntajaon muuttamisen edellytykset ‌

Kuntarakennelain 4 §:n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2

§:ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa:

1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämi- sestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;

2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;

3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai

4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

Yhdistyvien kuntien valtuustot katsovat kuntaliitoksen täyttävän kuntarakennelain 4 §:n asettamat edellytykset.

2.2. Yhdistymisen visio ‌

Kuntarakennelain 2 §:n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodos- tuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudel- liset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden pal- velujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.

Visio uudelle kaupungille vuoteen 2025:

”Pielisjärvi on elinvoimainen, itäsuomalainen seutukaupunki, joka luo jokaiselle kuntalai- selle hyvinvoinnin edellytykset toteuttamalla perustehtäväänsä hyvin. Edellytyksiä luomme onnistuneella ja monialaisella elinvoimapolitiikalla sekä verkostorakenteella, joka hyödyntää olemassa olevaa, kehittyvää infrastruktuuria, palvelurakennetta ja tieto- tekniikkaa”

2.3. Tavoitteet ‌

Kuntajaon muutoksen lähtökohtana ovat kaikkien kolmen kunnan lähi- ja peruspalvelui- den turvaaminen myös tulevaisuudessa. Myös uuden kaupungin elinvoiman kehittämi- nen laajasti on kuntajaon muutoksen taustalla.

Sopijakuntien yhdistymisen päätavoitteena on, että uudesta kaupungista kehittyy vahva, toimintakykyinen ja elinvoimainen kaupunki, joka myös tulevaisuudessa kykenee tuot- tamaan ja järjestämään kuntalaisilleen laadukkaat lähi- ja peruspalvelut. Uusi kaupunki on myös vahvempi toimija alueen edunvalvonnassa ja yritystoiminnan kehittämisessä.

Uuden kaupungin hyödyt voidaan saavuttaa panostamalla yhdistymisen hyvään johta- miseen ja toteuttamiseen, jota arvioidaan yhdistymissopimuksen voimassaolon ajan. Uudessa kaupungissa tullaan työskentelemään myös yhteisen tavoitetilan mukaisesti seuraavien asioiden eteen:

1. Vahvistetaan alueen elinvoimaa, jossa korostuvat erityisesti yritys- ja liiketoi- minta, työllisyys sekä metsä- ja bioenergian osaaminen. Uusi kaupunki on ainut- laatuinen kokonaisuus matkailua, maataloutta ja teollisuutta.

2. Hillitään toimintamenojen kasvua ja huolehditaan talouden tasapainosta, jotta myös tulevaisuudessa peruspalvelut on mahdollista tuottaa/järjestää kuntalaisille.

3. Puretaan päällekkäistä hallintoa ja palvelutuotantoa sekä siirretään vapautu- via resursseja tarpeen mukaan palveluihin, jossa palvelutarpeet tiedetään kasva- van.

4. Kehitetään henkilöstöjohtamista ja hyödynnetään henkilöstön eläkepoistuma palvelutarpeiden mukaisesti maksimaalisesti.

5. Turvataan perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen saatavuus ja laatu paikallisesti osana laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta.

6. Elinvoiman ja väestökehityksen turvaamiseksi uusi kaupunki vaikuttaa aktiivi- sesti omilla toimenpiteillä toisen asteen (yleissivistävä, ammatillinen, aikuiskou- lutus) koulutuksen turvaamiseen ja jatkokehittämiseen alueella.

7. Sivistystoimen osalta tulee rakentaa uusi malli, josta tässä tapauksessa käyte- tään nimeä monikerroskampus.

8. Toimivien peruspalveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi palvelujärjes- telmät sovitetaan yhteen asiakaslähtöisesti seuraavien periaatteiden mukaisesti:

o Lakisääteiset peruspalvelut turvataan lähipalveluina kuntalaisille nykyisissä kolmessa kuntakeskuksessa

o Palvelun lähtökohtana on asiakkaiden/kuntalaisten palvelutarpeisiin vas- taaminen yhtenäisin perustein uuden kaupungin alueella

o Palveluja koskevat päätökset tehdään lähellä kuntalaista. Tämä pyritään varmistamaan mahdollisimman matalalla organisaatiolla ja nopeilla toimin- tatavoilla

2.4. Uuden kaupungin strategian valmistelu ‌

Uuden kaupungin strategia laaditaan kolmivaiheisessa prosessissa:

• Strategian ensimmäiset linjaukset tehdään tässä yhdistymissopimuksessa. Nämä linjaukset koskevat elinvoimaa, lähi- ja peruspalveluita sekä talouden tasapainoa.

