TARKASTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Palvelualojen työnantajat PALTA ry sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Palkansaajajärjestö PARDIA ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry saavuttivat 30.1.2018 liittotason neuvottelutuloksen koskien Paltan erityis- alojen (ns. EPA-sektori) työehtosopimuksia.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry sekä Palkansaajajärjestö PARDIA ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry sopivat Paltan Tarkastusalan työehtosopi- muksen osapuolina työehtosopimuksen uudistamisesta neuvottelutuloksen mukaisesti seuraavaa:

2. Sopimuskausi ‌

Työehtosopimuksen sopimuskausi on 1.2.2018 - 31.1.2021

Sopimus on voimassa 31.1.2021 saakka, mikäli liittotason sopimusosapuo- let pääsevät 15.11.2019 mennessä yhteisymmärrykseen ns. kolmannen vuoden palkkaratkaisusta. Mikäli ajanjakson 1.2.2020 – 31.1.2021 palkan- tarkistusten tasosta ja mallista ei päästä 15.11.2019 mennessä sopimuk- seen, työehtosopimus päättyy ilman irtisanomista 31.1.2020.

Sopimus jatkuu 31.1.2021 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota jommalta kummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

3. Palkantarkistukset vuosina 2018 ja 2019 1.4.2018 ‌

Palkkoja korotetaan 1,1 % suuruisella yleiskorotuksella. Palkkoja korotetaan 0,5 % suuruisella yrityskohtaisella erällä.

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityk- sessä.

0,5 %:n suuruisen yrityskohtaisen erän euromäärän laskentapohjana käyte- tään työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden marraskuun 2017 peruspalkkoja, joita ovat sellaiset kuukausi- ja tuntipalkat pal- kanosineen, joita muutoin korotettaisiin yleiskorotuksella. Työnantaja ilmoit- taa pääluottamusmiehelle jaettavissa olevan erän kokonaiseuromäärän.

Yrityskohtaisen erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan pääluotta- musmiehen kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien 1.3.2018 mennessä. Mi-

käli yrityserän kohdentamisesta ei päästäisi sopimukseen, jaetaan siitä yleiskorotuksena 0,1 % ja työnantaja päättää 0,4 %.

Työnantaja selvittää pääluottamusmiehelle perälaudan yrityskohtaisen 0,4

%:n erän kokonaiseuromäärän sekä yksittäisten korotusten euromäärät vaativuusluokittain. Mikäli selvitystä ei ole annettu 15.3.2018 mennessä, yrityskohtainen 0,4 %:n erä jaetaan yleiskorotuksena.

1.4.2019

Palkkoja korotetaan 1,0 % suuruisella yleiskorotuksella. Palkkoja korotetaan 0,6 % suuruisella yrityskohtaisella erällä.

Yrityskohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä tuottavuuden kehittämistä yrityk- sessä.

0,6 %:n suuruisen yrityskohtaisen erän euromäärän laskentapohjana käyte- tään työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden marraskuun 2018 peruspalkkoja, joita ovat sellaiset kuukausi- ja tuntipalkat pal- kanosineen, joita muutoin korotettaisiin yleiskorotuksella. Työnantaja ilmoit- taa pääluottamusmiehelle jaettavissa olevan erän kokonaiseuromäärän.

Yrityskohtaisen erän käyttö- ja jakoperusteista neuvotellaan pääluotta- musmiehen kanssa yhteisymmärrykseen pyrkien 1.3.2019 mennessä. Mi- käli yrityserän kohdentamisesta ei päästäisi sopimukseen, jaetaan siitä yleiskorotuksena 0,2 % ja työnantaja päättää 0,4 %.

Työnantaja selvittää pääluottamusmiehelle perälaudan yrityskohtaisen 0,4

%:n erän kokonaiseuromäärän sekä yksittäisten korotusten euromäärät vaativuusluokittain. Mikäli selvitystä ei ole annettu 15.3.2019 mennessä, yrityskohtainen 0,4 %:n erä jaetaan yleiskorotuksena.

Kolmannen sopimusvuoden 2020 palkantarkistukset

Liittotason sopimusosapuolet neuvottelevat vuoden 2020 palkantarkistus- ten tasosta ja mallista 15.11.2019 mennessä. Mikäli yhteisymmärrystä ei saavuteta, työehtosopimus päättyy ilman irtisanomista 31.1.2020.

Palkkataulukot ja euromääräiset lisät

Taulukoita korotetaan 1.4.2018 lukien 1,1 % ja 1.4.2019 lukien 1,0 %. Työehtosopimuksen euromääräisiä lisiä korotetaan 1.4.2018 lukien 3,2 %.‌

4. Työehtosopimuksen tekstimuutokset 1.2.2018 lukien

4.1. Takaisinottovelvollisuus (19 §)

Irtisanomissuojasopimuksen 19 §:ään lisätään lause:

Työnantajan työsopimuslain mukaisen takaisinottovelvollisuuden pituus määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan.

4.2. Koeaika (2 §)

Työehtosopimuksen Työsuhdetta koskevat yleiset määräykset -kohdassa 2

§ Työsuhteen alkaminen muutetaan 2. kappaleen sisältö seuraavaksi:

Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työso- pimuslain mukaisesta koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan mo- lemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa.

4.3. Adoptiovanhemman asema (37 §)

37 § Äitiys- ja isyysvapaan sekä adoptiovanhemman vanhempainvapaan palkallisuus

Työehtosopimuksen Xxxxxx syntymään ja hoitoon liittyvät poissaolot– koh- dassa 37 §:ään lisätään uusi 3 kappale:

Jos toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, sovelletaan adop- tioon välittömästi liittyvänä tämän pykälän mukaisia määräyksiä äitiys- ja isyysvapaan palkan maksamisen osalta, mikäli toimihenkilö on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain 9 luvun 11§:n mukaista adoptiovanhemmalle maksettavaa vanhempain- tai isyysrahaa.

Muutettuun 37 §:ään lisätään uusi 4. kappale (nykyinen 3. kappale):

Xxxxxx saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että hän on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen äitiys, isyys- tai vanhempainvapaan al- kamista vähintään kuusi kuukautta.

4.4. Osasairausvapaan vaikutus lomarahaan (65 §)

Työehtosopimuksen Vuosiloma ja lomaraha -kohdassa 65 §:ään Lomaraha lisätään 2. kappaleen perään uusi 3. kappale:

Jos toimihenkilö on osasairausvapaalla siinä kuussa, joka määrittää loma- rahan suuruuden, käytetään lomarahan laskentaperusteena sen tehtävän mukaista palkkaa, jonka toimihenkilö saisi, jos olisi työssä kokoaikaisen työsopimuksensa perusteella.‌

5. Mahdollisuus sopia yrityskohtaisista järjestelyistä

Yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan sopia järjestelyistä, jotka poik- keavat tästä työehtosopimuksesta.

6. Jatkuvan neuvottelun periaate ‌

Työehtosopimusosapuolten välillä noudatetaan jatkuvan neuvottelumenet- telyn periaatetta.

7. Matkakustannusten korvaukset ‌

Matkakustannusten korvaamisessa noudatetaan kulloinkin voimassa ole- vaa verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista siten kuin siitä on sovittu työehtosopimuksen 51 §:ssä.

8. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen palkkiot ‌

Luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille maksetaan edustettavien toi- mihenkilöiden lukumäärän perusteella 1.4.2018 lukien palkkio alla olevan taulukon mukaisesti:

Taulukko 1.4.2018 alkaen:

	Palkkio €/kk
Edustettavien toimihenkilöiden lukumäärä	Pääluottamus- mies	Luottamus- mies	Työsuojelu- valtuutettu
3 – 30	140	90	68
31 – 100	151	105	79
101 – 200	227	161	121
201 – 400	256	182	136
401 tai enemmän	298	226	157

Mikäli yrityksissä tällä hetkellä maksettavat palkkiot ovat vähintään tämän taulukon suuruisia, nykyiset palkkiot säilyvät ennallaan.

9. Työryhmät ‌

Sopimusosapuolet päättivät perustaa seuraavat työryhmät:

1. Rakennetyöryhmä

Työryhmän tarkoituksena on käydä läpi ja kehittää Paltan erityisalojen (EPA- sektori) työehtosopimusten (yleinen työehtosopimus, infra-alan työehtosopimuk- set, korjaamoalan työehtosopimukset, tarkastusalan työehtosopimus ja testaus- ja laboratorioalan työehtosopimus sekä yleissopimus ja irtisanomissuojasopi- mus) rakennetta ja tekstejä huomioiden ajantasainen lainsäädäntö sekä selkeyt- tää kaikkien EPA-sektoriin kuuluvien työehtosopimusten kirjauksia, mm. paikalli- sesta sopimisesta.

Lisäksi työryhmässä laaditaan Etätyölle suositussopimus ja tarvittaessa moder- nisoidaan työehtosopimusten sanamuotoja ja poistetaan päällekkäisyyksiä.

2. Työelämä 2020 - työryhmä

Työryhmän tarkoituksena on pyrkiä edistämään työelämän laadun, työhyvin- voinnin ja tuottavuuden parantamista kehittämällä työolosuhteita ja työtä työhy- vinvoinnin ja työssä jaksamisen turvaamiseksi. Työryhmässä selvitetään valta- kunnallisen Työelämä 2020- ohjelman vireillä olevia hankkeita ja laaditaan suosi-

tus EPA-sektorille yritysten käytettävissä olevista toimenpiteistä, joilla vaikute- taan mm. työurien pidentämiseen, työssäjaksamiseen ja yleiseen työhyvinvoin- tiin.

3. Työpaikkaohjaajat-työryhmä

Työryhmän tarkoituksena on laatia yrityksille ohjeistusta työpaikoilla tapahtuvaan koulutussopimuksella ja oppisopimuksella liittyvään opiskeluun sekä muihin opintoihin liittyviin harjoitteluihin ja opinnäytetöihin. Työryhmä tutustuu ammatilli- sen koulutuksen reformin tuomiin uudistuksiin ja laatii ohjeistusta koskien työ- paikkaohjaajien asemaa.

Osapuolet sopivat, että työryhmien tulee saada työnsä valmiiksi sopimuskauden loppuun mennessä, paitsi Työpaikkaohjaajat-työryhmän (nro 3) määräaika päät- tyy jo 31.8.2018.

10. Voimassaolo ‌

Tämä työehtosopimus on voimassa 31.1.2021 saakka seuraavin edellytyk- sin:

Sopimuskausi jatkuu 31.1.2021 saakka, mikäli sopimusosapuolet pääsevät 15.11.2019 mennessä yhteisymmärrykseen ns. kolmannen vuoden 2020 palkkaratkaisusta. Mikäli ajanjakson 1.2.2020-31.1.2021 palkantarkistusten tasosta ja mallista ei päästä 15.11.2019 sopimukseen, päättyy tämä työeh- tosopimus automaattisesti ilman irtisanomista 31.1.2020.

31.1.2021 jälkeen työehtosopimus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä irti- sanota jommaltakummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopimus- kauden päättymistä.

Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2018 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET SOVELTAMISALA ‌‌‌

1 § Soveltamisala ‌

Tätä työehtosopimusta noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (entinen Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry) tarkastusalalla toimivien jäsenyritysten palveluksessa oleviin (jäljempänä toimihenkilö).

Tarkastusalalla tarkoitetaan tarkastusta, testausta, mittausta, sertifiointia ja muuta senkaltaista toimintaa.

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yrityksen ylimpään johtoon tai näihin rinnastettaviin henkilöihin eikä yksittäisen toimipaikan johtajaan. Sopimus ei myöskään koske yrityksen keskusyksikössä tai vastaavassa elimessä työnantajan edustajina työsuhdeasioita hoitavia henkilöitä.

TYÖSUHDETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET ‌

2 § Työsuhteen alkaminen ‌

Työsopimus tehdään kirjallisena TSL 2:4 §:n säännösten mukaisesti. Siitä tulee ilmetä, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa toistaiseksi vai määräajan. Määräaikaisessa työsopimuksessa toimihenkilölle on ilmoitet- tava määräajan pituus joko kalenteriajan mukaan tai muulla olosuhteisiin soveltuvalla tavalla.

Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työso- pimuslain mukaisesta koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan mo- lemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa.

Toimihenkilön työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin työnanta- ja toimihenkilön työhön ottaessaan ilmoittaa työn alkavan ja toimihenkilö sopimuksen mukaisesti aloittaa työnteon.

3 § Työsuhteen ehtojen muuttaminen ‌

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos osapuolet eivät pääse asiasta sopimukseen, ehtoja voidaan muuttaa ir- tisanomisperusteita ja irtisanomisaikaa noudattaen.

Henkilö voidaan siirtää toisiin tehtäviin. Jos se heikentää hänen etujaan, siirto voidaan toteuttaa samoilla perusteilla kuin irtisanominen ja irtisano- misaikaa noudattaen.

4 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet ‌

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa henkilö sekä määrätä työn johtamisesta.

Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja.

Työnantajan tulee suhtautua luottamuksella toimihenkilöön ja xxxxxxxx- suuksien mukaan myös tukea toimihenkilöä tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnantajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen ase- massaan tapahtuvista muutoksista mahdollisimman aikaisin ja tukea toimi- henkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana.

Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiikkaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin.

Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neu- vottelujärjestelmä sekä toimihenkilön edustajat.

Toimihenkilö sitoutuu olemaan ilmaisematta sivullisille, mitä hän työnanta- jaltaan tai työssään muutoin on salassa saanut tietoonsa. Tämä salassapi- tovelvollisuus on voimassa työsuhteen päätyttyäkin kuitenkin enintään kol- men vuoden ajan.

LOMAUTTAMINEN JA TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN ‌

5 § Lomauttaminen ja työsuhteen päättyminen ‌

Lomauttamiseen sekä irtisanomisen menettelytapoihin sekä irtisanomisai- kaan sovelletaan kulloinkin voimassa olevan osapuolten välisen irtisano- missuojasopimuksen määräyksiä.

Määräaikainen sopimus päättyy sovitun määräajan päätyttyä ilman irtisa- nomisaikaa.

TYÖAIKA ‌

6 § Työaikamääräysten soveltamisala ‌

Näitä määräyksiä sovelletaan tämän sopimuksen piirissä olevien toimihen- kilöiden työaikoihin.

Tämän sopimuksen työaikamääräyksiin liittyviä korvauksia ja lisiä koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin toimihenkilöihin,

1) joita asemansa perusteella on pidettävä itsenäisessä johtavassa ase- massa olevina, tai

2) jotka muutoin työskentelevät sellaisissa olosuhteissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytetyn ajan järjestelyä.

Työaikalain säännöksiä noudatetaan siltä osin kuin näissä määräyksissä ei ole toisin sovittu.

7 § Eräiden työaikasäännösten soveltaminen ‌

Tämän sopimuksen piirissä oleviin toimihenkilöihin sovelletaan näiden määräysten lisäksi seuraavia työaikalain säännöksiä, joista ei ole erikseen sovittu näillä määräyksillä tai asianomaista jäsenyritystä koskevalla työ- tai virkaehtosopimuksella: 5 § (varallaoloaika), 7 §:n 1 mom. kohdat 1-11 (luet- telo jaksotyöaloista), 8 § (moottoriajoneuvon kuljettajan työaika), 9 §:n 2 mom. (työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika), 14 §:n 1 ja 3

mom. (poikkeuksellinen säännöllinen työaika), 15 § (lyhennetty työaika), 18

§ (työntekijän suostumus), 20 § (aloittamis- ja lopettamistyö), 21 § (hätä- työ), 23 §:n 2 ja 3 mom. (yli- ja lisätyökorvaus vapaa-aikana), 24 § (työso- pimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson), 26 § (yötyö), 27 § (vuo- rotyö ja yövuorot jaksotyössä), 28 §:n 1 mom. viimeinen virke ja 3 mom. (päivittäiset lepoajat), 30 § (moottoriajoneuvonkuljettajan vuorokausilepo), 33 §:n 1 mom. (sunnuntaityö), 34 § (työajan tasoittumisjärjestelmä), 35 § (työvuoroluettelo), 36 § (poikkeuslupa), 37 § (työaikakirjanpito), 8 luvun eri- näiset säännökset (kanneaika, säännösten pakottavuus, nähtävänäpito ja rangaistussäännökset).

Tämä pykälä on luonteeltaan informatiivinen viittaus.

8 § Työajaksi luettava aika ‌

Työajaksi lasketaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka toimihenkilö on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työajaksi, jos toimihenkilö saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta.

Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.

9 § Säännöllinen työaika ‌

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, jos henkilö työskentelee työnjohdon alaisena tai työpaikassa, jossa on jatku- vasti noudatettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa.

Muissa tapauksissa tai työsopimuksessa niin sovittuna säännöllinen työai- ka on enintään 7 tuntia 30 minuuttia vuorokaudessa ja 37 tuntia ja 30 mi- nuuttia viikossa.

9a § Työajan pidentäminen 1.1.2017 lukien ‌

Työajan pidennys toteutetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti

Kuukausi- ja tuntipalkkaisilla työntekijöillä pidennetään vuosittaista säännöl- listä työaikaa kaikissa työaikamuodoissa keskimäärin 24 tunnilla vuosittais- ta ansiotasoa muuttamatta 1.1.2017 lukien.

Työajan pidentämisestä johtuvat tekstimuutokset kirjataan työehtosopimuk- seen.

Työajan lisäyksestä ei makseta erillistä korvausta. Työajan lisäyksestä ei myöskään synny korvattavaa yli- tai lisätyötä.

Osa-aikaisella työntekijällä, jolla on vähintään kuukauden mittainen työsuh- de, lasketaan tämän kohdan mukainen vuosittainen työajan pidennyksen tuntimäärä työntekijän työajan suhteessa vastaavan työaikamuodon koko- aikaiseen tuntimäärään.

Määräaikaisella työntekijällä tämän kohdan mukainen vuosittainen tunti- määrä lasketaan suhteuttamalla työsuhteen pituus ko. kalenterivuonna 12 kuukauteen.

Mahdolliset paikalliset työaikasopimukset muutetaan tämän mukaisiksi.

Työajan pidentämisen toteuttamisesta sovitaan ensisijaisesti yrityskohtai- sesti.

