PERUSSOPIMUS
Hyväksytty kunnissa: Enontekiön kv 29.1.2020
Inarin kv 26.2.2020
Kemijärven kv 16.12.2019
Kittilän kv 3.2.2020
Muonion kv 16.12.2019
Pelkosenniemen kv 18.12.2019
Sallan kv 19.2.2020
Savukosken kv 16.12.2019
Sodankylän kv 27.2.2020
Lapin Jätehuolto kuntayhtymä
PERUSSOPIMUS
LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄ
LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄ
KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
Sisällysluettelo
LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 4
1 LUKU JÄSENKUNNAT JA TEHTÄVÄT 4
1 § Nimi ja kotipaikka 4
2 § Jäsenkunnat 4
3 § Tehtävät ja toiminta‐ajatus 4
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema 6
2 LUKU YHTYMÄKOKOUS 7
5 § Ylin päättävä toimielin 7
6 § Yhtymäkokousedustajat 7
7 § Yhtymäkokousedustajien äänivalta 7
8 § Yhtymäkokouksen päätösvaltaisuus 7
9 § Yhtymäkokouksen tehtävät 7
3 LUKU YHTYMÄHALLITUS JA KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA 8
10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä 8
11 § Yhtymähallituksen tehtävät 9
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen 9
13 § Toimitusjohtaja 9
4 LUKU MUUT TOIMIELIMET 10
14 a § Lautakunnat 10
14 b § Muut toimielimet 10
5 LUKU OMISTAJAOHJAUS 10
15 § Omistajaohjaus 10
16 § Konserniohje 10
6 LUKU TALOUS 11
17 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet 11
18 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista 11
19 § Talousarvio ja suunnitelma 11
20 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille 12
21 § Alijäämän kattaminen 12
22 § Tilinpäätös 12
23 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus 12
7 LUKU KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITTAMINEN 13
24 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus 13
25 § Investoinnit ja pääomarahoitus 13
26 § Suunnitelmapoistot 14
27 § Rahastot 14
8 LUKU 14
Hallinnon ja talouden tarkastus 14
28 § Tarkastuslautakunta 14
29 § Hallinnon ja talouden tarkastus 14
30 § Sisäinen tarkastus 14
9 LUKU KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 15
31 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 15
32 § Perussopimuksen muuttaminen 15
33 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen 15
10 LUKU 15
VOIMAANTULO 15
34 § Sopimuksen voimaantulo ja oikeusvaikutukset 15
LAPIN JÄTEHUOLTO KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
1 luku
Jäsenkunnat ja tehtävät
1 § Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Lapin Jätehuolto kuntayhtymä. Kuntayhtymän kotipaikka on Sodankylän kunta.
Yhtymäkokouksen päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toiminimen.
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän perustajajäsenkunnat ovat Inari, Kittilä, Sodankylä ja Kemijärvi. Kuntayhtymän muita jäsenkuntia ovat Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Enontekiö ja Muonio. Kuntayhtymään voi liittyä muita jäsenkuntia.
3 § Tehtävät ja toiminta‐ajatus
Kuntayhtymän tarkoituksena on kuntalaissa (410/2015) ja jätelaissa (646/2011) säädettynä jäsenkuntien yhteistoimintamuotonahuolehtia jäsenkuntien jätehuollon toimialaan kuuluvien velvollisuuksien hoitamisesta sekä käytännön jätehuoltotehtävien järjestämisestä jätelaissa säädetyllä tavalla. Kuntayhtymällä on koko toimialueellaan tai sen osassa valta päättää järjestetyn jätteenkuljetuksen muodosta jätelain 36 §:n mukaisesti.
