KEVÄT- KOKOUKSESSA NÄHDÄÄN!
Erityistoimihenkilöt ET ry:n jäsenlehti 1/2011
KEVÄT-
KOKOUKSESSA
NÄHDÄÄN!
Runkosopimus – koulutuksen ja kehittämisen kohde s. 4 Työurat pidemmiksi, eläkeiän nosto ei ole ratkaisu s. 17 Käsittelyaika tulee työttömyyskassoille s. 20
SISÄLLYS
Kutsu kevätkokoukseen! 3
Runkosopimus – koulutuksen ja
kehittämisen kohde 4
Työntekijää ei saa jättää yksin työuupumuksen kanssa 6
Tunteet kuuluvat työpaikalle,
mutta hallitusti 8
Mietteitä 5-vuotiaan luottamusvaltuutetun näkökulmasta pienellä työpaikalla, jossa työskentelee 21 henkeä. 10
Luottamusmiehen muotokuva 13
Viestiä pukkaa… 13
ET RY:n hallitus 2011 14
Uutta ilmettä! 15
Musta on kaunista 16
Työurat pidemmiksi, eläkeiän nosto
ei ole ratkaisu 17
Terveessä työelämässä jopa 70-vuotiaaksi! 18
Työttömyyskassoille tulee käsittelyaika 20
Työttömyysturvamuutoksia
1.1.2011 alkaen 21
Ansiopäivärahahakemus lähti postissa kassalle, mutta mitä unohtui? 22
Lomamökit 23
Julkaisija:
Erityistoimihenkilöt ET ry. Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx
ET ry on Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:n jäsenyhdistys.
Toimitus:
Xxxxx Xxxxxxx (päätoimittaja), Xxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxx
Ulkoasu ja taitto: Indicio Oy, Helsinki
Painopaikka: Ykkös Offset Oy
PUHEENJOHTAJALTA
A
xxxxxx lämmittää säätä ja eduskuntavaa- lit kuumentavat tunteita. Eduskunnassa sanaillaan siihen malliin, jota voisi odottaa
alakouluikäisiltä. Kiire kiristää varmaan mo- nen pinnaa myös työpaikoilla. Työhyvinvoinnista puhu-
taan paljon, mutta käytännössä se usein unohtuu. Jokainen keskittyy vain omaan pärjäämiseensä työssä ja kaveri unohdetaan, etenkin jos on vaaras- sa oma työpaikka ja ura. Työuran pidentäminen on noussut kestoaiheek- si, asiasta puhutaan paljon, mutta yhteisymmärrystä ja tekoja puuttuu.
Tänä keväänä teemme jäsenkyselyn, jonka perusteella annetaan uusi palkkasuositus 1.5.2011 alkaen. On erittäin tärkeätä, että jäsenemme vas- taavat kyselyyn. ERTOn ja työnantajapuolen Palta ry:n solmima runkoso- pimus ja meidän oma palkkasuosituksemme ovat oiva paketti työpaikoil- la noudatettavaksi. Palkkakyselyä tehdessämme pohdimme erilaisia työn tekemisen muotoja.
Sain ERTOn jäsenrekisteristä pari sivuisen muistion, jossa oli kerrottu erilaisista jäsenlajeista jäsenmaksua maksettaessa. Tällä hetkellä pohditaan erityisesti sitä, mikä on itsensä työllistävien asema, monin paikoin heidän asemansa on heikompi kuin palkansaajien. Monet heistä ovat lähes pako- tettu tähän työn tekemiseen muotoon. Työttömyysturvan puolelta lain- säädäntö ei katso heitä palkansaajiksi ja yrittäjäjärjestön jäsenyys tuntuu kaukaa haetulta. Toivottavasti jossain vaiheessa löydetään ratkaisu tähän ongelmaan. Lisäksi opiskelijat tekevät opiskeluaikanaan töitä ja nykyään eläkeläisetkin ovat monissa tapauksissa palanneet työelämään joko omal- le alalleen tai ihan toiselle alalle. Opiskelijoiden on opiskeluaikanaan teke- mällä työllä mahdollisuus kartuttaa työttömyysturvaan oikeutettua aikaa.
Nappia painamalla
Aloittaessani näitä ay-hommia 70-luvun lopulla oli jäsenten tavoittami- nen kovan tuskan takana. Kirjeitä postitettiin sormet verillä. Nyt tekniikka on tullut avuksemme ja tiedotteen lähettämiseen tarvitaan yksi napinpai- nallus. Olemmeko tulleet toiseen äärilaitaan, ärsyttääkö jäseniä kun viestiä pukkaa lähes päivittäin? Olemme hallituksen piirissä niin innoissamme näistä jutuista, ettemme aina näe metsää puilta? Pohdimme asiaa, miten viestintä tavoittaisi ne, jotka ovat kiinnostuneita. Tilaisuuksiin osallistu- malla on mahdollisuus saada suoraa jäsenmaksupalautetta.
Miksi hallituksen jäsenillä on pipot päässä?
Suunnittelimme helmikuun alkuun nuorisoristeilyä alle 36-vuotiaille, ris- teily jouduttiin peruuttamaan vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Ehdimme tilata pipot risteilyn osanottajille jaettaviksi. Kyselimme syksyllä mikä nuoria kiinnostaa ja suurin osa toivoi edunvalvontakoulutusta, jota ris- teilynkin ohjelmassa olisi ollut. Kehittelemme asiaa tiedostaen nuorten perheellisten lastenhoito-ongelmat ja vaikeudet osallistua mielin määrin.
Olemme keränneet tähänkin tETraan kevätkauden ajankohtaisasiaa. xxx.xxxx.xx -kotisivuiltamme saat ajankohtaistietoa!
XXXXX XXXXXXX
Erityistoimihenkilöt ET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina
21.5. alkaen klo 11.00 Sokos Hotel Vantaassa.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:n kevätkokoukselle määräämät asiat.
Kokousasiakirjat lähetetään etukäteen kokoukseen ilmoittautuneille sähkö-
postilla tai tarvittaessa postin välityksellä.
Kokoukseen osallistuville yhdistyksen jäsenille korvataan matkakulut
matkustusohjesäännön mukaisesti halvinta kulkuneuvoa käyttäen kotipaikka-
kunnalta kokouspaikkakunnalle. Xxxxx ilmoittautumisen yhteydessä matkalippu-
toiveesi. Pääkaupunkiseudulta (Helsinki–Espoo–Kauniainen–Vantaa) tuleville ei
korvata matkakuluja.
Yhdistyksen sääntöjen 12 §:n mukaan yhdistyksen jäsenet voivat tehdä
aloitteita yhdistyksen kokoukselle. Kirjallinen aloite päätösehdotuksineen tulee
jättää hallitukselle viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta.
Ilmoittautumiset 9.5. mennessä ET ry:n sihteeri Xxxxx Xxxxxxxxxxx, sähköposti
xxxxx.xxxxxxxx@xxxx.xx tai p.050-377 1961.
Katso tarkemmat tiedot xxx.xxxx.xx.
Erityistoimihenkilöt ET ry
Hallitus
Kevätkokouspäivän 21.5. ohjelma
11.00 – 12.00 Kevätkokous
12.00 – 13.00 Lounas
13.00 – 14.45 Näin teet toiveista totta
Miksi toiset ihmiset menestyvät
ja toiset eivät, vaikka
lähtökohdat olisivat täysin
samanlaiset? Voit itse liittyä
onnistujien joukkoon, sillä
menestys on metodi enemmän
kuin onnekas sattuma.
Xxx Xxxxxxxx, Advisor Yhtiöt
ESITYSLISTA
1.
2.
3.
Kokouksen avaus
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan
tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
Kokouksen työjärjestys
Kokouksen menettelytavat
Hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta ja
taloudesta edellisenä toimintavuotena
Tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edellisen
vuoden tileistä ja talouden hoidosta
Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden
myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille
4.
5.
6.
7.
8.
14.45
Iltapäiväkahvit
9.
Alijäämän/ylijäämän kattaminen
10. Kokoukselle tehdyt aloitteet
11. Ilmoitusasiat
12. Muut mahdolliset asiat
13. Kokouksen päättäminen
KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN!
21.5.2011
klo 11.00 Sokos
Hotel Vantaa,
Hertaksentie 2,
Vantaa
XXXXX XXXXXXX
KUVA: XXXXX XXXXXXXX
RUNKOSOPIMUS
– koulutuksen ja kehittämisen kohde
R
unkosopimus on jäänyt vä- hän lapsenkenkiin, kun eri- tyisaloille tulee koko ajan uusia toimijoita, ammatti- kuntia eivätkä alalla jo toi-
mivat yritykset ja toimihenkilöt ole löytäneet runkosopimuksen määrit- telemiä yhteisiä pelisääntöjä.
– Lisää koulutusta ja markkinoin- tia myös alalle tuleville uusille toimi-
Xxxxx Xxxxxxxxx ERTOsta ja Xxxxx Xxxxxxxxxx Paltasta toivovat, että liittojen välinen runkosopimus löytää myös uusien toimijoiden ja
toimihenkilöiden käsiin, jotta turhilta selkkauksilta vältytään.
henkilöille ja yrittäjille, ehdottavat neuvottelupäällikkö Xxxxx Xxxxxxxxx ERTOsta ja neuvottelija Xxxxx Xxxxx- ainen Palvelualojen Työnantajat Pal- ta ry:stä.