Työajan pidentäminen, jos yrityskohtaista sopimusta ei ole tehty

Mikäli yrityksessä ei päästä paikallisesti sopimukseen työajan pidentämisen toteuttamisesta, työntekijän vuotuista säännöllistä työaikaa lisätään kaikis- sa työaikamuodoissa 24 tunnin vuosittaisella erällä.

Työnantaja voi toteuttaa työajan pidentämisen käytännössä esimerkiksi jat- kamalla vuorokautista säännöllistä työaikaa enintään kahdella tunnilla vuo- rokaudessa, muuttamalla aloittamis- ja lopettamistyötä säännölliseksi työ- ajaksi, siirtämällä työaikana tapahtuvaa koulutusta varsinaisen työajan ul- kopuolelle, huomioimalla työajan lisääminen liukuvan työajan järjestelmäs- sä tai työaikapankissa taikka muilla konkreettisilla tavoilla.

Työnantaja voi sopia pidentämisen tavasta ja aikataulusta työntekijän kanssa.

Työaikaa ei voida sijoittaa kuin työntekijän suostumuksella arkipyhille ja työaikalain mukaiselle viikoittaisen vapaan ajalle.

Työnantaja päättää vuosittaisen työajan pidennyksen työtuntien sijoittami- sesta. Työnantaja ilmoittaa pidennettyä työaikaa sisältävät yksittäiset työ- vuorot viimeistään 2 viikkoa aiemmin työntekijälle. Jaksotyössä ilmoitusaika on 7 päivää ennen jakson alkua.

10 § Säännöllisen työajan järjestelyt Työajan lyhentäminen ‌

Työssä, jossa säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, lyhennetään vuosittaista työaikaa. Toimihenkilöiltä, jotka ovat noudattaneet jatkuvasti säännöllistä 8 tunnin vuorokautista työaikaa, lyhen- netään työaikaa 25 tuntia neljännesvuosittain eli yhteensä 100 tuntia vuo- dessa. Työajan lyhennys toteutetaan ansiotasoa alentamatta. Nämä va- paapäivät, jotka muuten olisivat olleet työpäiviä, luetaan työssäolonpäivien veroisiksi päiviksi vuosiloman ansainnassa.

Siirtyminen 37 tunnin 30 minuutin työviikon ja 40 tunnin työviikon välillä

Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti (esim. toimenkuvan muuttuessa) sopia siirtymisestä 37 tunnin 30 minuutin työviikosta 40 tunnin työviikkoon tai päinvastoin. Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korotetaan 1,2 prosenttia. Toi- mihenkilön siirtyessä 37 tunnin 30 minuutin pituiseen työviikkoon toimihen- kilön kuukausipalkkaa alennetaan 1,18 prosenttia.

11 § Liukuva työaika ‌

Liukuvan työajan käytöstä sovitaan yrityskohtaisesti.

12 § Työvuorokauden ja työviikon alkaminen ‌

Työvuorokausi alkaa klo 7.00. Työviikko alkaa maanantaina klo 7.00.

13 § Viikkolepo ja päivittäiset lepoajat Päivittäinen lepoaika ‌

Toimihenkilölle on varattava tunnin kestävä päivittäinen lepoaika, jos vuo- rokautinen työaika on yli kuusi tuntia. Tämä lepoaika voidaan tarvittaessa lyhentää 30 minuutiksi.

Yöaikana voidaan ruokailu järjestää tapahtuvaksi työn lomassa.

Jos toimihenkilöllä on oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus esteettömästi poistua työpaikalta, ei lepoaikaa lasketa työajaksi.

Ylityötä teetettäessä annetaan toimihenkilölle heti säännöllisen työajan päätyttyä 15 minuutin pituinen tauko, joka luetaan työaikaan sekä sopivin, vähintään 4 tunnin välein, tilaisuus taukoon. Jos toimihenkilöllä ei ole oi- keutta poistua työpaikalta, tämä aika luetaan työaikaan.

Vuorokausilepo

Toimihenkilölle on annettava toimistotyössä ja viikkotyössä vähintään 11 tunnin pituinen lepoaika jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana.

Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää, vuorokausilepoai- kaa voidaan tilapäisesti lyhentää seitsemään (7) tuntiin toimihenkilön suos- tumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tun- tia.

Tilapäinen vuorokausilevosta poikkeaminen on mahdollista työnantajan päätöksellä työaikalain 29 §:n 2 momentin perusteella seuraavissa tapauk- sissa:

1) kun työvuoro muuttuu työaikalain 27 §:n 1 momentissa säädetyllä taval- la,

2) jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa,

3) jos työpaikka ja asuinpaikka tai hänen eri työpaikkansa ovat kaukana toisistaan,

4) kausiluonteisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun hoita- miseksi,

5) tapaturman tai tapaturmavaaran yhteydessä,

6) turvallisuus- ja vartiointityössä tai

7) työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Edellisessä momentissa tarkoitetuilla perusteilla vuorokausilevosta voidaan poiketa enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana. Lepoajan tu- lee kuitenkin olla vähintään 5 tuntia. Toimihenkilölle on annettava lyhenne- tyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeis- tään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa.

Viikkolepo

Sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana, toimi- henkilölle on viikkolepona annettava vähintään 35 tuntia kestävä keskey- tymätön vapaa-aika. Vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi viikossa 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Vapaa-ajan antamista koskevista määräyksistä voidaan poiketa seuraavis- sa tapauksissa:

1) jos säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia,

2) työaikalain 21 §:ssä mainitussa hätätyössä,

3) jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin toimihenkilöiden täydellistä va- pauttamista työstä, tai

4) jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi.

Toimihenkilölle on korvattava edellä tämän kohdan 2 momentin 3 tai 4 koh- dissa tarkoitettuun työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut edellä tässä pykäläs- sä tarkoitettua vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei siitä työnantajan ja toimihenki- lön kesken toisin sovita. Toimihenkilön suostumuksella tällainen työ voi- daan korvata myös peruspalkan suuruisena rahakorvauksena.

Korvaustavasta on ennen työn teettämistä sovittava työnantajan ja toimi- henkilön kesken. Rahakorvaus on maksettava, jos mahdollista, seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Toinen viikoittainen vapaapäivä

Pääsääntönä pidetään sitä, että toimihenkilöillä on viikon aikana kaksi pe- rättäistä vapaapäivää ja vapaapäivät mahdollisimman tasaisesti jokaista viikkoa kohden. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen, jos mahdollista, olla lauantai.

14 § Yli- ja lisätyö ‌

Ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään tämän työehtosopimuksen 8–10

§:ssä sovitun säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan jälkeen. Ylityön enimmäismääriä laskettaessa ylityöllä tarkoitetaan kuitenkin työai- kalain mukaisesti määräytyvää ylityötä.

Lisätyöllä tarkoitetaan viikoittaisen säännönmukaisen työajan tai arkipyhä- viikkojen tämän työehtosopimuksen 15 §:n mukaisten viikoittaisten työaiko- jen lisäksi tehtyä työtä, joka ei ole ylityötä.

Ylityön enimmäismääriä seurattaessa käytetään tarkasteluajanjaksona ka- lenterivuotta. Toimihenkilöä saa hänen suostumuksellaan pitää tämän py- kälän 1 momentin tarkoittamissa ylitöissä enintään 250 tuntia kalenterivuo- den aikana.

Työnantaja ja asianomainen luottamusmies voivat sopia tai, jollei luotta- musmiestä ole valittu, työaikalain 19 §:n 2 momentissa säädetyllä muulla

tavalla voidaan sopia edellisessä momentissa mainitun 250 tunnin lisäksi tehtävän lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa.

15 § Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt ‌

Seuraavat arkipyhät eivät lyhennä työaikaa:

− juhannuspäivä ja

− pyhäinpäivä.

Seuraavat arkipyhät lyhentävät työaikaa:

− pitkäperjantai,

− toinen pääsiäispäivä,

− juhannusaatto ja

− helatorstai.

Mikäli seuraavat arkipyhät sattuvat lauantaiksi tai sunnuntaiksi ne eivät ly- hennä työaikaa. Jos taas kyseiset arkipyhät sattuvat muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi lyhentävät ne työaikaa.

− uudenvuodenpäivä,

− xxxxxxxxxx,

− vapunpäivä,

− itsenäisyyspäivä,

− jouluaatto,

− joulupäivä ja

− tapaninpäivä.

Edellä mainitut arkipyhät lyhentävät kukin kyseisen viikon työaikaa 40 tun- nin viikkotyöaikaa noudattavien toimihenkilöiden osalta 8 tunnilla ja 37 tun- nin 30 minuutin viikkotyöaikaa noudattavien toimihenkilöiden osalta 7 tun- nilla 30 minuutilla.

Työaika näillä viikoilla on pyrittävä lyhentämään edellä mainitulla tavalla.

Jos työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä viikoilla lisä- ja yli- työkorvausta siten kuin tämän työehtosopimuksen 18 §:ssä on sovittu.

16 § Perustuntipalkka ‌

Perustuntipalkan jakaja 40 tunnin viikkotyöaikaa noudattavien toimihenki- löiden osalta on 160 ja 37 tunnin 30 minuutin viikkotyöaikaa noudattavien toimihenkilöiden osalta jakaja on 158.

Perustuntipalkka lasketaan kuukausipalkkaisen toimihenkilön kuukausipal- kasta, mukaan lukien kuukausittain säännönmukaisesti toistuvat kiinteät li- sät.

Tuntipalkkaisen toimihenkilön perustuntipalkkana pidetään hänen yksinker- taista tuntipalkkaansa.

17 § Ylityökorvaus ‌

Ylityökorvauksena maksetaan

1) vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka; ja

2) viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä kahdeksalta ensimmäiseltä työtunnilta 50 prosentilla ja viikon seuraavilta työtunneilta, riippumatta siitä, ovatko ne vuorokautista vai viikoittaista ylityötä, 100 prosentilla korotettu perustuntipalkka.

Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan las- kettaessa 2 kohdassa tarkoitettua viikkoylityökorvausta.

18 § Yli- ja lisätyökorvaus arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyissä ‌

Toimihenkilölle, joka on tehnyt arkipyhäviikolla työtä enemmän kuin kysei- sen arkipyhäviikon työaika edellyttää, korvataan ylittävät tunnit kuten viik- koylityöstä on sovittu, jos sitä ei ole korvattu vuorokautisena ylityönä.

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu perustunti- palkka.

Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- tai ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei oteta huomioon seuraavan vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

19 § Lisätyökorvauksen laskentaa koskevia määräyksiä ‌

Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei oteta mukaan las- kettaessa lisätyökorvausta.

Lisätyökorvauksena maksetaan perustuntipalkka.

20 § Yli- ja lisätyökorvauksen vaihtaminen vapaa-aikaan ‌

Yli- ja lisätyökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa- aikaan.

Vapaan antamisen ajankohdasta on määräykset työaikalain 23 §:n 2 mo- mentissa.

21 § Sopiminen yli- ja lisätyökorvausvapaiden yhdistämisestä säästövapaaseen ‌

Sopiessaan tämän työehtosopimuksen 63 §:ssä tarkoitetusta säästöva- paasta työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia tämän työehtosopimuksen 20

§:n mukaisen, kulumassa olevalta ja sitä seuraavilta viideltä kalenterivuo- delta kertyvän lisä- ja ylityöperusteisen vapaan yhdistämisestä säästöva- paaseen.

22 § Yö- ja vuorotyö, iltatyölisä ja vuorotyölisä ‌

Vuorotyötä koskevia määräyksiä sovelletaan tässä sopimuksessa työhön, jota tehdään sovitusti säännöllisestä työvuorojärjestelmästä poikkeavasti vähintään 5 vuorokauden ajan.

Iltavuorotyöstä sekä työstä, joka ei ole vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteis- ta työtä, mutta jota tehdään kello 16.00–22.00 välisenä aikana, maksetaan iltatyölisänä tunnilta 11 prosenttia perustuntipalkasta.

Yövuorotyöstä sekä työstä, joka ei ole vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteis- ta työtä, mutta jota tehdään kello 22.00–06.00 välisenä aikana, maksetaan yötyölisänä tunnilta 15 prosenttia perustuntipalkasta.

Ilta- ja yötyötä esiintyy, kun toimihenkilö tulee työhön klo 14.00 tai sen jäl- keen. Aikaisemmin työhön tulo katsotaan vapaan tai liukuman pidoksi ja kyseisen päivän työaika käsitellään normaalina työpäivänä (vuorokautista ylityötä kertyy säännöllisen vuorokautisen todella tehdyn työajan jälkeen).

Milloin vuorotyössä, ilta- tai yötyössä oleva henkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, maksetaan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä vuoro-, ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään klo 06.00 saakka. Ilta- ja yötyölisä maksetaan samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava ylityöpalkka.

23 § Sunnuntaityökorvaus ‌

Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä. Siitä maksetaan muun siltä ajalta tule- van palkan lisäksi sunnuntaityökorvauksena yksinkertaista perustuntipalk- kaa vastaava korvaus.

24 § Hälytysraha ‌

Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon toimihenkilö ennalta ar- vaamattomasta syystä asianomaisen esimiehen määräyksestä kutsutaan vapaa-aikanaan tai hänen jo poistuttuaan työpaikalta. Kutsun hälytysluon- teiseen työhön pitää tulla yllättäen ja perustua ennalta arvaamattomaan ti- lanteeseen. Kyseessä ei ole hälytysluonteinen työ, jos toimihenkilön kans- sa on sovittu varallaolosta tai päivystyksestä taikka jos hänelle on etukä- teen ilmoitettu tällaisesta työstä tai kun on kyse työaikalaissa tarkoitetusta hätätyöstä.

Jos työaikalain 6 §:n alainen toimihenkilö kutsutaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tällaiseen hälytysluonteiseen työhön valmistumiseen kuluvalta ajalta yhden tunnin palkkaa vastaava kor- vaus. Sama korvaus suoritetaan toimihenkilölle hälytysluonteisen työn pää- tyttyä peseytymiseen yms. kuluvalta ajalta, jos työ päättyy aamulla ennen klo 06.00, eikä toimihenkilö välittömästi jatka varsinaista työtään.

Hälytysluonteisesta työstä maksetaan työaikalain 6 §:n alaiselle toimihenki- lölle työajalta, kuitenkin vähintään yhdeltä tunnilta, palkka mahdollisine yli- työkorvauksineen. Silloin kun kutsu työhön annetaan klo 18.00–06.00 väli- senä aikana, palkka maksetaan 100 %:lla korotettuna, kuitenkin enintään aamulla klo 06.00 saakka.

Tämän pykälän määräyksistä voidaan yrityskohtaisesti sopia toisin.

25 § Liukuva työaika työaikakorvausten laskennassa ‌

Jos toimihenkilö noudattaa liukuvaa työaikaa, ei hänen omasta aloittees- taan liukumarajojen puitteissa yrityksen aukioloajan ulkopuolella tai virkis- tystaukoa lyhentäen työskentelemäänsä aikaa oteta mukaan laskettaessa korvauksiin tai lisiin oikeuttavaa aikaa. Työskentely tällaisena liukuma- aikana otetaan huomioon laskettaessa korvauksiin ja lisiin oikeuttavaa ai- kaa vain, jos työskentely perustuu asianmukaiseen määräykseen.

25 a § Työaikapankki ‌

Yrityksissä voidaan ottaa käyttöön työaikapankkijärjestelmä noudattaen liit- teenä 2 olevaa työaikapankkisuositusta ja ohjeita työaikapankkijärjestel- mästä.

PALKKA JA PALKANMAKSU ‌

26 § Oikeus palkkaukseen ‌

Toimihenkilön oikeus sopimuksenmukaiseen palkkaukseen alkaa siitä päi- västä, jona hän ryhtyy tehtävää hoitamaan. Oikeus palkkaukseen päättyy työsuhteen päättyessä.

27 § Palkanmaksu ‌

Kuukausipalkkaiselle toimihenkilölle palkka maksetaan kerran kuukaudes- sa yrityksessä sovitun käytännön mukaisesti.

Tunti- ja urakkapalkkaiselle palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa kuukauden viimeisenä päivänä ja seuraavan kuukauden 15. päivänä jälki- käteen, ellei yrityskohtaisesti ole sovittu palkan maksamisesta kerran kuu- kaudessa.

Palkkiot, lisät ja korvaukset, jotka on sidottu määrättyihin laskentakausiin, maksetaan viimeistään laskentakauden päättymistä seuraavan kalenteri- kuukauden loppuun mennessä.

Palkka maksetaan toimihenkilön ilmoittamaan rahalaitokseen.

Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan normaaleina palkanmaksupäivi- nä.‌

28 § Osa-ajan palkka ja palkaton poissaolo

Laskettaessa kuukausipalkkaisen toimihenkilön osa-ajan palkkaa tai vä- hennettäessä palkkaa palkattoman poissaolon ajalta, lasketaan työpäivän ja työtunnin palkka jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa ole- vien työpäivien tai työtuntien lukumäärällä, ellei yrityskohtaisessa työehto- sopimuksessa toisin sovita. Työosuudelle kohdistuva palkka lasketaan näin saadun tunti- tai päiväpalkan perusteella.

29 § Palkkausjärjestelmä ‌

Yrityksissä sovelletaan kannustavaa palkkausjärjestelmää, joka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta palkanosasta sekä työsuoritukseen pe- rustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

Palkkausjärjestelmään voi kuulua myös yrityskohtaisesti päätettävä tulos- palkkaus.

Yrityksissä sovellettava yrityskohtainen palkkausjärjestelmä ja palkkauspe- rusteet sovitaan yrityksissä erikseen.

POISSAOLOT ‌

30 § Poissaoloajan palkka ‌

Toimihenkilön poissaoloajan palkka määräytyy tämän pykälän mukaisesti, ellei jonkin työstä vapautuksen osalta ole toisin sovittu.

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön palkka määräytyy sovitun henkilökohtai- sen kuukausipalkan ja muiden säännönmukaisesti toistuvien kiinteiden li- sien mukaisesti.

Tunti- ja urakkapalkkaisen toimihenkilön palkka säännöllisen työajan työ- tunneilta määräytyy edellisen päättyneen palkanmaksukauden keskitunti- ansion mukaisesti.

SAIRAUSPOISSAOLOT ‌

31 § Oikeus sairaslomaan ‌

Toimihenkilöllä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sai- raudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään.