Kuntayhtymän tarkoituksen ja toimialan mukaisesti kuntayhtymä:
1) huolehtii jätelain mukaisesti järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvan jätteen keräyksen ja lajittelun organisoinnista sekä keräyspaikkojen määräämisestä koko kuntayhtymän alueella (haja‐asutusalueiden asuinkiinteistöt mukaan lukien)
2) huolehtii jätelain mukaisesti kunnalle kuuluvasta yhdyskuntajätteen kuljetuksen järjestämisestä kuntayhtymän toimesta
3) huolehtii jätelain mukaisesti kunnalle kuuluvasta jätteen hyödyntämisen ja käsittelyn sekä kunnalle kuuluvan ongelmajätehuollon järjestämisestä, jätteen hyödyntämisen ja käsittelyn välivarastointiin kuuluvien siirtokuormausasemien sijoittamisesta sekä tarvittaessa jätteen käsittelypaikkojen määräämisestä ja yhdyskuntajätteen hyödyntämispaikkojen ja ‐tapojen määräämisestä
4) hyväksyy kuntayhtymän toimialueella sovellettavat jätehuolto‐ määräykset sekä hyväksyy kuntayhtymän toimialueella sopimukset muun kuin yhdyskuntajätteen hyödyntämisestä tai käsittelystä;
5) hyväksyy kuntayhtymän toimialueella sovellettavan jätemaksutaksan sekä määrää ja maksuunpanee jätemaksut;
6) käyttää kuntayhtymän toimialueella jätelaissa kunnalle säädettyä toimivaltaa muissa jätehuoltoon kuuluvissa viranomaistehtävissä
7) huolehtii kuntayhtymän toimialueella kunnallisen jätehuollon suunnittelusta ja kehittämisestä sekä jätesuunnitelman laatimisen kannalta tarpeellisten tietojen ja tavoitteiden raportoinnista;
8) edistää tarvittaessa tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuottajien ja tuottajayhteisöjen jätehuoltovelvollisuuksien hoitamista tuottajien tai tuottajayhteisöjen kanssa tehtävillä sopimuksilla; sekä
9) huolehtii jätelain täytäntöönpanoon liittyvistä muista kohdissa 1 ‐ 6 mainittuihin velvollisuuksiin liittyvistä tehtävistä.
Kuntayhtymä voi ottaa hoitaakseen muitakin jäsenkuntien kuntayhtymälle antamia jäte‐ ja ympäristöhuollon tehtäviä yhtymäkokouksen yksimielisellä päätöksellä ja sen asettamilla ehdoilla, jotka voivat koskea muun muassa tehtävien hoidon rahoitusta.
Jäsenkunnille jäävät tehtävät:
Jäsenkunnat huolehtivat vanhojen käytöstä poistettavien kaatopaikkojensa sulkemisesta ja jälkihoidosta sekä puhdistamolietteiden ja ylijäämämaiden käsittelystä.
Kuntayhtymä tekee jäsenkuntien kanssa vuokrasopimukset tarvitsemistaan käsittely‐ ja hyödyntämisalueista sekä sellaisista tarvitsemistaan tiloista, jotka eivät siirry kuntayhtymän omistukseen. Vuokrien suuruus määräytyy samojen periaatteiden mukaisesti koko kuntayhtymän alueella.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vastuulle jäävät jätelain tiedonhankinta‐, tarkastus‐ ja valvontatehtävät sekä hallintopakkoa koskevat tehtävät, ml. ympäristön roskaantumiseen liittyvät tehtävät. Kunnan on sille kuuluvia tehtäviä hoitaessaan myös omalta osaltaan myötävaikutettava tuottajavastuun toteutumiseen.
Jäsenkunnat myötävaikuttavat maantäyttösuunnitelmissaan, valvonta‐ tehtäviä hoitaessaan ja muussa toiminnassaan kuntayhtymän tavoitteiden toteutumiseen.
4 § Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema
Kuntayhtymään voi liittyä muita jäsenkuntia, jos vähintään kaksi kolmasosaa jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
Uuden jäsenkunnan peruspääoman suuruus määrätään samoilla asukasluvun suhteen määräytyvillä perusteilla kuin perustajajäsenkuntien
peruspääomien suuruus. Jos uuden kunnan liittyminen kuntayhtymään aiheuttaa muutoksen jonkun muun jäsenkunnan peruspääomassa tar‐ vitaan asianomaisen jäsenkunnan suostumus.
Jäsenkunnan eroaminen
Jos jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, on kuntayhtymän suoritettava kunnalle korvausta eroavan kunnan osuudesta kuntayhtymän varoihin.
Eroavalle kunnalle palautetaan ensisijaisesti kunnan luovuttamaa ap‐ porttiomaisuutta tai muuta omaisuutta mitä on investoitu kunnan alu‐ eella, mitä kuntayhtymä ei tarvitse.
Korvauksen tulee olla vähintään 40 ja enintään 80 prosenttia kunnan osuudesta kuntayhtymän varoista vähennettynä varojen hankintaan otettujen velkojen ja saatujen valtionosuuksien suhteellisella määrällä. Lunastushinnasta päättää yhtymäkokous.
Jos kuntayhtymän varat ovat 1 momentissa tarkoitettuja vähennettäviä määriä pienemmät, kuntayhtymästä eroavan kunnan on suoritettava kuntayhtymälle erotuksesta kunnan osuutta vastaava korvaus.
Korvaus on suoritettava siihen ajankohtaan mennessä, kun eroavan kunnan oikeudet ja velvollisuudet 4 momentin mukaan lakkaavat.
Eroavan kunnan oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat seuraavan ka‐ lenterivuoden lopussa siitä, kun jäsenkunta on ilmoittanut eroamisesta, jollei yhtymäkokouksen yksimielisellä suostumuksella toisin sovita. Vastuu kuntayhtymän maksuista ja vastuista, jotka syntyvät tai kertyvät jäsenkunnan kuntayhtymään kuulumisen aikana, mutta realisoituvat tai erääntyvät maksettavaksi kuntayhtymästä eroamisen jälkeen, jää kuitenkin eroavalle kunnalle kuntayhtymään kuulumisen ajalta kunnan peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa.
2 Luku Yhtymäkokous
5 § Ylin päättävä toimielin
Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymäkokous.
6 § Yhtymäkokousedustajat
Yhtymäkokouksessa on yhdeksän edustajaa, yksi kustakin jäsenkunnasta.
Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä kunnan muu toimielin.
Edustajista xxxxx toimii vuorotellen varsinaisen yhtymäkokouksen puheenjohtajana.
7 § Yhtymäkokousedustajien äänivalta
Äänivallan perusteena ovat osakaskuntien osuudet yhtymän varoihin. Osuudet on määritelty 17 §:ssä.
8 § Yhtymäkokouksen päätösvaltaisuus
Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenkuntien yhtymäkokousedustajista on paikalla tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) kuntayhtymän
jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä on kokouksessa edustettuna.
9 § Yhtymäkokouksen tehtävät
Yhtymäkokouksen tehtävistä säädetään kuntalain 60 §:ssä. Yhtymäkokous:
1. Hyväksyy varainhoitovuoden talousarvion sekä kuntalain mukaisen taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen;
2. Hyväksyy suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet;
3. Vahvistaa muutokset peruspääomaan;
4. Päättää vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille sekä toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien kertomus antaa aihetta;
5. Valitsee kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet, hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, tarkastuslautakunnan tai muun lautakunnan jäsenet ja määrää niiden puheenjohtajat sekä tilintarkastajat ja varatilintarkastajat;
6. Hyväksyy kuntayhtymän hallintosäännön;
7. Vahvistaa yhtymäkokouksen työjärjestyksen ja tilintarkastussäännön;
8. Vahvistaa kuntayhtymän palveluiden hinnoitteluperusteet aiheuttamisperiaatteen ja muiden jätelain tavoitteiden mukaisesti;
9. Käsittelee jäsenkuntien ehdotukset jätehuoltotoiminnan kehittämiseksi ja muut jäsenkuntien ehdotukset sekä
10. Täsmentää jätehuollon palvelutavoitteet ja hyväksyy toiminta‐alueelle jätehuoltosuunnitelman.
Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimikaudet määräytyvät kuntalain mukaan.
Yhtymäkokous pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yhtymähallitus voi tarvittaessa kutsua ylimääräisen yhtymäkokouksen koolle.
Yhtymäkokous käsittelee ne asiat, jotka sille perussopimuksen mukaan kuuluvat tai joita jäsenkunta on ehdottanut käsiteltäväksi ja jotka on kokouskutsussa mainittu. Yhtymäkokouksen päätökseksi tulee se, jota enemmistö jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä on kannattanut. Jos päätösehdotuksia on useampia, ehdotuksista on äänestettävä. Yhtymäkokouksen puheenjohtaja tekee äänestysesityksen. Äänivalta ja äänestystulos lasketaan osakaskuntien peruspääomien suhteessa.
Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymähallituksen puheenjohtaja.
Jäsenkunnan on oikeus saada asia yhtymäkokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus on esitettävä kuntayhtymän hallitukselle kirjallisesti. Asia on käsiteltävä ensimmäisessä yhtymäkokouksessa, jonka kokouskutsuun käsiteltäväksi vaadittu asia ehditään ottamaan.
Ylimääräinen yhtymäkokous on kutsuttava koolle, jos jäsenkunta sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen kokous on valmisteltava kiireellisesti tai kutsuttava koolle kolmen kuukauden kuluessa vaatimuksesta.