Erton ja Paltan runkosopimus on voimassa ensi vuoden syyskuun lop- puun saakka. Se on jäänyt osin pi- mentoon, sillä erityisaloilla toimii lu- kuisa määrä yrityksiä, joista osa ei ole edes järjestäytynyt EK:n alaiseen uu- teen Paltaan. Sama koskee toimihen- kilöitä, jotka eivät tiedä mikä työeh- tosopimus olisi heille relevantti ja mihin liittoon liittyä.
Xxxxx Xxxxxxxxxxxx ja Xxxxx Xxx- xxxxxxxxx ei ole moitteen sijaa sen suh- teen, etteikö liittojen runkosopimus kattaisi tärkeimmät pelisäännöt ja työsuhteen ehdot. Runkosopimuk- sessa ei ole määritelty erityistoi- mihenkilöiden palkkaehtoja, mikä olisikin miltei mahdotonta, sillä am- mattikuntien kirjo on todella laaja.
– Sen sijaan runkosopimuksessa on määritelty esimerkiksi lomaltapa- luuraha ja äitiysajan palkka, joita ei löydy työlainsäädännöstä, Xxxxx Xx- xxxxxxx täsmentää.
ERTOn ja Paltan runkosopimus ei ole yleissitova, vaan ns. normaalisi- tova. Se johtuu siitä, että erityistoi- mialat elävät koko ajan, syntyy uusia yrityksiä ja ammatteja, joiden paikka työmarkkinakentässä ei ole selkeästi määriteltävissä. On vaikea laskea, on- ko alan yrittäjien tai toimihenkilöt järjestäytyneet.
Työnantajapuolen Xxxxx Xxxxx- ainen pitää kuitenkin tärkeänä, et- tä niin työnantajat kuin uusien am-
mattien työntekijätkin järjestäytyvät ja eri aloille saadaan rehdit pelisään- nöt ja kilpailua kunnioittavat ohjeet.
Palkkakilpailua ei tavoitella ERTOn ja Paltan runkosopimuksessa ei ole määritelty palkkoja, vaan niis- tä sovitaan kunkin ammattiryhmän kanssa erikseen.
Xxxxx Xxxxxxxxxx pitää tärkeä- nä, että jonkinlainen osviitta kaikil- le ammateille on alan palkkatasosta.
– Me annamme EK:sta ohjeen, mi- kä on alan keskimääräinen palkkata- so, jos työehtosopimusta palkkamää- räyksineen ei ole. Seuraava kysymys onkin työnantajalta, paljonko palk- koja pitää korottaa, jos yleisesti on käynnissä palkankorotusneuvottelut. Työnantajien keskusjärjestö EK on korostanut, että palkoista ja työ- ehdoista pitääkin voida sopia työpai- kalla, kunhan ei aliteta työlainsää-
dännön määräyksiä.
– Näin on, mutta täytyy huoleh- tia myös siitä, että kilpailu työvoi- masta on rehtiä peliä, Xxxxx Xxxxx- ainen sanoo.
Koulutusta ja ymmärrystä
ERTOn ja Paltan runkosopimus on voimassa vielä puolitoista vuotta. Neuvottelijat eivät vielä kerro, mitä muutoksia uuteen sopimukseen pi- täisi saada, mutta molemmat ovat vahvasti sitä mieltä, että työssä oppi- miseen ja oppisopimuskoulutukseen on syytä saada yhteisiä pelisääntöjä.
– Erityisaloille tullaan toisen as- teen ja ammattikorkeakoulujen kaut- ta mutta myös yliopistoista. Yhteiset pelisäännöt on kullakin alalla oltava niin toimihenkilöiden kuin työnan- tajienkin hanskassa, Xxxxx Xxxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxxx sanovat.
He korostavat, että lainsäädäntöä parempia tarjoavaa runkosopimusta pitää tuoda esille oppilaitoksissa, rek- rytointitilanteissa ja liittojen omissa julkaisuissa.
LÄHDE: TYÖTERVEYSLAITOKSEN TIEDOTE 15/2011, HELSINKI 22.2.2011
Työterveyslaitoksen pääjohtaja uusimmassa Xxx Xxxxxxx Turvallisuus -lehdessä:
Työntekijää ei saa jättää yksin työuupumuksen kanssa
”Kun on itse uupunut, ei sitä huomaa: hoitaa ja hoitaa ja yrittää jaksaa.” Näin kertoo työuupumuksestaan mielenterveyskuntoutujien ohjaaja uusimmassa Xxx Xxxxxxx Turvallisuus -lehdessä. Hänen esimiehelleen alaisen uupumus tuli yllätyksenä.
T
yöuupumusta ei luokitel- la sairaudeksi, eikä sille ei ole olemassa yksiselit- teistä määritelmää. – Yh- teisen määritelmän avul- la työuupumus voitaisiin
tunnistaa nopeammin. Siksi sellai- nen pitää saada aikaan, sanoo van- hempi tutkija Xxxxx Xxxxx Työter- veyslaitoksesta.
Jos lääkäri toteaa pelkästään työ- uupumuksen, Kela ei korvaa työnan- tajalle sairauspäivärahaa eikä tämän tarvitse maksaa työkyvyttömyys- ajalta palkkaa. Työnantaja voi mak- saa, jos niin on sovittu: käytännöt ovat kirjavat. Tavallisesti lääkäri kir- jaa työkyvyttömälle sellaisen koo- din, jolla saa toipua palkallisesti. Jos
työuupumus on vakava, yhdeksällä kymmenestä on todellisuudessakin jokin sairauslomaan oikeuttava fyysi- nen tai psyykkinen vaiva. – Itse tilan- ne voi jäädä huomaamatta ja korjaa- matta, kun on sairauslomalla, Ahola sanoo.
Työterveyslaitoksen pääjohtaja Xxxxx Xxxxxx kirjoittaa
TTT-lehden pääkirjoituksessa näin: ”Jos työuupumus iskee, kenen on syy ja kenen on vastuu? Työntekijäl- lä on oma vastuunsa: esimiehelle pi- tää kertoa, jos työtaakka on liian ras- kas. Työnantajalla on vastuu siitä, että työ on oikein mitoitettua ja työ- tä kehitetään siten, ettei se romahdu- ta kenenkään työkykyä.”
”Paras keino hoitaa työuupumusta on muokata työtä. Harva työ on jär- jestetty niin täydellisesti, etteikö pa- rannuksia voisi tehdä. Tapaturmien torjujat ovat huomanneet, että niin- kin yksinkertainen asia kuin työpai- kan pitäminen hyvässä järjestyksessä vähentää työtapaturmia. Järjestämi- sen varaa voisi löytyä henkiseltäkin puolelta: turhat ja päällekkäiset te- kemiset pois, selkeät työtehtävät ja avointa tietoa työpaikalla tapahtu- vista muutoksista.”
”Työterveyshuollossa työuupu- mus pitää tunnistaa ja tunnustaa. Lääkärin ei pidä muuntaa sitä masen- nusdiagnoosiksi, jotta työntekijä sai- si sairausajan palkan. Se on ammatti- etiikan vastaista ja vie huomion pois
”Xxx xxx-
uupumus iskee,
kenen on syy
ja kenen
on vastuu?”
pääasiasta eli uupumusta aiheuttavis- ta työoloista.”
”Jos työuupumus on jo kehitty- nyt vakavaksi eikä työn muokkaami- nen enää yksin riitä, on syytä jäädä hetkeksi pois työstä. Tarkoitan enin- tään yhdeksän työpäivän poissaoloa, jonka aikana toipuminen pääsee vauhtiin ja työjärjestelyjä ehditään miettiä. Tällöin pitää olla oikeus palkkaan, onhan työkyvyttömyyden syynä työ.”
”Työntekijää ei saa jättää yksin työuupumuksen kanssa. Tilanne py- syy hallinnassa, kun työpaikalla teh- dään yhteistyötä: työnantaja tarttuu
> 2/2011 > Pääkirjoitus: Niskalenkki työuupumuksesta sekä > Kun työ vie voimat
Xxxxxxxxx on sinun unelmatyö paikkasi? Lisää 40 vuotta täyttävän TTT-lehden ja Työterveyslaitoksen
kampanjasta ja aiheeseen liittyvistä kilpailuista: xxx.xxx.xx/xxxxxxxxx paikka
Työterveyslaitoksen julkaisemal la Työ Terveys Turvallisuus aika kauslehdellä on 166 000 lukijaa (KMT Lukija syksy 2009/kevät 2010), ja se ilmestyy 8 kertaa vuodessa.
Lisätiedot TTT-lehdestä: Toimituspäällikkö Xxxxx Xxxxxxxxxxx, puh. 030 474 2468.