31 a § Korvaava työ ‌

Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä omia tavanomaisia työtehtäviään, mutta kykenee väliaikaisesti tekemään jotakin muuta työnantajalla tarjolla olevaa työtä omaa terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta. Korvaava työ voi olla myös perehdyttämistä, toisen henkilön opastusta tai oman työn kannalta tarpeellista koulutusta eli sellaista, joka on ammattitaitoa ylläpitä- vää ja kehittävää.

Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen.

Käytettäessä mahdollisuutta korvaavaan työhön, tulee yrityksessä ottaa huomioon liitteenä 3 oleva suositus korvaavan työn käytön yhteydessä huomioitavista asioista ja noudatettavista menettelytavoista.

32 § Palkka sairausloman ajalta ‌

Sairausajan palkka maksetaan alla mainitun pituiselta ajanjaksolta yrityk- sessä käytössä olevan palkanmaksujärjestelmän mukaisesti.

Toimihenkilölle maksetaan yhdenjaksoisen sairausloman ajalta palkka työ- suhteen yhtäjaksoisen kestoajan perusteella seuraavasti:

Kun työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti

− 1 kuukauden mutta alle 1 vuoden, palkka maksetaan 28 kalenteri- päivän ajanjaksolta tai

− 1 vuoden mutta alle 5 vuotta, palkka maksetaan 35 kalenteripäivän ajanjaksolta taikka

− 5 vuotta tai kauemmin, palkka maksetaan 84 kalenteripäivän ajan- jaksolta.

Jos työkyvyttömyys alkaa ennen kuin työsuhde on kestänyt yhden kuukau- den, maksetaan toimihenkilölle 50 % täydestä sairausajanpalkasta sairas- tumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Palkkaa mak- setaan kuitenkin enintään siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausva- kuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

Jos työkyvyttömyys saman sairauden vuoksi alkaa uudelleen 30 päivän ku- luessa viimeisestä sairausajan päivästä, ei toimihenkilöllä ole oikeutta uu- teen 1 momentin mukaiseen sairausajanpalkan ajanjaksoon, vaan sairaus- ajan palkka maksetaan yhteensä enintään 1 momentissa mainitulta ajan- jaksolta. Saman sairauden näin uusiutuessa sairausajan palkka maksetaan kuitenkin sairausvakuutuslaissa tarkoitetulta karenssiajalta. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu Kelan ratkaisun pe- rusteella.

33 § Sairausajan palkan perusteet ‌

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön tämän työehtosopimuksen 30 §:n mu- kaista palkkaa ei vähennetä sairausloman osalta siltä osin kun hänellä on oikeus täyteen palkkaan.

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön sairausloman ajalta maksettavaa palk- kaa laskettaessa otetaan huomioon samat lisäpalkat ja palkkiot kuin lasket- taessa toimihenkilön vuosiloman ajalta maksettavaa palkka.

Tunti- ja urakkapalkkaisen toimihenkilön palkka säännöllisen työajan työ- tunneilta määräytyy edellisen päättyneen palkanmaksukauden keskitunti- ansion mukaisesti.

34 § Sairauspoissaolosta ilmoittaminen ‌

Toimihenkilö, joka sairauden vuoksi on tullut työkyvyttömäksi, on velvolli- nen ilmoittamaan viipymättä työnantajalle työkyvyttömyydestä sekä siitä, milloin sen arvioidaan päättyvän.

Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä selvityksellä. Tällaise- na käytetään lääkärintodistusta tai muuta työnantajan hyväksymää luotet- tavaa selvitystä.

35 § Xxxxxxxxx sairausajan palkkaukseen oikeuttavia poissaoloja ‌

Tämän työehtosopimuksen 31–34 §:ää sovelletaan myös, jos:

1) toimihenkilön ei voida tämän työehtosopimuksen 31 §:ssä tarkoitetusta syystä sallia hoitaa hänen palvelussuhteeseensa kuuluvia tehtäviä, tai

2) toimihenkilö on tartuntatautilain (583/86) 16 §:n mukaisesti määrätty olemaan poissa ansiotyöstä tai mainitun lain 17 §:n nojalla eristetty ja

3) päihdeongelmainen toimihenkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitos- hoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajan kanssa.

LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT POISSAOLOT ‌

36 § Oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitova- paaseen ‌

Toimihenkilöllä on oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa- seen sekä hoitovapaaseen, tilapäiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoi- tovapaaseen, siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.

37 § Äitiys- ja isyysvapaan sekä adoptiovanhemman vanhempainvapaan palkal- lisuus ‌

Xxxxxx äidille maksetaan tämän työehtosopimuksen 33 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.

Xxxxxx äidin kanssa samassa taloudessa asuvalle isälle maksetaan tämän työehtosopimuksen 33 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka isyysva- paan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 6 arkipäivää edellyttäen, että hänel- lä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa.

Xxxxxx saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että hän on ollut yrityksen palveluksessa vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen äitiys, isyys- tai vanhempainvapaan alkamista.‌

38 § Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus

Toimihenkilölle maksetaan tämän työehtosopimuksen 33 §:n mukainen palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta silloin kun hänen alle 10-vuotias tai vammainen lapsensa tai muu hänen kodissaan pysyvästi asuva alle 10- vuotias tai vammainen lapsi äkillisesti sairastuu. Palkkaa maksetaan kui- tenkin enintään kolmelta työpäivältä.

Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissaolon ajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoita- miseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molem- mat vanhemmat ovat ansiotyössä, tai että kyseessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin toimihenkilön omasta sairaudesta vaaditaan.

Yksinhuoltajaksi katsotaan myös henkilö, joka pysyvästi asuu erillään xxxx- puolisostaan, sekä henkilö, jonka aviopuoliso on asevelvollisuuden suorit- tamisen tai reservin harjoitusten, sairauden, matkan, työskentelystä tai

opiskelusta johtuvan toisella paikkakunnalla asumisen tai muun sellaisen pakottavan syyn vuoksi estynyt osallistumasta lapsen hoitoon.

SAIRAUTEEN SEKÄ LAPSEN SYNTYMÄÄN JA HOITOON LIITTYVÄT ERITYIS- MÄÄRÄYKSET ‌

39 § Päivärahan siirtyminen työnantajalle ‌

Toimihenkilön oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-, äitiys- isyys- tai adoptiovanhemman vanhempainrahaan siirtyy sairaus-, äitiys- tai isyys- loman tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä-, äitiys- tai isyys- tai adoptiovanhemman vanhempainrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkan määrää.

Toimihenkilö, jolle maksetaan tämän sopimuksen mukaisesti palkkaa sai- raus-, äitiys-, isyys- tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sai- rausvakuutuslain mukaan työnantajalle suoritettavan päivä-, äitiys-, ja isyys- ja adoptiovanhemman vanhempainrahan hakemista varten.

Jos toimihenkilö laiminlyö edellisessä momentissa tarkoitettujen määräys- ten ja ohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle maksaa sairaus-, äitiys- tai isyysloman tai adoptiovanhemman vanhempainvapaan ajalta palkkaa vä- hennettynä sairausvakuutuslain mukaisen päivä-, äitiys-, isyys- tai adoptio- vanhemman vanhempainrahan määrällä.

Tässä pykälässä olevia määräyksiä sovelletaan myös 35 §:ssä tarkoitetuis- sa tapauksissa.

40 § Toimihenkilön vilpillisyys ‌

Jos toimihenkilö on vilpillisesti tai törkeästä tuottamuksesta ilmoittanut vää- rin tai salannut jonkin seikan, joka voi vaikuttaa näiden sopimusmääräysten mukaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen taikka, jos hän itse tai toisen avulla on tarkoituksellisesti aiheuttanut sairauden, vian tai vamman taikka estänyt sen parantumisen, taikka hänen törkeä huolimattomuutensa on olennaisesti myötävaikuttanut sairauden syntymiseen, hänelle voidaan tä- män sopimuksen mukaan kuuluva etuus evätä tai alentaa.

ERÄÄT MUUT POISSAOLOT ‌

41 § Poissaolo pakottavista perhesyistä ‌

Toimihenkilöllä on pakottavien perhesyiden perusteella oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, siten kuin siitä säädetään työsopimuslaissa.

42 § Opinnot ‌

Opintovapaalain (273/79) nojalla myönnetystä työstävapautuksesta on voimassa, mitä siitä on säädetty tai sovittu.

43 § Tehtävien tilapäinen muuttaminen ‌

Toimihenkilölle, jolle on myönnetty työstävapautusta opintoja, harjoittelua tai muualla työskentelyä varten, voidaan asianomaisen yrityksen harkinnan

mukaan maksaa tämän työehtosopimuksen 33 §:n mukainen palkka joko osaksi tai kokonaan tai tehtävistä maksettavien palkkojen erotus, jos opin- not, harjoittelu tai muualla työskentely ovat omiaan edistämään yrityksen tehtävien suorittamista.

44 § Merkkipäivät ja lähiomaisiin liittyvät poissaolot ‌

Työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, lähiomaisen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä ovat palkallisia vapaapäiviä, siten kuin jäljempänä on sovittu.

Toimihenkilölle myönnetään työpäiväksi sattunut edellä 1 momentissa tar- koitettu merkki- ja muu päivä palkalliseksi vapaapäiväksi, milloin se toimi- henkilön tehtävien luonne huomioon ottaen on mahdollista. Poissaolopäi- vältä maksetaan tämän työehtosopimuksen 33 §:n mukainen palkka.

Lähiomaisella tarkoitetaan edellä toimihenkilön aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia, toimihenkilön vanhempia ja hänen aviopuoli- sonsa xxxxxxxxx sekä toimihenkilön veljiä ja sisaria.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa eläviä toimihenkilön aviopuolisoa ja lapsia sekä hänen aviopuolisonsa lapsia. Lapseksi katso- taan myös ottolapsi ja kasvattilapsi.

Aviopuolisoon verrattavana pidetään työntekijän kanssa samassa talou- dessa asuvaa avopuolisoa, jonka kanssa työntekijällä on yhteisesti huollet- tavia lapsia. Aviopuolisoon rinnastetaan rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli.

Palkan maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun sairausta- pauksen johdosta myönnettävältä työstävapautusajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön.

45 § Maanpuolustus ja kriisivalmennus ‌

Toimihenkilölle, joka osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolus- tuskurssille tai pelastuslain (379/2011) 10 luvun 67 §:n nojalla väestönsuo- jelukoulutukseen, maksetaan tämän työehtosopimuksen 33 §:n mukainen palkka vähennettynä reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella.

Jos reservin kertausharjoituksiin kutsutulle ei makseta asevelvollisuuslain (1438/2007) 11 luvun 102 §:n nojalla reserviläispalkkaa, hänelle ei myös- kään makseta edellä tarkoitettua palkkaa.

Edellä sanotun estämättä toimihenkilö on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosilomansa ajalta maksettavan palkan vähentämättömänä.

46 § Ay kokoukset ‌

Toimihenkilölle voidaan, jos se yrityksen toiminnan kannalta on mahdollis- ta, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi hänen osallis- tuessaan Akava ry:n, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n, Toimihenkilökes- kusjärjestö STTK ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin. Täl-

laisiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto ja hallitus tai niitä vastaavat elimet. Edellä mainittu koskee myös toimihenkilön osallistumista yrityskoh- taisen työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön liitto- tai edustaja- kokoukseen. Jos tällaista toimielintä ei ole, sama koskee toimihenkilön osallistumista valtuuston, edustajiston tai vastaavan toimielimen kokouk- seen silloin, kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita. Maksettava palk- ka määräytyy tämän työehtosopimuksen 33 §:n mukaisesti.

POISSAOLOIHIN LIITTYVIÄ ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

47 § Muu poissaolo ‌

Toimihenkilölle ei makseta palkkaa tämän sopimuksen perusteella muulta työstävapautusajalta eikä muulta poissaoloajalta.

48 § Estyminen hakemasta työstävapautusta ‌

Toimihenkilölle, joka on poissa työstä jostakin edellä mainitusta syystä, mutta on estynyt hakemasta työstävapautusta, maksetaan tältä ajalta palk- ka niiden perusteiden mukaan, joiden mukaisesti hänellä tämän sopimuk- sen nojalla olisi oikeus palkan saamiseen, jos hänelle samasta syystä olisi myönnetty työstävapautus. Asianomaisen tulee välittömästi esteen poistut- tua ilmoittaa poissaolon syy työnantajalle.

49 § Kunnallisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitami- nen ‌

Toimihenkilölle, joka on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä kunnal- lisen luottamustoimen tai käräjäoikeuden lautamiestehtävän hoitamisen vuoksi, ei makseta tältä ajalta palkkaa.

TERVEYDENHUOLTO ‌

50 § Terveydenhuollon järjestäminen ‌

Työnantajan lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi järjestämän terveyden- huollon osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevia yrityskohtaisia ohjei- ta.

KUSTANNUSTEN KORVAUS ‌

51 § Matkakustannusten korvaaminen ‌

Toimihenkilö on velvollinen suorittamaan työtehtävien edellyttämät matkat.

Matkakustannusten korvaamisessa noudatetaan kulloinkin voimassa ole- vaa verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.

Päätöksen 9 §:n kohtaa, joka koskee taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista, sovelletaan säiliöllä varustetun mittausperävaunun kuljettamiseen, jos peräkärryn kokonaispaino ylittää 500 kg.

52 § Muuttokustannusten korvaaminen ‌

Muuttokustannusten korvaamisen osalta noudatetaan tämän sopimuksen liitteenä olevia erillisiä määräyksiä.

VUOSILOMA JA LOMARAHA ‌

53 § Vuosiloma ‌

Toimihenkilöiden vuosiloma määräytyy vuosilomalain sekä tässä sopimuk- sessa sovitun mukaisesti.

54 § Lomapäivän määritelmä ‌

Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta arkilauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhannusaat- toa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää.

55 § Vuosiloman pituus ‌

Toimihenkilö saa vuosilomaa vuosilomalain 5 §:n 1 ja 3 momenttien mukai- sesti joko taulukon A (alle 1 vuosi) tai taulukon B (vähintään 1 vuosi) mu- kaan.

Taulukko A

Kun toimihenkilön työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukaan.

Täysiä lomanmääräytymis- kuukausia

Vuosilomapäivät

Taulukko B

Kun toimihenkilön työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, vuosilomaa an- saitaan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulu- kon mukaan.

Täysiä lomanmääräytymis- kuukausia

Vuosilomapäivät

56 § Työssäolon veroinen aika ‌

Vuosilomalain 7 §:ssä säädetyn lisäksi työssäolon veroisena aikana pide- tään vuosilomaa määrättäessä seuraavia päiviä:

1) työpäiviä, xxxxx toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi myönnetyn palkallisen sairausloman aika- na;

2) työpäiviä, xxxxx toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä koulutussopimuksissa tarkoitettuun palkalliseen ammattiyhdistyskoulutuk- seen myönnetyn opintovapaan aikana, kuitenkin enintään 30 pv koulutusti- laisuutta kohti;

3) työpäiviä, xxxxx toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä 50- ja 60-vuotispäivän, oman avioliittoon vihkimispäivän, lähiomaisen hau- tajaispäivän taikka perheenjäsenen äkillisen sairastumisen tai kuolemanta- pauksen johdosta;

4) työpäiviä, joiksi toimihenkilölle on annettu vapautusta työstä Akava ry:n, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n sekä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n, Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n ylimpien päättävien elinten kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edus- tajakokous, valtuusto ja hallitus tai niitä vastaavat elimet, sekä yrityskohtai- sen työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön liitto- tai edustajako- koukseen tai jos sellaista toimielintä ei ole, valtuuston, edustajiston tai vas- taavan toimielimen kokoukseen silloin, kun niissä käsitellään työehtosopi- musasioita;

5) työpäiviä, xxxxx toimihenkilö on työsuhteen kestäessä ollut poissa työstä kuntoutuksen vuoksi myönnetyllä palkattomalla vapaalla ja joilta päiviltä hänelle on myönnetty kuntoutusrahaa tai toimeentuloturvaa.

57 § Lomakausi ja vuosiloman antamisajankohta ‌

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 20 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosilo- man antamisessa mitä tässä pykälässä on sovittu.

Vuosiloma annetaan pääsääntöisesti työnantajan määräämänä aikana lo- makautena. Xxxxx määrättäessä on pyrittävä ottamaan huomioon toimi- henkilön ehdotus loman ajankohdasta. Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, mainitut päivät mukaan lukien.

Se osa vuosittain ansaitusta vuosilomasta, joka ylittää 20 lomapäivää, an- netaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seu- raavan vuoden lomakauden alkua talvilomana.

Jos kuitenkin työtehtävien laatu tai muut syyt niin vaativat, voidaan varsi- nainen vuosiloma antaa muuna kuin 1 momentissa sanottuna aikana sa- man kalenterivuoden aikana. Tällöin ei kuitenkaan myönnetä lomaa enem- pää kuin mitä loman pitämisajankohtaan mennessä on ansaittu.

58 § Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen ‌

Sen lisäksi mitä vuosilomalain 21 §:ssä on säädetty, noudatetaan vuosilo- man antamisessa mitä tässä pykälässä on sovittu.

Työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia, että toimihenkilö pitää 10 lomapäi- vää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

Työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjak- solle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja jo- ka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 10 lomapäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Työnantaja ja toimihenkilö saavat vuosilomalain 21 §:n 4 momentin mukai- sesti sopia, että vuosilomasta 5 arkipäivän osuus pidetään lyhennettynä työaikana.

Jos toimihenkilön työsuhde päättyy ennen kuin toimihenkilöllä on vuosilo- malain 20 §:n mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja toimihenkilö saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.

59 § Kuukausipalkkaisten toimihenkilöiden vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä vuosilomalisä ‌

Kuukausipalkkaisella toimihenkilöllä on oikeus saada sovittu palkkansa lo- man ajalta.

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön vuosilomakorvaus on pitämättä jäänyttä vuosilomapäivää kohti 1/21 kuukausipalkasta. Vuosilomapalkan määräyty- essä tämän pykälän 4 momentin perusteella, on vuosilomakorvaus vuosi- lomapäivää kohti tällöin vuosilomapalkan määrä jaettuna lomanmääräyty- misvuoden aikana ansaittujen lomapäivien lukumäärällä.

