Contract

Yhteistoimintasopimus Päijät-Hämeen työllisyysalueen muodostamisesta sekä lakisääteisten palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta

1. Sopimuksen osapuolet

Tämän yhteistoimintasopimuksen sopijapuolet Asikkalan kunta, Hartolan kunta, Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Iitin kunta, Kärkölän kunta, Orimattilan kaupunki, Padasjoen kunta ja Sysmän kunta. Hollolan kunta toimii vastuukuntana (jäljempänä vastuukunta).

2. Sopimuksen tarkoitus

Tämän yhteistoimintasopimuksen osapuolet päättävät tällä sopimuksella muodostaa Päijät-Hämeen työllisyysalueen ja työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) mukaisen

yhteistoiminta-alueen, josta säädetään mainitun lain 12 § ja 13 §:ssä.

Samalla sopimusosapuolet sopivat tällä sopimuksella työvoimapalveluiden ja niihin liittyvien

lakisääteisten (380/2023) tehtävien järjestämisestä kuntalain (410/2015) 51 §:n tarkoittamassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa ja kuntalain (410/2015) 8 §:n mukaisen järjestämisvastuun antamisesta Hollolan kunnalle.

3. Sopimuksen tavoitteet ja toiminnan kehittäminen

Työllisyyspalvelujen uudistamisen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää lakisääteisten työ- ja elinkeinopalvelujen

tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.

Yhteistoiminta-alueella turvataan lakisääteisten työvoimapalvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, taloudellista, tasapuolista ja avointa. Yhteistoiminta-alue voi tuottaa palveluja muille kuin sopimuskuntien asukkaille erikseen tehtävien sopimusten mukaisesti.

Yhteistyöjärjestelyt muiden kunnan viranomaisten, erityisesti työllisyyspalveluiden ja elinkeinopalvelujen kanssa sovitaan kuntakohtaisesti.

Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat alueen koulutusorganisaatiot ja kuntien yhdessä omistama elinkeinoyhtiö.

4. Xxxxxxxx toimielin

4.1. Hallinto ja päätöksenteko

Yhteistoiminta-alueen hallinnosta vastaa vastuukunta. Yhteistoiminta-alueen palvelujen järjestämisestä vastaavana, kuntalain (2015/410) 51 §:n mukaisena yhteisenä toimielimenä ja työllisyysalueen

työvoimaviranomaisena toimii vastuukunnan työllisyyslautakunta.

Työllisyyslautakunta sijoittuu vastuukunnan organisaatiossa elinvoimavaliokunnan rinnalle kunnanhallituksen alaiseksi toimielimeksi. Päijät-Hämeen työllisyysalueen Taseyksikkö (myöh. Taseyksikkö) perustetaan elinvoiman palvelualueelle.

Yhteisen toimielimen toimintaan sovelletaan vastuukunnan valtuuston hyväksymiä

hallintosääntömääräyksiä. Sopimuskunnille varataan mahdollisuus antaa lausunto työllisyyslautakuntaa koskevista hallintosääntökirjauksista tai niiden muutoksista.

4.2. Kokoonpano ja jäsenten valitseminen

Sopimuskuntien valtuustot valitsevat kukin varsinaisen jäsenen (jäsenet) sekä varajäsenen (-jäsenet)

lautakuntaan valtuuston toimikaudeksi. Xxxxxxx nimeää varsinaisista jäsenistä puheenjohtajan, Xxxxxxx nimeää varsinaisista jäsenistä 1. varapuheenjohtajan ja Orimattila nimeää varsinaisista jäsenistä 2. varapuheenjohtajan.

Ensimmäinen lautakunta toimii 1.9.2024 lähtien kunnes 2025 kuntavaalien jälkeen on valittu uusi lautakunta valtuustokaudeksi.

Kullakin sopimuskunnalla on työllisyyslautakunnassa yksi jäsen ja yksi varajäsen jokaista alkavaa 10 000 asukasta kohti. Jäsenmäärä per sopimuskunta määritetään valintapäätöstä edeltävän vuoden (31.12.) asukasluvun mukaan.