• Tämän sopimuksen linjauksia tarkennetaan yhdistymishallituksen johdolla vuo- den 2015 aikana yhteistyössä nykyisten valtuustojen kanssa

• Uuden kaupungin strategia päätetään uudessa valtuustossa vuonna 2017.

3. YHDISTYMISHALLITUS ‌

3.1. Yhdistymishallituksen toimivalta ‌

Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 §:n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kaupungin toiminnan ja hallinnon järjestämisen val- mistelusta siihen saakka, kunnes yhteiset kuntavaalit on käyty ja uuden kaupungin kau- punginvaltuusto on valittu.

Yhdistymishallitus päättää uutta kaupunkia koskevista yhteisistä asioista. Asiat, joilla voidaan nähdä olevan vaikutuksia uuden kaupungin toimintaan ja talouteen, tulee saat- taa yhdistymishallituksen käsiteltäviksi.

3.2. Yhdistymishallituksen kokoonpano ‌

Yhdistymishallitukseen valitaan 16 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet tasa- arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallituksen paikkajako on seuraava:

Lieksa: 8 paikkaa,

Nurmes: 5 paikkaa

Valtimo: 3 paikkaa

Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan Lieksasta, ensimmäisen va- rapuheenjohtajan Nurmeksesta, toisen varapuheenjohtajan Valtimolta.

Kuntien valtuustojen tulee kokoontua valitsemaan yhdistymishallituksen jäsenet ja vara- jäsenet kahden viikon kuluessa siitä, kun valtuustot ovat tehneet päätökset yhdistymis- esityksestä valtioneuvostolle. Yhdistymishallituksen kokoonpano tullaan päättämään kuntakohtaisesti kuntien valtuustojen toimesta edellisten kunnallisvaalien kuntakohtais- ten tulosten mukaan.

3.3. Yhdistymishallituksen valmistelu

Yhdistymishallituksen ja sen alaisten jaostojen valmistelijoina ja esittelijöinä toimivat kuntajohtajat nimetyillä vastuilla. Vastuut määritellään vuoden 2014 loppuun mennessä. Heidän avukseen yhdistymishallitus nimeää valmistelevat viranhaltijat ja sihteerin.

Yhdistymishallituksen alaisina valmistelevina toimieliminä tulee toimimaan kehittämisja- osto ja henkilöstöjaosto. Kummankin jaoston paikkamäärä tulee olemaan kuusi.

Kehittämisjaoston puheenjohtajuus on Nurmeksella, varapuheenjohtajuus Lieksalla se- kä toinen varapuheenjohtajuus Valtimolla. Henkilöstöjaoston puheenjohtajuus on Valti- molla, varapuheenjohtajuus Lieksalla sekä toinen varapuheenjohtajuus Nurmeksella.

Kummankin jaoston paikkajako on seuraava: Lieksa 3, Nurmes 2, Valtimo 1.

3.4. Yhdistymishallitus ja kuntien hallitukset

Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään.

Liittyvien kuntien hallitukset toimivat vuosina 2015–2016 käyttäen sitä päätösvaltaa, joka kunnanhallitukselle lainmukaisesti kuuluu. Kuntien yhdistymistä koskevan valtio- neuvoston päätöksen tekemisen jälkeen yhdistyvien kuntien viranomaiset eivät saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uutta kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättä- minen olisi yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista.

4. UUDEN KUNNAN HALLINNON JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET ‌

4.1. Uuden kunnan johtamisjärjestelmä ‌

Uudelle kunnalle luodaan uusi lautakuntarakenne ja organisaatiorakenne sekä uudistu- mista tukeva johtamisjärjestelmä.

Kuntaliitoksen toteuttamisen tarkoituksena on uudistaa ja kehittää kuntien toimintatapo- ja yhteisenä kokonaisuutena.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja niitä johdetaan kokonaisuutena uu- dessa kunnassa (huom. tuleva lainsäädäntö)

Uuden kaupungin toimialarakenne tulee koostumaan

• keskushallinnosta,

• sosiaali- ja terveystoimesta, (valtakunnallinen linjaus vaikuttaa)

• sivistystoimesta

• tekninen- ja ympäristötoimesta.