Vuosilomalaissa säädetyn lisäksi otetaan vuosilomapalkkaa ja lomakor- vausta laskettaessa huomioon kutakin lomapäivää kohden 1/250 loman- määräytymisvuoden aikana maksetuista tai maksettavaksi erääntyneistä sellaisista sopimukseen perustuvista lisäpalkoista, jotka maksetaan tuotan- non määrän, työsuorituksen, erityisten työolosuhteiden tai niihin rinnastet- tavien seikkojen perusteella työstä, jota toimihenkilö suorittaa jatkuvasti tai joka etukäteen vahvistetun järjestelmän mukaan toistuu säännöllisesti sekä iltatyö-, yötyö- ja vuorotyölisistä, aattopäivänlisistä, lauantaityö- ja sunnun- taityökorvauksista sekä varallaolokorvauksista.

Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut lomanmää- räytymisvuoden aikana vuosilomalain 10 §:n 4 momentin 1. lauseen tarkoit- tamalla tavalla, lasketaan lomapalkka vuosilomalain 12 §:n mukaan. Poike- ten kuitenkin siitä, mitä vuosilomalain 12 §:ssä on säädetty, on vuosiloma- palkka 55 §:n taulukossa A tarkoitetuissa tapauksissa 9 prosenttia, 55 §:n taulukossa B tarkoitetuissa tapauksissa 11,5 prosenttia ja niissä tapauksis- sa, kun asianomaisella on yrityskohtaisen työehtosopimuksen mukaisesti oikeus 30 arkipäivän lomaan täyttä lomanmääräytymisvuotta kohden, 13 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Vuosilo- malisää koskevaa tämän pykälän 3 momenttia ei sovelleta näissä tapauk- sissa.

Mikäli työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut vasta lo- manmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.

60 § Tunti- ja urakkapalkkaisten vuosilomalomapalkka ja lomakorvaus sekä loma- raha ‌

Tunti- ja urakkapalkkaisen toimihenkilön, joka sopimuksensa mukaan työs- kentelee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkan ja lomakor- vauksen sekä lomarahan laskentaperusteena on keskituntiansio. Se saa- daan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta toimihenkilölle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, lukuun ottamatta hätätyöstä

ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksetta- vaa korotusta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha saadaan alla olevia taulu- koita A, B ja C käytettäessä kertomalla 1 momentissa tarkoitettu keskitunti- ansio lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärän perusteella lasketuilla asianomaisilla kertoimilla

Taulukko A

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen 55

§:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun taulukon A mukai- seen lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Loma- palkka- kerroin	Lomaraha- kerroin
1	2	16,0	8,00
2	4	31,0	15,50
3	5	44,5	22,25
4	7	57,6	28,80
5	9	72,0	36,00
6	10	86,4	43,20
7	12	101,6	50,80
8	14	116,0	58,00
9	15	131,2	65,60
10	17	146,4	73,20
11	19	162,4	81,20
12	20	192,8	96,40

Taulukko B

Käytetään, milloin asianomaisella on oikeus tämän työehtosopimuksen 55

§:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun taulukon B mukai- seen lomaan lomanmääräytymiskuukautta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Loma- palkka- kerroin	Lomaraha- kerroin
1	3	23,41	11,71
2	5	37,98	18,99
3	7	58,45	29,23
4	9	71,28	35,64
5	11	93,11	46,56
6	13	107,95	53,98
7	15	130,16	65,08
8	17	145,31	72,66
9	19	167,90	83,95
10	21	183,37	91,69
11	23	206,34	103,17
12	25	222,11	111,06

Taulukko C

Käytetään, milloin asianomaisella on yrityskohtaisen työehtosopimuksen mukaisesti oikeus 30 arkipäivän lomaan täyttä lomanmääräytymisvuotta kohden.

Lomaan oikeuttavien kuukausien lukumäärä	Lomapäivien lukumäärä	Loma- palkka- kerroin	Lomaraha- kerroin
1	3	23,41	11,71
2	5	45,57	22,79
3	8	65,76	32,88
4	10	85,53	42,77
5	13	107,43	53,72
6	15	129,54	64,77
7	18	151,86	75,93
8	20	174,38	87,19
9	23	197,11	98,56
10	25	220,04	110,02
11	28	243,18	121,59
12	30	266,53	133,27

Osa-aikatyötä tekevän tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosiloma- palkka ja lomakorvaus sekä lomaraha

Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työai- ka on ollut lyhyempi kuin vastaavaa täyttä työaikaa tehtäessä, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus sekä lomaraha kuitenkin kertomalla vas-

taavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä tässä pykälässä taulukoissa a-c olevat lomaoikeutta vastaavat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 38 tuntia 15 minuuttia osamäärällä.

61 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja vapaan ajalta maksettava lomakor- vaus ‌

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän, joka sopimuksensa mukaan työs- kentelee alle 14 päivänä kuukaudessa, vuosilomapalkka määräytyy vuosi- lomalain 12 §:n mukaisesti.

Työntekijälle, jolla on oikeus vuosilomalain 8 §:n mukaiseen vapaaseen, maksetaan vapaan ajalta lomakorvaus vuosilomalain 16 ja 19 §:n mukai- sesti.

62 § Lomapalkan maksaminen ‌

Vuosilomalain 15 §:stä poiketen vuosilomapalkkaa ei makseta etukäteen, vaan lomaa tai sen osaa vastaava lomapalkka maksetaan varsinaisen pal- kanmaksun yhteydessä.

63 § Vuosiloman säästäminen ‌

Sen estämättä, mitä vuosiloman ajankohdasta on sovittu tai säädetty, työn- antaja ja toimihenkilö voivat sopia, että toimihenkilö säästää osan vuosittai- sista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan toimihenkilön vuosilomasta 15 päivää ylittävä osa. Toimihenkilö, jolla on yrityskohtaisen sopimuksen pe- rusteella oikeus 30 arkipäivän lomaan täydeltä lomanmääräytymisvuodelta, voi säästää vuosilomastaan 20 päivää ylittävän osan.

Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajankohdasta on tehtävä suunnitelma viimeistään silloin, kun työnantaja varaa toimihenki- lölle tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Säästövapaa annetaan työnantajan ja toimihenkilön tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymi- sestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.

Säästövapaan antamisesta ja siirtämisestä on vastaavasti voimassa, mitä vuosiloman antamisesta ja siirtämisestä on säädetty tai sovittu. Säästöva- paan ajalta maksettavasta palkkauksesta on voimassa, mitä vuosilomapal- kasta on säädetty tai sovittu. Palvelussuhteen päättyessä pitämättä jää- neestä säästövapaasta on maksettava korvaus sen mukaan, mitä vuosilo- makorvauksesta on säädetty tai sovittu.

Palvelussuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi toimihenkilöllä on oikeus saa- da korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta. Korvaus määräytyy sa- moin kuin vuosilomakorvaus.

64 § Lomaoikeuden siirtämistä koskevat määräykset ‌

Jos toimihenkilö siirtyy Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (entinen Lii- kenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry) jäsenyrityksestä muun yrityksen pal- velukseen eikä hänelle ole suostumuksensa mukaisesti suoritettu lomakor- vausta siirtymistä edeltäneeltä palvelusajalta, saadaan, jos asianomainen sitä pyytää ja asianomaiset työnantajat siihen suostuvat, saamatta jäänyt loma tai loman osa siirtää siirtymisajankohdan jälkeen pidettäväksi.

Siirrettyyn lomaan tai loman osaan nähden noudatetaan sen palvelussuh- teen perusteella määräytyviä säännöksiä ja määräyksiä, jossa asianomai- nen on loman tai sen osan alkaessa.

65 § Lomaraha ‌

Lomarahaan sovelletaan jäljempänä olevia määräyksiä, jollei yrityskohtai- sesti ole toisin sovittu:

Lomarahan määräytyminen

Toimihenkilölle maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on an- sainnut edellisenä lomanmääräytymisvuonna.

Xxxxxxxx määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa toimihenkilö on kesä- kuun viimeisenä päivänä. Jos toimihenkilö on työstä vapaana kesäkuussa, xxxxxxxx määräytyy sen tehtävän palkan mukaan, joka hänelle olisi mak- settu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoitetuis- sa tapauksissa lomaraha määräytyy vastaavasti ero tai siirtymähetken teh- tävän palkan mukaan.

Kuukausipalkkaisen toimihenkilön lomaraha on tämän sopimuksen 55

§:ssä olevan taulukon A tarkoittamassa tapauksessa 4 prosenttia, taulukon B tarkoittamassa tapauksessa 5 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräy- tymiskuukausien lukumäärällä. Yrityskohtaisen työehtosopimuksen mukai- sen 30 arkipäivän lomaoikeuden (taulukko C) tarkoittamassa tapauksessa lomaraha on 6 prosenttia lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien luku- määrällä.

Tunti- ja urakkapalkkaisen toimihenkilön, joka sopimuksensa mukaan työs- kentelee vähintään 14 päivänä kuukaudessa, lomarahasta on määräykset tämän sopimuksen 60 §:ssä.

Lomaraha maksetaan heinäkuussa. Jäljempänä 6 ja 7 momentissa tarkoi- tetuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai palve- lussuhteen päättymisajankohdan palkanmaksun yhteydessä.

Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka toimihenkilö on ansainnut palvelussuhteen päät- tymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

Toimihenkilölle, joka lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan tai siirtyy suomalaisen valvontajoukon tai pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palvelukseen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellaisessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt tai sellaisessa kan- sainvälisessä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, makse- taan lomaraha kaikkia niitä lomapäiviä vastaavalta osalta, jotka hän on an- sainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle ei kerry ainoatakaan täyttä lo- manmääräytymiskuukautta.

Xxxxxxxxx vaihtaminen vapaaksi

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että toimihenkilö voi vaihtaa loma- rahan tai osan siitä palkalliseksi vapautukseksi työstä. Palkallista vapaata myönnetään siten, että lomarahasta vähennetään 4,4 prosenttia kuukausi- palkasta kutakin vapaana annettavaa työpäivää kohti. Tunti- ja urakkapalk- kaisen työntekijän osalta tässä momentissa tarkoitettu kuukausipalkka saadaan kertomalla tämän sopimuksen 60 §:n 1 momentissa tarkoitettu keskituntiansio luvulla 158 (luvulla 160 40 t viikkotyöaikaa noudattavien osalta). Lomaraha voidaan vaihtaa palkalliseksi vapaaksi myös noudattaen muuta työnantajan kanssa sovittua järjestelmää edellyttäen, että siitä on yrityskohtaisesti sopijapuolten kesken sovittu. Lomaraha on vaihdettava vapaaksi siten, että vapaata muodostuu täysiä päiviä.

Lomarahaa koskevat erityismääräykset

Yrityskohtaisella sopimuksella voidaan sopia, ettei lomarahaa makseta. Li- säksi voidaan sopia siitä, että lomarahan maksaminen määräytyy yrityksen tuloksen perusteella tai muulla perusteella, jolloin tämän pykälän määräyk- siä ei sovelleta näissä tapauksissa.

MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

66 § Koulutukseen liittyvät korvaukset ‌

Työnantajan antaman tai hankkiman koulutuksen tai yhteisen koulutuksen sekä Ay-koulutuksen osalta maksettavista korvauksista on määräykset osapuolten välisessä yleissopimuksessa.

67 § Jäsenmaksujen perintä ‌

Jos toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja pidättää toimi- henkilön palkasta allekirjoittaneen työntekijäyhdistyksen alayhdistyksen jä- senmaksut palkanmaksukausittain ja tilittää ne alayhdistyksen osoittamalle pankkitilille.

Yhdistys on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä varten tarpeelliset tiedot.

68 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen, siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

69 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Xxxxxxxxxxxxx tulee häntä itseään koskevassa työasiassa kääntyä ensin esimiehensä puoleen.

Tämän työehtosopimuksen soveltamista koskevat erimielisyydet pyritään viivytyksettä ratkaisemaan yksikön johtajan ja asianomaisen luottamusmie- hen tai pääluottamusmiehen välisissä neuvotteluissa.

Jos neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, on asiasta laadittava pöytä- kirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimieli- syyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Sen jälkeen asia voidaan saattaa asianomaisen yrityksen ja yrityskohtaisen luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen ratkaistavaksi.

Ellei edellä mainituissa neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, asia voi- daan saattaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja tämän työehtosopi- muksen osapuolena olevan asianomaisen keskusjärjestön ratkaistavaksi. Jommankumman sopijaosapuolen esittäessä neuvotteluja ne on aloitettava viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluttua esityksen tekemisestä.

Siinä tapauksessa, etteivät sopijaosapuolet ole voineet sopia syntyneistä erimielisyyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Jos jostakin muusta kuin edellä tarkoitetusta, oleellisesti työsuhdeasioita koskevasta syystä syntyy erimielisyyttä, josta työnantaja ja toimihenkilö ei- vät ole voineet sopia keskenään ja josta paikalliset neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen, asia voidaan saattaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan asianomaisen kes- kusjärjestön ratkaistavaksi.

Niin kauan kuin edellä todetusta erimielisyydestä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta eikä ryhtyä muuhun toimenpitee- seen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi. Neuvottelut katsotaan päättyneiksi, kun asia on yhteisesti ratkaistu tai neu- vottelut on yhteisesti sovittu päättyneiksi tai jokin sopijaosapuoli ilmoittaa neuvottelut osaltaan päättyneiksi.

Oikeus etuuteen on menetetty, jollei työsuhteesta johtuvassa taloudellista etuutta koskevassa asiassa ole pantu kannetta vireille tai vaatimusta esitet- ty kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aika- na suorituksen olisi pitänyt tapahtua tai maksu on suoritettu. Oikeus etuu- teen on lisäksi menetetty, jollei neuvotteluja ole edellä tämän pykälän 4 momentissa tarkoitetuin tavoin vaadittu edellä mainitussa kolmen vuoden määräajassa.

70 § Työrauhalauseke ‌

Työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun ei- kä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu sopimuk- sen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista.

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO ‌

71 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Tämä työehtosopimus on voimassa 31.1.2021 saakka seuraavin edellytyk- sin:

31.1.2021 jälkeen työehtosopimus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä irti- sanota jommaltakummalta puolelta viimeistään 6 viikkoa ennen sopimus- kauden päättymistä.

LIITE 1: MUUTTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄ- RÄYKSET ‌

Soveltamisala

1 §

Yleistä

Nämä sopimusmääräykset koskevat kotimaassa tapahtuneista muutoista suoritettavaa korvausta.

Muuttokustannukset korvataan työntekijälle, joka yrityksen tai sen osan siir- tämisen taikka uudelleen järjestelyn johdosta joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle.

2 §

Muuttokustannuksina korvataan:

1) työntekijän ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset muuttomatkalta matkakustannusten korvaamisesta tehdyn sopimuk- sen mukaisesti,

2) tavanomaisen koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet välttämättö- mät, kohtuulliset ja kuljetukseen välittömästi liittyvät kustannukset,

3) muuttoraha korvauksena muista tarpeellisista muutosta aiheutuneista kustannuksista,

4) työntekijälle voidaan suorittaa myös muuta tarpeellista muuttoon liitty- vää korvausta työnantajan harkinnan mukaan.

Muuttoraha

3 §

Muuttoraha suoritetaan korvauksena muutosta aiheutuneista tarpeellisista kustannuksista.

Muuttorahan suuruus määräytyy muuttavien henkilöiden lukumäärän mu- kaan seuraavasti:

Muuttavien henkilöiden lukumäärän ollessa yksi suoritetaan muuttorahaa 1513,69 euroa, sen ollessa kaksi 1850,07 euroa ja sen ollessa kolme tai enemmän 2186,44 euroa.

Jos siirto kohdistuu kumpaankin aviopuolisoon samanaikaisesti, suorite- taan muuttoraha vain toiselle. Jos siirtymisajankohtien välinen aika kuiten- kin on vähintään kuusi kuukautta, suoritetaan lisäksi toiselle aviopuolisolle 50 % muuttorahasta.

Erityissäännöksiä

4 §

Jos työnantaja järjestää maksuttoman henkilöiden tai muuttotavaran kulje- tuksen, on sitä käytettävä, mikäli se muuttotapaan, matkan pituuteen tai muuttoon käytettävään aikaan nähden täyttää yleiset kohtuulliset vaatimuk- set.

5 §

Lasku näissä sopimusmääräyksissä tarkoitetusta korvauksesta on, jollei pätevää estettä ole, annettava työnantajalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua muutosta tai matkan suorittamisesta.

Laskuun on liitettävä kuitit ja muu luotettava selvitys aiheutuneista kustan- nuksista.

6 §

Muuttoon liittyvistä erityisistä asumiskustannuksista voidaan suorittaa kor- vausta, siten kuin siitä yrityskohtaisesti erikseen sovitaan.

LIITE 2: TYÖAIKAPANKKISUOSITUS ‌

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n

välinen

TYÖAIKAPANKKISUOSITUS

SEKÄ

OHJEET TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄSTÄ

1.1.2012

Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjeste- lyjen toteuttamiseksi

Palvelualojen työnantajat PALTA ry sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry so- pivat seuraavista työaikapankkeja koskevista uudistetuista suosituksista sekä ohjeista pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteutta- miseksi.

Suositusten sekä ohjeiden perusteina ovat työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä vuonna 2004 aikaansaatu sopimus työaikapankkeja koskevista peri- aatteista, Työmarkkinajärjestöjen vuonna 2008 sopimat palkkahallinnolliset suositukset sekä lain säännökset.

Suosituksen soveltamisala

Näitä suosituksia sekä ohjeita sovelletaan PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Par- dia ry:n ja YTN ry:n välisten seuraavien työehtosopimusten soveltamisaloil- la: Yleinen työehtosopimus, Tarkastusalan työehtosopimus, Testaus- ja la- boratorioalan työehtosopimus, Korjaamoalan työntekijöitä koskeva työehto- sopimus, Korjaamoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan työtekijöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Luotsausalan työehtosopimus, Lauttaliikennettä koskeva työehtosopimus, Airpro Oy:tä koskeva työehtosopimus, TAY-Palvelut Oy:tä koskeva työehtosopimus, Boreal Kasvinjalostus Oy:tä koskeva työehtoso- pimus ja Suomen siemenperunakeskus Oy:tä koskeva työehtosopimus.

Työaikapankki

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti kirjallisesti sovit- tua työntekijöiden työaikajärjestelyä, jolla voidaan säästää työaikaa, ansait- tuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä korvauksia toisiinsa yhdistäen ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta.