Kokouskutsu yhtymäkokoukseen on lähetettävä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta jäsenkuntien kunnanhallituksille.
3 Luku
Yhtymähallitus ja kuntayhtymän johtaja
10 § Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä
Kuntayhtymällä on yhdeksänjäseninen hallitus, johon kuuluu yksi jäsen kustakin jäsenkunnasta ja hänelle henkilökohtainen varajäsen.
Hallituskausi on kaksi vuotta.
Hallituksessa on puheenjohtaja, joka valitaan hallituksen jäsenistä kustakin jäsenkunnasta vuorotellen hallituskaudeksi kerrallaan.
Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksessa on edustettuna yli puolet hallituksen jäsenistä.
Hallituksen päätökseksi tulee se, jota enemmistö hallituksen jäsenistä on kannattanut. Äänten mennessä tasan, ratkaisee hallituksen puheenjohtajan kanta.
11 § Yhtymähallituksen tehtävät
Kuntayhtymän hallituksella on yleistoimivalta johtaa kuntayhtymän toimintaa ja valvoa kuntayhtymän etua. Mikäli asia ei kuntalain tai tämän sopimuksen perusteella kuulu yhtymäkokouksen toimivaltaan, se kuuluu kuntayhtymän hallitukselle siltä osin kuin sitä tällä sopimuksella tai hallituksen päätöksellä ei ole annettu toimitusjohtajalle. Hallituksen tehtävänä on myös valvoa yhtymäkokousten päätösten lainmukaisuutta.
Hallitus huolehtii kuntayhtymän toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä taloudesta ja hallinnosta, valvoo kuntayhtymän etua, valmistelee yhtymäkokouksen päätöksiä, kantaa ja vastaa tuomioistuimessa kuntayhtymän puolesta sekä edustaa muutenkin kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset.
Kuntayhtymän hallitus päättää yhtymän henkilöstöorganisaatiosta.
Hallitus hyväksyy kuntayhtymän muut kuin edellä 9 §:ssä mainitut johtosäännöt. Hallitus delegoi päätösvaltaansa tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla voimassaolevat säädökset huomioiden.
Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
12 § Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Hallitus kirjoittaa kuntayhtymän nimen. Xxxxxxxx voi päättää, että hallituksen jäsenelle tai joillekin jäsenille yhdessä tai toimitusjohtajalle annetaan nimenkirjoitusoikeus. Hallitus voi milloin tahansa peruuttaa nimenkirjoitusoikeuden.
13 § Toimitusjohtaja
Kuntayhtymällä on toimitusjohtaja, jonka valitsee ja nimittää kuntayhtymän hallitus.
Toimitusjohtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
4 Luku
Muut toimielimet
14 a § Lautakunnat
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
14 b § Muut toimielimet
Kuntayhtymällä voi olla muitakin lautakuntia, jos yhtymäkokous niin päättää.
5 Luku Omistajaohjaus
15 § Omistajaohjaus
Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis‐ ja vaikuttamismahdollisuudet.
16 § Konserniohje
Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymäkokous hyväksyy. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muutoksista ennen sen hyväksymistä.
6 Luku Talous
17 § Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet
Peruspääomaksi muodostetaan yksimiljoonaseitsemänkymmentäyh‐ deksäntuhattakahdeksansataa (1 079 800) euroa, joka jakaantuu kuntien kesken seuraavalla tavalla:
Inari | 180 600 |
Kittilä | 142 700 |
Sodankylä | 237 300 |
Kemijärvi | 239 400 |
Salla | 112 100 |
Savukoski | 32 000 |
Pelkosenniemi | 27 300 |
Enontekiö | 49 100 |
Muonio | 59 300 |
Kuntayhtymä ei suorita jäsenkuntien peruspääomaosuuksille korkoa.
Peruspääoman määrän vahvistaa yhtymäkokous. Muutoksista jäsenkunnan peruspääomasijoitukseen tarvitaan asianomaisen jäsenkunnan suostumus. Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoitus voidaan hyväksyä tai tätä perussopimusta muuten muuttaa, kun vähintään kaksi kolmasosaa jäsenkunnista, joiden asukasluku on vähintään puolet jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta, kannattaa muutosta.
Uuden jäsenkunnan peruspääoma määräytyy vastaavalla suhteella kuin perustajakuntien osuudet peruspääomasta.
18 § Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa.
Kuntayhtymän on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääoma‐ osuuksista.
19 § Talousarvio ja suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa on jäsenkunnille varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnasta. Talousarvio ja ‐ suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain.
Kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan ja palvelujen käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin.
Kuntayhtymä toimii yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista ja kaupallista luonnetta eikä se voi tuottaa voittoa yli peruspääomalle laskettavan kohtuullisen tuoton. Tuloslaskelman tilikauden tulos siirretään kuntayhtymän omaan pääomaan.
20 § Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille
Kuntayhtymällä on talouden ja toiminnan ajantasainen seurantajärjestelmä, jolla todennetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen tai niistä poikkeaminen.
Yhtymähallitus raportoi kolmannesvuosittain jäsenkuntakohtaisesti toiminnan ja talouden toteutumisesta yhtymäkokoukselle/jäsenkunnille.
21 § Alijäämän kattaminen
Mikäli jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön tekemää ehdotusta alijäämien kattamisesta kuntalain 57 §:ssä säädetyllä tavalla, jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta 19 §:n mukaisesti.
22 § Tilinpäätös
Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet ja esittelijä.
23 § Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus
Kuntayhtymän on annettava pyydettäessä jäsenkuntien kunnanhallituksille kuntakonsernin taloudellisen aseman arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot.
7 Luku
Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen
24 § Kuntayhtymän toiminnan rahoitus
Kuntayhtymän toiminta järjestetään itsekannattavuuden periaatteen mukaan niin, että yhtymä varautuu
kohtuullisilla maksutuotoilla kattamaan toiminnan kaikki kulut. Maksuilla kannustetaan jätteen määrän vähentämiseen ja jätteiden hyödyntämiseen.
Kuntayhtymän tarkoituksena on toimia yleisen edun tarkoituksessa eikä sen tarkoituksena ole voiton tuottaminen. Kuntayhtymällä ei ole teollista tai kaupallista luonnetta.
Palveluiden hinnoittelun perustana on jätelain mukaan määräytyvä omakustannushinta, joka sisältää toiminnan välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja muut ylläpitokustannukset sekä pääomakustannukset ja kohtuullisen tuoton peruspääomalle. Maksut pyritään määräämään niin, että ne kannustavat jätteiden määrän vähentämiseen. Maksut pyritään porrastamaan jätevirtojen ohjaamiseksi tasapuolisesti niiden määrän ja lajin mukaan, ei asuinkiinteistön sijainnin mukaan.
25 § Investoinnit ja pääomarahoitus
Kuntayhtymä kilpailuttaa hankintalain soveltamisalaan kuuluvat julkiset hankintansa.
Kuntayhtymä toimii tulorahoitteisesti pyrkien aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kattamaan menonsa sekä kuntayhtymän harjoittamaan jä‐ tehuoltotoimintaan liittyvät investointinsa tuloillaan.
Kuntayhtymä pyrkii aiheuttamisperiaa tteen mukaisesti rahoittamaan investointinsa ensisijaisesti investointien kohteena olevien
palvelujen käyttäjiltä perittävillä maksuilla ja toissijaisesti jätehuoltotehtävien hoidosta perittävillä muilla maksuilla niin, että jätehuoltotaksat ovat kuitenkin jätelajien ja ‐määrien perustee lla yhtäläiset koko kuntayhtymän alueella. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai vieraana pääomana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta.
26 § Suunnitelmapoistot
Yhtymäkokous hyväksyy suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet kirjanpitolainsäädännöstä ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksista ilmenevien periaatteiden mukaisesti.
27 § Rahastot
Yhtymäkokous päättää rahastojen perustamisesta ja säännöistä sekä lakkauttamisesta.
8 Luku
Hallinnon ja talouden tarkastus
28 § Tarkastuslautakunta
Kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään kuntalaissa. Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
29 § Hallinnon ja talouden tarkastus
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan, mitä siitä on sää‐ detty kuntalaissa ja määrätään kuntayhtymän hallintosäännössä.
30 § Sisäinen tarkastus
Kuntayhtymällä on sisäisen tarkastuksen toiminto. Sisäisen tarkastuksen toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
9 Luku
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
31 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot.
Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta.
Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen.
Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
32 § Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
33 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita‐asioina Pohjois‐Suomen hallinto‐oikeudessa.
10 Luku Voimaantulo
34 § Sopimuksen voimaantulo ja oikeusvaikutukset
Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2020.
Voimaan tullessaan tämä sopimus korvaa Sodankylässä maaliskuun 26. päivänä 2007 kuntien allekirjoittaman perussopimuksen.