TTT-näytenumerot: Toimituksen sihteeri Xxxx Xxxxxxxx, puh. 030 474 2469. xxxx.xxxxxxxx@xxx.xx
TEKSTI: XXXXX XXXXXXXXXX KUVA: ISTOCKPHOTO
Tunteet kuuluvat työpaikalle, mutta hallitusti
un työpaikalla suutut- taa ja vihastuttaa, voi tunneryöppy kaatua puolivahingossa työ- kaverin niskaan. Omia tunteitaan pitäisi oppia
kuitenkin hallitsemaan
siten, ettei päästä suustaan samma- koita eikä loukkaa toisia. Mutta, mi- ten raivonpuuskassa olevan kollegan kanssa tulisi toimia?
Tunteet kuuluvat ihmisten elä- mään niin työpaikalla kuin vapaa-
ajallakin. Menneinä vuosina tosin
ajateltiin, että tunteet tulisi jättää toimiston ulko-oven taakse, mutta nykyään vallalla on päinvastainen käsitys. Esimerkiksi tutkimusten mu- kaan työuupumusta esiintyy enem- män sellaisissa työyhteisöissä, joissa
tunteet eivät ole sallittuja, eikä tun-
K
teita hyödynnetä merkittävinä voimavaroina.
voi ja pitäisi
kehittää
– Totta kai tunteita saa näyttää myös työpaikal- la. Se kannattaa kuitenkin tehdä hallitusti ja siten, että keskittyy tunteiden ilmaisussakin työasioihin, työnohjaaja Katriina Perk- ka-Jortikka toteaa.
Johtaja on muille esimerkki
Työasioista keskusteluun pitäisi liittää mahdollisuus ilmaista ja ku- vailla niihin liittyviä tunteita. Kun suututtaa, jokaisen pitäisi saada näyt- tää tunteensa hallitusti ja perustella ne.
– Tunteiden ilmaisun yhteydessä, vaikkapa jälkikäteen, kannattaa ker- toa ja perustella, mikä suututtaa ja miksi. Muille olisi myös hyvä kertoa, minkä asioiden toivoisi muuttuvan ja millä tavoin, hän opastaa.
Koska Xxxxxx-Xxxxxxxx mukaan useimmissa työyhteisöissä erityises- ti kielteisten tunteiden ilmaisua pi- detään kuitenkin edelleen tabuna, voivat seuraukset olla kohtalokkaita. Monet työyhteisöjen tunnekuohut saattavat liittyä siihen, että tuntei- den näyttämistä ei sallita eikä tun- teita käsitellä sen enempää. Tunteet tarttuvat toisiin helposti.
– Negatiivisuuden lietsominen on helppoa. Yhteisöllinen viha ja pessi- mismi voivat heikentää työn tuloksia koko työyhteisössä. Sen sijaan myön- teisyyden levittäminen ja juurrutta- minen on paljon vaikeampaa. Mutta juuri positiivinen yhteisöllisyys tekee työnteon sujuvammaksi ja helpot- taa uuden oppimista monella tapaa, Perkka-Jortikka kiteyttää.
Johtajalla on merkittävä rooli niin muiden tunnerohkaisijana kuin omi- en tunteidensa hallinnassa.
– Xxxxxxxx ja esimiehen pitäisi ai- na muistaa olevansa esimerkki, jo-
ta muut arvioivat jatkuvasti. Työuu- pumuskin voi olla yleisempää juuri niissä työyhteisöissä, joissa esimie- het eivät salli tunteiden ilmaisemis- ta, Perkka-Jortikka sanoo.
Tunneryöppy niskaan Työkavereiden loukkaamista tai asi- akkaiden huonoa kohtelua ei pidä hyväksyä työpaikalla. Mikäli joutuu työkaverinsa tunnepurkauksen koh- teeksi, kannattaa siitä sanoa asialli- sesti.
– Työkaverille voi antaa asialli- sen ja tiukan palautteen siitä, että pi- tää hänen käytöstään epäsopivana. Yleensäkin suositeltavaa olisi järjes- tää työyhteisön yhteinen keskustelu siitä, millainen käytös omassa työyh- teisössä on ylipäätään sopivaa.
Omia tunnetaitojaan voi ja pitäi- si kehittää. Tunneälyn perusta on omien tunteiden sekä puolustusre- aktioiden tunnistamisessa ja hallin- nassa. Tunnetyössä auttaa jo paljon halu tulla toimeen erilaisten ihmis- ten kanssa.
– Itsetuntemus ja omiin tunteisiin vaikuttavien asioiden tunnistaminen helpottavat toisen käytöksen kohtaa- mista jo paljon. Ensimmäinen askel on kehittää omia vuorovaikutustai- tojaan vaikka kursseilla, työnohjaaja Xxxxxxxx Xxxxxx-Xxxxxxxx toteaa.
Mikä tunneäly?
Omia
tunnetaitojaan
• Tunneäly (emotional intelligence) on psykologian tohtori Xxxxxx Xxxxxxxxx kehittämä termi.
• Tunneälyksi kutsutaan taitoa, joka säätelee muiden kykyjen toteutumista.
• Siihen liittyvät muun muassa: itsehillintä, innostus, sisu, taito motivoitua, optimismi kielteisissä asioissa sekä kyky ymmärtää ja huomioida toisten tunteita.
• Kun ajattelu, omat tunteet ja oma toiminta kulkevat käsi kädessä, voidaan puhua tunneälystä.
• Xxxxxx Xxxxxxx on määritellyt, että vain sellainen ihminen voi toimia todella älykkäästi, joka hyväksyy omat tunteensa, tiedostaa ne ja kykenee hallitsemaan niitä.
• Tunneälyjohtaja kiinnittää huomiota alaistensa tunteisiin: jos hän huomaa jonkin asian vaivaavan alaistaan, se selvitetään.
Mietteitä 5-vuotiaan luottamus- valtuutetun näkökulmasta pienellä työpaikalla, jossa työskentelee 21 henkeä.
Toivetila:
• Työpaikka, jossa noudatetaan la- keja, jotka on säädetty toimivan työyhteisön takaamiseksi.
• Avoin ja keskusteleva työyhteisö, jossa työnantaja tiedostaa työn- tekijän olevan se voimavara, joka pitää pyörät pyörimässä ja halu- aa siksi sopivassa määrin sijoittaa myös henkilöstön hyvinvointiin ja koulutukseen.
• Työtoverit, jotka aidosti välittävät työstään ja toisistaan ja ovat mo- tivoituneita työssään kehittymään ja keksimään jopa uusia parempia tapoja tehdä työtä yhdessä.
Luottamustehtäviinkö tungosta? Luottamusvaltuutetuksi voi joutua, jos sopivasti työpaikalla avaa suunsa väärässä välissä, siis melkein vahin- gossa. Yleensä kuitenkin tarve luot- tamusvaltuutetun valintaan lähtee aidosti työyhteisön sisältä oikeasta tarpeesta.
Suomessa on pienillä työpaikoilla harvinaisen paljon järjestäytymättö- miä työntekijöitä. Työnantajan suh- tautuminen liittoon kuulumisesta vaihtelee suvaitsevasta kielteiseen. Niitäkin työpaikkoja on, jossa työn- tekijät eivät uskalla kertoa lainkaan työnantajalleen kuuluvansa liittoon työpaikkansa menettämisen pelosta. Työntekijät odottavat valitettavas- ti usein liian kauan tilanteissa, joissa työyhteisössä tarvitaan yhteistä tart- tumista työpaikan ongelmakohtiin.
Kukaan ei haluaisi johtaa, mutta olosuhteet vaativat toimintaa. Luot- tamustehtäviin ei ole tungosta, koska
Henkilöstön
edustaja voi
olla työpaikan
kehittäjä
tehtävän luonteesta saattaa olla vää- rä kuva eikä omiin kykyihinkään ole luottamusta. Pelko työnantajan sil- mätikuksi joutumisesta voi myös vä- hentää tungosta luottamusvaltuute- tuksi.
Kuka lohduttaisi nyytiä Henkilöstön-edustaja voi olla työ- paikan kehittäjä. ERTO:n luottamus- miehillä, luottamusvaltuutetuilla ja työsuojeluvaltuutetuilla on hyvät mahdollisuudet kouluttautua työ- yhteisönsä asiantuntijaksi. Yksityis- kohdissa työpaikan pulmissa on toi- miston asiantuntijoiden apu vain puhelinsoiton päässä.
ERTOn vuoden 2011 HED-hunting
-projekti tulee vielä enenemässä mää- rin liiton taholta kohdistamaan kou- lutusta työpaikoilla puurtavien hen- kilöstön edustajien monipuoliseen kouluttamiseen oman työpaikkan- sa asiantuntijoiksi. Edistykselli- sen luottamusvaltuutetun tai muun henkilöstön edustajan aktiivisuus, tiedot ja taidot työelämän pelinsäännöistä
voivat auttaa työnantajaa- kin toimimaan oikein, jos tämän oma asiantuntemus ei riitä.
Kuka lohduttaisi Nyy- tiä, jos kukaan työyhteisössä ei tiedä mitä pitäisi tehdä. Pi-
an ketään ei edes jaksa kiinnostaa muu kuin kotiin pääseminen tai elä- ke. Pallo on meillä.
Luovia työelämätaitoja voi oppia Kukaan ei ole täydellinen, joten so- vimme hyvin joukkoon. Luottamus- valtuutetun toimintatapoja voi op- pia soveltamaan omaan työyhteisöön sopiviksi. Jokainen luottamusvaltuu- tettu voi olla oman itsensä näköinen toimiessaan työpaikan luottamus- henkilönä. Kaikissa organisaatiois- sa on jotain toimivaa. Hyvien jo toi- mivien tapojen korostamisesta koko työyhteisö hyötyy eniten. Ongelmien vatvominen taas syö nopeasti koko työyhteisön voimavarat. Työyhteisön pulmia voi käsitellä monella tavalla. Lakipykälät voi oppia ehkä helpoiten, mutta vaikeinta on kohdata objektii-
visesti se työpaikan henkilö, jonka kanssa ei henkilökemiasta voi puhua. Ihmissuhdetaidot korostuvat luotta- mustehtävien hoitamisessa.
Passiivisesti odottaminen ei tilan- teessa auta, mutta rakentava asioiden esille tuominen saa ainakin kivireen liikkeelle. Joskus tilanteiden muuttu- minen vaatii silti aikaa jopa vuosia. Luottamus tulevaisuuteen lisääntyy, kun tavoitteet asetetaan siltä perus- talta, missä on jo onnistuttu tai ol- laan hyviä. Tulevaisuuden visioissa on silloin positiivisia asioita odotet- tavissa.
Luottamusvaltuutetun tehtävien hoitaminen kasvattaa ihmisenä. Se on pääomaa, jota ei voi menettää.
Näin se menee Luottamusvaltuutettu valitaan sopi- muksettomilla aloilla ja valinta teh- dään henkilöstöryhmittäin. Tämä tapahtuu joko siten, että kaikki yri- tyksen työntekijät osallistuvat valin- taan tai yksi tai useampi henkilöstö- ryhmä valitsee luottamusvaltuutetun. Tällainen ryhmä on esimerkiksi kaik- ki ERTOon järjestäytyneet ja ne, jotka voisivat järjestäytyä ERTOon. Henki- löstöryhmiä voivat olla myös työnte- kijät, toimihenkilöt ja ylemmät toi- mihenkilöt. Myös yrityksen kaikki työntekijät voivat valita keskuudes- taan luottamusvaltuutetun.
Luottamusvaltuutetulla kuten luottamusmiehelläkin on vahvennet- tu irtisanomis- ja lomauttamissuoja.
ISTOCKPHOTO
Luottamusvaltuutetun tehtävät Luottamusvaltuutettu edustaa työn- tekijöitä mm. yksittäisten työsuhteis- ta johtuvien ongelmien selvittelys- sä sekä yhteistoimintaneuvotteluissa. Tehtävien hoitamista varten työnan- tajan on annettava luottamusvaltuu- tetulle tarpeelliset tiedot. Näitä tieto- ja voivat olla esimerkiksi työaika- ja vuosilomakirjanpito. Työehtosopi- muksessa on yleensä sovittu luotta- musmiehen tiedonsaantioikeudesta.
Tehtäviensä hoitamiseksi luotta- musvaltuutetulla on oikeus saada
riittävästi vapautusta työstään sekä korvaus tästä mahdollisesti aiheutu- vasta ansionmenetyksestä.
Muiden kuin lakisääteisten tehtä- vien hoitamiseksi annettavasta työs- tä vapautuksesta ja tästä aiheutuvas- ta ansion menetyksen korvaamisesta on sovittava työnantajan ja luotta- musvaltuutetun välillä erikseen.
XXXXX XXXXXXX LUOTTAMUSVALTUUTETTU, TURUN YLIOPPILASKYLÄSÄÄTIÖ
Luottamusmiehen
muotokuva
S
purku sekä toiminnot esityksien ai- kana. Minä luottamusmiehenä edus- tan näyttämö-, valo-, tarpeisto- sekä pukuhuolto-osastoja.
Miten päädyit luottamusmieheksi?
Edellinen luottamusmies siirtyi teh- tävästä Alminsaliin (toinen oopperan näyttämöistä) näyttämömestariksi. Työkaverit ehdottivat minulle, että
Nimi: Xxxxx Xxxxxxxx
Ikä: 34-vuotta Harrastukset: kalastus, elokuvat ja musiikki
uomen Kansallisooppera on korkean kansainväli- sen tason ooppera- ja ba- lettitalo, jossa on esityk- siä noin 300 vuodessa. Kansallisooppera työllis-
tää vakituisia eri alojen ammattilaisia yli 500, roudarista balettitanssijaan. Koska työntekijäryhmiä on useita erilaisia, on heillä myös omat TES:it ja luottamusmiehet. Itse työskente- len näytäntötyöntekijänä ja toimen- kuvaani kuuluu teosten pystytys ja
asettuisin ehdolle luottamusmiesvaa- leihin.
Kuinka kauan olet ollut tehtävässä? Puolitoista vuotta.
Miten valmistauduit TES-neuvot- teluihin?
Keräsin eri osastoilta mahdollisia ehdotuksia uuteen TES:iin sekä tar- kastin vanhan TES:in parannuksien osalta.
Esityksiin kuuluu paljon myös taustatyötä, jota tekevät mm. oopperan ET:läiset jäsenet. Tässä pystytetään Carmenia esityskuntoon.
XXXXXX XXXXX
VIESTIÄ PUKKAA…
Mikä neuvotteluissa oli vaikeinta?
En kokenut neuvotteluita vaikeiksi, koska pääsimme yhteisymmärrykseen suhteellisen helposti.
Parasta ja pahinta luottamusmiehenä olemisessa?
Parasta on se, että tutustuu toisiin työnte- kijöihin, joiden kanssa ei tee työtä päivit- täin sekä saa paremman kuvan heidän toi- menkuvastaan. Myös heidän auttamisensa TES:iä koskevissa kysymyksissä sekä ongel- matilanteissa on hienoa. Pahinta on toisi- naan kokouksissa istuminen.
Terveisesi liitolle:
Suuri kiitos liiton lakimiehelle ja järjestöasi- antuntijoille saamastamme avusta ja tuesta.
Koetko tarvitsevasi muiden henkilöstön edustajien tukea tehtävässäsi?
Olen aktiivisesti yhteydessä oopperan mui- den osastojen luottamusmiesten ja työsuo- jeluvaltuutetun kanssa.
Tekniikan kehittyessä olemme siirtyneet sähköiseen tie- dottamiseen yhä enenevässä määrin. Noin kerran kuukau- dessa lähetetään sähköinen jäsenkirje, jossa kerrotaan viimeisimmät uutiset. Alueellisista tilaisuuksista ilmoite- taan kohdennetusti joko sähköpostilla tai tekstiviesteillä. Syksyllä arvoimme kaikkien voimassaolevien sähköpos- tiosoitteiden kesken iPodin. Muutaman harhaosoitteen jälkeen löytyi osoite, johon vastattiin. Osoitteen takaa löytyi Xxxxxxxxx Xxxxxxx, joka oli vilpittömän onnellinen todetessaan, ettei kyseessä ollut mikään huuhaa mainos- kikka, vaan hän ihan oikeasti sai iPodin, josta oli jo pit-
kään haaveillut.
Xxxxxx Xxxx seuraava voittaja? Arvomme 15.6.2011 voimassa olevien sähköpostiosoitteiden kesken 400 euron arvoisen lahjakortin. Eikö olisikin mukava lisä kesälomara- hastoon. Olet mukana arvonnassa, kun Xxxxxxx on ERTO:n jäsenrekisterissä toimiva sähköpostiosoite. Osoitteen voit tarkistaa ERTO:n sivujen kautta xxx.xxxx.xx / sähköinen asiointi / Weblyyti.
Jokainen jäsen maksaa kuukaudessa vähintään 8,50 euroa ja enintään 38 euroa, osallistumalla tilaisuuksiim- me saat vastinetta maksamallesi jäsenmaksulle. Ajantasal- la olevat yhteystiedot takaavat sen, että saat tietoa tilai- suuksistamme.
Xxxxx Xxxxx
varapuheenjohtaja
Xxxx Xxxxxxx
Xxxxx Xxxxx
Xxxxx Xxxxxxxx
sihteeri
Xxxxxx Xxxxx-
Xxxxxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxx
Xxxxx Xxxxx
Xxxxxx Xxxxxx
Xxxx Xxxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxx
puheenjohtaja
Xxxxxx Xxxxxxx
Xxxxxx Xxxxxx
ET RY:N HALLITUS 2011
ET:n puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Puolet hallituksen varsinaisista ja varajäsenistä on vuosittain erovuorossa. Hallituksen puheenjohtajan ja uusien jäsenten valinta tapahtuu aina syyskokouksessa sääntöjen edellyttämällä tavalla.
Hallitus kokoontuu yleensä 10–11 kertaa vuodessa. Xxx Xxxxxxx on toivomuksia tai haluat muuten ottaa kantaa yhdistyksen toimintaan, voit ottaa yhteyttä kehen tahansa hallituksen jäsenistä. OTA YHTEYTTÄ, OLEMME SINUA VARTEN!
Kaikkien hallituksen jäsenten sähköpostiosoite on xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxx.xx
Xxxxxx Xxxxxx:
Olen vuorotyössä oleva äiti. Aloitin vuokratyöntekijänä Call Centerissä 2004 ja nyt reilu vuosi sitten sain vakinaisen paikan ja työskentelen Helsingin Kau- pungilla Palmian toimipisteessä Käpy- lässä. Xxxxxxx on kaksi poikaa: 5 -vuo- tias Xxxxxxxx ja kohta 9 -vuotias Xxxxxxx. Puolisoni Xxxxx kanssa yhteistä avioliit- toa tuli ruhtinaallisesti täyteen uutena vuotena 10 v, eli juhlimme tinahääpäi- vää. Olen katolinen, taustaltani puolalai- nen. Tulin Suomeen 1970 -luvun lopul- la. ERTOon olen liittynyt keväällä 2005. Xxxxxxxxx jalkapalloa ja perhe viekin lo- pun ajan.
Uutta ilmettä!
Tuoreet hallituksen jäsenet esittäytyvät
Xxxxxx Xxxxxxx:
Xxxx vantaalainen kahden aikuisen lap- sen äiti. Työskentelen kiinteistösihteeri- nä Helsingissä ja Erton toimintaan tulin mukaan 2004. ET:n hallituksen varsinai-
seksi jäseneksi minut valittiin viime vuonna syyskokouksessa.
Käyn kuntosalilla, uimassa ja sauvakävelemässä vaihtelevalla me- nestyksellä.
Xxxx Xxxxxxxxx:
Xxxx 46-vuotias, kolmen lapsen yksin- huoltaja Savonlinnasta. Matkailun saral- la olen tehnyt töitä reilut 20 vuotta mo-
nissa eri tehtävissä: oppaana ulkomailla, matkailupäällikkönä Kotkassa, Suomen Mat-
katoimistossa myyntivirkailijana, Saimaan matkailun toiminnanjoh- tajana. Viime syksynä suoritin näyttötutkintomestarikoulutuksen ja opetan Suomen Nuoriso-opistolla Mikkelissä. Ajelen siis aamuin il- loin kahden paikkakunnan väliä, mutta tykkään niin kovin työstäni. Kotona on vielä jääkiekkoilijajunnu, jolle kokkailen. Kevään tullen otan kulkuvälineeksi moottoripyöräni, joka on ollut harrastukseni jo pidemmän aikaa. Punainen Suzuki Savage 650 on kuudetta kesä käytössä. Muuten harrastuksiini kuuluu mm. yhteiskunnallinen vai- kuttaminen, SUOMA ry:n hallituksen sihteerinä toimiminen, pitsin virkkaus, lenkkeily ja retkiluistelu. ERTOn toimintaan olen liittynyt mukaan jo ammoisina aikoina. ET:n hallitukseen varajäseneksi xx- xxx valittiin tämän vuoden alusta. Olen myös ERTO hallituksessa va- rajäsenenä ja OPH:n Matkailun tutkintotoimikunnassa ERTOn edus- tajana.
Xxxxxx Xxxxxx:
Xxxx omasta mielestäni ”nainen par- haassa iässä” eli 1 äidin äiti, 1 nuoren äiti, 1 mummi, asun ja vaikutan Utajär- vellä. Luonteeltani olen avoin, hiukan utelias ja sosiaalisen luonteen omaava toimistosihteeri maanrakennusfirmasta.
Ertossa olen ollut mukana n. 20 vuot- ta ja ET:n hallituksessa mukana toista kierrosta, ensimmäinen kierros oli vuo- situhannenvaihteessa. Käyn jumpalla ja zumballa viikottain, luen ja neulon ja tietysti siivoilen, kun haluan rentoutua.
M
Musta on kaunista
xxxx valittiin 42-vuotispäi- vänäni XXXXx xxxxxxxxx- tajaksi. XXXXxx halusin useista syistä, mutta tär-
keimmät ovat tässä: ERTO on moni- puolinen, aloitteikas ja imagoltaan hyvä liitto. Lisäksi olen kaivannut paluuta liittotoiminnan perustehtä- vään, joka on jäsenpalvelu.
Olen valinnastani innostunut ja yl- peäkin. Tulevien vuosien aikana meil- lä on loistava mahdollisuus yhdessä parantaa työelämää. Paremman työ- elämän puolesta – on hyvä lähtö- kohta ja tavoite. Se voi tarkoittaa vaikkapa työntekijälähtöisten työ- aikojen tai uusien palkankorotusmal-
lien toteuttamista. Mahdollisuuksia on pilvin pimein. Niihin on vain oi- vallettava tarttua.
Kun minut pj:ksi valittiin
ERTOn puheenjohtajaksi valintani jälkeen arvioin ay-liikkeen tulevai- suutta kysymyksen ”Miltä tuntuu?” kautta. Miten jäsen vastaa kysymyk- siin: Miltä tuntuu olla ERTOn jäsen? Miltä tuntuu olla ET:n jäsen? Miten vastaa henkilöstön edustaja, kun ky- sytään, miltä tuntuu olla ERTOlai- nen HED? Noihin kysymyksiin saata- va vastaus kuvastaa liiton arvostusta ja tulevaisuuden menestystä. Miksi näin?
Kysymyksen ja vastauksen mer- kitystä voi arvioida historiaa tutkai- lemalla. 60-luvulla Mustat pantterit
-liike käytti Yhdysvalloissa iskulau- setta Black is beautiful, musta on kaunista. Iskulauseen taustalla oli Yhdysvalloissa vallalla ollut rasis- mi ja mustien oman ihonvärin ”hä- peily”. Rodun aseman parantamisen piti lähteä omasta porukasta. Musti- en piti olla ylpeitä omasta rodustaan
ja ihonväristään. Vain oman arvon tunteminen mahdollistaa menesty- misen. Miltä tuntuu olla musta? Vas- tauksen oli tarkoitus olla: olen ylpeä ihonväristäni.
Arvostettu
liitto saa tuloksia
aikaiseksi
Miten vastaa jäsen kysymykseen: Miltä tuntuu olla ERTOn jäsen? Ta- voitteen pitää olla, että vastaus on mahdollisimman positiivinen. Xxx xx- xxx ei ehkä sentään ylpeä ole jäsenyy- destään, niin ainakin tyytyväinen pi- tää olla. Jos olet tyytyväinen liittosi toimintaan, olet valmis sen kollegalle työpaikallakin kertomaan. Kun olet tyytyväinen liittosi toimintaan, ker- ro se työkavereillesi. Tuollaista kes- kustelua arvokkaampaa apua ei jäsen oikein voi liitolleen antaa. Positiivi- nen avoin työpaikkatason keskuste- lu parantaa huimasti liiton asemaa. Kun liitto on arvostettu, saa se myös tuloksia aikaiseksi. Voidaan toteuttaa haluamiamme uudistuksia.
Positiivinen kierre, sitä me tarvit- semme.
XXXX XXXXXXXX ERTON PUHEENJOHTAJA
21.2.2011
Työurat pidemmiksi,
Työssä pitää
viihtyä ja olla
eläkeiän nosto ei ole ratkaisu
tekemisen
meininki
Tausta
aan hallitus esitti helmi- kuussa 2009 yllättäen van- huuseläkeiän nostamista
63 vuodesta 65 vuoteen.
Ajankohtaista suomalaista eläke- ja työurakeskustelua ovat siivittäneet julkisen talouden heikentyneet näky- mät ja elinajanodotteen ennakoitua
paremmat nousuarviot. Keskustelul-
kä tarkoittaa osa-aikaeläk- keen ja työt- tömyyseläkkeen/
työttömyysturvan
M
Perinteisesti eläkejärjestelmää on uu- distettu työmarkkinajärjestöjen väli- sin neuvotteluin ja kolmikantaisella valmistelulla, joten hallituksen yk- sipuolinen ilmoitus nostatti suuren vastalauseiden aallon.
Konflikti ratkaistiin maaliskuus- sa 2009 perustamalla kaksi työryh- mää, joiden tavoitteena oli löytää keinot, joilla ihmisten työuria saa- daan pidennettyä ja eläkkeellesiirty- misikää nostettua kolmella vuodella (59,4 vuodesta 62,4 vuoteen) vuo-
teen 2025 mennessä.
Työurien pidentäminen on tämän jälkeen ollut palkansaajien, maan hallituksen ja työnantajien yhteinen tavoite. Erimielisyyttä on ollut kei- noista. STTK ja muut palkansaajajär- jestöt ovat korostaneet työelämään liittyvien keinojen merkitystä. Elin- keinoelämän keskusliitto EK on pai- nottanut eläkkeiden ja sosiaaliturvan heikennyksiä.
Tilanne ennen eduskuntavaaleja Eläkejärjestelmää on uudistettu Suo- messa jo vuonna 2005 siten, että se kannustaa työurien pidentämiseen, muun muassa elinaikakertoimen avulla. Jos työurat eivät pitene puolta elinajanodotteen ajallisesta kasvusta, elinaikakerroin leikkaa eläkettä. Toi- sin sanoen: jos elämme pitempään, tulisi osa pidentyneestä elinajasta käyttää työntekoon. Vaihtoehtoises- ti on hyväksyttävä pienenevä eläke.
la on yhteys laajemminkin Euroopan maiden talousongelmiin ja julkisen sektorin vajeisiin, joita haluttaisiin ratkoa palkansaajien eläkeoikeuksia heikentämällä.
Vuoden 2005 eläkeuudistus on toiminut hyvin ja eläkejärjestelmäm- me tila on nyt erinomainen. Suo- malaisten eläkkeellesiirtymisikä on hyvällä pohjoismaisella tasolla. Eläk- keelle jääneillä työuran pituus on EU-maiden vertailussa kuudenneksi pisin. Eläkkeellesiirtymisikä on nous- sut ripeästi viime vuosina ja oli 60,4 vuotta vuonna 2010, mikä on enna- koitua selvästi parempi. Myös ikään- tyneiden työllisyysaste on kasvanut.
Työurien pidentäminen on hyväs- tä kehityksestä huolimatta edelleen tärkeä tavoite. Maaliskuun alussa jul- kistettiin kolmikantaiset selvityk- set eläkkeistä, työurista ja työhyvin- voinnista. Niin palkansaajat kuin työnantajatkin ovat yhtä mieltä sii- tä, että eläkkeiden riittävyys ja ra- hoituksen kestävyys on turvattava. Myös työllisyysastetta halutaan nos- taa ja työuria pidentää monipuolisin toimin työurien ei vaiheissa.
Palkansaajat ja työnantajat ovat eri mieltä siitä, missä määrin eläke- turvan leikkaukset ovat perusteltu- ja keinoja eläkkeellesiirtymisiän nos- tamisessa. EK on toistuvasti vaatinut eläkeiän alarajan nostamista 63-vuo- desta 65-vuoteen ja varhaisempien eläköitymisreittien poistamista, mi-
lisäpäivien poistamis-
ta. Laskelmien mukaan näin
tuhti eläketurvan leikkauspaketti nos- taisi eläkkeellesiirtymisiän odotet- ta vain puolisen vuotta. Eläkkeiden leikkaus ei ole siis ratkaisu saavuttaa työurien pidentämistavoite.
STTK:n kanta – eli mitä työura-asiassa pitäisi tehdä?
Eläke- ja työura-asiat ovat eduskun- tavaaleissa ja tulevissa hallitusoh- jelmaneuvotteluissa tärkeä teema. Maan hallitus ja työmarkkinakeskus- järjestöt sopivat 1.3.2011, että työ- markkinaosapuolet arvioivat halli- tusohjelmaneuvotteluihin mennessä selvitysten pohjalta, mitä johtopää- töksiä eläke- ja muun sosiaalipolitii- kan kehittämiseksi on tehtävissä ja onko löydettävissä yhteisymmärrys pitkäjänteisestä ratkaisusta työuri- en pidentämiseksi sekä työeläkkei- den riittävyyden ja rahoituksen tur- vaamiseksi.
Vaikeimpia kysymyksiä on eläk- keiden rahoituksen ja rahastoinnin turvaaminen. ETK:n laskelmat osoit- tavat, että yksityisen sektorin työelä- kemaksut ja vuoteen 2014 asti sovitut korotukset eivät riitä täysin rahoit- tamaan nykyisiä eläkelupauksia. EK vastustaa työeläkemaksujen korotuk- sia. Palkansaajapuoli korottaisi mak- suja mieluummin kuin heikentäi- si eläkkeitä. Sukupolvinäkökulmasta katsottuna maksuja tulisi korottaa
pikaisesti ennen kuin ollaan ti- lanteessa, jossa työikäisten ikä- polvet pienenevät merkittävästi. Mitä nopeammin maksuja ko- rotetaan, sitä pienemmillä ko- rotuksilla tulevaisuudessa selvi- tään.
STTK on korostanut sitä, et- tä eläkkeellesiirtymisikään ja työurien pituuteen vaikuttavat monet tekijät työurien eri vai- heissa. Erityisesti työelämän laa- dun ja työhyvinvoinnin paran- taminen on tärkeää. Keskeisiä
Toimihenkilöliitto ERTOn kannanotto eläkekysymykseen:
Terveessä työelämässä jopa 70-vuotiaaksi!
T
kysymyksiä ovat hyvä talous- ja työllisyyskehitys, osaamisen vahvistaminen, osatyökykyisten ja vajaatyöllistettyjen työssä- käynnin edistäminen, työnan- tajien taloudellisten vastuiden järjestäminen työuria pidentä- väksi sekä alkavien työkyvyttö- myyseläkkeiden vähentäminen. Työuraryhmän raportissa on ar- vioitu, että jos työkyvyttömyys- eläkkeet puolittuvat, nostaisi se eläkkeellesiirtymisiän odotetta yli 1,5 vuodella.
Eläkepolitiikka ei ole julkisen talouden korjauskeino. Eläkejär- jestelmämme on erinomaises- sa kunnossa, eläkkeellesiirtymi- sikä on viime vuosina noussut hienosti ja nyt ei ole tarvetta paniikkiratkaisuihin. Työelämän keinot ovat keskeisimpiä työuria pidennettäessä ja eläkepolitiikka voi antaa tälle tavoitteelle taus- tatukea. Eläkepolitiikkaa on har- joitettava pitkäjänteisesti ja tur- vattava riittävä työeläketurva eri ikäpolville kohtuullisilla työn- antaja- ja palkansaajamaksuilla.
XXXXXX XXXXXXX ON STTK:N EDUNVALVONTA-
YKSIKÖN JOHTAJA.
XXXX XXXXX ON STTK:N LAKIMIES.
oimihenkilöliitto ERTO halu- aa kääntää työurakeskustelun uusille urille ja vaatii perus- remonttia työelämään. Toi-
miva työyhteisö on jaksamisen ja tuloksekkaan työnteon edellytys. ER- TOn mielestä työssä jaksamiseen liit- tyviä ongelmia ei voida ratkaista il- man suurta muutosta työyhteisöissä. Tavoitteen tulee olla riittävän korke- alla, jotta sillä on vaikutusta työuriin ja kestävyysvajeeseen. Hyvän työelä- män merkkinä on XXXXx mielestä se, että työssä on oltava mahdollis- ta jaksaa terveenä vaikkapa 70-vuo- tiaaksi.
Kysymys on pitkälti siitä, miten työssä jaksaminen mahdollistetaan, painottaa liitto. Työnantajilla on kes- keinen vastuu työyhteisöjen hyvän toiminnan mahdollistamisessa.
Jaksava ja tuloksellinen työyhteisö koostuu monista asioista. Organisaa- tion pitää tukea tekemistä, tavoitteet ja strategiat pitää olla selvät ja hyvin määritelty niin, että kaikki tietävät roolinsa ja tavoitteensa. Työn organi- soinnin täytyy olla kunnossa ja joh- tamisen täytyy tukea työn tekemistä ja onnistumista. Esimiestyöllä on täs- sä olennainen rooli. Olennaista on, että organisaatiolla on oikea ja riittä- vä osaaminen. Tärkeää on, että koko henkilöstöä kehitetään tasapuolises- ti. Työyhteisön tuloksen tekevät ko- ko työyhteisö eivät muutamat avain-
henkilöt. Palkkauksen täytyy olla kohdallaan samoin motivoinnin, it- sensä kehittämisen ja erilaisten ura- kehitysmahdollisuuksien.
Kun nämä perusasiat ovat kun- nossa, voidaan lähteä puhumaan yk- sityiskohdista, korostaa ERTO.
Liitto haluaa laajentaa keskustelua työhyvinvoinnista, joka edellä kuva- tun kokonaisuuden sijaan ymmär- retään liian usein työterveydeksi ja työkykyä ylläpitäväksi toiminnaksi.
– Vaarana on, että ilman kokonais- valtaista näkemystä työhyvinvoin- ti ymmärretään joksikin pehmohö- töksi, jolla ei ole todellista merkitystä yrityksen menestykselle, sanoo ER- TOn puheenjohtaja Xxxxx Xxxxxxx.
ERTO vaatii syvällistä keskuste- lua työelämän kovista asioista. Muu- toksen toteutumiseksi tulee keskittyä esimerkiksi työnorganisointiin, joh- tamiseen, osaamiseen ja motivoin- tiin, tuloksellisuuteen sekä asentei- siin. Työnantajat vaativat eläkeiän nostamista, mutta työntävät edel- leen ikääntyviä eläkeputkeen, muis- tuttaa ERTO.
Työssä pitää viihtyä ja olla tekemi- sen meininki. Työstä saa vaatia myös tuloksia. Tärkeää on, että työnteki- jöille annetaan resurssit ja mahdolli- suudet saavuttaa asetetut tavoitteet. Jos tavoitteet ja osaaminen ovat epä- suhdassa, ihminen palaa loppuun ei- kä motivoidu.
ISTOCKPHOTO
Työssä
viihtyvä jaksaa
paremmin!
ERTO vaatii uudistuksia työaika- järjestelyihin, työnkiertoon sekä eri- laisiin uramahdollisuuksien kehit- tämiseen. Esimerkiksi mielekkäät senioritehtävät ovat tapa jakaa hil- jaista osaamista työyhteisössä ja var- mistaa ikääntyvien työntekijöiden jaksaminen. ERTO on huolissaan myös nuorten kolmekymppisten lop- puun palamisesta ja siirtymisestä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä on liiton mielestä selvä merkki työelä- män koventumisesta. Siksi tarvitaan työelämää inhimillistäviä toimia.
Eläkejärjestelmän yksittäisten ra- javuosien muuttamisen sijaan tulee puhua siitä, miten yksilö itse voi vai- kuttaa työaikoihinsa käytännön va- linnoilla mm. eläkekertymän suuruu- den ja viikkotyöajan välillä. Pelkkä eläkeikärajan väkivaltainen nostami- nen on liian yksinkertainen toimen- pide johtamatta sinänsä työurien pi- dentymiseen.
Lähtökohtana ERTO pitää sitä, et- tä lakisääteisen työeläkkeen alaraja
säilyy 63-vuodessa eikä elinaikaker- rointa kiristetä. Elinaikakertoimen kokonaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta näyttää selvästi siltä, että se ohjaa jo nyt vahvasti ihmisiä piden- tämään työuraansa, jotta he voivat saavuttaa täysimääräisen eläkkeen. Olennaista liiton mielestä on jousta- vuuden ja turvan lisääminen järjes- telmään.
ERTO on valmis nostamaan eläk- keelle siirtymisen yläikärajaa vaikka 70 vuoteen, mikäli työelämä saadaan terveeksi ja ihmiset oikeasti jaksavat olla työssä pidempään. Tällöin eläke- järjestelmää tulee kehittää niin, että työntekijän omaa vaikutusmahdolli- suutta eläkekertymäänsä ja työajan määrittelyyn lisätään. Näin työnte- kijä voi halutessaan nostaa eläketaso- aan pidentämällä täysipäiväistä työs- kentelyään tai vaihtoehtoisesti kerätä normaalin työeläkkeen pidentämällä
työssäoloaikaansa vaikkapa tekemäl- lä viimeiset vuodet 80 -prosenttises- ti työpäivää.
Joustavan eläkejärjestelmän tu- lee mahdollistaa myös työstä var- hennettu poisjäänti elämäntilanteen sen mahdollistaessa ja eläkekertymän karttuman ollessa riittävän.
Uutena näkökulmana ERTO ha- luaa eläkekeskusteluun nostaa pät- kätyöläisten eläketurvan. Pätkätyö- läisten työurat ovat katkonaisia ja eläkekertymät tavanomaista heikom- pia. Nyt olisi aika keskustella myös siitä, miten taataan se, että myös pät- kätyöläisten eläkkeellä tulisi toimeen 63-vuotiaana.
Olennaista XXXXx mielestä on työntekijän itsemääräämisoikeuden ja henkilökohtaisten vaihtoehto- jen lisääminen. Sillä on selvä posi- tiivinen vaikutus työssä jaksamiseen. Kun työelämän perusasiat ovat kun- nossa, työmotivaatio pysyy kunnossa eikä tapahdu työstä poisohjautumis- ta kuten tällä hetkellä on.
Työttömyyskassoille tulee käsittelyaika
T
yöttömyysetuuksia kos- kevat hakemukset tulisi jatkossa käsitellä mää- räajassa. Työttömyys- etuutta koskeva päätös tulisi antaa 30 kalente- ripäivän kuluessa hake-
muksen saapumisesta. Jos päätöstä ei hakemuksen puutteellisuuden vuok- si voitaisi antaa ehdotetussa määrä- ajassa, työttömyyskassa olisi päätök- sen antamiselle säädetyn 30 päivän määräajassa ryhdyttävä toimiin asi- an selvittämiseksi. Päätös olisi tällai- sessa tapauksessa annettava viimeis- tään kahden viikon kuluttua siitä, kun työttömyyskassalla on ollut käy- tettävissään asian ratkaisemiseksi tar-
vittavat tiedot. Lain on tarkoitus tul- la voimaan 2011 keväällä.
Päätökselle määräaika
Päätös työttömyysetuudesta olisi an- nettava viimeistään kolmantena- kymmenentenä kalenteripäivänä ha- kemuksen saapumisesta. Tämä olisi enimmäisaika, jonka hakemuksen käsittelyn pääsääntöisesti saisi kestää. Hakemuksista merkittävä osa ei ole ratkaistavissa hakemuksen tiedoilla, vaan asiaan on hankittava lisäselvi- tystä hakijalta itseltään tai muulta ta- holta. Näitä tahoja ovat yleensä työ- ja elinkeinotoimistot, työnantajat, toiset työttömyysetuuden maksaja- laitokset ja vakuutusyhtiöt.
Päätös 14 päivässä lisäselvityksen saamisesta
Jos asiassa tarvitaan lisäselvitystä, oli- si lisäselvityksen hankintaan ryhdyt- tävä 30 päivän käsittelyajan aikana. Hankittu lisäselvitys voi johtaa uu- teen lisäselvitykseen ja hakijan kuu- lemiseen lisäselvityksen johdosta. Jos asiassa on hankittu lisäselvitys- tä, odotettu työvoimapoliittista lau- suntoa tai kuultu hakijaa, päätös on tällaisessa tapauksessa annettava vii- meistään neljäntenätoista kalenteri- päivänä sen jälkeen, kun työttömyys- kassalla on ollut käytettävissään asia ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot.
Päätöksen antamiseen tarvittavat tiedot on katsottava olevan myös sil- loin, kun määräaika lisäselvitykseen tai vastineen antamiseen on kulunut. Tämä 1 päivän määräaika koskisi ni- menomaan tilanteita, joissa päätöstä ei ole voitu antaa 30 päivän määrä- ajassa. Jos lisäselvityspyyntö on teh- ty ja lisäselvitys saatu ennen 30 päi- vän määräajan kulumista, päätöksen antamiseen olisi näissäkin tilanteis- sa käytettävissä 30 kalenteripäivää al- kuperäisen hakemuksen saapumises- ta. Nopeasti tehty lisäselvityspyyntö ei siten lyhentäisi laissa säädettyä 30 päivän käsittelyaikaa.
Ilmoitus päätöksen antamisesta myöhemmin
Päätöksenä pidettäisiin tässä yhtey- dessä myös ilmoitusta siitä, että pää- tös annetaan myöhemmin. Usein työttömyyden alkaessa työttömyys- päivärahaa ei makseta ajalta, jo- ta ensimmäinen päivärahahakemus
päivää
koskee. Tämä johtuu yleensä loma- korvauksen jaksottamisesta ja oma- vastuuajasta. Näissä tilanteissa voi olla tarkoituksenmukaisempaa antaa asiassa yksi päätös, jossa on kaikki hylkyperusteet. Näin on etenkin sil- loin, kun omavastuuaika jakaantui- si kahteen eri päätökseen. Tämä on hakijalle ymmärrettävämpi. Näissä tilanteissa hakijalle tulee kuitenkin ilmoittaa päätöksen antamiselle sää- detyn määräajan kuluessa siitä, min- kä vuoksi päivärahaa ei voida maksaa ja että hakija saa myöhemmin asiasta valituskelpoisen päätöksen.
Laissa olevista määräajoista huo- limatta pääsääntönä olisi, että hake- mus on käsiteltävä ilman aiheeton- ta viivästystä. Tämä tarkoittaa sitä, että päätös olisi annettava tai lisä- selvityspyyntö tehtävä niin nope- asti kuin mahdollista. Käsittelyajan lyhentämisen kannalta on keskeis- tä, että työttömyysturvajärjestelmän itsessään yksinkertaistetaan. Tämä vähentää lisäselvitysten tarvetta ja muutoinkin nopeuttaa hakemusten käsittelyä.
TYÖTTÖMYYS- TURVAMUUTOKSIA
30
1.1.2011 alkaen
Työttömyysturvan peruspäiväraha nousee 25,63 eurosta 25,74 euroon päivässä sekä lapsikorotukset yhdestä huollettavasta alle 18 -vuoti- aasta lapsesta 4,88, kahdesta lapsesta yhteensä 7,16 ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,23 euroa päivässä.
Työttömyyskassan määritellessä maksamiensa etuuksien suuruuk- sia palkkatulosta vähennetään työttömyysvakuutusmaksua vastaava määrä. Vähennys on 3,67 % (3,5 % vuonna 2010).
Määräaikaislakeja jatketaan vuodella
Ehdotetulla lailla jatketaan menettelyä, jossa työntekijälle, jonka vii- koittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä viikossa, maksetaan työttömyysetuutta lomau- tuspäiviltä. Myös työntekijän, jonka palkkaa on alennettu määräai- kaisesti tuotannollisista tai taloudellisista syistä, ansiopäivärahan perusteena oleva palkka määräytyy palkan alentamista edeltävän ti- lanteen mukaan.
Lomautusajalta maksettavaa työttömyysetuutta koskevia säännök- siä sovelletaan lomautuksiin, jotka toteutetaan 4.1.2010 ja 1.1.2012 välisenä aikana. Palkanalennusta koskevia säännöksiä sovelletaan määriteltäessä ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa vuosi- na 2010–2012 ansaittujen palkkojen perusteella. Laki tuli voimaan 1.1.2011.
TEKSTI: XXXXXXXX XXXXXX
Ansiopäivärahahakemus
lähti postissa kassalle, mutta mitä unohtui?
Työttömästä saattaa tuntua turhauttavalta kirjata samoja asioita ansiopäivärahahakemukseen kuukausi toisensa jälkeen. Tällöin huolimattomuus saa helposti vallan ja asioita unohtuu hakemuksesta. Hakemus palautuu bumerangina takaisin hakijalle ja hakijaa harmittaa.
M
utta myös etuuskäsitteli- jää saattaa harmittaa. Eten- kin jos samalle jäsenelle on huomautettu hakemuksen
puutteellisesta täytöstä aiemmin. Ai- na kun hakemus palautetaan, se aihe- uttaa lisätyötä, ja lisätyöt kasvattavat auttamatta hakemusten käsittelyai- koja.
Kaikki työttömyyskassan saapuvat hakemukset ja asiapaperit skanna- taan etuuskäsittelijöiden käyttöön. Jo skannausvaiheessa tai maksatus- järjestelmään tehdyssä tarkistukses- sa voidaan huomata, että hakemus ei ole asianmukaisesti täytetty. Asian- mukaisuuden määrää työttömyystur- valaki.
Mitä unohtui tai mitä hakemuksessa on väärin?
Xxxxxx kokonaan työtön henkilö kir- jaa työtunteja hakemukseen. Koko- naan työttömän pitäisi jättää työ- tunnit täyttämättä, sillä kenttä on tarkoitettu niille, jotka työttömyy- den aikana tekevät satunnaisesti töi- tä.
Työttömyyskassoihin kuuluu pal- jon jäseniä, jotka tekevät töitä viikon- loppuisin ja arkipyhinä. Esimerkik- si journalistit ja esiintyvät taiteilijat,
sairaalatyöntekijät, ravintolatyönte- kijät, rakennustyöntekijät ja laivoilla työskentelevät tekevät paljon keikko- ja. Myös vartiointialalla sekä ilmailu- ja rautatiekuljetusalalla tehdään vii- konloppuisin ja pyhinä töitä.
Kokonaan työttömän tulee kirjata joka päivän kohdalle työtön – myös arkipyhien ja viikonloppujen koh- dalle.
Silloin tällöin jäsen on virheelli- sesti kirjannut esimerkiksi helator- stai, vappu, juhannusaatto, itsenäi- syyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, loppiainen jne. hakemuslomakkee- seen. – Kyllä, kyllä. Mutta etuuskä- sittelijää kiinnostaa työssään vain tieto siitä, onko hakija tuona päivä- nä työtön, töissä, sairas ym. eli se tie- to, mikä vaikuttaa ansiosidonnaisen- päivärahan käsittelyyn.
Melko usein päivärahan hakija jättää täyttämättä kokonaan yhden päivän tai päiviä. Tämä saattaa joh- tua siitä, että hänelle on tullut rutii- niksi kirjata ensin kuukauden päivät hakemukseen ja sitten kirjaa työtön, mutta hyppääkin yhden päivän tai viikon vahingossa yli
Xxxxxx hakija on työttömyyden ai- kana, mutta unohtaa kirjata työtun- nit hakemukseen tai tiedot poikkea-
Ohjeita hakemuksen täyttöön
• Mielelläni suosittelen myös sivuostolta löytyvää etuusopasta, joka päivittyy vuosittain.
• Ja ansiopäivärahan hakijat: olkaahan tarkkana hakemuksen täyttämisen kanssa! Kiitos.
vat työnantajalta saatuihin tietoihin, esimerkiksi eri työpäivät tai työtun- nit. – No, olipa niin tai näin, asia täy- tyy selvittää.
Toisinaan hakija on kirjannut tie- dot etukäteen ja toimittanut hake- muksen ”ajoissa” kassaan. Hakemus palautetaan hänelle, koska hakemus täytetään aina takautuvasti.
Päiväys ja allekirjoitus puuttuvat myös usein hakemuksista. – Ja jäl- leen hakemus palautetaan täyden- nettäväksi.
Lisäksi puutteita on asiakirjojen eli liitteiden toimittamisessa.
✁
LOMAMÖKIT
Erityistoimihenkilöt ET ry:llä on kaksi lomamökkiä jäsenten käyttöön.
XXXXXXX Xxxxx Kelorakassa on kau- nis siniharmaa hirsimökki (valm. -89), jossa on tupakeittiö, kaksi makuuhuo- netta, kaksi parvea ja sauna. Mökki on tarkoitettu 6–8 hengen majoitukseen.
TONTTULA Nilsiän Tahkolla on pir- teä punainen paritalon puolikas (valm. -01), jossa on tupakeittiö, yksi makuuhuone, iso parvi ja sau- na. Huoneisto on tarkoitettu 5–7
VIIKKOVUOKRAT:
Olokolo:
A-kausi 500 € viikot 8–16, 51–52 (53)
B-kausi 350 € viikot 1–7, 17–18, 36–39
C-kausi 200 € viikot 19–35, 40-50
Olokolo sijaitsee noin 1 km päässä Hul- henkilön majoitukseen. Tonttula si-
lun Poron ravintoloista ja noin 2 km päässä Levikeskuksesta, jossa on elin- tarvikekaupat, Alko, apteekki, lahja- ja erikoistavaraliikkeet, postipalvelut, kyl- pylä ja useita ravintoloita jne. Runsaat harrastusmahdollisuudet.
jaitsee noin 1,5 km päässä rinteistä ja Sokos Hotel Tahkovuoresta, jonka ympärillä ovat muut ravintolat, kyl- pylä, elintarvikeliike sekä lahja- ja urheiluliike jne. Monipuoliset har- rastusmahdollisuudet.
Tonttula:
A-kausi 500 € viikot 8–16, 51–52 (53)
B-kausi 350 € viikot 1–7, 23–39
C-kausi 200 € viikot 17–22, 4–50
MÖKKIVASTAAVAT:
Olokolo ja Ylläksen lomahuoneisto: Xxxxx Xxxxxxxx, Käsityökatu 16 B as 4, 38210 Sastamala
Molemmissa mökeissä on hyvä varustelutaso; astiat, astianpesukone, mikro, TV, video, radio/cd-soitin, hiustenkuivain, kiharrin, kuivauskaappi, autopistoke sekä vuodevaatteet ja pyyhkeet. Tonttulassa on myös Tahko SPA kuntosali- ja kylpyläkortti 2 hengelle sekä pyykinpesukone.
Molemmissa lomakohteissa vuokraan sisältyy golf-osake ja talvella kaksi rinne- lippua.
Olokolon lomaviikko on lauantaista klo 14, seuraavaan lauantaihin klo 12. Tonttulan lomaviikko on perjantaista klo 16, seuraavaan perjantaihin klo 12.
Lomaviikot arvotaan kaksi kertaa vuodessa; viikot 35–52 ja 1–7 arvotaan 20.5. ja viikot 8–34 arvotaan 10.12. Mikäli samaa ajankohtaa hakee useampi henkilö, on etusijalla hakija, joka ei ole aiemmin mökkiä vuokrannut.
s-posti xxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxx.xxx p. 050 377 1961
Tonttula: Xxxxx Xxxxxxxx, Wahlinkatu 2 A 7, 78250 Varkaus s-posti xxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxx.xx p. 040 596 8550
XXXXXXXXXX TOIMITTAMINEN:
Postita mökkivastaavalle, lähetä säh- köpostina tai täytä hakemus ET:n net- tisivuilta xxx.xxxx.xx. Seuraavaan ar- vontaan hakemuksen tulee olla perillä 10.5.2011 mennessä.
LOMAMÖKKIEN VUOKRAHAKEMUS
viikot 35/2011–7/2012
Hakijan nimi: Osoite: Sähköposti: Puhelin:
OLOKOLO:
Haluttu viikko: tai tai
TONTTULA:
Haluttu viikko: tai tai
LOMAHUONEISTO:
Olen aikaisemmin ollut: Olokolossa:
vuosi viikko
Tonttulassa:
vuosi viikko
lomahuoneistossa:
Työpaikka: tETra 1/2011 vuosi
23
Tulevia
tapahtumia:
1.–2.10. JäsenForum: Ohjelmassa ay-asiaa ja ammatillista koulutusta
19.11. syyskokous
Lisäksi paikallisia tilaisuuksia eri puolilla Suomea.
Kutsut lähetetään joko sähköpostilla tai tekstiviestillä. Seuraa myös ilmoittelua kotisivuillamme xxx.xxxx.xx.