Työaikapankkijärjestelmä ei muuta työaika- ja tasoittumisjärjestelmiä. Työ- aikapankkijärjestelmä on tarkoitettu käytettäväksi näiden lisäksi ja rinnalla pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja vapaa-aikaa.

Säännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankkijärjestelys- tä. Xxxxxxx työaika ja säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi 52 viikon tasoittumisjaksolla eivät sellaisenaan ole työaikapankkijärjestely- jä. Eri asia on, että niihin liittyvät työaikajoustot voidaan sopia työaikapan- kin osatekijöiksi.

Alakohtaisissa työehtosopimuksissa voi olla työaikapankkia koskevia mää- räyksiä, jotka on otettava huomioon työaikapankkisopimusta tehtäessä. Vaikka työehtosopimuksessa ei olisi työaikapankkia koskevia nimenomai- sia määräyksiä, se sisältää usein muita määräyksiä, jotka on otettava huo- mioon sopimusta tehtäessä.

Työehtosopimuksissa on esimerkiksi voitu sopia erilaisten palkanosien vaihtamisesta vapaaksi. Niin ikään työehtosopimuksissa on usein sovittu joustavista työaikajärjestelmistä ja niiden tasoittumisjaksoista.

Tämän suosituksen ohjeita ei pidä soveltaa vuosilomalain, työaikalain ja työehtoehtosopimusten mukaisiin työaikajoustoihin, jollei työaikapankkiso- pimuksessa ole nimenomaisesti sovittu kyseisen jouston olevan työaika- pankin osatekijä. Tällaisia työaikajoustoja voivat olla muun muassa vuosi- loman säästäminen, ylityön korvaaminen vapaana ja lomarahan vaihto va- paaksi.

Ohjeiden sitovuus

Näissä ohjeissa esitetyt työaikapankkeja ja niiden palkkahallinnollista käsit- telyä koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista ja niiden palkka- hallinnosta voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina lainsäädännön ja työehtosopimusten määräysten puitteissa.

Työaikapankki lainsäädännössä

Lainsäädännössä työaikapankin määritelmä löytyy ainoastaan työttömyys- turvalain 1 luvun 5 §:n 1 momentin 13 kohdasta.

Vuosilomalain 27 §:ssä on määräykset vuosiloman säästämisestä.

Työaikapankkia koskevia määräyksiä on lainsäädännössä myös TTurvaL 3 luvun 6 § 3 mom, 4 luvun 3 § 3 mom ja 4 § 1 mom, 5 luvun 4 § 2 mom ja 6

luvun 4 § 2 mom sekä PalkkaturvaL 9 § 3 mom ja 9 a §.

Palkkaturvalaissa ja työttömyysturvalaissa on säännöksiä, jotka asettavat erityisesti palkkakirjanpitoon liittyviä vaatimuksia tai jotka rajoittavat tai oh- jaavat työnantajan ja työntekijän sopimismahdollisuuksia. Verohallituksen lausunnossa ennakonpidätyksen toimittamisajankohdasta edellytetään, että rahakorvauksen maksuperuste on etukäteen sovittu työaikapankkisopi- muksessa.

Työaikapankkia koskevia määritelmiä

Työaikapankilla tarkoitetaan niitä yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotet- tuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopi- malla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti.

Työaikapankkitilillä tarkoitetaan työntekijäkohtaista tiliä tai muuta luette- loa, jolle säästettävä aika- ja palkkaerä kirjataan ja jonka saldosta pidettävä vapaa-aika vähennetään.

Saldolla tarkoitetaan pankin tilillä olevaa aikamäärää.

Pankkivapaalla (työaikapankkivapaalla, pankkivapaa-ajalla) tarkoitetaan työaikapankista pidettävää palkallista vapaa-aikaa.

Säästöllä tarkoitetaan aika- tai palkkaerän säästämistä työaikapankkiin.

Nostolla tarkoitetaan vapaa-ajan käyttämistä työaikapankista myös silloin, kun työaikaa lainataan työaikapankista.

Työaikapankin osatekijällä tarkoitetaan säästettäviä työaikoja ja vapaa- aikoja sekä vapaa-ajaksi muunnettuja rahamääräisiä etuuksia. Osatekijöitä ovat mm. säännöllisen työajan tasoitusjaksoihin sekä liukuvaan työaikaan liittyvät tasauserät, työaikojen lyhennyserät, vuosilomat ja lomarahat, lisä- ja ylityöt sekä vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset.

Rahakorvauksella tarkoitetaan työaikapankista nostettua palkkaa, jota vastaavaa vapaa-aikaa ei ole pidetty.

Jos työntekijä pitää esimerkiksi viikon työaikapankkivapaata (työaika 40h/vko) ja nostaa työaikapankista 60 tuntia vastaavan palkan, rahakor- vaukseksi katsotaan 20 tunnin palkka. Niin ikään rahakorvauksena pide- tään työaikapankista nostettua palkkaa silloin, kun työnantaja ei vapaan ajalta muusta syystä maksa palkkaa kuten esimerkiksi lomautusajalta.

Työaikapankkitilit ja työaikapankkiin siirrettävät erät

Riippumatta käytettävistä osatekijöistä työaikapankki muodostetaan aika- perusteiseksi, tuntimääräiseksi kokonaisuudeksi. Säästettävät osatekijät merkitään palkka- ja työaikakirjanpitoon ja muutetaan tarvittaessa ajaksi sekä siirretään työaikapankkiin. Vastaavasti purettaessa yksilökohtaista työaikapankkia vähennetään käytettävää aikaa vastaava määrä työntekijän henkilökohtaisesta säästöstä.

Työnantajan on pidettävä työntekijäkohtaista työaikapankkitiliä. Tilille mer- kitään kaikki työaikapankkitapahtumat päivämäärineen. Tilin saldo osoittaa säästössä olevaa aikaa. Erityistä työaikapankkitiliä ei tarvitse pitää, jos edellä mainitut tiedot käyvät ilmi suoraan työaika- ja palkkakirjanpidosta.

Sopimusta laadittaessa on syytä määrittää laskentasäännöt ja periaatteet, joilla pankkiin siirrettävät raha- ja aikamääräiset erät muutetaan säästettä- väksi vapaa-ajaksi.

Työaikapankin säästölle ei ole asetettu enimmäismäärää. Sama koskee myös työaikapankkivelkaa. Enimmäismäärät voidaan arvioida ja sopia pai- kallisesti ennen järjestelmän käyttöönottoa.

Kirjaus työaikapankkiin merkitsee samalla yhteyden katkeamista osatekijän alkuperäisiin ansainta- ja korvaussääntöihin ja asianomainen osatekijä siir- tyy työaikapankkia koskevien sääntöjen mukaan korvattavaksi.

Työaikapankkiin kerätään aikaa kumulatiivisesti. Säästettyjen erien käyttö- järjestystä ei seurata eikä eri erien käyttämiselle aseteta määräaikaa. Näin ollen osatekijöitä voidaan säästää työaikapankkiin usealta eri kalenterivuo- delta.

Työaikapankin koko ja käyttö

Arvioitaessa työaikapankkijärjestelyn voimassaoloaikaa ja säästö- ja lai- nausmahdollisuuksien enimmäismääriä tulee yrityskohtaisesti ottaa huomi- oon toiminnan luonne, käytössä olevat tuotanto- ja palvelutekniikka sekä henkilöstöresurssit ja henkilöstön tarpeet. Niiden perusteella voidaan myös arvioida työaikapankin vaikutus sijaisjärjestelytarpeisiin.

Ajanjakso, jonka aikana työaikapankkia yksilötasolla kerrytetään tai pure- taan, sekä säästö- ja lainausmahdollisuuksien enimmäismäärien tarve tu- lee arvioida ja täsmentää yritystasolla ennen järjestelyn käyttöönottoa.

Saatujen kokemusten ja muuttuneiden tarpeiden perusteella työaikapankki- järjestelmän sisältöä tulee voida muuttaa sopimalla. Tämä koskee esimer- kiksi säästöjen enimmäismääriä ja vapaiden ajankohdista sopimista.

Työnantajan tulee pidättää oikeus määrätä osatekijöiden siirrosta. Toisin sanoen työnantajan tulee hyväksyä osatekijän siirto työaikapankkiin. Esi- merkiksi lomarahan vaihtamista vapaaksi tulee erikseen sopia työnantajan ja työntekijän kesken, vaikka lomarahan vaihto vapaaksi olisi sovittu työai- kapankin osatekijäksi. Niin ikään työnantajan tulee hyväksyä ajankohdat, jolloin työaikaa voidaan tehdä työaikapankkiin.

Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen

Työaikapankkijärjestelmää käyttöönotettaessa on yrityskohtaisesti sovittava jäljempänä kohdissa 1-14 todetuista seikoista. Sopimus on tehtävä kirjalli- sesti.

Työaikapankkijärjestelmän sisältöä ja periaatteita koskevissa yrityskohtaisissa neuvotteluissa huomioon otettavia seikkoja:

1. Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö

Työaikapankkijärjestelmä voi koskea koko henkilöstöä tai sen soveltamis- ala voi olla rajattu vain osaan henkilöstöstä. Rajauksilla ei tule kuitenkaan asettaa ketään perusteettomasti eriarvoiseen asemaan.

Työaikapankkijärjestelmän käyttö yksittäisen henkilön osalta perustuu va- paaehtoisuuteen.

2. Työntekijän liittyminen työaikapankkijärjestelmään

Työaikajärjestelyjen, palkkahallinnon sekä palkka- ja työaikakirjanpidon kannalta on välttämätöntä tietää, ketkä kulloinkin ovat järjestelmän piirissä. Tämän vuoksi yrityskohtaisissa neuvotteluissa on täsmennettävä menette- lytavat, joilla yksittäisen henkilön mukanaolo järjestelmässä todetaan.

Yksittäisen työntekijän kuulumisen työaikapankkijärjestelmän piiriin tulee ol- la todennettavissa kirjallisesti, sähköisesti tai muulla todennettavissa ole- valla tavalla. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että palkka- tai työaika- pankkikirjanpitoon tulee merkintä, kuka kuuluu työaikapankkijärjestelmän piiriin ja mistä alkaen.

Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että kunkin työntekijän tulisi välttämättä tehdä erillinen sopimus järjestelmään liittymisestä. Edellytys täyttyy, kun työaikapankkikirjanpidosta käy ilmi työntekijän ensimmäinen (ja viimeinen) tilitapahtuma ja sen ajankohta.

3. Työntekijän irtautuminen työaikapankkijärjestelmästä tai sen muuttaminen hä- nen osaltaan

Yrityskohtaisesti on myös sovittava menettelytavoista, joita noudattaen jär- jestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa henkilön työsuhteen jatkuessa. Mikäli se katsotaan tarpeelliseksi, voidaan yritystasolla sopia ilmoitusajasta (esim. 1 kk), jonka puitteissa henkilö voi irtautua järjestelmän soveltamispii- ristä. Tällöin on myös sovittava siitä, että säästetyt tai lainatut tunnit nolla- taan työaikajärjestelyin 4 kk kuluessa, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, säästetyt tai lainatut tunnit korvataan vastaavana rahasuorituksena.

Niissä tilanteissa, joissa henkilön työsuhde päättyy, vaikuttaa työaikapank- kisaldojen(+/-) käyttöön vapaana säästömäärän ohella myös ennakkotieto työsuhteen päättymisajankohdasta.

Tämän vuoksi on yrityskohtaisiin sopimuksiin sisällytettävä vaihtoehto nol- lata työaikapankin saldo(+/-) myös rahana työsuhteen päättymisen yhtey- dessä, ellei saldoa ole voitu nollata vapaana tai työnä työsuhteen päättymi- seen mennessä.

Jos yksittäisen työntekijän työtehtävissä tai palkkausperusteissa tapahtuu olennainen ja pysyvä muutos, työaikapankkijärjestely voidaan hänen osal- taan purkaa.

4. Työaikapankin osatekijät

Yrityskohtaisesti on sovittava selkeästi työaikapankkijärjestelmässä kulloin- kin käytössä olevista osatekijöistä, samoin on sovittava osatekijöiden mah- dollisista eroista järjestelmän piiriin kuuluvien eri tehtävissä toimivien henki- löiden osalta.

Yhtenä työaikapankin merkittävänä osatekijänä on säännöllinen työaika:

• Työaika, joka on tehty työehtosopimuksen tavanomaista säännöllistä työaikaa pidentäen. Neuvotteluosapuolet ovat sopineet siitä, että yri- tyskohtaisissa työehtosopimuksissa sovittuja säännöllisen työajan enimmäismääriä voidaan muuttaa yrityskohtaisissa työaikapankki- sopimuksissa PALTA ry:n ja keskusjärjestöjen välisten työehtosopi- musmääräysten sitä rajoittamatta.

Työaikapankin osatekijöinä voidaan käyttää myös seuraavia eriä:

• Ylityö tai lisätyö. Työaikapankkiin voidaan siirtää työajalta suoritetta- va perusosa ja ylityökorotusosuus tai vain jompikumpi näistä.

• Ylityökorotusosuus siirretään pankkiin ylityökorotusprosentin mukai- sena.

• Viikkolepokorvaus

• Sunnuntaityökorotus

• Liukuvan työajan mukaista saldokertymää (+/-) voidaan pienentää siirtämällä sitä työaikapankkiin edellyttäen, että siitä sovitaan esi- miehen kanssa erikseen tapauskohtaisesti.

• Vuosilomasta säästettäväksi sovittu osa

• Lomarahan vapaaksi vaihdettu osa

• Työaikojen lyhennyserät

5. Työaikapankin enimmäismäärät ja enimmäisajanjakso

Yritystasolla on syytä arvioida, onko tarvetta sopia säästö- ja lainausmah- dollisuuksille enimmäismäärät, ja ovatko ne samat eri tehtävissä. Samoin on arvioitava, onko tarvetta sopia jokin enimmäisajanjakso tai ajankohta, jonka puitteissa työaikapankkiin säästetyt ja sieltä lainatut erät on nollatta- va. Jos yrityskohtaisessa työaikapankissa otetaan käyttöön edellä tarkoitet- tu enimmäisajanjakso, on samalla sovittava siitä, että pankkiin säästetty vapaa-aika (+/-) voidaan korvata myös rahakorvauksena, ellei saldoa ole voitu nollata vapaana tai työnä enimmäisajanjakson aikana.

Työaikapankkijärjestelmä voidaan myös sopia muodostettavaksi ns. liuku- van eli rullaavan työaikasaldon pohjalta. Tässä järjestelmässä saldoa ei nollata minkään määräajan puitteissa vaan saldo muuttuu jatkuvasti sen mukaan, miten työtunteja siirretään pankkiin tai vapaa-aikaa otetaan käyt- töön pankista. Tässä järjestelmässä on kuitenkin syytä sopia henkilökohtai- selle jatkuvalle saldolle jotkin enimmäisrajat (+/-), joita ei saa ylittää. Niiden tilanteiden varalle, jolloin ei ole voitu sopia työaikapankkiin kertyneen sal- don käyttämisestä, on sovittava siitä mahdollisuudesta, että työnantaja se- kä työntekijä voivat aina saada saldoa pienennetyksi tai nollatuksi. Lisäksi on sovittava määräajasta (esim. 4 kk), jonka kuluessa pienennys tai nollaus on suoritettava joko aikana tai, ellei tämä ole mahdollista, rahana.

Tarvittaessa työaikapankkijärjestelmän käyttö voidaan aloittaa pienemmillä enimmäismäärillä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuudesta saatujen kokemusten myötä.

6. Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen

Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suoritettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti.

Vapaan ajalta maksettava palkka määräytyy ylityökorvauksen perusteena olevan rahapalkan mukaisesti, ellei yrityskohtaisesti sovita muusta määräy- tymisperusteesta.

Mikäli yrityksessä on käytössä useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapo- ja, on syytä ennalta täsmentää, miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään.

7. Palkan maksuajankohta pankkivapaan ajalta

Pankkivapaa-ajan palkka maksetaan palkkakauden tavanomaisena pal- kanmaksupäivänä. Työaikapankin saldo erääntyy kokonaisuudessaan maksettavaksi viimeistään työsuhteen päättyessä lopputilin yhteydessä tai työaikapankkia koskevan sopimuksen päättyessä, jollei maksuajankohdas- ta tai tavasta ole toisin sovittu.

8. Luontoisedut ja henkilökuntaedut pankkivapaan ajalta

Luontoisedut ovat osa työntekijän palkkaa ja ne ovat pankkivapaan aikana työntekijän käytettävissä.

Henkilökuntaetuudet ovat yleensä työntekijän käytettävissä pankkivapaata pidettäessä.

9. Vapaiden pitäminen

Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdolli- simman hyvä yhteensovittaminen työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa, ottaen huomioon yrityksen työtilanne ja hen- kilöstöresurssit. Tähän järjestelyn pitkäjänteisyys antaa lisää mahdollisuuk- sia.

Järjestelmästä yritystasolla sovittaessa on samalla sovittava myös säästä- misen ja käytön periaatteista sekä menettelytavoista, joita noudattaen yksit- täisten, mahdollisesti hyvinkin erimittaisten vapaiden pitämisen ajankoh- dasta sovitaan työnantajan edustajan ja työntekijän kesken. Mikäli ajan- kohdasta ei päästä sopimukseen työnantajan ja työntekijän kesken, sovel- letaan menettelytapoja, joita noudattaen järjestelmän soveltaminen yksilö- tasolla lakkaa henkilön työsuhteen jatkuessa.

Yritystasolla on syytä myös harkita, onko tarvetta sopia periaatteista, joiden mukaan pääsääntöisesti vapaana annettavat työaikapankkikertymät voi- daan nollata tai korvata myös rahana, esimerkiksi työtehtävien tai palkka- perusteiden olennaisesti muuttuessa.

10. Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa

Työaikapankkivapaat eivät muuta työsuhteessa noudatettavia ehtoja. Tä- män vuoksi yrityskohtaisesti tulee tarvittaessa selvittää vapaiden vaikutus työsuhteen perusteella kertyviin etuuksiin lainsäädännön sekä työehtoso- pimusten määräykset huomioon ottaen.