Uuden kaupungin hallintoa hajautetaan uuden kaupungin alueelle, niin että otetaan huomioon uuden kaupungin ominaispiirteet. Tämä tarkoittaa, että entisen Nurmeksen kuntakeskuksessa ja Valtimon kuntakeskuksessa on yhdistymissopimuskauden ajan palvelutuotannon lisäksi myös jonkin toimialan ylin johto.

Toimialojen hallinto tullaan organisoimaan verkostomaisen toimintatavan periaatteiden mukaisesti, jossa hyödynnetään jo olemassa olevaa infrastruktuuria sekä otetaan huo- mioon uuden kaupungin maantieteellinen koko. Tämä tullaan tekemään osana uuden kaupungin yhdistymisen valmistelua. Keskushallinnon ja elinkeinopalveluiden keskus on Lieksan kuntakeskus.

Keskitetty hallinto kuuluu uudessa kunnassa yhteen paikkaan ja ottaa huomioon, että elinkeino- ja elinvoima-asiat ovat tärkeä osa uuden kaupunginhallituksen ja sen jaoston työtä.

Yksityiskohtaisen palvelutuotannon perustaksi luodaan verkostomainen rakenne ja pal- velutuotantoa kehitetään asiakkaiden ja kuntalaisten tarpeiden mukaan. Nämä toteutu- vat eri tavoin ja vahvuuksin uuden kaupungin alueella.

Aspa (asiakaspalvelu)- ja yhteispalvelukeskukset ovat osa keskushallintoa. Aspaa tul- laan hoitamaan keskitetyn sähköisen arkistoinnin, keskitetyn asiahallinnon, toimin- nonohjausjärjestelmien ja uusien järjestelmien avulla. Ne mahdollistavat asioiden hoi- don sekä etäämpää että lähellä asiakasta ja kuntalaista. Entisiin kuntakeskuksiin tulee omia Aspa-toimintoja kuntalaisen palveluita varten.

Aspa palvelee sekä kunnan sisäistä että ulkoista palvelua. Yhteinen Aspan kehittämi- nen ja rakentaminen aloitetaan heti vuoden 2015 alusta.

4.2. Luottamushenkilöorganisaatio ‌

Uuden kaupungin valtuusto on kuntalain mukaisesti 43 valtuutettua. Valtuusto aloittaa toimintansa välittömästi seuraavien kuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen.

Uuden kaupungin hallituksessa on 9 jäsentä ja varajäsentä. Uuden kaupungin lautakunnat ovat

▪ Keskusvaalilautakunta

▪ Tarkastuslautakunta

▪ Perusturvalautakunta (valtakunnallinen linjaus vaikuttaa)

▪ Sivistyslautakunta

▪ Tekninen lautakunta

▪ Ympäristö- ja rakennuslautakunta

Keskusvaalilautakunnassa on 5 jäsentä ja vähintään 5 varajäsentä, tarkastuslautakun- nassa 5 jäsentä ja 5 varajäsentä.

Muut lautakunnat vastaavat palveluiden järjestämisestä/tuottamisesta uudessa kaupun- gissa. Näissä lautakunnissa on 9 jäsentä ja 9 varajäsentä.

Lisäksi kaupunginhallituksen alla toimivat henkilöstöjaosto ja kehittämisjaosto.

• Henkilöstöjaosto ohjaa uudessa kaupungissa henkilöstöpolitiikkaa ja työllistämis- politiikka.

• Kehittämisjaosto ohjaa uudessa kaupungissa elinvoiman kehittämistä, elinkeino- politiikkaa, maankäytön strategista suunnittelua ja maaseutupalveluita.

Jaostoihin nimetään 5 jäsentä ja 5 varajäsentä.

Yhdistymishallitus päättää äänestysaluejaosta sekä asettaa keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat.

Toimielinten nimeämisessä noudatetaan alueellista tasapuolisuutta siten, että kaikkien entisten kuntien alueilta toimielimiin nimetään vähintään yksi jäsen kustakin. Uuden kaupungin toimielinten kokouksia järjestetään uuden kaupungin eri osissa.

Uusi kaupunki toimii aktiivisesti asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian kehittämiseksi ottaen huomioon tulevan kuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon lain vaikutukset. Yhdistymishallitus määrittelee vuoden 2016 aikana paikallisen vaikuttamisen ja järjestöyhteistyön ohjelman, jossa määritellään muuan mu- assa keskeiset periaatteet, joiden pohjalta uusi kaupunki tulee edellä mainittuja asioita kehittämään. Yleisiä tavoitteita paikalliselle osallistumiselle ovat esimerkiksi informaati- on avoin jakaminen ja keskustelu, uuden kaupungin eri alueiden aloitteet ja esitykset päätöksenteon tueksi. Paikallisen vaikuttamisen ja järjestöyhteistyön ohjelmassa määri- tellään myös kylätoiminta- ja järjestöavustukset.