4.3. Otto-oikeus

Vastuukunnalla ei ole otto-oikeutta päätöksiin, jotka koskevat tässä sopimuksessa mainittuja, laissa säädettyjä viranomaistehtäviä muutoin kuin laillisuusperustein. Vastuukunnalla on kuntalain mukainen otto-oikeus lautakunnan tekemiin mahdollisiin kuntalain mukaisiin päätöksiin.

5. Työllisyysalueen johtaja

Päijät-Hämeen työllisyysalueen johtajana ja työllisyyslautakunnan esittelijänä toimii vastuukuntaan virkasuhteessa oleva työllisyysaluejohtaja.

Hollolan kuntaan perustetaan Päijät-Hämeen työllisyysalueen johtajan virka. Viranhaltija vastaa lakien ja niihin liittyvien asetusten mukaisten lakisääteisten työvoimapalveluiden järjestämistä yhteistoiminta- alueella uudistuksen tavoitteiden ja vastuukunnan hallintosäännön mukaisesti.

Vastuukunnan Elinvoimajohtaja tekee päätöksen työllisyysjohtajasta. Ensimmäinen työllisyysjohtaja valitaan kuntaedustajista kootun valmistelutyöryhmän esityksestä. Seuraava valitaan elinvoimajohtajan päätöksellä lautakunnan esityksestä.

6. Työllisyyslautakunta ja sen tehtävät

Työllisyyslautakunnan toimialasta ja tehtävistä on päätetty vastuukunnan valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä.

Sopimuksen tekohetkellä työllisyyslautakunta toimii kaikkien sopimuskuntien osalta:

• työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain (380/2023) tarkoittamana työvoimaviranomaisena,

• työllistymisen monialaisesta edistämisestä annetun lain (381/2023) tarkoittamana työvoimaviranomaisena,

• kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) työvoimaviranomaisena.

Työllisyyslautakunnan tehtävänä on huolehtia lakien ja niihin liittyvien asetusten mukaisten

lakisääteisten työvoimapalveluiden järjestämiseen liittyvien velvoitteiden noudattamisesta. Mikäli

laeissa tai asetuksissa määritetyt työvoimaviranomaisen tehtävät lainsäädännössä muuttuvat, hoitaa työllisyyslautakunta kunnalle säädetyt tehtävät uusien säännösten mukaisesti.

Työllisyyslautakunta vastaa työllisyyden hoitoon liittyvien palvelujen ja muiden toimenpiteiden kuntalain (2015/410) mukaisesti järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden:

• yhdenvertaisesta saatavuudesta,

• tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisetä,

• tuottamistavasta,

• tuottamisen valvonnasta ja

• viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä

Työllisyyslautakunnan yleisinä tehtävinä ovat:

1. vastata työllisyyspalvelujen järjestämisestä, tuottamisesta ja kehittämisestä yhteistoimintasopimukseen pohjautuen,

2. ohjata toimintaa tavoitteiden ja strategian mukaisesti,

3. valmistella kunnanhallituksen käsiteltäväksi kuuluvat toimialaansa kuuluvat asiat ja huolehtia päätösten täytäntöönpanosta,

4. valvoa, että toimintaa johdetaan lainmukaisesti, tarkoituksenmukaisesti, vaikuttavasti, tehokkaasti ja taloudellisesti,

5. huolehtia yhteistyöstä palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä muiden kuntien, viranomaisten, koulutuksenjärjestäjien sekä yhteisöjen kanssa

6. seurata toiminnan tuloksellisuutta

Työllisyyslautakunta voi päättää sille vastuukunnan hallintosäännöllä siirretyn tai laissa säädetyn toimivallan siirtämisestä alaiselleen viranomaiselle, jos lainsäädännössä ei ole toisin määrätty.

Työllisyyslautakunta hyväksyy työllisyysaluetta koskevat sopimukset ja päättää toimialansa palveluiden järjestämistavasta ja -paikoista sekä suoritteista ja niistä perittävistä maksuista vastuukunnan valtuuston asettamien yleisten perusteiden mukaisesti.

Julkisista työvoimapalveluista järjestämisvastuussa oleva työllisyyslautakunta voi yhtenäisillä

toimintaperiaatteilla, enemmistöpäätöksellä ja vastuukunnan kannatuksella sopia työvoimaviranomaiselle kuuluvan toimivallan siirtämisestä yhteistoimintasopimuksen muille sopimuksen osapuolille kuntalain 54 § mukaisesti.

7. Henkilöstö

TE-toimistojen henkilöstö siirtyy vastuukunnan palvelukseen. Siirtymässä noudatetaan mitä

työvoimapalvelujen järjestämistä koskevassa voimaanpanolain (383/2023) 6 §:ssä on säädetty valtiolta järjestäjälle siirtyvän henkilöstön siirrosta ja siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelan käsittelystä ja korvaamisesta kunnille.

Kuntalain 54 § Kunnalle, kuntayhtymälle tai sen viranomaiselle laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, voidaan sopimuksella antaa virkavastuulla toisen kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijan hoidettavaksi.

Sopimukseen on otettava tarpeelliset määräykset ainakin tehtävän sisällöstä, tehtävän hoidon seurannasta, kustannusten perusteista ja jakautumisesta sekä sopimuksen voimassaolosta ja irtisanomisesta.

Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 13 § Työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvien tehtävien järjestämisestä kuntalain tarkoittamassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa.

Palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa on otettava huomioon yhteistoiminnassa mukana olevien kuntien toiminta, työllisyysalueen väestörakenne, asiakkaiden palvelun tarve sekä muut palvelujen antamista koskevat olosuhteet. Sen estämättä, mitä kuntalain 8 §:n 2 momentin 5 kohdassa säädetään, järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä voi sopia tässä laissa tarkoitetun työvoimaviranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä noudattaen, mitä kuntalain 54 §:ssä säädetään sopimuksesta viranomaistehtävän hoitamiseksi.

Tiettyjä erikseen määritettyjä tämän sopimuksen piiriin kuuluvia lakisääteisiätehtäviä voidaan lautakunnan erillisellä yksimielisellä päätöksellä hyväksymän sopimuksen pohjalta hoitaa vastuukunnan sijasta myös yhteistoiminnassa mukana olevien kuntien toimesta virkavastuulla.

Kunnilla on mahdollisuus palkata työllisyystoimintaa tukevaan toimintaan omaa henkilöstöä tai järjestää ne muulla kuntien välisellä yhteistoiminnalla. Nämä toiminnat eivät kuulu tämän sopimuksen piiriin.

8. Talous, kustannusten jako ja laskutus

Kuntalain 8 §:n 3 momentin mukaan kunnalla on vastuu tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle kunnalle. Sopimuksen mukaisten tehtävien taloudenhoito on vastuukunnan vastuulla.

Yhteisen toimielimen talous on osa vastuukunnan talousarviota ja taloussuunnittelua. Sopimuskunnilla on vastuu oman kunnan työllisyyspalveluidensa rahoituksesta, joka tukee työllisyysalueen lakisääteisten

tehtävien toteuttamista. Työllisyysalueen palveluilla ja sopimuskuntien työllisyyttä tukevilla palveluilla on suora vaikutus työllisyysalueen työttömyysasteeseen ja tätä kautta työllisyysalueen rahoitukseen.

Rahoitusperiaate nojaa osittain yhteisesti jaettaviin yleisiin kustannuksiin ja aiheuttamisperiaatteella kohdennettaviin kustannuksiin. Taseyksikön nettokustannuksissa huomioidaan varsinaisten

toimintatuottojen ja -kustannusten lisäksi suorat toimintaan liittyvät hallinnolliset kustannukset kuten

toiminnan vakuutukset ja liikelaitoksen erillislaskutettavat talouspalvelut (kuten liikelaitoksen tilinpäätös), sekä vastuukunnan sisäisesti vyörytettävät tuotot ja kustannukset, jotka sisältävät mm. tukipalvelut ja osuuden hallinnollisista kustannuksista. Vyörytysten laskemisessa noudatetaan vastuukunnassa yleisesti käytössä olevia perusteita.

Työllisyyslautakunnan ja työllisyysalueen talous järjestetään seuraavalla tavalla:

8.1 Vastuukunta perustaa Taseyksikön, joka vastaa työllisyyslautakunnan tehtävien hoitamisesta. Kaikki työvoimaviranomaisen välittömät ja välilliset kustannukset kohdennetaan tälle taseyksilölle. Taseyksikön käyttötalouden toimintakate ja pääomakustannukset jaetaan kunnille vuosittain 2. kohdassa mainituin jakoperustein, ellei kustannuslajista ole toisin sovittu. Taseyksikön kirjanpidosta ja talouden hoidosta vastaa vastuukunta.

8.2 Taseyksikön yleisistä viranomaistyöhön liittyvistä kohdan 1. mukaisista kuluista nettokustannukset jaetaan kunnille seuraavasti.

• Kustannuksista 75 prosenttia jaetaan kunnittain työttömien ja palvelujen piirissä olevien suhteessa (laaja työttömyys).

• Kustannuksista 20 prosenttia jaetaan kuntien 18–64-vuotiaiden asukasmäärän suhteessa.

• Kustannuksista 5 prosenttia jaetaan kunnittain vieraskielisten lukumäärän suhteessa.

Laajan työttömyyden kohdalla lukuna käytetään 12 kuukauden keskiarvoa (1.1.–31.12.).

Kahden viimeisen jakotavan kohdalla lukuina käytetään kyseisten määritelmien (18–64-vuotiaat, vieraskieliset) tilastokeskuksen viimeisintä arviota (31.12.).

8.3 Aiheuttamisperiaatteella jaetaan kaikki sellaiset kustannukset, jotka ovat kohdistettavissa suoraan asiakkaaseen ja yksikköhinta tai -kustannus määrittyy suoraan kuten palkkatuki, starttiraha ja ostopalvelut (työvoimakoulutukset (ml. kotokoulutukset) sekä valmennuspalvelut).

8.4 Taseyksikön talousarvio laaditaan talousarviovuotta edeltävänä vuotena vastuukunnan talousarvion vuosikellon ja periaatteiden mukaisesti. Talousarvio lähetetään kaikille kunnille lausunnoille ennen talousarvion hyväksymistä. Xxxxxxxxxx tekee sopimuskuntia kuultuaan vastuukunnan

kunnanhallitukselle toimintaansa koskevan talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen. Talousarvioon otetaan yhteistoiminnan tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja osoitetaan rahoitustarpeen kattaminen sopimuskuntien rahoituksella ja muilla tuloilla.

Talousarvio ja -suunnitelma ovat laadittava siten, että edellytykset yhteistoiminnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksyy vastuukunnan valtuusto.

Yhteistoiminnan tehtävissä ja niiden rahoituksessa on noudatettava talousarviota. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää vastuukunnan valtuusto.

8.5 Lautakunnan ehdotus talousarvion muuttamiseksi on annettava sopimuskunnille tiedoksi 30 päivää ennen lautakunnan kokousta, jossa muutos käsitellään.

8.6 Maksuosuus voidaan tarkistaa toimintavuoden aikana talousarviomuutokseen perustuen. Tarkistus voi tulla voimaan aikaisintaan talousarviomuutosta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien.

Maksuosuudet on suoritettava helmikuun, toukokuun, elokuun ja marraskuun 15. päivään

mennessä. Maksusuorituksen viivästymisestä peritään korkolain 4 §:n mukainen viivästyskorko.

8.7 Vuoden lopussa tai viimeistään talousarviovuotta seuraavan vuoden alussa maksuosuudet tasataan vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Ylijäämä palautetaan kunnille tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan kahden kuukauden aikana. Ylijäämälle ei makseta korkoa. Kunnan osuus alijäämästä

tulee kattaa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan kahden kuukauden aikana. Alijäämälle ei makseta korkoa.

8.8 Työllisyyslautakunta raportoi sopimuskunnille talousarvion ja toimintasuunnitelman toteutumisesta vastuukunnan osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Vastuukunta antaa sopimuskuntien käyttöön niiden tarvitsemat taloutta ja hallintoa koskevat tiedot. Sopimuskunnilla on oikeus

tutustua työllisyyslautakunnan ja työvoimaviranomaisen kirjanpitoon ja hallintoon.

8.9 Investoinnit rahoitetaan samoilla periaatteilla kuin käyttötalouden menot. Investointimenot määritellään talousarviossa, ja talousarviovuoden aikana ne laskutetaan kuukausittain kunnilta. Vuoden lopussa tai talousarviovuotta seuraavan vuoden alussa toteutuneet investointimenot tasataan vastaamaan kuntien maksuosuuksia. Investointimenoista muodostuneita poistoja ei huomioida kohtien 1–5 kustannuksina, jotta niitä ei veloiteta kahteen kertaan kunnilta. Xxxxxx erotessa tai sopimuksen päättyessä, jäsenkunta maksaa osuutensa investoinnin tasearvosta täysimäärisesti eroamishetkellä.

Sopimuskunta voi erillisellä sopimuksella ostaa vastuukunnalta toimintaan liittyviä lisäpalveluita.

9 Toimitilat, kalusto ja varusteet

Tiedot yhteistoiminta-alueen henkilöstön käytössä olevista laitteista ovat sen sopimuskunnan kalustoluettelossa, minkä omaisuutta taikka hallinnassa laitteet ovat.

Vastuukunta vastaa henkilöstön työssä käytettävien tietoteknistenlaitteiden mahdollisista

leasingsopimuksista sekä niiden hankintaan liittyvästä kilpailuttamisesta. Xxxxxxx ja laitteisto, on vastuukunnan omistamaa tai hallinnoimaa (leasing). Xxxxxx erotessa tai sopimuksen päättyessä, kalusto ja laitteisto palautetaan vastuukunnalle.

Vastuukunta laskuttaa Taseyksikköä samoin periaattein kuin kunnan muitakin taseyksiköitä, liikelaitoksia ja palvelualueita. Palveluiden järjestämiseen liittyvät kustannukset sisällytetään sopimuksen osapuolten kesken jaettaviin kustannuksiin.

Lähipalvelutoimipisteiden sijoittumisesta sekä niissä hyödynnettävistä digitaalisista palveluista sovitaan erikseen palvelutarvelähtöisesti sopimuskuntien itse osoittamiin sekä kustantamiin toimitiloihin.

Sopimuskunnat sitoutuvat ylläpitämään tietoturva- tai tietojärjestelmiä sillä tasolla, että se mahdollistaa tässä sopimuksessa kuvattujen tehtävien toteuttamisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Valtiolta siirtyvän irtaimen omaisuuden osalta toimitaan, kuten työvoimapalvelujen järjestämistä koskevassa voimaanpanolaissa (383/2023, 9 §) on erikseen säädetty.

10 Asiakkailta perittävät maksut

Henkilöasiakkaalle tarjottavat julkiset työvoimapalvelut ovat maksuttomia. Työnantajalle tarjottavat julkiset työvoimapalvelut ovat maksuttomia lukuun ottamatta työvoimapalveluiden järjestämisestä

säädetyn lain 62 §:ssä tarkoitettua yhteishankintakoulutusta. Asiakkailta perittävät maksut määräytyvät vastuukunnan vahvistamien periaatteiden mukaan. Maksujen perinnän toteuttamisesta vastaa

vastuukunta. Kaksi (2) vuotta eräpäivän jälkeen maksamattomana olevan laskun alaskirjauksesta taloudellisen vastuun kantaa laskunsaajan kotikunta.

11 Asiakastietojen käsittely, asiakirjahallinta ja tietoturva

Työhallinnon asiakastiedot ovat salassa pidettäviä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki) 24 §:n 1 mom. 25 kohdan mukaan. Asiakastietojen osalta rekisterinpitäjänä toimii vastuukunta. Vastuukunta vastaa tämän sopimuksen mukaisen yhteistoiminta-alueen palvelujen tuottamisessa syntyvästä asiakastiedosta.

Vastuukunta vastaa tämän sopimuksen mukaisen yhteistoiminta-alueen palvelujen tuottamisessa ja toiminnasta kertyvien asiakirjojen ja tiedostojen arkistoinnista, salassapidosta, asiakirjapyyntöihin vastaamisesta ja tietojen antamisesta. Vastuukunnan hallintosäännössä annetaan näistä tarvittavat tarkentavat määräykset. Sopimuskunnat vastaavat osaltaan asiakirjojen ja tiedostojen lainmukaisesta käsittelystä ja salassapidosta siltä osin, kun niitä käsittelevät.

Toiminnassa noudatetaan vastuukunnan voimassa olevia tietoturva- ja tietosuojaohjeistuksia.

Sopimuskunnat sitoutuvat ylläpitämään tietoturva- tai tietojärjestelmiä sillä tasolla, että se mahdollistaa yhteistoimintayksikön joustavan toiminnan. Tietoturvan taso ei saa alittaa vastuukunnan tietoturvalle asetettuja vaatimuksia.

12 Palvelujen myyminen muille

Tässä sopimuksessa tarkoitettuja palveluja voidaan tarvittaessa myydä myös ulkopuolisille. Merkittävissä hankkeissa ennen palvelujen myyntiä koskevaa vastuukunnan päätöksentekoa on pyydettävä

sopimuskuntien lausunto.

13 Yhteistoimintasopimuksen muuttaminen, siirtäminen ja erimielisyyksien ratkaiseminen

Sopimusta voidaan muuttaa ainoastaan sopimuskuntien hyväksymällä kirjallisella muutossopimuksella.

Jos yhteistoiminta-alue muuttuu, sopimusperusteita tarkistetaan. Muutokset kirjataan ja liitetään sopimukseen.

Teknisiä muutoksia, (kuten lainsäädännön muuttuessa) on mahdollista tehdä sopimukseen lautakunnan päätöksellä.

Sopimuksesta johtuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti sopimuskuntien välisissä neuvotteluissa. Ellei neuvotteluissa löydetä ratkaisua, erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa tai jos asia ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan asia käsitellään Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa.

14 Vahingonkorvausvastuu

Tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen vastuut määräytyvät vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella. Mahdollinen vahingonkorvausvastuu jaetaan niin, että yhteistoimintatehtävien hoitamisessa mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannukset

kirjataan yhteisiin kustannuksiin, jotka jaetaan 7 kohdan mukaisesti.

Vastuukunta huolehtii siitä, että yhteistoiminta-alueen toimintaan liittyvä vastuu- ja muu vakuutusturva on voimassa yhtäläisesti koko yhteistoiminta-alueella.

15 Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

Tämä sopimus astuu voimaan, kun kaikki osapuolet ovat sopimuksen hyväksyneet tai vastuukunta ja se määrä sopimuskuntia, että vaadittu yli 20 000 työllisen määrä ylittyy, on hyväksynyt sopimuksen,

sopimus on allekirjoitettu ja valtioneuvosto sen hyväksynyt. Sopimus on voimassa toistaiseksi.

Sopimuksen mukainen palvelujen tuottaminen alkaa 1.1.2025. Työllisyyslautakunnan toiminta alkaa 1.9.2024 vuoden 2025 alusta tarvittavien päätösten tekemiseksi. Vastuukunnan valtuusto päättää vuoden 2025 talousarviosta vuoden 2024 puolella.

Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimuskunta voi irtisanoa sopimuksen päättyväksi kuntavaalivuoden toukokuun 31. päivänä. Irtisanominen on toimitettava kaikille sopimuskunnille tiedoksi edellisen vuoden toukokuun 31. päivään mennessä.

Edellisestä kappaleesta poiketen vastuukunnalla on oikeus irtisanoa sopimus yksittäisen sopimuskunnan kanssa, mikäli sopimuskunta olennaisesti rikkoo sopimuksen ehtoja eikä kohtuullisen ajan jälkeen korjaa tilannetta. Mikäli vastuukunta itse irtisanoutuu sopimuksesta, päättyy sopimuksen voimassaolo tuolloin kaikkien muidenkin sopimuskuntien välillä.

Eroava sopimuskunta on velvollinen ottamaan palvelukseensa yhteistoiminta-alueen henkilöstöä sen määrän, joka vastaa toteutuneen palvelukäytön edellyttämää henkilömäärää. Eroavan kunnan vastattavaksi siirtyy vastuu edellä mainittujen henkilöiden virka- ja työsuhteisiin liittyvistä vastuista.

Vastuukunnan taseessa olevat laitteet jäävät vastuukunnan omaisuudeksi. Mahdollisesta laitteiden luovutuksesta ja niihin liittyvistä rahoitusvastuiden siirrosta eroavalle sopimuskunnalle sovitaan

erikseen.

Ellei toisin ole sovittu, sopimuskunnan eron tai tämän yhteistoimintasopimuksen päätymisen jälkeen

ilmenevistä toimintaan liittyneistä vastuista kunnat vastaavat, viimeisen kolmen vuoden kuntakohtaisten keskimääräisten maksuosuuksien suhteessa.