Pankkivapaa-ajaksi luetaan työntekijän työvuoroluettelon mukaiset työtun- nit tai -päivät. Esimerkiksi lauantai ja sunnuntai eivät kuluta työaikapankin saldoa paitsi, jos ne ovat työntekijän työvuoroluettelon mukaisia työpäiviä. Tuntitiliä käytettäessä pankin saldoa vähentäviksi tunneiksi luetaan ne tun- nit, jotka muutoin olisivat olleet säännölliseen työaikaan laskettavia tunteja. Jos työpäivän pituus on 7,50 tuntia, pidetty vapaapäivä vähentää saldoa saman verran.

Työehtosopimusten soveltamisen osalta neuvotteluosapuolet toteavat, että työaikapankkivapaat ovat työssäolon veroista aikaa vuosilomaoikeutta las- kettaessa samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.

Yrityskohtaisesti on syytä sopia menettelyistä, joita noudatetaan, jos henki- lö on työaikapankkijärjestelmään perustuvan vapaan aikana työkyvytön tai muusta syystä estynyt työnteosta. Tilanteissa noudatetaan ns. aikapriori- teettiperiaatetta, ellei yrityskohtaisesti ole muuta sovittu.

Työaikapankkivapaata ei tule sopia päällekkäin muun ennalta tiedossa ole- van palkallisen vapaan kanssa. Tällaisia palkallisia vapaita voivat olla vuo- siloma, äitiys- ja isyysvapaa ja työajan lyhennysvapaa. Työntekijä voi var- hentaa äitiys- ja isyysvapaan ajankohtaa ja näissä tilanteissa suositellaan sovittavaksi, että etukäteen sovitut pankkivapaapäivät siirtyvät.

11. Vuosiloman ja lomarahan säästö työaikapankkiin

Jos työaikapankkiin säästetään vuosilomaa, se annetaan ja korvataan työ- aikapankin sääntöjen mukaan.

Jos vuosilomaa siirretään työaikapankkiin, lomapäivää vastaava tuntimäärä on vuosilomalain mukaista lomalaskentaa käytettäessä 1/6 työntekijän säännöllisestä viikkotyöajan tuntimäärästä ja viisipäiväistä lomalaskentaa käytettäessä 1/5 työntekijän säännöllisestä viikkotyöajan tuntimäärästä.

Jos vuosilomaa siirretään työaikapankkiin, lomarahan osuus on otettava huomioon siirron yhteydessä. Lomaraha voidaan maksaa normaalisti työn- tekijälle rahana tai säästää se työaikapankkiin, jolloin yhden vuosilomapäi- vän lomarahaa vastaa vuosilomalain mukaista lomalaskentaa käytettäessä 1/12 viikon tuntimäärästä ja viisipäiväistä lomalaskentaa käytettäessä 1/10 viikon tuntimäärästä.

Vuosilomalisä maksetaan normaalisti myös työaikapankkiin siirretyn vuosi- loman osalta.

12. Laskelma työaikapankin saldosta (tiliote)

Työntekijälle annetaan laskelma työaikapankin saldosta ja siinä tapahtu- neista muutoksista. Laskelma voidaan antaa mm. seuraavilla tavoilla:

• tiedot voidaan merkitä erillisinä erinä palkkalaskelmalle

• tiedot voidaan merkitä erilliseen tiliotteeseen tai

• tiedot voivat olla ajantasaisesti katsottavissa esim. tietojärjestelmäs- tä.

Laskelma tai tiliote voidaan antaa palkkakausittain, tilin saldon muuttuessa tai vähintään kerran vuodessa viimeistään kalenterivuoden tai tilikauden päättyessä. Laskelma tulee antaa aina työntekijän sitä pyytäessä.

13. Pankkivapaa-ajan palkasta maksettavat vakuutusmaksut

Kun työaikapankista nostetaan palkallista vapaa-aikaa, pidetty pankkivapaa vähennetään työaikapankin saldosta. Työaikapankista nostettu vapaa-aika ei kohdistu mihinkään yksittäiseen alkuperäiseen osatekijään. Näin ollen pankkivapaa-ajalta maksettava palkka on aina samanlaatuista palkkaa, jos- ta maksetaan seuraavat sosiaalivakuutusmaksut:

• työnantajan sosiaaliturvamaksu;

• työeläkevakuutusmaksu;

• tapaturmavakuutusmaksu;

• työttömyysvakuutusmaksu;

• ryhmähenkivakuutusmaksu. Työnantajan on myös perittävä palkasta:

• työntekijän eläkevakuutusmaksu;

• palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu;

• ay-jäsenmaksu, jos työnantaja sen työntekijän palkasta muutoinkin perii.

14. Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen

Yrityskohtaisesti sovittava työaikapankkijärjestelmä ja sen ylläpito perustu- vat sopimukseen, minkä mukaisesti työaikapankkijärjestelmän sisältöä voi- daan aina myös muuttaa sopimalla.

Järjestelmän lakkauttamiselta ei edellytetä erityisiä perusteita. Mikäli jompi- kumpi yrityskohtaisen sopimuksen osapuoli haluaa lakkauttaa työaikapank- kijärjestelmän soveltamisen, on lakkaamisen ajankohdasta ilmoitettava vä- hintään 3 kuukautta ennen tarkoitettua ajankohtaa. Mikäli työaikapankkiin kertynyttä saldoa(+/-) ei voida nollata vapaana tai työnä viimeistään 3 kuu- kauden kuluessa työaikapankin lakkaamisesta, nollataan saldo(+/-) raha- korvauksena.

Mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemisessa noudatetaan työ- tai virkaeh- tosopimusten mukaista erimielisyyksien neuvottelumenettelyä.

Helsingissä 11. päivänä marraskuuta 2011 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

LIITE 3: KORVAAVAA TYÖTÄ KOSKEVA SUOSITUS ‌

SUOSITUS KORVAAVAN TYÖN KÄYTÖN YHTEYDESSÄ HUOMIOITAVISTA ASI- OISTA JA NOUDATETTAVISTA MENETTELYTAVOISTA

Taustaa

Työntekijä ei aina ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Työpaikoilla etukäteen selvitetyissä tilanteissa työnantaja voi tarjota työnte- kijälle väliaikaisesti muuta kuin hänen omia, tavanomaisia työtehtäviään eli korvaavaa työtä. Työn pitää kuitenkin täyttää laeissa ja työehtosopimuksis- sa asetetut ehdot.

Työskentely ei saa haitata tai estää työntekijän paranemista ja toipumista sairaudestaan. Työn tulee olla mielekästä ja sellaista, että työntekijä kyke- nee sitä sairaudestaan huolimatta kohtuudella tekemään.

Korvaavan työn määritelmästä

Korvaava työ perustuu osapuolten sopimukseen.

Korvaavaa työtä tehdään edellä olevan mukaisesti todetun työkyvyttömyy- den aikana.

Korvaavan työn käyttämisen edellytyksistä

Korvaavan työn tekeminen on väliaikainen ratkaisu ja työntekijälle aina va- paaehtoista.

Työntekijän terveydentilasta johtuvat rajoitteet tulee ottaa huomioon. Kor- vaavan työn suunnittelu ja järjestäminen vaativat työnjohdolta riittävää tu- tustumista työntekijän kokonaistilanteeseen. Xxxxxxxxx ja sen heikentämän työkyvyn huomioimisen lisäksi pitää korvaavan työn suunnittelussa arvioida työntekijän jaksaminen ja ammatillinen osaaminen.

Työolojen pitää mahdollistaa korvaava työ; ts. pitää olla työtä, työvälineitä, tiloja ym. työhön liittyvää, joita voidaan osoittaa työntekijälle. Mitä moninai- sempia työpaikan eri työtehtävät ovat, sitä paremmat mahdollisuudet tähän ovat. Työyhteisön toimivuus tulee varmistaa varautumalla korvaavaan työ- hön ennalta. Työpaikalla olisi hyvä etukäteen selvittää ne työtehtävät ja koulutusmuodot, jotka sopivat ns. korvaaviksi työtehtäviksi.

Työnantaja osoittaa korvaavan työn ja tekee päätöksen työn teettämisestä. Tarjottujen tehtävien tulee olla mielekkäitä ja niiden tekemiseen tulee olla selkeä tarve. Tehtävien tulee olla sellaisia, että henkilön ammattitaito ja ko- kemus riittävät niistä selviytymiseen. Siksi korvaavan työn käyttämisessä

on huomioitava, että työntekijän esimies on jo valmiiksi miettinyt xxxxxxxx- suuksia korvaavan työn tekemiseen.

Ensisijainen keino vähentää työpaikan työtapaturmia ja sairauspoissaoloja on ennalta ehkäisevä työsuojelu- ja työterveyshuoltotoiminta. Korvaavan työn käyttöönoton edellytyksenä on toimiva ja kattava työterveyshuolto, jo- ka on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin ja työtehtäviin (työpaikkaselvityk- set). Työpaikan vaarojen selvittäminen, arviointi sekä vaarojen ja haittojen poistaminen ovat osa työpaikan normaalia toimintaa yhdessä työntekijöiden ja henkilöstöedustajien kanssa. Korvaavan työn ohessa ja sen sijaan työn- tekijällä on täysimääräinen oikeus lakisääteisiin kuntoutustoimenpiteisiin.

Työterveyshuollon osalle kuuluu sen määrittäminen, onko työntekijä ter- veydentilansa suhteen sopiva, rajoituksin sopiva vai sopimaton valittuun korvaavaan työhön. Voidakseen perustella käsityksensä lääkärin tulee tun- tea tarkoin suunnitellun korvaavan työn sisältö. Näytön ja osapuolten oi- keusturvan takaamiseksi kannanotto tulisi esittää kirjallisessa muodossa. Vastaanottokäynnillä lääkärin tulee siis antaa lausunto ”Suositus korvaa- vasta työstä”, johon rajoitteet kirjataan. Jos etukäteisharkinta on toteutettu, niin silloin työterveyslääkärin yhteydenotossa voidaan jo heti sopia, mihin työhön työntekijä voidaan sijoittaa lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.

Korvaavan työn konkreettisesta toteutuksesta

Yrityksessä voidaan toimia monin eri tavoin sairaus- ja tapaturmaisten poissaolojen vähentämiseksi. Kun harkitaan em. tarkoituksessa korvaavan työn yleisiä periaatteita sekä menettely- ja toteuttamistapoja, asiaa tulee käsitellä yhteistoiminnassa työnantajan, työterveyshuollon ja työpaikan työ- suojeluorganisaation ja henkilöstön kanssa.

Yhteenvetona edellä todetuista korvaavan työn käyttämisen yhteydessä huomi- oon otettavista asioista voidaan esittää seuraavaa:

Ohjeistus on käsiteltävä yt-menettelyssä

Korvaavan työn ottaminen järjestelmänä käyttöön tulee käsitellä yt- menettelyssä ja työsuojelutoimikunnassa. Myös korvaavaa työtä koskevat yleiset periaatteet ja menettelytavat tulee käsitellä yt-menettelyssä ja ne voidaan kirjata esimerkiksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Tiedottaminen

Kun korvaavan työn toteuttamistavat ja niihin liittyvät periaatteet on käsitel- ty yhteistoimintamenettelyssä ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, tiedotetaan siitä koko henkilökunnalle ja koulutetaan esimiehet tuntemaan toimintatavat ja säännöt.

Korvaavan työn tarpeellisuus ja tarjoaminen

Korvaavan työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mu- kaan vaativuudeltaan henkilön tavanomaista työtä vastaavaa. Korvaava työ voi olla myös oman työn kannalta tarpeellista koulutusta eli sellaista joka on ammattitaitoa ylläpitävää ja kehittävää.

Esimiesten tulee jo valmiiksi miettiä mahdollisuuksia korvaavan työn teke- miseen. Kussakin tapauksessa esimies tekee erikseen päätöksen tällaisen työn tarjoamisesta.

Perehdyttäminen

Korvaavaa työtä teetettäessä on syytä selvittää perehdyttämisen tarve, jonka jälkeen työnantajan tulee tarvittaessa huolehtia henkilön asianmukai- sesta perehdyttämisestä.

Tasapuolinen kohtelu

Henkilöitä on kohdeltava tasapuolisesti korvaavaa työtä järjesteltäessä.

Työkyvyn varmistaminen

Arvion ja päätöksen työkyvystä korvaavaan työhön voi tehdä ainoastaan työpaikan olosuhteita tunteva työterveyslääkäri, joka on myös vastuussa siitä, ettei päätös haittaa vamman tai sairauden normaalia paranemista. Korvaava työ on ratkaisu tilapäiseen työkyvyn laskuun työterveyslääkärin määrittelemän ajan. Tavoitteena on henkilön työssä jatkamisen tukeminen ja paluu omaan työhön.

Työterveyslääkäri esittää työtekijälle korvaavan työn mahdollisuutta, jos sairaus tai vamma ei estä työntekoa kokonaan eikä työnteko vaaranna toi- pumista. Hän antaa työntekijälle sairauspoissaolotodistuksen, jossa on ku- vattu mahdolliset rajoitteet työjärjestelyjä varten sekä rajoitteiden kesto.

Työterveyslääkärin tulee myös sopia työntekijän kanssa työkyvyn seuran- nasta.

Työntekijän suostumus

Henkilön mielipide siitä, että hän selviytyy hänelle osoitetuista töistä, on syytä ottaa huomioon. Korvaavassa työssä sairauden hoito ei saa vaaran- tua, sairaus tai vamma ei saa työn takia pahentua, sen paraneminen estyä tai hidastua, eikä sairaus leviä. Korvaavan työn teettäminen edellyttää, että henkilö on antanut suostumuksensa korvaavan työn tekemiseen. Vastaa- vasti menetellään työnantajan tarjoaman koulutuksen osalta.

Työnantajan vastuu

Työnantajan päätöksen pitää perustua työterveyslääkärin kannanottoon.

Saatuaan työntekijältä työterveyslääkärin kannanoton, johon korvaavan työn mahdollisuus on kirjattu, esimies tekee päätöksen tällaisen työn tar- joamisesta, mikäli työtä on tarjolla.

Työterveyslääkäriltä varmistetaan työntekijän sopivuus tarjolla oleviin teh- täviin.

Esimies vastaa työturvallisuudesta ja tarvittavasta työhön perehdyttämises- tä.

Työntekijän vastuu

Työntekijä antaa halutessaan työterveyslääkärille luvan keskustella esimie- hen kanssa korvaavasta työstä.

Työntekijä toimittaa lääkärintodistuksen esimiehelle ja keskustelee mahdol- lisuudesta tehdä korvaavaa työtä. Henkilö voi myös itse esittää halukkuu- tensa korvaavaan työhön.

Työntekijän tulee ottaa yhteyttä työterveyslääkäriin, mikäli työkyvyssä ta- pahtuu muutoksia.

Yksityisyyden suoja

Työnantajan ja työnantajan edustajan on noudatettava yksityisyyden suo- jasta työelämässä annettua lakia käsitellessään korvaavaan työhön liittyviä henkilön terveydentilaa koskevia lääkärintodistuksia ja lausuntoja.

Lainsäädännön mukaan työntekijän sairaus on yksityisasia, jota koskevat yksityiskohdat ovat työntekijän ja terveydenhuollon välisiä asioita, ja tiedot kuuluvat työnantajalle vain tarkoin määrätyissä poikkeustapauksessa. Työnantajalla on oikeus saada tieto siitä, onko työntekijä sopiva, rajoituksin sopiva vai sopimaton suunniteltuun työtehtävään.

Korvaava työ ei tee tässä suhteessa poikkeusta, vaan sitä koskevat samat säännökset ja määräykset, kuin mitkä koskevat uuden työsuhteen alkaessa tai työsuhteen aikana tehtäviä lakisääteisiä työterveyshuollon tarkastuksia. Työterveyshuollolla ei ole oikeutta välittää sairauteen liittyviä tietoja työnan- tajalle korvaavan työn määrittämisenkään välineeksi, vaan työterveyshuol- lon tehtävä on arvioida työntekijän työkyky ehdotettuun korvaavaan työhön. Työterveyshuolto voi antaa työnantajalle vain tietoa työkyvystä tai työkyvyt- tömyydestä.

Palkka, vakuutukset ja sairauspäiväraha

Korvaavaa työtä teetettäessä henkilölle maksetaan samaa palkkaa kuin mi- tä hän saisi tavanomaisten töidensä tekemisestä.

Vakuutukset sairauden ja tapaturman varalta ovat voimassa korvaavaa työ- tä tehtäessä.

Korvaava työ ei ole sairauspoissaoloa, joten sen ajalta ei ole oikeutettu sai- raus- tai tapaturmapäivärahaan. Korvaava työ keskeyttää jo alkaneen tapa- turma- ja sairauspäivärahan maksamisen. Työnantaja ja työntekijä ovat il- moitusvelvollisia, jos Kela tai vakuutuslaitos on alkanut maksaa korvauksia. Alkavan sairauspoissaolon osalta korvaavan työn mahdollisuus on selvitet- tävä mahdollisimman pian (Kelan omavastuuaika).

Korvaavan työn keskeytymiseen on joissakin tapauksissa varauduttava ja oltava ennakolta yhteydessä ao. vakuutuslaitokseen.

Työmatkat

Työmatkojen ja liikkumisen työpaikalla tulee olla turvallista. Korvaavaa työ- tä arvioitaessa on huomioitava myös sairauden tai tapaturman vaikutus työmatkojen kulkemiseen. Työpaikalla tulee varmistaa turvallinen liikkumi- nen, mikäli sairaus tai vamma aiheuttaa liikuntarajoitteita tai –esteitä.

Korvaava työ voi sovittaessa olla etätyötä.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia korvaavan työn tekemisestä mahdolli- sesti syntyvien ylimääräisten matkakustannusten korvaamisesta.

Tapaturmatilastointi

Jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta, ei korvaavan työn tekeminen saa johtaa siihen, että tapaturmia ei kirjata ja tutkita normaalisti. Korvaa- vasta työstä huolimatta työnantajan on pidettävä tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmaluetteloa ja tehtävä tarpeelliset ilmoitukset. Tapaturmiin ja sairauksiin liittyvät mahdolliset tutkimukset ja selvitykset sekä tilastointi tehdään asianmukaisesti.