5. HENKILÖSTÖN ASEMA ‌

5.1. Henkilöstön sijoittuminen uuden kunnan palvelukseen ‌

Kuntajaon muutos on yhdistyvien kuntien ja terveydenhuollon kuntayhtymän henkilöstön osalta kuntarakennelain 29 §:n mukainen liikkeenluovutus. Kaikilla vakinaisilla viranhal- tijoilla sekä niillä työntekijöillä, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, on kun- tajakolain 29.2 §:n mukainen taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin liittyvä viiden (5) vuo- den mittainen irtisanomissuoja. Kyseinen suoja ulottuu vuoden 2017 alusta vuoden 2021 loppuun asti.

Kuntajaon muutoksen myötä yhdistyvien kuntien ja terveyskeskuskuntayhtymän henki- löstö siirtyy uuden kaupungin palvelukseen heille soveltuviin tehtäviin.

Määräaikainen henkilöstö siirtyy kaupungin palvelukseen tehtyä virkamääräystä tai määräaikaista työsopimusta vastaavaksi ajaksi. Kaikki palvelussuhteet jatkuvat katkea- mattomina ja työntekijät siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä uuden kaupungin palveluk- seen.

Viiden vuoden irtisanomissuoja turvataan myös sellaisessa tapauksessa, jos kunnan työntekijöitä siirretään uuden kaupungin liikelaitoksen tai kaupungin enemmistöomistei- sen yhtiön palvelukseen.

Henkilöstön sijoittamisessa on pääsääntöisesti lähtökohtana työntekijän jatkaminen sa- mankaltaisessa tehtävässä, mikäli työn sisällöstä tai muusta perustellusta syystä ei ai- heudu erityistä tarvetta muutoksiin.

Uuden kaupungin henkilöstöorganisaation rakentamisen eri vaiheessa kuullaan henki- löstön mielipiteitä. Henkilöstön työn suorittamispaikka järjestetään mahdollisuuksien mukaan nykyisen kunnan alueella. Henkilöstön toiveita siirtyä työskentelemään entisen toisen kunnan alueelle tai toisiin tehtäviin otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan.

Siirtyvän henkilöstön eläketurva määräytyy kuntien eläkelain ja valtion eläkelain mu- kaan. Eläketurva ei siirron yhteydessä heikkene eikä sovellettava eläkelaki muutu.

Uusi kaupunki voi kuitenkin neuvotella ja sopia nykyisten viranhaltijoidensa ja työnteki- jöidensä kanssa poikkeavista eläke- ym. ratkaisuista.

Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamas- ta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 §:n tai kunnallisesta viranhal- tijasta annetun lain 37 §:n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa.

5.2. Henkilöstön asemaa koskevat muut periaatteet

Yhdistymiseen liittyvän henkilöstöorganisaation suunnittelusta vastaa yhdistymishallitus kuntajohtajien yhteisestä valmistelusta ja tämän pohjalta esittelystä. Henkilöstöorgani- saation perusrakenne noudattaa uutta lautakuntarakennetta. Kustakin hallintokunnasta vastaa toimialajohtaja, jonka virkanimike on esitetty hallintokunnan nimen perässä.

Uuden organisaation hallintokunnat ovat seuraavat:

- Keskushallinto (hallintojohtaja)

- Peruspalvelut (perusturvajohtaja)

- Sivistyspalvelut (sivistysjohtaja)

- Tekninen virasto (tekninen johtaja)

Yhdistymishallitus päättää tulosalueista. Tulosaluerakenne voi muuttua tämän sopimuk- sen voimassaolon aikana uuden kaupungin tarpeiden mukaisesti.

Yhdistymishallitus päättää uuden kaupungin hallintokuntien päällikkövastuut (toimiala- johtajat sekä keskushallinnossa työskentelevät talousjohtaja ja henkilöstöjohtaja) maa- liskuun 2015 loppuun mennessä. Koko henkilöstön tulevat tehtävät ovat selvillä viimeis- tään maaliskuun 2016 loppuun mennessä.

Kuntien toimintojen ja henkilöstön yhdistymisestä voidaan sopia ennen virallista yhdis- tymisajankohtaa kuntien kesken.

Palkkojen harmonisointi uudessa kunnassa tapahtuu viimeistään ensimmäisten kolmen

(3) vuoden aikana.

Vakinaisia virkojen täyttöjä tai virkojen ja toimien perustamisia toteutetaan yhdistymis- sopimuksen hyväksymisen jälkeen vain yhdistymishallituksen päätösten perusteella.

5.3. Kuntajohtajien asema ‌

Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien siirtämisestä uuteen kaupunkiin ja siitä sopimisesta on säädetty kuntarakennelain 8 §:ssä ja 30 §:ssä.

Kuntajaon muutoksen tullessa voimaan Nurmeksen ja Valtimon kuntajohtajien virat lak- kaavat ja kunnanjohtajat siirtyvät 1.1.2017 vastaavaan tasoisiin virkoihin uudessa kau- pungissa neuvotellun johtajasopimuksen ehtojen mukaisesti.

Uuden kaupungin kaupunginjohtajana toimii nykyisen Nurmeksen kaupunginjohtaja As- ko Saatsi. Kaupunginjohtajan virkapaikka on nykyisen Lieksan kuntakeskus.

6. PALVELUJÄRJESTELMIEN YHTEENSOVITTAMISEN PERIAATTEET ‌

6.1. Palveluiden järjestäminen ja kehittäminen ‌

Palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä uudessa kunnassa noudatetaan seuraavia periaatteita:

1. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti mahdollisimman lähellä kuntalaisia.

2. Elinkeinopalvelut organisoidaan uuteen, yhdistymisen yhteydessä perustettavaan elinvoimayksikköön

3. Asiakaspalvelun parantamiseksi kehitetään sähköisiä neuvottelu- ja asiointijärjes- telmiä.

4. Xxxxxxxxx tehtävien päällekkäisyyttä karsitaan ja palveluiden kehittämiseksi hyö- dynnetään uutta tieto- ja viestintäteknologiaa.

5. Palvelujen tarjoajat voivat olla sopimuspohjaisesti myös paikallisia yhdistyksiä tai muita toimijoita.

6. Palveluiden tarjonnan periaatteet yhtenäistetään 1.1.2017 mennessä.

6.2. Lähipalvelut ja asiakaspalvelupisteet ‌

Kuntalaisten palvelupiste/yhteispalvelupiste sijaitsee Valtimon Kuntalaisten Talolla. Nurmeksessa ja Lieksassa palvelupisteet/yhteispalvelupisteet toimivat myöhemmin määriteltävissä toimipisteissä. Palvelupisteistä voidaan tarjota palveluita yli toimialara- jojen sekä valtion palveluita. Asiakaspalvelua tarjotaan sekä asiakaspalvelupisteissä että sähköisesti.

Entisissä kuntakeskuksissa tarjotaan yhteisesti sovitut lähipalvelut.

6.3. Investointien toteuttaminen ‌

Vuosien 2016–2017 investointien toteutusta koordinoi yhdistymishallitus.

6.4. Strateginen suunnittelu ‌

Uudelle kunnalle laaditaan strategia. Lisäksi maankäytön ja kiinteistöjen osalta laadi- taan oma ohjelma. Uusi kaupunki laatii myös henkilöstöohjelman. Valmistelusta vastaa yhdistymishallitus ja strategia sekä ohjelmat hyväksytään viimeistään vuoden 2017 lop- puun mennessä.

7. TALOUDENHOIDON PERIAATTEET JA TAVOITTEET ‌

7.1. Tavoitteet uuden kunnan talouden hoidolle ‌

Uuden kaupungin keskeisenä tavoitteena on turvata uuden kaupungin talouden tasa- paino ja kohtuullinen palveluiden kustannustaso. Nämä tavoitteet toteutuvat suunnitel- mallisella ja vastuullisella toiminnalla, jonka tarkemmat tavoitteet ja periaatteet kuvataan tuottavuusohjelmassa. Tuottavuusohjelman valmistelusta vastaa yhdistymishallitus ja sen hyväksyy uuden kaupungin hallitus. 2015 laaditaan kuntakohtaiset tuottavuusoh- jelmat, joiden pohjalta yhdistymishallitus valmistelee uuden kaupungin tuottavuusohjel- man vuosille 2017 - 2019

Uuden kaupungin taloudenpidon periaatteet konkretisoidaan vuoden 2017 talousarvios- sa.

Yhdistymisavustukset tullaan uudessa kunnassa käyttämään palkkojen harmonisointiin, uuden kaupungin talouden vahvistamiseen sekä toiminnan kehittämiseen.

7.2. Kuntien talouden hoito ennen yhdistymistä ‌

Yhdistyvät kunnat hoitavat talouttaan vastuullisesti. Toiminnassaan ne noudattavat kun- tarakennelain 31 §:ää, jossa säädetään yhdistyvän kunnan viranomaisen toimivallasta. Sen mukaan kuntien yhdistymistä koskevan valtioneuvoston päätöksen tekemisen jäl- keen yhdistyvän kunnan viranomainen ei saa päättää asioista, joilla olisi merkittäviä uut- ta kaupunkia sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen olisi yhdistymissopimuksen tarkoi- tuksen vastaista.

Tällä yhdistymissopimuksella sovitaan lisäksi, että 31 §:n rajoitusta noudatetaan myös niinä kuukausina, jolloin kuntien valtuustot ovat jo tehneet yhdistymisesityksestä pää- tökset, mutta valtioneuvosto ei ole omaa päätöstään vielä antanut.

Kuntien vuosien 2016–2017 talousarviot käsitellään yhdistymishallituksessa. Mikäli vuosien 2015 - 2016 aikana kunnissa tulee talousarvion poikkeamia, käyttömenojen tai investointimenojen osalta, asia on käsiteltävä ja hyväksyttävä yhdistymishallituksessa.

8. YHDISTYMISESTÄ AIHEUTUVAT MUUT JÄRJESTELYT ‌

8.1. Sopimukset ‌

Yhdistyvien kuntien keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset päätty- vät 31.12.2016. Kaikkien yhdistyvien kuntien sopimukset siirtyvät automaattisesti uudel- le kaupungille. Yhdistymishallituksen tehtävänä on neuvotella uuden kokonaisuuden näkökulmasta tarvittavat muutokset kaikkiin sopimuksiin 31.12.2016 mennessä.

8.2. Kunnalliset säännöt ja maksut ‌

Uusi kaupunki päättää kunnallisista säännöistä ja maksuista 1.1.2017 alkaen. Kunnalliset maksut, taksarakenteet ja taksat harmonisoidaan siten, että ne ovat yhtene- vät koko uuden kaupungin alueella 1.1.2017.

8.3. Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikat

Uuden kaupungin alueella toimivien yhtiöiden, yhdistysten, osuuskuntien tai muiden yhteisöjen, toiminimien tai säätiöiden kotipaikaksi tulee uusi kaupunki. Viranomaiset tekevät tarvittavat muutokset rekisteriin viran puolesta kuntarakennelain 34 §:n mukai- sesti.

8.4. Varautuminen mahdollisiin muihin kuntaliitoksiin ‌

Mikäli naapurikunnat ilmoittavat tahdostaan toteuttaa muita kuntaliitoksia jo yhdistyneen kunnan ensimmäisen valtuustokauden aikana, on uusi kaupunki valmis neuvottelemaan liitoksista huomioiden kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön.

Mahdolliset muut kuntaliitokset eivät saa muodostua kohtuuttomiksi henkilöstön, toimin- nan tai talouden kannalta.

9. KUNTALIITOKSEN SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN ARVIOINTI ‌

Yhdistymissopimuksen ja siinä esitettyjen strategisten tavoitteiden toteutumista uudessa kunnassa arvioidaan laajasti. Kuntien yhdistymisen hyvän valmistelun ja toteutuksen varmistamiseksi käytetään apuna systemaattista seurantaa ja reaaliaikaista arviointia kerran vuodessa 2017–2019. Arviointitulosten perusteella tehdään tarvittavia korjauksia yhdistymisen valmistelu- ja toteuttamistyöhön.

10. LIITTEET ‌

Tämän sopimuksen liitteinä ovat

- Liite 1: Yhdistymisselvitys. Selvitys toimii lähtötilannetta kuvaavana asiakirjana, joka antaa jatkokehittämiselle suuntaviivat.

- Liite 2: Kotimaisten kielten keskuksen lausunto uuden kaupungin nimestä

Document Metadata

Table of Contents

LIEKSAN KAUPUNKI, NURMEKSEN KAUPUNKI, JA VALTIMON KUNTA

Document Metadata