Järjestelmän toimivuuden seuranta

Työpaikalla on hyvä olla seuranta- ja tilastointijärjestelmä, josta selviää kuinka paljon ja millaisia korvaavan työn tai koulutuksen tapauksia on to- teutunut. Seuranta on tärkeää toteuttaa sekä yksilö- että yritystasolla. Yksi- lön kohdalla on oleellista saada palautetta myös siitä, auttoiko vai haittasiko korvaavan työn tai koulutuksen vastaanotto paranemista. Seuranta- ja pa- lautetiedot käsitellään järjestelmän kehittämistarpeiden tunnistamiseksi työsuojelutoimikunnassa ja/tai yhteistoimintamenettelyssä.

Toimintamalli kaaviona

Alla on kuvattu toimintamalli kaaviokuvana tilanteessa, jossa selvitetään mahdollisuutta korvaavan työn käyttämiseen.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n sekä ‌

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n

YLEISSOPIMUS 2012

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2012

SISÄLLYS

YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN SEKÄ – ASIAMIESTEN ASEMASTA, TIEDOTTAMISESTA, KOULUTUKSESTA JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN

KÄYTÖSTÄ 6

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 6

Soveltamisala 6

Soveltamisalan rajoitus 6

Perusoikeudet 7

Työnjohto-oikeus 7

Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin 7

Ennakkoilmoitus työtaisteluista 7

Organisaatio- yms. muutokset 7

Lakiviittaukset 7

2 YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA 8

Kehittämistoiminta 8

Yhteistoiminnan toteuttaminen 8

Tyky-toiminta 9

3 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTA-ORGANISAATIOT 9

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset 9

Yrityksen luottamusmiesjärjestelmä 9

Luottamusmies 9

Valitseminen 10

Tehtävät 10

Luottamusmiehen tehtävät erimielisyyksiä ratkaistaessa 10

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset 10

Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu 11

Työsuojeluasiamies 11

Työsuojelutoimikunta 11

3.3 Ilmoitukset 11

4 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 12

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen 12

Vapautus 12

Ansionmenetyksen korvaaminen 12

4.2 Asema 13

Työsuhde 13

Toimitilat 13

Palkka- ja siirtosuoja 13

Ammattitaidon ylläpitäminen 14

Liikkeen luovutus 14

4.3 Työsuhdeturva 14

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet 14

5 TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET 16

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot 16

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta 16

Työaikakirjanpito 17

Tietojen luottamuksellisuus 17

Säädökset 17

Yritystä koskevat tiedot 17

Salassapitovelvollisuus 17

6 HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN 17

7 KOULUTUS 18

7.1 Työnantajan antama tai hankkima ammatillinen tai muu koulutus ja yhteinen koulutus 7.2 Ay-koulutus ja ilmoitusajat 19

8 SUOSITUS JA KANNANOTTO TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMISEKSI 20

9 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ 21

9.1 Yleistä 21

9.2 Alihankinta 21

9.3 Vuokratyövoima 21

Vuokratyön käyttö 21

Soveltamisohje 21

Tiedonsaanti 22

10 SOPIMUKSEN SITOVUUS 22

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 23

I YLEISET MÄÄRÄYKSET 23

1 § Yleinen soveltamisala 23

2 § Irtisanomisen perusteet 24

3 § Irtisanomisajat (koskee myös virkasuhteisia henkilöitä) 25

4 § Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 27

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen 27

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 28

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ 28

7 § Soveltamisala 28

8 § Irtisanomisen toimittaminen 28

9 § Työntekijän kuuleminen 28

10 § Tuomioistuinkäsittely 28

11 § Välimiesmenettely 28

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 29

13 § Korvauksen määrä 29

III LOMAUTUS 29

14 § Lomauttaminen 29

15 § Ennakkoselvitys 30

16 § Lomautusilmoitus 30

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 34

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys 34

18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle 34

19 § Takaisinottaminen (muuttunut 2018) 34

20 § Seuraamusjärjestelmä 35

21 § Voimaantulomääräys 35

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N SEKÄ

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N, PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIAN RY:N

JA YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY:N VÄLINEN

YLEISSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖPAIKOILLA, LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN SEKÄ – ASIAMIESTEN ASEMASTA, TIE- DOTTAMISESTA, KOULUTUKSESTA JA ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄY- TÖSTÄ ‌

1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

Soveltamisala ‌

Tätä sopimusta sovelletaan PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Pardia ry:n ja YTN ry:n välisten seuraavien työehtosopimusten soveltamisaloilla: Ylei- nen työehtosopimus, Tarkastusalan työehtosopimus, Testaus- ja labora- torioalan työehtosopimus, Korjaamoalan työntekijöitä koskeva työehto- sopimus, Korjaamoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Infra- alan työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Luotsausalan työehtosopimus, Lauttaliikennet- tä koskeva työehtosopimus, Airpro Oy:tä koskeva työehtosopimus, TAY- Palvelut Oy:tä koskeva työehtosopimus, Boreal Kasvinjalostus Oy:tä koskeva työehtosopimus ja Suomen siemenperunakeskus Oy:tä koske- va työehtosopimus.

Tässä sopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan työsopimussuhteista työntekijää tai toimihenkilöä sekä virkamiestä ellei erikseen ole toisin mainittu.

Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa PALTA ry:n jäsenyrityksen toimintayksikköä tai jäsenyrityksen määrittelemää muuta yksikköä.‌

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua ja yhteistoimintaa koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun yrityksessä työskentelee säännöllisesti yhteensä vähintään 20 työntekijää. Työsuojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöiden lukumäärä on yhteensä vähintään 10.

Tämän sopimuskohdan soveltamisalarajoitus ei koske luottamusmies- toimintaa koskevia määräyksiä.

Perusoikeudet ‌

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaama- ton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oi- keus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuu- tensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäi- sen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Työnjohto-oikeus ‌

Työnantajalla on työlainsäädännön ja sopimusten mukaisesti oikeus ot- taa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.‌

Osapuolten oikeus tutustua työpaikkoihin

Työehtosopimusosapuolten nimeämillä edustajilla on siitä työnantajan kanssa erikseen sovittaessa oikeus käydä tutustumassa olosuhteisiin edustamiensa jäsenten työpaikoilla.‌

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijälii- tolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Il- moituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laa- juus.

Organisaatio- yms. muutokset ‌

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liik- keen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaor- ganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työpaikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.‌

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yh- teistoiminnasta yrityksissä annettua lakia sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA ‌

Kehittämistoiminta ‌

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjes- telmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaat- teiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työ- olosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttami- seen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehit- tävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormi- tuksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Yhteistoiminnan toteuttaminen ‌

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluon- teisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi pe- rustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perus- tettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Yhteistoiminnassa on pyrittävä osapuolten väliseen yhteisymmärryk- seen. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projek- tiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät.

Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamises- ta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja ta- sa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavas- sa laajuudessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ul- kopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

Tyky-toiminta ‌

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallin- non, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan yhtey- dessä seurataan yrityksen palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja laaditaan tarvittaessa ohjeet työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asiantuntijoiden hoitoon.

Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu osallistuvat työkykyä ylläpitävän toi- minnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laaditta- essa. He osallistuvat myös suunnitelman toteuttamiseen ja seurantaan.

3 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTA-ORGANISAATIOT ‌

3.1 Luottamusmiehiä koskevat määräykset Yrityksen luottamusmiesjärjestelmä ‌‌‌

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on työnantajan ja työntekijöi- den välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja ke- hittäminen.

Luottamusmiesten lukumäärästä, sijoituksesta ja muista valintaan liitty- vistä yksityiskohdista sovitaan yrityksen ja asianomaisen sopimusosa- puolen rekisteröityjen alayhdistysten välillä. Tällöin tulee kiinnittää huo- miota siihen, että sovittu toimialue on kooltaan tarkoituksenmukainen ja kattavuudeltaan sellainen, että se edistää neuvottelujärjestelmän mu- kaista asioiden käsittelyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. yrityksen koko, henkilökunnan ja alayhdistysten jäsenten lukumäärä se- kä yrityksessä suoritettavien tehtävien laatu ja laajuus.

Työpaikalla voidaan sopia siitä, että luottamusmies hoitaa työsuojeluval- tuutetun tai työsuojeluasiamiehen tehtäviä tai päinvastoin.

Luottamusmies ‌

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, pääluottamusmiestä, alueluottamusmiestä tai luottamusmiestä, jonka asianomainen sopimusosapuolen rekisteröity alayhdistys tai sopimusosapuoli on valinnut edustajakseen hoitamaan tässä sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä.

Mikäli yrityksen henkilöstöryhmää varten on valittu vain yksi luottamus- mies, on hän tässä sopimuksessa tarkoitettu pääluottamusmies.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen työntekijä ja pereh- tynyt toimialueensa olosuhteisiin.

Valitseminen ‌

Luottamusmiehen valitsemista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on asianomaisen työpaikan työntekijöil- le varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimitta- minen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaa- lin toimittamista. Työnantaja varaa nimetyille henkilöille tilaisuuden vaa- lin toimittamiseen.

Tehtävät ‌

Luottamusmies toimii yhdistyksen ja työntekijöiden edustajana työehto- sopimuksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Luottamusmiehen tehtävät erimielisyyksiä ratkaistaessa ‌

Työntekijän tulee selvittää työsuhteeseensa liittyvä asia esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, hän voi saattaa asian hoidettavaksi luot- tamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa.

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuh- teeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamus- miehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

3.2 Työsuojelua koskevat määräykset ‌

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut mää- räytyy työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti.

Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu ‌

Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti. Lisäksi työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan pii- riin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojelu- yhteistoimintaa.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan. Työsuoje- luvaravaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuulu- vat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi.

Työsuojeluasiamies ‌

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialu- eesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 neljännessä kappaleessa on luottamusmiehen valin- nasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työ- oloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan.

Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoi- minta-asioiden käsittelyyn ja toteutukseen.

Työsuojelutoimikunta ‌

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tar- koituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti otta- en huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtä- vien laatu sekä muut olosuhteet.

Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimin- taa varten perustetaan työsuojelutoimikunta.

3.3 Ilmoitukset ‌

Työpaikalla toimivan sopimusosapuolen rekisteröidyn alayhdistyksen tai vastaavan on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle valituista luottamus- miehistä, varamiehen toimimisesta luottamusmiehen sijaisena, työsuoje- luvaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimimisesta luottamusmiesteh- tävissä tai luottamusmiesten toimimisesta työsuojelutehtävissä. Vastaa-

van ilmoituksen siitä, milloin varaluottamusmies toimii luottamusmiehen sijaisena, voi antaa myös luottamusmies. Varamiehen toimimisesta työ- suojeluvaltuutetun sijaisena on työsuojeluvaltuutetun ilmoitettava työn- antajalle kirjallisesti. Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4 LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJE- LUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ‌

4.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Vapautus ‌‌‌

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehellä ja työsuojeluval- tuutetulla on oikeus saada tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai koko- naan vapautus työstään. Muulla luottamusmiehellä kuin pääluottamus- miehellä, työsuojeluasiamiehellä sekä muilla yrityksen ja henkilöstön vä- liseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuvilla henkilöstön edustajilla on oikeus saada tilapäisesti vapautus työstä.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen ajankäytöstä on keskusteltava henkilön tullessa valituksi tehtävään.

Järjestettäessä edellä tarkoitettua vapautusta tulee ottaa huomioon muun muassa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumää- rä, tuotannon ja toiminnan luonne sekä tehtävien määrä.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöl- lisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kan- nalta sopivana aikana.

Mikäli luottamusmies- ja työsuojelutehtävät on yhdistetty samalle henki- lölle, tämä otetaan lisäävänä tekijänä huomioon työstä vapautuksesta sovittaessa.

Ansionmenetyksen korvaaminen ‌

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka tässä sopimuksessa tarkoitettu henkilöstön edustaja menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelus- sa työnantajien edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Jos luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies tai työsuo- jelutoimikunnan tai muun työsuojelutoimikuntaa vastaavan yhteistoimin- taelimen jäsen suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännölli- sen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityö- korvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan ansionmenetyk- sen korvaus toteutetaan siten, että kuukausipalkkainen työntekijä saa sen ansion, jonka hän olisi saanut työssä ollessaan. Tuntipalkkaisen työntekijän osalta laskennassa käytettävä keskituntiansio määräytyy edellisen päättyneen tilikauden keskituntiansion mukaisesti, ellei yritys- kohtaisesti ole sovittu ansionmenetyksen korvaamisesta muulla tavalla.

Mikäli henkilöstön edustaja hänen tehtäviensä laajuuteen nähden koko- naan vapautetaan varsinaisista palvelussuhteeseen kuuluvista tehtävis- tään, korvataan ansionmenetys edellisessä kappaleessa todetun mukai- sesti taikka palkkaus todetaan kussakin tapauksessa erikseen.

4.2 Asema Työsuhde ‌‌‌

Toimitilat ‌

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies ja muu henki- löstön edustaja on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamustehtäväänsä oman työnsä ohel- la vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapautusta työnteosta. Hän on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjoh- don määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

Työnantaja järjestää luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tarkoi- tuksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämi- seen. Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukai- sen tilan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättö- mät keskustelut. Tehtävien hoitamista varten luottamusmiehellä ja työ- suojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää yrityksen tavanomaisia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.‌

Palkka- ja siirtosuoja

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää ko. tehtävän takia. Häntä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työ- hön kuin missä hän oli ao. tehtävään valituksi tullessaan.

Jos pääluottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa luottamustehtävien hoitamista, on hänelle, ot- taen huomioon työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa, järjestet- tävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista.

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vas- tata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsi- naisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista.

Ammattitaidon ylläpitäminen ‌

Pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun luottamustehtävän päät- tymisen jälkeen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyt- tääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai sitä vastaa- vaan työhön ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.

Liikkeen luovutus ‌

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu liikkeen luo- vutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyt- tää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäi- syytensä, pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tä- män sopimuksen kohdassa 4.3 sovittuun jälkisuojaan liikkeen luovutuk- sesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.

4.3 Työsuhdeturva ‌

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet ‌

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vas- taavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kui- tenkin poiketa

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomaut- taa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ koko- naan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaito- aan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Yksilösuoja ‌

Luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei hän- tä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1 momentin edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1 – 3 §:n säännök- siä. Työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti tai olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä.

Luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperus- teita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.‌

Ehdokassuoja

Edellä olevia työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka ammattiosaston kokous on asettanut ja jonka asettamisesta ammattiosasto on kirjallisesti työnanta- jalle ilmoittanut, sekä työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asetta- misesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnalle tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikai- sintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua ja päättyy muun kuin vaalis- sa valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.‌

Jälkisuoja

Korvaukset ‌

Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluotta- musmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.

Jos luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkautet- tu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauk- sena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä työsopimuslain 12:2 §:n 2 momentin perusteiden mu- kaan. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Milloin tuotantoyksikössä tai vastaa- vassa toimintayksikössä säännöllisesti työskentelevien työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä on 20 tai vähemmän, edellä mainittu korvaus on työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään 4 kuukauden palkka ja enintään työsopimuslain 12:2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvä korvaus.

Xxxxxxx tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

4.4 Varamiehet ‌‌

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varapääluottamusmieheen ja va- raluottamusmieheen sekä työsuojeluvaravaltuutettuun sinä aikana, kun he tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimivat si- jaisina.

5 TYÖNANTAJAN TIEDOTTAMISVELVOITTEET ‌

Palkkatilasto- ja henkilöstötiedot ‌

Kerran vuodessa EK:n toimihenkilötilaston valmistuttua annetaan pää- luottamusmiehelle palkkatilastotietoina kirjallisesti ne palkkaerittelyt, jot- ka tilastosta tehdään. Luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keski- määräisiä kuukausiansiotietoja kuutta henkilöä pienemmistä ryhmistä.

Tämän sopimuksen mukaisesti luottamusmiehen tehtäviin kuuluvissa erimielisyystapauksissa annetaan hänelle kaikki valituksen alaisen ta- pauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Luottamusmiehellä on oikeus saada kerran vuodessa tiedot toimialueensa työntekijöiden suku- ja etu- nimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä yrityksen toimintayksiköstä tai si- tä vastaavasta. Pyydettäessä on luottamusmiehelle annettava tieto uu- sista työntekijöistä.

Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus perehtyä toimialueellaan yri- tyksessä kulloinkin voimassa oleviin palkanmääräytymis- ja palkanlas- kentajärjestelmiin.‌

Tiedot ulkopuolisesta työvoimasta

Työnantajan tulee tiedottaa suunnitellusta ulkopuolisen työvoiman käyt- töä koskevasta sopimuksesta niille luottamusmiehille, joiden edustaman henkilöstöryhmän työtehtäviä asia koskee. Asiasta ilmoitettaessa on selvitettävä tällaisen työvoiman suunniteltu määrä, työtehtävät ja sopi- muksen kestoaika. Luottamusmiehelle varataan mahdollisuus antaa asi- asta lausunto, ellei olosuhteista tai muista seikoista muuta johdu.

Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot hänen toimialueellaan toimi- vasta ulkopuolisesta työvoimasta ja yrityksen tiloissa toimivista alihank- kijoista.

Työaikakirjanpito

Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa työntekijöiden osalta hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta työ- aikalain mukaisesti laadittuun luetteloon.‌

Tietojen luottamuksellisuus

Luottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtävien- sä hoitamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luotta- mushenkilöille eikä niitä saa muutoinkaan levittää.‌

Säädökset

Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja mui- den työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoita- mista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.

Yritystä koskevat tiedot ‌

Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille yhteistoimin- nasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitetut tiedot.

Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 10 §:n 1 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.‌

Salassapitovelvollisuus

Milloin yrityksen työntekijät tai henkilöstön edustajat ovat tämän sopi- muksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salas- sapitovelvollisuudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassa- pitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle työntekijälle tai henki- löstön edustajalle.

6 HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄR- JESTÄMINEN ‌

Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan tämän sopimuksen osapuolen rekisteröidyllä alayhdistyksellä on oikeus järjes- tää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina- asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin

alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu.

Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöryhmällä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia, työpaikan työsuhteisiin tai työmark- kinakysymyksiin liittyviä tiedotteita. Tiedotteessa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija.

Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainit- tujen kokousilmoitusten tai tiedotteiden julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ko- kousilmoitusten tai tiedotteiden julkaisemiseen voidaan käyttää myös sähköpostia. Sähköpostiviestin ja ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

7 KOULUTUS ‌

7.1 Työnantajan antama tai hankkima ammatillinen tai muu koulutus ja yhteinen kou- lutus ‌

Työnantajan antamalla tai hankkimalla ammatillisella koulutuksella tar- koitetaan sellaista koulutusta, jota työnantaja antaa työntekijälle tai sel- laista työntekijän ammattiin liittyvää koulutusta, johon työnantaja lähet- tää työntekijän. Myös muu koulutus kuin edellä tarkoitettu ammatillinen koulutus voi olla tässä momentissa tarkoitettua koulutusta, jota työnanta- ja antaa tai johon työnantaja lähettää työntekijän.

Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan työpaikan yhteistoimintaa edistävää koulutusta, jonka järjestävät työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työ- paikalla tai muussa paikassa.

Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kan- nalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutus- ta. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työn- antajan ja luottamusmiehen kesken.

Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumis- järjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutuk- seen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken.

Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, että kysymykses- sä on tämän kohdan mukainen työnantajan antama tai hankkima koulu- tus.

7.1.1 Korvaukset työnantajan antaman tai hankkiman ammatillisen tai muun koulu- tuksen ja yhteisen koulutuksen osalta

Edellä kohdassa 7.1. tarkoitetun koulutuksen osalta työntekijälle korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset se- kä säännöllisen työajan ansionmenetys siten kuin asianomaises- sa työehtosopimuksessa on sovittu poissaoloajan palkan määräy- tymisestä. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan kurssimaksuja ja kus- tannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista. Suo- ranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan myös matkustamiskustan- nuksia sekä kurssin ajalta suoritettavia majoittumiskustannusten ja ruokailukustannusten korvauksia. Kurssin ajalta maksetaan päivärahaa siten kuin matkakustannusten korvaamisesta on sovittu.

Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta. Työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin käytetystä ajasta ei korvausta suoriteta.

7.2 Ay-koulutus ja ilmoitusajat ‌

Työntekijöille annetaan tilaisuus osallistua kuukauden tai sitä lyhyem- män ajan kestäville kursseille, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntu- vaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä ta- pauksessa ilmoitetaan pääluottamusmiehelle viimeistään 10 päivää en- nen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntu- vaa haittaa. Tällöin olisi suotavaa yhteisesti pyrkiä selvittämään muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei olisi estettä.

Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellai- nen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus.

7.2.1 Korvaukset Ay-koulutuksen osalta

Järjestöjen sopimalle työnantajan tuen piiriin kuuluvalle kurssille osallistuvalle alueluottamusmiehelle, pääluottamusmiehelle ja

luottamusmiehelle, ja heidän varamiehilleen, työsuojeluvaltuute- tulle, erityisvaltuutetulle ja heidän varamiehilleen, työsuojelu- asiamiehelle, työsuojelutoimikunnan, ja keskustoimikunnan jäse- nille ja yhteistoimintaelinten jäsenille heidän tehtäviensä edellyt- tämän koulutuksen osalta työnantaja maksaa korvauksen ansi- onmenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enin- tään kahden viikon ajalta. Samoin maksetaan korvaus edellä tar- koitettujen luottamusmiestoimintaan liittyvien koulutustilaisuuk- sien osalta ammattiosaston puheenjohtajalle enintään kuukauden ajalta.

Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työnte- kijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruo- kailukustannusten korvaukseksi ateriakorvaus, jonka suuruus kaksipäiväisen ja sitä pidemmän kurssin osalta on 50 € opetusoh- jelman mukaista kurssipäivää kohden. Yhden päivän mittaisesta koulutustilaisuudesta ateriakorvausta maksetaan puolet ate- riakorvauksen koko määrästä

Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on vel- vollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta.

7.2.2 Ay-koulutuksen vaikutus sosiaalisiin etuihin

Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay- koulutustilaisuuteen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuo- siloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähene- mistä.

8 SUOSITUS JA KANNANOTTO TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMISEKSI ‌

Järjestöt toteavat, ettei koulutuksen edellyttämän työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella korvata yrityksen henkilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Nämä on tar- peellista paikallisesti yhteisesti todeta, joko ennen työssäoppimisjakso- jen tai työharjoittelun järjestämistä taikka yhteistoimintalain tarkoittaman koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Järjestöt katsovat, että työsopimuslain ja voimassaolevien sopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen työpaikalla ta- pahtuvien oppimis- ja harjoittelupaikkojen tarjoamiselle, sikäli kun edelli- sessä kappaleessa olevaa menettelytapaa on noudatettu.

9 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ ‌

9.1 Yleistä ‌

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä tapahtuu yritysten piirissä kahdessa muodossa. Se perustuu toisaalta kahden itsenäisen yrittäjän väliseen kauppa-, hankinta-, urakka-, vuokraus-, toimeksianto-, työnteko- jne. so- pimukseen, jolloin tarvittavan työn tekee ulkopuolinen yrittäjä ilman, että toisella sopijapuolella on mitään tekemistä työsuoritukseen nähden. Käytännössä tällaiseen sopimukseen perustuvaa toimintaa nimitetään yleensä alihankinnaksi tai aliurakoinniksi.

Toisaalta vieraan työvoiman käyttö perustuu ns. työvoiman vuokrauk- seen, jolloin työvoimaa hankkivien liikkeiden toimittamat lainamiehet (vuokramies), tekevät työtä toiselle työnantajalle tämän johdon ja val- vonnan alaisena.

Edellä ensimmäisessä kappaleessa mainittuja tilanteita kutsutaan jäl- jempänä alihankinnaksi ja edellä toisessa kappaleessa mainittuja tilan- teita kutsutaan jäljempänä vuokratyövoimaksi.‌

9.2 Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa poikkeuksellisesti joudu- taan vähentämään, on yrityksen pyrittävä sijoittamaan ko. työntekijät yri- tyksen muihin tehtäviin, ja ellei se ole mahdollista, kehotettava alihankki- jaa, jos tämä tarvitsee työvoimaa, ottamaan vapautuneet alihankintatyö- hön sopivat työntekijät työhönsä entisin palkkaeduin.‌

9.3 Vuokratyövoima Vuokratyön käyttö ‌

Yritys teettää päätoimialansa normaalit työt pääasiassa omilla työnteki- jöillään. Mikäli vuokratyövoimaa käytetään esim. tuotantohuippujen ta- saamisen, työn kiireellisyyden, työn rajoitetun kestoajan, ammattitaito- vaatimusten, erikoisvälineiden tai muun vastaavan syyn vuoksi, on työ- paikalla huolehdittava vuokratyöntekijöiden suojelusta ja vuokratyön asi- anmukaisista puitteista.

Soveltamisohje ‌

Mikäli työntekijän vuokrannut yritys ei ole sidottu mihinkään työehtoso- pimukseen, on vuokratun työntekijän työsuhteessa sovellettava vähin- tään käyttäjäyritystä sitovan työehtosopimuksen määräyksiä.

Käyttäjäyrityksen on tarjottava vuokratyöntekijöille mahdollisuus käyttää muita kuin työsuhde-etuihin kuuluvia palveluita ja järjestelyitä, joita se tarjoaa omille työntekijöilleen (esimerkiksi ruokalapalvelut ja kuljetusjär- jestelyt), jollei erilainen kohtelu ole perusteltua objektiivisista syistä.

Tiedonsaanti ‌

Vuokratyöntekijöiden vähimmäissuojan turvaamiseksi vuokratyövoimaa käyttävien yritysten tulee pyydettäessä antaa pääluottamusmiehelle tieto vuokratyöntekijään sovellettavasta työehtosopimuksesta ja vuokratyön- tekijän työaikamuodosta. Jos sovellettavana on pääluottamusmiehen edustama työehtosopimus, annetaan pyynnöstä tieto myös vuokratyön- tekijöiden tehtäväryhmän mukaisesta palkkaryhmästä.

10 SOPIMUKSEN SITOVUUS ‌

Tämä sopimus tulee voimaan 1. tammikuuta 2012 ja on voimassa tois- taiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

Tämän sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat PALTA ry:n jäsenyritykset voivat työehtosopimuksin sopia toisin tämän sopimuksen määräyksistä lukuun ottamatta luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsuhdetur- vaa koskevia sopimusmääräyksiä. Toisin sovittaessa on siitä ilmoitetta- va tämän sopimuksen osapuolille.

Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2011 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET ‌‌‌

1 § Yleinen soveltamisala ‌

Tätä sopimusta sovelletaan PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Pardia ry:n ja YTN ry:n välisten seuraavien työehtosopimusten soveltamisaloilla: Ylei- nen työehtosopimus, Tarkastusalan työehtosopimus, Testaus- ja labora- torioalan työehtosopimus, Korjaamoalan työntekijöitä koskeva työehto- sopimus, Korjaamoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus, Infra- alan työtekijöitä koskeva työehtosopimus, Infra-alan toimihenkilöitä kos- keva työehtosopimus, Luotsausalan työehtosopimus, Lauttaliikennettä koskeva työehtosopimus, Airpro Oy:tä koskeva työehtosopimus, TAY- Palvelut Oy:tä koskeva työehtosopimus, Boreal Kasvinjalostus Oy:tä koskeva työehtosopimus ja Suomen siemenperunakeskus Oy:tä koske- va työehtosopimus.

Tässä sopimuksessa työntekijällä tarkoitetaan työsopimussuhteista työntekijää tai toimihenkilöä. Tämän sopimuksen 3 §:ssä todettuja irtisa- nomisaikoja noudatetaan kuitenkin myös virkasuhteiseen henkilön osal- ta

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irti- sanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita noudatetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisis- ta tai tuotannollisista syistä. Sopimus ei koske merimieslaissa (423/78), ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työ- suhteita.

Soveltamisohje Yleinen soveltamisala

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevan työsopi- muksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimuksen 1 § merkitsee, että virkasuhteisiin henkilöihin sovelletaan virkamieslain määräyksiä kuitenkin siten, että irtisanomisajat määräyty- vät tämän sopimuksen 3 §:n mukaisesti.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainittujen tapausten lisäksi koske myöskään:

Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3 §:n perusteel- la.

Työsopimuslain 1:3.2 §:n perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuk- sia.

Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4.4 §:n perus- teella.

Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannollisista syistä työ- sopimuslain 7:3 – 4 §:n perusteella.

Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovu- tus, saneerausmenettely, työnantajan konkurssi ja kuolema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauksia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työsopimuslain 7:3 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työnte- kijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ja olisiko työn- antajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on puret- tu työsopimuslain 8:1.1 §:n perusteella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työsopimuslain 9:1

– 2 §:n ja 9:4 – 5 §:n menettelytapasäännöksiä.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä noudatetaan kui- tenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellises- ta ja tuotannollisesta syystä.

2 § Irtisanomisen perusteet ‌

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimus- lain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 – 2 §:ää, joissa on määritelty työnte- kijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto- oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy –käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentä- mään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työ- suhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua. Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työ- sopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja pai- navuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomispe- rusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seik- kojen kokonaisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuk- sen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

3 § Irtisanomisajat (koskee myös virkasuhteisia henkilöitä)‌

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään vuoden 14 päivää

2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

5. yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat: Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään 5 vuotta 14 päivää

2. yli 5 vuotta 1 kuukausi

Soveltamisohje

Työsuhteen kestoajan määräytyminen

Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut kes- keytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimer- kiksi liikkeen luovutus, äitiys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa, ase- velvollisuus tai opintovapaa ei katkaise työsuhdetta.

Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika ker- ryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollis- ten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoi- sesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (452/1950) mukaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen ai- ka edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työhön. Työ- suhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista asevelvollisuusaikaa.

Määräajan laskeminen

Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoikeudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtosopimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa (1438/2007) olevia määrä- aikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liit- tyviä määräaikoja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomis- suojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa noudatetaan si- ten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.

1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päivän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimenpide on suoritettu.

Esimerkki 1

Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusilmoitusai- kaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautuspäivä 16.3.

2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päi- vän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai kuukauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vas- taavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.

Esimerkki 2

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisanominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen vii-

meinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää, jona määräaika päättyisi.

Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irtisanomi- sessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäiväksi, joulu- tai ju- hannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mainittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.

Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopimus

Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tarjolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työntekijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.

4 § Irtisnomisajan noudattamatta jättäminen ‌

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisano- misaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisa- nomisaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorit- tamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palk- kaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työnteki- jälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17

§:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvaus- velvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palk- kaa vastaavaksi.

Soveltamisohje

Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on kysymys toisen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka lasketaan tällaisessa tapaukses- sa alakohtaisen työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräysten mu- kaisesti.

Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.

5 § Irtisanomisesta ilmoittaminen ‌

Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitse- mäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työ- ajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irti- sanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päät- tymistä seuraavana päivänä.

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen ‌

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kir- jallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedos- saan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätet- ty.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ ‌

7 § Soveltamisala ‌

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

8 § Irtisanomisen toimittaminen ‌

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisa- nomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.‌

9 § Työntekijän kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Soveltamisohje

Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.‌

10 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovin- toon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukai- nen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.‌

11 § Välimiesmenettely

Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomiois- tuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä määrä- tä välimiesten ratkaistavaksi.

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta ‌

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisano- misperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen mak- samaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisa- nomisesta.‌

13 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukau- den palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jää- misen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vas- taavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työnte- kijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäi- värahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

Soveltamisohje

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai an- tamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaedusta. Vähen- nyksen määrä on pääsääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työmarkki- natuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainit- tua pienempi vähennys tai jättää vähennys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen perusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopimus, myös sovitusta kor- vauksesta on tehtävä vähennys siten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.

III LOMAUTUS ‌

14 § Lomauttaminen ‌

Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän il- moitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.

Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusil- moitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2.2 §:n mukaisissa tapauksissa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitetta- va työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työ- tä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimuslain 13:5 §:ssä.

Soveltamisohje

Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukai- sesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.‌

15 § Ennakkoselvitys

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioi- dusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä vii- pymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen an- tamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta sel- vityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työ- sopimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen pe- rusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.‌

16 § Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtai- sesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimit- taa kirjeitse tai sähköisesti edellä 14 §:n 1 – 2 kappaleen mukaan mää- räytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjalli- nen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika se- kä sen kesto tai arvioitu kesto.

Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kui- tenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12.2 §:ssä tarkoi- tetuista tapauksista.

Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista

Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnan- tajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työn- antaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkan- maksun lakatessa.

Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeetto- muudesta tapauksissa, joissa hänellä "ei ole koko lomautusaikaan koh- distuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä pois- saolon vuoksi". Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityksessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintova- paa ja asevelvollisuuden suorittaminen. Toisaalta lomautusilmoituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työntekijä ilmoit- taa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua aikaisemmin jo ennen lomautuksen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilanteissa

Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määrä- ajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.

Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enim- mäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päät- tymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päät- tymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päätty- mään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmak- sukausittain, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhden- jaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäi- senä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti.

Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.

Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voi- daan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamis- ta. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toi- meenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan ti- lapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdol- lista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lo- mautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Esimerkki:

Työnantajan annettua 2.4.2011 lomautusilmoituksen 17.4. alkavasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2011 uutta työtä 7 päivän ajaksi.

Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lomautuk- sen alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2011.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomautta- misen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työn- antajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää ti- lapäisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta ei- kä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika

Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä

ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siir- ryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.

Useissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muut- tamisesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaikajärjes- telyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymiseen.

Mikäli työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirty- misessä noudatettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen so- pimusmääräys keskusjärjestöjen välisen sopimuksen määräykset.

Työn alkamisesta ilmoittaminen

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitetta- va lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päi- vää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus ir- tisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työ- sopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudat- taen. Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin kun työn- tekijä on lomautettu määräajaksi.

Muu työ lomautusaikana

Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lo- mautusajaksi muuta työtä.

Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoi- tuksen antamisen jälkeen mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomau- tuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen kor- vaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällai- sessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

Asunto lomautusaikana

Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudate- taan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuo- neistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työntekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvel- vollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta. Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäis- asumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitet- tava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden al- kamista.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

17 § Työvoiman vähentämisjärjestys ‌

Työvoiman vähentämisjärjestyksestä voidaan sopia yrityskohtaisesti samanaikaisesti yt-neuvottelujen kanssa.

Sovittaessa irtisanomisjärjestyksestä on kiinnitettävä huomiota mm. täs- sä momentissa todettuihin seikkoihin. Muusta kuin työntekijästä johtu- vasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä työntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoai- kaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Tässä tarkoitettu yrityskohtainen sopimus ei ole tämän työehtosopimuk- sen osa. Yrityskohtaisen sopimuksen tulkintaa ja noudattamista koske- vissa riidoissa noudatetaan 2 vuoden kanneaikaa työsuhteen päättymi- sestä lukien.

Soveltamisohje

Määräyksellä ei ole kumottu 11.11.2011 tehdyn PALTA ry:n sekä JHL ry:n, Pardia ry:n ja YTN ry:n yleissopimuksen määräyksiä. Näin ollen mainitussa sopimuksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen eri- tyisryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset ovat ensisijaisia tä- män sopimuksen 17 §:n määräykseen nähden.

18 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työ- voimaviranomaiselle ‌

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asian- omaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kym- meneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.‌

19 § Takaisinottaminen (muuttunut 2018)

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perus- teella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoima- toimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnan- taja tarvitsee työntekijöitä työsopimuslain takaisinottovelvollisuuden ai- kana työsuhteen päättymisen jälkeen samoihin tai samankaltaisiin teh- täviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Työnantajan työsopimuslain mukaisen takaisinottovelvollisuuden pituus määräytyy kulloinkin voimas- sa olevan työsopimuslain mukaan.

Soveltamisohje

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikallisesta työvoi- matoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen väli- tyksellä. Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyt- tyä työvoimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perusteella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päi- vää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat TSL 5:7 §:n 3 momentin perus- teella itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnhakijat ilmoitetaan työnantajal- le ja entisille työntekijöille annetaan tavanomaiseen tapaan työhönosoi- tukset.‌

20 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnanta- jaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukai- nen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työeh- tosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten nou- dattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteetto- masta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.

21 § Voimaantulomääräys ‌

Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2012 ja on voimassa toistaiseksi kuu- den kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 11. päivänä marraskuuta 2011 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs, PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Palkansaajajärjestö Pardia ry

Xxxxxxxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxxx

Puh 075 324 7500

xxx.xxxxxx.xx

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry Xxxxxxxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxxx xxx.xxx.xx

Document Metadata

Table of Contents

TARKASTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata